työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsnämnden

Transkriptio

1 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsnämnden Toimintakertomus vuodelta 2012

2 2 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden toimintakertomus Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Toimintakertomus vuodelta 2012 Toimintakertomus vuodelta 2012 Julkaisija Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Käyntiosoite Ratapihantie Helsinki Postiosoite PL Helsinki Puhelin Sähköposti kirjaamo@telk.fi Toimittaja Marja Koponen Graafinen suunnittelu Workshop Pälviä Oy Graafit Heikki Pälviä Valokuvat Panu Pälviä, Noora Lehtovuori, TELK ISBN (nid.) ISBN (PDF) PDF julkaistu verkossa 5/ Sisällys Pääkirjoitus Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tehtävät Muutoksenhakulautakunnan jäsenet Päätöksenteko muutoksenhakulautakunnassa Muutoksenhakulautakunnan sisäisestä toiminnasta Toiminnan seuranta ja kehittäminen Toiminta tilastojen valossa Muutoksenhakulautakunnan henkilöstö Svenskspråkig resumé

3 4 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden toimintakertomus TELK vireä viisikymppinen Luottamuksen lisääminen on kannatettavaa kehitystä. Käsittelyn ja perustelujen on kaikissa vaiheissa oltava sellaiset, että hakija voi ratkaisun lopputuloksesta huolimatta kokea saaneensa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Juhlavuosi Vuosi 2012 oli työeläkejärjestelmän merkkipaalu. Työntekijäin eläkelaki (TEL) annettiin ja se tuli voimaan Samalla perustettiin valitusmenettelyä varten eläketurvakeskuksen yhteyteen eläkelautakunta. Sen toimintaa jatkaa TELK, vahvennettuna alkaen entisillä kuntien ja valtion eläkelautakunnilla. Syksyllä 2012 nautimme TELK:ssä juhlavat kahvit henkilökunnan, jäsenten ja kutsuvieraiden kesken. Osallistujia oli noin 120, ja suuressa istuntosalissamme vallitsi iloinen tunnelma ja jutustelun porina. Merkkivuosi on ollut pontimena myös TELK:n graafisen ilmeen uudistamiselle. TELK:n uudet päätös- ja kirjepohjat logoineen otettiin käyttöön kesällä. Tämän jälkeen on vuorossa uudistuksen ulottaminen TELK:n internet- ja intrasivuihin, jotka on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2013 syksyllä. Uusi lautakunta Vuosi 2012 on ollut myös uuden muutoksenhakulautakunnan ensimmäinen toimintavuosi. Lautakunta on toiminut kuudessa jaostossa. Jaostojen väheneminen yhdellä on merkinnyt kaikille jaostoille säännöllisiä, täysipainoisia, lähes viikottaisia istuntoja. Aikaisempi vahva jako yksityisen ja julkisen puolen asioihin on lainmuutoksen myötä menettänyt merkitystään, ja se on mahdollistanut asiamäärien tasaisemman jaon jaostojen kesken. TELK:n kansliassakin on alkaen tapahtuneen yhdistymisen jälkeen enää vain telkkiläisiä, kun kolmen yhteensulautetun lautakunnan yhdistymiskivut ovat onnellisesti jääneet taakse. Viimeisimpiä yhdistymiseen liittyviä toimia on ollut tapahtunut kirjaamon ja toimiston yhdistäminen. Kritiikkiä Kulunut vuosi on ollut myös sosiaalivakuutuksen muutoksenhakujärjestelmään kohdistuneen kritiikin aikaa. Tällä kertaa sitä on tullut myös lakimiespiireistä, Suomen Lakimiesliitosta ja Suomen Asianajajaliitosta.Juristien arvostelu on kohdistunut muutoksenhakujärjestelmän rakenteisiin. On katsottu, että tärkeitä asioita ei voitaisi sivutoimisten tuomareiden osaamisella ratkaista. Lisää luottamusta Esitettyyn kritiikkiin on myös laajasti vastattu ja pahimpia perusteettomia moitteita oikaistu. Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi käynnistänyt laajan hankkeen muun muassa päätösten perustelujen parantamiseksi sekä vakuutuslääkäri- ja muutoksenhakujärjestelmää koskevan luottamuksen lisäämiseksi. Tämä on kannatettavaa kehitystä. Toivottavasti kehitystyö tuo mukanaan jotakin konkreettista ja merkityksellistä muutoksenhakijoiden kokemukseen oikeuksiensa toteutumisessa. Ajattelutavat ja oikeudelliset menettelytavat ovat oikeuselämässä monessa suhteessa muuttuneet viidenkymmenen vuoden aikana. Euroopan ihmisoikeussopimus ja eurooppaoikeus laajemminkin ovat myös TELK:ssä voimassa olevaa oikeutta. Tämä on näkynyt esimerkiksi kuulemis- ja esteellisyyskysymyksissä sekä suullisten käsittelyjen toimittamisissa. TELK on kehittynyt näiltäkin osin kohti aitoa erityistuomioistuinta, ja tätä kehitystä tulee jatkaa. Muussa tapauksessa vaihtoehdoksi tulisi taantuminen jonkinlaiseksi itseoikaisuelimeksi, jolloin riippumattomuus ja samalla luotettavuus heikkenisivät. Osa saa valitettavasti hylkäävän päätöksen Työkyvyttömyyseläkeratkaisut ovat yksilötasolla paitsi taloudellisesti merkittäviä, myös hyvin henkilökohtaisia ja herkkiä asioita. Vakuutettu on oman terveydentilansa ja toimintakykynsä asiantuntija. Kun työkyvyttömyyseläkettä lisäksi haetaan aina sitä puoltavalla lääkärinlausunnolla, on pettymys suuri, jos eläkkeen myöntämisedellytykset eivät täytykään. Luottamuksen rakentuminen lähtee käsittelystä eläkelaitoksissa. Valtaosa hakijoista saa hakemansa eläkkeen heti. Päätökseen tyytymätön voi saattaa asiansa maksutta riippumattoman muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi ja edelleen vakuutusoikeuteen. Kaikista näistä asteista vakuutettu saa yksilöllisesti perustellun päätöksen. Mikäli ratkaisu on vielä vakuutusoikeudessakin se, etteivät eläkkeen myöntämiselle laissa säädetyt edellytykset täyty, on siihen päädytty monen käsittelyn, kuulemisten ja perusteellisen pohdinnan jälkeen. Tällaisen ratkaisun lopputulos ei varmaankaan ole muutoksenhakijaa tyydyttävä. Käsittelyn ja perustelujen on kuitenkin kaikissa vaiheissa oltava sellaiset, että vakuutettu voi ratkaisun lopputuloksesta huolimatta kokea saaneensa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Tämä lienee hyvä lähtökohta myös kehitystyössä. Helsingissä Olli Puustinen Puheenjohtaja

4 6 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden toimintakertomus Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tehtävät Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kaikissa työeläkeasioissa. Muutoksenhakulautakunnan päätöksiin haetaan muutosta vakuutusoikeudelta, joka on työeläkeasioiden ylin oikeusaste. Muutoksenhakulautakunnan tehtävänä on yksittäisten valitusasioiden ja lukien myös eläkelaitosten lainvoimaisen päätöksen poistamista koskevien hakemusasioiden ratkaiseminen. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan toiminta riippumattomana muutoksenhakuelimenä perustuu siitä annettuun ja voimaan tulleeseen lakiin (677/2005). Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annettua lakia (677/2005) muutettiin viimeksi annetulla ja voimaan tulleella lailla (1333/2011). Tässä laissa on säädetty muun muassa muutoksenhakulautakunnan rahoituksesta, talousarvion päättämisestä ja tilinpäätöksen hyväksymisestä. Muutoksenhakulautakunta perii kustannuksiensa kattamiseksi työeläkelaitoksilta vuosittaisen oikeushallintomaksun. Maksun määrän vahvistaa Finanssivalvonta ja se määräytyy työeläkelaitoksissa määräämisvuotta edeltävänä vuonna vakuutettujen työansioiden ja työtulojen perusteella. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan toimielinten ja toimihenkilöiden tehtävistä ja toimivaltuuksista on määrätty muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä, joka on kokonaisuudessaan uudistettuna vahvistettu täysistunnossa keväällä Asioiden käsittelyssä sovelletaan hallintolainkäyttölakia ja lakia oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa. Hovioikeus KKO Vakuutusoikeus KHO Hallintooikeus Muutoksenhakulautakunnan ratkaisutoiminnassa pääasiassa sovellettavat lait: Työntekijän eläkelaki (395/2006), TyEL Kunnallinen eläkelaki (549/2003), KuEL Yrittäjän eläkelaki (1272/2006), YEL Valtion eläkelaki (1295/2006), VaEL Tapaturmaasioiden mltk TELK Sosiaaliturvan mltk Opintotuen mltk Käräjäoikeus Työttömyysturvan mltk Maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/2006), MYEL Merimieseläkelaki (1290/2006), MEL Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki (261/2008), KiEL Tapaturmavakuutuslaitokset Liikennevakuutuslaitokset Eläkelaitokset Työttömyyskassat KELA Kunta Kuva 1. Sosiaalivakuutuksen muutoksenhakujärjestelmä.

5 8 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden toimintakertomus Muutoksenhakulautakunnan jäsenet Muutoksenhakulautakuntaan kuului vuonna 2012 päätoiminen puheenjohtaja, viisi varapuheenjohtajaa sekä 28 varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Valtioneuvosto nimitti sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain (677/2005) 3 :n nojalla muutoksenhakulautakunnan jäsenet viiden vuoden toimikaudeksi ajalle Muutoksenhakulautakuntaan kuului vuonna 2012 päätoiminen puheenjohtaja, viisi varapu heenjohtajaa sekä 28 varsinaista jäsentä ja hei dän henkilökohtaiset varajäsenensä. Jäsenet ja varapuheenjohtajat ovat sivutoimisia. Lautakunnan jäsenet toimivat tuomarinvastuulla ja puheenjoh tajan, varapuheenjohtajan ja jäsenen oikeudes ta pysyä tehtävässään on voimassa, mitä tuo marinviran haltijoista säädetään. Kukin jäsen vannoo tuomarinvalan tai antaa tuomarinvakuu tuksen toimikautensa alussa, jos hän ei ole teh nyt sitä aikaisemmin. Tuomarinvalan tai -vakuutuksen toimintavuoden aikana vannoivat Markku Häyrinen, Harri Isokorpi, Seija Jylhä, Mikko Kirjavainen, Laura Kurki ja Katja Viertävä. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan kokoonpano vuonna 2012 Puheenjohtaja Varatuomari Olli Puustinen Työeläkeasioihin perehtyneet jäsenet Filosofian kandidaatti Carin Lindqvist-Virtanen Varatuomari Kristiina Piilola Yhteiskuntatieteiden maisteri Ulla-Maija Rajakangas Varatuomari Esa Tarkka Oikeustieteen kandidaatti Kimmo Kangasjärvi Oikeustieteen kandidaatti Mika Mänttäri Varapuheenjohtajat Oikeustieteen kandidaatti Veikko Liuksia Varatuomari Heikki T. Hämäläinen Varatuomari Katriina Alaviuhkola Varatuomari Kirsi Äijälä Oikeustieteen kandidaatti Petteri Immonen Varajäsenet Filosofian maisteri Harri Isokorpi Oikeustieteen kandidaatti Kari Peltonen Hallintotieteiden maisteri Minna Liuttu Oikeustieteen kandidaatti Arita Kaario Oikeustieteen kandidaatti Ari Pulkkinen Varatuomari Kirsi Päivänsalo Lääkärijäsenet Lääketieteen ja kirurgian tohtori Antti Huunan-Seppälä LKT, ortopedian ja traumatologian dosentti Aarne Kivioja Dosentti, ylilääkäri Timo Pohjolainen Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Ilkka Tierala Psykiatrian erikoislääkäri, yleislääkäri Anna Savela Lääketieteen lisensiaatti, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Kirsi Karvala Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Risto Vataja Lääketieteen tohtori, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Mikko Kirjavainen Fysiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Seppo Villanen Kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Mika Laine Psykiatrian erikoislääkäri Seija Jylhä Lääketieteen ja kirurgian tohtori Ilkka Torstila Työelämää ja työmarkkinaolosuhteita tuntevat jäsenet Asiantuntija Katja Leppänen saakka, ja alkaen asiantuntija Vesa Rantahalvari Asiantuntija Mikko Nyyssölä Asiantuntija Johan Åström Lainopillinen asiamies Markus Äimälä Johtava työmarkkinalakimies Lauri Niittylä Työmarkkinalakimies Marja Isomäki Sosiaaliasioiden päällikkö Katja Veirto Työehtotoimitsija Heidi Lehto Lakimies Jarmo Pätäri Johtaja Markku Salomaa Lakimies Keijo Karhumaa Neuvottelujohtaja Harri Sirén Asiantuntija Riitta Wärn Asiantuntija Mikko Räsänen Lakiasiainjohtaja Hannu Rautiainen Asiantuntija Rauno Toivonen Työmarkkinalakimies Riitta Arko Työmarkkinalakimies Katja Viertävä Lakimies Katja Syrjänen Työehtoasiantuntija Katarina Murto Sopimussihteeri Markku Häyrynen Työsuhdelakimies Timo Voutilainen Vt. neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja Neuvottelupäällikkö Markku Nieminen Yrittäjätoiminnan olosuhteita tuntevat jäsenet Toimitusjohtaja Tiina Oksala Lainopillinen asiamies Harri Hellstén Maatalousyrittäjätoiminnan olosuhteita tuntevat jäsenet Asiamies Ilpo Mattila Järjestöasiamies Virpi Siitonen Lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Markkula Veroasiantuntija Laura Kurki Asiantuntija Marja Tallavaara Asiantuntija Leena Ala-Orvola

6 10 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden toimintakertomus Päätöksenteko muutoksenhakulautakunnassa Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa järjestettiin suullinen käsittely kertomusvuonna neljässä asiassa ja yhden tuomarin kokoonpanossa ratkaistiin 482 asiaa. Kertomusvuonna lautakunnan kuusi jaostoa kokoontui ratkaisemaan asioita yhteensä 219 kertaa. Kaikkiin jaostoihin kuuluu lainoppinut puheenjohtaja, työeläkeasioihin perehtynyt ja tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittanut tai muu työeläkevakuutukseen erityisesti perehtynyt jäsen, lääkärijäsen sekä kaksi työelämän olosuhteita tuntevaa jäsentä. Neljällä jaostolla on lisäksi jäsenet, jotka ovat perehtyneitä maatalousyrittäjä- tai yrittäjätoimintaan. Jaostot kokoontuvat kesä- ja joulutaukoja lukuun ottamatta yhdestä neljään kertaa kuukaudessa. Jaostoilla oli vuonna 2012 istuntoja yhteensä 219. Yhdessä istunnossa ratkaistiin kerrallaan valitusasiaa. Asiat jakautuivat varsin tasaisesti jaostoille ja jaostoa kohti niitä ratkaistiin noin 900. Vuoden 2011 alusta tuli voimaan lakimuutos, jonka mukaan lautakunta voi ratkaista tiettyjä asioita yhden tuomarin kokoonpanossa. Tällaisia asioita ratkaistiin 482 kappaletta. Oikeudenkäyntikulut ja suulliset käsittelyt Asiat ratkaistaan pääsääntöisesti kirjallisen aineiston perusteella ja päätökset tehdään jaoston istunnossa esittelystä. Muutoksenhakulautakunnan ratkaisut ovat asianosaisille maksuttomia. Muutoksenhaunalaisen päätöksen tehnyt eläkelaitos voidaan velvoittaa maksamaan muutoksenhakijan oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos muutoksenhakemus hyväksytään ja oikeudenkäynti on aiheutunut eläkelaitoksen virheestä. Kertomusvuonna 32 tapauksessa vaadittiin muutoksenhakukulujen korvaamista. Yhdessä asiassa muutoksenhakukulut määrättiin maksettaviksi. Muutoksenhakijoilla ei ole oikeusapulain nojalla mahdollisuutta saada maksutonta oikeudenkäyntiä, mutta he voivat saada julkista oikeusapua. Suullisten käsittelyjen vaatimusten määrä on pysynyt suhteellisen vakiona, vuonna 2012 suullista käsittelyä vaadittiin 26 asiassa. Suullista käsittelyä on pyydetty lähinnä työkyvyn arviointia koskevissa asioissa. Suullisen käsittelyn vaatimukseksi on katsottu myös kirjallisen todistajankertomuksen esittäminen, joita olivat lähes kaikki suullisen käsittelyn vaatimukset. Suullinen käsittely järjestettiin toimintavuonna neljässä asiassa, jotka koskivat eläkkeeseen oikeuttavien työsuhteiden todentamista. Hallintojaosto Muutoksenhakulautakunnassa on yhdeksänjäseninen hallintojaosto. Hallintojaostossa käsitellään työjärjestyksessä mainittuja lautakunnan yleiseen hallintoon, taloushallintoon ja nimityksiin liittyviä asioita. Hallintojaostoon kuuluvat puheenjohtajan lisäksi kaikki viisi varapuheenjohtajaa ja kolme jäsentä, joista yhden ovat nimenneet keskuudestaan muutoksenhakulautakunnan työnantajajärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetyt jäsenet, yhden työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetyt jäsenet sekä yhden yrittäjien tai maatalousyrittäjien järjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetyt jäsenet. Toimintavuonna hallintojaosto kokoontui yhdeksän kertaa. Ensimmäisessä kokouksessa vahvistettiin uuden lautakunnan hallintojaoston kokoonpano, jossa jäseninä ovat puheenjohtajan (Olli Puustinen) lisäksi kaikki lautakunnan varapuheenjohtajat (Veikko Liuksia, Heikki T. Hämäläinen, Katriina Alaviuhkola, Kirsi Äijälä ja Petteri Immonen), sekä työnantajajärjestöjen ehdotuksen perusteella nimetyt (Johan Åström, varajäsenenä Lauri Niittylä), työntekijä- ja toimihenkilökeskusjärjestöjen ehdotuksen perusteella nimetyt (Jarmo Pätäri, varajäsenenä Katja Veirto) ja yrittäjien ja maatalousyrittäjien järjestöjen ehdotuksen perusteella nimetyt (Tiina Oksala, varajäsenenä Ilpo Mattila). Hallintojaoston kokouksiin varsinaisista jäsenistä osallistuvat kertomusvuonna puheenjohtaja Olli Puustinen (9/9), varapuheenjohtajat Veikko Liuksia (7/9), Heikki T. Hämäläinen (5/9), Katriina Alaviuhkola (4/9), Kirsi Äijälä (7/9), Petteri Immonen (8/9), Johan Åström (8/9), Jarmo Pätäri (8/9) ja Tiina Oksala (8/9). Täysistunto ja vahvennettu jaosto Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja voi määrätä muutoksenhakuasian tai siihen kuuluvan kysymyksen ratkaistavaksi vahvennetussa jaostossa. Mainittuun jaostoon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä asiaa aiemmin käsitelleen jaoston jäsenet. Vahvennettu jaosto kokoontui toimintavuonna kolme kertaa ja vahvennetussa jaostossa ratkaistiin yhteensä kolme muutoksenhakuasiaa. Jos muutoksenhakulautakunnassa ratkaistavana olevalla asialla on periaatteellista merkitystä tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä, voi jaosto tai muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja määrätä asian käsiteltäväksi muutoksenhakulautakunnan täysistunnossa. Täysistunnossa käsitellään myös muutoksenhakulautakunnan työjärjestystä koskevat asiat sekä ne hallintoasiat, jotka täysistunto hallintojaoston yksimielisestä esityksestä päättää ottaa käsiteltäväkseen. Täysistunto vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallintojaostolle. Muutoksenhakulautakunta kokoontui vuonna 2012 täysistuntoon kerran. Istunnossa vahvistettiin tilinpäätös vuodelta 2011 ja lautakunnan uudistettu työjärjestys. Täysistunnossa ei toimintavuonna ratkaistu muutoksenhakuasioita. Asiakirjojen saapuminen: Kirjaaminen ja valituksen vireillepano Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (kanslia) Hallintopäällikkö Talous- Toimisto sihteeri Valmistelu/ valmistelija: käsittelymuistion laadinta, eläkelaskelmien tarkistus ja päätöspohjan täyttäminen Istunto: käsittely jaostokokouksessa ja ratkaisu Täysistunto Puheenjohtaja Ratkaisutoiminnan päällikkö Esittely Valmistelu Työjärjestyksellä määrättävää Kierrätys ja jäsenet: asiakirjojen kierto jäsenillä ja jäsenten mielipiteet Kuva 2. Valitusasian eteneminen muutoksenhakulautakunnassa. Hallintojaosto Vahvennettu jaosto Kuva 3. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan organisaatio. Esittely/ esittelijä: esitys eli päätösehdotus perusteineen Jälkityöt: 1. Esittelijä: päätöksen kirjoittaminen 2. Puheenjohtaja ja ratkaisutoiminnan päällikkö: päätöksen seuranta ja tarkistus Laissa määriteltyä Jaostot Postitus ja arkistointi

7 12 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden toimintakertomus Muutoksenhakulautakunnan sisäisestä toiminnasta Muutoksenhakulautakunnassa toimii lukuisia sisäisiä lakisääteisiä sekä muita työryhmiä. Näitä ovat muun muassa KEHRY, joka toimii sisäisen tarkastuksen toimielimenä ja seuraa toimintasuunnitelman toteutumista sekä VIRY, joka taas järjestää henkilökunnalle virkistystoimintaa. Lautakunnan viideskymmenes toimintavuosi oli juhlavuoden ohella tiiviin työnteon vuosi. TELK ratkaisi toimintavuonna enemmän asioita kuin edellisenä vuonna. Myös toiminnan luonteeseen kuuluva asiamäärien vaikea ennustettavuus toteutui, kun vuoden viimeisen kuukauden aikana saapui ennätykselliset yli tuhat asiaa. Muutoksenhakuasian keskimääräinen käsittelyaika lasketaan valituksen saapumisesta päätöksen postittamiseen. Muutoksenhakulautakunnan tavoitteena kertomusvuonna oli käsittelyajan lyhentäminen. Tavoitteeseen ei päästy lähinnä lainkäyttöhenkilöstön suuren vaihtuvuuden vuoksi. Lisäksi edelliseltä vuodelta siirtyi lähes vireillä ollutta asiaa ratkaistavaksi toimintavuodelle. Näistä haasteista huolimatta lautakunnassa ratkaistiin toimintavuonna lähes 600 asiaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2012 valitusten keskimääräinen käsittelyaika oli kuusi kuukautta 19 päivää (vuonna 2011 käsittelyaika oli viisi kuukautta kuusi päivää). Lautakunnan 50. toimintavuosi Eläkelautakunnan perustamiskokous pidettiin sosiaali- ja terveysministeriön kirjastossa Hallituskadulla. Lautakunta aloitti toimintansa yhden miehen toimistona. Nykyään lautakunnassa työskentelee lähes viisikymmentä työntekijää. Lautakunnan toiminnassa on tapahtunut näiden vuosien aikana paljon, ja toimintakertomuksen liitteenä on näistä vuosikymmenistä koottu TELK-kertomus. Kertomus pohjautuu haastatteluihin ja muistoihin lautakunnan toiminnasta alkuajoista nykypäivään. TELK:n henkilöstö juhlisti tapahtumaa henkilökunnan yhteisellä kahvitilaisuudella sekä yhdessä jäsenten ja kutsuvieraiden kanssa. Sisäisten työryhmien toiminta Täysistunnossa vahvistettiin lautakunnan uusi työjärjestys. Siinä on otettu huomioon vuoden 2012 alusta voimaantullut työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muutos sekä jo aiemmin lautakunnassa toteutettu organisaatiomuutos. Työsuojelutoimikunta (TSTMK) Muutoksenhakulautakunnan vuosille valittu työsuojelutoimikunta jatkoi toimintaansa kertomusvuonna. Toimikunnan jäsenet hankkivat lisäkoulutusta työsuojelutehtäväänsä. Toimikunta päivitti muun muassa tasa-arvosuunnitelman ja järjesti lautakunnalle syksyllä 2012 tyky-tapahtuman Tapanilan urheilukeskuksessa. Vuoden 2012 lopussa työsuojelutoimikunnan järjestämillä vaaleilla valittiin toimikunta seuraavalle kaksivuotiskaudelle Kehitysryhmä (KEHRY) Sisäistä kehitystyötä varten muutoksenhakulautakunnassa toimii kehitysryhmä (KEHRY), jonka pääasiallisena tehtävänä on laatia seuraavan vuoden toimintasuunnitelma, seurata toimintasuunnitelman toteutumista ja keskustella muista koko henkilökuntaa koskevista asioista. Ryhmä toimii myös sisäisen tarkastuksen toimielimenä. Ryhmässä on edustus kaikista työntekijäryhmistä. Vuonna 2012 KEHRY laati ensimmäisen kerran pitemmän aikavälin toimintasuunnitelman vuosille Uutena tehtävänä KEHRY sai vuonna 2012 lautakunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman päivittämisen. Lautakunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laati kertomusvuonna muutoksenhakulautakunnan henkilöstöstä erikseen koolle kutsuttu työryhmä. Virkistysryhmä (VIRY) Virkistysryhmä (VIRY) järjesti henkilöstölle yhteisen kevätretken Lahteen, jossa tutustuttiin muun muassa suurmäkeen, Hennalan kasarmialueeseen ja Sibeliustaloon. Työehtosopimus (TES) Muutoksenhakulautakunnalla on ollut oma työehtosopimus siitä alkaen, kun lautakunta aloitti toimintansa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntana Työehtosopimus on ollut voimassa alusta alkaen kaksi vuotta kerrallaan ja nykyinen sopimus on voimassa ajalla Työntekijöitä ovat edustaneet neuvotteluissa luottamusmiehet Sirpa Pietarinen ja Markku Naulapää ja muutoksenhakulautakunnan toiminnallista johtoa ovat edustaneet puheenjohtaja Olli Puustinen ja hallintopäällikkö Kristiina Piilola. Hallintojaosto nimeää tarvittaessa työehtosopimusneuvotteluihin omat edustajansa. Hallintojaosto vahvistaa työehtosopimuksen työnantajan puolesta. Yhteistoimintaryhmä (YT) Yhteistoimintalain mukainen yhteistoimintaryhmä (YT) kokoontui vuonna 2012 käsittelemään työyhteisön asioita kahdeksan kertaa. Käsiteltävinä asioina olivat muun muassa muutoksenhakulautakunnan päivitetyn tasa-arvosuunnitelman hyväksyminen ja uuden henkilöstö- ja koulutussuunnitelman hyväksyminen. Edelleen käsiteltiin myös työehtosopimuksen tulkintakysymyksiä. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan toiminnan avainluvut Asiamäärät Saapuneet Ratkaistut Vireillä olevat Käsittelyaika (päivää) Kaikki asiat Työkyvyttömyyseläkkeet Kuntoutusasiat Poistohakemukset Lainopilliset asiat Kustannukset ja muutos % Ratkaisukustannus, Muutokset, % 11,8 11,1 11,4 14,8 Palautukset, % 4,5 4,5 5,3 4,8 Asioiden jakautuminen sovellettavan lain mukaan % Työntekijän eläkelaki TyEL 61,6 63,6 65,0 67,3 Kunnallinen eläkelaki KuEL 20,0 17,6 17,9 15,9 Yrittäjän eläkelaki YEL 7,6 8,1 7,5 7,6 Maatalousyrittäjän eläkelaki MyEL 4,0 4,5 4,0 3,5 Valtion eläkelaki VaEL 4,6 4,3 4,0 4,4 Muut lait 2,2 1,9 1,6 1,2

8 14 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden toimintakertomus Toiminnan seuranta ja kehittäminen Muutoksenhakulautakuntaa on määrätietoisesti kehitetty itsenäiseksi ja riippumattomaksi sekä kansalaisten luottamusta herättäväksi lainkäyttöelimeksi. Tätä kehitystä pyritään johdonmukaisesti jatkamaan. Muutoksenhakulautakunnan toimintaa valvovat eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Lautakunnan jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Muutoksenhakulautakunta rinnastuu erityistuomioistuimeen ja vastaa niitä edellytyksiä, joita Suomen perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa lainkäyttöelimiltä edellytetään. Tärkeää on seurata myös vakuutusoikeuden muutoksenhakulautakuntien toimintaa koskevia ratkaisuja. Vakuutusoikeus on tehnyt linjauksia muun muassa perusoikeus- ja kuulemiskysymyksiin sekä eri lautakuntien jäsenten esteellisyyskysymyksiin. Tässäkin taustalla ovat Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut. Esteellisyyskäsitteet ovat tänä päivänä merkittävästi laajemmat kuin vielä pari vuosikymmentä sitten, jolloin toimittiin vain kansallisen lain varassa. Kulunut vuosi oli uuden muutoksenhakulautakunnan ensimmäinen toimintavuosi. Aikaisempina vuosina yksityisen sektorin työeläkkeitä ratkaisevat jaostot olivat olleet huomattavasti työllistetympiä kuin julkisen sektorin eläkeasioiden parissa työskentelevät jaostot. Tähän tilanteeseen saatiin toimintavuonna merkittävää parannusta. Kun jaostojen lukumäärä lisäksi väheni yhdellä, olivat kaikki kuusi jaostoa täystyöllistettyjä. Myös niin sanotut yhden tuomarin istunnot tietyissä yksinkertaisissa asioissa, kuten peruutuksissa ja täytäntöönpanon keskeytyksissä, osoittautuivat toimiviksi ja riittävän nopeiksi. Puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja voi esittelystä yksin ratkaista nämä asiat. Puheenjohtajan ratkaisuja annettiin vuonna 2012 yhteensä 482. Loppuvuodelle kohdistui yli kolmensadan perustevalituksen rypäs, joihin kaikkiin liittyi täytäntöönpanon keskeytyshakemus. Nämä täytäntöönpanon keskeytykset pystyttiin ratkaisemaan alle kuukaudessa. Uudistettu työjärjestys Uudistettu työjärjestys hyväksyttiin keväällä 2012 TELK:n täysistunnossa. Uudistuksen tavoitteina on ollut lainmuutosten huomioon ottaminen työjärjestyksessä ja, että työjärjestys vastaisi nykyistä organisaatiota sekä antaisi hyvää tukea käytännön työskentelylle. Kansliahenkilökunnan toimenkuvat on otettu työjärjestykseen erillisiksi liitteiksi, jotta ne olisivat tilanteiden vaihdellessa helposti muutettavissa. TELK-lain muutoksia TELK teki toimintansa tehostamiseksi organisaatiolakiaan koskevia muutosesityksiä sosiaali- ja terveysministeriöön toukokuussa Tärkein esittämämme uudistus on puhtaasti lainopillisen kokoonpanon saaminen TELK-lakiin. Tämä hanke on edelleen vireillä ministeriössä. Ministeriössä suunnitellaan myös koko muutoksenhakulautakuntajärjestelmää koskevia riippumattomuutta ja läpinäkyvyyttä painottavia uudistuksia. On odotettavissa, että TELK-lain uudistukset tulevat liittymään tähän suurempaan kokonaisuuteen. Tietohallinto Muutoksenhakulautakunta kilpailutti vuonna 2012 asianhallintaohjelmiston sopimuskaudelle Toimittajaksi valittiin Triplan Oy. Asianhallintajärjestelmän varsinainen uusimistyö toteutetaan vuoden 2013 puolella. Perustietotekniikan osalta vuonna 2011 käyttöönotetun virtualisoidun järjestelmän hienosäätöä jatkettiin toimintavuonna ja uusi ympäristö saatiin säädettyä ja vakautettua elokuuhun mennessä. Joulukuussa saatiin testausvaiheeseen uudenlainen etätyöjärjestelmä, joka mahdollistaa tietoturvallisella tavalla TELK:n koneiden ja ohjelmien käytön etänä työntekijöiden omilta tietokoneilta käsin. Etäkäyttöjärjestelmän käyttöönotto ei toteutunut vielä kertomusvuonna. Kustannuksista Muutoksenhakulautakunnan kanslian palkkakustannukset ja jäsenten palkkiokustannukset olivat vuonna 2012 pakollisine henkilöstökuluineen yhteensä euroa. Kaikki kustannukset yhteensä olivat euroa, mikä alitti talousarvion eurolla. Yhden ratkaistun asian hinta kaikista kustannuksista oli toimintavuonna 735 euroa. Ratkaistun asian hinta vuonna 2011 oli 786 euroa. Laskua vuoteen 2011 verrattuna on 6,9 prosenttia. Yksittäisen asian ratkaisukustannuksen lasku selittyy ratkaistujen asioiden suuremmalla määrällä toimintavuonna verrattuna edelliseen vuoteen Muutoksenhakulautakunta rinnastuu erityistuomioistuimeen. Sen jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Vakuutusoikeus on tehnyt linjauksia muun muassa perusoikeus- ja kuulemiskysymyksiin sekä eri lautakuntien jäsenten esteellisyyskysymyksiin. Esteellisyyskäsitteet ovat tänä päivänä merkittävästi laajemmat kuin vielä pari vuosikymmentä sitten eur 142 eur 100 eur 387 eur 703 eur 189 eur 154 eur 125 eur 424 eur 786 eur 735 eur 143 eur 138 eur 136 eur 459 eur 456 eur Kuva 4. Ratkaisukustannukset vuosina ja niiden jakautuminen. Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut ATK, toimitilavuokra ja muut kulut

9 16 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden toimintakertomus Toiminta tilastojen valossa Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan saapui valituksia ja hakemusasioita toimintavuonna yhteensä 6 116, joista vuoden viimeisen kuukauden aikana yli kappaletta. Joulukuun aikana saapuneista asioista noin 300 koski täytäntöönpanon keskeytystä. Suurin osa näistä täytäntöönpanoasioista saatiin käsiteltyä nopeutetusti vielä vuoden 2012 lopulla. Koska täytäntöönpanon keskeytys myönnettiin kaikissa näissä asioissa, nousi koko vuoden muutosprosentti 14,8 prosenttiin Muutoksenhakulautakuntaan saapui yhteensä valitus- ja hakemusasiaa toimintavuonna, mikä on noin kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna Vuonna 2011 asioita saapui Joulukuussa 2012 saapui kertaluonteinen suuri asiamäärä (n. 600 asiaa), joka liittyi yksittäisen eläkelaitoksen selvitystilaan. Muutoksenhakemuksia saapui tästä huolimattakin noin 100 kappaletta vähemmän kuin vuonna Toimintavuoden lopussa asioita oli vireillä 3 316, kun vuoden 2011 lopussa niitä oli vireillä Vuonna 2012 muutoksenhakulautakunta ratkaisi asiaa, mikä oli 594 asiaa enemmän kuin vuonna Ratkaistujen asioiden määrä lisääntyi noin kymmenellä prosentilla edellisestä vuodesta. Toimintavuonna ratkaistiin yli 300 asiaa vähemmän kuin saapui uusia. Ratkaistujen asioiden määrän lisääntymiseen vaikutti muun muassa vuodelta 2011 siirtyneiden määrä sekä loppuvuonna 2012 saapuneet täytäntöönpanon keskeytystä koskeneet asiat, jotka käsiteltiin kiireellisinä jo osin vuoden 2012 puolella. Saapuneiden asioiden määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla, mutta kasvoi merkittävästi yhden kuukauden osalta. Joulukuussa 2012 saapui yhteensä asiaa. Näistä suurin osa siirtyi seuraavana vuonna ratkaistavaksi. Muutokset eläkelaitoksien päätöksiin Muutoksenhakulautakunta muutti vuonna 2012 muutoksenhakijan eduksi 14,8 prosenttia tapauksista. Asioita palautettiin eläkelaitokseen uudelleen käsiteltäväksi 4,8 prosenttia. Työkyvyn arviointia koskevista asioista muutoksenhakulautakunta muutti 12,3 prosenttia ja palautti 5,3 prosenttia. Kuntoutusasioissa muutosprosentti oli 11,8. Muutosprosenteissa on otettava huomioon, että eläkelaitokset ovat viime vuosina itseoikaisseet valituksen johdosta asioita noin kymmenessä prosentissa valituksista, joka osaltaan pienentää muutosprosenttia. Lisäksi suurimmassa osassa muutoksenhakulautakunnan palauttamissa asioissa eläkelaitos on jo antanut myönteisen väliaikaisen päätöksen. Muutosprosenttien tasossa ei ole tapahtunut toimintavuonna merkittävää muutosta edelliseen vuoteen verrattuna, kun vähentävänä tekijänä otetaan huomioon kertaluonteiset täytäntöönpanon keskeytykset. Kun täytäntöönpanon keskeytyshakemukset vähennetään kaikista muutetuista asioista, oli kaikkien asioiden muutosprosentti 11,8 prosenttia. Vastaavasti muutosprosentti vuonna 2011 oli 11,4. Lainvoimaisen päätöksen poistamista koskevia hakemuksia ratkaistiin yhteensä 73 kappaletta. Hakemus hyväksyttiin 47 asiassa, joka on 64,4 prosenttia hakemuksista. valitusten lukumäärä Kuva 5. Saapuneet, ratkaistut ja vireillä olevat valitukset vuosina kuntoutus 5,3 % saapuneet ratkaistut vireillä Asiaryhmät Työkyvyn arviointia liittyi asiaan, eli 78 prosenttiin kaikista käsitellyistä asioista. Näistä asiassa ratkaistiin muutoksenhakijan oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen ja 244 asiassa kyse oli ammatilliseen kuntoutukseen liittyvästä lääketieteellisestä arvioinnista. Kaikkiaan ammatilliseen kuntoutukseen liittyviä asioita muutoksenhakulautakunta ratkaisi toimintavuonna yhteensä 306. Uusia poistohakemuksia saapui 56. Julkisuusasioissa annettiin ratkaisu neljässä tapauksessa ja taloudellista tukea koski ainoastaan yksi asia. Työttömyyseläkeasioiden väheneminen näkyi selvästi pienentyneenä asiamääränä, ja sitä koskevia asioita ratkaistiin enää kahdeksan, kun vuonna 2011 ratkaistiin 24 työttömyyseläkeasiaa. Perustevalituksia, eli niin sanottuja maksuunpanoasioita, ratkaistiin 18 kappaletta. Muutoksenhakeminen lautakunnan päätöksiin Vakuutusoikeuden julkaisemista tilastotiedoista ja eläkelaitosten itseoikaisutilastoista ilmenee, että noin vajaa kolmannes muutoksenhakijoista valittaa muutoksenhakulautakunnan päätöksestä edelleen vakuutusoikeuteen. Vielä noin kymmenen vuotta sitten muutosta lautakunnan päätökseen haki lähes puolet päätöksen saajista. Valitusaktiivisuuden lautakunnan päätöksistä voidaan päätellä näin ollen pidemmällä aikavälillä laskeneen merkittävästi. Vakuutusoikeus muutti toimintavuonna noin 17 prosenttia valitusasioista muutoksenhakijan eduksi. Näistä muutoksista noin seitsemässä prosenttiyksikössä päätöstä on muutettu uuden selvityksen johdosta muutoksenhakulautakunnan käsittelyn jälkeiseltä ajalta, joten tosiasiallinen muutosprosentti oli noin kymmenen. vanhuuseläke 5,3 % muu asia 5,5% täytäntöönpanon keskeytykset 3,4 % perhe-eläke 1,6 % poistohakemukset 1,3 % takaisinperintä 0,8 % osa-aikaeläke 0,6 % Kuva 6. Ratkaistujen valitusten jakautuminen asiaryhmittäin vuonna työkyvyttömyyseläke 76,3 %

10 18 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden toimintakertomus Muutoksenhakulautakunnan henkilöstö Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa työskenteli toimintavuonna yhteensä 47 henkilöä, joiden keski-ikä oli noin 48 vuotta. Henkilöstön vaihtuvuus oli toimintavuonna tavanomaista suurempaa. Uusia työntekijöitä rekrytoitiin seitsemän, kolme työntekijää siirtyi muihin tehtäviin ja kahden työsuhde päättyi. Muutoksen hakulautakunnan palveluksessa oli toimintavuoden lopussa 47 päätoimista toimihenkilöä, joista kolme oli Ammattitaidon vahvistaminen ja muuttuvan lainsäädännön seu- Henkilöstön koulutus osa-aikaista. Kolme työntekijää oli virkavapaalla. Täysiksi henkilötyövuosiksi muutettuna määrä vastaa noin 41 henkilötyövuotta. Työntekijöistä esittelijöitä oli 17, joista yksi toimii esittelyvastaavana ja yksi tiedottajalakimiehenä, valmistelijoita 15, toimistosihteereitä viisi ja kirjaajia kolme. Muutoksenhakulauta kunnassa oli päätoimisen puheenjohtajan lisäk si hallinto- ja talousasioista sekä ratkaisutoiminnasta vastaavat päälliköt, taloussihteeri sekä valmistelun, toimiston ja kirjaamon esimiehet. raaminen olivat toimintavuonna muutoksenhakulautakunnan avainalueita. Ammattitaidon ylläpitämiseksi henkilökunta osallistui vuonna 2012 useisiin koulutustilaisuuksiin. Koulutuspäiviä oli keskimäärin 4,5 henkilöä kohden. Ruotsinkielen ryhmäkoulutusta jatkettiin edelleen kolmessa ryhmässä ja koko lautakunnan henkilöstölle järjestettiin iltapäivän pituinen kielenhuoltokoulutus, jossa keskityttiin sujuvan ja oikeakielisen päätöstekstin kirjoittamiseen. Muista koulutustilaisuuksista mainittakoon Henkilöstöstä oli naisia 36 (77 %) ja miehiä yksitoista muun muassa seuraavat kurssit: Kirjaamon julkisuuspäivä, Valtakunnalliset (23 %). Muutoksenhakulautakunnan henkilöstön sukupuolijakauma on samankaltainen kuin sosiaalivakuutusalalla ja hallintotuomiois tuimissa, joissa henkilöstö on myös kuntoutuspäivät, Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiik- kaa, Juridiset tiedonlähteet ja tehokas tiedonhaku ja Työkyvyttömyyseläkkeiden ajankohtaispäivä. naisenemmistöinen. Sairauspoissaoloja toimintavuonna oli noin 3 %, mikä on edellistä vuotta vähemmän ja alle julkisten alojen keskimäärän. Henki löstön palkkauksessa ei ole sukupuoleen perustuvia eroja miesten ja naisten kesken. Henkilökunnan keski-ikä oli 48,3 vuotta (49,3 vuotta vuonna 2011). Henkilöstö Lautakunnassa juhlittiin viidettäkymmenettä toimintavuotta työn ohessa myös henkilöstölle järjestetyssä kahvitilaisuudessa syyskuussa. Henkilöstö osallistui myös lautakunnan tiloissa jäsenistölle ja kutsuvieraille järjestettyyn tilaisuuteen. Syyskuussa 2012 TELK:ssä juhlittiin viidettäkymmenettä toimintavuotta. Esittelijä Eeva Ojalan läksiäiset, kuvassa Pirkko Heikkilä, Eeva Ojala ja Lea Alatalo. Puheenjohtaja Puustinen Olli Esittelijät Brandt Anna Maria Goebel Maija-Liisa Haukilahti Heli-Anna Hittscher Sari Koponen Marja, tiedottajalakimies Lindroth Elisa Naulapää Markku Nummelin-Ukkonen Aino Ojala Eeva Paloposki-Sainio Suvi Palotie Kalevi Rilasmaa Kimmo Sandberg Leevi Schreck Raija, esittelyvastaava Seppä Seppo Tanila Marja Virranne Jussi Päälliköt Kangasjärvi Kimmo Piilola Kristiina Valmistelu Hattuniemi Pia, esimies Alatalo Lea Haakana Sirkka-Liisa Heikkilä Pirkko Kataja Kyösti Kilma Tuulia Latva-Käyrä Terhi Lintunen Tomi Paukkola Jaana Pietarinen Sirpa Puhakainen Riitta Saarimäki Kirsi Salama Meri-Tuuli Soini Sauli Tuomola Anneli Tuononen Liisa Taloussihteeri Soini Heidi Toimisto Litmanen Marjut, esimies Krigsman Marjo Kujasuo Marjo Luopa Lotta Sario Minna Uusitupa Nina Kirjaamo Niemi Riitta, esimies Iso-Kuusela Nina Kiviniemi Pirkko Vuoriheimo Merja

11 20 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden toimintakertomus Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden en vital femtioåring Behandlingen av ärenden och beslutens motiveringar måste i alla skeden vara sådana att sökanden oberoende av avgörandets utgång kan känna att han fått en rättvis rättegång. Besvärsnämndens verksamhet Till besvärsnämnden hörde år 2012 en ordförande med uppdraget som huvudsyssla, fem vice ordföranden med uppdraget som bisyssla samt 28 övriga medlemmar samt deras personliga suppleanter. I kansliet arbetade sammanlagt 47 personer. År 2012 var en milstolpe för arbetspensionssystemet. Lagen om pension för arbetstagare (APL) gavs och den trädde ikraft Samtidigt grundades i anslutning till pensionsskyddscentralen en pensionsnämnd för besvärsprocesser. Sedan fortsätter besvärsnämnden för arbetspensionsärenden pensionsnämndens verksamhet förstärkt med de tidigare kommunernas pensionsnämnd och statens pensionsnämnd. Hösten 2012 firade besvärsnämnden högtidligt med kaffe för personalen, medlemmarna och inbjudna gäster. Cirka 120 personer deltog i firandet och i stora sessionssalen hördes glatt sorl och stämningen var på topp. Märkesåret har också inneburit att besvärsnämndens grafiska uttryck har förnyats. Besvärsnämndens nya layout och logon till besluten och breven togs i bruk på sommaren. Därefter står besvärsnämndens internet- och intranetsidor i tur att förnyas och man beräknar att ta de nya sidorna i bruk hösten Kritik och större tilltro Året som gått har också inneburit kritik mot hela besvärssystemet inom socialförsäkringen. Den framförda kritiken har också bemötts grundligt och de mest ogrundade påståendena har rättats till. Social- och hälsovårdsministeriet har därutöver startat ett omfattande projekt bland annat för att förbättra beslutsmotiveringarna och för att höja tilltron till försäkringsläkar- och besvärssystemet. Detta är en utveckling som lönar sig. Man får hoppas att utvecklingsarbetet för med sig något konkret och betydelsefullt i ändringssökandenas uppfattning om hur deras rättigheter förverkligas. Sättet att tänka och de rättsliga tillvägagångssätten har inom juridiken till stor del ändrats under femtio år. Europeiska människorättskonventionen och europarätten i en vidare bemärkelse är också gällande rätt i besvärsnämnden. Detta syns bland annat i frågor som gäller hörande av part och jävsfrågor samt verkställande av muntlig förhandling. Besvärsnämnden har i dessa avseenden också utvecklats till en äkta specialdomstol och denna utveckling bör fortsätta. I annat fall skulle alternativet vara ett förfall till ett slags självrättelseorgan och då skulle den oberoende ställningen och samtidigt också förtroendet försvagas. En del beslut förkastas tyvärr Förutom att invalidpensionsavgöranden på ett individuellt plan är ekonomiskt viktiga, så är de också mycket personliga och känsliga. Den försäkrade är expert på sitt eget hälsotillstånd och sin funktionsförmåga. Då invalidpension dessutom alltid söks med ett läkarutlåtande som förespråkar beviljande av pension är besvikelsen stor om förutsättningarna för beviljande inte heller uppfylls. Upprättandet av förtroende utgår från behandlingen i pensionsanstalterna. Största delen av sökandena får direkt den pension de sökt. Den som är missnöjd med beslutet kan utan kostnad föra sitt ärende till den oberoende besvärsnämnden och vidare till försäkringsdomstolen. I alla dessa stadier får den försäkrade ett individuellt motiverat beslut. I fall avgörandet ännu i försäkringsdomstolen blir att förutsättningarna för beviljande av pension inte uppfylls, så har det avgörandet tillkommit efter flera handläggningar, höranden och ett motiverat begrundande. Ett sådant avgörande är säkert inte tillfredsställande ur ändringssökandens synpunkt. Behandlingen och motiveringarna bör dock i alla skeden vara sådana att den försäkrade oberoende av utgången känner att han fått en rättvis rättegång. Det här torde också vara en bra utgångspunkt i utvecklingsarbetet. Helsingfors Olli Puustinen Ordförande Besvärsnämndens uppgift är att avgöra besvärsärenden samt från och med också att avgöra ansökningar om undanröjande av pensionsanstalternas laga kraft vunna beslut. Besvärsnämndens för pensionsärenden verksamhet som oberoende besvärsinstans grundar sig på den lag som gavs och som trädde i kraft (677/2005). Lagen om besvärsnämnden för arbetspensionsärenden (677/2005) har senast ändrats med den lag som gavs och som trädde i kraft (1333/2011). I den här lagen stadgas bland annat om besvärsnämndens finansiering, fastställande av budget och bokslut. För att täcka kostnaderna för verksamheten driver besvärsnämnden in en justitieförvaltningsavgift av arbetspensionsanstalterna. Avgiftens belopp fastställs av Finansinspektionen och den baseras på förvärvsinkomsterna och arbetsinkomsterna för de försäkrade i arbetspensionsanstalterna under det år som föregår kvalifikationsåret. Vid behandlingen av ärenden i besvärsnämnden tillämpas förvaltningsprocesslagen och lagen om offentlighet vid rättegång i förvaltningsdomstolar. Statsrådet utnämnde enligt 3 lagen om besvärsnämnden för arbetspensionsärenden (677/2005) på framställning av social- och hälsovårdsministeriet besvärsnämndens medlemmar för en fem års period Besvärsnämndens sammansättning Till besvärsnämnden hörde år 2012 en ordförande med uppdraget som huvudsyssla, fem vice ordföranden samt 28 övriga medlemmar samt deras personliga suppleanter. Medlemmarna och vice ordförandena har uppdraget som bisyssla. Besvärsnämndens medlemmar har domaransvar och för ordförande, vice ordförandena och medlemmarna gäller vad som föreskrivs om rätten för innehavare av domartjänst att kvarstå i tjänsten. Varje medlem avlägger domared eller avger domarförsäkran i början av sin mandatperiod om de inte tidigare har gjort det. Beslutsfattande i besvärsnämnden Alla sektioner hade en rättslärd ordförande, en medlem som var förtrogen med arbetspensionsfrågor och som avlagt högre högskoleexamen i juridik eller någon annan medlem som var särskilt förtrogen med arbetspensionsförsäkringsfrågor, en läkarmedlem samt två medlemmar med kännedom om förhållandena i arbetslivet och på arbetsmarknaden. I fyra sektioner fanns därutöver medlemmar som var förtrogna med lantbruksföretagar- eller företagarverksamhet. Sektionerna sammanträdde förutom under sommar- och juluppehållen mellan en och fyra gånger per månad. Ändringar i lagen om besvärsnämnden för arbetspensionsärenden För att effektivera sin verksamhet gav besvärsnämnden i maj 2012 ändringsförslag gällande sin organisationslag till social- och hälsovårdsministeriet. Det viktigaste revideringsförslaget till lagen om besvärsnämnden för arbetspensionsärenden gäller sammansättningen vid avgörandet av rent juridiska ärenden. Detta projekt är ännu anhängigt i ministeriet. I ministeriet planerar man också revideringar med betoning på oberoende och transparens för hela besvärsnämndssystemet. Man kan anta att revideringarna av lagen om besvärsnämnden för arbetspensionsärenden kommer att ingå i denna större helhet. Kostnader Lönekostnaderna för besvärsnämndens kansli och medlemmarnas arvodeskostnader inklusive de obligatoriska personalkostnaderna var år 2012 sammanlagt euro. Alla kostnader var sammanlagt euro. Priset för ett avgjort ärende med beaktande av alla kostnader var under verksamhetsåret 735 euro. År 2011 var priset för ett avgjort ärende 786 euro. Besvärsnämndens personal Vid verksamhetsårets slut hade besvärsnämnden 47 anställda med uppdraget som huvudsyssla. Av dem arbetade tre på deltid. Tre arbetstagare var tjänstlediga. Då man omvandlar det till hela årsverken motsvarar antalet cirka 41 årsverken. Av personalen var 36 kvinnor (76 %) och 11 män (23 %). Könsfördelningen vid besvärsnämnden liknar den inom socialförsäkringsbranschen och förvaltningsdomstolarna där personalstyrkan också är kvinnodominerad. Under verksamhetsåret var sjukfrånvaron cirka 3 % vilket är mindre än föregående år och under medeltalet för den offentliga sektorn. I personalens lönesättning förekommer inte könsbaserade skillnader mellan männen och kvinnorna. Personalens medelålder var 48,3 år (år 2011 var den 49,3 år).