LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 FCG Planeko Oy LAPPEENRANNAN KAUPUNKI LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA PÄIVITYS C

2

3 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO SUUNNITTELUALUEEN PERUSTIEDOT Yleistä Kaavoitus VESIHUOLLON NYKYTILA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Lappeenrannan Vesi Oy Lappeenrannan Vesi Oy:n toiminta-alueen ulkopuoliset verkostot Vedenkulutus ja käsitelty jätevesi Vedenhankinta ja jätevesienkäsittely Alueen pintavesistöt Pohjavesialueet Vedenottamot Jätevedenkäsittelylaitokset Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Yhteistyö vesihuollossa Yhteistyö kunnan alueella Kuntien rajat ylittävä yhteistyö VESIHUOLLON PAINOPISTEET, TAVOITTEET Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät Organisatoriset linjaukset Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun Lainsäädäntö ja Lappeenrannan kaupungin periaatteet VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET Lappeenrannan väestön ja toimintojen ennusteet Vesihuollon kehitysnäkymät Lappeenrannassa Edellisen vesihuollon kehittämissuunnitelman toteutuneet hankkeet Lappeenrannan Veden vesihuoltolaitoksien kehittämistarpeet Raakavesilähteiden riittävyys Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus Varautuminen poikkeustilanteisiin Kehittämistarpeet Lappeenrannan Vesi Oy:n nykyisillä toiminta-alueilla Verkostojen kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Yksittäisten kiinteistöjen vesihuollon kehittämistarpeet haja-asutusalueella KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vesihuoltolaitokset Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin Vesihuollon parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Toiminta-alueiden ulkopuoliset haja-asutusalueet Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja Kiinteistökohtaiset ratkaisut Neuvonta ja ohjaus Toimenpideohjelma... 29

4 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS II 6.7 Suunnitelman vaikutusten arviointi TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN Tiedottaminen Suunnitelman ajan tasalla pitäminen YHTEENVETO...30 LIITTEET Liite 1. Pohjavesialueet ja vedenottamot Liite 2. Jätevedenpuhdistamot Liite 3. Lainsäädäntö ja määräykset Liite 4. Väestöennuste alueittain Liite 5. Suunnittelu- ja kustannusperusteet sekä toimenpiteet PIIRUSTUKSET Karttapiirros 1. Väestön jakautuminen, vesihuollon nykytilanne ja kehittämiskohteet 1:50 000

5 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 1 (31) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO Tämä Lappeenrannan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys on laadittu Planeko Oy:ssä (entinen Suunnittelukeskus Oy) Lappeenrannan kaupungin toimeksiannosta. Työ on alkanut toukokuussa Työn aikana Joutsenon ja Lappeenrannan kaupungit päättivät yhdistyä yhdeksi Lappeenrannan kaupungiksi alkaen. Päätöksen myötä tämä työ laajeni koskemaan myös Joutsenon entisen kaupungin aluetta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on vesihuoltolain mukaisesti tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi. Suunnitelmasta ilmenee, mitkä Lappeenrannan ja Joutsenon alueet olisi tarkoituksenmukaista saattaa vesihuoltolaitosten verkostojen piiriin ja mitä muita vesihuollon kehittämistoimenpiteitä kunnan alueelle suunnitellaan. Kehittämissuunnitelmaa pyritään tarkistamaan aina valtuustokausittain, neljän vuoden välein. Lappeenrannan kaupungista suunnitteluun ovat osallistuneet tuotantojohtaja Pasi Leimi, maaseutusihteeri Terttu Kivinen, kaavasuunnittelija Riitta Puurtinen, suunnittelupäällikkö Pentti Multaharju, suunnittelurakennusmestari Unto Äijö, suunnitteluinsinööri Mauri Backman, terveystarkastaja Eeva-Leena Neuvonen, terveystarkastaja Maija Ripatti, ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen, mittausteknikko Marko Muttonen ja tarkastusrakennusmestari Anssi Olkkonen. Entisestä Joutsenon kaupungista suunnitteluun ovat osallistuneet kaupungininsinööri Ilpo Koponen, vs. talousjohtaja Kirsi Niinimäki, kaavoitusinsinööri Heikki Puranen ja suunnittelusihteeri Pekka Kirsi. Lappeenrannan Vesi Oy:stä ovat työhön osallistuneet verkostopäällikkö Arvi Seppänen, käyttöpäällikkö Riitta Moisio, tuotantopäällikkö Hannu Hytti ja toimitusjohtaja Kirsi Niinimäki. Kaakkois Suomen ympäristökeskuksesta ovat työhön osallistuneet projektiinsinööri Juha Skippari ja insinööri Esa Houni. Suunnittelukeskuksessa työstä ovat vastanneet DI Lasse Halenius, DI Vanessa Riki. Työselostuksessa on Lappeenrannan ja Joutsenon aluetta käsitelty selkeyden vuoksi vielä osittain erillään nykytilannetta kuvaavissa kappaleissa 2-3.

6 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 2 (31) 2 SUUNNITTELUALUEEN PERUSTIEDOT 2.1 Yleistä 2.2 Kaavoitus sijaitsee Etelä-Karjalassa Saimaan ja Venäjän rajan välissä. Kaupungin pinta-ala on 848 km 2, josta vesistön osuus on noin 88 km 2. Väkiluku oli vuoden 2007 lopussa (2006 noin ). Asukkaista noin 90 % asuu keskustaajamassa ja 10 % laajalla maaseutumaisella hajaasutusalueella. Joutseno sijaitsee Etelä-Karjalassa rajoittuen valtakunnan rajaan sekä Imatran ja Lappeenrannan kaupunkeihin. Joutsenon pinta-ala on 498,4 km 2, josta maapinta-alaa on 310,7 km 2 ja vesipinta-alaa 187,7 km 2. Väkiluku oli vuoden 2007 lopussa Lappeenrannan ja Joutsenon keskustaajamat sijaitsevat Saimaan etelärannalla Valtatie 6:n varressa. Lappeenranta ja Joutseno ovat harju- ja vedenjakaja-aluetta; Suokumaanjoki laskee Vuokseen, Juustilanjoki, Rakkolanjoki, Alajoki, Tervajoki, Vilajoki ja Urpalanjoki Suomenlahteen. Vesistöjen rannoilla on kohtalaisen paljon lomaasutusta. Joutsenon, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Savitaipaleen, Suomenniemen, Taipalsaaren ja Ylämaan kuntiin on aloitettu huhtikuussa 2008 yhteisen rakenneyleiskaavan laatiminen, jonka tavoitteena on hahmottaa alueen pitkän aikavälin strategiat, kehittämisen painopistealueet sekä maankäytön kehityssuunnat ja muutosalueet. Rakenneyleiskaava tehdään maakuntakaavoituksen ja kuntien osayleiskaavoituksen tueksi. Rakenneyleiskaava valmistuu kesäkuun 2009 loppuun mennessä. Joutsenon ja Lappeenrannan yhdistyttyä alkaen uudessa Lappeenrannassa tehdään kaavoitusohjelma ja määritellään tulevat kaavoitustarpeet. Lappeenrannan Muukon-Ilottulan ja Joutsenon Haukilahden väliselle alueelle tultaneen tekemään aikanaan osayleiskaava, mutta päätöksiä osayleiskaavan laadinnasta ei ole vielä tehty Lappeenranta Seutukaava Lappeenranta kuuluu Etelä-Karjalan seutukaava-alueeseen. Vaihekaavat (1979, 1987 ja 1988) korvaava seutukaava 4 on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaava Koko Etelä-Karjalan maakunnan alueelle kokonaiskaavana laadittavan maakuntakaavan laatiminen käynnistyi Maakuntakaavan tavoiteluonnokset olivat nähtävillä vuoden 2007 alussa. Maakuntakaava tulee aikanaan vahvistuessaan korvaamaan seutukaavan.

7 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 3 (31) Yleiskaava Lappeenrannan alueella on voimassa Kaupunginvaltuuston 1987 hyväksymä Lappeenrannan keskustaajaman oikeusvaikutukseton yleiskaava (tarkistettu 1993 ja ) sekä 18 valtuuston hyväksymää osayleiskaavaa ja 9 valtion viranomaisten vahvistamaa osayleiskaavaa. Partalan oikeusvaikutteinen osayleiskaavassa (kaupunginvaltuusto hyväksynyt ) säädellään Liesharjun, Saikkolan, Ryösölän, Mentulan ja Partalan kyläalueiden maankäyttöä kokonaisuutena. Osalle suunnittelualuetta on tarkoitus myöhemmin laatia asemakaavat. Kaavassa valtatie 6:n tuntumaan sijoittuvat teollisuus-, ampumarata-, ja moottorirata-alueet, Muukonkankaan eteläreunalle on muodostettu yhtenäinen maa- ja metsätalousvaltainen alue, ja kyläkeskukset sijoittuvat alueen länsi- ja keskiosiin teiden varsille. Kaavaratkaisu ohjaa väljään maaseutumaiseen asumiseen. Hanhijärventien osayleiskaavan (hyväksytty kaupunginvaltuustossa ) tarkoituksena on laajentaa hallitusti kaupunkirakennetta etelään Hanhijärven ja Viipurintien alueelle, sekä vastata kasvavaan asuin-, liike- ja teollisuustonttien kysyntään. Kaavassa on määritelty tuleva katuverkosto, asuin-, liike- ja teollisuusrakentamisen alueet, julkisten palveluiden alueet, sekä Ihalaisen kalkkikivikaivoksen toiminnasta aiheutuvat alueelliset tarpeet ja rajoitteet. Viipurintien vuonna 2002 aloitettu Mustolan radan eteläpuolinen osayleiskaavatyö ei ole edennyt, vaan odottaa jätevesiratkaisua. Osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu väljiä pientalokortteleita ja isoja puutarhatontteja Viipurintien länsi- sekä itäpuolelle Mustolan radan eteläpuolelle. Rakentamisen on ajateltu etenevän vuoden 2013 jälkeen. Ruoholammen kaavarungon tarkistus ja laajennus Ruoholammen ja Rutolan välille on aloitettu. Kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää keskustaajaman eteläosan yleiskaavatyön. Asemakaava Asemakaavoitettua aluetta oli Lappeenrannassa vuonna 2007 yhteensä 50,26 km 2. Yhtenäisen keskustaajaman lisäksi Nuijamaalla on rakennuskaava sekä asemakaavoitettuja alueita. Ruoholammen pientaloalueen asemakaavoitus on valmistumassa. Laihian ja Pasalan alueet kaupunginhallitus on päättänyt asettaa kolmeksi vuodeksi rakennuskieltoon osayleiskaavan laatimista varten. Uudet asemakaava-alueet tulevat Lappeenrannan Veden toiminta-alueen piiriin sitä mukaa kuin niitä rakennetaan. Tämän hetkinen tilanne on esitetty karttaliitteessä 1. Rakennusjärjestys Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tarkistetun rakennusjärjestyksen noudatettavaksi lukien.

8 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 4 (31) Joutseno Yleis- ja osayleiskaava Keskustaajaman yleiskaava 2015 on vahvistettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa lukuun ottamatta moottoritien lähialueita ja Harjunalustan aluetta. Joutsenon koko hallinnollisella alueella on voimassa yleiskaava. Korvenkylän osayleiskaava ja maaseutualueiden kehittämissuunnitelma ovat oikeusvaikutuksettomia yleiskaavoja. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt ne Vahvistettuja osayleiskaavoja ovat Saimaan saaristoa ja ranta-alueita käsittävät Saaristo I (ympäristöministeriö ) ja Saaristo III (ympäristöministeriö ) sekä Saaristo III/98 (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ). Karsturanta - Hinkanlahti osayleiskaava on vahvistettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa Kaavan tavoitteena on ohjata alueen maaainestenoton ja virkistyskäytön yhteensovittamista sekä täydentää liikenneverkkoa alueella. Tiurun ja Rauhan osayleiskaavan muutos on hyväksytty Joutsenon kaupunginvaltuustossa Kaava on oikeusvaikutteinen ja käsittää Saaristo I rantayleiskaavan manneralueet, eli Tiurun ja Rauhan entiset sairaalayhdyskunnat sekä Repokiven asuntoalueen. Yleiskaavan päätavoitteena on luoda edellytykset alueen kehittämiselle sairaalatoimintojen poistuttua, luoda alueelle monipuolinen matkailu- ja vapaa-aikakeskus, sekä turvata virkistys- ja ympäristöarvojen säilyminen. Kaavamuutoksen ulkopuolelle jäävät Repokiven asuinalue, pääosa Tiuruniemestä sekä Papusen länsiosa ja Pirttilän alue. Tiuru Rauha Ukonniemi- alueelle on tehty yleiskaavallinen tarkastelu eli ns. SaimaanTriangeli vuonna 2003 yhdessä Imatran kaupungin kanssa. Kaavoitusohjelmassa on Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus vv , Korvenkylän taajaman osayleiskaavan tarkistuksen aloitus vv , Myllymäki Hinkanlahti osayleiskaava vv Lisäksi vuosille on suunniteltu Haja-asutusalueiden osayleiskaavan tarkistustyötä. Työ on tarkoitus aloittaa kylätaajamien osalta ja vesihuolto huomioonottaen. Lisäksi kaavoitusohjelmassa on keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus. Asemakaavat Asemakaava-alueita Joutsenossa on Keskustaajamassa, Korvenkylässä, Tapiolankankaalla sekä Perä-Meltolassa yhteensä 1895 ha. Alueilla asuu n. 80 % Joutsenon väestöstä. Valtatie 6:n parantamiseen liittyviä kaavamuutoksia on tehty useita vuonna Muita uusia asemakaavoja ovat mm. Lampikankaan asemakaavamuutos ja Rauhan ydinalueen ja Vipeleen asemakaava. Joutsenossa rantakaavoja on Urkonsaaressa, Mietinsaaressa ja Karsturannassa. Rantakaavoissa on yhteensä 59 rakennuspaikkaa.

9 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 5 (31) Rakennusjärjestys 3 VESIHUOLLON NYKYTILA Joutsenon uusi rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. 3.1 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Lappeenrannan Vesi Oy Lappeenranta Joutseno Lappeenrannan Vesi Oy ja entisen Joutsenon kaupungin liikelaitoksena toiminut Joutsenon vesi- ja viemärilaitos yhdistyivät Lappeenrannan ja Joutsenon toiminta-alueiden vesihuoltoverkostot ovat vielä toistaiseksi erillään toisistaan. Lappeenrannan Vesi Oy:lle on vahvistettu toiminta-alue Lappeenrannan keskustaajaman asemakaavoitetulla alueella. Lisäksi Nuijamaan kyläkeskuksen ja Liesharju Saikkolan alueelle on vahvistettu toiminta-alueet.(karttapiirros 1). Teknisen lautakunnan vahvistaman toiminta-alueen tarkistustyö on meneillään. Vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostot kattavat samat alueet. Liesharjun-Saikkolan alueella oleva pieni vesi- ja viemäriverkko kuuluu vesilaitoksen toiminta-alueeseen. Liittyjiä on yhteensä 19 kiinteistöä ja vedenkulutus noin 800 m 3 /a. Vesi johdetaan alueelle kaupungin verkosta ja jätevedet pumpataan vesi oy:n viemäriin valtatie 6:n pohjoispuolelle. Lappeenrannan entinen vesilaitos on rakentanut verkoston (1990 luvun lopulla ja 2004) Saikkolantielle ja Kulhantielle. Rakennetun järjestelmän kapasiteettia rajoittaa nykyisen paineviemärin pieni koko. Lappeenrannan alueella on yhteensä neljä jätevedenpuhdistamoa, joista 3 sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella. Toikansuon puhdistamo toimii keskuspuhdistamona. Lisäksi Muukossa toimii kaupungin pienpuhdistamo (vesi kaupungin vedenottamolta). Vesijohtopituus oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 366 km. Vesijohdoista noin 20 % on muovia. Hukkavesiprosentti vuonna 2007 oli noin 12 %. Pumppaus verkostoon (Nuijamaa mukaan lukien) oli vuonna 2007 yhteensä noin m 3 /d ja laskutettu vesimäärä 9960 m 3 /d, mikä tekee 183 l/as/d. Verkostossa on m 3 :n suuruinen vesitorni. Viemäriverkoston kokonaispituus oli vuoden 2007 lopussa 527 km ja jätevedenpumppaamoita oli 80 kpl. Jätevesimäärä vaihtelee vuosittain ja oli vuonna 2007 noin m 3 /d, josta vuotojen ja hulevesien osuus oli noin 42 %. Isoimpia yksittäisiä vedenkuluttajia olivat vuonna 2007 Fazer Suklaa Oy ja Järvi-Suomen Portti. Joutsenon taajaman alueelle on samalla tavalla vahvistettu Lappeenrannan Vesi Oy:lle toiminta-alueet kuin Lappeenrannankin alueella. Korvenkylän toiminta-alue on jäteveden osalta liittynyt Imatran verkkoon. Joutsenon Perä- Meltolan verkostoalue (noin 25 kiinteistöä) on myös osa Lappeenrannan Veden toiminta-aluetta, mutta se on liittynyt Imatran vesihuoltoon sekä veden, että viemäröinnin osalta.

10 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 6 (31) Joutsenon vesijohtoverkoston putkipituus on 114,4 km (45,7 m/liittyjä) ja jätevesiverkoston pituus on 107,3 km (45,5 m/liittyjä). Viemäriverkosto on kokonaan erillisviemäröity. Hulevesiverkoston pituus on 14 km. Keskustaajaman verkostoon vuonna 2007 pumpattu vesimäärä oli noin m 3 /d ja myyty vesimäärä m 3 /d, yleinen vedenkulutus ml. vuodot oli 300 m 3 /d (20 %) ja ominaiskulutus 213 l/as/d. Korvenkylän verkostoon vuonna 2007 pumpattu vesimäärä oli noin 228 m 3 /d ja myyty vesimäärä 225 m 3 /d sekä yleinen vedenkulutus ml. vuodot 3 m 3 /d (1 %) ja ominaiskulutus 168 l/as/d. Keskustaajaman (Oravanharju) puhdistamolle johdettiin 6681 asukkaan jätevedet vuonna 2007 eli keskimäärin m 3 /d jolloin ominaisjätevesimäärä oli noin 183 l/as/d. Korvenkylän alueelta Imatran puhdistamolle johdettiin 1235 asukkaan jätevedet eli keskimäärin noin 172 m 3 /d. Joutsenon suurin vedenkuluttaja on Stora Enso Timber Oy (72 m 3 /d), jonka osuus myydystä vesimäärästä on noin 5 %. Suurista teollisuuden vedenkuluttajista on erillinen jätevesien käsittely Oy Metsä Botnia Ab:llä. Kukkuroinmäellä, Joutsenon ja Lappeenrannan rajan tuntumassa sijaitsee Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n aluejätekeskus. Aluejätekeskuksen suotovedet johdetaan Lappeenrannan Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Talousvesi alueelle johdetaan Lappeenrannan Vesi Oy:n verkostosta Lappeenrannan Vesi Oy:n toiminta-alueen ulkopuoliset verkostot Lappeenranta Lappeenrannan Vesi Oy:n toiminta-alueen ulkopuolella toimii useita yksityisiä vesiyhtiöitä, vesiosuuskuntia ja vesiyhteenliittymiä. Vesiyhtiöitä on kaksi, vesiosuuskuntia on yhteensä viisi ja vesiyhteenliittymiä Kaksi. Vesiosuuskunnista Konnun vesiosuuskunta on perustettu vuonna 2004 ja on ainoa, jonka toiminta-alue on vahvistettu. Rekisteröityjä vesiosuuskuntia on Konnun lisäksi Hanhijärven-, Myllyniemen- ja Soskuantien vesiosuuskunnat. Muut vesiosuuskunnat toimivat keskinäisillä sopimuksilla. Vahvistetun toiminta-alueen lisäksi vesihuollon palvelualueita on muutamissa kylätaajamissa. Raipossa toimii erillinen vedenottamo, joka palvelee Lappeenrannan vapaavaraston ja Konela Oy:n tarpeita. Raipon jätevedenpuhdistamon toiminta on lopetettu v. 1998, minkä jälkeen kaikki jätevedet on ajettu säiliöautolla keskuspuhdistamolle. Vainikkalan taajamassa toimii vuonna 1998 toimintansa aloittanut järjestäytynyt vedenjakeluyhtiö Vainikkalan vesi Oy. Vedenottamo on Ylämaan kunnan puolella ja sijaitsee Villalan kylän Metsokankaan pohjavesialueella. Vainikkalan vesi Oy toimittaa talousvettä 5,5 km pitkää syöttövesijohtoa pitkin Vainikkalan taajamaan. Laitos on kalkkikivialkalointilaitos. Vesijohtoverkoston johtopituus on yhteensä 7 km ja verkkoon on liittynyt 14 kiinteistöä. Viemäriverkosto on osin rakennettu valmiiksi samaan aikaan vesijohdon kanssa, mutta se ei ole toistaiseksi käytössä. Ajatus on ollut, että alueelle joskus tulisi yhteispuhdistamo. Tällä hetkellä suurin osa alueen jätevesistä kuitenkin käsitellään joko kiinteistökohtaisilla järjestelmillä tai yhteispuhdistamoilla, vain muutamalla on sakokaivo. Alueella toimii kolme pienpuhdistamoa, Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seurakuntayhtymän omistama pienpuhdistamo (Lappeenrannan Vesi Oy hoidossa), VR:n pienpuhdistamo ja rajavartioston puhdistamo.

11 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 7 (31) Keskustan itäpuolella Saimaan rannassa toimii kaksi vesiosuuskuntaa, jotka ovat niin pieniä, että niitä ei lueta vesihuoltolaitoksiksi. Vuonna 2000 perustetulla Myllyniemen vesiosuuskunnalla on sekä vesi- että viemäriverkosto, jotka on liitetty kaupungin verkostoon. Liittyneitä kiinteistöjä on noin 30. Myllyniemestä pohjoiseen sijaitsee Lamposaari, jonne Bonvesta Oy on rakennuttanut vuonna 2005 yhdysvesijohdon ja -paineviemärin. Saareen on suunniteltu perustettavan vesiosuuskunta, mutta toistaiseksi se on jäänyt perustamatta. Tähän mennessä viisi kiinteistöä on liittynyt itsenäisesti vesijohtoon. Viemäriin ei ole liittynyt yhtään kiinteistöä, minkä johdosta paineviemärille ei ole rakennettu vielä linjapumppaamoa. Muukon kylään on rakennettu kaupungin toimesta talousvesiverkosto. Aluetta ei ole liitetty toiminta-alueeseen. Vesi ostetaan kaupungin vesilaitokselta ja se syötetään verkostoon Puslamäen vedenottamolta. Alueella on noin 80 asukasta ja 46 kiinteistöä teollisuus- ja muut kiinteistöt mukaan lukien. Vesijohtoverkostoon on liittynyt yhteensä 18 kiinteistöä, joista 13 on asuinkiinteistöjä. Alueella ei ole viemäriverkkoa, vaan jätevedet kerätään tonttikohtaisiin sakokaivoihin/umpisäiliöihin ja asukkaat huolehtivat niistä itse. Teollisuuskiinteistöjen jätevedet käsitellään Lappeenrannan Vesi Oy:n Muukon lammikkopuhdistamolla. Muukon lammikkopuhdistamo tulee jäämään lähivuosina pois käytöstä. Lammikkopuhdistamolla on Lappeenrannan ympäristölautakunnan myöntämä vesilain 10 luvun mukainen lupa ja puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaan. Suunnittelualueen lounaisosassa Saimaan kanavan vieressä Soskuan, Tuohimäen ja Partalan eteläosan alueella toimii Soskua-Tuohimäki vesiosuuskunta. Osuuskunta toimii keskinäisellä sopimuksella. Vesiosuuskunnalla on oma vesijohtoverkko, muttei viemäriä. Jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Vesi ostetaan kaupungilta ja johdetaan Etelä-Karjalan jätekeskuksen siirtovesijohdon kautta. Verkosto on suunniteltu 15 kiinteistölle, mutta toistaiseksi siihen on liittynyt 9 kiinteistöä. Itärajan tuntumassa olevalla Konnun alueelle on perustettu Konnun vesiosuuskunta vuonna Vaikkakin alue on melko harvaan asuttua, vesijohtoverkoston tarve nousi esiin kaivojen kuivumisen takia. Vesiosuuskunnalla on oma vesi- ja viemäriverkosto, pohjavedenottamo sekä pienpuhdistamo. Esitetyllä toiminta-alueella liittyneitä on 17 kiinteistöä ja liittymättömiä noin 14. Liittymättömien kiinteistöjen liittäminen viemäriin saattaa edellyttää jäteveden puhdistamon laajentamista ja puhdistamon kapasiteetin tarkistusta. Pienpuhdistamo on tyyppiä Raita PA 10 ja AVL 80. Puhdistamoa voidaan tarvittaessa laajentaa kolmannella linjalla, jolloin kapasiteetti lisääntyy 50 %. Konnun vesiosuuskunta on rekisteröity ja sen toiminta-alue on vahvistettu. Keskustan eteläpuolella toimii vuonna 2000 perustettu Hanhijärven vesiosuuskunta, joka ostaa vetensä Lappeenrannan vesilaitokselta. Vesiosuuskunnalla on oma vesijohtoverkosto. Aluetta ei ole viemäröity ja jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Liittyneitä kiinteistöjä on noin Toimintaalueen rajausta ei ole vahvistettu. Lisäksi Lappeenrannan keskustan itäpuolelle vesilaitoksen toiminta-alueen läheisyyteen on vuonna 2007 perustettu Vesiyhteenliittymä Pasalanmäki. Vesijohto- ja viemäriverkkoon on tällä alueella liittynyt 5 kiinteistöä. Hartikkalan eteläpuolelle vesilaitoksen toiminta-alueen läheisyyteen on vuonna 2005 perustettu Vesiyhteenliittymä Savelantie. Vesijohto- ja viemäriverkkoon on tällä alueella liittynyt 4 kiinteistöä.

12 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 8 (31) Joutseno Tuosan ja Hyötiön saariin on vuonna 2008 perustettu Tuosan vesiosuuskunta, jonka vesi- ja viemäriverkostot on liitetty Lappeenrannan taajaman verkostoon. Verkostoon on tällä hetkellä liittynyt 4 kiinteistöä, joista yksi on Lomaja kokoushotelli Marjola. Ihalaisen teollisuusalueella on oma talousveden jakelu. Tehdasalueiden ulkopuoliset verkostot on luovutettu kunnalle. Verkostoalueiden tiedot on kerätty taulukkoon 1 ja verkostoalueet esitetty karttaliitteessä 1. Rauha-Tiurun alueella vedenhankinta hoidetaan vielä tällä hetkellä kahdesta pohjavedenottamosta. Sairaala-alueen jätevedet johdetaan Imatran Meltolan jätevedenpuhdistamoon pientä viemäröimätöntä aluetta lukuun ottamatta. Alueelle rakennetaan parhaillaan uuden asemakaavan mukaista vesihuoltoa, joka otetaan käyttöön vaiheittain niin, että se tulee korvaamaan kokonaan vanhan järjestelmän valmistuttuaan. Alueen suunniteltu vedentarve on noin 2000 m 3 /d. Rauha-Tiurun asemakaava-alueet tullaan liittämään vuoden 2009 alusta Vesi Oy:n toiminta-alueeseen. Tiurun alue, jolla on oma vedenottamo, jää tämän ulkopuolelle aluksi ja liitetään verkostoon myöhemmin. Tiurun sairaala-alueen jätevedet kuitenkin johdetaan kaupungin verkkoon. Lappeenrannan Veden Joutsenon toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla toimivat Karjalaisenkylän, Leppälän, Jääsken ja Aholan vesiosuuskunnat. Lisäksi on laadittu yleissuunnitelma Vesikkolan vesiosuuskunnalle. Karjalaisenkylän vesiosuuskunta ostaa talousveden Joutsenon keskustan vedenjakeluverkostosta ja toimittaa jäteveden Joutsenon keskustan viemäriverkostoon. Vuonna 2007 liittyneitä kiinteistöjä oli 45 kpl. Verkostot ovat vok:n hallussa. Pätilästä 25 taloutta ostaa talousveden Joutsenon keskustan vedenjakeluverkostosta ja jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Taloudet ovat liittyneet vesijohtoon yksittäisinä kiinteistöinä. Jääsken vesiosuuskunta ostaa talousveden Imatran vedenjakeluverkosta ja jätevesi käsitellään kiinteistökohtaisesti. Liittyneitä kiinteistöjä on 115 kpl. Alueen jätevesiviemäröinnistä on tehty yleissuunnitelma , mutta toteuttamisaikataulua ei ole päätetty. Suunnitelman toteutuessa jätevedet johdetaan Imatran verkostoon ja Meltolan puhdistamolle. Vedenkulutus oli vuonna 2007 noin 34 m 3 /d ( m 3 /a). Aholankylän vesiosuuskunta ostaa talousveden Imatran vedenjakeluverkostosta sekä toimittaa jäteveden Imatran viemäriverkostoon. Liittyneitä kiinteistöjä on 35 kpl. Konnunsuon keskusvankilalla on oma vesi- ja viemäriverkosto, Leppälän pohjavesialueella sijaitseva Leppälän pohjavedenottamo sekä jätevedenpuhdistamo. Verkostoon on liittynyt noin 40 henkilökunnan asuinkiinteistöä ja lisäksi vettä käyttää noin 200 vankia sekä vankilan karja. Jätevedenpuhdistamo on rinnakkaissaostuslaitos ja vuonna 2007 jätevettä käsiteltiin noin 306 m 3 /d. Leppälän vesiosuuskunta ostaa talousveden Leppälän vedenottamolta ja liittyneitä kiinteistöjä on 36 kpl. Vesiosuuskunnalla on vesijohtoverkosto, muttei viemäriverkostoa. Lisäksi alueella on 3 yksityistä liittyjää.

13 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 9 (31) Vedenkulutus ja käsitelty jätevesi Lisäksi Metsä-Botnialla sekä Finnish Chemicals:lla on omat pohjavedenottamot ja jätevedenpuhdistamot. Muualla haja-asutusalueilla kiinteistöt ottavat vetensä omista talousvesikaivoista tai muutaman kiinteistön yhteisestä kaivosta. Jätevedet johdetaan kiinteistökohtaisiin sako- tai umpikaivoihin, joiden lietteet kuljetetaan Joutsenon, Lappeenrannan tai Imatran jätevedenpuhdistamoille. Verkostoalueiden tiedot on kerätty taulukkoon 1 ja verkostoalueet esitetty karttaliitteessä 1. Lappeenrannan ja Joutsenon alueilla sijaitsevat vedenjakelualueet, niiden liittyjämäärät sekä vesi- ja jätevesimäärät on koottu taulukkoon 1. Taulukoissa esitetyt liittyjä- ja vesimäärät ovat arvioita. Taulukko 1. Lappeenrannan ja Joutsenon vedenjakelualueet v LAPPEENRANTA Laskutettu talousvesi Laskutettu jätevesi Liittymiä Liittyjät (as.) Vesi m 3 /d Liittymiä Liittyjät (as.) Jätevesi m 3 /d Keskusta Nuijamaa Raippo , ,8 Vainikkalan alue & Vainikkalan vesi Oy Liesharju-Saikkola , ,8 Muukko & teollisuuskiint ,3 5 3 Lamposaari ,3 Tuosa , ,1 Hanhijärvi (vok) ,0 Myllyniemi (vok) , ,5 Soskua - Tuohimäki (vok) ,1 Kontu (vok) , ,3 Savenlantien vesiyhteenliittymä , ,6 Pasalanmäen vesiyhteenliittymä , ,2 Yhteensä Alue Talousvesi Jätevesi Liittymiä Liittyjät (as.) Vesi m 3 /d Liittymiä Liittyjät (as.) Jätevesi m 3 /d Keskustaajama Korvenkylä Rauha-Tiuru Perä-Meltola , ,8 Karjalaisenkylän vok , Leppälän vok ,9 Konnunsuon vankila alue Pätilän vok ,1 Jääsken vok/joutsenossa ,6 Aholankylän vok , ,3 Yhteensä

14 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 10 (31) Lappeenrannan asukkaista vedenjakelun piiriin kuului vuoden 2007 lopussa arviolta 89 % (n ) ja viemäriverkostojen piiriin 88 % (n ) asukkaista. Viemäröimätöntä asutusta oli noin henkeä. Joutsenon asukkaista vedenjakelun piiriin kuului vuoden 2007 lopussa arviolta 84 % (n. 9050), ja viemäriverkostojen piiriin 80 % (n ) asukkaista. Viemäröimätöntä asutusta oli noin 2000 henkeä. 3.2 Vedenhankinta ja jätevesienkäsittely Alueen pintavesistöt Vesipolitiikan puitedirektiivi on Suomessa toimeenpantu lailla vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja siihen liittyvillä asetuksilla vesienhoitoalueista (1303/2004), vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja ympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). Lisäksi on tarvittavin osin muutettu ympäristönsuojelulakia ja vesilakia. Puitedirektiivin mukaisesti pyritään pinta- ja pohjavesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseen ja turvaamiseen vesienhoidossa. Tavoiteaikatauluna on vuosi Suomi on jaettu vesistö- ja valuma-alueisiin perustuvaan vesienhoitoalueisiin, joille laaditaan ympäristökeskuksien tekemien toimenpideohjelmiin pohjautuvat vesienhoitosuunnitelmat vuonna Vuoksen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa, johon Lappeenrannan ja Joutsenon alue kuuluu, kuvataan pintavesiin kohdistuvien paineiden, ekologisen luokittelun ja riskien lisäksi ne toimenpiteet, joilla vesistöt voitaisiin saada hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Toimenpideohjelmat ja vesienhoitosuunnitelmat on tarkoitus päivittää kuusivuotisjaksoittain. Vuonna 2008 valmistuneessa Vuoksen toimenpideohjelman luonnoksessa tarkasteltavista pintavesistöistä Lappeenrannan puolella sijaitsee Rakkolanjoki, Haapajärvi, Hanhijärvi ja Nuijamaanjärvi sekä Joutsenon alueella Itäinen Pien- Saimaa sekä Suokumaanjärvi. Kuva 1. Lappeenrannan alueen pintavesistöt ja niiden kunto

15 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 11 (31) Pohjavesialueet Vedenottamot Vedenhankintavesistöjä on Lappeenrannassa Pien-Saimaa. Lappeenrannan Vesi ottaa tarvitsemansa tekopohjaveden raakaveden läntisen Pien-Saimaan Sunisenselältä. Lähes vuosittain toistuvat sinileväkukinnat läntisellä Pien- Saimaalla ovat riski Lappeenrannan veden hankinnalle. Itäisen Pien-Saimaan vesiensuojelullinen haaste on Kaukaan tehtaiden aiheuttama kuormituspaine. Haapajärven ja Rakkolanjoen ongelma on ylirehevöityminen, Lappeenrannan kaupungin jätevesikuormitus (Lappeenrannan Toikansuon puhdistamo) ja voimaperäinen maatalous. Haapajärven ohella myös Lappeenrannan Hanhijärvi on maatalouden kuormittama ja voimakkaasti rehevöitynyt. Suokumaanjärvi kärsii voimakkaasta hajakuormituksesta. Suokumaanjoen kautta siihen kohdistuu kuormitusta turvetuotannosta ja Konnunsuon vankilan yhdyskuntajätevesistä. Suokumaanjärvi on voimakkaasti rehevöitynyt, happiongelmallinen ja sisäkuormitteinen. Saimaan rantavesiä kuormittaa myös Joutsenon Oravanharjun puhdistamo. Vuoksen vesienhoitoalueella on arvioitu, että maatalouden osuus vesien fosforikuormasta on 21 %, teollisuuden 28%, yhdyskuntien jätevesien osuus 3 % ja haja-asutuksen jätevesien osuus 8 % ja vastaavasti typpikuormasta maatalouden osuus 14 %, teollisuuden 16 %, yhdyskuntien 6 % ja hajaasutuksen 2 %. Lappeenrannan ja Joutsenon alueella on 14 kpl Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tärkeiksi pohjavesialueiksi luokittelemaa esiintymää (luokka I) ja 8 vedenhankintaan soveltuvaa aluetta (luokka II). Antoisimmat esiintymät liittyvät Salpausselän reunamuodostumaan, ja niille on tehty suojelusuunnitelma. Tärkeimmät pohjavesialueet yhdyskuntien pohjaveden hankinnan kannalta ovat Huhtinemi A ja B, Joutsenonkangas, Ukonhauta. Puitedirektiivin mukaisesti on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa laadittu Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman luonnos Tässä on huomioitu, että alueen kaikkia tärkeitä pohjavesialueita kuormittaa asutus, maankäyttö, liikenne ja metsätalous. Riskejä aiheuttavat kuljetukset ja teollisuus ja yritystoiminta. Ukonhaudan I-luokan pohjavesialue on nimetty luonnoksessa riskikohteeksi. Riskialueilla pohjaveden kemiallinen tila on joko heikentynyt tai huono ihmistoiminnanvaikutuksesta. Tärkeimmille Salpausselkään liittyville pohjavesialueille on tehty suojaaluesuunnitelmat 2000-luvun alkupuolella. Tarkemmat tiedot pohjavesialueista ja pohjavedenottamoista on esitetty liitteessä 1. Pohjavesialueiden luokka ja rajaukset on esitetty karttaliitteessä 1. Lappeenrannan Veden vedenhankinta perustuu Salpausselän pohjavesiesiintymiin sekä Saimaan vedestä tuotettavaan tekopohjaveteen, sekä Joutsenonkankaan, Ukonhaudan ja Tiuruniemen pohjavesialueisiin. Lappeenrannan Vedellä on yhteensä 7 vedenottamoa. Päävedenottamot ovat Huhtiniemen tekopohjavesilaitos ja Ilottula-Puslamäen pohjavedenottamo sekä Myllypuron ja Peräsuonniiteyn pohjavedenottamot. Huhtiniemen pohjavesialueella sijaitsee lisäksi Kourulan vedenottamo, jonka veden laatua heikentää rautapitoisuus, ja ottamo toimii ainoastaan varavedenottamona. Nuijamaan pieni vedenottamo sijaitsee Jousikankaan pohjavesialueella. Alla olevassa taulukossa 2 on esitetty Lappeenrannan Veden verkostoihin pumpatut

16 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 12 (31) vesimäärät ottamoittain. Tarkemmat tiedot Lappeenrannan pohjavedenottamoista on esitetty liitteessä 1 ja ottamoiden sijainti ilmenee karttaliitteestä 1. Taulukko 2. Lappeenrannan Veden verkostoihin pumpattu pohja- ja tekopohjavesimäärä vuonna Jätevedenkäsittelylaitokset VEDENOTTAMO 2007 LAPPEENRANTA Määrä m 3 /a Määrä m 3 /d Huhtiniemi Ilottula-Puslamäki Nuijamaa Raippo Yhteensä JOUTSENO Myllypuro Peräsuonniitty Ahvenlampi, vara Korvenkylä Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ Yhdistyneen Lappeenrannan alueella toimii kaksi keskuspuhdistamoa, Toikansuon puhdistamo ja Oravanharjun puhdistamo. Lisäksi alueella on 6 pienpuhdistamoa, Nuijamaan, Muukon ja Konnun pienpuhdistamot sekä Vainikkalassa Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seurakuntayhtymän omistama, VR:n pienpuhdistamo ja rajavartioston pienpuhdistamo. Raipon jätevedenpuhdistamon toiminta on lopetettu , minkä jälkeen Raipon alueen jätevedet on kuljetettu säiliöautolla. Joutsenon Keskustaajaman jätevedet puhdistetaan Joutsenon Oravaharjun puhdistamolla. Joutsenon Korvenkylän sekä Rauha-Tiuru-alueen jätevedet johdetaan Imatran Meltolan jätevedenpuhdistamolle. Salpausselän eteläpuolella sijaitsevalle Toikansuon keskuspuhdistamolle johdetaan Lappeenrannan keskustaajaman asemakaavoitetun alueen jätevedet, harjun pohjoispuoli pumppausjärjestelyin sekä Saimaan kanavan itäpuoli tasausaltaalla varustetun pumppaamon kautta. Lisäksi Toikansuolla johdetaan Taipalsaaren (vuodesta 1994), Lemin kuntien (vuodesta 1997) jätevedet sekä alueen teollisuuden jätevesiä (mm. Fazer Makeiset Oy ja Fazer leipomot Oy) ja Kukkuroinmäen aluejätekeskuksen Konnunsuon kaatopaikan vuotovesiä. Vuonna 2007 tulovirtaama puhdistamolle oli yhteensä m 3, sakokaivolietettä vastaanotettiin m 3 ja umpikaivolietettä m 3. Puhdistetut jätevedet puretaan Rakkolanjokeen. Viemärilaitoslietettä kuivattiin v m 3 ja liete kompostoidaan Joutsenon Kukkuroinmäen Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy:n jätehuoltolaitoksella. Hulevedet ohjataan ilman käsittelyä osin Saimaaseen ja osin maastoon. Lisäksi Lappeenrannassa toimii teollisuuden erillinen jätevesien käsittelylaitoksia UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtailla ja Nordkalk Oyj:n tehtailla. Tarkemmat tiedot puhdistamoista on esitetty liitteessä 2. Puhdistamojen sijainti ilmenee karttaliitteestä 1.

17 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 13 (31) 3.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla 3.4 Yhteistyö vesihuollossa Yhteistyö kunnan alueella Keskitetyn vedenjakelun ulkopuolella oli vuonna 2007 Lappeenrannan puolella arviolta noin ja Joutsenon puolella noin 2300 asukasta, jotka ottavat veden valtaosin omasta kaivosta. Vedenottamotyyppi on noin 63 %:lla rengaskaivo, 22 %:lla porakaivo, 9 %:lla lähde, ja loput noin 6 % osallistuvat yhteisvesihankkeisiin. Lappeenrannassa ja Joutsenossa on yksityisten kaivojen veden laatua selvitetty vuosina Etelä-Karjalassa tehdyssä haja-asutusalueiden kaivovesiprojektissa, Lappeenrannassa on myös vuonna 1995 tehty kaivovesitutkimus. Selvityksissä todettiin suurimmaksi ongelmaksi kaivojen huono kunto ja pintavesien pääsy kaivoon, joiden vuoksi kaivoveden mikrobiologinen laatu on usein heikentynyt. Kaivot ovat usein vanhoja ja eikä niitä ole huollettu. Kemiallisia laatuongelmia on yleensä korkea rautapitoisuus ja alhainen ph. Rautapitoisuuden kohoaminen on ongelma mm. Aholan alueella, Karjalaisenkylällä ja Nevalan alueella sekä paikoin myös Lappeenrannan alueella. Fluoridia esiintyy porakaivoissa mm. Hytissä sekä eri puolilla Lappeenrantaa ja Joutsenoa. Korkea nitraattipitoisuus on ollut ongelmana Leppälän alueella, jossa sijaitsee myös Konnunsuon vankilan vedenottamo. Alueelle tehtiin 1990-luvun alkupuolella suojelusuunnitelma, joka onkin alentanut veden nitraattipitoisuutta. Haja-asutusalueella on perustettu vesiosuuskuntia, jotka ovat parantaneet niillä alueilla asukkaiden veden saantia ja veden laatua. Keskitetyn viemäröinnin ulkopuolella oli Lappeenrannassa vuonna 2007 arviolta noin 6900 ja Joutsenon puolella asukasta. Lappeenrannan puolella arviolta noin 2700 asuinkiinteistöä ja 1360 lomaasuntoa, minkä lisäksi on kouluja, leipomoita, muita elintarvikehuoneistoja, karjasuojia, korjaamoita, joilla on painevesi, muttei viemäröintiä. Asuinrakennuksista yli 90 %:ssa on (myös) vesikäymälä. Lappeenrannan haja-asutusalueella on vajaat 3000 jätevesijärjestelmää ja Joutsenon puolella noin Näistä noin 2500 vaatii perusteellista korjausta vuoteen 2014 mennessä pystyäkseen täyttämään jätevesiasetuksen vaatimukset. Vuonna 2007 ja 2008 Lappeenrannassa myönnettyjen rakennuslupien liitteenä olevista kiinteistökohtaisista jätevesisuunnitelmista n. 70 % oli sakokaivomaaperä-käsittelyjä, joko kaikille jätevesille tai vain pesuvesille, ja pienpuhdistamoja oli n. 30%. Lisäksi vuonna 2008 toimenpidelupia jätevesijärjestelmien uusimiseen on haettu pienpuhdistamoille 70 % ja perinteisille järjestelmille 30 %. Umpikaivojärjestelmiä kaikille jätevesille rakennetaan vain poikkeustapauksissa niiden korkeiden ylläpitokustannusten vuoksi. Lappeenrannan Vesi Oy tekee yhteistyötä vesiosuuskuntien kanssa toimittamalla niille vettä ja ottamalla vastaan jätevesiä.

18 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 14 (31) Kuntien rajat ylittävä yhteistyö Yhteistyösopimukset Lappeenranta - Lemi Lappeenrannan kaupungilla ja Lemin kunnalla on yhteistyösopimus ( ) Lemin kunnan jätevesien johtamisesta Toikansuon keskuspuhdistamolle. Lemin kunnalla on oikeus johtaa jätevettä Lappeenrannan verkostoon enintään 960 m 3 /d. Siirtoviemärin yhteyteen on rakennettu myös yhdysvesijohto, joka toimii varajärjestelmänä. Lappeenranta - Taipalsaari Lappeenrannan kaupungilla ja Taipalsaaren kunnalla on vesihuoltoyhteistyösopimus ( ) Taipalsaaren kunnan jätevesien johtamisesta Toikansuon keskuspuhdistamolle. Taipalsaarella on oikeus johtaa jätevettä Lappeenrannan verkostoon enintään m 3 /d. Siirtoviemärin yhteyteen on rakennettu myös yhdysvesijohto poikkeustilanteita varten. Joutseno Imatra Imatran kaupunki ja Joutsenon kaupunki ovat tehneet päivätyn sopimuksen vedenhankinnan ja veden johtamisen yhteistyöstä Joutsenon ja Imatran välillä. Sopimuksen mukaan Imatra voi ostaa vettä Myllypuron vedenottamolta kuukausikeskiarvona enintään 2000 m 3 /d ja Korvenkylän vedenottamolta kuukausikeskiarvona enintään 400 m 3 /d. Tämän seurauksena Imatran ja Joutsenon vedenjakeluverkostot on yhdistetty vuonna Tarkoituksena on vähentää Imatran Immalanjärven pintaveden käyttöä Imatran vedenhankintaan. Häiriötilanteessa voidaan verkostojen yhdistämisen avulla johtaa vettä myös Imatralta Joutsenon suuntaan. Lisäksi Imatran kaupungin ja Joutsenon välillä on solmittu sopimus jätevedenpuhdistamon suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä. Myös on tehty sopimus jätevesien johtamisesta Imatran ja Joutsenon kesken. Imatran jätevedenpuhdistamolle johdetaan Joutsenon Korvenkylän jätevedet (1235 asukasta). Imatran jätevedenpuhdistamolle johdetaan Rauha-Tiuru-alueen jätevedet (noin 250 asukasta). Imatran kaupunki toimittaa vettä Joutsenon Perä-Meltolan alueelle ja alueen jätevedet johdetaan Imatralle. Alueella on noin 16 asukasta. Joutseno - Lappeenranta Alueelliset yleissuunnitelmat Kukkuroinmäellä sijaitsevan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n aluejätekeskuksen johdetaan talousvettä Lappeenrannan Vesi Oy:n verkostosta, ja sen suotovedet johdetaan Lappeenrannan Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamoon. Etelä-Karjalan 14 kunnalle on tehty vuonna 1998 vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma. Suunnitelmassa esitettiin Taipalsaaren kunnan suurten pohjavesivarojen käyttöönottoa seudulliseen vedenhankintaan. Vedenhankinta Ampumaradankankaalta on kuitenkin suurten investointien kysymys, eikä siihen olla etenemässä toistaiseksi. Suunnitelman I vaihe on toteutettu. Siinä yhdistettiin osia Joutsenon, Imatran ja Ruokolahden vedenjakelujärjestelmistä sekä otettiin käyttöön Joutsenon Ukonhaudan pohjavesiesiintymä. Vaihe II koskisi Joutsenon ja Lappeenrannan verkostojen yhdistämistä.

19 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 15 (31) Nykyiselle Joutsenon ja Lappeenrannan kaupungin alueelle, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Saaren, Savitaipaleen, Suomenniemen, Taipalsaaren, Uukuniemen ja Ylämaan kunnille, sekä Imatran kaupungille on vuonna 1998 tehty vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma. 4 VESIHUOLLON PAINOPISTEET, TAVOITTEET 4.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät 4.2 Organisatoriset linjaukset Vedenhankinnan perustavoitteeksi on asetettu mahdollisimman hyvälaatuisen ja riittävän veden toimittaminen kaupungin asukkaille. Vedenhankinta pyritään hoitamaan pohjavedellä ja tekopohjavedellä. Vedenhankinnan tavoitteisiin pyritään mahdollisimman edullisilla ratkaisuilla. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on jätevesikuormituksen vähentäminen ja jätevesikuormituksen käyttöveden hankinnalle aiheuttamien haittojen poistaminen. Voimaan tullut lainsäädäntö asettaa uusia vaatimuksia jätevesien käsittelylle myös viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi (VHL 2 L 7 ). Toiminta-alueen tulee kattaa pääsääntöisesti kaikki asemakaava-alueet. Lisäksi toiminta-alueeseen tulee ottaa kaikki sellaiset alueet, joilla on terveydensuojelullisia tai ympäristönsuojelullisia syitä verkostoihin liittymiselle. Lappeenrannan Vesi Oy on kaupungin omistama vesiyhtiö, jonka tehtävänä on huolehtia toiminta-alueellaan puhtaan veden, jäteveden ja huleveden toimittamisesta ja poisjohtamisesta. Tavoitteena on, että asemakaava-alueet liitetään yhtiön toiminta-alueeseen kaavan vahvistamisen yhteydessä. Asemakaava-alueiden ulkopuoliset alueellinen vesihuolto hoidetaan vesiosuuskuntavetoisesti tai vastaavasti. 4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun Vesihuoltosuunnittelu kytkeytyy kaavoitukseen ja muuhun maankäytön suunnitteluun. Vesihuollon toiminta-alueita laajennetaan asemakaavoituksen ja rakentamisen etenemisen mukaisesti. Osayleiskaavoja ja esimerkiksi rantakaavoja laadittaessa ja päivitettäessä tulisi vesihuollon yleissuunnittelua ja selvitystä mahdollisuuksien mukaan valmistella samanaikaisesti. 4.4 Lainsäädäntö ja Lappeenrannan kaupungin periaatteet Vesihuollon järjestämistä koskevaan lainsäädäntöön kuuluvat: Vesihuoltolaki (119/2001) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) & maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999)

20 FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 16 (31) Ympäristöministeriön päätös vesiensuojelun toimenpideohjelmasta vuoteen 2005 ( ) Lisäksi kaupungilla on vesihuollon järjestämisen vaatimuksia määrittelevänä ja lainsäädännön toteutumista edistävänä Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset. Vesihuoltolaki määrää keskitetyn vesihuollon järjestämisessä noudatettavat periaatteet. Lain mukaisesti huolehtii, että ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin vesihuollon järjestämiseksi, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt vaativat. Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen periaatteet: Lappeenrannan Vesi Oy ei laajenna toiminta-aluettaan haja-asutusalueelle Tiheämmin asutuilla alueilla vesihuollosta vastaa kylävetoinen vesiosuuskunta, joka hoitaa verkoston rakentamisen, käytön ja ylläpidon. naapurin kanssa yhteinen vesihuoltoratkaisu muut erilliset yksittäiset ratkaisut Tiivistelmä Lappeenrannan vesihuoltoa koskevasta lainsäädännöstä ja määräyksistä on esitetty liitteessä 3. Haja-asutusalueiden vesihuollon tukemisen periaatteet: kuntien antama rahallinen avustus tai muu tuki joka usein kohdistuu hankkeiden perustamiseen, suunnitteluun ja rakentamiseen valtion myöntämä avustus osallistumalla merkittävän runko- tai syöttöputken rakentamisen kustannuksiin tai TE - keskuksen myöntämät investointiavustukset Kiinteistökohtaiset avustukset: talousjätevesiavustus, vesihuoltoavustus, ja verotuksessa kotitalousvähennys 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 5.1 Lappeenrannan väestön ja toimintojen ennusteet Vuoden 2009 alussa yhdistyneessä Lappeenrannassa oli yhteensä noin asukasta. Kaupungin oman väestösuunnitteen mukaan väestö kasvaa muuttoliikkeen ansiosta vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 8 %, asukkaaseen. Tästä kasvusta Lappeenrannan puoli kasvaisi yli 8 % ja Joutsenon puoli alle 2 %. Kasvuennuste on esitetty alla olevassa kuvassa 2. Lappeenrannan alueen elinkeinoelämän perusta on ollut puunjalostus-, kaivos- ja elintarviketeollisuus. Suurteollisuuden rinnalle on kasvanut monipuolinen palvelujen ja kaupan verkosto, jota rajan ja Pietarin läheisyys on omiaan edelleen kasvattamaan. Maakunnan keskuksena Lappeenrannassa merkittäviä aloja ovat myös yhteiskunnalliset palvelut kuten sairaanhoito ja koulutus. Alkutuotannon työpaikkojen lukumäärä on laskenut rajusti ja laskee oletettavasti edelleen. Kehityssuuntana on tilojen määrän väheneminen, mutta tilakoon suureneminen. Suurille karjatiloille vesihuollon varmistaminen veden määrän ja laadun suhteen on tärkeää.

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

KEHITTÄMISTOIMENPITEET AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä VUOSI 21 Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Klikkaamalla graafin palkkeja näet ko. vuoden päästöt oikealla TEOLLISUUS STORA ENSO OYJ, IMATRAN TEHTAAT 23624 UPM-KYMMENE

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAPORTTI.B711 1.6.2012 ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Suomenniemi

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 1 / 1 1234/00.01.02/2013 35 Ympäristölautakunnan lausunto tekniselle keskukselle Espoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta ja toiminta-alueluonnoksesta

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050 OSARAPORTTI III ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050 Loppuraportti Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale,

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA TYÖNUMERO: E26101 PARKANON KAUPUNKI PARKANON VESILAITOS POHJOIS-PARKANON VESIOSUUSKUNTA VEDENHANKINNAN, JÄTEVESIENKÄSITTELYN JA HULEVESIEN VIEMÄRÖINNIN VER- KOSTOALUEET

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella

Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella Tekninen lautakunta 196 02.12.2014 Maankäyttölautakunta 11 21.01.2015 Tekninen lautakunta 20 24.02.2015 Tekninen lautakunta 47 21.04.2015 Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS INSINÖÖRITOIISTO Severi nttonen Ky e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi äntytie 4, 27 Helsinki p. (9) 24 tai 4 465861, fax (9) 2412311 217 TLN OSYLEISKV-LUE SIPOO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELSELOSTUS 22.4.213

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi Valkamalta puh. 050-32 95 303 tai maankäyttöteknikko

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku EURAJOEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E24957 Turku 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1880/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1880/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 78 Asianro 1880/02.05.01.00/2016 Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan tarkistetun toiminta-alueen hyväksyminen Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus

Lisätiedot

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon 20.12.2013 Page 1 Yleistä mallinnuksista Päivitetty 2013 alkupuolella. Mallinnettu FCGswmm ja FCGnet ohjelmistoilla. Mallinnukset suoritettu nykyisellä

Lisätiedot

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ASEMAKAAVA KOSKEE Jämsän kaupungin Jämsänkosken taajamassa sijaitsevaa kaupunginosaa 205 (Virtasalmi) Koskenväylä Suunnittelualaueen

Lisätiedot

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 15.5.2012, 30.4.2013 Yleistä osallistumis- ja

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: 1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien eteläpuoli) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys RAPORTTI KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE... 3 3 TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMISEN PERIAATTEET KOUVOLASSA... 4 4 KOUVOLAN

Lisätiedot

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Oskari Orenius 12.10.2012 Uudenmaan nykyrakenne Metropolimaakunnan kasvupaine Asukasmäärän lisäys 2009-2035 Ruutujen asukastiheys keskimäärin

Lisätiedot

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI ÄMMÄNTÖYRÄS, OLLOSTENTIEN ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI ÄMMÄNTÖYRÄS, OLLOSTENTIEN ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.5.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI ÄMMÄNTÖYRÄS, OLLOSTENTIEN ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03) 888 111

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2011-2015

KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2011-2015 VIRTIN KUPUNKI KVOITUSOHJELM VUOSILLE 2011-2015 Tässä kaavoitusohjelma sisältää Virtain kaupungin tulevat kaavoitustarpeet seuraavien viiden vuoden ajalle, kaavojen laatimisaikataulut ja alustavat rajaukset

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Saarijärven kaupunki Asiakirjatyyppi Viemäröinnin yleissuunnitelma Päivämäärä 13.07.2015 Viite 1510020093 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vesihuollon toiminta-alueiden muutokset/vihannin Vesi Oy 513/11/1104/110400/2013 TELA 111 Vesihuoltolain 8 :n mukaan "Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

LIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita.

LIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. 1. JOHDANTO Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. AKR- alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 60 000 m2 ja AO

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5922/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5922/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 237 16.12.2015 9 Asianro 5922/10.03.01.00/2015 Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan tarkistetun toiminta-alueen hyväksyminen Päätöshistoria

Lisätiedot

16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06)

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA JOUTSENON KOHTEET

KAAVOITUSOHJELMA JOUTSENON KOHTEET KAAVOITUSOHJELMA 2017-2018 JOUTSENON KOHTEET Joutsenon alueen alueraati 26.1.2017 Tekninen toimi / kaavoitus YLEISKAAVAT 5. Korvenkylän taajaman osayleiskaava 2030 7. Masteensaaren osayleiskaava 9. Maaseutualueiden

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki 1/6 NILSIÄN KAUPUNKI LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Ranta-asemakaava koskee osaa UPM-Kymmene Oyj:n omistamia

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus LUONNOS 29.8.2016 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus Sivu 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus...

Lisätiedot

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Vastaanottaja Muhoksen kunta Tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 5.2.2015 Viite 1510011888 MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Päivämäärä 5.2.2015

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.3.2016 KURIKAN KAUPUNKI Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot