Valtioneuvoston hallintoyksikkö hankesuunnitelma. KP-ohjausryhmän hyväksymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtioneuvoston hallintoyksikkö 2015 -hankesuunnitelma. KP-ohjausryhmän 6.3.2014 hyväksymä"

Transkriptio

1 Valtioneuvoston hallintoyksikkö hankesuunnitelma KP-ohjausryhmän hyväksymä

2 Sisältö 1. Hankkeen tausta ja lähtökohdat Tausta ja lähtökohdat Hankkeen laajuus ja tehtäväalueet Hankkeen tavoitteet, rajaukset ja keskeiset tuotokset Tavoitteet Tavoiteltavat hyödyt Tavoitetila, yleiskuva Rajaukset Keskeiset tuotokset Vaikuttavuuden arviointi, arvioinnin mittarit sekä seuranta Toimintojen kokoamiseen liittyvät vaikuttavuuden arviointi Seuranta hankkeen tavoitteiden toteutumisen toiminnallisten vaikutusten arvioimiseksi Toimintojen kokoamiseen liittyvien taloudellisten vaikutusten arviointi Hankkeen organisaatio Yleiskuvaus organisaatiosta Kansliapäällikköohjausryhmä Hankepäällikkökokous Toiminta-aluekohtaiset valmisteluryhmät Hankkeen henkilöstö ja vastuut sekä sidosryhmät Hankejohtaja Hankepäälliköt Toiminta-aluekohtaiset valmisteluryhmät Muut ryhmät ja yhteistyö Hankkeen vaikutukset ministeriöiden nykyisiin hallinto- ja palvelutehtäviin Hankkeen resurssit Hanketyöskentely Yleistä Viikkopalaverikäytäntö Palaverit, hanke-esittelyt ja työpajat Tiedonhallinta ja työvälineet Henkilöstöpolitiikka ja yhteistoiminta Hankkeen yleinen aikataulu ja vaiheistus Yleinen (tavoite) aikataulu Vaiheen 1. yleinen aikataulu (koottavia tehtäviä koskevat linjaukset) Vaiheen 2. yleinen aikataulu (tehtävien ja voimavarojen kokoamiseksi tarvittavat säädösmuutos-, talousarvio- ja muut ehdotukset)

3 Vaiheen 3. yleinen aikataulu (valtioneuvoston hallintoyksikön toimintojen sisäinen organisointi ja valtioneuvoston hallintoprosessien uudistamisen valmistelu) Riskienhallinta Yleistä Hankkeen toteuttamiseen liittyvät riskit Hankkeen tavoitteisiin ja toiminnallisiin vaikutuksiin liittyvät riskit Riskien hallinta hankkeessa Eri toimintojen asiantuntijoiden osallistuminen hankkeeseen Hankkeen riippuvuudet Hankkeen viestintä ja raportointi

4 1. Hankkeen tausta ja lähtökohdat 1.1. Tausta ja lähtökohdat Pääministeri on asettanut Valtioneuvoston hallintoyksikkö valmisteluhankkeen. Hankkeen tehtävänä on valmistella valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisten hallinto- ja palvelutoimintojen kokoaminen valtioneuvoston kansliaan muodostettavaan valtioneuvoston hallintoyksikköön lukien. Tässä hankesuunnitelmassa tarkoitetaan: valtioneuvostolla valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa organisaatiokokonaisuutta; ministeriöllä valtioneuvostossa olevaa ylintä viranomaista, joka käyttää sille säädettyä päätösvaltaa ja vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta (ministeriötä virastona); hallinnonalalla ministeriön alaisuudessa toimivista virastoista, laitoksista ym. muodostuvaa kokonaisuutta Hankkeen laajuus ja tehtäväalueet Hankkeen asettamispäätöksen mukaisesti hanke tekee ehdotukset seuraavien valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisten hallinto- ja palvelutoimintojen kokoamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla valtioneuvoston hallintoyksikön tehtäväksi/johdettavaksi: yhteinen hallinto, hallinto- ja palvelu prosessit, niiden kehittäminen sekä valtioneuvoston toiminnan ja toimintatapojen kehittäminen (kokonaisarkkitehtuuri) sisäinen toiminnan ja talouden suunnittelu, taloushallinto, maksuliike, kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus sekä näihin liittyvä ohjaus, maksullisen palvelutoiminnan ohjaus ja hankintatoimen johtaminen sekä valtioneuvoston kehittäminen pitemmällä aikavälillä yhdeksi kirjanpitoyksiköksi, henkilöstö- ja työnantajapolitiikka, henkilöstön hankinta ja sen periaatteet, johtamisen ja henkilöstön kehittäminen, työolosuhteet ja työterveydenhuolto, palvelussuhteen ehdot, palkka-, työaika- ja matkahallinto sekä tarkentavat virkaehtosopimukset sekä osallistumisjärjestelmät, tietohallinto, tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuri, sähköinen asiointi ja sähköiset palveluprosessit, tiedonhallinta ja tietoturva, ICT-hankehallinta, perustietotekniikka ja -palvelut, kirjaamo- ja arkistotoiminta, asiakirjahallinto, tiedonohjaus ja arkistonmuodostaminen, kirjastot, informaatio- ja muut tietopalvelut, käännös- ja kielipalvelut, toimitilat ja niiden varustaminen sekä virasto-, toimisto-, materiaali- ja tekniset palvelut, sisäinen turvallisuus ja varautuminen, sisäisen viestinnän tuki, visuaalinen ilme, graafiset ohjeet, esittelymateriaalit ja julkaisutoiminta, hankinta- ja muut sopimusasiat ja oikeudelliset asiamiespalvelut. 2. Hankkeen tavoitteet, rajaukset ja keskeiset tuotokset 2.1. Tavoitteet Hankkeen tavoitteita ovat: 1. henkilöstön laaja-alaisen osaamisen hyödyntämisen lisääminen 2. tehokkuuden ja tuottavuuden paraneminen 3. yhtenäisten toimintatapojen ja prosessien lisääminen, sekä 4. toimintavarmuuden lisääminen. Tavoitteena on luoda valtioneuvoston hallintoyksikkö, joka johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisiä hallinto- ja palvelutoimintoja, sisäistä toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja sekä tuottaa yhteisiä palveluja ja kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria. Viimeksi mainitulla on myös keskeinen liittymäkohta ministeriön hallinto- ja palvelutehtävien organisointiin ministeriöissä. Yhteiset hallinto- ja palvelutyyppiset tehtävät tukevat kehitystä kohti yhtenäisempää organisaatiokulttuuria ja yhtenäisempää valtioneuvostoa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muutoksia paitsi rakenteissa myös prosesseissa ja toimintakulttuurissa. 4

5 Hankkeessa valmistellaan valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisten hallinto- ja palvelutoimintojen tarkoituksenmukainen kokoaminen valtioneuvoston kansliaan ja valtioneuvoston hallintoyksikön organisointi ja toiminnan järjestäminen lukien. Tuottavuuden paranemisen osalta tavoitteena on 0,5 prosentin vuotuinen lisääntyminen (RAPO ohjelman tavoite julkisen palvelutuotannon kasvulle). Hankkeen vaikuttavuutta sekä sen arviointia on käsitelty erikseen tämän hankesuunnitelman luvussa Tavoiteltavat hyödyt Valtioneuvoston hallintoyksikkö mahdollistaa: valtioneuvoston yhteisten hallinto- ja palvelutoimintojen omistajuuden ja johtajuuden kokoamisen valtioneuvoston yhteiseen yksikköön, yhteisten hallinto- ja palvelutoimintojen tuottavuuden ja tehokkuuden kasvun suunnitelmallisen, systemaattisen, riippuvuussuhteet huomioon ottavan kehittämisen tarkoituksenmukaisten yhteisten toimintatapojen käyttämisen, päällekkäisten toimintojen purkamisen, yhdenmukaisemmat toiminnan prosessit, paremman toimintavarmuuden ja riittävän laadun toiminnan voimavarojen varmistamisen ja tarkoituksenmukaisen kohdentamisen, henkilöstön sisäisen liikkuvuuden lisäämisen ja osaamisen laajentamisen sekä sen hyödyntämisen. Valtioneuvoston hallintoyksikön muodostaminen on askel kohti yhtenäisempää ja yhteen toimivaa valtioneuvostoa. Hallintoyksikkö mahdollistaa entistäkin laadukkaammat, turvallisemmat ja kustannustehokkaammat hallinto- ja palvelutoiminnot. Hankkeen pääviestit ovat viestintäsuunnitelman mukaan seuraavat: Etenemme kohti yhtenäisempää ja yhdenmukaisempaa valtioneuvostoa. Tavoitteeseen pääsemme vaiheittain hyödyntämällä suunnittelutyössä henkilöstön osaamista. Rakennamme yhteistyössä yhteisten hallinto- ja palvelutoimintojen kokonaisuuden. Hallinto- ja palvelutoimintojen kokoamisen lopputuloksena meillä on ministeriöiden kanssa yhteistyössä toimiva, tehokas, kehittyvä, henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa arvostava valtioneuvoston hallintoyksikkö Tavoitetila, yleiskuva Hallintoyksiköllä on määriteltynä omistajuus, johto- ja kehittämisvastuu yhteisille hallinto- ja palvelutoiminnoille sekä vastuu tiettyjen hallinto- ja palvelutehtävien hoitamisesta. Hallintoyksikkö aloittaa toimintansa , mutta toimintojen kokoamisen aikataulu voidaan jaksottaa. Tällaisia ajanjaksoja voisivat olla ja Rajaukset Hankkeeseen eivät kuulu ministeriöiden hallinnonalojen/toimialojen niin kutsutut sisällölliset substanssitehtävät ja niihin kuuluva taloushallinto. Hankkeeseen ei myöskään kuulu koko valtiota koskeva ohjaus tai politiikat kuten valtion yleinen henkilöstö- ja työnantajapolitiikka tai valtion ja muun julkisen sektorin yleinen tietohallinnon ohjaus. Hankkeella ei myöskään ole tarkoitus lähtökohtaisesti muuttaa työnjakoa virastojen ja valtion palvelukeskusten sekä yhteishankintayksiköiden välillä. Hankkeessa tarkastellaan valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisiä hallinto- ja palvelutehtäviä valtioneuvostokokonaisuuden näkökulmasta. Tältä osin tarkastelu koskee ministeriöiden ns. virastotason tehtäviä. Pelkästään esimerkiksi teknologia, sopimukset, lainsäädäntö tai tietoturva eivät ole lähtökohtaisesti peruste toiminnon jättämiseen ministeriöön tai siirtymiseen poikkeavaan lykkäämiseen. 5

6 Asianomaisessa ministeriössä valtioneuvoston hallintoyksikön käynnistymisen jälkeen edelleen valmisteltavia asioita ovat mm: ministeriön sisäinen organisointi hallinnonalan toiminta ja talous sekä niiden ohjaus ja valvonta hallinnonalan lainsäädännön valmistelu, strategiavalmistelu, hallitusohjelman toimeenpano, kansainväliset asiat, hallinnonalan strateginen viestintä, kunnallistalouden ja -hallinnon ohjaus, valtionavustus- ja valtionosuuspolitiikka, hallinnonalojen tietohallintoon ja tietotekniikkaan liittyvät asiat hallinnonalojen varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvät asiat toimiluvat, hallinnonalan laatu ja -arviointitoiminta, johtamissopimukset 2.3. Keskeiset tuotokset Hankkeen tuotokset välisenä aikana jaetaan kolmeen osaan: 1. Tehdään valtioneuvoston hallintoyksikköön koottavia tehtäviä ja kokoamisen ajallista vaiheistamista koskevat linjausehdotukset mennessä. 2. Valmistellaan valtioneuvoston hallintoyksikön muodostamisen sekä tehtävien, virkojen ja muiden voimavarojen kokoamiseksi tarvittavat säädösmuutos-, talousarvio- ja muut ehdotukset mennessä. 3. Tämän jälkeen toteutetaan valtioneuvoston hallintoyksikön toimintojen sisäinen organisointi ja valtioneuvoston hallintoprosessien kokoaminen siten, että valtioneuvoston hallintoyksikkö voi aloittaa toimintansa valtioneuvoston kansliassa lukien. Hallintoyksikkö aloittaa toimintansa , mutta toimintojen kokoamisen aikataulu voidaan jaksottaa. Tällaisia ajanjaksoja voisivat olla ja Vaikuttavuuden arviointi, arvioinnin mittarit sekä seuranta Hyötyjen toteutuminen sekä hankkeen seuranta ja vaikuttavuusarviointi perustuu kappaleessa esitettyihin hankkeella saavutettavien arvioitujen hyötyjen sekä luvussa 9 esitettyjen arvioitujen riskien kartoitukseen. Hankkeen hyötyjen ja riskien toteutumisen, ja tätä kautta vaikuttavuuden mittaamisesta ja seurannasta, vastaa asti hanke ja lukien valtioneuvoston hallintoyksikkö Toimintojen kokoamiseen liittyvät vaikuttavuuden arviointi Hankkeen tavoitteita ovat: 1. henkilöstön laaja-alaisen osaamisen hyödyntämisen lisääminen 2. tehokkuuden ja tuottavuuden paraneminen 3. yhtenäisten toimintatapojen ja prosessien lisääminen, sekä 4. toimintavarmuuden lisääminen. VN:n yhteisten hallinto- ja palvelutehtävien kokoamisen hyödyt ja haitat tarkastellaan hankkeen I vaiheessa hankeen ohjausryhmässä tapahtuvan toimialuekohtaisen kokoamistarkastelun yhteydessä. Arviointi toteutetaan sekä valtioneuvostokokonaisuuden että kokonaisuutena ministeriöiden tasolta tarkastellen hyödyntäen valmisteluryhmien asiantuntijuutta. Tarkastelu tulee luonnollisesti toteuttaa myös edellä kuvattuja hankkeen keskeisiä tavoitteita vasten. Tämä arviointi tullaan tekemään kussakin toiminta-alueryhmässä kunkin toiminnon osalta. (Kokoamisen edut ja haitat.) Tarkastelun syvyydelle hankkeen aikataulu ja myöhemmin esille tule käytettävissä olevien tietojen taso asettaa omat käytännön rajoitteensa. 6

7 3.2. Seuranta hankkeen tavoitteiden toteutumisen toiminnallisten vaikutusten arvioimiseksi Hankkeen vaikuttavuudelle asetettujen tavoitteiden ja odotusten suhde lopputulokseen edellyttää hankkeen keskeisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja arviointia syvällisemmin ja pitemmällä aikavälillä. Toiminnallisten vaikutusten yhtenä kokonaisuutena on palvelutaso, jota arvioidaan yhtenä tekijänä nykytilanteesta ja yksikön perustamisen jälkeen. Tässä hankesuunnitelmassa kuvataan hankkeen tavoitteiden toteutumiseen seurantaan liittyen; mitä arvioidaan, miten arvioidaan, sekä milloin arvioidaan Arviointi ja siihen pohjautuva seuranta toteutetaan toimialueittain kunkin toiminnon osalta pyrkien mahdollisimman laajaan yhteismitallisuuteen. Keskeistä tässä on lähtökohtatilanteen määrittäminen ja VN-tason mittarit, joita ei tällä hetkellä ole olemassa. Arviointi ja seuranta edellyttävät siten yhteismitallisten VN-tason mittareiden luomista. Hankkeen II vaiheessa hankkeen ja sen ohjausryhmän tulee ratkaista käytetäänkö vaikutusten arviointiin ja seurantaan sisäistä valmistelua vai hyödynnetäänkö riippumatonta ulkopuolista arvioitsijaa. Viimeksi mainitun tyyppinen arviointi on toteutettu esimerkiksi ALKU- ja TUVE-hankkeissa. Toimintokohtainen arviointi ja siihen kytkeytyvä palvelutason seuranta voitaisiin erimerkiksi toteuttaa alta ilmenevällä jaottelulla tarvittaessa jatkokehitellen ja tiettyjä arvioinnin osa-alueita mahdollisesti lisäten taikka poistaen: Pisteet Painoarvo Pain.pisteet Tukeeko esitetty malli (VN:n rakenne ja siinä toteutettavat prosessit) paremmin hallituksen toimintaa Ovatko uudessa mallissa toimintaprosessit ja tavat nyt olemassa olevia prosesseja toimintatapoja selkeämpiä ja aikaisempaa yhdenmukaisempia 10 0 Toimivatko uudessa mallissa hallinto- ja palvelufunktiot entistä asiakaslähtöisemmin 10 0 Tukeeko uusi malli yhtenäisemmän ja dynaamisemman organisaatiokulttuurin syntymistä ja kehittymistä Tuottako uusi malli henkilöstön osaamisen kehittymistä ja laaja-alaistumista Parantaako uusi malli toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta Parantaako uusi malli toimintavarmuutta Paraneeko tuottavan tiedon laatu sekä tiedon tuottamisen että käytettävyyden osalta (esim. yhtenäisemmät ja VN:n käyttöön sopivammat tietojärjestelmät) 10 0 Voidaanko uudessa mallissa kohdentaa henkilöstön käyttöä joustavammin ja tarkoituksenmukaisemmin kuin nykymallilla 10 0 Synnyttääkö uusi malli henkilöstön suurempaa sisäistä liikkuvuutta 10 0 Yhteensä Hankkeessa koottavaksi päätettyjen hallinto- ja palvelutehtävien vaikuttavuuden ja seurannan mittarit/arviointikohteet tullaan määrittelemään toimintokohtaisesti hankeen vaiheessa II hyödyntäen valmisteluryhmien asiantuntemusta. Hankeen vaikuttavuusarviointiin liittyvä seuranta toteutetaan ensimmäisen kerran esimerkiksi vuoden 2015 lopussa. Myös tämän jälkeen tulee seurata vaikutusten toteutumista liittyen kiinteästi muun muassa kyseisen toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen. 7

8 Jo tässä vaiheessa on tunnistettu, että VN:n nykyinen tietotuotannon taso sekä yhtenäisiin mittareihin liittyvä lähtökohtatilanne voi asettaa omat haasteensa. Tietotuotannon tietyt haasteet ilmenivät jo hankkeen alkuvaiheessa muun muassa toimialakohtaisten nykytilakartoitusten päivittämisen yhteydessä Toimintojen kokoamiseen liittyvien taloudellisten vaikutusten arviointi Valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisten hallinto- ja palvelutoimintojen kokoaminen valtioneuvoston kansliaan muodostettavaan VNHY:öön on tarkoitus alkuvaiheessa toteuttaa kokonaisuutena tarkastellen kustannusneutraalisti. Tietyiltä osin kokoaminen ja sille asetettujen koko VN:n tason tavoitteiden saavuttaminen voi edellyttää tiettyjä investointityyppisiä menoja muun muassa yhteisiin toimintatapoihin liittyen (tietojärjestelmät, ym.). Pitemmällä aikavälillä hallinto- ja palvelutoimintojen kokoaminen tulee tuottamaan toiminnallisen tehostumisen myötä tuottavuuden lisääntymistä joka voidaan ohjata joko kustannussäästöihin tai toiminnan laadun parantamiseen. Se edellyttää luonnollisesti sitä, että tehtävien kokoamisessa onnistutaan siten, ettei palveluiden laatu heikkene. Tältä osin asetetut tavoitteet ilmenevät tämän hankesuunnitelman kohdasta 2.1. Koottavien toimintojen taloudellisten vaikutusten arviointi toteutetaan toimintokohtaisesti ensimmäisen kerran osana edellä kohdassa 3.2 kuvattua hankkeen toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointia ja seurantaa. Myös taloudellisten vaikutusten osalta lähtökohtatilanne tulee kartoittaa, vaikkakin aiemmin kuvatuin tavoin nykytilanne asettaa tietyt rajoitukset. Viimeksi mainittu liittyy muun muassa siihen, ettei valtioneuvostotasolla ole juuri toteutettu nyt tarkasteltaviin tehtäväkokonaisuuksiin liittyviä toimintopohjaista kustannuslaskentaa. Rakennepohjainen kustannusvaikutusten arviointi on mahdollista vasta VNHY:n toiminnan käynnistämisen jälkeen. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ja sen onnistumisessa ylipäätänsä keskeistä on lähtökohtatilanteen kartoittaminen ja vaikutusten arviointi pitemmällä aikavälillä. 4. Hankkeen organisaatio 4.1. Yleiskuvaus organisaatiosta Hankkeen linjaukset tekee hallituspuolueiden puheenjohtajien kokous. Hanke on valtioneuvoston kanslian hanke. Kansliapäällikkökokous ja kansliapäälliköistä muodostettu ohjausryhmä ohjaa ja sovittaa yhteen valtioneuvoston hallintoyksikön muodostamisen valmistelua. Hankevalmistelua valtioneuvoston kansliassa ohjaa alivaltiosihteeri. Hankejohtaja vastaa hankkeen johtamisesta ja eri kokonaisuuksien yhteensovittamisesta. Valmistelijoina toimivat hankepäälliköt yhteistyössä ministeriöistä koottavien työtä tukevien toiminta-aluekohtaisten ryhmien kanssa. Hankepäälliköt vastaavat kunkin hallinto- ja palvelutoiminta-alueen osalta tarvittavasta valmistelusta ja ehdotuksista valmisteluryhmiä kuullen Kansliapäällikköohjausryhmä Kansliapäällikköohjausryhmä koostuu sisäministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, valtiovarainministeriön, maaja metsätalousministeriön ja oikeusministeriön kansliapäälliköistä sekä valtioneuvoston kanslian valtiosihteeristä Hankepäällikkökokous Hankkeessa kaikki hankepäälliköt kokoontuvat hankepäällikkökokoukseen pääsääntöisesti joka tiistai valtioneuvoston kansliaan Toiminta-aluekohtaiset valmisteluryhmät Toiminta-aluekohtaiset valmisteluryhmät kootaan tammikuun aikana ministeriöiden edustajista seuraavista kokonaisuuksista: henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen 8

9 tilahallinto, virastopalvelut, turvallisuus ja varautuminen tietohallinto sisäinen viestintä ja informaatiopalvelut (mm. VN:n yhteinen intranet ja julkaisutoiminta) käännös- ja kielipalvelut sopimus- ja muut oikeudelliset palvelut, hankintatoimi ja matkahallinto toiminta- ja taloussuunnittelu, taloushallinto ja kirjanpitoyksikkö tiedonohjaus ja arkistonmuodostus (mm. kirjaamo, arkisto, kirjasto, tietopalvelu ja EU-tiedonhallinta ja KVaineistojen tiedonhallinta) säädösvalmistelu Lisäksi myöhemmässä vaiheessa perustetaan valmisteluryhmät säädösvalmisteluun sekä VN:n yhteisiin hallinto- ja palveluprosessien ja niiden kehittämiseen liittyen. Valmisteluryhmissä määritellään hankkeen kannalta keskeiset käsitteet tarvittavilta osin hyödyntäen aiemmin tehtyä selvitystyötä. Edellä mainittujen valmisteluryhmien työ painottuu hankkeen I-vaiheeseen. Hankkeen II ja III-vaihetta varten ryhmiä ja niiden tehtäviä sekä kokoonpanoja tarkistetaan tarpeen mukaan. 9

10 5. Hankkeen henkilöstö ja vastuut sekä sidosryhmät 5.1. Hankejohtaja Hankejohtajana toimii Janne Kerkelä. Hankejohtaja vastaa hankkeen johtamisesta ja eri kokonaisuuksien yhteensovittamisesta Hankepäälliköt Valtioneuvoston kanslia on nimittänyt hankkeen päätoimisiksi hankepäälliköiksi määräaikaisiin virkasuhteisiin valtioneuvoston kansliaan seuraavat henkilöt: Hankepäällikkö henkilöstöhallinto; hallintojohtaja Aino Jalonen Hankepäällikkö VN:n hallinto- ja kehittämisprosessit sekä toimintatavat ja -kulttuuri; kehittämisneuvos Kari Laine Hankepäällikkö tilahallinto, virastopalvelut, turvallisuus ja varautuminen; neuvotteleva virkamies Heikki Hovi Hankepäällikkö tietohallinto; tietohallintojohtaja Teemu Anttila Hankepäällikkö säädösvalmistelu; lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara Hankeassistentti; assistentti Linda Forsman Seuraavat henkilöt on nimitetty hankkeen oman toimen ohella suoritettaviin hankepäälliköiden tehtäviin: Hankepäällikkö sisäinen viestintä ja informaatiopalvelut; viestintäjohtaja Kaija Uusisilta Hankepäällikkö käännös- ja kielipalvelut; hallitusneuvos Katarina Petrell Hankepäällikkö sopimus- ja muut oikeudelliset palvelut, hankintatoimi ja matkahallinto; hallintojohtaja Eeva Pystynen Hankepäällikkö toiminta- ja taloussuunnittelu, taloushallinto ja kirjanpitoyksikkö; talousjohtaja Jukka Aalto Hankepäällikkö tiedonohjaus ja arkistomuodostus; tietopalvelupäällikkö Anne Niemi 5.3. Toiminta-aluekohtaiset valmisteluryhmät Hankkeen valmisteluorganisaation tueksi kootaan asiantuntijaryhmät seuraavista kokonaisuuksista: henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen tilahallinto, virastopalvelut, turvallisuus ja varautuminen tietohallinto sisäinen viestintä ja informaatiopalvelut (mm. VN:n yhteinen intranet ja julkaisutoiminta) käännös- ja kielipalvelut sopimus- ja muut oikeudelliset palvelut, hankintatoimi ja matkahallinto toiminta- ja taloussuunnittelu, taloushallinto ja kirjanpitoyksikkö tiedonohjaus ja arkistonmuodostus (mm. kirjaamo, arkisto, kirjasto, tietopalvelu ja EU-tiedonhallinta ja KVaineistojen tiedonhallinta) säädösvalmistelu Lisäksi hallinto- ja palveluprosessien, niiden kehittämisen sekä valtioneuvoston toiminnan ja toimintatapojen kehittämiseen liittyvä valmisteluorganisaatio kootaan myöhemmin, kun edellä mainituista toiminta-aluekohtaisista prosesseista on alustava peruskuva olemassa. Edellä mainittuihin toiminta-aluekohtaisiin asiantuntijaryhmiin nimetään yksi edustaja kustakin ministeriöstä. Toiminta-aluekohtaisten ryhmien edustajien lisäksi jokaisesta ministeriöstä on tarkoitus nimetä erillinen kokoava yhdyshenkilö, joka toimisi käytännön yhdyshenkilönä hankkeen suuntaan sekä osaltaan vastaisi osaltaan hankkeeseen liittyvästä tiedotuksesta ja muutosviestinnästä ministeriössä. Valmisteluryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä, ja etenkin hankepäälliköiden keskeinen tehtävä on ryhmien työn yhteensovittaminen ja keskeisten sidonnaisuuksien tiedostaminen. Viimeksi mainittu liittyy myös valtioneuvoston yhteisiin hallinto- ja palveluprosesseihin. Ryhmien työskentelyn pohjana on soveltuvin osin keväällä 2013 valmisteltu valtioneuvoston yhteisiin hallinto- ja palveluprosesseihin liittyvä loppuraportti (Selvitys valtioneuvoston hallinto- ja palvelukokonaisuuden muodostamisesta ja sen vaikutuksista.) Valmisteluryhmien toimeksiantojen ja työn mahdollisista tarkemmista rajauksista ja tarkennuksista sovitaan hankepäälliköiden kesken (hankepäälliköiden kokous). 10

11 5.4. Muut ryhmät ja yhteistyö Tunnistettuja sidosryhmiä ovat valtioneuvosto ministeriöineen ja ministeriöiden henkilöstöjärjestöt. Henkilöstöpolitiikkaa on kuvattu laajemmin tämän hankesuunnitelman kohdassa 6.5. Valmistelussa kuullaan ja valmisteluun osallistetaan hallintojohtajakokous, talousjohtajakokous, viestintäjohtajakokous, toimitilayhteistyöryhmä, tietohallinnon yhteistyö- ja koordinaatioryhmä TIETOKEKO, tietopalveluiden yhteistyöryhmä VALTIPA, kehittämis- ja koulutusyhdyshenkilöiden verkosto KEHIKKO ja ministeriöiden valmiuspäällikköverkosto. Muita keskeisiä tahoja ovat muun muassa valtiovaranministeriön controller toiminto, Valtiokonttori, sekä valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) Hankkeen vaikutukset ministeriöiden nykyisiin hallinto- ja palvelutehtäviin Hankkeen toteuttamisella on myös keskeinen vaikutus ministeriöiden hallinto- ja palvelutehtävien organisointiin ministeriöissä. Ministeriökohtaisten muutosten suunnittelu ja toteuttaminen rajautuu hankkeen ulkopuolelle, mutta hanke tarvittaessa tukee ministeriöitä ja yhteen sovittaa toimintaa. Kuitenkin ministeriöiden on varmistauduttava riittävän yhdenmukaisista toimintatavoista. Kukin ministeriö vastaa muutosten toteuttamisesta ja siihen kytkeytyvästä muutosviestinnästä. Valtioneuvoston hallintoyksikön perustaminen vaikuttaa ministeriöistä eniten valtioneuvoston kansliaan ja sen sujuva perustaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä hankkeen ja valtioneuvoston kanslian hallinnon välillä. 6. Hankkeen resurssit Hankkeen kustannukset kohdistetaan valtioneuvoston kanslialle. Hankkeessa on kuusi päätoimista hankepäällikköä sekä yksi päätoiminen hankesihteeri. Näiden palkkakustannuksista huolehtii valtioneuvoston kanslia. Lisäksi hankkeeseen osallistuu viisi OTO-hankepäällikköä, joiden palkkakustannuksista huolehtii sijoitusministeriö. Kaikkiin valmisteluryhmiin osallistuu yksi asiantuntija kustakin ministeriöstä. Valmisteluryhmien työ tehdään virkatyönä. Hankkeen toimintamenot maksetaan valtioneuvoston kanslian toimintamenomomentilta, kun ne on ensin hyväksytetty valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteerillä. Valmisteluryhmien työhön osallistumisesta mahdollisesti aiheutuneista kustannuksista vastaa edustajaa ryhmiin esittänyt taho. 7. Hanketyöskentely 7.1. Yleistä Hanketyöskentelyssä hankepäälliköt vastaavat hankkeen selvitystyön toteuttamisesta toimialakohtaisesti ja siihen liittyvistä käytännönjärjestelyistä. Hanke pyrkii osallistamaan laajasti eri sidosryhmiään erilaisilla viestinnällisillä tilaisuuksilla ja ulostuloilla, työpajoilla ja toimintokohtaisilla hankeryhmillä Viikkopalaverikäytäntö Kaikki hankkeen hankepäälliköt kokoontuvat valtioneuvoston linnaan tiistaisin yhteiseen kokoukseen (hankepäällikkökokous), jossa tarkastellaan hankkeen edistymistä ja ajankohtaisia haasteita sekä ideoidaan jatkon osatavoitteita ja toimintatapoja Palaverit, hanke-esittelyt ja työpajat Hanke voi järjestää hankkeesta ja sen tavoitetilasta eli yhtenäisemmästä valtioneuvostosta esittely- ja keskustelutilaisuuksia. Hankkeen alkuvaiheessa esittelyyn yhdistetään eri ministeriöiden asiantuntijoiden kanssa työpajatyöskentelyä Tiedonhallinta ja työvälineet Hankkeen ja valmisteluryhmien tietomateriaali hallitaan sähköisenä hankkeelle perustettavassa VyVi-työtilassa. Hanke tallentaa valmiit julkiset dokumentit Mahti-asianhallintajärjestelmään. Hankkeen loppuraportti julkaistaan Hare-hanketietojärjestelmässä. Hankkeen julkaisema tietomateriaali on lähtökohtaisesti julkista. 11

12 Hankkeen tietoteknisinä työvälineinä käytetään sekä VNK:ssa jo käytössä olevia työvälineitä. Hanketyöskentelyssä hyödynnetään kokonaisarkkitehtuuri-työmenetelmiä ja malleja (JHS 179 olevia malleja). Hankehallintaan käytetään valtion projektisalkkusovellusta Henkilöstöpolitiikka ja yhteistoiminta Hankkeen toteutus suunnitellaan siten, että siinä toimitaan hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisesti ja noudatetaan valtioneuvoston tekemää periaatepäätöstä valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa sekä siihen liittyvää valtiovarainministeriön soveltamisohjetta. Lisäksi sovellettavaksi tulevat valtiovarainministeriön antama päätös muutosten johtamisesta ja muutosturvasta valtionhallinnossa sekä valtiovarainministeriön antama määräys henkilöstövoimavarojen siirrosta hallinnonalalta toiselle. Hankkeeseen liittyvä yhteistoimintamenettely järjestetään poikkihallinnollisena yt-menettelynä osana hanketta sekä ministeriöissä erikseen niiden YT-elimissä. Riittävästä yhteistyöstä henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa huolehditaan. Hankkeeseen perustetaan maaliskuun 2014 aikana erillinen henkilöstöryhmä valmistelemaan henkilöstön asemaan liittyviä muutoksia. 8. Hankkeen yleinen aikataulu ja vaiheistus 8.1. Yleinen (tavoite) aikataulu Hanke käynnistyi ja päättyy Hanke jakaantuu kolmeen päävaiheeseen: ensimmäisessä vaiheessa fokuksessa on koottavia tehtäviä koskevat linjaukset. Toisessa vaiheessa fokuksessa on tehtävien ja voimavarojen kokoamiseksi tarvittavat säädösmuutos-, talousarvio- ja muut ehdotukset. Kolmannessa vaiheessa fokuksessa on valtioneuvoston hallintoyksikön toimintojen sisäinen organisointi ja valtioneuvoston hallintoprosessien uudistamisen valmistelu Vaiheen 1. yleinen aikataulu (koottavia tehtäviä koskevat linjaukset) TOIMENPIDE PROJEKTIN SI- SÄINEN TARKAS- TUSPISTE Hankesuunnitelman 1. luonnoksen esittely kp-ohjausryhmälle ja raportointimalliluonnos TOTEUTUS Kp-ohjausryhmän hyväksyntä hankesuunnitelmalle Esittely kp-ohjausryhmälle: Käännös- ja kielipalvelut, virastopalvelut Esittely kp- ohjausryhmälle: Tilahallinto, turvallisuus, varautuminen Esittely kp- ohjausryhmälle: Sopimus- ja muut oikeudelliset palvelut, hankintatoimi, matkahallinto Esittely kp- ohjausryhmälle: Sisäinen viestintä ja informaatiopalvelut Esittely kp- ohjausryhmälle: taloushallinto, kirjanpitoyksikkö Esittely kp- ohjausryhmälle: Tietohallinto, tiedonohjaus, arkistonmuodostus Esittely kp- ohjausryhmälle: Henkilöstöhallinto, toiminta- ja taloussuunnittelu, Yhteenveto prosessien linjauksista

13 Vaiheen 2. yleinen aikataulu (tehtävien ja voimavarojen kokoamiseksi tarvittavat säädösmuutos-, talousarvio- ja muut ehdotukset) TOIMENPIDE HANKKEEN SI- SÄINEN TARKAS- TUSPISTE TOTEUTUS Malli VN hallinto- ja kehittämisprosessien yhteentoimivuudesta toukokuu toukokuu Kuvaus säädösmuutosten tarpeista toukokuu toukokuu Talousarvioesitykset VNHY:n perustamiseen liittyen elokuu elokuu (lopulliset linjaukset muodosta ja aikatauluista myöhemmin) Vaiheen 3. yleinen aikataulu (valtioneuvoston hallintoyksikön toimintojen sisäinen organisointi ja valtioneuvoston hallintoprosessien uudistamisen valmistelu) TOIMENPIDE HANKKEEN SI- SÄINEN TARKAS- TUSPISTE TOTEUTUS Hankeraportin luovutus 2/-15 2/-15 Uuden VNHY:n toiminnan käynnistyminen Riskienhallinta 9.1. Yleistä VNHY 2015 hankkeen riskit voidaan jakaa kahteen pääkokonaisuuteen; hankkeen toiminnallisiin vaikutuksiin sekä itse hankkeen toteuttamiseen liittyen. Yleisesti tarkastellen hankkeeseen vaikutuksia koskeva keskeinen riski liittyy toimintojen jatkuvuuden turvaamisen ohella siihen, että hankkeelle asetetut tavoitteet sekä käytännön todellisuus eivät kohtaa. Vastaavasti hankeen toteutukseen keskeisiksi riskitekijöiksi on tunnistettu päätöksentekoaikataulun venyminen, henkilöresurssien riittävyyden erityisesti täytäntöönpanovaiheessa sekä sitoutumisen puute Hankkeen toteuttamiseen liittyvät riskit Päätöksentekoaikataulun venyminen. Hankkeen toteuttamisen keskeisenä riskinä hankkeen osavaiheiden aikataulu siirtyy, esimerkiksi päätöksentekokäsittelyn venymisen vuoksi, tulee se suurella todennäköisyydellä siirtämään hankkeen tavoiteaikataulua, jolloin VNHY:n toiminta ei ole käynnistettävissä

14 Hankkeen henkilöresurssien riskit. Hankeorganisaatio valmisteluryhmineen on perustettu nopealla aikataululla siten että hankeorganisaatio on ollut hankeassistenttia lukuun ottamatta koossa lukien. Henkilöresurssien osalta riskinä voi kuitenkin olla mahdollinen henkilöstön vaihtuvuus sekä sitoutuneisuus. Lisäksi erityisesti oman toimen ohella hankepäällikön tehtäviä hoitavien henkilöiden ajankäytön riittävyys hankkeen tehtäviin on tunnistettu riski. Hankkeen loppuosan (nk. täytäntöönpanovaihe) osalta riskinä voidaan nähdä henkilöresurssien riittävyys erityisesti hyvin erityyppisten hallinnollis-teknisten muutosten toteuttamiseen lukien. Sitoutumisen puute. Hankkeen tavoitteisiin ei ministeriöissä sitouduta riittävästi eikä yhteisteisten hallinto- ja palvelutehtävien osalta sitouduta löytämään koko valtioneuvostotasolla tarkasteltuna tarkoituksenmukaista tehtäväjakoa VNHY:n ja ministeriöiden välillä. Hankkeen mittaamisen ja seurannan onnistuminen. Hankkeelle ei kyetä määrittämää todelliseen nykytilaan perustuvia vaikuttavuuden mittareita eikä seurantaan ja kustannuksiin liittyen toiminnan lähtötasoa. Syynä viimeksi mainittuun voisi olla lähinnä se, ettei nykytilasta ei saada käyttöön riittävästi yksityiskohtaista lähtökohtatietoa ministeriöiltä tai nykytilan arviointia ei kyetä toteuttamaan puolueettomasti. Ilman nykytilaa talouden ja toimintojen kehittymistä ei kyetä arvioimaan riittävän syvällisesti. Kustannukset ylittävät hyödyt. Riskinä on myös se, että uudistus kasvattaa henkilöstökustannuksia ja synnyttää päällekkäistä hallintoa, joiden kustannukset ylittävät uudistuksella saatavat hyödyt Hankkeen tavoitteisiin ja toiminnallisiin vaikutuksiin liittyvät riskit Valtioneuvoston hallintoyksikön perustaminen jää joidenkin koottavien toimintojen tai joidenkin valtioneuvoston ministeriöiden osalta vaillinaiseksi, jolloin hankkeelle asetettujen laajempien tavoitteiden saavuttaminen koko valtioneuvostotasolla tarkasteltuna vaarantuu. Riskinä on myös se, että tehtävien kokoaminen heikentää palvelujen laatua, eikä kokoamisella onnistuta lisäämään tehokkuutta ja karsimaan kustannuksia, jos VNHY:llä ei ole riittäviä johtamisen ja kehittämisen edellyttämiä toiminnallisia, taloudellisia ja lainsäädännöllisiä edellytyksiä. Hankkeen toiminnallisten vaikutusten riskinä voidaan myös pitää sinänsä mahdollista tilannetta, jossa VNHY:n perustamisen ja sille kootun toimivallan myötä hallinto- ja palvelutehtävät eriytyvät voimakkaasti ministeriöiden toiminnasta sisällöllisesti. Kaikessa toiminnassa tulee kiinnittää huomiota jatkuvuussuunnitteluun. Jatkuvuussuunnittelussa keskeistä on toimintojen häiriötön jatkuminen/muutos sekä uudessa toimintayksikössä (VNHY) että ministeriötasolla. Erityisesti jatkuvuussuunnitteluun liittyen riskienhallinnassa on jo hankkeen alkuvaiheessa tiedostettava mahdollisten tietojärjestelmämuutosten edellyttävän usein huomattavan pitkiä aikoja. Tällaisia muutoksia voi liittyä sekä yhteisten toimintaprosessien kehittämiseen että VNHY:n toiminnan hallinnolliseen käynnistämiseen. Tietojärjestelmämuutoksiin voi liittyvä aikatauluriskien ohella myös yllättäviä kustannusriskejä. Hankkeen lopputulokseen ja toiminnallisiin vaikutuksiin voi liittyä myös kustannusriskejä kohoavien kokonaiskustannusten myötä. Viimeksi mainitun tyyppisiä kustannuksia voisi syntyä muun muassa mahdollisen toiminnallisesti taikka organisatorisesti päällekkäisen hallinnollisen työn aiheuttamien henkilöstökustannusten lisääntymisen johdosta. Päällekkäiseen työhön ja sitä kautta kustannuksiin liittyy myös riski ministeriöihin mahdollisesti syntyvistä niin kutsutuista piilo-organisaatioista liittyen esimerkiksi siihen, ettei VNHY:n toiminnan tason koeta vastaavan ministeriöiden odotuksia. Hankkeeseen liittyy monen muun vastaavantyyppisen muutoshankkeen tapaan riski siitä, ettei VNHY:öön ei saada riittävää osaamista, koska ministeriöt kohdentavat toimintojen nykyisen osaamisen toisiin tehtäviin taikka henkilökunta kokee siirtymisen haastavaksi. Lisäksi riskinä on se, että ylipäätänsä tehtäviin tarvittava osaaminen menetetään henkilöstön muutoskyvykkyyden ja -valmiuden tai jopa mahdollisen poislähtemisen johdosta. 14

15 9.4. Riskien hallinta hankkeessa Hankkeen riskienhallinnasta vastaa hankkeen ohjausryhmä. Hankeryhmä vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta käytännössä. Hankeryhmä tunnistaa ja seuraa hankkeen riskejä, arvioi riskien todennäköisyyden ja vaikuttavuuden, sekä priorisoi ja esittelee tunnistetut riskit hankkeen ohjausryhmälle. Riskienhallinnassa tarkastellaan VNHY 2015 hankkeen tavoitteiden ja toteutuksen ohella myös sen vaikutuksia ministeriöihin ja niiden toimintaan erityisesti yhteisiin hallinto- ja palvelutehtäviin liittyen. Hanke valmistelee ohjausryhmälle tarvittavat esitykset tunnistettujen riskien hallitsemiseksi. Hankkeen toteuttaminen ja sille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä hankeorganisaation että ministeriöiden hallinto- ja palvelutehtäviä johtavien että niissä toimivien henkilöiden aktiivisia toimenpiteitä. Tämän johdosta on syytä korostaa, että etenkin hankkeen toiminnallisiin vaikutuksiin liittyvien riskien hallintaa vaikuttaa hankeorganisaation ohella myös ministeriöiden toiminta. Muutokset riskien tilanteeseen arvioidaan seuraavan kerran hankkeen toisen vaiheen alussa, ennen koottavien toimintojen ja tehtävien yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Riskienhallintatyö hankkeessa on jatkuvaa ja kuuluu säännöllisenä osana hankkeen valmisteluryhmien ohjaukseen. 10. Eri toimintojen asiantuntijoiden osallistuminen hankkeeseen Ministeriöiden edustajina hankeryhmissä toivotaan keväällä 2013 toteutetun osin vastaavantyyppisen työn kokemuksiin liittyen ryhmiin toimivan henkilöitä, jotka voisivat resurssien puolesta osallistua mahdollisimman kattavasti toimintaan ja omaisivat riittävän laaja-alaisen asiantuntemuksen kuhunkin yksittäiseen asiakokonaisuuteen. Ministeriön edustaja voi kuitenkin vaihdella käsiteltävistä asiakokonaisuuksista riippuen ja myös sijaisten käyttö on mahdollista. Hankkeessa hyödynnetään myös ministeriöiden edustajista muodostettua epävirallista Kehu-muutosagentti verkostoa sekä edellä kohdassa 4.4 mainittuja ryhmiä. 11. Hankkeen riippuvuudet Hankkeen keskeisiä tunnistettuja riippuvuuksia ovat mm. Hallitus (päätökset esityksestä) Eduskunta (lainsäädännön hyväksyntä) Henkilöstöjärjestöt Hallinto- ja palvelutehtäviin liittyvät erityyppiset palveluntarjoajat (valtion palvelukeskukset ja liikelaitokset sekä yritykset) 12. Hankkeen viestintä ja raportointi Hankkeesta on tehty erillinen viestintäsuunnitelma. Viestintäsuunnitelman perusajatuksena on Valtioneuvoston hallintoyksikön perustaminen valtioneuvoston kansliaan , ja se koskee kaikkia ministeriöitä ja ministeriöiden henkilöstöä. Avoimella, säännöllisellä ja vuorovaikutteisella viestinnällä varmistetaan, että ministeriöiden henkilöstöllä on tiedossa hankkeen tavoitteet, aikataulut, keskeiset linjaukset ja päätökset. Viestinnän aktiivisuuden ohella kiinnitetään huomiota viestimiseen eri tavoin ja eri muodoissa. Viestinnän pääperiaate on, että ministeriöiden henkilöstölle kerrotaan heitä koskevien toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ennen asioiden ratkaisemista. 15

Valtioneuvoston hallintoyksikkö - Valtioneuvoston yhteiselle hallinnolle uusi toimintakonsepti. Osastopäällikkö Janne Kerkelä, VNK Toukokuu 2015

Valtioneuvoston hallintoyksikkö - Valtioneuvoston yhteiselle hallinnolle uusi toimintakonsepti. Osastopäällikkö Janne Kerkelä, VNK Toukokuu 2015 Valtioneuvoston hallintoyksikkö - Valtioneuvoston yhteiselle hallinnolle uusi toimintakonsepti Osastopäällikkö Janne Kerkelä, VNK Toukokuu 2015 Valtioneuvoston hallintoyksikkö merkittävä organisaatiomuutos

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Taloushallinnon uusi rooli

Taloushallinnon uusi rooli Taloushallinnon uusi rooli Valtio Expo 2009 Marja Heikkinen-Jarnola liikenne- ja viestintähallinnon controller 7.5.2009 marja.heikkinen-jarnola@lvm.fi 1 Taloushallinnon rutiinit palvelukeskukseen entä

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Kuntamarkkinat 15.9.2016 16.9.2016 1 2 Työ- ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Ministeriöiden kirjastoista valtioneuvoston yhteiseen tietotukeen

Ministeriöiden kirjastoista valtioneuvoston yhteiseen tietotukeen Ministeriöiden kirjastoista valtioneuvoston yhteiseen tietotukeen Elina Kähö Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston hallintoyksikkö Tietotuki- ja julkaisuyksikkö Erikoiskirjastojen ja tietopalvelujen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Matkalla uuteen maakuntaan

Matkalla uuteen maakuntaan 1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen projektiryhmän valmisteluryhmät

Maakuntauudistuksen projektiryhmän valmisteluryhmät Liite LUONNOS VM037:00/2016 VM/692/00.01.00.01/2016 13.4.2016 Maakuntauudistuksen projektiryhmän valmisteluryhmät 1. Toimialakohtaisten tehtävien maakunnille siirron valmistelua koordinoiva ja ohjaava

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Soma-esivalmistelun henkilöstöfoorumi

Soma-esivalmistelun henkilöstöfoorumi Soma-esivalmistelun henkilöstöfoorumi 25.1.2017 Valmistelun rakenne Esivalmistelun ohjausorganisaatio Henkilöstöfoorumi Yhteiset valmisteluryhmät Sote-tiimi sote-muutosjohtaja & valmisteluryhmien pj:t

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita 20.5.2016 Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Yhteiset tavoitteet -kokonaisuus: miksi ja miten 1. Hallituksen yhteiset tavoitteet Tuetaan

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta 1.3 n prosessikartta Hallitusohjelman kirjaus Talousarvioehdotus Eduskunnan lausuma Kansallista täytäntöönpanoa edellyttävä EU-säädös Kansainvälinen sopimus, Sidosryhmän tai täytäntöönpanosta vastaavan

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

LVM/810/01/

LVM/810/01/ 1(6) Asettamispäätös KOH 22.4.2016 LVM/810/01/2016 Otsikko 1 Asettaminen 2 Toimikausi Liikenne- ja viestintäministeriö on tänään tekemällään päätöksellä asettanut hankkeen, jossa selvitetään liikenneverkon

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistus Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistaminen Pelastustoimen uudistaminen tehdään, jotta edelleen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaan turvallisuustaso

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 191/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 191/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 191/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä, julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Kuntamarkkinat 9.9.2015 Hallitusneuvos, yksikön päällikkö Tarja Hyvönen, valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2013 Laki. valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2013 Laki. valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1226/2013 Laki valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta

Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta Strategista ketteryyttä julkishallintoon-työpaja 29.4.2011 neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi Selvitystyön päämäärä ja tavoitteet Lähtökohta

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen 30.01.2017 Tomi Voutilainen JulkICT-osasto Työryhmän tehtävät Työryhmän toimikausi 17.11.2016-31.5.2017 Työryhmän tehtävänä on selvittää julkisen hallinnon tiedonhallinnan

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

Sote-tuloksellisuusmittarointia

Sote-tuloksellisuusmittarointia Sote-tuloksellisuusmittarointia Vaikuttavuus- ja kustannustieto-alaryhmän kuulumisia Etäesitys Seinäjoelle 8.4.2016 EPSOTE-taustatietotyöryhmän kokous Sote- ja aluehallintouudistuksen valmisteluorganisaatio

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen 1(8) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön toimenpiteet keskushallinnon uudistamisen käynnistämiseksi

Valtiovarainministeriön toimenpiteet keskushallinnon uudistamisen käynnistämiseksi Valtiovarainministeriön toimenpiteet keskushallinnon uudistamisen käynnistämiseksi 5.12.2016 Kunta- ja aluehallinto-osasto Hallituksen linjaukset keskushallinnon uudistuksesta Pääministeri Juha Sipilän

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT-TUKIOHJELMA. Tilannekatsaus JUHTA, Tommi Oikarinen

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT-TUKIOHJELMA. Tilannekatsaus JUHTA, Tommi Oikarinen KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT-TUKIOHJELMA Tilannekatsaus JUHTA, 11.6.2013 Tommi Oikarinen Kuntauudistuksen muutostukiohjelma Hallituksen 5.6.2012 linjausten mukaisesti kunnille käynnistetään kuntauudistukseen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto 1 Jakelussa mainituille VUODEN 2017 TULOSPALKKIOJÄRJESTELMIEN VALMISTELU Kaupunginvaltuuston 16.3.2016 tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin johtamisjärjestelmä ja organisaatio uudistuvat 1.6.2017 alkaen.

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN 19.12. 2016 1 Teemaryhmän työsuunnitelma valmis Nykytilan kuvaus ja tilannekatsaus pelastuslaitoksen toiminnoista valmis Teema- ja sen alatyöryhmien esille nostamia asioita:

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat 15.12.2016 Työpajassa 30.11. tunnistettiin maakuntaan siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien toiminnallisia yhteyksiä. Tuloksena syntyvä visualisointi toimitetaan

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunnan toiminnan itsearviointia. Palautekyselyn tulokset (N=5) Huhtikuu 2016

Paikkatietoasiain neuvottelukunnan toiminnan itsearviointia. Palautekyselyn tulokset (N=5) Huhtikuu 2016 Paikkatietoasiain neuvottelukunnan toiminnan itsearviointia Palautekyselyn tulokset (N=5) Huhtikuu 2016 Miten neuvottelukunta on onnistunut tehtävissään (1=heikosti... 6=erinomaisesti) seurata kansallisen

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.

Lisätiedot

Yhteenvetotietoja valtion toiminnan ja ICT:n kehittämisen hankesalkusta

Yhteenvetotietoja valtion toiminnan ja ICT:n kehittämisen hankesalkusta Yhteenvetotietoja valtion toiminnan ja ICT:n kehittämisen hankesalkusta Tilanne 30.9.2015 Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yhteiset periaatteet valtionhallinnon merkittävien ICT:n kehittämistä sisältävien

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASIANTUNTIJAJAOSTON ASETTAMINEN

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASIANTUNTIJAJAOSTON ASETTAMINEN Asettamispäätös 1 (5) VM130:01/2015 12.5.2016 JulkICT-osasto JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASIANTUNTIJAJAOSTON ASETTAMINEN Tausta Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnasta

Lisätiedot

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta Konsernijohdon vastuulla

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys

JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys Hankesuunnitelma v.0.1 06.08.2012 1(9) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus VALTIOVARAINMINISTERIÖ Luonnos 10.12.2013 TORI-hankkeen lainsäädäntötyöryhmä Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara Valtioneuvoston asetus valtion yhteisten tieto- viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot