ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 RAPORTTI.B ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Suomenniemi ja Taipalsaari

2 2/2 Sisältö 1 JOHDANTO SUUNNITTELUALUEEN JA SEN VESIHUOLLON NYKYTILA Aluerakenne ja väestö Elinkeinorakenne Maankäyttö ja kaavoitus Vesihuollon nykytila Maakunnan vesivarat ja veden hankinta Jäteveden käsittely Vesihuoltoverkostot Vesi- ja jätevesimäärät Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella Vesihuollon organisointi kunnissa Erityistilanteisiin varautuminen Hulevedet Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella KEHITYSENNUSTEET Väestö Vedenkulutus Veden riittävyys Jätevesi KESKEISET VESIHUOLLON ONGELMAT JA KEHITTÄMISTARPEET Vedenhankinta ja erityistilanteisiin varautuminen Jätevesien käsittely ja johtaminen Hulevedet Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden määrittely Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella Verkostotietojen digitalisointi LAADITUT SUUNNITELMAT JA VIREILLÄ OLEVAT HANKKEET Laaditut suunnitelmat Vireillä olevat hankkeet VESIHUOLLON STRATEGISET TAVOITTEET LIITTEET Liite 1 Liite 2, Kartta Liite 3, Kartta Etelä-Karjalan maakunnan pohjavesialueet Vesihuollon nykytila, Vedenhankinta ja -jakelu Vesihuollon nykytila, Viemäröinti ja jätevedenkäsittely

3 3/3 1 JOHDANTO Tämä kehittämissuunnitelma laadittiin Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimeksiannosta vuosien 2011 ja 2012 aikana. Suunnitelman tavoitteena oli arvioida Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä esittää näiden pohjalta konkreettinen suunnitelma alueen vesihuollon kehittämiseksi. Vesihuoltolaki asettaa kunnille velvollisuuden osallistua alueensa vesihuollon kehittämiseen. Vesihuoltolain mukaan kuntien tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (VHL 2, 5 ). Alueellinen kehittämissuunnitelma on keskeinen työkalu kuntien rajat ylittävän yhteistyön edistämisessä, kuntien välistä yhteistyötä koskevien päätösten valmistelussa, kaavoituksessa sekä hankittaessa rahoitusta merkittäviin vesihuoltohankkeisiin. Etelä-Karjalan maakunnan aiempi vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna Tämän jälkeen alueen toimintaympäristössä on tapahtunut useita muutoksia (mm. kuntaliitokset ja maakuntakaavan valmistuminen), joiden vuoksi kehittämissuunnitelman päivittäminen on tullut ajankohtaiseksi. Ulkoisia muutoksia on tapahtunut mm. vesihuoltoon liittyvässä lainsäädännössä (erit. ns. hajajätevesiasetus). Suunnittelualue käsittää 10 kuntaa: Lappeenrannan kaupunki, Imatran kaupunki, Suomenniemen kunta, Savitaipaleen kunta, Luumäen kunta, Lemin kunta, Taipalsaaren kunta, Ruokolahden kunta, Rautjärven kunta ja Parikkalan kunta. Alueen väkiluku on noin as. Tulevaisuudessa alueen asukasmäärän on ennustettu hieman laskevan. Kehittämissuunnitelma koostuu kolmesta erillisestä raportista: Raportti 1: Vesihuollon nykytila ja ennusteet Raportti 2: Tekninen suunnitelma ja toteutusohjelma Raportti 3: Maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Tässä osaraportissa nro 1 kuvataan suunnittelualueen vesihuollon nykytila ja ennusteet, kehittämistarpeet sekä hankkeen ohjausryhmän määrittämät maakunnan vesihuollon kehittämisen strategiset tavoitteet.

4 4/4 2 SUUNNITTELUALUEEN JA SEN VESIHUOLLON NYKYTILA 2.1 Aluerakenne ja väestö Etelä-Karjala on Suomen kaakkoisin rajamaakunta Saimaan ja valtion rajan välissä. Etelä-Karjala on lähin EU-alue suhteessa Venäjän markkinoihin. Maakunnalla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa 185 km. Etelä-Karjalan maakunta muodostuu kahdesta seutukunnasta ja 10 kunnasta (kuva 2.1): Imatran seutukunta: Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti ja Parikkala Lappeenrannan seutukunta: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari Etelä-Karjalan kokonaispinta-ala on km 2, josta vesistöjen osuus on 22 %. Maakunnan vesistörikkain kunta on Taipalsaari, jossa vesistöjen pinta-ala on lähes 50 % alueen kokonaispinta-alasta. Etelä-Karjalan maakunnassa on toteutettu useita kuntaliitoksia: Lappee ja Lauritsala liittyivät Lappeenrantaan v. 1967, Simpele liitettiin Rautjärveen v. 1973, Nuijamaa liitettiin Lappeenrantaan v. 1989, Saari, Parikkala ja Uukuniemi yhdistyivät v muodostaen uuden Parikkalan kunnan, Joutseno liitettiin Lappeenrantaan v ja Ylämaa v Kuva 2.1 Etelä-Karjalan maakunnan muodostavat kunnat. 1 1 Etelä-Karjalan liitto,

5 Etelä-Karjalan maakunnan asukasluku on Yli 50 % väestöstä asuu Lappeenrannassa (71 867), joka on Etelä-Karjalan maakuntakeskus (kuva 2.2). Pienimmät kunnat ovat Suomenniemi, Lemi, Savitaipale ja Rautjärvi. Alueen suurin väestötiheys on Imatralla (183,8 as/km 2 ) ja pienin Suomenniemellä (2,81 as/km 2 ) keskiarvon ollessa 30,6 as/km 2. 5/5 Väkiluku [as] Imatra Parikkala Ruokolahti Luumäki Taipalsaari Rautjärvi Savitaipale Lemi 796 Lappeenranta Suomenniemi Väestötiheys [as/km 2 ] Väestö Väestötiheys [as/km2] Kuva 2.2 Etelä-Karjalan kuntien asukasmäärät ja väestötiheys Elinkeinorakenne Kuvassa 2.3 on esitetty Etelä-Karjalan maakunnan elinkeinorakenne v Maakunnan elinkeinorakenne on muuttunut yhä palveluvaltaisemmaksi. Suurin työllistävä toimiala on henkilökohtaiset ja yhteiskunnalliset palvelut, jonka osuus työpaikoista on 31,5 %. Rakentaminen; 7.9 % Liikenne; 8.0 % Liike-elämän palvelut; 10.9 % Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoim.; 15.4 % TYÖPAIKAT Maa-, metsä- ja kalatalous; 1.7 % Henk.koht. ja yhteiskunn. palvelut; 31.5 % Teollisuus; 24.5 % TOIMIPAIKAT Maa-, metsä- ja kalatalous; 2.8 % Rakentaminen; 11.5 % Liikenne; 10.0 % Liike-elämän palvelut; 16.3 % Henk.koht. ja yhteiskunn. palvelut; 25.4 % Kauppa sekä majoitusja ravitsemistoim.; 23.3 % Teollisuus; 10.5 % Kuva 2.3 Etelä-Karjalan maakunnan elinkeinorakenne v Etelä-Karjalan liitto, Toimipaikkarekisterin yhteenveto 2007 päivityksestä. Saatavilla: viitattu

6 Kaikkiaan palvelutyöpaikkoja on lähes 66 % työpaikoista. Teollisuuden osuus on 24,5 %. Em. Etelä-Karjalan liiton julkaisun päivitysajankohtana Etelä-Karjalassa oli työpaikkaa, joissa oli yhteensä työntekijää. Elinkeinorakenteen uudistamisessa merkittävimmän mahdollisuuden lyhyemmän aikavälin työpaikka- ja tuotantotavoitteille tarjoaa matkailualan kehitys. Venäläisten ostosmatkailu on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Maakunnassa kävi v yli 1,1 miljoonaa venäläismatkailijaa 1. Koko Suomessa käyneiden venäläismatkailijoiden määrä kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2011 lähes 30 % Maankäyttö ja kaavoitus Etelä-Karjalan maakuntakaava on vahvistettu (ympäristöministeriön vahvistuspäätös). Kaavassa osoitetaan maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet seuraavan vuoden ajalle. Maakuntakaava korvaa Etelä-Karjalan vuonna 2001 vahvistetun seutukaavan. Maakuntakaavassa osoitetaan virkistystä, matkailua ja vesiliikennettä palvelevat alueet, reitit ja väylät sekä uudet ja kehitettävät tie- ja ratayhteydet. Maakuntakaava tukee Lappeenrannan ja Imatran välisen alueen roolia Etelä-Karjalan aluerakenteessa keskittämällä sinne aluevarauksia asutusta, elinkeinoelämää, palveluja, matkailua ja virkistystä varten. Venäjältä Etelä-Karjalaan suuntautuvan kysynnän merkitys sekä lisääntyvän rajaliikenteen ja logistiikan tarpeet on huomioitu osoittamalla kaavassa uusia ja kehitettäviä liikenneyhteyksiä sekä työpaikka-, matkailu- ja palvelualueita. 3 Maakuntakaavassa taajamatoimintojen laajenemisalueita on Lappeenrannan länsiosassa Ruoholammen länsi- ja pohjoispuolella sekä 6-tien ja rautatien välisellä alueella (kuva 2.4). Eteläosassa laajenemisalueita on 6-tien ja maakaasulinjan välisellä alueella. Lisäksi taajamatoimintojen laajenemisalueita on Lappeenrannan Korvenkylässä Imatran vastaisen rajan tuntumassa. Asumisen laajenemissuuntia maakuntakaavassa on osoitettu Lemin kuntataajamasta itään päin sekä Parikkalan kirkonkylältä länteen päin. Rakennetta tiivistäviä ja uusia asuntovaltaisia alueita on osoitettu Lemille Iitiäntien varteen ja Lappeenrannan Muukonsaareen. Maakuntakaavassa on osoitettu uusia tuotantotoiminnan ja palveluiden alueita Parikkalan Kolmikantaan, Imatran Korvenkantaan sekä Lappeenrantaan Pajarila Mustola alueelle, Nuijamaalle ja Muukonkangas Joutsenonkangas alueelle (kuva 2.5). Kaavaan on merkitty uusia keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvia vähittäiskaupan suuryksiköitä Lappeenrantaan Mälkiälle ja Imatralle Korvenkantaan. Lisäksi Savitaipaleen ABC-aseman ympäristöön, Luumäen Rantsilanmäelle sekä Rautjärven Änkilänmäelle on sijoitettu vähittäiskaupan suuryksiköitä, joilla on seudullista merkitystä. Imatran, Nuijamaan, Vainikkalan ja Parikkalan rajanylityspaikat on merkitty rajapalveluiden kohdealueiksi. Maakuntakaavassa on osoitettu tärkeimmät matkailukokonaisuudet matkailualueina, matkailukohteina sekä matkailun kehittämisen kohteina. Matkailualueita ovat mm. Ukonniemi Rauha - Tiuru ja Huhtiniemen alue. Matkailun kehittämisen kohdealueita ovat mm. Saimaan triangelin alue, Lappeenrannan linnoituksen sataman - Myllysaaren 6/6 1 viitattu Etelä-Karjalan Liitto, suullinen tiedonanto, Ympäristöministeriön tiedote, julkaistu , saatavilla: viitattu

7 alue, Tuosan - Marjolan alue sekä Freelandian - Rantalinnan vyöhyke. Matkailun kehittämisen kohteita ovat mm. pienialaiset seudulliset ja maakunnallisesti merkittävät matkailukohteet. 1 7/7 Kuva 2.4 Maakuntakaavassa esitetty aluerakenne ja keskusverkosto 2. Kuva 2.5 Maakuntakaavassa esitetyt elinkeinon, kaupan ja palveluiden laajenemisalueet 3. 1 Etelä-Karjalan maakuntakaava, kaavaselostus, s Etelä-Karjalan maakuntakaava, kaavaselostus, s Etelä-Karjalan maakuntakaava, kaavaselostus, s. 75

8 Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta kaavasta joitakin alueita 1 : - Pien-Saimaan saariin sekä Lappeenrannan Haukilahteen ja Ilottulaan osoitettuja Armerkinnällä varustettuja alueita - Lappeenrannan keskustatoimintojen aluevaraus VT6:n eteläpuoliselta osalta - Tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita - Vähittäiskaupan suuryksikköalueet Lappeenrannan Lavolassa ja Selkäharjulla sekä Parikkalan Koirniemessä Yleiskaavoja on laadittu kaikkiin maakunnan kuntiin, mutta koko kunnan kattava yleiskaava on ainoastaan Imatran kaupungilla. Saimaan ja muiden alueen vesistöjen alueille on laadittu useita rantayleiskaavoja ja ranta-asemakaavoja. 2.4 Vesihuollon nykytila Maakunnan vesivarat ja veden hankinta Pohjavedet Etelä-Karjalan maakunta sijaitsee Salpausselkien alueella (kuva 2.6). Salpausselät ovat jääkauden päätösvaiheessa syntyneitä reunamuodostumia. Kaakkois-Suomen pohjavesivarat kuuluvat Salpausselkävyöhykkeen reunalla sijaitseviin runsaisiin ja luontaiselta tilaltaan hyvälaatuisiin pohjavesiesiintymiin. Luokiteltuja pohjavesialueita Etelä-Karjalassa on kaikkiaan 188 kpl, joista luokkaan I kuuluu 71 kpl, luokkaan II 88 kpl ja luokkaan III 29 kpl (liite 1). Arvio niillä muodostuvan pohjaveden määrästä on m 3 /d. 2 Rautjärvellä on lisäksi ns. Laikon lähde. 8/8 Kuva 2.6 Salpausselkien sijainti. 3 1 Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Karjalan maakuntakaavan, Ympäristöministeriön tiedote , saatavilla viitattu Ympäristöhallinnon tietojärjestelmä Hertta, haettu haettu

9 Pintavedet Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Syksyllä 2011 Taipalsaaren Pönniälänkankaalta (Salpausselkä II) tehtyjen tutkimusten perusteella on arvioitu, että sieltä olisi otettavissa pohjavettä noin m 3 /d, mikä vastaa n. 95 % Lappeenrannan Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen v tuotetusta vesimäärästä. Alueen veden saatavuuden ja laadun selvityksiä jatketaan v aikana. Lisäksi hankkeesta laaditaan yleissuunnitelma. Alueen vettä voitaisiin mahdollisesti johtaa Lappeenrannan Ilottulaan. 1 Pohjaveden laadussa ei alueella ole suuria puutteita. Paikoitellen fluori- ja kloridipitoisuudet (Luumäen Taavetin ja Jurvalan ottamot) sekä rautapitoisuudet (Lemin Vuolteen ottamo) ovat koholla. Lisäksi joillakin pohjavedenottamoilla tarvitaan desinfiointia veden mikrobiologisen laadun parantamiseksi (mm. Suomenniemen Koiralahden ottamo). Paikallisesti mm. maatalous on saastuttanut pohjavesiä. Etelä-Karjalan maakunta sijoittuu Vuoksen ja Kymijoen vesistöalueille. Vuoksen vesistön pääjärvi on Saimaa, jonka laskujoki Vuoksi virtaa Laatokkaan, mistä Saimaan vedet laskevat edelleen Nevajokea pitkin Suomenlahteen. Saimaa on Suomen suurin järvi. Vuoksen laskujoen pituus on 150 km, josta Suomen puolella on 13 km. Vuoksen valuma-alueen pinta-ala on km 2. Kymijoen vesistön laskujoki Kymijoki virtaa samoin Suomenlahteen. Etelä-Karjalan maakunnassa on järveä ja sisävesien osuus maakunnan kokonaispinta-alasta on 29 %. Maakunnan suurimmat järvet ovat Immalanjärvi, Läntinen Pien-Saimaa ja Kivijärvi. Läntisen Pien-Saimaan vettä käytetään raakaveden lähteenä Lappeenrannan Energian Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksella. Läntinen Pien-Saimaa on eteläisen Saimaan matala ja rikkonainen eriytynyt vesialue. Se sijaitsee Lappeenrannan kaupungin ja Taipalsaaren, Savitaipaleen sekä Lemin kuntien alueella. Läntisen Pien-Saimaan valuma-alue on 260 km 2 ja vesialueen pinta-ala on 120 km 2. Vesistön keskisyvyys on 4,7 m. Läntinen Pien-Saimaa on merkittävä vesistö alueen vedenhankinnalle ja virkistyskäytölle. Pien-Saimaan veden laatu vaihtelee hyvän, tyydyttävän ja välttävän välillä (alueesta riippuen) Suomen Ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan 2. Järven tila on heikentynyt merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana. Muutosta ovat ilmentäneet mm. toistuvat laajat leväkukinnat ja alusveden happiongelmat. Järven merkittävimmät kuormittajat ovat maa- ja metsätalous, hajaasutus, taajaman hulevedet, laskeuma sekä turvetuotanto. 3 Lähes vuosittain toistuvat sinileväkukinnat ovat riski veden hankinnalle. Imatran Veden käyttämän Immalanjärven veden laadussa on 1990-luvun loppupuolen jälkeen tapahtunut heikkenemistä, mistä kertovat mm. kohonneet sameusarvot, väriluku ja humuspitoisuus. Syvänteiden alusveden happipitoisuudet ovat selvästi alentuneita, mikä on aiheuttanut fosfori- ja rautayhdisteiden vapautumista pohjasedimentistä eli ns. järven sisäistä ravinnekuormitusta. Järven laatuluokitus on kuitenkin vaihdellut hyvän ja erinomaisen välillä. Laitilanlahden pohjukan vedenlaatu vaihtelee paljon Suurisuonojan valunnan mukaan. Pohjukan veden fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet rehevälle 9/9 1 Kokousmuistio: Pönniälänkankaan pohjavesitutkimukset, , Lappeenrannan Energia Oy 2 Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, saatavilla viitattu Maaseutu.fi, saatavilla viitattu

10 10/10 järvelle ominaisia ja veden sameus, väriluku, humus- ja typpipitoisuudet ovat viime vuosina lievästi nousseet. 1 Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamon purkuvesistönä toimivien Rakkolanjoen ja Haapajärven vesien laadun ongelmana on ylirehevöityminen. Haapajärvi on matala ja ruohikkoinen järvi, joka luokitellaan rehevyydeltään hypereutrofiseksi. Järvi on avovesikautena hyvin samea ja tummavetinen. Haapajärven veden laatu vaihtelee paljon eri vuodenaikoina. Sinileväesiintymät ovat vedessä yleisiä. Sekä Rakkolanjoen virtaamavaihtelut että Haapajärven pinnankorkeuden vaihtelut ovat suuria. 2 Kuolimojärvi on Savitaipaleen ja Suomenniemen kuntien alueella oleva järvi ja maakunnan keskeinen vesistö (pinta-ala 70 km 2 ), joka rajoittuu etelässä II Salpausselkään. Kuolimo laskee Saimaaseen. Kuolimo on Natura verkoston kohde, jonka tärkein suojeluperuste on luontodirektiivin luontotyyppi karut kirkasvetiset järvet. Kuolimon alueella on kuntien väkilukuun suhteutettuna paljon vapaa-ajan asuntoja ja järveä pidetään yhtenä Suomen puhtaimmista. Kuolimossa on alhainen ravinnepitoisuus ja perustuotanto. Pohjaeläimistö on kuitenkin rikas ja järven kalasto erittäin arvokas. 3,4 Järveä kuormittavat Suomenniemen ja Savitaipaleen kuntien jätevedenpuhdistamoiden asumajätevedet sekä vähäisessä määrin hajakuormitus. Vedenlaadussa kuormitus ei kuitenkaan näy. Sen sijaan Kuolimon pohjakerrostumissa on merkkejä kuormituksen aiheuttamista muutoksista. Viime vuosien sinileväkukinnat kertovat kuormituksen vaikutuksista. 5 Kuolimojärvi on erikoissuojelukohde Vedenhankinta Etelä-Karjalan alueen kuntien raakaveden lähteenä toimii Imatran ja Lappeenrannan kaupunkeja lukuun ottamatta yksinomaan pohjavesi. Imatralla pohjaveden osuus v oli 84 % ja pintaveden 16 %. Lappeenrannassa pohjaveden osuus oli vastaavasti 37 % ja tekopohjaveden osuus 63 %. Kuvaan 2.7 on merkitty suunnittelualueen kuntien vesihuoltolaitosten pinta- ja pohjavedenottamot sekä pohjavesialueet. Taulukossa 2.1 on esitetty kuntien vedenottamot ja niitä koskevat tekniset tiedot. Useimmilla ottamoilla lupa sallisi nykyistä suuremman veden oton. Käytännössä lupamäärään perusteella ei voida määrittää todellista vedensaantimahdollisuutta, koska käytäntö on monesti osoittanut, että vettä ei voida ottaa luvan sallimaa määrää veden laadun heikentymättä. Lappeenrannassa sijaitseva Ahvenlammen vedenottamo on varavedenottamo, jonka pitkäaikainen käyttö ei ole mahdollista johtuen Ahvenlammen vedenpinnan laskusta. Vettä voidaan käyttää erityistilanteissa. Huuhtelun takia ottamolta pumpataan jatkuvasti pieni määrä vettä verkostoon. 1 Immalanjärven tilan muutoksia , Imatran seudun ympäristölautakunta, kokouspöytäkirja , saatavilla viitattu Rakkolanjoen ja Haapajärven fysikaalis-kemiallisen tarkkailun yhteenveto vuodelta 2010, Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy, Kuolimo, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, saatavilla viitattu Kuolimo, viitattu Vesi, saatavilla viitattu

11 11/11 Kuva 2.7 Vedenottamot ja pohjavesialueet.

12 Taulukko 2.1 Suunnittelualueen vedenottamot. Imatran ja Lappeenrannan yhteisten ottamoiden lupamäärät on merkitty Lappeenrannan kohdalle. Ottamo / Laitos IMATRA Raakavesilähde Vesioikeuden lupa Qmit [m 3 /d] [m 3 /d] [m 3 /d] Otto keskimäärin Käsittelyprosessi Hiekkoinlahti Vesioronkangas Immalan vesilaitos Immala Immalanjärvi desinfiointi, Myllypuro Ukonhauta (LPR) Alkalointi, desinfiointi Korvenkanta (Korvenkylä) (LPR) 30 Desinfiointi Lampsiinlampi Lampsiinlampi 20 ph:n säätö (Ruokolahti) Pyhälampi Vesioronkangas 26 Pohjavesi yht Pohjavesi ja pintavesi yht LAPPEENRANTA Huhtiniemi (tekopohjavesilaitos) Läntinen Pien- Saimaa Kalkki Ilottula Pohjavesi Kalkki Myllypuro Pohjavesi Kalkkikivirouhe Korvenkanta (Korvenkylä) Pohjavesi Ei käsittelyä Peräsuonniitty Pohjavesi Kalkkikivirouhe Nuijamaa Pohjavesi Sooda Ylämaa Pohjavesi Sooda Honkala Pohjavesi Soodavalmius Ahvenlampi (vara) Pohjavesi Soodavalmius Vainikkalan Vesi Oy Pohjavesi 10 Kalkkikivirouhe Tiurun sairaala Pohjavesi Ei käsittelyä Pohjavesi yht Pohjavesi ja tekopohjavesi yht LEMI Kuukanniemi* Pohjavesi Sooda Vuolle* Pohjavesi Sooda LUUM ÄKI Taavetti Pohjavesi Sooda Keijaskangas Pohjavesi Kalkkikivirouhe Jurvala Pohjavesi Käänteisosmoosi PARIKKALA Heralammen vedenottamo Pohjavesi Alkalointi Kirjavalansalon varavedenottamo Pohjavesi Alkalointi Likolammen varavedenottamo Pohjavesi Alkalointi RAUTJÄRVI Simpele, 2 kaivoa Pohjavesi Sooda Asemanseutu Pohjavesi Sooda Laikko (varavedenottamo) Pohjavesi Sooda, UV-des. Lapinkaivonnotko (varavedenottamo, Parikkala) Pohjavesi RUOKOLAHTI Lampsiin vedenottamo Pohjavesi ph säätö lipeällä Oritlammen vedenottamo ph säätö lipeällä SAVITAIPALE Ojasti Pohjavesi Alkalointi Ukonkuoppa Pohjavesi Alkalointi Mustalampi Pohjavesi Alkalointi SUOMENNIEMI Kirkonkylän vedenottamo Pohjavesi Koiralahden vedenottamo Pohjavesi TAIPALSAARI Käänteisosmoosi ja lipeäsyöttö Klooraus, ph:n nosto Saimaanharjun ottamo Pohjavesi Kalkkikivisuodatus YHTEENSÄ pohjavesi YHTEENSÄ pohja- ja pintavesi * Lupamäärän sijaan kokonaisantoisuus. 12/12

13 13/ Jäteveden käsittely Jätevedenpuhdistamot Etelä-Karjalan alueella on toiminnassa 13 kunnallista jätevedenpuhdistamoa (taulukko 2.2, kuva 2.8). Näistä suurimmat ovat Lappeenrannassa sijaitseva Toikansuon puhdistamo (käsitelty jätevesimäärä v yht m 3 /d) ja Imatralla sijaitseva Meltolan puhdistamo (käsitelty jätevesimäärä v yht m 3 /d). Imatran Meltolan puhdistamolle johdetaan kaupungin omien jätevesien lisäksi Ruokolahden ja osa Lappeenrannan kaupungin jätevesistä. Lappeenrannan Toikansuon puhdistamolle johdetaan Lemin ja Taipalsaaren kuntien jätevedet. Toikansuon ja Meltolan puhdistamoilla käsitelty jätevesimäärä oli v noin 87 % kaikilla alueen puhdistamoilla käsitellystä jäteveden määrästä. Suurin osa puhdistamoista on siten hyvin pieniä. Lisäksi alueella on teollisuudella omia jätevedenpuhdistamoita (mm. UPM:n Kaukaan tehtaat, Oy Metsä Fibre Ab:n Joutseno Pulp, Metsä Serla Oy:n Simpeleen tehtaat) Lappeenrannassa toimii lisäksi kiinteistöyhtiö Royal House Oy:n omistuksessa oleva Konnunsuon vankilan puhdistamo, joka käsittelee nykytilassa n. 130 asukkaan jätevedet. Taulukossa 2.3 on esitetty puhdistamoiden lupaehdot. Kuva 2.8 Suunnittelualueen jätevedenpuhdistamot.

14 14/14 Taulukko 2.2 Suunnittelualueen jätevedenpuhdistamot. Taulukosta puuttuu Lappeenrannan Konnunsuon puhdistamo, jonka toiminnan volyymi on hyvin pieni ja tuleva toiminta epävarmaa. Kunta Jätevedenpuhdistamo Tuleva BODkuorma Tuleva P- kuorma Tuleva N- kuorma Lähtevä P- kuorma Lähtevä N- kuorma Qmit Käsitelty jätevesi Käsitelty jätevesi BODreduktio P- reduktio N- reduktio Luvan voimassaolo Käsittelyprosessi [m 3 /d] [m 3 /d] [m 3 /v] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [%] [%] [%] [m 3 /v] [m 3 /v] Sakokaivolietteen määrä Puhdistamolietteen määrä Lähtevä BODkuorma Imatra Meltola Rinnakkaissaostus Lappeenranta Toikansuo Nuijamaa Esisaostus + biologinen aktiiviliete + jälkisaostus Biologinen rinnakkaissaostus 515 Oravaharju Biologis-kemiallinen Biol-kem Ylämaa rinnakkaissaostus Vainikkala Pitkäilmastus Lammikkopuhdistamo Muukko Lemi 1) Luumäki Taavetti Biol-kem 3-linjainen rinnakkaissaostus Parikkala Särkisalmi Rautjärvi Vihviläsuo Rinnakkaissaostus Ruokolahti 2) Savitaipale Peijonsuo avl Suomenniemi Tyrynniitty Taipalsaari 1) Yht Lemin ja Taipalsaaren kuntien jätevedet johdetaan Lappeenrannan Toikansuon puhdistamolle. 2 Ruokolahden kunnan jätevedet johdetaan Imatran Meltolan puhdistamolle.

15 15/15 Taulukko 2.3 Jätevedenpuhdistamoiden lupaehdot. Imatra, Meltola BOD 7 -ATU Kok. P COD Cr Kiintoaine mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % Lupaehdot tai 90 Jakso Joutseno, Oravaharju Lupaehdot tai 90 Jakso Konnunsuon vankila Lupaehdot tai 90 Jakso Lappeenranta, Toikansuo Lupaehdot Jakso Luumäki, Taavetti Lupaehdot Jakso Parikkala Lupaehdot Jakso Rautjärvi, Vihvilänsuo Lupaehdot Jakso Savitaipale, Peijonsuo Lupaehdot Jakso Suomenniemi Lupaehdot Jakso Ylämaa Lupaehdot Jakso 1/4 a 1/4 a 1/4 a 1/4 a 1/4 a 1/2 a 1/2 a * 1/1 a 1/1 a 1/2 a 1/2 a enintään 0,8 mg/l ja fosforin puhdistusteho vähintään 92 %. 1/4 a 1/2 a 1/2 a 1/2 a 1/2 a * 1/4 a 1/4 a 1/4 a 1/4 a 1/4 a 1/4 a *Lisäksi vuosikeskiarvona laskettuna vesistöön johdettavan jäteveden fosforipitoisuus saa olla Lietteiden käsittely 1/2 a 1/2 a 1/2 a 1/2 a 1/2 a 1/2 a 1/2 a 1/2 a Suurin osa maakunnan alueella muodostuvista puhdistamolietteistä (ml. Imatran Meltolan ja Lappeenrannan Toikansuon puhdistamoiden lietteet) kuljetetaan Lappeenrannassa sijaitsevalle Kekkilä Oy:n kompostointilaitokselle. Suomenniemen kunnan Tyrynniityn puhdistamon ylijäämäliete toimitetaan Mikkelin jätevedenpuhdistamolle. Rautjärven Vihviläsuon puhdistamolla suotonauhapuristimella kuivattu liete kompostoidaan jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennetussa kompostointilaitoksessa ja jälkikypsytetään asfaltoidulla kompostikentällä. Sidosaineena kompostoinnissa käytetään kutterinpurua. Kompostia syntyy vuodessa noin m 3 ja se kuljetetaan M-realin lämpölaitokselle poltettavaksi. Luumäen Taavetin jätevedenpuhdistamolla käsitellään puhdistamolla syntyvä liete. Liete kuivataan ja kompostoidaan puhdistamon yhteydessä olevalla kompostointikentällä. Taulukossa 2.2 mainittu sakokaivolietemäärä sisältyy todennäköisesti puhdistamolietteen määrään ja on syntynyt haja-asutusalueilta tyhjennetyistä sako- ja umpikaivoista. Näin ollen alueella syntyvä lietemäärä on suuruusluokaltaan m 3 /vuosi.

16 16/ Vesihuoltoverkostot Etelä-Karjalan kuntien vesihuoltolaitosten vesihuoltoverkostojen pituudet on esitetty taulukossa 2.4. Vesijohtoverkoston kokonaispituus on km, jätevesiviemäriverkoston km ja hulevesiviemäriverkoston 338 km. Verkostoista 70 % sijaitsee Imatralla ja Lappeenrannassa. Taulukko 2.4 Vesihuoltoverkostojen pituudet v KUNTA Vesijohto Jätevesiviemäri Hulevesiviemäri [km] [km] [km] IMATRA LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI SAVITAIPALE SUOMENNIEMI TAIPALSAARI YHT Kuvassa 2.9 on esitetty maakunnan kuntien vesihuoltolaitosten vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen liittymisasteet. Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien vesijohtoverkoston ja jätevesiviemäriverkoston liittymisasteet ovat huomattavasti muuta aluetta suuremmat. Maakunnan koko väestöstä kunnalliseen vesijohtoverkostoon oli v liittynyt 85 % asukkaista, mikä vastaa henkilöä. Kunnalliseen jätevesiviemäriin oli puolestaan liittynyt 84 % asukkaista, mikä vastaa henkilöä. Kuva 2.9 Vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston liittymisasteet v

17 17/17 Kuvissa 2.10 ja 2.11 on esitetty maakunnan kuntarajat ylittävät vesijohto- ja jätevesiviemäriyhteydet. Vedenjakelun osalta ilman yhteyksiä naapurikuntiin ovat Luumäki, Savitaipale ja Suomenniemi. Kuva 2.10 Kuntarajat ylittävät vesijohtoyhteydet. Kuva 2.11 Kuntarajat ylittävät jätevesiviemäriyhteydet.

18 18/18 Verkostosaneerauksia on kunnissa tehty vuosina vaihtelevasti. Keskimäärin verkostoa on ko. ajanjaksolla saneerattu 0,45 %/v (noin 11,8 km/v), mikä on huomattavasti yleistä suositusta (2 %/v noin 53 km/v) vähemmän. Yleinen suositus perustuu oletukseen putkien 50 vuoden teknistaloudellisesta pitoajasta Vesi- ja jätevesimäärät Taulukossa 2.5 on esitetty suunnittelualueen vesivolyymejä koskevat tiedot vuodelta Laskuttamattoman veden ja jäteveden määrät ovat osittain arvioita johtuen useista ristiinlaskutuksista ja jäteveden yhteiskäsittelystä. Luvuista voidaan kuitenkin arvioida varsinkin laskuttamattoman jäteveden määrän olevan paikoin merkittävä Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella Etelä-Karjalassa vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostoon on liittynyt 85 % asukkaista ja jätevesiviemäriverkostoon 84 % asukkaista (v. 2010). Tarkastelujaksolla liittymisasteiden on ennustettu kasvavan tasolle 90 % ja 89 %, vastaavasti. Alle 50 % liittymisaste sekä vesi- että jätevesiviemäriverkostojen osalta on Lemillä, Rautjärvellä ja Suomenniemellä. Vesiosuuskunnilta laskutetun veden määrä oli maakunnassa v yhteensä ainoastaan 134 m 3 /d ja laskutetun jäteveden määrä 30 m 3 /d. Toiminta-alueiden ulkopuolella toimii useita vesiosuuskuntia. Lisäksi osa kiinteistöistä on kiinteistökohtaisten järjestelmien varassa. Kuntien vesihuoltolaitosten toiminta-alueet on esitetty liitteissä 2 ja 3.

19 19/19 Taulukko 2.5 Etelä-Karjalan kuntien vesivolyymit v [m 3 /d] Imatra Lappeenranta Lemi* Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Yht. Laskutettu vesi, oma kunta Laskutettu vesi, vesiosuuskunnat Laskutettu vesi, naapurikunnat Laskutettu vesi, suurkuluttajat Laskutettu vesi yht Oma veden hankinta Ostettu vesimäärä Verkostoon pumpattu vesimäärä Laskutettu jätevesi, oma kunta Laskutettu jätevesi, vesiosuuskunnat Laskutettu jätevesi, naapurikunnat Laskutettu jätevesi, suurkuluttajat Laskutettu jätevesi yht Itse käsitelty jätevesimäärä Jätevedenkäsittelyn ostopalvelu Käsitelty jätevesi yht Liittyjät, vesijohto [hlö] Veden ominaiskulutus [l/as/d] Laskuttamaton vesi 26 % 6 % 2 % 7 % 12 % 24 % 22 % 22 % 13 % 26 % 13 % Laskuttamaton jätevesi 55 % 30 % 33 % 30 % 64 % 66 % 0 % 16 % 19 % 8 % 41 % Veden ominaiskulutus = (Laskutettu vesi, oma kunta x 1000) / Liittyjät, vesijohto [l/as/d] Laskuttamaton vesi = (Verkostoon pumpattu vesimäärä Laskutettu vesi yht.) / Verkostoon pumpattu vesimäärä % *Lemin käsitellyn jäteveden määrä on arvioitu perustuen v vastaaviin tietoihin.

20 20/ Vesihuollon organisointi kunnissa Imatra Imatran kaupungin vesihuoltolaitos (Imatran Vesi) toimii kunnan taseyksikkönä osana teknistä toimea. Kaupungin asukasluku on as, vesijohtoverkoston liittymisaste 99 % ja jätevesiviemäriverkoston 97 %. Raakaveden lähteinä kaupungissa toimivat sekä pohjavesi (osuus 84 %) että Immalanjärven pintavesi (osuus 16 %). Pohjaveden osuutta raakaveden lähteenä on pyritty jatkuvasti lisäämään. Päävedenottamona toimii Hiekkoinlahden pohjavedenottamo. Muut vedenottamot ovat Lappeenrannan puolella sijaitsevat Myllypuron ja Korvenkylä pohjavedenottamot. Immalan vedenkäsittelylaitoksella Immalanjärven pintavettä sekoitetaan Hiekkoinlahden vedenottamolta pumpattavaan veteen ennen verkostoon johtamista. Veden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kaupungissa seuraavasti: Imatra Rautjärvi Imatra Ruokolahti (Huhtasenkylä) Imatra Lappeenranta (Joutseno) Ruokolahti Imatra (Saarlammen alue) Lappeenranta (Joutseno) Imatra Imatra Ruokolahti (varavesiyhteys) Imatran kaupungin jätevedet käsitellään Imatran, Lappeenrannan ja Ruokolahden yhteisellä vuonna 1981 valmistuneella Meltolan rinnakkaissaostuslaitoksella. Puhdistamon purkuvesistönä on Vuoksi. Meltolan puhdistamolla käsitellään jätevesien lisäksi sako- ja umpikaivolietteitä. Jätevesiliete sakeutetaan ja kuivataan lingolla. Kuivattu liete toimitetaan kompostoitavaksi Lappeenrannassa sijaitsevalle Kekkilä Oy:n kompostointilaitokselle. Valmista kompostia käytetään mullan valmistukseen, maanparannukseen ja maisemointiin. Jäteveden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kaupungissa seuraavasti: Rautjärvi Ruokolahti Imatra (Meltolan puhdistamo) Lappeenranta Imatra (Meltolan puhdistamo) Imatran kaupungissa on useita runsaasti vettä käyttäviä toimijoita, joista suurimpia ovat Imatran kylpylä, Stora Enso Oyj ja Ovako Bar Oy Ab. Suurista vedenkäyttäjistä Stora Enso Oyj ja Ovako Bar Oy Ab käsittelevät tuotantotoiminnassaan muodostuvat jätevetensä itse.

21 21/ Lappeenranta Lappeenrannan kaupungin vesihuoltolaitos toimii osana Lappeenrannan Energia konsernia. Lappeenrannan Energia -konserni muodostuu Lappeenrannan kaupungin kokonaan omistamasta Lappeenrannan Energia Oy:stä (emoyhtiö) sekä emoyhtiön kokonaan omistamista tytäryhtiöistä: Lappeenrannan Energiaverkot Oy, Lappeenrannan Verkonrakennus Oy ja Lappeenrannan Lämpövoima Oy. Vesihuoltoverkostot ovat Energiaverkot Oy:n omistuksessa ja laitokset Lämpövoima Oy:n omistuksessa. Kaupungin asukasluku on as, vesijohtoverkoston liittymisaste 93 % ja jätevesiviemäriverkoston 92 %. Suurin osa kaupungin vedestä tuotetaan Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksella (63 %). Tekopohjavesilaitoksen raakavesi otetaan Pien-Saimaan Sunisenselältä tai Nuottasaaren rantaimeytyskaivojen kautta. Pohjavesialueista keskeisimmät ovat Salpausselän pohjavesiesiintymät sekä Joutsenonkankaan, Ukonhaudan ja Tiuruniemen pohjavesialueet. Kaupungissa on 8 pohjavedenottamoa: Ilottula, Myllypuro, Korvenkylä, Peräsuoniitty, Nuijamaa, Ylämaa, Honkala ja Ahvenlampi (varalla). Läntisen Pien-Saimaan veden laatua heikentävät jokavuotiset sinileväkukinnat. Itäisen Pien-Saimaan vesiensuojelullinen haaste on puolestaan Kaukaan tehtaiden aiheuttama kuormitus. Lappeenrannan kaupungin vesihuoltoverkosto koostuu useammasta erillisestä verkostosta, joita ei toistaiseksi ole yhdistetty toisiinsa (Lappeenrannan keskustaajama, Joutseno, Korvenkylä, Ylämaa, Nuijamaa). Vain Ilottula-Puslamäki-verkosto on yhteydessä Kanta-Lappeenrannan verkostoon. Laajimmat verkostot ovat Lappeenrannan keskustaajaman ja Joutsenon verkostot. Keskustaajaman vedenjakelujärjestelmässä on yksi painepiiri, johon vesi pumpataan Huhtiniemen ja Ilottula Puslamäen vedenottamoilta. Joutsenon keskustaajaman vedenjakelujärjestelmässä on neljä painepiiriä. Veden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kaupungissa seuraavasti: Lappeenranta (Joutseno) Imatra Lappeenranta Taipalsaari (varavesiyhteys) Lappeenranta Lemi (varavesiyhteys) Imatra Lappeenranta Jätevesien käsittelyä varten Lappeenrannan kaupungissa on toiminnassa kaksi keskuspuhdistamoa: Toikansuo ja Oravanharju (Joutsenossa). Lisäksi kaupungissa on 4 pienempää puhdistamoa: Nuijamaa, Ylämaa, Vainikkala ja Muukko. Muukon lammikkopuhdistamo tulee todennäköisesti jäämään pois käytöstä. Nykytilassa sinne johdetaan kolmen teollisuuskiinteistön saniteettivedet. Nuijamaan puhdistamosta luopumista on esitetty kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (v. 2009). Lisäksi kaupungissa toimii teollisuuden erillisinä puhdistamoina UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaan puhdistamo ja Nordkalk Oyj:n tehtaan puhdistamo. Lisäksi Lappeenrannan kaupungissa toimii Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamo, joka on kiinteistöyhtiö Royal House Oy:n omistuksessa. Vankilan toiminnan loputtua

22 Lemi Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 22/22 vuoden 2011 lopulla, johdetaan puhdistamolle nykytilassa vain n. 130 asukkaan jätevedet. Vankilakiinteistön ja puhdistamon tulevaisuus on avoinna. Jätevesiviemäriverkosto koostuu niin ikään useammasta erillisestä verkostosta. Joutsenon korvenkylän viemäriverkosto on liittynyt Imatran viemäriverkostoon. Puhdistamoiden purkuvesistöt ovat: Toikansuo: Rakkolanjoki Haapajärvi Oravanharju: Ala-Saimaa Nuijamaa: Nuijamaanjärvi Ylämaa: Lahnajärvi ja Pukalus Muukko: läheinen oja Konnunsuo: Leppäsjoki Suokumaanjärvi Lappeenrannan Energian puhdistamolietteet kuljetetaan Lappeenrannassa sijaitsevalle Kekkilä Oy:n kompostointilaitokselle. Jäteveden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kaupungissa seuraavasti: Lappeenranta (Joutsenon Korvenkylä ja Rauha-Tiuru) Imatra Taipalsaari Lappeenranta Lemi Lappeenranta Merkittävimmät veden suurkuluttajat kaupungissa ovat Cloetta Fazer Suklaa Oy, Etelä- Karjalan Keskussairaala, UPM-Kymmene Oyj ja Stora Enso Woods products Oy Ltd. Lemin kunnan vesihuoltolaitos toimii osana kunnan teknistä toimea. Kunta tekee vesihuollossa paljon yhteistyötä Lappeenrannan Energia Oy:n kanssa. Kunnan asukasluku on as, vesijohtoverkoston liittymisaste 50 % ja jätevesiviemäriverkoston 43 %. Lemin kunnassa on kaksi pohjavedenottamoa: Kuukanniemi ja Vuolle. Veden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kunnassa seuraavasti: Lappeenranta Lemi (varavesiyhteys) Kunnan jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle. Jäteveden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu siten kaupungissa seuraavasti: Lemi Lappeenranta

23 23/ Luumäki Parikkala Luumäen kunnan vesihuoltolaitos toimii osana kunnan teknistä toimea. Kunnan asukasluku on as, vesijohtoverkoston liittymisaste 75 % ja jätevesiviemäriverkoston 74 %. Luumäen kunnan vesilaitoksen toiminta-alueella on kaksi vesijohtoverkostoa: Taavetin ja Jurvalan taajamissa. Toiminta-alueeseen kuuluvan Uron alueen vedenjakelu hoidetaan Taavetin vesilaitokselta. Luumäen kunnan talousveden lähteenä toimii yksinomaan pohjavesi. Päävedenottamona on Taavetin ottamo. Lisäksi vettä otetaan Jurvalan ja Keijaskankaan ottamoilta. Runsaasti vettä käyttäviä teollisuuslaitoksia kunnassa on kaksi: Huber Finland Oy ja Lindström Oy. Huber Finland Oy:tä varten on rakennettu oma erillinen kaivo ja putkilinja veden toimittamista varten. Kunnalla ei ole kuntarajat ylittävää veden johtamista. Luumäen kunnan jätevedet puhdistetaan kunnan omalla Taavetin puhdistamolla. Jätevedenpuhdistamolla käsitellään Taavetin taajaman sekä Jurvalan ja Uron viemäröidyt jätevedet. Käsitelty vesi johdetaan Kirkkojoen kautta Urpalanjokeen. Kunnassa ei ole kuntarajat ylittävää jäteveden johtamista. Parikkalan kunnan vesihuoltolaitos toimii osana kunnan teknistä toimea. Parikkalan kunnan asukasluku on as, vesijohtoverkoston liittymisaste 55 % ja jätevesiviemäriverkoston 52 %. Parikkalan kunnan raakaveden lähteenä toimii yksinomaan pohjavesi. Kunnan vesihuoltolaitoksen vesi- ja jätevesiviemäriverkostoon kuuluu kolme verkostoaluetta: Parikkalan, Särkisalmen ja Saaren taajamat. Uukuniemen verkosto on liitetty Kesälahden kunnan vesihuollon piiriin. Kokonaan tai osittain kunnan alueella sijaitsevia pohjavesialueita on 25 kpl. Kunnan päävedenottamo sijaitsee Heralammella Särkisalmella. Kirjavansalon ja Likolammen vedenottamot toimivat varavedenottamoina. Likolammen ottamo tosin ei ole heikon toimintakuntonsa vuoksi käytännössä käytettävissä. Kirjavalansalon ottamolla turvataan poikkeustilanteissa lähinnä Saaren alueen vesihuoltoa. Veden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kunnassa seuraavasti: Parikkala (Uukuniemi) Kesälahti Rautjärvi (Simpele) Parikkala (vesiosuuskunta) Parikkalan kunnan jätevedet käsitellään omalla Särkisalmen jätevedenpuhdistamolla lukuun ottamatta Uukuniemen alueen jätevesiä, jotka johdetaan Kesälahden kunnan jätevedenpuhdistamolle. Särkisalmen puhdistamo on valmistunut vuonna 1978, sitä on laajennettu vuonna 1984 ja uusittu vuonna 1997 sekä täydennetty jälkiselkeytyksellä vuonna Puhdistamo on biologinen aktiivilietelaitos, jossa on jälkiselkeytyksenä hiekkasuodatus. Laitoksella käsitellään Parikkalan viemäriverkostoon johdetut, n asukkaan jätevedet, viemäriverkkoon johdetut muut jätevedet sekä sako- ja

24 Rautjärvi Ruokolahti Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 24/24 umpikaivolietteet. Keväästä 2009 lähtien puhdistamolle on johdettu myös entisen Saaren kunnan Akonpohjan alueen jätevedet. Puhdistetut jätevedet johdetaan Simpelejärveen. Jäteveden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kunnassa seuraavasti: Parikkala (Uukuniemi) Kesälahti Rautjärven kunnan vesihuoltolaitos toimii osana kunnan teknistä toimea. Rautjärven kunnan asukasluku on as, vesijohtoverkoston liittymisaste 33 % ja jätevesiviemäriverkoston 33 %. Rautjärven kunnassa on kaksi asemakaavoitettua taajamaaluetta: Asemanseutu ja Simpele. Rautjärven kunnan raakaveden lähteenä toimii yksinomaan pohjavesi. Päävedenottamoina toimivat Simpeleen ja Asemanseudun pohjavedenottamot. Simpeleen vedenottamolta on kaksisuuntainen yhteys Laikon vedenottamolle, joka toimii myös Simpeleen varavedenottamona. Lapinkaivonnotkon pohjavedenottamo sijaitsee Parikkalan kunnan puolella. Myös Lapinkaivonnotkon pohjavedenottamo toimii Simpeleen varavedenottamona. Suurimpia yksittäisiä vedenkuluttajia ja jätevedentuottajia kunnassa on M-Real Oyj:n Simpeleen tehdas. Veden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kunnassa seuraavasti: Rautjärvi (Simpele) Parikkala (vesiosuuskunta) Imatra Rautjärvi (aseman seutu) (varavesiyhteys) Ruokolahti Rautjärvi (varavesiyhteys) Kunnan jätevedet käsitellään osittain omalla Vihviläsuon jätevedenpuhdistamolla ja osittain Imatran Meltolan puhdistamolla. Vihviläsuon puhdistamolla syntyvä liete kompostoidaan puhdistamon yhteydessä toimivalla kompostointilaitoksella ja jälkikypsytetään asfaltoidulla kompostikentällä. Kompostoitu liete poltetaan M-real:n Simpeleen tehtaan voimalaitoksella. Vihviläsuon puhdistamon purkuvesistönä toimii Hiitolanjoki / Kokkolanjoki. Jäteveden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kunnassa seuraavasti: Rautjärvi Imatra Ruokolahden kunnan vesihuoltolaitos toimii osana kunnan teknistä toimea. Ruokolahden kunnan asukasluku on as, vesijohtoverkoston liittymisaste 53 % ja jätevesiviemäriverkoston 53 %. Ruokolahden kunnan raakaveden lähteenä toimii yksinomaan pohjavesi. Päävedenottamona toimii Lampsiinlammen pohjavedenottamo. Lisäksi kunnan alueella toimii Oritlammen pohjavedenottamo.

25 Savitaipale Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Veden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kunnassa seuraavasti: Ruokolahti Imatra (Saarlampi) Imatra Ruokolahti (Huhtasenkylä) (varavesiyhteys) Ruokolahti Rautjärvi (varavesiyhteys) 25/25 Ruokolahden kunnan jätevedet johdetaan Imatran Meltolan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Jäteveden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu siten kunnassa seuraavasti: Ruokolahti Imatra Savitaipaleen kunnan vesihuoltolaitos toimii osana kunnan teknistä toimea. Savitaipaleen kunnan asukasluku on as, vesijohtoverkoston liittymisaste 61 % ja jätevesiviemäriverkoston 60 %. Savitaipaleen kunnan raakaveden lähteenä toimii yksinomaan pohjavesi. Käytössä on kolme pohjavedenvedenottamoa: Mustalampi (Selkäkankaan pohjavesialue, päävedenottamo), Ojasti (Ojastin pohjavesialue) ja Ukonkuoppa (Ukonkuopan pohjavesialue). Kuntarajat ylittäviä vesijohtoyhteyksiä ei Savitaipaleella ole. Savitaipaleen kunnan jätevedet käsitellään kunnan omalla Peijonsuon jätevedenpuhdistamolla. Käsitellyt jätevedet johdetaan Siparinojan kautta Rajalampeen ja sieltä edelleen Rovastinojaa pitkin Kuolimon Pyhä-Paulan lahteen. Puhdistamolla syntyneet lietteet kuivataan suotonauhakuivaimella ja kuljetetaan Lappeenrannassa sijaitsevalle Kekkilä Oy:n kompostointilaitokselle. Kuntarajat ylittäviä viemäriverkostoyhteyksiä ei Savitaipaleella ole Suomenniemi Suomenniemen kunnan vesihuoltolaitos toimii osana kunnan teknistä toimea. Suomenniemen kunnan asukasluku on n. 800 as, vesijohtoverkoston liittymisaste 30 % ja jätevesiviemäriverkoston 30 %. Suomenniemen kunnan raakaveden lähteenä toimii yksinomaan pohjavesi. Vettä otetaan kahdelta pohjavedenottamolta: Kirkonkylä ja Koiralahti. Kuntarajat ylittäviä vesijohtoyhteyksiä ei Suomenniemellä ole. Suomenniemen kunnan jätevedet käsitellään kunnan omalla Tyrynniityn v valmistuneella jätevedenpuhdistamolla. Ylijäämäliete toimitetaan Mikkelin jätevedenpuhdistamolle. Käsitellyt jätevedet johdetaan Kuolimon järveen. Järven ympäristöllinen tila on hyvä. Järvi kuuluu kuitenkin ns. erityistä suojelua vaativiin vesialueisiin. Kuntarajat ylittäviä viemäriverkostoyhteyksiä ei Suomenniemellä ole.

26 26/ Taipalsaari Taipalsaaren kunnan vesihuoltolaitos toimii osana kunnan teknistä toimea. Taipalsaaren kunnan asukasluku on as, vesijohtoverkoston liittymisaste 60 % ja jätevesiviemäriverkoston 60 %. Taipalsaaren kunnan raakaveden lähteenä toimii yksinomaan pohjavesi. Vettä otetaan Saimaanharjun pohjavedenottamolta. Varavedenottamoita kunnalla ei ole mutta varavesiyhteys Lappeenrannan kaupungista turvaa osaltaan veden saantia mahdollisissa häiriötilanteissa. Veden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu kunnassa seuraavasti: Lappeenranta Taipalsaari (varavesiyhteys) Taipalsaaren kunnan jätevedet johdetaan Saimaanharjulla sijaitsevan tasausaltaan kautta Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Jäteveden johtamista yli kuntarajojen tapahtuu siten kunnassa seuraavasti: Taipalsaari Lappeenranta Erityistilanteisiin varautuminen Vesihuollon erityistilanteita aiheuttavat ympäristötekijät (luonnonilmiöt, ympäristöonnettomuudet), saatavuushäiriöt, vesihuoltojärjestelmän toimintahäiriöt ja mahdolliset muut uhkatekijät. Erityistilanteisiin varautumisen lähtökohtana on niiden ennalta ehkäisy sekä tilanteisiin ennalta varautuminen, jotta haittavaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Erityistilanteiden vaikutukset kohdistuvat veden riittävyyteen, talousveden laatuun, viemäröintiin (tulvat) ja jätevesien vaikutuksiin (ympäristövahingot). 1 Vesihuollon erityistilanteisiin varautuminen perustuu suunnittelualueen kunnissa paljolti kuntarajat ylittäviin yhdysvesiputkiin, valmiussuunnitelmiin ja kuntien laatimiin erilaisiin muihin ohjeistoihin (taulukko 2.6). 1 Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen, Vikman & Arosilta (toim.), Maa- ja metsätalousministeriö, 2006.

27 Taulukko 2.6 Vesihuollon erityistilanteisiin varautuminen. Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 27/27 Kunta Varautuminen IMATRA Valmiussuunnitelma (päivitetty v. 2010). Kuntarajat ylittäviä yhdysvesiputkia. LAPPEENRANTA Valmiussuunnitelma (päivitys tarjouskyselyssä). Päivystys. LEMI LUUMÄKI PARIKKALA RAUTJÄRVI Kuntarajat ylittäviä yhdysvesiputkia. Valmiussuunnitelma (päivitys tarjouskyselyssä). Varavesiyhteys Lappeenrantaan. Toimintaohjeet veden laadun heikentymisen varalta. Siirrettävä aggregaatti hankittu v Valmiussuunnitelman päivitys tekeillä. Kunnan valmiussuunnitelman mukaisesti. Yhdysvesiputki Rautjärveltä Parikkalaan. Vesihuoltolaitoksen kriisiohje. Puhtaan veden pumppaamoille on siirrettävä aggregaatti (jätevedenpuhdistamolla ei ole kiinteää varavoimaa). Varavesi Imatralta Asemanseudulle. Varavesi Laikosta ja Lapinkaivonnotkosta (Parikkala) Simpeleelle. RUOKOLAHTI Varautumissuunnitelma ja toimintaohje (päivitetty v. 2011). SAVITAIPALE Varavoimayksikkö hankittu v Varavoimalla voidaan käyttää Lampsiin vedenottamoa ja pumpata vettä vesitorniin, joka riittää noin 2 vrk. Jätevedet voidaan pumpata samalla varavoimalla Lauttapolun pumppaamolta Imatralle tai Saimaaseen. Vesijohdot yhdistetty Imatran kanssa. Valmiussuunnitelma. Päävedenottamo on lämpölaitoksen kanssa saman varavoimakoneen takana. Jäteveden pääpumppaamo on varavoiman takana. Ylivuotoa voi esiintyä vasta välipumppaamolla, joka on usean kilometrin päässä Kuolimojärvestä. Valvontatutkimusohjelma. SUOMENNIEMI Varavoimakone hankittu v TAIPALSAARI Vedenottamoiden kaivot on yhdistetty keskenään (toisen saastuessa voidaan käyttää toista). Yhdysvesijohto Lappeenrannasta Taipalsaarelle. Rinnakkaisvesijohtolinja kunnan sisällä välillä Saimaanharju - Kirkonkylä Veden riittävyys Vedenottamot Taulukossa 2.7 on tarkasteltu kunnittain veden riittävyyttä tilanteessa, jossa kunnan päävedenottamo on pois käytöstä. Päävedenottamo voi joutua pois käytöstä esim. vesilähteen saastumisen tai pitkäaikaisen korjaustyön vuoksi. Tarkastelu on tehty kunnittain huomioimatta kuntien sisäisiä verkostoyhteyksiä. Etenkin Lappeenrannassa on useampi erillinen verkosto, joiden välillä ei vettä voida johtaa (Lappeenrannan keskustaajama, Joutseno, Korvenkylä, Ylämaa, Nuijamaa). Vain Ilottula-Puslamäkiverkosto on yhteydessä Kanta-Lappeenrannan verkostoon. Imatralla puolestaan Myllypuron pumppaamo on ajoittain tilapäisesti Joutsenon Myllymäen laskettelukeskuksen käytössä, jolloin Imatran kaupunki ei saa pumppaamolta kaikkea tarvitsemaansa vesimäärää. Tarvittaessa korvaavaa vettä saadaan Ruokolahden puolelta. Veden tuotantoarvoina tarkastelussa on käytetty vedenottamoiden mitoitusvirtaamia. Imatran ja Lappeenrannan yhteisten vedenottamoiden mitoitusvesimäärät on jaettu kahden kunnan kesken. Vedenkulutus sisältää sekä laskutetun että laskuttamattoman vesimäärän. Vedenkulutuksessa on huomioitu oman kunnan asutus ja suurkuluttajat siten, että asutuksen laskutettuun vesimäärään on lisätty laskuttamattoman veden määrä (luvut taulukosta 2.5) kuitenkin niin, että pienimmäksi laskuttamattoman veden osuudeksi on oletettu 5 %. Taulukossa ei ole huomioitu vesiosuuskuntien

28 28/28 vedenkulutusta, joka oli v yhteensä 134 m 3 /d. Taulukossa esitetty arvio yhdysvesijohtojen kapasiteetista on teoreettinen perustuen putkikokoihin ja huomioi kaikki kuntarajat ylittävät putket riippumatta veden nykyisestä johtamissuunnasta. Taulukko 2.7 Veden riittävyys, kun päävesilähde on pois käytöstä. v [m 3 /d] Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Ruokolahti Veden tuotto ilman päävedenottamoa (Q mit ) Vedenkulutus Veden riittävyys (a) Yhdysvesijohtojen teoreettinen kapasiteetti Veden riittävyys (b) Rautjärvi Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Tarkastelun perusteella veden riittävyys on suurin ongelma Lappeenrannassa. Luumäelle, Parikkalaan, Savitaipaleelle eikä Suomenniemelle vettä saada johdettua muista kunnista (lukuun ottamatta Parikkalan kunnan eteläosassa olevaa vesiosuuskuntaa, jonne vettä johdetaan Rautjärveltä). Kunnan omien ottamoiden vesi riittää ko. häiriötilanteessa Imatralla, Lemillä, Luumäellä, Parikkalassa, Rautjärvellä, Savitaipaleella ja Suomenniemellä olettaen, että muihin kuntiin ei ko. tilanteessa vettä johdeta. Johtuen Lappeenrannan kaupungin verkostojen erillisyydestä, Huhtiniemen vedenottamon häiriötilanteessa kaupungin keskusta-alueen verkoston vedentarvetta ei saataisi tyydytettyä Ilottula-Puslamäen, Kourulan, Skinnarilan ja Heimosillan pohjavedenottamoilla, jotka takaavat vain % veden tarpeesta. Nuijamaan toiminta-alueen vesihuollon toimintavarmuutta heikentää se, että alueelle on vain yksi veden syöttösuunta. Joutsenon verkoston toimintavarmuus sen sijaan on hyvä alueella sijaitsevan varavedenottamon sekä kahden vedensyöttösuunnan johdosta. Samoin Korvenkylän verkoston toimintavarmuus on hyvä kahden veden syöttösuunnan ansiosta. 1 Taipalsaarella on vain yksi vedenottamo, joten ko. häiriötilanteessa koko vesimäärä tulee saada Lappeenrannasta, josta on kuntaan yhdysvesijohto. Vedenottamoilta voidaan saada jonkin verran tarkastelussa käytettyjä mitoitusvirtaamia suurempia vesimääriä. Luvan mukaisia määriä ei kuitenkaan voida olettaa saatavan ilman asian testaamista käytännössä. Puhdasvesisäiliöt Vesisäiliöt turvaavat osaltaan vesihuoltoa. Suunnittelualueella vesisäiliöitä on kaikissa muissa kunnissa paitsi Lemillä. Vesisäiliökapasiteetin avulla tasataan kulutusvaihteluita ja varaudutaan käyttöhäiriöihin sekä tulipalojen sammutukseen. Taulukossa 2.8 on esitetty kuntien puhdasvesisäiliöiden tilavuuksien riittävyystarkastelu. Säiliöiden tehollisen tilavuuden on tarkastelussa arvioitu olevan 90 % niiden kokonaistilavuudesta. 1 Lappeenrannan vesihuollon kehittämissuunnitelma 2009.

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä VUOSI 21 Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Klikkaamalla graafin palkkeja näet ko. vuoden päästöt oikealla TEOLLISUUS STORA ENSO OYJ, IMATRAN TEHTAAT 23624 UPM-KYMMENE

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050 OSARAPORTTI III ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050 Loppuraportti Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale,

Lisätiedot

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: FOSFORI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: FOSFORI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä VUOSI 2010 Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: FOSFORI (Etelä-Karjala) Klikkaamalla graafin palkkeja näet ko. vuoden päästöt oikealla TEOLLISUUS STORA ENSO OYJ, IMATRAN TEHTAAT 13684

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA FCG Planeko Oy LAPPEENRANNAN KAUPUNKI LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA PÄIVITYS 2008 0135-C8725 10.6.2009 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013 Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2012 Yhdyskuntasuunnittelun suunnittelu- ja konsulttitoimisto Maankäyttö, kaavoitus, maisemasuunnittelu, YVA Tie-, liikenne- ja aluetekniikka,

Lisätiedot

Liite 4. Otteet yleis- ja asemakaavoista sekä asemakaavojen muutostarpeet

Liite 4. Otteet yleis- ja asemakaavoista sekä asemakaavojen muutostarpeet Otteet yleis- ja asemakaavoista sekä asemakaavojen muutostarpeet Kartat 1/23 8/23 Kartat 9/23 23/23 Otteet yleiskaavoista Otteet ajantasa-asemakaavoista Luumäki, yleiskaava (Taavetti Jurvalan osayleiskaava,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Osaraportti 1 Liite 1 28.1.2009 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Osaraportti 1 Perusselvitykset, ennusteet ja tavoitteet Liite 1 Kuntakohtainen

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Lähtökohtia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 31 kunnasta 21 vedenhankinta perustuu pohjaveden tai tekopohjaveden käyttöön

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. 3.9.2013, Kankaanpää

Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. 3.9.2013, Kankaanpää Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 3.9.2013, Kankaanpää Suunnittelualue Kunta Väestö: Vesijohtoon liittyneet: Viemäröintiin liittyneet: 2011 2035 2011 vok 2035 2011 2035 as

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAPORTTI.B711 ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Suomenniemi ja Taipalsaari

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035

Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035 Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035 POSKI-hankkeen loppuseminaari 28.4.2015 Juha Kangaskokko, ylitarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 8.4.2105 Maakunnallinen vesihuollon kehittämisohjelma

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011 (Kymenlaakso) Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011 VUOSI 2011 KYMIN VOIMA OY 447,5 KOTKAN ENERGIA OY, HOVINSAAREN VOIMALAITOS 259,6 KOTKAN ENERGIA OY, HYÖTYVOIMALA 59,2 KSS ENERGIA OY, HINKISMÄEN

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMO

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMO HUITTISTEN PUHDISTAMO OY HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMO SISÄLTÖ Hankkeen taustaa Kuormitusennusteet ja mitoitusarvot Puhdistamon prosessivaiheet Puhdistamon layout Kustannukset Sopimukset TAUSTAA: ALUEELLISET

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

Imatran Vesi IMATRAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22.11.2010

Imatran Vesi IMATRAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22.11.2010 Imatran Vesi IMATRAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 VESIHUOLTOON VAIKUTTAVIA SÄÄDÖKSIÄ... 2 3 VESIHUOLLON NYKYTILA... 3 3.1 Vesihuolto kaupungin alueella...

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LAPPEENRANNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Raportti 3236-C2957 17.11.2003 Opastinsilta 6 PL 68 00521 HELSINKI Puhelin (09) 156 41 Telefax (09) 145 150 www.suunnittelukeskus.fi SUUNNITTELUKESKUS OY

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTUMISEN SEURANTA

MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTUMISEN SEURANTA MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTUMISEN SEURANTA ETELÄ KARJALAN LIITTO, ALUESUUNNITTELU Maakunnan liiton tulee huolehtia maakunnan suunnittelun edellyttämästä alueiden käytön, alue ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun

Lisätiedot

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Vesihuolto

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Vesihuolto Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Vesihuolto Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika 5.3.-10.4.2015,

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi

Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi KAAVAMUUTOSHAKEMUS 1 (6) 26.11.2014 Taipalsaaren kunta Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi Hakija Yhteyshenkilöt Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi, Kiinteistö- ja mittaustoimi Villimiehenkatu

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen

LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen SULKEMISSUUNNITELMA 16UEC0192 25.3.2015 LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen 16UEC0192 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Liite 1: Mitoitusperusteet Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Mitoitusperusteet Sisältö Liite 1 - Mitoitusperusteet 1 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖTIEDOT 2

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY

LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 16UEC0192 8.5.2013 LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointiohjelma YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO Hankkeesta

Lisätiedot

PERUSSELVITYKSET 1:40 000 12.7.2013

PERUSSELVITYKSET 1:40 000 12.7.2013 KUNNALLISTEKNIIKKA Vesijohtoverkosto Jakelujohto, mitattu Vesihuollon toiminta-alue Lähteet: Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenrannan Energia Oy 212-213 km,5 km 1 km 2 km 3 km LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KESKUSTAN

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA OSARAPORTTI III 15.1.2013 ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050 Loppuraportti - Luonnos Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi,

Lisätiedot

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto

Lisätiedot

Vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet

Vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet Vesienhoidon toimenpideohjelma Kaakkois Suomessa vesihuoltolaitosten kannalta Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois Suomen ELY keskus Kaakkois Suomen ELY keskus, Visa Niittyniemi 14.2.214 Vesipolitiikan

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

KARKKILAN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma KARKKILAN KAUPUNKI Vesihuollon kehittämissuunnitelma Työ: 20844 YV Tampere 30.01.2004 AIR-IX YMPÄRISTÖ OY Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. (03) 2442 111 OULU Fax (03) 2442 267 ALV

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti)

Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti) Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti) Vanhempi tutkija Jari Rintala Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/Vesivarat Helsinki, Messukeskus 6.10.2010 Esityksen sisältö Pohjaveden esiintyminen

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

LUONNOS VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27536 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN 29.9.

LUONNOS VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27536 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN 29.9. LUONNOS TYÖNUMERO: E27536 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI N PÄIVITTÄMINEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS ATA ATA TKIV LUONNOS 14.9.2015 ATA ATA TKIV LUONNOS 30.4.2015 ATA ATA TKIV LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen. Voimaantulopäivä 1.1.2009 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa ottaen huomioon liittymistä

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liikennealue

Lisätiedot

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 VESILAITOS Reijo Turkki Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 YLEISTÄ Mikkelin vesilaitos on ollut vuodesta 1994 lähtien kunnallinen liikelaitos. Vesilaitos perustettiin Kuntalain mukaisesti kunnalliseksi

Lisätiedot

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013.

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. Voimaantulopäivä 1.1.2014 Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän

Lisätiedot

VAPAA-AJAN ASUNTOJEN PALOTURVALLISUUDEN OMAVALVONTA ALKAMASSA

VAPAA-AJAN ASUNTOJEN PALOTURVALLISUUDEN OMAVALVONTA ALKAMASSA VAPAA-AJAN ASUNTOJEN PALOTURVALLISUUDEN OMAVALVONTA ALKAMASSA Vapaa-ajan asuntojen osalta palotarkastusvälit ovat vaihdelleet eri vuosikymmenten turvallisuusnäkemysten mukaisesti 1-20 vuoden välillä. Kun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1 460/11.01.00/2014 16 Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö koskien Rinnekoti-säätiön hakemusta Rinnekodin jätevedenpuhdistamon ja jätevesilietteen kompostointialueen

Lisätiedot

Yhdyskuntien vesihuolto Pohjois-Savossa

Yhdyskuntien vesihuolto Pohjois-Savossa POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 2009 Yhdyskuntien vesihuolto Pohjois-Savossa 2000-2007 Ritva Liukkonen ja Jarmo Siekkinen Pohjois-Savon ympäristökeskus POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos 1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan

Lisätiedot

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta Sammutusvesisuunnitelman liitetiedot SASTAMALA YHTEYSTIEDOT Vesihuollosta vastaava organisaatio, yhteystietoineen Sastamalan Vesi liikelaitos Jorma Tuomisto p. 050 517 0957 jorma.tuomisto@sastamala.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25339.10. Turku 07.05.2012

AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25339.10. Turku 07.05.2012 AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25339.10 Turku 07.05.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I Perusselvitykset Ennusteet ja tavoitteet. Työ: E24330. Turku, 30.3.

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I Perusselvitykset Ennusteet ja tavoitteet. Työ: E24330. Turku, 30.3. PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO HÄMEEN ELY-KESKUS ASIKKALAN KUNTA HARTOLAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA HÄMEENKOSKEN KUNTA KÄRKÖLÄN KUNTA LAHTI AQUA OY LAHDEN KAUPUNKI NASTOLAN KUNTA ORIMATTILAN KAUPUNKI

Lisätiedot

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen tilanne Keskuspuhdistamoseminaari 17.11.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi HANKKEEN KEHITYSVAIHEET 2005: Pirkanmaan vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma: Idea

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti)

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti) Tekninen lautakunta 94 19.03.2014 Kaupunginhallitus 131 24.03.2014 Kaupunginhallitus 235 19.05.2014 Kaupunginvaltuusto 44 02.06.2014 Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Lappeenrannan jätevesiratkaisu YVA 2006 > lupahakemus ISY:lle 12/2006: Hyväristönmäki-Rakkolanjoki > ISY 11/2007 > VHO 11/2009 > KHO 1/2011 > lupahakemus

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, , Kemi. Venlan vuoden 2015 tunnusluvut

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, , Kemi. Venlan vuoden 2015 tunnusluvut 3.11.216 Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, 16.-17.11.216, Kemi Venlan vuoden 215 tunnusluvut Mika Rontu apulaisjohtaja 3.11.216 1 Mika Rontu Vuoden 215 raportin tunnusluvut VEDEN- JA JÄTEVEDEN KÄSITTELY

Lisätiedot

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA Oulun Vesi 18.12.2013 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Kanta-Oulun vedenhankinta perustuu Oulujoen veteen, varajärjestelmää ei ole Kanta-Oulun alue kuuluu alimpaan

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liikennealue

Lisätiedot

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 3 Etelä-Karjala 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Etelä-Karjalan maakunta jakautuu kahteen seutukuntaan ja kymmeneen kuntaan. Kunnista Imatra ja maakuntakeskus Lappeenranta

Lisätiedot

Nurmijärven Veden toimia jätevesiohitusten vähentämiseksi

Nurmijärven Veden toimia jätevesiohitusten vähentämiseksi Nurmijärven Veden toimia jätevesiohitusten vähentämiseksi Vesilaitoksen johtaja Johanna Sahlstedt 26.4.2016 1 Kahdentyyppisiä ohituksia Kuivan ajan ohitukset Sähkökatkot, laiterikot, viemäritukokset, viemäririkot

Lisätiedot