TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2019

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2019 Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 Sisällys 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Talouden kehitys Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys Normiohjaukseen perustuvat muutokset Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu Tuottavuusohjelman toteuttaminen Kehittäminen Koulutus Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kuntayhtymän henkilöstö Riskit Ympäristötekijät Sisäinen valvonta Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Kuntayhtymän tase Kokonaistulot ja -menot Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Lapin sairaanhoitopiiri Sairaanhoito Hoitotyö Tulosalueiden ulkoiset toimintakatteet Tavoitteiden toteutuminen Keskushallinto Medisiinisen hoidon tulosalue Operatiivisen hoidon tulosalue Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Mielenterveys- ja päihdepalvelut Sairaanhoidollisten tukipalvelujen tulosalue

3 2.3.7 Tukipalvelut Projektit Muonion Enontekiön perusterveydenhuolto Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Taseen ulkopuoliset vastuut Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Sairaanhoitopiirin julkaisut ja tutkimustoiminta LSHP LKS LPSHP OYS OYS-erva STM Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Oulun yliopistollinen sairaala Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue Sosiaali- ja terveysministeriö Kansikuva: Lapin keskussairaalan laajennushanke: Pysäköintitalo, rakennustyöt alkoivat syksyllä

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuosi 2019 oli Lapin sairaanhoitopiirin 29. toimintavuosi. Synnytysten määrä oli historiallisen alhainen ja johti alkuvuodesta 2019 poikkeuslupahakemukseen synnytystoiminnan jatkamiseksi. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kariutui jälleen. Pitkään suunniteltu Lapin keskussairaalan laajennus käynnistyi, kun pysäköintitalon rakentaminen aloitettiin kesällä. Poimintoja vuoden 2019 toiminnasta Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kariutui jälleen. Eduskuntavaalikaudella valmisteltiin maakuntauudistusta ja siihen yhdistettyä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Maakuntauudistuksen ja maakuntien toiminnan käynnistämisen esivalmistelu käynnistyi kesällä Tuolloin tarkoituksena oli, että uudet maakunnat aloittavat toimintansa lukien. Maakunta- ja sote-uudistuksen aikataulu muuttui useaan kertaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi kesäkuussa 2017, että valinnanvapauslainsäädäntöä koskeva hallituksen esitys tulee valmistella uudelleen. Hallitus päätti tuolloin jatkaa ja maakunta- ja sote-uudistusta niin, että uudistus olisi tullut voimaan vuoden 2020 alussa. Kesäkuussa 2018 perustuslakivaliokunta edellytti useita merkittäviä muutoksia uudistuksen aikatauluun. Hallitus päätti jatkaa valmistelua siten, että uudistus olisi tullut voimaan vuoden 2021 alussa. Uudistus kaatui maaliskuussa 2019 ongelmiin ns. valinnanvapauden yhteensovittamisessa perustuslain edellyttämien riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa ja lopulta Sipilän hallituksen eroon. Rinteen ja Marinin hallituksen ohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Myös pelastustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi. Itsehallinnollisia maakuntia on 18. Sairaanhoitopiirin työntekijöitä oli keväällä maakuntavalmistelussa päätoimisesti ja osa-aikaisesti sekä eri työryhmien ja vapaaehtoisen väliaikaisen valmistelutoimielimen jäseninä. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kokouksessa lokakuussa keskusteltiin vapaaehtoisen sote-kuntayhtymän perustamisesta sairaanhoitopiirin alueella. Kokouksessa päädyttiin kuitenkin odottamaan valtakunnallisia ratkaisuja. Muun sote-uudistuksen rinnalla on vuosien ajan valtakunnallisesti uudistettu myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä, järjestelmäarkkitehtuuria ja tietohallintoa. Sairaanhoitopiiri on ollut mukana kansallisessa UNA-yhteistyössä. Sen on tavoitteena mm. toteuttaa yksilö- ja väestötason asiakkuustiedot kokoava tiedonhallinta- ja integraatioratkaisu, UNA-ydin, palvelemaan niin sote- järjestäjä- kuin -tuottajatasonkin toimintaa. Vuoden lopulla perustettiin Esko Systems Oy omistamaan, hallinnoimaan ja kehittämään Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä useiden vuosien kehitystyön tuloksena syntynyttä Esko-potilastietojärjestelmää. Pitkäaikaisena Esko-järjestelmän käyttäjänä Lapin sairaanhoitopiiri liittyi Esko Systems Oy:n osakkaaksi. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (OYS-erva) erikoissairaanhoidon järjestämissopimus vuosille hyväksyttiin kesällä. Haasteita järjestämissopimuksen aikaansaamiselle aiheutti mm. ns. keskittämisasetus, jonka leikkaustoimintaa koskevat lukumäärävaatimukset eivät täyty monin osin ervaalueen keskussairaaloissa. OYS-erva-alueen sairaanhoitopiirit perustivat Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunnan, jonka markkinointinimeksi otettiin TERVIA. Osuuskunnan tavoitteeksi on kirjattu turvata erikoissairaanhoidon palvelut ja päivystysvalmius koko pohjoisen Suomen alueella. Osuuskunnalle perustetun tytäryhtiön TERVIA osaajat Oy:n tarkoitus on jakaa erikoislääkäriosaamista erva-alueen sairaaloiden kesken. LKS:ssa hoidettiin vuonna 2018 vain 859 synnytystä, mikä on huomattavasti alle päivystysasetuksen edellyttämän vähintään noin 1000 synnytystä vuodessa. Yhtymähallitus päätti helmikuussa hakea poikkeuslupaa synnytystoiminnan jatkamiselle. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi kesäkuussa kuntayhtymälle luvan synnytystoiminnan jatkamiseen LKS:ssa asti. Synnytysten määrä vuonna 2019 oli 926. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko vieraili alkuvuodesta LKS:ssa tutustuen mm. synnytystoimintaan sekä sairaalan laajennushankkeeseen. 4

5 Yhtymävaltuusto päätti marraskuussa 2018, että Lapin keskussairaalan laajennusta ryhdytään toteuttamaan ja STM päätti valtuuston kokouspäivänä myöntää hankkeelle poikkeusluvan. Laajennus sisältää sairaalaapteekin ja ns. kuuman sairaalan (päivystyspoliklinikka, leikkaussalit sekä välinehuolto), psykiatrisen sairaanhoidon tilat sekä pysäköintitalon ja helikopterikentän. Investoinnin kustannusraami on yhteensä 138 M. Hankkeen toteutusmuoto on yhteistoiminnallinen allianssimalli. Sairaalan laajennuksen suunnittelua jatkettiin koko vuoden. Kehitysvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2018 ja toteutusvaiheen allianssisopimus helmikuussa Psykiatrisen sairaalan osalta päätettiin jatkaa kehitysvaihetta syksyyn 2020 saakka. Pysäköintitalon rakentaminen aloitettiin kesällä allianssista erillisenä KVR-urakkana. Laajennushankkeessa päätettiin noudattaa ns. prosenttiperiaatetta. Kustannusarviossa taidehankintoihin on varattu euroa, joka vastaa 0,36 % hankkeen kokonaisbudjetista. Taiteen edistämiskeskus Taike myönsi kesällä taidehankintoihin euron avustuksen. Laajennusosan pääsisäänkäynnin taideteoksesta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti Joonas Turusen teos Parantava voima. Taideteoskilpailun tarkoituksena oli löytää visuaalisesti ja sisällöllisesti kiinnostavia ehdotuksia pysyväksi taideteokseksi. Määräaikaan mennessä saapui 25 taideteosehdotusta. Nuorisopsykiatrian osasto siirtyi alkuvuodesta Lähteentieltä Vilkkaan. Lähteentiellä vapautunut kolmikerroksinen vuonna 1955 valmistunut rivitalo myytiin heinä-syyskuussa järjestetyllä sähköisellä huutokaupalla. Myyntipäätös sai lainvoiman ja kauppa toteutettiin alkuvuodesta Muurolan sairaala-alueella järvenrannalla sijainnut 1980-luvun alkupuolella rakennettu potilassauna tuhoutui tahallaan sytytetyssä tulipalossa kesällä. LKS:n ns. lastensairauksien siivessä ilmanvaihtokoneen uudistamisen yhteydessä tapahtui kesän aikana useita sadevesivuotoja, joiden aiheuttamat vauriot kuitenkin saatiin korjattua. Pysäköintitalon rakennustyömaa vähensi pysäköintipaikkoja LKS:n alueella. Sekä asiakkaiden että henkilökunnan pysäköinti muutettiin maksulliseksi loppukesästä. Kaksi viikkoa kestänyt postilakko vaikutti toimintaan marraskuussa. Syksyllä 2018 hyväksyttiin yhtymävaltuustossa tuottavuusohjelma ja sen toteuttamiseksi hallituksessa vuodelle 2019 toimenpideohjelma, joka sisälsi neljä konkreettista toimenpidettä: päivystysvalmiudesta aiheutuvien kustannusten kohdentaminen päivystysalkuisten palveluiden hintoihin, ajanvarauskeskuksen suunnittelu ja pilotointi, esimiesten valmennusohjelma sekä kirjaaminen ja raportointi kuntoon. Sairaanhoitopiirin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa jatkettiin mm. Hukkahaavi-koulutuksilla. Vuoden lopulla aloitettiin talouden sopeuttamisohjelman valmistelu. Talousarvioon 2020 kirjattiin 4,4 miljoonan euron sopeuttamistarve, jonka edellyttämät toimenpiteet suunniteltiin ja kirjattiin sopeuttamisohjelmaksi. Hallitus hyväksyi sopeuttamisohjelman helmikuussa Syksyllä valmistui Asiakkaan/ Potilaan parhaaksi; Näyttöön perustuvan hoitotyön toiminta-ohjelma vuosille Tietohallinnon ja kehittämisyksikön yhdistämistä selvitettiin ja joulukuussa tehtiin päätös yhdistymisestä alkaen. Radiologian vapaamuotoinen päivystys muutettiin aktiivipäivystykseksi kokeiluna syyskuusta alkaen. Kokemukset olivat toiminnan kannalta positiiviset, mutta kustannusvaikuttavuus jäi epäselväksi. Kokeilu jatkuu vuoden 2020 puolella. Vapaana annettu säteilylomakompensaatio muutettiin useiden vuosien keskustelujen jälkeen rahakompensaatioksi vuoden lopulla. Valtiovarainministeriö pidätti vuonna 2018 luottamushenkilöitä Kittilän kunnan luottamustoimista siihen saakka, kunnes heitä vastaan nostetut syytteet kunnanjohtajan erottamiseen liittyvässä asiassa on käsitelty lainvoimaisella tuomiolla toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Päätös koski mm. sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston jäseniä ja varajäseniä. Käräjäoikeuden tuomiot kesäkuussa olivat vapauttavia. Syyttäjä valitti asiasta hovioikeuteen, joten käräjäoikeuden tuomiot eivät saaneet lainvoimaa ja luottamustoimista pidättäminen jatkui koko vuoden. 5

6 Pohjoisten sairaalaorganisaatioiden Northern Health Across Borders -yhteistyö jatkui 10-vuotisjuhlaseminaarilla huhtikuussa Rovaniemellä. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten sairaalaorganisaatioiden edustajat ovat kokoontuneet säännöllisesti vuodesta 2008 alkaen. Marraskuulle 2018 suunniteltu 10- vuotisjuhlaseminaari siirtyi aikataulusyistä huhtikuulle Kaksipäiväseen juhlaseminaarissa oli mukana yli 30 osallistujaa eri maista. Seminaarissa esiteltiin terveydenhuollon toimintaa eri maissa, käytiin läpi yhteistyön historiaa ja tulevaisuuden avauksia sekä keskusteltiin digitalisaation käytöstä ja mahdollisuuksista. Vuonna 2015 allekirjoitettiin rajayhteistyötä koskeva puitesopimus, jonka keskeinen tavoite on parantaa väestön terveyttä sekä terveydenhuollon ja sairaanhoidon laatua Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisimmissa osissa rajayhteistyön keinoin. Yhteistyön käytännön organisointia varten on perustettu pieni sihteeristö, jonka työnantaja on Norrbottenin maakäräjät. Suomesta yhteistyössä mukana ovat Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit. Juhlaseminaarin lisäksi pidettiin mm. kaksi työkokousta Luulajassa. Taloudesta Lapin sairaanhoitopiirin vuoden 2019 tulos on 1,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen, tilikauden ylijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen on 1,3 miljoonaa euroa ja taseessa on ylijäämää 9,1 miljoona euroa. Talousarviolainojen määrä nousi 13,2 miljoonaan euroon. Sairaanhoitopiiri on tarvinnut myös lyhytaikaista lainaa kuntatodistuksin, joiden korko on ollut negatiivinen. Vuosikate 9,6 miljoonaa euroa oli poistoista 113,2 %. Investointimenot olivat 20,8 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 210,5 miljoonaa euroa ja kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,2 %. Toimintatuotot olivat 220,2 miljoonaa euroa ja niiden kasvu 3,3 %. Alustavien ennakkotietojen mukaan maan sairaanhoitopiirin toimintakulut kasvoivat vv keskimäärin 4,6 % ja toimintatuotot keskimäärin 4,8 %. Luvut eivät ole palvelurakenteista johtuen täysin vertailukelpoisia. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien maksamat erikoissairaanhoidon kustannukset olivat /asukas (ei sisällä ensihoitoa). Ne kasvoivat 48 /as eli 3,4 %. Kasvua voidaan pitää jäsenkuntien kannalta jonkin verran liian korkeana. Avohoitokäyntien määrä oli ja kasvoi edellisvuodesta 5,2 % (oma toiminta ilman ostopalveluja). Hoitopäivien määrä oli ja aleni edellisvuodesta 6,2 %. Hoitojaksojen määrä oli ja aleni edellisvuodesta 12,4 %. Tulevaisuudesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen valtakunnallinen uudistustyö on toistuvasti epäonnistunut. Jälleen kerran uudistus kaatui vain muutamaa viikkoa ennen eduskuntavaalikauden päättymistä. Nyt ongelmia oli etenkin ns. valinnanvapauden yhteensovittamisessa perustuslain edellyttämien riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Valtakunnan tasolla on toivottavasti viimein otettu opiksi siinä, että näin laaja uudistus on toteutettava erikseen yhdistämättä siihen muita mittavia uudistuksia, kuten kuntarakenneuudistus tai laajapohjainen maakuntauudistus. Sairaalan laajennusinvestointi vaatii paljon työtä tulevina vuosina. Investointi edellyttää merkittävää tuottavuuden lisäämistä, jotta se pysyy kuntien talouden kannalta kustannusneutraalina. Vuoden 2020 alkupuolella koronaviruksen Covid-19 aiheuttama infektiotauti on kehittynyt maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Maan hallitus totesi Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Valmiuslait otettiin käyttöön. Tilanne on poikkeuksellinen sekä terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvylle että taloudelle niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tätä kirjoittaessa on vaikea ennakoida, mitä on vielä edessä. Vuosi 2020 on joka tapauksessa aivan toisenlainen kuin mitä vuoden alkaessa osattiin odottaa. Kiitokset Kiitän sairaanhoitopiirin henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, jäsenkuntia, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä vuonna Maaliskuussa 2020 poikkeusoloissa Jari Jokela sairaanhoitopiirin johtaja 6

7 1.2 Kuntayhtymän hallinto Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatio 7

8 Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuusto vaalikaudella Jäsenkunta Kunnan valitsemat jäsenet (suluissa varajäsen) Kunnan yhteenlaskettu äänimäärä Enontekiö Aarne Kultima (Outi Kurkela) 2 Inari Kemijärvi Kittilä Kolari Muonio Anu Avaskari (Eeva Harmanen) Reijo Palokangas (Ritva Hirvelä) Pirjo Laurila (Suvi Nampajärvi) Kauko Jaakkola (Rainer Wahlsten) Merja Korva (Markku Mäkitalo) Raili Fagerholm (Vilho Molkoselkä) Ira Pääkkölä (Jenni Ritatörmä) Sakari Lipponen (Jyrki Rundgren) Kosti Hietala (Tapio Pieskä) Petteri Hirsikangas (Juha Niemelä) Pelkosenniemi Pekka Nyman (Anna-Maija Laukkanen) 1 Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Anna-Liisa Pasma (Markku Alaoja) Tapani Risku (Tuula Leinonen) Eila Seppänen (Tuija Suonnansalo) Pentti Korva (Pekka Oikarainen) Jouko Höyhtyä (Jonna-Maria Laivamaa) Tiina Torvinen (Viola Tarujärvi) Anitta Ylitörmänen (Raija Mommo) Hannu Ovaskainen (Pekka Kylmänen) Ari Karvo (Heikki Lindroos) Hilkka Kotila-Martti (Jaana Hoikka) Esko-Juhani Tennilä (Henri Ramberg) Päivi Alaoja (Tarja Hänninen) Asko Peuraniemi (Jorma Koskela) Jorma Kellokumpu (Kari Niemelä) Kari Davidsainen (Pertti Aska) (63) rajoitettu äänimäärä 43,75 Savukoski Raimo Haapakoski (Marja-Liisa Kelloniemi) 2 Sodankylä Tapio Hietala (Marja Kiuru) Mikko Pyhäjärvi (Hanna Riipi) Tuula Annala (Urpo Mokko) Utsjoki Pirjo Konttinen (Elle K. Aikio) Yhtymävaltuuston puheenjohtajana toimi Anitta Ylitörmänen, I varapuheenjohtajana Hilkka Kotila-Martti ja II varapuheenjohtajana Esko-Juhani Tennilä. Yhtymävaltuuston sihteereinä on toiminut vs. kehittämispäällikkö Kaisu Anttila, lähtien kehitysjohtaja Mikko Häikiö. Yhtymävaltuusto piti vuoden 2019 aikana kaksi kokousta, joista pöytäkirjaan merkittiin 23 pykälää. Valtiovarainministeriö päätti kuntalain 109 a :n 4 momentin perusteella pidättää 20 luottamushenkilöä Kittilän kunnan luottamustoimista siihen saakka, kunnes kyseisiä luottamushenkilöitä vastaan nostetut syytteet kunnanjohtajan erottamiseen liittyvässä rikosasioissa on käsitelty lainvoimaisella tuomiolla toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Päätös koski mm. Kittilän kunnan yhtymävaltuustoon valitsemia jäseniä ja varajäseniä. 8

9 Yhtymähallitus 2019 Varsinainen Toini Sanila, pj Sara Tuisku, vpj Sisko Koskiniemi Jarkko Kotilaine Elli-Marja Kultima Heikki Maaninka Riku Tapio Varajäsen Tapio Hietala Elina Rousu-Karlsen Eeva-Maija Väisänen Kauko Jaakkola Maija-Liisa Rautio Aino Kulpakko Mikko Lindroos Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Toini Sanila ja varapuheenjohtajana Sara Tuisku. Hallituksen sihteerinä toimi vs. kehittämispäällikkö Kaisu Anttila ja lähtien kehitysjohtaja Mikko Häikiö. Hallitus piti vuoden aikana 12 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 211 pykälää. Tarkastuslautakunta 2019 Jäsenet Sakari Lipponen, pj Jorma Kellokumpu, vpj Markku Lehtinen Anne Mäkelä Ira Pääkkölä Varajäsen Kosti Hietala Tarja Kaisanlahti Pekka Veisto Johanna Oksman, alkaen Minna Muukkonen Raili Fagerholm Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Sakari Lipponen ja varapuheenjohtajana Jorma Kellokumpu. Yhtymävaltuusto päätti pidättää Raili Fagerholmin tarkastuslautakunnan varajäsenen luottamustoimesta kuntalain 86 nojalla siihen saakka, kunnes häntä vastaan nostetut syytteet Kittilän kunnanjohtajan erottamiseen liittyvässä rikosasioissa on käsitelty lainvoimaisella tuomiolla toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi tilintarkastaja. Tarkastuslautakunta piti vuoden aikana 9 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 67 pykälää. Tilintarkastaja 2019 Hallinnon ja talouden tarkastuspalvelut on hankittu KPMG Julkishallinnon palvelut Oy:ltä. Vastuunalaisena tilintarkastajana on toiminut JHT, KHT Katri Hokkanen. 1.3 Talouden kehitys Tilastokeskuksen mukaan Suomen talous kasvoi vahvasti vuoden 2019 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä, mutta lyhyen aikavälin mallien perusteella kasvu näyttää lähes pysähtyneen vuoden viimeisellä neljänneksellä. Työllisyysasteen kasvu näyttää edelleen hidastuvan, mistä kertovat mm. alentuneet työllisyysodotukset. Työllisyysodotukset ovat laskeneet varsinkin teollisuudessa. Inflaatio vuonna 2019 oli 1,1 % ja bruttokansantuote kasvoi vuoden 2019 aikana 1,0 %:a. Kuntaliiton julkistamien tietojen mukaan kuntatalous näyttää vuoden 2019 tilinpäätösarvioiden valossa synkältä. Kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta, eli yhteensä 225 kuntaa teki vuonna 2019 negatiivisen tuloksen. Vuosikate heikkeni 13,4 prosenttia. Vuoden 2019 tilinpäätösarviot näyttävät uudella tavalla kahtia jakautuneen kuntakentän. Helsinki teki lähes 400 miljoonan euroa positiivisen tuloksen, kun taas muut isot kaupungit jäivät vahvasti miinukselle. Lähteet: Kuntaliitto, Tilastokeskus 9

10 1.4 Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys Normiohjaukseen perustuvat muutokset Keskittämisasetus Vuonna 2019 oleellisin normiohjauksen työkalu, joka vaikutti sairaanhoitopiirin toimintaan ja työnjakoon OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kesken, oli vuonna 2018 annettu ns. keskittämisasetus (Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä). Valtaosa asetuksen säätämistä työnjaon asioista oli käytännössä vähämerkityksellisiä Lapin keskussairaalan kannalta, mutta erityisvastuualueen sairaaloiden toimintaan vaikutuksia aiheutui tekonivelkirurgian, selkäleikkausten, paksusuolisyövän ja rintasyövän leikkaustoimintaan. Näitä toimenpiteitä säädetään sairaalakohtaisilla lukumäärävaatimuksilla, joita kaikilta osin ei Lapin keskussairaalakaan väestön tarpeiden pienuuden vuoksi täyttänyt. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus, joka valtuustossa hyväksyttiin, muotoili työnjaon kyseisten toimenpiteiden osalta niin, että sairaaloiden toiminta jatkui käytännössä ennallaan. Loppuvuodesta 2019 toimintaa selvitettiin valvojaviranomaisille ja saatiin tieto asetuksen muutoksen valmistelusta niin, että tiukempia linjauksia sairaanhoitopiirien väliseen työnjakoon ei edelleenkään tehty. Päivystysasetuksen (Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä) velvoitteiden mukainen synnytysten kokonaismäärä ei aivan täyttynyt vuonna 2019, mutta oli lähempänä 1000 synnytyksen rajaa kuin edellisenä vuonna. Toimintaa kuitenkin jatketaan STM antamalla luvalla. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, sote-uudistuksen valmistelu ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen valmistelu päättyi keväällä 2019 pääministeri Sipilän jätettyä hallituksensa eronpyynnön ja kansallisen valmistelun loputtua. Lapin valmistelussa kerättiin merkittävä määrä palvelujärjestelmää ja väestön palvelutarpeita koskevaa tietoa, jota on mahdollisuus hyödyntää edelleen palvelujen kehittämisessä. Terveydenhuoltolain 43 perusteella erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on kunnallisvaltuustokausittain laadittava erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Siinä sovitaan valtioneuvoston asetuksessa tarkemmin määrättävistä asioista. Merkittävää on, että lain mukaan sopimuksella on varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaan hoitoa antavassa yksikössä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat ja osaaminen. Sopimus saatiin pitkän valmistelun jälkeen hyväksyttyä kesäkuun valtuustoissa Sopimuksen sisällöstä valtaosa on hyvin toimivaa työnjakoa ja yhteistyötä, mutta edellä mainituista keskittämisasetuksen säätämistä kirurgisista toimenpiteistä ei saatu ohjaavia linjauksia sovittua. Sopimuksessa ei myöskään otettu kantaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin synnytysten jatkamiseen STM edellyttämällä tavalla, joten synnytysten jatkuminen Kemissä jäi vuoden 2019 jälkeen epävarmaksi, mutta jatkui käytännössä toistaiseksi Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu Lapin keskussairaalan laajennusta on suunniteltu jo useita vuosia. Laajennuksen toteutus käynnistyi vuonna 2019, kun pysäköintitalon rakentaminen alkoi Suunnittelun aikaisempia vaiheita Yhtymävaltuusto teki marraskuussa 2012 periaatepäätöksen tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta. Valmisteltu tilatarveselvitys hyväksyttiin keskussairaalan laajennuksen suunnittelun pohjaksi. Yhtymähallitus päätti syksyllä 2013 mm. hyväksyä laajennushankkeen aikataulusuunnitelman, hyväksyä hankesuunnitelman arkkitehtuurikilpailun pohjaksi sekä nimetä jäsenet arkkitehtuurikilpailun palkintolautakuntaan. 10

11 Arkkitehtuurikilpailu käynnistyi alkuvuodesta Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen jätettiin kaikkiaan 35 ehdotusta, joista viisi valittiin toiseen vaiheeseen. Kilpailun tulokset julkistettiin huhtikuussa Kilpailun voitti helsinkiläinen Verstas Arkkitehdit Oy. Arkkitehtuurikilpailun kilpailutehtävän tilaohjelma oli n brm2, jonka alustava kustannusarvio oli noin M. Yhtymävaltuusto päätti kesällä 2016, että Lapin keskussairaalan laajennuksen suunnittelua jatketaan arkkitehtuurikilpailun tulosten pohjalta valmistelemalla sairaalan toiminnan kannalta priorisoitu hankesuunnitelma. Valtuusto päätti vahvistaa pohjaksi suunnittelutyölle Lapin keskussairaalan laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa enintään 40 miljoonaa euroa. Päätöksen mukaan em. kustannusraamin lisäksi voidaan suunnitella sellaisia vuokrattavia tiloja, joiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset tulevat muun kuin sairaanhoitopiirin maksettaviksi. Valtuusto päätti edelleen asettaa tavoitteeksi, että toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään alentamaan lisärakentamisesta aiheutuvaa kustannusten kasvua. Päätöksen mukaan sairaala-apteekin uusien tilojen suunnittelu tulee käynnistää heti kun se suunnittelun kokonaisuuden kannalta on mahdollista, mutta muun laajennuksen kuin sairaala-apteekin osalta valtuusto päättää erikseen suunniteltavan laajennuksen keskeisestä sisällöstä. Lapin keskussairaalan uusien tilojen ja tilaratkaisujen mahdollistaman toiminnan muutoksen suunnittelua varten sairaanhoitopiiriin rekrytoitiin toiminnan muutoksen suunnittelusta vastaavan projektin johtaja vuonna Projektinjohtajan johdolla valmisteltiin Lapin keskussairaalan alueelle sijoittuviin palveluihin Inhimillisesti tehokas uusi sairaala (ITU) 2022 toimintakonsepti. Työssä tukeuduttiin mm. alueen yhteiseen sotevalmisteluun ja järjestämissuunnitelmatyöhön sekä erillisiin työpajoihin, alatyöryhmiin ja konsulttiselvityksiin. Hallituksen vuode 2016 lopulla hyväksymässä toimintakonseptissa kuvataan uudistuvan sairaalan toimintaprosessit ylätasolla sekä tärkeimmät kehittämiskohteet, joilla mm. tavoitellaan kustannusten hillintää sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamista. Vuoden 2016 lopulla rekrytoitiin laajennushankkeelle tekninen projektinjohtaja. Priorisoitu hankesuunnitelma valmisteltiin alkuvuoden 2017 aikana. Kärkeen nostettiin sairaala-apteekin lisäksi laajan päivystyksen sairaalalle välttämättömät ns. kuuman sairaalan toiminnat (mm. päivystyksen tilat sekä leikkaussalien uusiminen), psykiatrian osastojen siirto Muurolasta yleissairaalan yhteyteen sekä pysäköintitalo ja mahdolliset pesulatilat. Valtuusto vahvisti pohjaksi suunnittelutyölle laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa yhteensä enintään 85 M. Päätöksellä ei sitouduttu investoinnin toteuttamiseen, vaan toimivaltainen päätöksentekijä tekee mahdollisen investointipäätöksen erikseen. Valtuusto päätti edellyttää, että investoinnin laajuutta ja kustannustasoa arvioidaan uudelleen, mikäli erikoissairaanhoidon työnjaon muutoksista aiheutuu olennaisia muutoksia priorisoituun hankesuunnitelmaan. Lisäksi valtuusto asetti tavoitteeksi, että investoinnin myötä toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään merkittävästi alentamaan toimintakustannuksia ja/tai niiden kasvua. Valtuuston päätöksessä todetulla tavalla toiminnallisten prosessien suunnittelu aloitettiin kesällä 2017 ja sen jälkeen porrastetusti arkkitehti- ja konseptisuunnittelu. Vuonna 2018 laajennushankkeeseen rekrytoitiin projektinjohtajan lisäksi määräaikaisina hankintakoordinaattori, logistiikka-asiantuntija ja suunnittelukoordinaattori. Yhtymävaltuusto päätti marraskuussa 2018, että Lapin keskussairaalan laajennusta ryhdytään toteuttamaan edellyttäen, että sosiaali- ja terveysministeriö myöntää hankkeelle poikkeusluvan. STM päätti valtuuston kokouspäivänä myöntää poikkeusluvan LKS:n peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeeseen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat poikkeuslupapäätöksessä 118 miljoonaa euroa. Poikkeuslupapäätöksessä mainittujen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin kohdistuvien investointien lisäksi yhtymävaltuuston päätökseen sisältyy pysäköintitalon rakentaminen sekä muita osia, jotka eivät muina kuin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksina vaadi poikkeuslupaa. Valtuusto päätti vahvistaa kustannusraamiksi yhteensä 138 M. Investointi toteutetaan sairaanhoitopiirin taseeseen, ellei erikseen toisin päätetä. Hankkeen toteutusmuoto on yhteistoiminnallinen ns. allianssimalli. 11

12 Hankkeen eteneminen vuonna 2019 Määräaikaisen suunnitteluylilääkärin virka täytettiin osa-aikaisena vuoden 2019 puolella. Toiminnalliseen suunnitteluun osallistui useita muitakin työntekijöitä koko- ja osa-aikaisena. Laajennuksen suunnittelua jatkettiin koko vuoden. Kehitysvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2018 ja toteutusvaiheen allianssisopimus helmikuussa Psykiatrisen sairaalan osalta päätettiin jatkaa kehitysvaihetta syksyyn 2020 saakka. Pysäköintitalon rakentaminen aloitettiin kesällä allianssista erillisenä KVR-urakkana. Laajennushankkeessa päätettiin noudattaa ns. prosenttiperiaatetta. Kustannusarviossa taidehankintoihin on varattu euroa, joka vastaa 0,36 % hankkeen kokonaisbudjetista. Taiteen edistämiskeskus Taike myönsi kesällä taidehankintoihin euron avustuksen. Laajennusosan pääsisäänkäynnin taideteoksesta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti Joonas Turusen teos Parantava voima. Taideteoskilpailun tarkoituksena oli löytää visuaalisesti ja sisällöllisesti kiinnostavia ehdotuksia pysyväksi taideteokseksi. Määräaikaan mennessä saapui 25 taideteosehdotusta. Muurolan sairaala-alue Muurolan sairaala-alueella sairaalakäytöstä vapautuneissa tiloissa on vuokralaisina sote-alan yrityksiä. Selkeitä suunnitelmia sairaala-alueen ja sen kiinteistöjen tulevasta käytöstä ei vielä ole. Yhtymävaltuusto on jo vuonna 2015 oikeuttanut hallituksen valmistelemaan Muurolan sairaalakiinteistön ja -alueen myyntiä Tuottavuusohjelman toteuttaminen Tuottavuusohjelman toimeenpanoa jatkettiin vuoden 2019 aikana viiden kehittämisalueen kautta. 1. Kilpailukyvyn ja kilpailuedun jatkuva parantaminen Tuottaa turvallisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluita. Potilaiden hoitoon pääsy on sujuvaa ja hoidolla vastataan potilaan omiin tarpeisiin. Tyytyväiset asiakkaat levittävät sairaalan hyvää mainetta. 2. Johtamisen kehittäminen Meidän hyvä johtaminen on yhdessä määritelty ja jokainen esimies tietää tehtävänsä vastuineen ja valtuuksineen sekä johtamansa yksikön tavoitteet. Johtamisen tuki työkaluineen ja osaamisineen tarjotaan ja johtamisosaamista kehitetään koko ajan. 3. Henkilöstön hyvinvoinnin jatkuva parantaminen Henkilöstö on motivoitunut ja sitoutunut työhönsä ja asiakkaiden hyvään palveluun. Heillä on aito mahdollisuus osallistua oman työnsä ja yksikön toiminnan kehittämiseen. 4. Laajan päivystyksen sairaalan turvaaminen Väestön tarpeiden sekä sairaalan mahdollisuuksien ja velvollisuuksien muuttuessa osaajien allokointi yksiköihin ja toimintaan on tarkoituksenmukainen. Riittävä osaaminen koko sairaalassa on varmistettu. Akuuttilääketieteen ja päivystystoiminnan erityisosaamisen tarpeet on huomioitu. Päivystysalkuisen toiminnan prosessit ovat sujuvat ja sairaalan muu toiminta on tuotteistettu kilpailukykyiseksi markkinatoimijoihin verrattuna 5. Toiminnan ja palvelujen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen Potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa on sujuvampaa digitalisaation avulla. Terveydenhuollon ammattilaisten päätöksenteko on laadukasta digitalisaation keinoin tuettuna. 12

13 1.4.4 Kehittäminen Yhteenveto vuoden 2019 hankkeista Käyttötaloushankkeiden taloustoteumat ovat 4.2 tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot. Kehittämisaihion/ projektin nimi LSHP:n tietojohtamisen jatkokehityshanke (LapTi) Kehittämisen tavoite Resurssit/toteutus Kehittämisen tulokset keskitetty tietojohtamisen kokonaisratkaisu tiedolla johtamisen ja - tekemisen mahdollistaminen sertifioidun, lääkintälaitteita koskevan ISO laatujärjestelmän käyttöönottamisen CE-merkinnän hankkimiseksi tietovarastolle, keinoälyn ja robotiikan kehittämiseksi sekä käyttöönottamiseksi kliinisen päätöksenteon tueksi ja tiedolla johtamisen avuksi Projektipäällikkö Projektisuunnittelija Projektisuunnittelija Projektisuunnittelija Asiantuntija Palveluiden ostot: Asiantuntija LapIT Konsultaatiopalvelujen ostot Kaira- portaali (tiedolla johtamisen palvelu) tuotantokäytössä Lapin sairaanhoitopiirissä. Esimiehiä koulutettu Kairan käyttöön. ISO13845-laatujärjestelmän CEmerkintä saatiin. Sairaala Sote-kuntoon hanke Prosessien kehittäminen Johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehittäminen Organisaatiomuutoksen toteuttamisen tukeminen Selkä kantaa Luokitteluun perustuva alaselkäkipupotilaiden hoitomalli perusterveydenhuollossa Uniapnean etädiagnisointihankkeen jalkauttaminen LSHP:n alueen kuntiin Projektisuunnittelija Tutkimushoitaja Ostopalvelut Lapin sairaanhoitopiirin esimiesten valmennusohjelman valmistelua jatkettiin. Osaamisen kehittämistä toteutettiin mm. esimiesfoorumin muodossa ja erilaisin täydennyskoulutuksin. Hanke eteni hankesuunnitelman mukaisesti. Uniapnea-etädiagnisointi-hanke laajeni alueella. Puheentunnistus ja Sihtekin mobiiliprojekti Puheentunnistuksen käyttöönoton selvittely ja käyttöönotto pilottiyksiköissä Projektityöntekijä Puheentunnistuksen käyttöönotto ei ole edennyt suunnitelmien mukaisesti. KANTA Kanta-käyttöönotot projektipäällikkö Kantaan liittyvät käyttöönotot toteutuneet pääosin suunnitellusti. Rekrytointihanke lääkäreiden rekrytointimallin luominen projektipäällikkö Hankkeessa päädyttiin keskittymään lääkärirekrytoinnin kehittämiseen. Hankkeen aikana osallistuttu lääkärirekrytointitapahtumiin, kehitetty rekrytointiviestintää ja suunniteltu keskussairaalan ja Rovaniemen kaupungin lääkärirekrytointimallia. Päivystys pirttiin pirttipäivystyksen asiakkaista 80 % saa tarvitsemansa avun joutumatta päivystykseen kotihoidon/palveluasumisen asukkaiden päivystyskäyntien vähentäminen kustannusvaikuttava toiminta asiakkaan ja toimintakustannusten kannalta hyvä palvelukokemus jokaiselle potilaalle ja asiakkaalle. yksikkö pystyy toiminnallaan vastaamaan ensihoitotehtävien määrän lisääntymiseen siten, etteivät muiden Rovaniemen alueen ensihoitoyksiköiden tehtäväsidonnaisuudet nouse pilotin aikana Hoidonvaraus-keskus ajanvarausten keskittäminen asiakkaalle mahdollisuus ajan perumiseen, vaihtoon ja tulevaisuudessa ajan varaamiseen 3 ensihoitajaa yhteinen hanke Rovaniemen kaupungin kanssa projektisuunnittelija Päivystys pirttiin-toimintamallia kehitettiin kuluneen vuoden aikana. Toimintamallin mukaista palvelua toteutettiin Rovaniemen kaupungin alueella. Toiminta jatkuu hankkeena Hoidonvarauskeskuksen toimintamalli suunniteltiin ja pilotoitiin vuoden aikana. Aloitettiin hoidonsuunnittelukeskuksen toimintamallin suunnittelu. 13

14 Antti-anestesiajärjestelmän käyttöönotto Anestesiakertomusjärjestelmän käyttöönotto projektisuunnittelija Sairaanhoitaja Projekti eteni pääosin projektisuunnitelman mukaisesti, mutta anestesiakertomusjärjestelmän käyttöönotto siirtyi alkuvuoteen Digituki-hanke digituen verkoston luominen kansalaisille ja ammattilaisille tuen toimintamallin luominen Päivystysapu Valtakunnallisesti yksi yhtenäinen puhelinnumero, jota kautta puhelu yhdistyy alueellisesti kiireelliseen puhelinneuvontaan Recovery-hanke Otetaan käyttöön Recoverytoimintamalli uutena yhteisenä työvälineenä asiakkaiden/potilaiden kohtaamisessa Kehitetään ja laajennetaan Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueella kuntoutustyöparitoimintaa. Kehitetään Lapin sairaanhoitopiirin virtuaalisia palveluja Kehitetään mielenterveys- ja päihde- ja sosiaalipalveluista tiedottamista projektikoordinaattori ostopalvelut hanketta koordinoi Väestörekisterikeskus projektisuunnittelija sairaanhoitaja projektikoordinaattori (100 %) Lapin yliopiston koordinoima hanke, LSHP osatoteuttajana Lapin alueelle luotiin digitukiverkosto eri toimijoiden välille. Luotiin jatkosuunnitelma ja jatkohankehakemus vuodelle Jatkohankkeen toteuttaa ja koordinoi sovitusti Poske. Hanke ei käynnistynyt. Hanke eteni pääosin suunnitelman mukaisesti. Digitaalisten palveluiden osalta kokeilujen toteutuksessa ja käyttöönotoissa viivästystä Koulutus Vuoden 2019 alueellisten koulutuksien suunnittelu perustui kesäkuussa 2018 Lapin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehille tehtyyn koulutustarvekyselyyn. Lapin sairaanhoitopiirissä toteutettiin kehityskeskusteluin ja osaamisen arvioinnin kautta koostetun osaamisen kehittämisen suunnitelman mukaisia koulutuksia. Lapin sairaanhoitopiirin ammattilaisten täydennyskoulutuspäivät kertyivät valtakunnallisista ja kansainvälisistä koulutustilaisuuksista, alueellisista koulutuksista ja erikoisalameetingeistä sekä sairaanhoitopiirin omista sisäisistä koulutuksista ja kehittämisestä. Verkko-opiskelu ja simulaatiot ovat täydentäneet osaamisen kehittämistä. Alueellista koulutusta Lapin sairaanhoitopiirin alueellisia koulutuksia pidettiin noin 40. Osa koulutuksista oli 1-2 tuntia toisten alueellisten koulutuksien kestäessä kaksi päivää. Koulutuksia oli mm. allergiasta, astmasta ja siedätyshoidosta sekä tuberkuloositilanteesta Virossa ja Venäjällä. Terveyskeskuslääkäreiden koulutusmeetingejä toteutui viitenä iltapäivänä aiheina huimaus, gynekologia, dysfonia, kuolemansyyn selvittely ja kirurginen lähete. Alueellisia koulutuksia järjestettiin myös lapsen itsemääräämisoikeudesta, mielenterveyden ensiavusta, infektiotaudeista ja infektioiden torjunnasta, haavanhoidosta, kivunhoidosta, ensihoidosta, äitiyshuollosta ja naistentaudeista, laitoshuollosta, autismiymmärryksestä, toiminnallisista riippuvuuksista, kielijänteestä ja puheterapiasta, diabeteksesta, saattohoidosta, lasten lihavuuden ennaltaehkäisystä, seksuaalirikoksista, Parkinsonin ja sydänpotilaan hoidosta. Lapin koulutuskeskus Redu tarjosi sairaanhoitopiirille ja kunnille Office 365-koulutuksia maksuttomina valtioneuvoston rahoituksella lähi- ja skypeopetuksella. Sairaalan rakennustyöt vähensivät parkkitilaa ja johto linjasi, että ulkopuolisia osallistujia keräävät koulutustilaisuudet järjestetään muualla. Alueellisia koulutuksia pidettiinkin useita Rovaniemen kaupungissa. Mm. tästä johtuen kunnat osallistuivat Lapin sairaanhoitopiirin järjestämiin alueellisiin koulutuksiin etäyhteydellä vuonna 2019 vähän. Aktiivisimmat osallistujat etäkoulutuksiin löytyivät Kolarista (8 kertaa) ja Pellosta (7 kertaa). Muonio, Ranua ja Salla osallistuivat etänä koulutuksiin viisi kertaa. 14

15 Lapin sairaanhoitopiirin sisäistä koulutusta Keskussairaalan henkilöstö opiskeli sisäisinä koulutuksina mm. hoitoalan englantia kymmenenä iltana (30 t). Henkilökunnan kanssa rakennettiin vuorovaikutusta ja työyhteisötaitoja. Potilaiden siirtotilanteisiin koulutettiin hoitajia ja taksinkuljettajia. Turvallisuuskoulutuksina järjestettiin hätäensiapu- ja elvytyskoulutusta, uhka- ja väkivaltatilanteiden ennakointia ja kohtaamista, ergonomia- sekä alkusammutus 1 -koulutusta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueellisiin koulutuksiin osallistuttiin Lapin keskus-sairaalassa vuoden 2019 aikana videoteitse noin 22 kertaa. Tietoa Oysin koulutustarjonnasta laitettiin koulutustiedotteissa myös kuntiin. Verkko-opintoja Lapin sairaanhoitopiirissä ja sairaanhoitopiirin kunnissa Lapin sairaanhoitopiirissä Mediecon verkkokoulutuksista aktiivisimmin tilattiin eri lääkehoidon verkkokurssien tunnuksia (524) sekä ensihoidon tenttitunnuksia (162). Kunnissa lääkehoidon verkkokurssien tunnustilauksia tehtiin aktiivisesti Rovaniemellä, Sallassa, Sodankylässä, Ranualla Kemijärvellä ja Kittilässä (Taulukko 1.). Samat kunnat olivat aktiivisia lääkehoidon tunnustilauksissa myös vuonna Lapin sairaanhoitopiirissä Duodecimin Oppiportin verkkokursseja oli aloitettu kolmasosa edellisvuoteen verrattuna. Opintoja aloitettiin 2224, kun vuonna 2018 niitä aloitettiin 7099 kertaa. Suosituimmat kurssit olivat Elvytys (209), Biopankki (112), EKG:n perusteet ja tulkinta (108) sekä lasten hätätilanteet ja elvytys (81). Kirjojen artikkeliavauksia tehtiin erikoissairaanhoidossa kertaa. Lapin kuntien verkkokoulutuksien käyttö oli ollut yhteensä noin 1000 käynnin luokkaa vuonna Vuonna 2019 käyttö tuplaantui käyntien olleen yhteensä 2111 kertaa. Kirjojen artikkeliavauksia tehtiin vuoden 2019 aikana Aktiivisimmat Oppiportin käyttäjät (kurssin avaukset ja tentit) vuonna 2019 löytyvät Sallasta (596), Kolarista (406), Ranualta (278) ja Rovaniemeltä (259). Kunta Mediecon Mediecon Oppiportin verkkokurssien Potilasturvalli-suutta lääkehoito säteilysuojelu käyttö (avaukset + suoritukset) taidolla - verkkokurssin suoritukset Inari Kemijärvi Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Savukoski Pello Ranua Rovaniemi Salla Sodankylä Utsjoki Lapin keskussairaala Yhteensä Taulukko 1. Verkkokurssien tunnustilauksia ja suorituksia Lapin sairaanhoitopiirissä ja sairaanhoitopiirin kunnissa 2019 Potilasturvaportin hyviä koulutuskokonaisuuksia hyödynnettiin vuoden 2019 aikana melko vähän. Aktiiviset opiskelijat löytyivät Rovaniemeltä, Lapin keskussairaalasta ja Sodankylästä. Vuonna 2018 potilasturvaportti uudistui täysin, päivitystä odoteltiin ja opiskelu oli vähäistä. Vuonna 2019 opiskelu käynnistyi uudelleen, mutta vastuuhenkilöitä potilasturvaportin opiskelulinkin tallentamiseen ja henkilöstön opiskelun ohjaamiseen puuttui monesta kunnasta. Tietosuoja- ja tietoturvakurssit ovat päivittyneet vuoden 2019 aikana. Päivityksen aikana ne eivät ole olleet käytössä. 15

16 1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sosiaali- ja terveyspalvelujen valtakunnallisen rakenneuudistuksen päätyttyä maaliskuussa 2019 pääministeri Sipilän hallituksen eroon, päättyi valmistelu monialaisen maakunnan ja soten toteuttamisesta. Pääministeri Marinin hallituksen jatkaa eronneen pääministeri Rinteen hallituksen ohjelmaa ja sen mukaista 18 maakuntaan perustuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen valmistelua. Ratkaisuun liittyvän lainsäädännön odotetaan valmistuvan lausuntokierrokselle kesällä 2020 ja saatavan voimaan 2023 vuoden alusta niin, että itsehallinnolliset maakunnat tulisivat vastuullisiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjiksi valtion rahoituksella. Vuoden 2019 aikana ei uuden rakenteen valmistelua ole vielä alueellisesti käynnistetty. Vuonna 2018 käsitelty vapaaehtoisen sote-kuntayhtymän perustaminen Lapin sairaanhoitopiirin alueelle ei vuoden 2019 aikana edennyt. Näyttää siltä, että kunnat haluavat edelleen kansallisen valmistelun mukaista ratkaisua Lappiin eikä aktiivisuutta kuntayhtymään ole esiintynyt. Pohjois-Suomen alueella erityisosaajien kuten erikoislääkäreiden saatavuus on ollut joiltain osin hankalaa. Erikoislääkärikoulutuksen muutos on aiheuttanut epävarmuutta koulutukseen hakeutuvien lääkäreiden riittävyydestä pohjoisen sairaaloihin. Lisäksi lääketieteellisten tiedekuntien valintamenettelyn muutos on aiheuttanut sen, että pohjoisten sairaanhoitopiirien alueelta hakeudutaan lääkärikouluun etelämmäs ja Oulussa koulutettavien lääkäreiden kiinnostus pohjoisen sairaaloihin on aiempaakin epävarmempaa. OYS-ervan sairaanhoitopiirit perustivat 2019 virkalääkäreiden sairaaloiden välistä liikkuvuutta tukemaan tarkoitetun Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunnan, jonka toiminnan käynnistymisen valmistelu on vienyt loppuvuoden. Toiminnan odotetaan käynnistyvän alkuvuodesta Myöhemmin toiminnan laajentamista muihin ammattiryhmiin ja palveluihin harkitaan kokemusten perusteella. Yhtymävaltuusto on hyväksynyt sairaanhoitopiirin tulevan vuosien strategian osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Strategia perustuu neljään strategiseen valintaan, jotka ovat Lapin laajan päivystyksen sairaala ammattilaiset ihmisiä varten inhimillisesti tehokas sairaala vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja Sairaalan laajennusinvestointi vaatii paljon työtä tulevina vuosina. Investointi edellyttää merkittävää tuottavuuden lisäämistä, jotta se pysyy kuntien talouden kannalta kustannusneutraalina Vuoden 2020 alkupuolella koronaviruksen Covid-19 aiheuttama infektiotauti on kehittynyt maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Maan hallitus totesi Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Valmiuslait otettiin käyttöön. Tilanne on poikkeuksellinen sekä terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvylle että taloudelle niin Suomessa kuin kansainvälisestikin Kuntayhtymän henkilöstö Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä oli yhteensä 1785,5 virkaa ja tointa. Vakanssien määrä oli 3 enemmän kuin vuonna Yhtymähallituksen syyskuussa 2019 tekemällä päätöksellä logistiikka- ja materiaalipalvelujen tulosyksikköön perustettiin alkaen neljä uutta materiaalinhoitajan tointa yksikön toiminnan laajentumisesta johtuneen henkilöstöresurssivajeen korjaamiseksi. Talous- ja henkilöstöpalvelujen tulosyksiköstä lakkautettiin toimistopäällikön virka alkaen. 16

17 Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Huoltohenkilöstö ,5 226,5 230,5 Hallinto- ja toimistohenkilöstö Koko henkilöstö ,5 1782,5 1785,5 Vuoden 2019 lopussa vakinaisessa palvelusuhteessa oli 1597 ja määräaikaisessa palvelusuhteessa 501 henkilöä. Henkilöstömäärä on laskettu sairaanhoitopiirin palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärän perusteella. Osa-aikaista työtä teki 440 henkilöä, erilaisilla palkattomilla virka- tai työvapailla oli 556 henkilöä. Raportoinnin ulkopuolelle jäävät toimeksiantosuhteessa olevat sekä poliittiset luottamushenkilöt. Terveydenhuoltoalan työpaikoille tyypillisesti valtaosa kuntayhtymän viran- ja toimenhaltijoista on naisia. Naisten suhteellinen osuus koko työntekijämäärästä vuonna 2019 oli 79,55 %, (vuonna ,11 %). Sairaanhoitopiirin henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 43,8 vuotta. Keski-ikä oli edellisenä vuonna hieman korkeampi 43,9 vuotta. Naisten keski-ikä oli 44,2 vuotta (vuonna 2018 se oli 44,5) ja miesten keski-ikä nousi vuodesta 2018 ollen 42,3 vuotta. Määräaikaisia palvelusuhteita käytetään pääasiassa vakinaisen henkilöstön sairausloman ja perhevapaiden sijaisuuksiin sekä projektiluonteisiin tehtäviin. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vaihtelee kuukausittain. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osaaikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuodet 2019 Henkilötyövuodet 2019 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Muutos.vuodesta 2018 Henkilötyövuodet eri palvelussuhteissa Vuosityöntekijämäärät ammattiryhmittäin Yhteensä ,28 540, ,45 1,05 % 2049, Vakinaiset (2018) Lääkärit 89,15 (86,91) Hoito- ja tutkimushenkilöstö 1155,97 (1141,61) Huoltohenkilöstö 204,03 (202,60) Hallinto- ja toimistohenkilöstö 82,12 (78,01) Yhteensä 1 531,27 (1 509,13) Määräaikaiset (2018) 91,63 (91,46) 356,06 (356,51) 53,08 (52,37) 39,36 (40,44) 540,13 (540,78) 17 Yhteensä (2018) 180,78 (178,37) 1512,03 (1498,12) 257,11 (254,97) 121,48 (118,45) 2071,40 (2049,91) Määräaikaisten osuus prosentteina (2018) 50,68 (51,28) 23,54 (23,80) 20,64 (20,54) 32,40 (34,14) 26,08 (25,38)

18 Vuosityöntekijämäärä on laskettu siten, että työntekijöiden kokonaistyöaika on laskettu yhteen ja jaettu yhden henkilön vuotuista kokonaistyöaikaa vastaavalla tuntimäärällä. Lääkäreiden osalta määräaikaisten korkea osuus johtuu pääosin siitä, että erikoistuvien lääkäreiden virkasuhde on määräaikainen. Hallinto- ja toimistohenkilöstössä projektiluonteisten tehtävien lukumäärä on verraten suuri. Henkilöstön vaihtuvuus 2019 Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) on alla esitetty lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit on laskettu suhteuttamalla henkilöiden lukumäärä edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään (1590). Vakinaiset palvelussuhteet 2019 Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 128 8,05 % Päättyneet palvelussuhteet 139 8,74 % Vuoden aikana vakinaiseen palvelussuhteeseen otettiin 128 viranhaltijaa/työntekijää, joista hakumenettelyn kautta 70 viranhaltijaa/työntekijää. Ilman hakumenettelyä vakinaistettiin 58 työntekijää, jotka olivat pitkään hoitaneet työsopimussuhteista tehtävää. Vakinaiseen palvelussuhteeseen otetuista oli lääkäreitä 13, tutkimus- ja hoitohenkilöstöön kuuluvia 81, huoltohenkilöstöön kuuluvia 27 sekä hallinto- ja toimistohenkilökuntaan kuuluvia 7. Eläkkeelle siirtyneiden määrä eläkelajeittain Eläkelaji Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Yhteensä Osa-aikaeläke Vuonna 2019 kaikille eläkkeille siirtyneiden keski-ikä oli 61,2 vuotta eli hieman korkeampi kuin edellisvuonna. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 64,2 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi edellisvuoden 53,2 vuodesta 56,1 vuoteen. Kuntayhtymän henkilöstötiedoista 2019 on laadittu erillinen henkilöstökertomus. 18

19 1.7 Riskit Yhtymähallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan ja yhtymävaltuusto siihen sisältyvät riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallinta muodostaa olennaisen osan sairaanhoitopiirin johtamista, ohjausta sekä toimintaa. Riskienhallinnalla varmistetaan, että organisaation johtamis-, suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa on käytettävissä riittävästi tietoa organisaation olemassaoloa ja toimintaa uhkaavista riskeistä ja johdolla on käytettävissään kaikki tarpeellinen tieto merkittävistä riskeistä, suunnitelmat riskien hallitsemiseksi ja riittävät käsittelyjärjestelmät vahinkojen hoitamiseksi. Kuntayhtymässä toimii valmius- ja riskienhallintatyöryhmä (Varis), joka kokoontuu säännöllisin väliajoin käsittelemään mm. kuntayhtymän toiminnan riskienhallintaan liittyviä asioita ja niihin varautumista. Turvallisuuspäällikön yhtenä tehtävänä on riskienhallinnan yhteistyöstä ja organisoinnista huolehtiminen. Riskienhallinnan toimenpiteiden organisointiin, seurantaan ja raportointiin käytetään tietojärjestelmää, johon riskit kartoitetaan, kirjataan ja luodaan tunnistetuista riskeistä kuvaukset, arvioidaan riskien vaikutukset ja todennäköisyydet sekä määritetään hallintatoimenpiteet. Järjestelmän avulla saadaan riskeistä myös riskikarttoja ja raportteja, joiden avulla organisaation riskienhallintaa voidaan johtaa ja kehittää. Uusia valmius- ja varautumissuunnitelmia laadittiin ja olemassa olleita suunnitelmia päivitettiin. Suunnitelmien toimivuutta testattiin useissa valmiusharjoituksissa, joiden teemoina oli mm. suuronnettomuus ja kyberturvallisuus. Tavoitteena varmistaa tehtävien mahdollisimman hyvä hoitaminen ja palveluiden toimintavarmuus kaikissa tilanteissa. Kehittämisyksikön potilasturvallisuus ja laatu -tiimin yhtenä tehtävänä on edistää hoidon laatua ja riskienhallintaa sekä potilasturvallisuutta. Systemaattisella potilasturvallisuuspoikkeamien analysoinnilla puututaan ennalta ehkäisevästi potilaiden hoitoon liittyviin riskeihin. Turvallisuus- ja tietoturvallisuuspoikkeamista sekä läheltä piti -tilanteista raportoidaan ja kerätään tietoa keskitetysti. Vahinkotilastojen lisäksi seurataan läheltä piti -tilanteita ja turvallisuuspoikkeamia koskevia ilmoituksia sekä niiden käsittelyprosesseja. Voimassa olevien vakuutusten kattavuutta suhteessa riskeihin arvioitiin yhteistyössä vakuutusmeklarin kanssa, jonka asiantuntijuus on jatkossakin kuntayhtymän käytettävissä. Työntekijät on vakuutettu lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Lisäksi kuntayhtymä on vakuuttanut kiinteistöt ja irtaimen omaisuuden ja toimintaa mm. vastuiden ja toiminnan keskeytyksen osalta. Sairaanhoitopiirin toimintaan liittyvien koneiden ja laitteiden sekä tietojärjestelmien toimivuus ovat olennaisia potilaan turvallisessa hoidossa. Kuntayhtymässä investoidaan vuosittain yli kaksi miljoona euroa lääkintälaitteisiin tavoitteena, että käytettävissä ovat turvalliset ja asianmukaiset laitteet. Tietojärjestelmät vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja tukea, samoin sairaalaympäristön tekniikka. Järjestelmien, laitteiden ja sairaalaympäristön ylläpitämiseksi toimii 24/7 päivystys vikatilanteiden varalta. Talouteen liittyy mm. rahoituksen ja maksuvalmiuden riskejä. Niihin on varauduttu siten, että yhtymävaltuusto on päättänyt, millaisia rahoitusinstrumentteja kuntayhtymällä on käytettävissä selviytyä taloudellisista velvoitteista maksuvalmiuden tason vaihdellessa. 1.8 Ympäristötekijät Lapin keskussairaalan pääjäähdytyksen vapaajäähdytys osuus on vuodessa 8 kk eli jäähdytyksen vaatima energia saadaan 8 kuukauden ajan otettua ulkoilmasta ja säästetään sähkössä kompressorien käytössä. Jäähdytyslaitteistoon on kuluvana vuonna laajennettu 5 krs sydäntarkkailu ja natiivikuvantamistiloihin. Vuoden 2019 ilmanvaihtokoneiden uusinnat (8 kpl) ovat jatkuneet ja ne on toteutettu energiaa säästävillä suoravetokoneilla ja taajuusmuuttaja käytöillä. Vanhat koneet ovat olleet hihnavetoisia ja yksi nopeuskäyttöisiä. Samaa periaatetta on noudatettu mm. lasten osastojen ja RTG:n IV-koneiden toteutuksessa. Poistoilman puhalluksien uudistusten yhteydessä on asennettu kanaviin lämmön talteenottolaitteistoja. 19

20 Sairaalan valaistuksen muutoksia jatkuu edelleen jokaisessa tilamuutoksen yhteydessä, jolloin vanhat loisteputkivalaisimet korvataan led-valaisimilla. Valaistusmuutoksia on tehty kuluneen vuoden aikana n. 500 valaisimen osalta. Ympäristötekijät Lapin sairaanhoitopiirin ympäristöön kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat jätteiden ja viemärivesien mahdollisiin vaikutuksiin. Vaikutukset on minimoitu ympäristöviranomaisen hyväksymän jätehuoltosuunnitelman avulla. Jätteiden käsittely, säilytys sekä kuljetusjärjestelmät ovat hyväksytyn suunnitelman mukaisia. LSHP:n jäteryhmällä on valmistunut sairaalan jäteohjeet, jossa otetaan huomioon erilliset syntyväät jätejakeet ja niiden talteen kerääminen. LKS:n jätteiden keräämisen järjestelyt ja logistiikka o mukana yhdessä tulevan laajennushankkeen kanssa. Ongelmajätteet Kaikki ongelmajätteet, mm. lääkejätteet lähetetään Fortumin laitokseen Riihimäelle asianmukaiseen käsittelyyn. Kaatopaikalle menevä jäte lajitellaan erityisjätteisiin ja yhdyskuntajätteisiin. Erityisjätteet käsitellään ja haudataan kaatopaikalla (erityslupa vuodelle 2019 ja 2020). Yhdyskuntajätteet kuljetetaan Oulun jätteenpolttolaitokselle. Erityistartuntavaaralliset jätteet Erityistartuntavaarallisia jätteitä syntyy erittäin vähän ja ne desinfioidaan välittömästi jo sairaalassa. Muu infektoitutunut jäte tehdään ympäristölle vaarattomaksi ns. vanhentamismenetelmällä sairaalan alueella, jonka jälkeen se viedään erityisjätteenä kaatopaikalle haudattavaksi. Ns. tunnistettavissa oleva biologinen jäte, jota muodostuu hyvin vähän, toimitetaan Oulun krematorioon tuhkattavaksi. Keräys/tietosuojapaperi Keräys- ja tietosuojapaperia varten on järjestetty yksiköihin astiat, jotka tyhjennetään kerran kuukaudessa jäteyrityksen toimesta. Astioita on LSHP:n tiloissa 100 kpl. Jätteenkäsittelyasema Sairaalalla on oma jätteenkäsittelyasema, jolla esim. epidemian sattuessa voidaan sairaalan jätevedet desinfioida ennen yleiseen viemäriverkkoon laskemista. Sähkö- ja elektroniikkaromu sekä akut lähetetään Rovaniemellä toimivaan käsittelylaitokseen. Sairaanhoitopiirin laitoksissa ei ole lainkaan savua tuottavia toimintoja. Ympäristöriskit Sairaanhoitopiirin yksiköiden toiminnasta ja niiden tuottamista jätteistä ei näin käsiteltynä ole ympäristöriskiä. 1.9 Sisäinen valvonta Yhtymävaltuusto on hyväksynyt vuonna 2015 sisäisen valvonnan perusteet sekä riskienhallinnan perusteet (riskienhallintapolitiikka). Lisäksi yhtymähallitus on vuonna 2008 hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kuntayhtymän sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Se on osa kuntayhtymän johtamisjärjestelmää sekä kuntayhtymän johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskienhallintaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Lisäksi toimivan ja tehokkaan sisäisen valvonnan avulla mm. tunnistetaan ja vältetään vaarallisia työyhdistelmiä sekä ehkäistään ja havaitaan mahdollisia väärinkäytöksiä ja virheitä. 20

21 Sisäisen valvonnan tavoitteena on osaltaan tuottaa kohtuullinen varmuus siitä, että - toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan - toiminta on tehokasta ja tuloksellista - toimintaa ja taloutta koskeva informaatio on luotettavaa ja oikeaa - säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan - varat turvataan. Sisäinen tarkastus on järjestetty ostopalveluna. Vuonna 2018 sisäisen tarkastuksen palveluntuottajaksi valittiin KPMG Oy Ab. LSHP:n päävastuullisena tarkastajana toimii KHT, JHT Heidi Heikkinen ja laadunvarmistajana CIA, CCSA, CRMA Harri Leppiniemi Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen on jatkuvan sisäisen tarkkailun kohteena. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toimintaan liittyvää työvaiheiden, erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, aiotulla ja hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa ja että säännöksiä, määräyksiä ja päätöksiä noudatetaan. Sisäisen tarkkailun toimivuuden seuranta kuuluu esimiestehtävään ja -vastuuseen. Vuonna 2016 valmisteltiin uusi hallintosääntö, joka tuli voimaan kuntalain siirtymäsäännösten mukaisesti Uuteen hallintosääntöön perustuva delegointimatriisi vahvistettiin hallituksen päätöksellä joulukuussa Viranhaltijapäätökset viedään säännöllisesti joka kokouksessa yhtymähallitukselle tiedoksi. Sairaanhoitopiirin johtaja on vanhan kuntalain 51 (vrt. uuden kuntalain 92 ) nojalla ottanut yhtymähallituksen käsiteltäväksi joitakin yksittäisiä viranhaltijapäätöksiä, mutta tämä on ollut hyvin poikkeuksellista. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Yhtymävaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sairaanhoitopiirin tulosalueille talousarvioasiakirjassa. Osa tavoitteista on sitovia, osa toimintaa ohjaavia. Kaikille tulosalueille on asetettu tavoitteita. Tavoitteiden asettamisen haasteena on vaikuttavuustavoitteiden asettaminen ja niiden mittaaminen. Talousarvion käyttösuunnitelmaa hyväksyessään yhtymähallitus asettaa tavoitteita tulosyksikkötasolle. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden seurannasta on määräyksiä hallintosäännössä, talousarviossa, käyttösuunnitelmassa ja sisäisen valvonnan ohjeessa. Talousarviomäärärahoja seurantaan ja raportoidaan hallitukselle menolajeittain kuukausittain. Lisäksi kuukausittain raportoidaan keskeiset toimintaluvut. Neljännesvuosittain hallitukselle raportoidaan laajempi selvitys toiminnan ja talouden toteutumisesta. Raportointia kehitetään ja yhtenäistetään. Tietojen luotettavaan tuottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Talousarviossa ja käyttösuunnitelmassa olevien ohjeiden mukaan tulosalueen johtajan tulee raportoida sairaanhoitopiirin johtajalle tulosalueen tai -yksikön toiminnallisten tai taloudellisten tavoitteiden merkittävistä ylityksistä tai alituksista. Sairaanhoitopiirin johtajan tulee tarvittaessa tuoda asia yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Riskienhallinnan järjestäminen Ks. luku 1.7. Riskit Riskienkartoitus tehtiin vuonna 2015 yhteistyössä silloisen sisäisen tarkastuksen palveluntuottajan PricewaterhouseCoopers Oy:n kanssa. Riskienhallintasuunnitelmaa ylläpitää valmius- ja riskienhallintatyöryhmä (Varis), joka on määrittänyt vastuuhenkilöt keskeisille riskeille. Oman asiantuntemuksen lisäksi käytetään tarvittaessa ulkopuolista ostopalvelua. Riskienkartoitus on tehty organisaation ylätasolla ja työtä on tarpeen 21

22 jatkaa alemmille toiminnan tasoille. Sairaanhoitopiirin valmius- ja riskienhallintatyöryhmä käsitteli kokouksessaan toukokuussa LSHP:n riskikartan päivittämistä. Käsittelyn perusteella riskien nimettyjen omistajien/vastuuhenkilöiden tuli päivittää riskien nykytilan ja tehdyt tai suunnitteilla olevat hallintatoimet. Valmius- ja riskien hallintatyöryhmä on seurannut riskikartan päivitystä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tavara- ja palveluhankintojen päätösoikeudet on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa, samoin irtaimen omaisuuden myynti ja luovuttaminen. Käyttösuunnitelmassa on myös annettu hankintaohjeistus. Ohjeistusta ja päätösoikeuksien määrittelyä on päivitetty vuosittain. Hallitus on hyväksynyt hankintaohjeet joulukuussa Omaisuuden hoito on jatkuvan sisäisen tarkkailun kohteena. Sopimustoiminta Osto-, palvelu-, leasing-, vuokra- yms. sopimusten allekirjoitus oikeus on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa. Samoin käyttösuunnitelmassa on ohjeistus konsulttisopimuksista yksittäisten lääkäreiden ja soveltuvin osin muiden terveydenhuollon ammattilaisten sekä ostopalvelu- /työvoimanvuokraussopimuksista alan palveluntuottajien kanssa. Sisäisen valvonnan toteuttamiseksi sopimuksenteko-oikeuksia on keskitetty sairaanhoitopiirin johtajalle, talousjohtajalle, tietohallintojohtajalle, tekniselle johtajalle, kehittämispäällikölle/kehitysjohtajalle sekä logistiikka- ja materiaalipäällikölle/hankinta- ja logistiikkapäällikölle. Sopimusten sisältöä kehitetään valmistelemalla sairaanhoitopiirin omia sopimusmalleja. Palveluhankintoja koskevien tarjouspyyntöjen liitteenä on sopimusluonnos. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on järjestetty ostopalveluna. Vuonna 2018 sisäisen tarkastuksen palveluntuottajaksi valittiin vuosille KPMG Oy Ab. LSHP:n päävastuullisena tarkastajana toimii KHT, JHT Heidi Heikkinen ja laadunvarmistajana CIA, CCSA, CRMA Harri Leppiniemi. Sisäinen tarkastus ostopalveluna ei ole kaikin osin toimivin mahdollinen ratkaisu, mutta sisäisen tarkastuksen järjestäminen muutoin kuin ostopalveluna on syytä arvioida uudelleen sote-uudistuksen jälkeen. Sisäistä valvontaa tullaan kehittämään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti mm. laatujärjestelmän, riskienhallinnan sekä toimintaprosessien kehittämisen yhteydessä. Konsernivalvonta Yhtymävaltuuston hyväksymien sisäisen valvonnan perusteiden mukaan yhtymähallitus, sairaanhoitopiirin johtaja ja talousjohtaja vastaavat sairaanhoitopiirin konsernin johtamisesta, ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernivalvonnan kohdealueita ovat erityisesti konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden sekä valtuuston tytäryhteisöille asettamien tavoitteiden toteutumisen seuranta, analysointi ja raportointi. Kuntayhtymäkonsernin yhteisöjen sisäinen valvonta ja riskienhallinta kuuluvat yhteisöjen hallitusten ja toimitusjohtajien vastuulle. Konserniyhteisöjen tulee ottaa riskienhallinnassa huomioon kuntayhtymän omistajapoliittiset tavoitteet ja konserniohjeet hyvän hallintotavan mukaisesti. Tytäryhteisöjen tulee raportoida toiminnasta ja taloudesta säännöllisesti sairaanhoitopiirin johdolle ja vähintään vuosittain yhtymähallitukselle. Konserniyhteisöjen tulee raportoida sairaanhoitopiirin johdolle niitä koskevista merkittävistä riskeistä sekä riskienhallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä. 22

23 1.10 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Kuntayhtymän ulkoisten toimintatuotot tilikaudelta 2019 olivat 220,2 milj. euroa. Kasvu edelliseen tilikauteen on 7,1 milj. euroa eli 3,3 %. Myyntituotot oman toiminnan avohoidosta kasvoivat 6,1 % ja osastohoidon myyntituotot vähenivät 2,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Läpilaskutettavien palveluiden ostojen kasvu lisääntyi, avohoidon myyntituottojen ollessa 5,0 % ja osastohoidon myyntituottojen 9,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Erikoissairaanhoidon asiakasmaksuihin tehtiin 4 % korotukset alkaen. Asiakasmaksukertymässä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 0,2 milj. euroa eli 3,3 % toteuman ollessa 7,5 milj. euroa. Vuokratuotot vähentyivät 0,06 milj. euroa toteuman ollessa 0,86 milj.. Muut ulkoiset toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,2 milj. euroa eli 62,3 % toteuman ollessa 0,6 milj. euroa. Ulkoisten toimintakulujen toteuma vuonna 2019 oli 210,5 milj. euroa, joka on 6,5 milj. euron eli 3,2 %:n kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Oman toiminnan kulut kasvoivat 4,0 milj. euroa eli 2,3 % läpilaskutettavien palvelujen ostojen kasvaessa 2,5 milj. euroa eli 8,3 %. Henkilöstökulujen toteuma oli 108,2 milj. euroa, joka on 4,6 milj. euroa eli 4,5 % suurempi kuin vuoden 2018 tilinpäätöksessä. Henkilöstökulujen kasvuun vaikutti erityisesti lääkäripäivystyksen kustannusten nousu, hoito- ja tutkimushenkilöstön sijaismäärärahat sekä erilliskorvaukset. Tilinpäätöksessä 2019 kirjattiin lomapalkkavarausta lisää 1,5 milj. euroa. Henkilöstökulujen toteumaa on syytä tarkastella myös suhteessa palveluiden ostoihin, koska oman resurssin puuttuessa täydennetään resursseja tarvittaessa ostopalveluilla. Oman toiminnan palvelujen ostot toteutuivat 1,1 milj. euroa eli 3,1 % pienempänä kuin edellisenä vuonna toteuman ollessa 34,0 milj. euroa. Kustannusten vähennystä aiheutti erityisesti potilasvahinkovarauksen merkittävästi pienempi lisävaraus taseeseen vuonna 2019 kuin Potilasvahinkovarauksen lisäys oli 0,05 milj. euroa, kun edellisenä vuonna varausta kirjattiin lisää 2,6 milj. euroa. Vuonna 2019 potilasvahinkovakuutusmaksua kirjattiin yhteensä 1,37 milj. euroa (ed. vuonna 3,4 milj. euroa). Läpilaskutettavien hoitopalvelujen ostojen toteuma oli 32,5 milj. euroa, joka on 2,5 milj. euroa eli 8,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosien välillä voi tulla merkittäviä eroja jo pelkästään muutamien kalliiden hoitojen vaikutuksesta. Aineet, tarvikkeet ja tavarat toteutuivat 0,3 milj. euroa eli 0,9 % suurempana kuin edellisenä vuonna. Toteutuma oli 29,9 milj. euroa. Lämmitys, sähkö ja vesi hankinnat kasvoivat 0,1 milj. euroa. Muissa materiaalin hankinnoissa oli kasvua 0,2 milj. euroa. Lääkkeiden ja lääkevalmisteiden kustannukset olivat edellisen vuoden tasolla. Ulkoinen toimintakate eli ulkoisten tuottojen ja ulkoisten kulujen erotus on tuloslaskelmassa 9,7 milj. euroa. Rahoitustuottojen ja kulujen jälkeen vuosikate on 9,6 milj. euroa. Poistot toteutuivat 0,07 milj. euroa pienempinä kuin oli arvioitu johtuen osaltaan siitä, että investointien aktivointien ajankohta on vaikea ennakoida talousarvion valmisteluvaiheessa. Tilikauden tulos oli 1,1 milj. euroa. Poistoeron vähennys, sekä varausten ja rahastojen muutokset ovat yhteensä 0,24 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä on 1,36 milj. euroa. Kertynyttä ylijäämää on taseessa 7,8 milj. euroa aiemmilta vuosilta. Tilikaudelta purettiin yhtymävaltuuston perustamaa virkistysrahastoa 0,04 milj.. Poistoeron vähennystä kirjattiin 0,2 milj. euroa. 23

24 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 107,96 104,47 Vuosikate / Poistot, % 113,35 104,80 Vuosikate, euroa / asukas 74,71 75,32 Asukasmäärä

25 Toiminnan rahoitus Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA, Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta investointimenot investointitulot 35 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuus, lis-/väh. 9 6 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja inv. Rahavirta, kertymä 5 v Investointien tulorahoitus, % 45,88 66,94 Lainanhoitokate 11,44 10,47 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

26 Kuntayhtymän omavaraisuus on 34,43 %. Ulkoista lainaa kuntayhtymällä oli vuoden vaihteessa 16,4 milj. euroa sekä 3 milj. euron kassalimiitti käytettävissä. Kassan riittävyys oli 16 päivää. Yhtymävaltuuston päätöksen mukaisesti kuntayhtymän jäsenkunnille maksettiin sijoittamalleen peruspääomalle 1,5 %:n korko tilikaudelta. Korko sisältyy palvelujen käyttäjiltä perittäviin palveluhintoihin. Kulu on kirjattu tilinpidossa suoriteperusteisesti. Jäsenkunnille maksettavan koron määrä on yhteensä ,23. Sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto on antanut omavelkaisen takauksen tytäryhtiön Rovaniemen Keskuspesulan luotolliselle käyttötilille, jonka limiitti on euroa. Takauksen myöntämisen edellytyksenä on, että kuntayhtymä saa vastavakuudeksi pääomaltaan takauksen 1,2-kertaista määrää vastaavat panttikirjat, jotka on annettu todistukseksi kiinnityksistä yhtiön kiinteään omaisuuteen Kuntayhtymän tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet III Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset me IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä V Tilikauden ylijäämä II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET 2. Rakennukset VARAUKSET 4. Koneet ja kalusto Poistoero Ennakkomaksut ja kesken Vapaaehtoiset varaukset 0 0 eräiset hankinnat C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 4. Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA B TOIMEKSIANTOJEN VARAT I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Lyhytaikainen I Vaihto-omaisuus 2. Lainat rahoituslaitoksilta Aineet ja tarvikkeet Saadut ennakot Ostovelat II Saamiset 7. Muut velat Pitkäaikaiset saamiset 8. Siirtovelat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Siirtosaamiset TASE Omavaraisuus-% 34,43 41,21 III Rahoitusarvopaperit Suhteellinen velkaantuneisuus-% 23,02 15,64 1. Osakkeet ja osuudet Kertynyt ylijäämä/alijäämä, Muut arvopaperit Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asuk 77,32 66,39 Lainakanta , Lainakanta, / asukas 138,57 27,26 IV Rahat ja pankkisaamiset Lainat ja vastuut , VASTAAVAA YHTEENSÄ Lainat ja vastuut, / asukas 0,22 0,11 Lainasaamiset, Asukasmäärä

27 Kuntayhtymän varsinaisen toiminnan taseen loppusumma on 97,4 milj. euroa (edellisenä vuonna 78,3 milj. euroa). Jäsenkuntien peruspääoman määrä on 22,1 milj. euroa ja muiden omien rahastojen määrä 0,2 milj. euroa (0,2 milj. euroa). Edellisten tilikausien ylijäämää taseessa oli 7,8 milj. euroa (6,3 milj. ) ja tilikauden ylijäämää on 1,357 milj. euroa. Kuntayhtymän henkilöstön tilikaudelle 2019 jaksottuvan loma-ajan palkka on kirjattu taseeseen siirtovelkana, summa on 17,1 milj. euroa (15,0 milj. euroa). Pakollisiin varauksiin on kirjattu kuntayhtymän vastuu potilasvahinkovakuutuksesta, 11,1 milj. euroa (11,1 milj. euroa). Kertynyttä poistoeroa on 3,4 milj. euroa (3,6 milj. euroa), mikä on syntynyt Invalidiliiton ILKK:n rakennuksen kaupan yhteydessä tehdyistä varauksista. ILKK:n kiinteistön ostoa varten tehty varaus puretaan tilinpäätöksessä 2016 ja siitä kirjataan syntyvää poistoeroa seuraavat 20 vuotta Kokonaistulot ja -menot LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY KOKONAISTULOT JA -MENOT, 1000 TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot 26 Korkokulut -39 Muut rahoitustuotot 200 Muut rahoituskulut -350 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät 0 luovutusvoitot -Pakollisten varausten muu 53 Investoinnit Investoinnit Rah.osuudet invest.menoihin 35 Investointimenot Pysyvien vastaavien luovutustulot 121 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys -800 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 KOKONAISTULOT yhteensä KOKONAISMENOT yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot Rahavarojen muutos - Muut maksuvalmiuden muutokset Kokonaistulojen ja -menojen erotus on 2,1 milj. euroa ja rahavarojen muutos 4,3 milj. euroa. 27

28 1.12 Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhtiöt Rovaniemen keskuspesula Oy Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty Ei yhdistelty X Kuntayhtymät Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) X Osakkuusyhteisöt As. osakeyhtiö Ukontupa X Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintosäännön 15 :n mukaan konsernijohtoon kuuluvat yhtymähallitus, sairaanhoitopiirin johtaja ja taloushallinnosta vastaava johtava viranhaltija. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän konserniin kuuluu Rovaniemen Keskuspesula Oy ja Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab). Rovaniemen Keskuspesula Oy Sairaanhoitopiirin edustajina Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallituksessa ovat olleet hallituksen puheenjohtajana sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela ja hallituksen jäsenenä ylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti sekä yhtymävaltuuston puheenjohtaja Anitta Ylitörmänen. Rovaniemen Keskuspesula Oy on Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän konsernin tytäryhtiö, josta kuntayhtymä omistaa 76,2 %. Yhtiön vähemmistöosakkaina ovat Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä (9,8 %) ja Rovaniemen kaupunki (14 %). Rovaniemen Keskuspesula Oy:n liikevaihto oli vuonna 2019 yhteensä 3,41 milj. (3,37 milj. vuonna 2018). Nousua edellisestä vuodesta on 1,1 %. Pesulan käsittelemä pyykkimäärä oli n. 1,54 milj. kiloa. Laitoksen käsittelemä pyykkimäärä laski kg eli 6,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintavuonna 2019 on henkilöstöä ollut keskimäärin 50 (52 vuonna 2018). Yhtiön tilikauden voitto/-tappio) vuodelta 2019 on ,70 (vuonna 2018 tilikauden voitto (-tappio) oli ,02 ). Yhtiön taseessa edellisten tilikausien voitto/tappio tilillä ylijäämää vuodelta 2019 kirjattavan voiton jälkeen on ,05. Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta. Keskuspesulan omistajien kokouksessa kesällä 2016 todettiin mm. että sote-muutosten myötä Rovaniemen kaupungin intressit pesulapalveluihin vähenee, koska sote-palvelut on suurin pesulapalveluiden käyttäjä, lisäksi todettiin, että tilanne ei enää vastaa In house-hankintaa hankintalain näkökulmasta. Omistajat keskustelivat myös Keskuspesulan tilojen huonosta kunnosta. Omistajat päätyivät näkemykseen, että pesulapalvelut (tekstiilihuoltopalvelut) tulee kilpailuttaa ja että kilpailutuksen vastuutahona on sairaanhoitopiiri. Asian merkittävyyden vuoksi ennen varsinaisen tarjouskilpailutuksen valmistelua virkamiesjohto katsoi tarpeelliseksi saattaa asian tilan yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Yhtymähallitus päätti marraskuussa merkitä Rovaniemen Keskuspesula Oy:n tilanteen tiedoksi ja hyväksyä tekstiilihuoltopalveluiden kokonaisvaltaisen kilpailuttamisen. Kilpailuttamista valmisteltiin alkuvuoden 2017 aikana, mutta Rovaniemen kaupunki palautti kilpailuttamisen jatkovalmisteluun, jonka perusteella sairaanhoitopiiri päätti, ettei sairaanhoitopiirikään etene kilpailutuksessa. Tämän jälkeen on selvitetty konsulttipalvelun avulla erilaisia vaihtoehtoja kilpailuttamiselle. 28

29 Vuoden 2018 aikana ei asiassa tehty etenemispäätöksiä. Vuonna 2019 kilpailutettiin konsulttipalvelut toteuttamaan varsinaisten tekstiilihuoltopalveluiden kilpailutusprosessin, mutta hankinta jouduttiin keskeyttämään ja aloittamaan kilpailutus uudestaan. Konsulttikilpailutuksesta on tehty hankintapäätös vuoden 2020 alkupuolella. Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab) Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymässä (NordLab) Lapin sairaanhoitopiiri on omistajana 16,05 % omistusosuudella. NordLabin muita omistajia ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä Länsipohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. Vuonna 2019 NordLabin johtokunnan varapuheenjohtajana on Lapin sairaanhoitopiiristä ollut talousjohtaja Elisa Kusmin. Varajäsenenä on ollut ylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti. Yhtymäkokousedustajina ovat olleet pidetyssä kokouksessa luottamushenkilöt Toini Sanila ja Sara Tuisku. Yhtymäkokouksessa edustajina ovat olleet luottamushenkilöt Toini Sanila ja Jarkko Kotilaine. Tarkastuslautakunnan jäsenenä on ollut vuonna 2019 luottamushenkilö Aarne Kultima ja varajäsenenä Sisko Koskiniemi. NordLabin johtokunta on hyväksynyt tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2019 kokouksessaan Vuoden 2019 aikana Nordlabissa tehtiin 9,1 miljoonaa laboratoriotutkimusta ja näytteenottotapahtumia kirjattiin 1,3 miljoonaa. NordLabin yhtymäkokouksen asettamat tavoitteet olivat: oman tuotannon tutkimushinnaston muutos 0 %, toimintakulut kuntayhtymän tasolla 71,6 milj. ja investointien suunniteltu taso 1,9 milj.. Oman tuotannon hinnoittelun muutos (0 %) toteutui. Toimintakulut olivat tilinpäätöksessä 71,9 milj. euroa eli toimintakulujen toteuma oli 100,4 %. Tuloslaskelman mukainen liikealijäämä vuodelta 2019 oli 0,13 milj.. Rahoituskulujen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui 0,25 milj. (v ,2 Milj. ylijäämää). Investointien toteuma oli 2,1 milj. euroa eli investointien toteumaprosentti oli 110,1 %. Vuoden 2019 aikana tehtiiin NordLabin, Fimlabin ja TYKS:n laboratoriotoimialueen toimintojen yhdistämistä koskevaa selvitystyötä ns. Labrador-hankkeessa. As Oy Ukontupa Yhdistelemättömissä osakkuusyhteisöissä Lapin sairaanhoitopiirin ky on omistajana Pelkosenniemellä As Oy Ukontuvassa 49,59 % omistusosuudella. 29

30 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0 2 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden verot Vähemmistöosuudet Tilikauden yli/alijäämä KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 104,6 104,5 Vuosikate/Poistot, % 113,2 106,0 Konsernin toimintatuotot vuonna 2019 olivat 232,6 milj. euroa ja toimintakulut 222,3 milj. euroa. Toimintakatteeksi muodostui 10,3 milj. euroa, joka on 0,5 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Sekä toimintakulut että -tuotot kasvoivat yli 3 %:lla. Kasvu aiheutui pääosin Lapin sairaanhoitopiirin toiminnasta. Konsernin korkokulut pysyivät maltillisina, alle 0,1 milj. eurossa. Muut rahoituskulut (0,4 milj. euroa) muodostuivat lähes kokonaan sairaanhoitopiirin ja NordLabin jäsenyhteisöilleen maksamasta peruspääoman korosta. Konsernin vuosikate vuonna 2019 oli 10,1 milj. euroa. Vuosikate riitti kattamaan suunnitelman mukaiset poistot. Konsernin tilikauden tulokseksi muodostui 1,2 milj. euroa. Tilinpäätössiirtojen, verojen ja vähemmistöosuuksien jälkeinen tilikauden ylijäämä oli 1,2 milj. euroa. 30

31 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Tilikauden verot Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 47,1 68,3 Lainahoitokate 12,1 11,2 Kassan riittävyys, pv Konsernin toiminnan rahavirta vuonna 2019 oli 10,2 milj. euroa ja investointimenot olivat 21,5 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta jäi 11,2 milj. euroa negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus jäi alle 100 %:n. Investointien omarahoitusvaatimuksen voidaan katsoa täyttyvän, jos toiminnan ja investointien rahavirran tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä on positiivinen. Kuntayhtymäkonsernissa kyseinen kertymä oli -15,7 milj. euroa negatiivinen. Konsernin rahoituksen rahavirta oli 15,7 milj. euroa positiivinen. Rahavirran positiivisuutta selittää ennen kaikkea sairaanhoitopiirin vuoden 2019 aikana nostettu pitkäaikainen laina 14,0 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 0,8 milj. eurolla. Lainanhoitokate oli 12,1. Vuoden viimeisenä päivänä konsernin rahavarat olivat noin 11,5 milj. euroa. Näin maksuvalmiutta kuvaavan tunnusluvun, kassan riittävyys, arvoksi muodostui 17 päivää. 31

32 KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen Lyhytaikainen korollinen Lyhytaikainen koroton Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

33 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 35,7 42,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 22,7 15,7 Velat ja vastuut käyttötuloista, % 27,1 20,3 Kertynyt ylijäämä, Konsernin lainakanta , Konsernitaseen loppusumma oli 100,8 milj. euroa, joka on reilut 19,2 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Taseen loppusumma kasvoi vastaavaa-puolella erityisesti pysyvien vastaavien aineellisissa hyödykkeissä (sairaanhoitopiirin keskeneräiset rakennusinvestoinnit). Myös korottomien saamisten (mm. myyntisaamiset) määrä kasvoi. Omaisuuserien kasvu rahoitettiin pitkäaikaisella lainarahoituksella, rahavarojen määrä kasvoi tilinpäätöshetkellä 4,5 milj.. Taseen vastattavaa-puolella kasvua tapahtui tilikauden ylijäämän myötä omassa pääomassa ja sairaanhoitopiirin potilasvahinkovastuun tarkistuksen myötä pakollisissa varauksissa sekä toimeksiantojen pääomissa (sairaanhoitopiirin lahjoitusrahastojen pääomat). Pitkäaikaisten lainojen lisäys ja siirtovelkojen kasvu lisäsivät konsernin vieraan pääoman määrää. Konsernin omavaraisuusaste oli tilinpäätöshetkellä 35,7 % heikentyen edellisvuodesta (42,8 %). Konsernin lainakanta (korolliset velat) kasvoi 13,2 milj. euroa ollen vuoden lopussa 16,4 milj. euroa. Konsernin lainakanta muodostuu emoyhteisönä toimivan kuntayhtymän lainakannasta. Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli tilikauden päättyessä 22,7 %. Tämä tunnusluku osoittaa, kuinka suuri osuus konsernin tulorahoituksesta tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvussa velat ja vastuut suhteutettuna käyttötuloista puolestaan rinnastetaan vieraaseen pääomaan myös vuokravastuut (mm. määräaikaisiin kiinteistöjen vuokrasopimuksiin ja laitteiden leasing-sopimuksiin liittyen), jotka eivät näy velkana taseessa. Näinkin tarkasteltuna konsernin velkaantuneisuus kasvoi vuonna Konsernin kertynyt ylijäämä kasvoi tilikauden ylijäämän verran ollen vuoden lopussa 13,7 milj. euroa. Konsernitilinpäätöksessä kertyneeseen ylijäämään sisältyvät myös yhteisöjen poistoero ja vapaaehtoiset varaukset (yht. 3,6 milj. euroa), jotka ovat muodostuneet aiempien ylijäämäisten tilikausien tilinpäätössiirtokirjauksista Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää, että yhtymävaltuusto hyväksyy tilikauden 2019 tuloksen ,06 euron käsittelystä seuraavaa: - muun toiminnan rahastoihin (virkistysrahasto) lisätään ,21 euroa - muun toiminnan rahastoista (virkistysrahasto) vähennetään ,12 euroa - poistoeroa vähennetään ,96 euroa Invalidiliiton ILKK:n kiinteistön kaupan (vuonna 2016) yhteydessä tehdyn varauksen myötä kertyneestä poistoerosta - vuoden 2019 ylijäämä ,93 euroa siirretään taseeseen aikaisempien vuosien ylijäämä / alijäämätilille. 33

34 Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Lapin sairaanhoitopiirin ky:llä on tilinpäätöksessä 2019 edellisten tilikausien yli-/alijäämätilillä ylijäämää 7,8 milj. euroa. Vuoden 2019 tilinpäätöksestä kirjataan lisää 1,4 milj. euroa, jonka jälkeen taseessa on ylijäämää yhteensä 9,2 milj. euroa. Kertyneellä ylijäämällä pyritään huolehtimaan kuntayhtymän kyvystä suoriutua tulevien vuosien taloudellisista haasteista siten, että jäsenkunnat eivät joutuisi tekemään pakollisia varauksia kuntien taseisiin. 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Lapin sairaanhoitopiiri Toimintatuotot Vuonna 2019 kuntayhtymän toimintatuotot olivat 220,2 milj. euroa. Toteuma oli 5,6 milj. euroa eli 2,6 % suurempi kuin muutettu talousarvio. Oman toiminnan osalta jäsenkunnille suuntautuva laskutus oli 3,2 milj. euroa eli 2,4 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Toimintakulut Vuoden 2019 toimintakulut olivat 210,5 milj. euroa, mikä oli 2,1 milj. euroa suurempi kuin muutettu talousarvio eli toimintakulut toteutuivat 101 prosenttisesti. Henkilöstökulujen toteuma-% oli 99,6 %. Läpilaskutettavien palveluiden ostojen osuus, joka oli 0,5 milj. euroa ja 1,5 % suurempi kuin talousarviossa oli arvioitu. Toimintakate Talousarvion toimintakate eli käyttötalouden tulojen ja menojen erotus oli 6,2 milj. euroa. Lopullinen toteuma oli 9,7 milj. euroa, joka oli siis merkittävästi parempi kuin talousarviossa arvioitu toimintakate. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottojen ja -kulujen kokonaistoteuma oli -0,2 milj.. Toteuma oli 0,1 milj. euroa parempi kuin oli arvioitu. Vuosikate Vuosikate on merkityksellinen investointien rahoittamisessa. Vuosikate toteutui 9,6 milj. euron suuruisena, talousarvion ollessa 6,0 milj. euroa. Investointien muutettu talousarvio oli 23,1 milj. toteuman ollessa 20,8 milj.. Investoinnit ylittivät vuosikatteen, uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin 14,0 milj. euroa. Tammi marraskuun aikana kassaa vahvistettiin 7 milj. kuntatodistusohjelman käytöllä. Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot olivat talousarviossa 8,5 milj. euroa. Poistot toteutuivat 0,07 milj. euroa pienempänä kuin talousarviossa oli arvioitu. Poistojen toteuma oli 8,4 milj. euroa. Tilikauden tulos Vuosittaista poistoeron kirjattiin 0,2 milj. euroa ja rahastot vähenivät 0,04 milj. euroa. Tilikauden tulokseksi muodostui näiden kirjausten jälkeen 1,12 milj. euroa. Tilikauden yli/alijäämä Poistoeron ja rahastojen käsittelyn jälkeen kuntayhtymän ylijäämä oli 1,357 milj. euroa. 34

35 2.1.1 Sairaanhoito Erikoissairaanhoito Sairaanhoitopiirin tehtävä on tuottaa ja hankkia alueensa väestön ja täällä tilapäisesti oleskelevien ihmisten tarvitsema erikoissairaanhoito ja keskitetyt päihdehuollon palvelut. Palveluiden ostoihin sisältyvät myös terveydenhuoltolain perusteella valinnanvapautta käyttäneiden jäsenkuntien asukkaiden muista sairaanhoitopiireistä saamat kiireettömät hoidot. Vastaavasti Lapin keskussairaala hoitaa myös muiden kuin omistajakuntien asukkaiden kiireettömiä hoitoja ja laskuttaa kotikunnan mukaista sairaanhoitopiiriä hoidosta. Pitkien etäisyyksien lisäksi Lapin toimintaympäristöön liittyviä erityispiirteitä ovat saamenkielisen väestön erityistarpeet, matkailu, kaivostoiminta, liikenne sekä yhteistyö Pohjoiskalotin alueella. Päivystyksellinen ja kiireellinen ympärivuorokautinen erikoissairaanhoito muodostavat keskussairaalan palvelujen ytimen. Lapin sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten päivystys hoidetaan keskussairaalassa toimivassa yhteispäivystyksessä kuntakohtaisesti sovittuina aikoina. Inarin terveyskeskuksessa jatkuu poikkeusluvalla perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys pohjoisen alueen asukkaille. Lapin keskussairaala on terveydenhuoltolain mukainen laajan päivystyksen sairaala. Päivystyksen edellytyksiä säädellään tarkemmin päivystysasetuksessa. Ratkaisu tukee sairaanhoitopiirin omaa strategista valintaa. Kiireettömään hoitoon pääsy toteutui vuonna 2019 edellytysten mukaisesti ja potilaat saivat hoidon pääsääntöisesti määräajoissa. Potilasvakuutuskeskus päätti vuonna 2019 korvata 48 Lapin keskussairaalan vahinkoa, kun edellisenä vuonna vastaava määrä oli 44. Myös potilasvahinkoilmoitusten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Turvallisuuden parantaminen on edelleen toiminnan kehittämisen painopisteistä tärkeimpiä. Muistutusten (100) ja kanteluiden (15) määrä oli jonkin verran aiempia vuosia suurempi. Sairaanhoitopiiri on osallistunut maakunnan sote-valmisteluun. Joidenkin avainhenkilöiden työpanoksen käyttö maakunnan tehtäviin on hidastanut oman toiminnan kehittämistä. Osana erityisvastuualueen yhteistyötä perustettiin Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunta yhteiseksi erikoissairaanhoidon tuottamistavaksi. Osuuskunnan toiminnan käynnistäminen siirtyi vuodelle

36 Keskeisimmät toiminnalliset muutokset erikoissairaanhoidossa vuonna 2019 Medisiinisen hoidon tulosalueella käytiin Rovaniemen terveyskeskuksen kanssa läpi sairaalahoitoisten potilaiden hoitokokonaisuuksien järjestelyä ja päädyttiin valmistelemaan osastojen toimintaa tehokkaammalla tavalla, jotta vuonna 2020 kyetään toimimaan vähemmillä sairaansijoilla. Valmistelun pohjalta päädyttiin vuoden 2020 alusta lakkauttamaan keuhkosairauksien osasto ja kehittämään keuhkopotilaiden hoitoa 5A ja 5B osastoilla. Hoitohenkilökunnan osaamisen laajentaminen vastaamaan muutosta toteutettiin perehdytysjaksoilla ja koulutuksilla. Sisätautien poliklinikan toimintaa on kehitetty, ajanvaraus on keskitetty, jolloin sairaanhoitajien toimintaa on voitu kehittää asiakkaiden hoidolliseen ohjaukseen. Myös munuaispoliklinikalla muutettiin työnjakoa ja potilasohjausta kyettiin kehittämään. Fysiatrialla kehitettiin asiakastyytyväisyyden mittauskäytäntöä ja ihopoliklinikalla käynnistettiin pienkirurginen toiminta omassa toimenpidehuoneessa mm. ihokasvainten leikkauksiin (MOHS). Neurologialla käynnistettiin AVH-sairaanhoitajatoiminta ja keuhkosairauksien yksikössä ryhmäohjaukset uniapneapotilaille. Operatiivisen hoidon tulosalueella lisättiin edelleen avohoitopainotteisuutta toiminnassa. Potilasryhmien hoitoa eri osastoilla kehitettiin toiminnan tehostamiseksi. Myös hoidon suunnittelun ja ajanvarauksen toimintaa tehostettiin. Silmätaudeilla otettiin käyttöön glaukoomapotilaiden hoidon toteuttamiseen palvelusetelikäytäntö. Lastentaudeilla kehitettiin maakunnallisesti etätoimintaa ja valmisteltiin puhelinneuvonnan aloittamista. Päivystyksen ja ensihoidon tulosalueella vakiinnutettiin sairaanhoitajien vastaanottotoiminta päivystyksessä. Puhelinneuvontaan ja hoidon tarvearvioon koulutettiin lisää henkilökuntaa. Päivystyksen toimintaa sujuvoitettiin myös radiologien työpaikkapäivystyksellä, jolloin mm. aivoverenkiertohäiriöiden hoitolinjaukset kehittyivät vahvasti. Ensihoidossa kiireelliset ensihoitotehtävät lisääntyivät merkittävästi hätäkeskusten otettua käyttöön Ericatietojärjestelmän. Tilannetta korjattiin myöhemmin ja kuormitus tasoittui. Ensihoidon ja päivystyksen simulaatiokoulutusohjelma vakiinnutettiin normaaliksi osaamisen varmistamistoiminnaksi. Ensihoidon vieritestauksen pilotointi päätettiin vaikuttavuuteen suhteettomien kustannusten vuoksi. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa käynnistettiin kotiutustiimin toiminta, uudistettiin asumispalvelujen toimintamalleja sekä perustetiin injektiopoliklinikka. Aikuispsykiatrialla vähennettiin 2 sairaansijaa. Hoitojaksojen keskipituus lyheni vuorokaudella (12,3 v 2019). Päivystyksen valmiuksia kehitettiin ja mielitiimiin perustettiin lyhytpsykoterapiatiimi, joka tuottaa matalankynnyksen terapiapalveluja ilman lähetettä. Lasten- ja nuorisopsykiatrian lähetteen käsittelytapoja tehostettiin ja käynnistettiin koordinoivan sairaanhoitajan tehtävä. Hoidon tarvearvioinnin jono saatiin tehostuksin purettua pois. Lasten- ja nuorisopsykiatrialla aukaistiin kesäkaudella yhteisosasto, jonka vuoksi potilaiden ja omaisten matkoja Ouluun säästyi. Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella toimintaa kehitettiin mm. magneettitutkimusten iltatoiminnalla ja radiologien päivystysmuodon muutoksella. Välinehuoltopalveluiden keskittämistä keskussairaalaan jatkettiin ja toiminnan kuvausta käsikirjoiksi jatkettiin. Perusterveydenhuolto Muonion-Enontekiön palvelut toteutettiin normivaatimusten mukaisesti. Saamenkielisten avopalvelujen toteuttamisessa oli haasteita, kieltä osaavan henkilöstön heikon saatavuuden vuoksi. Vuodeosaston kuormitus kasvoi kuntien hoivapalvelujen saatavuuden rajoitteista johtuen. Hyvinvointikeskuksen rakentaminen aiheutti tilaongelmia, mutta uusiin valmistuneisiin tiloihin päästiin muuttamaan joulukuussa. Useita toimintamalleja kehitettiin mm. palveluasumisen tueksi ja valmisteltiin asiakkaille sähköistä yhteydenottoa. 36

37 Asiakkaat ja vaikuttavuus Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi asiakkaita kohdellaan inhimillisesti ja ammattimaisesti otetaan käyttöön nopeita palautejärjestelmiä ja hyödynnetään niitä yksiköissä turvallisuustyötä sairaalassa johdetaan järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti potilaan oma määrittely tarpeestaan ja osallistumismahdollisuudestaan keskustellaan hoitopäätöksen yhdeksi hoitopäätöksen perusteeksi Toimenpiteiden arviointisuunnitelma arvioidaan asiakaspalautteista - Asiakaspalautteiden perusteella potilaiden kokema turvallisuuden ja hyvän kohtelun tunne on laskenut n. 10 % edellisvuoteen verrattuna. NPS:n lasku on n. 8 % vuoden takaisesta. Vuorovaikutusta rakentamassa-koulutus pilotoitiin vuoden 2019 aikana, jatkoa ei ole sovittu. Paremman asiakaskokemuksen kehittämiseen innostettiin henkilöstöä ja aloitettiin asiakaskokemuksen parantamisen suunnitelman teko. tekstiviestipalautteet kattavasti käytössä. - Tekstiviestipalautteiden kerääminen keskeytettiin tehdyn vaikuttavuusarvion perusteella. On haettu aktiivisesti uusia tapoja kerätä kehittämistoimiin johtavia palautteenkeräämistapoja. Leikkaus- ja anestesiayksikössä sekä potilashotellissa on aloitettu palautteen kerääminen tablettien avulla ja koko organisaatioon valmisteltu tablettipalautejärjestelmän käyttöönottoa. sairaanhoidon johtoryhmä käsittelee turvallisuusasioita vähintään 20 kertaa vuoden aikana (muistiot K/E) ja tekee vähintään 20 turvallisuuspäätöstä (muistiot K/E) - Sh- johtoryhmä on käsitellyt turvallisuusasioita yli 20 kertaa vuoden aikana (asialista K) todennetaan kysymällä asiakaspalautteissa ratkaisujen osuvuus potilaan tarpeeseen yli 50 % - Asiakaspalautteen perusteella ratkaisujen osuvuus omaan tarpeeseen huononi noin 10 % verrattuna edellisvuoteen Henkilöstö työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen mahdollistetaan ja motivoidaan päivittäisjohtamisen käytännöillä jokaiselle yksikön ja oman työn kehittämiseen osallistuminen toteutetaan kiinnostavat ja helposti päivitettävät intran sivut, joiden uutisvirta vuolas osallistavan päivittäisjohtamisen työkaluja käytössä kaikissa yksiköissä (K/E) - Ei uutisvirrassa vähintään noin tapahtuma / päivä (K/E) - Intra on uudistettu ja päivittäinen uutisvirta lisääntynyt toteutetaan osaamisen dokumentointi kattavasti valitulla järjestelmällä C&Q kattavasti käytössä (K/E) - C&Q:n käyttö lisääntynyt, mutta ei vielä kaikilla ammattiryhmillä käytössä Talous työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen koulutetaan oikeat sairaalan talouteen vaikuttamisen mahdollisuudet koko henkilökunnalle ja kannustetaan niiden aktiiviseen käyttöön levitetään tehokkaiksi kehitettyjä käytäntöjä toisiin yksiköihin päivittäisjohtamiseen ja kaikkiin kehittämishankkeisiin on näkökulmana sisällytettävä myös tavoitteellinen hukan poisto koko henkilökunnalle järjestetty talouskoulutus (K/E ) - Ei parhaiden taloudellisuuskäytäntöjen palkitseminen (K/E) - Ei muutaman merkittävimmän prosessien kustannusarviovertailu (K/E) - Ei kaikissa kehittämissuunnitelmissa ja raporteissa on hukanpoisto-osio (K/E) - Hukanpoisto-osiota kehittämistoimiin on lisätty, lisäksi on kehitetty uusia malleja hukan tunnistamiseen ja ratkaisujen löytämiseen sekä systemaattiseen tarkasteluun kehittämistoimia tehdessä 37

38 Prosessit ja rakenteet työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen keskustellaan ja kirjataan potilaan omat tavoitteet ja osuus hoitosuunnitelman toteuttamiseen seurataan hoitoon pääsyn kehittymistä aktiivisesti ja reagoidaan tilanteen mukaisesti tuetaan potilasta hoitavaa tahoa etäpalveluin kohdennetaan kontrollikäynnit vaikuttavuuden perusteella Kairan käyttöä lisätään esimiesten päivittäisjohtamistyössä yhtenäistetään kirjaamiskäytännöt ja poistetaan päällekkäinen kirjaaminen potilaan oman osuuden kirjaus hoitosuunnitelmassa nähtävissä 30 % kertomuksista otostarkastelu - Otostarkastelua ei ole toteutettu. Asiakaspalautteiden perusteella potilaan kokemus osallisuudestaan on huonontunut noin 10 % tilanteen raportointi ja toimenpiteiden käsittely kuukausittain ylilääkärikokouksessa (K/E) - Ei - Asiakaspalautteiden vuositarkastelun perusteella potilaan kokemus hoitoon pääsystä on huonontunut noin 10 % etäpalveluja käytössä jokaisella tulosalueella (K/E) - Kaikilla hoidollisilla tulosalueilla on käytössä etäpalveluja erikoisaloittain käyty läpi seurannassa tai pitkään hoidossa olleiden potilaiden jatkohoidon suunnitelmat (K/E) - Aloitettu Kaira aktiivikäytössä päivittäisjohtamisessa (K/E) - Kyllä yhtenäiset kirjaamisvastuut ja -käytännöt toteutettu (K/E) - Kirjaamisvastuiden ja käytäntöjen työstäminen on aloitettu Hoitotyö Toiminta-ajatus Hoitotyön tehtävänä on lappilaisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana kuntayhtymässä toteutettavaa sairaanhoito- ja sosiaalipalveluja. Vuoden 2019 aikana päivitettiin Lapin Sairaanhoitopiirin hoitotyön toiminta-ohjelma Asiakkaan/ potilaan parhaaksi; Näyttöön perustuvan hoitotyön toiminta-ohjelma vuosille Edelleen vuoden 2019 aikana jatkettiin Rafaela-hoitoisuusluokitus järjestelmään ja vuonna 2016 tehdyn henkilöstömitoituksen pohjautuvaa päivittäisjohtamista jonka kautta hoitotyöresurssia kohdennettiin tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Rafaelan hoitoisuusluokitus on siihen liittyvän koulutuksen jälkeen otettu käyttöön myös Muonio-Enontekiön Perusterveydenhuollon yksikössä. Vuoden 2019 aikana tulevan sairaalan toiminnanmuutosten pohjaksi aloitettiin nykytilan kartoitus ja uusi henkilöstömitoitus tehtiin vuoden 2016 mukaisesti. Edelleen on hoitohenkilökunnan osaamiskartoitusta C&Q- mallin mukaisesti on jatkettu vuoden 2019 aikana ja osaamisen kehittämissuunnitelmia pohjautuen C&Q:n on päivitetty kehityskeskusteluissa hoitotyön kliinisen osaamisen tukemiseksi ja ylläpitämiseksi. Vuosi 2019 on sisältänyt Sote-maakunta valmistelua ja yhteistyötä Rovaniemen kaupungin kanssa mm ikäihmisten kotiutuksen / jatkohoidon järjestämisessä. Kaksivuotiseen kansallisen painehaavauma tutkimuksen toisen vaiheen tiedon keräämiseen osallistuttiin vuoden 2019 syksyllä. Tutkimuksen yhteydessä on henkilökunnalle toteutettu mm painehaavoihin liittyvää koulutusta. Palliatiivisen hoidon kehittämiseen Sairaanhoitopiirin alueelle perustettiin 2018 moniammatillinen työryhmä. Toimintamuodon kehittäminen jatkui edelleen vuoden 2019 aikana: Toiminta, joka noudattaa kansallisia palliatiiviselle hoidolle määriteltyjä suuntaviivoja, on suunniteltu alkavan vuoden 2020 aikana Lapin sairaanhoitopiirissä. 38

39 Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen Toimenpiteiden toteutuminen Asiakkaat ja vaikuttavuus hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut pääsemiseksi Hyvän asiakaskokemuksen tavoittelu ohjaa jokaisen hoitotyöntekijän työtä. Yksiköt rakentavat hyvän asiakaskokemuksen palvelulupauksen hoitotyöhön asiakaspalautteiden pohjalta. Tunnistetaan laatupoikkeamat Haprojärjestelmästä ja asiakaspalautteista. Suunnitellaan kehittämiskohteet yhteistyössä laatu- ja potilasturvallisuuskoordinaattoreiden kanssa. Kehitetään lääkehoidon potilasturvallisuutta laajentamalla katkeamaton lääkehoitoprosessi vaiheistetun käyttöönottojakson tuloksia hyödyntäen Oikea-aikainen hoitotyön auttaminen osana hyvää asiakaskokemusta. Koulutukset, yksikkökokoukset teemasta, asiakaspalauteraportointi x3/vuosi: Ei toteudu vielä kaikissa yksiköissä tai säännöllisesti Kehittämiskohteiden toteuman seuranta green cross- työkalua käyttäen: Työstettiin ja mallinnettiin kanyylien paikannus, seuranta ja kirjaamiskäytännöt. Katkeamaton lääkehoitoprosessi on käytössä kolmivuoroyksiköissä: Toteutuu kaikilla aikuisten somatiikan vuodeosastoilla sekä lapsilla osittain. Lääkehoitoprosessin laatupoikkeamien seuranta Haipro-järjestelmässä. Aloitettu systemaattiset Haiprojen käsittely osastokokouksissa ja mietitty juurisyyt toiminnan edelleen kehittämiseksi. Asiakaspalautteet ja arviointi palvelulupauksen täyttymisestä: Asiakaspalautteita on hyödynnetty toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä (esim. poliklinikan kontrollikäynnin toteutus pitkämatkalaiselle) Henkilöstö työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Henkilökunta ja esimiehet suunnittelevat ja toteuttavat työhyvinvointia edistäviä yhteisesti sovittuja toimenpiteitä. Yksiköt valitsevat itselle sopivan työhyvinvoinnin seurantatyökalun. Henkilökunta ja esimiehet suunnittelevat ja toteuttavat avoimen viestinnän käytännöt ja viestintäkanavat yksikköön. Jatkamme osaltamme C&Q- järjestelmän käyttöönottoa. Hoitotyön ydinosaamista ja perustehtävää vahvistetaan. Yksikkökohtaiset arvioinnit työhyvinvointisuunnitelman toteutumisesta: ok Sairauspoissaoloseuranta: jatkuva seuranta yksiköittäin työhyvinvoinnin seurannan työkalu on pilotoitu/(fiilismittari) syksyn 2019 aikana. Viestintäsuunnitelmat tehty ja toteumista arvioidaan: Kokoussuunnitelmat tehty joiden mukaan on menty. Viikkotiedotteet ovat käytössä kolmivuoroyksiköissä. Valkotaulut ja valkotaulumuovit käytössä vuodeosastoilla ideointiin/ toiveisiin jne. C&Q- tehtävä- ja osaamismäärittelyt tehty hoitohenkilökunnalle: Osaaminen arvioidaan ja kartoitetaan C&Q- järjestelmällä: Osaamisen arviointeja hoitohenkilökunnalle on avattu yhteensä 356, joista 165:een on tehty arviointi esimiehen, työntekijän tai molempien toimesta. Valmiiden osaamisen arviointien toteuma 0 % 46,35 %. Hoitohenkilökunnan esimiehille (OH/YH) vuonna 2019 on avattu 24 osaamisen arviointilomaketta, joista 12:sta on tehty arviointi esimiehen, työntekijän tai molempien toimesta. Valmiiden osaamisen arviointien toteuma vuonna 2019 on 0 % 50 %. Kehityskeskustelulomakkeita henkilöstölle on vuonna 2019 avattu 243 kappaletta, joista valmis tilassa on 143 kappaletta, eli 58,85 %. Hoitohenkilökunnan esimiehille (OH/YH) on vuonna 2019 avattu kehityskeskustelulomakkeita 16 kappaletta, joista valmis tilassa on 10 kappaletta, eli 62,5 %. Osaamisen kehittämisen suunnitelmat perustuvat osaamiskuiluihin: Tähän päästään seuraavan suunnitelman yhteydessä. 39

40 Talous potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Rafaela-hoitoisuusjärjestelmän ja hoitotyön mitoitus-hankkeen hyödyntäminen resurssien ja osaamisen tarkoituksenmukaisessa allokoinnissa ja sen kehittämisessä. Ajanvarausprosessin kehittäminen organisaatiolähtöisestä prosessista yhdessä asiakkaan kanssa tehtävään hoidon suunnitteluun Hoitohenkilökunnan henkilöstökustannusten seuranta.: Jatkuvaa. Hyödynnetty myös toiminnanohjauksessa palvelujen kysynnän äkillisiin muutoksiin vastatessa mm. Osasulut vuodeosastoilla kesken vuoden vastaamaan kysyntää ja matalan käyttöasteen vuoksi vuodepaikkojen vähentäminen (3B) Resurssien kohdentumisen arviointi: Asiakkaan kanssa yhteiseen suunnitteluun ei olla päästy. Prosessia kehitetty ja saatu ajanvaraustyötä siirrettyä pois hoitajilta(sisäpoli). Hyödynnetty sisätautien poliklinikalla hukkahaavin työkaluja tavoiteprosessin mallintamisessa. Ajanvarausprosessin malli on luotu ja kokeilussa. Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Kokemusasiantuntijoiden antaman tiedon hyödyntäminen hoitotyön kehittämisessä ja asiakkaan kohtaamisessa Osallistutaan prosessien kehittämiseen Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen päivitettyjen kansallisten hoitotyön tarve- ja toimintoluokitusten mukaisesti Hoitotieteellisen tiedon käytön ja oppivan kulttuurin edistäminen hoitotyön kehittämisessä yksikössä lähtevien ongelmien ratkaisussa Kokemusasiantuntijoiden osallistumiskerrat ja avoin palaute toiminnasta: Laajennushanke Hoitohenkilökunnan edustajat ovat osallistuneet suunnitteluun: Laajennushankkeessa osallisena. Anestesiamagneettipotilaan hoitopolkua sujuvoitettu Hoitohenkilökunta on koulutettu ja käyttöönotto aloitettu ainakin vaiheittaisesti: ei vielä käytössä Tietokantojen käytön laajentaminen: Informaatikko kiertänyt eri yksiköissä, jatkuu: Tietokantojen perkaaminen. Koulutukset teemoittain: Järjestetty Näyttöön perustuvaa koulutusta: Teho-osastojen ja vuodeosastojen välisen yhteistyön kehittäminen Sh-piirin sisäisen koulutussuunnitelman lisäksi. 2.2 Tulosalueiden ulkoiset toimintakatteet Tulosalue Muutettu TA 2019 ulkoinen toimintakate TP 2019 ulkoinen toimintakate Ero 10 Rahoitus Keskushallinto Tukipalveluiden tulosalue Medisiinisen hoidon tulosalue Operatiivisen hoidon tulosalue Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Mielenterveys- ja päihdepalv. Tulosalue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Projektien tulosalue (laskennallinen) Muonio-Enontekiön perusterv.huolto

41 2.3 Tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen Yhtymävaltuuston osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa hyväksymässä sairaanhoitopiirin tulevan vuosien strategiassa tulevaisuutta koskevia strategisia valintoja ovat: Lapin laajan päivystyksen sairaala, Ammattilaiset ihmisiä varten, Inhimillisesti tehokas sairaala sekä Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Strategisten valintojen toteutumista vuonna 2019: Lapin laajan päivystyksen sairaala Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Terveydenhuoltolain 50 3 mukaan mm. Lapin sairaanhoitopiirin on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Päivystysvalmiuden turvaamiseksi jouduttiin hankkimaan sekä lääkäreitä että jossain määrin myös hoitajia työvoiman vuokrauksella ja ns. keikkatyönä. Ammattilaiset ihmisiä varten Tekstiviestipalaute-järjestelmää on pilotoitu onnistuneesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa, lastensairauksien ja naistentautien klinikassa sekä päivystyspoliklinikalla. Järjestelmän käytöstä on saatu myönteistä palautetta sekä henkilökunnalta että asiakkailta. Asiakaspalautetta on kerätty myös Internet-kyselyillä. Inhimillisesti tehokas sairaala Sairaanhoitopiirin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa jatkettiin mm. Hukkahaavi-koulutuksilla, joiden tavoitteena on pieniin jokapäiväisiin asioihin liittyvän hukan vähentäminen. Koulutuksissa on ollut mukana myös sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten ja muiden sairaanhoitopiirien työntekijöitä. Jatkuvaan parantamiseen tähtäävä huddle-toimintamalli (taulujohtaminen) on kattavasti käytössä mm. hoitohenkilöstön resursoinnissa- Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi syksyllä Muonion ja Enontekiön kunnilta on saatu hyvää palautetta kokonaisuudesta. Yhtymävaltuuston tekemän periaatepäätöksen perusteella sairaanhoitopiiri on valmis ottamaan järjestämisvastuun myös muiden jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveyspalveluista, mikäli kunnat päättävät järjestämisvastuunsa sairaanhoitopiirille siirtää. Sairaanhoitopiirin sitovat tavoitteet olivat vuonna 2019: Tuloslaskelmaosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - sairaanhoitopiirin ulkoinen toimintakate - sairaanhoitopiirin tulos - käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet Investointiosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - nettoinvestointien kokonaisloppusumma Rahoitusosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - lainakannan muutokset 41

42 Toteuma tavoitteiden saavuttamisessa vuonna 2019: Tuloslaskelman sitovuus - Sairaanhoitopiirin ulkoinen toimintakate tavoite saavutettiin. Tavoite oli muutetussa talousarviossa euroa ja toteuma oli euroa. Tavoite toteutui euroa suurempana kuin oli tavoite. - Sairaanhoitopiirin tulos tavoite toteutui. Tavoite oli muutetussa talousarviossa euroa ja toteuma oli euroa. Tavoite toteutui euroa suurempana kuin oli tavoite. Käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet Avohoidon osalta määrälliset tavoitteet ylittyivät 5,0 %. Päiväkirurgia suoritteet jäivät alle tavoitteen toteutuman ollessa 81,0 %. Vuodeosastohoito sekä ostopalveluissa että omassa toiminnassa hoitopäivien määrä toteutui toteutuman ollessa yht. 104,6 %. Hoitojaksojen määrä toteutui oman toiminnan osalta 102,8 %. Keskimääräinen hoitoaika, omat oli 4,3 tavoitteen ollessa 4,4. TA 2019 TA muutos Muutettu TA 2019 TP 2019 Ero Toteuma% MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat ,0 % kuntalask.käynnit, ostetut ,2 % Suun terveydenhuolto ,8 % Yhteensä ,0 % Päiväkirurgia ,0 % Vuodeosastohoito Hoitojaksot, omat ,8 % Hoitojaksot, ostetut Hoitopäivät, omat ,2 % Hoitopäivät, ostetut ,2 % Yhteensä ,6 % Keskim. Hoitoaika, omat 4,7 4,4 4,3 0,0 99,4 % Investointien sitovuus Alkuperäinen investointien talousarvio oli 17,0 milj. ( ). Yhtymävaltuuston päätöksellä investointimäärärahaa lisättiin Lapin keskussairaalan laajennushankkeeseen. Lisäksi siirrettiin käyttötaloudesta projektiorganisaation investoinnille kuuluva kustannus. Hankkeelle 15, vy 9001, lisättiin määrärahaa 4,9 milj., jolloin hankkeen kokonaismääräraha vuodelle 2019 on 13,5 milj.. Sairaanhoitopiirin kokonaisinvestointi määräraha nousi 17 milj. :sta 21,9 milj. :on. Yhtymävaltuusto teki toisen investointitalousarviomuutoksen Investointimäärärahaa lisättiin 1,23 milj.. Hankkeelle 1, vy 9136, lisättiin mm. Virtuaalikirjasto Oy:n, Oys-Erva osuuskunnan ja Esko Oy:n osakkeiden tai osuuksien ostoihin. Hankkeelle 8, vy 9009, LKS:n tilamuutoksiin lisättiin Lisätarve johtui merkittävimmin isotoopin remontista, jota tehtiin vuoden vaihteessa ja remontti oli suunniteltu vuoden 2018 investointeihin. Lisäksi välinehuollon laatikkokonepesulinjan muutokset venyivät vuodelta 2018 vuodelle Hankkeelle 10, vy

43 Porokatu 39 kunnostus lisättiin Lisätarve johtui haasteellisimmista muutostöistä kuin mitä oli ennalta pystytty arvioimaan. Pukuhuonetilojen lattiat jouduttiin kokonaan poistamaan ja valamaan uudestaan, koska osa maavaraisista viemäreistä oli romahtanut, kosteiden tilojen purkutyö (vanha sauna) oli laajempi kuin oli suunniteltu, ulkoseinien eristykset muutettiin lämpöarvoltaan paremmaksi, uusittiin kaksi pukuhuonetta A-osalta ja kaikki pukukaapit uusittiin. Useampi asia meni eri tavalla kuin oli suunniteltu. Hankkeelle 12, vy 9016, Potilas- ja toimistopöydät lisättiin toteutuneiden hankintojen kustannusten perusteella. Hankkeelle 14, vy 9012, Vilkan remontointi lisättiin Lisätarve johtui erityisesti vedenkäsittelylaitteiden poistoista ja allasosaston muuttamisesta sopimusurakoitsijoiden sosiaalitilaksi. Hankkeelle 15 LKS lisärakennus lisättiin Monivuotisen laajennushankkeen kustannusten kohdennus eri vuosien välille tarkentuu aina hankkeen edetessä. Investointitarpeiden lisäys oli Lisäyksiin saatiin katetta hankkeelta 2, vy 9003, kalustehankinnat ja hankkeelta 11, vy 9017 Välinehuollon laitteet Näillä hankkeilla eivät investointimenot toteudu arvioidussa laajuudessa. Kate yhteensä muilta hankkeilta on Tästä ylittävä rahoitustarve katettiin lainarahoituksella. Investointien sitova tavoite oli nettoinvestointien kokonaisloppusumma. Investointien toteutunut kokonaisloppusumma oli 20,8 milj.. Investointimääräraha alittui 2,3 milj.. Alituksen aiheutti LKS:n laajennushanke. Hankkeen kustannusarvio on 138 milj.. Yhtymävaltuuston hyväksyi rakentamispäätös Sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupa sairaalainvestointiin saatiin samana päivänä. LKS:n laajennushanke kestää vuoteen 2023 asti. Ero Muutettu - alle talousarvion Ta 2019 Ta 2019 Toteutuma + yli talousarvion Toteutuma-% Investoinnit yhteensä, netto , , , ,63 90,09 Rahoitusosan sitovuus Rahoitusosan sitovana tavoitteena olivat lainakannan muutokset. Tavoite saavutettiin. Tilikaudella nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa 14,0 milj. ja pitkäaikaista lainaa lyhennettiin 0,8 milj euroina Ta 2019 Muutettu Ta 2019 Tp 2019 Poikkeama Lainakannan muutokset Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys Lyhytaik. Lainojen muutos

44 SAIRAANHOITOPIIRI YHTEENSÄ TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,2 0,0 siitä lääkärit ,0 0,0 hoitohenkilöstö ,2 0,2 huoltohenk.kunta ,2 0,2 toimisto-ja hallinto ,3-4,4 Sairaansijat, psykiatria*) ,2 0,0 *) Toiminta- ja taloussuunnitelma , Talousarvio 2019 Kohta 4.6. Mielenterveys- ja päihdepalvelut MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito avohoitokäynnit, omat ,2 4,0 avohoitokäynnit, ostetut ,2 20,2 yhteensä ,4 5,0 Suun terveydenhuolto ,8 5,8 Päiväkirurgia ,5-19,0 Vuodeosastohoito hoitojaksot, omat ,4 2,8 hoitojaksot, ostetut yhteensä ,2 19,9 hoitopäivät, omat ,2 2,2 hoitopäivät, ostetut ,9 14,2 yhteensä ,0 4,6 keskim.hoitoaika, omat 4,1 4,7 9,4 4,4 4,3 7,0-0,6 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) ,5 1,2 Toimintatuotot, ulkoiset ,3 2,6 Myyntituotot ,4 2,7 Myyntituotot, läpilaskutus ,3 1,5 Maksutuotot ,3-0,5 Tuet ja avustukset ,1 57,8 Vuokratuotot ,9-1,0 Muut toimintatuotot ,3 33,4 Sisäiset tulot ,7-1,6 Toimintakulut (eur) ,7 0,1 Toimintakulut, ulkoiset ,2 1,0 Palkat ,9 1,6 Henkilösivukulut ,5-7,6 Henkilöstökorvaukset ,3 6,0 Palvelujen ostot, läpilaskutus ,3 1,5 Palvelujen ostot, oma toiminta ,1 3,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 4,2 Avustukset ,8 Vuokrat ,0-8,5 Muut toimintakulut ,1 5,6 Sisäiset menot ,7-1,6 Toimintakate ,8 56,0 Rahoitustuotot/-kulut ,6-40,4 Poistot ,1-0,8 Tilikauden tulos ,4-143,7 Poistoeron muutos ,3-13,8 Varausten muutos Rahastojen muutos ,1 Tilikauden yli/alijäämä ,9-158,6 44

45 2.3.1 Keskushallinto Keskushallintoon kuuluvat luottamushenkilöhallinto, virkamiesjohto, yhdistetty kehittämisyksikkö - perusterveydenhuollon yksikkö sekä infektio- ja sairaalahygieniayksikkö. Keskushallinto vastaa asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta siten, että kuntayhtymän toiminta-ajatus, terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus toteutuvat. Keskushallinto kehittää sairaanhoitopiirin toiminnan tuottavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Keskushallinto panostaa johtamisen kehittämiseen, tiedon kulkuun sekä avoimeen keskusteluun päättäjien ja henkilöstön kanssa. Keskushallinto huolehtii tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinoinnista siten, että se omalta osaltaan mahdollistaa korkealaatuisen erikoissairaanhoidon toteuttamisen sairaanhoitopiirissä. Osana kehittämisyksikköä perusterveydenhuollon yksikkö työskentelee perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnassa. Toiminnalliset muutokset - Valmistautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen päättyi keväällä - Keskussairaalan laajennushankkeen ja tulevaisuuden sairaalatoiminnan suunnittelu - Tietohallinnon ja kehittämisyksikön yhdistämistä selvitettiin ja tehtiin päätös yhdistymisestä alkaen Asiakkaat ja vaikuttavuus Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Asiakaspalautejärjestelmien kehittäminen ja tavoitteellinen tuki palautteen käyttämiselle toiminnan kehittämisessä Potilasturvallisuus- ja laatutiimi ja kehittäminen tukemaan käytännön toimintaa Terveyden- ja sairaanhoidon johtaminen ja valvonta Toimenpiteiden toteutuminen Asiakaspalautejärjestelmän kilpailutus 2019, hankintapäätös ja käyttöönotto 2020, palautteen käytön prosessit kuvataan käyttöönoton edetessä, Potilasturvallisuus- ja laatutiimi on aktiivisesti kehittänyt potilasturvallisuuden tueksi käytäntöjä, tukenut niiden toimeenpanoa yksiköissä sekä arvioinut toimivuutta Uusien hoitomenetelmien käyttöönotto toteutetaan standardoidun arviomenettelyn perusteella niin, että vaikuttavuus ja turvallisuus ovat taloudellisten näkökohtien lisäksi prioriteetteja. Asiakaspalautteita on kehitetty niin, että niistä saadaan paremmin käsitys myös vaikuttavuuskokemuksesta. Henkilöstö työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Työhyvinvointijohtamisen tavoitteiden ja seurantamenetelmien määrittely tukemaan päivittäistä johtamista ja esimiestyötä. Käynnistetään viestintästrategian valmistelu Henkilöstön osaamisen dokumentointi Ns. Fiilismittaria pilotoitu Innovaatiokumppanuutta työhyvinvointijohtamisen kehittämiseen valmisteltu Viestintästrategian valmistelu siirtyi vuodelle 2020 Henkilöstön osaamisen dokumentoinnin aste koko organisaation tasolla n. 56 % ja keskushallinnossa n. 50 % Talous potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Talouskoulutus eri tason esimiehille koko organisaatiossa Esimiehille koulutusta palvelusuhdeasioista sekä työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisesta Hukkahaavi-menetelmien käytön laajentamisen ja monipuolistamisen johtaminen Sisäistä talouskoulutusta toteutettu Sisäisiä koulutuksia toteutettu Hukkahavi-koulutusten myötä on vuosina poistettu laskennallisesti hukkaa vuosittain noin työtuntia, jonka vuotuinen laskennallinen kustannusvaikutus on ollut noin euroa. Kumulatiivinen hukan poisto vuosilta on laskennallisesti noin 2,8 miljoonaa euroa. 45

46 Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Organisoida ja mahdollistaa asiakkaiden / potilaiden osallistumisen toiminnan kehittämiseen Hoidonvarauskeskuksen valmistelu ja pilotointi Turhan ja päällekkäisen kirjaamisen poisto Potilas- ja omaisneuvosto kokoontui vuoden aikana kahdesti. Asiakasraadin jäseniä on osallistettu tuottamaan asiakastietoa kehittämiseen kyselyillä ja uuden sairaalan Ituhankkeen työpajoissa. Lisäksi asiakkaita on osallistettu toiminnan kehittämiseen nopeasti osallistavalla toteutuksella Wall-työpajoissa. Wall-työpajat toteutettiin sairaalan pääaulassa ja ruokasaliin johtavalla käytävällä. Työpajoihin oli kaikilla ohi kulkevilla mahdollisuus osallistua. Yksi työpajoista toteutettiin järjestöpäivien yhteydessä. Ajanvarauskeskuksen suunnitelmaa valmisteltu, kokeiluja/pilotointia toteutettu, laajennetaan 2020 kokemusten perusteella Kirjaamisen rationointia kehitetty osana hoidonvarauskeskuksen valmistelua, työ on kesken ja jatkuu RAHOITUS TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) ,0-167,4 Toimintatuotot, ulkoiset Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Sisäiset tulot ,0-167,4 Toimintakulut (eur) ,3 Toimintakulut, ulkoiset ,3 Palkat 0 Henkilösivukulut 0 Henkilöstökorvaukset 0 Palvelujen ostot 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 Muut toimintakulut Sisäiset menot 0 Ulkoinen toimintakate ,3 Toimintakate ,5-201,9 Rahoitustuotot/-kulut ,2-40,8 Poistot Tilikauden tulos ,0-13,8 Poistoeron muutos ,3-13,8 Varausten lis.(-)tai väh. Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä

47 KESKUSHALLINTO TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,0 0,0 siitä lääkärit ,0 0,0 hoitohenkilöstö ,0 0,0 huoltohenk.kunta ,0 0,0 toimisto-ja hallinto ,0 0,0 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) ,8-12,8 Toimintatuotot, ulkoiset ,6 15,3 Myyntituotot ,5 8,6 Maksutuotot ,5 Tuet ja avustukset ,1-0,7 Muut toimintatuotot ,4 334,9 Sisäiset tulot ,8-26,4 Toimintakulut (eur) ,0-14,3 Toimintakulut, ulkoiset ,1-15,3 Palkat ,4 9,0 Henkilösivukulut ,4-2,2 Henkilöstökorvaukset ,6-50,0 Palvelujen ostot ,8-21,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3-33,4 Avustukset Vuokrat ,4-87,8 Muut toimintakulut ,7-94,3 Sisäiset menot ,4 4,0 Ulkoinen toimintakate ,5-31,2 Toimintakate ,1-120,0 Rahoitustuotot/-kulut Poistot Tilikauden tulos ,9 Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä , Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Medisiinisen hoidon tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kliinisen neurofysiologian, neurologian, kuntoutuksen sekä sisätautien erikoissairaanhoidosta käytettävissä olevilla resursseilla yhdessä muiden tulosalueiden kanssa sekä yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Tavoitteena on potilaiden oikea-aikainen, turvallinen sekä vaikuttava hoito huomioiden kokonaisvaltainen toimintakyky. Tulosalueen toiminnassa huomioidaan yhteistyö potilaan kanssa sekä hyvä palvelukokemus. Toiminnalliset muutokset - Siirtoviivepotilaiden määrän väheneminen vuodeosastoilla näkyi sairaansijojen käyttöasteessa, ja jo keväällä 2019 käynnistettiin neuvottelut ja suunnittelu Rovaniemen kaupungin kanssa yleislääketieteen vuodeosaston perustamiseksi. Suunnittelu keskeytyi ja kesän jälkeen päädyimme jatkamaan sairaansijatarpeen arviointia ja potilaiden vuodeosastohoidon järjestämistä tulosalueellamme. Päädyimme suunnitelmaan, jossa keuhkosairauksien vuodeosasto lakkautetaan helmikuun 2020 alusta ja sairaalahoitoa vaativien keuhkopotilaiden hoito siirretään sisätautien vuodeosastoille 5A ja 5B. Loppuvuosi käytettiin muutoksen valmisteluun. 47

48 - Hoitohenkilökunnan osaamisen laajentaminen vastaamaan vuodeosastomuutosta suunniteltiin ja toteutettiin hoitajien perehdytysjaksoilla (hoitajavaihdoin yksiköiden välillä), osastotunneilla pidettävillä koulutuksilla sekä ns. show room- harjoitteluilla. - Muuttuneeseen vuodeosastokapasiteetin tarpeeseen sekä erikoislääkärivajeeseen on reagoitu toki pitkin vuotta sisätautien osasto 5A on ollut osasulussa huhtikuulta vuoden loppuun. Vaje sisä- ja keuhkotautien erikoislääkäreistä on pakottanut turvaamaan palveluja ajoittain ostopalveluin. - Olemme olleet aktiivisesti mukana kehittämässä ja työstämässä avohoitoasiakkaiden ajanvarausprosessia. Ajanvarauksen keskittäminen on selkeyttänyt poliklinikalla työskentelevien sairaanhoitajien tehtävää ja heillä on ollut mahdollista keskittyä asiakkaiden hoidolliseen ohjaukseen. Uudenlaisen toiminnan kehittelyä, suunnittelua ja kokeilua on tehty erityisesti sisätautien poliklinikalla. Työ jatkuu edelleen. Hyvä loppu tulema ja malli on tarkoitus laajentaa kaikille ajanvarauspoliklinikoille. - Munuaispoliklinikka käynnistyi uudenlaisella työnjaolla, jolla saatiin panostettua potilaiden ohjausta - Vuodeosastoilla työstettiin hoito-ohjeet ESKOon - 5-tasolle saatiin uudet ja ajanmukaiset vaatimukset täyttävät lääkehuoneet - Fysiatrialla työstettiin asiakastyytyväisyyden mittauskäytäntö, lisäksi asiakkailta on kartoitettu toiveita ja odotuksia poliklinikalla asiointiin - Ihopoliklinikalla käynnistettiin pienkirurginen toiminta omassa toimenpidehuoneessa ja otettiin käyttöön MOHS kirurgia, jolla varmistetaan, että ihokasvain on kokonaan saatu leikkauksessa poistettua - Kuntoutuspoliklinikalla valmisteltiin rakennemuutos, jossa kuntoutusohjaus ja kivunhoidon osaaminen keskitetään vuodenalusta 2020 yhteen yksikköön, kuntoutuspoliklinikalle - Neurologialla käynnistettiin AVH-sairaanhoitaja- toiminta, jolla pyritään estämään uusia aivotapahtumia aivoverenkiertohäiriöpotilailla - Keuhkosairauksien yksikössä käynnistettiin ryhmäohjaukset laitehoitoa tarvitseville uniapneapotilaille Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Potilaan osallistaminen hoitoon, ja hoidon suunnitteluun, ajanvarauksen kehittäminen, tekstiviestimuistutukset ajanvaraukseen liittyen Asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden kehittäminen Toimenpiteiden toteutuminen Ajanvarauskeskuksen kehittämisessä ja suunnittelussa aktiivisesti mukana. Sisätautipoliklinikalla työstettiin tavoiteprosessi hukkahaavityökaluja hyödyntäen. Asiakaspalautteita on hyödynnetty palvelun laadun kehittämisessä. Asiakkaat ja vaikuttavuus Ammattiosaamisen kehittäminen Organisaation vahvuuksien hyväksikäyttö tehostetussa henkilöstörekrytoinnissa Lääkehoitoprosessin kehittäminen, turvallinen lääkehoitotyöryhmätyö, katkeamaton lääkehoitoprosessi kokonaiseksi ja systemaattiseksi Potilaan tunnistaminen hoitotilanteissa Potilasturvallisuusraportit Ennakoiva kotiutus ja kokonaisvaltainen toimintakyky arvio Lääketabletti-ohjelma saatiin ESKOon tukemaan tablettien tunnistamista sekä lääkehoidon ohjausta. Valmisteltu ja koulutettu lääkärikunta katkeamattoman lääkehoitoprosessin käyttöönottoon vuoden 2020 alusta. Haiprojen käsittelyssä aloitettu juurisyyanalyysit toiminnan kehittämisen tueksi. Pohdittu potilasvirtoja ja niihin vaikuttamisen keinoja niin organisaation sisällä kuin sidosryhmienkin kanssa, etenkin valmistauduttaessa vuodeosastomuutokseen. Tavoitteena on oikea potilas oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Informaation oikea-aikaisuus eri toimijoiden välillä (erikoisalat, perusterveydenhuolto) Henkilökunnan osaamisen päivittäminen näyttöön perustuvien hoitokäytäntöjen mukaisesti 48

49 Henkilöstö työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Palaverikäytännöt, avoimuus ja henkilökunnan osallistaminen hyvällä johtamisella Hyvien työyhteisötaitojen tukeminen muutostilanteessa Tulosalueen joryn muistion, kokousmuistioiden oikea-aikainen laatiminen, jakelulistat, yhtenäiset käytännöt Osaamiskartoitukset ja hyödyntäminen työvuorosuunnittelussa ja sijoituksissa Kokouskäytännöt tulosalueen ja toimintayksiköiden osalta on kirjattu ja ne ovat toteutuneet säännöllisesti. C&Q osaamismäärittelyt ovat hoitohenkilökunnan ja esimiesten osalta joko valmiit tai viimeisiä silauksia vaille valmiit. Kehityskeskustelut on käyty hyödyntäen C&Q osaamisen arviointia. Osaamisen laajentaminen suunniteltiin ja toteutettiin vastaamaan vuodeosastomuutosta. Osaamisen ja työn jakaminen yli erikois- ja tulosalueiden Osaamisen hyödyntäminen kehittämällä moniiammatillista tiimityötä Talous potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Koko henkilöstön koulutusta kustannustietoisuuteen omissa valinnoissaan Yksikkötasolla suoritteiden kirjaamisen tehostaminen Päivittäis/viikottaisjohtamista kairan ja rafaelan avulla Suoritteiden kirjaaminen ja mittaaminen, hoidon laadun kehittäminen ja vaikuttavuus; euromääräisen panoksen aikaansaama tuotos Henkilökunta on aktiivisesti osallistunut toiminnan säästöjen ideointiin, ja heiltä on tullut monia hyvä avauksia sopeuttamistoimiin. Ihotautien poliklinikalla aloitettu moniammatillinen huddle, jossa aamuisin käydään yhdessä läpi päivän työt, työmäärät sekä resurssit, ja allokoidaan resurssit,ja tarvittaessa töitäkin) niiden mukaan. Osallistuminen sairaalan organisaation yhtenäiset käytännöt -työryhmätyöhön Yhteistyö kehittämisyksikön kanssa Yksikkökohtainen Kaizen ja Hukkahaavikoulutukset potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Potilaan aktiivisen roolin tukeminen hoidon ohjauksessa sähköisen asioinnin kehittäminen Hoitotakuun seuranta, ensi- ja kontrollikäyntien määrien seuranta Hoidonsuunnittelu- ja varauskeskuksen suunnitteluun osallistuminen Hoitajien toteuttamaa hoidon ohjausta ajanvarauspoliklinikoilla on päästy tekemään aiempaa paremmin, kun ajanvaraustyö on keskitetty sihteereille. Esimerkiksi neurologialla on läpikäyty avohoitokäyntien kokonaisuus ja luovuttu osasta kontrollikäynneistä, osa muutettu puhelinkäynneiksi. Prosessit ja rakenteet Oman maakunnan, ERVA-alueen ja perusterveydenhuollon sujuvaa yhteistyötä, hoitopolut Suoritteiden seuranta Henkilöstöraportoinnin seuranta Yhteistyötä yli tulosaluerajojen Kirjaamisen toteutumisen seuranta Hoitoisuuden ja työn kuormituksen tasaaminen Vuodeosastohuddlen tietokoontia on hyödynnetty päivittäisen resurssiallokoinnin lisäksi myös toiminnan volyymin ja palvelukysynnän arvioinnissa sekä toiminnan suunnittelussa. Kairasta saatavan potilas- ja sairausryhmäkoosteen avulla suunnittelimme tulevan vuodeosastorakenteen mitä sairauksien hoitoa toteutetaan eniten ja minkälaisia vuodeosastoja jatkossa tarvitaan, jotta palvelu medisiinisen hoidon tulosalueella vastaa parhaiten kysyntää. Kaira, Haiprot, muut tietojärjestelmät Tulevan sote:n vaikutuksiin varautuminen ja niiden huomioiminen rakenteellisissa ja prosessimuutoksissa omassa organisaatiossa 49

50 Toiminta ja talous Medisiinisen tulosalueen tulos toteutui suunnitellusti. Perustehtävät tulosyksiköittäin tehtiin pääsääntöisesti niihin varatuilla määrärahoilla lukuunottamatta sisätautien tulosyksikköä, jossa erikoislääkärivajeen jatkuessa kuluneellakin tilikaudella oli turvauduttava palvelujen ostoon suunniteltuakin enemmän. Erikoislääkäriresurssin vaje jatkui myös fysiatrialla ja keuhkoyksikössä. Toimintatuottojen ja toimintakulujen osalta toteuma on tulosaluetasolla lopullisessa tilinpäätöksessä tasapainossa ja talousarviossa. Tulosalueen talouden toteuma ylijäämäinen. Ulkoisen toimintakatteen toteuma on 94,68 %. Tulosalueen tasolla hoitojaksot toteutuivat lähes 2018 vuoden tasolla toteuma Hoitopäivien määrissä laskeva trendi jatkuu, kun hoito edelleen tehostuu. Hoitopäivien osalta toteuma oli 23416, n. 10 % edellisvuotta pienempi. Keskimääräinen hoitoaika tulosalueen tasolla oli 3,4 hoitopäivää (3,8 päivää vuonna 2018), vaihteluväli keuhkosairauksien 4,1 päivästä neurologian 2,6 hoitopäivään. Viidessä vuodessa hoitopäivien määrä on vähentynyt lähes viidenneksen (29 128:sta :een) hoitojaksomäärien pysyessä ennallaan. Avohoitokäyntejä tulosalueen tasolla toteutui 5,8 % enemmän kuin vuonna 2018, ja 14 % yli talousarviosuunnitelman. Vaihtelua poliklinikoiden välillä on paljon. Etenkin neurologialla ja keuhkosairauksilla avohoito on ollut huomattavasti suunniteltua vilkkaampaa. Sisätautien poliklinikalla jo vuosia jatkunut toiminnan kiihtyminen tasaantui. Valitettavasti syynä on resurssivaje lääkärityövoiman osalla. Hoitohenkilökunnan osalta pysyttiin palkkamäärärahojen puitteissa sijaismäärärahojen osalta ylitimme varatun mutta vakituisen henkilökunnan palkkakulut mukaan huomioiden, pysyimme raamissa. Pitkälti tätä vääristymää aiheuttaa sijaishenkilökunnan palkkojen tiliöityminen sijaistilille oikean tilin sijaan. Sijaismäärärahojen käyttö pysyi edellisvuoden lukemissa. Kokonaiskulujen toteuma hoitohenkilökunnan 97,13 %, joka on hitusen pienempi kuin vuonna Medisiinisen tulosalueen vuodeosastokapasiteetin käyttö väheni kuten edellisinä vuosina, sillä Rovaniemen perusterveydenhuollossa toteutui edellisen vuoden tapaan tehostettu jatkohoitoon pääsy. Vuoden aikana haasteena oli vuodeosastopaikkojen vähäisempään kysyntään kesken vuotta suunnitellut osasulut vuodeosastolle 5A. Talous- ja toimintasuunnitelma oli tehty vuodelle paikkaisen vuodeosaston mukaan. Osasulut (suljettuna 9 sairaansijaa 34:stä) aloitettiin huhtikuussa ja niitä vahvistettiin kolmessa jaksossa loppuvuoteen asti vastaamaan palvelujen kysyntää. Vuodeosastokapasiteetti (90 ss / 99ss) riitti hyvin, mutta suunniteltujen resurssien uudelleenjako kesken vuoden oli ajoittain haasteellista. Siinä kuitenkin onnistuttiin henkilöstökulujen tarkastelun perusteella. Kun toiminta vuodeosastolla 5A toteutui kolmen kvartaalin ajan 75 %:sti, toiminnan tuotot luonnollisesti jäivät kauas suunnitellusta ja siten talouden toteuma jäi suunnitellusta. 50

51 MEDISIININEN HOITO VOIMAVARAT TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 Virat ja toimet yht ,5 0,0 siitä lääkärit ,0 0,0 hoitohenkilöstö ,6 0,0 huoltohenk.kunta toimisto-ja hallinto ,0 0,0 Sairaansijat ,0 0,0 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito avohoitokäynnit, omat ,1 14,0 avohoitokäynnit, ostetut ,1 4,1 yhteensä ,8 13,5 Vuodeosastohoito hoitojaksot, omat ,4-3,7 hoitojaksot, ostetut 662 yhteensä ,5 5,7 hoitopäivät, omat ,3-1,1 hoitopäivät, ostetut ,7 14,6 yhteensä ,0-10,9 keskim.hoitoaika, omat 3,6 4,1 3,5 3,6-2,1 2,7 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) ,1-0,2 Toimintatuotot, ulkoiset ,4-2,5 Myyntituotot ,8-2,2 Myyntituotot, läpilaskutus ,0-2,9 Maksutuotot ,1-4,7 Vuokratuotot ,3-16,3 Muut toimintatuotot ,0-18,4 Sisäiset tulot ,2 30,9 Toimintakulut (eur) ,1-0,8 Toimintakulut, ulkoiset ,3-0,4 Palkat ,4-3,5 Henkilösivukulut ,1-11,2 Henkilöstökorvaukset ,1-29,9 Palvelujen ostot, oma toiminta ,8 10,7 Palvelujen ostot, läpilaskutus ,0-2,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 4,3 Vuokrat ,6 926,3 Muut toimintakulut , ,8 Sisäiset menot ,9-1,3 Ulkoinen toimintakate ,1-5,2 Toimintakate ,0-819,3 Rahoitustuotot/-kulut Poistot ,0 3,0 Tilikauden tulos ,9-165,3 Rahastojen muutos 0 0 Tilikauden yli/alijäämä ,9-165,3 51

52 2.3.3 Operatiivisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Operatiivinen tulosalue vastaa kirurgian, anestesian ja tehohoidon, naistentautien ja synnytysten, silmätautien, korvatautien, suusairauksien, lastentautien ja syöpäsairauksien palvelujen tuottamisesta sekä ympärivuorokautisesta päivystysleikkausvalmiudesta. Tavoitteena on tarjota turvallista, potilaslähtöistä, oikeaaikaista ja vaikuttavaa erikoissairaanhoitoa mahdollisimman taloudellisesti. Toiminnalliset muutokset 2019 Kuluneella kaudella vahvistettiin toiminnan järjestämistä täyden palvelun päivystyssairaalana. Päivystysvalmiuden ylläpitämiseksi panostettiin riittäviin resursseihin ja huomioitiin lisäresursoinnin järkevä käyttö elektiivisessä toiminnassa. - Avohoitopainotteisuutta lisättiin erityisesti toimenpidepotilaiden kohdalla - Kirurgisten potilaiden hoito keskitettiin kirurgiselle osastolle ja naistentautien vuodeosastot yhdistettiin - Hoitotyön johtaminen operatiivisilla poliklinikoilla yhdistetiin yhdelle esimiehelle - Kehitettiin edelleen hoidon suunnittelun ja ajanvarauksen prosesseja ja menetelmiä - Lastentaudeilla kehitettiin maakunnallisesti etätoimintaa ja suunniteltiin päivystyksen tukemista puhelinneuvonnan aloittamisella. - Silmätautien yksikössä otettiin käyttöön glaukooma -potilaiden kontrolleissa palveluseteli. Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Jatketaan hoidon suunnittelun kehittämistä eri menetelmillä Kiinnitetään huomiota ammatillisuuteen ja hyvään kohteluun osallistumalla vuorovaikutuskoulutukseen Toimenpiteiden toteutumisen arviointi seurattiin poliklinikoiden saapumatta jääneitä potilasmääriä sekä peruuntuneita toimenpidemääriä asiakastyytyväisyyskyselyjä on tehty ja tulokset analysoitu Asiakkaat ja vaikuttavuus Arvioidaan asiakastyytyväisyyttä Kehitetään potilasohjausta potilasturvallisuuden näkökulmasta laajentamalla tarkistuslistojenkäyttöä Kiinnitetään huomiota potilaiden tunnistamiseen hoitotilanteissa Katkeamaton lääkehoito-käytäntö Herko-toiminnan käyttöönotto pilottina HaiPro-ilmoitusten jakauman ja kehittämistoimenpiteiden seuranta toteutui yksiköissä. Katkeamaton lääkehoito laajeni kirurgian vuodeosastolle 4 sekä soveltuvin osin lasten- ja naistentaudeille. Green cross seurantatyökalua käytettiin potilasturvallisuuden seuraamiseksi. Tarkistuslistojen käyttö vakiintui. Hoitotakuutilastojen seuranta toteutui Vuodeosastojen sekä poliklinikoiden hoitoisuuksia seurattiin. Henkilöstö työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Seurattiin poliklinikoiden saapumatta jääneitä potilasmääriä sekä peruuntuneita toimenpidemääriä Tulosaluejohto käy keskusteluja toimintayksiköissä kaksi kertaa vuodessa Tulosalueen laaja johtoryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa Ylihoitajan säännöllinen osallistuminen osastokokouksiin C&q osaamisen määrittely otetaan kattavasti käyttöön tulosalueella Kehityskeskustelut toteutetaan tasapuolisesti kaikilla ammattiryhmillä Herko-toiminnan käyttöönotto pilottina Vierailut toimintayksiköissä ovat toteutuneet. Johtoryhmäkokoukset ovat toteutuneet. Ylihoitajien osallistuminen osastokokouksiin toteutui. Lähes koko tulosalueen henkilökunnan osaamisen määrittely on tehty. Kehityskeskustelujen toteumaprosenttia ei ole kerätty ammattiryhmittäin tulosyksiköistä, koska osaamisen määrittely on osittain kesken. 52

53 Talous potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Kannustetaan yksiköitä tunnistamaan kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä Prosessien tehostaminen hoidonvarauksessa, herko-pilotoinnilla ja lastentautien puhelimitse tapahtuvan päivystystriagen käyttöönotto Kairan hyödyntäminen päivittäisjohtamisessa Muutoksissa hyödynnetään hukkahaavityökaluja ja koulutuksen käyneitä henkilöitä Kustannustekijöiden ja mitattavien tavoitteiden säännöllinen seuranta ja arviointi on toteutunut osavuosikatsauksissa. Hoidonvarauksen tehostaminen toteutui osittain Kairaa hyödynnettiin päivittäisjohtamisessa. Muutoksissa hyödynnettiin hukkahaavin oppeja. Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Sähköiset esitietolomakkeet otetaan käyttöön Kannustetaan potilasta osallistumaan omaan hoitoonsa potilasohjauksen keinoin Ajanvarausta kehitetään potilaan omatoimiseen ajanvaraukseen Kontrollikäyntien kriittinen tarkastelukirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen poliklinikoiden ajanvarauksessa Sähköisten lomakkeiden kehittäminen jatkui ja niiden käyttöä laajennettiin. tarkastetut hoitoprosessit potilasryhmittäin Ajanvarauksen kehittäminen jäi kesken. Valtakunnallinen vertaisarviointi toteutui säännöllisesti Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt sovittu Kaira ja C&Q käytössä aktiivisesti. Osaamista ja toimintaa johdetaan kerätyn tiedon perusteella Toiminnan ja suoritteiden toteutuman analyysi Omien avohoitokäyntien kokonaismäärässä (95629) on nousua 6,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ostettujen avohoidon käyntien määrä (14961) on noussut 8,1 % vuoteen 2018 verrattuna. Vuodeosastohoidon osalta hoitojaksojen määrä on lisääntynyt 4.2 %:lla, mutta hoitopäivien määrä on vähentynyt 1,5 %. Keskimääräinen hoitoaika vuodeosastoilla on 2,7. Ostettujen hoitopäivien määrä (8535) on noussut edellisestä vuodesta 10,4 %. Ostopalvelut muodostuvat mm. tukielin- ja neurokirugiasta sekä erikoishoidoista syöpätaudeilla ja lastentaudeilla. Hoitotakuussa pysymiseksi on jouduttu tekemään lisä-ves työtä kirurgian poliklinikalla ortopediassa, verisuoni- ja plastiikkakirurgiassa, sekä urologiassa. Lisä-VES työtä on tehty myös toimenpidepoliklinikalla tähystysjonojen kurissa pitämiseksi ja lastentaudeilla astma-kontrollien järjestämiseksi. Myös silmätaudeilla on pidetty lisä-ves poliklinikkaa kontrollikäyntijonon lyhentämiseksi. Silmäklinikassa silmäkirurgialle jonottaa 346 potilasta. Poliklinikalla hoitotakuu on ylittynyt 66 potilaalla. Kaihileikkauksia ostetaan Terveystalon toimijoilta LKS:n tiloissa tehtävänä hoitotakuussa pysymiseksi. Glaukooman seurantaan tarkoitettu palveluseteli on otettu käyttöön alkuvuonna Vuoden 2019 aikana palveluseteleitä myönnettiin 415 kpl. Silmäklinikan poliklinikkakäynnit ovat lisääntyneet 5,3 % ja päiväkirurgiset toimenpiteet 15,6 % viime vuoteen verrattuna. Hoitajien antamien lasiaisinjektioiden määrä on kasvanut 23 % vuoteen 2018 verrattuna. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla käynnit ovat oleellisesti lisääntyneet (26,1 %) viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, koska erikoistuvia lääkäreitä on ollut enemmän käytettävissä. Marraskuussa päättyi kuulopalveluiden hankintasopimus Suomen Kuulostudio Oy:n kanssa. Kuulolaitejono on tällä hetkellä 6 kuukautta. Korva-, nenä- ja kurkkutautien ja suutautien poliklinikoiden tilapulaa helpotetaan yhteiskäyttöisellä tutkimushuoneella. Suusairauksilla sekä poliklinikkakäynti- (6,3 %) että toimenpidemäärissä (3,4 %) on selkeää kasvua verrattuna viime vuoteen. Lastentaudeilla avohoitokäynnit ovat samaa tasoa aikaisempaan nähden mutta hoitojaksot ja -päivät ovat vähentyneet 4.3 %. Hoitotakuu on toteutunut alkuvuonna lastentautien poliklinikalla, mutta syksyllä jouduttiin pitämään lisä-ves poliklinikkaa kesällä syntyneiden jonojen purkamiseksi. Lastentautien poliklinikalla ja osastoilla tapahtui kesän aikana yhteensä neljä vesivahinkoa liittyen poliklinikan katolla tehtyyn ilmastointikonehuoneremonttiin. Toimintaa jouduttiin useampaan otteeseen siirtämään ja järjestämään uudelleen, lisäksi henkilökunnasta 77 % oireili eriasteisesti huonontuneen sisäilman takia. Tilat on remontoitu ja niihin on tehty tarkempia selvityksiä, joista myös henkilökuntaa on informoitu. 53

54 Synnytysten määrä (926) nousi viime vuodesta 7,8 %. Synnytysten määrän kasvun myötä myös vuodeosaston hoitojaksot lisääntyivät, mutta hoitopäivien määrässä ei ollut vastaavaa kasvua. Keskimääräinen hoitoaika osastolla oli 2.9 vuorokautta. Naistentautien poliklinikalla ja äitiyspoliklinikalla ollaan hyvin suunnitelluissa käyntimäärissä. Syöpätautien poliklinikalla käyntimäärät pysyivät samalla tasolla viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2019 tarvittiin onkologialla ulkopuolisia konsultteja hyvin vähän oman lääkärityövoiman lisääntymisen myötä. Lääkekulujen pitkään jatkunut kasvu kääntyi vuonna 2019 laskuun. Kirurgian poliklinikalla käyntimäärät ovat lisääntyneet 4.4 % ja lähetemäärät 5 %. Ilmastointiremontin vuoksi osa kesästä toimittiin supistetusti väistötiloissa, joita jouduttiin nopealla aikataululla muuttamaan väistötilaksi suunnitellun lastenpoliklinikan vesivahingon takia. Toimenpidepoliklinikalla suoritteita on 401 (8.1 %) vähemmän kuin viime vuonna johtuen huonosta gastrokirurgi ja -enterologi tilanteesta. Toimenpidepoliklinikan toimintaan vaikutti kesällä tehdyt remontit, joiden aikana tehtiin vain kiireelliset toimenpiteet. Tähystyksiä teetettiin paljon ulkopuolisilla konsulteilla sekä lisä- VES toimintana, jotta pysytään hoitotakuussa. Leikkaus- ja anestesiayksikössä v tehtyjen toimenpiteiden määrä on kasvanut vuoteen 2018 verrattuna 6 % (518 tmp). Päiväkirurgisten toimenpiteiden osuus on noin 45 %, joka on hiukan laskenut vuoteen 2018 verrattuna (50,2 %). Polikliinisten toimenpiteiden osuus on 18,2 % (1284 tmp), joka v oli 11,7 % (768 tmp). Polikliinisiin toimenpiteisiin luetaan anestesiaa vaativista toimenpiteistä myös sähköshokkihoidot (702 toimenpidettä), sydämen rytminsiirrot (58 tmp) ja lasten nivelpistot (13 tmp). Päivystystoimenpiteiden osuus on aikaisempaa tasoa vuoteen 2018 verrattuna, noin 20 %. Hoitotakuussa on pysytty hyvin, keskimääräinen leikkaukseen odotusaika oli verisuonikirurgialla 1pv 3kk, plastiikkakirurgialla 3kk, gastrokirurgialla noin 4 kk, urologialla noin kk, tekonivelkirurgiassa noin 2 3 kk. Leikkausjonot ovat lyhentyneet lääkäritilanteen parantumisen myötä. Kirurgian osastolla 4 hoitojaksot ovat lisääntyneet ja hoitopäivät ovat samalla tasolla, kuin edellisenä vuonna. Keskimääräinen hoitoaika v.2019 on ollut 2.9 pv, kun v se on ollut 3,3 pv. Todennäköisesti tämä johtuu siitä, että Rovaniemen kaupungin terveyskeskukseen jatkohoitoon siirtyminen on sujunut aiempaa paremmin ja kotiuttaminen tehostunut. Kesä- ja joulusulku ovat onnistuneet hyvin ja henkilökuntaa on ollut riittävästi/potilas. Päivystyspotilaiden määrä kirurgian vuodeosastolla on 60.8 % kaikista potilaista. Teho-osastolla hoitojaksojen määrä on laskenut 3 % viime vuoteen verrattuna. Teho-osastolla on toteutettu yhteensä 2067 hoitopäivää, mikä on 10,6 % vähemmän kuin vuonna Hoitopäivien keston keskiarvo oli 2,2 päivää. MET- hälytysten määrä vuonna 2019 oli 153, nousua edelliseen vuoteen oli 50. Elvytysten määrä on lähtenyt laskuun, mihin yksi syy voi olla MET- toiminnan vakiintuminen toimintaympäristöömme. Osaston luonne huomioiden potilasvirran ennustettavuus on heikko, koska noin 98 % potilaista tulee osastolle päivystyksenä. Ennuste suoritteista ja niiden toteutumiseen vaikuttavista seikoista vuonna 2020 Silmäkirurgiaa tullaan tekemään enenevästi omien osaajien voimin, jolloin ostopalvelutoimintaa pystytään vähentämään vuoden 2020 aikana. Lisäksi silmätautien kontrollijonot on tarkoitus purkaa vuoden 2020 aikana lisääntyneen lääkäriresurssin myötä. Viimeinen vapaa erikoislääkärinvirka korva-, nenä- ja kurkkutaudeissa tullaan täyttämään vuoden 2020 aikana, tästä johtuen tämän erikoisalan hoitoon pääsy tullee entisestään nopeutumaan. Syöpätautien erikoislääkäritilanne tulee muuttumaan huonommaksi ainakin hetkellisesti vuonna 2020 luontaisen poistuman takia. Tämä lisää mahdollisesti ostopalvelun tarvetta. Palliatiivisen poliklinikan toiminta alkaa keväällä

55 Lastentautien poliklinikalla jatketaan sähköisten seurantakaavakkeiden käytön laajentamista useammille potilasryhmille. Lastentautien vuodeosastolle on suunnitelmissa toiminnan muutoksia osastojen kahdeksan ja yhdeksän tilojen yhdistymisen vuoksi. Lisäksi vauvatehon siirtyminen kuudenteen kerrokseen keväällä 2020 vaatii osaamisen varmistamista perehdytyksin. Lastentaudeilla aloitetaan puhelinpäivystystoiminta alkuvuonna Gastrokirurgitilanne ei edelleenkään ole hyvä, siksi sekä päivystystoimintaa että tähystystoimenpiteitä joudutaan ostamaan ulkopuolisilta toimijoilta. Plastiikkakirurgien määrän lisäännyttyä pystytään laajentamaan haavapoliklinikka-toimintaa kirurgian poliklinikalla. Päiki23-toiminta käynnistyy keväällä Tämä tulee laskemaan entisestään osastojen käyttöastetta, suurin vaikutus todennäköisesti kirurgian vuodeosastolle 4. Antti-anestesiatietojärjestelmän käyttöönotto toteutuu alkuvuonna 2020, tämä tulee vähentämään arkiston palvelun tarvetta sekä parantaa tiedon kulkua ja potilasturvallisuutta. Teho-osaston hoitoluokittelun hinnoittelu on tarkastettu ja sen vaikutus vuonna 2020 todennäköisesti laskee sisäisten tulojen määrää. Talouden toteuman analyysi 2019 Tulosalueen talouden toteuma on ylijäämäinen Ulkoisen toimintakatteen toteuma 102,5 %. Palkka- ja henkilöstökulut ovat 104 % TA:sta. Ohilaskutettavien palvelujen ostot ovat toteutuneet 107,6 % tavoitteesta. Hankintoja on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Tätä vuotta on varjostanut poikkeuksellisen suuret sairauspoissaolot hoitohenkilökunnan keskuudessa. Tämän takia hoitohenkilökunnan sijaismäärärahat ylittyivät vuonna

56 56

57 OPERATIIVINEN HOITO VOIMAVARAT TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 Virat ja toimet yht ,3 0,0 siitä lääkärit ,0 0,0 hoitohenkilöstö ,3 0,0 huoltohenk.kunta toimisto-ja hallinto ,0 0,0 Sairaansijat ,4 0,0 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito Avohoitokäynnit, omat ,3 1,7 avohoitokäynnit, ostetut ,8 24,3 yhteensä ,5 4,3 Päiväkirurgia ,5-19,0 Vuodeosastohoito hoitojaksot, omat ,4 10,7 hoitojaksot, ostetut ,3 yhteensä ,0 31,4 hoitopäivät, omat ,5 3,1 hoitopäivät, ostetut ,6 12,2 yhteensä ,4 5,2 keskim.hoitoaika, omat 3,0 3,0 3,1 2,9-5,6-6,9 Leikkaustoimenpiteet Toimenpiteet yhteensä ,7-1,9 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) ,8 5,3 Toimintatuotot, ulkoiset ,6 5,4 Myyntituotot ,4 5,1 Myyntituotot, läpilaskutus ,8 7,6 Maksutuotot ,5-2,9 Tuet ja avustukset ,4 Muut toimintatuotot ,9 28,1 Sisäiset tulot ,3 5,0 Toimintakulut (eur) ,0 3,8 Toimintakulut, ulkoiset ,8 6,7 Palkat ,6 4,0 Henkilösivukulut ,1-5,1 Henkilöstökorvaukset ,2 7,0 Palvelujen ostot,oma toiminta ,0 12,3 Palvelujen ostot, läpilaskutus ,8 7,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 19,6 Vuokrat ,7-14,1 Muut toimintakulut ,3 2142,9 Sisäiset menot ,7 0,3 Ulkoinen toimintakate ,9 2,5 Toimintakate ,0 420,9 Rahoitustuotot/-kulut Poistot ,1-5,3 Tilikauden tulos ,1-433,2 Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä ,1-433,2 57

58 2.3.4 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa sairaanhoitopiirin alueen ensihoito- ja päivystyspalveluista. Toiminnan tavoitteena on yhdessä muun terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa toteuttaa akuutisti sairastuneiden potilaiden oikeaaikainen hoito tarkoituksenmukaisessa hoitolaitoksessa. Toiminnassa korostuvat yhteistyö, hyvä palvelu ja laatu. Toiminnalliset muutokset Päivystyksen ja ensihoidon toiminnan ja palveluketjujen kehittäminen jatkui intensiivisenä koko vuoden 2019 ajan. Sairaalalaajennuksen liittyvien kuuman sairaalan ja ensihoidon toimitilojen suunnittelu kiihtyi loppuvuodesta. Päivystyksen toimintaa pyrittiin kehittämään päivystysasetuksen tavoitteiden pohjalta. Ensihoidon kehittämisen painopisteitä olivat organisaation henkilöstöhallinto, palvelutason ja resurssien optimointi. Puhelinneuvonta jatkui edellisen vuoden tapaan aamu- ja iltavuoroissa. Valtakunnallista päivystysavun toimintamallia ei otettu vielä käyttöön. Sairaanhoitajien vastaanottotoiminta vakiintui syksyllä 2019 koulutuksen ja näyttöjen myötä. Puhelinneuvontaan ja hoidon tarpeen arviointiin on koulutettu lisää henkilöstöä. Päivystysasetus asettaa lisävaatimuksia päivystyksen järjestämiselle ja resursoinnille. Akuuttilääketieteen erikois- ja erikoistuvien lääkärien puute on heijastunut päivystyksen kehittämiseen, mutta myös päivittäistoimintoihin. Psykiatrian akuuttitiimin ja sosiaalipäivystyksen kanssa tehtävä yhteistyö on tiivistynyt. Pientraumaprosessia on kehitetty ja siinä korostuu moniammatillinen yhteistyö. Päivystävän sairaanhoitajan tehtäviin on koulutettu lisää henkilöstöä. Lääkehoidon rakenteellisen kirjaamisen ja osastofarmaseutin työnkuvan pilottia valmisteltiin loppuvuodesta. Toiminnanohjausjärjestelmää kehitettiin palvelemaan sujuvaa hoitoprosessia, parantamaan tuottavuutta ja lyhentämään hoito- ja potilasviiveitä. Henkilökunta osallistui työkiertoon ja siirtyi resurssien salliessa jouhevasti auttamaan muiden toimintayksikköjen henkilöstövajeita ja työkuorman purkua. Päivystyksen kehittämistä ja päivittäistoimintaa on vaikeuttanut akuuttilääkäreiden ja sisätautiyksikön lääkäriresurssien puute. Sen vuoksi päivystyksen ylilääkärin työaika on kehittämisen sijaan mennyt päivittäiseen vastaanottotyöhön. Radiologien aktiivipäivystyksen pilotointi syksyllä nopeutti kuvantamispalvelujen saatavuutta ja sen myötä erityisesti aivoverenkiertohäiriöiden hoitolinjaus parantui merkittävästi. Laajennushanke luopui päivystysosaston rakentamisesta, mikä on aiheuttanut huolta päivystyspotilaiden hoitoketjun sujuvuudesta. Loppuvuodesta 2018 Pohjois-Suomessa käynnistynyt hätäkeskuksen Erica-tietojärjestelmä lisäsi merkittävästi kiireellisten ensihoitotehtävien määrää ja yksiköiden kuormitusta alkuvuodesta Tilanne tasaantui myöhemmin. Viranomaisten yhteisen KEJO-kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto on viivästynyt ja lykkääntynyt pilotoinninkin osalta vähintään vuodella. Ensihoidon sähköisen potilastietojärjestelmän puute estää toiminnan laadun seurantaa ja palvelujen tietoon perustuvaa kehittämistä. Ensihoidon ja päivystyksen simulaatiokoulutusohjelma vakiintui ja pystyttiin toteuttamaan säännöllisesti koko ensihoidon henkilöstölle ja osalle päivystysalueen henkilöstöä. Toiminnalla on suuri merkitys potilasturvallisuudelle. Ensihoidon vieritestaus pilotoitiin, mutta hanke keskeytettiin kustannusten ja heikohkon vaikuttavuusnäytön vuoksi. Ensihoitokeskuksen henkilöstöhallinto vahvistui uuden apulaisosastonhoitajan toimen myötä. Samalla valmisteltiin koko henkilöstöhallinnon ja työvuorosuunnittelun siirtoa ensihoitokeskukseen. Tavoitteena on asemien henkilöstöresurssien käytön optimointi ja kohdentaminen potilastyöhön. Ensihoidon kuormitusta ja palvelutasopäätöksen toteutumista seurattiin. Tulokset auttoivat kohdentamaan resursseja painopistealueille. Ylitöiden määrä pysyi kuitenkin edelleen korkeana palvelutasopäätöksen tavoitteiden, alueen laajuuden ja pitkien etäisyyksien sekä poikkeustyöajan haasteiden vuoksi, mikä on haaste 58

59 työhyvinvoinnin ja kustannustehokkuuden kannalta. ERVA ensihoitokeskuksen toiminta vakiintui vuoden kuluessa ja asiantuntijan/asiantuntijalääkärin työpanosta on voitu hyödyntää koko ERVA alueella. Asiakkaat ja vaikuttavuus Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Tavoittamis- ja odotusaikojen ja läpimenoaikojen seuranta ja poikkeamien huomioiminen suunnittelussa, HaiProt, potilaspalautteet Potilaan tilan tunnistaminen (News) ja näyttöön perustuvat hoitoratkaisut Vieritestauksen kehittämistä jatketaan Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Päivystyksen asiakaspalvelu- ja vuorovaikutuskoulutus on toteutettu 2 kertaa. Potilas- ja työturvallisuusilmoitukset on käsitelty päivystyksen osastokoulutuksessa. Päivystyksen kielteiset palautteet ovat liittyneet puhelinneuvonnan ja vastaanoton ruuhkautumiseen ja viiveisiin. Potilasturvallisuusilmoitusten ja kanteluiden määrä on pysynyt ennallaan. Ensihoidon palvelutasototeuma on vakaa ja poikkeamat kohtuullisia. Simulaatiokoulutukset ovat parantaneet potilasturvallisuutta. Päivystyksen NEWS pisteytys (peruselintoimintojen pisteytys) ei ole toteutunut suunnitelmien mukaan. Ensihoidon vieritestaus keskeytettiin (kustannukset, heikko vaikuttavuusnäyttö Henkilöstö Talous työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Työhyvinvointisuunnitelmat Säännölliset yksikkökokoukset Osaamiskartoituksen teko ja hyödyntäminen Koulutuksissa huomioidaan ilmenneet poikkeavuudet, puutteet Simulaatiokoulutusta kehitetään Turvallisuuskoulutus Toiminnan ja talouden arviointi ja tiedottaminen Toiminnanohjausjärjestelmien käytön, palvelutasoseurannan hyödyntäminen; seurantaa ja toiminnan kehittämistä jatketaan (Lean, Kaizen) Psykiatrian päivystyksen akuuttitiimin ja sosiaalipäivystyksen yhteistyön tiivistäminen päivystyksen kanssa Kehittämispäivät ovat toteutuneet kaikissa työyksiköissä. Yksikkökokoukset ovat toteutuneet säännöllisesti, ensihoidossa epäyhteyksin. Osaamiskartoitukset on tehty kattavasti päivystyksessä. Hälytysajokoulutus on säännöllistä. Uhka- ja väkivaltatilanteiden hallintakoulutusta on järjestetty. Taloutta on käsitelty lähinnä esimiestasolla. Toimintaa on käsitelty satunnaisesti. Päivystyksen toiminnanohjausjärjestelmää on kehitetty. Palvelutasonseurantaa on hyödynnetty hallituissa palvelutason laskuissa ja ensihoitopalveluiden työaikajärjestelyissä. Psykiatrian akuuttitiimin ja sosiaalipäivystyksen yhteistyö on toteutunut. Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Asiakasraati Puhelinneuvonnan Päivystysapu hankkeen käynnistäminen Hoidon tarpeen arviointi systemaattista Sairaalan laajennushankkeen suunnitteluun osallistuminen Sähköisten järjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto (CCL, Erika, Kejo) sekä hyödyntäminen suunnittelussa ja seurannassa Toiminnan ja talouden arviointi ja tiedottaminen Asiakasraati ei ole toteutunut tulosalueella hanke ei ole käynnistynyt. Hoidon tarpeen arviointi on toteutunut päivystyksessä. Laajennushankkeen suunnitteluun on osallistuttu. CCL ja Erica ovat käytössä. KEJO ei ole toteutunut. CCL toiminnanohjausta ja Erica tietojärjestelmää on hyödynnetty päivittäistoiminnassa, suunnittelussa ja raportoinnissa. Toiminnan ja talouden osavuosikatsaukset on käsitelty tulosaluetasolla ja johtoryhmässä. 59

60 Toiminta ja talous Päivystyksessä kuntalaskutettuja suoritteita oli (38016 v. 2018). Kuntalaskuttamattomat mukaan lukien suoritteita kertyi (43179 v. 2018). Inarin terveyskeskuksen puhelinkonsultaatioita tehtiin 2716 (2948 v. 2018), joista entiseen tapaan 75 % ensihoidolle ja 25 % terveyskeskuksille. LKS:n päivystyspoliklinikalla puhelinkonsultaatioita oli yhteensä 3458, niistä ensihoidolle Päivystyksen laboratoriotutkimusmäärä pysyi ennallaan. Radiologisten tutkimusten määrä kasvoi edellisvuodesta. CT tutkimusten määrä oli 5717 (5154 v. 2018). MRI tutkimusten määrä oli 134 (85 v. 2018). Ensihoidon yksikköhälytysten määrä mukaan lukien siirtokuljetukset oli Sesonkiyksiköitä käytettiin ennalta ruuhkaisiksi tiedostetuissa ajankohdissa ja vastaavasti sairastapauksissa laskettiin valmiutta rauhallisina ajanjaksoina ylityökustannusten hillitsemiseksi. Tulosalueen toimintatuotot olivat 32,28 milj. (+2,5 % vrt toteumasta), toimintakulut 31,81 milj. (+3,3 % vrt toteumasta). PÄIVYSTYS JA ENSIHOITO TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,0 0,0 siitä lääkärit ,0 0,0 hoitohenkilöstö ,0 0,0 huoltohenk.kunta toimisto-ja hallinto ,0 0,0 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito avohoitokäynnit, omat ,5 1,5 avohoitokäynnit, ostetut ,1 24,9 Hoitopäivät, ostetut ,2 180,0 Hoitojaksot, ostetut ,6 yhteensä ,7 2,0 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) ,5 4,1 Toimintatuotot, ulkoiset ,1 4,3 Myyntituotot ,8 3,9 Myyntituotot, läpilaskutus ,6 52,1 Maksutuotot ,7 3,7 Tuet ja avustukset 0 Muut toimintatuotot ,4 195,9 Sisäiset tulot ,0-5,1 Toimintakulut (eur) ,3 1,1 Toimintakulut, ulkoiset ,4 2,4 Palkat ,9 5,3 Henkilösivukulut ,9-3,3 Henkilöstökorvaukset ,9 48,2 Palvelujen ostot, oma toiminta ,9 0,3 Palvelujen ostot, läpilaskutus ,6 52,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 3,6 Vuokrat ,2-10,5 Muut toimintakulut ,2 1239,2 Sisäiset menot ,7-3,2 Ulkoinen toimintakate ,8 12,6 Toimintakate ,6-196,0 Rahoitustuotot/-kulut Poistot ,4-14,9 Tilikauden tulos ,5-153,8 Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä ,5-153,8 60

61 2.3.5 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toiminta-ajatus Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalue tuottaa mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä erityistason palveluita aikuispsykiatrian, yleissairaalapsykiatrian, lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja päihdepalveluiden potilaille. Tavoitteena on turvata väestölle tasavertainen mahdollisuus saada oikea-aikaista ja tarpeenmukaista tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta mielenterveys ja päihdeongelmissa. Lisäksi tavoitteena on, että potilaan tarkoituksenmukainen hoito toteutuu siten, että alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut muodostavat toimivan ja joustavan kokonaisuuden Toiminnalliset muutokset Mielenterveys- ja päihdepalveluiden laaja palvelurakenteen ja toiminnan muutos on jatkunut jo vuosien ajan ja yhtenä osana muutoksen jatkumoa oli vuonna 2017 Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja LSHP:n psykiatrian toimintojen yhdistyminen. Yhdistymisen myötä psykiatrian tulosalueen tulosyksikköjako muuttui ja tulosalueen vastuulle tuli lisää perustason mielenterveys- ja päihdetyötä. Perustason työtä MIEPÄ palveluissa toteuttavat A-klinikka ja Mielitiimi sekä ennestään Muonio-Enontekiön perusterveydenhuollon mielenterveysyksikkö. Vuoden 2019 aikana jatkettiin yhdistymisen myötä aloitettuja uusien hoitoprosessien päivittämistä jokaisen tuloyksikön osalta. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa käynnistettiin kotiutustiimin toiminta, otettiin käyttöön uudistetut asumispalvelujen prosessit, sekä perustettiin injektiopoliklinikka. Kotiutustiimin tehtävänä on hoitaa potilasta sairaalahoidon jälkeen saattaen vaihtaen laitoshoidosta avohoitoon, ettei vointi tässä kohtaa pahene ja sairaalahoidon tarve uusiudu. Injektiopoliklinikan tavoite on motivoida pitkäaikaisen sairauden hoitamiseen tarvittavaa lääkehoitoa ja tarjota hoidon rinnalla ryhmätoimintaa ja vertaistukea. Asumispalvelujen kanssa tehtävä yhteistyö parantui uudistettujen prosessien myötä. Aikuispsykiatrian sairaalahoidosta vähennettiin 2 sairaansijaa ja päihdeklinikan käyttöasteen pienuudesta johtuen siirrettiin yhteensä 4 työntekijää avohoidon tehtäviin. Työntekijäresurssia kohdennettiin em. kotiutustiimin toimintaan ja A-klinikalla kehitettyjen uusien toimintamallien, arviointitiimin sekä korvaushoidossa sijaitsevan yhteisöhoidon tehtäviin. Aikuispsykiatrian osastoille lähetteitä saapui yhteensä 381, joita M1 lähetteellä (tahdosta riippumaton hoitolähete) 221 eli 58 % kaikista lähetteistä. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen laitoshoidon keskimääräinen hoitoaika oli 12,3 hoitopäivää, joka tarkoittaa n. yhden päivän vähenemää edelliseen vuoteen verrattuna (13,2 hp). MIEPÄ triagen päivystysvalmiutta lisättiin ja sinne keskitettiin kaikki päivystyksellinen toiminta. Terveyskeskuslääkäreiden kanssa pidettäviä konsultaatiotapaamisia ja yhteistyötapaamisia jatkettiin. Mielitiimiin perustettiin lyhytpsykoterapiatiimi. Lyhytpsykoterapiatiimi tuottaa tiivistä matalankynnyksen terapiapalvelua ja sinne pääsee ilman lähetettä. Lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluohjaukseen käynnistettiin koordinoivan sairaanhoitajan tehtävä. Lähetteen käsittelyprosessia uudistettiin ja tehostettiin, jonka johdosta hoidon tarpeen arviointi tehostui ja jono poistui. Nuorisopsykiatrian konsultatiivinen varhaintyö laajentui koko LSHP:n alueen kouluihin. Lastenpsykiatrialle aloitettiin varhaintyön ja pikkulapsipsykiatrian kehittäminen. Lasten- ja nuorisopsykiatrialla aukaistiin kesäkaudella yhteisosasto, jonka johdosta useamman potilaan kohdalla hoito voitiin toteuttaa omana toimintana OYS:n sijaan. Päihdeklinikan toiminnan jatkamisen edellytyksistä ja vaihtoehdoista -selvitys aloitettiin 9/2019 yhtymähallituksen päätöksellä. Päihdeklinikan käyttöaste oli vuoden 2019 alkupuoliskon aikaan erittäin matala ja suhteessa kunnille kallista toteuttaa. Päihdepalveluissa A-klinikan arviointitiimin toiminta vakiintui ja päihdehoidon ja kuntoutuksen suunnitelmallisuus toteutui aikaisempaa parempana. Riippuvuusasiakkaille kohdennettuja neuropsykiatrisia tutkimuksia kehitettiin paremmin vastaamaan tarkoitusta. Jalkautuva työparityöskentely alkoi, tässä kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat riippuvuusasiakkaat. Lisäksi aloitettiin korvaushoidon kuntouttava toiminta 61

62 ja siihen saatiin isommat tilat. Päihdekuntoutuksessa (päihdeklinikka) siirryttiin kirjaamaan PSY-lehdelle ja sitä kautta Kantaan alkaen. Päihdepalveluyksikkö osallistui nuorten ja nuorten aikuisten päihdehoidon kehittämiseen yhdessä Romppu, Rovaniemen kaupungin ja Poliisin ennalta estävän työn kanssa. Psykiatrisessa sairaalahoidossa otettiin käyttöön sähköinen potilasarkisto ja siirryttiin myös siltä osin paperittomuuteen. Vuoden 2019 aikana jatkettiin suunnittelua uuden psykiatrisen sairaalan rakentamisesta keskussairaalan yhteyteen. Sairaalatoiminnan siirtymistä taustoittaa mm. päivystysasetus, potilaiden somaattisen hoidon turvaaminen, resurssien optimaalinen käyttö ja taloudelliset tekijät. Käyttämättä ja peruuttamatta jääneitä ajanvarauksia kertyi vuoden 2019 aikana yhteensä MIEPÄ - palvelut olivat mukana tekstiviestimuistutuksen kokeilussa, mutta se jouduttiin lopettamaan, koska muistutusviestiin ei voinut laittaa käyntipaikan osoitetietoja ja viesti ohjasi potilaita väärään paikkaan. Psykiatrian toimenpideluokituksen kehittämistä ja kokeilua jatkettiin Valtakatu 11 avohoidon työntekijöiden sosiaalitila muutettiin viidenteen kerrokseen muutostöiden jälkeen. Intensiivi- ja injektiopoliklinikka sai käyttöönsä potilastyöhön paremmin sopivat tilat entisestä sosiaalitilasta ja sen läheisyydestä. Lääkäritilanteen kehittyminen oli edelleen myönteistä vuoden 2019 aikana. Jokaisessa tulosyksikössä on ylilääkäri ja näiden lisäksi ylilääkäri lastenpsykiatrian erikoisalalla. Erikoistuvien lääkäreiden koulutusohjelma on jatkanut suosiotaan ja siinä on parhaillaan 11 erikoistuvaa lääkäriä. Lääkäreiden ostopalvelua jouduttiin edelleen ostamaan riittävän seniorilääkäri tuen takaamiseksi. Vuoden 2019 aikana varauduttiin lääkäreiden ostopalvelun merkittävään vähentämiseen vuoden 2020 alusta alkaen siten, että määriteltiin tarkemmin, mitä erikoissairaanhoidon tuotettava. tiukennettiin lähetearviota, sekä hoitoa porrastettiin hoitajien ja lääkäreiden työnjakoa osin uudistettiin rekrytoinnin kehittäminen aloitettiin Asiakkaat ja vaikuttavuus Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Hoitoon pääsyn ja sen nopeuden sekä arvioinnin kehittäminen (Miepä Triage) Kotiutustoiminnan kehittäminen Kokemusasiantuntija toiminnan mukaan ottaminen kaikessa kehittämisessä Asiakaspalvelukyselyn vakiinnuttaminen Toimenpiteiden toteutuminen Päivystysvalmiutta lisättiin edelleen. Yhteispäivystyksessä psykiatristen potilaiden läpimenoajat lyhentyi 4 tunnista 1-2 tuntiin. Kaikki päivystyksellinen toiminta keskitettiin Miepä-triageen. Kotiutustiimi aloitti toimintansa. Kokemusasiantuntijatoiminnassa aloitettiin kokeilemaan ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan yhteisvastaanottoa asiakkaan suostumuksella. Tulokset olivat lupaavia. Lisäksi kokemusasiantuntijat ovat olleen mukana kehittämässä hoitoprosesseja ja uusia digitaalisia ratkaisuja. Tekstiviestillä lähetetty asiakaspalvelukysely lopetettiin siihen käytetyn ohjelman sopimuksen loppuessa. Henkilöstö työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Kehitetään osaamisen lisäämistä ja seurantaa C & Q laatuohjelmaa hyödyntäen Avoimuuden lisääminen henkilöstön ja esimiesten/johdon vuorovaikutuksessa C & Q määrittelytyö hoitotyön ja osastonhoitajien osalta valmistui lähes kokonaan. MIEPÄ johto jalkaantui yksiköihin joka kuukausi ennen henkilökuntainfoa ja oli henkilökunnan kuultavana. Esimiesten/ johdon kehittämisäiviä pidettiin 2, joissa molemmissa teemana oli kehittää vuorovaikutusta avoimemmaksi yhdessä henkilökunnan kanssa. Päivystysvalmiutta lisättiin edelleen. Yhteispäivystyksessä psykiatristen potilaiden läpimenoajat lyhentyi 4 tunnista 1-2 tuntiin. 62

63 Kaikki päivystyksellinen toiminta keskitettiin Miepä-triageen. Etäkonsultaatiota kuntien tueksi laajennettiin jokaiseen tulosyksikköön. Lisäksi opeteltiin käyttämään erilaisia etäyhteysohjelmia etätyöskentelyssä tietosuoja huomioiden. Talous potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Peruuttamattomien asiakasmaksujen lainsäädäntöä ja käytäntöä muualta vastaavista palveluista selviteltiin. Psykiatrisesta sairaalahoidosta vähennettiin 2 sairaansijaa ja avohoidon resursseja vahvistettiin mm. kotiutus- ja lyhytpsykoterapiatiimiin. Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Muonion Enontekiön mielenterveysyksikön toiminnan kehittäminen Hoitoon pääsyn kehittäminen päivystyksellisiä toimintoja yhdistämällä Vaativan sairaalahoidon prosessien kehittäminen Psykoosin hoidon kehittäminen Injektiopoliklinikan ja ryhmätoiminnan kehittäminen Päihdepalvelun matalan kynnyksen arviointitiimin vakiinnuttaminen ja hoidon suunnitelmallisuuden kehittäminen Korvaushoidon kuntouttavan toiminnan kehittäminen Nuorten ja nuorten aikuisten päihdepalvelujen kehittäminen Muonio-Enontekiölle kehitetiin kuntalaisia palveleva toimintatapa konsulttipsykiatrin palvelujen käyttöön. Sairaanhoitajien ja psykologin välistä työnjakoa selkiytettiin. Käynnistettiin depressiokoulutoiminta. Kognitiivinen menetelmä-osaaminen juurrutettiin käytännön työvälineeksi. Kaikki päivystyksellinen toiminta keskitettiin Miepä-triageen. Puhelinohjaus- ja neuvontapalveluiden keskittäminen yhteen pisteeseen vakiinnutettiin. Sairaalan henkilökunnan koulutusta vaativan sairaalahoidon toteuttamiseen lisättiin. Yhteistyötä vastaaviin yksiköihin vahvistettiin. Injektiopoliklinikka käynnistettiin ja sen yhteyteen kehitettiin ryhmätoimintaa. Päihdepalveluiden arviointitiimi vakiintui. Korvaushoidolle remontoitiin uudet tilat ja samalla kehitettiin uudenlaista toimintamallia kuntouttavammaksi. Sairaala muutetaan omaksi tulosyksiköksi Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastojen toiminnallisuuden yhdistäminen Lasten- ja nuorten matalankynnyksen palvelujen kehittäminen Nuorten ja nuorten aikuisten päihdepalvelujen kehittämisessä oltiin mukana yhteistyökumppanien kanssa. Psykiatrinen sairaala muuttui omaksi tulosyksiköksi. Samoin psykiatrinen avohoito. Lasten- ja nuorisopsykiatrialla keskitettiin yhteinen sairaanhoitajan palveluohjaus- ja neuvontapalvelu. Konsultatiivista varhaintyötä laajennettiin koko LSHP:n alueelle. Talouden analyysi Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueen toiminnallinen tavoite on ajanmukaistaa erikoissairaanhoidon avohoitoa ja avohoidon kehittymisen myötä vähentää laitospainotteista hoitoa. Vuoden 2019 aikana toiminta tehostui huomattavasti, vaikka uusia resursseja ei ole palveluihin kohdennettu. Yhtymähallitus hyväksyi käyttötalouden määrärahamuutoksen, jossa huomioitiin sairaanhoitopiirissä tehdyt palkkaratkaisut palkkojen harmonisoimisesta hoitoalantehtävissä. Muutos kohdistui mielenterveys- ja päihdepalvelujen talousarvioon siten, että se talousarvio muutettiin n alijäämäiseksi. 1-9/2019 talousarvion tarkastelussa huomioitiin, että mielenterveys- ja päihdepalvelujen suoritteiden toteuma jää merkittävästi alle arvioidun, mikä aiheuttaa sen, etteivät ulkoiset tulot toteudu talousarvion mukaisina. Yhtymähallitus hyväksyi talousarvioon muutoksen , jonka mukaan ulkoisten myyntitulojen talousarviota pienennennettiin , joka tarkoitti vastaavalla summalla alijäämän lisäystä tulosalueelle. Tehtyjen talousarviomuutoksien johdosta talousarvio jätettiin alijäämäiseksi. 63

64 Ulkoisten tulojen vajaus johtuivat suoritteiden vähyydestä sekä avo- että laitoshoidossa. Myös ostetut laitoshoitopäivät jäivät merkittävästi suunniteltua alhaisemmaksi. Muuttuneeseen tilanteeseen vastattiin sulkemalla 1 psykiatrinen osasto 4 viikoksi kesäkaudella. Avohoidon käyntimäärän laskuun sen sijaan vaikutti uusien toimintojen aloittamisen viivästyminen sekä asiakkaiden peruuttamattomat poisjäännit ajanvarauskäynneiltä. Laitoshoidon puolelta kohdennettiin resursseja tarpeenmukaisesti avohoidon puolelle. Määrätavoitteisiin tehtiin seuraavia muutoksia: Mielenterveys- ja päihdepalvelut Määrätavoitteet TA 2019 Muutettu TA 2019 Muutos MTA 2019 / TA 2019 Avohoitokäynnit, omat Avohoitokäynnit, ostetut Hoitopäivät, omat Hoitopäivät, ostetut Tehdyn talousarviomuutoksen jälkeen avohoito lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 10,5 % (6380 käyntiä) ja toteutui 3,1 % (n käyntiä) talousarviossa arvioitua suurempana. Hoitopäiviä toteutui 9,4 % (1755hp) vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna ja 5,2 % (845 hp) enemmän, kuin talousarvioon oli arvioitu. Hoitojaksot vähenevät 3,2 % (45 hoitojaksoa) edelliseen vuoteen verrattuna ja 11,2 % (173 hoitojaksoa) talousarvioon arvioidusta määrästä. Ostettu avohoito kasvoi n. 22,3 % (290 käyntiä) edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna ja 17 % (242 käyntiä) yli talousarvion. Ostetun avohoidon määrä on kuitenkin vähäinen ja samoin sen merkitys talouteen. Ostetun laitoshoidon määrä vähentyi 1,2 % (81hp) edelliseen vuoteen verrattuna, mutta ylittyi 15,4 % (892 hp) talousarviossa arvioidun. Ostettujen laitoshoitojen jaksot vähenivät 1,3 % (60 hp) edelliseen vuoteen verrattuna, joka on linjassa hoitopäivien vähenemisen suhteen. Suurin osa ostetuista laitoshoidon hoitopäivistä tulee muista sairaanhoitopiireistä ja valtion mielisairaaloista. Valtion mielisairaaloissa hoidetaan oikeuden päätöksellä hoitoon määrättyjä sekä vaikeahoitoisia potilaita. Viime vuosina olemme panostaneet yhteistyöhön valtion mielisairaaloiden kanssa ja pystyneet ottamaan potilailta omalle hoitovastuulle aikaisempaa nopeammin. Tehostetun avohoidon turvin THL:n päätöksellä olevia potilaita voidaan siirtää aikaisemmin valvontajaksolle ja kokonaan avohoitoon. Valtion mielisairaalassa oli vuonna 2018 yhteensä 11 potilasta ja vuonna 2019 yhteensä 7 potilasta. Hoitopäiviä kertyi 880 vähemmän vuonna 2019 edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkoiset toimintakulut kasvoivat 0,6 % ( ) edelliseen vuoteen nähden ja ylittyivät 3,6 (n ) talousarviosta. Suurimpana kulueränä ylittyivät lääkäripalvelujen ostot (n ). Läpilaskutettava ostopalvelu vähentyi n. 20 % (n ), johon vaikuttaa mm. lasten- ja nuorisopsykiatrian yhteisosaston aukipitäminen kesäajalla. Henkilöstöön liittyvät kuluerät vähentyivät kokonaisuudessaan n Mielenterveys- ja päihdepalveluissa lähdettiin valmistautumaan lääkäreiden ostopalvelun merkittävään vähentämiseen vuoden 2020 alussa toimintaprosesseja uudistamalla. Psykiatrian erikoislääkärikoulutuksen (professuuri) ansiosta virkalääkäreiden määrä on lisääntynyt merkittävästi, jonka johdosta lääkäripalvelu voidaan suurelta osin tuottaa omana tuotantona. Tämä kuitenkin edellyttää samalla toiminnan ja työtapojen uudelleen tarkastelua. Ulkoiset toimintatuotot kasvoivat 2,2 % (n ) yli talousarviossa arvioidun ja jäivät 2,2 (n ) edellistä vuotta pienemmäksi. Ulkoinen toimintakate jäi 1,9 % alle tasaisen toteuman, joka johtui ulkoisten toimintakulujen ylityksestä. Talousarviomuutoksen 9/2019 (suoritemäärän ja -hintojen tarkastus) jälkeen tilikauden tulos toteutui lähes suunnitellusti. Tilikauden tulos on alijäämäinen, joka toteutui hiukan parempana kuin suunniteltu alijäämäinen talousarvio. 64

65 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT VOIMAVARAT TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 Virat ja toimet yht ,0 0,0 siitä lääkärit ,0 0,0 hoitohenkilöstö ,0 0,0 huoltohenk.kunta toimisto-ja hallinto ,0 0,0 Sairaansijat, psykiatria*) ,6 0,0 Sairaansijat, päihdehuolto ,0 0,0 *) Toiminta- ja taloussuunnitelma , Talousarvio 2019 Kohta 4.6. Mielenterveys- ja päihdepalvelut MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito, psykiatria avohoitokäynnit, omat ,5 3,5 avohoitokäynnit, ostetut ,3 17,9 yhteensä ,7 3,8 Vuodeosastohoito, psykiatria hoitojaksot, omat ,2-11,2 Hoitojaksot, ostetut ,9 yhteensä ,9 7,9 hoitopäivät, omat ,4 5,2 hoitopäivät, ostetut ,3 15,4 yhteensä ,2 7,9 keskim.hoitoaika, omat 13,2 13,9 10,4 12,3-6,4 18,5 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) ,2-0,5 Toimintatuoto, ulkoiset ,2 2,2 Myyntituotot ,6 6,1 Myyntituotot, läpilaskutus ,7-20,2 Maksutuotot ,2-15,3 Tuet ja avustukset 0 0 Vuokratuotot Muut toimintatuotot ,9-36,4 Sisäiset tulot ,9-22,0 Toimintakulut (eur) ,4-0,6 Toimintakulut, ulkoiset ,6 3,6 Palkat ,0 0,7 Henkilösivukulut ,0-8,9 Henkilöstökorvaukset ,2-36,2 Palvelujen ostot, oma toiminta ,2 132,9 Palvelujen ostot, läpilaskutus ,7-20,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 16,3 Avustukset ,2 Vuokrat ,6-13,4 Muut toimintakulut ,2 Sisäiset menot ,7-8,4 Ulkoinen toimintakate ,7-1,9 Toimintakate Rahoitustuotot/-kulut ,4 Poistot ,7 Tilikauden tulos ,3-7,5 Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä ,1-7,6 65

66 2.3.6 Sairaanhoidollisten tukipalvelujen tulosalue Toiminta-ajatus Sairaanhoidolliset tukipalvelut -tulosalue on maakunnallinen palveluntuottaja, joka toimii kiinteässä yhteistyössä kuntien ja eritysvastuualueen yksiköiden kanssa seuraten kansallisia hoito- ja tutkimuslinjauksia. Sen yksiköt tuottavat laadukkaita diagnostisia tutkimuksia ja sairaanhoitoa tukevia palveluja potilaan diagnoosia, hoitoa ja sen seurantaa varten sekä lisäksi patologian yksikkö tuottaa lääketieteellisen kuolemansyyn selvityksiä. Päämääränä on alueella olevan väestön terveyden ja toimintakyvyn palauttaminen tai ylläpitäminen sekä terveydenhuoltojärjestelmän laaduntarkkailu sekä kansalaisten ja hoitohenkilökunnan oikeusturvan säilyttäminen terveydenhuollossa. Työskentelemme hyvässä ja kehittyvässä työilmapiirissä. Keskeisimmät muutokset Kuvantamisen kysyntä ylittää oman tuotannon, mutta sitä on saatu lisättyä mm. ilta-mri-tutkimuksilla. Ostopalveluihin on turvauduttu hieman vähemmän kuin vuonna Välinehuoltopalveluiden keskittäminen jatkui: Muurolan sairaalan hammashoitolan toiminnot siirtyivät Lapin keskussairaalaan. Yksiköt jatkoivat toimintakäsikirjojen ja niihin liittyvien menettelytapaohjeiden työstämistä alakohtaisten ISO-standardien mukaisiksi. Sähköisten palveluiden ja apuvälineiden käyttöönotto mm. sanelu- ja puheentunnistusratkaisun hankinta siirtyi edelleen seuraavalle vuodelle. Rekrytointiyksikkö on kehittänyt koko talon yhteisen hoitohenkilöstön työhöntuloprosessin. Varahenkilöstöresurssiseuranta on aloitettu hoitoyksiköittäin ja varahenkilöstön määrä on ollut syyskauden riittävä. Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden toteutuminen Asiakkaat ja vaikuttavuus hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Osallistuminen prosessien yhteisiin työryhmien työskentelyyn (lääkehoito, potilastuvallisuus, Hukkahaavi, laajennushanke) Tehostetaan läheltä piti -ilmoitusten tekemistä (HaiPro). Tavoite kaikista ilmoituksista tavoite 75 % Yksiköiden suoritteiden viiveseuranta Palveluiden kliinisen merkityksen seuraaminen Yksiköiden toimintakäsikirjojen päivitys Asiakaspalautteen jatkuva kerääminen Palveluja kehitetään yhteistyössä oman Erva -alueen ja kansallisten asiantuntijoiden kanssa. Kyllä Ilmoituksia tehty yhteensä 77 kpl (45 kpl v. 2018), joista läheltä piti tapahtumaa 49 kpl (30 kpl). Nousua noin 63% kaikista ilmoituksista. Toteutunut laaduntarkkailuyksiköissä. Kuvantamisessa omatuotanto ei riitä. Syyskuussa aloitettu radiologien sairaalapäivystys on helpottanut varsinkin päivystyksellisten kuvausten saatavuutta Meeting-toiminta toteutunut Alkanut hyvin, osittain vielä kesken Toteutunut Toteutunut 66

67 Henkilöstö työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Yksiköiden työhyvinvointisuunnitelmat Uudisrakennusprojektin etenemiseen osallistuminen ja säännöllinen tiedottaminen Osaamisen kehittämisen jatkaminen: osaamisen määrittelytyö ja osaamistarpeiden määrittely, kehityskeskustelut Osaamista ja asiantuntijuutta vahvistetaan koulutuksen avulla, työssä oppien ja vertaisarvioinnilla Henkilökunnan aktivointi työyksikön kehittämiseen yksikkökokouksissa Toteutunut, Fiilismittari käyttöönotettiin syyskuussa Toteutunut Toteutunut osittain. Osaamisen määrittely kesken apteekissa, kuvantamisessa ja välinehuollossa. Toteutunut (koulutussuunnitelma) Yksikkökokoukset pidetty säännöllisesti ja muistiot ovat työntekijöiden nähtävillä. Tehtäväkuvaukset ja työohjeet pääosin ajan tasalla jatkuva työ. Työtehtävien hoitamiseen riittävät resurssit. Tehtävien lisääntyessä priorisoidaan työtehtäviä ja kehitetään toimintaprosesseja entistä sujuvammiksi yhteistyössä koko yksikön kanssa. Seuranta on toteutunut. Aktiivisen tuen mallin käyttö Talous potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Hukkahaavimenetelmien hyödyntäminen ja siihen osallistuminen Toimintaprosesseja kehitetään yhtenäisemmiksi, hyödynnetään yhteistyötä ja muualla hyväksi havaittuja käytänteitä. Sijaisresurssien tarkoituksen mukainen käyttö ja osaamisen kohdentaminen Tarjotaan asiantuntemusta omistajakuntien tukipalveluiden kehittämiseen Osallistuttu, ei omia Hukkahaaviprojekteja. Toteutunut, tehtävien priorisointi aloitettu. Hoitoyksiköiden sijaisresurssien käytön seuranta on aloitettu rekrytointiyksikössä. Toteutunut Hankintasuunnitelmien seuranta on toteutunut. Päätöksen teossa ja niiden valmistelussa huomioidaan kustannukset ja resurssien tehokas käyttö Yksikkökokoukset toteutuneet. Henkilökunnan kustannustietoisuutta vahvistetaan Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Tunnuslukujen (suoritteet, jonot, viiveet) säännöllinen seuranta, laatutavoitteiden poikkeamien korjaaminen ja niistä tiedottaminen Poikkeamien kirjaaminen ja ilmoitusten käsittely ja kehittämiskohteiden valinta osastokokouksissa Alueellisen yhteistyö Resurssien tehokaan ja joustavan käytön vahvistamiseksi laaditaan seurantajärjestelmä yhteistyössä hoitoyksiköiden kanssa. Toteutunut tulosalueen omana seuranta ja Kairassa. Toteutunut Toteutunut toivotussa määrin. Yhteinen seurantajärjestelmä käytössä, rekrytointiyksikön seurantamittarit ja työhöntuloprosessi on kuvattu ja otettu käyttöön, välinehuollon keskittäminen jatkuu. 67

68 Toiminnan ja talouden analyysi Talous ja toiminta ovat toteutuneet lähes suunnitellusti. Kuvantamisen oman toiminnan tutkimusmäärät ovat kasvoivat +7,97 % edellisen vuoden tasolta: natiivitutkimukset 8,91 %, TT- tutkimukset +9,72 % ja magneettitutkimukset +18,6 %. Patologian tutkimukset lisääntyivät 13,23 % painottuen kudostutkimuksiin (+21,97 %). Välinehuollossa vuonna 2019 steriilien tuotteiden tuotettu lisääntyi 4,33 %. Rovaniemen kaupungille on tuotettu vuoden 2019 aikana yksikköä. Apteekissa lääkkeenjakelu pysyi lähes ennallaan, mutta sen sijaa lääkkeenvalmistus vähentyi (-14,94 %) tuotantokatkoksien vuoksi, jotka johtuivat välttämättömistä tilamuutoksista. SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT VOIMAVARAT TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 Virat ja toimet yht ,0 0,0 siitä lääkärit ,0 0,0 hoitohenkilöstö ,6 0,9 huoltohenk.kunta toimisto-ja hallinto ,7-11,1 MÄÄRÄTAVOITTEET Kuvantamistutkimukset, omat ,5-4,2 Kuvantamisstutk., ostetut ,4 258, ,0-1,6 Patologian tutkimukset, omat ,1-4,9 Patologian tutk., ostetut 73 Lääkejakelut ,0-0,1 Lääkevalmistus ja sytostaatit ,9-15,8 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) ,4-2,4 Toimintatuotot, ulkoiset ,0 15,2 Myyntituotot ,4 14,0 Maksutuotot ,4 22,3 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,7 111,7 Sisäiset tulot ,8-3,5 Toimintakulut (eur) ,7-2,9 Toimintakulut, ulkoiset ,8-3,1 Palkat ,3-1,4 Henkilösivukulut ,1-10,4 Henkilöstökorvaukset ,2 7,7 Palvelujen ostot ,2-27,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 1,6 Vuokrat ,1-34,1 Muut toimintakulut ,1-51,2 Sisäiset menot ,1-2,2 Ulkoinen toimintakate ,2-4,5 Toimintakate ,7 27,3 Rahoitustuotot/-kulut Poistot ,6-8,9 Tilikauden tulos ,0-100,0 Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä ,0-100,0 68

69 2.3.7 Tukipalvelut Toiminta-ajatus Tukipalvelujen tehtävänä on muodostaa ja turvata vakaa, turvallinen ja varma toimintaympäristö kuntayhtymän palvelu-, tutkimus- ja hoitotoiminnalle. Tukipalvelut tulosalueelle kuuluvat talous- ja henkilöstöpalvelut, tietopalvelut (tietohallinto), ravintopalvelut, puhtaus- ja huoltopalvelut, tekniset palvelut ja logistiikka- ja materiaalipalvelut. Toiminnalliset muutokset Tukipalveluiden edustajat eri tulosyksiköistä ovat olleet hyvin vahvasti mukana LKS:n laajennushankkeessa asiantuntijoina suunnittelutyössä erilaisissa kokouksissa ja työpajoissa. Tukipalveluista on myös osallistuttu eri muodoin sote- ja maakuntavalmisteluun alkuvuodesta Talous- ja henkilöstöpalvelujen keskeisin toimintaan vaikuttava muutos oli kansallisen sähköisen tietokannan eli tulorekisterin käyttöönotto Tulorekisteri perustuu tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin (53/2018), ja sisältää kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot jokaisesta tulonsaajasta erikseen. Tulorekisteriin ilmoitettavia tietoja ovat tehdystä työstä maksetut palkat, luontoisedut, palkkiot, työkorvaukset sekä muut ansiotulot. Myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava. Vuodesta 2019 alkaen tulorekisteriin tuli ilmoittaa palkkatiedot. Henkilöstöhallinnon järjestelmiä uusittiin. Työajan suunnitteluohjelma Titanian pääkäyttäjäpalvelu ulkoistettiin LapIT Oy:lle keväällä Niin ikään keväällä päivitettiin Personec-palkkajärjestelmän käyttöliittymä ESS uuteen järjestelmäversioon. Työajanhallinta- ja kulunvalvontajärjestelmä päivitettiin uuteen versioon syyskuun alusta. Kuntayhtymän laskentapäällikkö vaihtui. Edellisen viranhaltijan irtisanouduttua uusi laskentapäällikkö aloitti tehtävässä kesäkuussa. Tietohallinto on perustoiminnan lisäksi mukana lähes kaikissa sairaanhoitopiirin kehittämishankkeissa ja - tehtävissä varmistamassa toimintojen toteutumisen tietoteknisen ympäristön ja tietojärjestelmien osalta. Vuoden 2019 hankkeita olivat mm. LapIT:lle käynnissä olevat ulkoistukset INIT-hankeen tietoliikenneprojekti ja konesaliprojekti, jolla tähdätään ict-palveluiden ulkoistuksessa LapIT Oy:lle siirrettyjen tehtävien tehokkaampaan ja laadukkaampaan suoritukseen sekä LSHP:n omistajakuntien sote-palveluiden siirtoihin LSHP:n toiminnaksi liittyvät ict-palvelumuutokset. Myös LSHP:n tukipalveluiden ulkoistukset työllistävät edelleen tietohallintoa merkittävästi. Tietojärjestelmien käyttöönottoja, päivityksiä ja uusien toiminnallisuuksien käyttöönottoja on työlistalla useita (esim. anestesia, sähköisen kirjaamisen alustat, digisaneluhallintajärjestelmä, ESKOn uudet ominaisuudet). Hankkeita on käynnissä keskimäärin vuoden aikana yhtäaikaisesti n. 30 kpl ja keskimäärin 100 hanketta/muutosta odottaa resursoinnin osalta käynnistymistä. Normaaliin ylläpitoon liittyviä järjestelmäpäivityksiä tehdään lisäksi useisiin ympäristöihin. Päättynyt maakunnan valmistelutyö nojasi vahvasti sairaanhoitopiirien osaamiseen. Tietohallinnon henkilöstöresurssista maakunnan palveluksessa oli vuonna 2019 kolme (3) henkilöä kolmen kuukauden (3) ajan tammikuusta maaliskuuhun. Soteuudistuksen kaaduttua nämä maakuntaan lainatut resurssit saatiin takaisin perustyöhön, joka loppuvuoden osalta helpotti resurssipaineita. Vaarana kuitenkin edelleen on, että Sote-uudistuksen uudelleen jatkuessa uuden hallituksen toimesta, henkilöresurssin tarvetta joudutaan paikkaamaan ostopalvelulla, joka tulee nostamaan kuluja merkittävästi. Tietohallinnon yksi ict-suunnittelija jäi eläkkeelle maaliskuun lopussa Vapautunut vakanssi käytettiin integraatioarkkitehtuurista vastaavan pääsuunnittelijatehtävän vakinaistamiseen. Hallitus perusti päätöksellään uuden tulosyksikön Tieke keskushallinnon tulosalueelle alkaen. Samassa yhteydessä hallitus päätti siirtää Kuntien ICT-palvelut ja tietohallinnon vastuuyksikön työntekijät ja määrärahat tukipalvelujen tulosalueelta keskushallinnon tulosalueelle Tieke tulosyksikköön alkaen ja lakkauttaa tietohallinto tulosyksikön tukipalveluista alkaen. Ravintopalveluiden suoritetavoite vuodelle 2019 oli suoritetta. Ateriasuoritteita toteutui suoritetta eli 87,2 %. Se on 6,5 % vähemmän kuin edellisvuonna johtuen mm. LKS:n, Muurolan ja Kolpeneen asiakasmäärien pienenemisestä. Henkilökunnan ruokailumäärät ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Ulkopuolisten ruokailijoiden määrä on hieman noussut mm. LKS:n rakennustyömaiden johdosta. 69

70 Puhtaus- ja huoltopalveluiden suoritteena ovat siivottavat neliöt. Talousarvioon kirjattu neliömäärä oli yhteensä n neliötä. Siivouspalveluja ostettiin Rantavitikan ensihoidon, Valtakatu 11:n, Piekkarin, Rovakadun ja Porokatu 37:n ja Porokatu 39:n tiloihin yhteensä 6500 neliön verran. Siivouspalveluja myytiin NordLabin tiloihin sekä n.100 tuntia allianssihankkeelle. Alan tutkintoja suoritettiin loppuun ja uudet oppisopimusopiskelijat aloittivat opiskelunsa tavoitteenaan ammatillinen tutkinto. Oppisopimusopiskelu varmistaa osaltaan osaavien laitoshuoltajien palkkaamisen vakituisiin toimiin. Työkierto oli tavoitteena ja sitä toteutettiin onnistuneesti, mm. yksi laitoshuoltaja siirtyi sijaistamaan siivoustyönohjaajan määräaikaista poissaoloa ja tämä onnistui hyvin. Tiimi 9:n laitoshuoltajien työalueet ja työvuorot muutettiin palvelemaan paremmin tilojen käyttäjiä. Muutos onnistui hyvin, koska suunnittelu tehtiin huolella ja pitkäjänteisesti. Osaamisen tunnistaminen, kehityskeskustelut, työhyvinvointisuunnitelma, kokoukset sekä laadunseuranta toteutuivat suunnitelmien mukaisesti viime vuonna. Rekrytointeja tehtiin useita vuoden aikana, sekä määräaikaisiin että vakinaisiin työsuhteisiin. Hakijoiden määrät ovat yhä pienempiä ja pienempiä. Pitkiä sairauspoissaoloja oli edelleen monta. Teknisissä palveluissa huoltotoiminta on ollut normaalia vuonna Sairauspoissaoloja oli 198 pv eli 2,6 %. Vuoden aikana tapahtui 1 työtapaturma (liukastuminen). Mekaniikka-, kirvesmies-, ja LVI-ammattimiehen toimiin valittiin henkilöt. Yksikön sihteeri siirtyi tulosalueelle. Vuoden 2019 aikana valmistuneet korvausinvestoinnit kiinteistöihin ja sairaalatekniikkaan: onkologian tilamuutokset, lääkehuone 5 tason yhteinen, neljä potilashuonetta 6. krs, 5A/4A osastoilla 4 kpl inwa-mitoituksella pesutilojat, linjasaneeraus potilastorni A-pääty, Nordlab 3 kpl toimisto/neuvottelutilat ja välinehuollon tilat, Porokatu 39 0-kerros, IV-konehuone lastenosastot, hissi H7 kunnostus, auditorion tilat, kir.pkl:n tilojen muutokset, rakennusosa C:n ilmastointi-järjestelmien kunnostukset, LKS:n kiinteistön ikkunoiden uusinta osa 1 (45 %), Muurolan päihdeklinikan lääkehuone. Suurimmat investointityöt vuodelle 2019 olivat: Porokatu 39 0-kerros, natiivikuvauslaitteen tilat, optg/ kartiokeila laitetila, 5.krs yhteinen lääkehuone, linjasaneeraus potilastorni (A-pääty) ja pesuhuone tilat, IVkonehuone lastenosastot, hissi H7 kunnostus, auditorion tilat, kuluvalvontajärjestelmän päivitys, LKS:n kiinteistön ikkunoiden uusinta osa 1, Nordlab toimistomuutos ja välinehuollon tilat, kirurgian poliklinikan tilojen muutokset, rakennusosa C:n ilmastointi-järjestelmien kunnostukset, 6 krs naisten tautien muutokset, AKTkonesalin tilat, PDT huoneen tilat, Muurolan päihdehuoltolan lääkehuone. Keskeneräisiä suunniteluita: Laajennushankkeen suunnittelu, lasten osastojen muutokset, höyryjärjestelmän uusinta. Logistiikka- ja materiaalipalvelut toiminta on sairaalan ydintoimintoja turvaavaa toimintaa. Erilaiset muutokset ydintoiminnoissa ja toimintaympäristössä vaikuttavat yksikön antamiin palveluihin ja resurssitarpeisiin. Vuonna 2019 yksikkö on hoitanut sille kuuluvat hankinta-, materiaali- ja logistiikkapalvelut. Yksikön toiminnan kehittämistarpeiden lähtökohdista valmisteltiin hallituksen hyväksymä yksikön organisaatiomuutos, jonka toimeenpano aloitettiin heti päätöksenteon jälkeen. Osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen on otettu huomioon hankinta- ja logistiikkapalvelut yksikön organisaatiomuutoksen valmistelussa ja toimeenpanossa. Logistiikka- ja materiaalipäällikkö vaihtui kesällä ja päällikkö nimike muutettiin marraskuun alusta hankinta- ja logistiikkapäälliköksi. Virka laitettiin avoimeen hakuun joulukuussa. Yksikön toimintaa on kehitetty muun muassa hyödyntämällä toiminnanohjausjärjestelmän ominaisuuksia Geminitilausjärjestelmän Emmi-laskujenkäsittelyohjelman ja InVoiceReady-tietojärjestelmien välisen prosessin automatisoinnilla. Hankintatoimen käytäntöjä ja ohjeistusta on kehitetty ja kehittämistyö jatkuu sairaanhoitopiirin hankinta- ja logistiikkastrategian valmistelun yhteydessä. LKS:n laajennushankkeen suunnittelutyöhön on osallistuttu yksikön vastuualueen asiantuntijoina erilaisissa kokouksissa ja työpajoissa. Yksikön nimi on alkaen hankinta- ja logistiikkapalvelut. 70

71 Asiakkaat ja vaikuttavuus Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Asiakastyytyväisyyskyselyt Turvallisuuskoulutuksiin osallistuminen Toimenpiteiden toteutuminen Puhtaus- ja huoltopalveluissa tehty asiakastyytyväisyyskysely poliklinikoille. Korjaavat toimenpiteet tehty. Ravintopalveluissa on tehty asiakastyytyväisyyskysely potilaille. Palautteen perusteella korjaavia toimenpiteitä tehty. Osallistuttu alkusammutus- ja turvallisuuskoulutuksiin ja turvakortit voimassa. Tietohallinto: Osallistuttu Taisto ja Kyberturvallisuusharjoituksiin. Harjoituksen palaute purettu toimintamallin kehittämistehtäviksi. Henkilöstö työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Suunnitelmalliset kehityskeskustelut/tiimikeskustelut Säännölliset työyksikkökokoukset kaikissa työyksiköissä Osaamisen kehittäminen / määrittelytyön tekeminen tulosyksiköissä Teknisissä palveluissa ja tietohallinnossa kehityskeskustelut toteutuneet 100 %. Muiden yksiköiden osalta toteutuneet osittain tai toteutettu henkilökeskusteluina. Toteutuneet 100 % koko tulosalueella. C&Q:ssa toteutumisprosentti vuoden lopussa 68 % tulosalueella. Osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen on otettu huomioon hankinta- ja logistiikkapalvelut -yksikön organisaatiomuutoksen valmistelussa ja toimeenpanossa. potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Osallistuminen työnantajan järjestämään talouskoulutukseen esimiehille Palvelukäytäntöjen yhdenmukaistaminen Prosessien kehittäminen Esimiehet osallistuneet koulutuksiin Henkilöstöhallinnon prosesseja ja materiaalitilausprosesseja yhtenäistetty sairaanhoitopiirin tasolla. Ravintopalveluissa: - maksupäätteet muutettu kassan yhteyteen - Muurolan sairaalan kanttiini yhdistetty ruokasaliin Talous Päivitetyt ESS7-henkilöstöhallinnonjärjestelmä ja Flexim-työajanseurantajärjestelmä otettu käyttöön sairaanhoitopiirin tasolla. Tekniset palvelut: - Optimaze-tilahallintajärjestelmän pilotointi aloitettu. - Hengitysapuvälineet otettu Efectorapuvälinetietokantaan koko Lapin sairaanhoitopiirin alueelta. Ravintopalvelut: - Hävikkiruuan myynti aloitettiin. Biojätteen määrä saada vähäisemmäksi. Hankinta- ja logistiikkapalvelut: - Hankintatoimen käytäntöjä ja ohjeistusta on kehitetty. Kehittämistyö jatkuu hankinta- ja logistiikkastrategian valmistelun yhteydessä. 71

72 potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Sähköisten järjestelmien ja automatisoinnin hyödyntäminen ja päällekkäisten kirjaamisten vähentäminen Elisa-monipalvelupääte pilotti potilashotellissa. PREWS hoidonarviointipilotti lastenpolilla Henkilöstöpalvelut: Flexim-työajan seurantajärjestelmän uudet ominaisuudet tehostavat prosesseja. Prosessit ja rakenteet Tietohallinto: Kaikki tietohallinnon tietojärjestelmien käyttöönotot ja niihin liittyvien palveluiden jatkuva kehitys (uudet ominaisuudet ja päivitykset) tähtäävät myös kirjaamisen kehittämiseen ja tiedolla johtamisen tukemiseen. Ravintopalvelut: Excel-taulukon laadinta koneelle ja sähköinen lähettäminen mahdollistaa käsinkirjattavan kassakirjan ja päällekkäin kirjaamisen pois jäännin. Hankinta- ja logistiikkapalvelut: Toiminnanohjausjärjestelmä materiaalihallinossa Gemini- tilausjärjestelmä Emmi - laskujen käsittelyohjelma InVoiceReady-tietojärjestelmien välisen prosessin automatisointi. Ravintopalveluiden suoritetavoite vuodelle 2019 oli suoritetta. Ateriasuoritteita toteutui suoritetta eli 87,2 %. Se on 6,5 % vähemmän kuin edellisvuonna johtuen mm. LKS:n, Muurolan ja Kolpeneen asiakasmäärien pienenemisestä. Henkilökunnan ruokailumäärät ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Ulkopuolisten ruokailijoiden määrä on hieman noussut mm. LKS:n rakennustyömaiden johdosta. Puhtaus- ja huoltopalveluiden suoritteena olivat siivottavat neliöt. Toteuma siivottujen neliöiden osalta oli yhteensä neliötä. (LKS: , Vilkka: 7 700, Porokatu 37: 340, Porokatu 39 (1-5/2018 rakennus remontissa, ei siivousta): 3 400, Muurola: , Lähde: 1 500, Rantavitikka: 900, Valtakatu 11: 1 800, Korkalonkatu: 17 ja Piekkari: 57). Omana toimintana siivousta tuotettiin yhteensä neliön verran ja ostopalvelussa oli neliötä. NordLabille myytiin siivouspalveluja Lapin keskussairaalan ja psykiatrian klinikan laboratorioihin. Siivouspalvelua ostettiin ISS:ltä, Lassila&Tikanojalta sekä Sol-palveluilta. Teknisen huollon suoritemäärien arviot vuodelle 2019 ovat olleet huollettavat kuutiot m3, joista käytössä m3 ja joista tyhjinä m3. Toteuma on suunnitelman mukainen. Materiaalipalveluiden toteutunut jakelumäärä oli kpl talousarvion ollessa kpl. Toiminnan laajentumisen myötä on ollut vaikeuksia arvioida jakelumäärien kasvua. Toimittajilla on ollut ajoittain merkittäviä toimitusvaikeuksia, joka vaikuttaa jakelumäärään. Toisaalta täyttöpalvelun laajentumisen myötä virheelliset tilaukset, joita aikaisemmin oli runsaasti osastoilla, ovat poistuneet, eli täyttöpalvelun laajentuminen on kehittänyt toiminnan tehokkuutta ja laatua. Laskennallinen jakelurivin hinta vuonna 2019 on ollut 88,34 ja vuonna 2018 se on ollut 79,82. Varaston kiertonopeus vuonna 2019 se on ollut 12,20 ja vuonna 2018 se on ollut 18,83. Varaston kiertonopeudeksi tavoitellaan mahdollisimman korkeaa kiertonopeuslukua, koska mitä korkeampi luku on, sitä vähemmän varastoon on sitoutunut pääomaa. Tukipalveluiden ulkoiset tuotot toteutuivat 1,5 % korkeampana kuin talousarvio, mutta sisäiset tulot toteutuivat 2,4 % pienempänä kuin talousarvio kaikkien tulojen jäädessä 1,9 % alle talousarvion. Palkat toteutuivat 2,6 % alle talousarvion koko tulosalueelta. Useammassa tulosyksikössä on toteutunut vastaavanlaisesti lähinnä johtuen tilanteista, että on ollut avoimia toimia vuoden aikana, joita ei ole saatu heti täytettyä, tai työntekijöitä on ollut maakuntavalmistelussa ilman sijaisia (tietohallinto) tai sijaisia ei ole tarvittu. Palvelujen ostot jäivät 0,2 % alle talousarvion. Lapin sairaanhoitopiirin henkilökunnan työterveyshuollon siirryttyä Lappicalle vuoden 2018 alusta on kustannukset ylittäneet alkuperäisen talousarvion määrärahan vuosittain noin puolella miljoonalla eurolla. Vuosina 2018 ja 2019 on jouduttu tekemään talousarviomuutos ylityksen johdosta. Kustannusten hillitsemiseksi on neuvoteltu ja tehty tarkennuksia sekä rajauksia vuoden 2019 toimintasuunnitelmaan, joilla ei kuitenkaan saatu kustannuksia laskemaan. 72

73 Työterveyshuollon kustannukset Kustannukset jakautuvat - lakisääteiseen KL1- luokkaan, jonka osuus oli 56,20 prosenttia ( ). Lakisääteisen toiminnan kustannukset nousivat euroa. - harkinnan varaiseen KL2- luokkaan, jonka osuus oli 43,8 prosenttia ( ). Laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli euroa, koska osa kustannuksista on siirtynyt ei-kela korvattaviin kustannuksiin. - ei-kela korvattavia kuluja oli euroa. Tässä tapahtui suuri kasvu edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin näitä oli euroa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat tililajin toteuma on jäänyt merkittävästi alle, -6,8 %, talousarvion. Myös vuokrien toteuma on jäänyt merkittävästi alle, -5,1 %, talousarvion. Vuokrien jääminen alle budjetoidun johtuu pääasiassa tietohallinnon talouden toteutumassa, jossa vaikuttaa LapIT:n viivästynyt Windows 10 päivitysprojekti, jossa työasemakantaa vaihdetaan samalla voimallisesti uudempaan. Ulkoiset toimintakulut ovat toteutuneet 3,2 % arvioitua pienempinä ja sisäiset kulut 0,3 % arvioitua pienempinä. Kaikki toimintakulut yhteensä jäivät 1,1 milj. eli 2,9 % alle talousarvion. Ulkoinen toimintakate oli 1,15 milj. parempi kuin talousarvio. Tukipalvelut on pääosin sisäisesti laskuttava tulosalue, jonka tuloslaskelma vuoden lopussa on aina 0 sisäisten jyvitysten jälkeen. TUKIPALVELUT TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,2 0,0 siitä lääkärit ,0 0,0 hoitohenkilöstö ,0 0,0 huoltohenk.kunta ,8 0,5 toimisto-ja hallinto ,1-3,1 MÄÄRÄTAVOITTEET Ravintohuolto, suoritteet (1000 kpl) ,5-12,7 Siivous, huollettavat m ,0 52,2 Varasto, jakelutapaht ,5-29,3 Tekninen huolto huollettavat m3 (1000:na) ,0-1,0 josta käytössä ,0 0,0 josta tyhjänä ,0 0,0 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) ,6-1,9 Toimintatuotot, ulkoiset ,4 1,5 Myyntituotot ,2-2,2 Maksutuotot ,0 63,6 Tuet ja avustukset ,8 21,8 Vuokratuotot ,8 0,7 Muut toimintatuotot ,3 35,0 Sisäiset tulot ,4-2,4 Toimintakulut (eur) ,3-2,9 Toimintakulut, ulkoiset ,3-3,2 Palkat ,1-2,6 Henkilösivukulut ,7-13,2 Henkilöstökorvaukset ,3 39,8 Palvelujen ostot ,7-0,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9-6,8 Vuokrat ,5-5,1 Muut toimintakulut ,0 4,7 Sisäiset menot ,5-0,3 Ulkoinen toimintakate ,4-4,2 Toimintakate ,3 4,4 Rahoitustuotot/-kulut Poistot ,7 0,7 Tilikauden tulos Poistoeron muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä

74 2.3.8 Projektit TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) ,2 0,4 Toimintatuotot, ulkoiset ,3 46,2 Myyntituotot ,4-8,2 Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 0 Sisäiset tulot ,8-17,6 Toimintakulut (eur) ,2 0,1 Toimintakulut, ulkoiset ,5-0,6 Palkat ,8 19,9 Henkilösivukulut ,8 8,0 Henkilöstökorvaukset ,8 Palvelujen ostot ,1-36,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 2150,6 Vuokrat ,5 Muut toimintakulut ,7 Sisäiset menot ,2 Ulkoinen toimintakate ,3-18,9 Toimintakate Rahoitustuotot/-kulut 0-12 Poistot 0 Tilikauden tulos Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä Projektit laskennallinen tulosalue koostuu Lapin sairaanhoitopiirin kehittämis- ja tutkimushankkeista, joista kehittämishankkeet on listattu erikseen kohdassa Yhteenveto vuoden 2019 hankkeista. Toiminnallisesti kehittämishankkeet etenivät pääsääntöisesti ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti ja saavuttivat niille asetetut tavoitteet (kts. yhteenveto hankkeista) Muonion Enontekiön perusterveydenhuolto Toiminta-ajatus Muonion-Enontekiön perusterveydenhuollon tulosalue vastaa Muonion ja Enontekiön kuntien perusterveydenhuollon palveluista. Tavoitteena on väestön terveyden ja toimintakyvyn tukeminen, sekä asiakaslähtöiset, laadukkaat, turvalliset ja vaikuttavat palvelut. Perusterveydenhuolto toimii ja kehittää toimintaansa yhteistyössä asukkaiden ja asiakkaiden, kuntien sosiaalitoimen ja muiden sektoreiden, sairaanhoitopiirin tulosalueiden ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Toiminnan ja talouden toteutuminen 2019 Perusterveydenhuollon toiminta toteutui suunnitellusti neljässä toimipisteessä Muonion ja Enontekiön alueella. Palvelut toteutuivat pääosin lähipalveluina. Syksystä 2019 lähtien myös Hetassa on syksystä 2019 lähtien pystytty tarjoamaan suun terveydenhuollon palveluita. Perusterveydenhuollon palvelut toteutuivat lakisääteisesti, odotusajat avosairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa olivat hoitotakuun mukaiset ja vaaditut terveystarkastukset toteutuivat. Enontekiön osalta saamenkielisten avopalvelujen antamisessa oli vaikeuksia, koska saamenkielistä henkilöstöä ei ole saatavilla. 74

75 Vuodeosaston kuormitus kääntyi nousuun vastoin suunnitelmia loppuvuonna 2019, koska sairaalahoidolla jouduttiin entistä enemmän vastaamaan hoivapalvelujen tarpeeseen. Tämä vaikutti osaltaan myös henkilöstökulujen toteutumaan budjetoitua suurempana. Muoniossa toimittiin väliaikaisissa ahtaissa tiloissa. Toiminta oli hallittua puutteellisista tiloista huolimatta henkilöstön ja asiakkaiden joustavuuden ansiosta. Hyvinvointikeskuksen tilojen käyttö ja kalustus suunniteltiin 2019 ja uusiin tiloihin muutto käynnistyi joulukuussa. Palveluprosesseja kehitettiin mm. seuraavasti: - Palveluasumisen lääkäripalvelut on vakiinnutettu. - Avosairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointia keskitettiin sairaanhoitajille ja sähköisen yhteydenoton käyttöönotto on valmisteltu. - Viestintä asukkaille on aktivoitunut paikallisessa mediassa ja sosiaalisessa mediassa - Asiakaslähtöisyyttä parannettiin linjaamalla, että Muonion ja Enontekiön kuntalaisia palvellaan kaikissa toimipisteissä kuntarajoista riippumatta. - Vuodeosastolla sovittiin menettelyistä saamenkielisen palvelun turvaamiseksi hälytystyönä Henkilöstön saatavuus oli kohtuullisen hyvä ja parani loppuvuotta kohti. Työhyvinvoinnin seurantaan ja kehittämiseen otettiin loppuvuonna käyttöön Fiilismittari-menetelmä, jonka hyödyntäminen jatkuu vuonna Osastolla otettiin käyttöön Rafaela -hoitoisuusmittari, jota tullaan mittaamisen vakiinnuttua hyödyntämään muun muassa hoitohenkilökunnan työn suunnittelussa. Elokuusta 2019 lähtien esimiestyö on vakiintunut ja esimerkiksi kehityskeskustelukierros on käynnistynyt syksyn aikana. Tulosalueen ulkoiset kulut alittivat talousarvion 0,7 %. Nousua edelliseen vuoteen oli Muonion ja Enontekiön kuntien laskutuksen toteutuma oli 93,95 % ja kasvua vuoteen 2018 oli Sekä ulkoisten kulujen että kuntalaskutuksen osalta kasvun selittää vuonna 2018 henkilöstökuluihin kirjattu negatiivinen meno, joka oli liikkeenluovutukseen 2017 liittyvä kuntien maksaman lomapalkkavelan ja sivukulujen kirjaus tulosalueelle. Ulkoiset kulut painottuivat tavoitteen mukaisesti hieman aiempaa enemmän henkilöstökuluihin eli väestön tarpeisiin on pystytty vastaamaan hyvin omana toimintana. Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Asiakastyytyväisyyskysely ja suunnitelma mittaamisesta Tehdään suunnitelma asiakaskokemuksen parantamiseksi Haipron käytön tehostaminen Turvallisuuden parantaminen Toimenpiteiden arviointisuunnitelma Asiakastyytyväisyyden kehittämistä on tehty reaktiivisesti asiakaspalautteisiin reagoimalla. Asiakastyytyväisyyskyselyä ei ole tehty. Suositteluprosentin mittaamisen (NPS) käynnistämisessä jäätiin odottamaan sairaanhoitopiirin yhteistä hankintaa. Haipro-ilmoituksien määrä lisääntynyt edellisestä vuodesta. Asiakkaat ja vaikuttavuus Avohoidon vastaanoton toiminnan tehostaminen Haipro Ilmoitukset tulevat sekä johtavalle hoitajalle että johtavalle lääkärille. Näiden käsittelemiseksi yksiköittäin on tehty suunnitelma. Haipro-ilmoitusten perusteella on tehty toiminnan kehittämistä. Hälytysjärjestelmät ovat käytössä ja henkilökunta on koulutettu vaaratilanteiden ennakointiin. Lokakuussa 2019 järjestettiin koko tuloslaueen tiedotustilaisuus ja uuden hyvinvointikeskuksen turvallisuuskoulutus. 75 Turvallisuuskävelyt on aloitettu. Pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuussuunnitelma on päivitetty. Saatavuuden säännöllinen seuranta aloitettiin. Sovittiin kuntarajan ylittävästä sairaanhoidosta potilaan valinnan perustella. Aloitettiin sähköisen asioinnin valmistelu VEKEkehittämisverkoston mukana.

76 hyvä asiakaskokemus turvallisuus Hoidon tarpeen arvio 3 vrk:n sisällä ja kiireettömään hoitoon pääsy 3 kk:n sisällä On toteutunut On toteutunut Asiakkaat ja vaikuttavuus vaikuttavat hoitoratkaisut Lakisääteinen hammashoito Kotiin vietävien palveluiden lisääminen Varhainen tuki eri sektoreilla SAS-palaverit Työttömien terveystarkastukset Omaishoitajien terveystarkastukset Yli 70-vuotiaiden terveystarkastukset Ei ole toteutunut, voimavaroja on jouduttu keskittämään osastolle. Miten onnistuttu, asiakasmäärät, yhteistyöpalaverit Yhteistyöpalaveri torstaisin vuodeosastolla ja Enontekiön sos toimiston kanssa sovitusti. Hoivan arviointitarpeen ilmoituksia tehty. Työttömien terveystarkastuksia on tehty vaihtuvalla henkilöstöllä ja ovat pääosin toteutuneet Omaishoitajia on ohjattu terveystarkastusten piiriin ja niitä on aloitettu vuonna 2019 (määrä alle 5) Yli 70 vuotiaita on käynyt terveystarkastuksessa 30. Henkilöstö työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Kehityskeskustelut Työhyvinvointikysely tehdään Perehdyttäminen suunnitelmalliseksi uusille työntekijöille Säännölliset johtoryhmät Viestinnän tehostaminen Organisaation eri käyttöjärjestelmien osaaminen, koulutus Hoitohenkilökunnan osalta kehityskeskustelut on aloitettu joulukuussa, jatkuvat InSight Fiilismittari on otettu käyttöön ja sen tuloksista raportoidaan työntekijöille. Perehdytystä tehostettu, uusien hoitajien perehdytyslomake on käytössä. Johtoryhmä on kokoontunut 1-2 kk välein. - Miten onnistuttu? Henkilökuntaa tiedotettu sähköpostilla johtoryhmän kokouksista ja kuukausittain Fiilismittarista loppuvuodesta lähtien. Työpaikkakokouskäytännöt vaihtetelevia. Sujuva eri järjestelmien käyttö kaikilla työntekijöillä, pääosin onnistunut hyvin. Talous potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Talouden säännöllinen seuranta Ostopalveluiden vähentäminen Hankintojen tarkastelu ja varastojen käytön tehostaminen ensin Säännölliset talouden toteutumat ja infot henkilöstölle. Talouden seuranta esimesten toimesta kuukausittain, johtoryhmissä osavuosikatsauksittain, näistä informoitu henkilöstöä. Fysioterapiaa on pystytty tehostamaan ja ostettu vähemmän palveluita. Uusiin tiloihin muuttaminen on nostanut esiin puutteita ja myös hajonnut kalustoa on jouduttu uusimaan. Hoitotarvikevarastoa on tietoisesti käytetty, eikä tilattu uutta. Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Terveydenhuollon neuvottelukunnan toiminnan hyödyntäminen Hoitoonpääsyn toteutuminen lakisääteisesti Sujuva yhteistyö Lshp:n ja perusterveydenhuollon välillä vakiintuu Hyvän lääkäritilanteen hyödyntäminen Neuvottelukunta on kokoontui kerran vuonna 2019 Toteutunut lakisääteisesti Esimiesten vaihtuvuus ja maantieteellinen etäisyys haasteita. Henkilöstöhallinnon kanssa yhteistyö on sujuvaa ja nopeaa. Palvelut tuotettu omana toimintana, saatavuus ollut hyvä. 76

77 PERUSTERVEYDENHUOLTO (MUONIO-ENONTEKIÖ) TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,0 0,0 siitä lääkärit ,0 0,0 hoitohenkilöstö ,0 0,0 huoltohenk.kunta ,0 0,0 toimisto-ja hallinto ,0 0,0 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito ,3-1,9 Suun terveydenhuolto ,8 5,8 Hoitopäivät ,4 3,4 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) ,5-3,0 Toimintatuotot, ulkoiset ,9-4,4 Myyntituotot ,5-5,0 Myyntituotot, läpilaskutus Maksutuotot ,5-2,7 Tuet ja avustukset ,6 Muut toimintatuotot ,6 Sisäiset tulot ,9 0,4 Toimintakulut (eur) ,5-3,1 Toimintakulut, ulkoiset ,0-0,7 Palkat ,4 2,9 Henkilösivukulut ,2-6,6 Henkilöstökorvaukset ,1 80,7 Palvelujen ostot, oma toiminta ,4-3,9 Palvelujen ostot, läpilaskutus ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 14,0 Vuokrat ,5-8,3 Muut toimintakulut ,6-38,7 Sisäiset menot ,5-7,7 Ulkoinen toimintakate ,4-48,7 Toimintakate ,8-100,6 Rahoitustuotot/-kulut Poistot Tilikauden tulos Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä

78 2.4 Tuloslaskelmaosan toteutuminen LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUMAVERTAILU 2019 POIKKEAM A POIKKEAM A-% TA 2019 Ta muutokset TA muutettu TP 2019 tp 19/mta 19 tp 19/mta 19 Toimintatuotot Myyntituotot ,5 Maksutuotot ,5 Tuet ja avustukset ,8 Vuokratuotot ,0 Muut toimintatuotot ,4 Yhteensä ,6 Toimintakulut Henkilöstökulut ,4 Palkat ja palkkiot ,6 Henkilösivukulut ,6 Eläkekulut ,5 Muut henkilösivukulut ,0 Henkilöstökorvaukset ,0 Palvelujen ostot, oma toiminta ,6 Palvelujen osto, ohilaskutus ,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 Avustukset Vuokrakulut ,5 Muut toimintakulut ,6 Yhteensä ,0 TOIMINTAKATE * ,0 Rahoitustulot ja -menot ,4 Korkotulot ,7 Muut rahoitustulot ,3 Korkomenot ,0 Muut rahoituskulut ,8 VUOSIKATE * ,4 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,8 arvonalentumiset 0 TILIKAUDEN TULOS ,8 Poistoeron lis (-) tai väh (+) ,8 Varausten lis (-) tai väh (+) 0 Rahastojen lis (-) tai väh (+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,3 * Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet OLENNAISET POIKKEAMAT Toimintatuotot: * Myyntituotot toteutuivat ennakoitua suuremmiksi, johtuen avohoidon suoritemäärien noususta * Tuet ja avustukset toteutuivat ennakoitua suurempina; mm. erikoistuvien lääkäreiden koul.korv. sekä ulkopuolisten rahoittamat tutk.hankkeet (mm. lääketehtaat) Toimintakulut: * Palveluiden ostoon omaan toimintaan toteutui 1,2 milj. arvioitua suurempana johtuen eritisesti hoito- ja tutkimuspalveluiden ostoista * Läpilaskutettavat ostopalvelut toteutuivat 0,5 milj. ennakoitua suurempina * Aineiden ja tarvikkeiden ostot toteutuivat ennakoitua suurempina 78

79 2.5 Investointiosan toteutuminen Alkuperäinen investointien talousarvio oli 17,0 milj. ( ). Yhtymävaltuuston päätöksellä investointimäärärahaa lisättiin Lapin keskussairaalan laajennushankkeeseen. Lisäksi siirrettiin käyttötaloudesta projektiorganisaation investoinnille kuuluva kustannus. Hankkeelle 15, vy 9001, lisättiin määrärahaa 4,9 milj., jolloin hankkeen kokonaismääräraha vuodelle 2019 on 13,5 milj.. Sairaanhoitopiirin kokonaisinvestointi määräraha nousi 17 milj. :sta 21,9 milj. :on. Yhtymävaltuusto teki toisen investointitalousarviomuutoksen Investointimäärärahaa lisättiin 1,23 milj.. Hankkeelle 1, vy 9136, lisättiin mm. Virtuaalikirjasto Oy:n, Oys-Erva osuuskunnan ja Esko Oy:n osakkeiden tai osuuksien ostoihin. Hankkeelle 8, vy 9009, LKS:n tilamuutoksiin lisättiin Lisätarve johtui merkittävimmin isotoopin remontista, jota tehtiin vuoden vaihteessa ja remontti oli suunniteltu vuoden 2018 investointeihin. Lisäksi välinehuollon laatikkokonepesulinjan muutokset venyivät vuodelta 2018 vuodelle Hankkeelle 10, vy 9014, Porokatu 39 kunnostus lisättiin Lisätarve johtui haasteellisimmista muutostöistä kuin mitä oli ennalta pystytty arvioimaan. Pukuhuonetilojen lattiat jouduttiin kokonaan poistamaan ja valamaan uudestaan, koska osa maavaraisista viemäreistä oli romahtanut, kosteiden tilojen purkutyö (vanha sauna) oli laajempi kuin oli suunniteltu, ulkoseinien eristykset muutettiin lämpöarvoltaan paremmaksi, uusittiin kaksi pukuhuonetta A-osalta ja kaikki pukukaapit uusittiin. Useampi asia meni eri tavalla kuin oli suunniteltu. Hankkeelle 12, vy 9016, Potilas- ja toimistopöydät lisättin toteutuneiden hankintojen kustannusten perusteella. Hankkeelle 14, vy 9012, Vilkan remontointi lisättiin Lisätarve johtui erityisesti vedenkäsittelylaitteiden poistoista ja allasosaston muuttamisesta sopimusurakoitsijoiden sosiaalitilaksi. Hankkeelle 15 LKS lisärakennus lisättiin Monivuotisen laajennushankkeen kustannusten kohdennus eri vuosien välille tarkentuu aina hankkeen edetessä. Investointitarpeiden lisäys oli Lisäyksiin saatiin katetta hankkeelta 2, vy 9003, kalustehankinnat ja hankkeelta 11, vy 9017 Välinehuollon laitteet Näillä hankkeilla eivät investointimenot toteudu arvioidussa laajuudessa. Kate yhteensä muilta hankkeilta on Tästä ylittävä rahoitustarve katettiin lainarahoituksella. Investointien sitova tavoite oli nettoinvestointien kokonaisloppusumma. Investointien toteutunut kokonaisloppusumma oli 20,8 milj.. Investointimääräraha alittui 2,3 milj.. Alituksen aiheutti LKS:n laajennushanke. Hankkeen kustannusarvio on 138 milj.. Yhtymävaltuuston hyväksyi rakentamispäätös Sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupa sairaalainvestointiin saatiin samana päivänä. LKS:n laajennushanke kestää vuoteen 2023 asti. Hankkeelle 1a valtakunnalliset ja erva-alueen hankkeet on vuoden 2019 aikana kirjattu osakkuuksia seuraavasti: Esko Systems Oy Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunta Tervia osaajat Oy Monetra Oy 500 Virtuaalikirjasto.fi 160 Lääkintälaiteinvestoinnit on toteutettu lääkintälaitetyöryhmän käsittelyjen perusteella ja investointien toetuma on hyvin lähellä talousarviota 97,3 %. Hankinnat perustuvat käyttösuunnitelmaan, mutta laitteiden rikkoutumisten, toiminnan tarpeiden muutosten ja hankintojen kilpailutusten yms. tekijöiden johdosta suunnitelmaan on tehty muutoksia investointimäärärahan puitteissa. LKS:n tilamuutoksiin kohdennettu määräraha ylittyi 0,07 milj. eli 3,6 %. Merkittävimmät kohteet olivat lastenosastojen tilamuutokset ja 5. krs yhteinen lääkehuone. Myös NordLabin tiloja saneerattiin. Vanhenevan tekniikan toteuma jäi 0,25 milj. eli 10,1 % alle talousarvion, koska puhelinvaihteen päivitys siirtyi vuodelle 2020 ja PDT-huone tehtiin omana työnä. Merkittävimmät kohteet olivat ikkunoiden vaihto ja A-puolen potilasosastojen linjasaneeraus. 79

80 Tietohallinnon vuoden 2019 merkittävämpiä investointikohteita olivat: - Auditorion AV-järjestelmä uusinta Laitehankinnat (medical PC, Erikoisnäytöt, Digisanelimet, RFID-pilotti välinehuolto) ,90 - Kvarkki kuvantamistiedon kansallinen arkistointi ,50 - ESKO-kehittäminen ESKO-anestesia käyttöönotto ,63 - Raportoinnin kehittäminen (mm. Kaira, Codeserver) ,29 - Lisenssien ja käyttöoikeuksien lisäykset ei järjestelmiin ,34 - Käyttövaltuushallintajärjestelmän käyttöönotto (Datamaster) ,34 - Digistat-hanke (teho-osasto) ,50 - Laboratorio-Effica Kanta liityntä ,50 - UNA-hanke (Ydin, Kaari-valmistelu, Lomake ja hanketoimisto) ,42 - PREWS-hanke (Lastentautien hoidonarviointi) ,50 Pienemmät investoinnit liittyivät LSHP:n eri tietojärjestelmien laajennuksiin uusien toiminnallisuuksien käyttöönottoon. Vuonna 2019 Porokatu 39 kellaritiloja remontoitiin. Sairaalakoulun tarpeista johtuen tehtiin muutoksia, joita ei ole suunniteltu alun perin investoinnin määrärahoihin. Tästä aiheutui investoinnin euron ylitys. Sairaanhoitopiirin merkittävin investointikokonaissuu on Lapin keskussairaalan lisärakennus. Vuoden 2019 aikana laajennushankkeen investointimäärärahasta 7,0 milj. euroa käytettiin allianssin kuluihin. Allianssin kuluista suunnitteluun käytettiin noin 3,6 M, josta suurin osa kuuman sairaalan suunnitteluun ja työpajoihin. Loppuosa on käytetty kuuman sairaalan rakentamisen valmisteleviin töihin, mm. itäsivun ulkoseinien purku ja suojaus, väliaikainen logistiikkalaituri- ja reitti, infran siirrot sekä poistumistiemuutokset sairaalan sisäosissa. Allianssin rakentamiskustannuksista noin 2,4 milj. euroa on rakennusteknisiä töitä ja 1,0 milj. euroa sähkö- ja LVI-töitä. Kesällä aloitetun pysäköintitalon rakentamisen osuus on 3,9 milj. euroa. Loppu 1,4 milj. euroa ovat ns. sairaanhoitopiirin hankekustannuksia, joista suurimpia ovat projektiorganisaation kulut (0,7 milj. euroa) sekä rakennuttaminen ja valvonta (0,5 milj. euroa). Laajennushankkeen investointimäärärahan alitus johtuu lähes kokonaan pysäköintitalon maksupostien siirtymisestä kalenterivuoden 2020 puolelle. Pienemmissä määrin alituksia oli myös suunnittelukustannuksissa (40 t alitus) johtuen psykiatrian suunnittelun aikataulumuutoksista. Lisäksi laajennushankkeen ns. valmistelevista töistä osa on siirretty vuoden 2020 puolelle, minkä vaikutus on noin 290 t. Kokonaisuutena laajennushanke on toteutumassa alkuperäisessä budjetissa ja aikataulussa. Näiden lisäksi toteutettiin joitakin pienempiä hankkeita lisäksi tarvittavaa potilaskalustoa mm. sänkyjä ja pöytiä sekä lääkehuollon kehittämiseksi tarvittavat lääkkeenjakovaunut yksikköihin mistä nämä vielä puuttuivat (hanke 12). Kaikkia suunniteltuja kalustehankintoja ei toteutettu (hanke 2). INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Hanke vy. Hanke Talousarvio 2019 Muutettu Talousarvio 2019 Toteuma 2019 Tot % 1a 9136 Valtakunn., ERVA-alueen ja maakunnan hankkeet , Kalustehankinnat , Lääkintälaitteet , Tietohallinnon investoinnit , Tukipalvelujen laitehankinnat , LKS tilamuutokset , Vanhenevan tekniikan korvaaminen , Porokatu 39 kunnostus , Välinehuollon laitteet , Potilas- ja toimistopöydät , Vilkan remontointi ,14 15 LKS lisärakennus yhteensä , LKS lisärakennus Pysäköintitalo ITU 2022 KAS-vaihe ITU 2022 Tilaajan hankekustannukset ITU 2022 TAS yleiset ITU 2022 TAS Kuuma sairaala ITU 2022 Tilaajan rak.kust LSHP INVESTOINNIT YHTEENSÄ ,09 80

81 INVESTOINNIT HANKKEITTAIN 2019 TP 2018 TA 2019 Ta-muutokset Muutettu TA 2018 TP 2019 % Poikkeama Hanke 1a/Valtakunnalliset ja ERVA-alueen hankkeet (vy:t ) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 2/Muut kalustehankinnat Menot Tulot Nettomeno Hanke 3/Lääkintälaitteet (vy 9004) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 4/Tietohallinnon hankkeet (vy 9005) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 6/Tukipalveluiden laitteet (vy 9006) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 7/Psykiatria (vy 9008) Menot Tulot Nettomeno Hanke 8/LKS:n tilamuutokset (vy 9009) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 9/ Vanhenevan tekniikan korvaaminen (vy 9015) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 10/ Porokatu 39 kunnostus (vy 9014) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 11/Välinehuollon laitteet (vy 9017) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 12/Potilas- ja toimistopöydät (vy 9016) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 14/Vilkan remontointi (vy 9012) Menot ,1-492 Tulot Nettomeno ,1-492 Hanke 15/LKS:n lisärakennus, kokonaissuunnittelu (vy 9001) Menot , Tulot Nettomeno , Hanke 16/Dialyysi kalustaminen (vy 9021) Menot Tulot Nettomeno HANKKEET YHTEENSÄ Menot , Tulot Nettomeno ,

82 2.6 Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU euroina Toiminnan rahavirta Ta 2019 Muutettu Ta 2019 Tp 2019 Poikkeama Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta 0 investointimenot investointitulot pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INV.RAHAVIR Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien mu Vaihto-omaisuus, lis-/väh Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahavarojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen

83 2.7 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 1000 euroina Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % KÄYTTÖTALOUSOSA Rahoitus N , ,2 Yleishallinto N , ,8 Tukipalvelut N , ,9 Medisiininen tulosalue N , ,2 Operatiivinen tulosalue N , ,3 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N , ,1 Psykiatrian tulosalue N , ,5 Sairaanhoidolliset tukipa N , ,4 Projektit N , ,4 Muonio-Enontekiö PTH N , ,0 YHTEENSÄ , ,2 Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % TULOSLASKELMAOSA Tilikauden tulos ,7 INVESTOINTIOSA Hanke 1a, Valtakunnallis N , Hanke 2, Muu irtaimen m N Hanke 3, Lääkintälaitteet N , Hanke 4, Tietohallinnonh N , Hanke 6, Tukipalvelujen l N , Hanke 8, LKS tilamuutokse N , Hanke 9, Vanhenvan tekni N , Hanke 10, Porokatu 39 ku N , Hanke 11, Välinehuollon N , Hanke 12, Potilas- ja tsto N , Hanke 14, Vilkan remonto N , Hanke 15, LKS lisärak. suu N , YHTEENSÄ , RAHOITUSOSA Pitkäaik.lainojen lisäys N , Pitkäaik.lainojen vähenn N , Lyhytaik.lainojen muutos N , Lainakannan muutokset N ,

84 Sitovuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % TOIMINTAKATE Rahoitus N ,6 Keskushallinto N ,0 Tukipalvelut N ,4 Medisiininen tulosalue N ,6 Operatiivinen tulosalue N ,8 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N ,2 Psykiatrian tulosalue N ,6 Sairaanhoidolliset palvel N ,3 Projektit N ,0 Muonio-Enontekiö PTH N ,0 Sitovuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % ULKOINEN TOIMINTAKATE Rahoitus N 0,00 0,00 0,00-14 Keskushallinto N ,2 Tukipalvelut N ,2 Medisiininen tulosalue N ,2 Operatiivinen tulosalue N ,5 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N ,6 Psykiatrian tulosalue N ,9 Sairaanhoidolliset palvel N ,5 Projektit N ,9 Muonio-Enontekiö PTH N ,8 84

85 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,45 Maksutuotot , ,56 Tuet ja avustukset , ,58 Vuokratuotot , ,09 Muut toimintatuotot , ,75 Yhteensä , ,43 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,52 Henkilösivukulut , ,90 Eläkekulut , ,09 Muut henkilösivukulut , ,81 Henkilöstökorvaukset , ,06 Palvelujen ostot, oma toiminta , ,42 Palvelujen ostot, läpilaskutus , ,23 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,46 Avustukset 4 644, ,60 Vuokrakulut , ,27 Muut toimintakulut , ,96 Yhteensä , ,30 Toimintakate , ,13 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,15 Muut rahoitustuotot , ,68 Korkokulut , ,17 Muut rahoituskulut , ,91 Yhteensä , ,25 Vuosikate , ,88 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,72 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos , ,16 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) , ,67 Varausten lis.(-) tai väh.(+) Rahastojen vähennys(+) , ,93 Rahastojen lisäys(-) Tilikauden yli/alijäämä , ,76 85

86 3.2 Rahoituslaskelma Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,88 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , ,00 Toiminnan rahavirta , ,88 Investointien rahavirta , ,53 investointimenot , ,29 investointitulot ,00 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,76 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA , ,65 Rahoituksen rahavirta , ,55 Lainakannan muutokset , ,00 Pitkäaik. Lainojen lisäys ,00 Pitkäaik. Lainojen vähennys , ,00 Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset , ,55 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,04 Vaihto-omaisuus, lis-/väh , ,57 Saamisten muutos , ,21 Korottomien velkojen muutos , ,87 Rahavarojen muutos , ,20 Rahavarojen muutos , ,20 Rahavarat , ,24 Rahavarat , ,44 86

87 3.3 Tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet , ,88 2. Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,53 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet , ,83 2. Rakennukset , ,10 4. Koneet ja kalusto , ,38 6. Ennakkomaksut ja kesken , ,52 eräiset hankinnat , ,83 III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet , ,63 4. Muut saamiset , , , ,92 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet , ,69 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset , ,86 3. Muut saamiset , ,16 4. Siirtosaamiset , , , ,38 III Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet , ,24 4. Muut arvopaperit , ,11 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,89 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,59 87

88 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , ,51 III Muut omat rahastot , ,24 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,45 V Tilikauden ylijäämä , , , ,96 B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero , ,33 2. Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset , ,00 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat , ,84 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 5. Saadut ennakot , ,83 6. Ostovelat , ,08 7. Muut velat , ,70 8. Siirtovelat , , , ,46 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,59 88

89 3.4 Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , ,38 Maksutuotot , ,56 Tuet ja avustukset , ,51 Muut toimintatuotot , ,77 Yhteensä , ,22 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,60 Henkilösivukulut , ,56 Eläkekulut , ,60 Muut henkilösivukulut , ,95 Palvelujen ostot , ,52 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,70 Avustukset 5 800, ,35 Muut toimintakulut , ,45 Yhteensä , ,18 Toimintakate , ,04 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 67, ,37 Muut rahoitustuotot , ,23 Korkokulut , ,82 Muut rahoituskulut , ,54 Yhteensä , ,76 Vuosikate , ,28 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,32 Tilikauden tulos , ,96 Tilinpäätössiirrot Rahastojen vähennys , ,93 Tilikauden verot , ,08 Vähemmistöosuudet , ,06 Tilikauden yli/alijäämä , ,87 89

90 3.4.2 Konsernirahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,28 Satunnaiset erät Tilikauden verot , ,08 Tulorahoituksen korjauserät , ,16 Toiminnan rahavirta , ,36 Investointien rahavirta , ,54 Investointimenot , ,13 Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot , ,59 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA , ,18 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset , ,00 Pitkäaik. lainojen lisäys ,00 Pitkäaik. lainojen vähennys , ,00 Lyhytaik. lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset , ,18 Toimeksiantojen varojen , ,04 ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuus, lis-/väh , ,57 Saamisten muutos , ,95 Korottomien velkojen muutos , ,76 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,18 Rahavarojen muutos , ,36 Rahavarojen muutos , ,36 Rahavarat , ,55 Rahavarat , ,91 90

91 3.4.3 Konsernitase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,96 Muut pitkävaikutt. menot , ,62 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 15, , , ,64 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,83 Rakennukset , ,85 Koneet ja kalusto , ,22 Muut aineelliset hyödykkeet , ,01 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,43 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,56 Muut saamiset , , , ,85 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,08 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,15 Muut saamiset , ,82 Siirtosaamiset , , , ,76 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,24 Muut arvopaperit , , , ,35 Rahat ja pankkisaamiset , ,20 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,31 91

92 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,51 Muut omat rahastot , ,24 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,04 Tilikauden ylijäämä , , , ,66 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,31 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,84 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Saadut ennakot , ,83 Ostovelat , ,36 Muut velat , ,64 Siirtovelat , , , ,50 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,31 92

93 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Pitkävaikutteiset hankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen painotetun keskihankintahinnan tai sitä alemman todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee huomioida, että sairaanhoitopiirin palkanlaskentapalvelut ulkoistettiin alkaen Sarastia Oy :lle (Kunnan Taitoa Oy) ja Titania pääkäyttäjäpalvelut LapIT :lle alkaen. Lapin sairaanhoitopiiri sai merkittävän testamenttilahjoituksen. Lahjoituksen määrä oli lähes 0,6 milj.. Yhtymähallitus oikeutti sairaanhoitopiirin johdon neuvottelemaan testamentilla saatavien varojen kanavoimisesta Terttu-säätiön kautta käytettäväksi terveystieteelliseen tutkimukseen ym. säätiön tukemaan toimintaan erityisesti Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Yhtymähallitus on hyväksynyt Labquality Oy:n osakkeiden myynnin sekä Lähteentie kiinteistöjen myynnin. Myynnit toimeenpannaan vuoden 2020 aikana. Tilinpäätöksessä taseen siirtovelkoihin sisältyi erilliskorvauksia 2,5 milj. euroa. Erilliskorvausten laskenta perustuu arviolaskentaan. Vuonna 2020 on maksettu mm. takautuvasti lääkäreiden viikkolepokorvauksia vuosilta sekä hoitohenkilöstön tuntipalkkoihin liittyvät takautuvat korjaukset vuodelta Em. eriä ei ole huomioitu tilinpäätöksessä Tilikauden 2019 aikana Yhtymähallitus teki päätöksen Ensihoitajien palkkojen harmonisoinnista sekä ensihoidon kenttäjohtajien ja päivystys pirttiin ensihoitajien palkkauksen tarkistamisesta. Lisäksi yhtymähallitus päätti Vaativien hoitoalan ammattitehtävien ja hoitoalan ammattitehtävien palkkauksen harmonisoinnista. 93

94 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyhteisöjen lisäksi Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ainoa tytärosakeyhtiö Rovaniemen Keskuspesula Oy sekä Pohjois-Suomen Laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä, jonka jäsen Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on. Osakkuusyhteisö As Oy Ukontupa on jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, koska yhdistelemättä jättämisellä on vain vähäinen merkitys konsernin omaan pääomaan. As Oy Ukontupa on velaton yhtiö. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Pysyviin vastaaviin ei sisälly olennaisia sisäisiä katteita. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoiset varaukset ja poistoero on siirretty omaan pääomaan ja huomioitu vähemmistöosuuden erottamisessa. Vapaaehtoisiin varauksiin ja poistoeroon ei sisälly laskennallista verovelkaa. Keskinäisen omistuksen eliminointi Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Kuntayhtymän ja sen tytäryhteisön sekä liikelaitoskuntayhtymän keskinäinen omistus on eliminoitu. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin ylijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. 94

95 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuottojen erittely Kuntayhtymä Tehtäväalueittain Keskushallinto , ,24 Tukipalvelut , ,19 Medisiininen hoito , ,35 Operatiivinen hoito , ,32 Päivystys ja ensihoito , ,30 Mielenterv.- ja päihdepalv , ,93 Sairaanhoidolliset tukipalv , ,56 Projektit , ,01 Perusterveydenhuolto , ,53 Toimintatuotot yhteensä , ,43 Kuntayhtymä Konserni Tulolajeittain Shp:n myyntituotot jäsenkunnilta , , , ,54 Shp:n myyntituotot ulkokunnilta ja kuntayhtymiltä *) , , , ,26 NordLabin myyntituotot jäsenkuntayhtymiltä , ,25 Erityisvaltionosuudet , , , ,32 Muut myyntituotot *) , , , ,01 Maksutuotot , , , ,56 Tuet ja avustukset , , , ,51 Muut toimintatuotot , , , ,77 Toimintatuotot yhteensä , , , ,22 Palveluiden ostojen erittely Kuntayhtymä Asiakaspalvelujen ostot , ,38 Muiden palvelujen ostot , ,27 Palvelujen ostot yhteensä , ,65 95

96 Pakollisten varausten muutokset Kuntayhtymä Konserni Potilasvahinkovakuutusmaksu Maksuvastuu , , , ,00 Lisäykset tk:lla , , , ,00 Vähennykset tk:lla 0,00 0,00 0,00 0,00 Maksuvastuu , , , ,00 Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Kuntayhtymä Osinkotuotot saman konsernin yhteisöistä 0,00 0,00 Osinkotuotot muista yhteisöistä , ,00 Peruspääoman korot kuntayhtymältä , ,00 Yhteensä , ,00 Käyttötaloushankkeet 2019 Hankkeen nimi Kustannukset Ulkopuol. rahoituoma rahoitus Koulutustoim. uud.organisointi , ,07 Digistrategian toimeenpano -10,82-10,82 Antti anestesiajärjestelmä , ,10 Digituki-hanke , , ,17 Hoidonvarauskeskus , ,87 Rekrytoinnin kehittäminen , , ,72 Ensihoidon pilotti (Päivystys pirtissä) , ,91 0,00 Laadun ja potilasturv. kehittäminen 73,22 73,22 Prosessien kehittäminen 4 725, ,70 KANTA-hanke , , ,17 Sairaala Sote-kuntoon , ,38 Raportoinnin kehittäminen , , ,47 Recovery-hanke , , ,57 Mielenterveys kuuluu kaikille 5 252, ,88 Filha tupakoinnin lopett. tukeminen 324,00 0,00 324,00 Puheentunnistus ja sihtekin mobiiliproj , ,63 Avosairaanhoidon VEKE , , ,16 CRT /GSK-rah , ,82 0,00 MK-8342B-062 Ehkäisytutkimus 7 174, ,48 0,00 Sähkötupakka WI , ,39-524,40 Palliatiivinen sairaanhoitaja 4 728, ,75 357, , , ,17 96

97 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT; POISTOMENETELMÄT JA POISTOAJAT LUKIEN Poistomenetelmä Poistoaika PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Tasapoisto 2 vuotta Aineettomat oikeudet Tasapoisto 3 vuotta Liikearvo Tasapoisto 2 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Tasapoisto 2 vuotta Muut Tasapoisto 2 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 20 vuotta - poikkeuksena rakennusten korjaukset Tasapoisto 10 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 20 vuotta Talousrakennukset Tasapoisto 10 vuotta Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 20 vuotta Asuinrakennukset Tasapoisto 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Tasapoisto 15 vuotta Sillat, laiturit ja uimalat Tasapoisto 10 vuotta Muut maa- ja vesirakenteet Tasapoisto 15 vuotta Vedenjakelu- ja viemäriverkosto Tasapoisto 30 vuotta Kaukolämpöverkko Tasapoisto 20 vuotta Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistusl. Tasapoisto 20 vuotta Muut putki- ja kaapeliverkot Tasapoisto 15 vuotta Sähkö-, vesi- yms.laitosten laitoskoneet ja laitteet Tasapoisto 10 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Tasapoisto 10 vuotta Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto yms.laitteet Tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet Tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Käytön mukainen poisto ei poistoaikaa ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa 97

98 PERUSPÄÄOMA Pääoma % Pääoma Peruspääoman korko 1,5 % ENONTEKIÖ ,66 1, , ,94 INARI ,97 3, , ,45 KEMIJÄRVI ,62 9, , ,86 KITTILÄ ,94 4, , ,48 KOLARI ,65 2, , ,13 MUONIO ,68 1, , ,89 PELKOSENNIEMI ,45 0, , ,58 PELLO ,98 3, , ,21 POSIO ,96 3, , ,62 RANUA ,53 3, , ,28 ROVANIEMI ,71 53, , ,57 SALLA ,00 3, , ,88 SAVUKOSKI ,69 1, , ,23 SODANKYLÄ ,30 6, , ,63 UTSJOKI ,37 0, , ,47 Yhteensä ,51 100, , ,23 Yhtymävaltuuston päätös Peruspääoman korko 1,5 % ,23 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY HOITOKUSTANNUSTEN TASAUKSEN MAKSUOSUUDET VUONNA 2019 KUNTA Asukasluku Hoitokustan- Maksuosuus- EUR nusten tasaus ennakko hyvitys palautus - lisäperintä + ENONTEKIÖ INARI KEMIJÄRVI KITTILÄ KOLARI MUONIO PELKOSENNIEMI PELLO POSIO RANUA ROVANIEMI SALLA SAVUKOSKI SODANKYLÄ UTSJOKI YHTEENSÄ

99 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET (netto) V (ei sisällä ensihoitoa) sis. Ostopalvelut MEDISIININEN OPERATIIVINEN PSYKIATRIAN LAPIN MAKSU- JÄSENKUNTA KOKO PIIRI TULOSALUE TULOSALUE TULOSALUE PÄIVYSTYPKL PÄIHDEKL OSUUS/ Erityisvelvoite Hoitokustannusten tasaus Peruspääoman Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous YHTEENSÄ ASUKAS maksuosuus tasaus korko eur Enontekiö Inari Kemijärvi Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Sodankylä Utsjoki YHTEENSÄ Erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset jäsenkunnille maksoivat keskimäärin euroa asukasta kohti, joka on 48 euroa / asukas enemmän kuin edellisenä vuonna. Korkeimmat asukaskohtaiset kustannukset olivat Pellossa, euroa. Alhaisin kustannus oli Ranualla, euroa / asukas. Ensihoidon laskutus on eritelty omassa taulukossa. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tuottaman erikoissairaanhoidon sekä läpilaskutettavien ostopalveluiden maksuosuudet jäsenkunnittain asukasta kohti vuosina Erikoissairaanhoidon maksuosuudet eur / asukas Muutos eur/as v v v.2017 v.2018 v Ënontekiö Inari Kemijärvi Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Sodankylä Utsjoki Yhteensä/keskim./ asukasluku as. 99

100 Kuntalaskutus 2019 Kuntalaskutus Oma toiminta ja ostopalvelut, hoitopäivät HPV HPV Muutos-% HPV / HPV / Muutos-% Enontekiö , ,1 Inari , ,5 Kemijärvi , ,6 Kittilä , ,6 Kolari , ,0 Muonio , ,0 Pelkosenniemi , ,3 Pello , ,5 Posio , ,1 Ranua , ,9 Rovaniemi , ,6 Salla , ,9 Savukoski , ,8 Sodankylä , ,9 Utsjoki , ,0 Yhteensä , ,7 100