MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTUMISEN SEURANTA

Transkriptio

1 MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTUMISEN SEURANTA ETELÄ KARJALAN LIITTO, ALUESUUNNITTELU Maakunnan liiton tulee huolehtia maakunnan suunnittelun edellyttämästä alueiden käytön, alue ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurannasta alueellaan (MRA 2 ).

2 MAAKUNTAVALTUUSTOHYVÄKSYI VAIHEMAAKUNTAKAAVAN2010, YMPÄRISTÖMINISTERIÖ VAHVISTI KAAVAN vuoden aikana maakunnassa on tapahtunut paljon ja kaavan varauksia on toteutunut laajalti: Kaava on ollut mahdollistajana moneen suureen hankkeeseen Tärkeää on ollut päättäjien ja alueen toimijoiden tahtotila Merkittävimpiä maakuntakaavan aluevarausten hankkeita: Rauhan (kuvassa) ja Ukonlinnan matkailu ja urheiluvyöhykkeiden toteutuminen Imatran Mansikkalan ja Vuoksenniskan kaupan alueiden toteutuminen Lappeenrannan useiden matkailun ja kaupan hankkeiden edistyminen: Huhtiniemenkaavoitus, Lappeenrannan sataman ja Myllysaaren kehittäminen, Nuijamaantien risteyksen kaupan alue Luumäen matkailualueiden kaavoitus, Parikkalan rajanylityspaikan suunnittelu LuumäkiImatra ImatrankoskiKaksoisraiteen yleisja ratasuunnittelun toteutuminen Vt6 TaavettiLappeenranta tiesuunnittelun ja rakentamisen toteutuminen, Simola Vainikkalatien toteutuminen, Kutilan kanavahankkeen edistäminen Rajanylityspaikkojen kehittäminen Imatralla ja Nuijamaalla Biovoimaloiden rakentaminen Imatralla

3 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Maakuntakaavan teemat: Aluerakenne ja keskusverkko Elinkeinot, kauppa ja palvelut Matkailu ja virkistys Kulttuuriympäristö ja luonnonvarat Liikennejärjestelmä Tekninen huolto ja energia Erityisalueet

4 ALUERAKENNE JA KESKUSVERKKO Kartta Joukkoliikennemyönteinen yhdyskuntarakenne selvitys (JOMYR) Peruskenaario 2040 Karttaan lisätty maakuntakaavan (2011) laatukäytävän aluerajaus.

5 TYÖPAIKAT, PENDELÖINTI JA TP ALUEET TP ALUEET Imatra: Imatra Tetra pack, ABC liikenneasema, Suomen Kerta ja biovoimalaitokset Rajapatsaalle, Virasojalle ja Immollaan. Lappeenranta: Kaskein Marja ja kuljetusalan terminaalitoimintaa Selkäharjussa, Metehen laajennus, uusia toimijoita lentokentän ja vt 6 läheiselle alueelle Luumäki, Puukylä: pellettitehdas, puuelementtitehdas, John Deeren asiakaspalvelukeskus, sahatavaran vienti Intiaan Parikkala: Kolmikannantien varteen kuljetusalan yrityksen terminaali, logistiikkahallin rakentuminen vt 14 varrelle Lemi: Kuntakeskukseen valmistunut tehostetun palveluasumisen yksikkö, Särkemänkankaan puhtaiden maiden vastaanotto saanut ympäristöluvan ja toiminta käynnistynyt, Iitiän teollisuuspuiston kaavoitus ja rakentaminen etenee Savitaipale: Petynkankaan alueella oleva Mäkelän takomo laajentanut toimintaansa, kuntakeskuksen alueelle tullut uusia yrityksiä

6 KAUPAN PALVELUIDEN KEHITTYMINEN Imatra: Teppanalanja Sotkulammen alueiden kehittyminen, uusi Prisma, Korvenkannan alueen kaavoittaminen Lappeenranta: Mustolan kaupan alueiden kehittyminen, Nuijamaantien risteysalueen valmistelu, Myllymäen alueen täydentyminen Parikkala: Särkisalmen palveluiden kehitttyminen, Kolmikannan ja Koirniemenalueiden kaavoitus etenee, Parikkalan keskustan päivittäistavarakaupan toteutuminen Rautjärvi: Änkilän kehittämissuunnitelma ja kaavoitus Luumäki: Somerharjun asemakaavoitus Lemi, Savitaipale ja Taipalsaari: päivittäistavarakaupan palveluiden kehittyminen

7 MATKAILU JA VIRKISTYS Imatra: Ukonniemen kehittyminen monipuoliseksi matkailun, urheiluja vapaaajan alueeksi Lappeenranta: RauhaTiuru alueen kehittyminen, Pullikainen ja Satamosaaren retkikohteiden kunnostus ja rakentaminen, Myllysaaren perhepuiston rakentaminen ja Huhtiniemen alueen kaavoitus Lemi: Mielakansaaren venesataman palveluiden kehittäminen Taipalsaari: Ruohosaaren, Ilkonsaarenja Myhkiönsaarenluontomatkailukohteiden kehittäminen Rautjärvi: Hiitolanjoki(EK rajajoki projekti), Tiiliruukin ja Konkalammenalueen kaavoitus Ruokolahti: Freelandianlomakylän kehittäminen uuden omistajan myötä, Rantalinnan kaavamuutos mahdollistaa matkailupalveluiden kehittämisen, Junnikkalan loma asuntoalueen kaavoitus Parikkala: Patsaspuisto ja sen oheispalveluiden kehittäminen, Iloisen pässin maalaispuoti ja kahvila, keskustan rantapuiston ja torialueen kehittäminen, Papinniemen kehittäminen Savitaipale: tekonurmikenttä, tennishalli ja fresbee rata Geopark hanke, hakemus 2016 EteläKarjalan matkailustrategian päivitys valmistui syksyllä 2015 Saimaan matkailun saavutettavuus selvitys käynnistyi marraskuussa 2015

8 KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA MAISEMA Valtakunnallisten maisemaalueiden inventointi valmistui 2014 Muinaismuistokohteita on inventoitu EteläKarjalan alueelle 259 kpl vuoden 2009 jälkeen Imatra: VuoksiKruunupuistohankkeella parannettu Vuoksen luontoja kulttuurimatkailun toimintaedellytyksiä sekä kehitetty luonnonja kulttuuriympäristöjen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Lappeenranta: Lappeenrannan vanha asema, maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, tuhoutui palossa 2013 Parikkala: Koitsanlahden hovin tulevaisuus epävarmaa, Patsaspuiston ylläpitämiseksi perustettu hoitokunta Luumäki: Kotkaniemi saamassa valtiolta rahoitusta kunnostukseen

9 LUONNONYMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Luonnonsuojelu Yksityisten luonnonsuojelualueiden (sis. Metsokohteita) pintaala on lisääntynyt 933,7 ha eli 32,1 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen Vuoden 2014 lopusta lähtien valtion on omistamien luonnonsuojelualueiden pintaala on ollut 148,0 ha EteläKarjalassa. Valtion omistuksessa oli kaavan vahvistamisvaiheessa yksi alue. Metsähallituksen omistukseen on siirtynyt joitakin alueita. Kokonaismaakuntakaavaan oli merkitty 38 SLaluetta, jotka eivät tuolloin kuuluneet suojeluohjelmiin tai olleet muuten suojeltuja. Näistä yksi on saatu Metsoohjelman piiriin. Metsokohteiden määrä on lisääntynyt. Luonnonvarat Vuoden 2008 jälkeen EteläKarjalaan myönnetty maaainesten ottolupia 110 kpl. Luvista 10 kpl kohdistuu maakuntakaavan maaainesten ottoon soveltuville alueille (EOm) tai niiden läheisyyteen (alle 500 m). EteläKarjalaan on vuoden 2008 jälkeen myönnetty 31 kpl turpeenottolupaa, joista 19 eli 61,3 prosenttia sijaitsee maakuntakaavaan merkityillä turvetuotantoalueilla (EOt). Vuonna 2011 valmistui selvitys valtakunnallisesti arvokkaista tuulija rantakerrostumista, EteläKarjalassa 8 kpl. Valtakunnallisesti arvokkaat tuulija rantakerrostumat tulisi huomioida seuraavassa vaihemaakuntakaavassa.

10 LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Kaakkois Suomen liikennestrategia ja Etelä Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys valmistuivat vuonna 2014 Tien parantamishankkeista valmistunut: valmistunut vt6 Imatra Lappeenranta, Simola Vainikkala, rekkakaista Nuijamaantie, päällystystyö Lappeenranta Ristiina Meneillään: Meneillään vt 13 Lappeenranta Nuijamaa, Parikkalan Kolmikannan tie ja alkamassa valtatie 6 parannus välillä Taavetti Lappeenranta Edunvalvonnassa esillä: esillä Luumäki Imatra kaksoisraide, kt 62 ja vt 13 ja Lappeenrannan lentokenttä, Kutilan kanava Rajaliikenne: Rajaliikenne ENPI ohjelman rahoitusta on kohdennettu 37,7 milj. euroa seuraaviin rajaliikenteen sujuvuutta parantaviin toimiin: Imatran rajanylityspaikan kehittäminen Nuijamaan rajanylityspaikan kehittäminen Vainikkala Simola tien parantaminen Ihala Raivio tie (Venäjä) Imatra Svetogorsk rajanylityspaikan tiet Svetogorskin rajanylityspaikan kehittäminen.

11 TEKNINEN HUOLTO J A ENERGIA Maakuntakaavassa (2011) olevista vedenottamoista on lopetettu seitsemän, joka olisi hyvä huomioida seuraavissa suunnitelmissa. Lappeenranta on päättänyt rakentaa uuden jätevedenpuhdistamo Hyväristönmäelleja johtaa tehostetusti puhdistetut jätevedet Rakkolanjokeen. Lappeenrannan jäteveden puhdistamon sijoittumispaikkaa ei oltu ratkaistu vielä maakuntakaavaa laadittaessa. Lappeenrannan jätevesiratkaisun tulokset tulisi huomioida seuraavassa vaihemaakuntakuntakaavassa. Imatran biolämpökeskuksen rakentaminen Virasojallekäynnistyi maanrakennustöillä vuonna 2014 ja se valmistuu tuotantoon vuoden 2016 alussa. Lisäksi rakenteilla biovoimalaitokset Rajapatsaalle ja Immollaan. UPM biojalostamo (2015) ja biovoimalaitos (2010). Tuulivoimaalueet jätettiin vahvistamatta maakuntakaavasta. Tuulivoimaa on kuitenkin voitu toteuttaa Lappeenrannan Muukonkankaalle. Lemin tuulivoimakaava ja Ruokolahden tuulivoimakaava.

12 ERITYISALUEET Viime vuosina rajanylityspaikkoihin (Nuijamaa ja Imatra) tehdyillä kehittämishankkeilla on kaksinkertaistettu rajaliikenteen kapasiteettia ja rajaasemien hyvä toiminnallinen taso on voitu varmistaa vuoteen 2020 saakka. Esim. ENPIhankkeet: Imatran rajanylityspaikan ja Nuijamaan rajanylityspaikan kehittäminen, tiehankkeet Luumäelle on suunnitteilla uusi ampumarata. Luumäen ampumaratahanke on huomioitu 1.vaihemaakuntakaavassa.

13 MAAKUNTAKAAVAN JA MAAKUNTAOHJELMAN LINKITTYMINEN Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta on kohdennettu erityisesti alueen matkailullisen vetovoiman parantamiseen ja matkailutoimialan kehittämiseen. Hankkeet ovat kohdistuneet samoille alueille, jotka maakuntakaavassa on osoitettu tärkeimpinä matkailukokonaisuuksina (Rauha, Ukonniemi, VuoksiImatrankoski, Lappeenrannan Linnoitus, Myllysaari). Maaseutualueiden kehittämistä resursoidaan maaseutuohjelmavaroin. Huomattava osa maaseuturahoituksesta on käytetty yrittäjien koulutukseen ja neuvontaan sekä yrittäjille ja maaseudun asukkaille tärkeisiin laajakaista, vesihuoltoja tiehankkeisiin. Maaseuturahoituksella toteutetut kehittämiskohteet tukevat maakuntakaavan seutukeskusten, kuntaaluekeskusten ja maaseudun kyläkeskusten kehittämistavoitteiden toteutumista.

14 MITEN TYÖ JATKUU? Seurantatyö jatkuu ja seurantaa kehitetään. Haasteena tietoaineistojen ajantasaisuus ja saatavuus. Vaihemaakuntakaavasta laaditaan oma seurantaraportti. Liitto toimii lausunnon antajana kuntien maankäytön suunnitelmissa ja seuraa kaavan toteutumista myös tämän prosessin kautta. Toteutetaan kunnille verkkokysely toteutumiseen liittyen ja samalla voidaan kartoittaa suunnittelutarpeita seuraavaa vaihemaakuntakaavaa varten. Aluesuunnittelukatsaus antaa tietoa kunnille aluesuunnittelun ajankohtaisista asioista.

15 KIITOS! Aluesuunnittelujohtaja Marjo Wallenius