LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 FCG Planeko Oy LAPPEENRANNAN KAUPUNKI LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA PÄIVITYS C

2

3 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO SUUNNITTELUALUEEN PERUSTIEDOT Yleistä Kaavoitus VESIHUOLLON NYKYTILA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Lappeenrannan Vesi Oy Lappeenrannan Vesi Oy:n toiminta-alueen ulkopuoliset verkostot Vedenkulutus ja käsitelty jätevesi Vedenhankinta ja jätevesienkäsittely Alueen pintavesistöt Pohjavesialueet Vedenottamot Jätevedenkäsittelylaitokset Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Yhteistyö vesihuollossa Yhteistyö kunnan alueella Kuntien rajat ylittävä yhteistyö VESIHUOLLON PAINOPISTEET, TAVOITTEET Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät Organisatoriset linjaukset Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun Lainsäädäntö ja Lappeenrannan kaupungin periaatteet VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET Lappeenrannan väestön ja toimintojen ennusteet Vesihuollon kehitysnäkymät Lappeenrannassa Edellisen vesihuollon kehittämissuunnitelman toteutuneet hankkeet Lappeenrannan Veden vesihuoltolaitoksien kehittämistarpeet Raakavesilähteiden riittävyys Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus Varautuminen poikkeustilanteisiin Kehittämistarpeet Lappeenrannan Vesi Oy:n nykyisillä toiminta-alueilla Verkostojen kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Yksittäisten kiinteistöjen vesihuollon kehittämistarpeet haja-asutusalueella KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vesihuoltolaitokset Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin Vesihuollon parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Toiminta-alueiden ulkopuoliset haja-asutusalueet Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja Kiinteistökohtaiset ratkaisut Neuvonta ja ohjaus Toimenpideohjelma... 29

4 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS II 6.7 Suunnitelman vaikutusten arviointi TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN Tiedottaminen Suunnitelman ajan tasalla pitäminen YHTEENVETO...30 LIITTEET Liite 1. Pohjavesialueet ja vedenottamot Liite 2. Jätevedenpuhdistamot Liite 3. Lainsäädäntö ja määräykset Liite 4. Väestöennuste alueittain Liite 5. Suunnittelu- ja kustannusperusteet sekä toimenpiteet PIIRUSTUKSET Karttapiirros 1. Väestön jakautuminen, vesihuollon nykytilanne ja kehittämiskohteet 1:50 000

5 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 1 (31) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO Tämä Lappeenrannan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys on laadittu Planeko Oy:ssä (entinen Suunnittelukeskus Oy) Lappeenrannan kaupungin toimeksiannosta. Työ on alkanut toukokuussa Työn aikana Joutsenon ja Lappeenrannan kaupungit päättivät yhdistyä yhdeksi Lappeenrannan kaupungiksi alkaen. Päätöksen myötä tämä työ laajeni koskemaan myös Joutsenon entisen kaupungin aluetta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on vesihuoltolain mukaisesti tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi. Suunnitelmasta ilmenee, mitkä Lappeenrannan ja Joutsenon alueet olisi tarkoituksenmukaista saattaa vesihuoltolaitosten verkostojen piiriin ja mitä muita vesihuollon kehittämistoimenpiteitä kunnan alueelle suunnitellaan. Kehittämissuunnitelmaa pyritään tarkistamaan aina valtuustokausittain, neljän vuoden välein. Lappeenrannan kaupungista suunnitteluun ovat osallistuneet tuotantojohtaja Pasi Leimi, maaseutusihteeri Terttu Kivinen, kaavasuunnittelija Riitta Puurtinen, suunnittelupäällikkö Pentti Multaharju, suunnittelurakennusmestari Unto Äijö, suunnitteluinsinööri Mauri Backman, terveystarkastaja Eeva-Leena Neuvonen, terveystarkastaja Maija Ripatti, ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen, mittausteknikko Marko Muttonen ja tarkastusrakennusmestari Anssi Olkkonen. Entisestä Joutsenon kaupungista suunnitteluun ovat osallistuneet kaupungininsinööri Ilpo Koponen, vs. talousjohtaja Kirsi Niinimäki, kaavoitusinsinööri Heikki Puranen ja suunnittelusihteeri Pekka Kirsi. Lappeenrannan Vesi Oy:stä ovat työhön osallistuneet verkostopäällikkö Arvi Seppänen, käyttöpäällikkö Riitta Moisio, tuotantopäällikkö Hannu Hytti ja toimitusjohtaja Kirsi Niinimäki. Kaakkois Suomen ympäristökeskuksesta ovat työhön osallistuneet projektiinsinööri Juha Skippari ja insinööri Esa Houni. Suunnittelukeskuksessa työstä ovat vastanneet DI Lasse Halenius, DI Vanessa Riki. Työselostuksessa on Lappeenrannan ja Joutsenon aluetta käsitelty selkeyden vuoksi vielä osittain erillään nykytilannetta kuvaavissa kappaleissa 2-3.

6 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 2 (31) 2 SUUNNITTELUALUEEN PERUSTIEDOT 2.1 Yleistä 2.2 Kaavoitus sijaitsee Etelä-Karjalassa Saimaan ja Venäjän rajan välissä. Kaupungin pinta-ala on 848 km 2, josta vesistön osuus on noin 88 km 2. Väkiluku oli vuoden 2007 lopussa (2006 noin ). Asukkaista noin 90 % asuu keskustaajamassa ja 10 % laajalla maaseutumaisella hajaasutusalueella. Joutseno sijaitsee Etelä-Karjalassa rajoittuen valtakunnan rajaan sekä Imatran ja Lappeenrannan kaupunkeihin. Joutsenon pinta-ala on 498,4 km 2, josta maapinta-alaa on 310,7 km 2 ja vesipinta-alaa 187,7 km 2. Väkiluku oli vuoden 2007 lopussa Lappeenrannan ja Joutsenon keskustaajamat sijaitsevat Saimaan etelärannalla Valtatie 6:n varressa. Lappeenranta ja Joutseno ovat harju- ja vedenjakaja-aluetta; Suokumaanjoki laskee Vuokseen, Juustilanjoki, Rakkolanjoki, Alajoki, Tervajoki, Vilajoki ja Urpalanjoki Suomenlahteen. Vesistöjen rannoilla on kohtalaisen paljon lomaasutusta. Joutsenon, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Savitaipaleen, Suomenniemen, Taipalsaaren ja Ylämaan kuntiin on aloitettu huhtikuussa 2008 yhteisen rakenneyleiskaavan laatiminen, jonka tavoitteena on hahmottaa alueen pitkän aikavälin strategiat, kehittämisen painopistealueet sekä maankäytön kehityssuunnat ja muutosalueet. Rakenneyleiskaava tehdään maakuntakaavoituksen ja kuntien osayleiskaavoituksen tueksi. Rakenneyleiskaava valmistuu kesäkuun 2009 loppuun mennessä. Joutsenon ja Lappeenrannan yhdistyttyä alkaen uudessa Lappeenrannassa tehdään kaavoitusohjelma ja määritellään tulevat kaavoitustarpeet. Lappeenrannan Muukon-Ilottulan ja Joutsenon Haukilahden väliselle alueelle tultaneen tekemään aikanaan osayleiskaava, mutta päätöksiä osayleiskaavan laadinnasta ei ole vielä tehty Lappeenranta Seutukaava Lappeenranta kuuluu Etelä-Karjalan seutukaava-alueeseen. Vaihekaavat (1979, 1987 ja 1988) korvaava seutukaava 4 on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaava Koko Etelä-Karjalan maakunnan alueelle kokonaiskaavana laadittavan maakuntakaavan laatiminen käynnistyi Maakuntakaavan tavoiteluonnokset olivat nähtävillä vuoden 2007 alussa. Maakuntakaava tulee aikanaan vahvistuessaan korvaamaan seutukaavan.

7 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 3 (31) Yleiskaava Lappeenrannan alueella on voimassa Kaupunginvaltuuston 1987 hyväksymä Lappeenrannan keskustaajaman oikeusvaikutukseton yleiskaava (tarkistettu 1993 ja ) sekä 18 valtuuston hyväksymää osayleiskaavaa ja 9 valtion viranomaisten vahvistamaa osayleiskaavaa. Partalan oikeusvaikutteinen osayleiskaavassa (kaupunginvaltuusto hyväksynyt ) säädellään Liesharjun, Saikkolan, Ryösölän, Mentulan ja Partalan kyläalueiden maankäyttöä kokonaisuutena. Osalle suunnittelualuetta on tarkoitus myöhemmin laatia asemakaavat. Kaavassa valtatie 6:n tuntumaan sijoittuvat teollisuus-, ampumarata-, ja moottorirata-alueet, Muukonkankaan eteläreunalle on muodostettu yhtenäinen maa- ja metsätalousvaltainen alue, ja kyläkeskukset sijoittuvat alueen länsi- ja keskiosiin teiden varsille. Kaavaratkaisu ohjaa väljään maaseutumaiseen asumiseen. Hanhijärventien osayleiskaavan (hyväksytty kaupunginvaltuustossa ) tarkoituksena on laajentaa hallitusti kaupunkirakennetta etelään Hanhijärven ja Viipurintien alueelle, sekä vastata kasvavaan asuin-, liike- ja teollisuustonttien kysyntään. Kaavassa on määritelty tuleva katuverkosto, asuin-, liike- ja teollisuusrakentamisen alueet, julkisten palveluiden alueet, sekä Ihalaisen kalkkikivikaivoksen toiminnasta aiheutuvat alueelliset tarpeet ja rajoitteet. Viipurintien vuonna 2002 aloitettu Mustolan radan eteläpuolinen osayleiskaavatyö ei ole edennyt, vaan odottaa jätevesiratkaisua. Osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu väljiä pientalokortteleita ja isoja puutarhatontteja Viipurintien länsi- sekä itäpuolelle Mustolan radan eteläpuolelle. Rakentamisen on ajateltu etenevän vuoden 2013 jälkeen. Ruoholammen kaavarungon tarkistus ja laajennus Ruoholammen ja Rutolan välille on aloitettu. Kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää keskustaajaman eteläosan yleiskaavatyön. Asemakaava Asemakaavoitettua aluetta oli Lappeenrannassa vuonna 2007 yhteensä 50,26 km 2. Yhtenäisen keskustaajaman lisäksi Nuijamaalla on rakennuskaava sekä asemakaavoitettuja alueita. Ruoholammen pientaloalueen asemakaavoitus on valmistumassa. Laihian ja Pasalan alueet kaupunginhallitus on päättänyt asettaa kolmeksi vuodeksi rakennuskieltoon osayleiskaavan laatimista varten. Uudet asemakaava-alueet tulevat Lappeenrannan Veden toiminta-alueen piiriin sitä mukaa kuin niitä rakennetaan. Tämän hetkinen tilanne on esitetty karttaliitteessä 1. Rakennusjärjestys Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tarkistetun rakennusjärjestyksen noudatettavaksi lukien.

8 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 4 (31) Joutseno Yleis- ja osayleiskaava Keskustaajaman yleiskaava 2015 on vahvistettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa lukuun ottamatta moottoritien lähialueita ja Harjunalustan aluetta. Joutsenon koko hallinnollisella alueella on voimassa yleiskaava. Korvenkylän osayleiskaava ja maaseutualueiden kehittämissuunnitelma ovat oikeusvaikutuksettomia yleiskaavoja. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt ne Vahvistettuja osayleiskaavoja ovat Saimaan saaristoa ja ranta-alueita käsittävät Saaristo I (ympäristöministeriö ) ja Saaristo III (ympäristöministeriö ) sekä Saaristo III/98 (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ). Karsturanta - Hinkanlahti osayleiskaava on vahvistettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa Kaavan tavoitteena on ohjata alueen maaainestenoton ja virkistyskäytön yhteensovittamista sekä täydentää liikenneverkkoa alueella. Tiurun ja Rauhan osayleiskaavan muutos on hyväksytty Joutsenon kaupunginvaltuustossa Kaava on oikeusvaikutteinen ja käsittää Saaristo I rantayleiskaavan manneralueet, eli Tiurun ja Rauhan entiset sairaalayhdyskunnat sekä Repokiven asuntoalueen. Yleiskaavan päätavoitteena on luoda edellytykset alueen kehittämiselle sairaalatoimintojen poistuttua, luoda alueelle monipuolinen matkailu- ja vapaa-aikakeskus, sekä turvata virkistys- ja ympäristöarvojen säilyminen. Kaavamuutoksen ulkopuolelle jäävät Repokiven asuinalue, pääosa Tiuruniemestä sekä Papusen länsiosa ja Pirttilän alue. Tiuru Rauha Ukonniemi- alueelle on tehty yleiskaavallinen tarkastelu eli ns. SaimaanTriangeli vuonna 2003 yhdessä Imatran kaupungin kanssa. Kaavoitusohjelmassa on Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus vv , Korvenkylän taajaman osayleiskaavan tarkistuksen aloitus vv , Myllymäki Hinkanlahti osayleiskaava vv Lisäksi vuosille on suunniteltu Haja-asutusalueiden osayleiskaavan tarkistustyötä. Työ on tarkoitus aloittaa kylätaajamien osalta ja vesihuolto huomioonottaen. Lisäksi kaavoitusohjelmassa on keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus. Asemakaavat Asemakaava-alueita Joutsenossa on Keskustaajamassa, Korvenkylässä, Tapiolankankaalla sekä Perä-Meltolassa yhteensä 1895 ha. Alueilla asuu n. 80 % Joutsenon väestöstä. Valtatie 6:n parantamiseen liittyviä kaavamuutoksia on tehty useita vuonna Muita uusia asemakaavoja ovat mm. Lampikankaan asemakaavamuutos ja Rauhan ydinalueen ja Vipeleen asemakaava. Joutsenossa rantakaavoja on Urkonsaaressa, Mietinsaaressa ja Karsturannassa. Rantakaavoissa on yhteensä 59 rakennuspaikkaa.

9 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 5 (31) Rakennusjärjestys 3 VESIHUOLLON NYKYTILA Joutsenon uusi rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. 3.1 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Lappeenrannan Vesi Oy Lappeenranta Joutseno Lappeenrannan Vesi Oy ja entisen Joutsenon kaupungin liikelaitoksena toiminut Joutsenon vesi- ja viemärilaitos yhdistyivät Lappeenrannan ja Joutsenon toiminta-alueiden vesihuoltoverkostot ovat vielä toistaiseksi erillään toisistaan. Lappeenrannan Vesi Oy:lle on vahvistettu toiminta-alue Lappeenrannan keskustaajaman asemakaavoitetulla alueella. Lisäksi Nuijamaan kyläkeskuksen ja Liesharju Saikkolan alueelle on vahvistettu toiminta-alueet.(karttapiirros 1). Teknisen lautakunnan vahvistaman toiminta-alueen tarkistustyö on meneillään. Vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostot kattavat samat alueet. Liesharjun-Saikkolan alueella oleva pieni vesi- ja viemäriverkko kuuluu vesilaitoksen toiminta-alueeseen. Liittyjiä on yhteensä 19 kiinteistöä ja vedenkulutus noin 800 m 3 /a. Vesi johdetaan alueelle kaupungin verkosta ja jätevedet pumpataan vesi oy:n viemäriin valtatie 6:n pohjoispuolelle. Lappeenrannan entinen vesilaitos on rakentanut verkoston (1990 luvun lopulla ja 2004) Saikkolantielle ja Kulhantielle. Rakennetun järjestelmän kapasiteettia rajoittaa nykyisen paineviemärin pieni koko. Lappeenrannan alueella on yhteensä neljä jätevedenpuhdistamoa, joista 3 sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella. Toikansuon puhdistamo toimii keskuspuhdistamona. Lisäksi Muukossa toimii kaupungin pienpuhdistamo (vesi kaupungin vedenottamolta). Vesijohtopituus oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 366 km. Vesijohdoista noin 20 % on muovia. Hukkavesiprosentti vuonna 2007 oli noin 12 %. Pumppaus verkostoon (Nuijamaa mukaan lukien) oli vuonna 2007 yhteensä noin m 3 /d ja laskutettu vesimäärä 9960 m 3 /d, mikä tekee 183 l/as/d. Verkostossa on m 3 :n suuruinen vesitorni. Viemäriverkoston kokonaispituus oli vuoden 2007 lopussa 527 km ja jätevedenpumppaamoita oli 80 kpl. Jätevesimäärä vaihtelee vuosittain ja oli vuonna 2007 noin m 3 /d, josta vuotojen ja hulevesien osuus oli noin 42 %. Isoimpia yksittäisiä vedenkuluttajia olivat vuonna 2007 Fazer Suklaa Oy ja Järvi-Suomen Portti. Joutsenon taajaman alueelle on samalla tavalla vahvistettu Lappeenrannan Vesi Oy:lle toiminta-alueet kuin Lappeenrannankin alueella. Korvenkylän toiminta-alue on jäteveden osalta liittynyt Imatran verkkoon. Joutsenon Perä- Meltolan verkostoalue (noin 25 kiinteistöä) on myös osa Lappeenrannan Veden toiminta-aluetta, mutta se on liittynyt Imatran vesihuoltoon sekä veden, että viemäröinnin osalta.

10 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 6 (31) Joutsenon vesijohtoverkoston putkipituus on 114,4 km (45,7 m/liittyjä) ja jätevesiverkoston pituus on 107,3 km (45,5 m/liittyjä). Viemäriverkosto on kokonaan erillisviemäröity. Hulevesiverkoston pituus on 14 km. Keskustaajaman verkostoon vuonna 2007 pumpattu vesimäärä oli noin m 3 /d ja myyty vesimäärä m 3 /d, yleinen vedenkulutus ml. vuodot oli 300 m 3 /d (20 %) ja ominaiskulutus 213 l/as/d. Korvenkylän verkostoon vuonna 2007 pumpattu vesimäärä oli noin 228 m 3 /d ja myyty vesimäärä 225 m 3 /d sekä yleinen vedenkulutus ml. vuodot 3 m 3 /d (1 %) ja ominaiskulutus 168 l/as/d. Keskustaajaman (Oravanharju) puhdistamolle johdettiin 6681 asukkaan jätevedet vuonna 2007 eli keskimäärin m 3 /d jolloin ominaisjätevesimäärä oli noin 183 l/as/d. Korvenkylän alueelta Imatran puhdistamolle johdettiin 1235 asukkaan jätevedet eli keskimäärin noin 172 m 3 /d. Joutsenon suurin vedenkuluttaja on Stora Enso Timber Oy (72 m 3 /d), jonka osuus myydystä vesimäärästä on noin 5 %. Suurista teollisuuden vedenkuluttajista on erillinen jätevesien käsittely Oy Metsä Botnia Ab:llä. Kukkuroinmäellä, Joutsenon ja Lappeenrannan rajan tuntumassa sijaitsee Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n aluejätekeskus. Aluejätekeskuksen suotovedet johdetaan Lappeenrannan Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Talousvesi alueelle johdetaan Lappeenrannan Vesi Oy:n verkostosta Lappeenrannan Vesi Oy:n toiminta-alueen ulkopuoliset verkostot Lappeenranta Lappeenrannan Vesi Oy:n toiminta-alueen ulkopuolella toimii useita yksityisiä vesiyhtiöitä, vesiosuuskuntia ja vesiyhteenliittymiä. Vesiyhtiöitä on kaksi, vesiosuuskuntia on yhteensä viisi ja vesiyhteenliittymiä Kaksi. Vesiosuuskunnista Konnun vesiosuuskunta on perustettu vuonna 2004 ja on ainoa, jonka toiminta-alue on vahvistettu. Rekisteröityjä vesiosuuskuntia on Konnun lisäksi Hanhijärven-, Myllyniemen- ja Soskuantien vesiosuuskunnat. Muut vesiosuuskunnat toimivat keskinäisillä sopimuksilla. Vahvistetun toiminta-alueen lisäksi vesihuollon palvelualueita on muutamissa kylätaajamissa. Raipossa toimii erillinen vedenottamo, joka palvelee Lappeenrannan vapaavaraston ja Konela Oy:n tarpeita. Raipon jätevedenpuhdistamon toiminta on lopetettu v. 1998, minkä jälkeen kaikki jätevedet on ajettu säiliöautolla keskuspuhdistamolle. Vainikkalan taajamassa toimii vuonna 1998 toimintansa aloittanut järjestäytynyt vedenjakeluyhtiö Vainikkalan vesi Oy. Vedenottamo on Ylämaan kunnan puolella ja sijaitsee Villalan kylän Metsokankaan pohjavesialueella. Vainikkalan vesi Oy toimittaa talousvettä 5,5 km pitkää syöttövesijohtoa pitkin Vainikkalan taajamaan. Laitos on kalkkikivialkalointilaitos. Vesijohtoverkoston johtopituus on yhteensä 7 km ja verkkoon on liittynyt 14 kiinteistöä. Viemäriverkosto on osin rakennettu valmiiksi samaan aikaan vesijohdon kanssa, mutta se ei ole toistaiseksi käytössä. Ajatus on ollut, että alueelle joskus tulisi yhteispuhdistamo. Tällä hetkellä suurin osa alueen jätevesistä kuitenkin käsitellään joko kiinteistökohtaisilla järjestelmillä tai yhteispuhdistamoilla, vain muutamalla on sakokaivo. Alueella toimii kolme pienpuhdistamoa, Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seurakuntayhtymän omistama pienpuhdistamo (Lappeenrannan Vesi Oy hoidossa), VR:n pienpuhdistamo ja rajavartioston puhdistamo.

11 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 7 (31) Keskustan itäpuolella Saimaan rannassa toimii kaksi vesiosuuskuntaa, jotka ovat niin pieniä, että niitä ei lueta vesihuoltolaitoksiksi. Vuonna 2000 perustetulla Myllyniemen vesiosuuskunnalla on sekä vesi- että viemäriverkosto, jotka on liitetty kaupungin verkostoon. Liittyneitä kiinteistöjä on noin 30. Myllyniemestä pohjoiseen sijaitsee Lamposaari, jonne Bonvesta Oy on rakennuttanut vuonna 2005 yhdysvesijohdon ja -paineviemärin. Saareen on suunniteltu perustettavan vesiosuuskunta, mutta toistaiseksi se on jäänyt perustamatta. Tähän mennessä viisi kiinteistöä on liittynyt itsenäisesti vesijohtoon. Viemäriin ei ole liittynyt yhtään kiinteistöä, minkä johdosta paineviemärille ei ole rakennettu vielä linjapumppaamoa. Muukon kylään on rakennettu kaupungin toimesta talousvesiverkosto. Aluetta ei ole liitetty toiminta-alueeseen. Vesi ostetaan kaupungin vesilaitokselta ja se syötetään verkostoon Puslamäen vedenottamolta. Alueella on noin 80 asukasta ja 46 kiinteistöä teollisuus- ja muut kiinteistöt mukaan lukien. Vesijohtoverkostoon on liittynyt yhteensä 18 kiinteistöä, joista 13 on asuinkiinteistöjä. Alueella ei ole viemäriverkkoa, vaan jätevedet kerätään tonttikohtaisiin sakokaivoihin/umpisäiliöihin ja asukkaat huolehtivat niistä itse. Teollisuuskiinteistöjen jätevedet käsitellään Lappeenrannan Vesi Oy:n Muukon lammikkopuhdistamolla. Muukon lammikkopuhdistamo tulee jäämään lähivuosina pois käytöstä. Lammikkopuhdistamolla on Lappeenrannan ympäristölautakunnan myöntämä vesilain 10 luvun mukainen lupa ja puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaan. Suunnittelualueen lounaisosassa Saimaan kanavan vieressä Soskuan, Tuohimäen ja Partalan eteläosan alueella toimii Soskua-Tuohimäki vesiosuuskunta. Osuuskunta toimii keskinäisellä sopimuksella. Vesiosuuskunnalla on oma vesijohtoverkko, muttei viemäriä. Jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Vesi ostetaan kaupungilta ja johdetaan Etelä-Karjalan jätekeskuksen siirtovesijohdon kautta. Verkosto on suunniteltu 15 kiinteistölle, mutta toistaiseksi siihen on liittynyt 9 kiinteistöä. Itärajan tuntumassa olevalla Konnun alueelle on perustettu Konnun vesiosuuskunta vuonna Vaikkakin alue on melko harvaan asuttua, vesijohtoverkoston tarve nousi esiin kaivojen kuivumisen takia. Vesiosuuskunnalla on oma vesi- ja viemäriverkosto, pohjavedenottamo sekä pienpuhdistamo. Esitetyllä toiminta-alueella liittyneitä on 17 kiinteistöä ja liittymättömiä noin 14. Liittymättömien kiinteistöjen liittäminen viemäriin saattaa edellyttää jäteveden puhdistamon laajentamista ja puhdistamon kapasiteetin tarkistusta. Pienpuhdistamo on tyyppiä Raita PA 10 ja AVL 80. Puhdistamoa voidaan tarvittaessa laajentaa kolmannella linjalla, jolloin kapasiteetti lisääntyy 50 %. Konnun vesiosuuskunta on rekisteröity ja sen toiminta-alue on vahvistettu. Keskustan eteläpuolella toimii vuonna 2000 perustettu Hanhijärven vesiosuuskunta, joka ostaa vetensä Lappeenrannan vesilaitokselta. Vesiosuuskunnalla on oma vesijohtoverkosto. Aluetta ei ole viemäröity ja jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Liittyneitä kiinteistöjä on noin Toimintaalueen rajausta ei ole vahvistettu. Lisäksi Lappeenrannan keskustan itäpuolelle vesilaitoksen toiminta-alueen läheisyyteen on vuonna 2007 perustettu Vesiyhteenliittymä Pasalanmäki. Vesijohto- ja viemäriverkkoon on tällä alueella liittynyt 5 kiinteistöä. Hartikkalan eteläpuolelle vesilaitoksen toiminta-alueen läheisyyteen on vuonna 2005 perustettu Vesiyhteenliittymä Savelantie. Vesijohto- ja viemäriverkkoon on tällä alueella liittynyt 4 kiinteistöä.

12 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 8 (31) Joutseno Tuosan ja Hyötiön saariin on vuonna 2008 perustettu Tuosan vesiosuuskunta, jonka vesi- ja viemäriverkostot on liitetty Lappeenrannan taajaman verkostoon. Verkostoon on tällä hetkellä liittynyt 4 kiinteistöä, joista yksi on Lomaja kokoushotelli Marjola. Ihalaisen teollisuusalueella on oma talousveden jakelu. Tehdasalueiden ulkopuoliset verkostot on luovutettu kunnalle. Verkostoalueiden tiedot on kerätty taulukkoon 1 ja verkostoalueet esitetty karttaliitteessä 1. Rauha-Tiurun alueella vedenhankinta hoidetaan vielä tällä hetkellä kahdesta pohjavedenottamosta. Sairaala-alueen jätevedet johdetaan Imatran Meltolan jätevedenpuhdistamoon pientä viemäröimätöntä aluetta lukuun ottamatta. Alueelle rakennetaan parhaillaan uuden asemakaavan mukaista vesihuoltoa, joka otetaan käyttöön vaiheittain niin, että se tulee korvaamaan kokonaan vanhan järjestelmän valmistuttuaan. Alueen suunniteltu vedentarve on noin 2000 m 3 /d. Rauha-Tiurun asemakaava-alueet tullaan liittämään vuoden 2009 alusta Vesi Oy:n toiminta-alueeseen. Tiurun alue, jolla on oma vedenottamo, jää tämän ulkopuolelle aluksi ja liitetään verkostoon myöhemmin. Tiurun sairaala-alueen jätevedet kuitenkin johdetaan kaupungin verkkoon. Lappeenrannan Veden Joutsenon toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla toimivat Karjalaisenkylän, Leppälän, Jääsken ja Aholan vesiosuuskunnat. Lisäksi on laadittu yleissuunnitelma Vesikkolan vesiosuuskunnalle. Karjalaisenkylän vesiosuuskunta ostaa talousveden Joutsenon keskustan vedenjakeluverkostosta ja toimittaa jäteveden Joutsenon keskustan viemäriverkostoon. Vuonna 2007 liittyneitä kiinteistöjä oli 45 kpl. Verkostot ovat vok:n hallussa. Pätilästä 25 taloutta ostaa talousveden Joutsenon keskustan vedenjakeluverkostosta ja jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Taloudet ovat liittyneet vesijohtoon yksittäisinä kiinteistöinä. Jääsken vesiosuuskunta ostaa talousveden Imatran vedenjakeluverkosta ja jätevesi käsitellään kiinteistökohtaisesti. Liittyneitä kiinteistöjä on 115 kpl. Alueen jätevesiviemäröinnistä on tehty yleissuunnitelma , mutta toteuttamisaikataulua ei ole päätetty. Suunnitelman toteutuessa jätevedet johdetaan Imatran verkostoon ja Meltolan puhdistamolle. Vedenkulutus oli vuonna 2007 noin 34 m 3 /d ( m 3 /a). Aholankylän vesiosuuskunta ostaa talousveden Imatran vedenjakeluverkostosta sekä toimittaa jäteveden Imatran viemäriverkostoon. Liittyneitä kiinteistöjä on 35 kpl. Konnunsuon keskusvankilalla on oma vesi- ja viemäriverkosto, Leppälän pohjavesialueella sijaitseva Leppälän pohjavedenottamo sekä jätevedenpuhdistamo. Verkostoon on liittynyt noin 40 henkilökunnan asuinkiinteistöä ja lisäksi vettä käyttää noin 200 vankia sekä vankilan karja. Jätevedenpuhdistamo on rinnakkaissaostuslaitos ja vuonna 2007 jätevettä käsiteltiin noin 306 m 3 /d. Leppälän vesiosuuskunta ostaa talousveden Leppälän vedenottamolta ja liittyneitä kiinteistöjä on 36 kpl. Vesiosuuskunnalla on vesijohtoverkosto, muttei viemäriverkostoa. Lisäksi alueella on 3 yksityistä liittyjää.

13 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 9 (31) Vedenkulutus ja käsitelty jätevesi Lisäksi Metsä-Botnialla sekä Finnish Chemicals:lla on omat pohjavedenottamot ja jätevedenpuhdistamot. Muualla haja-asutusalueilla kiinteistöt ottavat vetensä omista talousvesikaivoista tai muutaman kiinteistön yhteisestä kaivosta. Jätevedet johdetaan kiinteistökohtaisiin sako- tai umpikaivoihin, joiden lietteet kuljetetaan Joutsenon, Lappeenrannan tai Imatran jätevedenpuhdistamoille. Verkostoalueiden tiedot on kerätty taulukkoon 1 ja verkostoalueet esitetty karttaliitteessä 1. Lappeenrannan ja Joutsenon alueilla sijaitsevat vedenjakelualueet, niiden liittyjämäärät sekä vesi- ja jätevesimäärät on koottu taulukkoon 1. Taulukoissa esitetyt liittyjä- ja vesimäärät ovat arvioita. Taulukko 1. Lappeenrannan ja Joutsenon vedenjakelualueet v LAPPEENRANTA Laskutettu talousvesi Laskutettu jätevesi Liittymiä Liittyjät (as.) Vesi m 3 /d Liittymiä Liittyjät (as.) Jätevesi m 3 /d Keskusta Nuijamaa Raippo , ,8 Vainikkalan alue & Vainikkalan vesi Oy Liesharju-Saikkola , ,8 Muukko & teollisuuskiint ,3 5 3 Lamposaari ,3 Tuosa , ,1 Hanhijärvi (vok) ,0 Myllyniemi (vok) , ,5 Soskua - Tuohimäki (vok) ,1 Kontu (vok) , ,3 Savenlantien vesiyhteenliittymä , ,6 Pasalanmäen vesiyhteenliittymä , ,2 Yhteensä Alue Talousvesi Jätevesi Liittymiä Liittyjät (as.) Vesi m 3 /d Liittymiä Liittyjät (as.) Jätevesi m 3 /d Keskustaajama Korvenkylä Rauha-Tiuru Perä-Meltola , ,8 Karjalaisenkylän vok , Leppälän vok ,9 Konnunsuon vankila alue Pätilän vok ,1 Jääsken vok/joutsenossa ,6 Aholankylän vok , ,3 Yhteensä

14 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 10 (31) Lappeenrannan asukkaista vedenjakelun piiriin kuului vuoden 2007 lopussa arviolta 89 % (n ) ja viemäriverkostojen piiriin 88 % (n ) asukkaista. Viemäröimätöntä asutusta oli noin henkeä. Joutsenon asukkaista vedenjakelun piiriin kuului vuoden 2007 lopussa arviolta 84 % (n. 9050), ja viemäriverkostojen piiriin 80 % (n ) asukkaista. Viemäröimätöntä asutusta oli noin 2000 henkeä. 3.2 Vedenhankinta ja jätevesienkäsittely Alueen pintavesistöt Vesipolitiikan puitedirektiivi on Suomessa toimeenpantu lailla vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja siihen liittyvillä asetuksilla vesienhoitoalueista (1303/2004), vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja ympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). Lisäksi on tarvittavin osin muutettu ympäristönsuojelulakia ja vesilakia. Puitedirektiivin mukaisesti pyritään pinta- ja pohjavesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseen ja turvaamiseen vesienhoidossa. Tavoiteaikatauluna on vuosi Suomi on jaettu vesistö- ja valuma-alueisiin perustuvaan vesienhoitoalueisiin, joille laaditaan ympäristökeskuksien tekemien toimenpideohjelmiin pohjautuvat vesienhoitosuunnitelmat vuonna Vuoksen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa, johon Lappeenrannan ja Joutsenon alue kuuluu, kuvataan pintavesiin kohdistuvien paineiden, ekologisen luokittelun ja riskien lisäksi ne toimenpiteet, joilla vesistöt voitaisiin saada hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Toimenpideohjelmat ja vesienhoitosuunnitelmat on tarkoitus päivittää kuusivuotisjaksoittain. Vuonna 2008 valmistuneessa Vuoksen toimenpideohjelman luonnoksessa tarkasteltavista pintavesistöistä Lappeenrannan puolella sijaitsee Rakkolanjoki, Haapajärvi, Hanhijärvi ja Nuijamaanjärvi sekä Joutsenon alueella Itäinen Pien- Saimaa sekä Suokumaanjärvi. Kuva 1. Lappeenrannan alueen pintavesistöt ja niiden kunto

15 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 11 (31) Pohjavesialueet Vedenottamot Vedenhankintavesistöjä on Lappeenrannassa Pien-Saimaa. Lappeenrannan Vesi ottaa tarvitsemansa tekopohjaveden raakaveden läntisen Pien-Saimaan Sunisenselältä. Lähes vuosittain toistuvat sinileväkukinnat läntisellä Pien- Saimaalla ovat riski Lappeenrannan veden hankinnalle. Itäisen Pien-Saimaan vesiensuojelullinen haaste on Kaukaan tehtaiden aiheuttama kuormituspaine. Haapajärven ja Rakkolanjoen ongelma on ylirehevöityminen, Lappeenrannan kaupungin jätevesikuormitus (Lappeenrannan Toikansuon puhdistamo) ja voimaperäinen maatalous. Haapajärven ohella myös Lappeenrannan Hanhijärvi on maatalouden kuormittama ja voimakkaasti rehevöitynyt. Suokumaanjärvi kärsii voimakkaasta hajakuormituksesta. Suokumaanjoen kautta siihen kohdistuu kuormitusta turvetuotannosta ja Konnunsuon vankilan yhdyskuntajätevesistä. Suokumaanjärvi on voimakkaasti rehevöitynyt, happiongelmallinen ja sisäkuormitteinen. Saimaan rantavesiä kuormittaa myös Joutsenon Oravanharjun puhdistamo. Vuoksen vesienhoitoalueella on arvioitu, että maatalouden osuus vesien fosforikuormasta on 21 %, teollisuuden 28%, yhdyskuntien jätevesien osuus 3 % ja haja-asutuksen jätevesien osuus 8 % ja vastaavasti typpikuormasta maatalouden osuus 14 %, teollisuuden 16 %, yhdyskuntien 6 % ja hajaasutuksen 2 %. Lappeenrannan ja Joutsenon alueella on 14 kpl Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tärkeiksi pohjavesialueiksi luokittelemaa esiintymää (luokka I) ja 8 vedenhankintaan soveltuvaa aluetta (luokka II). Antoisimmat esiintymät liittyvät Salpausselän reunamuodostumaan, ja niille on tehty suojelusuunnitelma. Tärkeimmät pohjavesialueet yhdyskuntien pohjaveden hankinnan kannalta ovat Huhtinemi A ja B, Joutsenonkangas, Ukonhauta. Puitedirektiivin mukaisesti on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa laadittu Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman luonnos Tässä on huomioitu, että alueen kaikkia tärkeitä pohjavesialueita kuormittaa asutus, maankäyttö, liikenne ja metsätalous. Riskejä aiheuttavat kuljetukset ja teollisuus ja yritystoiminta. Ukonhaudan I-luokan pohjavesialue on nimetty luonnoksessa riskikohteeksi. Riskialueilla pohjaveden kemiallinen tila on joko heikentynyt tai huono ihmistoiminnanvaikutuksesta. Tärkeimmille Salpausselkään liittyville pohjavesialueille on tehty suojaaluesuunnitelmat 2000-luvun alkupuolella. Tarkemmat tiedot pohjavesialueista ja pohjavedenottamoista on esitetty liitteessä 1. Pohjavesialueiden luokka ja rajaukset on esitetty karttaliitteessä 1. Lappeenrannan Veden vedenhankinta perustuu Salpausselän pohjavesiesiintymiin sekä Saimaan vedestä tuotettavaan tekopohjaveteen, sekä Joutsenonkankaan, Ukonhaudan ja Tiuruniemen pohjavesialueisiin. Lappeenrannan Vedellä on yhteensä 7 vedenottamoa. Päävedenottamot ovat Huhtiniemen tekopohjavesilaitos ja Ilottula-Puslamäen pohjavedenottamo sekä Myllypuron ja Peräsuonniiteyn pohjavedenottamot. Huhtiniemen pohjavesialueella sijaitsee lisäksi Kourulan vedenottamo, jonka veden laatua heikentää rautapitoisuus, ja ottamo toimii ainoastaan varavedenottamona. Nuijamaan pieni vedenottamo sijaitsee Jousikankaan pohjavesialueella. Alla olevassa taulukossa 2 on esitetty Lappeenrannan Veden verkostoihin pumpatut

16 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 12 (31) vesimäärät ottamoittain. Tarkemmat tiedot Lappeenrannan pohjavedenottamoista on esitetty liitteessä 1 ja ottamoiden sijainti ilmenee karttaliitteestä 1. Taulukko 2. Lappeenrannan Veden verkostoihin pumpattu pohja- ja tekopohjavesimäärä vuonna Jätevedenkäsittelylaitokset VEDENOTTAMO 2007 LAPPEENRANTA Määrä m 3 /a Määrä m 3 /d Huhtiniemi Ilottula-Puslamäki Nuijamaa Raippo Yhteensä JOUTSENO Myllypuro Peräsuonniitty Ahvenlampi, vara Korvenkylä Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ Yhdistyneen Lappeenrannan alueella toimii kaksi keskuspuhdistamoa, Toikansuon puhdistamo ja Oravanharjun puhdistamo. Lisäksi alueella on 6 pienpuhdistamoa, Nuijamaan, Muukon ja Konnun pienpuhdistamot sekä Vainikkalassa Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seurakuntayhtymän omistama, VR:n pienpuhdistamo ja rajavartioston pienpuhdistamo. Raipon jätevedenpuhdistamon toiminta on lopetettu , minkä jälkeen Raipon alueen jätevedet on kuljetettu säiliöautolla. Joutsenon Keskustaajaman jätevedet puhdistetaan Joutsenon Oravaharjun puhdistamolla. Joutsenon Korvenkylän sekä Rauha-Tiuru-alueen jätevedet johdetaan Imatran Meltolan jätevedenpuhdistamolle. Salpausselän eteläpuolella sijaitsevalle Toikansuon keskuspuhdistamolle johdetaan Lappeenrannan keskustaajaman asemakaavoitetun alueen jätevedet, harjun pohjoispuoli pumppausjärjestelyin sekä Saimaan kanavan itäpuoli tasausaltaalla varustetun pumppaamon kautta. Lisäksi Toikansuolla johdetaan Taipalsaaren (vuodesta 1994), Lemin kuntien (vuodesta 1997) jätevedet sekä alueen teollisuuden jätevesiä (mm. Fazer Makeiset Oy ja Fazer leipomot Oy) ja Kukkuroinmäen aluejätekeskuksen Konnunsuon kaatopaikan vuotovesiä. Vuonna 2007 tulovirtaama puhdistamolle oli yhteensä m 3, sakokaivolietettä vastaanotettiin m 3 ja umpikaivolietettä m 3. Puhdistetut jätevedet puretaan Rakkolanjokeen. Viemärilaitoslietettä kuivattiin v m 3 ja liete kompostoidaan Joutsenon Kukkuroinmäen Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy:n jätehuoltolaitoksella. Hulevedet ohjataan ilman käsittelyä osin Saimaaseen ja osin maastoon. Lisäksi Lappeenrannassa toimii teollisuuden erillinen jätevesien käsittelylaitoksia UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtailla ja Nordkalk Oyj:n tehtailla. Tarkemmat tiedot puhdistamoista on esitetty liitteessä 2. Puhdistamojen sijainti ilmenee karttaliitteestä 1.

17 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 13 (31) 3.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla 3.4 Yhteistyö vesihuollossa Yhteistyö kunnan alueella Keskitetyn vedenjakelun ulkopuolella oli vuonna 2007 Lappeenrannan puolella arviolta noin ja Joutsenon puolella noin 2300 asukasta, jotka ottavat veden valtaosin omasta kaivosta. Vedenottamotyyppi on noin 63 %:lla rengaskaivo, 22 %:lla porakaivo, 9 %:lla lähde, ja loput noin 6 % osallistuvat yhteisvesihankkeisiin. Lappeenrannassa ja Joutsenossa on yksityisten kaivojen veden laatua selvitetty vuosina Etelä-Karjalassa tehdyssä haja-asutusalueiden kaivovesiprojektissa, Lappeenrannassa on myös vuonna 1995 tehty kaivovesitutkimus. Selvityksissä todettiin suurimmaksi ongelmaksi kaivojen huono kunto ja pintavesien pääsy kaivoon, joiden vuoksi kaivoveden mikrobiologinen laatu on usein heikentynyt. Kaivot ovat usein vanhoja ja eikä niitä ole huollettu. Kemiallisia laatuongelmia on yleensä korkea rautapitoisuus ja alhainen ph. Rautapitoisuuden kohoaminen on ongelma mm. Aholan alueella, Karjalaisenkylällä ja Nevalan alueella sekä paikoin myös Lappeenrannan alueella. Fluoridia esiintyy porakaivoissa mm. Hytissä sekä eri puolilla Lappeenrantaa ja Joutsenoa. Korkea nitraattipitoisuus on ollut ongelmana Leppälän alueella, jossa sijaitsee myös Konnunsuon vankilan vedenottamo. Alueelle tehtiin 1990-luvun alkupuolella suojelusuunnitelma, joka onkin alentanut veden nitraattipitoisuutta. Haja-asutusalueella on perustettu vesiosuuskuntia, jotka ovat parantaneet niillä alueilla asukkaiden veden saantia ja veden laatua. Keskitetyn viemäröinnin ulkopuolella oli Lappeenrannassa vuonna 2007 arviolta noin 6900 ja Joutsenon puolella asukasta. Lappeenrannan puolella arviolta noin 2700 asuinkiinteistöä ja 1360 lomaasuntoa, minkä lisäksi on kouluja, leipomoita, muita elintarvikehuoneistoja, karjasuojia, korjaamoita, joilla on painevesi, muttei viemäröintiä. Asuinrakennuksista yli 90 %:ssa on (myös) vesikäymälä. Lappeenrannan haja-asutusalueella on vajaat 3000 jätevesijärjestelmää ja Joutsenon puolella noin Näistä noin 2500 vaatii perusteellista korjausta vuoteen 2014 mennessä pystyäkseen täyttämään jätevesiasetuksen vaatimukset. Vuonna 2007 ja 2008 Lappeenrannassa myönnettyjen rakennuslupien liitteenä olevista kiinteistökohtaisista jätevesisuunnitelmista n. 70 % oli sakokaivomaaperä-käsittelyjä, joko kaikille jätevesille tai vain pesuvesille, ja pienpuhdistamoja oli n. 30%. Lisäksi vuonna 2008 toimenpidelupia jätevesijärjestelmien uusimiseen on haettu pienpuhdistamoille 70 % ja perinteisille järjestelmille 30 %. Umpikaivojärjestelmiä kaikille jätevesille rakennetaan vain poikkeustapauksissa niiden korkeiden ylläpitokustannusten vuoksi. Lappeenrannan Vesi Oy tekee yhteistyötä vesiosuuskuntien kanssa toimittamalla niille vettä ja ottamalla vastaan jätevesiä.

18 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 14 (31) Kuntien rajat ylittävä yhteistyö Yhteistyösopimukset Lappeenranta - Lemi Lappeenrannan kaupungilla ja Lemin kunnalla on yhteistyösopimus ( ) Lemin kunnan jätevesien johtamisesta Toikansuon keskuspuhdistamolle. Lemin kunnalla on oikeus johtaa jätevettä Lappeenrannan verkostoon enintään 960 m 3 /d. Siirtoviemärin yhteyteen on rakennettu myös yhdysvesijohto, joka toimii varajärjestelmänä. Lappeenranta - Taipalsaari Lappeenrannan kaupungilla ja Taipalsaaren kunnalla on vesihuoltoyhteistyösopimus ( ) Taipalsaaren kunnan jätevesien johtamisesta Toikansuon keskuspuhdistamolle. Taipalsaarella on oikeus johtaa jätevettä Lappeenrannan verkostoon enintään m 3 /d. Siirtoviemärin yhteyteen on rakennettu myös yhdysvesijohto poikkeustilanteita varten. Joutseno Imatra Imatran kaupunki ja Joutsenon kaupunki ovat tehneet päivätyn sopimuksen vedenhankinnan ja veden johtamisen yhteistyöstä Joutsenon ja Imatran välillä. Sopimuksen mukaan Imatra voi ostaa vettä Myllypuron vedenottamolta kuukausikeskiarvona enintään 2000 m 3 /d ja Korvenkylän vedenottamolta kuukausikeskiarvona enintään 400 m 3 /d. Tämän seurauksena Imatran ja Joutsenon vedenjakeluverkostot on yhdistetty vuonna Tarkoituksena on vähentää Imatran Immalanjärven pintaveden käyttöä Imatran vedenhankintaan. Häiriötilanteessa voidaan verkostojen yhdistämisen avulla johtaa vettä myös Imatralta Joutsenon suuntaan. Lisäksi Imatran kaupungin ja Joutsenon välillä on solmittu sopimus jätevedenpuhdistamon suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä. Myös on tehty sopimus jätevesien johtamisesta Imatran ja Joutsenon kesken. Imatran jätevedenpuhdistamolle johdetaan Joutsenon Korvenkylän jätevedet (1235 asukasta). Imatran jätevedenpuhdistamolle johdetaan Rauha-Tiuru-alueen jätevedet (noin 250 asukasta). Imatran kaupunki toimittaa vettä Joutsenon Perä-Meltolan alueelle ja alueen jätevedet johdetaan Imatralle. Alueella on noin 16 asukasta. Joutseno - Lappeenranta Alueelliset yleissuunnitelmat Kukkuroinmäellä sijaitsevan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n aluejätekeskuksen johdetaan talousvettä Lappeenrannan Vesi Oy:n verkostosta, ja sen suotovedet johdetaan Lappeenrannan Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamoon. Etelä-Karjalan 14 kunnalle on tehty vuonna 1998 vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma. Suunnitelmassa esitettiin Taipalsaaren kunnan suurten pohjavesivarojen käyttöönottoa seudulliseen vedenhankintaan. Vedenhankinta Ampumaradankankaalta on kuitenkin suurten investointien kysymys, eikä siihen olla etenemässä toistaiseksi. Suunnitelman I vaihe on toteutettu. Siinä yhdistettiin osia Joutsenon, Imatran ja Ruokolahden vedenjakelujärjestelmistä sekä otettiin käyttöön Joutsenon Ukonhaudan pohjavesiesiintymä. Vaihe II koskisi Joutsenon ja Lappeenrannan verkostojen yhdistämistä.

19 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 15 (31) Nykyiselle Joutsenon ja Lappeenrannan kaupungin alueelle, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Saaren, Savitaipaleen, Suomenniemen, Taipalsaaren, Uukuniemen ja Ylämaan kunnille, sekä Imatran kaupungille on vuonna 1998 tehty vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma. 4 VESIHUOLLON PAINOPISTEET, TAVOITTEET 4.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät 4.2 Organisatoriset linjaukset Vedenhankinnan perustavoitteeksi on asetettu mahdollisimman hyvälaatuisen ja riittävän veden toimittaminen kaupungin asukkaille. Vedenhankinta pyritään hoitamaan pohjavedellä ja tekopohjavedellä. Vedenhankinnan tavoitteisiin pyritään mahdollisimman edullisilla ratkaisuilla. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on jätevesikuormituksen vähentäminen ja jätevesikuormituksen käyttöveden hankinnalle aiheuttamien haittojen poistaminen. Voimaan tullut lainsäädäntö asettaa uusia vaatimuksia jätevesien käsittelylle myös viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi (VHL 2 L 7 ). Toiminta-alueen tulee kattaa pääsääntöisesti kaikki asemakaava-alueet. Lisäksi toiminta-alueeseen tulee ottaa kaikki sellaiset alueet, joilla on terveydensuojelullisia tai ympäristönsuojelullisia syitä verkostoihin liittymiselle. Lappeenrannan Vesi Oy on kaupungin omistama vesiyhtiö, jonka tehtävänä on huolehtia toiminta-alueellaan puhtaan veden, jäteveden ja huleveden toimittamisesta ja poisjohtamisesta. Tavoitteena on, että asemakaava-alueet liitetään yhtiön toiminta-alueeseen kaavan vahvistamisen yhteydessä. Asemakaava-alueiden ulkopuoliset alueellinen vesihuolto hoidetaan vesiosuuskuntavetoisesti tai vastaavasti. 4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun Vesihuoltosuunnittelu kytkeytyy kaavoitukseen ja muuhun maankäytön suunnitteluun. Vesihuollon toiminta-alueita laajennetaan asemakaavoituksen ja rakentamisen etenemisen mukaisesti. Osayleiskaavoja ja esimerkiksi rantakaavoja laadittaessa ja päivitettäessä tulisi vesihuollon yleissuunnittelua ja selvitystä mahdollisuuksien mukaan valmistella samanaikaisesti. 4.4 Lainsäädäntö ja Lappeenrannan kaupungin periaatteet Vesihuollon järjestämistä koskevaan lainsäädäntöön kuuluvat: Vesihuoltolaki (119/2001) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) & maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999)

20 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 16 (31) Ympäristöministeriön päätös vesiensuojelun toimenpideohjelmasta vuoteen 2005 ( ) Lisäksi kaupungilla on vesihuollon järjestämisen vaatimuksia määrittelevänä ja lainsäädännön toteutumista edistävänä Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset. Vesihuoltolaki määrää keskitetyn vesihuollon järjestämisessä noudatettavat periaatteet. Lain mukaisesti huolehtii, että ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin vesihuollon järjestämiseksi, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt vaativat. Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen periaatteet: Lappeenrannan Vesi Oy ei laajenna toiminta-aluettaan haja-asutusalueelle Tiheämmin asutuilla alueilla vesihuollosta vastaa kylävetoinen vesiosuuskunta, joka hoitaa verkoston rakentamisen, käytön ja ylläpidon. naapurin kanssa yhteinen vesihuoltoratkaisu muut erilliset yksittäiset ratkaisut Tiivistelmä Lappeenrannan vesihuoltoa koskevasta lainsäädännöstä ja määräyksistä on esitetty liitteessä 3. Haja-asutusalueiden vesihuollon tukemisen periaatteet: kuntien antama rahallinen avustus tai muu tuki joka usein kohdistuu hankkeiden perustamiseen, suunnitteluun ja rakentamiseen valtion myöntämä avustus osallistumalla merkittävän runko- tai syöttöputken rakentamisen kustannuksiin tai TE - keskuksen myöntämät investointiavustukset Kiinteistökohtaiset avustukset: talousjätevesiavustus, vesihuoltoavustus, ja verotuksessa kotitalousvähennys 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 5.1 Lappeenrannan väestön ja toimintojen ennusteet Vuoden 2009 alussa yhdistyneessä Lappeenrannassa oli yhteensä noin asukasta. Kaupungin oman väestösuunnitteen mukaan väestö kasvaa muuttoliikkeen ansiosta vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 8 %, asukkaaseen. Tästä kasvusta Lappeenrannan puoli kasvaisi yli 8 % ja Joutsenon puoli alle 2 %. Kasvuennuste on esitetty alla olevassa kuvassa 2. Lappeenrannan alueen elinkeinoelämän perusta on ollut puunjalostus-, kaivos- ja elintarviketeollisuus. Suurteollisuuden rinnalle on kasvanut monipuolinen palvelujen ja kaupan verkosto, jota rajan ja Pietarin läheisyys on omiaan edelleen kasvattamaan. Maakunnan keskuksena Lappeenrannassa merkittäviä aloja ovat myös yhteiskunnalliset palvelut kuten sairaanhoito ja koulutus. Alkutuotannon työpaikkojen lukumäärä on laskenut rajusti ja laskee oletettavasti edelleen. Kehityssuuntana on tilojen määrän väheneminen, mutta tilakoon suureneminen. Suurille karjatiloille vesihuollon varmistaminen veden määrän ja laadun suhteen on tärkeää.

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Suunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LAPPEENRANNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Raportti 3236-C2957 17.11.2003 Opastinsilta 6 PL 68 00521 HELSINKI Puhelin (09) 156 41 Telefax (09) 145 150 www.suunnittelukeskus.fi SUUNNITTELUKESKUS OY

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAPORTTI.B711 1.6.2012 ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Suomenniemi

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA Yleiskaavakohteet

KAAVOITUSOHJELMA Yleiskaavakohteet KAAVOITUSOHJELMA 2016 2017 1. keskustaajaman osayleiskaava 2030, läntinen osa-alue keskustaajamaan ollaan laatimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja, joiden tavoitevuosi

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos 1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä VUOSI 21 Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Klikkaamalla graafin palkkeja näet ko. vuoden päästöt oikealla TEOLLISUUS STORA ENSO OYJ, IMATRAN TEHTAAT 23624 UPM-KYMMENE

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 20601324 SÄKYLÄN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIERON VALMIS 20.06.2017 FIANRY FIANRY FIERON LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2012 Yhdyskuntasuunnittelun suunnittelu- ja konsulttitoimisto Maankäyttö, kaavoitus, maisemasuunnittelu, YVA Tie-, liikenne- ja aluetekniikka,

Lisätiedot

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

KEHITTÄMISTOIMENPITEET AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008 Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Hyvän vesihuollon kriteerejä Palvelut ovat tasapuolisia ja toimintavarmoja myös

Lisätiedot

Imatran Vesi IMATRAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22.11.2010

Imatran Vesi IMATRAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22.11.2010 Imatran Vesi IMATRAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 VESIHUOLTOON VAIKUTTAVIA SÄÄDÖKSIÄ... 2 3 VESIHUOLLON NYKYTILA... 3 3.1 Vesihuolto kaupungin alueella...

Lisätiedot

LEMIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LEMIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA rev. 15.8.2011 LEMIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA PÄIVITYS 2010 Sisäinen tarkistussivu Asiakas Lemin kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma Projekti Vaihe Päivitys 2010 Työnumero Luokitus Piirustus/arkistointi/sarjanro.

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050 OSARAPORTTI III ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050 Loppuraportti Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale,

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

Tornionjoen vesiparlamentti

Tornionjoen vesiparlamentti Tornionjoen vesiparlamentti Pello 22.5.2008 Vesihuoltopäällikkö Arto Seppälä 1 ! Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 2004 Orgaaninen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 1 / 1 1234/00.01.02/2013 35 Ympäristölautakunnan lausunto tekniselle keskukselle Espoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta ja toiminta-alueluonnoksesta

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA TYÖNUMERO: E26101 PARKANON KAUPUNKI PARKANON VESILAITOS POHJOIS-PARKANON VESIOSUUSKUNTA VEDENHANKINNAN, JÄTEVESIENKÄSITTELYN JA HULEVESIEN VIEMÄRÖINNIN VER- KOSTOALUEET

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

LAPPEEN ALUERAATI Tekninen toimi / kaavoitus

LAPPEEN ALUERAATI Tekninen toimi / kaavoitus LAPPEEN ALUERAATI 7.3.2017 7.3.2017 Tekninen toimi / kaavoitus YLEISKAAVAT 1. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, läntinen osa-alue 2. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskusta-alue

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämistarpeet. Koverhar, Hanko

Vesihuollon kehittämistarpeet. Koverhar, Hanko Vesihuollon kehittämistarpeet Koverhar, Hanko Timo Nikulainen mitoituksen osalta päivitetty 26.2.2017 Vesihuollon kehittämistarpeet 26.2.2017 1 (9) SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 3 2 ALUEEN KUVAUS...

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE TYÖNUMERO: E26705.10 NOUSIAISTEN KUNTA KUNNAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista ARY ARY VKOL VALMIS 17.9.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 Uudenmaan Vesi-ja rakennustekniikka Nahkurinkatu 23 b 17 04200 Kerava saki.salo@luukku.com 2 1. Johdanto 3 2. Yleissuunnitelman

Lisätiedot

Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella

Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella Tekninen lautakunta 196 02.12.2014 Maankäyttölautakunta 11 21.01.2015 Tekninen lautakunta 20 24.02.2015 Tekninen lautakunta 47 21.04.2015 Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 8773/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 8773/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (1) Kaupunginhallitus 414 19.12.2016 20 Asianro 8773/14.05.00/2016 Vesihuollon yhteistyöselvitys Kuopion ja Siilinjärven välillä Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.12.2016

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035

Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035 Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035 POSKI-hankkeen loppuseminaari 28.4.2015 Juha Kangaskokko, ylitarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 8.4.2105 Maakunnallinen vesihuollon kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 7183/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 7183/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (1) 45 Asianro 7183/14.05.00.01/2013 Entisen Itä-Kallaveden vesiosuuskunnan tarkistetun vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen hyväksyminen ja liittäminen

Lisätiedot

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

1. Lappeenrannan vesilaitoksen toiminta-alueen laajentaminen Ilottulan kylälle asti.

1. Lappeenrannan vesilaitoksen toiminta-alueen laajentaminen Ilottulan kylälle asti. Lappeenrannan Kaupunginhallitukselle 12.02.2007 Lappeenrannan kaupunki Kaupunginhallitus 15.2.2007 Tiedoksi: 141/017/2007 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Lappeenrannan kaupungin ympäristökeskus Kuntalaisaloite

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

VUOTJÄRVEN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN HYVÄKSYMINEN TOIMINTA-ALUE EHDOTUKSESTA SAADUT LAUSUNNOT VASTINEINEEN

VUOTJÄRVEN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN HYVÄKSYMINEN TOIMINTA-ALUE EHDOTUKSESTA SAADUT LAUSUNNOT VASTINEINEEN 1 29.11.2013 LIITE 1 VUOTJÄRVEN VESIOSUUSKUNNAN EN HYVÄKSYMINEN EHDOTUKSESTA SAADUT LAUSUNNOT VASTINEINEEN Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto 7.6.2013 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksyminen

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen. Voimaantulopäivä 1.1.2009 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa ottaen huomioon liittymistä

Lisätiedot

Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen

Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen Tekninen lautakunta 104 05.11.2014 Kaupunginhallitus 346 17.11.2014 Ympäristölautakunta 87 17.12.2014 Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen

Lisätiedot

1 S ivu TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030

1 S ivu TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 1 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 2 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 SISÄLTÖ: sivu 29 32 33 36 37 40 44 48 50 49 3 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1880/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1880/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 78 Asianro 1880/02.05.01.00/2016 Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan tarkistetun toiminta-alueen hyväksyminen Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNNAN PÄIVITETYN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA

KAAVOITUSOHJELMA KAAVOITUSOHJELMA 2017 2018 2017-2018 24.2.2017 1. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, läntinen osa-alue Lappeenrannan kaupunki laatii parhaillaan läntisen osa-alueen osayleiskaavaa, joka kuuluu

Lisätiedot