TEKIN VUOSI- KERTOMUS 2014

Transkriptio

1 1 TEKIN VUOSI- KERTOMUS 2014

2

3 TEKIN VUOSIKERTOMUS 2014

4 TEKIN VUOSIKERTOMUS 2014 Toimitus: TEK viestintä Taitto: Helena Hagberg Kuvat: TEKin kuva-arkisto Paino: ESA Print Oy, Lahti

5 Sisältö Ponnistelua kohti parempia aikoja 6 Työllisyys ja kasvu näkyivät vasta sopimuksessa 9 Kenttä- ja järjestötoiminta 10 Neuvottelutoiminta 20 Oikeudelliset palvelut 28 Urapalvelut 32 Koulutus -ja työvoimapolitiikka 36 Tutkimus 42 Tekniikka ja yhteiskunta 46 Hallinto 52 Viestintä 60 Talous 64

6 Ponnistelua kohti parempia aikoja Talouskehitys on viimeisen kuuden vuoden ajan ollut heikompaa kuin koskaan aiemmin Suomen taloushistoriassa 1860-luvulta lähtien. Pitkään odotettua ja jo ennustettuakin käännettä parempaan ei nähty vielä vuonna Uusi nousu edellyttää, että seuraavalla hallituksella on tahtoa ja rohkeutta toteuttaa välttämättömät uudistukset. TEKin jäsenten kannalta vuosi 2014 oli kaksijakoinen. Yritykset vähensivät väkeä tiukassa taloustilanteessa, jolloin jäljelle jääneen henkilöstön työmäärä kasvoi. Toisilla taas töitä ei ollut lainkaan. TEK oli aktiivisesti mukana toimissa, joilla jäsenkuntamme tilannetta ICT-alan rakennemuutoksen koettelemilla paikkakunnilla pyrittiin helpottamaan ja valonpilkahduksiakin nähtiin. Suomessa vapautuneen korkean osaamisen potentiaali huomattiin myös ulkomaisissa yrityksissä, ja ne perustivat tänne uusia yksiköitä. Emme ehkä saa Suomeen uutta Nokiaa, mutta tarvitsemme paljon uusia teknologiayrityksiä jotka tukevat työllisyyttä ja Suomen taloutta. Parhaat voivat nousta merkittäviksi korkean osaamisen tuotteiden viejiksi. Muuta realistista keinoa hyvinvoinnin taloudellisen pohjan turvaamiseksi ei kukaan toistaiseksi ole onnistunut esittämään. TEK onkin ponnistellut myös teknologiayrittäjyyden edistämiseksi monin tavoin. TEKin valtuustovaalit käytiin keväällä Vaalitulos muutti valtuuston voimasuhteita vain vähän. Kaikki ryhmät kokoon katsomatta olivat mukana valtuustosopimuksessa, jolla sovitaan kolmivuotiskauden keskeisistä tavoitteista edellisenä vuonna hyväksytyn strategian toteuttamiseksi. Sopimukseen kirjattiin kuusi keskeistä toimintalinjaa: 1. Edunvalvonnan vahvistaminen ja monipuolistaminen siten, että se entistä paremmin ottaa huomioon jäsenten ja heidän työsuhteidensa monimuotoisuuden ja muuttuvat tarpeet uran ja elämän kaikissa vaiheissa. 2. Jäsenpalveluiden ja toimintatapojen kehittäminen siten, että jäsen kokee saavansa jäsenyydestään todellista lisäarvoa työuransa kaikissa tilanteissa. 3. Uusien alueellisten ja paikallisten toimintamuotojen kehittäminen. 4. TEKin vaikuttavuuden lisääminen sekä edunvalvonnassa että valtakunnan koulutus-, elinkeino-, teknologia- ja tiedepolitiikassa. 5. Kansallisen kilpailukyvyn parantaminen ja valtakunnallisen innovaatiojärjestelmän tehostaminen. 6. Kumppanuuspohjaisen toimintatavan kehittäminen. Valtuustoryhmät sopivat myös TEKin digistrategiatyön määrätietoisesta jatkamisesta sekä erityisten toimenpiteiden kohdistamisesta vastavalmistuneiden ja seniorijäsenten jäsenpitoon. Sain valtuuston järjestäytymiskokouksessa mieluisan tehtävän jatkaa TEKin hallituksen puheenjohtajana seuraavat kolme vuotta yhdessä monista pitkäaikaisista TEKin vaikuttajista mutta myös uusista kasvoista koostuvan hallituksen kanssa. Hallituksen työ käynnistyi syyskaudella hyvässä, tavoitteellisessa hengessä. Toimintavuotta leimasivat myös toiset vaalit, 6

7 kun TEKissä käynnistettiin vaikuttaminen seuraavan kevään eduskuntavaalien teemoihin ja erityisesti Suomen seuraavan hallituksen ohjelmaan. TEKin viesti on selkeä: Suomi voi menestyä taloudellisesti vain korkeaan osaamiseen perustuvalla viennillä. Jotta sitä syntyisi, tarvitsemme menestystä ruokkivan innovaatioympäristön, parhaat osaajat sekä mielekkään ja kannustavan työelämän. Marjo Matikainen-Kallström puheenjohtaja 7

8 8

9 Työllisyys ja kasvu näkyivät vasta sopimuksessa Vuosi 2014 ei ollut TEKille helppo, kuten ei muullekaan Suomelle, mutta loppuvuodesta alkoi näkyä jo varovaisia merkkejä paremmasta. TEKin kokonaisjäsenmäärä laski edellisestä vuodesta 1 106:lla, mikä selittyy eläkeläisjäsenmäärän voimakkaalla putoamisella. Se puolestaan johtuu eläkeläisjäsenmaksun käyttöönotosta. Täysi vuosijäsenmaksu pidettiin taloustilanteeseen sopivasti ennallaan. Maksavien vuosijäsenten määrä kasvoikin edelleen noin 700:lla. Työllisyyden heikkenemisessä saavutettiin ainakin väliaikaisesti pohja. Jäsenkunnan työttömyys oli pahimmillaan elokuussa 4,8 prosenttia, mutta parani vuoden loppuun mennessä 4,4 prosenttin, eli samaan lukuun, josta edellisessä vuodenvaihteessa lähdettiin liikkeelle. Myös palkkakehityksessä näkyi pientä liikettä, sillä keskiarvolla mitattuna jäsenkunnan nimellispalkkataso nousi 1,7 prosenttia ja mediaanilla mitattuna 1,1 prosenttia. Alhainen, puolen prosentin inflaatio ja tuloveroasteikkojen inflaatiotarkistus euron vuosituloihin saakka tuottivat yhdessä hieman positiivisen reaaliansioiden kehityksen. Oikeudellisten ja urapalveluiden tarve pysyi edellisen vuoden tapaan korkealla tasolla. Lakimiehet hoitivat vuoden mittaan noin jäsenkontaktia. Painopiste oli alkuvuodesta edelleen työsuhteen päättymiseen liittyvissä asioissa, mutta loppuvuodesta niiden osuus väheni, mikä sekin luo toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Yritysten tuotannollis-taloudellisten irtisanomisten määrä oli edelleen korkealla tasolla. TE- Kin jäsenten kannalta lukumääräisesti suurin oli Microsoftin toimintojen lopettaminen Oulussa ja Salossa. TEK tuki irtisanottuja tarjoamalla urapalveluita, työsuhdeneuvontaa ja tukemalla alueellisia omatoimisen työllistymisen yhdistyksiä. TEK vaikutti siihen, että Euroopan Unionin rakennemuutosrahaa kohdistettiin Oulun seudulle, joka näytttääkin kokonaisuutena toipuvan shokista olosuhteisiin nähden kohtalaisesti. TEMin valmiutta palvella akateemisia työnhakijoita parannettiin ja TEK on mukana sen edelleen kehittämisessä. IAET-kassan palvelutaso oli koko vuoden hyvä. Uusien hakemusten käsittelyaika oli noin viikko ja sen palveluita käyttäneet antoivat niiden laadusta tehdyssä selvityksessä hyvän arvion. Työmarkkinoilla oli pääosin voimassa vuonna 2013 solmitun työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset työehtosopimukset. Keskeiset neuvottelukysymykset työmarkkinoilla koskivat työeläkejärjestelmän ja neuvottelujärjestelmän uudistamista. Työeläkkeistä syntyi sopimus syys-lokakuun vaihteessa. Sen keskeinen sisältö on eläkkeellesiirtymisikien nostaminen kahdella vuodella ja varhaiseläkkeelle pääsyn vaikeuttaminen. Jotta eläkeikien nostaminen johtaisi työurien pidentymiseen, täytyy sitä vielä täydentää ikäsyrjintää vähentävillä toimilla. Neuvottelujärjestelmän uudistamisessa ei syntynyt tulosta, koska työnantajapuoli halusi neuvotella lähinnä laittomien lakkojen vähentämisestä, mutta eivät lainkaan työelämän lakien paremmasta noudattamisesta. Esimerkiksi työaikalakia, työsopimuslakia ja kilpailukieltolakia rikotaan työelämässä laajasti. Heikki Kauppi toiminnanjohtaja 9

10 Kenttä- ja järjestötoiminta TEK tuki irtisanottuja ja uusien työpaikkojen syntymistä TEKin toiminta työpaikoilla hoidettiin yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja julkisella sektorilla JUKOn ja osin KTN:n paikallisyhdistysten kautta. TEKillä omia paikallisyhdistyksiä on yliopistosektorilla sekä valtion eri virastoissa ja toiminnoissa. Kunta-TEK järjestää alansa paikallistoimintaa kuntasektorilla. Yksityisen sektorin paikallistoiminnan painopiste oli yrityskohtaisten yt-neuvottelujen tukemisessa ja yrityskohtaisen järjestäytymisen edistämisessä. Työllisyys- ja kasvusopimus rauhoitti työmarkkinoita. Ponnisteluja työehtosopimusten saamiseksi metsäteollisuuden ja kaupan alan ylemmille toimihenkilöille jatkettiin muun muassa laajojen kenttäkierrosten avulla. TEK toimi aktiivisesti Teollisuuden Palkansaajien yhteistyöryhmässä. TEK osallistui teollisuusliittojen yhteiseen lähialueprojektiin, Viron järjestäytymisakatemiaan. Sen työ on ollut tuloksellista, ja projektista on saatu hyviä käytäntöjä myös kotimaiseen järjestäytymisen edistämiseen. Edellisenä vuotena uudistettu Akavan aluetoiminnan organisaatio saatiin toimintavuoden aikana jalkautettua tyydyttävästi. TEKin edustajat osallistuivat Akavan alueverkostojen toimintaan ja niiden kautta myös alueellisiin viranomaishallinnon kolmikantaisiin elimiin sekä palkansaajajärjestöjen alueelliseen yhteistyöhön. TEKin aluetoimistot ovat paikallisten kauppakamarien jäseniä. Irtisanomisten vaikutuksia torjuttiin Irtisanomisiin ja lomautuksiin tähtääviä yt-neuvotteluja käytiin edellisen vuoden tapaan paljon niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Irtisanomisten ja lomautusten haittoja jäsenille lievitettiin useilla toimenpiteillä. Muutostilanteisiin liittyvistä TEKin palveluista tiedotettiin jäsenistölle kattavasti. Valtiosektorin toimintojen uudelleen järjestelyissä tuettiin jäseniä sekä luottamusmiehiä ja vaikutetiin valtakunnallisella tasolla. TEK oli tuloksekkaasti mukana sekä valtiovallan asettamissa että paikallisesti toimineissa rakennemuutokseen pureutuneissa työryhmissä. Myös EU:n globalisaatiorahastoon liittyvässä TE- Min työryhmässä toimittiin aktiivisesti. Telakkateollisuudessa saavutettiin vuoden aikana hyviä, työllisyyttä tukevia ratkaisuja. TEK osallsitui Oulun suurten irtisanomisten muun muassa Microsoft ja Broadcom vaikutusten lieventämiseen sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta että paikallisessa toiminnassa ja sai myös näkyvyyttä tässä asiassa. Vuoden lopulla paikalliselta tasolta arvioitiin, että noin puolet Oulun irtisanotuista olisi työllistynyt ja alkuvuoden 2015 aikana saavutetaan 80 prosentin työllistymisaste. Tampereella ja Oulussa omatoimiseen työllistymiseen keskittyneiden yhdistysten työ oli toimintavuoden aikana tuloksekasta ja kustannustehokasta. Myös Uudenmaan maakunnan alueella toimivan OTTY-yhdistyksen toiminta oli aktiivista. TEK jatkoi aktiivisesti myös uusien yritysten aloittamista edistävässä Protomo-toiminnassa. TEKin jäsenten työttömyysasteen lasku pysähtyi elokuussa 2014 ja säilyi samalla tasolla vuoden loppuun. 10

11 TEK järjesti Otaniemen Startup Saunan Backstagella nuorille jäsenilleen räätälöidyn uratilaisuuden teemana Työelämä uhka vai mahdollisuus. Tupa oli täynnä hiljakkoin valmistuneita ja pian valmistuvia, jotka halusivat verkostoitua ja keskustella työuraan liittyvistä aiheista. 11

12 Edunvalvontakoulutuksessa ja yritystapaamisia YTN hoiti yksityisen sektorin jäsenten edunvalvontakoulutuksen. Osa koulutuksesta järjestettiin YTN:n ja ammattiliitto PROn yhteistyönä. Sopimusalakohtaisia tilaisuuksia järjestettiin yli 40. Julkisen sektorin koulutusta järjestettiin yhdessä Julkisen Sektorin Esimiehet ja Asiantuntijat JEAn liittojen ja VAKAVAn kanssa. Eri alojen yritysten ylempiä toimihenkilöitä tavattiin yli 200 eri tilaisuudessa ympäri maata. Erityisesti kaupan alalla sekä teknologia- ja metsäteollisuuden yrityksissä vierailtiin ahkerasti. Toiminta toteutettiin yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa YTN tai JUKO sateenvarjon alla. TEK näkyi opiskelijoille monin tavoin Yleinen, korkeakoulutettujen ja TEKin jäsenten työttömyysaste % 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Opiskelijatoiminnan painopisteinä oli TEKin strategian jalkauttaminen, aktiivisen ja yhdessä toimivan TEKin opiskelijatoimintakulttuurin edistäminen sekä vaikuttaminen opiskelijoiden ajankohtaisiin asioihin. TEK järjesti opiskelijoille useita koulutuksia ja tapaamisia muun muassa työlainsäädännöstä ja työnhausta. Monien messutapahtumisen lisäksi TEK järjesti kampuksia kiertäneen Yleinen työttömyysaste, trendi TEK-tuensaajat IAET-kassassa Korkeakoulutettujen työttömyysaste Lähteet: 4,4 IAET-kassa, Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 8,8 4,6 Yrittäjyys-Roadshown, joka kokosi yhteen paikalliset opiskelijat, yliopistotoimijat sekä yrittäjyysyhteisöjen edustajat keskustelemaan nuorten yrittäjyydestä. Teekkarin työkirja lanseerattiin näyttävästi tänäkin vuonna jokaisella teekkaripaikkakunnalla. Lokakuussa toteutettiin pilottina työuraan aloitusta tukeva ja TEKin palveluja esittelevä tilaisuus vastavalmistuneille jäsenille. Sen pohjalta päätettiin skaalata toimintamalli kaikille tekniikan yliopistopaikkakunnille. Hallinnon opiskelijaedustajat toimivat aktiivisesti teekkarivaliokunnassa, muissa TEKin valiokunnissa, TEKin valtuustossa ja hallituksessa sekä Akavan opiskelijoissa. Tietoa jaettiin runsaasti sähköisissä kanavissa: Facebookissa, Teekkarit.fi-sivuilla sekä Teekkarin työkirjan ja TEKin sivuilla. Teekkari.fi -sivustoa hyödynnettiin myös teekkareiden portaalina esimerkiksi tapahtumatiedotuksessa. Opiskelijajäsenille lähetettiin oma sähköinen jäsenkirje kuukausittain TEKin jäsenkirjeen rinnalla. Yhdessä TEKin viestinnän kanssa pohdittiin, miten valmistumisvaiheessa oleville ja vastavalmistuneille voitaisiin välittää paremmin ja selkeämmin tietoa TEKin jäsenyyden hyödyistä. Yhtenä ratkaisuna ryhdyttiin lähettämään hiljakkoin valmistuneille heidän erityistarpeisiinsa räätälöity oma sähköinen jäsenkirje. Talentum-lehtietua muutettiin siten, että TEK tarjoaa opiskelijajäsenille Tekniikka&Talouden ja Talouselämän digitaalisena versiona Summa-palvelussa. Kansainvälisille opiskelijoille tarjottiin 12

13 lehtietuna englanninkielinen Helsinki Times. Luonnontieteen opiskelijoiden rekrytointia edistettiin vuoden 2014 aikana tiivistämällä yhteistyötä Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LALin kanssa. Tietojenkäsittelytieteen opiskelijoihin on luotu usealla paikkakunnalla tiivis yhteistyösuhde, joka näkyi rekrytointimäärissä. Lisäksi teollisen muotoilun opiskelijoita Aalto-yliopistossa edustava ainejärjestö otettiin mukaan TEKin toimintaan. Teekkariyhdysmiesten perehdytystä TEKin Jäsenmäärän kehitys Jäsenmäärän kehitys Henkeä per toimintaan syventävä TykkiTrainee -ohjelma jatkui. Pääpaino oli viestinnässä, edunvalvonnassa ja alueellisessa yhteistyössä. Saatujen oppien toivotaan siirtyvän entistä parempina koulutuksina myös kiltayhdyshenkilöitä ja opiskelijoita palvelemaan. Teekkariseminaari järjestettiin helmikuussa. Mukana oli yli 80 tekniikan opiskelijoiden edunvalvontajärjestöjen edustajaa. Yhteisellä agendalla oli nuorten kiinnostuksen herättäminen luottamusmies- sekä yritysyhdistystoimintaan Vuosijäsenet Opiskelijajäsenet TEKin kiltayhdyshenkilöiden, kiltojen puheenjohtajien ja fuksivastaavien koulutus järjestettiin huhtikuussa yli sadan teekkarin voimin. TEK järjesti vuotuiset valtakunnalliset jäynäkisat Lahdessa. TEKin edustajat osallistuivat työelämään liittyvillä puheenvuoroilla teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien todistustenjakotilaisuuksiin. Niiden kautta tavoitettiin yli 70 prosenttia valmistuneista. Teekkarivaliokunta TEKin teekkarivaliokunnan asialistalla oli vuoden 2014 aikana vuotuiset kesätyö- ja palkkatutkimukset sekä työelämäasiat. Myös TEKin opiskelijatoiminnan tulevaisuuskuva ja kehittymisen suunnat nousivat useasti keskusteluun, samoin maisterivaiheessa tekniikan alalla aloittavien opiskelijoiden edunvalvonta. Niin toiminnanjohtajan kuin puheenjohtajankin kanssa järjestyneet antoisat tapaamiset toivat valiokunnan keskusteluihin paljon pohdittavaa myös tuleville vuosille. Agendalla olivat myös suuntaviivat sille, miten yliopistojen, paikallisten yritysten, TEKin ja opiskelijoiden itsensäkin olisi otettava laajemmin vastuuta opiskelijoiden kannustamisesta yrittäjyyden polulle. Valiokunta kokoontui 12 kertaa. Jäsen- ja järjestötoiminta Teollisia muotoilijoita kannustettiin TEKin ja Ornamon vuoden 2012 lopulla tehdyn sopimuksen mahdollistamaan rinnakkaisjäsenyyteen monin 13

14 tavoin, mutta varsinaista läpimurtoa ei vielä saavutettu. Professoriliiton kanssa 2013 solmittu uusi yhteistyösopimus vastavuoroisista jäsenalennuksista molempiin liittoihin kuuluville oli toimiva. TEK hoiti edelleen SAFAn palkansaajajäsenten työmarkkinaedunvalvonnan sekä RILin kautta TEKiin järjestäytyneiden rakennusalan diplomi-insinöörien edunvalvonnan. Vastavalmistuneiden palvelujen ja viestinnän kehittämiseen panostettiin erityisesti. Alkuvuodesta toteutettiin järjestäytymistä aktivoiva, akavalaisena yhteistyönä suunniteltu Fiksut pärjää aina -kampanja. Samassa tarkoituksessa vuoden 2014 lopulla käynnistettiin kaikkien palkansaajajärjestöjen yhteinen Mikä Fiilis -kampanja. Loppuvuodesta suunniteltiin TEKin oma jäsenhankintakampanja käynnistettäväksi tammikuussa TEKin kenttäorganisaation yhdessä sidosryhmien kanssa järjestämiin tilaisuuksiin osallistui vuoden aikana yli henkilöä. Kesäkuussa toteutettiin Olympiastadionilla Jäsenedut.fi:n kautta ja kaikkien Akavalaisten liittojen yhteistyönä perhepäivä. Tapahtuma saavutti suuren suosion. Noin 250 tekkiläistä ja heidän perheenjäsentään tutustui yhdessä muun akavalaisen kanssa Olympiastadionilla eri liikuntamuotoihin ja TEKin toimintaan liiton omalla infopisteellä. TEKin alueellisissa jäsenilloissa oli yli 700 osallistujaa. Alueseuroissa huomio oli alueellisessa vaikuttavuudessa ja jäsenhankinnassa. Seurojen sääntöuudistusprosessi jatkui. TEKin 18 kerhossa oli vuoden lopussa yli jäsentä. Kerhojen tilaisuuksiin osallistui noin henkilöä. Kerhojen ja alueseurojen neuvottelupäivät pidettiin elokuussa. Vuoden lopulla palkansaajakentässä käynnistyi alustava selvitystyö uudesta keskusjärjestöstä. TEK ei lähtenyt aktiivisesti mukaan ja on todennäköistä, että TEKin yhteistyö mahdollisesti syntyvän uuden keskusjärjestön ja sen jäsenliittojen kanssa tapahtuu jatkossakin Akavan sateenvarjon alla. Neuvottelut TEKin ja Suomen yrittäjien yhteistyösopimuksen uudistamisesta olivat kesken vielä vuoden 2014 lopussa. MAL TEK-yhteisössä toimivan Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset eli MAL järjesti jäsentilaisuuksia, kesäretken ja syyspäivät. Tilaisuuksien teemoina oli mm. lukion tuntijako matematiikan näkökulmasta, it-ammattilaisen tarvitsemat valmiudet hankintojen tekimiseen ja robotisaatio. MAL-lehdestä ilmestyi kolme numeroa, lisäksi lähetettiin useita ajankohtaistiedotteita. MALissa oli vuoden lopussa jäsentä. Eläkeläisjäsenten määrä väheni vuoden aikana 20 prosentilla. Opiskelijajäsenten määrä puolestaan kasvoi 5,3 prosenttia. Jäsenedut TEK tilasi edelleen vuosijäsenilleen Talouselämän ja Tekniikka&Talous-lehden tai vaihtoehtoiset Talentumin lehdet. Opiskelijajäsenillä oli mahdollisuus tilata Tekniikka&Talous-lehti ja Talouselämän digiversio maksutta. Loppuvuodesta opiskelijoiden T&T-tilaukset tarjottiin ensisijaisesti digitaalisina Summa-palvelussa. Lisäksi opiskelijat voivat tilata Talouselämä-lehden digiversion. Eläkeläisjäsenet saivat lehdet eläkeläisen lehtimaksua vastaan. TEK on mukana jäsenedut.fi-palvelussa, joka tarjoaa laajan valikoiman jäsenetuja akavalaisten liittojen jäsenille. TEKin jäsenille tarjottiin fyysisen jäsenkortin rinnalla omana tuotantona tehty sähköinen jäsenkortti. TEKin palkansaajajäsenet olivat pääsääntöisesti vakuutettuina työttömyyden varalta IAETkassassa. Jäsenmaksuun sisältyy vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Vuonna 2014 käyttöön otettu 39 euron eläkeläisen jäsenmaksu aiheutti runsaasti eläkeläisjäsenten eroamisia. Jäsenpalveluvaliokunta ja jäsentiimi Jäsenpalveluvaliokunta käsitteli vuoden aikana muun muassa TEKin jäsenpalveluja, mm. jäsenpalvelun laadun mittaamiseksi kehitettyä JASSEtutkimusta sekä jäsenetuja ja -maksuja. Valiokunnan tehtäväkenttään kuuluvat myös jäsentutkimukset, jäsenviestintä sekä jäsenhankinta-asiat. 14

15 Valtuustovaalien jälkeen valiokuntalaitosta organisoitiin uudelleen siten että jäsenpalveluvaliokunnan korvaa jatkossa jäsen- ja järjestövaliokunta, jolta urapalveluihin liittyvät asiat siirrettiin uudelle Uravaliokunnalle ja viestintäasiat hallituksen viestintäjaokselle. JV seurasi, kehitti ja mietti TEKin palvelu- ja toimintamalleja, niiden ulkoista yhteensovittamista ja pohti TEKin roolia digitalisoituvassa maailmassa. Valiokunta oli aloitteellinen TEKin digistrategian laatimisessa liiton strategian E3-linjauksen mukaisesti. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen TEKin toiminnan kehittämisessä nousikin yhdeksi nykyisen hallituksen keskeisimmistä hankkeista. Valiokunta paneutui myös valtuustoaloitteisiin sekä muihin TEKin toiminnan vaatimiin lausunto- ja päätösasioihin. Valiokunta seurasi aktiivisesti IAET-kassan tilannetta. JV kokoontui vuoden aikana 12 kertaa ja järjesti seminaarin yhteistyössä yrittäjä- ja teekkarivaliokuntien kanssa. Jäsensuhteisiin ja -palveluihin liittyvää toimintaa TEKin toimistossa koordinoi eri yksiköiden edustajista koottu jäsentiimi. TEKin jäsenmaksu jäsenen mediaanivuosiansioista TEKin jäsenmaksu jäsenen mediaaniansiosta ,5 % 1,0 % 0,5 % Vastavalmistuneet Koko jäsenistö Koko jäsenistö ilman kassamaksua 1994: 1,27 % 0,0 % ,78 0,53 0,88 0,61 0,48 15

16 Kenttä- ja järjestöyksikkö 2014 Joel Salminen, yksikönjohtaja Mia Adolfsson, vs. asiamies, Turku Minna Blomster, asiamies, Turku, perhevapaalla alk Henna Hartikainen, opiskelijakenttäasiamies, opintovapaalla Seppo Järvenpää, asiamies Juuso Kuusinen, teekkariasiamies, saakka Saku Laapio, asiamies, Lappeenranta Jorma Louhelainen, asiamies, Uusimaa Tero Marin, vs. opiskelijakenttäasiamies, Jukka Orava, asiamies, Oulu Petri Partanen, asiamies, Tampere Ida Rantanen, teekkariasiamies, perhevapaalla alk Jaana Sääksberg, assistentti Valle Uimonen, vs. teekkariasiamies, 1.5. alkaen Björn Wiemers, asiamies Jäsenpalveluvaliokunta 2014 DI, Kyo Pauli Jantunen, Bonum Omen Oy, puheenjohtaja DI Anne Antila, Lahden yliopistokeskus, Helsingin yliopisto DI Jari Gustafsson, Neste Jacobs Oy DI Teemu Haapala, Prove Expertise Oy DI Antti Ivanoff, Fastems Oy Ab FM Antti Kaakinen, Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus DI Sebastian Knight, Esperi Care Oy FK Pekka Koivisto, Finanssivalvonta, Anstkog, (MAL) DI Alari Kujala, eläkkeellä DI Anne Lukkarila, Nokia Siemens Networks DI Kari Mikkelä, Tomi Järvelin Design Oy Tekn.yo Pete Hyrkäs, (opisk.) Lappeenranta, varalla Aleksi Kestilä, Oulu DI Johan Nyman, Åbo Akademi, (TFiF) DI Mika Ranta, Metso Power DI Heli Viik, UPM OTK Joel Salminen, yksikönjohtaja, Kenttä- ja järjestöyksikkö, TEK VTM Heini Hult-Miekkavaara, ura- ja rekryasiamies, valiokuntasihteeri, TEK OTK Mikaela Karavokyros, Lakipalvelut, TEK DI Ari Anttila, hallituksen yhteyshenkilö DI Sampo Koskinen, hallituksen yhteyshenkilö DI Lars Miikki, hallituksen yhteyshenkilö Teekkarivaliokunta 2014 Markus Karppanen, TTYY, puheenjohtaja Heikki Hämäläinen, varapuheenjohtaja, LTKY, varalla Saara Kaikkonen Mikko Rahikainen, TTYY, varalla Milla Korhonen Milja Tuomivaara, OTY, varalla Sauli Viinamäki Antti Greggilä, Tutti, varalla Otto Piilonen Matti Vähä-Heikkilä, Teekkarikomissio, varalla Matias Virta Pyry Haahtela, AYY, varalla Niko Ferm Paikallisyhdistykset Valtio Työ- ja elinkeinoministeriön Diplomi-insinöörit TEMDI ry Patenttihallinnon diplomi-insinöörit ry Puolustusvoimien Diplomi-insinöörit PVDI ry Säteilyturvakeskuksen Insinöörikunta ry Tekes TEK ry Tiehallinnon akateemiset ry Työsuojeluhallinnon diplomi-insinöörit ry Ympäristöministeriön Tekniikan Akateemiset YTEK ry Valtion tutkimusalojen diplomi-insinöörit VTDI Työterveyslaitoksen diplomi-insinöörit ja fyysikot ry 16

17 Yliopistosektori Otaniemen TEK-tutkijat ry (OTTI) Oulun yliopiston TEKkiläiset ry Tampereen TEK-tutkijat ry Turun Yliopiston TEK-tutkijat ry (T3) Skinnarilan TEKijät ry (Lappeenranta) VTS yliopistovaliokunta (Vaasa) Yliopistojen yli- ja laboratorioinsinöörit YLI ry ÅTEK (Åbo Akademi, Turku) Virastoissa ja laitoksissa toimii lisäksi JUKOn paikallisyhdistyksiä, joiden toiminnassa TEKin jäsenet ovat mukana. Kunta Sairaalafyysikot ry Kuntatekniikan Akateemiset ry Kunta-TEK Muut Destian Akateemiset ry TEKin kerhot Akateeminen teekkarikerho AATE Arkkitehtikerho Biotekniikan kerho (ei toimintaa v. 2013) DIAS-kilta Graafinen kerho Heinolan DiA-kerho (ei toimintaa v. 2013) Ilmailuinsinöörien kerho Insinöörien Rouvat ry AboaTEK LVI-kerho Maanmittausinsinöörien kerho Naispolyteekkarit (Napoli) Organisaation kehittäjät ja suunnittelijat (KESSU ry) TEKin Naisakatemia (TEKNA) TEKin Yrittäjäklubi Traficum Turun DI-kerho Valmistustekniikan seniorit MULJU) Muut TEKin yhteisöt Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset (MAL) Suomen Suunnittelumaantieteilijöiden Liitto SUM ry Työelämän arkkitehtiraati TAR Alueseurat 2014 Jyväskylän Teknillinen Seura Kajaanin Teknillinen Seura Kanta-Hämeen Teknillinen Seura Kokkolan Teknillinen Seura Kuopion Teknillinen Seura Kymenlaakson Teknillinen Yhdistys Lahden Diplomi-insinöörit ja Arkkitehdit r.y. Lapin Insinööri- ja arkkitehtiyhdistys ry Lappeenrannan Teknillinen Seura ry Oulun Teknillinen Seura r.y. Pietarsaaren Teknillinen Seura Pohjois-Karjalan Teknillinen Seura Porin Teknillinen Seura Raahen Teknillinen Seura Rauman Teknillinen Seura Savonlinnan Diplomi-insinöörit ja Arkkitehdit Suur-Savon Teknillinen Seura Tampereen Teknillinen Seura ry Tekniska Klubben i Vasa Turun Teknillinen seura Vaasan Teknillinen Seura Varkauden Teknillinen Seura Vuoksenlaakson Teknillinen Seura 17

18 YTN yritysyhdistykset 2014 Elintarvike Altian Ylemmät Toimihenkilöt Atrian Ylemmät Toimihenkilöt ry Fazerin Ylemmät Toimihenkilöt Saarioisten Ylemmät Toimihenkilöt ry SYT Valion Ylemmät Toimihenkilöt ry Energia E.ON Finland Oyj:n Ylemmät Toimihenkilöt Fortumin Ylemmät Toimihenkilöt ry Kejon Ylemmät Toimihenkilöt ry Teollisuuden Voiman Ylemmät Toimihenkilöt ry Vantaan Energian Ylemmät Toimihenkilöt ry Finanssiala Active ry Danske Bankin Esimiehet ja Asiantuntijat ry DEA Fennia-ryhmän Ylemmät Toimihenkilöt ry If-vakuutuksen Esimiehet ja Asiantuntijat ry Nordean Johtajat ry Nordean Ylemmät Toimihenkilöt ry OP Pohjolan Esimiehet ja Asiantuntijat OEA ry Paikallisosuuspankkien Esimiehet ja Asiantuntijat PEA ry Pohjola-Yhtiöiden Akavalaiset Tapiola-ryhmän Esimiehet ja Asiantuntijat TEA ry Ålandsbankens Förmän och Specialister rf Ict Elisan Ylemmät Toimihenkilöt EYT ry Telealan (ICT) Ylemmät Toimihenkilöt ry (TELY) TeliaSoneran Ylemmät Toimihenkilöt ry TDC Oy Finlandin Ylemmät Toimihenkilöt ry Järjestö AEL:n Ylemmät Toimihenkilöt ry Ammattikorkeakouluopiskelijakuntien työntekijät ry Suomalaisen kirjallisuuden seuran henkilöstöyhdistys Karhu ry SuPerin Ylemmät Toimihenkilöt ry Ylioppilaskuntien työntekijät ry Kaupan ala EJL Keskijohdon Yhdistys ry Keskon esimiehet ja asiantuntijat ry KEA SOK-Yhtymän Ylemmät Toimihenkilöt ry Stockmann Oyj Abp Ylemmät Toimihenkilöt ry Kemia Bayerin Ylemmät Toimihenkilöt - SYNERGIA ry Borealiksen Ylemmät Toimihenkilöt ry Danisco Finland Ylemmät Toimihenkilöt ry Nesteen Ylemmät Toimihenkilöt ry Nokian Renkaat Oyj:n Ylemmät Toimihenkilöt ry Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry Santenin Ylemmät Toimihenkilöt SYT ry Teboilin Ylemmät Toimihenkilöt ry Tikkurilan Ylemmät Toimihenkilöt ry Upofloor Oy:n Ylemmät toimihenkilöt ry Metsäteollisuus Enson Ylemmät Toimihenkilöt EYT ry Tervakoski Osakeyhtiön Ylemmät Toimihenkilöt ry UPM-Kymmenen Ylemmät Toimihenkilöt ry (UK-YT) Vapon Ylemmät Toimihenkilöt ry Veitsiluodon Ylemmät Toimihenkilöt ry Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaiden ylemmät toimihenkilöt ry Palvelutoimialat Digitan Ylemmät Toimihenkilöt ry Finnairin Insinöörit FIRY ry Finnairin Ylemmät Toimihenkilöt ry Lassila & Tikanojan Ylemmät Toimihenkilöt ry MTV:n työntekijäyhdistys MTY ry VR Akava ry 18

19 Ylen Päällikköyhdistys ry Rakennusala Destian Ylemmät Toimihenkilöt ry SG Ylemmät Toimihenkilöt ry Teknologiateollisuus ABB Ylemmät Toimihenkilöt Helsinki ry ABB Ylemmät Toimihenkilöt ry. Ahlströmin ylemmät toimihenkilöt ry Andritz Savonlinnan Ylemmät Toimihenkilöt ry EB:n Ylemmät Toimihenkilöt Foster Wheelerin Ylemmät Toimihenkilöt ry FYT Ylemmät Toimihenkilöt ry Helsingin Telakan Ylemmät Toimihenkilöt ry Honeywellin Ylemmät Toimihenkilöt ry Kone Cargotecin Ylemmät Toimihenkilöt ry Kone KEF Ylemmät Toimihenkilöt ry Koneen Ylemmät Toimihenkilöt ry LME Ylemmät Toimihenkilöt ry Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT ry Micsy ry Myllypuron Ylemmät Toimihenkilöt ry (Sandvik) Nokia Siemens Networks Pääkaupunkiseudun Ylemmät Toimihenkilöt NOPSY ry Nokia-NOPSA ry Nokian Oulun Seudun Ylemmät Toimihenkilöt ry Nokian Salon Ylemmät toimihenkilöt NSY ry Nokian Tampereen Ylemmät Toimihenkilöt NTYT ry Otis Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt ry Outokumpu Stainless Steel Ylemmät Toimihenkilöt ry Patria Vammalan Ylemmät Toimihenkilöt ry Patruunatehdas Lapua Oy:n ylemmät toimihenkilöt ry Piiylemmät ry- PYRY Rautaruukin Hämeenlinnan Ylemmät Toimihenkilöt ry Rautaruukin Raahen ylemmät toimihenkilöt ry Rautaruukin Ylemmät Toimihenkilöt ry Salcompin Ylemmät Toimihenkilöt SYT ry Siemensin Ylemmät Toimihenkilöt ry Sisu Dieselin Ylemmät Toimihenkilöt ry (SiDiT) Steveco Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt ry Sähköturvallisuuden ylemmät toimihenkilöt ry Tampere Hydro Ylemmät Toimihenkilöt ry Turun Telakan Ylemmät Toimihenkilöt ry Vaisalan Ylemmät Toimihenkilöt ry Valmetin Ylemmät Toimihenkilöt ry Valmet Powerin ylemmät toimihenkilöt - VPY ry Wanajan Ylemmät Toimihenkilöt WYT ry Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt WYT ry Suunnittelu- ja konsulttiala Comatecin Ylemmät Toimihenkilöt ry Konsulttialan Ylemmät Toimihenkilöt ry Danisco Finland Ylemmät Toimihenkilöt ry Neste Jacobs Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt ry Nesteen Ylemmät Toimihenkilöt ry Pöyryn Ylemmät Toimihenkilöt ry SWECOn Ylemmät Toimihenkilöt SWYT ry Tietotekniikan palveluala Fujitsun Akavalaiset FUKAVA ry Tieto-konsernin Asiantuntijat ry TietoEnatorin Oulun seudun Esimiehet ja Asiantuntijat ry Muut Finavian Ylemmät Toimihenkilöt Finnveran akavalaiset ry Hanselin Ylemmät Toimihenkilöt ry Itellan Ylemmät Toimihenkilöt ry Lionbridgen asiantuntijat ry Ulkomaankauppaliiton Ylemmät Toimihenkilöt ry Veikkauksen Päällikköyhdistys ry 19

20 Neuvottelutoiminta Työllisyys ja kasvusopimuksen toimeenpanovuosi Työllisyys- ja kasvu- eli TyKa-sopimuksen mukaisesti uudistetut työ- ja virkaehtosopimukset olivat voimassa koko toimintavuoden. Neuvottelutoiminta jatkui kuitenkin sopimusten mukaisissa työryhmissä alakohtaisesti. Valtakunnan tasolla mielenkiinto kohdistui erityisesti eläkejärjestelmän uudistamisneuvotteluihin. TyKa-sopimuksessa sovittiin maltillisten palkankorotusten ohella useista uudistuksista, joista osaa voitiin soveltaa sellaisenaan ilman jatkoneuvotteluja. Näitä olivat esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksujen alentaminen, TyEL-maksujen korottaminen, työttömyyspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen seitsemästä päivästä viiteen sekä lyhyiden työsuhteiden vastaanottamisen helpottaminen ottamalla sovitellussa päivärahassa käyttöön 300 euron suojaosa. Jatkoneuvottelujen varaan jäivät muun muassa työeläkeuudistus, neuvottelujärjestelmän kehittäminen, arkipyhien loppiainen ja helatorstai mahdollinen siirtäminen viikonloppuun sekä työajan vakiinnuttaminen niin sanottuja 0-työsopimuksia käytettäessä. Vain eläkejärjestelmän uudistaminen saatiin päätökseen; muiden asioiden neuvottelu ja valmistelu on kesken. Vaikeat eläkeneuvottelut saatiin päätökseen syyskuun lopussa. Akava jäi kuitenkin pois neuvottelutuloksesta, joka ei ollut korkeakoulutettujen kannalta onnistunut. Uusi järjestelmä tulee voimaan Merkittävimmät uudistukset koskivat vanhuuseläkeikää ja karttumia. Nykyinen alin vanhuuseläkeikä 63 vuotta nostetaan asteittain 65 vuoteen. Kannustinkarttuma ja korotettu karttuma poistetaan kokonaan. Karttuma on siirtymäkauden jälkeen kaikilla 1,5 % vuodessa koko työuran ajalta. Kannustinkarttuma korvataan lykkäyskorotuksella: jos työntekijä ei käytä oikeuttaan vanhuuseläkkeeseen, maksetaan 0,4 prosentin lykkäyskorotusta jokaista lykkäyskuukautta kohti. Tuotannollis-taloudellisten yt-neuvottelujen suma jatkui. Neuvottelut eivät koskeneet pelkästään perinteistä yksityistä sektoria, vaan yt-neuvotteluja käynnistettiin myös yliopistoissa ja valtion virastoissa. TEK tuki ja antoi apua erityisesti luottamushenkilöille näissä vaikeissa tilanteissa. Yksityinen sektori Teollisuuden ja palvelualan työehtosopimukset neuvoteltiin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta TyKa-sopimuksen mukaiseksi jo lokakuussa Sopimukset olivat siten voimassa toimintavuoden 2014 ajan. Useimmilla sopimusaloilla toteutettiin TyKa-sopimuksen mukainen 20 euron palkankorotus, jonka ajankohta riippui työehtosopimuksesta. Koska varsinaisia työehtosopimuksen uudistamisneuvotteluja ei tarvittu, neuvotteluja käytiin työehtosopimusten mukaisissa työryhmissä, joiden asialistalla on jäsenten kannalta merkittäviä kehityskohteita. Työryhmissä edistetään mm. työaikapankkeihin, etätyöhön, työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitämiseen sekä henkilöstöedustukseen liittyviä asioita sopimusalakohtaisesti. Muutamia uusiakin sopimuksia solmittiin. Niistä ehkä merkittävin oli VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen yhdistäminen ja siirtyminen valtiolta yksityiselle sektorille LTY-sopimuksen piiriin. Metsäteollisuudessa jatkettiin kampanjointia työehtosopimuksen saamiseksi. Neuvottelut olivat kesän jälkeen jo hyvässä vauhdissa, mutta ne 20

21 Neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen jäi eläkkeelle elokuun lopussa työskenneltyään TEKissä täydet 30 vuotta. Halaamassa henkilöstöpäällikkö Kati Johansson. Puheen piti toiminnanjohtaja Heikki Kauppi. 21

22 katkesivat työnantajaliiton yllättävään vetäytymiseen. Kenttätoimintaa jatkettiin tehostetusti syksyn aikana. Kaupan alalla käynnistettiin vuoteen 2016 jatkuva kampanjointi työehtosopimuksen saamiseksi ylemmille toimihenkilöille. Teknologiateollisuuden sopimusalalla tehtiin sekä keväällä että syksyllä laajat kenttäkierrokset, joiden aiheena olivat muun muassa eläkeneuvottelut. Vuoden aikana hyväksyttiin yksityisellä sektorilla seuraavat ylempien henkilöiden työehtosopimukset tai niiden tarkennukset: Lionbridge Oy:n yrityskohtaisesta sopimuksesta siirtyminen Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen piiriin alkaen. Liityntäpöytäkirja Urheilujärjestöjen työehtosopimukseen alkaen. Rahoitusalan työehtosopimuksen tarkentaminen vuosilomasäännösten osalta alkaen. S-Pankki Oy:n siirtyminen kaupan alan sopimuksesta rahoitusalan työehtosopimukseen alkaen. Millog Oy:n työehtosopimuksen tarkentaminen vuosilomia koskien. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan sekä Informaatiologistiikka-alan työehtosopimusten uudistaminen ajalle VTT:n ja Mittatekniikan keskus MIKESin yhdistyminen ja siirtyminen valtiolta yksityiselle sektorille palvelualan LTY-sopimuksen piiriin Yksityisen sektorin valiokunta Yksityisen sektorin valiokunta (YV) kokoontui vuoden aikana 9 kertaa. Kokouksissa käytiin läpi keskeisten sopimusalojen ajankohtainen neuvottelutilanne ja hyväksyttiin muun muassa VTT:n työehtosopimuksen neuvottelutulos. Valiokunta seurasi ja linjasi tiiviisti myös eläkeneuvotteluita. Lisäksi valiokunta käsitteli TEKin yt-tutkimuksen tuloksia, antoi lausunnot valtuustoaloitteisiin sekä määritteli alkupalkkasuositukset. YV valmisteli myös TEKin kaikkien työmarkkinavaliokuntien yhteisen koulutusseminaarin, joka pidettiin tammikuussa. Valtiosektori TyKa-sopimuksen mukaisesti valtiolla on sovittu virka- ja työehtosopimuksesta ajalle Sopimuskauden ensimmäinen jakso päättyy ja toinen jakso Palkkoja korotettiin lukien 20 euron yleiskorotuksella. Neuvotteluasioiden lisäksi olivat esillä muun muasssa yt-neuvottelut useissa valtion virastoissa, vuosilomalain ja -sopimuksen muutokset, eläkeasiat sekä valtion muutoshankkeet, kuten tutkimuslaitosuudistus, keskushallinnon ja aluehallinnon uudistushankkeet, puolustusvoimauudistus, TORI- ja TUVE-hankeet. TEKin toimiston edustajat osallistuivat tekkiläisten ja akavalaisten/jukolaisten yhdistysten kokouksiin ja infotilaisuuksiin. Virastojen jukolaisten luottamusmiesten tukena toimi taustaryhmiä, ja kummiasiamiestoiminta oli aktiivista. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO järjesti luottamusmiehille kolme peruskurssia ja delegointivirastojen pääluottamusmiehille kahdet neuvottelupäivät. Julkisalan esimiehet ja asiantuntijat JEA ja Vakava järjestivät luottamusmiehille viidet neuvottelupäivät. Jäsenille toimitettiin sähköpostitse neljä Keppi ja porkkana -tiedotetta. Valtion valiokunta Valtion valiokunta (VV) kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Kaikissa kokouksissa käsittelyssä olivat ajankohtainen neuvottelutilanne sekä TE- Kin ja JUKOn ajankohtaiset asiat. Neuvotteluasioiden lisäksi käsiteltiin valtion muutoshankkeita, kuten Mikesin yhdistämistä osaksi VTT:tä, VTT:n yhtiöittämistä ja työehtosopimusta, keskushallinnon uudistamista, TORI-hanketta sekä Geodeettisen laitoksen yhdistämistä Maanmittauslaitokseen. Lisäksi agendalla olivat lukuisat yt-neuvottelut. Valiokunta antoi evästyksiä TEKin valiokuntalaitoksen kehittämiseen ja digistragiaan, valiokunnan tehtävien tarkentamiseen sekä valtuustoaloitteisiin. Kuntasektori Kuntasektorin neuvotteluissa saavutettiin Ty- Ka-sopimuksen mukaiset työehtosopimustulokset, joiden mukaan sopimukset astuivat voimaan 22

23 ja ovat voimassa kahdessa osassa maksimissaan saakka. Vuoden aikana toteutettiin KVTESin ja Teknisen sopimuksen (TS) palkankorotus tehtäväkohtaisiin palkkoihin 20 euroa 1.7. alkaen. Samalla korotettiin KVTESin henkilökohtaista lisää 0,88 prosentilla ja TS:n henkilökohtaista lisää ja erillislisää 0,82 prosentilla. TEKin edustaja toimi JUKOn neuvottelijana teknisten sopimuksessa, jossa jatkuvan neuvottelun periaatetta toteutettiin siten, että solmittiin uusi TS-työehtosopimus. Sopimuksen muutamia tekstikohtia selkiytettiin vastaamaan KVTES-tekstejä. Lisäksi käytiin neuvottelut JUKOn ja KTN:n yhdistymisestä kuntasektorin edunvalvonnassa. Kuntasektorin jäsenille jaettiin ajankohtaista tietoa neljällä Kuntatiimi-tiedotteella. Kunnan valiokunta Kunnan valiokunta (KUV) kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Käsittelyssä olivat sektorin järjestö- ja edunvalvonta-asiat. Valiokunnan keskustelu ja päätöksenteko kohdistunut erityisesti ajankohtaisten työmarkkina-asioiden seurantaan, aloitteisiin, KTN:n liittymiseen JUKOon, sairaalafyysikoiden koulutuksen turvaamiseen koulutusrakennemuutoksessa sekä Kunta-TEKin paikallistoiminnan edistämiseen. Paikallistoiminnan aktivointia jatkettiin, ja tilaisuuksia pidettiin Helsingissä ja Kuopiossa. Yliopistosektori Yliopistojen palkankorotukset toteutettiin TyKasopimuksen mukaisesti, eli palkkoja korotettiin 0,4 prosentilla tai vähintään 20 eurolla 1.8. alkaen. Vuoden aikana toteutettiin kaksi yliopistokierrosta, joissa kutsuttiin keskusteluun kaikki paikallisten jukolaisten yhdistysten edustajat, tavattiin yliopistojen hallinnon edustajia sekä järjestettiin jäsenille infotilaisuuksia. Tilaisuuksissa käsiteltiin mm. yliopistojen tuotannollis-taloudellisia ytneuvotteluja ja niiden vaikutuksia. TEK tuki jäsenten paikallistoimintaa, jota toteuttaa kahdeksan aktiivista yhdistystä. Henkilöstöedustajia on koulutettu niin TEKin omissa koulutuksissa kuin JEAn/VAKAVAn ja JUKOn kursseilla, joiden toteuttamiseen TEK osallistui. Keväällä toteutettiin TEKin yliopistoyhdistysten ja yliopistovaliokunnan yhteinen seminaari Tampereella. Yliopistoissa työskenteleville jäsenille lähetettiin neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Yliote-julkaisu, jota TEK toimittaa yhdessä muiden yliopistosektorilla toimivien liittojen kanssa. Yliopistovaliokunta Kaikki tekniikan yliopistopaikkakunnat ovat edustettuina yliopistovaliokunnassa, joka kokoontui viisi kertaa. Valiokunta osallistui yliopistoyhdistysten vuosittaiseen seminaariin. Kokouksissa käsiteltiin TEKin strategiaa, yliopisto-opettajien työn arvostusta, ajankohtaisia työmarkkina-asioita, tes-tavoitteita, yliopistojen järjestövalmiusasioita, valiokunnan tulossuunnitelmaa, vaikuttamista JEAssa ja Yliopistoneuvottelukunnassa sekä yliopistoyhdistysten yhteistä seminaaria. Lisäksi käsiteltiin yliopistosektorin erityisiä ongelmia, kuten perhevapaiden pitämiseen ja lomalla sairastumiseen liittyviä tulkintoja työskenneltäessä kokonaistyöaikajärjestelmässä. Tekin arkkitehtiraati SAFA-TEK-rinnakkaisjäsenyyden perusteella TEK hoitaa palkansaaja-arkkitehtien sopimus- ja työesuhde-edunvalvonnan yhteistyössä YTN:n, JU- KOn ja Akavan kanssa. Rinnakkaisjäseniä on noin Työelämän arkkitehtiraati (TAR) kokoaa arkkitehtikunnan keskustelemaan ja tekemään aloitteita arkkitehtien työelämäkysymyksistä. Raadin johtokunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa, ja huhtikuussa pidettiin vuosikokous. Kokouksissa käsiteltiin muun muassa arkkitehtien palkkausta ja ansiokehitystä, ajankohtaista työmarkkinatilannetta, arkkitehtisuunnittelualan tarpeita sekä SAFA-TEK-yhteistyösopimukseen liittyviä asioita. Reilu ja kannustava työelämä -kärkihanke TEKin hallitusohjelman Reilu ja kannustava työelämä -kärkihankkeen tavoitteena oli parantaa jäsenten asemaa työelämän muutostilanteissa, uudistaa ja kehittää TEKin ja YTN:n toimintatapoja sekä lisätä luottamusmiesten vaikutusmahdollisuuksia. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Valtuuston kevätkokouksen yhteydessä 23

24 julkaistiin jäsenkuntaan kohdistuneita yt-neuvotteluja koskeva tutkimus Yhteistoiminnan henki hukassa Kokemuksia irtisanomisiin johtaneista yt-neuvotteluista asiantuntijaorganisaatioissa. Lisäksi kärkihankkeessa tuotettiin jäsenille ohjeita yt-neuvottelutilanteisiin ja luotiin YTN:n luottamusmiehille yt-neuvotteluja koskeva ilmoitusjärjestelmä. Tasa-arvo Tasa-arvotyöryhmä toimii Akavan työelämätoimikunnan työryhmänä, sen tavoitteena on tasa-arvon kehittämisen ideointi, sparraus ja keskinäinen tiedonvaihto. Tärkeimmät teemat toimintavuonna olivat nuorten naisten asema työmarkkinoilla, palkkaepätasa-arvo, perhevapaat, niiden jakautuminen ja perhevapailta paluu, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä siihen liittyvät haasteet. Keskustelua käytiin myös vuoden 2015 neuvottelukierroksen tasa-arvotavoitteista. Työhyvinvointi Hyvä työ pidempi työura -hanke on teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke, josta on sovittu alan työehtosopimuksissa. Hanke toteutetaan vuosina ja sen tavoitteena on työhyvinvoinnin lisääminen, työkyvyn ylläpitäminen, työelämän ja yhdessä tekemisen kehittäminen, hyvien työkalujen ja toimintamallien kehittäminen sekä levittäminen työpaikoille. Hankkeessa on mukana erityinen asiantuntijaryhmä joka tutkii ja kehittää työhyvinvoinnin mittausmenetelmää. Vuoden lopussa hankkeessa oli mukana 90 yritystä teknologiateollisuudesta.vuoden aikana aloitettiin neuvottelut hankkeen siirtämisestä Työturvallisuuskeskuksen alaisuuteen ja laajentamisesta tätä kautta kaikille toimialoille vuoden 2015 jälkeen. Kemianteollisuuden työmarkkinaosapuolten Hyvää huomenta Hyvää huomista hankkeen tavoitteena on, että vuonna 2020 kemianteollisuus haluaa olla työhyvinvoinnissa Suomen paras toimiala. Tällä hetkellä hankkeessa paneudutaan työyhteisötaitojen ja johtamisen kehittämiseen ja toimivien työyhteisötaitojen rakentamiseen yrityksissä. Työsuojelu YTN:n työsuojelutiimi kouluttaa ja tiedottaa yksityisen sektorin henkilöstöedustajia työsuojelusta ja työhyvinvoinnista. Painopistealueita toimintavuonna olivat työaika ja työaikakuormitus sekä palautuminen, riskien arviointi, työaika- ja ylityö, matka-aika, psykososiaalinen kuormittuminen sekä etätyökysymykset työsuojelussa asiantuntija- ja tietotyössä. Tiimi julkaisi vuoden aikana kolme sähköistä Työsuojeluextra -tiedotetta ja muita ajankohtaistiedotteita. Tiedotteet lähetettiin kaikille työsuojelutehtävissä toimiville YTN-liittojen jäsenille. Järjestelmän kautta tiedotettiin lisäksi yksittäisistä työsuojeluaiheista, kuten alueellisista työsuojelu- ja työhyvinvointitilaisuuksista. Työsuojelukoulutuksia järjestettiin suunnitellusti kaksi, helmi- ja syyskuussa. Ensimmäisen koulutuksen pääteemana olivat ylempien toimihenkilöiden työsuojelu ja työaikasuojelu. Toisessa koulutuksessa käsiteltiin henkistä työsuojelua ja työyhteisösovittelua. Teollisuuden Palkansaajien työympäristöryhmä kokoontui seitsemän kertaa, joista yksi oli ryhmän oma kehittämisseminaari. Työympäristöryhmän kokouksissa käsiteltiin Transatlantista kauppaja investointisopimusta (TTIP) työsuojelun näkökulmasta. Käsiteltäviä asioita olivat myös työsuojeluvalvonnan kehittäminen, työsuojeluvalvonnan runkosopimuksen kommentointi, työelämän laatukysymykset, Työelämä 2020 hanke ja työhyvinvointihankkeet Suomessa sekä ISO TTT -johtamisjärjestelmästandardin valmistelu. Ryhmä järjesti jäsenliittojensa jäsenkunnalle suunnatun Yhteisen työpaikan turvallisuus -seminaarin marraskuussa. Kansainvälinen työmarkkinatoiminta TEK on maailman teollisuustyöntekijöiden liiton IndustriAll Globalin (IAG) sekä palvelu-, suunnittelu- ja telealojen maailmanliiton Union Network International UNIn jäsen sekä vastaavien eurooppalaisten ammattisihteeristöjen IndustriAll Europen ja UNI Europen jäsen. TEK on edustettuna IndustriAll Europen hallituksessa ja tärkeimmissä komiteoissa. IAG on solminut 43 kansainvälistä konsernikohtaista raamisopimusta. Uusia sopimuksia neuvotellaan jatkuvasti; esitys on jätetty muun muassa Stora-Ensolle. Sopimusten sisältö on edelleen kehittynyt ja viime vuoden lopulla IAG:n hallitus 24

25 hyväksyi raamisopimusten neuvottelumenettelyjä ja sisältöä koskevan ohjesäännön. IAG tukee myös maailmanlaajuisten yritysneuvostojen toimintaa. IAG:n työ on painottunut verkostoitumiseen, sosiaalidialogiin, ympäristökysymyksiin sekä liittojen järjestätymisen edistämiseen kaikkialla maailmassa. UNI on solminut 48 globaalia raamisopimusta, joiden joukossa on myös Nordean sopimus. UNIlla on myös erikseen ylempien toimihenkilöiden ja insinöörien verkostot. Euroopan tasolla osallistuttiin sektorikohtaisiin sosiaalidialogeihin ammattisihteeristöissä. Sektorikohtaista sosiaalidialogia käydään muun muassa sähköalalalla, kaasualalla, metsäteollisuudessa, kaivosalalla, kemian teollisuudessa, tekstiili- ja vaatetusalalla, kenkäteollisuudessa ja nahka-alalla, telakkateollisuudessa, teknologiateollisuudessa, rauta- ja terästeollisuudessa, rahoitusalalla sekä telealalla. Lobbaamisessa keskeisimpiä vaikutuskohteita olivat mm. EU:n työsuojelustrategia, liittojen kanneoikeus, rakennemuutosta koskeva puitedirektiivi, työaikadirektiivi, liikesalaisuusdirektiivi sekä sääntelyn purkamista koskeva REFIT-ohjelma. TEK osallistui myös eurooppalaisten toimihenkilöiden verkoston Eurocadresin ja Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden Industrianställda i Norden INin toimintaan. Molempien järjestöjen hallituksissa oli TEKin edustus (Eurocadresissa IndustriAll Europen kautta). Tavoitteet kansainvälisissä verkostoissa valmisteltiin yhteistyönä suomalaisten liittojen kesken. Ammattisihteeristöihin vaikuttamisessa käytettiin hyödyksi jäsenyyttä INissä ja UNI Nordenissa. Osallistuttiin pohjoismaisen Nordiskt Ingenjörslönemöten (NIL) sihteeristötyöskentelyyn sekä kokoukseen. Mukana ovat sekä insinööri- että diplomi-insinööriliitot. Nording-verkostoa hyödynnettiin ammattisihteeristöjen sekä globaalien järjestöjen toiminnassa. TEK osallistui sekä suoraan että YTN:n kautta kevätkaudella järjestettyyn ay-liikkeen EU-vaalikampanjaan Ääniä Suomesta. Kampanjaa tuettiin sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Ari Åberg TEKin toimistosta työskenteli kampanjakeskuksessa tammi-toukokuun ajan. EWC-toiminta TEK panosti vahvasti eurooppalaisten yritysneuvostojen European Work Councils (EWC) toiminnan kehittämiseen ja siihen vaikuttamiseen erityisesti ylempien toimihenkilöiden aseman kohentamiseksi. TEKin edustaja koordinoi Nokian, Perkin Elmerin, Outotecin ja Rettigin EWC-toimintaa ja toimi Teollisuuden Palkansaajien yhteistoimintaryhmän asiantuntijana. Lisäksi hän osallistui kouluttajana ja asiantuntijana koulutustilaisuuksiin Suomessa ja ulkomailla. EWC-toimintaa esitteleviä TEKin nettisivuja kehitettiin. Yritysneuvostokoulutusta annettiin sekä EWCedustajille että suomalaisten ja kansainvälisten liittojen asiamiehille. Lisäksi tuettiin yritystason EWC-neuvotteluja. TEK toimi aktiivisesti yhdessä muiden suomalaisten liittojen kanssa EWC-toiminnan kehittämisessä, samoin Nordic INin ja IndustriAllin toiminnassa. UNI-Finland Naisverkosto TEK on jäsenenä UNI-verkostossa, joka toimii yhteistyössä UNI Nordenin ja UNI Europen kanssa sekä edistää UNI Global Unionin tavoitteita työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. UNI Global Union toimii maailmanlaajuisesti sektoreittain. Jokainen sektori valvoo alansa liittojen ja sen niiden jäsenten etuja. Suomesta UNIn jäseninä on kaikista keskusjärjestöistä yhteensä 16 ammattiliittoa. Toimintavuonna järjestettiin neljäs UNI Global World -kokous Etelä-Afrikassa. UNIssa yksityisen palvelusektorin asiantuntijat, naiset ja nuoret toimivat laajasti yhteistyössä. Suomen naisverkosto vie eteenpäin UNI Globalin tavoitteita ja korostaa tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta työelämässä. Verkosto järjesti syyskuussa mukana olevien liittojen jäsenille kohdennetun tasa-arvoseminaarin Nainen oletko muutoskunnossa?. Verkosto jatkoi yhteistyötä Tasa-arvovaltuutetun toimiston ja Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) kanssa. Pohjoismaista yhteistyötä jatkettiin UNI Nordenin kanssa. 25

26 Neuvotteluyksikkö 2014 Hiltunen Pia, asiamies Huotari Hanna, asiamies 5.5. alkaen Keränen Tuunia, palkkatutkija alkaen Laasonen Henna, tutkimusasiamies saakka Pohja Sirkku, asiamies Rantala Maritta, edunvalvonta-assistentti Valtakari Daniel, asiamies Wahlberg Tapani, asiamies Yksityisen sektorin valiokunta 2014 DI Hannele Aikio, Outokumpu Stainless Oy, puheenjohtaja DI Kimmo Koskinen, Foster Wheeler Energia Oy, varapuheenjohtaja DI Ari Anttila, Teollisuuden Voima Oy TkT Harri Haanpää, Stonesoft DI Teemu Haapala, Prove Expertise Oy FM Piri Harju, Pöyry Finland Oy FM Erkki Hiltunen, Planmeca Oy Tekn. yo Niko Isomäki (opisk.ed.), Oulu, varalla Eero Lahtinen, Lappeenranta DI Sari Kohonen, Stora Enso Biomaterials Oy DI Markku Kotomäki, Patria Land Systems Oy DI Mikko Merihaara, Medieta Oy DI Jari Nummikoski, Nokia Solutions and Networks Oy DI Pekka Riiali, TeliaSonera Finland Oyj DI Jaakko Savola, Rautaruukki Oyj Arkkit. Mervi Savolainen, ISS Proko Oy (SAFA-TEK-edustaja) DI Elina Sillanpää, Metso Automation Oy DI Lars Stormbom, Vaisala Oyj, (TFIF:n edustaja) DI Jarmo Talvitie, Nokia Oyj FM Markus Tuukkanen, Finnish Water Forum, (YKL:n edustaja), varalla FT Pekka Ihalainen DI Tuula Aaltola, hallituksen yhteyshenkilö FM Martti Annanmäki, hallituksen yhteyshenkilö DI Kirsi Kaasinen, hallituksen yhteyshenkilö DI Aimo Leskelä, hallituksen yhteyshenkilö DI Timo Nyman, hallituksen yhteyshenkilö DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK, 1.9. alkaen eläkkeellä FM Teemu Hankamäki, valiokunnan sihteeri, TEK, saakka, neuvottelujohtaja 1.5. alkaen VT Hanna Huotari, valiokunnan sihteeri, TEK, 5.5. alkaen Valtion valiokunta 2014 DI Pentti Puhakka, TEM, puheenjohtaja DI Anu Vaari, VTT, vpj. DI Iiro Auterinen, VTT DI Antti Castrén, Liikennevirasto DI Reetta Grenman, VTT TkL Harri Halme, STM Tekn. yo Pia Humalajoki (opisk.ed.), Tampere, varalla Ari Himanka, Oulu TkL Matti Höyssä, Pirkanmaan ELY-keskus TkT Jari Ihonen, VTT DI Helena Kalliolinna, STM DI Annaleena Kokko, VTT (TFiF:n edustaja) TkL Maija Lakio-Haapio, Puolustusvoimat Arkkit. Minna Perähuhta, Ympäristöministeriö (SAFA-TEK edustaja), varalla arkkit. Erja Väyrynen DI Aleksi Päiväläinen, Puolustusvoimat FM Jouni Vainio, Ilmatieteen laitos (YKL:n edustaja), varalla Arja Varis Arkkit. Pertti Vesanto, ARA DI Jarno Kolehmainen, hallituksen yhteyshenkilö DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK, 1.9. alkaen eläkkeellä FM Teemu Hankamäki, neuvottelujohtaja 1.5. alkaen VT Pia Hiltunen, valiokunnan sihteeri, TEK 26