Salassapidettävä. Yhtiöittämisselvitys. Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut

Transkriptio

1 Salassapidettävä Yhtiöittämisselvitys Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut

2 Tiivistelmä Kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteisömuotona tulee todennäköisesti olemaan jatkossa osakeyhtiö. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ovat päättäneet valmistella ylläpitämiensä ammattikorkeakoulujensa yhdistämistä yhteen perustettavaan osakeyhtiöön. Osakeyhtiön osakkaiksi tulevat ainakin Kemin, Rovaniemen ja Tornion kaupungit sekä pienemmillä osuuksilla mahdollisesti Lapin yliopisto ja nykyiset ylläpitäjäkuntayhtymät. Selvityksen tarkoituksena on tukea elinkelpoisen ammattikorkeakouluosakeyhtiön perustamista. Taloudelliset ja rahoitukselliset näkökohdat Selvityksessä on havainnollistettu erilaisia yhtiöittämisvaihtoehtoja ja niiden taloudellisia, verotuksellisia ja juridisia vaikutuksia perustettavalle yhtiölle sekä osakkaille ja nykyisille ylläpitäjäkuntayhtymille. Skenaariotarkastelussa mallinnettiin nykyisten ammattikorkeakoulujen taloudellisia ennusteita erillisinä, sellaisina kuin niiden johto tulevaisuuden näkee ja yhdistettynä. Tarkastelun kohteena olivat tuloslaskelma-, tase- ja rahoituslaskelmat vuosille OKM:n aloituspaikkaleikkaukset ja niihin liittyvät sopeutustarpeet on pyritty alustavina huomioimaan laskelmissa. Laskelmiin liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Laskelmissa ei ole huomioitu niitä synergiahyötyjä, jotka yhdistymisellä tulee saavuttaa. Mikäli ammattikorkeakoulut yhdistetään siten, että merkittävä osa niiden omassa toiminnassa käytetyistä toimitiloista siirretään pääomapanoksina (apporttina) korvauksetta yhtiöön, näyttäisi yhtiö elinkelpoiselta. Toimintaan liittyy kuitenkin merkittäviä haasteita taloudellisesta toimintaympäristöstä ja edellä kuvatuista tehostamistarpeista johtuen. Mikäli kaikki ammattikorkeakoulun toimitilat olisivat vuokratiloja nykyisellä tai korkeammalla vuokralla, yhtiön elinkelpoisuus vaikuttaa kriittiseltä ilman muita tukitoimia. Minimikassana yhtiön aloittaessa toimintansa voidaan pitää vähintään yhden kuukauden maksuja vastaavaa noin neljän miljoonan euron kassaa. Jotta yhtiön omistusrakenteessa päästään tavoiteltuun lopputulemaan, tulee yhtiöittämisen vaiheistusta ja siirtyvien omaisuus- ja velkaerien määrää ja sisältöä arvioida vielä tarkemmin Page 2

3 Tiivistelmä Verotus Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kaavailtu täysimääräinen arvonlisäverokompensaatio on edellytys elinkelpoisen osakeyhtiön syntymiselle. Mikäli arvonlisäverokustannukset kompensoidaan yhtiölle nykyisen mallin mukaisena, syntyy yhtiölle arviolta noin 1 1,5 miljoonan euron vuotuinen lisäkustannus. Kunta tai kuntayhtymä saa ns. kuntapalautuksena takaisin maksamansa arvonlisäverot myös ammattikorkeakoulutoiminnan ja kiinteistöjen osalta. Yhtiömuodossa harjoitettava ammattikorkeakoulutoiminta ei ole arvonlisäverolain tarkoittamaa arvonlisäverollista toimintaa, joten lähtökohtaisesti yhtiö ei sää vähentää mitään arvonlisäveromenojaan. Erityisen raskaaksi nykyiseen tilanteeseen verrattuna arvonlisäverokustannukset muodostuvat mm. kuntayhtymältä tai ulkopuoliselta tapahtuvien palveluhankintojen, investointien ja toimitilakustannusten osalta. Ammattikorkeakouluyhtiön toiminta on lähtökohtaisesti yleishyödyllistä ja siten tuloverosta vapaata toimintaa. Yhtiö joutuu kuitenkin maksamaan tuloveroa elinkeinotoiminnastaan (nykyinen verokanta 24,5%) sekä mahdollisesta kiinteistötulosta (noin 7,5%). Mahdolliset kiinteistöjen siirrot yhtiölle voitaisiin toteuttaa apporttiluovutuksena varainsiirtoverotta nykyisen määräaikaisen varainsiirtoverohuojennuslain puitteissa. Määräaika päättyy kuitenkin ellei sitä jatketa. Henkilöstö Yhtiöittäminen on liikkeen luovutus, jolloin henkilöstön edut lähtökohtaisesti siirtyvät muuttumattomina. Osakeyhtiössä ei kuitenkaan ole virkasuhteita vaan ne muuttuvat työsuhteiksi. Yhtiöittämisprosessi Yhtiöittämisprosessi on syytä vaiheistaa siten, että ensin esimerkiksi 2013 aikana perustetaan pöytälaatikkoyhtiö, joka rekisteröidään ja jolle valitaan toimielimet, jotka voivat yhtiön nimissä käynnistää varsinaisen toiminnan siirtämiseen liittyvät valmistelutoimet. Varsinainen toiminnan ja varojen siirto tapahtuisi sovitulla hetkellä ( ). Tällöin ammattikorkeakoulun toiminta voisi yhtiömuotomuutoksesta huolimatta jatkua häiriöttä. Yhtiöittämistä varten tulee molempien ylläpitäjien ja ammattikorkeakoulujen inventoida sopimuksensa sekä valmistella tarvittavat sopimustensiirrot yhtiölle sekä laatia uudet sopimukset yhtiön ja koulutuskuntayhtymien sekä mahdollisesti osakaskuntien ja yhtiön välillä Page 3

4 Tiivistelmä Vaikutukset ylläpitäjille Taloudellisten vaikutusten arviointi ylläpitäjille on riippuvainen siitä toimintamallista joka yhtiöittämisessä valitaan. Yhtiöittäminen voidaan toteuttaa joko niin että koulutuskuntayhtymät perustavat yhtiön ja siirtävät sille ammattikorkeakoulujen omaisuuden ja velat ja kaupungit tulevat yhtiöön osakkaiksi esimerkiksi rahapanoksin yhtiön minimikassan turvaamiseksi. Toinen vaihtoehto on se, että ammattikorkeakoulutoiminta joko (sen tase) kokonaisuudessaan tai sen keskeiset varallisuus- ja velkaerät irrotetaan koulutuskuntayhtymästä ja palautetaan kuntayhtymän jäsenkunnille kuntayhtymän omaa pääomaa vastaavasti alentaen. Tämän jälkeen ao. jäsenkunnat luovuttavat ammattikorkeakouluomaisuuden tai merkittävän osan siitä perustettavalle yhtiölle, saaden vastikkeeksi yhtiön uusia osakkeita (apportti). Molempiin vaihtoehtoihin liittyy myös osakkaiden välisten omistussuhteiden saattamiseksi tavoitellun mukaisiksi, mahdolliset (rahana maksettavat) tasauserät. Riskiarvio Alustavasti on yhtiöittämishankkeen keskeisimmiksi riskeiksi arvioitu seuraavat elinkelpoisen ammattikorkeakouluosakeyhtiön toteutumista uhkaavat tekijät: Yhtiö ei kykene tarvittaviin sopeuttamis- ja tehostamistoimiin ja kustannukset ylittyvät. Arvonlisäverokompensaatio ei toteudu. Yhtiön maksuvalmius vaarantuu. Yhtiön tulopohja pettää, OKM:n rahoitus tai omatoiminen tulojen hankinta ei toteudu suunnitellusti. Palvelukeskus ja ITC-järjestelmäteivät toimi muutosvaiheessa ja sen jälkeen häiriöttömästi. Yhtiön sopimusten siirto ei tapahdu häiriöttömästi, kriittisiä toimintoja katkeaa. Yhtiö ja ylläpitäjät/osakkaat eivät pääse sopuun keskinäisten liiketoimien ehdoista. Kriittiseksi arvioidut riskit tulisi priorisoida muutosprosessin johtamisessa, niille tulisi laatia riskienhallintasuunnitelma, asettaa vastuuhenkilöt ja niiden kehittymistä tulisi raportoida ja seurata säännöllisesti prosessin aikana esim. ohjausryhmätasolla Page 4

5 Sisältö 1. Toimeksiannon tausta ja rajaukset 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa 3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset 4. Yhtiöittämisen vaikutukset yhtiöön siirtyvän henkilöstön asemaan 5. Yhtiöittämisprosessin kuvaus 6. Arvio yhtiöittämisen taloudellisista, toiminnallisista ja oikeudellisista riskeistä 7. Arviot taloudellisista vaikutuksista entisille ylläpitäjäkuntayhtymille Page 5

6 1. Toimeksiannon tausta ja rajaukset Page 6

7 1. Toimeksiannon tausta ja rajaukset Toimeksiannon tausta Ammattikorkeakoulu-uudistuksen taustalla on vuonna 2010 valmistunut opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen ohjauksen ja rahoituksen uudistamista koskeva selvitystyö ja sitä seuranneet linjaukset. Selvityksen perusteella ammattikorkeakoulujen taloudellinen ja hallinnollinen itsenäisyys katsottiin välttämättömäksi ja ensisijaiseksi oikeushenkilömuodoksi selvityksessä esitettiin osakeyhtiötä. Tulevan uudistuksen tulee tukea ammattikorkeakoulujen perustehtäviä; työelämälähtöistä koulutusta ja aluekehitystä palvelevaa soveltavaa tutkimusta. Uudistuksen tavoitteena on entistä laadukkaampi, vaikuttavampi ja kansainvälisempi ammattikorkeakoulujärjestelmä. Tarkoituksena on myös tehostaa ammattikorkeakoulujen toimintaa siten, että vuoteen 2020 mennessä ammattikorkeakoulujen yhteismäärä on nykyisen 25 sijaan 18. Hallituksen iltakoulu on marraskuussa 2011 päättänyt ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisen periaatteista. Sivistyspoliittinen ministeriryhmä on linjannut ammattikorkeakoulujen toimilupien uudistamiseen liittyvät reunaehdot, jotka sisältävät myös periaatteet ja kriteerit ammattikorkeakouluille sekä aikataulun uudistuksille. Uuden ammattikorkeakoululain on tarkoitus tulla voimaan Hallitusohjelman mukaan ammattikorkeakouluja koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan siten, että uuden ammattikorkeakoululain mukainen toiminta voi alkaa Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten itsenäisiä oikeushenkilöitä Page 7

8 1. Toimeksiannon tausta ja rajaukset Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ylläpitävät Kemi- Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakouluja. Molemmat ammattikorkeakoulut ovat erillisten koulutuskuntayhtymien ylläpitämiä ja ovat osa Lapin korkeakoulukonsernia. Ylläpitäjät ovat päättäneet valmistella mainittujen ammattikorkeakoulujen yhtiöittämistä ja yhdistämistä yhteen osakeyhtiöön. Tähän liittyen ylläpitäjät ovat sopineet Ernst & Young Oy:n kanssa toimeksiannosta laatia yhtiöittämisselvitys valmistelun tueksi. Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla on toimipisteet Kemin lisäksi Torniossa ja Rovaniemen ammattikorkeakoululla Rovaniemellä. Henkilöstöä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on noin 250 ja opiskelijoita noin 2.400, Rovaniemen ammattikorkeakoulussa henkilöstöä on noin 270 ja opiskelijoita noin Tavoitteena on perustaa osakeyhtiö, joka ylläpitää uutta, yhdistettyä ammattikorkeakoulua. Omistajavalmistelun lähtökohdaksi on otettu kaksi vaihtoehtoista omistajapohjaa: 1. Vaihtoehdossa osakkaat ja osuudet olisivat: Rovaniemi 44 % Kemi 22 % Tornio 22 % KkyLappia 5 % RKK 5 % Lapin yliopisto 2 % 2. Vaihtoehdossa osakkaat ja osuudet olisivat: Rovaniemi 48 % Kemi 24 % Tornio 24 % Lapin yliopisto 4 % Page 8

9 1. Toimeksiannon tausta ja rajaukset Saadun toimeksiannon mukaan olemme selvittäneet yhtiöittämiseen liittyviä näkökohtia erityisesti seuraavilla osa-alueilla: 1.Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa siten, että yhtiön peruspääoma ja vakavaraisuus ovat tasolla, joka varmistaa yhtiön toimintakyvyn taloudellisesti 2. Yhtiöittämisen veroseuraamukset erityisesti arvonlisäveroon liittyen 3. Yhtiöittämisen vaikutus yhtiöön siirtyvän henkilöstön asemaan - Kuntayhtymä vs. osakeyhtiö työnantajana -Virka- ja työsuhteet sekä TES-asiat -Eläkejärjestelyt -Muut etuudet ja selvitettävät asiat 4. Yhtiöittämisprosessi -Yhtiöittämisprosessin kuvaus -Osakeyhtiön hallinto ja päätöksenteko -Voimassa olevien sopimusten kartoitus 5. Arvio yhtiöittämisen taloudellisista, toiminnallisista ja oikeudellisista riskeistä 6. Arviot taloudellisista vaikutuksista entisille ylläpitäjäkuntayhtymille a) ammattikorkeakoulukiinteistöjen luovutusten vaikutukset ja luovutusmenettely / kiinteistöjen vuokraus yhtiölle; ja b) verovaikutukset, erityisesti arvonlisävero. Toimeksianto on suoritettu haastattelemalla koulutuskuntayhtymien johtoa ja ammattikorkeakoulujen edustajia, perehtymällä liikelaitoksen taloutta ja hallintoa koskeviin asiakirjoihin sekä laatimalla liikelaitokselta saatuun aineistoon perustuen erilaisia laskelmia ammattikorkeakoulun taloudellisista tulevaisuudennäkymistä. Lisäksi toimeksiannon yhteydessä on perehdytty ammattikorkeakoulun lakiuudistusta käsittelevään hallituksen iltakoulun mietintöön ja Sivistyspoliittisen ministeriryhmän linjauksiin Page 9

10 1. Toimeksiannon tausta ja rajaukset Toimeksiannon rajaukset Selvityksen tiedot ja johtopäätökset perustuvat huhtitoukokuussa 2012 voimassa olleeseen lainsäädäntöön sekä huhti-toukokuussa 2012 tiedossa olleisiin seikkoihin sekä ylläpitäjiltä ja ammattikorkeakoulujen johdoilta saatuihin tietoihin. Emme ole erikseen varmentaneet saamiemme tietojen tai muun aineistoin oikeellisuutta. Tulevaisuutta koskevat laskelmat on laadittu ylläpitäjien antamien tietojen ja arvioiden perusteella pelkistetysti ja esimerkinomaisesti kuvaamaan mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita, joten niihin sisältyy epävarmuutta. Emme ole suorittaneet saatuihin tietoihin kohdistuvaa tilintarkastusta Page 10

11 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Omistus- ja oman pääoman rakenne Page 11

12 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Lähtökohta tarkastelulle Selvitystyön tavoitteena on tuottaa tiedot yhtiön talouden ja rahoituksen järjestämisestä perustamisvaiheessa siten, että yhtiön peruspääoma ja vakavaraisuus ovat tasolla, joka varmistaa yhtiön toimintakyvyn. Ammattikorkeakouluyhtiön elinkelpoisuuden arvioimiseksi molemmista ammattikorkeakoulusta ja niiden yhdistelmästä (yhtiöstä) on laadittu kuvitteelliset skenaariolaskelmat vuosille Laskelmat käsittävät taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman. Laskelmien perusteella on suoritettu avaintunnuslukujen analyysi yhtiön elinkelpoisuuden arvioimiseksi. Laskelmat on laadittu kummassakin ammattikorkeakoulussa niiden laadintahetkellä tiedossa olleiden näkymien pohjalta. Laskelmat on pyritty yhteismitallistamaan yhteisissä keskusteluissa selvitystyön tekijän kanssa. Perustana laskelmille on vuoden 2011 toteutuma sekä vuosille ammattikorkeakouluissa laaditut ennusteet. Yhtiöittäminen on arvioitu tapahtuvan , mutta laskelmat on laadittu yhtiömuotoon jo alkaen ennakoidun taloudellisen kehityksen havainnollistamiseksi. Näitä lukuja ei ole tilintarkastettu. Ennusteisiin sisältyy merkittävä epävarmuus sekä jäljempänä esitetyt toimintaa koskevat olettamat

13 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Skenaariotarkastelun tavoitteet Tavoitteena on varmistaa elinkelpoisen ammattikorkeakouluyhtiön syntyminen, jonka kriteereinä ovat mm. Kannattava toiminta, yhtiö ei tavoittele voittoa, ylijäämä käytetään yhtiön toiminnan kehittämiseen. Riittävä maksuvalmius, yhtiön tulee kaikissa tilanteissa suoriutua maksuvelvoitteistaan. Vahva omavaraisuus, yhtiön tulee selviytyä tuloksen heilahteluista ja vastaisten kehitys- ja investointitarpeiden rahoituksesta omin voimin. Osakkaat eivät lähtökohtaisesti tule rahoittamaan yhtiön toimintaa jatkossa. Laskelmien oletukset Ammattikorkeakoulutoimintaan kohdistuvat taseerät on irrotettu kuntayhtymistä (taulukossa ) kirjanpitoarvoista. Siirtyvien varojen ja velkojen erotus on kohdistettu omaan pääomaan. Tuloslaskelmaennusteet on laadittu Ramkissaja KTamkissaOKM:n leikkauslinjausten vaikutuksen alustavan ja karkean arvion perusteella, joten niihin sisältyy merkittävää ajallista ja määrällistä epävarmuutta. Toimitilakiinteistöt ja KTamkissamyös niihin kohdistuvat ulkoiset velat on siirretty yhtiöön kirjanpitoarvoista. Siirtyvää lainaa oletetaan lyhennettävän 0,6 miljoonaa euroa vuodessa. Arvonlisäverokompensaatio on oletettu saatavan täysimääräisenä. Investointitarpeeksi on arvioitu karkealla tasolla á 0,5 miljoonaa euroa/amk. Ammattikorkeakoulujen yhdistämisen synergiaetuja ei ole tässä erikseen huomioitu

14 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu kysymyksiä ja vastauksia (valmisteluryhmä ) Ylläpitäjien ja osakkaiksi tulevien tahojen tuli ottaa kantaa seuraaviin asioihin: 1. kuntayhtymältä amkoy:lle siirtyvä käyttöomaisuus ja sen arvo, lähinnä rakennukset: onko suuruusluokka oikein ja järkevä? 2. siirretäänkö yhtiölle kuntayhtymiltä niiden mahdollisia rakentamislainoja tai vastaavia? 3. ovatko muut siirtyvät tase-erät olennaisilta osin oikein? 4. mitkä ovat lähivuosien investointitarpeet? Toisaalta opetus- ja muun kuluvan kaluston korvausinvestointitarpeet ja toisaalta mahdolliset toimitilojen korjaus- ja laajennustarpeet. 5. miten investoinnit rahoitetaan? Yhtiön ottamilla lainoilla ja/tai omistajien pääomasijoituksilla 6. mitkä ovat yhdistymisen synergiaedut, eli miten uuden amkoy:n vuosikulut tulevat poikkeamaan nykyisten amkien vuosikuluista (säästöt kuntayhtymien yhteisissä palveluissa ja muissa)? Vastauksia (valmisteluryhmä ) Lähtökohtaisesti yhtiölle siirretään nyt käytössä olevat tilat. Ammattikorkeakoulujen johdolla tuotetaan selvitys, miltä osin nykyiset tilat ovat ylimitoitettuja yhdistetylle amk:lle. Kuntayhtymät toimittavat selvityksen vuokrien jakautumisesta pääoma- ja hoitovuokraan sekä lappilaisten kuntayhtyminen vuokratason vertailun kansallisesti. Kuntayhtymien toimiessa vuokraisäntänä uudelle ammattikorkeakoululle, vuokriin kohdistuu korotuspaine. Lappian arvion mukaan neliövuokra tulisi olemaan noin 13e/neliö. Arvonmäärityksessä käytetty kirjanpitoarvo on tässä vaiheessa perusteltu. Konsultin pohjaesityksen mukaiset lainat (Lappia). Investointitarpeet tarkistetaan kiinteistöpuolien toimesta ja muuttuvat tiedot toimitetaan selvittäjälle

15 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu kysymyksiä ja vastauksia (valmisteluryhmä ) Investointien rahoitusmuodot jäävät uuden yhtiön harkittaviksi. Todettiin, että synergiaetujen huomioimiseen on kaksi vaihtoehtoista tapaa: 1) ennakoida (karkeasti) päällekkäisyyksien ja palveluiden uusien tuottamistapojen tuomat säästö tai 2) sopia osakassopimuksessa kulujen alentamistavoitteista (määrä, aikataulu). Ryhmä mielestä on tärkeää, että kaikkien kululajien kohdalla toimitaan samalla tavalla (ennakoidaan synergiaedut tai jätetään synergian tuomat säästöt laskelmista huomioimatta). Lisäksi ryhmä totesi seuraava: kahden ammattikorkeakoulun ja niiden ylläpitäjien laskelmat on tarkistettava/sovittava yhteismitalliseksi RAMK:n/RKK:n kohdalla ei oltu huomioitu investointilisää ryhmä suosittelee ohjausryhmälle, ettei ammattikorkeakoulujen yhdistymisessä oteta käyttöön nk. henkilöstön siirtosuojaa. Siirtosuoja ei ole perusteltu tilanteessa, jossa ammattikorkeakoulujen toimintarahoitusta ollaan vähentämässä korkeakoulujen toimista riippumattomista syistä

16 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat ( ) Laskelmien laadintaperiaatteet Versioon 0 ( ) tehdyt täsmennykset: 1. Ramkin investointilisä 0,8 miljoonaa euroa/v lisätty tuloihin 2. Pääomavuokran osuus poistettu vuokrakuluista 1. Ramk 889 te/v 2. Ktamk 825 te/v 3. Korkokulut lainoille on laskettu 2,5% korkokannalla. Kassavaroille ei ole tässä laskettu korkotuottoa. 4. Poistot on nostettu vastaamaan vakioitua investointitasoa noin 1 miljoonaa euroa vuodessa. 5. Koska yhtiön kassavirta näyttäisi näin riittävän investointeihin, ei yhtiö ole nostamassa uusia lainoja tarkastelukaudella. 6. Minimikassana voidaan pitää noin 1 kuukauden kassamenojen määrää (eli noin 4 miljoonaa euroa)

17 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat - Ramk Tuloslaskelma TA-2012 TA-2013 TA-2014 TA-2015 TA-2016 Toimintatulot Yksikköhinnat Muut tulot Vuokratulot Sisäiset tulot ja investointilisä Toimintamenot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Avustukset Vuokrat Yleishallinto Rkk Muut menot Korkokulut Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos

18 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat - Ramk Tase Pysyvät vastaavat yht Saamiset Rahat Vaihtuvat vastaavat yht Vastaavaa yhteensä Peruspääoma Edellisten tilikausien tulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat Velat yhteensä Vastattavaa yhteensä

19 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat - Ramk Rahoituslaskelma Tilikauden tulos Suunnitelmapoistot Tulorahoitus yhteensä Investoinnit (netto) Lainojen nostot Lainojen lyhennykset Rahoituserät yhteensä Rahavarojen muutos Alkukassa Loppukassa

20 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat - KTamk Tuloslaskelma TA 2012 Ennuste 2013 Ennuste 2014 Ennuste 2015 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot VOS-tulot Muut Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Sisäiset tuotot TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Sisäiset kulut (sis. Vuokrat yms.) Sisäiset vyörytykset (Yhtymäp., IT) TOIMINTAKATE Korkokulut Poistot TILIKAUDEN TULOS

21 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat - KTamk Tase Pysyvät vastaavat yht Saamiset Rahat Vaihtuvat vastaavat yht Vastaavaa yhteensä Peruspääoma Edellisten tilikausien tulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat Velat yhteensä Vastattavaa yhteensä

22 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat - KTamk Rahoituslaskelma Tilikauden tulos Suunnitelmapoistot Tulorahoitus yhteensä Investoinnit (netto) Lainojen nostot Lainojen lyhennykset Rahoituserät yhteensä Rahavarojen muutos Alkukassa Loppukassa

23 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat - Yhdistelty Lamk Tuloslaskelma TA-2012 TA-2013 TA-2014 TA-2015 Toimintatulot Toimintamenot Suunnitelmapoistot Rahoituskulut (netto) Tilikauden tulos

24 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat - Yhdistelty Lamk Tase Pysyvät vastaavat yht Saamiset Rahat Vaihtuvat vastaavat yht Vastaavaa yhteensä Peruspääoma Edellisten tilikausien tulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat Velat yhteensä Vastattavaa yhteensä Omavaraisuus 64,2 % 68,2 % 71,8 % 74,8 % 77,6 %

25 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat - Yhdistelty Lamk Rahoituslaskelma Tilikauden tulos Suunnitelmapoistot Tulorahoitus yhteensä Investoinnit (netto) Lainojen nostot Lainojen lyhennykset Rahoituserät yhteensä Rahavarojen muutos Alkukassa Loppukassa

26 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Skenaariotarkastelu Alustavat laskelmat Johtopäätöksiä Yhtiön toiminnan tuotot pienenevät näillä oletuksilla 47 miljoonasta eurosta (2012) 42 miljoonaan euroon (2015), mutta tulos olisi joka vuosi yli 2 miljoonaa euroa voitollinen. Rahoitustulos ennen investointeja ja lainojen lyhennyksiä on vuosittain yli 3 miljoonaa euroa ja kassan kasvu vuosittain noin 1 miljoona euroa. Yhtiö ei näillä oletuksilla tarvitse uutta lainaa. Minimikassana voidaan pitää noin 1 kuukauden kassamenojen määrää (eli noin 4 miljoonaa euroa). Näillä oletuksilla yhtiö olisi vakavarainen, omaa pääomaa noin % taseen kokonaismäärästä. Mikäli yhtiöittäminen tapahtuisi esitetyillä luvuilla, muodostuisi Kky Lappian osuudeksi 10,1 miljoonaa euroa eli 54 % ja RKK:n osuudeksi 8,6 miljoonaa euroa eli 46% yhtiön omasta pääomasta

27 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Omistus- ja oman pääoman rakenne Yhtiön muodostaminen Osakeyhtiö voidaan muodostaa joko niin, että koulutuskuntayhtymästä irrotetaan ja luovutetaan suoraan perustettavalle yhtiölle vain ne ammattikorkeakoulutoimintaan nimenomaisesti kuuluvat varallisuus- ja velkaerät, jotka halutaan luovuttaa yhtiölle. Netto-omaisuuden luovutus voidaan toteuttaa joko kaupalla tai sitten niin että koulutuskuntayhtymä saa vastineeksi yhtiön osakkeita (ns. apporttiluovutus). Tai näiden yhdistelmänä. Toinen vaihtoehto muodostaa yhtiö olisi se, että koulutuskuntayhtymän koko tase jakautuisi ammattikorkeakouluksi ja muuksi koulutuskuntayhtymäksi. Tällöin kuntayhtymän voidaan katsoa alentavan pääomaansa ja palauttavan varojaan jäsenkunnille. Tämän jälkeen ammattikorkeakoulutoimintaa edustava tase luovutetaan kuntayhtymän jäsenille, jotka luovuttavat taseen edelleen perustettavalle yhtiölle. Jakautumismallissa kuntayhtymä ei tule osakkaaksi uuteen yhtiöön. Kky Luovutus Kky omistus Amk jäsenkunnat Amk Luovutus

28 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Omistus- ja oman pääoman rakenne Osakkaat Osakaspohjaa on kaavailtu ( ) kahden vaihtoehdon pohjalta 1. vaihtoehto Rovaniemi 44 % Kemi 22 % Tornio 22 % KkyLappia 5 % RKK 5 % Lapin yliopisto 2 % 2. vaihtoehto Rovaniemi 48 % Kemi 24 % Tornio 24 % Lapin yliopisto 4% Tavoiterakenteeseen pääsemiseksi ja yhtiön minimikassan turvaamiseksi tulee yhtiöön tulevien kaupunkien laittaa yhtiöön rahaa ja/tai apporttiomaisuutta. Vastaavasti kuntayhtymien osuuden laimentamiseksi (5 / 0 %), tulee niiden nettovarojen määrää pienentää tai niiltä tapahtuvat varojen ja velkojen siirrot kierrättää jäsenkaupunkien kautta

29 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Omistus- ja oman pääoman rakenne Esimerkki, vuokrakiinteistöt - kuntayhtymiltä Teoreettisia esimerkkejä toteutusmalliksi, vaihtoehto 1. a) Kiinteistöjen omistusta ei siirretä yhtiöön, vaan yhtiö tekee pitkäaikaiset vuokrasopimukset tarvitsemistaan toimitiloista kuntayhtymien kanssa. Oma pääoma 4,5 M. a) KTamkinkiinteistöjen kirjanpitoarvo on 13,3 M ja niihin kohdistuva velka 5,7 M. KTamkinnettoapportin arvo olisi siten 2,5 M ilman kiinteistöjä. b) Ramkinkiinteistöjen kirjanpitoarvo on 7,4 M. Lainoja niille ei ole kohdistettu. Ramkinnettoapportin arvo olisi vastaavasti 1,2 M ilman kiinteistöjä. c) Yhtiön minimikassaksi on arvioitu 4 M, jonka kaupungit laittavat yhtiöön (suhteessa 2:1:1). d) Yhtiön oma pääoma muodostuisi seuraavasti Rovaniemi 44 % rahapanos 2,0 M Kemi 22 % rahapanos 1,0 M Tornio 22 % rahapanos 1,0 M KkyLappia 5 % apportti 0,2 M (yhtiö jää velkaa Kky:lle2,3 M ) RKK 5 % apportti 0,2 M (yhtiö jää velkaa Kky:lle1,0 M ) Lapin yliopisto 2 %rahapanos 0,1 M Oma pääoma yhteensä 4,5 M Vaikutukset edellä esitettyihin skenaariolaskelmiin Kiinteistöjen vuokramenot kasvaisivat vähintään 1,7 miljoonaa euroa vuodessa (eli ammattikorkeakoulujen 2011 maksamien pääomavuokrien verran). Vastaavasti yhtiön rahoitustulos heikkenisi ja tilikauden tulos olisi enää niukasti voitollinen. Tasevaikutusta on havainnollistettu seuraavalla sivulla

30 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Omistus- ja oman pääoman rakenne Esimerkki, vuokrakiinteistöt - kuntayhtymiltä Yhtiön avaava tase tavoitellulla omistusrakenteella ja ilman kiinteistöjä sekä niihin kohdistuvaa velkaa Kiinteistöt vuokralla koulutuskuntayhtymiltä RKK Kky Lappia Vuokrasopimukset Lamk Oy Vaihtoehto 1 a) Tase Pysyvät vastaavat yht Saamiset Rahat Vaihtuvat vastaavat yht Vastaavaa yhteensä Peruspääoma Edellisten tilikausien tulos 0 Tilikauden tulos 0 Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat Velat yhteensä Vastattavaa yhteensä

31 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Omistus- ja oman pääoman rakenne Esimerkki, vuokrakiinteistöt - kaupungeilta Teoreettisia esimerkkejä toteutusmalliksi, vaihtoehto 1. a) Kiinteistöjen omistusta ei siirretä yhtiöön vaan ao. kaupungeille. Yhtiö tekee pitkäaikaiset vuokrasopimukset tarvitsemistaan toimitiloista kaupunkien kanssa. Oma pääoma 4,5 M. Yhtiön näkökulmasta taloudelliset vaikutukset ovat samat kuin edellisessä vuokraesimerkissä. Kiinteistöjen vuokramenot kasvaisivat vähintään 1,7 miljoonaa euroa vuodessa (eli ammattikorkeakoulujen 2011 maksamien pääomavuokrien verran). Vuokraperusteen tulee olla markkinaehtoinen. Vastaavasti yhtiön rahoitustulos heikkenisi ja tilikauden tulos olisi enää niukasti voitollinen. Olennaista yhtiön tuloksen kehittymisen kannalta on kaupungin vuokrasopimuksen hintataso. Kiinteistöt vuokralla kaupungeilta RKK Varojen siirto Lamk Oy Kky Lappia Rovaniemi Kemi Tornio Vuokrasopimukset

32 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Omistus- ja oman pääoman rakenne Esimerkki, omistuskiinteistöt Teoreettisia esimerkkejä toteutusmalliksi, vaihtoehto 1 b, omistuskiinteistöt. b) Yhtiölle siirrettävät kiinteistöt luovutetaan ensin kaupungeille, jotka panevat ne apporttiomaisuutena yhtiöön sen osakkeita vastaan. Oma pääoma 20,0 M. a) KTamkinkiinteistöjen kirjanpitoarvo on 13,3 M ja niihin kohdistuva velka 5,7 M. Kemin ja Tornion yhteinen nettoapportin arvo olisi siten 7,6 M. b) Rovaniemen kiinteistöjen kirjanpitoarvo on 7,4 M. Lainoja niille ei ole kohdistettu. c) Yhtiön minimikassaksi on arvioitu 4 M, jonka kaupungit laittavat yhtiöön (suhteessa 2:1:1). d) Yhtiön oma pääoma 20,0 M ja omistusosuudet muodostuisivat seuraavasti. Yhtiön tulos muodostuu skenaariolaskelmissa kuvatulla tavalla. Vaihtoehto1 b) Tase Pysyvät vastaavat yht Saamiset Rahat Vaihtuvat vastaavat yht Vastaavaa yhteensä Peruspääoma Edellisten tilikausien tulos 0 Tilikauden tulos 0 Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat Velat yhteensä Vastattavaa yhteensä

33 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Omistus- ja oman pääoman rakenne Esimerkki, omistuskiinteistöt Kiinteistöjen omistus siirretään kuntayhtymiltä kaupungeille ja edelleen osakeyhtiöön. RKK Kky Lappia Siirto kuntayhtymästä voidaan toteuttaa joko kaupalla tai kuntayhtymän pääomaa jäsenkunnille palauttamalla kiinteistöjen muodossa. Tasevaikutusta kuntayhtymiin on tarkasteltu myöhemmin kohdassa 7. Arviot taloudellisista vaikutuksista entisille ylläpitäjäkuntayhtymille. Kaupungit siirtävät kiinteistöt apporttina yhtiölle yhtiön osakkeita vastaan. Vastaavasti voitaisiin toimia myös muiden ammattikorkeakoululle korvamerkittyjen varojen tai rahastojen suhteen. Omistuksen siirto 1 Rovaniemi Kemi Tornio Omistuksen siirto 2 Lamk Oy Page 33

34 2. Yhtiön talouden ja rahoituksen järjestäminen perustamisvaiheessa Omistus- ja oman pääoman rakenne Esimerkki, omistuskiinteistöt pääomapanos apportti rahapanos laina bruttoapportin arvo Vaihtoehto 1. %-osuus Omistusosuudet Rovaniemi 44 % 8 800, , , ,0 Kemi 22 % 4 400, ,0 600, ,0 Tornio 22 % 4 400, ,0 600, ,0 RKK 5 % 1 000, ,0 0,0 200, ,0 KTKky 5 % 1 000, ,0 0, , ,0 Lapin Yo 2 % 400,0 400,0 0,0 100 % , , , , ,0 Omistusosuuksien, pääomapanosten sekä apporttiomaisuuden ja ja kassavaikutusten muodostuminen omistuskiinteistövaihtoehdossa Page 34

35 3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Tulovero Varainsiirtoverotus Page 35

36 3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Ammattikorkeakoulun arvonlisävero Ammattikorkeakoulun perustoiminta (lakisääteinen koulutustoiminta) katsotaan arvonlisäverolain 39 ja 40 :issätarkoitetuksi verottomaksi koulutuspalveluiksi. Näin ollen koulutustoiminnan tulot ovat arvonlisäverottomia, eikä koulutuksen toteuttamisen kustannuksiin sisältyviä arvonlisäveroja (esim. tavara- ja palveluostot, myös investoinnit) saa vähentää. Kuntien (tai kuntayhtymien) ylläpitämä ammattikorkeakoulutoiminta on ns. kuntapalautukseen oikeuttavaa toimintaa, mikä tarkoittaa, että kunta saa palautuksena takaisin koulutuksen järjestämiskustannuksiin sisältyneet arvonlisäverot. Kuntapalautusjärjestelmää vastaavaa menettelyä ei ole yhtiö-tai säätiömuodossa toimivilla ammattikorkeakouluilla, vaan niiden hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot jäävät niiden kustannuksiksi. Opetus-ja kulttuuriministeriö on huomioinut yksityisten ylläpitäjien eli yhtiö- ja säätiömuotoisten ammattikorkeakoulujen arvonlisäverosäännöksistä johtuvan kulurasituksen ja kompensoi rasitusta laskennallisella yksikköhinnan korotuksella. Korotus vuonna 2012 on 4,03 % (3,13 % vuoteen 2011 saakka). Vuoden 2011 toteutuneet käyttötalouden arvonlisäverot, jotka siis palautettiin kuntayhtymille olivat Ramkinosalta yhteensä 483 tuhatta euroa ja KTamkin osalta 460 tuhatta euroa. Vastaavasti 3,13 % korotus ammattikorkeakoulun yksikköhintarahoitukseen olisi ollut Ramkinosalta yhteensä 607 tuhatta euroa ja KTamkin osalta 572 tuhatta euroa, eli yhtiömuodosta amk:lle koituva arvonlisäverotuotto olisi vuonna 2011 ollut noin 236 euroa käyttötalouden osalta. Toisaalta vuoden 2011 investointeihin sisältyneet arvonlisävero olivat yhteensä noin 157 tuhatta euroa, joten yhtiömuodosta vuonna 2011 koitunut nettohyöty olisi ollut noin 79 tuhatta euroa (ks. seuraavan sivun laskelma). Arvonlisäverojärjestelmän muutoksesta koituva hyöty tai kustannus on riippuvainen käyttötalouden kustannusrakenteen kehityksestä ja vastaisten investointien määrästä sekä opetusministeriön arvonlisäverokompensaation kehittymisestä. Arvonlisäverokompensaatio on laskennallinen ja perustuu ammattikorkeakoulujen keskimääräiseen kustannusrakenteeseen Page 36

37 3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Arvonlisäverokustannukset 2011 Ramk KTamk Käyttötalouden alvit 2011 Käyttötalouden alvit 2011 Ostojen alv-palautus 609 te Ostojen alv-palautus 616 te Myynnin tilitetyt alvit 128 te Myynnin tilitetyt alvit 156 te Nettopalautus 483 te Nettopalautus 460 te Investointien alv 13 te Investointien alv 144 te Alv-kustannukset 496 te Alv-kustannukset 604 te Yksikköhintarahoitus 2011 Yksikköhintarahoitus te * 3,13 % = 607 te te * 3,13 % = 572 te Ramk olisi ollut netto- KTamk olisi ollut netto- hyötyjä te maksaja te Ammattikorkeakoulut olisivat yhteensä olleet 79 te nettohyötyjiä Sivu 37

38 3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Nykyisen alv-kompensaatiojärjestelmän arvioitu vuotuinen vaikutus Amk Oy:n arvonlisäveromenoihin Kokonaiskustannus/vuosi (alv 23%) Käyttötalouden ostojen vuotuiset alv-menot 0,9 M Sisäisten palvelujen alvit Kky:iltä (3,0 M ) 0,7 Kky:ntilojen vuokrat (piilevä alv 2,7 M ) 0,6 Kiinteistöinvestointien alv-tarkistus/vuosi 0,5 Vuosi-investoinnit noin 1,0 M 0,2 Käyttötalouden alv-kustannukset 2,9 M Alv-kompensaatio (4,03%) 1,6 Lisäkustannuskustannus 1,3 M Siirtyvän irtaimen omaisuuden (noin 1 M ) 0,2 M OKM:n alv-kompensaatio? Sivu 38

39 3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Kuntayhtymä (kunta) ja osakeyhtiö arvonlisäverovelvollisena Kuntayhtymän ja osakeyhtiön toiminnan arvonlisäverollisuus määräytyy samojen periaatteiden mukaan (kuitenkin yleishyödyllinen yhteisö on suoraan lain nojalla alv-velvollinen vain elinkeinotoiminnasta). Kuntayhtymä ja osakeyhtiö voivat vähentää vähennykseen oikeuttavaan toimintaan tekemiensä hankintojen arvonlisäveron. Lisäksi kuntayhtymällä oikeus saada kuntapalautuksena muuhun kuin vähennykseen oikeuttavaan toimintaan (esim. verottomaan koulutukseen) tehtyjen hankintojen arvonlisävero joitakin rajoituksia Osakeyhtiöllä ei oikeutta kuntapalautukseen. Ammattikorkeakoulutoiminnan arvonlisäverotuksesta Kuntayhtymä AVL :issätarkoitettu koulutustoiminta on arvonlisäverotonta ylläpitäjäkuntayhtymä saa hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot takaisin kuntapalautuksena. Toisaalta esimerkiksi oppilastöiden myynti arvonlisäverollista. Verollisiin myynteihin kohdistuvien ostojen osalta myyjällä on oikeus alv-vähennyksiin. Osakeyhtiö AVL :issätarkoitettu koulutustoiminta on myös osakeyhtiömuodossa arvonlisäverotonta. Yhtiöllä ei ole oikeutta vähentää hankintojen arvonlisäveroja, ei myöskään oikeutta kuntapalautukseen. Jos yhtiötä pidetään yleishyödyllisenä, se on muusta liiketoiminnasta alv-velvollinen vain, jos myynti katsotaan elinkeinotuloksi. Yhtiö voi kuitenkin hakeutua vapaaehtoisesti alv-velvolliseksi (esim. oppilastöiden myynti, asiantuntijapalvelut tai osa projektitoiminnasta voi tällöin olla arvonlisäverollista ). Verollisen toiminnan osalta yhtiöllä on oikeus alvvähennyksiin. Yleishyödyllisen yhteisön alv-velvollisuus Yleishyödyllinen yhteisö on suoraan AVL:n nojalla alvvelvollinen vain elinkeinotulosta ja se voi hakeutua vapaaehtoisesti alv-velvolliseksi muusta liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta toiminnasta. Vapaaehtoisen hakeutumisen jälkeen yhteisö on alvvelvollinen kaikesta liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta toiminnasta (ellei jotain toimintaa erikseen säädetty arvonlisäverottomaksi, esim. lakisääteinen koulutus) Page 39

40 3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Ammattikorkeakoulutoiminnan arvonlisäverotuksesta Osakeyhtiö Osakeyhtiönä toimivalla ammattikorkeakoululla ei ole oikeutta kuntapalautukseen. Oikeus alv-vähennyksiin on siten huomattavasti pienempi kuin kunnalla. OKM huomioi osakeyhtiöiden juokseviin toimintakustannuksiin sisältyvän keskimääräisen arvonlisäveron korotettuna yksikköhintana. OKM huomioi siirtymävaiheen arvonlisäveroja hakemuksesta. Osakeyhtiön harjoittama amk-toiminta ei ole vähennykseen oikeuttavaa toimintaa. Osakeyhtiöllä ei myöskään oikeutta kuntapalautukseen. Tästä johtuen amk-toiminnan luovuttamista osakeyhtiölle ei voida pitää AVL 19a :ssä tarkoitettuna liiketoiminnan luovuttamisena jatkajalle poikkeuksena voivat olla toimintaan sisältyvät erilliset verolliset liiketoiminnot, jos sellaisia on Omaisuuden luovutus esim. apporttina katsotaan arvonlisäveromielessä normaaliksi omaisuuden kaupaksi. Jos luovutus verollinen, osakeyhtiö ei saa ostovähennystä hankinnasta, ja arvonlisäverosta syntyy siten ylimääräinen kustannus osakeyhtiölle. OKM voi hakemuksesta myöntää siirtymävaiheeseen korotettua yksikköhintaa. Ammattikorkeakoulutoiminnan siirtäminen osakeyhtiölle AVL 19a : Myyntiä ei ole liikkeen tai sen osan luovutuksen yhteydessä tapahtuva tavaroiden ja palvelujen luovuttaminen liiketoiminnan jatkajalle, joka ryhtyy käyttämään luovutettuja tavaroita ja palveluja vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen (tai kuntapalautukseen oikeuttavaan tarkoitukseen) Page 40

41 3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Kuntayhtymän irtaimen omaisuuden luovuttaminen osakeyhtiölle Jos irtain omaisuus luovutetaan esim. apporttina osakeyhtiöön, arvonlisäverotuksellisesti kuntayhtymä myy kuntapalautukseen oikeuttavassa käytössä olleen irtaimen omaisuuden. Myynti on arvonlisäverollista, jos palautukseen oikeuttavassa käytössä ollut irtain hankittu tai myöhemmin. Jos myyntihinta on huomattavasti alle käyvän hinnan, arvonlisäveron perusteena voidaan käyttää käypää hintaa. Luovutuksen veron peruste on syytä varmistaa ennakkoratkaisuhakemuksella, etenkin jos luovutuksessa saadaan tosiasiassa korvaus esim. liikearvosta. Myyntihinta sisältää arvonlisäveron (23% verottomalle hinnalle) ja kuntayhtymä laskuttaa osakeyhtiötä arvonlisäverollisella laskulla sekä suorittaa myynnin arvonlisäveron. Osakeyhtiö ei voi vähentää em. hankinnan arvonlisäveroa. OKM huomioi alv:n osakeyhtiön siirtymävaiheen kustannuksena yksikköhinnan korotus hakemuksesta Jos irtain omaisuus jäisi kuntayhtymän omistukseen ja omaisuus annetaan ilman vastiketta osakeyhtiön käyttöön, voitaneen katsoa, että omaisuus säilyy edelleen kuntayhtymän palautukseen oikeuttavassa käytössä. Tällöin omaisuuden antamisesta osakeyhtiön käyttöön ei aiheutuisi alv-seuraamuksia kuntayhtymälle. Tämä tulkinta perustuu keskusverolautakunnan lainvoimaiseen ennakkoratkaisuun ( nro 31/2010). Jos tällainen tulkinta ei soveltuisi, vastikkeeton luovutus aiheuttaisi kuntayhtymälle velvollisuuden suorittaa arvonlisäveroa omaan käyttöön ottamisen säännösten mukaisesti Page 41

42 3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Kiinteistöjen arvonlisäverotus Kiinteistöjen myynti on arvonlisäverotonta, samoin pitempiaikainen kiinteistöjen vuokraus, ellei siitä ole erikseen hakeuduttu alv-velvolliseksi. Vähennykseen oikeuttavassa käytössä olevan kiinteistön kustannusten, mm. kiinteistöinvestointien (peruskorjaus ja uudisrakentaminen) arvonlisäveroista on vähennysoikeus. Kuntapalautukseen oikeuttavassa käytössä vastaavasti oikeus kuntapalautukseen. Jos käyttötarkoitus muuttuu vähennyskelvottomaksi, kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksiä on tarkistettava eli tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä joudutaan palauttamaan valtiolle. Kiinteistöinvestointien alv-vähennysten tarkistaminen Kiinteistöinvestointien alv-vähennysten tarkistusvelvollisuus tarkoittaa sitä, että tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä maksetaan tietyissä tilanteissa takaisin valtiolle. Tarkistusvelvollisuus syntyy, kun vähennykseen/ kuntapalautukseen oikeuttavassa käytössä ollut kiinteistö luovutetaan tai otetaan muuhun käyttöön. Tarkistusvelvollisuus koskee investoinnin tehnyttä kiinteistönomistajaa, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakasta tai vuokralaista. Kiinteistöinvestoinnilla tarkoitetaan peruskorjausta ja uudisrakentamista. Tarkistusaika on 10 vuotta, jos investointi on valmistunut v tai myöhemmin Tarkistettavan arvonlisäveron määrä on 1/10 per vuosi. Jos luovutus/käyttötarkoituksen muutos tapahtuu esimerkiksi vuonna 2013, tarkistusvelvollisuus koskee niitä kiinteistöinvestointeja, jotka ovat valmistuneet 2008 tai myöhemmin. Kiinteistön luovutustilanteessa tarkistamisoikeus ja -velvollisuus voivat siirtyä luovutuksensaajalle. Esimerkki: Alv-vähennysten tarkistaminen käyttötarkoituksen muutostilanteessa Kiinteistöinvestointi valmistunut v. 2008, alv euroa, ollut kokonaan vähennykseen/kuntapalautukseen oikeuttavassa käytössä, koko alv vähennetty/saatu palautuksena kiinteistö otetaan kokonaan verottoman vuokraustoiminnan käyttöön. Kiinteistöstä tehtyjä alv-vähennyksiä tarkistetaan vuosien osalta (1/10 per vuosi). Joulukuun 2013 valvontailmoituksella vähennettävän veron määrää pienennetään euroa, samoin vuosina Page 42

43 3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Kiinteistöjen vuokrauksen arvonlisäverotus Kiinteistöjen pitempiaikainen vuokraus on arvonlisäverotonta. Vuokranantaja voi kuitenkin hakeutua alv-velvolliseksi vuokraustoiminnasta, jos vuokralainen käyttää tiloja jatkuvasti edes osittain vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Tällöin vuokranantaja voi vähentää tiloihin kohdistuvien kustannusten arvonlisäverot. Vuokralainen voi vähentää vuokran alv:n siltä osin kuin käyttää tiloja vähennykseen oikeuttavaan toimintaan. Kuntayhtymän kiinteistöjen vuokraus osakeyhtiölle Kun kuntayhtymä vuokraa kuntapalautukseen oikeuttavassa käytössä olleet kiinteistönsä arvonlisäverottomasti osakeyhtiölle amk-toimintaan, syntyy kuntayhtymälle velvollisuus tarkistaa kiinteistöinvestointien alv-vähennyksiä. Tämä ei ole välitön kustannus yhtiölle, mutta se voi kuitenkin vaikuttaa yhtiön vuokran määrään. OKM voi huomioida kuntayhtymän maksettavaksi tulevan alv:n osakeyhtiön siirtymävaiheen kustannuksena ja korottaa osakeyhtiön yksikköhintaa hakemuksesta. Kuntayhtymä ei voi enää tehdä alv-vähennyksiä ko. tiloista, mikä voi vaikuttaa yhtiön maksaman vuokran määrään. Osakeyhtiölle vuokrattavat kiinteistöt saattavat tulla joltain osin sille vähennykseen oikeuttavaan toimintaan, jos osakeyhtiö harjoittaa tiloissa arvonlisäverollista toimintaa. Jos vuokra olisi joltain osin verollinen ja huomattavasti alle käyvän hinnan, arvonlisäverotuksessa voidaan käyttää veron perusteena käypää hintaa. Jos kuntayhtymä luovuttaisi nykyisin omistamansa ja jatkossakin sen omistukseen jäävät kiinteistöt osakeyhtiön käyttöön ilman vastiketta, on tulkinnanvaraista, katsottaisiinko kiinteistöjen pysyvän kuntayhtymällä palautukseen oikeuttavassa käytössä. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun 31/2010 perusteella tällaistakin tulkintaa voitaisiin ehkä perustella. Jos tällaista menettelyä harkitaan, arvonlisäverokäsittely tulee kuitenkin ehdottomasti varmistaa ensin hakemalla asiasta ennakkoratkaisua. Yhteiskäytössä olevat tilat Jos tilat sekä vuokranantajan että vuokralaisen käytössä ( sekakäyttötilat ), vuokran alv-käsittely tulkinnanvaraista Voidaanko hakeutua verovelvolliseksi? Onko tilapäisluonteista ja siksi arvonlisäverollista liiketoimintaa? Vuokranantajalla vähennysoikeus verolliseen toimintaan kohdistuvista kustannuksista Alv-käsittely varmistettava ennakkoratkaisulla Page 43

44 3. Yhtiöittämisen veroseuraamukset Arvonlisävero Ulkopuolisilta vuokratut kiinteistöt Ulkopuoliselta vuokrattujen kiinteistöjen vuokrasopimukset siirretään toiminnan luovutuksen yhteydessä osakeyhtiölle. Ulkopuolinen ei voi vuokrata tiloja osakeyhtiölle arvonlisäverollisena, joten kiinteistönomistajalle syntyy velvollisuus tarkistaa tekemiensä kiinteistöinvestointien alvvähennyksiä edellä kuvatulla tavalla. Vuokrasopimukset tulisi tarkistaa, sillä ulkopuolisilta vuokrattujen tilojen osalta kuntayhtymä voi olla mahdollisesti nykyisen vuokrasopimuksensa perusteella vastuussa kiinteistönomistajaan nähden tälle aiheutuvasta tarkistusvelvollisuudesta. Kiinteistön omistajan suoritettavaksi tuleva alv ei ole välitön kustannus osakeyhtiölle, mutta se voi kuitenkin vaikuttaa yhtiön vuokran määrään Kiinteistönomistaja ei voi enää tehdä alv-vähennyksiä ko. tiloista, mikä voi vaikuttaa yhtiön maksaman vuokran määrään OKM ei huomioine alv-kustannusta. Arvonlisäveron käsittelyn kannalta ei ole merkitystä sillä, onko kuntayhtymä mukana em. vuokrausketjussa Page 44