Tekniikan Akateemisten Liitto TEK TEK VUOSIKERTOMUS 2006

Transkriptio

1 Tekniikan Akateemisten Liitto TEK

2 Puheenjohtajan katsaus Sisältö Toiminnan päälinjat 1 Kenttä- ja järjestötoiminta 3 Neuvottelutoiminta 6 Oikeudelliset palvelut 9 Koulutus ja työllisyys 10 Merja Strengell TEKin puheenjohtaja Teknologiatoiminta 12 Tutkimus 14 Vuosikertomus on hyvä paikka tarkastella kulunutta vuotta ja kertoa näkemyksiään ulkoja sisäpoliittisesta tilanteesta sekä luoda katsaus tulevaan. Vähän niin kuin Tasavallan Presidentti uudenvuoden puheessaan. Valtakunnassa meni hyvin ja samoin pääsääntöisesti myös jäsenkunnalla. Vaikka irtisanomiset olivat viime vuonna tavallisia uutisia, parani diplomi-insinöörien työllisyystilanne ja palkat nousivat. Tästä huolimatta TEK haluaa muistuttaa, ettei mikään ole pysyvää. Valmistelimme viime vuonna Tekniikasta Hyvinvointia -vaaliteemat, jotka tuovat esille niitä avaintekijöitä, joilla Suomi menestyy jatkossakin. Tulevan hallituksen ohjelma näyttää, menikö sanomamme huippuluokan teknillisestä koulutuksesta, t&k-panostuksen nostamisesta, verotuksen kannustavuudesta ja kolmikantayhteistyön jatkamisesta perille. Yritysten maailmanlaajuinen toiminta koskettaa yhä selvemmin ammattikuntaamme ja TEKiä. Sikäli, kun kansainvälisiä ohjeistoja (direktiivejä) ja sopimuksia laaditaan, on tärkeää olla vaikuttamassa niiden syntyyn ja sisältöön. Samalla on pystyttävä löytämään ja kehittämään niitä vahvuuksia, joita suomalaisella insinöörityöllä kiistatta on, myös maailman mittakaavassa. Haluamme jatkossakin kilpailla tuloksilla ja työn laadulla, emme esimerkiksi työpäivän pituudella. Yksi tavoite on, että voisimme esittää uusia työn tuloksiin ja laatuun sekä työelämän kehittämiseen liittyviä ajatuksia myös ensi syksyn TUPO-kierroksella. Viime vuonna selvitimme diplomi-insinöörikunnan näkemyksiä järjestöstä ja sen tulevaisuudesta. Syksyllä toteutettuun kyselyyn vastasivat sekä TEKin jäsenet että järjestöön kuulumattomat. Vaikka mullistavia muutoksia ei ole tapahtunut, antavat vastaukset varmasti miettimisen aihetta ja hyvät eväät jatkotoimille, joita tullaan pohtimaan paitsi toimistossa myös luottamushenkilöiden toimesta. TEKin ensimmäinen strategiakierros saatiin päätökseen viime vuoden aikana. Nyt on aika toteuttaa kirjatut suunnitelmat. Strategiaprosessi oli haasteellinen kaikille mukana olleille. Omasta puolestani uskon sen tuoneen tavoitteiden määrittelyyn ja toiminnansuunnitteluun lisää systematiikkaa ja pitkäjänteisyyttä. Strategiatyön jatkoksi pyrimme kehittämään järjestön luottamusmieselinten toimintaa. Tavoitteenamme on omalta osaltamme karsia turhaa touhuilua ja keskittyä tulevaisuuden kannalta keskeisiin kysymyksiin. Maailma muuttuu ja me sen mukana. TEK on halunnut olla muutokseen nähden etukenossa ja siinä on mielestäni onnistuttu. Myös järjestö on hyvässä vedossa. Toimistossamme tehty työilmapiiritutkimus osoitti, että meillä viihdytään ja se näkyy työn tuloksissa. Kehityskohteita toki löytyi ja tärkeää onkin se, että jatkossa henkilöstön kehittäminen jokapäiväistyy toimintamme olennaiseksi osaksi. Vuosikertomus antaa kattavan kuvan TEKin toiminnasta. Tämän toiminnan kautta haluamme näyttäytyä jäsenille paitsi arkisen työelämän asiantuntijana ja tukijana myös yhteiskunnallisena vaikuttajana, luomassa tekniikasta hyvinvointia koko yhteiskunnalle. Hallinto 15 Viestintä 18 Talous 19 TEKin vuosikertomus 2006 Toimittanut: TEK viestintäyksikkö Etu- ja takakannen kuvat: Antonin Halas Painopaikka: Painomerkki Oy, Helsinki Etukannen kuva: TEKin 110-vuotisjuhlakokouksessa kutsuttiin seitsämän uutta kunniajäsentä. Kannessa vasemmalta Gunnar Graeffe, Juhani Kuusi, Yrjö Neuvo, Kalevi Numminen, Pekka Rytilä ja Paavo Uronen. Kuvasta puuttuu Antti Saarialho. 2

3 Toiminnan päälinjat Heikki Kauppi TEKin toiminnanjohtaja Jäsenkunta TEKissä oli vuoden lopussa jäsentä, joista opiskelijajäseniä Vuosijäsenten määrä kasvoi 5 prosenttia. Muutenkin tasaisena jatkuneeseen kasvuun toi merkittävän lisän Kuntatekniikan akatyeemiset KIA :n järjestöäytyminen TEK-yhteisöön. Opiskelijajäsenten määrä laski hieman johtuen pienentyneestä sisäänotosta. Edunvalvonta työmarkkinoilla Työmarkinatutkimuksen mukaan TEKin jäsenten mediaanipalkka nousi 3,5 prosenttia vuonna Tämä on 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin arvioitu yleisen palkkatason rakennekorjaamaton kehitys Suomessa. Tulopoliittisen sopimuksen mukaiset palkankorotukset tulivat maksuun kesäkuun alussa. Kertomusvuonna oli voimassa vuoden 2004 lopulla solmittu tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Työehtosopimusneuvottelut rajoittuivat järjestökentän muutoksista aiheutuviin neuvotteluihin, joita käytiin energia-alalla. Tulopoliittisessa sopimuksessa sovitut työelämähankkeet ovat edenneet muuten kohtuullisesti, mutta luottamusmiehen asemasta ja toimintamahdollisuuksista käydyt neuvottelut päättyivät toukokuussa tuloksettomina. Teknologiateollisuudessa käytiin paikallisia neuvotteluja omalla ajalla matkustamisen korvaamisesta. TEKin toisella suurella sopimusalalla suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa valiteltiin vuoden mittaan työvoimapulaa. Alan palkat ovat kuitenkin edelleen selkeästi teollisuutta alempana, eivätkä ne ole väitetystä pulasta huolimatta lähentyneet. Ylitöiden korvaamisessa edistyttiin. Työmarkkinatutkimuksen mukaan työaikalain mukaista ylityökorvausta saavien osuus nousi yksityisellä sektorilla reilun prosenttiyksikön. Kokonaan korvausta vaille jäävien osuus laski yli viisi prosenttiyksikköä. Teknologiateollisuudessa kehitys oli muita aloja myönteisempi. Se johtuu todennäköisimmin parantuneesta työehtosopimuksesta. Kokonaisuutena asiallista korvausta saavien osuus on kuitenkin kaikilla aloilla kaukana hyväksyttävästä tasosta. Vapaa-aikana matkustamisen korvaamisessa edistyttiin erityisesti teknologiateollisuudessa. Uutena asiana toimintavuonna tuli esiin Toimihenkilöunionin pyrkimys nostaa oman sopimusalueensa ylärajaa nykyisestä, mikä onnistuessaan merkitsisi YTN:lle menetyksiä. Työelämän lainsäädäntö Eläkelainsäädännön uudistaminen jatkui yrittäjien, valtion ja kunnan eläkelakien uudistamisella työeläkelain periaatteiden mukaisiksi. Palkkaturvalakia muutettiin siten, että työaikapankkisaatavat tulivat sen piiriin. Muita vuoden aikana päätettyjä lakimuutoksia olivat laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin, laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä sekä osasairauspäivärahan käyttöönotto. Uudistettu yhteistoimintalaki eteni eduskuntakäsittelyyn. Siinä korostetaan työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutusta muulloinkin kuin irtisanomistilanteissa. Valmistelussa ovat edelleen työelämän tietosuojalaki ja koko joukko pienempiä lainmuutoksia. EU-tasolla on toimittu ennenkaikkea työaikadirektiivin ja palveludirektiivin parissa. Koulutus- ja teknologiapolitiikka Koulutuspolitiikassa jatkettiin työtä teknillisen yliopistokoulutuksen laadun parantamiseksi, missä tärkeimmät toimenpiteet olisivat merkittävä lisäpanostus teknillisten yliopistojen resursseihin ja samanaikainen vuotuisten sisäänottojen rajoittaminen 3.500:an. Vuoden aikana valmistui valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta laadittu globalisaatioselvitys, jonka johtopäätökset tukivat TEKin näkemyksiä. Myös poliittisessa kentässä alkaa näkyä merkkejä siitä, että tekniikan ylimmän opetuksen merkitys koko valtakunnan menestykselle lopulta ymmärrettäisiin. Teknologiapolitiikassa tuettiin valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjauksia maamme tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi. Palkinto- ja nuorisotoimintaa jatkettiin vakiintuneeseen tapaan. Yliopistoissa uusien yritysten perustamiseen kannustavaa Venture Cup -toimintaa tuettiin. TEKin keskeiset yhteiskunnalliset tavoitteet yhdistyivät Tekniikasta hyvinvointia -hankkeessa, jonka puitteissa tehtiin pohjatyötä teknillisen koulutuksen kansallisen strategian luomiseksi ja valmisteltiin eduskuntavaalien alla toteutettavaksi ilmoituskampanja, jossa teemoina ovat maailman huippuluokkaa oleva teknillinen koulutus, tutkimus- ja kehityspanostuksen nostaminen, verotuksen kannustavuus ja kolmikantaisen neuvottelujärjestelmän puolustaminen. Teknillisen korkeakoulutuksen kansallista 3

4 strategiaa haettiin TEKin järjestämällä kaikkien sidoshmien yhteisellä seminaarilla. Myös opetusministeriö tukee hanketta. Jäsenpalvelut TEKrekn käyttäjämäärä kaksinkertaistui edellisvuodesta. Uratilaisuuksien kävijämäärä pysyi ennallaan noin tuhannessa. Jäsenten uranhallinnan tukemiseksi julkaistiin toisen kerran UraFOKUS -lehti. Teekkarin työkirja tuotettiin 14. kerran. Jäsenkunnan tarve lakipalveluihin kasvaa vähitellen. Toimintavuonna vastattiin yhteensä noin jäsenkontaktiin. Lakitietosivuja ja työelämätilanteet -sivustoa ylläpidettiin ja täydennettiin verkossa. YTN-liittojen yhteistyönä tuotettiin uuta työsuhteisiin liityvää opasmateriaalia. Työmarkkinatutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa pelkästään sähköisenä. Vastaajien määrä kasvoi 6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sähköiseen valtuustovaaliiin siirtymistä valmisteltiin, mutta yhdistysrekisteri on ottanut sellaisen kannan, että sähköistä vaalia ei vielä voida järjestää juridisesti sitovana. Talous TEKin talousarvio toteutui varsin tarkkaan suunnitellun mukaisesti. Tulevaisuuden näkymät TEKin lähitulevaisuus vaikuttaa kokonaisuutena varsin vakaalta. Jäsenmäärä kasvaa tasaisesti ja liiton talous on vahvalla pohjalla. Jatkuvasti kehittyvä TEK TEKin strategiakierros saatettiin päätökseen hyväksymällä kahdeksan alakohtaista strategiaa. Loppuvuodesta toteutettiin laaja jäsentutkimus, jolla kartoitettiin jäsenkunnan ja myös ei-jäsenten suhtautumista TEKiin ja joihinkin keskeisiin työmarkkinakysymyksiin. TE- Kiltä toivottiin nykyistä aktiivisempaa roolia työmarkkinaedunvalvonnassa ja viestinnässä. Urapalvelut nousivat tärkeimmäksi jäsenpalvelujen kehittämiskohteeksi. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa, palkka- ja työsuhdeneuvontaa ja lehtiä arvostetaan, ja ne koetaan hyvin hoidetuiksi. TEK halutaan pitää itsenäisenä järjestönä, ja AKAVAa arvostetaan itsenäisenä keskusjärjestönä. Myös jäsenviestintää tutkittiin. Kokonaisuudessaan saatu palaute oli varsin myönteistä. Henkilöresursseja lisättiin perustamalla oikeudelliset palvelut -yksikköön uusi neuvontalakimiehen toimi. Uusi toimi on myös Uudenmaan alueasiamiehen vakanssi. Hänen toimipaikkansa on Otanimeen toimintavuonna perustettu Udenmaan aluetoimisto, jonne siirtyi myös toinen teekkariasiamiehistä. Johtamisen kehittämiseen ja sisäiseen tiedon liikkumiseen panostettiin. Toimenpiteistä mainittakoon osaamisen johtamisen mallin kehittäminen, TEK-leadership -ohjelma, itsensä johtamiskoulutus koko henkilöstölle sekä TEKakatemia ja TEKin töissä -koulutukset. Työilmapiiribarometrin tulokset paranivat selvästi vuodesta Kehityskohteita ovat yksiköiden välinen tiedonkulku, työn henkinen rasittavuus ja tasa-arvo. 4

5 Kenttä- ja järjestötoiminta Jäsenmäärän kehitys Jäsentilanne per oli Kasvua edellisvuodesta oli 2,4 %. Yt-neuvottelujen tukitoimet ja kenttäkierrokset keskeisiä TEKin työpaikkatoimintaa toteutetaan yksityisellä sektorilla Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n sekä julkisella sektorilla JUKOn kautta. Yksityisen sektorin työpaikkatoiminnan painopiste oli yrityskohtaisten yt-neuvottelujen tukemisessa sekä uusien luottamusmiesten valinnassa ja kouluttamisessa. Myös uusia YTN yritysyhdistyksiä perustettiin vuoden aikana. Vuoden 2006 aikana käytiin noin 140 (v noin 160) ylempiä toimihenkilöitä koskevaa erillistä yt-neuvottelua henkilöstön vähentämisestä tai lomauttamisesta. Talouden taantuminen johti noin 2300 (v noin 3000) ylemmän toimihenkilön irtisanomistai lomautusuhkaan. Neuvotteluilla ja muilla toimilla onnistuttiin vähentämään irtisanomisia. Osa onnistui löytämään työpaikan jo irtisanomisaikana, mutta työttömäksi päätyi noin 1200 (v noin 2200). Vuoden lopulla alkoi näkyä merkkejä talouden elpymisestä, mutta mm. tuotannon siirrot halvempiin maihin johtivat siihen, että yt-neuvottelujen määrä väheni vain hiukan. TEK vastasi yt-neuvottelujen tukitoimista huolehtimalla erityisesti sisäisestä tiedotuksesta ja seurannasta. Käydyt yt-neuvottelut lähes puolessa oli mukana TEKin asiamies tukemassa paikallisia neuvotteluja. TEKin asiamiehet osallistuivat vastuualueillaan yritysyhdistysten toiminnan kehittämiseen sekä paikallisen YTN-yhteyshenkilöverkoston ylläpitämiseen tai luomiseen. Varsinkin uusia luottamusvaltuutettuja ja luottamusmiehiä valittiin kiitettävästi. Yritysyhdistyshmän kehittämissuunnitelman toteutus saatettiin loppuun vuonna Uusia yritysyhdistyksiä perustettiin, ja niiden kokonaismäärä oli vuoden lopussa 104. Yrityskauppojen seurauksena joitakin yritysyhdistyksiä lopetettiin. Rakennusalan taustahmätoiminta aktivoitui. AKAVAn Pudotuspeli -kampanjan kenttätilaisuudet onnistuivat yli odotusten ja kentällä toteutettiin lukuisia asiaan liittyneitä tapahtumia. Pelkästään kenttätilaisuuksissa oli läsnä yli 2000 ihmistä. TES-toiminta TEKin asiamiehet hoitivat sovitulla tavalla TES-asioihin liittyvät neuvottelu- ja tukitehtävät sekä vastasivat omalta osaltaan YTN:n kenttätiedotuksesta. Pääpainona oli uusien sopimusten aikaansaaminen ja vanhojen tason parantaminen tulevia TUPO-kierroksia silmälläpitäen. Valmisteluissa myös onnistuttiin neuvottelutoimen ja kentän saumattoman yhteistyön avulla. Edunvalvontakoulutus YTN-liitot järjestivät pääsääntöisesti kaiken edunvalvontakoulutuksensa YTN:n nimissä. Vuoden aikana julkaistiin koulutuskalenteri, jota jaettiin sekä postitse että eri tilaisuuksissa. Osa koulutuksesta järjestettiin YTN/TUyhteistyönä. Sopimusalakohtaisia tilaisuuksia järjestettiin yli 20. Yhdessä Julkisen Sektorin Esimiehet ja Asiantuntijat JEAn liittojen kanssa järjestettiin kaksi kaksipäiväistä luottamusmieskurssia valtion sektorilla. Valtion sektorin luottamusmiehille järjestettiin kursseja VAKAVA :n kanssa. Koulutus painottui palkkausjärjestelmien kehittämistä koskeviin kysymyksiin. Kuntasektorin luottamusmiehille järjestettiin kaksi kurssia. Valtion sektorilla varsinkin yliopistoilla UPJ aiheutti tarvetta tilaisuuksiin, joissa asiaa käsiteltiin monipuolisesti. Toiminnanjohtaja Heikki Kauppi ja KIAn puheenjohtaja Hannu Halkola kättelevät Kuntatekniikan Akateemisten ja TEKin liittymis- ja yhteistyösopimuksen synnyttyä Teekkaritoiminta Toiminnan painopiste oli jäsenhankinnassa ja teekkarien työelämävalmiuksien vahvistamisessa. Suuret sisäänottomäärät olivat edelleen suuri haaste jäsenhankinnalle. Haasteeseen vastattiin muun muassa lisäämällä yhteistyötä opiskelijalehtien kanssa. Tekniikka&Talous -lehden opiskelijatilauksen yhteydessä toteutettuun harjoittelukyselyyn vastasi noin 9000 opiskelijaa. TEKin teekkariseminaarissa käsiteltiin muun muassa FuturEng-hankketta. Teekkarikulttuuria tuettiin järjestämällä valtakunnalliset jäynäkisat. Opiskelijoiden valmiuksia työelämään tuettiin erilaisilla työlainsäädäntöä ja työnhakua käsittelevillä tilaisuuksilla. TEKin hallitusohjelman mukaisesti, paikkakunnilla joilla on teknillinen yliopisto, toteutettiin työmarkkina-aiheinen kurssi, josta annetaan opintopisteitä. Opiskelijoille tuotettiin kiltakansio, joka sisältää yleistä tietoa työmarkkinoista ja TEKistä. TEKin edustajat osallistuivat teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien todistustenjakotilaisuuksiin. Heinäkuussa järjestettiin opiskelijatoiminnan strategiaseminaari TEKin opiskelija-aktiiveille. Turussa ja Vaasassa järjestettiin yhteistyössä Turun ja Vaasan yliopistojen sekä Åbo Akademin kanssa kurssi työoikeudesta. Vastaavat kurssit ovat käynnistyneet tai käynnistymässä myös muilla paikkakunnilla. Syksyllä järjestettiin yliopistojen harjoittelusta vastaaville harjoitteluseminaari. Jäsen- ja järjestötoiminta TEK toimi aktiivisesti kansainväliseen konserniyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä käsittelevässä Teollisuuden Palkansaajien yhteistyöhmässä. Muuta järjestöyhteistyötä harjoitettiin tarpeen mukaan mm. SAK:laisen PAU-liiton kanssa, joka toimii erityisesti Postin piirissä. Uutena jäsenhmänä TEKin liittyi KIA (Kuntatekniikan akateemiset) STTK:n piiristä. 5

6 Syksyllä YTN:n, Akavan ja JUKOn järjestämät Pudotuspeli-kampanjan tapahtumat yhdeksällä eri paikkakunnalla keräsivät väkeä kaikkiaan yli 2000 henkeä. TEKin edustajat osallistuivat AKAVAn alueelliseen toimintaan ja sen kautta TE-keskusten ja työhallinnon neuvottelukuntiin, maakuntaliittojen ja työsuojelupiirien toimintaan sekä palkansaajajärjestöjen alueelliseen yhteistyöhön. AKAVAn aluetoimikunnissa toimii TEKin edustajia. Syksyllä järjestetty AKAVAn kenttäkierros oli menestys ja tilaisuuksissa oli runsaasti osallistujia. Teknillisille alueseuroille järjestettiin neuvottelupäivä yhdessä TEKin kerhojen kanssa valtuuston kokouksen yhteydessä. Alueseurojen toiminnassa huomio kiinnitettiin alueelliseen vaikuttavuuteen ja jäsenhankintaan. TEKissä toimii 18 kerhoa. Kerhojen yhteenlaskettu jäsenmäärä vuoden lopussa oli yli Kerhojen tilaisuuksiin osallistui noin 3300 henkilöä. Suomen Matemaatikko-, Fyysikko- ja Tietojenkäsittelytieteilijäliitto SMFL:n opiskelijatoimintaa kehitettiin. Jäsenmäärä kehittyi odotetusti ja oli toimintavuoden lopussa yli Kaikkiaan TEKin kenttäorganisaation tilaisuuksiin osallistui vuoden aikana yli henkeä. JÄSENPALVELUVALIOKUNTA 2006 DI Turo Turja (pj.), Maan Auto Oy DI Anne Antila, Hollolan kunta DI Jori Byskata, Metso Paper Oy (TFiF) Tekn. yo Jani Heimala, Lappeenranta (op.ed.) DI Pauli Jantunen, Faciliment Oy DI Kimmo Karinen, VWR International Oy DI Sari Kohonen, Stora Enso Publication Papers Oy Ltd FK Pekka Koivisto, Vakuutusvalvontavirasto (SMFL) DI Alari Kujala, eläkkeellä DI Lars Miikki, Tomi Järvelin Design Oy DI Antti Myllys, Metos Oy Ab DI Jarmo Nieminen, Tellabs Oy DI Vivi Paljakka, TKK DI Esa Rahiala, Satakunnan ammattikorkeakoulu DI Petri Takala, Nokia Oyj DI Leena Westlund, EADS Secure Networks Oy OTK Joel Salminen, yksikönjohtaja, TEK Asiamies Joonas Grönlund, sihteeri, TEK Jäsenpalveluvaliokunta JV käsitteli toimintavuoden aikana useita keskeisiä järjestön ja sen jäsenistöön liittyviä asioita. Toimintavuotta värittivät erityisesti pavelustrategiatyö, jäsenpalvelujen ja palveluprosessien kehittäminen sekä jäsenedustavuuden nostaminen. Valiokunta käsitteli myös kerhojen ja alueseurojen avustusanomukset, muita TEKin strategioita, vakuutusten hintavertailua, valtuustovaaleja 2008 sekä erilaisia TEKin tutkimuksia ja niiden tuloksia. TEEKKARIVALIOKUNTA 2006 Varsinainen jäsen Eero Holmila, puheenjohtaja Tommi Kemppainen, Espoo Juha-Pekka Onnela, Tampere Jani Peltoniemi, Lappeenranta Jaana Lievonen, Oulu Martin Flät, Turku Kimmo Levonen, Vaasa Markku Harmaala, sihteeri, TEK Jäsenedut TEK tilasi edelleen vuosijäsenilleen Talouselämä- ja Tekniikka&Talous -lehdet. Opiskelijajäsenillä oli mahdollisuus tilata Tekniikka&Talous -lehti maksutta. Eläkeläisjäsenet saivat lehdet, jos maksoivat eläkeläisen jäsenmaksun. TEKin palkansaajajäsenet olivat pääsääntöisesti vakuutettuina työttömyyden varalta IAET-kassassa. Kassan jäsenmaksuosuus TEKin vuosijäsenmaksusta oli 45 euroa. Henkilökohtainen varajäsen Aleksi Päiväläinen, Espoo Mikko Kesti, Tampere Paavo Leinonen, Lappeenranta Jouni Knuutinen, Oulu Antti Hakala, Turku Anna-Kaisa Karppinen, Vaasa Teekkarivaliokunta piti vuonna 2006 kahdeksan kokousta, joista yksi oli vaihtokokous. Kokouksissa käsiteltiin sääntömääräisten tehtävien kuten hallinnon opiskelijaedustajien valinnan ohella mm. teekkariyhteisöjen yhteistä kantaa teekkarilakin käyttöoikeudesta ja koko teekkarikenttää koskettavia asioita kuten suhtautumista tutkintomaksuihin ETA- ja EU-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. 6

7 YTN YRITYSYHDISTYKSET 2006 ABB Ylemmät Toimihenkilöt Helsinki ABB Ylemmät Toimihenkilöt. Aberdeenin Asiantuntijat Ahlströmin ylemmät toimihenkilöt Ålandsbankens Förmän och Specialister rf Andritz Savonlinnan Ylemmät Toimihenkilöt Atrian Ylemmät Toimihenkilöt BGS:n Asiantuntijat Borealiksen Ylemmät Toimihenkilöt Danisco Finland Ylemmät Toimihenkilöt Digitan Ylemmät Toimihenkilöt EDC:n Ylemmät EJL Keskijohdon Yhdistys Elisan Ylemmät Toimihenkilöt EYT Enator-hmän Ylemmät Toimihenkilöt Enson Ylemmät Toimihenkilöt EYT Espoon Sähkön Ylemmät Toimihenkilöt Fennia-hmän Ylemmät Toimihenkilöt Finnairin Insinöörit FIRY Finnairin Ylemmät Toimihenkilöt Finnveran akavalaiset Foster Wheelerin Ylemmät Toimihenkilöt FYT Ylemmät Toimihenkilöt GE Hydro Ylemmät Toimihenkilöt Helsingin Bussiliikenteen Esimiehet ja Asiantuntijat HBEA Helsingin Telakan Ylemmät Toimihenkilöt. Honeywellin Ylemmät Toimihenkilöt If-vakuutuksen Esimiehet ja Asiantuntijat Inex-konsernin Ylemmät Toimihenkilöt IVOn Ylemmät Toimihenkilöt r.y. Jaakko Pöy-Yhtiöt Ylemmät Toimihenkilöt Kejon Ylemmät Toimihenkilöt Kemi Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt Kesko-konsernin esimiehet ja asiantuntijat Kone Cargotecin Ylemmät Toimihenkilöt Koneen Ylemmät Toimihenkilöt Konsulttialan Ylemmät Toimihenkilöt Kvaerner Powerin ylemmät toimihenkilöt - KPY Lahti Energia Oy:n Akavalaiset LME Ylemmät Toimihenkilöt Maa ja Vesi Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt Metsä-Serlan Ylemmät Toimihenkilöt Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT Myllykosken Ylemmät Toimihenkilöt Nesteen Ylemmät Toimihenkilöt Nokia Keski-Suomi Ylemmät Toimihenkilöt KeSYT Nokia Pääkaupunkiseudun Ylemmät Toimihenkilöt NOPSY Nokian Oulun seudun ylemmät toimihenkilöt Nokian Renkaat Oyj:n Ylemmät Toimihenkilöt Nokian Salon Ylemmät toimihenkilöt NSY Nokian Tampereen Ylemmät Toimihenkilöt NTYT Nordean Johtajat Nordea-hmän Ylemmät Toimihenkilöt OEA - OP-Esimiehet ja Asiantuntijat Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT Otis Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt Outokumpu Poricopper Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt Outokumpu Stainless Steel Ylemmät Toimihenkilöt Oy Keskuslaboratorion Ylemmät Toimihenkilöt Paikallisosuuspankkien Esimiehet ja Asiantuntijat PEA Patria Vammalan Ylemmät Toimihenkilöt Patruunatehdas Lapua Oy:n ylemmät toimihenkilöt PIC-konsernin Ylemmät Toimihenkilöt PICYT Piiylemmät - PYRY Pirellin Ylemmät Toimihenkilöt Pohjola-Yhtiöiden Akavalaiset Primasoftin asiantuntijat TILA Rautaruukin Hämeenlinnan Ylemmät Toimihenkilöt Rautaruukin Raahen ylemmät toimihenkilöt Rautaruukin Ylemmät Toimihenkilöt Rintekno-Ryhmän Ylemmät Toimihenkilöt Saarioisten Ylemmät Toimihenkilöt Sähköturvallisuuden ylemmät toimihenkilöt Salcompin Ylemmät Toimihenkilöt SYT Sammon Esimiehet ja Asiantuntijat Santenin Ylemmät Toimihenkilöt Schering Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt - SY- NERGIA Siemensin Ylemmät Toimihenkilöt Sisu Dieselin Ylemmät Toimihenkilöt (Si- DiT) SOK-Yhtymän Ylemmät Toimihenkilöt SysOpen Digia Ylemmät Toimihenkilöt - SD-YT Tamrockin Ylemmät Toimihenkilöt Tapiola-hmän Esimiehet ja Asiantuntijat TEA Teleyritysten Ylemmät Toimihenkilöt, TELY TeliaSoneran Ylemmät Toimihenkilöt Teollisuuden Voiman Ylemmät Toimihenkilöt Tervakoski Osakeyhtiön Ylemmät Toimihenkilöt TietoEnatorin Oulun seudun Esimiehet ja Asiantuntijat Tieto-konsernin Asiantuntijat Turun Telakan Ylemmät Toimihenkilöt Työterveyslaitoksen diplomi-insinöörit ja fyysikot Ulkomaankauppaliiton Ylemmät Toimihenkilöt UPM-Kymmenen Ylemmät Toimihenkilöt (UK-YT) Upofloor Oy:n Ylemmät toimihenkilöt Valion Ylemmät Toimihenkilöt Vantaan Energian Ylemmät Toimihenkilöt Veikkauksen Päällikköyhdistys Veitsiluodon Ylemmät Toimihenkilöt Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaiden ylemmät toimihenkilöt Veritaksen Ylemmät Toimihenkilöt VR Akava Wanajan Ylemmät Toimihenkilöt WYT Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt WYT YLEn Ylemmät Toimihenkilöt ALUESEURAT 2006 Jyväskylän Teknillinen Seura Kajaanin Teknillinen Seura Kanta-Hämeen Teknillinen Seura Kokkolan Teknillinen Seura Kuopion Teknillinen Seura Kymenlaakson Teknillinen Yhdistys Lahden Diplomi-insinöörit ja Arkkitehdit Lapin Insinööri- ja arkkitehtiyhdistys Lappeenrannan Teknillinen Seura Oulun Teknillinen Seura Pietarsaaren Teknillinen Seura Pohjois-Karjalan Teknillinen Seura Porin Teknillinen Seura Raahen Teknillinen Seura Rauman Teknillinen Seura Savonlinnan Diplomi-insinöörit ja Arkkitehdit Suur-Savon Teknillinen Seura Tampereen Teknillinen Seura Tekniska Klubben i Vasa Turun Teknillinen seura Vaasan Teknillinen Seura Varkauden Teknillinen Seura Vuoksenlaakson Teknillinen Seura TEKin KERHOT 2006 Akateeminen Teekkarikerho AATE Arkkitehtikerho Biotekniikan kerho DIAS-kilta Graafinen kerho Heinolan DiA-kerho Ilmailuinsinöörien kerho Insinöörien Rouvat Lounais-Suomen Tekniikan Akateemiset Naiset Teknikens Akademiska Kvinnor i Sydvästra Finland (Aboa TEK) LVI-kerho Maanmittausinsinöörien kerho Naispolyteekkarit (Napoli) Organisaation kehittäjät ja suunnittelijat (KESSU) Rakentajain kerho TEKin Naisakatemia (TEKNA) Tiekerho (Traficum) Turun DI-kerho Valmistustekniikan seniorit (MULJU) MUUT JÄSENRYHMÄT Sairaalafyysikot Suomen Matemaatikko-, Fyysikko- ja Tietojenkäsittelytieteilijäliitto SMFL Suomen Suunnittelumaantieteilijöiden Liitto (SUM) PAIKALLISYHDISTYKSET 2006 VALTIO Kauppa- ja teollisuusministeriön Diplomi-insinöörit KTMDI Otaniemen TEK-tutkijat Puolustusvoimien Diplomi-insinöörit PVDI Säteilyturvakeskuksen Insinöörikunta Tekes TEK Tiehallinnon akateemiset Työsuojeluhallinnon diplomi-insinöörit Yliopistojen yli- ja laboratorioinsinöörit YLI Ympäristöministeriön Tekniikan Akateemiset YTEK Virastoissa ja laitoksissa toimii lisäksi JUKOn paikallisyhdistyksiä, joiden toiminnassa TEKin jäsenet ovat mukana KUNTA Sairaalafyysikot Kuntatekniikan Akateemiset KIA MUUT Tieliikelaitoksen Diplomi-insinöörit 7

8 Neuvottelutoiminta Vuosi oli kaksi- ja puolivuotisen tulopoliittisen sopimuksen ns. toinen vuosi. AKAVA oli saanut sopimukseen läpi varsin paljon omia esityksiään mm. palkkaratkaisujen prosenttipainotteisuudesta. TUPO Tulopoliittinen sopimus on voimassa Sopimukseen perustuvat toisen vuoden palkankorotukset olivat 1,4 % yleiskorotus sekä 0,4 %:n liittoerä. Lisäksi korotuksen yhteydessä maksetaan sopimusaloittain määräytyvä tasa-arvoerä. Korotukset maksettiin kesäkuun alusta lukien. Tuposopimuksessa oli sovittu myös laajasta työelämän kehittämispaketista sekä osaamisen vahvistamisesta ja kehittämisestä. Henkilöstöedustajien toimintaedellytyksistä ei saavutettu yksimielisyyttä ja neuvottelut siirrettiin liittotasolle. Helmikuussa työmarkkinajärjestöt järjestivät liitoille kyselyn paikallisesta sopimisesta ja sopimisen edistämisestä. Kyselyn tuloksia selvitettiin maaliskuussa Paikallisen sopimisen seminaarissa. Osana valtionvarainministeriön Suomi maailmantaloudessa -hanketta pidettiin vuoden aikana työmarkkinajärjestöjen keskinäiset toimialavuoropuhelut, joiden tulokset koottiin yhteen. Asiasta pidettiin syksyllä valtiovarainministeriön seminaari. Tulopoliittiseen sopimukseen liittyi myös valtiovallan toimenpiteitä kuten mm. veroratkaisu, kansainväistä kilpailukykyä parantavat liikeinvestointihankkeet, kilpailua tukeva innovointitoiminta, kuntien valtionosuudet, työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli, talousrikosten torjunta, indeksiehto ja valtion henkilöstömenojen budjetointi. Teollisuus YTN-EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) palkkapöytäkirjan mukaiset korotukset 1,7 % yleiskorotus ja 0,2 %:n paikallinen erä toteutettiin työehtosopimusten ulkopuolisille ylemmille toimihenkilöille (esim. elintarvike, metsä- ja rakennusteollisuus) kesäkuun alusta lukien. Teollisuuden kaksi- ja puolivuotiset työehtosopimukset noudattivat tupon linjaa. Kemianteollisuudessa palkankorotukset noudattivat omaa palkkapöytäkirjaa, joka perustui YTN-EK -palkkapöytäkirjan linjalle. LTY-sektorin työehtosopimuksen korotukset olivat tupon mukaiset. Teknologiateollisuus EK:n kentän toiseksi suurimman työehtosopimuksen, teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtospoimuksen synnyttäminen oli vaikeaa. Tämä heijastui työehtosopimuksen jatkuvaan neuvottelumenettelyyn ja työehtosopimuksessa sovittujen työhmien työskentelyyn. Vapaa-aikana matkustamista selvittänyt työhmä julkaisi tutkimuksen matkustamisesta toukokuun loppuun mennessä, jonka jälkeen annettiin historiallinen yhteinen kiertokirje tilanteesta. Yritystasolla vapaa-aikana matkustamissopimusten erimielisyyksiä hmä käsitteli 11, joihin tutustuttiin yrityskäynneillä. Eo. yrityksistä kymmenessä on myöhemmin päästy sopimukseen. Ratkaisulautakuntaan on viety yksi erimielisyys. Ratkaisulautakunnan päätös ei antanut suuntaa paikallissopimusten sopimiselle. Vuoden aikana syntyi 13 uutta paikallista sopimusta. Vuoden lopussa sopimusten piiriin kuului noin 48 % ylemmistä toimihenkilöistä. Henkilöstöedustajien tiedonsaanti- ja koulutus- ja korvaustyöhmä selvitti taustoja tutustumalla eri yritysten käytäntöihin. Ryhmä ei saavuttanut merkittävää edistystä vuoden aikana. Vaikkei teknologiateollisuuden työehtosopimus kuulunutkaan tuposopimukseen, noudatettiin palkankorotuksissa tupolinjaa. Palkankorotusten kustannusvaikutus oli kesäkuun alussa 1,9 %, joka toteutettiin etupäässä yleiskorotuksena. Suunnitteluala Suunnittelualalla toteutettiin 1.6. tuposopimuksen mukainen 1,6 prosentin yleiskorotus. Lisäksi toteutettiin 0,3 prosentin liittoerä, joka käytettiin monin paikoin yleiskorotuksena. YTN:n suunnittelualan taustahmä toimi hyvin aktiivisesti. Työnantajaliiton, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL :n, kanssa toteutettiin jatkuvan neuvottelun periaatetta ja neuvottelut käytiin pääsääntöisesti yhteisessä pöydässä TU:n kanssa. Esillä olivat erityisesti luottamusmiesten tiedonsaantija toimintaedellytykset. Aiheesta järjestettiin SKOL:n, TU:n ja YTN:n yhteinen seminaari Alkusyksystä työnantajalle jätettiin luonnos SKOL-YTN:n yhteistoimintasopimukseksi, jossa esitettiin YTN:n näkemys ja keskeiset ehdot luottamusmiesten tiedonsaanti- ja toimintaedellytyksiksi. Asiakokonaisuuden käsittelyssä ei kuitenkaan sanottavasti edetty. Energia-ala Energia-alan palkankorotustaso noudatti tuposopimuksen linjaa. Yhdistyneen työnantajaliiton, Energiateollisuuden, kahden eri työehtosopimusjärjestelmän yhdistämisneuvottelut aloitettiin keväällä. YTN neuvotteli yksin ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksista. Neuvotteluyhteistyötä tehtiin asiasta riippuen sekä KTN:n että TU:n kanssa. Sopimusten yhdistymisneuvotteluja ylempien osalta haittasi vielä se, ettei Finergyn edellistä työehtosopimusta oltu saatu vielä jalkautettua yrityksiin. Varsinaiset yhdentämisneuvottelut pääsivät käyntiin vasta maaliskuussa, eikä vuoden aikana saavutettu merkittävää edistystä. Energia-alalla järjestettiin syksyllä YTN:n ja työnantajien yhteinen työmarkkinaseminaari, jossa yritysten edustajien kanssa pohdittiin sopimusten yhdistämisproblematiikkaa. Tikli Työnantajaliitto Tiklin kentän sopimukset Tietoala (mm. Sonera), Tietoliikenne- ja informaatiotekniikka (mm. Elisa) sekä Viestinvälitys- ja logistiikka-ala (mm. Suomen Posti) noudattivat tuposopimuksen palkankorotuslinjaa. Toimintavuoden aikana jatkettiin tietoalan ja tietoliikennealan sopimusten yhdistämisneuvotteluja. Metsäteollisuus Metsäteollisuus noudatti palkankorotuksissa YTN-EK palkkapöytäkirjaa. Lisäksi metsäteollisuudessa noudatettiin pöytäkirjaa tulopoliittisen kokonaisratkaisun tekstikysymyksistä. Neuvotteluja haittasivat UPM:n Voikkaan tehtaan lakkauttaminen, sen mukanaantuomat yt-neuvottelut ja Paperiliiton sekä TU: n mielenosoitusseisokit. Ylempiä toimihenkilöitä uhattiin irtisanomisilla, mikäli osallistuisivat mielenosoitustoimintaan. YTN perusti UPM:n tilannetta hoitamaan kriisihmän, 8

9 joka toimi yt-neuvottelujen ja niihin liittyvien ratkaisujen ajan. Syksyllä YTN pääsi mukaan metsäteollisuuden tulevaisuustyöhmän työskentelyyn sekä oli mukana toimialavuoropuhelussa. Vuoden aikana ei edistytty henkilöstöedustajien tiedonsaanti ja toimintaedellytysten neuvotteluissa. YTN järjesti perinteisen IPE-palkkatutkimuksen syksyllä. TEKin yksityisen sektorin valiokunta (YV) laati alkuvuodesta TEKin yksityisen sektorin toimenpideohjelman vuosille työmarkkinastrategian pohjalta. Palveluala Palvelualoilla (mm. kauppa, vakuutus) toteutettiin korotukset vanhan Palvelutyönantajien (PT) ja YTN:n yleissopimuksen mukaisesti. Palvelualalle syntyi vuoden lopussa uusi suuri työnantajaliitto, kun rahoitus- ja vakuutusalan työnantajat perustivat yhteisen Finanssialan Keskusliiton. YTN:lla on rahoitusalalla yhteinen työehtosopimus Ammattiliitto Suoran kanssa. Vuoden loppupuolella aloitettiin rahoitus- ja vakuutusalan työehtosopimusten yhdistämisneuvottelut. Palkankorotukset toteutettiin tuposopimuksen linjausten mukaisesti. Yksityisen laboratorioalan YTN:n ja TU:n yhteiseen työehtosopimukseen neuvoteltiin tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuvasta palkkausjärjestelmästä, jonka liittojen välinen työhmä oli valmistellut. Neuvotteluissa edistyttiin, mutta ratkaisu siirtyi seuraavalle vuodelle. Ylempien toimihenkilöiden palkankorotus kesäkuun alussa oli 2,2 %:n yleiskorotus. Kuntasektori Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkankorotukset noudattavat tupotasoa. Kuntasektorilla toteutettiin palkkaohjelman viimeinen osa, jolloin syyskuun alussa järjestelyvararatkaisulla ohjattiin korotuksia ohjelman mukaisesti. Sairaalafyysikoiden palkkaongelmaa ratkottiin paikallisilla neuvotteluilla, jolloin usealla paikkakunnalla onnistuttiin etenemään. Teknisten sopimuksen palkankorotukset olivat 1.6. yleiskorotus 1,8 %, kertakorvaus heinäkuun varsinaisesta palkasta 0,3 % elokuussa ja paikalliset järjestelyvarat 0,5 % 1.9. lukien. Kuntateknisten edunvalvonnan tehostamiseksi JUKO ja Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ovat vuoden aikana lisänneet yhteistyötään. Insinööriliiton ja Kuntien teknisten keskusliiton fuusioiduttua tuli yhteistyön tiivistäminen entistä tärkeämmäksi. Kuntasektorin jäsenille jaettiin neljä Kuntatiimi-lehteä. IL:n ja KTK:n fuusiojärjestelyt saivat aikaan, ettei IL:n järjestämisvuorossa olleita luottamusmiespäiviä pidetty. Valtiosektori Vuoden 2006 kesäkuun yleiskorotus oli 1,4 %, liittoerä 0,4 %, ja lisäksi korotukseen kuului mahdollinen tasa-arvoerä. Toimintavuonna käytiin valtion virastoissa ja laitoksissa uuden palkkausjärjestelmän (UPJ) käyttöönottoneuvotteluja. UPJ kattaa nyt käytännöllisesti koko valtiosektorin. Samanaikaisesti uusien sopimusten rinnalla on päivitetty vanhimpia voimassaolleita sopimuksia (mm. STUK). Palkkausjärjestelmäneuvottelut ovat kangerrelleet etenkin yliopistosektorilla. TEK järjesti syksyllä oman yliopistoille suunnatun UPJ-seminaarin. Yhdessä JEAn ja VAKAVAn kanssa järjestettiin neljä kaksipäiväistä luottamusmiesten neuvottelupäivää sekä kolme palkkausjärjestelmäneuvottelupäivää. Luottamusmiehet osallistuivat myös JUKOn luottamusmieskursseille. Keppi ja Porkkana -tiedote lähetettiin valtiosektorin jäsenille neljä kertaa toimintavuoden aikana. Työmarkkinayhteydet TEKin edustajat toimivat AKAVAn hallituksessa, toimikunnissa ja työhmissä. TEK toimi aktiivisesti YTN:n hallinto- ja neuvotteluelimissä ja taustahmissä sekä yritysyhdistyksissä. TEKin toiminnanjohtaja toimi AKA- VAn ja YTN:n varapuheenjohtajana. TEK on Teollisuuden Palkansaajien, TP:n, jäsen. TP ajaa teollisuuden ammattiliittojen yhteisiä näkemyksiä niin teollisuus- kuin työehtosopimuspolitiikassa. TP:n toiminnassa painotettiin teollisuus- sekä koulutuspoliittisia kysymyksiä. Yhteistyötä lisättiin kv-toiminnassa, etenkin eurooppalaisia yritysneuvostoja käsittelevässä EWC-toiminnassa. YTN-TU -yhteistyö toimi perinteisesti alakohtaisesti taustahmien kautta. Yhteistyötä tehtiin myös Myynnin ja Markkinoinnin Ammattilaiset SMKJ: n kanssa. TEK toimi julkisen sektorin neuvotteluorganisaatio JUKOssa Julkisen Sektorin Esimiehet ja Asiantuntijat JEA :n (TEK, DIFF, IL, SAFA, SEFE, SVAL, TRAL, YKL) kautta. JEAssa valmisteltiin liittojen yhteiset kannanotot ja toimintapolitiikka. TEKin edustajat toimivat useissa JUKOn elimissä sekä neuvotteluhmissä. Valtiosektorin edunvalvonta-asioita käsitteli JUKOn valtion neuvottelukunta ja kuntateknisten neuvotteluista ja sopimuksista huolehti JUKOn tekniikan jaos. Ahvenanmaalla julkisella sektorilla toimivien jäsenten etua ajettiin Allmänna Gruppen inom AKAVA Ålandin (DIFF, SEFE, TEK, SLML) kautta. TEKillä on voimassaolevat yhteistyösopimukset SAFAn, YKL:n ja Professoriliiton kanssa. Yhteistyötä STTK:laisten diplomi-insinööriyhdistysten kanssa hoidettiin tapauskohtaisesti. Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestön (KTN) kanssa jatkettiin yhteistyötä neuvottelu- ja sopimustoiminnassa kuntaja energia-aloilla. Tuottavuustoiminta TEK osallistui tuottavuuden kehittämiseen EK-YTN-tuottavuustyöhmässä sekä olemalla mukana Kansallisessa työelämän kehittämisohjelman projektien johto- ja seurantahmissä. EK-YTN-tuottavuustyöhmä järjesti syksyllä Ylempien toimihenkilöiden työsuhdepäivän yritysten henkilöstöjohdolle sekä ylempien toimihenkilöiden yhteyshenkilöille ja oli mukana järjestämässä Euroopan tuottavuuskonferenssia Suomessa. Kansainvälinen työmarkkinatoiminta TEK on Maailman metallin (International Metalworkers Federation IMF), Maailman kemian (International Federation of Chemical, Energy, Mine and General Workers Unions ICEM) ja palvelu, suunnittelu- ja telealojen maailmanliiton Union Network Internationalin (UNI) jäsen. ICEM on mm. allekirjoittanut kemian- ja energia-aloilla globaalisti toimivien yritysten sekä näiden muodostamien organisaatioiden kanssa työehtoja koskevia puitesopimuksia. Sopimusten määrä on kasvussa. Toiminta on painottunut verkostoitumiseen, sosiaalidialogiin ja ympäristökysymyksiin. IMF painottaa maailmanlaajuisten yritysneuvostojen toimintaa. IMF:n piirissä toimii kolmisenkymmentä yritysneuvostoa. IMF on solminut kansainvälisiä konsernikohtaisia raamisopimuksia (International Framework Agreements, IFA). Maailmanjärjestöjen lisäksi TEK on Eurooppatason Eurometallin (European Metalworkers Federation EMF), Eurokemian (European Mine, Chemical and Energy Workers Federation EMCEF) sekä palvelu-, suunnittelu ja telealojen liitto UNI-Euroopan (Union Network International Europe) jäsen. TEK on edustettuna EMF:n hallituksessa ja tärkeimmissä komiteoissa. Toimintavuoden aikana käsitellyt asiat koskivat sosiaalidialogin alakohtaista kehittämistä, työaikadirektiivin uudistamista, yhteisten koulutustavoitteiden ottamista eri maiden työehtosopimuksiin ja TES-neuvottelujen koordinoimista Euroopan tasolla. EMCEF käy alakohtaista sosiaalidialogia kemian, energia-alojen, kaivosalan ja metsä- 9

10 teollisuuden sopimussektoreilla. TEKin aloitteesta on ammattisihteeristöissä aktivoitu yhteistoimintaa Euroopan ylempien toimihenkilöiden neuvoston EUROCADRESin kanssa. Lisäksi on aktivoitu toimintaa työaikadirektiivin uudistamiseksi. TEKillä oli edustaja EMCEFin kautta EUROCADRESin hallituksessa. TEKin edustaja toimi myös EMCE- Fin ylempien toimihenkilöiden työhmän puheenjohtajana. Pohjoismaisella tasolla toimittiin Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöissä (IN). Kansainvälisessä toiminnassa toimittiin kiinteässä yhteistyössä suomalaisten liittojen kanssa. Eurooppatason kokousten valmisteluun ja asioiden ajamiseen valmistauduttiin ennen kokouksia pohjoismaisten liittojen kanssa. YKSITYISEN SEKTORIN VALIOKUNTA 2006 DI Ari Anttila (pj), Teollisuuden Voima Oy DI Kimmo Koskinen (vpj), Foster Wheeler Energia Oy DI Lotta Forssell, Fortum Power and Heat Oy DI Markus Hakala, Finnair Oyj DI Kristiina Hartikainen, Nokia Oyj DI Jer Jalassola, Kemira GrowHow Oy DI Iiro Jantunen, Nokia Oyj DI Kirsi Kaasinen, Outokumpu Technology Oy Tekn. yo Markus Kalliola, Otaniemi (opiskelijaedustaja) DI Pertti Kosunen, Electrowatt-Ekono Oy DI Aimo Leskelä, Nokia Oyj DI Petri Mure, Outokumpu Stainless Oy DI Mari Päätalo, WSP LT-konsultit Oy DI Pekka Riiali, TeliaSonera Finland Oyj DI Mikaela Runeberg, SysOpen Digia Integration Oy (TFiF:n edustaja) DI Elina Sillanpää, Metso Automation Oy DI Pirkko Syrjälä, M-real Oyj DI Pia Talja, GE Healthcare Finland Oy DI Jarmo Talvitie, Nokia Oyj Arkkit. Antti Varkemaa (SAFA:n edustaja saakka) Arkkit. Karla Sivula, (SAFA:n edustaja alkaen) FM Taiju Virtanen, Allergia- ja astmaliitto (YKL: n edustaja) DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK FM Teemu Hankamäki, valiok. sihteeri, TEK Yksityisen sektorin valiokunta (YV) kokoontui 10 kertaa. Kokouksissa käytiin läpi ajankohtainen neuvottelutilanne. Käsittelyssä ovat olleet AKAVAn ja YTN:n toimintaan liittyvät järjestö- ja edunvalvonta-asiat sekä sopimusalakohtainen neuvottelutilanne, käsittelyn painottuessa lähinnä teknologiateollisuuteen, suunnittelu- ja konsulttialaan sekä energia-alaan. Lisäksi kokouksissa on tarkasteltu mm. TUPOtyöhmien tilannetta ja työlainsäädännön hankkeita. YV:n tehtäviin kuului myös alkupalkkasuosituksen antaminen. YV järjesti Insinööriliiton TES-valtuuskunnan kanssa seminaarin, jonka aiheita olivat mm. YTN:n sääntömuutos, eduskuntavaaleihin liittynyt Työmarkkinoiden ABC -esite sekä luottamusmies- ja yritysyhdistystoiminta. TEKin edustaja johti Teollisuuden Palkansaajien yhteistyöhmää, jolle kuuluu mm. EWCyhteistyön ja IFA-sopimusten koordinointi kansallisella tasolla. TEKin jäseniä on aktivoitu EWC-toimintaan sekä heille on järjestetty koulutusta mm. Teollisuuden Palkansaajien seminaareissa. NILin (Nordiskt Ingenjörslönemöte) toimintaan osallistuttiin sihteeristötyöskentelyssä sekä osallistumalla Islannissa NILin kokoukseen, johon osallistuivat sekä insinööri- että diplomi-insinööriliitot. AKAVAn työelämän toimikunnan kautta vaikutettiin EU:n komission työskentelyyn sekä Euroopan tason neuvotteluihin EAY:n ja UNICEn välillä. AKAVAn kautta osallistuttiin KEY-yhteistyöhön. TEK on ollut aktiivinen työaikadirektiivin uudistamisen eteenpäinviemisessä. Työaika- VALTION VALIOKUNTA 2006 TKL Matti Ropponen (pj), Opetusministeriö DI Pentti Puhakka (vpj), KTM Tekn. yo Heini Hämäläinen (opiskelijaedustaja) DI Johanna Karimäki, TKK FM Kirsi Kyrkkö, Sosiaali- ja terveysministeriö FM Maija Lakio-Haapio, Puolustusvoimat DI Petteri Maunu, Sosiaali- ja terveysministeriö ( saakka) DI Suvi Melakoski-Vistbacka, TTY TkL Pekka Niemistö, Oulun yliopisto DI Mari Pajunen, TKK Lahden keskus DI Hannu Poutiainen, Kuopion yliopisto TkL Håkan Sandell, TEKES TkT Teemu Turunen-Saaresti, LTY Arkkitehti Pertti Vesanto, Valtion asuntorahasto DI Krister Steinby, Åbo Akademi (TFiF:n edustaja) Arkkit. Minna Perähuhta, Ympäristöministeriö (SAFAn edustaja) FK Marja-Leena Komulainen, Ilmatieteenlaitos (YKL:n edustaja) DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK OTK Anja Helin, valiokunnan sihteeri, TEK Valtion valiokunnan toimintavuoden painopisteenä on edelleen ollut valtionhallinnon uuden palkkausjärjestelmän laajentuminen, käyttöönotto ja osin jo soveltaminen. Syksyllä valiokunta asetti tavoitteensa seuraavalle sopimuskierrokselle. Tavoitteissa keskitytään neljään teemaan: matka-aikana tehdyn työn lukeminen työajaksi, luottamusmiehen aseman ja toimintaedellytysten parantaminen, tulospalkkauksen kehittäminen ja yt-menettelyn periaatteiden täsmentäminen valtion alueellistamshankkeen osalta direktiivin uudistamiseen vaikutettiin myös Suomen EU-puheenjohtajakaudella, mutta tuloksiin ei vielä päästy. TEK oli myös mukana järjestämässä Suomessa UNIn naisseminaaria. TEK oli mukana ASEM-huippukokouksen yhteydessä pidetyssä ay-seminaarissa. TEKin edustaja piti IN:n ja Japan IMF:n seminaarissa Tokiossa luennon Naisten yhtäläisistä oikeuksista työelämässä Suomessa. Palveludirektiivin uudistukseen otettiin kantaa AKAVAn ja YTN:n kautta. KUNNAN VALIOKUNTA 2006 DI Tapio Hölttä (pj), Helsingin kaupungin liikennelaitos FL Tapani Korppi-Tommola (vpj), HUS Arkkit. Reijo Ahtiainen, Espoon kaupunki DI Sari Hintikka-Varis, Kokoomus RP DI Ari Laitala, Helsingin kaupunki DI Jorma Lehtonen, Nummi-Pusulan kunta DI Urpo Moisio, Etelä-Karjalan liitto FT Ari Pääkkönen, KYS Tekn. yo Miikka Saukko (opiskelijaedustaja), Oulu DI Per-Erik Sjöholm, Helsingin kaupunki (TFiF:n edustaja) Arkkit. Mari Siivola, Helsingin kaupunki (SAFAn edustaja) MMM Maija Venäläinen, Riihimäen kaupunki (YKL:n edustaja) DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK OTK Anja Helin, valiokunnan sihteeri, TEK Kunnan valiokunnan toiminnan painopiste on toimintavuonna ollut edunvalvonnan haasteissa, kun neuvottelujärjestön (JU- KOn) painoarvo on jonkin verran muuttunut KTK:n ja Insinööriliiton yhdityessä Uudeksi Insinööriliitoksi. TEKin ja KIAn yhteistyösopimuksen mukaan KIAn jäsenet ovat suurelta osin liittyneet TEKiin, mutta heidän edunvalvontansa hoidetaan toistaiseksi neuvottelujärjestö KTN:n kautta. 10

11 Oikeudelliset palvelut Muutokset lainsäädännössä Työelämään liittyvässä lainsäädännössä tapahtui useita merkittäviä muutoksia toimintavuoden aikana. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta tuli voimaan Lakiin lisättiin säännökset yhteisen työpaikan, yhteisen rakennustyömaan ja yhteisten vaarojen torjunnan yhteistoiminnan järjestämisestä. Osakeyhtiölain kokonaisuudistus tuli voimaan Tärkein muutos oli yksityisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoman alentaminen eurosta euroon. Työntekijäin eläkelaki, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki ja taiteilijoiden ja eräiden erityishmien eläkelaki kumottiin ja korvattiin uudella työntekijän eläkelailla Samaan aikaan yrittäjien eläkelaki kumottiin ja korvattiin uudella yrittäjän eläkelailla. Palkkaturvalakiin tehtiin työaikapankkijärjestelmän käyttöönoton ja laajentumisen edistämiseksi tarvittavat muutokset. Ne tulivat voimaan Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin tuli voimaan Siinä säädellään, missä tilanteissa korkeakoululla on mahdollisuus ottaa oikeudet keksintöön ja minkälaiseen korvaukseen keksijä on oikeutettu. Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä tuli voimaan Lakipaketilla pyritään varmistamaan lainmukaisten palvelussuhteen ehtojen noudattaminen ja edistämään yritysten tasavertaista kilpailuasetelmaa. Lailla on merkitystä harmaan talouden torjumisessa. Sairausvakuutuslain ja työsopimuslain muutoksella on myös otettu käyttöön osasairauspäiväraha Sen tarkoitus on helpottaa työhön paluuta pitkän sairasloman jälkeen. Kokoaikaisessa työsuhteessa oleva voi sopia työnantajansa kanssa työhön paluusta osa-aikaisesti. Vireillä olevat lain muutoshankkeet Alkuvuodesta yhteistoimintalain muuttamista käsiteltiin lain kokonaisuudistusta valmistelevassa komiteassa, jossa ylempien toimihenkilöiden etua valvoi AKAVAn edustaja ja palkansaajapuolen nk. parttisihteeri, joka oli YTN:stä. Komitean työ valmistui kesällä Valmistelutyössä ylemmät toimihenkilöt pyrkivät henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, aidon neuvottelun ja vuorovaikutuksen varmistamiseen sekä eri henkilöstöhmien tasavertaisen aseman aikaansaamiseen. Hallituksen esitys uudeksi yhteistoimintalaiksi on annettu eduskunnalle Esityksessä korostetaan aikaisempaa enemmän yhteistoiminnan henkeä ja yksimielisyyteen pyrkimistä. Lain soveltamisrajaa on tarkoitus muuttaa siten, että myös yritykset, joissa työskentelee vähintään 20 työntekijää tulevat lain piiriin. Myös hallituksen esitys laiksi työnantajan ja henkilökunnan välisestä yhteistoiminnasta kunnissa on annettu eduskunnalle. Myös työelämän tietosuojalain muutosta on valmisteltu. Lainsäädäntötyö oli jo edennyt varsin pitkälle, sillä asiasta oli olemassa luonnos hallituksen esitykseksi, kun AKAVA havaitsi puutteita työntekijöiden oikeussuojassa. Tämä johti siihen, että asia palautettiin uuteen valmisteluun. Edellä mainittujen lisäksi on valmisteltu joukko muita työlainsäädäntöön liittyviä lain muutoksia, kuten luottotietolainsäädännön uudistaminen, vuorotteluvapaalain voimassa olon jatkaminen, hmäkanteen mahdollistaminen, tapaturmavakuutuslainsäädännön kokonaisuudistus, määräaikaistyön ongelmien rajoittaminen, henkilöstöedustuksen järjestäminen pääomayhtiöiden rajat ylittävissä fuusioissa ja sähköisen viestinnän tietosuojalaki. EU:ssa tärkeimmät valmisteilla olevat työelämää koskevat direktiivit ovat olleet työaikadirektiivi ja palveludirektiivi. TEKin lakimiehet osallistuivat YTN-liittojen yhteisesti kustantamaan Työsuhdeoppaan toimittamiseen. Työsuhdeneuvonta Toimintavuoden aikana työsuhdeneuvonnan painopiste oli erilaisissa sopimusten tulkintaan liittyvissä asioissa ja uusien sopimusten tekemisessä. Työsuhteen päättymiseen liittyvät kysymykset olivat kuitenkin toimintavuoden aikana yllättävän vahvasti esillä maan taloudellisen tilanteen ja työllisyystilanteen kohenemisesta huolimatta. Vuoden aikana uusien yhteistoimintaneuvotteluiden määrä laski. Niitä oli keskimäärin alle kolme viikossa. Monessa neuvottelussa oli vahvasti esillä kysymys tuotantotoiminnan siirtämisestä halvempaan maahan. Jäseniä tuettiin toimintavuoden aikana noin 140 yhteistoimintaneuvottelussa. Oikeudelliset palvelut -yksikkö antoi neuvottelutukea keskusjärjestö- ja työpaikkatasolla sekä palveli jäseniä henkilökohtaisesti. Vuoden aikana henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa annettiin noin kertaa. Yksilöllistä neuvontaa tarvittiin erityisesti työsopimusten ja komennussopimusten laatimiseen ja tulkintaan liittyen. Tapausten monitahoisuus teki neuvonnan haasteelliseksi. Yhä useammat yritykset tarjoavat työsopimuksen osaksi sopimuksia, joissa työntekijä on määrä sitoa yrityksen arvoihin ja laajoihin liikesalaisuus- ja kilpailukieltomääräyksiin. Luottamusmiehiä, luottamusvaltuutettuja ja työpaikkayhdistyksiä tuettiin erityisesti kuluneen vuoden aikana matka-ajan korvaamiseen ja jossain määrin ylitöiden korvaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tämä johtui teknologiateollisuuden ylemmille toimihenkilöille tehdyn työehtosopimuksen mainittuihin asioihin liittyvistä kirjauksista ja etenkin mahdollisuudesta paikallisesti sopia matka-ajan korvauksista. Matka-ajan korvaamisen käytäntö on vähitellen yleistymässä myös ylempien toimihenkilöiden osalta suomalaisissa yrityksissä. Lisäksi luottamusmiesten ja luottamusvaltuutettujen asemaan, oikeuksiin ja ajankäyttöön liittyvät oikeudelliset kysymykset olivat paljon esillä. Edistyminen näissä asioissa on kuitenkin tuskallisen hidasta. Oikeudellinen koulutus ja materiaali TEKin lakitietosivut olivat vilkkaassa käytössä ja sähköpostipäivystys tuotti yksikön vastattavaksi viikoittain useita kymmeniä kysymyksiä. Jäsenille järjestettiin työoikeutta, yritysoikeutta ja neuvottelutaitoa käsitteleviä koulutustilaisuuksia. Opiskelijoille järjestettiin useita koulutustilaisuuksia työelämätietoudesta ja yhdistysoikeudesta. Myös luottamusmiehille ja luottamusvaltuutetuille järjestettiin runsaasti koulutusta yhteistyössä YTN:n kanssa. Toimintavuoden aikana valmistui kaikille YTN-liitoille yhteinen työsuhdeopas, joka korvasi YTN-liittojen omat työsuhdeoppaat. Muutkin oppaat pyritään tuottamaan YTN-liittojen yhteisinä, koska se on kustannustehokkaampaa ja nostaa YTN:n profiilia. Toimintavuoden aikana ovat työn alla olleet kilpailu- ja salassapitoopas, työttömyysturvaopas, immateriaalioikeuden opas ja yhteistoimintalakia koskeva opas. Yrittäjäpalvelut TEKin oikeudellisia palveluja annettiin myös yrittäjäjäsenille. Eniten neuvonnassa olivat esillä yritysten perustaminen, yrittäjän työttömyysturva ja erilaisten sopimusten teko. Etenkin osakassopimuksiin liittyvät kysymykset työllistivät lakimiehiä. Yrittäjäjäsenten käyttöön tarkoitettua immateriaalioikeuden opasta on työstetty vuoden aikana ja se oli taitossa vuoden päättyessä. 11

12 Koulutus ja työllisyys TEK käynnisti toimintavuonna teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen visio- ja strategiaprojektin. Projektin tavoitteena on yhdessä kaikkien teknillisen korkeakoulutuksen keskeisten sidoshmien kanssa parantaa teknillisen korkeakoulutuksen kansainvälistä kilpailukykyä ja laatua. Toinen merkittävä toimintavuoden koulutuspoliittinen avaus oli Suomen EU-puheenjohtajuuden kautta edennyt EIT, European Institute of Technology -hanke. TEK on aktiivinen jäsen insinöörien eurooppalaisessa yhteistyössä. TEKillä on myös edustus SEFIn hallituksessa samoin kuin FEANIn CPD (competence development) -komiteassa. TEKillä oli useita edustuksia opetusministeriön koulutustoimikunnissa. Vuoropuhelu teknllisten yliopistojen ja niiden ylioppilaskuntien kanssa on jatkuvaa. Syksyllä TEK järjesti jo neljännen seminaarin teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien opinto- ja harjoittelusihteereille. Aiheina oli tänä vuonna TEKin ajankohtaisen koulutuspolitiikan lisäksi opintojen eteneminen uudessa tutkintorakenteessa sekä siirtymävaiheen ongelmat. Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategia Suomalaiselta teknilliseltä korkeakoulutukselta puuttuu keskeisten sidoshmien yhteinen visio. TEK päätti olla asiassa aloitteellinen ja käynnisti keväällä 2006 teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen strategiaprojektin, jossa alan keskeiset sidoshmät hakevat yhteistä tahtotilaa ja suuntaa suomalaiselle teknilliselle korkeakoulutukselle. Projekti toteutetaan vuosina osana laajempaa Tekniikasta hyvinvointia -hanketta. TEKin lisäksi strategiaprojektia rahoittaa opetusministeriö. Toimintavuoden 2006 aikana toteutettiin teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategiatapahtuma Aulangolla Hämeenlinnassa. Strategiatapahtumaan kutsuttiin edustajat kaikista suomalaisen teknillisen korkeakoulutuksen keskeisistä sidoshmistä. Tapahtumaan osallistui yhteensä 53 henkilöä, joista 35 edusti teknillistä korkeakoulutusta tarjoavia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Korkeakouluista kutsuttiin johdon, henkilökunnan, opiskelijoiden sekä opintohallinnon ja suunnittelijoiden edustajia. Strategiatapahtuman tavoitteena oli luoda yhteinen visio suomalaisen teknillisen korkeakoulutuksen tulevaisuudesta ja pohja alan kansalliselle strategiatyölle. Tapahtuma toteutettiin osallistaviin työmenetelmiin perustuvana Future Search -työseminaarina. Ryhmä työskenteli Aulangon hengessä : motivoituneena, rakentavaa dialogia käyden, vaihtuvissa pienhmissä ja välillä kaikki yhdessä. Raportti strategiatapahtuman tuloksista sisältää teknillisen korkeakoulutuksen tärkeimpien sidoshmien näkemyksiä hyödynnettäväksi paitsi alan kansallisessa strategiaprosessissa myös yleisemmin korkeakoulupolitiikassa. TEKrek jatkoi kasvuaan Työnantajamarkkinointiin panostettiin edelleen voimakkaasti vuoden 2006 aikana. Vuoden alussa TEKreklle laadittiin markkinointisuunnitelma. Useiden lehtimainoksien lisäksi, ensimmäistä kertaa hyödynnettiin nettimainontaa. Alkuvuodesta TEKrek järjesti aamubrunssitilaisuuden teemalla Tekniikan tekijät työelämässä. Tilaisuudessa TEKrek markkinoi ja esitteli palvelujaan noin 30:lle henkilöstö-, markkinointi- ja viestintäalan yritysten edustajalle. Tilaisuudessa julkistettiin uusi TEKrekn uraopas, urafokus. Tilaisuuksia tullaan järjestämään vuosittain. Myönteinen työmarkkinatilanne näkyi myös TEKrekn toiminnassa. Vuoden 2006 aikana TEKrekyn ilmoitettiin avointa työpaikkaa. CV-haku tehtiin yli 20 %:ssa tehtävistä. Avoimista työpaikoista 48 % oli tietotekniikan, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen tehtäväaloilta, 10 % teollisuudessa ja saman verran myynti- ja markkinointitehtäviä. Erityisesti rakennusalan tehtävät lisääntyivät. Eniten tehtäviä ilmoitettiin pääkaupunkiseudulta (54 %), mutta myös muut paikkakunnat olivat hyvin edustettuina; Pirkanmaa (12 %), Uusimaa (6 %), Varsinais-Suomi (5 %), Pohjois- Pohjanmaa (4 %) ja Keski-Suomi (3 %). Tehtäviin etsittiin eniten asiantuntijoita tai vaativia asiantuntijoita (54 %), johdon tai keskijohdon tehtäviä paikoista oli noin 10 %. Uusia jäseniä TEKrekn käyttäjäksi rekisteröityi vuoden aikana Kaikkiaan TEKrekssä oli käyttäjiä vuoden lopussa Suurin osa käyttäjistä oli työssäolevia. Opiskelijoita työnhakijoista oli noin 30 %. TEKrek osallistui vuoden aikana useille rektointimessuille yliopistopaikkakunnilla. Messujen lisäksi opiskelijajäseniä neuvottiin työnhakuun ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa luennoimalla työmarkkinakursseilla ja työnhakukoulutustilaisuuksissa. Näissä tilaisuuksissa hyödynnettiin myös opiskelijoille TEKin koulutuspoliittinen ohjelma: Tekniikasta hyvinvointia yhteistyöllä laatua ja vaikuttavuutta teknilliseen korkeakoulutukseen valmistui. Vuoden aikana käynnistyi yhteistyössä eri sidoshmien kanssa Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategiahanke. Teekkarin työkirja tehtiin yhteistyössä teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien kanssa 14. kerran. suunnattua Teekkarin Työkirjaa, joka tehtiin nyt 14. kerran. Keväällä ja syksyllä TEKrek järjesti kaksi VerkostoFoorum tilaisuutta yhdessä TEKin Turun aluetoimiston kanssa. Keväällä tilaisuudessa esiteltiin liittojen rektointipalvelut, kesä- ja harjoittelupaikkatilanne ja kerrottiin vastavalmistuneiden työllistymisestä. Syksyn tilaisuudessa keskityttiin työnantajien näkemyksiin ja mielikuviiin tekniikan ja kaupallisten alojen osaajista. Tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä YTN-liittojen kanssa. Aulangon seminaariin osallistui lähes 60 opetus- ja koulutussektorin edustajaa. Kuvassa vasemmalta TKK: n rehtori Matti Pursula, Koneen Vice President Helena Terho, johtaja Markku Mattila opetusministeriöstä sekä TEKin yksikönjohtaja Jukka Mäkelä. 12

13 TEKrek on ollut tiiviisti mukana myös OTTYn (Omaehtoisen työllistämisen tuki ) toiminnassa. Idea-Pointsin Työtä Innovatiivisesti -projektin osallistujille luennoitiin sähköisestä työnhausta. Kolmivuotinen projekti päättyi vuoden lopussa. Työnhakijat edelleen aktiivisesti liikkeellä Urapalveluiden päätoimintamuodot olivat uratilaisuudet, henkilökohtainen ja sähköinen palvelu sekä luennointi. Toimintavuoden aikana panostettiin erityisesti nettisivuston rakenteen ja tekstien kehittämiseen. Yhteistyö TEKrekn kanssa oli kiinteää. Uratilaisuudet Uratilaisuudet ovat pienhmille tarkoitettuja iltatilaisuuksia. Teemoina ovat työnhaku, työelämän lakitieto, ammattiuralla kehittyminen, työelämän ajankohtaiset asiat sekä kansainvälistyminen. Toimintavuoden aikana järjestettiin 28 uratilaisuutta eri puolilla Suomea. Toiminta-aluetta laajennettiin edelleen jäsenten toivomusten mukaisesti uusille paikkakunnille. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 934 kuulijaa. Osallistujamäärälle asetettu kokonaistavoite ylitettiin hieman. Osaan tilaisuuksista osallistui myös muiden YTN-liittojen tai yhteistyötahojen jäseniä. Tämä yhteistyö mahdollistaa tilaisuuksien toteuttamisen jäsenistölle myös pienemmillä paikkakunnilla. Luennoitsijoina käytettiin ulkopuolisia puhujia sekä oman organisaation asiantuntijoita. Osallistujapalautetta kerättiin tilaisuuksien laadun varmistamiseksi ja kehitysehdotusten saamiseksi. Kokonaispalaute ylittää edelleen asetetut tavoitteet. Henkilökohtainen palvelu Yksittäiset jäsenet saivat työnhaku- ja uraneuvontaa. Jäsenten työnhakua tuettiin työstämällä CV:tä ja hakemuksia sekä työnhakustrategiaa. Toimittiin jäsenen sparraajana hänen suunnitellessaan ammattiuraansa ja sillä kehittymistä. Henkilökohtaista neuvontaa annettiin puhelimitse, sähköpostilla ja sovittujen tapaamisten aikana. Uraeuvontaa antaville TEKin henkilöille tarjottiin työnohjausta tueksi neuvontatyöhön. Sähköinen palvelu Www-sivut tarjoavat tietoa ja linkkejä liittyen oman uran hallintaan, työnhakuun ja osaamisen kehittämiseen. Uratyökalun käyttö lisääntyi edelleen. Jäsenillä oli käytössä yhteensä 822 aktiivista uraprofiilia. Kansainvälinen toiminta FEANIn CPD (Continuing Professional Development) -komitean kautta vertailtiin eurooppalaisten sisarjärjestöjen uraan ja osaamisen kehittämiseen liittyviä toimintoja sekä vaihdettiin kokemuksia palvelujen tuottamisesta ja toimintojen toteuttamisesta. Nordingprojektin CPD-hmän tapaamisissa vaihdettiin tietoja pohjoismaisten järjestöjen vastaavista palveluista ja toiminnoista jatkaen vuonna 2005 luotuja yhteistyösuhteita. Luennointi Toimintavuoden aikana luennoitiin yhteistyötahojen tilaisuuksissa työnhausta ja osaamisen kehittämisestä (OTTY, PoliAlumni). Käytiin myös luennoimassa korkeakoulujen työelämätietokurssilla. urafokus Toimitettiin toinen urafokus-julkaisu tukemaan uransa alkuvaiheessa olevien jäsenten työuraa. Julkaisu markkinoi myös TEKin työuraa tukevia palveluja sekä yritysten tarjoamia uramahdollisuuksia. Julkaisu suunnattiin vuotiaille jäsenille. Koulutustarjotin TEKin palveluvision mukaan TEK tarjoaa ammattijärjestökentän parhaat ammattiuraa tukevat palvelut. Yhtenä vastauksena visioon TEKin www-sivuille avattiin joulukuussa 2006 uusi jäsenpalvelu, Koulutustarjotin, joka tarjoaa alkuvaiheessa tietoa työelämätaitoihin liittyvästä koulutuksesta. Suuret työnantajat voivat tarjota työntekijöilleen koulutusohjelmia, jotka on räätälöity juuri heille. Yksittäisen tekkiläisen on kuitenkin vaikea löytää itselleen soveltuvaa täydennyskoulutusta. TEKin verkkosivuilta löytyvän hakulomakkeen avulla voi tehdä hakuja joko aihepiirin tai oman uratilanteensa perusteella, ja saada listan yhteistyökumppanien tarjoamista soveltuvista koulutuksista. Palvelua kehitetään yhteistyökumppanien ja jäsenten palautteen perusteella. Kansainvälistymispalvelut Toimintavuoden aikana selvitettiin TEKin jäsenten ulkomaantyöskentelyyn ja kansainvälistymiseen liittyvää palvelutarvetta. Selvitys toteutettiin osana Ulkomaanpalkkatutkimusta Maittaiset palkka- ja verotusvertailut, verkostoituminen kollegoiden kanssa työskentelymaassa ja kotiinpaluun jälkeen Suomessa sekä lukuisat sosiaaliturvaan ja sen määräytymiseen liittyvät kysymykset olivat aihealueita, jotka odotetusti nousivat tärkeinä esille. Vaihtoehtoiset ulkomaantyön mallit lisääntyivät edelleen jäsenten ulkomaantyösuhteissa, ja vastaavasti lähetettyjen työntekijöiden osuus ulkomailla työskentelevistä väheni. Tämä aiheutti myös jäsenneuvonnalle uusia haasteita. Jäsenneuvonnan tukena käytettiin toimintavuoden aikana edelleen omien julkaisujen ohella mm. EUROCADRESin Mobilnet-sivustoa, työvoimaviranomaisten EURES-sivustoa ja Suomen Akatemian tutkijoiden liikkuvuusportaalia. Jäseniä neuvottiin puhelimitse, sähköpostitse ja sovituissa tapaamisissa. Kotimaahan palaavien jäsenten yhteydenotot lisääntyivät. Työsuhde on monelta palaajalta päättynyt ulkomailla oleskelun aikana, jolloin moni kansainvälistä työkokemusta hankkinut huomaa olevansa työnhaussa samalla viivalla kuin muutkin työnhakijat. Toimintavuoden aikana päivitettiin Paluumuuttajan opas, johon on sisällytetty ne asiat, jotka askarruttavat kotimaahan palaajaa. EUROCADRESin Mobilnet-projekti jatkui toimintavuoden aikana. Mobilnet-verkosto, johon kuuluu liittojen asiamiehiä 23 EUmaasta, vaihtoi tietoa liikkuvuuteen liittyvistä ajankohtaisista teemoista. Verkostoitumista toteutettiin myös Helsingin Kauppakorkeakoulun ja konsulttiyritys Expathousen organisoimassa IHRM-foorumissa (International HR-Management foorumi). Foorumissa on mukana järjestäjätahon ohella kansainvälisistä komennuksista vastaavia henkilöitä eri yrityksistä sekä asiamiehiä YTN-liitoista. Foorumi kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Ulkomaille töihin lähteville jäsenille järjestettiin toimintavuoden aikana neljä kansainvälisiä aiheita käsittelevää uratilaisuutta. Pohjoismainen vierasjäsenyys, etenkin Ruotsin Civilingenjörsförbundetin vierasjäsenyys, kiinnosti toisessa Pohjoismaassa työskentele- Uratilaisuuksien määrä Osallistujien määrä kpl kpl kpl kpl 934 Uratilaisuuksien palaute arvioituna asteikolla 1 5 kannatti osallistua 4,4 (tavoite 4,0) sai hyödyllistä tietoa 4,2 (tavoite 4,0) arvio kouluttajasta 4,3 (tavoite 3,5) Uraprofiilien määrä kpl kpl kpl kpl 13

14 viä TEKin jäseniä. Nording-työhmä kartoitti vierasjäsenyyden toiminnan tehostamista ja vierasjäsenyyden markkinointia. Teknologiatoiminta Ikiteekkari-hanke Vanhan tutkintosuunnitelman mukaisen DItutkinnon takaraja on Tämän jälkeen kaikki opiskelijat siirtyvät uuteen kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään. TEKin tavoitteena on tiedotuksen keinoin kannustaa opinnoissaan viivästyneitä opiskelijoita ja motivoida mahdollisimman monia suorittamaan tutkinto käytettävissä olevana aikana. Tätä varten on selvitetty eri teknillisissä yliopistoissa käynnissä olevia kursseja ja toimenpiteitä, joilla tuetaan opinnoissaan viivästyneiden valmistumista. KOULUTUSVALIOKUNTA 2006 Puheenjohtaja DI Katriina Schrey-Niemenmaa, EVTEK-ammattikorkeakoulu Jäsenet DI Kati Aaltonen, Foxconn Oy DI Mari Aaltonen DI Eric Enqvist, SciTech-Service Oy (TFiF) DI Kaisa Harju, Genimap Oy DI Sari Hintikka-Varis, Kansallinen Kokoomus rp TkL Raimo Hyvönen, eläkkeellä FM Jonna Häkkilä, Nokia Oyj DI Jari Jokinen, Ulkoasiainministeriö DI Siina Jokinen, TTY TkT Matti Juhala, TKK TkT Tuula Leskelä, TKK DI Kirsti Miettinen, TKK Koulutuskeskus Dipoli DI Hanna-Riikka Myllymäki, Yliopistojen Aikuiskoulutusverkosto UCEF DI Tapio Nikula, Keravan ammattiopisto Tekn. yo Hanna Koskinen, Otaniemi (op.ed.) TkL Veikko Porra, eläkkeellä DI Mari Puoskari, TKK TkT Mats Rönnholm, Åbo Akademi (TFiF) DI Reijo Saari, Oulun yliopisto DI Asko Saastamoinen, Pohto Oy Tekn. yo Rami Setälä, Tampere (op.ed.) FM Pirjo Silius-Miettinen, Eläketurvakeskus TkL Minna Takala, Nokia Oyj Tekn. yo Mari Toukola, Lappeenranta (op.ed.) TkL Kati Korhonen-Yrjänheikki, sihteeri, TEK Asiamies Sanna-Katri Räikkönen, sihteeri, TEK DI Jukka Mäkelä, sihteeri, TEK Koulutusvaliokunta kokoontui vuoden aikana 7 kertaa. Keväällä pidettiin kaksipäiväinen työseminaari, jossa valmisteltiin kolmivuotiskautta. Tärkeimmiksi painotusalueiksi valittiin koulutuksen laatu ja rahoitus sekä ammatillinen kehittyminen. KOV perusti näitä asioita työstämään kaksi työhmää: Teknillisen korkeakoulutuksen strategiatyöhmän (TEKSTRA), ja Ammatillisen kehittymisen työhmän (AMOR). TEK 110 TEKin 110-vuotisjuhla vietettiin maaliskuussa. Juhlaseminaarin aiheena oli hyvän elämän ja teknologian välinen suhde. Juhlavuosi huomioitiin myös pitkin vuotta järjestetyissä pienemmissä tapahtumissa. TEKin ja SMFL:n merkkivuoden kunniaksi järjestettiin yhteistyönä syyskuussa ensimmäinen kansainvälinen Science, Art and Technology in the Service of Man -konferenssi Helsingissä. Teknologiapolitiikka Teknologiavaliokunnan valmistelema järjestön teknologia- ja elinkeinopoliittinen strategia hyväksyttiin vuoden alussa, ja asiakirja julkaistiin keväällä. Kauppakorkeakoulun kanssa tehty tutkimus IPR-kysymysten roolista teknologiayritysten kehityksessä valmistui ja tutkimusraportti julkaistiin keväällä Kansainvälisen standardisointijärjestö ISOn organisaatioiden yhteiskuntavastuuta koskevan standardin ISO toteutus pääsi vuoden 2006 aikana täyteen vauhtiin. TEK osallistui sekä hankkeen kansallisen valmisteluhmän että ISOn kansainvälisen työhmän toimintaan. Teknologiayritysten uusia toimintamuotoja kehittävän Trio-ohjelman toiminta laajeni. Yhdessä alueseurojen kanssa pidettiin hankkeen tiedotustilaisuuksia TEKin jäsenille ja heidän työnantajilleen. Teknologiapoliittiseen päätöksentekoon vaikutettiin osallistumalla Tekesin valtuuskunnan, KTM:n t&k-asiain EU-jaoksen, ympäristöministeriön EU-jaoksen sekä ministeriön ilmastotoimikunnan toimintaan. TEK osallistui YM:n Ympäristöklusterin tutkimusohjelman Ekotehokas yhteiskunta johtohmätyöskentelyyn ja tutkimushankkeiden arviointiin kaikissa viidessä eri aihealueiden arviointihmässä. AKAVAssa osallistuttiin elinkeinopoliittisen toimikunnan sekä ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaoksen työhön, ja valmisteltiin useita lausuntoja. Teollisuuden palkansaajien teollisuuspoliittisen hmän toiminta oli aktiivista säännönmukaisine kansanedustajatapaamisineen. Valtion budjettivalmistelujen yhteydessä hmä julkisti yhteisen vetoomuksen julkisen t&k-panostuksen kasvattamisen puolesta. Teknologiapoliittiseen päätöksentekoon osallistuttiin antamalla KTM:lle, oikeusministeriölle ja Suomen Standardisointiliitolle teknologia-alaan liittyvät lausunnot. TEKin Vuoden 2007 Suomalainen Insinöörityöpalkinto annettiin virtuaalisen HABBO HOTELlin luojille Aapo Kyrölälle ja Sampo Karjalaselle. edustaja oli lisäksi kuultavana eri ministeriöiden kehittämishankkeissa. Pitkään valmisteltu yliopistokeksintöjen IPR-oikeuksia koskeva laki hyväksyttiin, ja teknologiavaliokunta päätti käynnistää seurantahankkeen kartoittamaan lain vaikutuksia suomalaiseen innovaatiojärjestelmään. Tekniikan museon toimintaa tuettiin entiseen tapaan euron vuosiavustuksella. Vuoden lopussa käynnistettiin valmistelut teknologiabarometrin kolmannen toteutuskierroksen julkistamiseksi keväällä Teknologiayrittäjyys Vuoden 2005 lopussa TEKin vahvalla myötävaikutuksella perustetun varhaisen alkuvaiheen teknologiayritysten Aloitusrahasto Veran toiminta pääsi täyteen vauhtiin. Vuoden lopussa rahaston pääomapohja laajeni olennaisesti. TEKin alkuperäisen tavoitteen mukaisesti rahastosta on tulossa merkittävä lisä suomalaiseen alan toimijakenttään. Teknologiayrittäjän opas -sarjan ensimmäinen, taloushallintoa ja toimintaa rahoittajien kanssa käsittelevä opas valmistui. Järjestön www-sivuille avattiin oma, erityisesti yrittäjäjäsenille suunnattuja palveluja esittelevä osio. TEK tuki opiskelijoille suunnatun Venture Cup -kilpailun toteutusta. 14

15 Palkinnot Järjestön täyttäessä tasavuosikymmeniä jaettiin vuosijuhlan yhteydessä erityinen tunnustuspalkinto paperikonetekniikan kehittämistyöstä vuorineuvos Matti Kankaanpäälle. Millennium-säätiö, jonka perustajajäsen TEK on, myönsi vuoden 2006 kansainvälisen Millennium-teknologiapalkinnon Shuji Nakamuralle. Suomalainen Insinöörityöpalkinto Järjestyksessä 26. Suomalainen insinöörityöpalkinto myönnettiin Sampo Karjalaiselle ja Aapo Kyrölälle internetissä toimivan Habbo Hotel -virtuaalimaailman kehittämisestä. Samassa yhteydessä toteutettiin palkinnon 26- vuotista historiaa esittelevä näyttely Helsingin rautatieasemalla. Väitöskirjapalkinto TEKin ja TFiF:n yhteinen väitöskirjapalkinto jaettiin valtuuston syyskokouksen yhteydessä. Kahdeksatta kertaa jaettu palkinto myönnettiin TkT Hannu Elorannalle työstään Fluid Mechanics of the papermaking machine headbox Instabilities and disturbances in the slice chamber. Väitöstyö tehtiin Tampereen teknillisen yliopiston ympäristötekniikan osastolla. Diplomityöpalkinto TEKin ja TFiF:n diplomityöpalkinto jaettiin 21. kerran. Palkinnon sai DI Pekka Ruusuvuori (Tampereen teknillinen yliopisto, tietotekniikan osasto) työstään Tumor Classification using Support Vector Machines. SMFL:n Pro gradu palkinto Myös SMFL:n Pro gradu -palkinto jaettiin valtuuston syyskokouksen yhteydessä. Seitsemättä kertaa jaettu palkinto myönnettiin Jani Kenttälälle hänen työstään Exploiting Communication Patterns in Complex Information Networks. Työ on tehty Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan tietojenkäsittelytieteiden laitoksella. Tekniikan etiikka Kunnialautakunnan vuoden 2005 lopussa järjestämästä yritystoiminnan etiikkaa käsittelevästä seminaarista Yritys hirviö vai hyvä haltijatar? laadittu seminaarijulkaisu ilmestyi keväällä Kunnialautakunta jatkoi valmisteluja suomenkielisen tekniikan etiikan oppikirjan to- teuttamiseksi yhteistyöhankkeena järjestöä lähellä olevien tahojen kanssa. Nuorisohankkeet Nuorison jokavuotinen valtakunnallinen tiede- ja tekniikkakilpailu järjestettiin yhdessä Kerhokeskus koulutyön tuki :n kanssa. Suomen edustajiksi kansainväliseen Young Scientist -kilpailuun Tukholmaan valittiin Juho Roponen. Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettu valtakunnallinen tiede- ja tekniikkaleiri toteutettiin Kuusamossa yhteistyössä Kerhokeskus koulutyön tuki :n ja Oulun yliopiston kanssa. Millennium-palkinnon jaon yhteydessä järjestettiin Millennium Youth Forum, jossa lukiolaisilla oli mahdollisuus tavata palkinnon voittaja. Syksyllä TEK tuki kaikille abiturienteille kotiin toimitettavan tekniikan alan mahdollisuuksia esittelevän T-lehden erikoisnumeron toteutusta. Vuoden aikana käynnistyi opetushallituksen koordinoiman koulujen teknologiakasvatusta tukevan verkoston toiminta, johon TEK osallistuu. Yhteistyökumppaneiden kanssa aloitettiin vuoden lopussa valmistelut nuorten IPR-tietoutta kasvattavan kampanjan toteuttamiseksi. TEK osallistui Studia-ammatinvalintatapahtumaan tekniikan alan mahdollisuuksia esittelevällä ständillä, sekä Tinataan- ja Tyttöjen tekniikkaviikko -projektien toteutukseen yhdessä TKK:n ja Kerhokeskuksen kanssa. OKKA-säätiön kanssa järjestettiin matematiikkalukioiden opettajille tekniikan alan opiskelumahdollisuuksia esittelevä tilaisuus syyskuun alussa. Erityinen TEK 110 juhlavuoden tunnustuspalkinto myönnettiin vuorineuvos Matti Kankaanpäälle. TEKin Teknologia- ja elinkeinopoliittinen ohjelma julkaistiin alkuvuodesta. Lisäksi toimintavuoden aikana valmistuivat muun muuassa seuraavat julkaisut: Teknologiayrittäjän opas, osa I: Teknologiayrityksen talousjohtaminen ja rahoitus, Kohti kestävää yritysetiikkaa: Yritys hirviö vai hyvä haltijatar? Teknologiayritysten kasvustrategia ja immateriaalioikeudet, Suomalainen Insinöörityöpalkinto , sekä SAT 2006 Conference Proceedings 15

16 TEKNOLOGIAVALIOKUNTA 2006 DI Matti Eskola (pj), Finn-Medi Tutkimus Oy DI Timo Ali-Vehmas, Nokia Oyj DI Christian Carlsson, Cetedev Oy Ab TkL Jarmo Hallikas DI Sari Halonen, Nokia Oyj FT Jari Haukka, Kansanterveyslaitos tekn.yo Satu-Maria Hellstén, Tampere (op. ed.) DI Kai Hirvelä, Kvaerner Pulping Oy DI Jaakko Ihamuotila, eläkkeellä DI Antti Juva, Hermia Yrityskehitys Oy DI Juhani Kalmi, Kone Oyj DI Timo Kekkonen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Prof. Erkki Leppävuori, VTT tekn. yo Jaana Lievonen, Oulu (op.ed.) DI Kari Myöhänen, Deublin Finland Oy DI Martin Ollus, VTT (TFiF) DI Heikki Rautajoki, Twinbic Oy DI Pasi Syvänen, Nokia Oyj DI Pekka Pellinen, sihteeri, TEK Teknologiavaliokunnan toiminnan rungon muodosti 110-vuotistapahtuman yhteydessä julkistetun teknologia- ja elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelu ja toteutus. Valiokunta käynnisti hankkeen, jolla seuraavan kahden vuoden aikana seurataan IPR-lainsäädännön muutosten vaikutuksia kansalliseen innovaatiojärjestelmäämme. Teknologiabarometrin kehitystyö jatkui, ja hallitusohjelman mukaisesti käynnistettiin järjestön kestävän kehityksen asiakirjan päivitystyö. Valiokunta hallinnoi järjestön vakiintuneita palkintoprosesseja. 110-vuotistapahtuman yhteydessä jaettiin poikkeuksellisesti tunnustuspalkinto ja nimettiin kunniajäseniä. YRITTÄJYYSVALIOKUNTA 2006 DI Pekka Jussila (pj), Hermia Yrityskehitys Oy DI Antero Alku, Alkutieto Oy DI Ulf Cederqvist (TFiF), Emerco Oy DI Juha Koski, Tampereen kauppakamari DI Petri Koivula, YOSO Oy TkT Timo Lindborg, Kalvinit Oy TkT Annareetta Lumme-Timonen, 3i Finland Oy tekn. yo Jukka Makkonen (op.ed.), Tampere DI Kaisu Miettinen, POHTO Oy TkL Risto Nevalainen, Spinet Oy TkT Ilkka Raatikainen, DesNetti Oy DI Pasi Rautiainen, Syscon Automation Oy TkL Kari Sipilä, Future Innovations FM Vesa Viljanen, Promethor Oy DI Pekka Pellinen, sihteeri, TEK Valiokunnan ohjauksessa toteutettiin TEKin yrittäjäjäsenille suunnatut internet-sivut sekä julkaistiin Teknologiayrittäjän opas -sarjan ensimmäinen osa: Teknologiayrityksen talousjohtaminen ja rahoitus. Valiokunta seurasi erityisen tarkasti vuonna 2005 toimintansa aloittaneen Aloitusrahasto Veran toimintaa. Yrittäjyysvaliokunnan aloitteesta alkanutta valiokuntien välistä yhteistyötä jatkettiin järjestämällä yhteiskokous koulutusvaliokunnan kanssa Tampereella, jossa tutustuttiin mm. TTY:n yrittäjyysopetukseen. Bruttopalkan reaaliarvon kehitys teollisuudessa (1975 indeksi = 100) Diplomi-insinöörien toteutunut viikkotyöaika, h/vko KUNNIALAUTAKUNTA 2006 TkL Pekka Rytilä, pj DI Markku Markkula (vpj), TKK Koulutuskeskus Dipoli TkT Minna-Kaarina Forssén, Luotsausliikelaitos Finnpilot DI Sonja Hilavuo, Nokia Oyj DI Tuula Hämäläinen, Alfine Engineering TkT, FM Saku Mantere, TKK DI Petri Orava, Neste Jacobs Oy DI Pekka Pellinen, TEK DI Martti Kivioja, sihteeri, TEK Lautakunta käynnisti Tekniikan etiikan oppikirjan julkaisemiseen tähtäävän hankkeen. Lisäksi osallistuttiin mm. TEKin kestävän kehityksen päivitystyöhön. TEKin jäsenten keskiarvopalkat ulkomailla ja Suomessa 16

17 Tutkimus Palkkanosturi on vakiinnuttanut asemansa jäsenpalvelun apuvälineenä. Käyttäjiä oli ja hakuja tehtiin vuoden aikana. Palkkanosturi perustuu työmarkkinatutkimusaineistosta laskettuihin matemaattisiin malleihin. Työmarkkinatutkimus tehtiin joulukuussa 2006 ensimmäistä kertaa pelkästään internetin välityksellä. Vastauksia tuli Määrä kasvoi edellisvuodesta kuusi prosenttia. Diplomi-insinöörien keskipalkka on nyt vakituisissa työsuhteissa 4359 ja alkupalkka 2940 euroa kuukaudessa. Koko ammattikunnan mediaanikehitys oli kertomusvuonna 3,5 prosenttia. Kaikkien palkansaajien ansiotasoindeksi nousi samana aikana 3,1 prosenttia. Alkupalkat nousivat 3,3 prosenttia. Henkilöidenttistä kehitystä lähinnä vastaava valmistumisvuosi-identtinen kehitys oli 5,3 prosenttia. Vuoden 2006 yleiskorotus oli 1,9 prosenttia, mikä on hyvin toteutunut. Ulkomaanpalkka- ja palvelututkimus tehtiin huhti-toukokuun vaihteessa internetkyselynä. Vastauksia tuli 44 maasta yhteensä 422. Ulkomaanpalkat ovat yli puolitoistakertaiset kotimaahan verrattuna. YTN:n tilastoyhteistyö työnantajaliittojen kanssa laajeni koskemaan myös tieto- ja tekniikka-aloja. Teknologiateollisuudessa perustettiin yhteinen palkkapolitiikka työhmä, jonka tehtävänä on selvittää palkkapolitiikan soveltamisen nykytilannetta ja palkkapolitiikan määrittelemisen edellytyksiä ja esteitä. Luottamusmiehille tehtiin keväällä ulkomaalaisia työntekijöitä koskeva kysely. Ylemmät toimihenkilöt suhtautuvat ulkomaalaisiin työntekijöihin positiivisesti ja katsovat heidän kuuluvan globaalin yrityksen normaaliin käytäntöön. Syksyn aikana tehtiin IPE-palkkakyselyt metsäteollisuuden ja Metso-konsernin ylemmille toimihenkilöille. Näiden ja muiden kyselyjen tulokset auttavat osaltaan vastaamaan vaativuusjärjestelmiä, yrityskohtaisia palkkoja ja johdon palkkoja koskevaan lisääntyneeseen kysyntään. Kaikkiaan 12 YTN-liiton työmarkkinatutkimusdatat vuodelta 2005 koottiin yhteiseksi tietopaketiksi neuvottelijoiden ja asiamiesten käyttöön. Valmisteltiin YTN-liittojen syksyn 2006 tutkimusten kysymykset seuraavan yhteisen datan pohjaksi. Teema-alueina olivat työn vaativuuden arviointi ja tasa-arvosuunnitelmat. Jäsentutkimus 2006 Jäsen- ja järjestötutkimuksen tavoitteena oli tuottaa laadukasta ja ajantasaista tietoa jäsenten suhtautumisesta a) TEKin toimintaan, b) jäsenten työmarkkina-asemasta, c) koulutuksesta sekä d) vapaa-ajasta, perhestä ja harrastuksista. Suppeammalla järjestötutkimuksella haluttiin tuottaa laadukasta ja ajantasaista tietoa ei-jäsenten suhtautumisesta TEKiin ja ammattiyhdistysjäsenyyteen, heidän työmarkkina-asemastaan ja koulutuksestaan. Jäsen- ja järjestötutkimuksen aineisto kerättiin loka-joulukuussa. Vastauksia jäsentutkimukseen saatiin yhteensä ja järjestötutkimukseen 325. Vastausprosentit olivat 22,4 % ja 12,8 %. Aineiston tarkastelu siirtyi vuoden 2007 alkuun. Työllisyystilastot DIA-kunnan työllisyystilannetta seurattiin neljä kertaa vuodessa päivitettävällä työllisyyskatsauksella. Tähän liittyen laadittiin kansantaloutta, työllisyyttä ja jäsenkunnan työllisyyttä käsittelevä katsaus. Nämä julkaistaan säännöllisesti TEKin www-sivuilla. Vastavalmistuneiden tutkimus Vastavalmistuneiden kyselyyn vastasi marraskuun loppuun 2006 mennessä 449 henkilöä ja vastausprosentiksi muodostui koko lukukaudella 18 %. Suurimmat työllistymisalat ovat: tutkimus- ja koulutustoiminta 19,6 %, metalliteollisuus 15,6 %, insinööri- ja suunnittelutoimistot 11,4 % ja tele-/tietoliikenneala 10,2 %. Parhaimmin palkattuja aloja ovat: palvelut n eur/kk, tietojenkäsittely n eur/ kk kemianteollisuus n eur/kk ja elektroniikkateollisuus n eur/kk. Avoimessa palautteessa toivottiin korkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön lisäämistä rektointiasioissa, parempaa tiedotusta TEKin palveluista jo opiskeluaikana (erityisesti IAET-jäsenyys) ja opintojen kehittämisen osalta enemmän opinto-ohjausta sekä suunnittelua yliopistoissa (diplomityön hmäohjaus). Kontakteja liiton suunnalta ja suuntaan kaivattiin lisää. Taskutilasto TEKin taskutilastosta laadittiin 12. painos vuosille Siihen koottiin yli 60 kuviota ja taulukkoa jäsenkuntaan, kansantalouteen ja energia-asioihin liittyen. Painopiste tilastossa on jäsenten kotimaan ja ulkomaan palkkauksessa sekä DIA-kunnan työoloihin liittyvissä tiedoissa. UPJ-tutkimus TKK:lla UPJ-kysely suoritettiin www-pohjaisena kyselylomakkeena verkossa, jonka potentiaalinen vastaajajoukko oli noin 630 henkilöä ja vastauksia saatiin noin 360 kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostui reilut 57 %. Kyselyn pääteemat olivat UPJ-arviointien suoritus ja vaativuustasojen määrittäminen sekä uuden palkkausjärjestelmän vaikutus palkkaukseen. Kesäharjoittelututkimus Tutkimuksessa oli vastaajia Opintoihin liittyvän työn mediaanipalkka oli eur/kk, opintoja sivuavan työn eur/kk ja diplomityön eur/kk. Syventäviin opintoihin liittyvässä työssä mediaanipalkka noudattaa varsin hyvin TEKin kesäharjoittelusuositusta. KANSKO Insinöörijärjestöjen kansallinen komitea (KANSKO) on neljän insinöörijärjestön yhteinen koordinointielin. Se käsittelee Eurooppalaisen insinöörijärjestö FEANIn asioita sekä pohjoismaista NORDING-yhteistyötä. Pohjoismainen vieras jäsenyyssopimus päivitettiin ja yhteinen tilasto päivitettiin. Feanin jäseniksi hyväksyttiin Ranska (uudelleen) ja Serbia. Venäjä aloitti ulkojäsenenä. Tutkimusstrategia Toimintavuonna luotiin TEKin tutkimusstrategia. Strategiassa kirjattiin tavoitteeksi olla järjestökentän paras tutkimusyksikkö. Myös kumppanuutta muiden järjestöjen kanssa vahvistetaan. Ympäristöanalyysi Valtuuston syyskokouksessa käsiteltiin TEKin ympäristöanalyysia. Analyysi on osa strategista prosessiamme. Vaalit 2008 Hallitus asetti vaalilautakunnan toimittamaan TEKin valtuustovaalin keväällä Vaalilautakunta aloitti toimintansa keskustelemalla vaalisäännösten uudistamisesta (mm. sähköinen vaali). 17

18 Hallinto Valtuuston kevätkokous Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin maaliskuussa Helsingissä. Kokouksessa esitettiin neljä aloitetta aiheinaan teknologiabarometri, TEKin hankintojen kilpailuttaminen, tutkintojen akkreditointi ja valiokuntien toiminnasta tiedottaminen. Valtuusto hyväksyi vuoden 2005 vuosikertomuksen, vahvisti tilinpäätökset ja myönsi vastuuvapauden hallitusten jäsenille ja muille tilivelvollisille sekä merkitsi tiedoksi raportin hallitusohjelman toteutumisesta. Valtuusto kävi lähetekeskustelun niistä toiminnan muutos- ja kehittämistarpeista, joita se halusi käsiteltävän vuoden 2007 toimintasuunnitelmaa laadittaessa. Valtuustolle tiedotettiin jäsenmäärien kehityksestä, työmarkkinatutkimuksesta ja tekniikasta hyvinvointia -teemavuoden toteuttamisesta sekä esiteltiin TEKin teknologia- ja elinkeinopoliittinen strategia, työmarkkinastrategia ja koulutuspoliittinen strategia. Valtuusto kutsui järjestölle seitsemän uutta kunniajäsentä: Gunnar Graeffe, Juhani Kuusi, Yrjö Neuvo, Kalevi Numminen, Pekka Rytilä, Antti Saarialho ja Paavo Uronen sekä myönsi tunnustuspalkinnon Matti Kankaanpäälle. Neljä henkilöä sai TEKin korkeimman ansiomerkin, plaketin, ja seitsemän TEKin jetonin. TEKin 110-vuotisjuhlavuoden kultaiset ja hopeiset ansiomerkit jaettiin Suomalaisen insinöörityöpalkinnon jakotilaisuuden yhteydessä toukokuussa. Valtuuston syyskokous Valtuusto kokoontui syyskokoukseensa marraskuussa Helsingissä. Edesmenneen Gunnar Graeffen tilalle valtuuston varsinaiseksi jäseneksi nousi Tuomo Tiainen. Valtuusto hyväksyi liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Jäsenmaksua korotettiin kuudella eurolla 288 euroon. Tilintarkastusyhteisöksi valittiin edelleen PricewaterhouseCoopers Oy. Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiölle lahjoitettiin TEKin erikoisrahastoon euroa säätiön 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Valtuusto hyväksyi myös hallituksen ehdotuksen kunniajäsenten kutsumismenettelyksi. Kokouksessa tehtiin aloiteet innovaatioyliopiston toimintaedellytyksistä, lastenhoidon järjestämisen korvaamisesta TEKin luottamushenkilöille kokousten ajalta. Valtuusto kävi lähetekeskustelun ympäristöanalyysistä, jossa etsitään havaintoja ja signaaleja, jotka saattavat vaikuttaa TEKin strategian päivittämiseen. Hallitus valmistelee valtuuston kevätkokoukseen 2007 esitykset ympäristöanalyysin edellyttämistä toimenpiteistä seuraavan strategiatyön pohjaksi. Valtuustolle tiedotettiin jäsenmäärien kehityksestä, tekniikasta hyvinvointia -hankkeesta, kunnan sektorin edunvalvonnan kehittämisestä ja YTN:n päätöksenteon kehittämisestä. Valtuustolle esiteltiin lisäksi kooste TEKin strategiasta ja alakohtaisista strategioista, valiokuntien toimintakatsaukset sekä vastaukset kahteen hallitukselle osoitettuun kysymykseen. TEK 110 vuotta Järjestön 110-vuotista olemassaoloa juhlittiin vuosipäivänä Helsingin Hernesaaren entiseen autotehtaaseen rakennetuissa tiloissa. Tapahtuman teemaksi oli valittu Hyvä elämä ja tekniikka. Juhlaseminaarissa ammattikunnan arkisia ongelmatilanteita kautta vuosikymmenten puntaroivat puheenjohtaja Merja Strengell ja filosofit Pekka Himanen, Maija-Riitta Ollila ja Timo Airaksinen. Seminaarin jälkeen elämyksellinen iltagaala johdatteli kutsuvieraat juhlan tunnelmaan. Tapahtuman yhteydessä lanseerattiin tunnus Tekniikasta hyvinvointia, käytettäväksi myös eduskuntavaaleihin tähtäävän tiedotuskampanjan teemana. Hallitus Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 11 kertaa. Se paneutui erityisesti alakohtaisten strategioiden käsittelyyn, oman toiminnan suunnitteluun ja ammattijärjestökentän muutoksiin. Hallitus seurasi säännöllisesti hallitusohjelman, toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumista, säännöllisen työajan ulkopuolella työasioissa matkustamisen korvaamistilannetta teknologiateollisuudessa, jäsenmäärän kehittymistä ja henkilöstöasioita. Hallitus määritteli alakohtaisille strategioille mallirakenteen ja hyväksyi kertomusvuonna seuraavat alakohtaiset strategiat: palvelustrategia TEKin plaketin saivat valtuuston kevätkokouksessa Yrjö Laiho (vas.), Markku Markkula ja Kalle Mattila. Plaketit luovutti puheenjohtaja Merja Strengell. koulutuspoliittinen ohjelma työmarkkinastrategia teknologia- ja elinkeinopoliittinen ohjelma tietohallintostrategia ja tutkimusstrategia Lisäksi päivitettiin viestintästrategia. Hallitus vahvisti varainhoitosuunnitelman, päätti TEKin edustajista eri yhteisöissä, toimitilakaupoista, Talentumin jäsenetulehtien tilaamisesta vuoden 2009 loppuun saakka, teki valtuustolle ehdotuksen uusien kunniajäsenten kutsumisesta, päätti Suomalaisesta Insinöörityöpalkinnosta ja myönsi väitöskirjapalkinnon. Hallitus asetti tekniikasta hyvinvointia -työhmän ja laati sille toimeksiannon sekä nimesi vaalilautakunnan valmistelemaan vuoden 2008 valtuustovaaleja. Hallitus käsitteli vuoden aikana mm. perhevapaakustannusten tasaamista, ympäristöanalyysiä, AKAVA-asioita, YTN:n sääntöjen uudistamista, TEKin kuntasektorin edunvalvonnan järjestämistä, luottamuselinorganisaation kehittämistä, ammattijärjestökentän muutoksia, sekä KTK:n ja IL:n yhdistymishanketta. Lisäksi hallitus vahvisti pohjoismaisen vierasjäsenyyssopimuksen, hyväksyi eurooppalaisen, työsuojelullisen kvartsihiekkasopimuksen, TEKin varainhoidon eettiset periaatteet ja kertomusvuoden viimeisessä kokouksessaan hyväksyi TEKin ja KIAn välisen liittymis- ja yhteistyösopimuksen. Elo-syyskuun vaihteessa hallitus piti varsinaisen kokouksen lisäksi suunnitteluseminaarin, jossa se käsitteli yhdessä valiokuntien puheenjohtajien kanssa luottamuselinorganisaation kehittämistä, ammattijärjestökentän muutoksia sekä hallituksen ja valiokuntien vuorovaikutusta. Puheenjohtajisto Puheenjohtajisto kokoontui toimintavuoden aikana 11 kertaa. Puheenjohtajisto käsitteli henkilöstöasioita ja valmisteli hallitukseen ja valtuustoon tulevia asioita. Valiokunnat Vuonna 2006 TEKissä toimi yhdeksän valio- 18

19 TEKin jetonin saivat Martti Annanmäki (vas.), Kaj G Backas, Kaisa Juva, Jaakko Ojala ja Kirsti Miettinen. kuntaa; jäsenpalveluvaliokunta, koulutusvaliokunta, talousvaliokunta, teekkarivaliokunta, teknologiavaliokunta, yrittäjyysvaliokunta sekä kunnan, valtion ja yksityisen sektorin valiokunnat. Johtohmä Johtohmä kokoontui vuoden aikana 23 kertaa. Johtohmä käsitteli mm. henkilöstöasioita, toimiston palkkausjärjestelmää, strategiaan ja alakohtaisiin strategioihin liittyviä asioita, AKAVA-asioita, hallitusohjelman toteuttamista sekä erityisesti hallitukselle ja valtuustolle valmisteltavia asioita ja asiakirjoja. Johtohmä seurasi säännöllisesti toiminnan ja tulostavoitteiden toteutumista ja jäsenmäärän kehittymistä. Henkilöstö TEKissä on yhdeksän toimintayksikköä. Vakinaisessa työsuhteessa oli vuoden lopussa 54 henkilöä. Määräaikaisia työsuhteita oli liittyen perhe- ja vuorotteluvapaisiin; teekkareita työskenteli määräaikaisina teekkariyhdysmiehinä sekä erilaisissa pienemmissä projekteissa. Henkilöstö oli ollut TEKin palveluksessa keskimäärin 11,1 vuotta (projektityöntekijät poislukien). Koko henkilöstön keski-ikä oli 41,6. TEKin henkilöstöstrategiassa on viisi menestystekijää; 1) toimiva työyhteisö, 2) osaava ja kehittyvä henkilöstö, 3) taitava johtaminen ja esimiestyö, 4) henkilöstön hyvinvointi ja 5) haluttu ja arvostettu työnantaja. Vuoden aikana jatkettiin henkilöstöstrategian toteuttamista. TEKin toimistolle rakennettiin osaamisen johtamisen malli, jossa tunnistettiin ja kuvattiin tarvittavat osaamiset. Mallia käyttämällä pyritään systemaattiseen ja tulokselliseen henkilöstön kehittämiseen. Jokaiselle työntekijälle laadittiin osaamisprofiili sekä oman osaamisen kehittämissuunnitelma. Henkilöstön osaamista ja kehittymistä tuettiin eri tavoin. Käynnistettiin henkilöstön TEKakatemia-koulutukset, joilla varmistetaan, että henkilöstö tuntee TEKin tavoitteet ja niihin liittyvän keinovalikoiman. Henkilöstöä koulutettiin monipuolisilla atk-kursseilla. Tiedonkulkua lisäämään otettiin käyttöön sähköinen kalenteri. Suunniteltiin ja rakennettiin yhteistyökumppanin kanssa uutta työajanseurantajärjestelmää, joka otetaan käyttöön Johtamisen kehittäminen perustui TEKin strategioihin sekä johtamisarviointien tuloksiin. Erityisiä kehitysalueita olivat ajanhallinta, valmentava johtamisote sekä johtohmätyöskentely. Johtohmän jäsenille järjestettiin viisi TEKleadership-valmennusta. Yksi valmennuksista, Pentti Sydänmaanlakan vetämä Älykäs itsensä johtaminen tarjottiin koko henkilöstölle. Työterveyslaitoksen kanssa tehtiin henkilöstökysely (Työilmapiiribarometri). Tulokset olivat kautta linjan parantuneet vuoden 2004 kyselystä. Esimiestyö sai kaikissa kohdissa viimekertaista korkeammat arviot. Työn tavoitteiden tunteminen oli aikaisempaa parempi kuten myös työhön sitoutuminen. Ammatilliseen kehittymiseen ja johtamiskäytäntöihin oltiin myös aikaisempaa tyytyväisempiä. Kehityskohteiksi nousivat yksiköiden välinen tiedonkulku, työn henkinen rasittavuus sekä tasa-arvoisuuden kokeminen.. Työviihtyvyyttä sekä -hyvinvointia pyrittiin lisäämään eri keinoin. Vuoden aikana pidettiin useita TEKin töissä -sessioita, joissa yksittäinen työntekijä sai esitellä muille jonkin ajankohtaisen palasen työstään. Halukkaille järjestettiin hmässä tapahtuvaa työnohjausta. Työterveyshoitoa laajennettiin psykologipalvelulla, joka on tarkoitettu käytettäväksi elämän erilaisissa kuormitustilanteissa. Järjestettiin myös hätäensiapukurssi. Jatkettiin liikuntaseteleiden tarjoamista. TEKin henkilöstön palkkausjärjestelmää rakennettiin työhmässä. Laadittiin tehtävien vaativuuden arviointikehikko, tehtiin tehtävien vaativuuden arvioinnit sekä valittiin henkilökohtaisen palkanosan arviointikriteerit. Vuodelle 2007 jäi heko-osien arviointi sekä referenssipalkkojen määrittely. Henkilöstökertomus tehtiin seitsämännen kerran. TEKin HALLITUS ( alkaen valtuuston järjestäytymiskokoukseen 2008 saakka) Puheenjohtajat DI Merja Strengell, Pöy Forest Indust Oy DI Mikko Seppäläinen, Nokia Oyj FM Martti Annanmäki, Säteilyturvakeskus Jäsenet Henkilökohtainen varajäsen DI Taira-Julia Lammi, ABB Oy TkT Heikki Toivanen, Metso Paper Oy DI Kaisa Juva, Kvaerner Power Oy DI Kristiina Hartikainen, Nokia Oyj TkL Risto Varala, UPM-Kymmene Oyj DI Aimo Leskelä, Nokia Oyj DI Jussi Kemiläinen, Winwind Oy DI Kaisu Miettinen, POHTO Oy DI Lotta Forssell, Fortum Power and Heat Oy DI Jyrki Noponen, Alstom Finland Oy TkL Erja Sipilä, TTY DI Timo Nyman, Neste Jacobs Oy DI Lars Miikki, Tomi Järvelin Design Oy DI Mikaela Runeberg (TFiF), SysOpen Digia Integration Oy DI Jori Byskata, Metso Paper Oy DI Mika Uusi-Pietilä, Minutor Oy DI Petri Takala, Nokia Oyj DI Teemu Vihinen, Sanoma Magazines Finland Oy DI Timo Huhtaluoma, Ympäristöministeriö tekn. yo Lauri Pakkanen (opisk.ed.), Espoo tekn. yo Kari Hankia, Lappeenranta Pirkko Karlsson, sihteeri, TEK JOHTORYHMÄ 2006 Toiminnanjohtaja DI Heikki Kauppi, puheenjohtaja Yksikönjohtajat VT Ralf Forsén, oikeudelliset palvelut DI Matti Hirvikallio, tutkimus KTM Jari Mellas, talous ja toimistopalvelut DI Jukka Mäkelä, koulutus ja työllisyys DI Pekka Pellinen, tekniikka ja yhteiskunta OTK Joel Salminen, kenttä ja järjestö DI Yrjö Taivainen, neuvottelu VTM Ari Åberg, viestintä Pirkko Karlsson, sihteeri 19

20 VALTUUSTO 2006 (toimikausi ) KOKOOMUS (22) DI Lotta Forssell, Helsinki DI Jaakko Halla, Turku DI Kari Hannus, Pori DI Sari Hintikka-Varis, Rautalampi DI Matti Ilveskoski, Tampere DI Jer Jalassola, Espoo DI Pirjo Kemppi-Virtanen, Espoo DI Juha Kestilä, Helsinki DI Tarmo Konstari, Jämsänkoski DI Kimmo Koskinen, Varkaus DI Jussi Koskinen, Espoo DI Alari Kujala, Espoo DI Taira-Julia Lammi, Vaasa DI Markku Markkula, valt.vpj., Espoo DI Marjo Matikainen-Kallström, Espoo DI Petri Mure, Keminmaa DI Jarmo Nieminen, Espoo DI Timo Nyman, Vantaa DI Asko Saastamoinen, Kiiminki DI Merja Strengell, Järvenpää Arkkit. Jouni J. Särkijärvi, Espoo DI Jarmo Talvitie, Tampere YHTENÄISYYS JA TEEKKARIHENKI (16) DI Anne Antila, Hollola TkT Minna-Kaarina Forssén, Espoo DI Kristiina Hartikainen, Espoo TkL Raimo Hyvönen, Turku FM Jonna Häkkilä, Kalajoki DI Jaakko Ihamuotila, Helsinki TkT Hannu-Matti Järvinen, Tampere TkT Markku Kivikoski, valt.pj., Tampere TkT Annareetta Lumme-Timonen, Espoo TkL Sanna Perkiö, Helsinki TkL Antti Saarialho, Helsinki DI Mikko Seppäläinen, Kauniainen DI Petri Takala, Helsinki TkT Martti Tiuri, Espoo TkT Heikki Toivanen, Jyväskylä TkL Risto Varala, Lappeenranta INSINÖÖRITYÖ (13) FM Martti Annanmäki, Vantaa DI Jari Gustafsson, Helsinki TkT Liisa Haarla, Espoo DI Sari Halonen, Oulu DI Tuula Hämäläinen, Joroinen DI Kaisa Juva, Tampere DI Kirsi Kaasinen, Espoo DI Jussi Kemiläinen, Oulu DI Aimo Leskelä, Muurla TkT Tuula Leskelä, Espoo TkL Pekka Niemistö, Oulu DI Jari Nummikoski, Tampere TkL Veikko Porra, Espoo TEKin NUORET (9) DI Kaisa Harju, Espoo DI Kati Ilvonen, Espoo DI Iiro Jantunen, Helsinki DI Suvi Melakoski-Vistbacka, Tampere DI Auli Nevantie, Tampere DI Elina Sillanpää, Tampere TkL Erja Sipilä, Tampere DI Suvi Tarvas, Oulu DI Heli Viik, Kuusankoski TFIF, DIAndra (4) DI Kaj G Backas, Helsinki DI Jori Byskata, Kaarina DI Mikaela Runeberg, Kauniainen DI Britta Sunde, Turku VIHREÄT (3) DI Karoliina Kaita, Helsinki TkT Jyrki J.J. Kasvi, Espoo DI Otto Lehtipuu, Helsinki KESKUSTA (2) DI Pirjo Sjögren, Lohja TkT Tuomo Tiainen, Tampere ( alkaen) SOSIALIDEMOKRAATTISET TEKNIIKAN AKATEEMISET (1) DI Leena Westlund, Helsinki OPISKELIJAEDUSTAJAT 2006 (5) tekn. yo Pekka Aho, Oulu tekn. yo Christian Elg, Espoo tekn. yo Jani Heimala, Lappeenranta tekn. yo Satu-Maria Hellstén, Tampere tekn. yo Jon von Weymarn, Turku Ralf Forsén, sihteeri, TEK Viestintä TEKin viestintä tukee liiton tavoitteita viestintästrategiassa määritellyllä tavalla. Viestintästrategia päivitettiin. TEKin viestintäyksikkö vastasi edelleen YTN:n viestinnästä. Jäsenviestintä Kertomusvuoden aikana julkaistiin yhdeksän numeroa TEK-lehteä. Lehden keskimääräinen painos oli kpl ( v. 2005) ja sivumäärä 52. Levikki oli , jossa kasvua edellisvuodesta oli 2,2 %. Lehden painopaikka vaihdettiin vuoden alusta ActaPrintiin. Lehteä hdytiin julkaisemaan verkossa näköis- eli digilehtenä. Jäsenille tarjottiin mahdollisuus tilata lehden verkkoversio painetun lehden lisäksi tai sen sijaan. Lehden pääaiheita vuoden aikana olivat mm. työmarkkinatutkimus, työaikalain soveltaminen ylempiin toimihenkilöihin, TEKin 110-vuotisjuhlallisuudet sekä koulutus- ja teknologiapoliittisten ohjelmien julkistaminen, laajat irtisanomiset mm. UPM:llä ja Perloksella, yliopistojen uusi palkkausjärjestelmä, Millennium-palkinto sekä EU:n työaikasääntelyn ongelmat. Jäsenkalenteri toimitettiin loppuvuodesta kappaleen painoksena. Ilmoitustuotoilla katettiin kalenterin kustannuksista vajaa kolmannes. Kalenterin sisältöä ja ulkoasua uudistettiin. Kalenterista tehtiin valinnainen jäsenpalvelu. Muutokset valinnaisuuden johdosta olivat marginaalisia. Liiton verkkosivujen käyttö viestinnässä lisääntyi edelleen. Nettisivut ja niiden graafinen ilme uuudistettiin. Sähköisen jäsenkirjeen suosio säilyi tasaisena levikin ollessa noin Loppuvuodesta toteutettiin TEKin jäsenviestintätutkimus. Jäsenviestintään oltiin yleisesti tyytyväisiä ja nykyisiä viestintäkanavia pidettiin hyvinä. TEK-lehden lukutottumukset ovat muuttuneet pinnallisemmiksi, mutta lehden hyödyllisyysarvo on noussut aikaisempaan vuonna 1998 toteutettuun tutkimukseen verrattuna. Ulkoinen viestintä ja yhteiskuntasuhteet TEKin ja YTN:n toiminnasta julkaistiin kertomusvuoden aikana yhteensä 502 lehtiuutista sekä radio-, TV- tai verkkouutissitaattia (961 v Edellisen vuoden uutisosumien poikkeavan suuri määrä johtui etupäässä teknologiateollisuuden työtaistelu-uhasta.) Pääosa uutisosumista koski edelleen työmarkkinatoimintaa. Myös AKAVAn ja YTN:n yhteinen Pudotuspeli-kampanja oli hyvin esillä tiedotusvälineissä. YTN:n ja TEKin viestinnän panos oli keskeinen Pudotuspeli-kampanjan materiaalin suunnittelussa ja valmistuksessa ja viestinnän koordinoinnissa. Viestintäyksikkö on hoitanut myös TEKin eri palkintojen, kuten Suomalaisen Insinöörityöpalkinnon, tiedotuksen ja näyttelymateriaalin valmistuksen. Uutta tiedotusmateriaalia valmistettiin liiton visuaalisen ilmeen pohjalta. Viestintäyksikkö vastasi myös YTN:n puhelinuutisten toimittamisesta. YTN-liittolehtien käyttöön toimitettiin kiertoartikkeleita. Eri sopimussektoreille toimitettiin lisäksi YTN-extra -tiedotteita. TEKin käyttöön hankittiin uutta PR-materiaalia. Eri tapahtumia varten uusittiin messumateriaalia sekä markkinointimateriaalia. Yhteyksiä tiedotusvälineisiin pidettiin säännöllisesti. Työmarkkinatoimittajille järjestettiin useita tiedotustilaisuuksia ja ajankohtaisseminaari Albaniassa. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen panostettiin ja yhteyksiä poliittisiin päättäjiin ylläpidettiin tiiviisti. 20