Valtioneuvoston hallintoyksikkö hankesuunnitelma. KP-ohjausryhmän hyväksymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtioneuvoston hallintoyksikkö 2015 -hankesuunnitelma. KP-ohjausryhmän 6.3.2014 hyväksymä"

Transkriptio

1 Valtioneuvoston hallintoyksikkö hankesuunnitelma KP-ohjausryhmän hyväksymä

2 Sisältö 1. Hankkeen tausta ja lähtökohdat Tausta ja lähtökohdat Hankkeen laajuus ja tehtäväalueet Hankkeen tavoitteet, rajaukset ja keskeiset tuotokset Tavoitteet Tavoiteltavat hyödyt Tavoitetila, yleiskuva Rajaukset Keskeiset tuotokset Vaikuttavuuden arviointi, arvioinnin mittarit sekä seuranta Toimintojen kokoamiseen liittyvät vaikuttavuuden arviointi Seuranta hankkeen tavoitteiden toteutumisen toiminnallisten vaikutusten arvioimiseksi Toimintojen kokoamiseen liittyvien taloudellisten vaikutusten arviointi Hankkeen organisaatio Yleiskuvaus organisaatiosta Kansliapäällikköohjausryhmä Hankepäällikkökokous Toiminta-aluekohtaiset valmisteluryhmät Hankkeen henkilöstö ja vastuut sekä sidosryhmät Hankejohtaja Hankepäälliköt Toiminta-aluekohtaiset valmisteluryhmät Muut ryhmät ja yhteistyö Hankkeen vaikutukset ministeriöiden nykyisiin hallinto- ja palvelutehtäviin Hankkeen resurssit Hanketyöskentely Yleistä Viikkopalaverikäytäntö Palaverit, hanke-esittelyt ja työpajat Tiedonhallinta ja työvälineet Henkilöstöpolitiikka ja yhteistoiminta Hankkeen yleinen aikataulu ja vaiheistus Yleinen (tavoite) aikataulu Vaiheen 1. yleinen aikataulu (koottavia tehtäviä koskevat linjaukset) Vaiheen 2. yleinen aikataulu (tehtävien ja voimavarojen kokoamiseksi tarvittavat säädösmuutos-, talousarvio- ja muut ehdotukset)

3 Vaiheen 3. yleinen aikataulu (valtioneuvoston hallintoyksikön toimintojen sisäinen organisointi ja valtioneuvoston hallintoprosessien uudistamisen valmistelu) Riskienhallinta Yleistä Hankkeen toteuttamiseen liittyvät riskit Hankkeen tavoitteisiin ja toiminnallisiin vaikutuksiin liittyvät riskit Riskien hallinta hankkeessa Eri toimintojen asiantuntijoiden osallistuminen hankkeeseen Hankkeen riippuvuudet Hankkeen viestintä ja raportointi

4 1. Hankkeen tausta ja lähtökohdat 1.1. Tausta ja lähtökohdat Pääministeri on asettanut Valtioneuvoston hallintoyksikkö valmisteluhankkeen. Hankkeen tehtävänä on valmistella valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisten hallinto- ja palvelutoimintojen kokoaminen valtioneuvoston kansliaan muodostettavaan valtioneuvoston hallintoyksikköön lukien. Tässä hankesuunnitelmassa tarkoitetaan: valtioneuvostolla valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa organisaatiokokonaisuutta; ministeriöllä valtioneuvostossa olevaa ylintä viranomaista, joka käyttää sille säädettyä päätösvaltaa ja vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta (ministeriötä virastona); hallinnonalalla ministeriön alaisuudessa toimivista virastoista, laitoksista ym. muodostuvaa kokonaisuutta Hankkeen laajuus ja tehtäväalueet Hankkeen asettamispäätöksen mukaisesti hanke tekee ehdotukset seuraavien valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisten hallinto- ja palvelutoimintojen kokoamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla valtioneuvoston hallintoyksikön tehtäväksi/johdettavaksi: yhteinen hallinto, hallinto- ja palvelu prosessit, niiden kehittäminen sekä valtioneuvoston toiminnan ja toimintatapojen kehittäminen (kokonaisarkkitehtuuri) sisäinen toiminnan ja talouden suunnittelu, taloushallinto, maksuliike, kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus sekä näihin liittyvä ohjaus, maksullisen palvelutoiminnan ohjaus ja hankintatoimen johtaminen sekä valtioneuvoston kehittäminen pitemmällä aikavälillä yhdeksi kirjanpitoyksiköksi, henkilöstö- ja työnantajapolitiikka, henkilöstön hankinta ja sen periaatteet, johtamisen ja henkilöstön kehittäminen, työolosuhteet ja työterveydenhuolto, palvelussuhteen ehdot, palkka-, työaika- ja matkahallinto sekä tarkentavat virkaehtosopimukset sekä osallistumisjärjestelmät, tietohallinto, tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuri, sähköinen asiointi ja sähköiset palveluprosessit, tiedonhallinta ja tietoturva, ICT-hankehallinta, perustietotekniikka ja -palvelut, kirjaamo- ja arkistotoiminta, asiakirjahallinto, tiedonohjaus ja arkistonmuodostaminen, kirjastot, informaatio- ja muut tietopalvelut, käännös- ja kielipalvelut, toimitilat ja niiden varustaminen sekä virasto-, toimisto-, materiaali- ja tekniset palvelut, sisäinen turvallisuus ja varautuminen, sisäisen viestinnän tuki, visuaalinen ilme, graafiset ohjeet, esittelymateriaalit ja julkaisutoiminta, hankinta- ja muut sopimusasiat ja oikeudelliset asiamiespalvelut. 2. Hankkeen tavoitteet, rajaukset ja keskeiset tuotokset 2.1. Tavoitteet Hankkeen tavoitteita ovat: 1. henkilöstön laaja-alaisen osaamisen hyödyntämisen lisääminen 2. tehokkuuden ja tuottavuuden paraneminen 3. yhtenäisten toimintatapojen ja prosessien lisääminen, sekä 4. toimintavarmuuden lisääminen. Tavoitteena on luoda valtioneuvoston hallintoyksikkö, joka johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisiä hallinto- ja palvelutoimintoja, sisäistä toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja sekä tuottaa yhteisiä palveluja ja kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria. Viimeksi mainitulla on myös keskeinen liittymäkohta ministeriön hallinto- ja palvelutehtävien organisointiin ministeriöissä. Yhteiset hallinto- ja palvelutyyppiset tehtävät tukevat kehitystä kohti yhtenäisempää organisaatiokulttuuria ja yhtenäisempää valtioneuvostoa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muutoksia paitsi rakenteissa myös prosesseissa ja toimintakulttuurissa. 4

5 Hankkeessa valmistellaan valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisten hallinto- ja palvelutoimintojen tarkoituksenmukainen kokoaminen valtioneuvoston kansliaan ja valtioneuvoston hallintoyksikön organisointi ja toiminnan järjestäminen lukien. Tuottavuuden paranemisen osalta tavoitteena on 0,5 prosentin vuotuinen lisääntyminen (RAPO ohjelman tavoite julkisen palvelutuotannon kasvulle). Hankkeen vaikuttavuutta sekä sen arviointia on käsitelty erikseen tämän hankesuunnitelman luvussa Tavoiteltavat hyödyt Valtioneuvoston hallintoyksikkö mahdollistaa: valtioneuvoston yhteisten hallinto- ja palvelutoimintojen omistajuuden ja johtajuuden kokoamisen valtioneuvoston yhteiseen yksikköön, yhteisten hallinto- ja palvelutoimintojen tuottavuuden ja tehokkuuden kasvun suunnitelmallisen, systemaattisen, riippuvuussuhteet huomioon ottavan kehittämisen tarkoituksenmukaisten yhteisten toimintatapojen käyttämisen, päällekkäisten toimintojen purkamisen, yhdenmukaisemmat toiminnan prosessit, paremman toimintavarmuuden ja riittävän laadun toiminnan voimavarojen varmistamisen ja tarkoituksenmukaisen kohdentamisen, henkilöstön sisäisen liikkuvuuden lisäämisen ja osaamisen laajentamisen sekä sen hyödyntämisen. Valtioneuvoston hallintoyksikön muodostaminen on askel kohti yhtenäisempää ja yhteen toimivaa valtioneuvostoa. Hallintoyksikkö mahdollistaa entistäkin laadukkaammat, turvallisemmat ja kustannustehokkaammat hallinto- ja palvelutoiminnot. Hankkeen pääviestit ovat viestintäsuunnitelman mukaan seuraavat: Etenemme kohti yhtenäisempää ja yhdenmukaisempaa valtioneuvostoa. Tavoitteeseen pääsemme vaiheittain hyödyntämällä suunnittelutyössä henkilöstön osaamista. Rakennamme yhteistyössä yhteisten hallinto- ja palvelutoimintojen kokonaisuuden. Hallinto- ja palvelutoimintojen kokoamisen lopputuloksena meillä on ministeriöiden kanssa yhteistyössä toimiva, tehokas, kehittyvä, henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa arvostava valtioneuvoston hallintoyksikkö Tavoitetila, yleiskuva Hallintoyksiköllä on määriteltynä omistajuus, johto- ja kehittämisvastuu yhteisille hallinto- ja palvelutoiminnoille sekä vastuu tiettyjen hallinto- ja palvelutehtävien hoitamisesta. Hallintoyksikkö aloittaa toimintansa , mutta toimintojen kokoamisen aikataulu voidaan jaksottaa. Tällaisia ajanjaksoja voisivat olla ja Rajaukset Hankkeeseen eivät kuulu ministeriöiden hallinnonalojen/toimialojen niin kutsutut sisällölliset substanssitehtävät ja niihin kuuluva taloushallinto. Hankkeeseen ei myöskään kuulu koko valtiota koskeva ohjaus tai politiikat kuten valtion yleinen henkilöstö- ja työnantajapolitiikka tai valtion ja muun julkisen sektorin yleinen tietohallinnon ohjaus. Hankkeella ei myöskään ole tarkoitus lähtökohtaisesti muuttaa työnjakoa virastojen ja valtion palvelukeskusten sekä yhteishankintayksiköiden välillä. Hankkeessa tarkastellaan valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisiä hallinto- ja palvelutehtäviä valtioneuvostokokonaisuuden näkökulmasta. Tältä osin tarkastelu koskee ministeriöiden ns. virastotason tehtäviä. Pelkästään esimerkiksi teknologia, sopimukset, lainsäädäntö tai tietoturva eivät ole lähtökohtaisesti peruste toiminnon jättämiseen ministeriöön tai siirtymiseen poikkeavaan lykkäämiseen. 5

6 Asianomaisessa ministeriössä valtioneuvoston hallintoyksikön käynnistymisen jälkeen edelleen valmisteltavia asioita ovat mm: ministeriön sisäinen organisointi hallinnonalan toiminta ja talous sekä niiden ohjaus ja valvonta hallinnonalan lainsäädännön valmistelu, strategiavalmistelu, hallitusohjelman toimeenpano, kansainväliset asiat, hallinnonalan strateginen viestintä, kunnallistalouden ja -hallinnon ohjaus, valtionavustus- ja valtionosuuspolitiikka, hallinnonalojen tietohallintoon ja tietotekniikkaan liittyvät asiat hallinnonalojen varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvät asiat toimiluvat, hallinnonalan laatu ja -arviointitoiminta, johtamissopimukset 2.3. Keskeiset tuotokset Hankkeen tuotokset välisenä aikana jaetaan kolmeen osaan: 1. Tehdään valtioneuvoston hallintoyksikköön koottavia tehtäviä ja kokoamisen ajallista vaiheistamista koskevat linjausehdotukset mennessä. 2. Valmistellaan valtioneuvoston hallintoyksikön muodostamisen sekä tehtävien, virkojen ja muiden voimavarojen kokoamiseksi tarvittavat säädösmuutos-, talousarvio- ja muut ehdotukset mennessä. 3. Tämän jälkeen toteutetaan valtioneuvoston hallintoyksikön toimintojen sisäinen organisointi ja valtioneuvoston hallintoprosessien kokoaminen siten, että valtioneuvoston hallintoyksikkö voi aloittaa toimintansa valtioneuvoston kansliassa lukien. Hallintoyksikkö aloittaa toimintansa , mutta toimintojen kokoamisen aikataulu voidaan jaksottaa. Tällaisia ajanjaksoja voisivat olla ja Vaikuttavuuden arviointi, arvioinnin mittarit sekä seuranta Hyötyjen toteutuminen sekä hankkeen seuranta ja vaikuttavuusarviointi perustuu kappaleessa esitettyihin hankkeella saavutettavien arvioitujen hyötyjen sekä luvussa 9 esitettyjen arvioitujen riskien kartoitukseen. Hankkeen hyötyjen ja riskien toteutumisen, ja tätä kautta vaikuttavuuden mittaamisesta ja seurannasta, vastaa asti hanke ja lukien valtioneuvoston hallintoyksikkö Toimintojen kokoamiseen liittyvät vaikuttavuuden arviointi Hankkeen tavoitteita ovat: 1. henkilöstön laaja-alaisen osaamisen hyödyntämisen lisääminen 2. tehokkuuden ja tuottavuuden paraneminen 3. yhtenäisten toimintatapojen ja prosessien lisääminen, sekä 4. toimintavarmuuden lisääminen. VN:n yhteisten hallinto- ja palvelutehtävien kokoamisen hyödyt ja haitat tarkastellaan hankkeen I vaiheessa hankeen ohjausryhmässä tapahtuvan toimialuekohtaisen kokoamistarkastelun yhteydessä. Arviointi toteutetaan sekä valtioneuvostokokonaisuuden että kokonaisuutena ministeriöiden tasolta tarkastellen hyödyntäen valmisteluryhmien asiantuntijuutta. Tarkastelu tulee luonnollisesti toteuttaa myös edellä kuvattuja hankkeen keskeisiä tavoitteita vasten. Tämä arviointi tullaan tekemään kussakin toiminta-alueryhmässä kunkin toiminnon osalta. (Kokoamisen edut ja haitat.) Tarkastelun syvyydelle hankkeen aikataulu ja myöhemmin esille tule käytettävissä olevien tietojen taso asettaa omat käytännön rajoitteensa. 6

7 3.2. Seuranta hankkeen tavoitteiden toteutumisen toiminnallisten vaikutusten arvioimiseksi Hankkeen vaikuttavuudelle asetettujen tavoitteiden ja odotusten suhde lopputulokseen edellyttää hankkeen keskeisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja arviointia syvällisemmin ja pitemmällä aikavälillä. Toiminnallisten vaikutusten yhtenä kokonaisuutena on palvelutaso, jota arvioidaan yhtenä tekijänä nykytilanteesta ja yksikön perustamisen jälkeen. Tässä hankesuunnitelmassa kuvataan hankkeen tavoitteiden toteutumiseen seurantaan liittyen; mitä arvioidaan, miten arvioidaan, sekä milloin arvioidaan Arviointi ja siihen pohjautuva seuranta toteutetaan toimialueittain kunkin toiminnon osalta pyrkien mahdollisimman laajaan yhteismitallisuuteen. Keskeistä tässä on lähtökohtatilanteen määrittäminen ja VN-tason mittarit, joita ei tällä hetkellä ole olemassa. Arviointi ja seuranta edellyttävät siten yhteismitallisten VN-tason mittareiden luomista. Hankkeen II vaiheessa hankkeen ja sen ohjausryhmän tulee ratkaista käytetäänkö vaikutusten arviointiin ja seurantaan sisäistä valmistelua vai hyödynnetäänkö riippumatonta ulkopuolista arvioitsijaa. Viimeksi mainitun tyyppinen arviointi on toteutettu esimerkiksi ALKU- ja TUVE-hankkeissa. Toimintokohtainen arviointi ja siihen kytkeytyvä palvelutason seuranta voitaisiin erimerkiksi toteuttaa alta ilmenevällä jaottelulla tarvittaessa jatkokehitellen ja tiettyjä arvioinnin osa-alueita mahdollisesti lisäten taikka poistaen: Pisteet Painoarvo Pain.pisteet Tukeeko esitetty malli (VN:n rakenne ja siinä toteutettavat prosessit) paremmin hallituksen toimintaa Ovatko uudessa mallissa toimintaprosessit ja tavat nyt olemassa olevia prosesseja toimintatapoja selkeämpiä ja aikaisempaa yhdenmukaisempia 10 0 Toimivatko uudessa mallissa hallinto- ja palvelufunktiot entistä asiakaslähtöisemmin 10 0 Tukeeko uusi malli yhtenäisemmän ja dynaamisemman organisaatiokulttuurin syntymistä ja kehittymistä Tuottako uusi malli henkilöstön osaamisen kehittymistä ja laaja-alaistumista Parantaako uusi malli toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta Parantaako uusi malli toimintavarmuutta Paraneeko tuottavan tiedon laatu sekä tiedon tuottamisen että käytettävyyden osalta (esim. yhtenäisemmät ja VN:n käyttöön sopivammat tietojärjestelmät) 10 0 Voidaanko uudessa mallissa kohdentaa henkilöstön käyttöä joustavammin ja tarkoituksenmukaisemmin kuin nykymallilla 10 0 Synnyttääkö uusi malli henkilöstön suurempaa sisäistä liikkuvuutta 10 0 Yhteensä Hankkeessa koottavaksi päätettyjen hallinto- ja palvelutehtävien vaikuttavuuden ja seurannan mittarit/arviointikohteet tullaan määrittelemään toimintokohtaisesti hankeen vaiheessa II hyödyntäen valmisteluryhmien asiantuntemusta. Hankeen vaikuttavuusarviointiin liittyvä seuranta toteutetaan ensimmäisen kerran esimerkiksi vuoden 2015 lopussa. Myös tämän jälkeen tulee seurata vaikutusten toteutumista liittyen kiinteästi muun muassa kyseisen toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen. 7

8 Jo tässä vaiheessa on tunnistettu, että VN:n nykyinen tietotuotannon taso sekä yhtenäisiin mittareihin liittyvä lähtökohtatilanne voi asettaa omat haasteensa. Tietotuotannon tietyt haasteet ilmenivät jo hankkeen alkuvaiheessa muun muassa toimialakohtaisten nykytilakartoitusten päivittämisen yhteydessä Toimintojen kokoamiseen liittyvien taloudellisten vaikutusten arviointi Valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisten hallinto- ja palvelutoimintojen kokoaminen valtioneuvoston kansliaan muodostettavaan VNHY:öön on tarkoitus alkuvaiheessa toteuttaa kokonaisuutena tarkastellen kustannusneutraalisti. Tietyiltä osin kokoaminen ja sille asetettujen koko VN:n tason tavoitteiden saavuttaminen voi edellyttää tiettyjä investointityyppisiä menoja muun muassa yhteisiin toimintatapoihin liittyen (tietojärjestelmät, ym.). Pitemmällä aikavälillä hallinto- ja palvelutoimintojen kokoaminen tulee tuottamaan toiminnallisen tehostumisen myötä tuottavuuden lisääntymistä joka voidaan ohjata joko kustannussäästöihin tai toiminnan laadun parantamiseen. Se edellyttää luonnollisesti sitä, että tehtävien kokoamisessa onnistutaan siten, ettei palveluiden laatu heikkene. Tältä osin asetetut tavoitteet ilmenevät tämän hankesuunnitelman kohdasta 2.1. Koottavien toimintojen taloudellisten vaikutusten arviointi toteutetaan toimintokohtaisesti ensimmäisen kerran osana edellä kohdassa 3.2 kuvattua hankkeen toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointia ja seurantaa. Myös taloudellisten vaikutusten osalta lähtökohtatilanne tulee kartoittaa, vaikkakin aiemmin kuvatuin tavoin nykytilanne asettaa tietyt rajoitukset. Viimeksi mainittu liittyy muun muassa siihen, ettei valtioneuvostotasolla ole juuri toteutettu nyt tarkasteltaviin tehtäväkokonaisuuksiin liittyviä toimintopohjaista kustannuslaskentaa. Rakennepohjainen kustannusvaikutusten arviointi on mahdollista vasta VNHY:n toiminnan käynnistämisen jälkeen. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ja sen onnistumisessa ylipäätänsä keskeistä on lähtökohtatilanteen kartoittaminen ja vaikutusten arviointi pitemmällä aikavälillä. 4. Hankkeen organisaatio 4.1. Yleiskuvaus organisaatiosta Hankkeen linjaukset tekee hallituspuolueiden puheenjohtajien kokous. Hanke on valtioneuvoston kanslian hanke. Kansliapäällikkökokous ja kansliapäälliköistä muodostettu ohjausryhmä ohjaa ja sovittaa yhteen valtioneuvoston hallintoyksikön muodostamisen valmistelua. Hankevalmistelua valtioneuvoston kansliassa ohjaa alivaltiosihteeri. Hankejohtaja vastaa hankkeen johtamisesta ja eri kokonaisuuksien yhteensovittamisesta. Valmistelijoina toimivat hankepäälliköt yhteistyössä ministeriöistä koottavien työtä tukevien toiminta-aluekohtaisten ryhmien kanssa. Hankepäälliköt vastaavat kunkin hallinto- ja palvelutoiminta-alueen osalta tarvittavasta valmistelusta ja ehdotuksista valmisteluryhmiä kuullen Kansliapäällikköohjausryhmä Kansliapäällikköohjausryhmä koostuu sisäministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, valtiovarainministeriön, maaja metsätalousministeriön ja oikeusministeriön kansliapäälliköistä sekä valtioneuvoston kanslian valtiosihteeristä Hankepäällikkökokous Hankkeessa kaikki hankepäälliköt kokoontuvat hankepäällikkökokoukseen pääsääntöisesti joka tiistai valtioneuvoston kansliaan Toiminta-aluekohtaiset valmisteluryhmät Toiminta-aluekohtaiset valmisteluryhmät kootaan tammikuun aikana ministeriöiden edustajista seuraavista kokonaisuuksista: henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen 8

9 tilahallinto, virastopalvelut, turvallisuus ja varautuminen tietohallinto sisäinen viestintä ja informaatiopalvelut (mm. VN:n yhteinen intranet ja julkaisutoiminta) käännös- ja kielipalvelut sopimus- ja muut oikeudelliset palvelut, hankintatoimi ja matkahallinto toiminta- ja taloussuunnittelu, taloushallinto ja kirjanpitoyksikkö tiedonohjaus ja arkistonmuodostus (mm. kirjaamo, arkisto, kirjasto, tietopalvelu ja EU-tiedonhallinta ja KVaineistojen tiedonhallinta) säädösvalmistelu Lisäksi myöhemmässä vaiheessa perustetaan valmisteluryhmät säädösvalmisteluun sekä VN:n yhteisiin hallinto- ja palveluprosessien ja niiden kehittämiseen liittyen. Valmisteluryhmissä määritellään hankkeen kannalta keskeiset käsitteet tarvittavilta osin hyödyntäen aiemmin tehtyä selvitystyötä. Edellä mainittujen valmisteluryhmien työ painottuu hankkeen I-vaiheeseen. Hankkeen II ja III-vaihetta varten ryhmiä ja niiden tehtäviä sekä kokoonpanoja tarkistetaan tarpeen mukaan. 9

10 5. Hankkeen henkilöstö ja vastuut sekä sidosryhmät 5.1. Hankejohtaja Hankejohtajana toimii Janne Kerkelä. Hankejohtaja vastaa hankkeen johtamisesta ja eri kokonaisuuksien yhteensovittamisesta Hankepäälliköt Valtioneuvoston kanslia on nimittänyt hankkeen päätoimisiksi hankepäälliköiksi määräaikaisiin virkasuhteisiin valtioneuvoston kansliaan seuraavat henkilöt: Hankepäällikkö henkilöstöhallinto; hallintojohtaja Aino Jalonen Hankepäällikkö VN:n hallinto- ja kehittämisprosessit sekä toimintatavat ja -kulttuuri; kehittämisneuvos Kari Laine Hankepäällikkö tilahallinto, virastopalvelut, turvallisuus ja varautuminen; neuvotteleva virkamies Heikki Hovi Hankepäällikkö tietohallinto; tietohallintojohtaja Teemu Anttila Hankepäällikkö säädösvalmistelu; lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara Hankeassistentti; assistentti Linda Forsman Seuraavat henkilöt on nimitetty hankkeen oman toimen ohella suoritettaviin hankepäälliköiden tehtäviin: Hankepäällikkö sisäinen viestintä ja informaatiopalvelut; viestintäjohtaja Kaija Uusisilta Hankepäällikkö käännös- ja kielipalvelut; hallitusneuvos Katarina Petrell Hankepäällikkö sopimus- ja muut oikeudelliset palvelut, hankintatoimi ja matkahallinto; hallintojohtaja Eeva Pystynen Hankepäällikkö toiminta- ja taloussuunnittelu, taloushallinto ja kirjanpitoyksikkö; talousjohtaja Jukka Aalto Hankepäällikkö tiedonohjaus ja arkistomuodostus; tietopalvelupäällikkö Anne Niemi 5.3. Toiminta-aluekohtaiset valmisteluryhmät Hankkeen valmisteluorganisaation tueksi kootaan asiantuntijaryhmät seuraavista kokonaisuuksista: henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen tilahallinto, virastopalvelut, turvallisuus ja varautuminen tietohallinto sisäinen viestintä ja informaatiopalvelut (mm. VN:n yhteinen intranet ja julkaisutoiminta) käännös- ja kielipalvelut sopimus- ja muut oikeudelliset palvelut, hankintatoimi ja matkahallinto toiminta- ja taloussuunnittelu, taloushallinto ja kirjanpitoyksikkö tiedonohjaus ja arkistonmuodostus (mm. kirjaamo, arkisto, kirjasto, tietopalvelu ja EU-tiedonhallinta ja KVaineistojen tiedonhallinta) säädösvalmistelu Lisäksi hallinto- ja palveluprosessien, niiden kehittämisen sekä valtioneuvoston toiminnan ja toimintatapojen kehittämiseen liittyvä valmisteluorganisaatio kootaan myöhemmin, kun edellä mainituista toiminta-aluekohtaisista prosesseista on alustava peruskuva olemassa. Edellä mainittuihin toiminta-aluekohtaisiin asiantuntijaryhmiin nimetään yksi edustaja kustakin ministeriöstä. Toiminta-aluekohtaisten ryhmien edustajien lisäksi jokaisesta ministeriöstä on tarkoitus nimetä erillinen kokoava yhdyshenkilö, joka toimisi käytännön yhdyshenkilönä hankkeen suuntaan sekä osaltaan vastaisi osaltaan hankkeeseen liittyvästä tiedotuksesta ja muutosviestinnästä ministeriössä. Valmisteluryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä, ja etenkin hankepäälliköiden keskeinen tehtävä on ryhmien työn yhteensovittaminen ja keskeisten sidonnaisuuksien tiedostaminen. Viimeksi mainittu liittyy myös valtioneuvoston yhteisiin hallinto- ja palveluprosesseihin. Ryhmien työskentelyn pohjana on soveltuvin osin keväällä 2013 valmisteltu valtioneuvoston yhteisiin hallinto- ja palveluprosesseihin liittyvä loppuraportti (Selvitys valtioneuvoston hallinto- ja palvelukokonaisuuden muodostamisesta ja sen vaikutuksista.) Valmisteluryhmien toimeksiantojen ja työn mahdollisista tarkemmista rajauksista ja tarkennuksista sovitaan hankepäälliköiden kesken (hankepäälliköiden kokous). 10

11 5.4. Muut ryhmät ja yhteistyö Tunnistettuja sidosryhmiä ovat valtioneuvosto ministeriöineen ja ministeriöiden henkilöstöjärjestöt. Henkilöstöpolitiikkaa on kuvattu laajemmin tämän hankesuunnitelman kohdassa 6.5. Valmistelussa kuullaan ja valmisteluun osallistetaan hallintojohtajakokous, talousjohtajakokous, viestintäjohtajakokous, toimitilayhteistyöryhmä, tietohallinnon yhteistyö- ja koordinaatioryhmä TIETOKEKO, tietopalveluiden yhteistyöryhmä VALTIPA, kehittämis- ja koulutusyhdyshenkilöiden verkosto KEHIKKO ja ministeriöiden valmiuspäällikköverkosto. Muita keskeisiä tahoja ovat muun muassa valtiovaranministeriön controller toiminto, Valtiokonttori, sekä valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) Hankkeen vaikutukset ministeriöiden nykyisiin hallinto- ja palvelutehtäviin Hankkeen toteuttamisella on myös keskeinen vaikutus ministeriöiden hallinto- ja palvelutehtävien organisointiin ministeriöissä. Ministeriökohtaisten muutosten suunnittelu ja toteuttaminen rajautuu hankkeen ulkopuolelle, mutta hanke tarvittaessa tukee ministeriöitä ja yhteen sovittaa toimintaa. Kuitenkin ministeriöiden on varmistauduttava riittävän yhdenmukaisista toimintatavoista. Kukin ministeriö vastaa muutosten toteuttamisesta ja siihen kytkeytyvästä muutosviestinnästä. Valtioneuvoston hallintoyksikön perustaminen vaikuttaa ministeriöistä eniten valtioneuvoston kansliaan ja sen sujuva perustaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä hankkeen ja valtioneuvoston kanslian hallinnon välillä. 6. Hankkeen resurssit Hankkeen kustannukset kohdistetaan valtioneuvoston kanslialle. Hankkeessa on kuusi päätoimista hankepäällikköä sekä yksi päätoiminen hankesihteeri. Näiden palkkakustannuksista huolehtii valtioneuvoston kanslia. Lisäksi hankkeeseen osallistuu viisi OTO-hankepäällikköä, joiden palkkakustannuksista huolehtii sijoitusministeriö. Kaikkiin valmisteluryhmiin osallistuu yksi asiantuntija kustakin ministeriöstä. Valmisteluryhmien työ tehdään virkatyönä. Hankkeen toimintamenot maksetaan valtioneuvoston kanslian toimintamenomomentilta, kun ne on ensin hyväksytetty valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteerillä. Valmisteluryhmien työhön osallistumisesta mahdollisesti aiheutuneista kustannuksista vastaa edustajaa ryhmiin esittänyt taho. 7. Hanketyöskentely 7.1. Yleistä Hanketyöskentelyssä hankepäälliköt vastaavat hankkeen selvitystyön toteuttamisesta toimialakohtaisesti ja siihen liittyvistä käytännönjärjestelyistä. Hanke pyrkii osallistamaan laajasti eri sidosryhmiään erilaisilla viestinnällisillä tilaisuuksilla ja ulostuloilla, työpajoilla ja toimintokohtaisilla hankeryhmillä Viikkopalaverikäytäntö Kaikki hankkeen hankepäälliköt kokoontuvat valtioneuvoston linnaan tiistaisin yhteiseen kokoukseen (hankepäällikkökokous), jossa tarkastellaan hankkeen edistymistä ja ajankohtaisia haasteita sekä ideoidaan jatkon osatavoitteita ja toimintatapoja Palaverit, hanke-esittelyt ja työpajat Hanke voi järjestää hankkeesta ja sen tavoitetilasta eli yhtenäisemmästä valtioneuvostosta esittely- ja keskustelutilaisuuksia. Hankkeen alkuvaiheessa esittelyyn yhdistetään eri ministeriöiden asiantuntijoiden kanssa työpajatyöskentelyä Tiedonhallinta ja työvälineet Hankkeen ja valmisteluryhmien tietomateriaali hallitaan sähköisenä hankkeelle perustettavassa VyVi-työtilassa. Hanke tallentaa valmiit julkiset dokumentit Mahti-asianhallintajärjestelmään. Hankkeen loppuraportti julkaistaan Hare-hanketietojärjestelmässä. Hankkeen julkaisema tietomateriaali on lähtökohtaisesti julkista. 11

12 Hankkeen tietoteknisinä työvälineinä käytetään sekä VNK:ssa jo käytössä olevia työvälineitä. Hanketyöskentelyssä hyödynnetään kokonaisarkkitehtuuri-työmenetelmiä ja malleja (JHS 179 olevia malleja). Hankehallintaan käytetään valtion projektisalkkusovellusta Henkilöstöpolitiikka ja yhteistoiminta Hankkeen toteutus suunnitellaan siten, että siinä toimitaan hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisesti ja noudatetaan valtioneuvoston tekemää periaatepäätöstä valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa sekä siihen liittyvää valtiovarainministeriön soveltamisohjetta. Lisäksi sovellettavaksi tulevat valtiovarainministeriön antama päätös muutosten johtamisesta ja muutosturvasta valtionhallinnossa sekä valtiovarainministeriön antama määräys henkilöstövoimavarojen siirrosta hallinnonalalta toiselle. Hankkeeseen liittyvä yhteistoimintamenettely järjestetään poikkihallinnollisena yt-menettelynä osana hanketta sekä ministeriöissä erikseen niiden YT-elimissä. Riittävästä yhteistyöstä henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa huolehditaan. Hankkeeseen perustetaan maaliskuun 2014 aikana erillinen henkilöstöryhmä valmistelemaan henkilöstön asemaan liittyviä muutoksia. 8. Hankkeen yleinen aikataulu ja vaiheistus 8.1. Yleinen (tavoite) aikataulu Hanke käynnistyi ja päättyy Hanke jakaantuu kolmeen päävaiheeseen: ensimmäisessä vaiheessa fokuksessa on koottavia tehtäviä koskevat linjaukset. Toisessa vaiheessa fokuksessa on tehtävien ja voimavarojen kokoamiseksi tarvittavat säädösmuutos-, talousarvio- ja muut ehdotukset. Kolmannessa vaiheessa fokuksessa on valtioneuvoston hallintoyksikön toimintojen sisäinen organisointi ja valtioneuvoston hallintoprosessien uudistamisen valmistelu Vaiheen 1. yleinen aikataulu (koottavia tehtäviä koskevat linjaukset) TOIMENPIDE PROJEKTIN SI- SÄINEN TARKAS- TUSPISTE Hankesuunnitelman 1. luonnoksen esittely kp-ohjausryhmälle ja raportointimalliluonnos TOTEUTUS Kp-ohjausryhmän hyväksyntä hankesuunnitelmalle Esittely kp-ohjausryhmälle: Käännös- ja kielipalvelut, virastopalvelut Esittely kp- ohjausryhmälle: Tilahallinto, turvallisuus, varautuminen Esittely kp- ohjausryhmälle: Sopimus- ja muut oikeudelliset palvelut, hankintatoimi, matkahallinto Esittely kp- ohjausryhmälle: Sisäinen viestintä ja informaatiopalvelut Esittely kp- ohjausryhmälle: taloushallinto, kirjanpitoyksikkö Esittely kp- ohjausryhmälle: Tietohallinto, tiedonohjaus, arkistonmuodostus Esittely kp- ohjausryhmälle: Henkilöstöhallinto, toiminta- ja taloussuunnittelu, Yhteenveto prosessien linjauksista

13 Vaiheen 2. yleinen aikataulu (tehtävien ja voimavarojen kokoamiseksi tarvittavat säädösmuutos-, talousarvio- ja muut ehdotukset) TOIMENPIDE HANKKEEN SI- SÄINEN TARKAS- TUSPISTE TOTEUTUS Malli VN hallinto- ja kehittämisprosessien yhteentoimivuudesta toukokuu toukokuu Kuvaus säädösmuutosten tarpeista toukokuu toukokuu Talousarvioesitykset VNHY:n perustamiseen liittyen elokuu elokuu (lopulliset linjaukset muodosta ja aikatauluista myöhemmin) Vaiheen 3. yleinen aikataulu (valtioneuvoston hallintoyksikön toimintojen sisäinen organisointi ja valtioneuvoston hallintoprosessien uudistamisen valmistelu) TOIMENPIDE HANKKEEN SI- SÄINEN TARKAS- TUSPISTE TOTEUTUS Hankeraportin luovutus 2/-15 2/-15 Uuden VNHY:n toiminnan käynnistyminen Riskienhallinta 9.1. Yleistä VNHY 2015 hankkeen riskit voidaan jakaa kahteen pääkokonaisuuteen; hankkeen toiminnallisiin vaikutuksiin sekä itse hankkeen toteuttamiseen liittyen. Yleisesti tarkastellen hankkeeseen vaikutuksia koskeva keskeinen riski liittyy toimintojen jatkuvuuden turvaamisen ohella siihen, että hankkeelle asetetut tavoitteet sekä käytännön todellisuus eivät kohtaa. Vastaavasti hankeen toteutukseen keskeisiksi riskitekijöiksi on tunnistettu päätöksentekoaikataulun venyminen, henkilöresurssien riittävyyden erityisesti täytäntöönpanovaiheessa sekä sitoutumisen puute Hankkeen toteuttamiseen liittyvät riskit Päätöksentekoaikataulun venyminen. Hankkeen toteuttamisen keskeisenä riskinä hankkeen osavaiheiden aikataulu siirtyy, esimerkiksi päätöksentekokäsittelyn venymisen vuoksi, tulee se suurella todennäköisyydellä siirtämään hankkeen tavoiteaikataulua, jolloin VNHY:n toiminta ei ole käynnistettävissä

14 Hankkeen henkilöresurssien riskit. Hankeorganisaatio valmisteluryhmineen on perustettu nopealla aikataululla siten että hankeorganisaatio on ollut hankeassistenttia lukuun ottamatta koossa lukien. Henkilöresurssien osalta riskinä voi kuitenkin olla mahdollinen henkilöstön vaihtuvuus sekä sitoutuneisuus. Lisäksi erityisesti oman toimen ohella hankepäällikön tehtäviä hoitavien henkilöiden ajankäytön riittävyys hankkeen tehtäviin on tunnistettu riski. Hankkeen loppuosan (nk. täytäntöönpanovaihe) osalta riskinä voidaan nähdä henkilöresurssien riittävyys erityisesti hyvin erityyppisten hallinnollis-teknisten muutosten toteuttamiseen lukien. Sitoutumisen puute. Hankkeen tavoitteisiin ei ministeriöissä sitouduta riittävästi eikä yhteisteisten hallinto- ja palvelutehtävien osalta sitouduta löytämään koko valtioneuvostotasolla tarkasteltuna tarkoituksenmukaista tehtäväjakoa VNHY:n ja ministeriöiden välillä. Hankkeen mittaamisen ja seurannan onnistuminen. Hankkeelle ei kyetä määrittämää todelliseen nykytilaan perustuvia vaikuttavuuden mittareita eikä seurantaan ja kustannuksiin liittyen toiminnan lähtötasoa. Syynä viimeksi mainittuun voisi olla lähinnä se, ettei nykytilasta ei saada käyttöön riittävästi yksityiskohtaista lähtökohtatietoa ministeriöiltä tai nykytilan arviointia ei kyetä toteuttamaan puolueettomasti. Ilman nykytilaa talouden ja toimintojen kehittymistä ei kyetä arvioimaan riittävän syvällisesti. Kustannukset ylittävät hyödyt. Riskinä on myös se, että uudistus kasvattaa henkilöstökustannuksia ja synnyttää päällekkäistä hallintoa, joiden kustannukset ylittävät uudistuksella saatavat hyödyt Hankkeen tavoitteisiin ja toiminnallisiin vaikutuksiin liittyvät riskit Valtioneuvoston hallintoyksikön perustaminen jää joidenkin koottavien toimintojen tai joidenkin valtioneuvoston ministeriöiden osalta vaillinaiseksi, jolloin hankkeelle asetettujen laajempien tavoitteiden saavuttaminen koko valtioneuvostotasolla tarkasteltuna vaarantuu. Riskinä on myös se, että tehtävien kokoaminen heikentää palvelujen laatua, eikä kokoamisella onnistuta lisäämään tehokkuutta ja karsimaan kustannuksia, jos VNHY:llä ei ole riittäviä johtamisen ja kehittämisen edellyttämiä toiminnallisia, taloudellisia ja lainsäädännöllisiä edellytyksiä. Hankkeen toiminnallisten vaikutusten riskinä voidaan myös pitää sinänsä mahdollista tilannetta, jossa VNHY:n perustamisen ja sille kootun toimivallan myötä hallinto- ja palvelutehtävät eriytyvät voimakkaasti ministeriöiden toiminnasta sisällöllisesti. Kaikessa toiminnassa tulee kiinnittää huomiota jatkuvuussuunnitteluun. Jatkuvuussuunnittelussa keskeistä on toimintojen häiriötön jatkuminen/muutos sekä uudessa toimintayksikössä (VNHY) että ministeriötasolla. Erityisesti jatkuvuussuunnitteluun liittyen riskienhallinnassa on jo hankkeen alkuvaiheessa tiedostettava mahdollisten tietojärjestelmämuutosten edellyttävän usein huomattavan pitkiä aikoja. Tällaisia muutoksia voi liittyä sekä yhteisten toimintaprosessien kehittämiseen että VNHY:n toiminnan hallinnolliseen käynnistämiseen. Tietojärjestelmämuutoksiin voi liittyvä aikatauluriskien ohella myös yllättäviä kustannusriskejä. Hankkeen lopputulokseen ja toiminnallisiin vaikutuksiin voi liittyä myös kustannusriskejä kohoavien kokonaiskustannusten myötä. Viimeksi mainitun tyyppisiä kustannuksia voisi syntyä muun muassa mahdollisen toiminnallisesti taikka organisatorisesti päällekkäisen hallinnollisen työn aiheuttamien henkilöstökustannusten lisääntymisen johdosta. Päällekkäiseen työhön ja sitä kautta kustannuksiin liittyy myös riski ministeriöihin mahdollisesti syntyvistä niin kutsutuista piilo-organisaatioista liittyen esimerkiksi siihen, ettei VNHY:n toiminnan tason koeta vastaavan ministeriöiden odotuksia. Hankkeeseen liittyy monen muun vastaavantyyppisen muutoshankkeen tapaan riski siitä, ettei VNHY:öön ei saada riittävää osaamista, koska ministeriöt kohdentavat toimintojen nykyisen osaamisen toisiin tehtäviin taikka henkilökunta kokee siirtymisen haastavaksi. Lisäksi riskinä on se, että ylipäätänsä tehtäviin tarvittava osaaminen menetetään henkilöstön muutoskyvykkyyden ja -valmiuden tai jopa mahdollisen poislähtemisen johdosta. 14

15 9.4. Riskien hallinta hankkeessa Hankkeen riskienhallinnasta vastaa hankkeen ohjausryhmä. Hankeryhmä vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta käytännössä. Hankeryhmä tunnistaa ja seuraa hankkeen riskejä, arvioi riskien todennäköisyyden ja vaikuttavuuden, sekä priorisoi ja esittelee tunnistetut riskit hankkeen ohjausryhmälle. Riskienhallinnassa tarkastellaan VNHY 2015 hankkeen tavoitteiden ja toteutuksen ohella myös sen vaikutuksia ministeriöihin ja niiden toimintaan erityisesti yhteisiin hallinto- ja palvelutehtäviin liittyen. Hanke valmistelee ohjausryhmälle tarvittavat esitykset tunnistettujen riskien hallitsemiseksi. Hankkeen toteuttaminen ja sille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä hankeorganisaation että ministeriöiden hallinto- ja palvelutehtäviä johtavien että niissä toimivien henkilöiden aktiivisia toimenpiteitä. Tämän johdosta on syytä korostaa, että etenkin hankkeen toiminnallisiin vaikutuksiin liittyvien riskien hallintaa vaikuttaa hankeorganisaation ohella myös ministeriöiden toiminta. Muutokset riskien tilanteeseen arvioidaan seuraavan kerran hankkeen toisen vaiheen alussa, ennen koottavien toimintojen ja tehtävien yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Riskienhallintatyö hankkeessa on jatkuvaa ja kuuluu säännöllisenä osana hankkeen valmisteluryhmien ohjaukseen. 10. Eri toimintojen asiantuntijoiden osallistuminen hankkeeseen Ministeriöiden edustajina hankeryhmissä toivotaan keväällä 2013 toteutetun osin vastaavantyyppisen työn kokemuksiin liittyen ryhmiin toimivan henkilöitä, jotka voisivat resurssien puolesta osallistua mahdollisimman kattavasti toimintaan ja omaisivat riittävän laaja-alaisen asiantuntemuksen kuhunkin yksittäiseen asiakokonaisuuteen. Ministeriön edustaja voi kuitenkin vaihdella käsiteltävistä asiakokonaisuuksista riippuen ja myös sijaisten käyttö on mahdollista. Hankkeessa hyödynnetään myös ministeriöiden edustajista muodostettua epävirallista Kehu-muutosagentti verkostoa sekä edellä kohdassa 4.4 mainittuja ryhmiä. 11. Hankkeen riippuvuudet Hankkeen keskeisiä tunnistettuja riippuvuuksia ovat mm. Hallitus (päätökset esityksestä) Eduskunta (lainsäädännön hyväksyntä) Henkilöstöjärjestöt Hallinto- ja palvelutehtäviin liittyvät erityyppiset palveluntarjoajat (valtion palvelukeskukset ja liikelaitokset sekä yritykset) 12. Hankkeen viestintä ja raportointi Hankkeesta on tehty erillinen viestintäsuunnitelma. Viestintäsuunnitelman perusajatuksena on Valtioneuvoston hallintoyksikön perustaminen valtioneuvoston kansliaan , ja se koskee kaikkia ministeriöitä ja ministeriöiden henkilöstöä. Avoimella, säännöllisellä ja vuorovaikutteisella viestinnällä varmistetaan, että ministeriöiden henkilöstöllä on tiedossa hankkeen tavoitteet, aikataulut, keskeiset linjaukset ja päätökset. Viestinnän aktiivisuuden ohella kiinnitetään huomiota viestimiseen eri tavoin ja eri muodoissa. Viestinnän pääperiaate on, että ministeriöiden henkilöstölle kerrotaan heitä koskevien toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ennen asioiden ratkaisemista. 15

Valtioneuvoston hallintoyksikkö - Valtioneuvoston yhteiselle hallinnolle uusi toimintakonsepti. Osastopäällikkö Janne Kerkelä, VNK Toukokuu 2015

Valtioneuvoston hallintoyksikkö - Valtioneuvoston yhteiselle hallinnolle uusi toimintakonsepti. Osastopäällikkö Janne Kerkelä, VNK Toukokuu 2015 Valtioneuvoston hallintoyksikkö - Valtioneuvoston yhteiselle hallinnolle uusi toimintakonsepti Osastopäällikkö Janne Kerkelä, VNK Toukokuu 2015 Valtioneuvoston hallintoyksikkö merkittävä organisaatiomuutos

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä ELY-keskusten ja TEtoimistojen yhteinen kehittämisja hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä Aluehallinto käännekohdassa 10.9.2014

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012 TALPOL linjaukset 26.11.2012 TORI-toimenpiteet 19.12.2012 ICT-laitetilojen (konesalien) määrää vähennetään tavoitteena energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Otetaan osaksi TORI-suunnittelua

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta 1.3 n prosessikartta Hallitusohjelman kirjaus Talousarvioehdotus Eduskunnan lausuma Kansallista täytäntöönpanoa edellyttävä EU-säädös Kansainvälinen sopimus, Sidosryhmän tai täytäntöönpanosta vastaavan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Sisältö Tietohallinnon selkeät rakenteet ja tietohallinnon vastuut: Kuka vastaa kokonaisuudesta? Miten ohjausta ja

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta

Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta Strategista ketteryyttä julkishallintoon-työpaja 29.4.2011 neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi Selvitystyön päämäärä ja tavoitteet Lähtökohta

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta. Selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin

Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta. Selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta Selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin Toimeksianto Valmistella ehdotukset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014 TORI-siirtoprojektit Toukokuu 2014 Aikataulutus Toimialariippumattomien ICT-tehtävien siirtoaikataulu on hyväksytty kansliapäällikkökokouksessa 24.6.2013 Yksikkökohtaisesta siirtoprojektista on laadittu

Lisätiedot

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2015 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Hannu Sulin Helsinki 24.11.2015 HE valtion vuoden 2016 talousarvioksi Valtionavustukset yleisten kirjastojen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Valtiontalouden suunnittelun ja talousohjauksen suuntaviivat - Valtion taloushallinnon strategia 2020

Valtiontalouden suunnittelun ja talousohjauksen suuntaviivat - Valtion taloushallinnon strategia 2020 Valtiontalouden suunnittelun ja talousohjauksen suuntaviivat - Valtion taloushallinnon strategia 2020 Solita Tuloksellisuutta johtamiseen valtionhallinnossa - aamiaisseminaari 25.3.2015 Juha Halonen Valtion

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka

Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka Kunnanhallitus 2.3.2015 50, liite 2 Kunnan johtoryhmä 18.11.2014 Tietohallinnon ohjausryhmä (Thor) 24.9.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Mitä tietoturvallisuus on?...

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle. Säätytalo 10.9.2013

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle. Säätytalo 10.9.2013 Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle Säätytalo 10.9.2013 Tiistai 10.9.2013, klo 12.00 14.00 Tilaisuuden ohjelma Säätytalo, Sali 15 (Snellmaninkatu 9, 00170 Helsinki) klo 12.00 12.15

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma 7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Road Show tiedotustilaisuus Joensuussa 14.5.2007 Projektipäällikkö Kirsti Torvinen, Opetusministeriö 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta Konsernijohdon vastuulla

Lisätiedot

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta?

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Kuntamarkkinat 12.9.2013 Finanssineuvos Teemu Eriksson Miksi yhteinen asiakaspalvelu? Käyntiasiakaspalvelu ehdotetaan

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 Luonnoksia ELYjen rakenteesta ELY -kansliapäälliköt 7.10.2009 2 Poimintoja HE:stä: Keskuksen sisäiset toimintoprosessit

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti Palvelutuotannon tietojärjestelmäratkaisut Uudenmuotoiset yliopistot ja tietohallinto

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

muutostuki Kuntauudistuksen muutostukiohjelma

muutostuki Kuntauudistuksen muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT muutostuki Muutostuen sisältö ja toimintamalli 6.10.2013 Kuntauudistuksen muutostukiohjelma Hallituksen 5.6.2012 linjausten mukaisesti kunnille käynnistetään kuntauudistukseen

Lisätiedot

Kiekun käyttöönottomenetelmä

Kiekun käyttöönottomenetelmä Kieku-info: Kiekun käyttöönottomenetelmä Opetushallituksen monitoimitila 16.12.2013 Kieku-info 16.12.2013, Tarja Heikkilä Esiteltävät asiat Mikä on käyttöönottomenetelmä? Miksi sitä pitää kehittää? Miten

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

HR-koordinaattorien verkostojohtamismalli valtionhallinnon henkilöstövähennysten tukena

HR-koordinaattorien verkostojohtamismalli valtionhallinnon henkilöstövähennysten tukena HR-koordinaattorien verkostojohtamismalli valtionhallinnon henkilöstövähennysten tukena Hankkeen esittely 10.2.2015 -yksikkö Yksikön henkilöstö: Helena Tammi, yksikönjohtaja Juha-Petri Sievänen, HR-yhteyspäällikkö

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet

Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet Tampereen yliopisto, työelämäpäivä 24.4.2012 Kehittämispäällikkö Armi Helenius, Kansallisarkisto Alan keskeiset työtehtävät Arkistotoimea ja

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Tukipalveluiden kehittämisohjelma Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Lähtötilanne Tukipalveluita kolmessa organisaation osassa 2 27.9.2013 Vaiheet Tukipalveluiden esiselvitys

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Konsernihallinto ja -palvelut

Konsernihallinto ja -palvelut 23.3.2015 Esitelty kaupunginhallituksen kokouksessa 16.2.2015 Konsernihallinto ja -palvelut Konsernihallinto ja palvelut muodostuvat toisaalta konserniesikunnan, strategisen ohjauksen tasosta ja toisaalta

Lisätiedot

HR-koordinaattorien verkostojohtamismalli valtionhallinnon henkilöstövähennysten tukena

HR-koordinaattorien verkostojohtamismalli valtionhallinnon henkilöstövähennysten tukena HR-koordinaattorien verkostojohtamismalli valtionhallinnon henkilöstövähennysten tukena Hankkeen esittely 10.2.2015 -yksikkö Yksikön henkilöstö: Helena Tammi, yksikönjohtaja Juha-Petri Sievänen, HR-yhteyspäällikkö

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

TORI palvelukeskus; palvelussuhteen lajien vertailu. 1 Selvityksen lähtökohdat. Valmistelutyön perustelumuistio. JulkICT-toiminto 26.8.

TORI palvelukeskus; palvelussuhteen lajien vertailu. 1 Selvityksen lähtökohdat. Valmistelutyön perustelumuistio. JulkICT-toiminto 26.8. Valmistelutyön perustelumuistio JulkICT-toiminto 26.8.2013 TORI palvelukeskus; palvelussuhteen lajien vertailu 1 Selvityksen lähtökohdat Selvityksen tarkoituksena on vertailla valtion virka- ja työsopimussuhdetta

Lisätiedot

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot