25.5. PERJANTAISARJA 15

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "25.5. PERJANTAISARJA 15"

Transkriptio

1 25.5. PERJANTAISARJA 15 Musiikkitalo klo SAKARI ORAMON YLIKAPELLIMESTARIKAUDEN PÄÄTÖSKONSERTTI Sakari Oramo, kapellimestari Janine Jansen, viulu Seppo Pohjola: Sinfonia nro 3, kantaesitys I osa II osa III osa IV osa 45 min VÄLIAIKA 20 min Sergei Prokofjev: Viulukonsertto nro 2 g-molli op.63 I Allegro moderato II Andante assai III Allegro, ben marcato 27 min Claude Debussy: La Mer 23 min I De l aube a midi sur la mer (Merellä aamunkoitosta keskipäivään) II Jeux de vagues (Aaltojen leikkiä) III Dialogue du vent et de la mer (Tuulen ja meren vuoropuhelu) Konsertin päätteeksi Sakari Oramo nimitetään Radion sinfoniaorkesterin kunniakapellimestariksi. Väliaika noin klo Konsertti päättyy noin klo Suora lähetys Yle Radio 1:ssä ja internetissä yle.fi/rso. Konsertin televisiotaltiointi toteutetaan yhteistyössä Yleisradion ja Mezzokanavan kanssa. Suora televisiolähetys Mezzolla ja taltiointi Yle Teeman Kausikortti-ohjelmassa huomenna ja uusintana sunnuntaina

2 SAKKE HYVÄ, viimeisen konserttipäiväsi tunnelmat ovat haikeat. Onneksi palaat pian, ensimmäisen kerran jo tämän vuoden joulukuussa kunniakapellimestarina! Kun tavallisesta työpaikasta lähdetään, takaisin ei palata. Onneksi orkesterimaailmassa asiat ovat toisin. Vuodet työtoverinasi ovat totisesti olleet rikas kokemus ja siinä ohessa jonkinlainen johtamistaidon mestarikurssikin. Sinähän toimit juuri niin kuin parhaat johtajat millä tahansa työn saralla: asiasi osaat ja tiedät mitä tahdot, mutta annat myös kaikkien muiden näyttää ja nauttia. Oikeastaan tämän näkee jo Ylen tvohjelmassa, jossa pienenä poikana johdat kumisaappaat jalassa viuluviikareita. Kaikki on luontevaa, sinä johdat ja viikarit soittavat tosissaan. Olen pohtinutkin, oletkohan jonkinlainen sunnuntailapsi jolle kaikki on vain annettu, kuin ylhäältä siunattuna? Niin luontevalta työsi on näyttänyt riippumatta siitä, missä tyylilajissa milloinkin on liikuttu: soitatko viulun varressa Bachia vai johdatko modernia kantaesitystä, tai mitä vain tältä väliltä. Muutama puhelusi vuosien mittaan kokonaan uupuneena kertoivat, ettei vapaamatkustajana vuoren huipulle nouse kukaan, et sinäkään. Yleisradion tehtävästä suomalaisen kulttuurin kentässä loit kautesi aikana upean tulkinnan. RSO:n tehtävänä on olla mahdollisimman kunnianhimoinen sinfoniaorkesteri. Jos sivistys ei olisi Ylen tehtävä, niin kenen sitten? pohdiskelit taannoin. Saimme sinulta rikkaan ohjelmiston barokista nykyhetkeen, kymmeniä suomalaisia kantaesityksiä, upeita vierailijoita, nuorten kykyjen esiinmarssin, palkittuja levytyksiä ja kansainvälisen menestyksen. Olen miettinyt mitä tästä kaikesta jäi erityisesti mieleen. Helsingin suurtapaukset: Aslak Hetta, Jakobsleiter, Lulu? Itsenäisyyspäivän hurja Kullervo? Kymmenen fantastista konserttia yhdentoista päivän aikana seitsemässä eri kaupungissa kovassa kiertuerumbassa Japanissa - vai Mikki-Hiiri merihädässä afrikkalaisessa kyläkoulussa? Yli kaiken mieleen jää kuitenkin sammumaton intohimosi kvaliteettiin. Täällä ei yhtäkään tahtia soiteta kuin kone, se tuli kyllä selväksi! Jätät jälkeesi orkesterin, joka on aktiivinen ja kantaa itse mitä suurinta vastuuta omasta laadustaan. Siinä tärkein perintösi, sille voi rakentaa orkesterin jatkuvan kehityksen. Kaiken lisäksi vuodet kanssasi ovat olleet hillittömän hauskoja! Kiitos Sakke - ja tervetuloa takaisin! Tuula (Kirjoittaja on Radion sinfoniaorkesterin intendentti Tuula Sarotie ja kirje on osoitettu eroavalle ylikapellimestarille Sakari Oramolle ) 2

3 PUOLET ELÄMÄSTÄ RSO:N KANSSA Lähes yhdeksän vuotta sitten, Sakari Oramo johti ensimmäisen konserttinsa RSO:n ylikapellimestarina. Hänen aikansa orkesterin kanssa on kuitenkin ylikapellimestarikautta tuplasti pitempi, sillä Oramo on toiminut vuorottelevana konserttimestarina vuodesta 1991 ja sen jälkeen myös kapellimestarina. Onhan tässä mennyt melkein puolet elämästäni ja orkesterinkin elämästä ehkä viidennes. Kyllä tämä on hieno suhde ollut ja jatkaa edelleen olemistaan, hän toteaa. Aloittaessaan ylikapellimestarikauttaan syksyllä 2003, Sakari Oramo asetti itselleen tavoitteita. Tulevaisuuden RSO olisi huippuorkesteri, jonka jäsenyys on tavoiteltu kunnia-asia. Orkesteri olisi Yleisradion ylpeys ja julkisen palvelun valttikortti. Ilokseen Oramo voi todeta, että tavoitteet ovat toteutuneet. Kakkosviulun tuttipaikan koesoittoon tuli juuri 84 hakemusta, joten RSO:sta on todella tullut tavoiteltu työpaikka. Kauteni alussa tuntui vielä, että paikkoja oli vaikea saada täytetyksi. Viimeiset neljä, viisi vuotta hakijat ovat muuttuneet vain valmiimmiksi ja paremmiksi ja he tietävät, mitä orkesterityö vaatii. RSO Yleisradion ylpeytenä ja julkisen palvelun valttikorttina ei ollut varsinainen tavoite, sillä sellaisena ylikapellimestari on orkesterin aseman yhtiössä aina nähnyt. RSO:n kautta Yleisradio pystyy toimimaan myös kansainvälisesti laajemmin kuin monella muulla osa-alueella. Yhdeksän vuotta sitten Sakari Oramo toivoi myös, että RSO:sta kehittyisi rajattomien mahdollisuuksien orkesteri, dynaaminen, elävä, monipuolinen ja ajalleen avoin. Kyllä muusikoiden aktivoituminen on ollut hienoa katseltavaa. Siellä he nykyään suunnittelevat itsenäisesti kamarimusiikkifestivaaleja, ynnä muuta. Monipuolinen ja ajalleen avoin orkesteri ehdottomasti myös on. UNELMA MUSIIKKITALOSTA Vuonna 2003 oltiin vielä kaukana Musiikkitalosta. Oramo oli juuri päässyt nauttimaan Birminghamin Symphony Hall n upeasta akustiikasta ja vetosi voimakkaasti Musiikkitalon rakentamisen puolesta. Uskoni talon valmistumiseen meni vähän vuoristorataa aina tilanteen mukaan. Pahimmistakin aallon pohjista kuitenkin noustiin. Onneksi taustalla oli monia vaikutusvaltaisia henkilöitä, kuten Paavo Lipponen, Arne Wessberg ja Erkki Toivanen. Oramo on tyytyväinen myös siitä orkesterista, joka aloitti työnsä uudessa Musiikkitalossa syksyllä Asetin itselleni tavoitteeksi, että kun Musiikkitaloon mennään, orkesteri on niin hyvässä kunnossa kuin se sillä kokoonpanolla ja siinä tilanteessa on suinkin mahdollista. Siinä olemme mielestäni aika hyvin onnistuneet. Seuraaja saa sitten viedä orkesteria omalla tavallaan eteenpäin. 3

4 STOCKHAUSENISTA SCHÖNBERGIIN Ylikapellimestarikautensa huippuhetkiä Oramo muistaa monenlaisia. Parhaiten ovat jääneet mieleen ne konsertit tai levytykset, jolloin olemme tuoneet kuuluville musiikkia, jota kukaan muu ei olisi tuonut. Stockhausenin Gruppen, Launiksen Aslak Hetta, Bergin Luluooppera, Schönberg-sarja ja lukuisat kantaesitykset, hän luettelee. Näissä huippuhetkissä on aina ollut mukana myös RSO:n uskollinen yleisö. Ei tätä työtä jaksaisi tehdä ilman yleisön voimakasta läsnäoloa. Yleisö on se, joka motivoi muusikon heittäytymään lavalla parhaaseen suoritukseen. Oramon mielestä RSO:n yleisö on hyvin asioista perillä. He kyllä tietävät mistä pitävät ja mikä on tämän orkesterin erikoisuus. Olen ollut todella ylpeä myös siitä, että yleisöpohja on saatu pysymään ja kasvamaan. Viimeisen RSO-konsertin jälkeen Sakari Oramo ei suuntaa suinkaan kesälaitumille, vaan lähtee Kokkolan Oopperakesään, jonne hän on suunnitellut kahvikonserttien sarjan. RSO:n eteen Oramo saapuu seuraavan kerran joulukuussa. Silloin edessä on kolmen konsertin pituinen Bartók-festivaali yhdessä huippupianisti András Schiffin kanssa. Satu Kahila SEPPO POHJOLA (1965 ): SINFONIA NRO 3 Sinfonian säveltäminen näyttäisi olevan minulle jotakin samantapaista kuin olympialaiset urheilijalle: Joka neljäs vuosi pistetään kaikki peliin suuressa ja aikaa vaativassa mittakaavassa. Tällä kertaa mukana oli vielä se erityispiirre, ettei sinfoniaani ollut tilattu. 45 minuutin mittaisen suuren orkesteriteoksen kirjoittaminen ilman tietoa sen esittämisestä kertonee jotakin siitä kuinka voimakas henkilökohtainen palo minulla on tähän projektiin ollut. Säveltäjänä minulle on ollut tärkeätä tuntea olevani osa historiallista jatkumoa. Sinfonianimen sisältämä tradition painolasti on voimavara. Lähestyn sitä kunnioituksesta väristen ja hattu kourassa, mutta toisinaan tulee tarve pistää ranttaliksi. Lähtökohtana oli kaksi ideaa. Halusin soveltaa ison orkesterin kohdalla kaanontekniikkaa, jonka olin laajassa mittakaavassa ottanut käyttöön 4. jousikvartetossani (2006). Toiseksi halusin koetella tiettyjä ideoita, joita olen käyttänyt kuorosävellyksissäni. Sävellysprosessin aikana teos kuitenkin alkoi jakaantua kahdeksi. Kolmas sinfonia valmistui kesällä Toinen teos, jota mielessäni nimitin 4. sinfoniaksi, valmistui tammikuussa Pari päivää tämän jälkeen huomasin, että 3. sinfoniani oli puikahtanut RSO:n ohjel- 4

5 maan Brucknerin viitosen tilalle. Päätin, että odotan ja kuuntelen esityksen ennen kuin teen nelosen kanssa yhtään mitään. Nyt käsillä oleva kolmas sinfonia ei siis sisällä kuoroideoita. Sen sijaan siinä on vilisemällä kaanoneita. Niitä on sellaisenaan tai transponoidussa muodossa. Pitkin nuottiarvoin tai oikukkaasti ja vikkelästi etenevinä; yhtenevästi 30-kerroksisena mattona; useita erillisiä kaanonprosesseja päällekkäin. Teos on esittäjilleen vaativa sekä soittimellisen virtuositeettinsa että hiljaisten ja arkojen sävyjensä suhteen. Nuotteja on paljon kuten aiemmissakin sinfonioissani. Teos on neliosainen. Ensimmäinen osa avaa teoksen väkivahvasti. Toinen on kuin ystävällistä boulezia. Kolmas sisältää viuhuvaa virtuositeettia ja vaihtuvia tahtilajeja, sekä etäisiä kansanmusiikkialluusioita. Neljäs päättää teoksen vaimein sävyin. Kaikki sinfoniani ovat eräänlaisia elämän välitilinpäätöksiä ja niiden säveltäminen tie itsensä tuntemiseen. Erityisen kiinnostavia ovat ilman ennakkosuunnittelua syntyvät asiat. Miksi teoksen suurmuoto kulkee voimakkaasta hiljaiseen, kun kahdessa aiemmassa sinfoniassa asia oli päinvastoin? Enkö enää usko happy endiin? Suomen Kulttuurirahasto ja Taiteen Keskustoimikunta ovat tukeneet taiteellista työskentelyäni. Kiitän lämpimästi. Espoossa Seppo Pohjola SERGEI PROKOFJEV ( ): VIULUKONSERTTO NRO 2 On sävelletty niin paljon musiikkia niin kauan, että hyvinkin voisi ajatella pian olevan mahdotonta kirjoittaa uutta melodiaa toistamatta jotain jo tehtyä. Onko melodian mahdollisuudet käytetty loppuun? kysyy Le Pionnier lehden lukija v Prokofjev vastaa: Aloitetaan melodia mistä tahansa sävelestä, seuraavaksi voimme valita minkä tahansa ylä- tai alapuolisesta oktaavista; molemmissahan on kaksitoista säveltä ja jos lisäämme siihen alkuperäisen sävelen (Voihan melodiassa toistaa saman sävelen) on käytössämme 25 mahdollisuutta toiseksi säveleksi, ja kolmanneksi 25 x 25 eli 635. Ajatellaan, ettei melodia olisi erityisen pitkä, sanotaan nyt vaikkapa kahdeksan nuottia. Montako variaatiomahdollisuutta on melodiallamme? 25 x 25 seitsemän kertaa eli 25 potenssiin 7, mikä antaa tulokseksi lähes kuusi miljardia. Tästä määrästä säveltäjällä on siis mahdollisuus valita mieleisensä melodia. Mutta ei siinä kaikki. Eripituiset ja erirytmiset nuotit muuttavat totaalisesti melodian fysionomian; ja sen lisäksi harmonia ja säestys muuttavat radikaalisti sen luonnetta. Nuo kuusi miljardia pitäisi kertoa vielä monikertaisesti saadaksemme kaikki mahdollisuudet. 5

6 Kerrotaan, ettei ollut päivää, jolloin Prokofjev ei olisi säveltänyt. Hän piti aina mukanaan jatkuvasti päivittyvää teemavihkoaan. Tuosta aarrearkusta riitti yltäkyllin materiaalia myös toiseen viulukonserttoon op.63. Prokofjev kirjoitti 2. viulukonserttonsa 44-vuotiaana. Sävelkielensä mestarillisesti hallitseva kosmopoliitti oli ehtinyt matkata Nikolai II:n Venäjältä USA:han konsertoimaan, asua luvun Pariisissa ja harkita paluuta kotimaahansa neuvostohallinnosta piittaamatta. Jo parikymmentä vuotta aiemmin säveltäjän oli perehdyttänyt viulun salaisuuksiin Paul Kochanski (Leopold Auerin työn jatkaja Pietarin konservatoriossa), joka auttoi tätä 1. viulukonserton sävellystyössä. Ennen Pariisin kauden päätöstä Prokofjev aktivoitui myös musiikkipoliittisesti osallistumalla säveltäjäkollegojensa kanssa Triton-ryhmän perustamiseen. Sen avajaiskonserttiin hän sävelsi sonaatin kahdelle viululle. Viuluvirtuoosit Samuel Dushkin ja Robert Soetens valittiin teoksen kantaesittäjiksi. Samuel Dushkin oli vuotta aikaisemmin kantaesittänyt Igor Stravinskyn hänelle säveltämän viulukonserton. Halusiko Prokofjev haastaa Stravinskyn, jonka kanssa välit olivat lievästikin sanoen viileät? Joka tapauksessa Prokofjev päätti kirjoittaa puolestaan Robert Soetensille viulukonserton. Säveltäjä kuvaa toisen viulukonserton heijastavan hänen kiertolaiselämäänsä; 1. osa kirjoitettiin Pariisissa, 2. osa Voronezhissa, 3. osa ja orkestraatio Kaukasuksella Bakussa. Kantaesitys tapahtui Madridissa. Siitä tulikin säveltäjän viimeinen teos, jonka ensiesitys kuultiin Länsi-Euroopassa. Toinen viulukonsertto on nuoruuden kiihkeänä sävellysperiodina syntynyttä ensimmäistä perinteisempi. Kolmiosaisessa konsertossa liikkuvammat osat kehystävät serenadinomaista keskiosaa. Sooloviulu aloittaa yksinään ensimmäisen, Allegro moderato-osan esittelemällä mietteliään pääteeman. Matalat jouset tarttuvat teemaan, ja se on läsnä taka-alalla osan pohjavirtana sellaisenaan tai rooliasuaan muuttaen. Nopeampitempoinen rytminen välike ja solistin taiturointi johtavat iki-ihanan avosydämiseen, rinnakkaissävellajissa kulkevaan sivuteemaan elegantteine modulaatioineen. Voimakas karakterisointi ja teemojen virtuoosiset muunnelmat luovat moni-ilmeisen kokonaisuuden, jossa kadenssin puuttumista tuskin huomaa. Andante assai etenee Es-duurissa. Siinä viulu saa laulaa melodiaansa sydämen kyllyydestä. Sooloäänen tasajakoisuus orkesterin kolmijakoisten pizzicatosäestyksen yllä aateloi sen omaan luokkaansa. Tähtisadetta tunnelmaan tuovat välitaitteessa sooloviulun sordinoidut 32.-osa filigraanit. Ennen osan loppua solisti vetäisee valttikortin hihastaan (ja sordinon viulustaan); sankarillisen voitonriemuisin oktaavihypyin hän moduloi takaisin Es-duuriin ja vetäytyy sitten taustalle säestämään pizzicatoin sellojen ja käyrätorven soittamaa teemaa. 3. osa, Allegro, ben marcato, on kuin toisesta maailmasta. Kun kaksi ensimmäistä osaa kylpivät lyyrisyydessä, ei sille anneta sijaa rondomaisessa fi- 6

7 naalissa. Siinä Prokofjev on pippurisena, tuimat dissonanssit lisämausteena. Kastanjetit tervehtivät tanssillista pääteemaa aina siihen palattaessa, kuin tervehdyksenä maahan, jossa kantaesitys oli tapahtuva. Tahtilaji vaihtuu välillä kolmijakoisesta nopeampitempoiseen seitsenjakoiseen ja kiihtyvä tunnelma johtaa loisteliaaseen codaan. Kantaesitettyään konserton 1.joulukuuta 1935 Madridissa Robert Soetens sai säveltäjältä vuoden kestävän yksinoikeuden teoksen esittämiseen. Tämän jälkeenkin satavuotiaaksi elänyt Soetens jatkoi teoksen esittämistä ympäri maailmaa ja vielä 75-vuotiaana hän soitti sen Etelä- Afrikan ensiesityksen. Jascha Heifetz innostui teoksesta jo varhain ja esitteli sen joulukuussa 1937amerikkalaisille: Bostonin Sinfoniaorkesteria johti tuolloin Serge Koussevitzky. Tällä kokoonpanolla teos myös levytettiin välittömästi. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän teki teoksesta uuden, henkeäsalpaavan levyn saman orkesterin ja Charles Münchin kanssa. Molemmat Prokofjevin viulukonsertot ovat säilyttäneet suositun paikkansa viulistien kantaohjelmistossa. Hannele Segerstam CLAUDE DEBUSSY ( ): LA MER Sinä et ehkä ole tietoinen siitä, että minulle oli määrätty iloinen elämä merimiehenä ja että vain olemassaolon käänteet veivät minut toiseen suuntaan. Olen silti aina säilyttänyt syvän kiintymykseni merta kohtaan. Sinä ehkä toteat, että meri ei nyt suoranaisesti huuhdo Burgundin kukkuloiden rinteitä. Ja että teos muistuttaa ateljeessa tehtyä maisemamaalausta. Mutta minulla on lukemattomia muistoja; minun mielestäni se on tärkeämpää kuin todellisuus, jonka viehätysvoima hallitsee liian vahvasti meidän ajatuksiamme. Näin kirjoitti Claude Debussy eräälle ystävälleen syyskuussa 1903 alettuaan luonnostella orkesteriteosta La Mer (Meri). Meri antoi hänelle olennaisia virikkeitä sävellystyöhön, mutta sen voima sai hänet myös pelkäämään, että se tukahduttaisi hänen luomisvoimansa. Merellistä innoitusta hän ammensikin myös muista lähteistä. Hän ihaili William Turnerin nerokkaan moderneja merimaalauksia ja Edgar Allan Poen väkeviä kuvauksia merestä, ja kun La Merin ensipainos ilmestyi teoksen valmistumisvuonna 1905, sen kannessa oli säveltäjän pyynnöstä jäljennös japanilaisen puupiirrosten mestarin Hokusain teoksesta Suuri aalto. Debussy antoi La Merille alaotsikon kolme sinfonista luonnosta. Sinfoninen kehittely, motiivinen työ ja dynaamisesti kehkeytyvien prosessien rakentaminen eivät häntä yleensä kiinnostaneet, ja kerrotaan, että hän tokaisi seuralaisilleen eräässä sinfoniakonsertissa: Lähdetään pois, 7

8 nyt alkaa kehittely. Alaotsikko on silti syytä ottaa tosissaan, eikä teoksen sinfonista ulottuvuutta pidä väheksyä. Toisaalta sitä ei pidä liiaksikaan korostaa, kyse on nimenomaan luonnoksista. Kaikessa verhotussa sinfonisuudessaan La Mer on myös hyvin kuvauksellista musiikkia ja sellaisena yksi musiikillisen impressionismin mestariteoksista. Debussyn herkkä sointiaisti ja upean sävykäs orkestraatio antavat sen musiikille ehtymätöntä lumovoimaa. La Mer rakentuu kolmesta osasta, jotka voi hahmottaa sinfonisen avausosan, scherzon ja finaalin vastineiksi. Teoksesta muodostuu aivan eri tavoin kiinteä kokonaisuus kuin hänen muista moniosaisista orkesteriteoksistaan Nocturnes ja Images, joissa yhden otsakkeen alle on koottu erilaisia aiheita kuvaavia teoksia, kun taas La Mer tutkii yhden aihepiirin eri ulottuvuuksia. Lisäksi ääriosien väliset temaattiset yhteydet luovat teokseen yhtenäisyyttä. Ensiosa De l aube à midi sur la mer (Merellä aamunkoitosta keskipäivään) kasvaa esiin salaperäisestä hiljaisuudesta. Johdantovaiheessa kuullaan englannintorven ja sordinoidun trumpetin esittämänä yksi teoksen keskeisistä teemoista, joka esiintyy ensiosan lisäksi myös päätösosassa. Avausosa syttyy eloon, kun musiikki purkautuu johdannosta valontäyteiseen Des-duuriin. Jaettujen sellojen tanssahtelevasti keinuva teema aloittaa osan toisen pääjakson. Debussyn originelli säveltäjäkollega Erik Satie ironisoi otsikon tarkkoja aikamääreitä toteamalla, että hän kyllä piti koko osasta mutta aivan erityisesti kohdasta neljännestä yli yksitoista. Keskiosa Jeux de vagues (Aaltojen leikki) on ilmavan taiturillista ja läpikuultavasti välkehtivää musiikkia, kuin valon leikkiä meren aalloilla. Teemaaihelmat ja tekstuurit ovat jatkuvassa liikkeessä, ja sointivärillä on entistäkin keskeisempi asema musiikin hahmottumisessa. Päätösosa Dialogue du vent et de la mer (Tuulen ja meren vuoropuhelu) on osista dramaattisin. Siinä on kaksi keskeistä aihetta, joista ensimmäinen on lainattu ensiosan johdannosta. Puupuhaltimien esittämä toinen teema kasvaa yhdeksi Debussyn tuotannon pitkälinjaisimmista aiheista. Osan keskellä on maagisesti kimmeltävä suvantovaihe, josta musiikki aloittaa kasvunsa kohti loistokasta päätöstä. Kimmo Korhonen 8

9 SAKARI ORAMO Sakari Oramon kausi Radion sinfoniaorkesterin (RSO) ylikapellimestarina alkoi elokuussa Viulistina uransa aloittanut Oramo toimi vuodesta 1991 RSO:n vuorottelevana konserttimestarina. Orkesterinjohdon diplomin hän suoritti Jorma Panulan kapellimestariluokalla. Oramo on RSO:n ohella myös Tukholman filharmonisen orkesterin ylikapellimestari ja Kokkolan oopperan kapellimestari. Hänet on valittu myös BBC:n sinfoniaorkesterin tulevaksi ylikapellimestariksi vuodesta 2013 alkaen. Oramo johtaa säännöllisesti myös Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteria ja aloittaa orkesterin taiteellisena johtajana syksyllä Oramo päätti kymmenvuotisen kautensa Birminghamin sinfoniaorkesterin (CBSO) musiikillisena johtajana 2008, mutta jatkaa edelleen orkesterin päävierailijana. Oramo on johtanut mm. Wienin, Berliinin, New Yorkin, Los Angelesin ja Chicagon filharmonikkoja, Concertgebouw n, Pariisin, Clevelandin ja Minnesotan orkestereita sekä Dresdenin valtionorkesteria. Kaudella hän johtaa mm. Berliinin saksalaista sinfoniaorkesteria, Wienin sinfonikkoja ja Frankfurtin radion sinfoniaorkesteria. Oramo ja RSO ovat vierailleet mm. Beninissä, Wienissä ja Prahassa, Saksassa ja Espanjassa, Kanariansaarten, Edinburghin ja Bergenin musiikkijuhlilla sekä Lontoon Proms-festivaalilla. Japanissa Oramo ja RSO ovat kiertäneet 2005 ja Sakari Oramo sai Birminghamin yliopiston kunniatohtorin arvon Hänet palkittiin 2008 arvostetulla Elgar-mitalilla ja vuonna 2009 Brittiläisen imperiumin ritarikunta myönsi Oramolle OBE-arvon hänen ansioistaan Britannian musiikkielämän kehittäjänä. Joulukuussa 2010 tasavallan presidentti myönsi Sakari Oramolle Pro Finlandia -mitalin. Sakari Oramon kausi RSO:n kapellimestarina päättyy keväällä Hänen jälkeensä orkesterin kahdeksantena ylikapellimestarina syksyllä 2013 aloittaa Hannu Lintu. 9

10 JANINE JANSEN Janine Jansenin debyytti Amsterdamin Concertgebouw ssa 1997 tuotti hänelle välittömästi kutsuja eri puolille Eurooppaa. Jansen esiintyy säännöllisesti Concertgebouwn lisäksi mm. Berliinin ja New Yorkin filharmonikkojen, Lontoon ja Chicagon sinfoniaorkesterien ja Clevelandin orkesterin sekä NHK-sinfoniaorkesterin ja Mahlerkamariorkesterin kanssa huippukapellimestarien, kuten mm. Esa-Pekka Salosen, Valeri Gergijevin ja Riccardo Chaillyn johdolla. Janine Jansen esittää paljon myös kamarimusiikkia. Kuluvalla kaudella hän on soittanut Schubertin jousikvintettoa ja Schönbergin Kirkastettua yötä mm. Lontoossa, Berliinissä ja Amsterdamissa. Jansen on perustanut Utrechtiin kansainvälisen kamarimusiikkifestivaalin, ja vuodesta 1988 hän on ollut Berliinin Philharmonie-konserttisalissa järjestettävän Spectrum Concerts Berlin -kamarimusiikkisarjan jäsen. Hänen kamarimusiikkikollegojaan ovat mm. Jean-Yves Thibaudet, Mischa Maisky, Julian Rachlin, Itamar Golan, Martin Fröst, Khatia Buniatishvili, Leif Ove Andsnes ja Torleif Thedéen. Pian päättyvällä kaudella Janine Jansen on kiertänyt Aasiaa Concertgebouw-orkesterin kanssa, tehnyt Yhdysvaltojen kiertueen Lontoon filharmonikkojen kanssa ja Euroopan kiertueen Accademia Nazionale di Santa Cecilia-orkesterin kanssa. Jansen on nähty solistina myös Los Angelesin filharmonikkojen sekä Dresdenin valtionorkesterin konserteissa. Jansen levyttää yksinoikeudella Deccalle. Hänen viimeisin levytyksensä sisältää ranskalaista musiikkia yhdessä pianisti Itamar Golanin kanssa. Useat Jansenin levytykset ovat myyneet platinan levyn verran Alankomaissa ja verkkomusiikkikauppa itunesissa hänen levynsä ovat yltäneet niin ikään ostetuimpien levyjen listan kärkeen. Vuonna 2003 Janine Jansen vastaanotti Alankomaiden arvostetuimman, kulttuuriministeriön myöntämän musiikkipalkinnon. Lisäksi hän on saanut levytyksistään kolmesti Edisonin yleisöpalkinnon. Vuonna 2007 hänelle myönnettiin NDR musiikkipalkinto loistavista taiteellisista saavutuksista. Iso-Britanniassa Jansen sai RPS Instrumentalist -palkinnon 2009 esiintymisistään maassa. Janine Jansenin instrumentti on Antonio Stradivari Barrere, joka on lainassa Elise Mathilde -säätiöltä. 10

11 RADION SINFONIAORKESTERI Radion sinfoniaorkesteri (RSO) on Yleisradion orkesteri, jonka tehtävänä on tuottaa ja edistää suomalaista musiikkikulttuuria. Orkesterin ylikapellimestarina on vuodesta 2003 alkaen toiminut Sakari Oramo. Uutena ylikapellimestarina syksyllä 2013 aloittaa Hannu Lintu, joka toimii ensin RSO:n päävierailijana kaudella Orkesterin kunniakapellimestari on Jukka-Pekka Saraste, joka toimi ylikapellimestarina vuosina ja tekee edelleen tiivistä yhteistyötä orkesterin kanssa. Radio-orkesteri perustettiin vuonna 1927 kymmenen muusikon voimin. Sinfo niaorkesterin mittoihin se kasvoi 1960-luvulla. RSO:n ylikapellimestareita ovat olleet Toivo Haapanen, Nils-Eric Fougstedt, Paavo Berglund, Okko Kamu, Leif Segerstam ja Jukka-Pekka Saraste. RSO:n ohjelmistossa on tärkeällä sijalla uusin suomalainen musiikki ja orkesteri kantaesittää vuosittain useita Yleisradion tilausteoksia. RSO:n tehtäviin kuuluu myös koko suomalaisen orkesterimusiikin taltioiminen kantanauhoille Yleisradion arkistoon. Sakari Oramon kanssa RSO on levyttänyt mm. Bartókin, Hakolan, Saariahon, Resphigin, Kaipaisen ja Kokkosen teoksia sekä Launiksen Aslak Hetta -oopperan ensilevytyksen. Nordgrenin 3. ja 5. sinfoniasta julkaistu levytys (Ondine) sai ranskalaisen Académie Charles Cros n palkinnon. Magnus Lindbergin klarinettikonserton levytys palkittiin BBC Music Magazinen palkinnolla Lindbergin ja Sibeliuksen viulukonsertot sisältävä levy Lisa Batiashvilin kanssa (Sony BMG) sai MIDEM Classical Awards -palkinnon Samana vuonna New York Times valitsi toisen Lindberg-levytyksen vuoden levyksi. RSO tekee säännöllisesti konserttikiertueita ympäri maailmaa ja on soittanut ulkomailla yli 300 konserttia. Kaudella orkesteri esiintyy mm. Bonnin arvostetulla Beethoven-festivaalilla ja Amsterdamin Concertgebow-konserttitalossa. RSO:n kotikanava on Yle Radio 1, joka lähettää orkesterin kaikki konsertit yleensä suorina lähetyksinä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Konsertteja voi kuunnella ja katsella myös ympäri maailmaa RSO:n verkkosivujen kautta (yle.fi/rso). 11

17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00

17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 Thomas Zehetmair, kapellimestari ja viulu Ludwig van Beethoven: Viulukonsertto D-duuri, op. 61 45 min I Allegro ma non troppo II Larghetto III Rondo (Allegro)

Lisätiedot

Johannes Brahms: Pianokonsertto nro 1 d-molli op. 15. Johannes Brahms: Sinfonia nro 2 D-duuri op.73

Johannes Brahms: Pianokonsertto nro 1 d-molli op. 15. Johannes Brahms: Sinfonia nro 2 D-duuri op.73 Sakari Oramo, kapellimestari Sunwook Kim, piano Johannes Brahms: Pianokonsertto nro 1 d-molli op. 15 I Maestoso II Adagio III Rondo (Allegro non troppo) 50 min VÄLIAIKA 20 min Johannes Brahms: Sinfonia

Lisätiedot

1. Alkusoitto 2. Adagio e staccato 3. Nimetön 4. Andante 6. Air 8. Bourrée 9. Hornpipe 7. Minuet

1. Alkusoitto 2. Adagio e staccato 3. Nimetön 4. Andante 6. Air 8. Bourrée 9. Hornpipe 7. Minuet Sakari Oramo, kapellimestari Joakim Svenheden, viulu Georg Friedrich Händel: Vesimusiikkia, sarja nro 1, F-duuri 1. Alkusoitto 2. Adagio e staccato 3. Nimetön 4. Andante 6. Air 8. Bourrée 9. Hornpipe 7.

Lisätiedot

18.4. KESKIVIIKKOSARJA 14

18.4. KESKIVIIKKOSARJA 14 18.4. KESKIVIIKKOSARJA 14 Musiikkitalo klo 19.00 Jakub Hrůša, kapellimestari Elina Vähälä, viulu Antonin Dvořák: Tšekkiläinen sarja D-duuri op. 39 23 min I Preludium (Pastoraali) II Polkka III Menuetti

Lisätiedot

Johannes Brahms: Konsertto viululle ja sellolle a-molli op. 102. Johannes Brahms: Sinfonia nro 1 c-molli op. 68

Johannes Brahms: Konsertto viululle ja sellolle a-molli op. 102. Johannes Brahms: Sinfonia nro 1 c-molli op. 68 Sakari Oramo, kapellimestari Elina Vähälä, viulu Marko Ylönen, sello Johannes Brahms: Konsertto viululle ja sellolle a-molli op. 102 I Allegro II Andante III Vivace non troppo Poco meno allegro Tempo 1

Lisätiedot

13.2. KESKIVIIKKOSARJA 9

13.2. KESKIVIIKKOSARJA 9 13.2. KESKIVIIKKOSARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 Marc Minkowski, kapellimestari W. A. Mozart: Sinfonia nro 25 g-molli KV 183 29 min I Allegro con brio II Andante III Menuetti Trio IV Allegro VÄLIAIKA 20

Lisätiedot

I Allegro II Andante III Presto in moto perpetuo

I Allegro II Andante III Presto in moto perpetuo Sakari Oramo, kapellimestari Pekka Kuusisto, viulu Ottorino Respighi: Fontane di Roma (Rooman suihkulähteitä) 18 min I La fontana di Valle Giulia all alba (Valle Giulian suihkulähde aamunkoitteessa) (Andante

Lisätiedot

I Allegro vivace (alla breve) II Largo III Allegro vivace. I Allegro II Poco allegretto III Poco adagio quasi andante IV Allegro

I Allegro vivace (alla breve) II Largo III Allegro vivace. I Allegro II Poco allegretto III Poco adagio quasi andante IV Allegro Sakari Oramo, kapellimestari Nikolai Luganski, piano Sergei Rahmaninov : Pianokonsertto nro 4 g-molli op. 40 I Allegro vivace (alla breve) II Largo III Allegro vivace 25 min VÄLIAIKA 20 min Kaija Saariaho:

Lisätiedot

Sergei Prokofjev: Sonaatti pianolle nro 2 d-molli op. 14 I Allegro ma non troppo II Scherzo (Allegro marcato) III Andante IV Vivace

Sergei Prokofjev: Sonaatti pianolle nro 2 d-molli op. 14 I Allegro ma non troppo II Scherzo (Allegro marcato) III Andante IV Vivace 30.1. TORSTAISARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 Olli Mustonen, piano Sergei Prokofjev: Sonaatti pianolle nro 4 c-molli op. 29 (Vanhoista muistikirjoista) I Allegro molto sostenuto II Andante assai III Allegro

Lisätiedot

Aram Hatšaturjan: Sapelitanssi baletista Gajane. Johann Strauss, nuorempi: Rosalinden csardas Klänge der Heimat operetista Lepakko

Aram Hatšaturjan: Sapelitanssi baletista Gajane. Johann Strauss, nuorempi: Rosalinden csardas Klänge der Heimat operetista Lepakko 24.10. NENÄPÄIVÄ-KONSERTTI Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Camilla Nylund, sopraano Ismo Alanko Ella Kanninen ja Jussi-Pekka Rantanen, juontajat Aram Hatšaturjan: Sapelitanssi baletista

Lisätiedot

Okko Kamu, Jouko Harjanne,

Okko Kamu, Jouko Harjanne, 29.10. KESKIVIIKKOSARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Okko Kamu, kapellimestari Jouko Harjanne, trumpetti Joseph Haydn: Konsertto trumpetille ja orkesterille Es-duuri Hob.VIIe:1 15 min I Allegro II Andante

Lisätiedot

22.3. PERJANTAISARJA 12

22.3. PERJANTAISARJA 12 22.3. PERJANTAISARJA 12 Musiikkitalo klo 19.00 Manfred Honeck, kapellimestari Alfred Schnittke: (K)ein Sommernachtstraum 11 min Joseph Haydn: Sinfonia nro 93 D-duuri 24 min I Adagio Allegro assai II Largo

Lisätiedot

2.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00

2.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 2.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Joshua Weilerstein, kapellimestari Jean-Efflam Bavouzet, piano Anders Hillborg: Four Transitory Worlds A Flock descends into the Coral Forest Waltz Machine

Lisätiedot

8.3. PERJANTAISARJA 11

8.3. PERJANTAISARJA 11 8.3. PERJANTAISARJA 11 Musiikkitalo klo 19.00 Sakari Oramo, kapellimestari Nancy Zhou, viulu C. P. E. Bach: Sinfonia C-duuri WQ 182:3 11 min I Allegro assai II Adagio III Allegretto Niccolò Paganini: Viulukonsertto

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari Taija Kilpiö, viulu Ilari Angervo, alttoviulu

Sakari Oramo, kapellimestari Taija Kilpiö, viulu Ilari Angervo, alttoviulu Sakari Oramo, kapellimestari Taija Kilpiö, viulu Ilari Angervo, alttoviulu Jouni Kaipainen: Beniniläinen aamulaulu, 8 min Aubade beninoise, version Grand Popo, op. 86c Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari Robert McLoud, resitoija. Francois Joseph Gossec: Sarja oopperasta Tasavallan voitto

Sakari Oramo, kapellimestari Robert McLoud, resitoija. Francois Joseph Gossec: Sarja oopperasta Tasavallan voitto Sakari Oramo, kapellimestari Robert McLoud, resitoija Francois Joseph Gossec: Sarja oopperasta Tasavallan voitto I Villageois et Villageoises II Air pour les Polonais III Anglaise ou Bostonienne IV Air

Lisätiedot

7.3. PERJANTAISARJA 10

7.3. PERJANTAISARJA 10 7.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Okko Kamu, kapellimestari Eero Heinonen, piano Petri Aarnio, viulu Joel Laakso, sello Tapani Länsiö: Sinfonia ( Varjot ), kantaesitys (Ylen tilaus) 26 min

Lisätiedot

Joseph Haydn: Sinfonia nro 101 D-duuri Kello

Joseph Haydn: Sinfonia nro 101 D-duuri Kello 18.5. TORSTAISARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Herbert Blomstedt, kapellimestari Joseph Haydn: Sinfonia nro 101 D-duuri Kello 28 min I Adagio Presto II Andante III Menuetti (Allegretto) Trio IV Finaali (Vivace)

Lisätiedot

19.12. KESKIVIIKKOSARJA 6

19.12. KESKIVIIKKOSARJA 6 19.12. KESKIVIIKKOSARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 BARTÓK-FESTIVAALI ANDRÁS SCHIFF Sakari Oramo, kapellimestari András Schiff, piano Béla Bartók: Pianokonsertto nro 1 A-duuri Sz. 83 23 min I Allegro moderato

Lisätiedot

27.3. KESKIVIIKKOSARJA 12

27.3. KESKIVIIKKOSARJA 12 27.3. KESKIVIIKKOSARJA 12 Musiikkitalo klo 19.00 François-Xavier Roth, kapellimestari Patricia Kopatchinskaja, viulu Bruno Mantovani: Time Stretch (on Gesualdo) 17 min Peter Eötvös: Viulukonsertto Seven

Lisätiedot

16.5. PERJANTAISARJA 14

16.5. PERJANTAISARJA 14 16.5. PERJANTAISARJA 14 Musiikkitalo klo 19.00 Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Vilde Frang, viulu Juhani Nuorvala: Septimalia, kantaesitys (Ylen tilaus) Erich Korngold: Viulukonsertto D-duuri op.35

Lisätiedot

26.2. KESKIVIIKKOSARJA 10

26.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 26.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 PEHR HENRIK NORDGREN 70 VUOTTA Sakari Oramo, kapellimestari Marko Ylönen, sello Pehr Henrik Nordgren: Sinfonia nro 8 op. 140 25 min I Minore II Intermezzo

Lisätiedot

8.11. PERJANTAISARJA 5

8.11. PERJANTAISARJA 5 8.11. PERJANTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Vasili Petrenko, kapellimestari Juliana Avdejeva, piano Philomela, valm. Marjukka Riihimäki Johannes Brahms: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 1 d-molli

Lisätiedot

25.1. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00

25.1. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 25.1. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Juliana Avdejeva, piano Frédéric Chopin: Pianokonsertto nro 2 f-molli op. 21 30 min I Maestoso II Larghetto III Allegro

Lisätiedot

10.4. KESKIVIIKKOSARJA 13

10.4. KESKIVIIKKOSARJA 13 10.4. KESKIVIIKKOSARJA 13 Musiikkitalo klo 19.00 NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI Atso Almila, kapellimestari Jan Koetsier: Konsertto neljälle käyrätorvelle ja orkesterille op. 95 I Lento Allegro con brio Aleksi

Lisätiedot

31.5. Musiikkitalo klo 19.00

31.5. Musiikkitalo klo 19.00 31.5. Musiikkitalo klo 19.00 Frank Strobel, kapellimestari Joutilas luokka (The Idle Class, USA 1921) 34 min Tuotanto: Charles Chaplin Productions Alkuperäinen levittäjä: First National Tuottaja, ohjaaja

Lisätiedot

Einojuhani Rautavaara: Angels and Visitations. Sergei Prokofjev: Viulukonsertto nro 1 D-duuri op.19

Einojuhani Rautavaara: Angels and Visitations. Sergei Prokofjev: Viulukonsertto nro 1 D-duuri op.19 11.2. TORSTAISARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 Mikko Franck, kapellimestari Alina Pogostkina, viulu Einojuhani Rautavaara: Angels and Visitations 20 min Sergei Prokofjev: Viulukonsertto nro 1 D-duuri op.19

Lisätiedot

30.1. KESKIVIIKKOSARJA 8

30.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 30.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Alisa Weilerstein, sello György Ligeti: San Francisco Polyphony 11 min Esa-Pekka Salonen: L.A. Variations 20 min VÄLIAIKA

Lisätiedot

15.1. KESKIVIIKKOSARJA 8

15.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 15.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Angela Hewitt, piano Valérie Hartmann-Claverie, ondes Martenot W. A. Mozart: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 23 A-duuri

Lisätiedot

16.10. KESKIVIIKKOSARJA 4

16.10. KESKIVIIKKOSARJA 4 16.10. KESKIVIIKKOSARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Peter Oundjian, kapellimestari Khatia Buniatishvili, piano Frédéric Chopin: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 2 f-molli op. 21 30 min I Maestoso II

Lisätiedot

Magnus Lindberg: Pianokonsertto nro 2, ensi kertaa Suomessa. Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 11 g-molli op.103 Vuosi 1905

Magnus Lindberg: Pianokonsertto nro 2, ensi kertaa Suomessa. Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 11 g-molli op.103 Vuosi 1905 4.3. KESKIVIIKKOSARJA 11 Musiikkitalo klo 19.00 Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Nicolas Hodges, piano Magnus Lindberg: Pianokonsertto nro 2, ensi kertaa Suomessa 30 min I II III VÄLIAIKA 20 min Dmitri

Lisätiedot

Johannes Piirto, piano

Johannes Piirto, piano Esa Heikkilä, kapellimestari Aarre Merikanto: Intrada 5 min Joonas Kokkonen: Sellokonsertto 8 min I osa Moderato mosso - Allegro Lauri Kankkunen, sello Maurice Ravel: Don Quichotte à Dulcinée 6 min I Chanson

Lisätiedot

17.9. KESKIVIIKKOSARJA 2

17.9. KESKIVIIKKOSARJA 2 17.9. KESKIVIIKKOSARJA 2 Musiikkitalo klo 19.00 Joshua Weilerstein, kapellimestari Jonathan Biss, piano Jean Sibelius: Kevätlaulu Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 4 G-duuri op. 58 8 min 30 min

Lisätiedot

"Hommage a O. M.", op. 46 (2010) - Ensiesitys - for clarinet, violin, cello and piano

Hommage a O. M., op. 46 (2010) - Ensiesitys - for clarinet, violin, cello and piano Erkki Palola (1957-) "Hommage a O. M.", op. 46 (2010) for clarinet, violin, cello and piano - Ensiesitys - Erkki Palola, viulu Heikki Kulo, sello Jörg Fabian Schnabel, klarinetti Kari Syväniemi, piano

Lisätiedot

John Dowland: Kokoelmasta Lachrimae or Seaven Teares Lachrymae Antiquae. Ralph Vaughan Williams: Sinfonia nro 2 A London Symphony

John Dowland: Kokoelmasta Lachrimae or Seaven Teares Lachrymae Antiquae. Ralph Vaughan Williams: Sinfonia nro 2 A London Symphony 27.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 Andrew Manze, kapellimestari John Dowland: Kokoelmasta Lachrimae or Seaven Teares Lachrymae Antiquae 4 min Jukka Rautasalo, diskanttigamba Varpu Haavisto,

Lisätiedot

Petri Alanko, huilu Jorma Valjakka, oboe Christoffer Sundqvist, klarinetti Otto Virtanen, fagotti Jozsef Hars, käyrätorvi

Petri Alanko, huilu Jorma Valjakka, oboe Christoffer Sundqvist, klarinetti Otto Virtanen, fagotti Jozsef Hars, käyrätorvi Juha Kangas, kapellimestari Raija Kerppo, piano Pehr Henrik Nordgren: Neljä kuoleman kuvaa I Yön maa II... Laskettelit saksanpolkan, siirryit purppurii. Oiva lisä, sanoi Herra, taivaan musiikkiin III Kalmantanssi

Lisätiedot

10.1. 3 x CHAPLIN Musiikkitalo klo 15.00

10.1. 3 x CHAPLIN Musiikkitalo klo 15.00 10.1. 3 x CHAPLIN Musiikkitalo klo 15.00 Frank Strobel, kapellimestari Charlie Chaplin: A Dog s Life (Koiranelämää, USA 1918) 36 min Yhdysvallat 1918. Tuotantoyhtiö: Chaplin First National. Tuottaja, ohjaaja

Lisätiedot

Bela Bartók: Rapsodia nro 1 viululle ja orkesterille Emma Mali, viulu. Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 1, 2. ja 3. osa Ossi Tanner, piano

Bela Bartók: Rapsodia nro 1 viululle ja orkesterille Emma Mali, viulu. Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 1, 2. ja 3. osa Ossi Tanner, piano 13.5. KESKIVIIKKOSARJA 13 Musiikkitalo klo 19.00 Pertti Pekkanen, kapellimestari Bela Bartók: Rapsodia nro 1 viululle ja orkesterille Emma Mali, viulu 10 min Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 1, 2.

Lisätiedot

Esa-Pekka Salonen: Viulukonsertto, ek Suomessa 30 min. VÄLIAIKA 20 min

Esa-Pekka Salonen: Viulukonsertto, ek Suomessa 30 min. VÄLIAIKA 20 min Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Pekka Kuusisto, viulu Esa-Pekka Salonen: Viulukonsertto, ek Suomessa 30 min I Mirage II Pulse I III Pulse II IV Adieu VÄLIAIKA 20 min Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro

Lisätiedot

13.4. PERJANTAISARJA 12

13.4. PERJANTAISARJA 12 13.4. PERJANTAISARJA 12 Musiikkitalo klo 19.00 David Zinman, kapellimestari Anders Hillborg: Cold Heat, ensi kertaa Suomessa (Ylen tilaus) 13 min VÄLIAIKA 20 min Gustav Mahler: Sinfonia nro 6 a-molli Traaginen

Lisätiedot

Tugan Sohijev, kapellimestari Renaud Capuçon, viulu

Tugan Sohijev, kapellimestari Renaud Capuçon, viulu Tugan Sohijev, kapellimestari Renaud Capuçon, viulu Pjotr Tšaikovski: Viulukonsertto 35 min I Allegro moderato II Canzonetta (Andante) III Finaali (Allegro vivacissimo) VÄLIAIKA 20 min Pjotr Tšaikovski:

Lisätiedot

Alfred Schnittke: Viulukonsertto nro 4 I Andante II Vivo III Adagio IV Lento

Alfred Schnittke: Viulukonsertto nro 4 I Andante II Vivo III Adagio IV Lento 10.10. PERJANTAISARJA 3 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Vadim Gluzman, viulu Alfred Schnittke: Viulukonsertto nro 4 I Andante II Vivo III Adagio IV Lento 45 min VÄLIAIKA 20 min Pjotr

Lisätiedot

27.2. KESKIVIIKKOSARJA 10

27.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 27.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Andrew Manze, kapellimestari W. A. Mozart: Sinfonia nro 39 Es-duuri K 543 30 min I Adagio Allegro II Andante con moto III Menuetti (Allegretto) Trio IV

Lisätiedot

Arvo Pärt: Silhouette. Seppo Pohjola: Pianokonsertto, kantaesitys

Arvo Pärt: Silhouette. Seppo Pohjola: Pianokonsertto, kantaesitys 20.11. PERJANTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Olari Elts, kapellimestari Paavali Jumppanen, piano Arvo Pärt: Silhouette Seppo Pohjola: Pianokonsertto, kantaesitys 7 min 27 min VÄLIAIKA 20 min Johannes

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari Gabriel Suovanen, baritoni. J. S. Bach A. Webern: Ricercare teoksesta Musikalisches Opfer 10 min c-molli BWV 1079

Sakari Oramo, kapellimestari Gabriel Suovanen, baritoni. J. S. Bach A. Webern: Ricercare teoksesta Musikalisches Opfer 10 min c-molli BWV 1079 Sakari Oramo, kapellimestari Gabriel Suovanen, baritoni J. S. Bach A. Webern: Ricercare teoksesta Musikalisches Opfer 10 min c-molli BWV 1079 Franz Liszt: Kehdosta hautaan, sinfoninen runo 15 min VÄLIAIKA

Lisätiedot

Antti Auvinen: Junker Twist, (Ylen tilaus)

Antti Auvinen: Junker Twist, (Ylen tilaus) 26.11. TORSTAISARJA 3 Musiikkitalo klo 19.00 Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Kari Kriikku, klarinetti Antti Auvinen: Junker Twist, (Ylen tilaus) Unsuk Chin: Klarinettikonsertto, ensiesitys Suomessa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

16.3. PERJANTAISARJA 11

16.3. PERJANTAISARJA 11 16.3. PERJANTAISARJA 11 Musiikkitalo klo 19.00 METROPOLIS (Saksa 1927) Frank Strobel, kapellimestari Tuotantoyhtiö: Ufa Tuottaja: Erich Pommer Ohjaus: Fritz Lang Käsikirjoitus: Thea von Harbou Kuvaus:

Lisätiedot

25.10. PERJANTAISARJA 4

25.10. PERJANTAISARJA 4 25.10. PERJANTAISARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Sakari Oramo, kapellimestari Ismo Eskelinen, kitara C. P. E. Bach: Sinfonia jousille ja continuolle h-molli Wq 182/5 11 min I Allegretto II Larghetto III

Lisätiedot

8.5. KESKIVIIKKOSARJA 15

8.5. KESKIVIIKKOSARJA 15 8.5. KESKIVIIKKOSARJA 15 Musiikkitalo klo 19.00 ETELÄ-EUROOPAN KIERTUEEN LÄHTÖKONSERTTI Hannu Lintu, kapellimestari Nikolai Luganski, piano Jean Sibelius: Pohjolan tytär, sinfoninen fantasia op. 49 15

Lisätiedot

LAULUN KESÄAKATEMIA 2016

LAULUN KESÄAKATEMIA 2016 Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2016 Taiteellinen johtaja Mikko Franck 1. Mestarikurssit laulajille 18. 24.7.2016 Opettajat: Irina Gavrilovici Camilla Nylund (20. 24.7.2016) Seppo Ruohonen

Lisätiedot

Kaija Saariaho: Maan varjot, urkukonsertto, ensi kertaa Suomessa I Misterioso ma intenso II Lento calmo III Energico

Kaija Saariaho: Maan varjot, urkukonsertto, ensi kertaa Suomessa I Misterioso ma intenso II Lento calmo III Energico 8.5. PERJANTAISARJA 13 Musiikkitalo klo 19.00 Kent Nagano, kapellimestari Jan Lehtola, urut Kaija Saariaho: Maan varjot, urkukonsertto, ensi kertaa Suomessa I Misterioso ma intenso II Lento calmo III Energico

Lisätiedot

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu DocMus-yksikkö Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu Juho Laitisen 3. jatkotutkintokonsertti lauantaina 12.3.2011 klo 21.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa Morton

Lisätiedot

14.11. TORSTAISARJA 4

14.11. TORSTAISARJA 4 14.11. TORSTAISARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Markus Groh, piano Erkki Melartin: Traumgesicht op. 70 15 min Paul Hindemith: Konsertto pianolle ja orkesterille 30 min I Mässig

Lisätiedot

Richard Strauss - Manfred Honeck - Tomas Ille: Elektra, sinfoninen rapsodia

Richard Strauss - Manfred Honeck - Tomas Ille: Elektra, sinfoninen rapsodia 27.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Manfred Honeck, kapellimestari Nelson Freire, piano Richard Strauss - Manfred Honeck - Tomas Ille: Elektra, sinfoninen rapsodia 31 min VÄLIAIKA 20 min Ludwig

Lisätiedot

To 10.3.2016 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Okko Kamu 70 vuotta

To 10.3.2016 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Okko Kamu 70 vuotta To 10.3.2016 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Okko Kamu 70 vuotta Okko Kamu, kapellimestari Arto Noras, sello Jeajoon Ryu: Konsertto sellolle ja orkesterille (2010/2011/2016; 3. version maailmanensiesitys)

Lisätiedot

12.1. TORSTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00

12.1. TORSTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 12.1. TORSTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Sakari Oramo kapellimestari Jukka Harju, käyrätorvi József Hárs, käyrätorvi Markus Maskuniitty, käyrätorvi Esa Tapani, käyrätorvi Magnus Lindberg: Al largo Robert

Lisätiedot

ARMAS LAUNIS SÄVELLYSKÄSIKIRJOITUKSET

ARMAS LAUNIS SÄVELLYSKÄSIKIRJOITUKSET LUETTELO 133 ARMAS LAUNIS SÄVELLYSKÄSIKIRJOITUKSET Signum: Ms.Mus.Launis KANSALLISKIRJASTO KÄSIKIRJOITUSYKSIKKÖ Luettelo Armas Launiksen sävellyskokoelmasta Materiaali on lunastettu yliopiston kirjastoon

Lisätiedot

Maurice Ravel: Le tombeau de Couperin, sarja orkesterille I Preludi II Forlane III Menuetti IV Rigaudon

Maurice Ravel: Le tombeau de Couperin, sarja orkesterille I Preludi II Forlane III Menuetti IV Rigaudon 30.1. PERJANTAISARJA 7 Musiikkitalo klo 19.00 Sakari Oramo, kapellimestari Patricia Kopatchinskaja, viulu Maurice Ravel: Le tombeau de Couperin, sarja orkesterille I Preludi II Forlane III Menuetti IV

Lisätiedot

31.10. TORSTAISARJA 3

31.10. TORSTAISARJA 3 31.10. TORSTAISARJA 3 Musiikkitalo klo 19.00 Fabio Biondi, johtaja ja viulusolisti Laura Vikman, viulu Jorma Valjakka, oboe Georg Philipp Telemann: Sarja jousille ja continuolle g-molli TWV 55:G2, La changeante

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Antonín Dvořák: Karnevaali-alkusoitto, op. 92 9 min. Bohuslav Martinů: Pianokonsertto nro 3 25 min. VÄLIAIKA 20 min

Antonín Dvořák: Karnevaali-alkusoitto, op. 92 9 min. Bohuslav Martinů: Pianokonsertto nro 3 25 min. VÄLIAIKA 20 min Ludovic Morlot, kapellimestari Olli Mustonen, piano Antonín Dvořák: Karnevaali-alkusoitto, op. 92 9 min Bohuslav Martinů: Pianokonsertto nro 3 25 min I Allegro II Andante poco moderato III Moderato Allegro

Lisätiedot

Su 1.5.2016 klo 13 Sibeliustalo PERINTEINEN VAPPUMATINEA

Su 1.5.2016 klo 13 Sibeliustalo PERINTEINEN VAPPUMATINEA Su 1.5.2016 klo 13 Sibeliustalo PERINTEINEN VAPPUMATINEA Petri Juutilainen, kapellimestari Johanna Iivanainen, laulu Champagner-Galoppi (H. C. Lumbye) Marssi elokuvasta Sirkus (I. Dunajevski, sov. W. Tuschla

Lisätiedot

16.9. KESKIVIIKKOSARJA 2. Osmo Vänskä, kapellimestari. Anton Bruckner: Sinfonia nro 7 E-duuri

16.9. KESKIVIIKKOSARJA 2. Osmo Vänskä, kapellimestari. Anton Bruckner: Sinfonia nro 7 E-duuri 16.9. KESKIVIIKKOSARJA 2 Musiikkitalo klo 19.00 Osmo Vänskä, kapellimestari Anton Bruckner: Sinfonia nro 7 E-duuri 68 min I Allegro moderato II Adagio (Sehr feierlich und sehr langsam) III (Sehr schnell)

Lisätiedot

To 19.3.2015 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Aulis Sallinen 80 vuotta

To 19.3.2015 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Aulis Sallinen 80 vuotta To 19.3.2015 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Aulis Sallinen 80 vuotta Okko Kamu, kapellimestari Johannes Piirto, piano Claude Debussy: Pieni sarja (Petite Suite 1889, orkestrointi Henri Büsser 1907)

Lisätiedot

Hannu Lintu, kapellimestari Steven Osborne, piano. W. A. Mozart: Pianokonsertto nro 27 B-duuri KV 595 30 min

Hannu Lintu, kapellimestari Steven Osborne, piano. W. A. Mozart: Pianokonsertto nro 27 B-duuri KV 595 30 min Hannu Lintu, kapellimestari Steven Osborne, piano W. A. Mozart: Pianokonsertto nro 27 B-duuri KV 595 30 min I Allegro II Larghetto III Allegro Gustav Mahler: Sinfonia nro 10 Fis-duuri 75 min (täydentänyt

Lisätiedot

DMITRY HINTZE COLL. 602

DMITRY HINTZE COLL. 602 Arkistoluettelo 639 DMITRY HINTZE COLL. 602 Käsikirjoituskokoelmat 1 HINTZE, DMITRY, säveltäjä (1914-97) COLL. 602 Dmitry Hintze syntyi Pietarissa 6.2.1914 taiteita harrastavaan perheeseen. Sukujuuriltaan

Lisätiedot

Suomen Sinfoniaorkesterit ry 50 vuotta

Suomen Sinfoniaorkesterit ry 50 vuotta To 23.4.2015 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Pe 24.4.2015 klo 19 Sibeliustalo VIIKONLOPUN KLASSISET Suomen Sinfoniaorkesterit ry 50 vuotta Okko Kamu, kapellimestari Réka Szilvay, viulu Marko Ylönen,

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

13. 15.5. KAMARIMUSIIKKIFESTIVAALI THE GRAND TOUR Perjantai 13.5. klo 19 Konserttisali

13. 15.5. KAMARIMUSIIKKIFESTIVAALI THE GRAND TOUR Perjantai 13.5. klo 19 Konserttisali THE GRAND TOUR Käsite "Grand Tour" ilmestyi eurooppalaiseen kielenkäyttöön vuonna 1670 roomalaiskatolisen papin ja matkakirjailijan Richard Lasselsin teoksessa Voyage or a Complete Journey through Italy.

Lisätiedot

JOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA

JOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA LAITILAN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO JOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO Tämä aineopetussuunnitelma koskee Vakka-Suomen musiikkiopistossa annettavan musiikin taiteen

Lisätiedot

Alkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c

Alkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c Alkusanat Musiikin Perusteita Pianoa Soittaen Tämä kirja on tarkoitettu johdannoksi musiikin opiskeluun ja soveltuu Musiikkia Laulaen ja Kirjoittaen kirjasarjan rinnakkaismateriaaliksi opiskeltaessa musiikin

Lisätiedot

Wolfgang Amadeus Mozart: Exsultate, jubilate, motetti sopraanolle ja orkesterille KV 165

Wolfgang Amadeus Mozart: Exsultate, jubilate, motetti sopraanolle ja orkesterille KV 165 13.9. TORSTAISARJA 1 Musiikkitalo klo 19.00 Osmo Vänskä, kapellimestari Anna-Kristiina Kaappola, sopraano Wolfgang Amadeus Mozart: Exsultate, jubilate, motetti sopraanolle ja orkesterille KV 165 16 min

Lisätiedot

Rytmiset avaimet Rytmiikka 1 KZXAB14

Rytmiset avaimet Rytmiikka 1 KZXAB14 Rytmiset avaimet Rytmiikka 1 KZXAB14 Roy Eldridge 2007 Jere Laukkanen Rytmiset avaimet Rytmiset avaimet ovat rytmiikan perustana olevia rytmikuvioita, joita melodian ja/tai perkussiivinen rytmi heijastavat.

Lisätiedot

8.11. TORSTAISARJA 4. VÄLIAIKA 20 min. Krzysztof Urbański, kapellimestari Lisa Milne, sopraano. Olivier Messiaen: Poèmes pour Mi

8.11. TORSTAISARJA 4. VÄLIAIKA 20 min. Krzysztof Urbański, kapellimestari Lisa Milne, sopraano. Olivier Messiaen: Poèmes pour Mi 8.11. TORSTAISARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Krzysztof Urbański, kapellimestari Lisa Milne, sopraano Olivier Messiaen: Poèmes pour Mi 27 min I Action de graces (Kiitos) II Paysage (Maisema) III La maison

Lisätiedot

John Adams: Short ride in a fast machine. John Adams: Scheherazade.2, draamallinen sinfonia viululle ja orkesterille, ensi kertaa Suomessa

John Adams: Short ride in a fast machine. John Adams: Scheherazade.2, draamallinen sinfonia viululle ja orkesterille, ensi kertaa Suomessa 8.1. PERJANTAISARJA 7 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Leila Josefowicz, viulu John Adams: Short ride in a fast machine 6 min John Adams: Scheherazade.2, draamallinen sinfonia viululle

Lisätiedot

26.9. PERJANTAISARJA 2

26.9. PERJANTAISARJA 2 26.9. PERJANTAISARJA 2 Musiikkitalo klo 19.00 Thomas Zehetmair, kapellimestari ja viulusolisti György Ligeti: Ramifications Robert Schumann: Viulukonsertto a-molli op.129 8 min 31 min I Nicht zu schnell

Lisätiedot

25.1. PERJANTAISARJA 9

25.1. PERJANTAISARJA 9 25.1. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 WITOLD LUTOSLAWSKI 100 VUOTTA Hannu Lintu, kapellimestari Peter Jablonski, piano Emma Vähälä, viulu Christoffer Sundqvist, klarinetti Magnus Lindberg: Away

Lisätiedot

Tässä konsertissa on käytössä Tampere Filharmonian barokkijousikokoelma. Jouset on tehnyt Luis Emilio Rodriguez Carrington.

Tässä konsertissa on käytössä Tampere Filharmonian barokkijousikokoelma. Jouset on tehnyt Luis Emilio Rodriguez Carrington. 17.1. TORSTAISARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 Laura Vikman ja Hannu Vasara, konserttimestarit Jukka Rautasalo, soolosello ja gamba Tässä konsertissa on käytössä Tampere Filharmonian barokkijousikokoelma.

Lisätiedot

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987)

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Kristiina Junttu Syntymäaika: 18.06.1968 Ammatti: pianisti, pianonsoitonopettaja Koulutus: Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Opinnot Sibelius Akatemian Solistisella

Lisätiedot

f i n l a n d säännöt

f i n l a n d säännöt finland säännöt säännöt i Kansainvälinen sellotapahtuma ry järjestää 16. 27.4.2013 kansainvälisen Paulon sellokilpailun. Kilpailu on avoin kaikkia kansallisuuksia edustaville sellisteille, jotka ovat syntyneet

Lisätiedot

Jean Sibelius: Pohjolan tytär 15 min Jean Sibelius: Rakastava 12 min. Aulis Sallinen: Kamarimusiikki 7 Cruselliana op. 98 20 min

Jean Sibelius: Pohjolan tytär 15 min Jean Sibelius: Rakastava 12 min. Aulis Sallinen: Kamarimusiikki 7 Cruselliana op. 98 20 min Okko Kamu, kapellimestari Hanna-Kaarina Heikinheimo, huilu Jorma Valjakka, oboe Tuulia Ylönen, klarinetti Jussi Särkkä, fagotti Jukka Harju, käyrätorvi Jean Sibelius: Pohjolan tytär 15 min Jean Sibelius:

Lisätiedot

To 5.3.2015 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Paljon onnea Sibeliustalo 15 vuotta!

To 5.3.2015 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Paljon onnea Sibeliustalo 15 vuotta! To 5.3.2015 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Paljon onnea Sibeliustalo 15 vuotta! Okko Kamu, kapellimestari Tuomas Ylinen, sello Jean Sibelius: Dryadi op. 45 nro 1 Sergei Prokofjev: Sinfonia concertante

Lisätiedot

Kansainvälinen Crusell-oboekilpailu

Kansainvälinen Crusell-oboekilpailu Kansainvälinen Crusell-oboekilpailu Uusikaupunki, 27.7. - 1.8.2014 1 Crusell-seura järjestää Uudessakaupungissa 27.7.-1.8.2014 Kansainvälisen Cruselloboekilpailun, johon voivat osallistua vuonna 1984 tai

Lisätiedot

Hannu Lintu, kapellimestari Paavali Jumppanen, piano. Karol Szymanowski: Konserttialkusoitto E-duuri op. 12 13

Hannu Lintu, kapellimestari Paavali Jumppanen, piano. Karol Szymanowski: Konserttialkusoitto E-duuri op. 12 13 Hannu Lintu, kapellimestari Paavali Jumppanen, piano Karol Szymanowski: Konserttialkusoitto E-duuri op. 12 13 Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 5 Es-duuri op.73 36 Keisarikonsertto I Allegro II

Lisätiedot

Claude Debussy: La Mer

Claude Debussy: La Mer 21.11. PERJANTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Olli Mustonen, piano Claude Debussy: La Mer 23 min I De l aube a midi sur la mer (Merellä aamunkoitosta keskipäivään) II Jeux

Lisätiedot

Maurice Ravel: Pianokonsertto G-duuri I Allegramente II Adagio assai III Presto

Maurice Ravel: Pianokonsertto G-duuri I Allegramente II Adagio assai III Presto 16.1. PERJANTAISARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Boris Berezovski, piano Maurice Ravel: Pianokonsertto G-duuri I Allegramente II Adagio assai III Presto 22 min VÄLIAIKA 20 min

Lisätiedot

Päiväys Hakija Avustuksen käyttötarkoitus Anottu Ehdotus Päätös Lisätietoja

Päiväys Hakija Avustuksen käyttötarkoitus Anottu Ehdotus Päätös Lisätietoja 30.8.2013 Cederberg Petteri Taiteelliseen työskentelyyn 3000 0 0 Apuraha vuoden kestävään työskentelyyn, tavoitteena on suunnitella ja valmistaa piirrosanimaatiosarjan kolmas ja viimeinen osa. Projektiin

Lisätiedot

W. A. Mozart: Pianokonsertto nro 24, c-molli K 491 30 min 1. Allegro 2. Larghetto 3. Allegretto

W. A. Mozart: Pianokonsertto nro 24, c-molli K 491 30 min 1. Allegro 2. Larghetto 3. Allegretto 11.9. PERJANTAISARJA 1 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Murray Perahia, piano Anton Webern: Kuusi kappaletta orkesterille op. 6a I Etwas bewegt II Bewegt III Zart bewegt IV Langsam (Marcia

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Piano. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Piano. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Piano Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

To 12.3.2015 klo 19 Sibeliustalo NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI

To 12.3.2015 klo 19 Sibeliustalo NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI To 12.3.2015 klo 19 Sibeliustalo NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI Esa Heikkilä, kapellimestari Carl Maria von Weber: Fritz Kreisler: Alkusoitto oopperaan Oberon (Adagio sostenuto) Preludi ja Allegro sol. Jenna

Lisätiedot

Kanteleen vapaa säestys

Kanteleen vapaa säestys Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat

Lisätiedot

Johann Georg Pisendel: Sinfonia B-duuri 11 min. Wilhelm Friedemann Bach: Adagio ja fuuga d-molli Fk 65

Johann Georg Pisendel: Sinfonia B-duuri 11 min. Wilhelm Friedemann Bach: Adagio ja fuuga d-molli Fk 65 Andrew Manze, kapellimestari Johann Georg Pisendel: Sinfonia B-duuri 11 min I Allegro di molto II Andantino III Tempo di menuet Wilhelm Friedemann Bach: Adagio ja fuuga d-molli Fk 65 I Adagio II Fuuga

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Torstaina 23.4.2015 klo 19 Madetojan sali

Torstaina 23.4.2015 klo 19 Madetojan sali Torstaina 23.4.2015 klo 19 Madetojan sali Torstaina 23.4.2015 klo 19 Madetojan sali Johannes Gustavsson, ohjaaja Atso Almila, seremoniamestari Sikri Lehko, saksofoni Edward Ananian-Cooper, kapellimestari

Lisätiedot

Muuta RSOn mukana Musiikkitaloon 2011! Radion sinfoniaorkesteri. RSO radiossa ja verkossa. RSO televisiossa. Hei mennääx RSOn keikalle?!

Muuta RSOn mukana Musiikkitaloon 2011! Radion sinfoniaorkesteri. RSO radiossa ja verkossa. RSO televisiossa. Hei mennääx RSOn keikalle?! 1 2010 2011 2 3 5 41 42 43 46 47 48 49 54 64 75 Kuulijalle Konsertit Muuta RSOn mukana Musiikkitaloon 2011! Ylikapellimestari Sakari Oramo Radion sinfoniaorkesteri RSO radiossa ja verkossa RSO televisiossa

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari Christoffer Sundqvist, klarinetti Kullervo Kojo, klarinetti Anu Komsi, sopraano

Sakari Oramo, kapellimestari Christoffer Sundqvist, klarinetti Kullervo Kojo, klarinetti Anu Komsi, sopraano Sakari Oramo, kapellimestari Christoffer Sundqvist, klarinetti Kullervo Kojo, klarinetti Anu Komsi, sopraano Peter Eötvös: Levitation, ek Suomessa 19 min VÄLIAIKA 15 min Gustav Mahler: Sinfonia nro 4 G-duuri

Lisätiedot

7.3. KESKIVIIKKOSARJA 12

7.3. KESKIVIIKKOSARJA 12 7.3. KESKIVIIKKOSARJA 12 Musiikkitalo klo 19.00 Ernest Martinez-Izquierdo, kapellimestari Ilari Angervo, alttoviulu Maurice Ravel: Narrin aamulaulu Matthew Whittall: Alttoviulukonsertto The heaven that

Lisätiedot

5. Huilu. Huilun peruskurssi 1/3 (SML 1991) Huilun peruskurssi 2/3 (SML 1991)

5. Huilu. Huilun peruskurssi 1/3 (SML 1991) Huilun peruskurssi 2/3 (SML 1991) 5. Huilu Huilun peruskurssi 1/3 (SML 1991) 2) kaksi etydiä, joista soitetaan lautakunnan valitsema 3) kaksi sävellystä (ohjelmistoluettelon n:o 7 osastosta 3 tai 5) tai sonaatin nopea ja hidas osa 4) prima

Lisätiedot