10.1. PERJANTAISARJA 8

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "10.1. PERJANTAISARJA 8"

Transkriptio

1 10.1. PERJANTAISARJA 8 Musiikkitalo klo Hannu Lintu, kapellimestari Alice Sara Ott, piano Magnus Lindberg: Era (ensi kertaa Suomessa) 18 min Felix Mendelssohn: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 1 g-molli op min I Molto allegro con fuoco II Andante III Presto Molto allegro e vivace VÄLIAIKA 20 min Jean Sibelius: Sinfonia nro 6 d-molli op min I Allegro molto moderato II Allegretto moderato III Poco vivace IV Allegro molto Jean Sibelius: Sinfonia nro 7 C-duuri op. 105 (1-osainen) 21 min Adagio Un pochettino meno adagio Vivacissimo Adagio Allegro molto moderato Allegro moderato Vivace Presto Adagio Largamente molto Affettuoso Väliaika noin klo Konsertti päättyy noin klo Suora lähetys Yle Radio 1:ssä ja internetissä (yle.fi/klassinen). 1

2 MYÖHÄISILLAN KAMARIMUSIIKKI alkaa noin 10 minuutin tauon jälkeen Konserttisalissa. Yleisöä pyydetään siirtymään permannolle kuuntelemaan esitystä. Myöhäisillan kamarimusiikissa on numeroimattomat paikat. Magnus Lindberg, piano Magnus Lindberg: Jubilees 15 min 2

3 Magnus Lindberg (s. 1958): Era Jokseenkin päivälleen kaksi vuotta sitten kirjoitin Magnus Lindbergin komeasti aaltoilevan teoksen Al largo ohjelmakommentissa näin: Lindbergin nimi merkitsee musiikin harrastajalle tiettyjä varmantuntuisia vinkkejä: odotettavissa on riemukasta ja loputonta energisyyttä, uljaasti soivaa ja taitavasti sommiteltua orkestrointia sekä tiuhaa tekstuuria, jonka yksityiskohdat kimmeltävät runsaudessaan. Samankaltaisia piirteitä Lindbergin musiikissa on ollut jo 30 vuoden ajan, mutta se on silti muuntunut matkan varrella. Varhaiset järkälemäiset orkesteriteokset Sculpture II (1981) ja Kraft ( ) operoivat niin suurella yksityiskohtien määrällä, että tuloksena oli lähinnä massaefekti. Trilogia Kinetics, Marea ja Joy ( ) kevensi kuvaa ja toi uutena elementtinä mukaan hidasta rotaatiota tekevän sointuliikkeen sekä taipumuksen erottaa musiikin pinta ja tausta toisistaan eri kerroksiksi. Myöhemmin kehitys on jatkunut samaan suuntaan ja Lindbergin musiikkiin on ilmaantunut lisää uusia piirteitä: läpikuultavia, perinteisessä mielessä polyfoniseksi hahmottuvia tuokioita, yhä selvemmin tonaalista hahmotustapaa ja sen mukanaan kantamana yhä muhkeampaa sointia, sekä viimeisimpinä aikoina myös melodiaa, joka pitkään pysyi Lindbergin keinovaraston ulkopuolella. Hän ei ole kulkenut tätä kehitystietä yksin, vaan vastaavanlaista selkiytymistä on kuultu monelta säveltäjältä, myös Suomessa. Säveltäjät ovat toimineet ajanhengen mukaisesti mutta toisistaan riippumatta, eikä Lindberg suinkaan ole ollut kaikkien ilmiöiden haltuunottajana pioneeriasemassa. Tärkeintä tietysti on, että hänellä on vahvoja kuningas Midaksen taipumuksia: tarttuupa hän mihin tahansa, tuloksena on jotain uutta ja kullanarvoista. Näistä riveistä ei ymmärtääkseni ole tarvetta muuttaa sanaakaan, kun Suomen ensiesityksensä saa uudempi teos nimeltä Era. Lindberg sävelsi sen juhlistamaan Amsterdamin Concertgebouw-orkesterin 125-vuotisjuhlaa. Kantaesityksen johti viime tammikuussa David Robertson, ja konsertissa kuultiin sen ohella kolme tasan sata vuotta sitten julki tullutta teosta: Alban Bergin Altenberg-laulut, Alexander von Zemlinskyn Maeterlincklaulut sekä Igor Stravinskyn Kevätuhri. Lindbergille luonteenomaisen ytimekäs otsikko selittyy ohjelmasta käsin. Maailman valioihin lukeutuvan orkesterin vuosijuhla ja tasavuosia täyttävät mestariteokset ajoivat Lindbergin pohtimaan aikaa ja aikakausia. Hän kirjoittaa: Vaikka luova persoonallisuuteni ja varhaiset teokseni muovautuivat toisaalta Zimmermannin ja Xenakisin musiikin, toisaalta ajankohdan rock-musiikille ominaisen tietyn anarkian kautta, huomasin lopulta, että kaikki palautuu sittenkin Schönbergin ja Stravinskyn perustalle kuinka musiikki olisi ikinä voinut lähteä toiselle tielle? Nyt näen oman musiikkini näiden elementtien synteesinä lisättynä sillä mitä opin Griseyltä ja spektralisteilta, ja havaitsen siinä Kraftista aina uusimpiin kappaleisiini asti saman pohjimmaisen mieltymyksen draamaan. 3

4 Täsmällisemmin juuri Eraan kohdentaen hän jatkaa: Erassa rakensin kappaleen bassorekisterin vahvan tukipalkituksen varaan, jokseenkin bordunan tai hetkittäin jopa passacaglian tapaan. Ajattelin erityisesti Sibeliuksen neljättä sinfoniaa ja tapaa jolla musiikki siinä kehittyy bassolinjasta käsin ja nousee matalasta korkeaan rekisteriin. Puolivälin tienoilla esitellään toinen borduna, ja näiden kahden idean välille nousee konfrontaatio. Sama tempo vallitsee läpi kappaleen mutta, kuten myös esimerkiksi Al largossa, pinnan suhteellisen nopea tempo suhteutuu pohjalla kulkevaan paljon hitaampaan liiketasoon. Tämä mahdollistaa vahvan monoliittisen rakennustavan, jonka pitäisi istua hyvin Concertgebouw hun ja sen katedraalimaiseen kaikuun ja luoda ylipäänsä vahva dramaattinen vaikutelma. Olemme siis taas tekemisissä vastakkaisten äärimmäisten asioiden kanssa yhtä aikaa: pinta on edelleen mitä tarmokkain ja vauhdikkain, mutta alapuolella on tuntuvissa mannerlaattojen liikkeiden kaltainen äärimmäisen hidas tapahtuma, joka on omiaan synnyttämään massiivista liikehdintää. Hollannin ja Britannian esitysten arvioissa Lindbergin käsittelytapa on rinnastettu Richard Straussiin ja Skrjabiniin, ja jos ajattelemme jännitettä kahden keskenään näinkin erilaisen säveltäjän välillä, saatamme saada välähdyksenomaisen kuvan Lindbergin ilmaisun ulottuvuuksista Eran syövereissä. Ja kuten Berg, Schönberg, Stravinsky ja Sibelius, myös nämä kaksi olivat väkevästi voimissaan tasan sata vuotta sitten, modernin musiikin kiehtovalla varhaisaikakaudella. Felix Mendelssohn ( ): Konsertto pianolle ja orkesterille nro 1 g-molli Felix Mendelssohnin pianistiäiti keksi varhain pojan lahjakkuuden ja alkoi opettaa hänelle pianonsoittoa. Se sai nopeasti seuraa musiikinteoriasta ja viulunsoitosta, mutta sivistyssuku piti huolta myös muusta koulutuksesta: kieliä, uskontoja, filosofiaa, kirjallisuutta ja tieteitä opiskeltiin innokkaasti. Pianistina Mendelssohn esiintyi ensi kerran yhdeksänvuotiaana, ja parin vuoden päästä hän sävelsi mm. 12 jousisinfoniaa. 16-vuotiaana vuonna 1825 hän oli valmis kirjoittamaan ensimmäisen mestariteoksensa, Okteton jousille. Mendelssohn opiskeli kymmenvuotiaasta sävellystä ja kontrapunktia Carl Zelterin opastuksella ja oppi siinä sivussa kapellimestariksi kuin varkain. Hän oli intohimoinen vanhojen mestareiden ja aikalaissäveltäjien partituurien tutkija; varsinkin Bachin ja Beethovenin hän tunsi syvällisesti. Historiallinen maineteko oli Matteus-passion pelastaminen unohduksista. Zelter oli löytänyt par- 4

5 tituurin ja yritettyään saattaa sen esityskuntoon todennut tehtävän mahdottomaksi. Bach-kärpäsen puraisema Mendelssohn tarttui siihen, kokosi kuoron, harjoitti sitä runsaat kaksi vuotta ja sai suunnattomin ponnistuksin aikaan uuden esityksen, noin sata vuotta ensimmäisen jälkeen. Tämä tapahtui maaliskuussa 1829, jolloin sankari oli juuri täyttänyt 20 vuotta. Pianokonserttoja Mendelssohn sävelsi kaikkiaan kolme, varhaisimman jo 12-vuotiaana. G-molli-konsertto on vuodelta 1831, jolloin pianovirtuoosi oli 22-vuotias ja tarvitsi kipeästi omaa soolonumeroa konserttikiertueita varten. Kirjeessä hän kertoi kotiväelle työskentelevänsä vimmaisesti uutuuden kimpussa, ja kaikesta päättäen teos onkin sävelletty poikkeuksellisen nopeasti. Mendelssohn itse sanoi hosuneensa konserton kasaan huolimattomasti, mikä toki on turhaa vaatimattomuutta. Pääosa työstä tapahtui Italiassa samalla reissulla, jolla Mendelssohn kirjoitti myös Italialaisen sinfonian ensimmäisen version. Muusa oli säveltäjän menomatkalla tapaama viehättävä pianisti Delphine von Schauroth, jolle teos on omistettu. Paluumatkalla Münchenissä lokakuussa 1831 Mendelssohn kuitenkin soitti kantaesityksen itse. Nopeat ääriosat ovat monessakin mielessä todellinen varhaisromanttisen virtuoosipianismin näyteikkuna. Toisaalta solistin tekstuuri istuu näppärän pianistin käsiin harvinaisen hyvin ja stemma briljeeraa äärimmäisen sujuvasti. Toisaalta valtaosa pianistille tarjoutuvasta haasteesta pikemminkin toistaa Mozartin, Beethovenin, Weberin ja Hummelin kehittämiä käytäntöjä kuin lanseeraa jotain uutta. Nuori säveltäjä tuntuu olleen sekä edeltävien mallien vietävänä että omien vikkelien sormiensa lumoissa. Teemat ovat oivallinen kuvioinnin perusta ja ne sallivat draaman kuljettamisen vauhdikkaasti, mutta lievänä kritiikkinä on huomautettu, etteivät ne ehkä ole erityisen omaperäisiä. Mendelssohn ei todellakaan tuhlaa aikaa. On tunnettua, että hänen temponsa ovat aina paljon keskimääräistä nopeampia, ja tässäkin konsertossa kuulijan ensi hämmästys kohdistuu alun rajuun ryntäykseen tavallisempaa on, että konserton ensiosan allegro-tempo on hillitty. Mendelssohn hyökkää asiaan in medias res, ilman varovaista johdantoa. Linjassa tämän kanssa on koko konserton muotoratkaisu, jossa on vähemmän Mozartin ja Beethovenin konserton ja enemmän Weberin ja Spohrin suosiman tauottoman konserttikappaleen piirteitä, ja jonka vuoksi kokonaisuuden mitta jää noin 20 minuuttiin. Suppean ensiosan jälkeen pienieleinen trumpettifanfaari vie mutkattomasti hitaan osan E-duuri-idylliin. Andanten alku voisi olla peräisin Chopinilta, jatko taas assosioituu Mendelssohnin omiin Sanattomiin lauluihin. Fanfaarieleellä käynnistyy myös railakkaan hauska G-duuri-finaali. Tempo on vielä hurjempi kuin konserton alussa, eikä lyhyt muistuma ensimmäisen osan rauhallisesta sivuteemasta riitä kahlitsemaan hillitöntä virtaa. 5

6 Jean Sibelius ( ): Sinfonia nro 6 Kustantajien näkökulma on toinen kuin säveltäjien: heitä kiinnostaa enemmän asian kaupallinen puoli. Totuuden nimissä on sanottava, ettei konserttimusiikki ole milloinkaan ollut mikään rahasampo. Sen kustantaminen on usein lähes tuottamatonta toimintaa, jolla liikeyritys saa kiillotettua fasadiaan; varsinaiset tulot tulevat kevyemmästä tarjonnasta. Näkökulmaero aiheuttaa usein skismaa säveltäjien ja kustantajien kesken. Jälkikäteen katsottaessa ymmärrys on yleensä taiteellisen ajattelun, siis säveltäjien puolella. Totta onkin, että kustantajat ovat ahneuksissaan liian usein pakottaneet taiteilijat sopimuksiin, joiden ehdot ovat ilmiömäisen epäreilut; ajateltakoon vaikkapa Sibeliusta ja Valse tristeä. Voi silti käydä niinkin, että kustantajan tilannearvio osoittautuu kaikkien kannalta oikeaksi; tällöin on samantekevää, millä perusteella arvio on tehty. Esimerkiksi: suomalainen ajattelee helposti, että Sibeliuksen alkuperäinen nimiehdotus Väinämöinen olisi ollut osuvampi kuin kustantaja Lienaun tarjoama ja lopulliseksi otsikoksi tullut Pohjolan tytär, mutta Lienau oli kansainvälisiä markkinoita ajatellen varmasti oikeassa. Vielä merkittävämpi saattoi olla kustantajan halu torpedoida Sibeliuksen ehdotus toisen, lyyrisen viulukonserton säveltämisestä, vieläpä samassa d-mollissa kuin itse viulukonsertto on. Nuivan reaktion vuoksi Sibelius hylkäsi suunnitelman ja aineksista rakentui sittemmin se, minkä tunnemme kuudentena sinfoniana (1923). Konserttotausta ei ole ainoa erikoisuus kuudennen syntyhistoriassa. Sen paikka tekijänsä sinfonioiden sarjassa on mitä mielenkiintoisin: se on henkisesti selvimmin yhteydessä seitsemänteen (opusnumerotkin ovat peräkkäiset), mutta Erik Tawaststjerna on osoittanut, että geneettisesti kuudes liittyy läheisemmin viidenteen jonka luonne on ratkaisevasti erilainen! Paradoksi ei ole aivan niin vaikeasti ratkeava kuin ensiksi näyttää. Selitys on sinfoniamuodon olemuksessa. Perustaltaan dialektisena muotona se vaatii vastakohtia; niitä on joko oltava itse aineksessa tai sitten niitä on synnytettävä yhtenäisestä materiaalista käsin. Silloinkin kun sinfonia saa niin epädramaattisen asun kuin Sibeliuksen kuudes, se tarvitsee uskottavaa vastakohta-ainesta. Sibeliuksen visio teoksen olemuksesta vaati valtasävyksi illansuun valohämyn ja sen saavuttamisen välineeksi renessanssipolyfonian sukuisen, kiihkottomasti itseään auki kehräävän etenemistavan. Mutta sitten lienee vain käynyt niin, että viidenteen sinfoniaan alun perin tarkoitetusta dramaattisesta alkuidusta tuli tämän ilmapiirin tarpeellinen kontrastitekijä, se myrsky joka auttaa havaitsemaan auringonpaisteen ja usvan olemassaolon. Useimmin korostettu teoksen ominaisuus on modaalisuus, mikä viittaa moodien eli kirkkosävellajien valta-asemaan sen sävelkehikossa. Sibeliuksen oman tulkinnan mukaan moodien käyttö oli hänelle luontaisempaa kuin useimmille aikalaissäveltäjille, koska hänen juurensa olivat suomalai- 6

7 sen kansanmusiikin itäisessä komponentissa. Kalevalaiset sävelmät ovat laajalti modaalisia, ja varsinkin doorisen sävellajin on tulkittu heijastavan suomalaisuutta. Doorinen oli myös Sibeliuksen suosikkimoodi; sille perustuvaa sävelaineistoa hän analysoi jo yliopistollisessa koeluennossaan 1890-luvulla. Se värittää yhtä lailla kansallisen vaiheen töitä kuin myöhempiä teoksia, esimerkiksi viulukonserton alkua ja neljännen sinfonian sellosooloa. Oli itsestään selvää, että sille kuului kuningasasema kuudennessa sinfoniassa. Vaikka teos syntyi Sibeliuksen jo täydellisesti sisäistettyä yleiseurooppalaisen, ei-kansallisen tyylinsä, sitä on kutsuttu hänen sinfonioistaan suomalaisimmaksi. Kun varjot pitenevät kuuluu usein toistettu Sibeliuksen luonnehdinta kuudennesta. Ymmärrän ilmaisun hyvin, mutta tekee mieleni korostaa, että tässä Sibeliuksen herkimmässä, samalla kertaa selkeimmässä ja arvoituksellisimmassa sinfoniassa, voidaan varjojen ohella kuulla suorassa auringossa kylpevän maiseman musiikillista projektiota. Renessanssin suurten maalausten chiaroscuro, kuoropolyfonian rinnakkaisilmiö, hallitsee palettia, mutta myös Sibeliuksen tapa leikata valohämyä moderneilla värityskeinoilla on ihailtavan tehokas. Jean Sibelius ( ): Sinfonia nro 7 Jos kuudes oli renessanssin modaalisen maiseman ja klassistisen ihanteen suomalaisesti sävyttynyt projektio, seitsemäs peilaa samaa asetelmaa antiikin Kreikan viitekehyksessä. Syyn tähän tulkintaan antoi Sibelius itse puhumalla sinfonian valoisasta keskusallegrosta helleenisenä rondona. Tawaststjerna kaiutti tämän tulkinnan ulottumaan kaikkeen mitä teoksessa on, eikä hän toki ollutkaan väärässä vaan vain tapansa mukaan runollinen. Vähitellen kehkeytyvää pääteemaryhmää seuraava diskantissa soittavien alttoviulujen ihanaksi värjäämä polyfoninen kudos on helppo kuulla juhlallisen rituaalikulkueen kuvajaisena, ja vaikutelma voimistuu entisestään, kun kuuluisa vahvasti ankkuroitu pasuunateema tekee suvereenin entreensä. Se on Tawaststjernan sanoin näkymä Olympos-vuoren huipulta kirkkaassa päivänpaisteessa (ja lopun kertauksessa vuori häämöttää iltaruskon kajossa ). Kaikki nämä kiistattomat kauneusarvot ovat seitsemännen keskeisantia, mutta tietysti se on myös strukturaalisesti ainutlaatuinen. Se on yksiosainen sinfonia, jollaisen tiedetään olleen Sibeliuksen pitkäaikainen haave. Se oli jo saada toteutuksen viidennessä, mutta onneksi säveltäjä teki pian oikeat johtopäätökset ja jätti yksiosaisen sinfonisen fantasian odottamaan tulevaa aikaa. Fantasia sinfonica se todellakin oli seitsemännen sinfonian nimi kantaesityksessä ja sitä suoraan seuranneissa konserteissa. On ilmeis- 7

8 tä, että teoksen kutsuminen sinfoniaksi oli väikkynyt hänen mielessään jo aikaisemmin, mutta ajan tuimien tuulien nävertämä itsetunto ei ihan heti lähtenyt mukaan. Ajanhenki tuotti toisille varmuuden, toisille pelon sinfonia - käsitteen anakronistisuudesta, ja tämä uhka kosketti varmasti viiltävimmin Sibeliusta, jonka maine lepäsi niin vahvasti sinfonioiden varassa. Viime vuosikymmeninä on monissa Sibeliuksen klassis-romanttista fasadia aikaisemmin oudoksuneissa musiikkikeskuksissa ymmärretty myöhäistyylin amorfisten muotojen olleen huimasti aikaansa edellä. Erityisesti tämä pätee kiteistä rakennetta luonnostaan vierastaviin ranskalaisiin. Esimerkiksi säveltäjien Gérard Grisey ja Tristan Murail analyysit ovat nostaneet Galliassa ihan uudenlaisen Sibelius-kuumeen. Mutta myös Saksan suunnalta kuuluu uuden Sibelius-reseption äänenpainoja, mitä voidaan pitää kohtuullisena koetun ylimielisen vähättelyn jälkeen. Keskeisessä asemassa uudessa vastaanotossa on ollut seitsemännen sinfonian nerokas, sipulin lailla vähä vähältä esiin kuoriutuva dramaturgia. Luontevasti orgaaninen musiikki perustuu enemmän dramaturgiselle kuljetukselle kuin muotoarkkitehtuurille, ja lempiväitteisiini kuuluu, että Sibeliuksen myöhäistyyli kuuluu tähän kenttään. Kantaesitys tapahtui Tukholmassa Sibeliuksen johdolla. Maestron edellisvuotinen samppanjahuuruinen sekoilu Göteborgin konsertissa oli traumatisoinut Aino-vaimon, eikä tämä enää lähtenyt mukaan konserttimatkoille. Kieltäytyminen varjosti Sibeliuksen ajatuksia siinä määrin, että hän vähitellen luopui kapellimestariesiintymisistä, ensin kotimaisista ja sitten muistakin. Oma osansa oli tietysti myös koko ajan pahenevalla käsien vapinalla. Sinfonia valmistui vain pari viikkoa ennen kantaesitystä, ja kun ainoan olemassa olevan partituurin kanssa matkustanut Sibelius kieltäytyi tarjotusta lentokonekyydistä, harjoitusaikaa jäi kovin vähän ja esitys varmastikin monessa suhteessa vajaaksi. Silti teos oli suuri menestys, eikä seitsemäs sisältämistään rakenteen avantgardistisista piirteistä huolimatta koskaan ole kohdannut samaa vieroksuntaa kuin neljäs. Tässä yksi todiste pintatason määräävyydestä musiikin vastaanotossa: kun se vain ei ole pelottavan rosoinen, muut kummallisuudet hyväksytään yleensä suuremmitta mukinoitta, vaikka aistitaan uusien maailmojen äärellä olo. Jouni Kaipainen 8

9 Hannu Lintu Hannu Lintu, mikä sinuun vetoaa Magnus Lindbergin musiikissa? Kyllä minuun vetoaa se muusikkous: käytännöllisyyden ja vision yhdistelmä, joka on esittäjälle todella kiitollinen. Magnuksen musiikissa on myös piirteitä, jotka koen läheisiksi juuri omalle muusikkotyypilleni: suuria, dramaattisia massoja sekä värikkäitä ja monipuolisia pintarakenteita. Hänen musiikkinsa vaatii, että on rakennettava sekä kestävä, hyvä pohja että eloisa pinta. Orkesterit soittavat Lindbergiä mielellään ja RSO tuntee hänen musiikkinsa kuin omat taskunsa. Oikea tapa lähestyä teosta syntyy aina ensimmäisessä harjoituksessa, eikä mitään tarvitse selittää. Kaikki syntyy musisoimalla. On ilahduttavaa kuulla tässä konsertissa myös Mendelssohnin g-molli-konsertto. Mendelssohn taitaa edelleenkin kärsiä jonkinlaisesta helppoheikin maineesta? Mendelssohnia ei pidetä kovin syvällisenä, se on totta. Se, että säveltäminen oli hänelle jo lapsena helppoa, ei aina ole ollut hänen maineelleen eduksi. Oktettonsa hän sävelsi teini-ikäisenä, ja tämän konserton aikoihin hän oli kaksissakymmenissä. Tämän pianokonserton ja ensimmäisten sinfonioidenkin orkestraatiossa on kyllä joitakin pieniä kömpelyyksiä, mitä tulee puhaltimien ja patarumpujen käyttöön, mutta Mendelssohnin musiikin melodinen inspiroituneisuus on ainutlaatuista, ja tämän illan konsertissa sen lapsenomaisen romanttinen maailma peilautuu suomalaiseen nykymusiikkiin. Syvällisyyden ohuutta ei pidä kokea ongelmaksi vaan se kuuluu tuon ajankohdan musiikin olemukseen. Täysromantiikan suuret tunteet olivat vasta tulossa vaikka Beethoven olikin jo tuolla rajalla käynyt. Sellaiset säveltäjät kuin Mendelssohn tai Weber eivät kokeneet Euroopan mullistuksia tai kulttuurikäsitteen uudistumista erityisen suureksi taiteelliseksi haasteeksi. He rallattelivat vielä iloisesti vanhan rokokoo-euroopan raunioilla. Meille suomalaisille tällainen tyyli on ehkä vierain osa saksalaista ohjelmistoa. Saksalaisen musiikin pitää mielestämme aina olla syvällistä, vakavaa ja meluisaa. Kyllähän meillä Beethovenia paukutetaan mielellään ja sitten taas Brahmsia, mutta nämä Mendelssohnit, Weberit ja Spohrit tahtovat jäädä liian usein soittamatta. Johdat tässä konsertissa sekä kuudennen että seitsemännen Sibeliuksen sinfonian. Miksi Sibeliuksia on peräti kaksin kappalein, ja minkälainen suhde niillä on toisiinsa? Sibelius loi jokaisessa sinfoniassa uuden maailman. Vaikka hän niissä kaikissa loogisesti jatkoi sinfonisten työkalujensa kehittämistä, ne ovat keskenään luonteeltaan erilaisia. Minua kiinnostaa usein enemmän niiden välinen kontrasti kuin hänen tuotantonsa jatkuvuus. Sibeliuksen sinfoniat eivät ole sinfonisen jatkumon osia aivan samalla tavalla kuin Beethovenilla tai Brahmsilla. Nykyään on tullut tavaksi soittaa nämä kaksi sinfoniaa peräkkäin ilman taukoa ja aplodeja. Kuudennen ja seit- 9

10 semännen sinfonian maailmat ovat kuitenkin minulle niin erilaisia, että tarvitsen pienen henkisen lepotilan niiden väliin. Harpisti ja bassoklarinetistikin on syytä päästää pois lavalta. Usein tuntuu myös siltä, että 6. sinfonia vaatii jälkeensä vielä jotakin. Minusta ei olisi mitään kauniimpaa kuin lopettaa kuudenteen sinfoniaan, mutta usein se jättää tunteen, että jäätiin jollain lailla ilmaan roikkumaan. Se ei aina ole dramaturgisesti hyvä ajatus. Seitsemännessä sinfoniassa on paljon syviä ja vahvoja sävyjä, kun taas kuudes liitelee hyvin kevyesti ja loppujen lopuksi häviää ilmaan. Täytyy tehdä valinta sen suhteen millaisessa mielentilassa haluaa lähettää yleisönsä kotiin. Nämä sinfoniat olivat lähestulkoon samanaikaisesti säveltäjän päässä ja kirjoituspöydällä, mutta niiden luonne ja muoto ovat hyvin erilaiset. Kuudennessa sinfoniassa on periaatteessa klassinen neliosainen rakenne, mutta sen osat ovat enemmän karaktäärikappaleen kaltaisia kuin yhtenäisen sinfonisen kokonaisuuden osia. Sen maailma on hyvin paljon samanlainen kuin Myrsky-musiikissa: siinäkin on samanlaista läpikuultavuutta. Kuudetta johtaessani minulla on sellainen olo, että en esitä sinfoniaa vaan eräänlaista valtavaa nopeasti ohimenevien tuokio- ja unikuvien kavalkadia. Seitsemäs sinfonia taas on niin kristallisoitunut muotoonsa, että sen vahvan struktuurin aistii jokainen. Alice Sara Ott Saksalais-japanilainen 25-vuotias pianisti Alice Sara Ott on alle viidessä vuodessa vakiinnuttanut paikkansa yhtenä tämän hetken kiinnostavimmista muusikoista. Viime aikoina hänet on nähty muun muassa Lorin Maazelin johdolla Münchenin filharmonikkojen ja japanilaisen NHK-sinfoniaorkesterin solistina sekä Tšekin filharmonikkojen Euroopan kiertueella Krzysztof Urbańskin kanssa. Ottia on kuultu resitaaleissa Lontoossa, Chicagossa, New Yorkissa, Hampurissa ja Berliinissä. Kuluvan kauden kohokohtia ovat esiintymiset Philharmonia-orkesterin ja Washingtonin kansallisen sinfoniaorkesterin solistina sekä kiertueet RSO:n, Oslon filharmonikkojen ja Ranskan radion filharmonikkojen kanssa. Ottin levytykset Deutsche Grammophon -levymerkille ovat voittaneet lukuisia palkintoja ja kunniamainintoja. Levytykset sisältävät musiikkia Lisztiltä, Chopinilta, Tšaikovskilta ja Musorgskilta. Haastattelijana Lotta Emanuelsson 10

11 RADION SINFONIAORKESTERI Radion sinfoniaorkesteri (RSO) on Yleisradion orkesteri, jonka tehtävänä on tuottaa ja edistää suomalaista musiikkikulttuuria. Orkesterin uusi ylikapellimestari on Hannu Lintu. Radio-orkesteri perustettiin vuonna 1927 kymmenen muusikon voimin. Sinfoniaorkesterin mittoihin se kasvoi 1960-luvulla. RSO:n ylikapellimestareita ovat olleet Toivo Haapanen, Nils-Eric Fougstedt, Paavo Berglund, Okko Kamu, Leif Segerstam, Jukka-Pekka Saraste ja Sakari Oramo. Saraste ja Oramo ovat RSO:n kunniakapellimestareita. RSO:n ohjelmistossa on tärkeällä sijalla uusin suomalainen musiikki ja orkesteri kantaesittää vuosittain useita Yleisradion tilausteoksia. RSO:n tehtäviin kuuluu myös koko suomalaisen orkesterimusiikin taltioiminen kantanauhoille Yleisradion arkistoon. Kaudella orkesteri kantaesittää kuusi kotimaista Yleisradion tilaamaa teosta. RSO on levyttänyt mm. Eötvösin, Nielsenin, Hakolan, Lindbergin, Saariahon, Sallisen, Kaipaisen ja Kokkosen teoksia sekä Launiksen Aslak Hetta -oopperan ensilevytyksen. Orkesterin levytykset ovat saaneet merkittäviä tunnustuksia, kuten BBC Music Magazineja Académie Charles Cros -palkinnot. Lindbergin ja Sibeliuksen viulukonsertot sisältävä levy Lisa Batiashvilin kanssa (Sony BMG) sai MIDEM Classical Awards -palkinnon Samana vuonna New York Times valitsi toisen Lindberglevytyksen vuoden levyksi. RSO tekee säännöllisesti konserttikiertueita ympäri maailmaa. Kaudella orkesteri tekee Hannu Linnun kanssa Keski-Euroopan kiertueen. RSO:n kotikanava on Yle Radio 1, joka lähettää orkesterin kaikki konsertit yleensä suorina lähetyksinä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Osoitteessa yle.fi/klassinen voi konsertteja kuunnella sekä katsella korkealaatuisen livekuvan kautta. Syksyllä 2013 Yle Teema lähettää kaikki Hannu Linnun johtamat konsertit suorina lähetyksinä. 11

13.2. KESKIVIIKKOSARJA 9

13.2. KESKIVIIKKOSARJA 9 13.2. KESKIVIIKKOSARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 Marc Minkowski, kapellimestari W. A. Mozart: Sinfonia nro 25 g-molli KV 183 29 min I Allegro con brio II Andante III Menuetti Trio IV Allegro VÄLIAIKA 20

Lisätiedot

17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00

17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 Thomas Zehetmair, kapellimestari ja viulu Ludwig van Beethoven: Viulukonsertto D-duuri, op. 61 45 min I Allegro ma non troppo II Larghetto III Rondo (Allegro)

Lisätiedot

Sergei Prokofjev: Sonaatti pianolle nro 2 d-molli op. 14 I Allegro ma non troppo II Scherzo (Allegro marcato) III Andante IV Vivace

Sergei Prokofjev: Sonaatti pianolle nro 2 d-molli op. 14 I Allegro ma non troppo II Scherzo (Allegro marcato) III Andante IV Vivace 30.1. TORSTAISARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 Olli Mustonen, piano Sergei Prokofjev: Sonaatti pianolle nro 4 c-molli op. 29 (Vanhoista muistikirjoista) I Allegro molto sostenuto II Andante assai III Allegro

Lisätiedot

I Allegro vivace (alla breve) II Largo III Allegro vivace. I Allegro II Poco allegretto III Poco adagio quasi andante IV Allegro

I Allegro vivace (alla breve) II Largo III Allegro vivace. I Allegro II Poco allegretto III Poco adagio quasi andante IV Allegro Sakari Oramo, kapellimestari Nikolai Luganski, piano Sergei Rahmaninov : Pianokonsertto nro 4 g-molli op. 40 I Allegro vivace (alla breve) II Largo III Allegro vivace 25 min VÄLIAIKA 20 min Kaija Saariaho:

Lisätiedot

1. Alkusoitto 2. Adagio e staccato 3. Nimetön 4. Andante 6. Air 8. Bourrée 9. Hornpipe 7. Minuet

1. Alkusoitto 2. Adagio e staccato 3. Nimetön 4. Andante 6. Air 8. Bourrée 9. Hornpipe 7. Minuet Sakari Oramo, kapellimestari Joakim Svenheden, viulu Georg Friedrich Händel: Vesimusiikkia, sarja nro 1, F-duuri 1. Alkusoitto 2. Adagio e staccato 3. Nimetön 4. Andante 6. Air 8. Bourrée 9. Hornpipe 7.

Lisätiedot

22.3. PERJANTAISARJA 12

22.3. PERJANTAISARJA 12 22.3. PERJANTAISARJA 12 Musiikkitalo klo 19.00 Manfred Honeck, kapellimestari Alfred Schnittke: (K)ein Sommernachtstraum 11 min Joseph Haydn: Sinfonia nro 93 D-duuri 24 min I Adagio Allegro assai II Largo

Lisätiedot

7.3. PERJANTAISARJA 10

7.3. PERJANTAISARJA 10 7.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Okko Kamu, kapellimestari Eero Heinonen, piano Petri Aarnio, viulu Joel Laakso, sello Tapani Länsiö: Sinfonia ( Varjot ), kantaesitys (Ylen tilaus) 26 min

Lisätiedot

Johannes Brahms: Konsertto viululle ja sellolle a-molli op. 102. Johannes Brahms: Sinfonia nro 1 c-molli op. 68

Johannes Brahms: Konsertto viululle ja sellolle a-molli op. 102. Johannes Brahms: Sinfonia nro 1 c-molli op. 68 Sakari Oramo, kapellimestari Elina Vähälä, viulu Marko Ylönen, sello Johannes Brahms: Konsertto viululle ja sellolle a-molli op. 102 I Allegro II Andante III Vivace non troppo Poco meno allegro Tempo 1

Lisätiedot

8.3. PERJANTAISARJA 11

8.3. PERJANTAISARJA 11 8.3. PERJANTAISARJA 11 Musiikkitalo klo 19.00 Sakari Oramo, kapellimestari Nancy Zhou, viulu C. P. E. Bach: Sinfonia C-duuri WQ 182:3 11 min I Allegro assai II Adagio III Allegretto Niccolò Paganini: Viulukonsertto

Lisätiedot

Musiikkitalo klo 19.00

Musiikkitalo klo 19.00 10.11. Musiikkitalo klo 19.00 MAAILMANLOPUN SUSHIBAARI ISMO ALANKO JA RSO Susanna Mälkki, kapellimestari Ismo Alanko, laulu Kaikkien laulujen sävellys ja sanat Ismo Alanko. Sovitukset ovat Risteystä lukuun

Lisätiedot

Joseph Haydn: Pianokonsertto D-duuri I Vivace II Un poco adagio III Rondo all Ungarese (Allegro assai)

Joseph Haydn: Pianokonsertto D-duuri I Vivace II Un poco adagio III Rondo all Ungarese (Allegro assai) 10.3. TORSTAISARJA 7 Musiikkitalo klo 19.00 Sir András Schiff, kapellimestari ja pianosolisti Joseph Haydn: Pianokonsertto D-duuri I Vivace II Un poco adagio III Rondo all Ungarese (Allegro assai) 20 min

Lisätiedot

Aram Hatšaturjan: Sapelitanssi baletista Gajane. Johann Strauss, nuorempi: Rosalinden csardas Klänge der Heimat operetista Lepakko

Aram Hatšaturjan: Sapelitanssi baletista Gajane. Johann Strauss, nuorempi: Rosalinden csardas Klänge der Heimat operetista Lepakko 24.10. NENÄPÄIVÄ-KONSERTTI Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Camilla Nylund, sopraano Ismo Alanko Ella Kanninen ja Jussi-Pekka Rantanen, juontajat Aram Hatšaturjan: Sapelitanssi baletista

Lisätiedot

19.12. KESKIVIIKKOSARJA 6

19.12. KESKIVIIKKOSARJA 6 19.12. KESKIVIIKKOSARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 BARTÓK-FESTIVAALI ANDRÁS SCHIFF Sakari Oramo, kapellimestari András Schiff, piano Béla Bartók: Pianokonsertto nro 1 A-duuri Sz. 83 23 min I Allegro moderato

Lisätiedot

2.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00

2.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 2.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Joshua Weilerstein, kapellimestari Jean-Efflam Bavouzet, piano Anders Hillborg: Four Transitory Worlds A Flock descends into the Coral Forest Waltz Machine

Lisätiedot

Johannes Brahms: Pianokonsertto nro 1 d-molli op. 15. Johannes Brahms: Sinfonia nro 2 D-duuri op.73

Johannes Brahms: Pianokonsertto nro 1 d-molli op. 15. Johannes Brahms: Sinfonia nro 2 D-duuri op.73 Sakari Oramo, kapellimestari Sunwook Kim, piano Johannes Brahms: Pianokonsertto nro 1 d-molli op. 15 I Maestoso II Adagio III Rondo (Allegro non troppo) 50 min VÄLIAIKA 20 min Johannes Brahms: Sinfonia

Lisätiedot

27.9. PERJANTAISARJA 2

27.9. PERJANTAISARJA 2 27.9. PERJANTAISARJA 2 Musiikkitalo klo 19.00 Tugan Sohijev, kapellimestari Sergei Hatšatrjan, viulu Jelena Firsova: Beyond the Seven Seals (ensi kertaa Suomessa) 12 min Jean Sibelius: Konsertto viululle

Lisätiedot

Arvo Pärt: Silhouette. Seppo Pohjola: Pianokonsertto, kantaesitys

Arvo Pärt: Silhouette. Seppo Pohjola: Pianokonsertto, kantaesitys 20.11. PERJANTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Olari Elts, kapellimestari Paavali Jumppanen, piano Arvo Pärt: Silhouette Seppo Pohjola: Pianokonsertto, kantaesitys 7 min 27 min VÄLIAIKA 20 min Johannes

Lisätiedot

17.9. KESKIVIIKKOSARJA 2

17.9. KESKIVIIKKOSARJA 2 17.9. KESKIVIIKKOSARJA 2 Musiikkitalo klo 19.00 Joshua Weilerstein, kapellimestari Jonathan Biss, piano Jean Sibelius: Kevätlaulu Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 4 G-duuri op. 58 8 min 30 min

Lisätiedot

Joseph Haydn: Sinfonia nro 101 D-duuri Kello

Joseph Haydn: Sinfonia nro 101 D-duuri Kello 18.5. TORSTAISARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Herbert Blomstedt, kapellimestari Joseph Haydn: Sinfonia nro 101 D-duuri Kello 28 min I Adagio Presto II Andante III Menuetti (Allegretto) Trio IV Finaali (Vivace)

Lisätiedot

14.11. TORSTAISARJA 4

14.11. TORSTAISARJA 4 14.11. TORSTAISARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Markus Groh, piano Erkki Melartin: Traumgesicht op. 70 15 min Paul Hindemith: Konsertto pianolle ja orkesterille 30 min I Mässig

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari Antti Siirala, piano. Franz Schubert: Musiikkia näytelmästä Rosamunde

Sakari Oramo, kapellimestari Antti Siirala, piano. Franz Schubert: Musiikkia näytelmästä Rosamunde Sakari Oramo, kapellimestari Antti Siirala, piano Franz Schubert: Musiikkia näytelmästä Rosamunde Välisoitto I, Allegro molto moderato Välisoitto II, Andante Välisoitto III, Andantino 19 min Franz Liszt:

Lisätiedot

27.3. KESKIVIIKKOSARJA 12

27.3. KESKIVIIKKOSARJA 12 27.3. KESKIVIIKKOSARJA 12 Musiikkitalo klo 19.00 François-Xavier Roth, kapellimestari Patricia Kopatchinskaja, viulu Bruno Mantovani: Time Stretch (on Gesualdo) 17 min Peter Eötvös: Viulukonsertto Seven

Lisätiedot

Alfred Schnittke: Viulukonsertto nro 4 I Andante II Vivo III Adagio IV Lento

Alfred Schnittke: Viulukonsertto nro 4 I Andante II Vivo III Adagio IV Lento 10.10. PERJANTAISARJA 3 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Vadim Gluzman, viulu Alfred Schnittke: Viulukonsertto nro 4 I Andante II Vivo III Adagio IV Lento 45 min VÄLIAIKA 20 min Pjotr

Lisätiedot

10.4. KESKIVIIKKOSARJA 13

10.4. KESKIVIIKKOSARJA 13 10.4. KESKIVIIKKOSARJA 13 Musiikkitalo klo 19.00 NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI Atso Almila, kapellimestari Jan Koetsier: Konsertto neljälle käyrätorvelle ja orkesterille op. 95 I Lento Allegro con brio Aleksi

Lisätiedot

Antti Auvinen: Junker Twist, (Ylen tilaus)

Antti Auvinen: Junker Twist, (Ylen tilaus) 26.11. TORSTAISARJA 3 Musiikkitalo klo 19.00 Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Kari Kriikku, klarinetti Antti Auvinen: Junker Twist, (Ylen tilaus) Unsuk Chin: Klarinettikonsertto, ensiesitys Suomessa

Lisätiedot

18.9. KESKIVIIKKOSARJA 2

18.9. KESKIVIIKKOSARJA 2 18.9. KESKIVIIKKOSARJA 2 Musiikkitalo klo 19.00 Thomas Zehetmair, kapellimestari Felix Mendelssohn: Das Märchen von der schönen Melusine, alkusoitto op. 32 11 min Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 4 A-duuri

Lisätiedot

31.5. Musiikkitalo klo 19.00

31.5. Musiikkitalo klo 19.00 31.5. Musiikkitalo klo 19.00 Frank Strobel, kapellimestari Joutilas luokka (The Idle Class, USA 1921) 34 min Tuotanto: Charles Chaplin Productions Alkuperäinen levittäjä: First National Tuottaja, ohjaaja

Lisätiedot

27.2. KESKIVIIKKOSARJA 10

27.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 27.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Andrew Manze, kapellimestari W. A. Mozart: Sinfonia nro 39 Es-duuri K 543 30 min I Adagio Allegro II Andante con moto III Menuetti (Allegretto) Trio IV

Lisätiedot

15.1. KESKIVIIKKOSARJA 8

15.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 15.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Angela Hewitt, piano Valérie Hartmann-Claverie, ondes Martenot W. A. Mozart: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 23 A-duuri

Lisätiedot

TORSTAISARJA 3

TORSTAISARJA 3 25.10. TORSTAISARJA 3 Musiikkitalo klo 19.00 Leonidas Kavakos, kapellimestari ja viulusolisti Wolfgang Amadeus Mozart: Viulukonsertto nro 3 G-duuri KV 216 25 min I Allegro II Adagio III Rondeau (Allegro

Lisätiedot

16.10. KESKIVIIKKOSARJA 4

16.10. KESKIVIIKKOSARJA 4 16.10. KESKIVIIKKOSARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Peter Oundjian, kapellimestari Khatia Buniatishvili, piano Frédéric Chopin: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 2 f-molli op. 21 30 min I Maestoso II

Lisätiedot

18.4. KESKIVIIKKOSARJA 14

18.4. KESKIVIIKKOSARJA 14 18.4. KESKIVIIKKOSARJA 14 Musiikkitalo klo 19.00 Jakub Hrůša, kapellimestari Elina Vähälä, viulu Antonin Dvořák: Tšekkiläinen sarja D-duuri op. 39 23 min I Preludium (Pastoraali) II Polkka III Menuetti

Lisätiedot

8.11. PERJANTAISARJA 5

8.11. PERJANTAISARJA 5 8.11. PERJANTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Vasili Petrenko, kapellimestari Juliana Avdejeva, piano Philomela, valm. Marjukka Riihimäki Johannes Brahms: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 1 d-molli

Lisätiedot

Okko Kamu, Jouko Harjanne,

Okko Kamu, Jouko Harjanne, 29.10. KESKIVIIKKOSARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Okko Kamu, kapellimestari Jouko Harjanne, trumpetti Joseph Haydn: Konsertto trumpetille ja orkesterille Es-duuri Hob.VIIe:1 15 min I Allegro II Andante

Lisätiedot

John Dowland: Kokoelmasta Lachrimae or Seaven Teares Lachrymae Antiquae. Ralph Vaughan Williams: Sinfonia nro 2 A London Symphony

John Dowland: Kokoelmasta Lachrimae or Seaven Teares Lachrymae Antiquae. Ralph Vaughan Williams: Sinfonia nro 2 A London Symphony 27.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 Andrew Manze, kapellimestari John Dowland: Kokoelmasta Lachrimae or Seaven Teares Lachrymae Antiquae 4 min Jukka Rautasalo, diskanttigamba Varpu Haavisto,

Lisätiedot

30.1. KESKIVIIKKOSARJA 8

30.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 30.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Alisa Weilerstein, sello György Ligeti: San Francisco Polyphony 11 min Esa-Pekka Salonen: L.A. Variations 20 min VÄLIAIKA

Lisätiedot

Einojuhani Rautavaara: Angels and Visitations. Sergei Prokofjev: Viulukonsertto nro 1 D-duuri op.19

Einojuhani Rautavaara: Angels and Visitations. Sergei Prokofjev: Viulukonsertto nro 1 D-duuri op.19 11.2. TORSTAISARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 Mikko Franck, kapellimestari Alina Pogostkina, viulu Einojuhani Rautavaara: Angels and Visitations 20 min Sergei Prokofjev: Viulukonsertto nro 1 D-duuri op.19

Lisätiedot

Richard Strauss - Manfred Honeck - Tomas Ille: Elektra, sinfoninen rapsodia

Richard Strauss - Manfred Honeck - Tomas Ille: Elektra, sinfoninen rapsodia 27.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Manfred Honeck, kapellimestari Nelson Freire, piano Richard Strauss - Manfred Honeck - Tomas Ille: Elektra, sinfoninen rapsodia 31 min VÄLIAIKA 20 min Ludwig

Lisätiedot

8.5. KESKIVIIKKOSARJA 15

8.5. KESKIVIIKKOSARJA 15 8.5. KESKIVIIKKOSARJA 15 Musiikkitalo klo 19.00 ETELÄ-EUROOPAN KIERTUEEN LÄHTÖKONSERTTI Hannu Lintu, kapellimestari Nikolai Luganski, piano Jean Sibelius: Pohjolan tytär, sinfoninen fantasia op. 49 15

Lisätiedot

Magnus Lindberg: Pianokonsertto nro 2, ensi kertaa Suomessa. Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 11 g-molli op.103 Vuosi 1905

Magnus Lindberg: Pianokonsertto nro 2, ensi kertaa Suomessa. Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 11 g-molli op.103 Vuosi 1905 4.3. KESKIVIIKKOSARJA 11 Musiikkitalo klo 19.00 Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Nicolas Hodges, piano Magnus Lindberg: Pianokonsertto nro 2, ensi kertaa Suomessa 30 min I II III VÄLIAIKA 20 min Dmitri

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari. Magnus Lindberg: Konsertto orkesterille. VÄLIAIKA 20 min

Sakari Oramo, kapellimestari. Magnus Lindberg: Konsertto orkesterille. VÄLIAIKA 20 min Sakari Oramo, kapellimestari Magnus Lindberg: Konsertto orkesterille 30 min VÄLIAIKA 20 min Jukka Tiensuu: False Memories, 16 min Morphoses for orchestra, ke. I Review Feroce II Nostalgy Languido molto

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

Johannes Piirto, piano

Johannes Piirto, piano Esa Heikkilä, kapellimestari Aarre Merikanto: Intrada 5 min Joonas Kokkonen: Sellokonsertto 8 min I osa Moderato mosso - Allegro Lauri Kankkunen, sello Maurice Ravel: Don Quichotte à Dulcinée 6 min I Chanson

Lisätiedot

16.5. PERJANTAISARJA 14

16.5. PERJANTAISARJA 14 16.5. PERJANTAISARJA 14 Musiikkitalo klo 19.00 Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Vilde Frang, viulu Juhani Nuorvala: Septimalia, kantaesitys (Ylen tilaus) Erich Korngold: Viulukonsertto D-duuri op.35

Lisätiedot

26.2. KESKIVIIKKOSARJA 10

26.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 26.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 PEHR HENRIK NORDGREN 70 VUOTTA Sakari Oramo, kapellimestari Marko Ylönen, sello Pehr Henrik Nordgren: Sinfonia nro 8 op. 140 25 min I Minore II Intermezzo

Lisätiedot

12.4. KESKIVIIKKOSARJA 13

12.4. KESKIVIIKKOSARJA 13 12.4. KESKIVIIKKOSARJA 13 Musiikkitalo klo 19.00 Herbert Blomstedt, kapellimestari Jean Sibelius: Sinfonia nro 4 a-molli op.63 I Tempo molto moderato, quasi adagio II Allegro molto vivace III Il tempo

Lisätiedot

19.5. TORSTAISARJA 10

19.5. TORSTAISARJA 10 19.5. TORSTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 David Zinman, kapellimestari Johannes Brahms: Sinfonia nro 3 F-duuri op.90. 33 min I Allegro con brio II Andante III Poco allegretto IV Allegro VÄLIAIKA 20

Lisätiedot

I Allegro II Andante III Presto in moto perpetuo

I Allegro II Andante III Presto in moto perpetuo Sakari Oramo, kapellimestari Pekka Kuusisto, viulu Ottorino Respighi: Fontane di Roma (Rooman suihkulähteitä) 18 min I La fontana di Valle Giulia all alba (Valle Giulian suihkulähde aamunkoitteessa) (Andante

Lisätiedot

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu DocMus-yksikkö Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu Juho Laitisen 3. jatkotutkintokonsertti lauantaina 12.3.2011 klo 21.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa Morton

Lisätiedot

John Adams: Short ride in a fast machine. John Adams: Scheherazade.2, draamallinen sinfonia viululle ja orkesterille, ensi kertaa Suomessa

John Adams: Short ride in a fast machine. John Adams: Scheherazade.2, draamallinen sinfonia viululle ja orkesterille, ensi kertaa Suomessa 8.1. PERJANTAISARJA 7 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Leila Josefowicz, viulu John Adams: Short ride in a fast machine 6 min John Adams: Scheherazade.2, draamallinen sinfonia viululle

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari Taija Kilpiö, viulu Ilari Angervo, alttoviulu

Sakari Oramo, kapellimestari Taija Kilpiö, viulu Ilari Angervo, alttoviulu Sakari Oramo, kapellimestari Taija Kilpiö, viulu Ilari Angervo, alttoviulu Jouni Kaipainen: Beniniläinen aamulaulu, 8 min Aubade beninoise, version Grand Popo, op. 86c Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia

Lisätiedot

Arthur Honegger: Sinfonia nro 3 (Liturginen sinfonia) W. A. Mozart: Konsertto pianolle ja orkesterille 32 min nro 25 C-duuri KV 503

Arthur Honegger: Sinfonia nro 3 (Liturginen sinfonia) W. A. Mozart: Konsertto pianolle ja orkesterille 32 min nro 25 C-duuri KV 503 13.2. TORSTAISARJA 7 Musiikkitalo klo 19.00 Mario Venzago, kapellimestari Paul Lewis, piano Arthur Honegger: Sinfonia nro 3 (Liturginen sinfonia) 30 min I Dies irae (Allegro marcato) II De profundis clamavi

Lisätiedot

25.1. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00

25.1. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 25.1. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Juliana Avdejeva, piano Frédéric Chopin: Pianokonsertto nro 2 f-molli op. 21 30 min I Maestoso II Larghetto III Allegro

Lisätiedot

Bela Bartók: Rapsodia nro 1 viululle ja orkesterille Emma Mali, viulu. Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 1, 2. ja 3. osa Ossi Tanner, piano

Bela Bartók: Rapsodia nro 1 viululle ja orkesterille Emma Mali, viulu. Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 1, 2. ja 3. osa Ossi Tanner, piano 13.5. KESKIVIIKKOSARJA 13 Musiikkitalo klo 19.00 Pertti Pekkanen, kapellimestari Bela Bartók: Rapsodia nro 1 viululle ja orkesterille Emma Mali, viulu 10 min Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 1, 2.

Lisätiedot

13. 15.5. KAMARIMUSIIKKIFESTIVAALI THE GRAND TOUR Perjantai 13.5. klo 19 Konserttisali

13. 15.5. KAMARIMUSIIKKIFESTIVAALI THE GRAND TOUR Perjantai 13.5. klo 19 Konserttisali THE GRAND TOUR Käsite "Grand Tour" ilmestyi eurooppalaiseen kielenkäyttöön vuonna 1670 roomalaiskatolisen papin ja matkakirjailijan Richard Lasselsin teoksessa Voyage or a Complete Journey through Italy.

Lisätiedot

Eija Kajavan opinnäytekonsertti. Romantiikan ajan kamarimusiikkia. Musiikkikeskuksen kamarimusiikkisalissa klo 19

Eija Kajavan opinnäytekonsertti. Romantiikan ajan kamarimusiikkia. Musiikkikeskuksen kamarimusiikkisalissa klo 19 Eija Kajavan opinnäytekonsertti Säveliä elämästä Romantiikan ajan kamarimusiikkia Musiikkikeskuksen kamarimusiikkisalissa 28.11.2012 klo 19 Eija Kajava, viulu, Marjaana Oliveira, viulu Sonja Koistinen,

Lisätiedot

Magnus Lindberg (s. 1958): EXPO (2009)

Magnus Lindberg (s. 1958): EXPO (2009) Sakari Oramo, kapellimestari Marko Ylönen, sello Magnus Lindberg: EXPO, ek Suomessa 9 min Antonín Dvořák: Sellokonsertto nro 2 h-molli op. 104 40 min I Allegro II Adagio ma non troppo III Finaali (Allegro

Lisätiedot

31.10. TORSTAISARJA 3

31.10. TORSTAISARJA 3 31.10. TORSTAISARJA 3 Musiikkitalo klo 19.00 Fabio Biondi, johtaja ja viulusolisti Laura Vikman, viulu Jorma Valjakka, oboe Georg Philipp Telemann: Sarja jousille ja continuolle g-molli TWV 55:G2, La changeante

Lisätiedot

PERJANTAISARJA 4

PERJANTAISARJA 4 28.10. PERJANTAISARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Sir Mark Elder, kapellimestari Benjamin Britten: Sinfonia da Requiem op.20 I Lacrymosa (Andante ben misurato) II Dies irae (Allegro con fuoco) III Requiem

Lisätiedot

25.10. PERJANTAISARJA 4

25.10. PERJANTAISARJA 4 25.10. PERJANTAISARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Sakari Oramo, kapellimestari Ismo Eskelinen, kitara C. P. E. Bach: Sinfonia jousille ja continuolle h-molli Wq 182/5 11 min I Allegretto II Larghetto III

Lisätiedot

10.1. 3 x CHAPLIN Musiikkitalo klo 15.00

10.1. 3 x CHAPLIN Musiikkitalo klo 15.00 10.1. 3 x CHAPLIN Musiikkitalo klo 15.00 Frank Strobel, kapellimestari Charlie Chaplin: A Dog s Life (Koiranelämää, USA 1918) 36 min Yhdysvallat 1918. Tuotantoyhtiö: Chaplin First National. Tuottaja, ohjaaja

Lisätiedot

12.1. TORSTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00

12.1. TORSTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 12.1. TORSTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Sakari Oramo kapellimestari Jukka Harju, käyrätorvi József Hárs, käyrätorvi Markus Maskuniitty, käyrätorvi Esa Tapani, käyrätorvi Magnus Lindberg: Al largo Robert

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari Robert McLoud, resitoija. Francois Joseph Gossec: Sarja oopperasta Tasavallan voitto

Sakari Oramo, kapellimestari Robert McLoud, resitoija. Francois Joseph Gossec: Sarja oopperasta Tasavallan voitto Sakari Oramo, kapellimestari Robert McLoud, resitoija Francois Joseph Gossec: Sarja oopperasta Tasavallan voitto I Villageois et Villageoises II Air pour les Polonais III Anglaise ou Bostonienne IV Air

Lisätiedot

Jean Sibeliuksen Koottujen teosten toimitusneuvosto Toimintakertomus vuodelta Yleistä

Jean Sibeliuksen Koottujen teosten toimitusneuvosto Toimintakertomus vuodelta Yleistä Jean Sibeliuksen Koottujen teosten toimitusneuvosto 31.3.2004 Toimintakertomus vuodelta 2003 Yleistä Vuonna 2003 ilmestyi painosta orkesterisäestyksellisten laulujen nide VIII/1, jonka toimittivat Kari

Lisätiedot

ARMAS LAUNIS SÄVELLYSKÄSIKIRJOITUKSET

ARMAS LAUNIS SÄVELLYSKÄSIKIRJOITUKSET LUETTELO 133 ARMAS LAUNIS SÄVELLYSKÄSIKIRJOITUKSET Signum: Ms.Mus.Launis KANSALLISKIRJASTO KÄSIKIRJOITUSYKSIKKÖ Luettelo Armas Launiksen sävellyskokoelmasta Materiaali on lunastettu yliopiston kirjastoon

Lisätiedot

SAKARI MONONEN COLL.629

SAKARI MONONEN COLL.629 Arkistoluettelo 637 SAKARI MONONEN COLL.629 Käsikirjoituskokoelmat 1 SAKARI MONONEN, säveltäjä COLL. 629 Säveltäjä ja musiikkipedagogi Sakari Mononen syntyi 27.7.1928 ja kuoli 1998. Hän työskenteli ensin

Lisätiedot

11.5. TORSTAISARJA 10

11.5. TORSTAISARJA 10 11.5. TORSTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Kent Nagano, kapellimestari Anton Bruckner: Sinfonia nro 8 c-molli I Allegro moderato II Scherzo (Allegro moderato) Trio (Langsam) Scherzo da capo III Adagio

Lisätiedot

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 2010, MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMA TUTKINTOKOHTAINEN OSA PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT / täydennys Hyväksytty Helsingin Konservatorion johtokunnassa

Lisätiedot

4.3. 2016. Filharmonian vasket. Tampere Filharmonian vaski- ja lyömäsoittajat Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari

4.3. 2016. Filharmonian vasket. Tampere Filharmonian vaski- ja lyömäsoittajat Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari 4.3. 2016 Filharmonian vasket Tampere Filharmonian vaski- ja lyömäsoittajat Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Perjantai 4.3.2016 klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonian vaski- ja lyömäsoittajat

Lisätiedot

Tugan Sohijev, kapellimestari Renaud Capuçon, viulu

Tugan Sohijev, kapellimestari Renaud Capuçon, viulu Tugan Sohijev, kapellimestari Renaud Capuçon, viulu Pjotr Tšaikovski: Viulukonsertto 35 min I Allegro moderato II Canzonetta (Andante) III Finaali (Allegro vivacissimo) VÄLIAIKA 20 min Pjotr Tšaikovski:

Lisätiedot

To 10.3.2016 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Okko Kamu 70 vuotta

To 10.3.2016 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Okko Kamu 70 vuotta To 10.3.2016 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Okko Kamu 70 vuotta Okko Kamu, kapellimestari Arto Noras, sello Jeajoon Ryu: Konsertto sellolle ja orkesterille (2010/2011/2016; 3. version maailmanensiesitys)

Lisätiedot

13.1. Musiikkitalo klo 15.00

13.1. Musiikkitalo klo 15.00 13.1. Musiikkitalo klo 15.00 Olli Mustonen, piano Ludwig van Beethoven: Pianosonaatti nro 1 f-molli op. 2 nro 1 I Allegro II Adagio III Menuetto IV Prestissimo Pianosonaatti nro 2 A-duuri op. 2 nro 2 I

Lisätiedot

Esa-Pekka Salonen: Viulukonsertto, ek Suomessa 30 min. VÄLIAIKA 20 min

Esa-Pekka Salonen: Viulukonsertto, ek Suomessa 30 min. VÄLIAIKA 20 min Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Pekka Kuusisto, viulu Esa-Pekka Salonen: Viulukonsertto, ek Suomessa 30 min I Mirage II Pulse I III Pulse II IV Adieu VÄLIAIKA 20 min Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro

Lisätiedot

"Hommage a O. M.", op. 46 (2010) - Ensiesitys - for clarinet, violin, cello and piano

Hommage a O. M., op. 46 (2010) - Ensiesitys - for clarinet, violin, cello and piano Erkki Palola (1957-) "Hommage a O. M.", op. 46 (2010) for clarinet, violin, cello and piano - Ensiesitys - Erkki Palola, viulu Heikki Kulo, sello Jörg Fabian Schnabel, klarinetti Kari Syväniemi, piano

Lisätiedot

Musiikkitalo Selkokielinen esite

Musiikkitalo Selkokielinen esite Musiikkitalo Selkokielinen esite Tervetuloa Musiikkitaloon! Helsingin Musiikkitaloon ovat tervetulleita kaikki. Musiikkitalossa voi käydä kuuntelemassa konsertteja. Musiikkitalossa on kuusi salia konsertteja

Lisätiedot

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987)

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Kristiina Junttu Syntymäaika: 18.06.1968 Ammatti: pianisti, pianonsoitonopettaja Koulutus: Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Opinnot Sibelius Akatemian Solistisella

Lisätiedot

14. 30.8.2015. helsinginjuhlaviikot.fi. Kansalliskirjasto

14. 30.8.2015. helsinginjuhlaviikot.fi. Kansalliskirjasto 14. 30.8.2015 helsinginjuhlaviikot.fi Kansalliskirjasto Natalia Linsen / Museovirasto Yhteistyössä / In co-operation with Arkistojen kätköistä From the Archives Suuri osa Jean Sibeliuksen varhaisesta ja

Lisätiedot

13.4. PERJANTAISARJA 12

13.4. PERJANTAISARJA 12 13.4. PERJANTAISARJA 12 Musiikkitalo klo 19.00 David Zinman, kapellimestari Anders Hillborg: Cold Heat, ensi kertaa Suomessa (Ylen tilaus) 13 min VÄLIAIKA 20 min Gustav Mahler: Sinfonia nro 6 a-molli Traaginen

Lisätiedot

Maanantai 11.6. Musiikkijuhlien 10-vuotisnäyttelyn avajaiset Iitin kirkonkylän kylätalossa klo 19.00

Maanantai 11.6. Musiikkijuhlien 10-vuotisnäyttelyn avajaiset Iitin kirkonkylän kylätalossa klo 19.00 IITIN MUSIIKKIJUHLAT 10 VUOTTA 11. - 16.6.2012 Ohjelma Maanantai 11.6. Musiikkijuhlien 10-vuotisnäyttelyn avajaiset Iitin kirkonkylän kylätalossa klo 19.00 Tiistai 12.6. Toivekonsertti Lossirannan kartanossa

Lisätiedot

Suuri Sinfoniaorkesteri tutuksi Porvoon koulujen kakkosluokkalaisille

Suuri Sinfoniaorkesteri tutuksi Porvoon koulujen kakkosluokkalaisille Suuri Sinfoniaorkesteri tutuksi Porvoon koulujen kakkosluokkalaisille Porvoonseudun musiikkiopisto/ Borgånejdens musikinstitut kutsuu kaikki Porvoon koulujen kakkosluokkalaiset tutustumaan sinfoniaorkesteriin.

Lisätiedot

Torstaina 23.4.2015 klo 19 Madetojan sali

Torstaina 23.4.2015 klo 19 Madetojan sali Torstaina 23.4.2015 klo 19 Madetojan sali Torstaina 23.4.2015 klo 19 Madetojan sali Johannes Gustavsson, ohjaaja Atso Almila, seremoniamestari Sikri Lehko, saksofoni Edward Ananian-Cooper, kapellimestari

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

To 16.4.2015 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI

To 16.4.2015 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI To 16.4.2015 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Julian Rachlin, kapellimestari ja viulusolisti W. A. Mozart: Alkusoitto oopperaan Figaron häät KV 492 Felix Mendelssohn: Viulukonsertto e-molli op. 64

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013 5.4.2013 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Lintulammentie 1 L Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa Sunnuntai 25.10.2015 klo 17, liput 10 PÄRE Ensimmäinen yhtye 200 vuoteen, tai koskaan, jossa on suomalainen säkkipilli! Yhtye tutkii rohkeasti soittimen

Lisätiedot

W. A. Mozart: Pianokonsertto nro 24, c-molli K 491 30 min 1. Allegro 2. Larghetto 3. Allegretto

W. A. Mozart: Pianokonsertto nro 24, c-molli K 491 30 min 1. Allegro 2. Larghetto 3. Allegretto 11.9. PERJANTAISARJA 1 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Murray Perahia, piano Anton Webern: Kuusi kappaletta orkesterille op. 6a I Etwas bewegt II Bewegt III Zart bewegt IV Langsam (Marcia

Lisätiedot

Anton Webern: Passacaglia op. 1. Dmitri Šostakovitš: Pianokonsertto nro 2 F-duuri op.102. Robert Schumann: Sinfonia nro 4 d-molli op.

Anton Webern: Passacaglia op. 1. Dmitri Šostakovitš: Pianokonsertto nro 2 F-duuri op.102. Robert Schumann: Sinfonia nro 4 d-molli op. 1.4. PERJANTAISARJA 11 Musiikkitalo klo 19.00 Louis Langrée, kapellimestari Steven Osborne, piano Anton Webern: Passacaglia op. 1 11 min Dmitri Šostakovitš: Pianokonsertto nro 2 F-duuri op.102 18 min I

Lisätiedot

Maurice Ravel: Le tombeau de Couperin, sarja orkesterille I Preludi II Forlane III Menuetti IV Rigaudon

Maurice Ravel: Le tombeau de Couperin, sarja orkesterille I Preludi II Forlane III Menuetti IV Rigaudon 30.1. PERJANTAISARJA 7 Musiikkitalo klo 19.00 Sakari Oramo, kapellimestari Patricia Kopatchinskaja, viulu Maurice Ravel: Le tombeau de Couperin, sarja orkesterille I Preludi II Forlane III Menuetti IV

Lisätiedot

Petri Alanko, huilu Jorma Valjakka, oboe Christoffer Sundqvist, klarinetti Otto Virtanen, fagotti Jozsef Hars, käyrätorvi

Petri Alanko, huilu Jorma Valjakka, oboe Christoffer Sundqvist, klarinetti Otto Virtanen, fagotti Jozsef Hars, käyrätorvi Juha Kangas, kapellimestari Raija Kerppo, piano Pehr Henrik Nordgren: Neljä kuoleman kuvaa I Yön maa II... Laskettelit saksanpolkan, siirryit purppurii. Oiva lisä, sanoi Herra, taivaan musiikkiin III Kalmantanssi

Lisätiedot

4.9. KESKIVIIKKOSARJA 1

4.9. KESKIVIIKKOSARJA 1 4.9. KESKIVIIKKOSARJA 1 Musiikkitalo klo 19.00 YLIKAPELLIMESTARIN AVAJAISKONSERTTI Hannu Lintu, kapellimestari Christoffer Sundqvist, klarinetti Musiikkitalon Kuoro, valm. Tapani Länsiö Erkki-Sven Tüür:

Lisätiedot

Hannu Lintu, kapellimestari Steven Osborne, piano. W. A. Mozart: Pianokonsertto nro 27 B-duuri KV 595 30 min

Hannu Lintu, kapellimestari Steven Osborne, piano. W. A. Mozart: Pianokonsertto nro 27 B-duuri KV 595 30 min Hannu Lintu, kapellimestari Steven Osborne, piano W. A. Mozart: Pianokonsertto nro 27 B-duuri KV 595 30 min I Allegro II Larghetto III Allegro Gustav Mahler: Sinfonia nro 10 Fis-duuri 75 min (täydentänyt

Lisätiedot

23.4.2015 MOZARTISTA ITÄÄN. Tampere Filharmonia Lan Shui, kapellimestari Behzod Abduraimov, piano

23.4.2015 MOZARTISTA ITÄÄN. Tampere Filharmonia Lan Shui, kapellimestari Behzod Abduraimov, piano 23.4.2015 MOZARTISTA ITÄÄN Tampere Filharmonia Lan Shui, kapellimestari Behzod Abduraimov, piano Torstai 23.4.2015 klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia Lan Shui, kapellimestari Behzod Abduraimov,

Lisätiedot

25.5. PERJANTAISARJA 15

25.5. PERJANTAISARJA 15 25.5. PERJANTAISARJA 15 Musiikkitalo klo 19.00 SAKARI ORAMON YLIKAPELLIMESTARIKAUDEN PÄÄTÖSKONSERTTI Sakari Oramo, kapellimestari Janine Jansen, viulu Seppo Pohjola: Sinfonia nro 3, kantaesitys I osa II

Lisätiedot

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian

Lisätiedot

Kaija Saariaho: Maan varjot, urkukonsertto, ensi kertaa Suomessa I Misterioso ma intenso II Lento calmo III Energico

Kaija Saariaho: Maan varjot, urkukonsertto, ensi kertaa Suomessa I Misterioso ma intenso II Lento calmo III Energico 8.5. PERJANTAISARJA 13 Musiikkitalo klo 19.00 Kent Nagano, kapellimestari Jan Lehtola, urut Kaija Saariaho: Maan varjot, urkukonsertto, ensi kertaa Suomessa I Misterioso ma intenso II Lento calmo III Energico

Lisätiedot

Konserttisarja 2015. www.braheclassica.fi

Konserttisarja 2015. www.braheclassica.fi Konserttisarja 2015 TRIO FRATRES Legendaarinen harmonikkatrio tekee paluun konserttilavoille. Raimo Vertainen, Heikki Jokiaho ja Toni Hämäläinen muodostavat kolmella harmonikalla virtuoosimaisen trion

Lisätiedot

Piano. Herbert Lindholm. sovituksia huilulle ja pianolle. Album of Finnish Folk Tunes arrangements for Flute and Piano. Flöjtalbum i finsk folkton

Piano. Herbert Lindholm. sovituksia huilulle ja pianolle. Album of Finnish Folk Tunes arrangements for Flute and Piano. Flöjtalbum i finsk folkton Piano Herbert Lindholm KANSANSÄVELMIÄ HUILULLE sovituksia huilulle ja pianolle Album of Finnish Folk Tunes arrangements for Flute and Piano Flöjtalbum i finsk folkton PIANO SCORE Säestysvihkon sisällysluettelo

Lisätiedot

26.4. KESKIVIIKKOSARJA 14

26.4. KESKIVIIKKOSARJA 14 26.4. KESKIVIIKKOSARJA 14 Musiikkitalo klo 19.00 Richard Egarr, kapellimestari Johann Sebastian Bach: Sarja orkesterille nro 4 D-duuri BWV1069 I Ouverture (Alkusoitto) II Bourree 1 Bourree 2 III Gavotte

Lisätiedot