ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 RAPORTTI.B711 ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Suomenniemi ja Taipalsaari

2 2/2 Sisältö 1 VEDENHANKINNAN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Lähtökohta Mitoitusperusteet Kustannukset JÄTEVEDENKÄSITTELYN JA JOHTAMISEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Lähtökohta Mitoitusperusteet Kustannukset KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT Kehittämisvaihtoehto Kehittämisvaihtoehto Kehittämisvaihtoehto KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Kustannukset Vaikutukset talousveden laatuun ja vesihuollon toimintavarmuuteen Vaikutukset jätevedenpuhdistamoiden purkuvesistöjen määrään Vaikutusten arviointi (SOVA) Vesihuollon kehittämissuunnitelman ympäristövaikutusten seuranta EHDOTUS KEHITTÄMISSUUNNITELMAKSI Liitteet Liite 1 Kustannuslaskennan perusteet

3 3/3 1 VEDENHANKINNAN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET 1.1 Lähtökohta Etelä-Karjalan maakunnan kehittämissuunnitelman osaraportissa I esitetyn vedenkulutusennusteen mukaisesti suunnittelualueen kuntien vedenkulutus kasvaa v tasosta vuoteen 2050 mennessä n. 17 %. Kasvu tapahtuu pääosin ensimmäisen kymmenen vuoden aikana ja perustuu pääosin suurkuluttajien ja matkailun (erit. venäläismatkailu) vedenkulutuksen arvioituun kasvuun. Väestömäärä suunnittelualueella hieman laskee tarkastelujaksolla, mutta vesihuoltoverkoston liittymisaste hieman nousee. Osaraportissa I esitetyn veden riittävyystarkastelun mukaan veden riittävyys normaalitilanteessa on ennustevuonna 2050 maakuntatasolla riittävä. Veden riittävyydessä on kuitenkin kuntakohtaisia eroja. Taipalsaarella tulee olemaan tarvetta lisätä vedenottoa tai turvautua Lappeenrannasta johdettavaan veteen. Myös Ruokolahdella on tarkastelun perusteella veden riittävyydessä hieman vajetta. Ruokolahdelle vettä saadaan tarvittaessa Imatralta. Päävedenottamon häiriötilanteessa vesivajetta esiintyy etenkin Lappeenrannassa. Lemillä, Ruokolahdella ja Taipalsaarella oman kunnan vedenotto ei nykyisillä mitoitusarvoilla riitä, mutta vettä saadaan johdettua naapurikunnista. Vedenottamoilta voidaan todennäköisesti ottaa jonkin verran tarkastelussa käytettyjä mitoitusvirtaamia suurempia vesimääriä. Lemillä tiedossa oleva pohjavesialueiden kokonaisantoisuus mahdollistaa nykyisten tuotantomäärien huomattavan noston. Luvan mukaisia määriä ei yleisesti voida olettaa saatavan ilman tarkempia selvityksiä ja koepumppauksia. 1.2 Mitoitusperusteet Lähtökohta kaikissa kehittämisvaihtoehdoissa on, että vesi riittää maakunnassa v normaalikulutus- ja päävedenottamon häiriötilanteessa 100 %:sti. Mitoitusperusteena kehittämis-vaihtoehtojen suunnittelussa on käytetty v ennustettuja keskimääräisiä vedenkulutuksia. Uusien vesijohtolinjojen mitoitus perustuu ennustettujen keskimääräisten vedenkulutuksien kautta laskettuihin huipputuntikulutuksiin. Niiden mukaan määritettiin tarvittava putkikapasiteetti johto-osuuksittain. Laskennoissa vedenottamoiden tuotantomäärinä (kapasiteetteina) on käytetty v mitoitusvirtaamia. Olemassa olevien verkostojen kapasiteetteja ei ole arvioitu. 1.3 Kustannukset Vedenhankinnan investointikustannusten laskentaperusteet on esitetty liitteessä 1.

4 4/4 2 JÄTEVEDENKÄSITTELYN JA JOHTAMISEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET 2.1 Lähtökohta Etelä-Karjalan maakunnan kehittämissuunnitelman osaraportissa I esitetyn jätevesiennusteen mukaisesti suunnittelualueen kuntien jätevesimäärä kasvaa v tasosta vuoteen 2050 mennessä n. 13 %. Kasvu perustuu pääosin suurkuluttajien ja matkailun (erityisesti Venäjältä tuleva matkailu) jätevesimäärän arvioituun kasvuun. Maakunnan asukasluku hieman laskee mutta jätevesiviemäriverkoston liittymisaste puolestaan nousee. Suunnittelualueen jätevesien käsittely on yhä melko hajautunut viime vuosina tapahtuneesta keskittämisestä huolimatta. Alueella on yhteensä 13 jätevedenpuhdistamoa, joista 7 Lappeenrannassa. Suuri osa puhdistamoista on pieniä. Puhdistamoiden lupaehtojen kiristyminen ja rakenteiden vanhentuminen sekä purkuvesistöjen suojelu aiheuttavat tulevaisuudessa haasteita etenkin pienten puhdistamoiden toiminnalle. Puhdistamoiden väliset etäisyydet ovat maakunnassa osin pitkiä ja jätevesimäärät pieniä, jolloin jätevesien johtaminen toiselle puhdistamolle ei välttämättä aina ole taloudellisesti kannattavaa Jätevedenkäsittelyn vaatimustason tuleva suuntaus Tarkastelukauden loppupuolella on jätevesien käsittelyn vaatimustasoon odotettavissa muutoksia. Tehdyissä tarkasteluissa 1,2 lähtökohtana on ollut puhdistamo, jossa typen jäännöspitoisuus on 10 mg/l, BOD:n jäännöspitoisuus 8 mg/l ja fosforin jäännöspitoisuus 0,3 mg/l. Tiukimpina jäännöspitoisuuksina on esitetty typelle 5 mg/l, BOD:lle 4-5 mg/l ja fosforille 0,1 mg/l. Fosforin ja BOD:n osalta taso voidaan saavuttaa tehokkaalla jälkisaostuksella ja hiekkasuodatuksella. Typen osalta vaatimus on varsin tiukka ja vaatii todennäköisesti jälkidenitrifikaatioyksikön asentamista. Toikansuon ja Meltolan ympäristöluvissa typenpoistovaatimus on KHO:n toimesta poistettu, sillä perusteella, että sisävesien minimiravinteena toimii fosfori, joka siten kontrolloi järvien rehevöitymistä 3,4. EU kuitenkin edellyttää Itämereen laskeviin vesistöihin johdettavilta jätevesiltä typenpoistoa ja on todennäköistä, että ko. vaatimus tulee sisältymään tuleviin ympäristölupiin. Koska suunnitelma ulottuu vuoteen 2050 asti, on todennäköistä, että typenpoisto tullaan vaatimaan tulevaisuudessa. Edellä mainittujen syiden takia typenpoisto on otettu huomioon arvioitaessa isompien jätevedenpuhdistamoiden saneeraustarpeita ja kustannuksia. Pienempiä puhdistamoita (mm. Savitaipale ja Luumäki sekä Rautjärven ja Parikkalan yhteispuhdistamo) ei ole mitoitettu typpeä poistaviksi. 1 Stridh, S., Syvabs strategi för att förbereda Himmerfjärdverket på nya mer restriktiva reningskrav, The 12th Nordic/NORDIWA Wastewater Conference, Helsinki, Thunberg, A & Palmgren, T., Increased load and more stringent discharge limits A Case Study at Käppala WWTP, The 12th Nordic/NORDIWA Wastewater Conference, Helsinki, Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, antopäivä , diaarinumero 3832/.1/09. 4 Suullinen tiedonanto, Jouko Varis,

5 2.1.2 Lappeenrannan kaupungin jätevesisuunnitelmat Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 5/5 Lappeenrannan kaupungissa on käynnissä suunnittelu- ja YVA-prosessi kaupungin jätevesien käsittelyn tulevaisuuden ratkaisuista. YVA:n tavoite on määrittää keskuspuhdistamon sijoituspaikka. Lietteenkäsittelyn vaihtoehtoja YVA:ssa ei käsitellä. YVA-prosessi käynnistyi toukokuussa 2012 ja valmistunee Lappeenrannan valitsemalla ratkaisulla on jonkin verran vaikutusta myös muun maakunnan jätevesien käsittelyratkaisuihin. Suunnitelmien keskeneräisyydestä johtuen Lappeenrannan Toikansuon ja Oravaharjun jätevedenkäsittelyratkaisuihin ei tämän kehittämissuunnitelman yhteydessä oteta tarkemmin kantaa. Jo suunnitteluvaiheessa oleva siirtoviemärivaihtoehto (purku Vuokseen) on mitoitettu Toikansuon ja Oravaharjun puhdistamoiden jätevesille. Tämän maakunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmavaihtoehtojen laadinnan lähtökohta on ollut, että jätevesien johtaminen naapurikunnista Lappeenrantaan on mahdollista. Suunnitteluvaiheessa oleva vaihtoehto Lappeenrannan kaupunginvaltuuston helmikuussa 2011 tekemän päätöksen mukaisesti uutta lupaa haetaan jätevesien johtamiselle Vuokseen, johon liittyvä suunnittelutyö on toistaiseksi keskeytetty (koska lupahakemus on käsittelyssä). Suunniteltu siirtoviemäri johtaisi alkuvuosina Toikansuon jätevedenpuhdistamolla puhdistetut jätevedet Imatralle Vuokseen lähelle valtakunnan rajaa. Toisessa vaiheessa rakennetaan kokonaan uusi puhdistamo, jossa käsitellään myös Joutsenon alueen jätevedet. Vuokseen johdettavan siirtolinjan kapasiteetti on määritetty nykyisen Lappeenrannan maksimivirtaaman mukaan (ilman uusia liittyjäkuntia). Siirtoviemärin investointikustannukset on arvioitu olevan noin 38 milj.. Puhdistamon lähiajan saneerausinvestointikustannus on ja harkinnanvaraisten saneerausten kustannukset n (yht. 1,425 milj. ) 1. Puhdistamorakennuksen on arvioitu kestävän ilman suuria investointeja n. vuoteen Muut suunnitelman sisältämät investoinnit ovat: Toikansuon nykyisen puhdistamon käyttöiän nosto noin 10 vuodella kohdennetuilla saneerauksilla: arviolta noin 5 milj. (10 vuoden aikana). Siirtoviemäri Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolta Joutsenoon ja edelleen Vuokseen: noin 38,3 milj.. Uuden puhdistamon rakentaminen siirtoviemärilinjan varteen. Toikansuon puhdistamon käytöstä luopuminen: noin 40 milj.. Joutsenon alueen nykyisen puhdistamon (Oravaharju) käyttöiän loppuessa myös Joutsenon alueen jätevedet johdetaan myöhemmin uudelle puhdistamolle. Syksyllä 2011 laaditussa esiselvityksessä 2 tarkasteltiin eri menetelmien, erityisesti kalvotekniikoiden, teknis-taloudellista soveltuvuutta tehostetun ravinteidenpoiston 1 Finnish Consulting Group, Pöyry Finland Oy, 2011.

6 6/6 toteuttamiseen Toikansuon jätevedenpuhdistamolla. Selvityksen perusteella puhdistetun jäteveden erittäin matala (< 0,1 mg/l) fosforipitoisuus voidaan saavuttaa edullisimmin tertiäärisen kemiallisen saostuksen tai tertiäärisen ultrasuodatuksen avulla. Selvityksessä esitetyn vaihtoehtoisen suunnitelman (tehostettu perinteinen jälkikäsittely) kustannukset ovat n. 35,7 milj Mitoitusperusteet Kehittämisvaihtoehtojen tavoitteena on yhdyskuntien jätevesien ympäristökuormituksen vähentäminen ja laadukkaiden jätevesihuollon palveluiden järjestäminen kohtuullisin kustannuksin. Mitoitusperusteena kehittämisvaihtoehtojen suunnittelussa on käytetty v ennustettuja keskimääräisiä jätevesimääriä. Keskimääräisten jätevesimäärien mukaan arvioitiin jätevesivirtaaman huipputuntiarvo, jonka perusteella mitoitettiin jätevesiviemärilinjat. Isompien jätevedenpuhdistamoiden osalta esitetyt investointikustannukset sisältävät typenpoistonprosessin. Perustelut on tarkemmin esitetty kappaleessa Kustannukset Kustannusten laskentaperusteet on esitetty liitteessä 1.

7 7/7 3 KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT Kehittämisvaihtoehto Suunnittelutyössä laadittiin kolme kehittämisvaihtoehtoa taulukossa 3.1 esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Taulukko 3.1 Kehittämisvaihtoehtojen periaatteet. Vedenhankinta ja jakelu Jätevedenkäsittely ja johtaminen VE 0+ VE 1 VE 2 Vedentuotannossa lisätään pohjaveden osuutta rakentamalla ja ottamalla käyttöön Pönniälänkankaan vedenottamo. Muuten vedenhankinta ja jakelu perustuu nykyisten järjestelmien hyödyntämiseen, turvaamiseen ja tehostamiseen. Häiriötilanteissa turvaudutaan nykyisiin vedenottamoihin, joiden todelliset kapasiteetit selvitetään ja joita pyritään tarpeen mukaan lisäämään. Tarvittaessa lisävettä johdetaan naapurikunnasta, mikäli putkiyhteys on olemassa. Putkiyhteyksien todelliset kapasiteetit ja toiminta selvitetään sekä varmistetaan. Pohjavesialueiden suojeluun kiinnitetään erityishuomiota. Lappeenrantaan rakennetaan yksi sisäinen taajamat yhdistävä johtolinja lisäämään vedentoimitusvarmuutta, joka mahdollistaa myös veden siirron Lappeenrannan ja Imatran välillä. Vedentuotannossa lisätään pohjaveden osuutta ottamalla käyttöön uusia pohjavesialueita ja rakentamalla uusia vedenottamoita (Imatran Hosniemi ja Lappeenrannan Pönniälänkangas) sekä rakentamalla yhdysvesijohto Rautjärven ja Parikkalan kuntien välille siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä. Lappeenrannan Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen tuotantomäärää voidaan laskea ja Imatran Immalan pintavesilaitos jää varalaitokseksi. Lappeenrantaan rakennetaan kaksi sisäistä taajamat yhdistävää johtolinjaa, jotka mahdollistavat veden siirron Lappeenrannan ja Imatran välillä (siirtokapasiteetti suurempi kuin VE:ssa 0+). Vedentuotannossa lisätään pohjaveden osuutta ottamalla käyttöön uusia pohjavesialueita ja rakentamalla uusia vedenottamoita (Hosniemi, Laikko, Pönniälänkangas) sekä rakentamalla uusia siirtolinjoja kuntien välille (Rautjärvi-Parikkala, Luumäki-Lappeenranta). Lappeenrannan Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen tuotantomäärää lasketaan ja Imatran Immalan pintavesilaitos jää varalaitokseksi. Lappeenrantaan rakennetaan neljä sisäistä taajamat yhdistävää johtolinjaa. Jätevedenkäsittely ja johtaminen perustuvat pääasiassa nykyisten järjestelmien tehostamiseen. Lappeenrannan Muukon jätevedenpuhdistamo lakkautetaan. Lappeenrannan Toikansuon ja Oravanharjun jätevedenpuhdistamoiden jatko selviää YVAprosessin jälkeen. Imatran puhdistamo saneerataan Muita jätevedenpuhdistamoita saneerataan/uusitaan tarpeen mukaan. Uusia siirtolinjoja ei rakenneta. Lietteiden käsittely jatkuu nykyisellä mallilla. Jätevedenkäsittelyä keskitetään hieman lakkauttamalla Lappeenrannan Muukon ja Nuijamaan puhdistamot. Nuijamaan jätevedet johdetaan Konnunsuon jätevedenpuhdistamolle, jota saneerataan/uusitaan tarpeen mukaan. Myös Parikkalan ja Rautjärven kuntien jätevedenkäsittely yhdistetään. Lappeenrannan Toikansuon ja Oravanharjun jätevedenpuhdistamoiden jatko selviää YVAprosessin jälkeen. Imatran puhdistamo saneerataan Lietteiden käsittely ostopalveluna, käsittely kemiallinen tai kalkkistabilointi Jätevedenkäsittelyä keskitetään mahdollisimman paljon lakkauttamalla mm. Luumäen, Lemin, Parikkalan ja Rautjärven jätevedenpuhdistamot. Lappeenrannan sisäistä jätevedenkäsittelyä keskitetään lakkauttamalla Muukon, Nuijamaan ja Konnunsuon puhdistamot. Imatran puhdistamo saneerataan ja laajennetaan Lietteiden käsittelyä keskitetään rakentamalla Lappeenrannan keskuspuhdistamon yhteyteen biokaasulaitos.

8 8/8 3.1 Kehittämisvaihtoehto Vedenhankinta ja jakelu Kehittämisvaihtoehto 0+ perustuu pääosin nykyisen järjestelmän hyödyntämiseen ja tehostamiseen. Pohjaveden osuus tuotannossa lisääntyy, kun Pönniälänkankaan pohjavedenottamo otetaan käyttöön. Häiriötilanteessa (päävedenottamo pois käytöstä) kunnat turvautuvat toiminnassa oleviin omiin vedenottamoihin tai naapurikunnasta saatavaan veteen. Nykyisten vedenottamoiden tuotantoa pyritään lisäämään, mikäli mahdollista. Kehittämistoimenpiteinä esitetään seuraavat hankkeet (kuva 3.1): Imatralla häiriötilanteen vedenriittävyys turvataan joko lisäämällä pohjavedenottamoiden vedenottoa (tehostamismahdollisuus selvitetään) tai ottamalla tarvittava lisävesi Immalanjärvestä. Lappeenrannassa otetaan käyttöön Taipalsaaren Pönniälänkankaan pohjavedenottamo, jolta rakennetaan yhdysvesiputki Lappeenrannan Ilottulaan. Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen tuotantomääriä voidaan tällöin pienentää. Sisäistä verkostoa kehitetään rakentamalla yhdysvesiputki välille Ilottula Joutsenon keskustaajama. Joutsenon Haukilahteen pyritään rakentamaan uusi vedenottamo, jolla turvattaisiin vedenhankintaa ennen kuin Pönniälänkankaan hanke toteutuu (koepumppaukset ovat alkaneet kesällä 2012, veden laadusta ei vielä ole tarkempaa tietoa). Ruokolahdella selvitetään vedenottamoiden ja Imatran yhdysvesiputken todelliset kapasiteetit. Vedenottoa Lampsiin ottamolta voidaan lisätä turvaamaan lisääntyvä vedentarve (Lampsiin ottamon lupa 1500 m 3 /vrk, otto v n. 520 m 3 /vrk). Vedenlaatu voi kärsiä vedenoton lisääntyessä, koska osa vedestä on rantaimeytynyttä vettä. Vedenottamon häiriötilanteessa turvaudutaan Imatralta saatavaan veteen. Oritlammelta rakennetaan vesijohto Imatralle turvaamaan alueen vedenhankintaa. Taipalsaarella selvitetään nykyisen vedenottamon antoisuus ja ottamon kapasiteettia pyritään lisäämään tasolle, joka turvaa v vedentarpeen normaalitilanteessa. Häiriötilanteessa turvaudutaan Lappeenrannasta saatavaan veteen. Yhdysvesiputken todellinen kapasiteetti selvitetään testaamalla. Lisäksi laaditaan toimintaohjeet yhdysputken toimintavalmiuden ylläpitämiseksi (säännölliset huuhtelut yms.) sekä vedenottamon häiriötilannetta varten. Lemillä, Luumäellä, Parikkalassa, Rautjärvellä, Savitaipaleella tai Suomenniemellä ei tehdä merkittäviä muutoksia nykyisiin järjestelmiin. Erityistilanteiden vesien johtamisjärjestelyt käydään läpi ja järjestelmien toiminta varmistetaan esim. erityistilanneharjoituksissa. Nykyisten pohjavesialueiden ja vedenottamoiden toiminta turvataan tarpeellisilla suojelu- ja tarkkailutoimilla. Tehdyn tarkastelun perusteella vesi riittää nykyisillä järjestelmillä sekä vuoden 2050 normaali- että häiriötilanteessa.

9 9/ Jätevedenkäsittely ja johtaminen Kehittämisvaihtoehto 0+ perustuu pääosin nykyisen järjestelmän hyödyntämiseen sellaisenaan Lietteiden käsittely Lappeenrannan jätevedenkäsittelyn YVA-prosessi on käynnissä eikä keskuspuhdistamon tai Oravanharjun puhdistamoratkaisuihin oteta tässä yhteydessä kantaa. Lappeenrannassa sijaitseva Muukon lammikkopuhdistamo lakkautetaan 2014 ja jätevedet johdetaan viemäriverkoston kautta käsiteltäväksi Toikansuon puhdistamoon. Imatran Meltolan puhdistamo saneerataan typenpoiston ja fosforin poiston tehostamiseksi. Myös jäteveden desinfiointiin varaudutaan. Muut alueen jätevedenpuhdistamot joko saneerataan tai rakennetaan uudet puhdistamot teknisen tarpeen ja asetettujen lupaehtojen mukaan. Viemäriverkostojen kuntoon kiinnitetään erityistä huomiota kaikissa kunnissa. Laskuttamattoman jäteveden määrää pyritään pienentämään järjestelmällisellä verkoston kunnon seurannalla ja saneerauksilla. Kehittämisvaihtoehto 0+ perustuu nykyisen järjestelmän hyödyntämiseen sellaisenaan, ts., suurin osa maakunnan alueella muodostuvista puhdistamolietteistä kompostoidaan ostopalveluna. Nykyinen sopimuskausi Kekkilä Oy:n kanssa päättyy vuonna 2017.

10 10/ Kustannukset Taulukossa 3.2 on esitetty kehittämisvaihtoehdon 0+ investointikustannukset. Taulukko 3.2 Kehittämisvaihtoehdon 0+ investointikustannukset. Kehittämistoimenpide: Vedenhankinta ja jakelu Lappeenrannan Ilottula Joutsenon keskustaajama yhdysvesiputki noin 6 km, DN300/400 Pönniälänkankaan pohjavedenottamo ja yhdysvesiputki Lappeenrantaan. Investointikustannus [ ] yleissuunnittelu käynnissä Kehittämistoimenpide: Jätevedenkäsittely ja johtaminen Luumäen jätevedenpuhdistamon saneeraus/uusi puhdistamo Savitaipaleen jätevedenpuhdistamon saneeraus/uusi puhdistamo Suomenniemen uuden puhdistamon saneeraus Parikkalan puhdistamon saneeraus Rautjärven puhdistamon saneeraus Lappeenrannan Muukon lammikkopuhdistamon lakkauttaminen ja jätevesien johtaminen viemäriverkoston kautta Toikansuon puhdistamolle Imatran Meltolan puhdistamon saneeraukset: Muutos typpeä poistavaksi ja fosforinpoiston tehostus Tulevaisuuden mahdollisesti tiukentuvien vaatimusten täyttäminen: Lisätään UV-käsittely Nuijamaan jätevedenpuhdistamon saneeraus/uusi puhdistamo (Nuijamaan liittämiseksi Lappeenrannan verkostoon on suunnittelu käynnissä) Konnunsuon jätevedenpuhdistamon saneeraus/uusi puhdistamo Kehittämistoimenpide: Lietteiden käsittely - - Investointikustannus yhteensä noin

11 11/11 Kuva 3.1 Kehittämisvaihtoehto 0+

12 12/ Kehittämisvaihtoehto Vedenhankinta ja -jakelu Kehittämisvaihtoehto 1 perustuu nykyisen järjestelmän kehittämiseen rakentamalla joitakin uusia siirtoyhteyksiä kuntien välille ja hyödyntämällä potentiaalisia uusia pohjavesialueita. Kehittämistoimenpiteinä esitetään seuraavat hankkeet (kuva 3.2): Imatralla lisätään pohjaveden osuutta vedenhankinnassa rakentamalla uusi vedenottamo Hosniemeen Vesioronkankaan pohjavesialueelle. Alueelta on alustavien tutkimusten perusteella saatavissa noin m 3 /d lisävettä 1. Immalan pintavesilaitoksen tuotantokapasiteetti jää varalle. Lappeenrannassa otetaan käyttöön Taipalsaaren Pönniälänkankaan pohjavedenottamo, jolta rakennetaan yhdysvesiputki Lappeenrannan Ilottulaan. Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen tuotantomääriä voidaan tällöin pienentää. Kaupungin sisäisiä verkostoja yhdistetään rakentamalla yhdysvesiputket välille Ilottula - Joutsenon keskustaajama sekä Joutsenon keskustaajama Myllypuron vedenottamo (lisää vedensiirtokapasiteettia). Tavoitteena on veden siirron mahdollistaminen Lappeenrannan ja Imatran välillä erityistilanteita varten. Parikkalan ja Rautjärven vesihuollon toimintavarmuutta lisätään rakentamalla yhdysvesiputki kuntien rajalta Parikkalan verkostoon siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä. Rautjärven Laikon pohjavesialueen todellinen antoisuus selvitetään pohjavesitutkimuksin. Ruokolahdella selvitetään vedenottamoiden ja Imatran yhdysvesiputken todelliset kapasiteetit. Vedenottoa Lampsiin ottamolta voidaan lisätä turvaamaan lisääntyvä vedentarve. Vedenottamon häiriötilanteessa turvaudutaan Imatralta saatavaan veteen. Oritlammelta rakennetaan vesijohto Imatralle turvaamaan alueen vedenhankintaa. Taipalsaarella selvitetään nykyisen vedenottamon antoisuus ja ottamon kapasiteettia lisätään tasolle, joka turvaa v vedentarpeen normaalitilanteessa. Lappeenrannan yhdysvesiputken todellinen kapasiteetti tarkistetaan. Lemillä, Luumäellä, Savitaipaleella tai Suomenniemellä ei merkittäviä toimenpiteitä. Nykyisten pohjavesialueiden ja vedenottamoiden toiminta turvataan tarpeellisilla suojelu- ja tarkkailutoimilla. Erityistilanteiden vesien johtamisjärjestelyt käydään läpi ja järjestelmien toiminta varmistetaan esim. erityistilanneharjoituksissa. 1 Hosniemen pohjavesitutkimus, Ramboll Finland Oy,

13 13/ Jätevedenkäsittely ja johtaminen Kehittämisvaihtoehto 1 perustuu pääosin nykyisen järjestelmän kehittämiseen. Yksittäisiä puhdistamoja lakkautetaan ja jätevesien käsittelyä keskitetään Lietteiden käsittely Kehittämistoimenpiteinä esitetään seuraavat hankkeet: Lappeenrannan jätevedenkäsittelyn YVA-prosessi on käynnissä eikä keskuspuhdistamon tai Oravanharjun puhdistamoratkaisuihin oteta tässä yhteydessä kantaa. Muukon ja Konnunsuon jätevedenpuhdistamot lopetetaan. Konnunsuon jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Nuijamaan puhdistamolle. Konnunsuon alueelle ollaan laatimassa vesihuollon yleissuunnitelmaa, jonka tavoitteena on perustaa alueelle vesihuolto-osuuskunta. Imatran Meltolan puhdistamo saneerataan typen ja fosforin poiston tehostamiseksi. Myös jäteveden desinfiointiin varaudutaan. Parikkalan ja Rautjärven jätevesien käsittely keskitetään Rautjärvelle. Ensimmäinen vaihe on Parikkalan puhdistamon saneeraus. Toisessa vaiheessa molempien kuntien jätevesien käsittely keskitetään Rautjärvelle, vaihtoehtoina nykyisen puhdistamon saneeraus tai kokonaan uusi puhdistamo. Lemillä, Luumäellä, Ruokolahdella, Savitaipaleella, Suomenniemellä ja Taipalsaarella keskitytään viemäriverkostojen kunnon parantamiseen ja laskuttamattoman jäteveden määrän pienentämiseen. Luumäellä, Savitaipaleella ja Suomenniemellä saneerataan/rakennetaan uudet jätevedenpuhdistamot teknisen tarpeen ja tulevien lupaehtojen mukaisesti. Viemäriverkostojen kuntoon kiinnitetään erityistä huomiota kaikissa kunnissa järjestelmällisellä verkoston kunnon seurannalla ja saneerauksilla. Vaihtoehdossa 1 lietteiden käsittely ja loppusijoitus toteutetaan ostopalveluna. Käsittelymenetelmä voi olla esimerkiksi kemiallinen käsittely tai kalkkistabilointi. Lietteen kemiallisessa hapetuksessa voidaan nostaa lopputuotteen kiintoainepitoisuutta noin tasolle 30 % ja vähentää lietemäärää jopa puoleen. Samalla liete hygienisoituu ja hajuhaitat vähenevät. Prosessilla on jonkin verran referenssejä, joista pitkäaikaisin on vuodesta 2006 Käppalan jätevedenpuhdistamolla Ruotsissa. Suomessa laitoksia on mm. Oulussa, Porissa ja Loviisassa. Yleensä prosessi toteutetaan integroimalla se puhdistamon prosessin sisälle. Palveluntuottaja huolehtii yleensä lietteen loppusijoituksesta. Lietteen käsittelyyn tulee kuitenkin varata kompostointikenttä lietteen väliaikaisvarastointia varten. Kemiallisen käsittelyn todellinen kustannus tulee selvittää erikseen tarjouspyynnöllä, koska siihen vaikuttaa sekä lietemäärä, -laatu että erityisesti kilpailutilanne. Lietteen käsittely sijoitetaan lähelle puhdistamoa, joka sijaitsee maantieteellisesti keskeisellä paikalla.

14 14/ Kustannukset Taulukossa 3.3 on esitetty kehittämisvaihtoehdon 1 investointikustannukset. Taulukko 3.3 Kehittämisvaihtoehdon 1 investointikustannukset. Kehittämistoimenpide: Vedenhankinta ja jakelu Investointikustannus [ ] Imatran Vesioronkankaalle uusi Hosniemen pohjavedenottamo sekä yhdysvesiputki Immalan vesilaitokselle (noin 4 km, DN300) Yhdysvesiputki Taipalsaaren Pönniälänkankaalta Lappeenrannan Ilottulaan Uudet pohjavedenottamot. yleissuunnittelu käynnissä Yhdysvesiputki Lappeenrannan Ilottula - Joutsenon keskustaajama noin km DN300/400 Yhdysvesiputki Lappeenrannan Joutsenon keskustaajama Myllypuron vedenottamo noin 4 km DN250/300 Yhdysvesiputki Parikkala Rautjärvi noin 18 km DN150/ * Laikon pohjavesialueen vedenottoselvitykset Kehittämistoimenpide: Jätevedenkäsittely ja johtaminen Luumäen jätevedenpuhdistamon saneeraus/uusi puhdistamo Savitaipaleen jätevedenpuhdistamon saneeraus/uusi puhdistamo Suomenniemen uuden puhdistamon saneeraus Siirtoviemäri Konnunsuo - LPR Nuijamaa noin 12 km DN Nuijamaan puhdistamon saneeraus ja laajennus Lappeenrannan Muukon jätevedenpuhdistamon lakkauttaminen ja jätevesien johtaminen viemäriverkoston kautta Toikansuon puhdistamolle Parikkalan jätevedenpuhdistamon saneeraus Parikkalan ja Rautjärven uusi yhteispuhdistamo Siirtoviemäri Parikkala Rautjärvi, noin 21 km, DN250 Imatran Meltolan puhdistamon saneeraukset: Muutos typpeä poistavaksi ja fosforinpoiston tehostus Tulevaisuuden mahdollisesti tiukentuvien vaatimusten täyttäminen: Lisätään UV-käsittely Kehittämistoimenpide: Lietteiden käsittely ** - - Investointikustannus yhteensä noin * rakennetaan siirtoviemärin toteutuksen yhteydessä, kustannukset noin 50 % pelkän VJ:n rakentamiskustannuksista ** lietteen kemiallisessa käsittelyssä ei vesihuoltolaitoksille merkittäviä investointikustannuksia

15 15/15 Kuva 3.2 Kehittämisvaihtoehto 1.

16 16/ Kehittämisvaihtoehto Vedenhankinta ja jakelu Kehittämisvaihtoehto 2 perustuu nykyisen järjestelmän merkittävään kehittämiseen hyödyntämällä potentiaalisia uusia pohjavesialueita ja rakentamalla uusia siirtoyhteyksiä kuntien välille. Kehittämistoimenpiteinä esitetään seuraavat hankkeet (kuva 3.3): Imatralla lisätään pohjavedenottoa rakentamalla uusi ottamo Vesioronkankaalle Hosniemeen. Lisäksi Rautjärven Laikon pohjavesialueen todellinen antoisuus selvitetään pohjavesitutkimuksin. Alueelle rakennetaan pohjavedenottamot ja putkilinja Imatralle (siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä). Oletuksena on, että Laikosta on vettä saatavissa niin paljon, että siirtoyhteyden rakentaminen tullee kannattavaksi. Immalan pintavesilaitoksen tuotantokapasiteetti jää varalle. Lappeenrannassa otetaan käyttöön Taipalsaaren Pönniälänkankaan pohjavedenottamo, jolta rakennetaan yhdysvesiputki Lappeenrannan Ilottulaan. Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen tuotantomääriä voidaan tällöin pienentää. Kaupungin sisäisiä verkostoja yhdistetään rakentamalla yhdysvesiputket välille Ilottula - Joutsenon keskustaajama sekä Nuijamaa Lappeenrannan keskustaajama. Lisäksi lisätään vedenjohtamiskapasiteettia väleillä Joutsenon keskustaajama Myllypuron vedenottamo sekä Myllypuron vedenottamo Korvenkylän vesitorni. Parikkalan ja Rautjärven vesihuollon toimintavarmuutta lisätään rakentamalla yhdysvesiputki kuntien rajalta Parikkalan verkostoon. Rautjärven sisäiset verkostot (Simpele-Asemanseutu) yhdistetään siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä. Ruokolahdella selvitetään vedenottamoiden ja Imatran yhdysvesiputken todelliset kapasiteetit. Vedenottoa Lampsiin ottamolta voidaan lisätä turvaamaan lisääntyvä vedentarve. Vedenottamon häiriötilanteessa turvaudutaan Imatralta saatavaan veteen. Oritlammelta rakennetaan vesijohto Imatralle turvaamaan alueen vedenhankintaa. Taipalsaarella selvitetään nykyisen vedenottamon antoisuus ja ottamon kapasiteettia lisätään mahdollisuuksien mukaan tasolle, joka turvaa v vedentarpeen normaalitilanteessa. Lappeenrannan yhdysvesiputken todellinen kapasiteetti tarkistetaan. Vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseksi rakennetaan varavesilinja Pönniälänkankaalta Lappeenrantaan johtavaan yhdysvesiputkeen. Vesi pitää mahdollisesti käsitellä ennen sen johtamista jakeluverkostoon. Luumäeltä rakennetaan yhdysvesiputki Lappeenrannan verkostoon turvaamaan kuntien vesihuollon toimintavarmuutta häiriötilanteissa (siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä).

17 17/17 Savitaipaleelta rakennetaan yhdysvesijohto Lemille siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä. Lemillä tai Suomenniemellä ei tehdä merkittäviä toimenpiteitä. Nykyisten pohjavesialueiden ja vedenottamoiden toiminta turvataan tarpeellisilla suojeluja tarkkailutoimilla. Erityistilanteiden vesien johtamisjärjestelyt käydään läpi ja järjestelmien toiminta varmistetaan esim. erityistilanneharjoituksissa Jätevedenkäsittely ja johtaminen Kehittämisvaihtoehto 2 perustuu nykyisen järjestelmän merkittävään kehittämiseen keskittämällä jätevedenkäsittelyä mahdollisimman paljon, mikä edellyttää mm. uusien siirtoviemäreiden rakentamista. Tarkastelussa on oletettu, että Lappeenrannan ja Imatran viemäriverkostojen kapasiteetti ei riitä johtamaan muiden kuntien jätevesiä, vaan naapurikunnista tulevat siirtoviemärit on arvioitu rakennettavan jätevedenpuhdistamoille asti. Kehittämistoimenpiteinä esitetään seuraavat hankkeet: Lappeenrannan jätevedenkäsittelyn YVA-prosessi on käynnissä eikä keskuspuhdistamon tai Oravanharjun puhdistamoratkaisuihin oteta tässä yhteydessä kantaa. Nuijamaan, Konnunsuon ja Muukon puhdistamot lakkautetaan ja tarvittavat verkostot ja siirtoviemärit keskuspuhdistamolle rakennetaan. Konnunsuon alueelle ollaan laatimassa vesihuollon yleissuunnitelmaa, jonka tavoitteena on perustaa alueelle vesihuoltoosuuskunta. Imatran Meltolan puhdistamo saneerataan typen ja fosforin poiston tehostamiseksi. Myös jäteveden desinfiointiin varaudutaan. Saneerauksessa huomioidaan Parikkalan ja Rautjärven jätevesien käsittelyyn varautuminen, pieni laajennustarve on todennäköistä. Parikkalan ja Rautjärven puhdistamot lakkautetaan ja jätevedet johdetaan rakennettavaa siirtoviemäriä pitkin Imatran Meltolan puhdistamolle. Ensimmäinen vaihe on Parikkalan puhdistamon saneeraus. Savitaipaleen puhdistamo lakkautetaan ja jätevedet johdetaan Lappeenrantaan rakentamalla siirtoviemäri Lemille. Koska Lemiltä Lappeenrantaan johtavan linjan kapasiteetti ei todennäköisesti täysin riitä Savitaipaleen jätevesien johtamiseen, rakennetaan samassa yhteydessä pumppaamon yhteyteen tasaussäiliö viivyttämään Savitaipaleelta tulevia jätevesiä. Luumäen puhdistamo lakkautetaan ja jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Lappeenrantaan. Jurvala-Taavetti siirtoviemärin virtaussuunta muutetaan. Linjan kapasiteetin on oletettu riittävän. Suomenniemellä puhdistamoa saneerataan/rakennetaan uusi puhdistamo teknisen tarpeen ja tulevien lupaehtojen mukaisesti.

18 3.3.3 Lietteiden käsittely Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 18/18 Lemillä, Ruokolahdella ja Taipalsaarella keskitytään verkostojen kunnon parantamiseen ja laskuttamattoman jäteveden määrän pienentämiseen. Viemäriverkostojen kuntoon kiinnitetään erityistä huomiota kaikissa kunnissa järjestelmällisellä verkoston kunnon seurannalla ja saneerauksilla. Kehittämisvaihtoehdossa 2 maakunnan lietteiden käsittelyä keskitetään rakentamalla Lappeenrannan keskuspuhdistamon yhteyteen biokaasulaitos. Biokaasulaitos voi olla erillinen puhdistamolietteelle tarkoitettu laitos tai yhteismädättämö, jossa käsitellään erilaisia jätejakeita. Biokaasulaitoksen hankesuunnittelussa tulee ottaa huomioon muut alueella kehitteillä olevat biokaasuhankkeet. Lisäksi vaihtoehtona tulee tarkastella lietteen kuljettamista lähialueilla jo oleville biokaasulaitoksille.

19 19/ Kustannukset Taulukossa 3.4 on esitetty kehittämisvaihtoehdon 2 investointikustannukset. Taulukko 3.4 Kehittämisvaihtoehdon 2 investointikustannukset. Kehittämistoimenpide: Vedenhankinta ja jakelu Investointikustannus [ ] Imatran Vesioronkankaalle uusi Hosniemen pohjavedenottamo sekä yhdysvesiputki Immalan vesilaitokselle (noin 4 km, DN300) Taipalsaarelle varavesilinja Pönniälänkankaalta Lappeenrantaan johtavaan putkilinjaan (noin 9 km, DN200). Yhdysvesiputki Rautjärven Laikon pohjavedenottamolta Imatran Meltolan vesilaitokselle (noin 34 km, DN400 (5000m3/d). Samalla yhdistetään Rautjärven Simpeleen ja asemanseudun verkostot Yhdysvesiputki Taipalsaaren Pönniälänkankaalta Lappeenrannan Ilottulaan. Uudet pohjavedenottamot yleissuunnittelu käynnissä Yhdysvesiputki Lappeenrannan Ilottula - Joutsenon keskustaajama m DN300/400 Yhdysvesiputki Lappeenrannan Joutsenon keskustaajama Myllypuron vedenottamo noin 4 km DN250/300 Yhdysvesiputki Myllypuron vedenottamo Korvenkylän vesitorni m DN200/250 Yhdysvesiputki Nuijamaa Lappeenrannan keskustaajama m DN100 Rautjärven sisäisten verkostojen yhdistäminen, noin 13 km DN150/200 Yhdysvesiputki Parikkala Rautjärvi m DN150/ * Yhdysvesiputki Luumäki - Lappeenranta, noin 21 km, DN * Vesijohto Savitaipale Lemi * Kehittämistoimenpide: Jätevedenkäsittely ja johtaminen Siirtoviemäri Lappeenrannan Nuijamaa - Konnunsuo Toikansuo, noin 22 km, DN 100/150 Lappeenrannan Muukon jätevedenpuhdistamon lakkauttaminen ja jätevesien johtaminen viemäriverkoston kautta Toikansuon puhdistamolle Siirtoviemäriyhteys Savitaipale Lemin linja, noin 20 km, DN Pumppaamo tasausaltaineen m Siirtoviemäri Luumäki Lappeenranta, noin 21 km, DN Parikkalan jätevedenpuhdistamon saneeraus (vaihe I) Siirtoviemäri Parikkala Rautjärvi Imatra, noin 71 km, DN250 - DN350/ Suomenniemen uuden puhdistamon saneeraus Imatran Meltolan puhdistamon saneeraukset ja pieni laajennus Parikkalan ja Rautjärven jätevesiä varten: Muutos typpeä poistavaksi ja fosforinpoiston tehostus Tulevaisuuden mahdollisesti tiukentuvien vaatimusten täyttäminen: Lisätään UV-käsittely Kehittämistoimenpide: Lietteiden käsittely Biokaasulaitos maakunnan lietteiden (n m 3 /v) käsittelyyn Investointikustannus yhteensä noin * rakennetaan siirtoviemärin toteutuksen yhteydessä, kustannukset noin 50 % pelkän VJ:n rakentamiskustannuksista

20 20/20 Kuva 3.3 Kehittämisvaihtoehto 2.

21 21/21 4 KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 4.1 Kustannukset Taulukossa 4.1 on esitetty kehittämisvaihtoehtojen vertailukustannukset investointien ja vuosikustannusten osalta ilman lietteenkäsittelyä. Vuosikustannuksiin on laskettu investoinneista aiheutuvat vuosittaiset pääomakustannukset sekä arvioidut investointikohteiden käyttökustannukset. Käyttökustannukset eivät siis sisällä nykyisten järjestelmien käyttökustannuksia tai niissä tapahtuvia muutoksia eikä lietteenkäsittelyn kustannuksia. Pääomakustannukset on laskettu annuiteettimenetelmällä käyttäen korkokantana 5 %, kuoletusaikana koneistoilla ja SIA:lla 15 vuotta ja rakenteilla 30 vuotta. Tarkemmat kustannusten laskentaperusteet on esitetty liitteessä 1. Taulukko 4.1 Kehittämisvaihtoehtojen karkea kustannusvertailu ilman Pönniälänkankaan hanketta ja lietteenkäsittelyä Kehittämisvaihtoehto Investointikustannukset Investointien vuosikustannukset [ ] [ /a] VE VE VE Vaihtoehdoista 0+ on kustannuksiltaan alhaisin ja vaihtoehto 2 selvästi kallein. Vaihtoehto 1 on investoinniltaan noin 1,5 kertaa ja vuosikustannuksiltaan noin 1,2 kertaa kalliimpi kuin vaihtoehto 0+. Vaihtoehto 2 on investoinniltaan noin 2,1 kertaa ja vuosikustannukseltaan 1,8 kertaa kalliimpi kuin vaihtoehto 1.

22 22/ Vaikutukset talousveden laatuun ja vesihuollon toimintavarmuuteen Kehittämisvaihtoehdossa 0+ veden laatu paranee hieman nykyisestä korvattaessa osa Lappeenrannan tekopohjavedestä luonnontilaisella pohjavedellä (tekopohjavesilaitoksella ongelmana erityisesti kesäaikaan leväkukinnot). Kehittämisvaihtoehdossa 0+ vedenhankinnan toimintavarmuus paranee lähinnä Lappeenrannassa ja Imatralla Pönniälänkankaan hankkeen ansiosta ja kun Ilottulan ja Joutsenon verkostot yhdistetään. Sillä mahdollistetaan veden siirto Lappeenrannan kantakaupungin ja Imatran välillä. Samalla Lappeenrannan vedenjakelun sisäinen toimintavarmuus paranee. Lisäksi Lappeenrannassa Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen tuotantomäärää voidaan pienentää, jolloin osa laitoksen tuotantokapasiteetista jää varalle. Pääosassa kuntia vettä tuotetaan jo nykytilassa useammalla eri ottamolla. Lisäksi yhdysvesiputki toiseen kuntaan on kuudessa alueen kymmenestä kunnasta. Niissä kunnissa, joissa vesi ei riitä kunnan päävedenottamon häiriötilanteessa v tilanteessa, tehostetaan muiden vedenottamoiden vedenottoa. Kehittämisvaihtoehdossa 1 veden laatu paranee nykyisestä korvattaessa Imatran pintavesi ja osa Lappeenrannan tekopohjavedestä luonnontilaisella pohjavedellä. Kehittämisvaihtoehdossa 1 vedenhankinnan toimintavarmuus paranee nykyisestä selvästi. Sekä Imatralla että Lappeenrannassa otetaan käyttöön uusia pohjavesialueita. Imatralla Immalan pintavesilaitos jää yksinomaan varalaitokseksi häiriötilanteita varten. Lappeenrannassa Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen tuotantomäärää pienennetään, jolloin osa laitoksen tuotantokapasiteetista jää varalle. Lisäksi Lappeenrannan sisäinen vesihuollon toimintavarmuus paranee nykyisestä Ilottula-Joutseno sekä Joutseno- Myllypuro yhdysvesiputkien rakentamisen myötä. Sillä mahdollistetaan myös veden siirto Lappeenrannan kantakaupungin ja Imatran välillä ja kapasiteetti on suurempi kuin vaihtoehdossa 0+. Parikkalan ja Rautjärven kuntien välille rakennettava yhdysvesiputki lisää ko. kuntien vesihuollon toimintavarmuutta nykyisestä. Ruokolahdella turvaudutaan häiriötilanteessa edelleen Imatralta saatavaan veteen. Kehittämisvaihtoehdossa 2 veden laatu paranee nykyisestä korvattaessa Imatran pintavesi ja osa Lappeenrannan tekopohjavedestä luonnontilaisella pohjavedellä. Vedenhankinnan toimintavarmuus paranee nykyisestä huomattavasti. Sekä Imatralla että Lappeenrannassa otetaan käyttöön uusia pohjavesialueita. Imatralla Immalan pintavesilaitos jää varalaitokseksi häiriötilanteita varten. Lappeenrannassa Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen tuotantomäärää pienennetään, jolloin osa laitoksen tuotantokapasiteetista jää varalle. Ilottula-Joutseno-Myllypuro-Korvenkylä -yhteydellä mahdollistetaan myös merkittävä veden siirto Lappeenrannan kantakaupungin ja Imatran välillä. Nuijamaa yhdistetään Lappeenrannan keskustaajaman verkostoon, mikä parantaa kaupungin sisäistä vesihuollon toimintavarmuutta. Parikkalan ja Rautjärven kuntien välille rakennettava yhdysvesiputki lisää entisestään kuntien vesihuollon toimintavarmuutta. Lisäksi Rautjärven kunnan vesihuollon sisäistä toimintavarmuutta lisää kunnan sisäisten verkostojen yhdistäminen. Ruokolahden kunnan vesihuollon toimintavarmuus paranee mahdollisen uuden kaivon myötä. Imatran vedenhankinnan parantuminen turvaa myös Ruokolahden vedensaantia. Taipalsaarella toimintavarmuus paranee Pönniälänkankaan varavesilinjan rakentamisen myötä.

23 23/23 Varavesilinjasta saatava vesi on mahdollisesti käsiteltävä ennen jakelua. Luumäeltä Lappeenrantaan rakennettava yhdysvesiputki lisää Luumäen vesihuollon toimintavarmuutta. 4.3 Vaikutukset jätevedenpuhdistamoiden purkuvesistöjen määrään Etelä-Karjalan maakunnassa on toiminnassa 13 yhdyskuntajäteveden puhdistamoa ja lisäksi muutama teollisuuslaitoksen puhdistamo. Esitetyillä kehittämisvaihtoehdoilla on - kehittämisvaihtoehdosta riippuen - vaikutuksia sekä purkuvesistöjen määrään että puhdistettujen jätevesien laatuun. Lappeenrannan kaupungin alustavissa jätevesisuunnitelmissa uuden keskuspuhdistamon purkuvesistöksi on ehdotettu Vuoksea. Taulukossa 4.2 on esitetty nykyiset puhdistamot sekä eri kehittämisvaihtoehtojen puhdistamot purkuvesistöineen. Kehittämisvaihtoehdossa 0+ puhdistamoiden ja siten myös purkuvesistöjen määrä vähenee yhdellä. Puhdistettujen jätevesien laatu paranee laitoksilla tehtävien saneerausten myötä erityisesti fosfori- ja kiintoainepitoisuuksien osalta. Lietteiden käsittelyyn ei nykytilaan nähden tule muutoksia. Kehittämisvaihtoehdossa 1 suunnittelualueen purkuvesistöjen määrä vähenee kolmella Lappeenrannan kahden pienen puhdistamon (Nuijamaa ja Konnunsuo) yhdistämisen sekä Parikkalan ja Rautjärven puhdistamoiden yhdistämisen myötä. Lisäksi Muukon lammikkopuhdistamo lakkautetaan. Puhdistettujen jätevesien laatu paranee laitoksilla tehtävien saneerausten sekä uuden Parikkala-Rautjärvi yhteispuhdistamon myötä erityisesti fosfori- ja kiintoainepitoisuuksien osalta. Lietteiden käsittely ja loppusijoitus toteutetaan edelleen ostopalveluna. Käsittelymenetelmä voi olla esimerkiksi kemiallinen käsittely tai kalkkistabilointi. Kehittämisvaihtoehdossa 2 jätevesien käsittelyn keskittäminen vähentää olennaisesti puhdistamoiden ja purkuvesistöjen määrää. Lisäksi käsitellyn veden laatu parantuu uusien puhdistamoiden rakentamisen ja vanhojen puhdistamoiden saneerausten myötä. Purkuvesistöistä kuormitus kasvaa Vuoksessa (riippuen käynnissä olevien suunnitelmien toteutumisesta). Lahnajärven ja Pukaluksen kuormitus pysyy nykyisellään lukuun ottamatta saneerausten myötä mahdollisesti pienentyviä fosfori- ja kiintoainepitoisuuksia. Lietteiden käsittelyn keskittäminen uudelle biokaasulaitokselle mahdollistaa kaasun hyödyntämisen energiana. Lisäksi lietteen määrä pienenee jonkin verran.

24 24/24 Taulukko 4.2 Suunnittelualueen yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja purkuvesistöt. Sijaintikunta Puhdistamo Purkuvesistö Nykytila Purkuvesistö VE0+ Purkuvesistö VE1 Purkuvesistö VE2 Imatra Meltola Vuoksi Vuoksi Vuoksi Vuoksi Lappeenranta Toikansuo Rakkolanjoki YVA-käynnissä YVA-käynnissä YVA-käynnissä Haapajärvi Oravaharju Ala-Saimaa (kytkeytyy Toikansuon ratkaisuun) Ala-Saimaa (kytkeytyy Toikansuon ratkaisuun) Ala-Saimaa (kytkeytyy Toikansuon ratkaisuun) Ala-Saimaa (kytkeytyy Toikansuon ratkaisuun) Ylämaa Lahnajärvi ja Pukalus Lahnajärvi ja Pukalus Lahnajärvi ja Pukalus Lahnajärvi ja Pukalus Vainikkala???? Muukko Läheinen oja Konnunsuo Leppäsjoki Suokumaanjärvi Leppäsjoki Suokumaanjärvi Leppäsjoki Suokumaanjärvi Nuijamaa Nuijamaanjärvi Nuijamaanjärvi - - Luumäki Taavetti Kirkkojoki Kirkkojoki Kirkkojoki - Urpalanjoki Urpalanjoki Urpalanjoki Parikkala Särkisalmi Simpeleenjärvi Simpeleenjärvi - - Rautjärvi Vihviläsuo Hiitolanjoki, Hiitolanjoki, Hiitolanjoki, - Kokkolanjoki Kokkolanjoki Kokkolanjoki Savitaipale Peijonsuo Siparinoja Siparinoja Siparinoja - Rajalampi Rovastinoja Kuolimojärvi (Pyhä-Paulan lahti) Rajalampi Rovastinoja Kuolimojärvi (Pyhä-Paulan lahti) Rajalampi Rovastinoja Kuolimojärvi (Pyhä-Paulan lahti) Suomenniemi Tyrynniitty Kuolimojärvi Kuolimojärvi Kuolimojärvi Kuolimojärvi -

25 25/ Vaikutusten arviointi (SOVA) Etelä-Karjalan vesihuollon kehittämissuunnitelman arvioinnin taustalla on suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia säätelevä lainsäädäntö, jonka mukaan Suunnitelmasta tai ohjelmasta vastaavan viranomaisen on huolehdittava siitä, että suunnitelman tai ohjelman vaikutukset selvitetään ja arvioidaan riittävässä määrin valmistelun kuluessa, jos suunnitelman tai ohjelman toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. (Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) 3 ) Kehittämissuunnitelman systemaattisella vaikutusten arvioinnilla varmistetaan ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen ja siten edistetään kestävän kehityksen toteutumista Etelä-Karjalan maakunnassa. Vaikutusten arvioinnin kohteena on kehittämissuunnitelman mukaisten vedenhankinnan ja jäteveden käsittelyn vaihtoehtojen toteutuminen sellaisenaan. Vaikutusten arviointi kohdistetaan kehittämissuunnitelman olennaisiin ja vaikutuksiltaan keskeisiin osiin eli kehittämisvaihtoehtoihin ja niiden sisältämiin toimenpiteisiin. Koska arvioinnin kohteena on laaja-alainen kehittämissuunnitelma, on arviointi pääosin laadullista. Arvioinnin lähtötietoina on käytetty maakuntaliiton suunnitelmia ja selvityksiä, ympäristöhallinnon tietojärjestelmää sekä kehittämisvaihtoehtojen toimenpiteistä laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia. Vesihuollon kehittämissuunnitelman vaikutuksia ympäristöön on arvioitu suunnitelman osakokonaisuuksien (vedenhankinta, jäteveden johtaminen ja käsittely) suhteen. Arvioinnissa on tunnistettu kunkin osakokonaisuuden ne toimenpiteet, jotka mahdollisesti aiheuttavat merkittäviä myönteisiä tai kielteisiä muutoksia ympäristössä. Vaikutustieto jää osakokonaisuuksia arvioitaessa yleiseksi, mutta toisaalta arvioinnin etuna on kokonaiskuvan muodostaminen sekä olennaisiin ja merkittävimpiin vaikutuksiin keskittyminen. Arvioinnin merkittävin epävarmuustekijä liittyy Lappeenrannan keskuspuhdistamon jäteveden purkupaikkaan ja varsinaiseen käsittelylaitokseen, jonka YVA-prosessi oli arviointia laadittaessa vasta alkuvaiheessa. Kehittämissuunnitelman sisältämien toimenpiteiden yksityiskohtaisessa jatkosuunnittelussa voidaan usein eri keinoin ehkäistä ja vähentää SOVA:ssa tunnistettuja ja jatkosuunnittelussa esiin nousevia haitallisia ympäristövaikutuksia. Arvioinnilla tuotetaan tietoa kehittämissuunnitelman toimenpiteiden potentiaalisista vaikutuksista luonnonympäristöön, ihmisiin ja yhteisöihin sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Kehittämissuunnitelman toimenpiteiden varsinaiset ympäristövaikutukset arvioidaan tarkemmin mahdollisissa YVA-menettelyissä ja eri hankkeiden lupahakemuksissa. SOVA-arvioinnissa otetaan huomioon haitalliset, tavoitellut tai tavoittelemattomat myönteiset vaikutukset sekä välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset. Lisäksi arvioidaan kehittämisvaihtoehtojen suhdetta vesihuollon kehittämissuunnitelman ympäristöllisiin tavoitteisiin: - Parannetaan vesihuoltolaitosten toimintavarmuutta ja yhdyskuntien talousveden laatua edistämällä pohjavesivarojen hyödyntämistä, varavedenottamoiden rakentamista ja verkostojen yhdistämistä

26 26/26 - Vähennetään yhdyskuntien jätevesien ympäristökuormitusta - Tuetaan asutuksen sekä elinkeino- ja vapaa-ajantoimintojen vesihuollon kehittämistä haja-asutusalueilla - Edistetään taaja-asutusalueilla kiinteistökohtaisten vesihuoltolaitteistojen varassa olevien asuntojen liittämistä yhteisiin vesihuoltolaitoksiin Vedentuotannon kehittämisvaihtoehtojen ympäristövaikutukset Seuraavaan taulukkoon on koottu ympäristövaikutusten kannalta vedentuotannon kehittämisvaihtoehtojen keskeisimmät toimenpiteet/hanke-esitykset Ve 0+ Ve 1 Ve 2 Uudet pohjavedenottamot Vedensiirtolinjat Taipalsaaren Pönniälänkangas Imatran Vesioronkangas Pönniälänkangas-Ilottula Ilottula-Joutsenon keskustaajama Nuijamaa-Konnunsuo Joutsenon keskustaajama-myllypuro Rautjärvi-Parikkala Rautjärven Imatra Myllypuro-Korvenkylä Laikko- Nuijamaa- Konnunsuo- Lappeenranta Luumäki- Lappeenranta Savitaipale-Lemi haja-asutusta palveleva vesijohto

27 27/27 Seuraavaan taulukkoon on koottu vedentuotannon kehittämisvaihtoehtojen keskeisimmät ympäristövaikutukset. Ve 0+ Ve 1 Ve 2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kehittämistoimenpiteillä ei ole merkittäviä välittömiä myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Uusien vesijohtojen rakentamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia yhdyskäytäviä, jolloin paikalliset vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuuksiin ovat pieniä. Veden siirtoon liittyvät putkilinjarakenteet rajoittavat etupäässä metsätalouden harjoittamista. Vaikutusta voidaan lieventää sijoittamalla linjat mahdollisuuksien mukaan teiden ja muiden valmiiden maastoaukkojen kohdille. Suunnittelualueen pohjavedenhankinta on nykyisin ensimmäisen Salpausselän pohjavesialueiden varassa. Kyseisellä vyöhykkeellä on paikallisia, mm. maatalouden, teollisuuden, asutuksen ja muun maankäytön aiheuttamia haasteita pohjaveden laadussa. Vähentämällä maakunnan vedensaannin riippuvuutta ensimmäisen Salpausselän pohjavesivaroista luodaan paremmat edellytykset maakunnan ydinalueen kehittämiselle. Lappeenrannan yksi uusi taajamat yhdistävä johtolinja edistää jossain määrin vesihuollon kehittämistä Lappeenrannan haja-asutusalueilla. Lappeenrannan neljä uutta taajamat yhdistävää johtolinjaa sekä Parikkala-Rautjärvi- Lappeenrannan kaksi uutta taajamat yhdistävää johtolinjaa sekä Rautjärvi-Parikkala johtolinja edistävät vesihuollon kehittämistä ao. kuntien hajaasutusalueilla. Imatra ja Lappenranta- Luumäki johtolinjat edistävät vesihuollon ao. haja- kehittämistä kuntien asutusalueilla. Tukee vaihtoehdoista parhaiten Etelä- Karjalan kasvukeskusalueen laatukäytävän kehittämistä Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan kulttuuriperintöön ja Kehittämistoimenpiteillä ei ole merkittäviä välittömiä myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia. Veden siirtoon liittyvien putkilinjarakenteiden maisemavaikutuksia voidaan lieventää sijoittamalla linjat mahdollisuuksien mukaan teiden ja muiden valmiiden maastoaukkojen kohdille. Konnunsuon valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö huomioitava jatkosuunnittelussa Vesioronkankaan pohjaveden ottoalueen

28 28/28 välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan Immolan kasarmialueen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön pohjaveden otolla ei ole vaikutuksia. Vaikutukset ihmisiin ja yhteisöihin Pohjaveden käytön lisäämisellä parannetaan talousveden laatua. Vedenhankinnan ja jakelun varmuus paranevat. Tämä tukee maakunnalle tärkeiden elinkeinojen (esim. matkailu) kehittämisedellytyksiä. Talousveden laatuun ja saatavuuteen liittyvät riskit vähenevät siellä missä haja-asutusta voidaan liittää verkostojen piiriin. Pohjaveden otto voi paikallisesti vaikuttaa yksityiskaivojen veden laatuun ja määrään. Pohjaveden ottohankkeen oikea-aikainen ja avoin tiedottaminen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille sekä mahdollisten haittojen kompensaatio (esim. kaivojen syvennykset) on tärkeää mahdollisten maankäyttökonfliktien ehkäisemiseksi. Riittävillä pohjavesiselvityksillä voidaan optimoida ottopaikat ja vesimäärät, jotta vaikutukset saadaan hyväksyttävälle tasolle. Pönniälänkankaan alueella tehtyjen pohjavesitutkimusten koepumppausten tulosten perusteella veden saanti kaivoista ei vaikeutunut. Vaikutukset luonnonympäristöön Tähän asti hyödyntämätön Pönniälänkankaan pohjavesialue otetaan käyttöön. Pohjaveden otto muuttaa virtaamia ja pohjaveden tasoa. Lisäksi vedenotto voi kasvattaa pintavesien humuspitoisuutta, ravinteisuutta ja rehevyyttä. Riittävillä pohjavesija luontoselvityksillä voidaan optimoida ottopaikat ja vesimäärät, jotta vaikutukset saadaan hyväksyttävälle tasolle. Alueella tehtyjen pohjavesitutkimusten mukaan suoalueen kasvillisuuteen tai lähistön luonnonsuojelualueelle vedenotto ei vaikuta. Pönniälänkankaan pohjavesialueen lähiympäristössä on mm. puolustusvoimien harjoitusalue ja turvetuotantoalue, joten vedenoton vaikutukset eivät kohdistu täysin luonnontilaiseen aluekokonaisuuteen. Vedenoton jatkosuunnittelussa on selvitettävä turvetuotannon ja ampuma-alueen toimintojen vaikutukset. Alueella tehtyjen pohjavesitutkimusten mukaan turvesuon erittäin humuspitoinen pohjaveteen imeytyvä vesi voi vaikuttaa pohjaveden laatuun. Ampuma-alueen toiminnasta peräisin olevia aineita ei pohjavedestä ole havaittu. Pohjavesialueen itäpuolinen Pönniälänkangas kuuluu valtakunnalliseen harjujen suojeluohjelmaan. Vedenotto ei suoranaisesti vaikuta suojeluohjelman ensisijaiseen tavoitteeseen (harjun luonteenomaisten geologisten, geomorfologisten ja maisemallisten piirteiden säilyttäminen). Mikäli Pönniälänkangas-Ilottula yhdysvesiputki rakennetaan Suur- Saimaan pohjaan, tulee jatkosuunnittelussa selvittää pohjasedimenttien tila etenkin ruoppausta edellyttävissä kohteissa. Vesioronkankaan pohjaveden ottoalue sijoittuu Vt 6 ja Karjalan radan välittömään läheisyyteen. Alueen läheisyydessä on mm. yritystoimintaa, jossa käsitellään

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA OSARAPORTTI III 15.1.2013 ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050 Loppuraportti - Luonnos Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050 OSARAPORTTI III ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050 Loppuraportti Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale,

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä VUOSI 21 Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Klikkaamalla graafin palkkeja näet ko. vuoden päästöt oikealla TEOLLISUUS STORA ENSO OYJ, IMATRAN TEHTAAT 23624 UPM-KYMMENE

Lisätiedot

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAPORTTI.B711 1.6.2012 ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Suomenniemi

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Dnro:592/14.05.01.00/2013 Kunnanhallituksen päätös 22.9.2014 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan Ely-keskukselle Vihdin jätevesihuollon vaihtoehdot hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA-selostus)

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

Selvityksessä on vertailtu kolmea päävaihtoehtoa:

Selvityksessä on vertailtu kolmea päävaihtoehtoa: Tekninen lautakunta 8 14.03.2011 Kunnanhallitus 105 19.04.2011 Yleissuunnitelma Itä-Savon alueen vedenhankinnan varmistamiseksi 390/080.083/2011 TEKLA 8 Itä-Savon alueen kuntien vedenhankinnan varmistamista

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2012 Yhdyskuntasuunnittelun suunnittelu- ja konsulttitoimisto Maankäyttö, kaavoitus, maisemasuunnittelu, YVA Tie-, liikenne- ja aluetekniikka,

Lisätiedot

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA Oulun Vesi 18.12.2013 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Kanta-Oulun vedenhankinta perustuu Oulujoen veteen, varajärjestelmää ei ole Kanta-Oulun alue kuuluu alimpaan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035

Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035 Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035 POSKI-hankkeen loppuseminaari 28.4.2015 Juha Kangaskokko, ylitarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 8.4.2105 Maakunnallinen vesihuollon kehittämisohjelma

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari Tampere-talo Kaija Joensuu. Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari Tampere-talo Kaija Joensuu. Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari Tampere-talo 31.1.2013 Kaija Joensuu Vesihuollon kehittämissuunnitelma (2006) Suunnittelutyölle asetetut yhteiset tavoitteet (seminaari 2004)

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Liite 1: Mitoitusperusteet Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Mitoitusperusteet Sisältö Liite 1 - Mitoitusperusteet 1 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖTIEDOT 2

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. 3.9.2013, Kankaanpää

Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. 3.9.2013, Kankaanpää Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 3.9.2013, Kankaanpää Suunnittelualue Kunta Väestö: Vesijohtoon liittyneet: Viemäröintiin liittyneet: 2011 2035 2011 vok 2035 2011 2035 as

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Lähtökohtia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 31 kunnasta 21 vedenhankinta perustuu pohjaveden tai tekopohjaveden käyttöön

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

POHJOIS-SATAKUNNAN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Antti Ryynänen / lli ALUSTAVA TYÖOHJELMA / 1 (6) SISÄLLYSLUETTELO 19.9.2012 POHJOIS-SATAKUNNAN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Suunnitelma jakautuu kolmeen osaraporttiin. Osaraporteista laaditaan

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämistarpeet. Koverhar, Hanko

Vesihuollon kehittämistarpeet. Koverhar, Hanko Vesihuollon kehittämistarpeet Koverhar, Hanko Timo Nikulainen mitoituksen osalta päivitetty 26.2.2017 Vesihuollon kehittämistarpeet 26.2.2017 1 (9) SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 3 2 ALUEEN KUVAUS...

Lisätiedot

Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta. Toikansuon jätevesipuhdistamon siirtolinja Lappeenranta-Imatra

Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta. Toikansuon jätevesipuhdistamon siirtolinja Lappeenranta-Imatra PÄÄTÖS Dnro KASELY/3/07.04/2011 Kaakkois-Suomi 12.12.2011 ASIA Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta. HANKKEESTA VASTAAVA Lappeenrannan Lämpövoima Oy PL 191 53101 Lappeenranta

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen tilanne Keskuspuhdistamoseminaari 17.11.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi HANKKEEN KEHITYSVAIHEET 2005: Pirkanmaan vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma: Idea

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 ltjk 5.10.2016 Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain

Lisätiedot

HYVÄ-HANKE TILANNEKATSAUS

HYVÄ-HANKE TILANNEKATSAUS Hyväristönmäen uuden jätevedenpuhdistamon ja siirtolinjan toteutus HYVÄ-HANKE TILANNEKATSAUS 29.8.2016 Lappeenrannan Lämpövoima Oy Riitta Moisio Toikansuo jäteveden puhdistusta 1954 alkaen Hyväristönmäki

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Vesihuoltopäivät 19.3.2015 Kouvola Jussi Lindholm jussi.lindholm@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3.3.2015 Page 1 Mäkikylän jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN 1 PUHTAAMPI SAIMAA SYDÄMEN ASIANA Mikkelin Metsä-Sairilan alueelle kallion sisään rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo. Puhdistamon rakentaminen on osa

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN JÄTEVESIRATKAISU. Hyväristönmäen uuden jätevedenpuhdistamon ja siirtolinjan toteutus HYVÄ-HANKE

LAPPEENRANNAN JÄTEVESIRATKAISU. Hyväristönmäen uuden jätevedenpuhdistamon ja siirtolinjan toteutus HYVÄ-HANKE LAPPEENRANNAN JÄTEVESIRATKAISU Hyväristönmäen uuden jätevedenpuhdistamon ja siirtolinjan toteutus HYVÄ-HANKE YLEISÖTILAISUUS- Myllymäen koulu 22.11.2016 HYVÄRISTÖNMÄKI Hyvä-hanke puhtaamman ympäristön

Lisätiedot

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vantaanjoki-neuvottelukunnan seminaari Etelä-Suomen lääninhallituksen auditorio Yliarkkitehti Anne Jarva 1 Vesi asema- ja ranta-asemakaavassa Asemakaavan ja ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Lappeenrannan jätevesiratkaisu YVA 2006 > lupahakemus ISY:lle 12/2006: Hyväristönmäki-Rakkolanjoki > ISY 11/2007 > VHO 11/2009 > KHO 1/2011 > lupahakemus

Lisätiedot

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: FOSFORI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: FOSFORI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä VUOSI 2010 Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: FOSFORI (Etelä-Karjala) Klikkaamalla graafin palkkeja näet ko. vuoden päästöt oikealla TEOLLISUUS STORA ENSO OYJ, IMATRAN TEHTAAT 13684

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

OULUN VESI laadukasta vesihuoltoa Oulussa vuodesta 1902 19.11.2014. Oulun Veden esittely. Pohjois Suomen vesihuoltopäivät Oulussa 19. 20.11.

OULUN VESI laadukasta vesihuoltoa Oulussa vuodesta 1902 19.11.2014. Oulun Veden esittely. Pohjois Suomen vesihuoltopäivät Oulussa 19. 20.11. Pohjois Suomen vesihuoltopäivät Oulussa 19. 20.11.2014 Oulun Veden esittely Jouni Lähdemäki OULUN VESI laadukasta vesihuoltoa Oulussa vuodesta 1902 kunnallinen liikelaitos viiden kunnan kuntaliitoksessa

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari Tampere-talo 31.1.2013 Kaija Joensuu Vesihuollon kehittämissuunnitelma (2006) Suunnittelutyölle asetetut yhteiset tavoitteet (seminaari 2004)

Lisätiedot

Vedenottoluvat ja toteutuneet ottomäärät sekä pohjavesialueiden antoisuudet

Vedenottoluvat ja toteutuneet ottomäärät sekä pohjavesialueiden antoisuudet Vedenottoluvat ja toteutuneet ottomäärät sekä pohjavesialueiden antoisuudet vanhempi tutkija Jari Rintala Kulutuksen ja tuotannon keskus /SYKE Valtakunnalliset Vesihuoltopäivät Jyväskylässä 10.-11.5.2017

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com

Lisätiedot

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

KEHITTÄMISTOIMENPITEET AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat

Lisätiedot

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus

Lisätiedot

JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET

JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET VVY:n toimeksianto keväällä 2015 Tavoitteena arvioida jätevesien käsittelyn tehostamisen varteenotettavia

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 20.4.2015 LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS Kuvaus Suunnitelmaselostus

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

hjelma, tiivistelmä

hjelma, tiivistelmä Vihdin jäteves sihuollon vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointioha hjelma, tiivistelmä 23.9.20133 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, tiivistelmä 23.9.2013 1 Tiivistelmä Vihdin jätevedenpuhdistamisen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI

OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI FI LIITE OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI Taulukko 1 Perustiedot Jäsenvaltio: Suomi Raportointipäivä: 30.9.2014 Viitepäivä, jonka avulla tunnistetaan vaatimustenvastaisuudet tai erääntyvät

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet

Vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet Vesienhoidon toimenpideohjelma Kaakkois Suomessa vesihuoltolaitosten kannalta Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois Suomen ELY keskus Kaakkois Suomen ELY keskus, Visa Niittyniemi 14.2.214 Vesipolitiikan

Lisätiedot

Tornionjoen vesiparlamentti

Tornionjoen vesiparlamentti Tornionjoen vesiparlamentti Pello 22.5.2008 Vesihuoltopäällikkö Arto Seppälä 1 ! Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 2004 Orgaaninen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Vesihuolto

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Vesihuolto Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Vesihuolto Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika 5.3.-10.4.2015,

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 tpjk 28.9.2017 Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Lempäälän Vesi-liikelaitos TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Investoinnit

Lempäälän Vesi-liikelaitos TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Investoinnit Lempäälän Vesi-liikelaitos TA 2017 TA 2018 2019 2020 Investoinnit 2018-2020 2 210 000 2 905 000 2 845 000 2 900 000 Investoinnin nimi 2017 2018 2019 2020 Investoinnit 2 210 000 2 905 000 2 845 000 2 900

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN VIEMÄRÖINNIN LAAJENTAMISALUEET JA PRIORISOINTI

LOUNAIS-SUOMEN VIEMÄRÖINNIN LAAJENTAMISALUEET JA PRIORISOINTI LOUNAIS-SUOMEN VIEMÄRÖINNIN LAAJENTAMISALUEET JA VESILAITOSYHDISTYKSEN ALUEELLINEN VESIHUOLTOPÄIVÄ 15.3.2012 PORI Varsinais-Suomen ELY-keskus, Jyrki Lammila 5.3.2012 1 YLEISTÄ Satakunnan ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle

Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle Mari Leminen 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY 469 pohjavesialuetta Luokka I: 377 kpl Luokka II: 92 kpl Luokittelu Riskitekijöiden arviot Hyvä tila/huono

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

Suunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia

Lisätiedot

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Suositussopimuksen luonteesta Suositussopimuksen allekirjoittajilla ympäristöministeriöllä, Suomen Kuntaliitto ry:llä ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry:llä

Lisätiedot

SELÄNPÄÄN POHJAVEDENOTTOHANKEEN YVA-MENETTELY. Kymenlaakson Vesi Oy Liikelaitos Kouvolan Vesi 11.12.2013

SELÄNPÄÄN POHJAVEDENOTTOHANKEEN YVA-MENETTELY. Kymenlaakson Vesi Oy Liikelaitos Kouvolan Vesi 11.12.2013 SELÄNPÄÄN POHJAVEDENOTTOHANKEEN YVA-MENETTELY Kymenlaakson Vesi Oy Liikelaitos Kouvolan Vesi SISÄLTÖ 1. Hankkeen esittely ja tavoitteet 2. Hankealue ja YVAn vaihtoehdot 3. Ympäristön nykytila ja vaikutusten

Lisätiedot

Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta

Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta Vesihuoltopäivät 2016 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Aulanko sali, klo 11:00 11:20 Pertti Leppänen,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN JÄTEVESIRATKAISU. Hyväristönmäen uuden jätevedenpuhdistamon ja siirtolinjan toteutus. HYVÄ-hanke

LAPPEENRANNAN JÄTEVESIRATKAISU. Hyväristönmäen uuden jätevedenpuhdistamon ja siirtolinjan toteutus. HYVÄ-hanke LAPPEENRANNAN JÄTEVESIRATKAISU Hyväristönmäen uuden jätevedenpuhdistamon ja siirtolinjan toteutus HYVÄ-hanke yleisötilaisuus Myllymäen koulu 26.5.2016 Riitta Moisio/LAVO Toikansuo jäteveden puhdistusta

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA FCG Planeko Oy LAPPEENRANNAN KAUPUNKI LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA PÄIVITYS 2008 0135-C8725 10.6.2009 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Asiantuntija Henna Leppänen Pöyry Finland Oy Vesihuolto 2016 Hämeenlinna

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot