Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 899/2002 vp Eläkevalitusten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle Ihmisen oikeusturvan kannalta on keskeistä, että hänen asemaansa vaikuttavat oikeusprosessit ratkaistaan nopeasti ja riittävästi perusteltuina. Tämä koskee myös eläkevalituksia, joissa linjataan, tuleeko henkilön saada elantonsa edelleen työtuloina vai onko hän jo oikeutettu työuran jälkeiseen eläkkeeseen. Olen saanut yksittäisiltä ihmisiltä huolestuttavia tietoja siitä, että yksilöllisten varhaiseläkkeiden ja työkyvyttömyyseläkkeiden käsittely voi viedä valitusasteissa kuukausia, pahimmillaan jopa yli vuoden. Tiedän esimerkiksi tapauksen, jossa henkilön työkyvyttömyyseläkevalitusta on Kuntien eläkelautakunnassa käsitelty vuosi ja neljä kuukautta, mutta asia on edelleen kesken. Näin pitkää käsittelyaikaa ei voida enää pitää kohtuullisena. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitkä ovat tällä hetkellä eläkevalitusten käsittelyajat vakuutusoikeudessa ja lautakunnissa sekä mihin toimenpiteisiin hallitus on valmis ryhtymään kohtuuttomien valitusaikojen lyhentämiseksi? Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2002 Kari Rajamäki /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Rajamäen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 899/2002 vp: Mitkä ovat tällä hetkellä eläkevalitusten käsittelyajat vakuutusoikeudessa ja lautakunnissa sekä mihin toimenpiteisiin hallitus on valmis ryhtymään kohtuuttomien valitusaikojen lyhentämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Työkyvyttömyyseläkkeen ja yksilöllisen varhaiseläkkeen hakijoiden oikeusturvaa asian käsittelyn ja päätöksenteon yhteydessä on jo usean vuoden ajan pyritty parantamaan. Vuoden 1995 alusta työeläkejärjestelmässä otettiin käyttöön eläkelaitoksen itseoikaisumenettely tapauksissa, joissa valitusvaiheessa huomataan uuden selvityksen perusteella päätöksen olevan virheellinen. Tällöin eläkelaitos voi suoraan oikaista päätöksensä hakijan vaatimusten mukaisesti, mikä nopeuttaa oikean eläkepäätöksen saamista. Vuoden 1999 huhtikuun alusta voimaan tulleella uudistuksella ulotettiin hallintolainkäyttölain säännökset pääosin koskemaan eläkeasioiden käsittelyä muutoksenhakuelimissä. Uudistus merkitsee muun muassa sitä, että muutoksenhakuelimissä noudatetaan hallintolainkäyttölain 9 luvun säännöksiä asian ratkaisemisen ja päätösten perustelemisen osalta. Samalla lisättiin päätöksenteon avoimuutta ja julkisuutta mahdollistamalla myös suullinen käsittely muutoksenhaun yhteydessä. Uudistus kuitenkin lisäsi muutoksenhaku-asteiden työmäärää, mikä yhdessä eläkehakemusten määrän jatkuvan kasvun kanssa on saattanut pidentää valitusten käsittelyaikoja. Työkyvyn arviointiin liittyvien eläkevalitusten käsittelyajat ovat tällä hetkellä yksityisen sektorin eläke-lautakunnassa noin 4 kuukautta, Valtion eläkelautakunnassa noin 5 kuukautta, Kuntien eläkelautakunnassa noin 5 kuukautta, kansaneläke- ja sairausvakuutusasioiden tarkastuslautakunnassa noin 22 kuukautta ja ylimpänä muutoksenhakuasteena toimivassa vakuutusoikeudessa noin 14 kuukautta. Eduskunnan oikeusasiamies on useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota työkyvyttömyysasioiden käsittely-aikoihin ja päätösten perusteluihin. Sosiaali- ja terveysministeriö on tarkastuslautakunnan ja työttömyys-turvalautakunnan tulossopimusneuvotteluissa erityisesti kiinnittänyt huomiota päätösten asianmukaiseen perusteluun ja valitusaikojen lyhentämiseen, joilla on keskeinen merkitys nopean ja oikeudenmukaisen päätöksen kannalta. Ministeriö tulee tulossopimusneuvotteluissa edelleen kiinnittämään tähän huomiota. Eläkeasioiden muutoksenhakumenettelyn uudistamista valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean (komiteanmietintö 2001:9) mietinnön pohjalta. Mietintöön perustuva hallituksen esitys eläkelautakunnan aseman vahvistamiseksi on jo eduskunnan käsiteltävänä. Toimeentuloturvan muutoksenhakukomitea on ehdottanut muun muassa eläkelautakunnan, Valtion eläkelautakunnan ja Kuntien eläkelautakunnan mahdollista yhdistämistä yhdeksi eläketurvan muutoksenhakulautakunnaksi ja muutoksen- 2

3 Ministerin vastaus KK 899/2002 vp Kari Rajamäki /sd hakujärjestelyjen selkeyttämistä. Vuoden 2004 alusta voimaantuleva niin sanottu viimeisen laitoksen periaate tehostaa vakuutetun oikeutta saada yksi yhteinen eläkepäätös kaikista ansioeläkejärjestelmistä. Näiden uudistusten ja muun komitean ehdotusten jatkotyön yhteydessä on tarkoitus kehittää koko sosiaalivakuutusta koskevaa muutoksenhakujärjestelmää päätöksentekoineen nykyistä toimivammaksi siten, että kansalaisten luottamus siihen paranisi ja käsittelyajat edelleen lyhenisivät. Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Kari Rajamäki /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 899/2002 rd: Vilka är för tillfället behandlingstiderna för besvär i pensionsfrågor i försäkringsdomstolen och i nämnderna samt vilka åtgärder är regeringen beredd att vidta för att besvärstiderna, som nu är oskäligt långa, skall förkortas? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Man har redan under flera års tid försökt förbättra rättsskyddet i samband med behandlingen av och beslut i ärenden för personer som ansöker om invalidpension och individuell förtidspension. Vid ingången av 1995 togs inom arbetspensionssystemet i bruk ett självrättelseförfarande för pensionsanstalter med avseende på sådana fall där pensionsanstalten i besvärsskedet på basis av en ny utredning märker att man fattat fel beslut. Härvid kan pensionsanstalten direkt ändra beslutet på det sätt som pensionstagaren kräver, vilket gör att denne snabbare får det riktiga pensionsbeslutet. Genom den reform som trädde i kraft vid ingången av april 1999 utsträcktes bestämmelserna i förvaltningsprocesslagen i huvudsak till att gälla behandlingen av pensionsärenden i besvärsinstanser. Revideringen innebär bl.a. att man i besvärsinstanserna iakttar bestämmelserna i 9 kap. förvaltningsprocesslagen till den del de gäller avgörande av ett ärende och motiveringen av beslut. Samtidigt ökades beslutsfattandets öppenhet och offentlighet genom att även muntlig behandling i samband med sökande av ändring gjordes möjlig. Reformen ökade dock arbetsmängden vid besvärsinstanserna, vilket kombinerat med den ständigt ökande mängden pensionsansökningar kan ha bidragit till att förlänga behandlingstiden för besvärens del. Behandlingstiderna för besvär i pensionsfrågor som gäller bedömning av arbetsförmågan är för tillfället i pensionsnämnden inom den privata sektorn ca fyra månader, i statens pensionsnämnd ca fem månader, i kommunernas pensionsnämnd ca fem månader, i prövningsnämnden i folkpensions- och sjukförsäkringsärenden ca 22 månader och i försäkringsdomstolen, som är högsta besvärsinstans, ca 14 månader. Riksdagens justitieombudsman har vid flera tillfällen fäst uppmärksamhet vid behandlingstiderna för ärenden som gäller arbetsoförmåga samt vid motiveringarna till besluten. Social- och hälsovårdsministeriet har i samband med förhandlingarna om resultatavtal med prövningsnämnden och arbetslöshetsnämnden särskilt lagt vikt vid att motiveringarna till besluten skall vara utförliga och tiderna för behandling av besvären kortare. Detta är centrala faktorer för att besluten skall kunna fattas snabbt och vara rättvisa. Ministeriet kommer även fortsättningsvis i förhandlingarna om resultatavtal att beakta dessa frågor. En revidering av förfarandet vid sökande av ändring i pensionsfrågor bereds för närvarande vid social- och hälsovårdsministeriet utgående från ett betänkande av kommittén för ändringssökande i beslut om social trygghet (kommittébetänkande 2001:9). Regeringens proposition med förslag om en stärkning av pensionsnämndens självständiga ställning, som utarbetats på grundval av betänkandet, behandlas redan i riksdagen. 4

5 Ministerns svar KK 899/2002 vp Kari Rajamäki /sd Kommittén för ändringssökande i beslut om social trygghet har bl.a. föreslagit en sammanslagning av pensionsnämnden, statens pensionsnämnd och kommunernas pensionsnämnd till en besvärsnämnd för pensionsskyddsärenden samt en klarläggning av besvärsarrangemangen. Den s.k. principen om sista pensionsanstalt, som träder i kraft vid ingången av 2004, understryker den försäkrades rätt att få ett gemensamt pensionsbeslut från alla förvärvspensionssystem. Avsikten är att i samband med det fortsatta arbetet med dessa reformer och med kommitténs övriga förslag utveckla systemet för sökande av ändring samt beslutsfattandet i ärenden som gäller hela socialförsäkringen för att systemet skall fungera smidigare än vad som är fallet i dag, och så, att medborgarna får större förtroende för det och behandlingstiderna ytterligare förkortas. Helsingfors den 13 november 2002 Social- och hälsovårdsminister Maija Perho 5