työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden

Transkriptio

1 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Vuosikertomus vuodelta 2016

2 2 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Vuosikertomus vuodelta 2016 Julkaisija Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Käyntiosoite Ratapihantie Helsinki Postiosoite PL Helsinki Puhelinvaihde Sähköposti Toimittaja Meri-Tuuli Salama Graafinen suunnittelu Workshop Pälviä Oy Graafit Heikki Pälviä Valokuvat Panu Pälviä, Noora Lehtovuori, Veikko Somerpuro ja TELK PDF julkaistu verkossa

3 VUOSIkertomus Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Vuosikertomus vuodelta 2016 Sisällys Pääkirjoitus 4 Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tehtävät 6 Muutoksenhakulautakunnan jäsenet 8 Päätöksenteko muutoksenhakulautakunnassa 10 Muutoksenhakulautakunnan sisäisestä toiminnasta 12 Toiminnan seuranta ja kehittäminen 14 Toiminta tilastojen valossa 16 Muutoksenhakulautakunnan henkilöstö 18 Svenskspråkig resumé 20

4 4 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Monipuolinen vuosi 2016 Juttupula ja yt-neuvottelut Ratkaistujen asioiden määrä jäi TELKissä vuonna 2016 noin 1000 asiaa vähäisemmäksi kuin mitä arvioimme etukäteen. Tähän on syynsä. Toisaalta asioita myös saapui odotettua vähemmän. Vuoteen 2016 lähdettiin tilanteessa, jossa saapuneiden asioiden määrä oli jo pitemmän aikaa pysynyt laskevalla janalla, ja tilanne jatkui samanlaisena myös alkuvuonna Tilanne edellytti yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen käynnistämistä kevättalvella Neuvottelujen ja muiden toimenpiteiden tuloksena esittelykapasiteetti väheni siten, että lomautuksiin ei tarvinnut mennä. Saapuneiden ja ratkaistujen määrien erotus vuonna 2016, noin 760 asiaa, vastaa puolentoista esittelijän vuotuista työpanosta. Loppuvuonna henkilöstössä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet sen, että ratkaisukapasiteetti on saavuttanut tasapainon saapuneiden asioiden suhteen. Työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumisen vähentyminen on sinänsä hyvää kehitystä. Tämä heijastuu myös valitusten määriin. Tähän jo pysyvältä vaikuttavaan suuntaukseen lienevät johtaneet useammat tekijät. Ikäluokat ovat pienentyneet, ammatillinen kuntoutus on tullut voimakkaasti auttamaan työelämässä jatkamista ja myös yleinen terveystilanne lienee vaikuttanut positiivisesti työ- ja toimintakykyyn. Vaikutuksensa on epäilemättä ollut myös onnistuneella työurien pidentämiseen tähtäävällä eläkepolitiikalla. Muitakin syitä voi löytyä. Muutos on ollut varsin nopea, sillä vain viitisen vuotta sitten asioita saapui noin vuodessa. Tästä on tultu alaspäin lähes 20 prosenttia. TELKin voidaan jo katsoa sopeutuneen tilanteeseen vuoden 2016 lopulla, vaikkakin edellä mainittujen vaikeuksien kautta. Kun ratkaistujen asioiden määrä on tärkein päätöksen hintaan vaikuttava tekijä, nousi vuoden 2016 päätöskustannus 884 euroon, huolimatta lautakunnan pienentyneistä kokonaiskustannuksista. Myös maaliskuussa 2016 käynnistyneestä digitalisaatioprojektista on aiheutunut ylimääräisiä kustannuksia.

5 VUOSIkertomus Asiamäärien vähentyminen johti yt-neuvotteluihin. Digitalisaatioprojekti ja työhyvinvointi Asiakirjojen sähköiseen siirtoon tähtäävä projekti käynnistyi maaliskuussa 2016, jolloin projektipäällikkö Kirsi Kellokangas aloitti työnsä. Projekti toteutetaan yhdessä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan vastaavan projektin kanssa. Tavoitteena on paperittomaan lautakuntaan siirtyminen syksyllä Kilpailutus hankinnasta käynnistyi vuodenvaihteessa. Vuosikertomukseen tulee merkitä myös merkittävät, toimintavuoden päättymisen jälkeenkin toteutuneet tapahtumat. Tällainen on kilpailutukseen liittyvä hylätyksi tulleen tarjoajan tekemä valitus markkinaoikeuteen maaliskuussa Markkinaoikeuden käsittelyaika hankinta-asioissa on noin kuusi kuukautta, joten markkinaoikeuden päätös saataneen vasta syksyllä Tästä aiheutuu siis projektiin viivästymistä, ja tuotantokäytön alkamisajaksi on tässä vaiheessa arvioitu joulukuu Projekti on merkittävästi työllistänyt projekti- ja ohjausryhmän jäseniä jo valmisteluvaiheessa ja yhä enenevästi näin tapahtuu toteuttamisvaiheen käynnistyttyä maaliskuussa Tämä on osaltaan pois varsinaisesta leipätyöstä. TELKin henkilöstölle yt-neuvottelujen vuosi on merkinnyt ylimääräistä henkistä rasitetta. Huolta aiheuttaa myös se, mitä digitalisaatio itse kunkin työssä tulee käytännössä merkitsemään. Rinnakkain digiprojektin kanssa on käynnistynyt koko henkilökuntaa koskeva Kehity-työhyvinvointiohjelma, jossa pääpaino on digitalisaation mukanaan tuomien muutosten kohtaamisessa ja riskeihin varautumisessa parhaalla mahdollisella tavalla. Oikeuskanslerin TELK -kannanotto Korkein laillisuusvalvoja, valtioneuvoston oikeuskansleri antoi syyskuussa 2016 TELKiä koskevan kannanoton ja julkisen tiedotteen. Oikeuskansleri katsoi, että eläkelaitosten hallituksissa tai neuvottelukunnissa toimivia henkilöitä ei tulisi vastaisuudessa nimittää TELKin jäseniksi. Oikeuskanslerin kannanoton pohjana oli vakuutusoikeuden ratkaisu, jossa eläkelaitoksen neuvottelukunnassa toimiva henkilö todettiin esteelliseksi käsittelemään kyseistä eläkelaitosta koskevia asioita muutoksenhakulautakunnassa. Oikeuskansleri totesi, että TELK on lainkäyttöelin, jonka jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Jäsenen asema eläkelaitoksessa voi herättää epäilyksiä myös muiden eläkelaitosten asioiden käsittelyssä. Oikeuskanslerin kannanotto koskee ensimmäisen kerran vuoden 2017 alusta lukien nimitettävää lautakuntaa. TELKin käytännön työn kannalta merkittävää on se, että pysyväisluonteisten esteellisyyksien aiheuttamat etukäteisjärjestelyt jäävät pois. Tärkeintä on kuitenkin TELKin riippumattomuuden ja sitä kautta tuomioistuimeen rinnastuvan aseman vahvistuminen. Vuoden 2016 lopussa päättyi vanhan lautakunnan viisivuotiskausi. Uudessa TELKissä on vain viisi jaostoa. Tämä merkitsee, että useamman jäsenen TELK-palvelus päättyy tähän. Näin myös pitkäaikaisen puheenjohtajan Katriina Alaviuhkolan osalta. Kiitän lämpimästi teitä kaikkia ansiokkaasta työstä työeläkeoikeusturvan toteuttamisessa. Helsingissä Olli Puustinen Puheenjohtaja

6 6 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tehtävät Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kaikissa työeläkeasioissa. Muutoksenhakulautakunnan päätöksiin haetaan muutosta vakuutusoikeudelta, joka on työeläkeasioiden ylin oikeusaste. Muutoksenhakulautakunnan tehtävänä on yksittäisten valitusasioiden ja eläkelaitosten lainvoimaisten päätösten poistamista koskevien hakemusasioiden ratkaiseminen. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan toiminta riippumattomana muutoksenhakuelimenä perustuu siitä annettuun ja voimaan tulleeseen lakiin (677/2005). Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetussa laissa (677/2005) on säädetty muun muassa muutoksenhakulautakunnan rahoituksesta, talousarvion päättämisestä ja tilinpäätöksen hyväksymisestä. Muutoksenhakulautakunta perii kustannuksiensa kattamiseksi työeläkelaitoksilta vuosittaisen oikeushallintomaksun. Maksun määrän vahvistaa Finanssivalvonta ja se määräytyy työeläkelaitoksissa määräämisvuotta edeltävänä vuonna vakuutettujen työansioiden ja työtulojen perusteella. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan toimielinten ja toimihenkilöiden tehtävistä ja toimivaltuuksista on määrätty muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä. Asioiden käsittelyssä muutoksenhakulautakunnassa sovelletaan hallintolainkäyttölakia ja lakia oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä lakia oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä. Muutoksenhakulautakunnassa ei ole toimintavuonna käsitelty yhtään oikeudenkäynnin viivästymisestä aiheutunutta korvausvaatimusta. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksiin ulkomaanedustuksen virkamiehen puolisolle maksettavasta korvauksesta on haettava muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Korkein hallinto-oikeus ei ole toimintavuonna ratkaissut yhtään muutoksenhakulautakunnan päätöksestä tehtyä valitusta. KKO KHO Muutoksenhakulautakunnan ratkaisutoiminnassa pääasiassa sovellettavat lait: Työntekijän eläkelaki (395/2006), TyEL Hovioikeus Vakuutusoikeus Hallintooikeus Kunnallinen eläkelaki (549/2003), KuEL Yrittäjän eläkelaki (1272/2006), YEL Valtion eläkelaki (1295/2006), VaEL Maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/2006), MYEL TELK Sos.turv. as.mltk Opintotuen mltk Tapaturmaas.mltk Käräjäoikeus Työttömyysturvan mltk Merimieseläkelaki (1290/2006), MEL Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki (261/2008), KiEL Tapaturmavakuutuslaitokset Liikennevakuutuslaitokset Eläkelaitokset Työttömyyskassat KELA Kunta Kuva 1. Sosiaalivakuutuksen muutoksenhakujärjestelmä

7 VUOSIkertomus

8 8 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Muutoksenhakulautakunnan jäsenet Muutoksenhakulautakuntaan kuului vuonna 2016 päätoiminen puheenjohtaja, viisi varapuheenjohtajaa sekä 28 varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Valtioneuvosto nimitti sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain (677/2005) 3 :n nojalla muutoksenhakulautakunnan jäsenet viiden vuoden toimikaudeksi ajaksi Muutoksenhakulautakuntaan kuului vuonna 2016 päätoiminen puheenjohtaja, viisi varapuheenjohtajaa sekä 28 varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Jäsenet ja varapuheenjohtajat ovat sivutoimisia. Lautakunnan jäsenet toimivat tuomarinvastuulla, ja puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenen oikeudesta pysyä tehtävässään on voimassa, mitä tuomarinviran haltijoista säädetään. Kukin jäsen antaa tuomarinvakuutuksen toimikautensa alussa, jos hän ei ole tehnyt sitä aikaisemmin. Tuomarinvakuutuksen toimintavuoden aikana antoi Sari Atula.

9 VUOSIkertomus Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan kokoonpano vuonna 2016 Puheenjohtaja Varatuomari Olli Puustinen Työeläkeasioihin perehtyneet jäsenet Filosofian maisteri Harri Isokorpi Varatuomari Kristiina Piilola Yhteiskuntatieteiden maisteri Ulla-Maija Rajakangas Varatuomari Esa Tarkka saakka ja alkaen oikeustieteen kandidaatti Arita Kaario Oikeustieteen kandidaatti Kimmo Kangasjärvi Varatuomari Kirsi Päivänsalo Varapuheenjohtajat Varatuomari Katriina Alaviuhkola Varatuomari Kirsi Äijälä Oikeustieteen kandidaatti Petteri Immonen Oikeustieteen kandidaatti Mika Mänttäri Oikeustieteen kandidaatti Tiina Muinonen Varajäsenet Filosofian maisteri Pirjo Moilanen Oikeustieteen kandidaatti Kari Peltonen Hallintotieteiden maisteri Minna Liuttu Oikeustieteen kandidaatti Arita Kaario saakka Oikeustieteen kandidaatti Ari Pulkkinen Oikeustieteen maisteri Milja Tiainen Lääkärijäsenet Fysiatrian erikoislääkäri Kia Pelto-Vasenius LKT, ortopedian ja traumatologian dosentti Aarne Kivioja Dosentti, ylilääkäri Timo Pohjolainen Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Ilkka Tierala Psykiatrian erikoislääkäri, vakuutuslääketieteen erityispätevyys Anna Savela Fysiatrian erikoislääkäri, LT, dosentti Kaija Puustjärvi-Sunabacka Työelämää ja työmarkkinaolosuhteita tuntevat jäsenet Johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari Asiantuntija Mikko Nyyssölä Asiantuntija Miia Kannisto Lakiasiainjohtaja Markus Äimälä Johtava työmarkkinalakimies Lauri Niittylä Työmarkkinalakimies Anna Gau Ekonomisti Ilkka Kaukoranta Työympäristöasiantuntija Jouni Salonen Asiantuntija Katja Veirto Eläke- ja sosiaaliturva-asioiden asiantuntija Samppa Koskela Lakimies Keijo Karhumaa Neuvottelujohtaja Harri Sirén Varajäsenet Neurologian erikoislääkäri Sari Atula Työterveyshuollon erikoislääkäri Petri Nieminen Fysiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Seppo Villanen Kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Mika Laine Psykiatrian erikoislääkäri Roope Raassina Varajäsenet Asiantuntija Riitta Wärn Asiantuntija Mikko Räsänen Asiantuntija Antti Tanskanen Asiantuntija Katja Leppänen Työmarkkinalakimies Riitta Arko Työmarkkina-asiantuntija Kati Orkola Lakimies Katja Syrjänen Tilasto- ja työllisyysasiantuntija Tytti Jäppinen Sopimussihteeri Markku Häyrynen Työsuhdelakimies Timo Voutilainen Vt. neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja Neuvottelupäällikkö Markku Nieminen Yrittäjätoiminnan olosuhteita tuntevat jäsenet Toimitusjohtaja Tiina Oksala Lainopillinen asiamies Harri Hellstén Maatalousyrittäjätoiminnan olosuhteita tuntevat jäsenet Asiamies Ilpo Mattila Järjestöasiamies Virpi Siitonen Varajäsenet Lainopillinen asiamies Albert Mäkelä saakka ja alkaen lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Veroasiantuntija Laura Kurki Varajäsenet Asiantuntija Marja Tallavaara Asiantuntija Leena Ala-Orvola

10 10 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Päätöksenteko muutoksenhakulautakunnassa Kertomusvuonna lautakunnan kuusi jaostoa kokoontuivat ratkaisemaan asioita yhteensä 130 kertaa. Tämän lisäksi yhden tuomarin kokoonpanossa ratkaistiin 335 asiaa. Kaikkiin jaostoihin kuuluu lainoppinut puheenjohtaja, työeläkeasioihin perehtynyt ja tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittanut tai muu työeläkevakuutukseen erityisesti perehtynyt jäsen, lääkärijäsen sekä kaksi työelämän olosuhteita tuntevaa jäsentä. Neljällä jaostolla on lisäksi jäsenet, jotka ovat perehtyneitä maatalousyrittäjätai yrittäjätoimintaan. Jaostot kokoontuvat kesä- ja joulutaukoja lukuun ottamatta yhdestä neljään kertaa kuukaudessa. Jaostoilla oli vuonna 2016 istuntoja yhteensä 130. Vuoden 2016 alusta lukien on istuttu yhdessä istunnossa enemmän asioita, ja tästä johtuen istuntojen määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 62:lla. Yhdessä istunnossa ratkaistiin kerrallaan valitusasiaa. Asiat jakautuivat varsin tasaisesti jaostoille ja jaostoa kohti niitä ratkaistiin noin 700. Yhden tuomarin kokoonpanossa ratkaistiin 335 asiaa. Oikeudenkäyntikulut ja suulliset käsittelyt Asiat ratkaistaan pääsääntöisesti kirjallisen aineiston perusteella ja päätökset tehdään jaoston istunnossa esittelystä. Muutoksenhakulautakunnan ratkaisut ovat asianosaisille maksuttomia. Muutoksenhaunalaisen päätöksen tehnyt eläkelaitos voidaan velvoittaa maksamaan muutoksenhakijan oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos muutoksenhakemus hyväksytään ja oikeudenkäynti on aiheutunut eläkelaitoksen virheestä. Kertomusvuonna 22 tapauksessa vaadittiin muutoksenhakukulujen korvaamista. Kolmessa asiassa muutoksenhakukulut määrättiin maksettaviksi. Muutoksenhakijoilla ei ole oikeusapulain nojalla mahdollisuutta saada maksutonta oikeudenkäyntiä, mutta he voivat saada julkista oikeusapua. Vuonna 2016 suullista käsittelyä vaadittiin kymmenessä asiassa. Suullista käsittelyä on pyydetty lähinnä työkyvyn arviointia koskevissa asioissa. Vuoden 2016 alussa voimaan tulleen hallintolainkäyttölain muutoksen jälkeen suullisen käsittelyn vaatimukseksi ei ole automaattisesti katsottu kirjallisen todistajankertomuksen esittämistä. Toimintavuonna ei järjestetty suullisia käsittelyjä. Hallintojaosto Muutoksenhakulautakunnassa on yhdeksänjäseninen hallintojaosto. Hallintojaostossa käsitellään työjärjestyksessä mainittuja lautakunnan yleiseen hallintoon, taloushallintoon ja nimityksiin liittyviä asioita. Hallintojaostoon kuuluvat puheenjohtajan lisäksi kaikki viisi varapuheenjohtajaa ja kolme jäsentä, joista yhden ovat nimenneet keskuudestaan muutoksenhakulautakunnan työnantajajärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetyt jäsenet, yhden työntekijä- ja toimihenkilökeskusjärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetyt jäsenet sekä yhden yrittäjien tai maatalousyrittäjien järjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetyt jäsenet. Toimintavuonna hallintojaosto kokoontui yhdeksän kertaa. Hallintojaostoon kuuluivat kertomusvuonna puheenjohtajana lautakunnan puheenjohtaja Olli Puustinen ja jäseninä lautakunnan varapuheenjohtajat Katriina Alaviuhkola, Kirsi Äijälä, Petteri Immonen, Mika Mänttäri ja Tiina Muinonen sekä työnantajajärjestöjen ehdotuksen perusteella nimettyinä jäseninä Vesa Rantahalvari (varajäsenenään Lauri Niittylä), työntekijä- ja toimihenkilökeskusjärjestöjen ehdotuksen perusteella nimettynä Katja Veirto ja yrittäjien ja maatalousyrittäjien järjestöjen ehdotuksen perusteella nimettynä Tiina Oksala (varajäsenenään Ilpo Mattila). Hallintojaoston kokouksiin varsinaisista jäsenistä osallistuivat kertomusvuonna puheenjohtaja Olli Puustinen (9/9), varapuheenjohtajat Katriina Alaviuhkola (7/9), Kirsi Äijälä (8/9), Petteri Immonen (8/9), Mika Mänttäri (9/9), Tiina Muinonen (9/9), Vesa Rantahalvari (8/9), Tiina Oksala (9/9), Katja Veirto 9/9 ja varajäsen Lauri Niittylä (1/9). Täysistunto ja vahvennettu jaosto Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja voi määrätä muutoksenhakuasian tai siihen kuuluvan kysymyksen ratkaistavaksi vahvennetussa jaostossa. Mainittuun jaostoon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä asiaa aiemmin käsitelleen jaoston jäsenet. Vahvennettu jaosto kokoontui toimintavuonna kerran, jolloin ratkaistiin yksi ammatillista kuntoutusta koskeva muutoksenhakuasia. Jos ratkaistavana olevalla asialla on periaatteellista merkitystä tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä, jaosto tai muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja voi määrätä asian käsiteltäväksi muutoksenhakulautakunnan täysistunnossa. Täysistunnossa käsitellään myös muutoksenhakulautakunnan työjärjestystä koskevat asiat sekä ne hallintoasiat, jotka täysistunto hallintojaoston yksimielisestä esityksestä päättää ottaa käsiteltäväkseen. Täysistunto vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallintojaostolle. Muutoksenhakulautakunta kokoontui vuonna 2016 täysistuntoon kerran. Istunnossa vahvistettiin tilinpäätös vuodelta Täysistunnossa ei toimintavuonna ratkaistu muutoksenhakuasioita.

11 VUOSIkertomus Asiakirjojen saapuminen: Kirjaaminen ja valituksen vireillepano Valmistelu/ valmistelija: käsittelymuistion laadinta, eläkelaskelmien tarkistus ja päätöspohjan täyttäminen Kierrätys ja jäsenet: asiakirjojen kierto jäsenillä ja jäsenten mielipiteet Esittely/ esittelijä: esitys eli päätösehdotus perusteineen Postitus ja arkistointi Istunto: käsittely jaostokokouksessa ja ratkaisu Jälkityöt: 1. Esittelijä: päätöksen kirjoittaminen 2. Puheenjohtaja ja ratkaisutoiminnan päällikkö: päätöksen seuranta ja tarkistus Kuva 2. Valitusasian eteneminen muutoksenhakulautakunnassa Täysistunto Jaostot Hallintojaosto Puheenjohtaja Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (kanslia) Vahvennettu jaosto Hallintopäällikkö Taloussihteeri Ratkaisutoiminnan päällikkö Esittely Valmistelu Toimisto Työjärjestyksellä määrättävää Laissa määriteltyä Kuva 3. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan organisaatio

12 12 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Muutoksenhakulautakunnan sisäisestä toiminnasta Muutoksenhakulautakunnassa toimii sisäisiä lakisääteisiä ja muita työryhmiä. Sisäisen tarkastuksen toimielimenä on KEHRY, joka seuraa toimintasuunnitelman toteutumista. VIRY järjestää henkilökunnalle virkistystoimintaa. Työsuojelutoimikunta (TSTMK) Toimintavuonna muutoksenhakulautakunnan työsuojelutoimikunta toimi toista kauttaan. Toimikuntaan kuuluvat työsuojelupäällikkönä Kimmo Kangasjärvi (sijaisenaan Kristiina Piilola), työsuojeluvaltuutettuna Leevi Sandberg, ensimmäisenä varavaltuutettuna Meri-Tuuli Salama, toisena varavaltuutettuna Kimmo Rilasmaa sekä toimikunnan jäsenenä Riitta Niemi. Toimikauden toisena vuotena työsuojeluvaltuutettu Leevi Sandberg järjesti TELKin henkilöstölle tyky-tapahtuman Linnanmäellä. Joulukuussa toteutettiin työhyvinvointikysely henkilökunnan keskuudessa. Kehitysryhmä (KEHRY) Muutoksenhakulautakunnassa toimiva kehitysryhmä (KEHRY) on perustettu sisäistä kehittämistä varten. Ryhmän pääasiallisina tehtävinä on laatia seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja seurata toimintasuunnitelman toteutumista. Kehryssä otetaan myös esille koko henkilökuntaa koskevia asioita. Ryhmä toimii myös sisäisen tarkastuksen toimielimenä. Ryhmässä on edustus kaikista työntekijäryhmistä, ja kertomusvuonna siihen kuuluivat Olli Puustinen, Kimmo Kangasjärvi, Kristiina Piilola, Raija Schreck, Heidi Soini, Sari Hittscher, Sauli Soini ja Nina Iso-Kuusela. Virkistysryhmä (VIRY) Perinteisesti VIRYlle on kuulunut virkistystapahtuman ja pikkujoulun järjestäminen. Kertomusvuonna Leevi Sandberg ja Meri-Tuuli Salama järjestivät virkistystapahtumana opastetun museokierroksen Ateneumissa ja Kiasmassa. Raija Schreck järjesti TELKin pikkujoulun, jolloin telkkiläiset pääsivät katsomaan Kansallisteatteriin Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja -näytelmää. Hallintojaosto nimeää tarvittaessa työehtosopimusneuvotteluihin omat edustajansa. Hallintojaosto vahvistaa työehtosopimuksen työnantajan puolesta. Yhteistoimintaryhmä (YT-ryhmä) Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan aloitettua toimintansa nykyisessä muodossaan nousi esille kysymys yhteisten asioiden hoitamistavasta. Tuolloin todettiin, että vaikka laki yhteistoiminnasta yrityksissä ei koske muutoksenhakulautakuntaa, niin päätettiin toimia sen mukaisesti ja perustettiin kyseessä olevan lain mukainen YT-ryhmä. Myöhemmin, vuonna 2012 YT-ryhmä päätti erikseen, että TELK edelleen noudattaa yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa säädettyjä toimintatapoja. TELKin työtilanne oli loppuvuodesta 2015 ja alkuvuodesta 2016 vireille tulevien muutoksenhakemusten vähentyneen määrän vuoksi muuttunut siinä määrin, että YT-ryhmä aloitti esittelijöitä koskevat yt-neuvottelut. Neuvottelujen edetessä etsittiin tilanteeseen ratkaisuja. Lomajärjestelyillä, koulutuksilla ja yhden esittelijän siirtymisellä vakuutusoikeuteen lomautuksilta vältyttiin. Neuvottelut lopetettiin ja hallintojaosto hyväksyi neuvottelutuloksen kokouksessaan YT-ryhmä kokoontui yt-neuvottelujen lisäksi toimintavuonna yhdeksän kertaa. Kokouksissa käsiteltiin työyhteisön asioita, tulkittiin työehtosopimusta ja laadittiin henkilöstöohjeita. YT-ryhmään kuuluivat työntekijöiden edustajina luottamusmiehet Kyösti Kataja saakka ja alkaen Meri-Tuuli Salama ja Anna Maria Brandt sekä muutoksenhakulautakunnan johdon edustajina puheenjohtaja Olli Puustinen ja hallintopäällikkö Kristiina Piilola. Työehtosopimus (TES) Muutoksenhakulautakunnalla on ollut oma työehtosopimus siitä alkaen, kun lautakunta aloitti toimintansa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntana Työehtosopimus on ollut voimassa alusta alkaen kaksi vuotta kerrallaan. Työehtosopimusneuvotteluissa työntekijöitä edustavat neuvotteluissa luottamusmiehet Kyösti Kataja saakka ja alkaen Meri-Tuuli Salama sekä Anna Maria Brandt. Muutoksenhakulautakunnan toiminnallista johtoa edustavat puheenjohtaja Olli Puustinen ja hallintopäällikkö Kristiina Piilola.

13 VUOSIkertomus Edelliseen vuoteen verrattuna ratkaistujen asioiden määrä laski. Muutoksenhakuasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli noin 6 kuukautta. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan toiminnan avainluvut Asiamäärät Saapuneet Ratkaistut Vireillä olevat Ratkaistujen asioiden ryhmät Työkyvyttömyyseläkkeet Kuntoutusasiat Poistohakemukset Muut asiat Käsittelyaika (päivää) Kaikki asiat Työkyvyttömyyseläkkeet Kuntoutusasiat Poistohakemukset Kustannukset ja muutos% Ratkaisukustannus, Muutokset, % 11,6 10,2 9,3 10,9 Palautukset, % 4,2 5,6 5,6 5,9 Asioiden jakautuminen sovellettavan lain mukaan % Työntekijän eläkelaki TyEL 68,2 61,9 64,9 64,3 Kunnallinen eläkelaki 15,4 19,1 17,0 17,2 KuEL Yrittäjän eläkelaki YEL 7,3 8,2 8,5 9,5 Maatalousyrittäjän eläkelaki 4,2 5,4 5,0 4,1 MYEL Valtion eläkelaki VaEL 4,2 4,9 4,0 4,2 Muut lait 0,7 0,5 0,6 0,7

14 14 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Toiminnan seuranta ja kehittäminen Muutoksenhakulautakuntaa on määrätietoisesti kehitetty itsenäiseksi ja riippumattomaksi sekä kansalaisten luottamusta herättäväksi lainkäyttöelimeksi. Tätä kehitystä pyritään johdonmukaisesti jatkamaan. Muutoksenhakulautakunnan toimintaa valvovat eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Lautakunnan jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Muutoksenhakulautakunta rinnastuu erityistuomioistuimeen jaostokokoonpanon käyttämiseen. Nykyisin lääkärijäsen kuuluu TELKin ja vastaa niitä edellytyksiä, joita Suomen perustuslaissa ja Euroopan peruskokoonpanoon myös niissä asioissa, jotka eivät edellytä lääketieteellistä asiantuntemusta, ja hän joutuu siten osallistumaan muun ihmisoikeussopimuksessa lainkäyttöelimiltä edellytetään. Tärkeää on seurata myös muutoksenhakulautakuntien toimintaa koskevia vakuutusoikeuden ratkaisuja. Vakuutusoikeus on tehnyt linjauksia muun telyihin. TELKin sisäiset kehittämistoimet ovat kohdistuneet toiminta- muassa puhtaasti lainopillisissa asioissa järjestettäviin suullisiin käsit- muassa perusoikeus- ja kuulemiskysymyksiin sekä eri lautakuntien vuonna eniten tietohallintoon. jäsenten esteellisyyskysymyksiin. Tässäkin taustalla ovat Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut. Tietohallinto Esteellisyyskäsitteet ovat tänä päivänä merkittävästi laajemmat kuin Toimintavuonna aloitettiin TELKin asianhallinnan digitalisoiminen vielä pari vuosikymmentä sitten, jolloin toimittiin vain kansallisen lain yhdessä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan (TAMLA) varassa. kanssa. Muutoksenhakulautakuntien yhteinen päätoiminen projektipäällikkö Kirsi Kellokangas aloitti Projektiin liittyen tehtiin Kulunut vuosi 2016 osoitti edelleen asiamäärien lievää laskua. Asioita tuli vireille 5 271, missä on vähennystä 123 asiaa edelliseen vuoteen. ensin nykyisen prosessin kuvaus ja sen jälkeen visioitiin digitaalisen Asiamäärä oli yhdistyneen muutoksenhakulautakunnan historian pienin. Ensimmäistä kertaa vuoden 2007 jälkeen yhtenäkään kalenterilinen prosessi muutoksenhakuasioiden käsittelyyn, eikä pelkästään prosessin tavoitetila. Tarkoituksena on luoda kokonaan uusi digitaakuukautena ei tullut yli 500 asiaa vireille. Vuonna 2016 ratkaistiin digitalisoida paperiprosessia. Asian tiimoilta käytiin tutustumassa asiaa, mikä luku on myös pienin yhdistymisen jälkeen. Ratkaistujen määrä väheni asialla vuodesta 2015 (5 720). Asioita ratkaisesiin käsittelyjärjestelmiin. Eläketurvakeskuksen johdolla käynnistettiin lääkkeiden hintalautakunnan ja kuluttajariitalautakunnan digitaalimassa oli vuositasolla 8,8 esittelijää. Esittelijähenkilötyövuotta kohden esiselvitystyö, jonka tavoitteena oli selvittää asiakirjaliikenteen sähköistämisen mahdollisuuksia TELKin ja eläkealan eri toimijoiden välillä. ratkaistiin 511 asiaa. Yksityisen sektorin osuus asioista oli 77,4 prosenttia kaikista asioista (77,5 % vuonna 2015). Julkisen sektorin osuudeksi Esiselvitystyöhön osallistuivat TELKistä Kirsi Kellokangas ja Meri-Tuuli jäi siten 22,6 prosenttia (22,5 % vuonna 2015). Julkisen ja yksityisen Salama. Esiselvityksen tuloksena päätettiin muun muassa keskittää sektorin välinen suhde asiamäärissä pysyi ennallaan. suurempien eläketoimijoiden ja TELKin välinen asiakirjaliikenne toimimaan AREK:in kautta. Suunnitelmien mukaan digitaalinen käsit- TELKin toiminta on mitoitettu nykyisellään noin asiaan vuodessa. Asiamäärät jakautuivat kuuden jaoston kesken varsin tasaisesti, telyjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön Neljä suurinta jokainen jaosto ratkaisi noin 700 asiaa. Puheenjohtaja ratkaisi niin sanotussa yhden tuomarin istunnossa yhteensä 335 asiaa. taan sähköisiä asiointikanavia pitkin digitalisoimisen jälkeen. Toimin- työeläkelaitosta ovat sitoutuneet toimittamaan asiakirjat lautakuntavuonna TELKiin perustettiin korotetun tietoturvatason edellyttämä Laillisuusvalvonta tietoturvatyöryhmä. Myös vuonna 2013 uudistetun asianhallintaohjelman uudistustyö jatkui osin vuoden 2016 puolella, joskaan koneellista Vuoden 2016 aikana TELK ei saanut lausuntopyyntöjä tai palautetta laillisuusvalvojilta. tietojenvaihtoa eläkejärjestelmän keskusrekisterin kanssa ei saatu toteutettua kuluneen vuoden aikana. Kehittämistoimia Puheenjohtaja osallistui sosiaali- ja terveysministeriössä lautakuntalakien kehittämishankkeeseen. TELKin jaostojen määrä vähennettiin lain muutoksella kaudelle viiteen. Vireillä on myös muita Telk-lain muutoshankkeita. TELKin hallintojaosto on jo vuonna 2012 tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle aloitteen Telk-lain muutoksista. TELKillä on useita säädöstoiveita, jotka joustavoittaisivat lautakunnan toimintaa. Tällainen asia on muun muassa mahdollisuus lainopillisen Kustannuksista Yhden ratkaisun hinta kaikista kustannuksista oli toimintavuonna 884 euroa. Nousua vuoteen 2015 verrattuna on 14,4 prosenttia.

15 VUOSIkertomus Palkat Palkkiot Henkilöstösivukulut ATK, toimitilavuokra ja muut kulut Kuva 4. Kokonaiskustannukset vuosina ja niiden jakautuminen, euroa XXX Palkat Palkkiot Henkilöstösivukulut ATK, toimitilavuokra ja muut kulut ratkaistua asiaa ratkaistua asiaa ratkaistua asiaa ratkaistua asiaa Kuva 5. Ratkaisukustannukset / asia vuosina ja niiden jakautuminen, euroa

16 16 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Toiminta tilastojen valossa Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa ratkaistiin toimintavuonna asiaa. Ammatillisista kuntoutusta koskevat asiat lisääntyivät ja niitä ratkaistiin toimintavuonna 391. Käsittelyaika kuntoutusasioissa oli noin 3,5 kuukautta. Muutoksenhakulautakuntaan saapui yhteensä valitus- ja hakemusasiaa toimintavuonna, mikä on 123 asiaa vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin muutoksenhakulautakuntaan tuli vireille asiaa. Pitkään jatkunut saapuneiden asioiden määrän väheneminen näyttäisi toimintavuonna tasoittuneen. Toimintavuonna lautakunnassa ratkaistiin asiaa, joka on 757 asiaa vähemmän kuin lautakuntaan saapuneiden uusien asioiden määrä. Toimintavuoden lopussa asioita oli vireillä 3 062, kun vuoden 2014 lopussa niitä oli vireillä Ratkaistujen asioiden vähäiseen määrään vaikuttivat osaltaan keväällä 2016 käydyt yt-neuvottelut ja asiakirjahallinnan digitalisoimisprojekti. Käsittelyaika Muutoksenhakuasian keskimääräinen käsittelyaika lasketaan valituksen saapumisesta päätöksen postittamiseen. Muutoksenhakulautakunnan tavoitteena oli kertomusvuonna käsittelyajan pitäminen alle kuuden kuukauden. Tässä ei kuitenkaan aivan onnistuttu, sillä vuoden 2016 valitusten keskimääräinen käsittelyaika oli kuusi kuukautta viisi päivää (vuonna 2015 käsittelyaika oli viisi kuukautta kahdeksan päivää). Kuntoutusasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli kolme kuukautta 16 päivää. Asiaryhmät Työkyvyn arviointia liittyi kaikkiaan asiaan eli 79 prosenttiin kaikista käsitellyistä asioista, kun vuonna 2015 työkyvyn arviointia liittyi 82 prosenttiin ratkaistuista asioista. Näistä asiassa ratkaistiin muutoksenhakijan oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen ja 319 asiassa kyse oli ammatilliseen kuntoutukseen liittyvästä lääketieteellisestä arvioinnista. Kaikkiaan ammatillista kuntoutusta koskevia asioita muutoksenhakulautakunta ratkaisi toimintavuonna yhteensä 391, joka on noin 17 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015, jolloin niitä ratkaistiin 333. Vuonna 2014 kuntoutusasioita ratkaistiin 296. Ratkaistujen kuntoutusasioiden määrä on siten kahden viimeisen vuoden aikana selvästi noussut. Takaisinperintäasioissa annettiin toimintavuonna 47 ratkaisua, mikä on 12 ratkaisua vähemmän kuin edellisenä vuonna. Julkisuusasioissa annettiin ratkaisu neljässä tapauksessa, ja perustevalituksia eli niin sanottuja maksuunpanoasioita ratkaistiin 12. Uusia poistohakemuksia tuli toimintavuonna 48, mikä on yli 50 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin poistohakemuksia saapui 101. Vuonna 2014 poistohakemuksia saapui 85, joten poistohakemusten määrä on toimintavuonna merkittävästi vähentynyt. Suurimman osan poistohakemuksista tekevät eläkelaitokset, jotka hakevat päätösten- sä poistamista pääasiassa eläkelaskennassa olleen virheen vuoksi. Poistohakemusten suureen määrään vuosina 2014 ja 2015 vaikuttivat virheelliset LITA-kirjaukset eläkelaskennassa, minkä vuoksi eläkelaitokset hakivat päätöstensä poistamista. Muutokset eläkelaitoksien päätöksiin Eläkelaitokset antavat myönteisen päätöksen noin 70 prosenttiin työkyvyttömyyseläkehakemuksista eli ensiasteessa hylkäysprosentti on noin 30. Näistä hylkäyspäätöksen saaneista osa valittaa muutoksenhakulautakuntaan, joka muutti vuonna 2016 muutoksenhakijan eduksi 10,9 prosenttia tapauksista. Asioita palautettiin eläkelaitokseen uudelleen käsiteltäväksi 5,9 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkeasioissa muutoksenhakulautakunta muutti 11,9 prosenttia tapauksista ja palautti 5,3 prosenttia tapauksista. Kuntoutusasioissa muutosprosentti oli 7,4. Muutosprosenteissa on otettava huomioon, että eläkelaitokset ovat viime vuosina itseoikaisseet valituksen johdosta asioita noin kymmenessä prosentissa valituksista, joka osaltaan pienentää muutosprosenttia. Lisäksi suurimmassa osassa muutoksenhakulautakunnan palauttamissa asioissa eläkelaitos on jo antanut myönteisen väliaikaisen päätöksen. Edellisvuonna 2015 muutoksenhakulautakunnan muutosprosentti oli 9,3 ja sitä edeltävänä vuonna 2014 muutosprosentti oli 10,2, joten näihin toimintavuotta edeltäviin vuosiin nähden muutosprosentti on hieman noussut. Lainvoimaisen päätöksen poistamista koskevia hakemuksia ratkaistiin yhteensä 71 kappaletta. Hakemus hyväksyttiin 45 asiassa, joka on 63,4 prosenttia hakemuksista. Muutoksenhakeminen lautakunnan päätöksiin Vakuutusoikeuden tilastotiedoista ilmenee, että alle neljännes muutoksenhakijoista valittaa muutoksenhakulautakunnan päätöksestä edelleen vakuutusoikeuteen. Vielä noin 20 vuotta sitten muutosta lautakunnan päätökseen haki lähes puolet päätöksensaajista. Valitusaktiivisuuden lautakunnan päätöksistä voidaan päätellä näin ollen pidemmällä aikavälillä laskeneen merkittävästi. Vakuutusoikeus muutti toimintavuonna 17,5 prosenttia muutoksenhakulautakunnan päätöksistä tehdyistä valitusasioista muutoksenhakijan eduksi. Työkyvyttömyyseläkeasioissa vakuutusoikeuden muutosprosentti oli 13,6 prosenttia.

17 VUOSIkertomus valitusten lukumäärä saapuneet ratkaistut vireillä Kuva 6. Saapuneet, ratkaistut ja vireillä olevat valitukset vuosina julkisuusasiat 0,1 % osa-aikaeläke 0,5 % poistohakemukset 1,6 % takaisinperintä 1,0 % perhe-eläke 1,9 % perustevalitukset 0,3 % muu asia 4,6 % vanhuuseläke 7,1 % työkyvyttömyyseläke 74,3 % kuntoutus 8,7 % Kuva 7. Ratkaistujen valitusten jakautuminen asiaryhmittäin vuonna 2016

18 18 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Muutoksenhakulautakunnan henkilöstö Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa työskenteli toimintavuonna yhteensä 39 henkilöä, joiden keski-ikä oli 49,4 vuotta. Täysiksi henkilötyövuosiksi muutettuna luku vastaa 36,2 henkilötyövuotta. Vuonna 2015 henkilötyövuosia oli 38,7. Lautakunnassa oli toimintavuoden lopussa 39 toimihenkilöä, joista kaksi oli osa-aikaisia. Työntekijöistä esittelijöitä oli 12, joista yksi toimii esittelyvastaavana ja yksi tiedottajalakimiehenä. Valmistelijoita oli 12, joista yksi toimii tietohallintovastaavana. Toimiston työntekijöitä oli yhdeksän. Lisäksi oli TELKin alkaneeseen digitalisaatioprojektiin liittyen osa-aikainen projektipäällikkö. Muutoksenhakulautakunnassa oli päätoimisen puheenjohtajan lisäksi hallinto- ja talousasioista sekä ratkaisutoiminnasta vastaavat päälliköt, taloussihteeri sekä valmistelun ja toimiston esimies. Näistä työntekijöistä yksi oli toimivapaalla alkaen ja yhteensä neljä työntekijää opintovapaalla ajoilla , , sekä Täysiksi henkilötyövuosiksi muutettuna työntekijämäärä vastaa 36,2 henkilötyövuotta. Henkilöstöstä oli naisia 28 (72 %) ja miehiä 11 (28 %). Muutoksenhakulautakunnan henkilöstön sukupuolijakauma on samankaltainen kuin sosiaalivakuutusalalla ja hallintotuomioistuimissa, joissa henkilöstö on myös naisenemmistöinen. Sairauspoissaoloja toimintavuonna oli keskimäärin yhdeksän päivää henkilöä kohden. Henkilöstön palkkauksessa ei ole sukupuoleen perustuvia eroja miesten ja naisten kesken. Henkilökunnan keski-ikä oli 49,4 vuotta (49,1 vuotta vuonna 2015). Muutoksenhakulautakunnan palveluksesta jäi vanhuuseläkkeelle toimintavuonna yksi työntekijä. Vuosina keskimääräinen eläkkeellejäämisikä TELKin palveluksesta oli 63,2 vuotta. Koulutus Ammattitaidon vahvistaminen ja muuttuvan lainsäädännön seuraaminen olivat toimintavuonna muutoksenhakulautakunnan avainalueita. Ammattitaidon ylläpitämiseksi henkilökunta osallistui vuonna 2016 useisiin koulutustilaisuuksiin. Koulutuspäiviä oli henkilöä kohden keskimäärin 4,3. Ruotsin kielen ryhmäkoulutusta jatkettiin edelleen kahdessa ryhmässä. Toimintavuoden aikana TELKissä kävi luennoimassa ylituomari Heikki Jukarainen hallintolainkäyttölain soveltamisesta. Tähän koulutukseen osallistui henkilöstöä myös muista muutoksenhakulautakunnista. Varapuheenjohtaja Petteri Immonen luennoi uudistuneesta tapaturmavakuutuslainsäädännöstä ja Kotuksen asiantuntija Sari Vaula kielenhuollosta koko TELKin henkilökunnalle. Esimiehille järjestettiin ryhmämuotoista työnohjausta keväällä Muutoksenhakulautakunnasta käytiin toimintavuoden aikana myös luennoimassa lautakunnan ulkopuolella. Puheenjohtaja Olli Puustinen kävi toukokuussa Telassa luennoimassa TELKin ammatillisen kuntoutuksen ratkaisuista. Lisäksi Työeläke lehti haastatteli marraskuussa puheenjohtaja Olli Puustista aiheena eläkepäätösten perusteleminen. Ratkaisutoiminnan päällikkö Kimmo Kangasjärvi kävi lokakuussa luennoimassa Telassa työkyvyttömyyseläkepäätöksen perustelemisesta ja TELKin toiminnasta yleisesti. Vierailut Muutoksenhakulautakuntien ja vakuutusoikeuden kolmen kuukauden välein pidettävä säännöllinen tapaaminen oli toimintavuonna TELKin tiloissa maaliskuussa. Lisäksi saman kuukauden aikana TELKin toimintaan kävi tutustumassa työttömyysturvalautakunnan henkilökunta. Marraskuussa TELKin toimintaan tutustui rådman Petrus Tired Malmön hallinto-oikeudesta vakuutusoikeustuomareiden Kaius Vuoriston ja Andreas Nybergin kanssa. Vierailun vetäjänä ja yleisesityksen pitäjänä toimi esittelijä Anna Maria Brandt. Projektipäällikkö Kirsi Kellokangas aloitti työnsä

19 VUOSIkertomus Ammattitaidon ylläpitämiseksi henkilökunta osallistui vuonna 2016 useisiin koulutustilaisuuksiin. Koulutuspäiviä oli henkilöä kohden keskimäärin 4,3. Henkilöstö Puheenjohtaja Puustinen Olli Taloussihteeri Soini Heidi Päälliköt Kimmo Kangasjärvi Kristiina Piilola Toimiston ja valmistelun esimies Pia Hattuniemi Projektipäällikkö Kellokangas Kirsi Lakimiehet / Esittelijät Brandt Anna Maria Hittscher Sari Lindroth Elisa (toimivapaalla) Naulapää Markku, esittelyvastaava Nummelin Aino Paloposki-Sainio Suvi (toimivapaalla) Palotie Kalevi Rilasmaa Kimmo Sandberg Leevi Schreck Raija, tiedottajalakimies Seppä Seppo Virranne Jussi Valmistelijat Haakana Sirkka-Liisa Heiskanen Jaana Kataja Kyösti Kilma Tuulia Latva-Käyrä Terhi Lintunen Tomi Niemi Riitta Puhakainen Riitta Saarimäki Kirsi Salama Meri-Tuuli, tietohallintovastaava Soini Sauli Tuononen Liisa Toimistosihteerit Iso-Kuusela Nina Idman Kati Krigsman Marjo Kujasuo Marjo Lahtela Maija-Liisa Luopa Lotta (toimivapaalla) Sario Minna Uusitupa Nina Vuoriheimo Merja

20 20 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden ett mångsidigt år Brist på ärenden och samarbetsförhandlingar Antalet avgjorda ärenden i besvärsnämnden år 2016 var cirka färre än vad man räknat med på förhand. Det finns flera orsaker till det här. Å andra sidan kom det in också färre ärenden än beräknat. I början av år 2016 var situationen den, att mängden inkommande ärenden redan en längre tid hade varit på nedgång och början av detta år fortsatte på likadant sätt. Situationen krävde att förhandlingar enligt lagen om samarbete inom företag inleddes under vårvintern Resultatet av förhandlingarna och övriga åtgärder var att föredragandekapaciteten minskade på sådant sätt att permitteringar kunde undvikas. Skillnaden mellan inkomna och avgjorda ärenden år 2016 är cirka 760 ärenden, vilket motsvarar arbetsinsatsen av en och en halv föredragande. De personalförändringar som skedde i slutet av året har inverkat på sådant sätt att avgörandekapaciteten har kommit i balans i jämförelse med inkomna ärenden. Det är i och för sig en bra utveckling att invalidpensionsansökningarna har minskat. Det här återspeglar också antalet besvär. Det finns säkert flera orsaker till den här tendensen som redan verkar vara permanent. Åldersklasserna har blivit mindre, den yrkesinriktade rehabiliteringen har starkt hjälpt till att arbetslivet förlängs och också det allmänna hälsotillståndet torde inverka positivt på arbets- och funktionsförmågan. Förändringen har varit synnerligen snabb, eftersom det enbart för fem år sedan inkom cirka ärenden per år. Minskningen är nästan 20 procent. Man kan anse att besvärsnämnden redan anpassat sig till situationen i slutet av år 2016, trots att det skedde genom de tidigare nämnda svårigheterna. Eftersom antalet avgjorda ärenden är den viktigaste faktorn som inverkar på priset för ett beslut steg kostnaderna år 2016 till 884 euro, trots att besvärsnämndens totala kostnader minskade. Också digitaliseringsprojektet som började i mars 2016 har förorsakat tilläggskostnader. Digitaliseringsprojekt och arbetshälsa Projektet vars syfte är att digitalisera handlingarna påbörjades i mars 2016 då projektchef Kirsi Kellokangas påbörjade sitt arbete. Projektet förverkligas tillsammans med besvärsnämndens för olycksfallsärenden motsvarande projekt. Målsättningen är en övergång till papperslös besvärsnämnd hösten Anbudstävlan påbörjades vid årsskiftet. Av årsberättelsen ska också framgå betydande händelser som förverkligats även efter verksamhetsårets utgång. En sådan händelse, som hör till anbudstävlan, är en anbudsgivares, vars anbud förkastades, sökande av ändring hos marknadsdomstolen i mars Marknadsdomstolens handläggningstid i upphandlingsärenden är cirka sex månader, varvid marknadsdomstolens beslut torde komma först under hösten Det här innebär alltså att projektet försenas och produk- tionsstarten beräknas i det här skedet ske i december Projektet har i hög grad sysselsatt projekt- och styrningsgruppens medlemmar redan i föreberedelseskedet och ännu mer kommer det att sysselsätta dem när verkställighetsfasen börjar i mars Det här inverkar för sin del på den egentliga huvudsysslan. För personalen i besvärsnämnden har samarbetsförhandlingsåret inneburit en extra mental belastning. Det finns också en oro för vad digitaliseringen i praktiken kommer att innebära för vars och ens arbete. Parallellt med digitaliseringsprojektet har ett utvecklings-arbetshälsoprogram påbörjats som gäller hela personalen, och tyngdpunkten ligger i att så bra som möjligt möta och förbereda de risker som digitaliseringen för med sig. Justitiekanslerns ställningstagande angående besvärsnämnden Den högsta laglighetsövervakaren, statsrådets justitiekansler gav i september 2016 ett ställningstagande och ett offentligt meddelande som berörde besvärsnämnden. Justitiekanslern ansåg att man inte borde utnämna personer som hör till pensionsanstalternas styrelser eller delegationer till medlemmar av besvärsnämnden. Som grund för justitiekanslerns ställningstagande förelåg försäkringsdomstolens beslut, enligt vilket en person som hörde till pensionsanstaltens delegation konstaterades var jävig att behandla ärenden som gällde ifrågavarande pensionsanstalt i besvärsnämnden. Justitiekanslern konstaterade att besvärsnämnden är ett lagskipningsorgan vars medlemmar fungerar under domaransvar. En medlems ställning i en pensionsanstalt kan framkalla misstro också vid behandling av ärenden som gäller andra pensionsanstalter. Justitiekanslerns ställningstagande gäller första gången för den besvärsnämnd som tillsätts från och med början av år Ur besvärsnämndens synvinkel är det betydelsefullt att de permanenta jävssituationer som krävt förhandsarrangemang faller bort. Det viktigaste är ändå att besvärsnämndens oavhängighet och därmed dess ställning likställd med en domstols stärks. I slutet av år 2016 upphörde den tidigare besvärsnämndens fem års period. Den nya besvärsnämnden har enbart fem sektioner. Det här innebär att flera medlemmar avslutar sitt värv i besvärsnämnden. Också besvärsnämndens mångåriga ordförande Katariina Alaviukhola avslutar sitt värv. Jag riktar mitt varmaste tack till er alla för ert förtjänstfulla arbete med att förverkliga arbetspensionsrättsskyddet. Helsingfors Olli Puustinen Ordförande

21 VUOSIkertomus Besvärsnämndens verksamhet Till besvärsnämnden hörde år 2016 en ordförande med uppdraget som huvudsyssla, fem vice ordföranden samt 28 övriga medlemmar och deras personliga suppleanter. Medlemmarna och vice ordförandena har uppdraget som bisyssla. I slutet av verksamhetsåret hade besvärsnämnden 39 anställda.. Besvärsnämndens uppgift är att avgöra enskilda besvärsärenden och ansökningar om undanröjande av pensionsanstalternas laga kraft vunna beslut. Besvärsnämndens för arbetspensionsärenden verksamhet som oberoende besvärsinstans grundar sig på den lag som gavs och som trädde i kraft (677/2005). I lagen om besvärsnämnden för arbetspensionsärenden (677/2005) stadgas bland annat om besvärsnämndens finansiering, fastställande av budget och bokslut. För att täcka kostnaderna för verksamheten driver besvärsnämnden årligen in en justitieförvaltningsavgift av arbetspensionsanstalterna. Avgiftens belopp fastställs av Försäkringsinspektionen och den baseras på förvärvsinkomsterna och arbetsinkomsterna för de försäkrade i arbetspensionsanstalterna under det år som föregår kvalifikationsåret. Vid behandlingen av ärenden i besvärsnämnden tillämpas förvaltningsprocesslagen och lagen om offentlighet vid rättegång i förvaltningsdomstolar samt lagen om gottgörelse för dröjsmål vid rättegång. Statsrådet utnämnde enligt 3 lagen om besvärsnämnden för arbetspensionsärenden (677/2005) på framställning av socialoch hälsovårdsministeriet besvärsnämndens medlemmar för en fem års period Besvärsnämndens sammansättning Till besvärsnämnden hörde år 2016 en ordförande med uppdraget som huvudsyssla, fem vice ordföranden samt 28 övriga medlemmar samt deras personliga suppleanter. Medlemmarna och vice ordförandena har uppdraget som bisyssla. Besvärsnämndens medlemmar fungerar under domaransvar och för ordförande, vice ordförandena och medlemmarna gäller vad som föreskrivs om rätten för innehavare av domartjänst att kvarstå i tjänsten. Varje medlem avlägger domared eller avger domarförsäkran i början av sin mandatperiod om de inte tidigare har gjort det. Beslutsfattande i besvärsnämnden Alla sektioner hade en rättslärd ordförande, en medlem som var förtrogen med arbetspensionsfrågor och som avlagt högre högskoleexamen i juridik eller någon annan medlem som var särskilt förtrogen med arbetspensionsförsäkringsfrågor, en läkarmedlem samt två medlemmar med kännedom om förhållandena i arbetslivet och på arbetsmarknaden. I fyra sektioner fanns därutöver medlemmar som var förtrogna med lantbruksföretagar- eller företagarverksamhet. Sektionerna sammanträdde förutom under sommar- och juluppehållen mellan en och fyra gånger per månad. Utvecklingsåtgärder Ordförande deltog i social- och hälsovårdsministeriets utvecklingsprojektet gällande nämndernas lagstiftning. Genom en lagförändring minskades antalet sektioner i besvärsnämnden till fem för perioden Också andra förändringsförslag som gäller lagen om besvärsnämnden för arbetspensionsärenden är anhängiga. Besvärsnämndens förvaltningssektion har redan år 2012 gett ett förslag till social- och hälsovårdsministeriet gällande ändring av lagen. Besvärsnämnden har flera önskemål som skulle göra besvärsnämndens verksamhet mer flexibel. Ett förslag är bland annat möjligheten till en helt juridisk sektionssammansättning. Under verksamhetsåret påbörjades i besvärsnämnden dokumenthanteringens digitalisering tillsammans med besvärsnämnden för olycksfallsärenden. Besvärsnämndernas gemensamma projektchef Kirsi Kellokangas började I anslutning till projektet gjordes först en beskrivning av den nuvarande processen och efter det visionerades den digitala processens målbild. Avsikten är att man för handläggningen av besvärsärenden skapar en helt ny digitaliserad process och inte enbart att pappersprocessen digitaliseras. I besvärsnämnden grundades på grund av kravet på förstärkt datasäkerhetsnivå under verksamhetsåret en datasäkerhetsarbetsgrupp. Kostnader och handläggningstider Priset för ett avgjort ärende med beaktande av alla kostnader var under verksamhetsåret 884 euro. Ökningen jämfört med år 2015 är 14,4 procent. Den genomsnittliga handläggningstiden var sex månader och fem dagar. Besvärsnämndens personal I slutet av verksamhetsåret hade besvärsnämnden 39 anställda varav två under hela året arbetade på deltid.

22 Postiosoite PL 28, Helsinki Postadress PB 28, Helsingfors Käyntiosoite Ratapihantie 11, Helsinki Besöksadress Bangårdsvägen 11, Helsingfors Puhelin klo Telefon kl Telefaksi (09) Fax (09) Sähköposti e-post Internet