Vuosikertomus sisällys. TEK Vuosikertomus puheenjohtajalta Osallistuva työtapa ja uusi strategia...4

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011

2 sisällys Vuosikertomus 2011 puheenjohtajalta Osallistuva työtapa ja uusi strategia...4 toiminnanjohtajan katsaus Keskitetty raamiratkaisu...5 Kenttä- ja järjestötoiminta Kenttätoiminta tuki neuvotteluja...6 Neuvottelutoiminta Työtaistelujen kautta raamiratkaisuun Oikeudelliset palvelut Sopimustulkintaa ja neuvottelutukea Urapalvelut Monipuolisia urapalveluita Koulutus- ja työvoimapolitiikka Vaikuttamista ja kehittämistä Tekniikka ja yhteiskunta Protomoa, ilmasto-ohjelmaa, elinkeinopolitiikkaa Hallinto Lahjoituksia teknillisille yliopistoille Viestintä Monen kanavan viestintää TEKin Vuosikertomus 2011 Toimitus: TEK viestintä Graafinen suunnittelu ja taitto: Helena Hagberg Kuvat: TEKin kuva-arkisto, Helena Hagberg, Antonin Halas, Mikael Hautala, Olli Häkämies, Janne Salo ja Saara Vuorjoki Paino: Copy-Set Oy Talous Talous kunnossa

3 puheenjohtajalta TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Osallistuva työtapa ja uusi strategia V altuustovaalien sävyttämä vuosi toi mukanaan uuden hallituksen, uuden hallitusohjelman ja uuden puheenjohtajan. Näiden uutuuksien kesken olemme nyt opetelleet elämään yhdessä sopivia ja mukavia toimintatapoja etsien. Yhteistyö niin hallituksen sisällä kuin hallituksen ja muun luottamushenkilöorganisaation kanssa on alkanut innostuneesti ja rakentavasti. Yhteydet liiton toimiston henkilökuntaan ovat olleet toimivat ja sujuvat. Myös muu työmarkkinakenttä on syksyn neuvottelujen aikana tullut tutuksi yhteistyökumppaniksi. Syksyn työmarkkinaneuvottelut aiheuttivat sen, että hallituskin joutui kokoontumaan syyskauden aikana toistakymmentä kertaa, mikä ei ole TEKin historiassa ihan tavallista. Toisaalta se opetti meille paljon sekä nopeita päätöksiä vaativasta hallitustyöskentelystä että toistemme tavoista ja kyvyistä reagoida nopeasti muuttuneisiin tilanteisiin. Yksi uuden hallituksen pyrkimyksistä on kehittää TEKin toimintaa aikaisempaa osallistavammaksi. Keinona siihen on valiokuntien ja valtuuston vahvempi rooli päätöksenteossa. Miten tässä onnistutaan, on paljolti kiinni siitä, miten nämä osaltaan ottavat haasteen vastaan. Se vaatii hyvää tiedon kulkua, vastuun jakamista jäsenistölle ja lisää aktiivisesti toimivia jäseniä. Tämän hallituskauden vaativimpia tehtäviä on TEKin strategian uusiminen seuraavan valtuuston ja hallituksen työskentelyn pohjaksi. Työelämä muuttuu väistämättä: jo pelkästään taloudelliset muutokset ympäröivässä maailmassa tuovat uusia vaateita. Jäsenkenttämme on laaja ja monitahoinen, siksi meillä on oltava strategia, joka huomioi hiljaiset signaalit, toimii joustavasti ja mahdollistaa nopeatkin korjausliikkeet. Monesti lainsäädäntö laahaa pahasti nykyhetken perässä. Siksi muutoksiin vaikuttaminen ja niiden nopeuttaminen kuuluu tehtäviimme. Esimerkiksi osa-aikaisen työntekijän/yrittäjän aseman määrittely vaatii muutoksia ja täsmennyksiä. Työmarkkinaneuvotteluissa solmitun raamisopimuksen toteutus jäi syksyllä pahasti kesken. Sitä on jatkettava. TEKin roolia vahvana toimijana ja vaikuttajana osana YTN:ä ja Akavaa on edelleen vahvistettava. Kiitokset kuluneesta syksystä, tästä on hyvä jatkaa! Marjo Matikainen-Kallström puheenjohtaja Keskitetty raamiratkaisu V uonna 2011 Suomessa palattiin muutaman vuoden tauon jälkeen keskitetyn työmarkkinasopimisen linjalle. Lokakuussa syntyi neuvottelutulos niin sanotuksi raamisopimukseksi, jonka yleisenä tavoitteena oli turvata Suomen kilpailukyky sekä työllisyyden ja ostovoiman kehittyminen globaalisti epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Palkankorotusraamin lisäksi sovittiin työmarkkinajärjestöjen yhteisistä toimenpiteistä, joilla pyritään selkiyttämään määräaikaisissa työsuhteissa olevien asemaa, pidentämään työuria, edistämään osatyökykyisten työmarkkinoita, parantamaan henkilöstösuunnittelua, työhyvinvointia ja muutosturvaa sekä edistämään samapalkkaisuutta. Hallitus tuki sopimusta keventämällä hieman verotusta sekä sitoutumalla perhevapaajärjestelmän uudistamiseen ja työttömyysturvan kehittämiseen. Aivan kivuttomasti ei raamisopimus TEKin kohdalla syntynyt. YTN:n ja teknologiateollisuuden välillä oli erimielisyyttä mm. sopimuskorotusten muodosta ja matkakustannusten korvauksista. Erimielisyys kärjistyi neljä päivää kestäneeseen lakkoon. Myös tietotekniikan palvelualalla oli lyhyt lakko. Maaliskuussa käydyissä eduskuntavaaleissa TEK tuki ehdokkaana olleita jäseniään valtakunnallisissa ja alueellisissa lehdissä julkaistulla ilmoituskampanjalla, jolla samalla tehtiin tunnetuksi TEKin hallitusohjelmatavoitteita. Muutoinkin yhteiskunnallisessa vaaikuttamisessa keskityttiin koulutuksen laatuun, elinikäiseen oppimiseen ja teknologiayrittäjyyden edellytyksiin. Jäsenten talous kehittyi kokonaisuutena myönteisesti. IAETkassassa vakuutettuna olleiden jäsenten työttömyysaste laski vuoden alun 3,2 %:sta 2,5 %:in. Loppuvuotta varjosti kuitenkin euron kriisin myötä epävarmemmaksi muuttuneet maailmantalouden näkymät. Työttömyyden lasku ajoittuukin alkuvuoteen ja syyskuusta alkaen se pysyi paikallaan. TEKin jäsenet työskentelevät korostuneesti vientialoilla ja muutamissa suurissa yrityksissa päädyttiin laajoihin saneerauksiin. Nokian ja NSN:n suuret irtisanomiset herättivät huolta, mutta Suomeen on syntynyt uutta alan osaamista hyödyntävää yritystoimintaa, joka on tasoittanut muutosta. Jäsenkunnan palkkakehitys keskipalkalla mitattuna vastasi yleistä palkkakehitystä. Heikki Kauppi toiminnanjohtaja 4 5

4 Kenttätoiminta tuki neuvotteluja Jäsenmäärän kehitys Henkeä per TA/opiskelijajäsenet TFiF/TEK vuosijäsenet TA vuosijäsenet TEKin toiminta työpaikoilla kanavoitui yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja julkista sektoria edustavia JUKOn ja KTN:n paikallisyhdistysten kautta. YTN uuden yritysyhdistysten avustusjärjestelmän avulla suurin osa yritysyhdistyksistä luopui käytännössä jäsenmaksun keräämisestä jäseniltään. Lisäksi TEKin omia paikallisyhdistyksiä on yliopistosektorilla sekä valtion eri virastoissa ja toiminnoissa. Kuntasektorilla Kunta- TEK järjestää paikallistoimintaa eri paikkakunnilla. Yksityisen sektorin paikallistoiminnan painopiste oli yrityskohtaisten yt-neuvottelujen tukemisessa ja yrityskohtaisen järjestäytymisen edistämisessä. Vuoden aikana jouduttiin turvautumaan painostustoimiin eri aloilla ja järjestön jäsenet osallistuivat niihin kiitettävällä tavalla. Metsäalalla ylityö- ja vapaa-aikana työasioissa matkustamisen kielto jatkui vuoden 2010 vuodenvaihteen yli. Lopulta alalle saatiin palkankorotukset turvaava asiakirja ja kiellot purettiin. Teknologiateollisuuden lakot 2011 syksyllä päättyivät syntyneisiin sopimuksiin. Raamisopimuksen syntyminen rauhoittaa todennäköisesti työmarkkinoita seuraavan kahden vuoden ajaksi. TEK hoiti SAFAn työmarkkinatoiminnot onnistuneesti vuoden aikana. YTN:n keskuslakkotoimikunta kokoontui vuoden aikana 24 kertaa. Tampereella ja Oulussa omatoimiseen työllistymiseen keskittyneiden yhdistysten työ oli tuloksekas ja kustannustehokas tapa vastata työttömien jäsenten ongelmiin. Myös entisen Uudenmaan läänin alueella toimivan OTTY-yhdistyksen toiminta oli aktiivista. Edunvalvontakoulutus YTN hoiti yksityisen sektorin edunvalvontakoulutuksen. Vuoden aikana julkaistiin YTN:n koulutuskalenteri, jota jaettiin sekä postitse että eri tilaisuuksissa. Osa koulutuksesta järjestettiin YTN:n ja ammattiliitto PROn yhteistyönä. Sopimusalakohtaisia tilaisuuksia järjestettiin yli 30. Julkisen sektorin koulutusta järjestettiin yhdessä Julkisen Sektorin Esimiehet ja Asiantuntijat JEAn liittojen ja VAKAVAn kanssa. Teekkaritoiminta Toiminnan painopiste oli jäsenhankinnassa, teekkarien työelämävalmiuksien vahvistamisessa ja vastavalmistuneiden jäsenpidon parantamisessa. Tekniikka&Talous -lehden opiskelijatilauksen harjoittelukyselyihin vastattiin ahkerasti. TEKin teekkariseminaarissa käsiteltiin muun muassa yliopistolain muutoksen vaikutuksia yliopistojen työmarkkina-asemaan ja tekniikan vaikutusta yhteiskuntaan. Kiltojen puheenjohtajille ja kiltayhdyshenkilöille järjestettiin koulutusseminaari helmikuussa. Teekkarikulttuuria tuettiin järjestämällä valtakunnalliset jäynäkisat. Opiskelijoiden valmiuksia työelämään tuettiin erilaisilla työlainsäädäntöä ja työnhakua käsittelevillä tilaisuuksilla. TEKin hallitusohjelman mukaisesti teknillisissä yliopistoissa pidettiin työmarkkina-aiheiset kurssit, joista annettiin opintopisteitä Opiskelijajäsenten hankinnassa onnistuttiin jälleen hyvin, vaikka maisterivaiheessa aloittavien opiskelijoiden suuri osuus aiheuttaa haasteita jäsenhankintaan. Heidän hankkimisekseen jäseniksi 1935 ollaan luomassa omaa prosessia. Matemaattisluonnontieteellisen kentän jäsenhankinnassa onnistuttiin totuttuun malliin ja toimintojen tehostamista suunniteltiin. TEKin edustajat osallistuivat teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien todistusten jakotilaisuuksiin. Vuoden aikana perustettiin ja sivustot Jäsen- ja järjestötoiminta TEK toimi aktiivisesti Teollisuuden Palkansaajien yhteistyöryhmässä. Muuta järjestöyhteistyötä oli muun muassa SAK:n Posti- ja logistiikka-alan unionin kanssa, joka toimii erityisesti Itellassa. TEKin edustajat osallistuivat Akavan alueelliseen toimintaan aluetoimikunnissa ja niiden kautta TE-keskusten ja työhallinnon neuvottelukuntiin, maakuntaliittojen ja työsuojelupiirien toimintaan sekä palkansaajajärjestöjen alueelliseen yhteistyöhön. Alueseuroissa huomio kiinnitettiin alueelliseen vaikuttavuuteen ja jäsenhankintaan. Alueseurojen sääntöuudistusprosessi käynnistettiin. TEKissä toimii 18 kerhoa. Kerhojen jäsenmäärä vuoden lopussa oli yli Kerhojen tilaisuuksiin osallistui noin henkilöä. Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset (MAL) entinen Suomen Matemaatikko-, Fyysikko- ja Tietojenkäsittelytieteilijäliiton (SMFL) toimi aktiivisesti. MAL järjesti 50-vuotisjuhlan ja julkaisi historiikin SMFL => MAL - 50 vuotta ammattikunnan hyväksi. MALissa oli jäseniä toimintavuoden lopussa lähes TEKin alueellisia jäseniltoja järjestettiin muun muassa Kuopiossa, Tampereella, Kemissä, Turussa ja Oulussa. Osallistujia tilaisuuksissa oli yli 500. Kerhojen ja alueseurojen neuvottelupäivät pidettiin Tallinnassa syksyllä. TEKin 2011 vaalit sujuivat hyvin äänestysvilkkauden hienoisesta laskusta huolimatta. Loppuvuodesta käynnistettiin kampanja kassastaliittoon.fi. KENTTÄ- JA JÄRJESTÖYKSIKKÖ 2011 Salminen Joel, yksikönjohtaja Adolfsson Miia, asiamies, Turku Jalkanen Minna, asiamies, Turku, palkaton vapaa alkaen Hankia Kari, teekkariasiamies Järvenpää Seppo, asiamies Laapio Saku, asiamies, Lappeenranta Louhelainen Jorma, asiamies, Uusimaa Orava Jukka, asiamies, Oulu Partanen Petri, asiamies, Tampere Sääksberg Jaana, assistentti Viherkari Jaska, opiskelijakenttäasiamies Wiemers Björn, asiamies Teekkariyhdysmiehet 2011: Kari Kalle, teekkariyhdysmies, OY Havela Tuomas, OY, teekkariyhdysmies, saakka Jern Niclas, teekkariyhdysmies, ÅA Koskenranta Juho, teekkariyhdysmies, TTY Hyrkäs Pete, teekkariyhdysmies, LTY Suomalainen Anni, teekkariyhdysmies, TKY, alkaen Savela Mikko, teekkariyhdysmies, TKY, saakka Vaappo Tomi, teekkariyhdysmies, VY Kenttä- ja järjestötoiminta Kampanja on suunnattu vastavalmistuneille ja liiton jäsenyyttä harkitseville. Heihin panostettiin muutenkin muun muassa TEKin hallitusohjelman vauhdittamana. Kampanja toteutui varsinaisesti vuoden 2012 puolella. Myös muuta jäsenhankintaa tehtiin, esimerkiksi Jäsen hankkii jäsenen -toimintana. Samoin järjestettiin onnistunut puhelinkampanja jäsenmaksunsa rästiin jättäneille. TEKin kenttäorganisaation yhdessä sidosryhmien kanssa järjestämiin tilaisuuksiin osallistui vuoden aikana yli henkilöä. Jäsenedut TEK tilasi edelleen vuosijäsenilleen Talouselämän ja Tekniikka&Talous-lehden tai vaihtoehtoiset Talentumin lehdet. Sopimusta jatkettiin vuoden 2013 loppuun. Opiskelijajäsenillä oli mahdollisuus tilata Tekniikka&Talouslehti maksutta. Lisäksi opiskelijat saivat T-lehden TEKin kautta. Eläkeläisjäsenet saivat lehdet, jos maksoivat eläkeläisen jäsenmaksun. TEK liittyi jäsenedut.fi-palveluun, joka tarjoaa laajan valikoiman jäsenetuja akavalaisten liittojen jäsenille. Sähköisen jäsenkortin pilottihanke alkoi. TEKin palkansaajajäsenet olivat pääsääntöisesti vakuutettuina työttömyyden varalta IAET-kassassa. Jäsenmaksuun sisältyy vastuu- ja oikeusturvavakuutus. TEKin alueseurojen edustajille järjestettiin seminaari.

5 Kenttä- ja järjestötoiminta Jäsenpalveluvaliokunta Jäsenpalveluvaliokunta käsitteli vuoden aikana muun muassa TEKin jäsenpalveluja, -etuja ja -maksuja, jäsentutkimuksia ja jäsenhankintaa, yhteistyöneuvotteluja, valtuustoaloitteita sekä TEKin vuositoiminnan vaatimia lausunto- ja päätösasioita. Valiokunta osallistui aktiivisesti TEKin tutkimustoiminnan kehittämiseen ja seurasi IAET-kassan tilannetta. Vuonna 2011 erityisen ajankohtaisia asioita olivat muun muassa jäsenpito ja uudet toimintamallit, kuten verkkopohjaisten osallistumismuotojen ja palvelujen kehittäminen. Valiokunta osallistui matrikkelin sekä jäsentietojärjestelmän kehittämiseen, alueseurojen mallisääntöjen luomiseen sekä otti kantaa lehtietuihin. Matemaattis-luonnontieteellisen kentän jäsenhankintaan panostettiin muun muassa erillisessä MALU-työryhmässä. Valiokunnan toukokuisen kevätseminaarin teemat olivat: kasvu, kansainvälisyys ja kumppanuudet. Kevään seminaarin pääteemana oli kansainvälistyminen. Kansainvälistymistä lähestyttiin osana valiokunnan lanseeramaa kasvu, kansainvälistyminen ja kumppanuudet -kokonaisuutta. Valiokunta pohti myös TEKin toimintaa kokonaisuudessaan yhdessä teekkarivaliokunnan kanssa syksyllä järjestetyssä seminaarissa. Senioritoimintaa ryhdyttiin kehittämään. TEKin hallitusohjelmaneuvotteluihin antamassaan lausunnossaan valiokunta linjasi jäsen- ja järjestötoiminnan keskeisiksi painopisteiksi seuraavat asiat: jäsenpohjan vahvistaminen, palvelujen kehittäminen kokonaisuutena, järjestö- ja palvelukumppanuudet sekä valiokuntien toiminnan ja roolien vahvistaminen. JÄSENPALVELUVALIOKUNTA 2011 DI Pauli Jantunen, Bonum Omen Oy, puheenjohtaja DI Mikko Alin, Tuusulan kunta DI Anne Antila, Helsingin yliopisto, Lahden yliopistokeskus, vpj. DI Jari Gustafsson, NesteJacobs Oy, (TEKin hallitus) DI Sari Halonen, Nokia Siemens Networks TkL Hanna-Liisa Järvinen, HFT Network Oy Tekn. yo Leeni Knight, Aalto, / varalla Paavo Leinonen, LUT DI Sampo Kokkonen, LUT FK Pekka Koivisto, Finanssivalvonta DI Alari Kujala, eläkkeellä DI Anne Lukkarila, Nokia Siemens Networks DI Lars Miikki, Tomi Järvelin Design Oy, vpj. DI Kari Mikkelä, CKIR, Aalto DI Antti Myllys, Metos DI Johan Nyman, Yara Suomi, (TFiF) DI Vivi Paljakka, Oik.yo. DI Esa Rahiala, Satakunnan ammattikorkeakoulu DI Markku Rautio, Itä-Suomen aluehallinto-virasto DI Jaakko Savola, Rautaruukki Oyj DI Elina Sillanpää, Metso Automation DI Kaj G Backas,eläkkeellä, (TEKin hallitus) OTK Joel Salminen, yksikönjohtaja, TEK Björn Wiemers, asiamies, TEK Heli Parjanen, valiokuntasihteeri, TEK PAIKALLISYHDISTYKSET VALTIO Työ- ja elinkeinoministeriön Diplomi-insinöörit TEMDI ry Puolustusvoimien Diplomi-insinöörit PVDI ry Säteilyturvakeskuksen Insinöörikunta ry Tekes TEK ry Tiehallinnon akateemiset ry Työsuojeluhallinnon diplomi-insinöörit ry Ympäristöministeriön Tekniikan Akateemiset YTEK ry Valtion tutkimusalojen diplomi-insinöörit VTDI YLIOPISTOSEKTORI Otaniemen TEK-tutkijat ry (OTTI) Oulun yliopiston TEKkiläiset ry ALUESEURAT Jyväskylän Teknillinen Seura Kajaanin Teknillinen Seura Kanta-Hämeen Teknillinen Seura Kokkolan Teknillinen Seura Kuopion Teknillinen Seura Kymenlaakson Teknillinen Yhdistys Lahden Diplomi-insinöörit ja Arkkitehdit ry Lapin Insinööri- ja arkkitehtiyhdistys ry Lappeenrannan Teknillinen Seura ry Oulun Teknillinen Seura ry Pietarsaaren Teknillinen Seura Pohjois-Karjalan Teknillinen Seura Porin Teknillinen Seura Raahen Teknillinen Seura Rauman Teknillinen Seura Savonlinnan Diplomi-insinöörit ja Arkkitehdit Suur-Savon Teknillinen Seura Tampereen Teknillinen Seura ry Tekniska Klubben i Vasa Teekkarivaliokunta Teekkarivaliokunta kokoontui vuonna 2011 kymmenen kertaa. Kokouksissa käsiteltiin muun muassa uuden opiskelijoille suunnatun verkkosivuston teekkari.fi lanseerausta ja oltiin aktiivisesti mukana vaikuttamassa TEKin hallitusohjelmaan välittämällä teekkareiden näkemyksiä tulevista painopistealueista. Keskustelua käytiin vuoden aikana myös yrittäjyydestä, jäsenhankinnasta ja jäsenpalveluista. Tässä yhteydessä tavattiin myös asianomaisia valiokuntia. VAALILAUTAKUNTA 2011 DI Kaj G Backas, TFiF DIAndra, puheenjohtaja DI Kristiina Hartikainen / varalla Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki Jäsenet/Henkilökohtainen varajäsen DI Lars Miikki, Kokoomus / varalla DI Mikko Alin DI Mikko Seppäläinen, Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki / varalla DI Hanna-Riikka Myllymäki Tampereen TEK-tutkijat ry Turun Yliopiston TEK-tutkijat ry (T3) Skinnarilan TEKijät ry (Lappeenranta) Yliopistojen yli- ja laboratorioinsinöörit YLI ry Virastoissa ja laitoksissa toimii lisäksi JUKOn paikallisyhdistyksiä, joiden toiminnassa TEKin jäsenet ovat mukana. KUNTA Sairaalafyysikot ry Turun Teknillinen Seura Vaasan Teknillinen Seura Varkauden Teknillinen Seura Vuoksenlaakson Teknillinen Seura TEKin kerhot Akateeminen teekkarikerho AATE Arkkitehtikerho Biotekniikan kerho FM Lauri Laitinen, Insinöörityö / varalla DI Kirsi Kaasinen Kuntatekniikan Akateemiset ry Kunta-TEK DIAS-kilta DI Petja Venäläinen, TEKin nuoret / varalla DI Kaisa Aalto DI Per-Erik Sjöholm, TFiF, DIAndra / varalla DI Kalevi Linko MUUT Graafinen kerho Heinolan DiA-kerho DI Tuula Aaltola, Vihreät / varalla DI Teemu Vihinen Destian Akateemiset ry Ilmailuinsinöörien kerho TEEKKARIVALIOKUNTA 2011 Juhana Repo, Lappeenranta, puheenjohtaja DI Timo Huhtaluoma, Keskusta / varalla DI Hannu Väänänen DI Ari Uusikartano, Sosialidemokraattiset tekniikan akateemiset/ varalla DI Leena Westlund MUUT TEKin YHTEISÖT Insinöörien Rouvat ry Lounais-Suomen Tekniikan Akateemiset Naiset Teknikens Akademiska Kvinnor i Sydvästra Erik Ahnger, UTU / varalla Ville Manninen, UTU DI Daniel Valtakari TEK, sihteeri Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset (MAL) Finland (AboaTEK) Riku-Ville Hongell, VY / varalla Nora Möttönen, VY Suomen Suunnittelumaantieteilijöiden Liitto (SUM) ry LVI-kerho Juuso Kuusinen, TTY, vpj. / varalla Niina Ojala, TTY Työelämän arkkitehtiraati TAR Maanmittausinsinöörien kerho Ville Poikolainen, Aalto / varalla Arjo Laukia, Aalto Naispolyteekkarit (Napoli) Sampo Saarenpää, LUT / varalla Janne Suortti, LUT Organisaation kehittäjät ja suunnittelijat (KESSU) Matti Särkelä, OY / Pasi Keski-Korsu, OY TEKin Naisakatemia (TEKNA) Sihteeri Kari Hankia, teekkariasiamies, TEK Traficum Turun DI-kerho 8 9

6 Kenttä- ja järjestötoiminta YRITYSYHDISTYKSET 2011 ENERGIA E.ON Finland Oyj:n Ylemmät Toimihenkilöt Fortumin Ylemmät Toimihenkilöt ry Kejon Ylemmät Toimihenkilöt ry Teollisuuden Voiman Ylemmät Toimihenkilöt ry Vantaan Energian Ylemmät Toimihenkilöt ry Vapon Ylemmät Toimihenkilöt ry ICT Elisan Ylemmät Toimihenkilöt EYT ry Telealan (ICT) Ylemmät Toimihenkilöt ry (TELY) TeliaSoneran Ylemmät Toimihenkilöt ry TDC Oy Finlandin Ylemmät Toimihenkilöt ry KEMIA Bayerin Ylemmät Toimihenkilöt - SYNERGIA ry Borealiksen Ylemmät Toimihenkilöt ry Danisco Finland Ylemmät Toimihenkilöt ry Nesteen Ylemmät Toimihenkilöt ry Nokian Renkaat Oyj:n Ylemmät Toimihenkilöt ry Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry Santenin Ylemmät Toimihenkilöt SYT ry Teboilin Ylemmät Toimihenkilöt ry Tikkurilan Ylemmät Toimihenkilöt ry TEKNOLOGIATEOLLISUUS ABB Ylemmät Toimihenkilöt Helsinki ry ABB Ylemmät Toimihenkilöt ry. Ahlströmin ylemmät toimihenkilöt ry Andritz Savonlinnan Ylemmät Toimihenkilöt ry EB:n Ylemmät Toimihenkilöt Foster Wheelerin Ylemmät Toimihenkilöt ry FYT Ylemmät Toimihenkilöt ry Hanselin Ylemmät Toimihenkilöt ry Helsingin Telakan Ylemmät Toimihenkilöt ry Honeywellin Ylemmät Toimihenkilöt ry Kone Cargotecin Ylemmät Toimihenkilöt ry Koneen Ylemmät Toimihenkilöt ry LME Ylemmät Toimihenkilöt ry Metso Powerin ylemmät toimihenkilöt - MPY ry Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT ry Myllypuron Ylemmät Toimihenkilöt ry (Sandvik) Nokia Simens Networks Pääkaupunkiseudun Ylemmät Toimihenkilöt NOPSY ry Nokia-NOPSA ry Nokian Oulun Seudun Ylemmät Toimihenkilöt ry Nokian Salon Ylemmät toimihenkilöt NSY ry Nokian Tampereen Ylemmät Toimihenkilöt NTYT ry Otis Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt ry Outokumpu Stainless Steel Ylemmät Toimihenkilöt ry Patria Vammalan Ylemmät Toimihenkilöt ry Patruunatehdas Lapua Oy:n ylemmät toimihenkilöt ry Piiylemmät ry- PYRY Rautaruukin Hämeenlinnan Ylemmät Toimihenkilöt ry Rautaruukin Raahen ylemmät toimihenkilöt ry Rautaruukin Ylemmät Toimihenkilöt ry Renesas Suomen Ylemmät Toimihenkilöt Salcompin Ylemmät Toimihenkilöt SYT ry Siemensin Ylemmät Toimihenkilöt ry Sisu Dieselin Ylemmät Toimihenkilöt ry (SiDiT) SENNYT ry (Siemens Enterprise Communications) Steveco Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt ry Sähköturvallisuuden ylemmät toimihenkilöt ry Tampere Hydro Ylemmät Toimihenkilöt ry Turun Telakan Ylemmät Toimihenkilöt ry Upofloor Oy:n Ylemmät toimihenkilöt ry Wanajan Ylemmät Toimihenkilöt WYT ry Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt WYT ry METSÄTEOLLISUUS Enson Ylemmät Toimihenkilöt EYT ry Metsä-Serlan Ylemmät Toimihenkilöt ry Myllykosken Ylemmät Toimihenkilöt ry Oy Keskuslaboratorion Ylemmät Toimihenkilöt ry Tervakoski Osakeyhtiön Ylemmät Toimihenkilöt ry UPM-Kymmenen Ylemmät Toimihenkilöt ry (UK-YT) Veitsiluodon Ylemmät Toimihenkilöt ry Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaiden ylemmät toimihenkilöt ry SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALA Comatecin Ylemmät Toimihenkilöt ry Jaakko Pöyry-Yhtiöt Ylemmät Toimihenkilöt ry Konsulttialan Ylemmät Toimihenkilöt ry Maa ja Vesi Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt ry MVYT Pöyry Energy Ylemmät Toimihenkilöt ry Rintekno-Ryhmän Ylemmät Toimihenkilöt ry SWECOn Ylemmät Toimihenkilöt SWYT ry FINANSSIALA Active ry Fennia-ryhmän Ylemmät Toimihenkilöt ry If-vakuutuksen Esimiehet ja Asiantuntijat ry Nordean Johtajat ry Nordean Ylemmät Toimihenkilöt ry OP Pohjolan Esimiehet ja Asiantuntijat OEA ry Paikallisosuuspankkien Esimiehet ja Asiantuntijat PEA ry Pohjola-Yhtiöiden Akavalaiset Sampo Pankin Esimiehet ja Asiantuntijat ry SEA Tapiola-ryhmän Esimiehet ja Asiantuntijat TEA ry Ålandsbankens Förmän och Specialister rf ELINTARVIKE Atrian Ylemmät Toimihenkilöt ry Fazerin Ylemmät Toimihenkilöt Saarioisten Ylemmät Toimihenkilöt ry SYT Valion Ylemmät Toimihenkilöt ry KAUPAN ALA EJL Keskijohdon Yhdistys ry Keskon esimiehet ja asiantuntijat ry KEA SOK-Yhtymän Ylemmät Toimihenkilöt ry Stockmann Oyj Abp Ylemmät Toimihenkilöt ry PALVELUTOIMIALAT Digitan Ylemmät Toimihenkilöt ry Finnairin Insinöörit FIRY ry Finnairin Ylemmät Toimihenkilöt ry Helsingin Bussiliikenteen Esimiehet ja Asiantuntijat ry HBEA Lokalisointileijonat ry Ylen Päällikköyhdistys ry RAKENNUSALA Destian Ylemmät Toimihenkilöt ry SG Ylemmät Toimihenkilöt ry TIETOTEKNIIKAN PALVELUALA Enator-ryhmän Ylemmät Toimihenkilöt ry SysOpen Digia Ylemmät Toimihenkilöt ry SD-YT Tiedon Akateemiset ry TietoEnatorin Oulun seudun Esimiehet ja Asiantuntijat ry JÄRJESTÖ Ammattikorkeakouluopiskelijakuntien työntekijät ry SuPerin Ylemmät Toimihenkilöt ry MUUT Finavian Ylemmät Toimihenkilöt Finnveran akavalaiset ry Itellan Ylemmät Toimihenkilöt ry Työterveyslaitoksen diplomi-insinöörit ja fyysikot ry Ulkomaankauppaliiton Ylemmät Toimihenkilöt ry Veikkauksen Päällikköyhdistys ry VR Akava ry VTyösuojeluhallinnon diplomi-insinöörit ry Ympäristöministeriön Tekniikan Akateemiset YTEK ry Valtion tutkimusalojen diplomi-insinöörit VTDI 10 11

7 Työtaistelujen kautta raamiratkaisuun Tammikuussa uskottiin vielä Suomen talouskehityksen kasvavan vakaasti 3,7 prosentin vauhtia. Euroalueen talouskriisi Kreikan vetämänä synkensi kuitenkin näkymät mitä pidemmälle syksyyn siirryttiin. Yt-neuvottelut koskivat sangen suuria henkilömääriä muun muassa Nokiassa, NSN:ssä ja telakoilla. Työelämän kehittämiseen vaikutettiin valtakunnan hallitusohjelmavalmistelussa esimerkiksi työllisyys-, työvoima- ja aikuiskoulutuskysymyksissä. Työmarkkinaneuvotteluja käytiin pitkin vuotta. Keväästä syksyyn neuvoteltiin eri alojen voimassaolevien sopimusten palkankorotusten suuruudesta. Syksyllä kaikilla aloilla käytiin raamisopimukseen yhtymisneuvottelut. YTN solmi uuden valtakunnallisen työehtosopimuksen tietotekniikan palvelualalle yhdessä Tietoalan toimihenkilöiden kanssa ja uusia talokohtaisia sopimuksia saatiin muun muassa Suomen Riistakeskukseen, Hanseliin, LionBridgeen, Aalto-yliopiston ylioppilaskuntaan ja Ammattikorkeakoulujen oppilaskuntiin. Työurien pidentämiskeskustelut jatkuivat EK:n ottaessa yhä selvemmän kannan asian ratkaisemiseksi eläkeikää nostamalla. YTN painotti työkyvyn ylläpitämisen, työn laadun ja ammattitaidon lisäämisen merkitystä työurien pidentämisessä. Raamisopimus turvaamaan kilpailukykyä ja työllisyyttä Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ja maan hallitus saavuttivat pitkän valmistelun jälkeen lokakuun puolivälissä yksimielisyyden valtakunnallisesta raamisopimuksesta. Sopimus hillitsee työttömyyden kasvua ja lisää palkansaajien ostovoimaa. Sopimus on 25 kuukautta pitkä. Ensimmäisen 13 kuukauden korotukset ovat 2,4 prosenttia lisättynä 150 euron kertaerällä. Seuraavan 12 kuukauden korotukset ovat 1,9 prosenttia. Sopimus kattaa yli 90 prosenttia työehtosopimuksista. Sopimukseen liittyi laaja työelämän kehittämispaketti: vuorotteluvapaajärjestelmä säilyy, isyysvapaat pidentyvät kahdella viikolla, työsuojelulainsäädäntöä täsmennetään, työttömyysturva paranee ja sen rahoitus turvataan, osaamisen kehittämisen malleista neuvotellaan jne. Palkansaajille kompensoidaan työeläkemaksun nousu veronkevennyksin, työttömyysvakuutusmaksun korotus peruttiin, yhteisöveroa alennetaan ja sitouduttiin työelämän kehittämiseen liittyvien asioiden eteenpäinviemiseen ja rahoittamiseen. Työelämän kehittämissopimukset neuvotellaan kolmikantaisissa työryhmissä. Teknologiateollisuus lakossa Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työsopimuksen palkankorotusneuvotteluista ei saavutettu tulosta keväällä. Toukokuussa irtisanotun sopimuksen neuvottelut siirtyivät syksyyn. Syksyllä keskusjärjestöjen neuvottelut raamiratkaisusta häiritsivät teknologiateollisuuden neuvotteluja, kun teknologiateollisuus harasi valtakunnallista tulopoliittista sopimusta vastaan. Teknologiateollisuuden palkansaajia edustavat liitot YTN, Metalliliitto ja Ammattiliitto Pro asettivat yhteiset tavoitteet neuvotteluihin kaksivuotisista sopimuksista. Palkka- ja tekstitavoitteet oli tarkoitus viedä yhteistyössä päätökseen. Neuvotteluissa ei kuitenkaan päästy sopimukseen tekstikysymyksistä eikä palkankorotuksista palkansaajien tavoitteiden ja työnantajan tarjousten välisen suuren eron vuoksi. Liitot joutuivat turvautumaan työtaisteluun ja valtakunnansovittelijan apuun saavuttaakseen raamisopimuksen edut. Kolmen ammattiliiton yhteisiä painostustoimia vaikeutti ylempien työehtosopimuksen sovintolautakuntamääräys. Metallin ja Pron lakko olikin eri aikaan kuin ylempien toimihenkilöiden lakko. Valtakunnansovittelijan toimistossa hyväksytyn sovintoesityksen sopimuskorotukset ovat yhteensä 4,3 prosenttia, ja ne maksetaan viime kädessä täydellä perälaudalla. Ensimmäisen vuoden korotus oli 1,6 prosentin yleiskorotus ja 0,8 prosentin paikallinen erä. Jos erästä ei päästä sopuun paikallisesti, se maksetaan yleiskorotuksena. Lisäksi maksetaan 150 euron kertakorvaus tammikuussa Sopimuksen merkittävämpiä tekstimuutoksia olivat muun muassa liukuvan työajan ylärajan saaminen 120 tuntiin ja että liukumia voi jatkossa ottaa vapaana kokonaisina saldopäivinä. Kuuden päivän palkallinen isyysvapaa saatiin sitovaksi, luottamusmiehen asema ja tiedonsaanti paranevat. Luottamusmiehelle tuli kuuden kuukauden jälkisuoja liikkeen luovutuksen yhteydessä ja luottamusmiestä ei saa siirtää muihin tehtäviin pienemmällä palkalla. Teknologiateollisuuden ja palkansaajien työehtosopimuksiin perustuva Hyvä työ Pidempi työura jatkui pilottivaiheena 19 yrityksessä. Projekti laajenee vuonna Suunnitteluala peesasi teknoa Suunnittelu- ja konsulttiala palasi kesään mennessä lähes normaaliin tilanteeseen, kun tilauskanta kasvoi nopeasti ja laman aikana keskeytyneitä hankkeita jatkettiin. Lomautukset vähenivät selvästi ja paikoin osaavista suunnittelijoista tuli jopa pulaa. Syksyn myötä tilanne näytti heikentyvän kotimaisten investointien vähentyessä ja odotuksia heikensi myös maailmantalouden epävarmuus. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL päätti keväällä 2010 liittyä Teknologiateollisuuden toimialayhdistykseksi ja liittyminen tuli voimaan vuoden 2011 alusta. Merkittävä osa SKOLin jäsenyrityksistä liittyi myös Teknologiateollisuuden jäseniksi. Teknologiateollisuus, SKOL ja YTN sopivatkin alkuvuodesta, että SKOLin sopimuksiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät Teknologiateollisuudelle vuoden 2011 alusta ja että suunnittelualan työehtosopimuksen uudistamisesta sopimuskauden päättyessä neuvottelevat Teknologiateollisuus ja YTN. SKOLin, ATL:n ja YTN:n välinen suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus oli lähtökohtaisesti voimassa saakka. Koska keväällä ei päästy sopimukseen neuvottelutoiminta syksyn 2011 palkankorotuksista, YTN irtisanoi sopimuksen päättymään Teknologiateollisuuden, ATL:n ja YTN:n neuvotteluissa saavutettiin tulos sopimuksen uusimisesta viime tingassa ennen vanhan sopimuksen päättymistä. Sopimuksen voimassaoloksi kirjattiin tässä vaiheessa ja palkankorotukset sidottiin toteutettavaksi siten kuin YTN ja Teknologiateollisuus myöhemmin sopivat teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa. Palkankorotusten toteuttaminen selvisi vaikeimman kautta, sillä YTN:n teknologiateollisuus joutui käymään alalla neljän päivän työtaistelun marraskuun alussa. Raamisopimukseen liittymiseksi suunnittelualan sopimuskautta pidennettiin koskemaan aikaa Suunnittelualan sopimuskorotukset ovat yhteensä 4,3 prosenttia, ja ne maksetaan viime kädessä täydellä perälaudalla. Korotusajankohdat ovat ja Lisäksi maksetaan 150 euron kertakorvaus tammikuussa Sopimuksen merkittävimpiä tekstimuutoksia olivat muun muassa vapaa-aikana matkustamisen tuntikorvauksen nousu 18 euroon, sopimuksen soveltamisalan tarkennus, luottamusmiehen jälkisuoja ja työsuojeluvaltuutetun aseman parantaminen. Tietotekniikan palveluala Tietotekniikan palvelualallakin ratkaisua jouduttiin hakemaan työtaistelun ja valtakunnansovittelijan toimiston kautta. Alalla oli ollut Erton allekirjoittama toimihenkilöitä koskeva sopimus. Kun Tietoalan toimihenkilöt liittyi Uuteen insinööriliittoon, niin Teknologiateollisuus neuvotteli alalle työehtosopimuksen Tietoalan toimihenkilöiden ja YTN:n kanssa. Raamiratkaisun mukaiset palkankorotukset toteutettiin alkaen 1,6 prosentin yleiskorotuksella ja 0,8 prosentin paikalliserällä. Mikäli erästä ei saada sopua, se toteutettiin yleiskorotuksena. Energiateollisuus Kolmevuotisen työehtosopimukseen perustuva yrityskohtainen 0,4 prosentin palkankorotus toteutettiin Jos erästä ei päästy sopimukseen, se maksettiin yleiskorotuksena. Kesäkuussa päästiin sopimukseen syyskuun palkankorotuksista maksettiin 2,2 prosentin yleiskorotus ja 0,8 prosentin yrityskohtainen erä. Jos erästä ei saatu sopua, niin se jaettiin yleiskorotuksena. Energia-ala liittyi raamisopimukseen , jolloin työehtosopimuksen voimassaoloaikaa jatkettiin asti. PALTA:n alat Tammikuussa palvelualojen työnantajayhdistykset fuusioituvat EK:n toiseksi suurimmaksi liitoksi Palvelualojen Työnantajat PALTA:ksi. YTN:n valtakunnallisia tai yritys- tai talokohtaisia sopimuksia PALTA:n alueella on kahdeksantoista, muun muassa ICT-ala, 13

8 neuvottelutoiminta yksityinen laboratorioala, LTY-ala, viestinvälitys- ja logistiikkaala, informaatiologistiikan ala, huolto- ja kunnossapitoala, Finnvera, SAMOK, ammattikorkeakoulujen oppilaskunnat, SYL, HYY, Aalto yliopiston ylioppilaskunta, urheilujärjestöjen valmentajat, VR, Finnair, Yleisradio, Digita ja Hansel. PALTAn varsin hajanaisen sopimuskentän tiivistämisestä ja yksinkertaistamisesta aloitettiin neuvottelut. PALTAn sopimukset liittyivät kukin omilla ajoillaan raamiratkaisuun. ICT-ala ICT-alalla työehtosopimuksen soveltamisalakiistat jatkuivat niin Sonerassa kuin Elisassakin. Helmikuun alussa maksettiin 0,5 prosentin yrityskohtainen erä. Elokuussa neuvoteltiin lokakuun palkankorotukseksi 2,3 prosenttia yleiskorotusta ja 1,1 prosenttia paikallista erää puoliperälaudalla. Luottamusmieskorvausta korotettiin 4,3 prosenttia. ICT-ala liittyi raamisopimukseen, jolloin sopimusta jatkettiin asti. Kemia Kemianteollisuuden palkankorotusneuvotteluja käytiin alkuvuodesta. Sopimuksen mukaan huhtikuussa maksettiin euron kertakorvaus. Toukokuun alussa maksettiin 1,5, prosentin yleiskorotus ja paikallinen 0,8 prosentin erä. Jos erän käytöstä ei saatu sopua, se jaettiin yleiskorotuksena. Kemianteollisuuden työehtosopimus liitettiin raamisopimukseen väliseksi ajaksi Sopimukseen tuli tekstimuutoksia ja luottamusmieskorvauksen korotus. Rahoitusala Rahoitusalan sopimuksen neuvottelivat Finanssialan keskusliitto, Ammattiliitto Pro, Nousu ja YTN. Syksyn neuvottelut olivat hankalat. Alalla koettiinkin työnantajan työsulku-uhka, palkansaajien ylityö- ja vapaa-aikana matkustuskielto sekä lakkovaroitus. Ratkaisua umpikujaan haettiin valtakunnansovittelijan toimistosta. Raamisopimuksen mukaisen työehtosopimuksen palkankorotus marraskuun alusta maksettiin 2,4 prosentin yleiskorotuksena. Metsäteollisuus Paperiteollisuudessa jatkui edellisen vuoden puolella asetettu ylityö- ja matkustuskielto. Neuvotteluja vauhdittamaan järjestettiin myös kenttäkierros. Huhtikuun alussa saavutettiin palkkapöytäkirjaneuvotteluissa tulos 1.4. toteutettavasta 1,5 prosentin yleiskorotuksesta ja 1 prosentin paikallisesta erästä täydellä perälaudalla. Paperiteollisuuden palkkapöytäkirja nivellettiin raamisopimukseen Mekaanisen metsäteollisuuden palkkapöytäkirjan raaminmukainen voimassaoloaika on Työehtosopimuksettomat alat Vaikka työmarkkinajärjestöjen raamisopimuksessa oli maininta maininta EK:n ja YTN:n välisestä perussopimuksesta, niin sopimuksettomilla aloilla kuten elintarviketeollisuudessa ja kaupan ei saatu raamisopimuksen mukaisia neuvotteluja aikaan, eikä siten korotuksiakaan. Kunta Neuvottelutulos vuoden 2011 palkoista saavutettiin 15. helmikuuta. Ratkaisun mukaan 1.5. kaikille maksettiin 1,2 prosentin suuruinen yleiskorotus, 0.8 prosentin järjestelyerä ja 100 euron kertakorvaus. Syksyn sopimusneuvotteluissa saavutettiin raamisopimuksen mukainen neuvottelutulos, ja sopimukset ovat voimassa TEKin edustaja toimi JUKOn neuvottelijana teknisten sopimuksessa, jossa jatkuvan neuvottelun periaatetta toteutettiin vuonna 2011 siten, että TS-sopimuksen oppaan tekstiä selkiytettiin. Vuonna 2003 tehty JUKOn ja KTN:n yhteistyösopimus on edelleen voimassa. Sen perusteella paikallista yhteistyötä on pyritty kehittämään usealla paikkakunnalla siten, että TEK on hakenut KTN:n paikallisyhdistysten jäsenyyttä Kuopiossa ja Lempäälässä, jossa jäsenyys on myönnetty. Myös Salossa olevat tekkiläiset ovat kyselleet mahdollisuudesta päästä KTN:n edunvalvonnan piiriin. Kuntasektorin TEKin paikallistoiminnan aktivointi aloitettiin ja tilaisuuksia pidettiin Rovaniemellä, Kuopiossa ja Kouvolassa. Kuopiossa on jo saatu aloitettua aktiivinen toiminta. Vaasan ja Tampereen tilaisuuksia jouduttiin lykkäämään osanottajapulan vuoksi. Kuntasektorin jäsenille jaettiin ajankohtaista tietoa neljällä Kuntatiimi-tiedotteella. Valtio Valtion virka- ja työehtosopimuksen palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja tarkasteltiin alkuvuodesta Palkkoja korotettiin lukien 1,3 prosentin yleiskorotuksella. Sopimusalakohtaisesti toteutettiin 0,5 prosentin suuruinen virastoerä ja 0,2 prosentin suuruinen tasa-arvoerä lukien. Toimintavuoden aikana neuvotteluasioiden lisäksi esillä olivat muun muassa organisaatiomuutokset, virastojen palkkausjärjestelmäasiat ja tuottavuusohjelma. Toimistolta osallistuttiin tekkiläisten ja akavalaisten/jukolaisten yhdistysten kokouksiin ja infotilaisuuksiin. Vuoden 2011 aikana virastojen jukolaisten luottamusmiesten tukena toimi taustaryhmiä ja kummiasiamiestoimintaan panostettiin edelleen. JUKO järjesti luottamusmiehille kolme peruskurssia ja delegointivirastojen pääluottamusmiehille kahdet neuvottelupäivät. JEA ja Vakava vastasivat luottamusmiesten neuvottelupäivien järjestelyistä neljä kertaa. Valtiosektorin jäsenet saivat vuoden 2011 aikana neljä Keppi ja porkkana -tiedotetta. Neuvottelujen aikana tiedottamista luottamusmiehille ja jäsenistölle lisättiin. Yliopistosektori Yliopistojen palkankorotukset maksettiin seuraavasti: 1.4. alkaen palkkoja korotettiin 1,2 prosentin suuruisella yleiskorotuksella ja 1.5. lukien 0,9 prosentin suuruisella järjestelyerällä. Järjestelyerä käytettiin palkkausjärjestelmän kehittämiseen siten, että palkkauksessa otettiin käyttöön tehtäväkohtainen vaativuuslisä. Syksyn sopimusneuvotteluissa saavutettiin raamisopimuksen mukainen neuvottelutulos väliselle ajalle. Uudesta sopimuksesta pidettiin infokierros yliopistojen tekkiläisissä yhdistyksissä, joihin oli kutsuttu myös muita akavalaisten yhdistysten jäseniä. TEK on ollut tukemassa yliopistojen paikallistoimintaa. Toiminnassa on seitsemän aktiivista yhdistystä. Järjestövalmiusasioissa ollaan pidetty yhteyttä myös muihin pääsopijajärjestöihin. Yliopistosektorin jäsenille jaettiin ajankohtaista tietoa kolmella Yliote-tiedotteella. Työmarkkinayhteydet TEKin edustajat toimivat Akavan hallituksessa, toimikunnissa ja työryhmissä. TEK toimi aktiivisesti YTN:n hallinto-, valmistelu ja neuvotteluelimissä, taustaryhmissä ja yritysyhdistyksissä. TEKin toiminnanjohtaja toimi YTN:n puheenjohtajana. TEK on Teollisuuden Palkansaajien TP:n jäsen. TP:n toiminnassa ajettiin taloutta vakauttavaa keskitettyä sopimusta ja vaikutettiin teollisuuspoliittisin kannoin valtakunnan hallitusneuvotteluihin. TP koordinoi kansainvälinen yhteistyötä etenkin eurooppalaisissa yritysneuvostoissa. Kansainvälinen työmarkkinatoiminta TEK on Maailman metallin (International Metalworkers Federation IMF), Maailman kemian (International Federation of Chemical, Energy, Mine and General Workers Unions ICEM) sekä palvelu, suunnittelu- ja telealojen maailmanliiton (Union Network International UNI) jäsen. ICEM on allekirjoittanut kemiassa ja energia-aloilla globaalisti toimivien yritysten ja näiden organisaatioiden kanssa työehtoja koskevia puitesopimuksia. Sopimusten määrä on kasvussa. Toiminta on painottunut verkostoitumiseen, sosiaalidialogiin ja ympäristökysymyksiin. IMF painottaa maailmanlaajuisten yritysneuvostojen toimintaa. Niitä on alalla kolmisenkymmentä. IMF on solminut kansainvälisiä konsernikohtaisia raamisopimuksia. Suomalainen Jyrki Raina toimii IMF:n pääsihteerinä. Vuoden aikana käynnistettiin toimet maailmantason metallin, kemian ja tekstiilin liittojen fuusioimiseksi vuonna Maailmanjärjestöjen lisäksi TEK on Eurometallin (European Metalworkers Federation EMF), Eurokemian (European Mine, Chemical and Energy Workers Federation EMCEF) sekä palvelu-, suunnittelu- ja telealojen liitto UNI-Euroopan (Union Network International Europe) jäsen. TEK on edustettuna EMF:n hallituksessa ja tärkeimmissä komiteoissa. Vuonna 2011 käsiteltiin työaikadirektiivin uudistamista, EWC-direktiivin implementointa, euromaiden finanssikriisiä, määräaikaisten työsopimusten ongelmia ja yhteisiä sopimustavoitteita, EMF:n, EMCEF:n ja ETUF-TCL:n ammattisihteeristöjen fuusiota sekä työehtosopimusneuvottelujen koordinoimista Euroopassa. EMCEF käy alakohtaista sosiaalidialogia kemiassa ja metsäteollisuudessa. TEKin aloitteesta ammattisihteeristöissä on aktivoitu yhteistoimintaa Euroopan ylempien toimihenkilöiden neuvoston EUROCADRESin kanssa. TEKillä oli edustaja EMCEFin kautta EUROCADRESin hallituksessa. TEK osallistui Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden (Industrianställda i Norden IN) toimintaan. Kansainvälisessä toiminnassa toimittiin kiinteässä yhteistyössä suomalaisten liittojen kanssa. Eurooppalaisten kokousten valmisteluun ja asioiden ajamiseen valmistauduttiin ennen kokouksia pohjoismaisten liittojen kanssa. EWC-toimintaa ja paljon muuta TEK on vahvasti panostanut EWC-toiminnan kehittämiseen ja siihen vaikuttamiseen, etenkin ylempien toimihenkilöiden asemaa kohentaen. TEKin edustaja koordinoi Nokian, Nokia Siemens Networksin, Outotecin ja Rettigin EWC-toimintaa. Lisäksi TEKin edustaja toimi Teollisuuden Palkansaajien Yhteistoimintaryhmän puheenjohtajana ja toinen tekkiläinen asiantuntijana. TEKin asiantuntija osallistui kouluttajana ja asiantuntijana koulutustilaisuuksiin Suomessa ja ulkomailla sekä lainsäädäntötyöhön, kun tarkennettua EWC-direktiiviä implementoitiin Suomen lainsäädäntöön. TEK toimi aktiivisesti yhdessä muun ay-liikkeen kanssa lain valmistelussa. EWC-työtä toteutetaan myös Nordic IN, EMF ja EMCEF yhteisöissä. Neuvotteluyksikkö 2011 Taivainen Yrjö, neuvottelujohtaja Hankamäki Teemu, asiamies Helin Anja, asiamies Hiltunen Pia, asiamies Laasonen Henna, tutkimusasiamies alkaen Muhonen Teuvo, tutkimusasiamies Pohja Sirkku, assistentti, opintovapaalla Parjanen Heli, vs. assistentti Rantala Maritta, assistentti Valtakari Daniel, asiamies Wahlberg Tapani, asiamies 14 15

9 neuvottelutoiminta EWC-toiminnasta on kirjoitettu täysin uudistettu opas, joka julkaistaan 2012 suomeksi ja englanniksi. NILin (Nordiskt Ingenjörslönemöte) toimintaan osallistuttiin sihteeristötyöskentelyssä ja sekä osallistuttiin NILin kokoukseen. Mukana ovat sekä insinööri- että diplomi-insinööriliitot. Akavan työelämän toimikunnan kautta vaikutettiin EU:n komission työskentelyyn etenkin työaikadirektiivin osalta sekä neuvotteluihin EAY:n ja UNICEn välillä. TEKin edustaja valittiin yhdeksi EAY:n neuvottelijaksi työaikadirektiivineuvotteluihin Business Europen kanssa. TEK toimi aktiivisesti Union Network International UNIn Suomen naisverkostossa. Verkosto järjesti erilaisia kampanioita tasa-arvon lisäämiseksi. UNI Finland naisverkostossa vuonna 2011 toimivat Erto, PAM, PAU, Pro, Sefe, Suora, TEAM, TEK, UIL sekä VvL. Yksityisen sektorin valiokunta 2011 Yksityisen sektorin valiokunta (YV) kokoontui vuoden aikana ennätykselliset 23 kertaa työehtosopimusneuvottelujen vuoksi. Syksyllä käytännössä kaikki työehtosopimukset neuvoteltiin valtakunnallisen raamisopimuksen mukaisiksi. Suurin osa valiokunnan kokouksista oli puhelin- tai sähköpostikokouksia. Kokouksissa käytiin läpi keskeisten sopimusalojen ajankohtainen neuvottelutilanne, käsiteltiin työehtosopimuksien neuvottelutulokset ja päätettiin useiden työtaisteluvaroitusten antamisesta. Valiokunnan käsittelyssä olivat Akavan ja YTN:n toimintaan liittyvät järjestö- ja edunvalvonta-asiat. Lisäksi tutustuttiin TEKin ja YTN:n työmarkkinatutkimuksiin ja valiokunnan tehtäviin kuului myös TEKin alkupalkkasuosituksen antaminen. Valiokunta antoi vuoden aikana lausuntoja TEKin ja YTN:n toiminnasta muun muassa TEKin hallitusohjelmatyöryhmälle. Työmarkkinaedunvalvontavaliokunnat (YV, KUV, VV, YOV) pitivät yhteisen koulutusseminaarin tammikuussa. Uuden Insinööriliiton TES-valtuuskunnan ja SEFE:n työelämätoimikunnan kanssa järjestettiin syyskuussa yhteinen seminaari, jossa käsiteltiin sopimusalojen neuvottelutilannetta, paikallisten palkankorotuserien sopimista sekä luottamusmiesten asema ja toimintaedellytyksiä. Valtion valiokunta Valtion valiokunta kokoontui kuusi kertaa. Lisäksi yksi kokous pidettiin yhteiskokouksena Suomen Lakimiesliiton julkisen sektorin valiokunnan kanssa. Valiokunnan kokouksissa käsiteltiin ajankohtaista neuvottelutilannetta, virastojen ajankohtaisia asioita ja virastojen hyviä käytäntöjä palkitsemisessa ja työaikajoustoissa. Esillä olivat myös työmarkkinatutkimus ja valtion palkat, valtion määräaikaiset palvelussuhteet, osaamisen kehittäminen ja liittojen yhteistyö. Lisäksi valiokunta käsitteli Akavan strategiaa ja antoi evästystä TEKin hallitusohjelmaan. Kunnan valiokunta Kunnan valiokunta kokoontui kuusi kertaa. Alkuvuodesta valiokunta seurasi palkkaneuvotteluja ja alkoi valmistautua syksyn sopimusneuvotteluihin. Neuvottelutavoitteet asetettiin syksyllä, ja sopimus saatiin raamisopimuksen mukaisena marraskuussa. Paikallistoiminnan kehittämistä on jatkettu, ja uusia paikallisyhdistyksiä perustettu. Valiokunta on keskustellut JUKO/KTN-yhteistyön kehittämisestä ja yhteistyösopimuksen tarkentamisesta. Yliopistovaliokunta Yliopistovaliokunta kokoontui viisi kertaa. Valiokunta otti kantaa toukokuun järjestelyerän toteuttamiseen ja uuteen vaativuuslisäjärjestelmään. Valiokunta käsitteli yliopistojen järjestövalmiusasioita ja JUKOn yo-lakkotoimikunnan budjettia, laati valiokunnan tulossuunnitelman, asetti neuvottelutavoitteet ja seurasi yliopistojen työehtosopimusneuvotteluja. Neuvottelutulos saatiin raamisopimuksen mukaisena marraskuussa. Paikallistoimintaa kehitetään edelleen. On suunniteltu yliopistoyhdistysten yhteistä seminaaria vuoden 2012 alkupuolelle. TEKin arkkitehtiraati kokoaa keskustelemaan SAFA-TEK-yhteisjäsenyyden myötä TEK hoitaa palkansaajaarkkitehtien työsuhde-edunvalvonnan yhteistyössä YTN:n ja Akavan kanssa. Yhteisjäseniä on noin TEKissä toimii Työelämän arkkitehtiraati (TAR), joka kokoaa arkkitehtikunnan keskustelemaan ja tekemään aloitteita arkkitehtien työelämäkysymyksistä. Johtokunta kokoontui viisi kertaa ja maaliskuussa pidettiin lisäksi vuosikokous. Kokouksissa tarkasteltiin muun muassa vuoden kuluessa käytyjen työ- ja virkaehtosopimusneuvottelujen kulkua sekä arkkitehtien palkkauksen kehittymistä. TEKin arkkitehtiraati 2011 Mervi Savolainen, puheenjohtaja Petri Aarnio Anders H.H. Jansson Noora Koskivaara Tuula Paalimäki Minna Perähuhta Mari Siivola, varapuheenjohtaja Anna-Maija Sohn FM Teemu Hankamäki, esittelijä/sihteeri,tek Yksityisen sektorin valiokunta 2011 DI Kirsi Kaasinen, Outotec Finland Oyj, puheenjohtaja DI Kimmo Koskinen, Foster Wheeler Energia Oy, vpj. DI Tuula Aaltola, Nokia Siemens Networks Oy DI Hannele Aikio, Outokumpu Stainless Oy DI Ari Anttila, Teollisuuden Voima Oy Tekn. yo Jerker Brandt (opisk.ed.), LUT, / varalla Laura Vornanen, Aalto DI Martin Evers, ABB Oy, (TFIF:n edustaja) FM Piri Harju, Pöyry Infra Oy FM Matias Järvinen, FCG (YKL:n edustaja), / varalla FM Pekka Ihalainen DI Sari Kohonen, Sunila Oy DI Markku Kotomäki, Patria DI Aimo Leskelä, Nokia Oyj (TEKin hallitus) DI Tuula Lammi, Fortum Oyj DI Timo Nyman, Neste Jacobs Oy DI Kati Ollila, Patria TkL Seppo Rantamaula, ZAO Intoureks Ltd DI Pekka Riiali, TeliaSonera Finland Oyj Arkkit. Mervi Savolainen, ISS Proko Oy (SAFA-TEK-edustaja) TKL Minna Seppälä, Phillips Medical Systems DI Pirkko Syrjälä, Sappi DI Jarmo Talvitie, Nokia Oyj DI Petja Venäläinen, Grey-Hen Oy DI Heli Viik, UPM-kymmene Oy DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK FM Teemu Hankamäki, valiokunnan sihteeri, TEK Valtion valiokunta 2011 DI Pentti Puhakka, TEM, puheenjohtaja Arkkit. Pertti Vesanto, ARA, vpj. DI Iiro Auterinen, VTT DI Reetta Grenman, VTT DI Heidi Himmanen, Viestintävirasto (TFiF:n edustaja) TkL Matti Höyssä, Tiehallinto DI Helena Kalliolinna, Sosiaali- ja terveysministeriö TkL Maija Lakio-Haapio, Puolustusvoimat Ilmavoimien esikunta DI Jaakko Ojala, Ympäristöministeriö Arkkit. Minna Perähuhta, Ympäristöministeriö (SAFA-TEK edustaja) / varalla arkkit. Timo Saarinen TkL Matti Ropponen, Opetushallitus Tekn. yo Miikka Saukko (opisk.ed.), OY, varalla Mart Kaukonen, LUT TkT Jouni Tornberg, OY DI Anu Vaari, VTT FM Jouni Vainio, Ilmatieteen laitos (YKL:n edustaja), varalla Arja Varis DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK VT Pia Hiltunen, valiokunnan sihteeri, TEK Yliopistovaliokunta 2011 TkT Marko Kosunen, Aalto-yliopisto, puheenjohtaja Tekn.yo Miikka Saukko (opisk.ed), OY, vpj. / varalla Hannu Rehn, TTY Arkkit. Petri Aarnio, OY (SAFA-TEK-edustaja) TkT Hannu Eskola, TTY TkT Hannu-Matti Järvinen, TTY DI Lauri Kovanen, Aalto TkT Mika Mänttäri, LUT TkL Pekka Niemistö, OY DI Mari Pajunen, Aalto TkT Hannu Poutiainen, UEF (Itä-Suomen yliopisto) TkT Mats Rönnholm, ÅA(TFiF:n edustaja) TkT Tuomo Tiainen, TTY FL Antti Tuomisto, UTU OTK Arja Varis (YKL:n edustaja), YKL, varalla Pekka Ihalainen, YKL TkT Timo Vekara, VY DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK DI Daniel Valtakari, asiamies, TEK VT Pia Hiltunen, valiokunnan sihteeri, TEK, saakka OTK Anja Helin, valiokunnan sihteeri, TEK, alkaen Kunnan valiokunta 2011 DI Hannu Halkola, Helsingin kaupunki, puheenjohtaja DI Johannes Moisio, Etelä-Karjalan liitto, vpj. DI Kari Hartikainen, Lappeenrannan kaupunki DI Lauri Hiekkanen, Helsingin Energia Tekn. yo Jussi Saukko, (opisk.ed.), OY, varalla Antti Heikkinen, OY FL Tapani Korppi-Tommola, HUS DI Jorma Lehtonen, Nummi-Pusulan kunta DI Riitta Ollila, Rakennustieto Oy FT Ari Pääkkönen, KYS Arkkit. Mari Siivola, Helsingin kaupunki (SAFA-TEK edustaja), varalla Noora Koskivaara DI Per-Erik Sjöholm, Helsingin kaupunki (TFiF:n edustaja) FM Taiju Virtanen, Helsingin kaupunki (YKL:n edustaja), varalla Olavi Lyly (Helsingin kaupunki) VT Tapani Wahlberg, asiamies, TEK DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK OTK Anja Helin, valiokunnan sihteeri, TEK 16 17

10 Sopimustulkintaa ja neuvottelutukea Oikeudelliset palvelut -yksikkö antoi neuvottelutukea keskusjärjestö- ja työpaikkatasolla sekä palveli jäseniä henkilökohtaisesti. Työsuhdeneuvonnassa oli henkilökohtaisia palvelutilanteita noin Jäseniä tuettiin yhteensä noin 200 yhteistoimintaneuvottelussa. Toimintavuosi oli oikeudellisessa palvelussa kaksijakoinen. Työsuhteiden irtisanomisia tai lomauttamisia koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden määrä oli alkuvuodesta 2011 edellisvuotta pienempi. Niinpä painopiste oli alkuvuodesta erilaisissa sopimustulkintaa koskevissa asioissa. Myös uusia työsopimuksia tarkistettiin runsaasti. Lisäksi jäsenet tarvitsivat apua ylityökorvauksia, matka-ajankorvauksia tai matkakustannusten korvauksia koskevissa asioissa. Loppuvuodesta yhteistoimintaneuvottelut lisääntyivät, joten niitä koskevien tiedustelujen määrä kasvoi. Etenkin työsuhteiden päättämistä koskevien sopimusten määrä nousi rajusti. Yhteydenottojen suuresta määrästä huolimatta palvelu toimi koko vuoden ajan hyvin, ja asiat saatiin käsiteltyä kohtuullisessa ajassa. Toimintavuoden aikana aloitettiin myös kokeilu, jossa TEKin lakimiehet ryhtyivät ajamaan oikeusriitoja. Tulokset olivat rohkaisevia. Valtaosassa jutuista päädyttiin jäsentä tyydyttävään sovintoon jo ennen tuomioistuinkäsittelyä. Alustavasti voidaankin todeta, että ajamalla osa jutuista itse saavutetaan hyviä tuloksia ja säästetään oikeudenkäyntikuluja. Oikeudellinen koulutus ja materiaali TEKin lakitietosivut olivat vilkkaassa käytössä. Sähköisen yhteydenottolomakkeen kautta yksikön vastattavaksi tuli useita kymmeniä kysymyksiä viikoittain. Jäsenille järjestettiin työoikeutta, yritysoikeutta ja neuvottelutaitoa käsitteleviä koulutustilaisuuksia. Opiskelijoille järjestettiin useita koulutustilaisuuksia työelämätietoudesta ja yhdistysoikeudesta. Myös luottamusmiehille ja luottamusvaltuutetuille järjestettiin runsaasti koulutusta yhteistyössä YTN:n kanssa. Työelämään liittyvät oppaat tuotetaan pääsääntöisesti YTNliittojen yhteistyönä. YTN:n lakiryhmä koordinoi oppaiden tuottamista, ja TEKin lakimiehet osallistuvat kirjoitustyöhön. Toimintavuoden aikana valmistui uusi Yrittäjän opas ja Fudut vai? YTN:n yhteistoimintaneuvottelu opas. Myös työsuhdeopas päivitettiin. Uuden työaikaoppaan tekeminen on meneillään. Yrittäjäpalvelut Yrittäjäjäsenten oikeudellisessa neuvonnassa olivat esillä yritysten perustaminen, yrittäjän työttömyysturva ja erilaisten sopimusten tekeminen. Etenkin osakassopimuksiin liittyvät kysymykset työllistivät yksikön lakimiehiä. Yrittäjäjäsenet saivat myös neuvontaa yrityksensä ja sen työntekijöiden työsuhteisiin. Muutokset lainsäädännössä Työelämän lainsäädäntöön tuli joukko pieniä lainmuutoksia. Työsopimuslain muutos toistuvista määräaikaisista työsopimuksista tuli voimaan Uuden säännöksen mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. Työttömyysturvalakia oli aiemmin muutettu väliaikaisesti ajanjaksolle siten, että työntekijälle, jonka viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä viikossa, maksettiin täyttä työttömyysetuutta lomautuspäiviltä. Väliaikaisen lainmuutoksen voimassaoloa jatkettiin siten, että se on voimassa myös välisen ajan. Määräaikaisesti voimassa ollut sääntely vakinaistettiin vielä loppuvuoden aikana, ja muutos tuli voimaan Samalla soviteltua työttömyysetuutta koskevaa työaikarajaa nostettiin. Lisäksi täsmentäviä muutoksia tehtiin sovittelujaksoa, estäviä sosiaalietuuksia ja työttömyysetuuden määrää koskeviin säännöksiin. Yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaista yrittäjämääritelmää laajennettiin Yrittäjänä pidetään nyt myös osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevää henkilöä, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia yrityksen osakkeista tai jolla yksin on yli 30 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Työttömyysturvalakiin lisättiin säännös, jonka mukaan työttömyysetuuksia koskevat päätökset tulee antaa 30 kalenteripäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. Jos päätöstä ei hakemuksen puutteellisuuden vuoksi voida antaa määräajassa, työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen on päätöksen antamiselle säädetyn 30 päivän määräajan kuluessa ryhdyttävä toimiin asian selvittämiseksi. Päätös on tällaisessa tapauksessa annettava viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun työttömyyskassalla tai Kansaneläkelaitoksella on ollut käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Työsopimislakiin lisättiin säännös, jonka nojalla työntekijällä on mahdollisuus jäädä väliaikaisesti pois työstä perheenjäsenensä tai muun läheisen hoitamiseksi. Työstä poissaolo edellyttää työnantajan ja työntekijän keskinäistä sopimusta. Työnantajan on kuitenkin pyrittävä järjestämään työt työpaikalla siten, että työntekijän poissaolo on mahdollista silloin, kuin se on tarpeen oikeudelliset palvelut työntekijän perheenjäsenen hoitamiseksi. Työnantajalla ei ole poissaolon ajalta palkanmaksuvelvollisuutta. Säännöksessä on turvattu työntekijälle eräin edellytyksin mahdollisuus palata työhön kesken sovitun poissaoloajan. Lisäksi työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti entiseen työhönsä poissaolon jälkeen muutettiin lakia yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä. Kysymyksessä oli EYdirektiivin eräiden yritysneuvoston perustamista ja työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyä koskevien säännösten implementointi. Toimintavuoden aikana työntekijän eläkelakiin ja yrittäjän eläkelakiin tehtiin useita teknisluontoisia muutoksia, jotka tulivat voimaan Samalla myös työeläkeotetta koskeviin säännöksiin tehtiin tarkennuksia, jotka koskevat muun muassa työeläkeotteen antamista, työeläkeotteella ilmoitettavien tietojen oikeellisuuden selvittämistä ja tiedonsaantioikeutta. Oikeudelliset palvelut -yksikkö 2011 Forsén Ralf, yksikönjohtaja Degerlund Jan, lakimies, saakka Karavokyros Mikaela, lakimies, 3.2. lähtien Kuokkanen Anu, lakimies Tella Riikka, lakimies Tähkäpää Satu, lakimies Vainio Katri, lakimies, 1.2. lähtien työvapaalla Ylönen Kaarina, vs. lakimies 3.2. lähtien, lakimies lähtien Vireillä olevat lainmuutokset Tärkein vireillä oleva lainmuutoshanke on edelleen työurien pidentäminen. Keinoja työurien pidentämiseksi on muun muassa etsitty työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Tavoitteena on löytää valikoima toimenpiteitä, jotka pidentäisivät suomalaisten työuria ja muodostaisivat vaihtoehdon lakisääteiseen eläkeikään puuttumiselle. Vahvasti esillä on myös sopimus- ja työrauhajärjestelmän kehittäminen. Asiasta on käyty neuvotteluja työmarkkinaosapuolten kesken ja parhaillaan on meneillään lainsäädännön selvityshanke. TEK ja Akava ehdottavat, että ammattiliitoille säädetään kanneoikeus työntekijöiden oikeusturvan ja työelämän lainsäädännön kattavan soveltamisen varmistamiseksi työoikeudellisissa riitatilanteissa. Vireillä on myös työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän muuttaminen, perhevapaajärjestelmän uudistaminen, vuokratyöntekijöiden työehtojen määräytymisen selkeyttäminen sekä virkamieslautakunnan lakkauttaminen ja sen tehtävien siirtäminen hallinto-oikeuksille. TEK ja Akava ovat voimakkaasti vastustaneet muutaman vuoden ajan vireillä ollutta tekijänoikeuslain muutoshanketta. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei lainmuutos toteudu ainakaan esillä olleessa muodossa. Lakiin ehdotettiin lisättäväksi niin sanottu työsuhdeolettama, jonka mukaan työ- ja virkasuhteessa luotujen teosten taloudelliset oikeudet olisivat siirtyneet suoraan lain nojalla työnantajalle, jolleivät osapuolet olisi toisin sopineet. EU:ssa tärkein valmistelussa oleva direktiivi on työaikadirektiivi, jonka säätämistä yritetään uudelleen. Tärkeimmät kiistanalaiset asiat ovat ylempien toimihenkilöiden työaikasuoja, opt out eli enimmäistyöajasta poikkeaminen ja työpaikalla tapahtuvan varallaolon lukeminen työajaksi