Tekniikan Akateemisten Liitto TEK VUOSIKERTOMUS 2007

Transkriptio

1 Tekniikan Akateemisten Liitto TEK VUOSIKERTOMUS 2007

2 Sisältö Toiminnan päälinjat...4 Kenttä- ja järjestötoiminta...7 Neuvottelutoiminta...10 Oikeudelliset palvelut...14 Urapalvelut...16 Koulutus- ja työllisyyspolitiikka...18 Teknologiatoiminta...20 Tutkimus...22 Hallinto...24 Viestintä...28 Talous...29 TEKin vuosikertomus 2007 Toimittanut: TEK viestintä Painopaikka: ArtPrint Oy, Helsinki Kannessa: Suunnittelualan taustaryhmän jäseniä Marko Klapuri, Erkki Matila, Piri Harju, Reino Virtanen ja Pertti Kosunen lakkovalmiudessa. Valokuva: Marketta Harinen

3 Merja Strengell TEKin puheenjohtaja Puheenjohtajan katsaus Viime vuoden isoin ponnistus osui syksyyn, kun pitkä tupojen kausi päättyi ja TEK osana YTN:ää osallistui työehtosopimusneuvotteluihin. Ennen neuvottelukierrosta erään suomalaisen talouslehden pääkirjoituksessa arvioitiin sairaanhoitajien olevan liittokierroksella paremmassa asemassa kuin vaikkapa insinöörien: insinöörin työtä kun ei tarvitse teettää Suomessa. Tämä on ihan totta. Yhtä varmaa myös on se, että omilla toimillamme voimme vaikuttaa siihen, että insinöörin työtä halutaan ja kannattaa teettää Suomessa tulevaisuudessakin. TEKin tärkeä tehtävä on osaltaan vaikuttaa siihen, että suomalaisen insinöörityön kilpailukyky säilyy, kun tarjolla on ainoastaan maailmanluokan koitoksia. Teettäjälle edulliset työehdot yhdistetään useimmiten matalaan palkkaan ja pitkiin päiviin ilman ylityökorvauksia. Parhaat tulokset syntyvät kuitenkin suhteessa, josta molemmat osapuolet tuntevat hyötyvänsä. Viime neuvottelukierroksella pitäydyttiin perinteisissä kysymyksissä, mutta toivottavasti jatkossa mukaan saadaan myös uusia, esimerkiksi asiantuntijatyön kehittämiseen liittyviä elementtejä. Vaikka tähänastiset kokemukset eivät vielä ole kovin rohkaisevia, uskon, että tulevaisuudessa monista asioista sovitaan yrityskohtaisesti. Paikallisen sopimisen mahdollistaminen ja tukeminen ovat yhä tärkeämpi osa TEKin toimintaa. Diplomi-insinöörikunnan työllisyys kehittyi hyvään suuntaan. Siitä huolimatta monet jäsenemme menettivät työpaikkansa viime vuoden aikana. Rakennemuutos runteli erityisesti metsäteollisuutta. On tärkeää, että jatkossa pystymme yhä tehokkaammin löytämään osaaville tekijöille uusia työpaikkoja. TEKin rekrytointipalvelujen kehittyminen aimo harppauksin on ollut pitkän työn takana, mutta nyt tuloksia alkaa näkyä. Yrittäjyys on tulevaisuudessa vaihtoehto yhä useammalle, ja teema on pinnalla myös TEKissä. Tulokset eivät valitettavasti toistaiseksi puhu puolestaan, vaan uusia keinoja innostaa sekä tekkiläisiä että teekkareita yrittäjyyteen kaivataan kipeästi. Mikä veisi asiaa eteenpäin tieto, tuki, kilpailut, julkisen vallan toimet vai joku muu? Tässä asiassa ovat jäsenistön hyvät neuvot tervetulleita ja tarpeen. TEKin vuosi 2007 oli hyvä. Edustavuus jäsenkunnassa kohosi uudelle kymmenluvulle ja alkaa nyt 7:llä. Uskon sen kertovan jäsenistön tyytyväisyydestä liittonsa toimintaan ja palveluihin. Neuvottelukierros vaikutti myös osaltaan jäsenkertymään. Tätä kirjoitettaessa käydään TEKin valtuustovaaleja. Toivottavasti mahdollisimman moni käyttää äänioikeuttaan. Palaute on tervetullutta myös vaalien välillä. Miten voimme palvella paremmin tulevina vuosina? 3

4 Toiminnan päälinjat Heikki Kauppi TEKin toiminnanjohtaja TEKin tehtävänä on edistää tekniikkaa ihmisen, elinympäristön ja yhteiskunnan parhaaksi sekä toimia jäsentensä etujärjestönä palvelusuhteeseen liittyvissä ammatillisissa, koulutuksellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä. Järjestö tuottaa jäsenilleen palveluja, joista tärkeimmät ovat työttömyysturva, oikeudelliset palvelut, urapalvelut, jäsen- ja jäsenetulehdet sekä erinäiset ryhmäalennukset. TEKin valtuuston hyväksymän strategian toteuttaminen voidaan kiteyttää kolmeen toimintalinjaan: tulevaisuuden edunvalvonta, ammattijärjestökentän parhaat palvelut ja jatkuva kehittyminen. TEKin edustavuus kasvoi TEKissä oli vuoden 2007 lopussa kaikkiaan jäsentä, joista opiskelijajäseniä oli Vuosijäsenten määrä kasvoi edellisestä vuodesta 5,1 prosenttia. Tutkimusyksikön arvion mukaan TEKin edustavuus alle 65-vuotiaiden diplomi-insinöörien joukossa oli vuoden lopussa arviolta 70,7 prosenttia eli kasvua kertyi lähes prosentin verran. Edustavuuden nopeaan kasvuun vaikutti syksyn neuvottelukierros, jonka aikana TEKiin liittyi satoja uusia vuosijäseniä. Työmarkkinaedunvalvonta Työmarkkinatutkimuksen mukaan TEKin jäsenten keskipalkka nousi 4,2 prosenttia. Yksilötasolla palkat nousivat keskimäärin 6,0 prosenttia, josta sopimuskorotusten vaikutus oli 4,1 prosenttiyksikköä. TEK hoitaa työ- ja virkaehtosopimuksensa akavalaisten neuvottelujärjestöjen kautta. Yksityisen sektorin sopimukset tekee YTN ja julkisella sektorilla toimivat JUKO ja KTN. Yhteensä sopimusten piirissä on noin kaksi kolmannesta TEKin jäsenistä. Kertomusvuoden lopussa YTN:llä oli yli kaksikymmentä työehtosopimusta. Vuoden aikana yhdistettiin tietoalan ja tietoliikennealan sopimukset uudeksi ICT-alan sopimukseksi ja energiateollisuudessa yhdistettiin kaksi olemassa olevaa sopimusta. Lisäksi saatiin kolme uutta yrityskohtaista sopimusta. TEKin kannalta merkittävimmät työehtosopimusten ulkopuolella olevat alat ovat metsäteollisuus, rakennusteollisuus ja elintarviketeollisuus. Teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden neuvotteluissa päästiin sopimukseen jo ennen kesälomakautta. Teknologiateollisuudessa oli edellisellä sopimuskierroksella sovittu ylempien toimihenkilöiden matka-ajan korvaamisesta paikallisesti sopien. Paikallisen sopimisen vauhdittamiseksi työehtosopimuksen sanamuotoa muutettiin velvoittavammaksi. Suunnittelualalla tarve saada korjaus ylempien toimihenkilöiden palkkatasoon ja vapaa-aikana matkustaminen korvattavaksi vei YTN:n lakkoon Kymmenen päivää kestäneen lakon tuloksena sovitut palkankorotukset ylittävät jonkin verran teknologiateollisuuden tason ja sopimukseen tuli vähimmäistaso matka-ajan korvaamiselle. Myös tietoliikennealalla jouduttiin antamaan lakkovaroitus, mutta siellä sopuun päästiin ennen työtaistelun alkua. Sopimuskorotukset ja sopimusten pituudet vaihtelevat aloittain. Vuosittaiset kustannusvaikutukset liikkuivat vajaan neljän ja reilun viiden prosentin välillä. Useille sopimusalueille perustettiin työryhmiä ja ratkaisuelimiä selvittämään ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden sopimusten soveltamisaluetta. Ratkaisuja suuntaan tai toiseen voidaan odottaa aikaisintaan vuonna

5 Pientä edistystä ylitöiden korvaamisessa Ylitöiden korvaamisessa edistyttiin hieman. Työmarkkinatutkimuksen mukaan työaikalain mukaista ylityökorvausta saavien osuus nousi yksityisellä sektorilla vajaan prosenttiyksikön 22,5 prosenttiin ja kokonaan korvausta vaille jäävien osuus laski vajaan prosenttiyksikön 26,6 prosenttiin. Noin 12 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että ei tee ylitöitä. Teknologiateollisuudessa muutokset olivat samaa suuruusluokkaa. Kokonaisuutena asiallista korvausta saavien osuus on kaikilla aloilla kaukana hyväksyttävästä tasosta. Vapaa-aikana matkustamisen korvaamisessa oli vain pientä myönteistä kehitystä. Teknologiateollisuudessa matka-ajan korvausta vaille jäävien osuus laski 45,2 prosentista 43,9 prosenttiin. Muulla yksityisellä sektorilla runsas 60 prosenttia TEKin työmarkkinatutkimuksen vastaajista jää ilman vapaa-aikana matkustamisen korvausta ja julkisella sektorilla kolme neljännestä. Uusia lakeja Vuoden aikana voimaan tulleita lakimuutoksia olivat työeläkelaki, joka korvasi useita erillisiä eläkelakeja, palkkaturvalakiin työaikapankkien edistämiseksi tehdyt muutokset, laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin, laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä sekä osasairauspäiväraha. Yhteistoimintalain uudistus valmistui, ja se tuli kokonaisuudessaan voimaan vuoden 2008 alussa. Muita TEKin kannalta tärkeitä muutoksia olivat luottotietolaki, vuorotteluvapaan jatkaminen ja starttirahakokeilun vakinaistaminen. Määräaikaisen työsuhteen perusteen ilmoittamatta jättäminen tuli rangaistavaksi. Valmistelussa on lisäksi muun muassa sosiaaliturvan uudistaminen, sähköisen viestinnän tietosuoja, yhdistyslaki, yhdenvertaisuuslain kokonaisuudistus ja tapaturmavakuutuslain kokonaisuudistus. Uudistetun työeläkelain tavoite eläkkeelle siirtymisiän vähittäisestä noususta ainakin 62 vuoteen saattaa olla toteutumassa 2007 lukujenkin valossa. Myönteinen työllisyyskehitys Jäsenkunnan työllisyys kehittyi vuoden aikana myönteisesti. Vuoden lopussa IAET-kassassa vakuutettuina olleiden TEKin jäsenten työttömyys oli 1,3 prosenttia ja vuotta aiemmin 1,6 prosenttia. Työttömyysjakson keskipituus oli 112 päivää. Kaikkiaan diplomi-insinöörejä ja arkkitehtejä oli työttömänä (1 241), mikä vastaa 2,1 prosentin (2,3 prosenttia) työttömyysastetta. Tekniikan lisensiaatteja oli tilastojen mukaan työttömänä 52 ja tekniikan tohtoreita 35. Työllisyystilanne parani myös yt-neuvottelujen määrällä mitattuna. Vuoden aikana aloitettiin noin 100 (140 ) ylempiä toimihenkilöitä koskevaa yt-neuvottelua henkilöstön vähentämiseksi tai lomauttamiseksi. Noin (2 300) joutui lomautus- tai irtisanomisuhan alle, joista noin 950 (1 200) irtisanottiin. Pakettiratkaisut, työsuhteen päättösopimukset ja henkilöstön roskapankit eivät enää lisääntyneet. Koulutuspolitiikka Työtä teknillisen yliopistokoulutuksen laadun parantamiseksi jatkettiin. Tärkeimmät toimenpiteet ovat TEKin mielestä merkittävä lisäpanostus teknillisten yliopistojen resursseihin, samanaikainen vuotuisten sisäänottojen rajoittaminen, koulutusyksiköiden selkeämpi profiloituminen ja niiden rahoituspohjan laajentaminen. 5

6 Joulukuussa hyväksytyssä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa teknillisten yliopistojen vuotuinen nuorisoasteen sisäänotto rajoitettiinkin 3 500:aan TEKin tavoitteen mukaisesti. Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä sai vuoden aikana valmiiksi ehdotuksen teknillisen korkeakoulutuksen strategian päälinjauksiksi, jotka ovat jo johtaneet päätöksiin. TEK on vaikuttanut myös korkeakoulujärjestelmän rakenteen kehittämiseen, yliopistouudistukseen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistamiseen. TEK tuki innovaatioyliopistohanketta monin tavoin, muun muassa lahjoittamalla miljoona euroa yliopiston säätiöpääomaan. TEK kiinnitti eri yhteyksissä huomiota yliopistojen henkilökunnan aseman turvaamiseen muutoksessa. Teknologiapolitiikka Teknologiapolitiikassa tuettiin valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjauksia maamme tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi. Teknologiavaliokunta antoi merkittävän panoksen Suomen innovaatiostrategian laatimistyöhön. TEKin kestävän kehityksen asiakirja uusittiin ja teknologiabarometri julkaistiin kolmannen kerran. Palkinto- ja nuorisotoimintaa jatkettiin vakiintuneeseen tapaan. Korkeakouluopiskelijoita uusien yritysten perustamiseen kannustavaa Venture Cup -toimintaa tuettiin. TEK vaikutti merkittävästi EMF:n (European Metalworkers Federation) innovaatio- ja elinkeinopoliittiseen kannanmuodostukseen sen teollisuuspoliittisessa komiteassa. TEKillä oli edustaja organisaatioiden yhteiskuntavastuuta käsittelevän ISO standardin valmisteluryhmässä. Koulutus- ja teknologiapoliittiseen päätöksentekoon ja valmisteluun vaikutettiin opetusministeriön koulutustoimikunnissa, kauppa- ja teollisuusministeriön ja ympäristöministeriön EUjaoksissa sekä ympäristöministeriön ilmastotoimikunnassa. Lausuntoja annettiin omissa nimissä ja osallistuttiin Akavan, YTN:n ja JUKOn lausuntojen valmisteluun. TEKin keskeiset yhteiskunnalliset tavoitteet yhdistyivät Tekniikasta hyvinvointia -hankkeessa, jossa tehtiin pohjatyötä teknillisen koulutuksen kansallisen strategian luomiseksi ja toteutettiin eduskuntavaalien alla ilmoituskampanja. Jäsenpalvelut Rekrytointipalvelujen asema tekniikan ammattilaisten välityspaikkana vahvistui. Uratilaisuuksien kävijämäärä pysyi ennallaan noin tuhannessa. Nuorten jäsenten uranhallinnan tukemiseksi julkaistiin jo kolmannen kerran Urafokus-lehti. Teekkarin työkirja tuotettiin 15. kerran. Valmistu! -projektin avulla kannustettiin jäseniä suorittamaan opintonsa loppuun, kun se on vielä mahdollista vanhojen tutkintosäännösten mukaisesti. TEKin lakimiehet vastasivat jo yhteensä noin jäsenkontaktiin. Lakiavun tarve vaihtelee, mutta kokonaisuutena käytettävissä olevat resurssit riittivät vastaamaan tarpeeseen, kun vuoden 2006 lopulla lakimiesten määrää lisättiin. Kirjallisiin tiedusteluihin pystyttiin seurannan mukaan vastaamaan enimmäkseen kahden työpäivän sisällä yhteydenotosta. Työsuhdeneuvonnan pääpaino oli sopimusten tulkinnassa ja uusien laatimisessa. Jatkuvasti kehittyvä TEK Yritysyhdistys- ja luottamusmiesverkoston kattavuus ja toimivuus on avainasemassa työmarkkinaedunvalvonnan kehittämisessä. Tavoitteena on saada 50 suurimpaan DI-työpaikkaan yritysyhdistys ja sataan suurimpaan luottamusmies vuoden 2008 loppuun mennessä. Tavoite on haastava, koska joukossa on kymmenkunta yritystä, joissa STTK-laisilla liitoilla on yksinään oikeus edustaa kaikkia toimihenkilöryhmiä. Vuoden aikana toteutettiin TEKin Prosessikartta -hanke, jossa kuvattiin keskeiset jäsen-, edunvalvonta- ja vaikuttamisprosessit. Syksyllä seurattiin työsuhdeneuvonnan ja uraneuvonnan palveluiden osuvuutta ja tuotettiin tulosten perusteella uutta materiaalia verkkoon. TEKin henkilöstön keskimääräinen lukumäärä vuoden aikana oli 59 henkilöä. Toimistossa oli vuoden lopussa 56 henkilöä vakinaisessa työsuhteessa. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 40 vuotta ja heillä oli keskimäärin 11 kokemusvuotta TEKissä. Lähtövaihtuvuus oli 6 prosenttia (4 prosenttia). Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 3,2 miljoonaa euroa. Toimiston työskentelyä ja tiedonkulkua edistämään rakennettiin uusi sisäinen verkkosivusto, työajanseurantaa uudistettiin ja otettiin käyttöön työaikapankki. Henkilökunnalle tarjottiin monenlaista koulutusta, henkilöstön henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistettiin ja käytössä oli myös erilaisia työaikajärjestelyjä. Toimiston yt-neuvottelukunta toteutti tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvän henkilöstökyselyn ja laati sen pohjalta toimenpidesuunnitelman. Työsuojeluohjelma uusittiin kokonaan. Loppuvuonna avattiin TEK työpaikkana -sivusto. Järjestökokonaisuuden talous Tekniikan Akateemiset ry:n ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry:n varsinainen toiminta toteutui suunnitelluissa talousraameissa. Tulevaisuus näyttää vakaalta TEKin lähitulevaisuus vaikuttaa kokonaisuutena varsin vakaalta. Jäsenet arvostavat liiton palveluja, jäsenmäärä kasvaa tasaisesti ja talous on vahvalla pohjalla. 6

7 Kenttä- ja järjestötoiminta Neuvottelukierroksen tukitoimet ja yt-neuvottelut TEKin toiminta työpaikoilla kanavoituu yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja julkista sektoria edustavien JUKOn ja KTN:n kautta. Yksityisen sektorin toiminnan painopiste oli yrityskohtaisten yt-neuvottelujen tukemisessa ja neuvottelukierrokseen liittyen kaikkien neuvottelualojen yhteisen tukitoiminnan organisoimisessa vuoden alussa perustetun TUKKI-ryhmän kautta. TUKKI-ryhmästä tuli alkusyksystä YTN:n keskuslakkotoimikunta, jonka puheenjohtajana jatkoi TEKin kenttä- ja järjestöyksikön johtaja. Uutena ajatuksena oli keskittää tukitoimien organisointi yhteen keskukseen ja jakaa henkilö- ja talousresursseja eri aloille neuvottelutilanteen tarpeiden mukaan. Neuvottelukierroksen aikana jouduttiin reagoimaan myös TU:n liikehdintään ohjeistamalla jäseniä sisäisen tiedotuksen avulla. Rajariita TU:n kanssa esti pidemmälle menevän yhteistyön tukitoimien valmistelussa. Historiallinen lakko suunnittelualalla Suunnittelualan lakon käytännön toimet, lisähenkilöresursointi, talous ja lakkoavustusten maksaminen juoksutettiin keskuslakkotoimikunnan kautta. Lakon toiminnallisiin järjestelyihin osallistui arviolta 50 henkeä. Lakkoon liittyvät kenttätason päätökset ja linjaukset muun muassa työluvista, tiedotuksen aikataulusta ja sisäisen tiedotuksen järjestelyistä tehtiin keskuslakkotoimikunnassa, joka piti 20 kokousta. TEKin henkilöstö osallistui toimintaan monessa eri roolissa: kaksi pääneuvottelijaa, kenttätoiminnan organisoinnista vastaava asiamies, viestintätuki ja logistiikasta vastaava assistentti. TEKin kaikki alueasiamiehet osallistuivat kenttätilaisuuksien järjestelyihin. Lakkoavustuksista oli ennen joulua maksettu 98 prosenttia. Maksatuksen käytännön järjestelyt hoidettiin TEKissä. Myös telealalla lakkovaroitus YTN jätti telealalle lakkovarotuksen. Se johti valtakunnansovittelijan toimistossa tehtyyn historialliseen sopimukseen, joka turvasi ylemmille toimihenkilöille oman työehtosopimuksen ja luottamusmiesjärjestelmän. Lukuisia yt-neuvotteluja Julkisella sektorilla oli varauduttu kiitettävällä tavalla neuvottelujen tukitoimiin, mutta sopimukset syntyivät tyydyttävällä tasolla eikä TEKin jäseniä koskeneita työtaisteluja tarvittu. Vuoden 2007 aikana käytiin noin 100 (v noin 140) ylempiä toimihenkilöitä koskevaa erillistä yt-neuvottelua henkilöstön vähentämisestä tai lomauttamisesta. Talouden jatkuva rakennemuutos johti noin (2006 noin 2 300) ylemmän toimihenkilön irtisanomis- tai lomautusuhkaan. Neuvotteluilla ja muilla toimilla onnistuttiin vähentämään irtisanomisia. Osa onnistui löytämään työpaikan jo irtisanomisaikana, mutta työttömäksi päätyi noin 950 (2006 noin 1 200). Vuoden lopulla alkoi näkyä merkkejä talouden taantumisesta, myös tuotannon siirrot halvempiin maihin jatkuivat. Yt-neuvottelujen määrä väheni siksi vain hiukan. Metsäteollisuutta ravisteleva voimakas rakennemuutos sitoi ylimääräisiä voimavaroja mittavien, kokonaisia tehtaita pysäyttävien yt-neuvottelujen käymiseen. TEK vastasi yt-neuvottelujen tukitoimista huolehtimalla erityisesti sisäisestä tiedotuksesta ja seurannasta. Käydyissä yt-neuvotteluissa lähes puolessa oli mukana TEKin asiamies tukemassa paikallisia neuvotteluja. Toiminnan tavoitteena oli irtisanomisuhan alle joutuneiden mahdollisimman pikainen työllistyminen. Tässä myös onnistuttiin. Touko-kesäkuussa Nokia Siemens Networks ilmoitti 700 hengen vähennyksistä, mutta lopullinen irtisanottavien määrä jäi alle 20 hengen. Myös Perloksen irtisanomistilanteissa oltiin mukana erityistoimin. Yt-neuvottelut kuormittivat myös juristipalveluita yksittäisten jäsenten ongelmien ratkomiseksi. Jäsenmäärän kehitys Opiskelijajäsenet Vuosijäsenet TEKin jäsenmäärä kasvoi ennätyksellisesti vuonna Edustavuutemme tärkeimmässä jäsenryhmässä eli alle 65-vuotiaiden diplomi-insinöörien joukossa kasvoi vuoden aikana 69,9 prosentista 70,7 prosenttiin. Vuosijäsenten määrä oli vuoden lopussa (kasvua 5,1 prosenttia), opiskelijajäsenten määrä laski lievästi (-0,1 prosenttia), joten kokonaisjäsenmäärä oli (lisäystä 3,2 prosenttia). Vuosien aikana on jäsenmäärä kasvanut seuraavasti: vuosijäsenet + 4,9 % vuodessa opiskelijajäsenet + 3,0 % vuodessa kokonaisjäsenmäärä + 4,1 % vuodessa Yksittäisistä jäsenryhmistä merkittävimpiä muutoksia vuonna 2007: eläkeläisjäsenet ,5 % SMFL-jäsenet ,3 % TEK-TFiF-jäsenet ,7 % TEK-TFiF-opiskelijajäsenet % TEK-RIL-jäsenet % KIA-jäsenet % Vuoden lopussa jäsenenä oli 59 tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanutta henkilöä. Heistä 7 oli vuosijäsenenä ja 52 opiskelijajäsenenä. Vuosijäsenistä 89,5 prosenttia oli suorittanut DIA-tutkinnon. Ulkomailla TEKin jäsenistä oli vuoden lopussa jäsentä eli 2,8 prosenttia. Naisia vuosijäsenistä oli 17,9 prosenttia, opiskelijajäsenistä 21,9 prosenttia ja kaikista jäsenistä 19,3 prosenttia. 7

8 TEKin asiamiehet osallistuivat vastuualueillaan yritysyhdistysten toiminnan kehittämiseen sekä paikallisen YTNyhteyshenkilöverkoston ylläpitämiseen tai luomiseen. Uusia luottamusvaltuutettuja ja luottamusmiehiä valittiin kiitettävästi. Vuoden lopussa sadasta suurimmasta DI-työpaikasta 86:ssa oli luottamusmies. 50 suurimmasta DI-työpaikasta 36:ssa oli yritysyhdistys. Uusia yritysyhdistyksiä perustettiin kolme. Niitä oli vuoden lopussa 106. Yritysyhdistysryhmän kehittämissuunnitelman toteutusta jatkettiin. Rakennusalan taustaryhmätoiminta aktivoitui. Viestintäministeri Suvi Lindén vieraili TEKin Pohjois-Suomen jäsenillassa JÄSENPALVELUVALIOKUNTA 2007 DI Turo Turja (pj), Maan Auto Oy DI Anne Antila DI Jori Byskata, Metso Paper Oy Tekn. yo Jani Heimala (opiskelijaedustaja), Lappeenranta DI Pauli Jantunen, Faciliment Oy DI Kimmo Karinen, VWR International Oy DI Sari Kohonen, Stora Enso Publication Papers Oy Ltd FK Pekka Koivisto, Vakuutusvalvontavirasto DI Alari Kujala, eläkkeellä DI Lars Miikki, Tomi Järvelin Design Oy DI Antti Myllys, Metos Oy Ab DI Jarmo Nieminen, Tellabs Oy DI Vivi Paljakka, TKK Tekn. yo Jani Peltoniemi (opiskelijaedustajan vara), Lappeenranta DI Esa Rahiala, Satakunnan ammattikorkeakoulu DI Petri Takala, Nokia Oyj DI Leena Westlund, EADS Secure Networks Oy Opiskelijakenttäasiamies Joonas Grönlund, sihteeri, TEK OTK Joel Salminen, yksikönjohtaja, TEK Jäsenpalveluvaliokunta keskittyi palvelustrategian toteutumisen, julkaisupolitiikan ja jäsenviestinnän seurantaan. Lisäksi valiokunta käsitteli urahallinnan ja rekrytointipalvelujen työkalujen kehittämistä. Kantaa otettiin myös alueelliseen jäsentoimintaan ja vastavalmistuneiden palveluihin. Valiokunta kehitti omaa toimintaansa muun muassa SWOT-analyysin avulla. TEEKKARIVALIOKUNTA 2007 Jani Peltoniemi (pj.) Leeni Knight (Antti Savolainen), Otaniemi Tuomas Havela (Olli Oja), Oulu Linda Laxell (vpj.) (Ville Luotonen), Tampere Tuomas Telkkä (Jerker Brandt), Lappeenranta Sanna Uusimäki (Anssi Luomala), Vaasa Jon von Weymarn (Antti Hakkala), Turku Teekkariasiamies Juha-Pekka Onnela, sihteeri, TEK Teekkarivaliokunta piti yksitoista kokousta, joista yksi oli vaihtokokous. Kokouksissa käsiteltiin sääntömääräisten tehtävien kuten hallinnon opiskelijaedustajien valinnan ohella muun muassa tekniikan alan koulutusmääriä ja muita koulutuspoliittisia asioita. 8 Edunvalvontakoulutus Yksityisen sektorin edunvalvontakoulutus hoidettiin. Vuoden aikana julkaistiin koulutuskalenteri, jota jaettiin sekä postitse että eri tilaisuuksissa. Osa koulutuksesta järjestettiin YTN:n ja TU:n yhteistyönä. Sopimusalakohtaisia tilaisuuksia järjestettiin yli 20. Julkisen sektorin koulutusta järjestettiin yhdessä Julkisen Sektorin Esimiehet ja Asiantuntijat JEAn liittojen ja VAKAVAn kanssa. Teekkaritoiminta Toiminnan painopiste oli jäsenhankinnassa ja teekkarien työelämävalmiuksien vahvistamisessa. Suuret sisäänottomäärät olivat edelleen suuri haaste jäsenhankinnalle. Tekniikka&Talous -lehden opiskelijatilauksen yhteydessä toteutettuun harjoittelukyselyyn vastasi noin opiskelijaa. TEKin teekkariseminaarissa käsiteltiin muun muassa teknillisen korkeakoulun kansallista strategiaa ja TEKin tutkimustoimintaa. Kiltojen puheenjohtajille ja kiltayhdyshenkilöille järjestettiin koulutusseminaari maaliskuussa. Teekkarikulttuuria tuettiin järjestämällä valtakunnalliset jäynäkisat. Opiskelijoiden valmiuksia työelämään tuettiin erilaisilla työlainsäädäntöä ja työnhakua käsittelevillä tilaisuuksilla. TEKin hallitusohjelman mukaisesti teknillisissä yliopistoissa pidettiin työmarkkina-aiheiset kurssit, joista annettiin opintopisteitä. TEKin edustajat osallistuivat teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien todistustenjakotilaisuuksiin. Syksyllä järjestettiin opiskelijatoiminnan strategiaseminaari TEKin opiskelija-aktiiveille. Turussa ja Vaasassa järjestettiin yhteistyössä Turun ja Vaasan yliopistojen sekä Åbo Akademin kanssa kurssi työoikeudesta. Vastaavat kurssit ovat käynnistyneet tai käynnistymässä myös muilla paikkakunnilla. Otaniemeen kurssi saataneen vuoden 2008 aikana. Jäsen- ja järjestötoiminta TEK toimi aktiivisesti Teollisuuden Palkansaajien yhteistyöryhmässä. Muuta järjestöyhteistyötä harjoitettiin tarpeen mukaan muun muassa SAK:n Posti- ja logistiikka-alan unionin kanssa, joka toimii erityisesti Itella Oyj:ssa. TEKin edustajat osallistuivat Akavan alueelliseen toimintaan aluetoimikunnissa ja niiden kautta TE-keskusten ja työhallinnon neuvottelukuntiin, maakuntaliittojen ja työsuojelupiirien toimintaan sekä palkansaajajärjestöjen alueelliseen yhteistyöhön. Vuonna 2006 valittiin edustajat aluetoimikuntiin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi kaudelle Teknillisille alueseuroille järjestettiin neuvottelupäivä yhdessä TEKin kerhojen kanssa valtuuston kokouksen yhteydessä. Alueseurojen toiminnassa huomio kiinnitettiin alueelliseen vaikuttavuuteen ja jäsenhankintaan. TEKissä toimii 18 kerhoa. Kerhojen yhteenlaskettu jäsenmäärä vuoden lopussa oli yli Kerhojen tilaisuuksiin osallistui noin henkilöä. Suomen Matemaatikko-, Fyysikko- ja Tietojenkäsittelytieteilijäliitto SMFL:n opiskelijatoimintaa kehitettiin. Jäseniä oli toimintavuoden lopussa (2 450/v. 2006). Oulussa järjestettiin huhtikuussa pilottihankkeena TEKin jäsenilta, johon osallistui lähes 150 jäsentä. Uudenmaan jäsenilta järjestettiin lokakuussa. Lappeenrannassa järjestettiin Suomalaiset työmarkkinat ja niiden pelisäännöt -tilaisuus jo toisen kerran. Kaikkiaan TEKin kenttäorganisaation tilaisuuksiin osallistui vuoden aikana yli henkeä.

9 ALUESEURAT 2007 Jäsenedut TEK tilasi edelleen vuosijäsenilleen Talouselämä- ja Tekniikka&Talous -lehdet tai vaihtoehtoiset Talentumin lehdet. Opiskelijajäsenillä oli mahdollisuus tilata Tekniikka&Talous -lehti maksutta. Lisäksi opiskelijat saivat T-lehden ja Diplomica.fi -lehden TEKin kautta. Eläkeläisjäsenet saivat lehdet, jos maksoivat eläkeläisen jäsenmaksun. TEKin palkansaajajäsenet olivat pääsääntöisesti vakuutettuina työttömyyden varalta IAET-kassassa. Kassan jäsenmaksuosuus TEKin vuosijäsenmaksusta oli 45 euroa. YTN YRITYSYHDISTYKSET 2007 ENERGIA E.ON Finland Oyj:n Ylemmät Toimihenkilöt IVOn Ylemmät Toimihenkilöt r.y. Kejon Ylemmät Toimihenkilöt ry Lahti Energia Oy:n Akavalaiset ry Teollisuuden Voiman Ylemmät Toimihenkilöt ry. Vantaan Energian Ylemmät Toimihenkilöt ry ICT Elisan Ylemmät Toimihenkilöt EYT ry Teleyritysten Ylemmät Toimihenkilöt, TELY ry TeliaSoneran Ylemmät Toimihenkilöt ry KEMIA Borealiksen Ylemmät Toimihenkilöt ry Danisco Finland Ylemmät Toimihenkilöt ry Nesteen Ylemmät Toimihenkilöt ry Nokian Renkaat Oyj:n Ylemmät Toimihenkilöt ry Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry Santenin Ylemmät Toimihenkilöt Schering Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt - SYNER- GIA ry TEKNOLOGIATEOLLISUUS ABB Ylemmät Toimihenkilöt Helsinki ry ABB Ylemmät Toimihenkilöt ry. Ahlströmin ylemmät toimihenkilöt ry Andritz Savonlinnan Ylemmät Toimihenkilöt ry EDC:n Ylemmät ry Foster Wheelerin Ylemmät Toimihenkilöt ry FYT Ylemmät Toimihenkilöt ry GE Hydro Ylemmät Toimihenkilöt ry Helsingin Telakan Ylemmät Toimihenkilöt ry. Honeywellin Ylemmät Toimihenkilöt ry Kone Cargotecin Ylemmät Toimihenkilöt ry Koneen Ylemmät Toimihenkilöt ry Kvaerner Powerin ylemmät toimihenkilöt - KPY ry LME Ylemmät Toimihenkilöt ry Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT ry Nokia Keski-Suomi Ylemmät Toimihenkilöt ry KeSYT Nokia Pääkaupunkiseudun Ylemmät Toimihenkilöt NOPSY ry Nokia-NOPSA ry Nokian Oulun Seudun Ylemmät Toimihenkilöt ry Nokian Salon Ylemmät toimihenkilöt NSY ry Nokian Tampereen Ylemmät Toimihenkilöt NTYT ry Otis Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt ry Outokumpu Poricopper Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt ry Outokumpu Stainless Steel Ylemmät Toimihenkilöt ry Patria Vammalan Ylemmät Toimihenkilöt ry Patruunatehdas Lapua Oy:n ylemmät toimihenkilöt ry Piiylemmät ry- PYRY Pirellin Ylemmät Toimihenkilöt ry Rautaruukin Hämeenlinnan Ylemmät Toimihenkilöt ry Rautaruukin Raahen ylemmät toimihenkilöt ry Rautaruukin Ylemmät Toimihenkilöt ry Salcompin Ylemmät Toimihenkilöt SYT ry Siemensin Ylemmät Toimihenkilöt ry Sisu Dieselin Ylemmät Toimihenkilöt ry (SiDiT) Sähköturvallisuuden ylemmät toimihenkilöt ry Tamrockin Ylemmät Toimihenkilöt ry Turun Telakan Ylemmät Toimihenkilöt ry Upofloor Oy:n Ylemmät toimihenkilöt ry Wanajan Ylemmät Toimihenkilöt WYT ry Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt WYT ry METSÄTEOLLISUUS Enson Ylemmät Toimihenkilöt EYT ry Metsä-Serlan Ylemmät Toimihenkilöt ry Myllykosken Ylemmät Toimihenkilöt ry Oy Keskuslaboratorion Ylemmät Toimihenkilöt ry UPM-Kymmenen Ylemmät Toimihenkilöt ry (UK-YT) Veitsiluodon Ylemmät Toimihenkilöt ry Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaiden ylemmät toimihenkilöt ry Tervakoski Osakeyhtiön Ylemmät Toimihenkilöt ry SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALA Jaakko Pöyry-Yhtiöt Ylemmät Toimihenkilöt ry Konsulttialan Ylemmät Toimihenkilöt ry Maa ja Vesi Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt ry MVYT Rintekno-Ryhmän Ylemmät Toimihenkilöt ry SWECOn Ylemmät Toimihenkilöt SWYT ry FINANSSIALA Fennia-ryhmän Ylemmät Toimihenkilöt ry If-vakuutuksen Esimiehet ja Asiantuntijat ry Nordea-ryhmän Ylemmät Toimihenkilöt ry Nordean Johtajat ry Osuuspankkiesimiehet ja Asiantuntijat, OEA ry Paikallisosuuspankkien Esimiehet ja Asiantuntijat PEA ry Pohjola-Yhtiöiden Akavalaiset Primasoftin asiantuntijat TILA ry Sampo Pankin Esimiehet ja Asiantuntijat ry SEA Tapiola-ryhmän Esimiehet ja Asiantuntijat TEA ry Veritaksen Esimiehet ja Asiantuntijat ry Ålandsbankens Förmän och Specialister rf ELINTARVIKE Atrian Ylemmät Toimihenkilöt ry Saarioisten Ylemmät Toimihenkilöt ry SYT Valion Ylemmät Toimihenkilöt ry KAUPAN ALA SOK-Yhtymän Ylemmät Toimihenkilöt ry Keskon esimiehet ja asiantuntijat ry KEA EJL Keskijohdon Yhdistys ry Inex-konsernin Ylemmät Toimihenkilöt ry TT PALVELUALA Digitan Ylemmät Toimihenkilöt ry Finnairin Ylemmät Toimihenkilöt ry Finnairin Insinöörit FIRY ry YLEn Ylemmät Toimihenkilöt ry TIETOTEKNIIKAN PALVELUALA Enator-ryhmän Ylemmät Toimihenkilöt ry SysOpen Digia Ylemmät Toimihenkilöt ry - SD-YT Tieto-konsernin Asiantuntijat ry TietoEnatorin Oulun seudun Esimiehet ja Asiantuntijat ry MUUT Aberdeenin Asiantuntijat ry Finavian Ylemmät Toimihenkilöt Finnveran akavalaiset ry Helsingin Bussiliikenteen Esimiehet ja Asiantuntijat ry HBEA Itellan Ylemmät Toimihenkilöt ry Lokalisointileijonat (ent. BGS:n Asiantuntijat ry) Työterveyslaitoksen diplomi-insinöörit ja fyysikot ry Ulkomaankauppaliiton Ylemmät Toimihenkilöt ry Veikkauksen Päällikköyhdistys ry VR Akava ry VRA Jyväskylän Teknillinen Seura Kajaanin Teknillinen Seura Kanta-Hämeen Teknillinen Seura Kokkolan Teknillinen Seura Kuopion Teknillinen Seura Kymenlaakson Teknillinen Yhdistys Lahden Diplomi-insinöörit ja Arkkitehdit ry Lapin Insinööri- ja arkkitehtiyhdistys ry Lappeenrannan Teknillinen Seura ry Oulun Teknillinen Seura ry Pietarsaaren Teknillinen Seura Pohjois-Karjalan Teknillinen Seura Porin Teknillinen Seura Raahen Teknillinen Seura Rauman Teknillinen Seura Savonlinnan Diplomi-insinöörit ja Arkkitehdit Suur-Savon Teknillinen Seura Tampereen Teknillinen Seura ry Tekniska Klubben i Vasa Turun Teknillinen Seura Vaasan Teknillinen Seura Varkauden Teknillinen Seura Vuoksenlaakson Teknillinen Seura MUUT JÄSENRYHMÄT 2007 Suomen Matemaatikko-, Fyysikko- ja Tietojenkäsittelytieteilijäliitto SMFL ry Suomen Suunnittelumaantieteilijöiden Liitto (SUM) ry PAIKALLISYHDISTYKSET 2007 VALTIO Kauppa- ja teollisuusministeriön Diplomi-insinöörit KTMDI ry Otaniemen TEK-tutkijat ry (OTTI) Puolustusvoimien Diplomi-insinöörit PVDI ry Säteilyturvakeskuksen Insinöörikunta ry Tekes TEK ry Tiehallinnon akateemiset ry Työsuojeluhallinnon diplomi-insinöörit ry Yliopistojen yli- ja laboratorioinsinöörit YLI ry Ympäristöministeriön Tekniikan Akateemiset YTEK ry Turun Yliopiston TEK-tutkijat ry (T3) Virastoissa ja laitoksissa toimii lisäksi JUKOn paikallisyhdistyksiä, joiden toiminnassa TEKin jäsenet ovat mukana KUNTA Sairaalafyysikot ry Kuntatekniikan Akateemiset KIA ry MUUT Destian Akateemiset ry TEKin KERHOT Akateeminen teekkarikerho AATE Arkkitehtikerho Biotekniikan kerho DIAS-kilta Graafinen kerho Heinolan DiA-kerho Ilmailuinsinöörien kerho Insinöörien Rouvat ry Lounais-Suomen Tekniikan Akateemiset Naiset - Teknikens Akademiska Kvinnor i Sydvästra Finland (AboaTEK) LVI-kerho Maanmittausinsinöörien kerho Naispolyteekkarit (Napoli) Organisaation kehittäjät ja suunnittelijat (KESSU) Rakentajain kerho Sairaalafyysikot ry TEKin Naisakatemia (TEKNA) Tiekerho (Traficum) Turun DI-kerho Valmistustekniikan seniorit (MULJU) 9

10 Neuvottelutoiminta YKSITYISEN SEKTORIN VALIOKUNTA 2007 DI Kirsi Kaasinen (pj.), Outotec Oyj DI Kimmo Koskinen (vpj), Foster Wheeler Energia Oy DI Ari Anttila, Teollisuuden Voima Oy ( saakka) DI Lotta Forssell, Fortum Power and Heat Oy ( saakka) DI Markus Hakala, Finnair Oyj DI Kristiina Hartikainen, Nokia Oyj DI Jerry Jalassola, Kemira GrowHow Oy DI Iiro Jantunen, Nokia Oyj Tekn. yo Markus Kalliola, Otaniemi (opiskelijaedustaja) DI Pertti Kosunen, Pöyry Energy Oy DI Tuula Lammi, Fortum Oyj ( alkaen) DI Aimo Leskelä, Nokia Oyj DI Petri Mure, Outokumpu Stainless Oy DI Petri Orava, Neste Jacobs Oy ( alkaen) DI Mari Päätalo, WSP LT-konsultit Oy DI Pekka Riiali, TeliaSonera Finland Oyj DI Mikaela Runeberg, SysOpen Digia Integration Oy (TFiF:n edustaja) DI Elina Sillanpää, Metso Automation Oy DI Pirkko Syrjälä, M-real Oyj DI Pia Talja, GE Healthcare Finland Oy DI Jarmo Talvitie, Nokia Oyj Kirsi-Marja Valariutta, (SAFAn edustaja) FM Taiju Virtanen, Allergia- ja astmaliitto (YKL:n edustaja) DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK ry FM Teemu Hankamäki, valiokunnan sihteeri, TEK Yksityisen sektorin valiokunta kokoontui neuvottelukierroksen vuoksi peräti 17 kertaa. Kokouksissa otettiin muun muassa kantaa sovintoehdotusten ja neuvottelutulosten hyväksymiseen tai hylkäämiseen. Kokouksissa pohdittiin Akavan ja YTN:n toimintaan liittyviä järjestö- ja edunvalvonta-asioita sekä sopimusalakohtaista neuvottelutilannetta. Käsittely painottui lähinnä teknologiateollisuuteen, energiateollisuuteen, suunnittelu- ja konsulttialaan sekä ICT-alaan. Lisäksi paneuduttiin TEKissä ja YTN:ssä tehtyhin työmarkkinatutkimuksiin. Valiokunnan tehtäviin kuului myös alkupalkkasuosituksen antaminen. Keväällä järjestettiin Uuden Insinööriliiton TESvaltuuskunnan kanssa seminaari, jossa valmistauduttiin syksyn työmarkkinaneuvotteluihin. Vuosi 2007 oli liittokohtaisten työehtosopimusten neuvotteluvuosi. Edellinen tulopoliittinen sopimus päättyi 30.9., mutta jo paljon aiemmin olivat Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja alakohtaiset työnantajaliitot päättäneet siirtyä liittokohtaisiin sopimuksiin. Työnantajien tavoitteita oli tuottavuuden nousu, prosenttilinja, palkankorotusten sopiminen yritystasolle ja vain tehdystä työstä maksettava palkka. EK koordinoi tiukasti työantajaliittojen neuvotteluja. Poliitikot antoivat tasa-arvotupolupauksia, terveydenhoitoalan Tehy uhkasi joukkoirtisanomisilla ja Toimihenkilöunioni TU aloitti soveltamisalariidat Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kanssa. Kierroksen pääpaino oli palkankorotuksissa. Tekstimuutoksia saatiin vähän. Julkisesta sektorista tuli palkkajohtaja. YTN:n painostusvalmius nousi usealla alalla ja YTN kävi ensimmäisen laajan työtaistelunsa suunnittelualalla. YTN solmi työehtosopimukset rahoitusalalla, teknologia- ja energiateollisuudessa, viestinvälitys- ja logistiikka-alalla, ICT-, suunnittelu- ja yksityisellä laboratorioalalla sekä liikenne- ja erityisaloilla. Palkkapöytäkirjat saavutettiin kemianteollisuudessa ja metsäteollisuudessa, palkkasuositukset rakennusalalla ja kaupan alalla. Yrityskohtaisia sopimuksia solmittiin muun muassa Finnverassa, Finnairilla ja Citec Oy:ssa. Työehtosopimuksissa kasvava osa palkankorotuksista tuli yritystasolla neuvoteltaviksi. Luottamusmiesten asema ja tiedonsaanti paranivat, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksiin saatiin korotuksia, työaikapankkien kehittäminen eteni työryhmiin. Samoin soveltamisrajakysymykset työryhmiin ja ratkaisulautakuntiin. Sopimusten voimassaoloajat eroavat toisistaan. EK ei sopinut YTN:n kanssa palkkapöytäkirjasta työehtosopimuksettomille aloille, koska mitään yleistä linjaa ei ollut olemassa. Työnantajaliitot antoivat kuitenkin suosituskirjeitä, joissa kehotettiin maksamaan ylemmille toimihenkilöille muiden henkilöstöryhmien korotustason mukaan. Teknologiateollisuus EK:n kentän toiseksi suurin työehtosopimus, teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus, syntyi heinäkuun alussa. Sopimus on voimassa saakka. Sopimuskautta voidaan jatkaa vielä saakka. Sopimuksen kustannusvaikutus on 7,2 8,5 prosenttia riippuen yhteisymmärryksestä työpaikkaerien jakamisessa. Paikallisen erän suuruus nousee 50 prosenttiin vuonna 2009 jaettavasta korotuksesta. Uutuutena tuli sopimuksen alussa maksettava 12 prosentin kertakorvaus. Tekstimuutoksia tuli muun muassa luottamusmiesten tiedonsaantiin ja ajankäyttöön, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksiin ja tilapäisen hoitovapaan palkallisuuteen. Edellisellä sopimukaudella ei solmittu yrityskohtaisia sopimuksia vapaa-aikana matkustamisen korvauksista odotetulla tavalla, joten sopimusten syntyä edistämään perustettiin työryhmä. Työryhmiä perustettiin myös työaikakysymyksiä, neuvottelu- ja luottamushenkilöjärjestelmää sekä paikallista sopimista kehittämään. Sopimusneuvotteluja väritti TU:n soveltamisalariita. Ongelmaa ratkaisemaan perustettiin kolmikantatyöryhmä ja ratkaisulautakunta. Vuoden aikana järjestettiin yhdessä työnantajan kanssa yksi yleinen ja yksi yrityskohtaisesti räätälöity paikallisen sopimisen kurssi. Suunnitteluala SKOL-YTN -työehtosopimuksen uudistaminen osoittautui poikkeuksellisen haastavaksi. Jäsenillä oli vahva tahto alan palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen. Lisäksi vapaa-aikana työasioissa matkustaminen haluttiin korvattavaksi 1:1 vapaana tai rahana. Neuvotteluteitse ei syntynyt tyydyttävää ratkaisua. Myös sovintolautakunnan sovintoehdotus hylättiin. Samassa yhteydessä päätettiin ylityö- ja matkustuskiellosta sekä lakkovaroituksesta. Piirisovittelija Esa Lonkan johdolla käyty sovittelu ei ensivaiheessa johtanut tulok- 10

11 Suunnittelualan taustaryhmän johdolla valmistauduttiin työtaisteluun. Kuvassa pääneuvottelijana toiminut Teemu Hankamäki, taustaryhmän puheenjohtaja Piri Harju ja kentän organisoinnista vastannut Samuli Myllyharju. seen. Näyttävään ulosmarssiin osallistui noin henkilöä. Lakko alkoi ja päättyi sopimuksen syntyyn YTN:n ensimmäinen laajamittainen lakko kesti kymmenen päivää. Lakko onnistui kattavasti ja siihen osallistui noin YTN-liittojen jäsentä. Heistä noin oli TEKin jäseniä. Uusi työehtosopimus on voimassa saakka. Sopimuskorotustaso on 11,4 prosenttia, minkä odotetaan kurovan palkkaeroa teollisuuteen nähden umpeen noin 3 prosenttia. Vapaa-aikana työasioissa matkustamisen korvaaminen kirjattiin ensimmäistä kertaa sitovasti ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukseen. Lakon ansiosta matka-ajan omavastuun osuus pieneni, korvaustaso nousi ja korvaus aikaistui vuodella lakon kynnyksellä annettuun sovintoehdotukseen verrattuna. Lisäksi sopimukseen kirjattiin lyhyt tilapäinen loma. Sopimukseen saatiin myös luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus, määräys luottamusmiehen ansiokehityksestä ja kirjaukset tiedonsaantioikeuksista. Valtio Työmarkkinaosapuolet Yritysyhdistys TEK Virasto-, laitosyhdistys AKAVA YTN AKAVA-JUKO Kunta Valtio Teollisuusyritykset Virastot, laitokset TUPO EK Työnantajaliitot KT VTML Energia-ala Energiateollisuudessa yhdistettiin Finergyn ja Enertan kaksi eri työehtosopimusta. Enertan sopimus oli yhteinen kaikille henkilöstöryhmille. Nyt se jaettiin kolmeen eri sopimukseen teollisuuden käytännön mukaisesti. Sopimusneuvottelut kestivät yli vuoden. Vaikeutena olivat etenkin toimihenkilökentän keskinäiset järjestöpoliittiset riidat. Sopimus on voimassa saakka. Palkankorotukset ovat yhteensä 12 prosenttia. Yrityskohtaisiin eriin sisältyi niin sanottu perälauta: mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, korotukset jaetaan yleiskorotuksina. Tekstimuutoksissa ylityöt maksetaan työaikalain mukaisina prosenttikorotuksina ja matkustaminen säännöllisen työajan ulkopuolella on korvattava. Lisäksi tuli uusia määräyksiä muun muassa sairausajan ja äitiysvapaan palkasta sekä sairaan lapsen palkallisesta hoitovapaasta. Vapaa-aikana matkustamisen käytäntöjä ja työaikapankkien mahdollisuuksia selvitetään työryhmissä. Tiklin alat Työnantajaliitto Tiklin kentän sopimusalat tietoala (mm. TeliaSonera), tietoliikenne- ja informaatiotekniikka (mm. Elisa) yhdistettiin ICT-alaksi. TU:n kanssa yhteinen toimihenkilösopimus eriytettiin YTN:n ja TU:n omiksi sopimuksiksi. Sopimukseen pääseminen vaati työtaistelu-uhkaa ja sovittelijan esitystä. Sopimus on voimassa saakka. Se tuo 12,1 prosentin korotukset kahdessa vuodessa. Uutuutena on 80 euron palvelusvuosilisä. Tekstiuudistuksia tuli ylitöiden ja vapaa-aikana matkustamisen korvaamiseen. Luottamusmies saatiin kaikkiin yrityksiin. Soveltamisrajakysymystä pohtii työryhmä ja lopulta ratkaisulautakunta, ellei sopua synny. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan (mm. Itella) ja informaatiologistiikka-alan kaksivuotiset sopimukset solmittiin 10,2 prosentin kustannusvaikutuksin. Uutta sopimuksissa ovat: sairaan lapsen palkallinen hoitovapaa, mahdollisuus useampiin luottamusmiehiin, luottamusmieskorvaus, työaikapankkityöryhmä ja rinnakkaissopimuskielto. 11

12 VALTION VALIOKUNTA 2007 TKL Matti Ropponen (pj), opetusministeriö DI Pentti Puhakka (vpj), kauppa- ja teollisuusministeriö Tekn. yo Heini Hämäläinen (opiskelijaedustaja) DI Johanna Karimäki, TKK FM Kirsi Kyrkkö, sosiaali- ja terveysministeriö FM Maija Lakio-Haapio, Puolustusvoimat DI Suvi Melakoski-Vistbacka, TTY TkL Pekka Niemistö, Oulun yliopisto DI Mari Pajunen, TKK DI Hannu Poutiainen, Kuopion yliopisto TkL Håkan Sandell, Tekes TkT Teemu Turunen-Saaresti, LTY Arkkitehti Pertti Vesanto, Valtion asuntorahasto DI Krister Steinby (TFiF:n edustaja), Åbo Akademi Arkkit. Minna Perähuhta (SAFAn edustaja), Ympäristöministeriö FK Marja-Leena Komulainen (YKL:n edustaja), Ilmatieteenlaitos DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK OTK Anja Helin, valiokunnan sihteeri, TEK ( saakka) VT Pia Hiltunen, valiokunnan sihteeri, TEK ( alkaen) Valtion valiokunta kokoontui kuusi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaista neuvottelutilannetta, muun muassa pääsopijajärjestöjen tavoitteita tulevalla sopimuskierroksella. Esillä olivat lisäksi JEAn ja VAKAVAn valtion palkkausjärjestelmää koskeva tutkimus, TEKin palkkauskysely yliopistoissa työskenteleville, TEKin kannanotot yliopistolaitoksen uudistamisen suuntaviivoista sekä työ- ja elinkeinoministeriön muodostamisen vaiheet. Valiokunta teki maaliskuussa opintomatkan Brysseliin. KUNNAN VALIOKUNTA 2007 DI Tapio Hölttä (pj), Helsingin kaupungin liikennelaitos FL Tapani Korppi-Tommola (vpj), HUS Arkkit. Reijo Ahtiainen, Espoon kaupunki DI Sari Hintikka-Varis, Kokoomus RP Tekn. yo Iina Kainulainen (opiskelijaedustaja), TKK DI Ari Laitala, Helsingin kaupunki DI Jorma Lehtonen, Nummi-Pusulan kunta DI Urpo Moisio, Etelä-Karjalan liitto FT Ari Pääkkönen, KYS DI Per-Erik Sjöholm, Helsingin kaupunki (TFiF:n edustaja) Arkkit. Mari Siivola, Helsingin kaupunki (SAFAn edustaja) MMM Maija Venäläinen, Riihimäen kaupunki (YKL:n edustaja) DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK OTK Anja Helin, valiokunnan sihteeri, TEK Kunnan valiokunnan toiminnan painopiste oli kuntasektorin edunvalvonnan kehittäminen. Kuntatekniikan Akateemiset KIAn jäsenten liityttyä TEKiin edunvalvontaa on tilapäisesti hoidettu kahden neuvottelujärjestön kautta. KIAlaisten edunvalvonnasta on huolehtinut KTN ja muiden edunvalvonnasta on vastannut JUKO. Keskustelut neuvottelujärjestöjen paremmuudesta TEKin jäsenten kannalta ovat jatkuneet kokouksesta toiseen. Myös TEKin sisäinen kuntasektorin edunvalvonta ja sen kehittäminen on ollut valiokunnan keskustelujen aiheena. Muut työehtosopimukset Rahoitusalan sopimus solmittiin ensimmäisenä. Se on voimassa pisimpään eli saakka. Sopimuksen erikoisuutena on palkkakeskustelumallin tuominen Suomeen. Yksityisellä laboratorioalalla solmittiin TU:n kanssa yhteinen sopimus, joka on voimassa saakka. Kustannusvaikutus on 9,5 prosenttia. Sopimus on teksteiltään YTN:n kattavin. Alalla otetaan käyttöön työehtosopimuksen mukainen palkkausjärjestelmä LTY (Liikenne ja Erityisalojen Työnantajat) -sektorin työehtosopimus on YTN:n, Pardian ja JHL:n yhteinen. Sopimus on voimassa saakka. Palkankorotukset koostuvat yleiskorotuksista (8,3 prosenttia), järjestelyvaraeristä (1,1 prosenttia) ja työnantajaeristä (1,2 prosenttia). Sopimus on YTN:n ensimmäinen alan sopimus neuvotteluoikeuksien siirryttyä sille JUKOlta pitkän kädenväännön jälkeen. Palkkapöytäkirjat Kemianteollisuuden palkkapöytäkirja on voimassa saakka. Sopimuskauden alussa maksettiin 9 prosentin kertakorvaus, lisäksi yleiskorotukset yhteensä 7 prosenttia ja työpaikkakohtaiset erät yhteensä 2,1 prosenttia. Metsäteollisuuden sopimuskausi oli lyhin vain saakka, koska pyrittiin pääsemään samaan rytmiin Paperiliiton sopimuskauden kanssa maksettiin 1,7 prosentin yleiskorotus ja 0,2 prosentin paikallinen erä. Mikäli jakotavasta ei päästä yksimielisyyteen, työnantaja jakaa erän. Metsäteollisuuden lakkautettavat tehtaat (StoraEnso Kemijärvi ja Summa) ja irtisanomiset olivat voimakkaasti esillä. Kuntasektori Julkisalan Koulutettujen Neuvottelujärjestö JUKOn sopimustavoitteet laadittiin yhdessä Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n kanssa. Neuvottelutulos saavutettiin syksyllä. Kunnan sopimukset ovat voimassa saakka. Tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 3,4 prosenttia Sopimuskauden korotukset ovat yhteensä noin 12 prosenttia. Joulukuussa maksettiin 270 euron kertakorvaus ja samapalkkaerä, joka teknisellä sektorilla on 0,4 prosenttia palkkasummasta ja tulee jakoon Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa samapalkkaerä on 1,8 prosenttia. TEKin edustaja toimi JUKOn neuvottelijana teknisten sopimuksessa. Kuntasektorin jäsenille jaettiin neljä Kuntatiimi-lehteä. Syksyllä pidettiin teknisen puolen luottamusmiehille neuvottelupäivät ja Kuntien Tekniikan Akateemiset KIAn 60-vuotisseminaari. TEKin edunvalvontaan 2006 liittyneen KIAn jäsenten edunvalvonta hoidettiin Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n kautta ja muiden TEKin kuntajäsenten edunvalvonta perinteisesti JUKOn kautta. Vuoden aikana keskusteltiin edunvalvonnan keskittämisestä vain toiseen neuvottelujärjestöön. JUKO ja KTN lisäsivät yhteistyötään kuntateknisten edunvalvonnan tehostamiseksi. Valtiosektori Syksyllä tehty valtion virka- ja työehtosopimus on voimassa saakka palkkoja korotettiin 3,5 prosentin suuruisella yleiskorotuksella, mutta vähintään 59 eurolla. Julkisen Sektorin Esimiehet ja Asiantuntijat JEA ja VAKAVA järjestivät toimintavuoden aikana neljä luottamusmieskoulutusta. JUKOlla oli neljä luottamusmiesten peruskurssia ja kahdet delegointivirastojen neuvottelupäivät. Toimintavuoden aikana ovat olleet esillä muun muassa valtion tuottavuusohjelma, alueellistaminen, työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen ja yliopistolaitoksen uudistaminen. Valtiosektorin jäsenet saivat neljä Keppi ja porkkana -tiedotetta. Uuteen palkkausjärjestelmään liittyviä tilaisuuksia järjestettiin TKK:lla ja Turun yliopistolla. Keväällä 2007 perustettiin TEKin paikallisyhdistys Turun yliopiston TEK-tutkijat. 12

13 Työmarkkinayhteydet TEKin edustajat toimivat Akavan hallituksessa, toimikunnissa ja työryhmissä. TEK toimi aktiivisesti YTN:n hallinto- ja neuvotteluelimissä, taustaryhmissä ja yritysyhdistyksissä. TEKin toiminnanjohtaja oli Akavan ja YTN:n varapuheenjohtajana. TEK on Teollisuuden Palkansaajien TP:n jäsen. TP:n toiminnassa painotettiin teollisuuspoliittisia kysymyksiä ja kansainvälistä yhteistyötä etenkin eurooppalaisissa yritysneuvostoissa. YTN:llä oli TU:n kanssa yhteistyötä vain alakohtaisesti energia- ja laboratorioaloilla. Yhteistyötä tehtiin myös Myynnin ja Markkinoinnin Ammattilaiset SMKJ:n kanssa. TEK toimi julkisen sektorin neuvotteluorganisaatio JUKOssa JEAn (TEK, DIFF, IL, SAFA, SEFE, SVAL, TRAL, YKL) kautta. JEAssa valmisteltiin liittojen yhteiset kannanotot ja toimintapolitiikka. TEKin edustajat toimivat useissa JUKOn elimissä sekä neuvotteluryhmissä. Valtiosektorin edunvalvonta-asioita käsitteli JUKOn valtion neuvottelukunta ja kuntateknisten neuvotteluista ja sopimuksista huolehti JUKOn tekniikan jaos. Ahvenanmaalla julkisella sektorilla toimivien jäsenten etua ajettiin Allmänna Gruppen inom Akava Ålandin (DIFF, SEFE, TEK, SLML) kautta. TEKillä on voimassaolevat yhteistyösopimukset SAFAn, YKL:n ja Professoriliiton kanssa. Yhteistyötä STTK:laisen Valtion Diplomi-insinöörien Liiton (VDL) kanssa hoidettiin tapauskohtaisesti. Esimerkiksi Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestön (KTN) kanssa jatkettiin yhteistyötä neuvottelu- ja sopimustoiminnassa kuntaja energia-aloilla. Opetusalalla lisättiin yhteistyötä TOOLin kanssa. Tuottavuustoiminta TEK osallistui tuottavuuden kehittämiseen YTN:n ja EK:n yhteisessä tuottavuustyöryhmässä ja olemalla mukana Kansallisen työelämän kehittämisohjelman projektien johto- ja seurantaryhmissä. EK-YTN-tuottavuustyöryhmä järjesti syksyllä yritysten henkilöstöjohdolle ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehille työsuhdepäivän muun muassa globalisaation vaikutuksista ja paikallisesta sopimisesta. Kansainvälinen työmarkkinatoiminta TEK on Maailman metallin (International Metalworkers Federation IMF), Maailman kemian (International Federation of Chemical, Energy, Mine and General Workers Unions ICEM) ja palvelu, suunnittelu- ja telealojen maailmanliiton (Union Network International UNI) jäsen. ICEM on allekirjoittanut kemian- ja energiaaloilla globaalisti toimivien yritysten sekä näiden TEK AMMATTISIHTEERISTÖT Pohjoismaat (IN, UNI-IBITS)) Eurooppa (EMF, EMCEF, UNI Europa) Maailma (IMF, ICEM, UNI) AKAVA Insinöörikoulutusjärjestöt SEFI, Eurooppa IACEE, Maailma Kansko Lähialueyhteistyö EIL, Viro EIK, Viro KANSAINVÄLINEN PALKANSAAJAYHTEISTYÖ PAY, Pohjoismaat EAY (ETUC), Eurooppa Eurocadres TUAC ITUC Euroopan insinöörijärjestö FEANI NORDING ILO ECOSOC OECD WTO WORLD BANK INTERNATIONAL MONETARY FUND muodostamien organisaatioiden kanssa työehtoja koskevia puitesopimuksia. Sopimusten määrä on kasvussa. Toiminta on painottunut verkostoitumiseen, sosiaalidialogiin ja ympäristökysymyksiin. IMF painottaa maailmanlaajuisten yritysneuvostojen toimintaa. Niitä on alalla kolmisenkymmentä. IMF on solminut kansainvälisiä konsernikohtaisia raamisopimuksia. Maailmanjärjestöjen lisäksi TEK on Eurometallin (European Metalworkers Federation EMF), Eurokemian (European Mine, Chemical and Energy Workers Federation EMCEF) sekä palvelu-, suunnittelu ja telealojen liitto UNI-Euroopan (Union Network International Europe) jäsen. TEK on edustettuna EMF:n hallituksessa ja tärkeimmissä komiteoissa. Vuonna 2007 käsiteltiin EWC-direktiivin uudistamista, Nokian ja Siemensin verkkotoimintojen fuusiota, Eurooppa-yhtiöiden henkilöstöedustajien palkkioita, EMF:n, EMCEF:n ja ETUF-TCL:n ammattisihteeristöjen fuusiota ja työehtosopimusneuvottelujen koordinoimista Euroopassa. EMCEF käy alakohtaista sosiaalidialogia kemiassa ja metsäteollisuudessa. TEKin aloitteesta ammattisihteeristöissä on aktivoitu yhteistoimintaa Euroopan ylempien toimihenkilöiden neuvoston EUROCADRESin kanssa. Lisäksi on aktivoitu toimintaa työaikadirektiivin uudistamiseksi. TEKillä oli edustaja EMCEFin kautta EUROCADRESin hallituksessa. TEK osallistui Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden (Industrianställda i Norden IN) toimintaan. Kansainvälisessä toiminnassa toimittiin kiinteässä yhteistyössä suomalaisten liittojen kanssa. Eurooppalaisten kokousten valmisteluun ja asioiden ajamiseen valmistauduttiin ennen kokouksia pohjoismaisten liittojen kanssa. TEKin edustaja johti Teollisuuden Palkansaajien yhteistyöryhmää, jolle kuuluu muun muassa EWC-yhteistyön ja IFA-sopimusten koordinointi kansallisella tasolla. TEKin edustaja toimi Nokia Siemens Networksin EWC-koordinaattorina. TEKin jäseniä on aktivoitu EWC-toimintaan sekä heille on järjestetty koulutusta esimerkiksi TP:n seminaareissa. NILin (Nordiskt Ingenjörslönemöte) toimintaan osallistuttiin sihteeristötyöskentelyssä ja NILin kokoukseen Norjassa. Mukana ovat sekä insinööriettä diplomi-insinööriliitot. Akavan työelämän toimikunnan kautta vaikutettiin EU:n komission työskentelyyn sekä neuvotteluihin EAY:n ja UNICEn välillä. Akavan kautta osallistuttiin KEY-yhteistyöhön. TEKin viestintäjohtaja Ari Åberg siirtyi keväällä Brysseliin suomalaisten palkansaajajärjestöjen EU-edustuston johtajaksi. TEK oli myös mukana järjestämässä Suomessa Union Network International UNIn naisseminaaria. EU 13

14 Oikeudelliset palvelut Muutokset lainsäädännössä Työelämän lainsäädännössä tapahtui useita merkittäviä muutoksia. Työntekijäin eläkelaki, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki ja taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkelaki kumottiin ja korvattiin uudella työntekijän eläkelailla Samaan aikaan yrittäjien eläkelaki kumottiin ja korvattiin uudella yrittäjän eläkelailla. Uudistusten tarkoituksena on ollut yhtenäistää ja ajanmukaistaa yksityisten alojen palkansaajien työeläketurvaa koskevaa lainsäädäntöä. Lainsäädännön rakenne on uudistettu ja säännösten sanamuotoa on selkeytetty ja täsmennetty. Palkkaturvalakiin tehtiin työaikapankkijärjestelmän käyttöönoton ja laajentumisen edistämiseksi tarvittavat muutokset. Ne tulivat voimaan Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin tuli voimaan Siinä säädellään, missä tilanteissa korkeakoululla on mahdollisuus ottaa oikeudet keksintöön ja minkälaiseen korvaukseen keksijä on oikeutettu. Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä tuli voimaan Lakipaketilla pyritään varmistamaan lainmukaisten palvelussuhteen ehtojen noudattaminen ja edistämään yritysten tasavertaista kilpailuasetelmaa. Lailla on merkitystä harmaan talouden torjumisessa. Sairausvakuutuslain ja työsopimuslain muutoksella on otettu käyttöön osasairauspäiväraha Sen tarkoituksena on helpottaa työhön paluuta pitkän sairasloman jälkeen. Kokoaikaisessa työsuhteessa oleva voi sopia työnantajansa kanssa työhön paluusta osa-aikaisesti. Toimintavuoden merkittävin lainmuutos oli yhteistoimintalain kokonaisuudistus. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä, laki yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä ja niihin liittyvät muutoslait tulivat voimaan ja osin siirtymäsäännösten vuoksi. Uusissa säännöksissä korostetaan aiempaa enemmän yhteistoiminnan henkeä ja yksimielisyyteen pyrkimistä. Yhteistoimintalain soveltamisala laajeni yrityksiin, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Lain soveltamisen piiriin tulivat myös muut yhteisöt ja säätiöt riippumatta siitä, onko niiden toiminta tarkoitettu voittoa tuottavaksi. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden määrää laajennettiin ja neuvottelumenettelyä yksinkertaistettiin. Hyvitysseuraamus siitä, että työntekijä on irtisanottu, lomautettu tai osa-aikaistettu noudattamatta yhteistoimintamenettelyä, säädettiin enintään euroksi. Työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnissa ja kuntayhtymissä koskeva sääntely nostettiin lain tasolle Aiemmin asiasta oli sovittu työmarkkinajärjestöjen kesken yhteistoimintasopimuksella. Luottotietolaki, jossa säännellään sekä yritysten ja niiden vastuuhenkilöiden että luonnollisten henkilöiden luottotietojen käsittelyä, tuli voimaan Vuorotteluvapaalain voimassaoloa muutettiin siten, että sen voimassaoloa jatkettiin saakka. Lakia julkisesta työvoimapalvelusta muutettiin siten, että määräaikainen starttirahakokeilu vakinaistettiin. Työsopimuslakia muutettiin Työnantajalle säädetyn työnteon keskeisiä ehtoja koskevan selvityksen antamisvelvollisuuden rikkominen tuli rangaistavaksi. Muutoksella pyritään vähentämään perusteettomien määräaikaisten työsopimusten käyttöä. Myös työttömyysturvalakiin tehtiin muutamia pienempiä muutoksia. Muun muassa työttömyysturvalain säännöksiä tarkennettiin niiden tilanteiden osalta, joissa työaikapankin käytöllä on vaikutuksia työttömyysetuuksiin. Vuoden aikana valmistui Immateriaalioikeudet työsuhteessa -opas, Työttömyysturvaopas, Työsuhdeopas sekä Työsuhteeseen liittyvät kilpailurajoitukset ja salassapito -opas. TEKin lakimiehet osallistuivat oppaiden toimittamiseen. 14

15 Työsuhdeneuvonta Toimintavuoden aikana työsuhdeneuvonnan painopiste oli erilaisissa sopimusten tulkintaan liittyvissä asioissa ja uusien sopimusten tekemisessä. Työsuhteen päättymiseen liittyvät kysymykset olivat kuitenkin toimintavuoden aikana yhtä vahvasti esillä kuin edellisenä vuonna. Uusien yhteistoimintaneuvotteluiden määrä pysyi suurin piirtein samana. Niitä oli keskimäärin alle kolme viikossa ja jäseniä tuettiin toimintavuoden aikana yhteensä noin sadassa yhteistoimintaneuvottelussa. Oikeudelliset palvelut -yksikkö antoi neuvottelutukea keskusjärjestö- ja työpaikkatasolla sekä palveli jäseniä henkilökohtaisesti. Vuoden aikana henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa annettiin noin kertaa. Yksilöllistä neuvontaa tarvittiin erityisesti työsopimusten ja komennussopimusten laatimiseen ja tulkintaan. Tapausten monitahoisuus ja usein vieraalla kielellä laaditut sopimukset tekivät neuvonnan haasteelliseksi. Yhä useammat yritykset tarjoavat työsopimuksen osaksi sopimuksia, joissa työntekijä on määrä sitoa yrityksen arvoihin ja laajoihin liikesalaisuus- ja kilpailukieltomääräyksiin. Työsuhteissa tehtävät sopimukset ovat muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi. Myös ylempien toimihenkilöiden matka-ajan korvaamisen käytäntö on hiljalleen yleistymässä suomalaisissa yrityksissä. Luottamusmiehiä, luottamusvaltuutettuja ja työpaikkayhdistyksiä tuettiin paljon matka-ajan korvaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tämä johtui suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa sovituista matka-ajan korvaamisen käytännöistä. Teknologiateollisuudessa matka-ajan korvaukset sovitaan paikallisesti. Lisäksi luottamusmiesten ja luottamusvaltuutettujen asemaan, oikeuksiin ja ajankäyttöön liittyvät oikeudelliset kysymykset olivat paljon esillä. Edistyminen näissä asioissa on kuitenkin tuskallisen hidasta. Oikeudellinen koulutus ja materiaali TEKin lakitietosivut olivat vilkkaassa käytössä. Sähköpostipäivystys tuotti yksikön vastattavaksi viikoittain useita kymmeniä kysymyksiä. Jäsenille järjestettiin työoikeutta, yritysoikeutta ja neuvottelutaitoa käsitteleviä koulutustilaisuuksia. Opiskelijoille järjestettiin useita koulutustilaisuuksia työelämätietoudesta ja yhdistysoikeudesta. Myös luottamusmiehille ja luottamusvaltuutetuille järjestettiin runsaasti koulutusta yhteistyössä YTN:n kanssa. Oppaiden tuottamisessa on siirrytty pääsääntöisesti kaikille YTN-liitoille yhteisiin oppaisiin. YTN:n lakiryhmä koordinoi oppaiden tuottamista. Toimintavuoden aikana valmistuivat YTN:n kilpailu- ja salassapito-opas ja YTN:n työttömyysturvaopas sekä Uuden Insinööriliiton kanssa yhteistyössä tehty immateriaalioikeuden opas. Tulossa ovat YTN:n yhteistoimintalakia koskeva opas ja YTN:n työsuhdeoppaan päivitys. Yrittäjäpalvelut TEKin oikeudellisia palveluja annettiin myös yrittäjäjäsenille. Eniten neuvonnassa olivat esillä yritysten perustaminen, yrittäjän työttömyysturva ja erilaisten sopimusten teko. Etenkin osakassopimuksiin liittyvät kysymykset työllistivät yksikön lakimiehiä. Yrittäjäjäsenten käyttöön tarkoitettu immateriaalioikeuden opas valmistui. Vireillä olevat lainmuutoshankkeet Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosta valmistellut työryhmä ehdottaa, että työnantajille annettaisiin mahdollisuus tietyissä tapauksissa käsitellä yrityksen koneelta lähetettyjen sähköpostien tunnistamistietoja. Viestien varsinaiseen sisältöön ei kuitenkaan saisi kajota. Lainsäädäntötyö oli jo edennyt varsin pitkälle vuonna 2006 ja asiasta oli jo olemassa luonnos hallituksen esitykseksi, kun Akava havaitsi puutteita työntekijöiden oikeussuojassa. Tämä johti siihen, että asia palautettiin uuteen valmisteluun. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän tarkistamaan yhdistyslainsäädäntöä. Tarkoituksena on uudistaa lakia vastaamaan paremmin nykyaikaisen järjestö- ja kansalaistoiminnan vaatimuksia. Tarkistuksia tarvitaan erityisesti yhdistysten hallinnon ja tilintarkastuksen osalta sekä mahdollisuuteen osallistua sähköisesti päätöksentekoon. TEK on vahvasti ajanut sähköisen vaalin sallimista järjestöille. Edellä mainittujen lisäksi on valmisteltu joukko muita työlainsäädäntöön liittyviä lainmuutoksia: luottotietojen käsittely työelämässä, apurahansaajien sosiaaliturva, yhdenvertaisuuslain kokonaisuudistus, sosiaaliturvan uudistaminen, tapaturmavakuutuslainsäädännön kokonaisuudistus, yhteistoimintalain valvontasäännösten uudistaminen ja henkilöstörahastolain uudistus. Lisäksi erilaisissa työryhmissä on selvitetty vuokratyötä koskevaa lainsäädäntöä ja ei-työsuhteisten oikeudellista asemaa. EU:ssa tärkeimmät valmisteilla olevat työelämää koskevat direktiivit ovat olleet työaikadirektiivi, vuokratyödirektiivi ja Eurooppalaisia yritysneuvostoja koskeva EWC-direktiivi. 15

16 Urapalvelut Yksikön tavoitteena on tarjota ammattijärjestökentän parhaat työuraa tukevat palvelut. Tavoitteena on tarjota tietoa ja tukea eri kanavien kautta, jotta jäsen voisi valita omaan työelämätilanteeseensa parhaiten sopivan väylän. Palvelujen kehittämisessä hyödynnettiin käyttäjäpalautetta ja TEKin tutkimuksista saatua tietoa ja palautetta. Keväällä yksikön palveluprosesseja alettiin muokata yksikön itsenäistyttyä omaksi kokonaisuudekseen Koulutus- ja työllisyysyksiköstä. Yksikön palvelutuotteita ovat TEKrekry, uratilaisuudet, yksilöllinen neuvonta, Valmistu-projekti, Koulutustarjotin, Kansainvälistymispalvelut ja työuraa tukevat julkaisut. Jäsenet käyttävät aktiivisesti yksikön palveluja. TEKrekry oli mukana Uudista ja uudistu -rekrytointitapahtumassa sloganilla "LÖYDÄ SE OIKEA". TEKin rekrytointipalvelua messuilla esittelivät Heini Hult-Miekkavaara ja Sari Taukojärvi. Luennointi Urapalveluasiamiehet kävivät luennoimassa työhausta sekä osaamisen analysoinnista ja kehittämisestä sekä antamassa CV- ja työnhakuneuvontaa. Työmarkkinatietouskursseja järjestettiin yhdessä teknillisten yliopistojen kanssa. Niille osallistui yli 300 opiskelijaa Uratilaisuudet Uratilaisuudet ovat pienryhmille tarkoitettuja iltatilaisuuksia. Teemoina ovat työnhaku, työelämän lakitieto, ammattiuralla kehittyminen, työelämän ajankohtaiset asiat sekä kansainvälistyminen. Toimintavuoden aikana järjestettiin 28 uratilaisuutta eri puolilla Suomea. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 974 kuulijaa. Osallistujatavoite ylittyi. Osaan tilaisuuksista osallistui lisäksi muiden YTN-liittojen tai yhteistyötahojen jäseniä. Näin tilaisuuksia voidaan järjestää myös pienemmillä paikkakunnilla. Luennoitsijoina käytettiin ulkopuolisia puhujia ja TEKin asiantuntijoita. Tilaisuuksien laadun varmistamiseksi ja kehitysehdotusten saamiseksi kerättiin osallistujapalautetta. Syksystä 2007 alkaen palaute on kerätty sähköisesti. Kevään aikana uratilaisuuteen osallistuneille jäsenille tehtiin palautekysely. Kyselyyn vastasi 192 osallistujaa, 41 prosenttia kevään uratilaisuuksiin osallistuneista. Kaikki vastaajat toivoivat, että uratilaisuuksia järjestetään jatkossakin ja 98 prosenttia suosittelisi uratilaisuuksia toisillekin. Kokonaispalaute ja kävijämäärät ylittävät asetetut tavoitteet. Yksilöllinen neuvonta Jäsenille tarjottiin yksilöllistä työnhaku- ja uraneuvontaa sekä opastusta oman osaamisen kehittämiseen. Jäsenten työnhakua tuettiin työstämällä CV:tä ja hakemuksia sekä heidän työnhakustrategiaansa. Henkilökohtaista neuvontaa annettiin puhelimitse, sähköpostilla ja sovittujen tapaamisten aikana. Neuvojille tarjottiin työnohjausta ja koulutusta ratkaisukeskeiseen toimintaotteeseen asiakastyössä. Verkkosivut Verkkosivujen uutena palvelumuotona kehitettiin Kohtalona hyvä ura -sivusto, jolla jäsenet voivat jakaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan työuraan liittyvistä teemoista. Tallennettuja vastauksia on 250. Verkkosivuilla olevan uratyökalun käyttö lisääntyi edelleen. Jäsenillä oli käytössä yhteensä 940 aktiivista uraprofiilia. Valmistu! -hanke Valmistu! -hankkeen tavoitteena on yhteistyössä teknillisten yliopistojen kanssa viestittää jäsenille Bolognan sopimuksen opintosuoritteiden takarajasta ja aktivoida suorittamaan opinnot loppuun. Noin TEKin opiskelijajäsentä oli aloittanut opintonsa aiemmin kuin eikä ollut suorittanut tutkintoaan syksyyn 2007 mennessä. Vanhan tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevien DI- ja arkkitehtitutkinnon suorittamisen takaraja on Muiden yliopistollisten loppututkintojen takaraja on Asiasta tiedotettiin aktiivisesti, tehtiin kysely kohderyhmälle ja kannustettiin opintojen suorittamiseen. 16

17 Koulutustarjotin Sähköisen koulutustarjottimen avulla TEKin jäsenet voivat hakea omaan uratilanteeseensa sopivia kursseja. Koulutustarjotin keskittyy työelämätaitoihin liittyvien kurssien markkinointiin. Koulutustarjottimen pilotointia viiden yhteistyökumppanin kanssa jatkettiin. Koulutustarjottimen tekninen toteutus uusittiin loppuvuodesta ja annettiin yhteistyökumppaneiden testattavaksi vuodenvaihteen ajaksi. Kansainvälistymispalvelut Jäseniä neuvottiin lähinnä puhelimitse ja sähköpostitse ulkomaan työskentelyyn tai kotimaahan paluuseen liittyvissä kysymyksissä. Heille välitettiin tietoa TEKin julkaisemista ulkomaan työsuhteeseen liittyvistä oppaista. Toimintavuoden aikana järjestettiin kolme kansainväliseen työuraan painottuvaa uratilaisuutta. Osallistuttiin EUROCADRESin koordinoimaan Mobilnet-projektiin, jonka portaalin kautta saadaan tietoa muiden Euroopan maiden työskentelyolosuhteista. Hyödynnettiin myös työvoimahallinnon Eures-tietokantaa. Vierasjäsenyysmahdollisuus oli edelleen TEKin jäsenten käytössä heidän siirtyessään työskentelemään toiseen Pohjoismaahan. TEKin ulkomaankontaktihenkilöverkoston kautta välitettiin vertaistukea ulkomaille työhön lähteville jäsenille. Kansainvälinen yhteistyö FEANIin CPD (Continuing Professional Development) -komitean kautta perehdyttiin eurooppalaisten sisarjärjestöjen uraan ja osaamisen kehittämiseen liittyviin toimintoihin. FEANI News iin koordinoitiin artikkeleita, joten TEKin toiminta sai näkyvyyttä eurooppalaisissa järjestöissä. Nording-projektin CPD-ryhmän tapaamisissa vaihdettiin tietoja pohjoismaisten järjestöjen vastaavista palveluista ja toiminnoista. Ryhmä keskittyi yhteisen Internet Platformin kehittämiseen. Tavoitteena on tuoda pohjoismaisten insinöörijärjestöjen käyttöön toistensa osaamista ja hyviä käytäntöjä urapalveluissa ja osaamisen kehittämisessä. Käytännön vastuu hankkeesta on TEKillä. Julkaisut TEKrekry julkaisi Teekkarin työkirjan 15. kerran. Painos oli kpl ja sitä jaettiin kaikissa teknillisissä yliopistoissa. Työkirjalla on oma nettisivusto. TEKin vuotiaille jäsenille suunnattu Urafokus ilmestyi kolmannen kerran kappaleen painoksena. TEKrekry 20 vuotta TEKrekry täytti 20 vuotta. TEKrekry järjesti runsaasti erilaisia tilaisuuksia ja osallistui moniin tapahtumiin. Työnantajien toimeksiannot kaksinkertaistuivat edellisvuodesta. Saavutuksesta julkaistu lehdistötiede sai hyvin näkyvyyttä eri verkkosivustoilla. TEKrekry on TEKin hallitusohjelman kärkihankkeita. TEKrekryyn rekisteröityi uutta jäsentä. Vuoden loppuun mennessä rekisteröityneitä käyttäjiä oli yhteensä CV-tietokannassa oli CV:tä. Työpaikkatutkia oli asetettuna kpl. Vuoden aikana työnantajat ilmoittivat avointa työpaikkaa (1 470 kpl vuonna 2006). Avoimia työpaikkoja käytiin katsomassa kertaa. CV-hakuja avoimeen tehtävään tehtiin lähes 300. Eniten työpaikkoja ilmoitettiin tele-, tietoliikenne- ja tietojenkäsittelypalvelut -aloilta. Rakennusalan työvoimapula näkyi vuoden aikana selvästi myös TEKrekryssä. Myös julkisen sektorin työpaikkojen ilmoittelu kasvoi. Kolmannes avoimista paikoista oli asiantuntija- tai vaativan asiantuntijatason tehtäviä. TEKrekryn markkinointimateriaali uusittiin. Julkaistiin lehti-ilmoituksia ja toteutettiin lisäksi nettimainoskampanja. TEKrekryn järjesti useita markkinointi- ja yhteistyötapahtumia. 17

18 Koulutus- ja työvoimapolitiikka Alkuvuotta koulutus- ja työvoimapoliittisessa toiminnassa väritti vaikuttaminen eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan. TEK toteutti Tekniikasta hyvinvointia -kampanjan, jonka osana nostettiin esiin teknillisen korkeakoulutuksen heikkoa resursointia suhteessa alan merkittävään rooliin Suomen kansallisessa strategiassa sekä laajemmin ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämisessä. Helmikuussa järjestettiin yhteistyössä Uuden Insinööriliiton kanssa noin 150 teknillisen korkeakoulutuksen kehittäjää ja yhteiskunnallista vaikuttajaa koonnut Tekniikasta hyvinvointia -seminaari. Tapahtumassa julkaistiin vuonna 2006 käynnistyneen teknillisen korkeakoulutuksen kansallisessa strategiaprojektissa TEKin johdolla valmisteltu alan keskeisten toimijoiden kanssa pohjatyö alan strategian luomiseksi. Myöhemmin keväällä Suomen hallitusohjelmaan saatiin kirjaus teknillisen korkeakoulutuksen uudistamisesta ja strategian luomisesta. KOULUTUSVALIOKUNTA 2007 DI Katriina Schrey-Niemenmaa (pj.), EVTEKammattikorkeakoulu DI Kati Aaltonen, Foxconn Oy DI Mari Aaltonen DI Eric Enqvist, SciTech-Service Oy (TFiF:n edustaja) DI Kaisa Harju, Genimap Oy DI Sari Hintikka-Varis, Kansallinen Kokoomus rp TkL Raimo Hyvönen, eläkkeellä FM Jonna Häkkilä, Nokia Oyj DI Jari Jokinen, Opetusministeriö DI Siina Jokinen, TTY TkT Matti Juhala, TKK TkT Tuula Leskelä, TKK DI Kirsti Miettinen, TKK Koulutuskeskus Dipoli DI Hanna-Riikka Myllymäki, Yliopistojen Aikuiskoulutusverkosto UCEF DI Tapio Nikula, Keravan ammattiopisto Tekn. yo Kimmo O. Virtanen (varalla Emmi Laukkanen), Tampere (opiskelijaedustaja) TkL Veikko Porra, eläkkeellä DI Mari Puoskari, TKK TkT Mats Rönnholm, Åbo Akademi (TFiF) DI Reijo Saari, Oulun yliopisto DI Asko Saastamoinen, Agnico-Eagle Finland - Kittilä Mine Tekn. yo Henri Seppä (varalla Miikka Putto), Otaniemi (opiskelijaedustaja) FM Pirjo Silius-Miettinen, Eläketurvakeskus TkL Minna Takala, Nokia Oyj Tekn. yo Mari Toukola, Lappeenranta (varalla Eija Moilanen, Oulu) (opiskelijaedustaja) Sihteeri DI Sanna Allt, asiamies, TEK ry TkL Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja, TEK ry TEKin koulutusvaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana kuusi kertaa. Koulutusvaliokunnan ammatillisen osaamisen kehittämisen työryhmä AMOR kokoontui viisi kertaa ja teknillisen korkeakoulutuksen strategiatyöryhmä TEKSTRA kaksi kertaa. Koulutus- ja työvoimapolitiikasta tehtiin yhdeksän lausuntoa ja aloitetta. Lehdistötiedotteita annettiin yhdeksän. Tekniikan yhteistyöryhmä luomaan alan kansallinen strategia TEK teki aloitteen opetusministeriölle yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston, Uuden Insinööriliiton ja EVTEK-ammattikorkeakoulun kanssa teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen yhteistyöryhmän perustamisesta luomaan alan kansallinen strategia. Opetusministeriö tuki esitystä ja osoitti TEKille määrärahan yhteistyöryhmän perustamiseen. Vuosille 2007 ja 2008 jakautuva määräraha on tarkoitettu yhteistyöryhmän sihteeripalveluihin ja työseminaarien järjestämiseen. Tehtävänä oli luoda suomalaisen teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategia mennessä ja sen toimeenpanon seuranta vuosina 2008 ja Ryhmässä ovat edustettuna kaikki teknillisen korkeakoulutuksen keskeiset sidosryhmät: yliopistot, ammattikorkeakoulut, opiskelijat, opetuksen kehittäjät, työmarkkinajärjestöt ja poliittiset päätöksentekijät. Yhteistyöryhmä kokoontui syksyn aikana tiiviisti ja sai valmiiksi strategian päälinjat. Ryhmä jatkaa työskentelyä vuoteen Lisäksi strategiaprojektissa käynnistyi case-tutkimus ulkomaisten teknillisen korkeakoulujen strategisista kumppanuuksista ja fuusioista. Opetusministeriö rahoitti tutkimuksen toteuttamista. Merkittäviä koulutuspoliittisia uudistuksia vireillä Valtioneuvosto vahvisti suunnitelman koulutuksen ja yliopistossa harjoitettavan tutkimuksen kehittämisestä vuosina TEK vaikutti aktiivisesti kehittämissuunnitelman sisältöön. Useita teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen yhteistyöryhmän esityksiä sisällytettiin kehittämissuunnitelmaan. Esimerkiksi aloituspaikat nuorisoasteella insinööri AMK- ja DI-koulutuksessa mitoitettiin yhteistyöryhmän esityksen mukaisesti. Uuden hallitusohjelman myötä käynnistyi useita merkittäviä koulutuspoliittisia uudistuksia, joiden sisältöön ja eteenpäinviemiseen TEK on aktiivisesti vaikuttanut. TEKin kannalta erityisen keskeisiä teknillisen korkeakoulutuksen strategian luomisen lisäksi ovat yliopistouudistus, korkeakoulujärjestelmän rakenteellinen kehittäminen, innovaatioyliopiston perustaminen, ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus ja korkeakoulujen tulosohjausjärjestelmän uudistaminen. TEK pyrki edistämään teknillisten korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen resurssien kasvua. Lisäksi TEK vaikutti aktiivisesti muun muassa Bolognan prosessin etenemiseen ja European Institute of Technologyn (EIT) syntymiseen. EIT:n osaamisyhteisöjen pilotteihin valittiin mukaan TKK:n energia- ja ilmastotutkimus. TKK:n lisäksi mukana Suomesta ovat VTT, Neste Oil ja UPM-Kymmene. TEKin valtuuston syyskokous teki lahjoitukset innovaatioyliopiston säätiöpääomaan, Teknillisen korkeakoulun 100-vuotisjuhlavuoden myötä käynnistyneisiin ICT- ja energiatekniikan ja ilmastonmuutoksen tutkimusohjelmiin sekä Oulun yliopiston 50-vuotismerkkipäivän kunniaksi Pentti Kaiteran rahastoon. 18

19 Toiminnasta Suomalaisissa ja kansainvälisissä koulutuspoliittisissa seminaareissa pidettiin esityksiä. Koulutuspoliittisia artikkeleita julkaistiin Suomessa ja kansainvälisissä ammattilehdissä ja konferenssijulkaisuissa sekä yksi tieteellinen artikkeli European Journal of Engineering Education -lehdessä. TEKillä on useita edustuksia opetusministeriön koulutustoimikunnissa. TEK toimii jäsenenä FACTEn (Teknillistieteelliset akatemiat) koulutustoimikunnassa. Vuoropuhelu teknillisten yliopistojen ja niiden ylioppilaskuntien kanssa on jatkuvaa. Ylioppilaskuntien teekkarivaikuttajille järjestettiin perinteisesti koulutuspoliittinen työpaja helmikuussa teekkariseminaarin yhteydessä ja elokuussa Vierumäellä. Elokuussa järjestettiin työpaja myös YTN:n koulutuspoliittisten toimijoiden kanssa. TEK toimii aktiivisesti myös kansainvälisessä koulutuspolitiikassa. Vuosina koulutus- ja työvoimapoliittisen yksikön johtaja on eurooppalaisen insinöörikoulutusjärjestö SEFIn varapuheenjohtaja. Osallistavia työmenetelmiä käytettiin TEKin koulutus- ja työvoimapoliittisen yksikön järjestämissä tapahtumissa laajasti. Yhteistyöryhmä aloitti työskentelynsä Aulangon seminaarissa lokakuussa Aulangolla marraskuussa 2006 TEKin järjestämä teknillisen korkeakoulutuksen strategiatapahtuma kokosi yhteen alan keskeiset vaikuttajat. Kahden päivän työseminaarin tavoitteena oli luoda pohja alan kansallisen strategian valmistelulle. Työseminaarin tulokset on koottu julkaisuun "Yhteistyössä teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategia". Suomalaisen teknillisen korkeakoulutuksen visio määriteltiin työseminarissa: Suomalainen teknillinen korkeakoulutus on kansainvälisesti huipputasoista ja arvostettua ja tuottaa kehittyvän suomalaisen yhteiskunnan ja globaalin elinkeinoelämän tarvitsemaa osaamista, tutkimusta ja innovaatioita ihmisten ja ympäristön hyväksi. Tunnustettu huippututkimus ja uudet avaukset tukevat Suomen kilpailukykyä. Korkealaatuinen opetus- ja tutkimusympäristö houkuttelee osaajia kaikkialta maailmasta. 19

20 Teknologiatoiminta Syksyllä valmistunut TEKin Tulevaisuus käsissämme -asiakirja haastaa kestävään kehitykseen. TEKNOLOGIAVALIOKUNTA 2007 DI Matti Eskola (pj), Finn-Medi Tutkimus Oy DI Timo Ali-Vehmas, Nokia Oyj DI Christian Carlsson, Cetedev Oy Ab TkL Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy DI Sari Halonen, Nokia Oyj FT Jari Haukka, Kansanterveyslaitos tekn.yo Varpu Heikkilä, Tampere (op.ed.) DI Kai Hirvelä, Kvaerner Pulping Oy DI Jaakko Ihamuotila, Milleniumsäätiö DI Antti Juva, Tampereen Teknologiakeskus Oy DI Juhani Kalmi, Kone Oyj DI Timo Kekkonen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Prof. Erkki Leppävuori, VTT tekn. yo Jaana Lievonen, Oulu (op.ed.) DI Kari Myöhänen, Deublin Finland Oy DI Martin Ollus, VTT (TFiF) DI Heikki Rautajoki, Twinbic Oy DI Pasi Syvänen, Nokia Oyj DI Pekka Pellinen, sihteeri, TEK Teknologiavaliokunnan aloitteesta käynnistettiin hanke, jolla seurataan yliopistokeksijöiden oikeuksia koskevan lainmuutoksen vaikutuksia suomalaiseen innovaatiojärjestelmään. Toukokuussa järjestettiin asiaa käsittelevä paneelikeskustelu, jossa arvioitiin innovaatiojärjestelmämme kehitystä ja lainsäädännön tilannetta. TEKin ja VTT:n uusin Teknologiabarometri julkistettiin Selvitys kiinnittää erityistä huomiota verkkopohjaisen kaupankäynnin ja palvelujen tilaan Suomessa, maamme vähäiseen kansainväliseen houkuttelevuuteen sekä Tekniikasta hyvinvointia -kampanjan pääteemoihin. Myönteistä kehitystä on tapahtunut muun muassa yrittäjyyden toimintaedellytyksissä. Teknologiavaliokunta seurasi erityisesti Vanhasen II-hallituksen ohjelmassa mainitun innovaatiostrategian valmistelua. Valmistelutyö on käynnissä, päävastuu on KTM:n teknologiaosastolla. Strategian on määrä valmistua keväällä Teknologiavaliokunta asettaman työryhmän valmistelema päivitetty TEKin kestävän kehityksen asiakirja julkistettiin valtuuston syyskokouksen yhteydessä. Teknologiabarometrin kolmas toteutuskierros valmistui TEKin ja VTT:n yhteistyönä keväällä. Barometri nousi jälleen valtakunnalliseksi uutisaiheeksi, jonka tuloksiin viitattiin pitkin vuotta useissa yhteyksissä. Hanketta ja sen tuloksia esiteltiin useissa tilaisuuksissa. TEK ja sen teknologiavaliokunta osallistuivat valtioneuvoston ohjelmaan sisältyvän kansallisen innovaatiostrategian valmisteluun monella tasolla. Ensimmäinen kansallinen innovaatiostrategia julkistetaan keväällä TEKin hallitusohjelmaan sisältyvä kestävän kehityksen asiakirjan päivitystyö saatiin päätökseen. Uusittu asiakirja julkistettiin valtuuston syyskokouksen yhteydessä käynnistetty suomalaisen IPR-järjestelmän toimivuutta seuraavan hankkeen merkeissä järjestettiin ongelmatilanteita ja ratkaisumalleja kartoittava tapahtuma keväällä. Hanke jatkuu teknologiavaliokunnan ohjauksessa vuoteen Kansainvälisen standardisointijärjestö ISOn organisaatioiden yhteiskuntavastuuta koskevan standardin ISO toteutus eteni. Vuoden lopulla päätettiin vielä neljännen luonnostekstin valmistelusta. TEK osallistui sekä hankkeen kansallisen valmisteluryhmän että ISOn kansainvälisen työryhmän toimintaan. Teknologiayritysten uusia toimintamuotoja kehittävän Trio-ohjelman toiminta laajeni. Yhdessä alueseurojen kanssa pidettiin hankkeen tiedotustilaisuuksia TEKin jäsenille ja heidän työnantajilleen. Vuonna 2003 tehdyn, eri puolilla Suomea laadittujen teknologiastrategioiden yhteenvedon päivitystyö saatiin lähes valmiiksi. Uusi julkaisu ilmestyy vuoden 2008 alussa. Teknologiapoliittiseen päätöksentekoon vaikutettiin osallistumalla Tekesin valtuuskunnan, KTM:n t&k-asiain EU-jaoksen, ympäristöministeriön EU-jaoksen ja ministeriön ilmastotoimikunnan toimintaan. TEK osallistui YM:n ympäristöklusterin Ekotehokas yhteiskunta -tutkimusohjelman johtoryhmätyöskentelyyn ja tutkimushankkeiden arviointiin. Akavassa osallistuttiin elinkeinopoliittisen toimikunnan sekä ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaoksen työhön, ja valmisteltiin useita lausuntoja. Teollisuuden Palkansaajien teollisuuspoliittisen ryhmän toiminta oli aktiivista säännönmukaisine kansanedustajatapaamisineen. Eurooppalaisen kattojärjestö EMF:n ja pohjoismaisen IN:n kautta osallistuttiin palkansaajajärjestöjen yhteisten eurooppalaisten elinkeinopoliittisten linjausten valmisteluun. Teknologiapoliittiseen päätöksentekoon osallistuttiin antamalla KTM:lle, oikeusministeriölle ja opetusministeriölle teknologia-alaan liittyvät lausunnot. Tekniikan museon toimintaa tuettiin euron vuosiavustuksella. Vuoden lopussa käynnistettiin valmistelut museon toiminnan uudistamiseksi. Teknologiayrittäjyys Alkuvaiheen teknologiayrityksiin pääomasijoituksia tekevän Aloitusrahasto Veran (jonka perustamisessa TEKillä oli merkittävä rooli) rahoituspohja laajentui vuoden aikana olennaisesti. Lisäpääomituksen myötä Aloitusrahastosta on selkeästi tullut pysyvä ja merkittävä osa suomalaista alkavien yritysten rahoituskenttää, mikä oli TEKin tavoitteena. TEK ja sen yrittäjyysvaliokunta ovat tehneet merkittävää työtä yksityisten ihmisten pääomasijoituksien verovähennyskelpoisuuden edistämiseksi. Valtakunnan hallitusohjelmaan saatiinkin kirjaus verokannusteiden selvittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan asiaa. TEK on mukana tässä valmistelussa. TEK on vaikuttanut yrittäjyysasioihin myös Akavan Elinkeinopoliittisessa toimikunnassa sekä sen Ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaostossa. TEK oli aktiivisesti mukana käynnistämässä akavalaista yrittäjyyspalkintoa. Teknologiayrittäjän opas -sarjan ensimmäisestä, taloushallintoa ja rahoitusta käsittelevästä ensimmäisestä osasta ilmestyi toinen painos, jossa on otettu huomioon osakeyhtiölain muutokset. TEK tuki opiskelijoille suunnatun Venture Cup kilpailun toteutusta. Teknologiayrittäjyyttä edistettiin myös tukemalla Oulun Teknillisen Seuran järjestämin Teknologiayrittäjyyspäivien toteutusta sekä osallistumalla Tampereen Teknillisen Seuran perustaman teknologiayrittäjyyspalkinnon ehdokkaiden arviointiin. 20