Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaakkois-Suomen ympäristökeskus"

Transkriptio

1 Osaraportti 1 Liite Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Osaraportti 1 Perusselvitykset, ennusteet ja tavoitteet Liite 1 Kuntakohtainen tarkastelu

2 Sivu i Sisällysluettelo 1 LIITE 1 KUNTAKOHTAINEN TARKASTELU Kuntien yhteiset vesihuoltoyhtiöt Kymenlaakson Vesi Oy Kymen Vesi Oy Anjalankoski Elimäki Hamina Iitti Jaala Kotka Kouvola Kuusankoski Miehikkälä Pyhtää Valkeala Virolahti... 29

3 Liite1, Sivu 1 KYMENLAAKSON MAAKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 LIITE 1 KUNTAKOHTAINEN TARKASTELU 1.1 Kuntien yhteiset vesihuoltoyhtiöt Kymenlaakson Vesi Oy Kymenlaakson Vesi Oy on Anjalankosken ja Kotkan kaupunkien sekä Vehkalahden kunnan vuonna 1986 perustama osakeyhtiö, jonka tehtävänä on hankkia hyvänlaatuista talousvettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Haminan kaupunki liittyi mukaan vuonna 1995 ja vuonna 2002 Vehkalahden kunta liitettiin Haminan kaupunkiin. Vuonna 1992 käyttöönotettu vedenhankintajärjestelmä käsittää vedenoton Valkealan reittiin kuuluvasta Haukkajärvestä, tekopohjaveden muodostamisen ja käsittelyn Kuivalan pohjavesialueella sekä talousveden siirron osakaskuntien jakelujärjestelmiin. Osakaskuntien vesilaitokset vastaavat vedenjakelusta asiakkailleen. Järjestelmä palvelee noin asukasta. Vedenhankinnan luparaja on ja osakkaiden kapasiteettivaraus Yhtiön osakkaiden vesivaraus tekopohjavesilaitoksen ja runkovesijohdon kapasiteetista on sama kuin omistusosuus yhtiöstä. Yhtiön omistus on jakaantunut seuraavasti: omistusosuus vesivaraus Kotka 70 % Anjalankoski 12 % Hamina 18 % yhteensä 100 % (=kapasiteettivaraus) Haminan vedenkulutus on ylittänyt sen varausosuuden ja Hamina on vuokrannut puuttuvaa vesikiintiötä Anjalankoskelta ja Kotkalta. Kymenlaakson Vesi Oy:ssä on keskusteltu kapasiteettivarauksen nostamista ensin :een ja myöhemmin :een. Veden laadun arvioidaan pysyvän hyvänä ottoon asti. Häiriötilanteessa, jossa pintavettä ei voida käyttää, on luonnon pohjavettä käytettävissä noin Kuivalan tekopohjavesilaitos ja veden siirtojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna Sen jälkeen laitosta on laajennettu ja käsittelyä tehostettu. Käsittelyn tehostamiseen sisältyy mm. kalkin syöttö (1994), jälkialkaloinnin tehostaminen (CO 2 syöttö) (1999), fluorinpoistolaitoksen (kalvosuodatus) rakentaminen (2003), esikäsittelylaitoksen rakentaminen (2006) ja kalvosuodatuslaitoksen laajennus (2007). Pohjavesikaivojen määrää on myös lisätty ja Haimilan pohjavesialue otettiin käyttöön Suunnitelmissa on edelleen lisätä pohjavesikaivojen määrää Haimilan alueella vuosina 2008 ja 2009.

4 Liite1, Sivu 2 Vesi siirretään Kuivalasta osakaskuntiin 43 km pituisella, halkaisijaltaan 700 mm valurautaputkella. Tavastilan säiliö on noin 45 m alempana kuin talousveden lähtösäiliö tekopohjavesilaitoksella jolloin veden siirto tapahtuu painovoimaisesti. Runkojohdon virtaamaa säädetään Tavastilan säiliöllä sijaitsevilla pääsäätöventtiileillä. Vesi johdetaan Anjalankoskelle ennen Tavastilan säiliötä siirtolinjasta rakennetulla haarajohdolla, jossa on paineenkorotus. Anjalankosken Keltakankaalta Kotkan Korkeakoskelle rakennetaan vuosina toinen runkolinja valtion vesihuoltotyönä. Rakennettavan vesijohtolinjan kokonaispituus on noin 30 kilometriä. Tämä runkolinja lisää vedenjakelun varmuutta. Uuden runkolinjan käyttöönoton jälkeen noin kolmasosa vesimäärästä johdetaan siinä Kotkan vedenjakeluverkostoon ja kaksi kolmasosaa Tavastilan säiliön kautta Kymen Vesi Oy Kymen Vesi Oy on Kotkan kaupungin (omistusosuus 79 %), Anjalankosken kaupungin (18 %) ja Pyhtään kunnan (3 %) muodostama osakeyhtiö, joka toimittaa asiakkailleen vesijohtovettä ja huolehtii viemärivesien johtamisesta ja puhdistamisesta. Alueen pohjavedenottamot, jätevedenpuhdistamot ja vesijohto- ja viemäriverkostot siirtyivät Kymen Vesi Oy:n omistukseen. Yhtiön palveluksessa on 61 henkilöä. Kymen Vesi Oy ostaa veden Kymenlaakson Vesi Oy:ltä ja ottaa omilta vedenottamoilta Kaipiaisten ja Sippolan taajamiin. Kymen Vesi Oy:lle ei ole vielä määritelty toiminta-alueita. Päivitetyt vesihuollon kehittämissuunnitelmat on tarkoitus toimittaa valtuuston käsittelyyn kevään 2008 aikana, jonka jälkeen tehdään päätökset toiminta-alueen rajoista ja määritellään verkoston saneerausperiaatteet. 1.2 Anjalankoski Anjalankosken kaupungin asukasmäärä on henkilöä ( ) ja kaupungin taajama-aste on noin 78 %. Asukasluku on laskenut viime vuosikymmeninä. Teollisuus on merkittävä osa kaupungin elinkeinorakennetta. Stora Enson Anjalankosken tehtaat ja Myllykoski Paper Oy ovat kaupungin ohella suurimmat työnantajat. Kemianteollisuutta edustavat Ciba Specialty Chemicals Oy:n Kaipiaisten tehtaat ja rehuteollisuutta Rehuraisio Oy:n Kaipiaisten tehdas. Vedenhankinta- ja jakelu Kymen Vesi Oy vastaa vedenjakelusta ja jätevesien johtamisesta ja käsittelystä Anjalankoskella. Kunnalliseen vesijohtoverkostoon on liittynyt vajaat asukasta. Vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkko kattaa pääosin Kymijokivarren taajama-alueet sekä Sippolan ja Kaipiaisten taajamat. Lisäksi vettä toimitetaan haja-asutusalueelle (Osuuskunnat: Hirvelä, Kurjenniemi, Myllykosken Yläpää, Myllykosken Itäpuoli, Säkkijärvi ja Anjala sekä muu haja-asutus: Rautakorpi, Välikangas, Sippola, Hevosmäki, Lakiakangas, Auvoranta-Sulento, Lautojankulma, Karjalankulma, Marinkylä). Vesijohtoverkostoon liittyneiden asukkaiden osuus on arviolta noin 88 % väestöstä ja yleisen vedenjakelun ulkopuolella arvioidaan olevan lähes asukasta. Teollisuuslaitoksilla on omia

5 Liite1, Sivu 3 vedenottamoita eikä Kymen Vesi Oy:n verkostoon ole liittynyt vettä paljon käyttävää teollisuutta. Talousvesi ostetaan Kymenlaakson Vesi Oy:ltä, joka on Kotkan, Anjalankosken ja Haminan kaupunkien muodostama osakeyhtiö. Anjalankosken omistusosuus Kymenlaakson Vesi Oy:stä on 12 % ja kapasiteettivaraus Lisäksi Anjalankoskella on Kymen Vesi Oy:n omia pohjavedenottamoita, joista osa on varalla. Vesi johdetaan Anjalankoskelle ennen Tavastilan säiliötä siirtolinjasta rakennetulla haarajohdolla, jossa on paineenkorotus. Anjalankoskella on kolme erillistä vedenjakelujärjestelmää: keskusta, Kaipiainen ja Sippola. Keskustan vedenjakelujärjestelmä koostuu Myllykosken, Ummeljoen, Keltakankaan, Inkeroisten ja Anjalan alueista. Vesijohtoverkostoa on yhteensä noin 180 km. Vettä pumpattiin Anjalankosken verkostoon vuonna 2006 kaikkiaan noin m 3 /a, keskimääräinen vuorokausikulutus oli noin Laskuttamattoman veden osuus on vähän alle 10 %. Vuoteen 2005 asti vesijohtoverkostossa oli iso vuoto, jonka vaikutus veden pumppaukseen ja laskuttamattoman veden osuuteen oli merkittävä. Alue Keskusta (Myllykoski, Ummeljoki, Keltakangas, Inkeroinen, Anjala) Veden pumppaus ottamolta -Vesi ostetaan Kymenlaakson Vesi Oy:ltä - Karjalankulman ottamo varalla, saadaan helposti liitettyä verkostoon - Takamaan ottamo Kymenlaakson Vesi Oy alkaa operoida, 2009 rakennetaan 3-5 kaivoa poikkeustilanteita varten (voidaan ottaa kriisiaikana) varalla, sijaitsee n. 3 km päässä runkoputkesta, alueella ollut voimakasta soranottoa Vesioikeuden lupa 1000 Vesisäiliötilavuus/ylin vesipinta Myllykoski: 1800 m 3, +88,5 ( Tehtaanmäen ottamo) ei käytössä Inkeroinen Suurikukkula 1000 m 3, +88,7 - Marinkylän ottamo ei käytössä 300 ( Keltakankaan ottamo) ei käytössä Haukiojan ottamo ei käytössä Pappilan ottamo ei käytössä Kaipiainen 620 (v. 2002) 450 m 3, +133,1 - Kaipiaisten ottamo Kaipiaisten uusi ottamo 500 Sippola - 2 pohjavedenottamoa, toinen käytössä - Hirvelän ottamo n. 30 n ei ole painesäiliölaitos

6 Liite1, Sivu 4 Poikkeustilanteet: Kymenlaakson Vesi Oy alkaa operoida Takamaan ottamoa, jonne on tarkoitus rakentaa 3 5 uutta kaivoa, joista voidaan ottaa vettä poikkeustilanteissa. Niistä voidaan ottaa arviolta useamman kuukauden ajan. Kaipiaisissa on lisäksi Raision tehtaiden vedenottamo, jota voitaneen käyttää häiriötilanteessa. Raision ottamolla ei ole fluoridinpoistoa. Sippolassa on kaksi ottamoa, joista toinen on käytössä. Siitä saadaan noin 30. Ottamot ovat samalla pohjavesialueella. Lisäksi samaan verkostoon saadaan vettä Hirvelän vedenottamosta n. 50. Jäteveden johtaminen ja käsittely Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden kokonaismäärä on arviolta vajaat eli noin 88 % koko väestöstä. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 180 km ja järjestelmässä on 31 jätevedenpumppaamoa. Anjalankosken viemäriverkosto koostuu erillisviemäreistä, mutta hulevesiverkosto on melko suppea ja hulevedet johdetaan vesistöihin pääosin avo-ojissa. Anjalankosken keskusta-alueen jätevedet käsitellään kahdessa kemiallisessa puhdistamossa. Myllykosken, Keltakankaan ja Ummeljoen alueiden jätevedet käsitellään Halkoniemen puhdistamossa ja Anjalan ja Inkeroisten alueen jätevedet Huhdanniemen puhdistamossa. Näille jätevedenpuhdistamoille johdetaan kunnallisten jätevesien lisäksi teollisuuslaitosten saniteettijätevesiä. Vuonna 2006 Halkoniemen puhdistamon virtaama oli ja Huhdanniemen virtaama Viemäriverkoston vuotovesien määrä Anjalakoskella on suuri. Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoille tulevat jätevedet tullaan lähivuosina johtamaan Kotkan Mussalon puhdistamolle, jota saneerataan ja laajennetaan. Valtion vesihuoltotyönä rakennettavan Anjalankoski-Kotka siirtoviemärin arvioidaan valmistuvan vuonna Siirtoviemärin mitoituksen lähtökohtana on se, että suuret tulvavirtaamat eli ns. ohitusvedet käsitellään kemiallisesti Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoilla. Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoille on saatu tilapäinen jatkoaika siihen asti kunnes siirtoviemäri valmistuu. Sippolassa on erillinen 1996 rakennettu jälkisaostuksella varustettu aktiivilietelaitos. Vuonna 2006 puhdistamon keskimääräinen virtaama oli 64 ja puhdistamon lupaehdot saavutettiin puhdistustuloksessa. Sippolan puhdistamo jää toimintaan toistaiseksi. Kaipiaisten jätevedet johdetaan Valkealan viemäriverkoston kautta Kuusankoskelle. Anjalankoskella toimii myös Myllykoski Paper Oy:n paperitehtaan jätevedenpuhdistamo ja Stora Enso Oyj:n Anjalankosken tehtaiden jätevedenpuhdistamo. Halkoniemen ja Huhdanniemen jätevesilietteet kuivataan lingoilla ja toimitetaan Kymenlaakson Jäte Oy:n kompostikentälle. Haja-asutuksen sakokaivoliete ja umpisäiliöliete kuljetetaan Huhdanniemen puhdistamon vastaanottoasemalle. Jatkokäsittelyyn

7 Liite1, Sivu 5 toimitettavan jätevesilietteen määrä on Halkoniemessä noin m 3 /a ja Huhdanniemessä noin m 3 /a. Anjalankosken kaupungissa viemäriverkoston ulkopuolella on arviolta noin asukasta. Haja-asutuksen jätevesihuolto on hoidettu pääosin kiinteistökohtaisilla järjestelyillä. Pääasiallisin käsittely on saostuskaivot, myös umpisäiliötä on paljon. Sakokaivoliete ja umpisäiliöliete kuljetetaan Huhdanniemen puhdistamon vastaanottoasemalle. Ongelmat ja kehittämistarpeet Haja-asutusalueilla on noin asukasta, jotka ovat pääosin oman kaivon varassa. Haja-asutusalueilla vedenhankinnan ongelmia ovat kaivoveden riittävyys ja laatuongelmat (fluoridi, rauta, mangaani, radon). Viemäriverkostossa suurin ongelma on vuotovesien suuri määrä. Anjalankoski on tehnyt verkoston saneeraussuunnitelman, jolla vuotovesiä pyritään vähentämään. Jätevesien kannalta ongelmallinen alue on Ekopark, jonka jätevesien määrä ja laatu vaihtelee. 1.3 Elimäki Elimäen kunnan asukasmäärä oli henkilöä vuoden 2006 lopussa ja asukastiheys on keskimäärin 22,4 as/km 2. Asukasluku on pysynyt suunnilleen samana 1990-luvulta saakka. Asutus on keskittynyt pääasiassa kahteen taajamaan, kirkonkylään ja Korialle, joissa asuu n. 64 % kunnan väestöstä. Kunnan yritysrakenne on pienyritysvaltainen ja maa- ja metsätalouden osuus on vähentynyt jatkuvasti. Elimäellä ei ole mainittavasti loma-asutusta. Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkostoon liittyneiden asukkaiden kokonaismäärä on noin ja osuus on n. 95 % koko väestöstä. Elimäen kunnallisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen piiriin kuuluvat Korian ja kirkonkylän taajamat. Kunnassa on lisäksi 14 vesiosuuskuntaa, ja ne ostavat vettä kunnan vesihuoltolaitokselta. Vesiosuuskuntien piirissä on arviolta noin 1500 asukasta. Kolmella osuuskunnalla on vesijohdon lisäksi viemäri. Korialla on Helsingin villakehräämö, jossa on värjäämötoimintaa. Elimäellä ei ole muuta vedenkäytön kannalta merkittävää teollisuutta. Elimäellä on kaksi vedenjakelujärjestelmää, Koria ja Kirkonkylä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Korian verkostossa on kaksi painepiiriä. Vesi otetaan kunnan omilta pohjavedenottamoilta. Korian vedenhankinta tapahtuu pääasiassa Ruokosuon vedenottamolta (n. 7 km Korian pohjoispuolella), josta pumpataan vettä noin 900. Korian verkostoon voidaan tarvittaessa ostaa vettä myös Kouvolan verkostosta. Kirkonkylän taajamaan otetaan vesi Mettälän vedenottamolta (n. 5 km kirkonkylän eteläpuolella). Vettä johdetaan Korialta Kirkonkylään viikoittain jotta veden laatu säilyy hyvänä verkostossa. Vettä pumpattiin verkostoon kaikkiaan m 3 /a vuonna 2006, keskimäärin Myydyn veden määrä oli m 3 /a (1 084 ) ja laskuttamattoman veden

8 Liite1, Sivu 6 osuus noin 22 %. Veden ominaiskulutus on ollut keskimäärin 137 l/as/d (taajamaalueella noin l/as/d ja haja - asutusalueilla noin l/as/d). Alue Koria - Ruokosuon ottamo (Iitissä) - Napanoja I, II (Nuuttila) Vettä pumpataan Iitin Arolahden fluoridinpoistolaitokselle käsiteltäväksi ja sieltä takaisin Elimäen verkostoon Veden pumppaus ottamoilta Vesioikeuden lupa Vesisäiliötilavuus/ylin vesipinta m 3 n m 3 +89,8 Käsittelynä kalvosuodatus varalla 500 alavesisäiliö 100 m 3, +40 (varalla) - Varuskunta varalla Ravirata varalla 120 Kirkonkylä 380 m 3 +79,8 - Mettälän ottamo Fluoridinpoisto rakennettu n Mettälän 2. ottamo Otettu käyttöön Kirkonkylän ottamo n Yhteensä Poikkeustilanteet: Jos Ruokosuon ottamoa ei voida käyttää, voidaan Korian verkostoon syöttää vettä Napanojan, Varuskunnan ja Raviradan ottamoilta. Jäteveden johtaminen ja käsittely Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden kokonaismäärä on arviolta noin eli noin 84 % koko väestöstä. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 94 km. Elimäen viemäriverkosto koostuu pääosin erillisviemäreistä, mutta myös vanhoja sekavesiviemäreitä on vielä käytössä. Elimäen kunnasta saatujen tietojen mukaan laskutetun jäteveden määrä oli m 3 /a vuonna 2006 (867 ) ja Kouvolaan johdettu jätevesivesimäärä oli yhteensä m 3 /a (1 454 ). Vuotovesien osuus oli noin 40 % vuonna Runsassateisina vuosina vuotovesien osuus voi olla %. Elimäen kirkonkylän ja Korian taajaman jätevedet johdetaan Mäkikylän jätevedenpuhdistamolle Kouvolaan Korian pumppaamon kautta. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo poistettiin käytöstä (2004), kun 20 km:n siirtoviemäri kirkonkylältä Korialle valmistui. Myös Iitin Kausalan ja Kuusankosken Tammirannan jätevedet johdetaan Kouvolaan Korian pumppaamon kautta. Kouvolan Veden tietojen mukaan vuonna 2006 Korian pumppaamon kautta pumpattiin jätevesiä Kouvolaan m 3, josta Elimäen kunnan jätevesien osuus oli m 3 (keskimäärin ).

9 Liite1, Sivu 7 Ongelmat ja kehittämistarpeet Korkea fluoridipitoisuus on ollut ongelmana kaikilla vedenottamoilla. Mettälän ottamolle on rakennettu fluoridinpoisto. Ruokosuon ottamolta pumpataan vettä Iitin Arolahden fluoridinpoistolaitokselle käsiteltäväksi ja sieltä takaisin Korian verkkoon. Nuuttilan varaottamolla ei ole fluoridinpoistoa. Vesijohtoverkossa on saneeraustarvetta, koska vanhimmat vesijohdot on rakennettu 1950-luvun puolivälissä. Viemäriverkostossa on vielä vanhoja sekaviemäreitä ja vuotovesiä on paljon. Viemäriverkostoa on osittain saneerattu, mutta viime vuosina on ollut käynnissä muita isoja vesihuoltohankkeita, joten viemäriverkostoa ei ole saneerattu viime vuosina. Haja-asutusalueilla oman kaivon ja kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn varassa olevien talouksien ongelmia ovat kaivoveden riittävyys ja laatuongelmat sekä jätevesijärjestelmien toimintavarmuus ja niiden aiheuttamat ongelmat talousveden laatuun. Uusia vesihuolto-osuuskuntien viemäröintejä on vireillä: Teuroisten vesihuoltoosuuskunta, 150 taloutta, viemärin rakentaminen ; Etelä-Elimäen vesihuolto-osuuskunta, 200 taloutta, viemärin rakentaminen ; Kustaa III:n vesiosuuskunta Varalassa, vesijohto + viemäri, Elimäellä noin 100 kiinteistöä. 1.4 Hamina Haminan kaupungin asukasmäärä oli henkilöä vuoden 2006 lopussa. Asutus on keskittynyt pääasiassa Haminan kaupungin keskusta-alueille sekä taajamiin Husula - Salmenkylän, Poitsila - Ruissalon, Tallinmäki - Vilniemen, Summan ja Neuvottoman alueille. Taajamien ulkopuolella asuu noin asukasta. Haminassa on lisäksi kesäasuntoa, jotka sijaitsevat pääosin saaristo- ja järvialueilla. Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkostoon liittyneitä asukkaita oli noin vuonna 2008, eli 84 % väestöstä. Haminan kaupunki on osakkaana Kymenlaakson Vesi Oy:ssä, jolta ostetaan suurin osa kaupungin jakeluverkkoon toimitettavasta vedestä. Kymenlaakson Vesi Oy on Kotkan, Anjalankosken ja Haminan kaupunkien muodostama osakeyhtiö, josta Haminan omistusosuus on 18 % ja vesivaraus Haminan omia pohjavedenottamoita käytetään teollisuusveden hankintaan ja varavedenottamoina. Vesijohtoverkosto jakautuu kahteen painepiiriin: Haminan ja Sataman painepiiriin. Vehkalahden painepiiri on yhdistetty Haminan painepiiriin kesällä Vesijohtoverkoston pituus on noin 223 km, lisäksi vesiosuuskunnilla on noin 132 km verkostoa. Haminan kaupungin alueella toimii 34 vesiosuuskuntaa, jotka huolehtivat veden jakelusta ja saavat veden Haminan verkosta. Neljässä osuuskunnassa on myös viemäriin liittyneitä kiinteistöjä. Osuuskunnissa on yhteensä 900 osakasta. Suurimassa osuuskunnassa on noin 200 osakasta ja muut ovat huomattavasti pienempiä.

10 Liite1, Sivu 8 Alue Veden pumppaus ottamoilta Vesioikeuden lupa Vesisäiliötilavuus/ylin vesipinta m 3 Haminan painepiiri m m Veden osto Kymenlaakson 6000 Vesi Oy:ltä Veden osto Virolahden 200 kunnalta Ruissalon ottamo Varalla, pumpataan Husulan ottamo Varalla, pumpataan Neuvottoman ottamo Varalla, pumpataan pieniä määriä 400 Sataman painepiiri 300 m Veden syöttö keskustan painepiiristä Ryljyn ottamo 700 rak. ennen vesilakia, ei lupaa Vettä pumpattiin Haminan verkostoon vuonna 2006 yhteensä m 3 /a, keskimäärin Noin 85 % vedestä ostetaan Kymenlaakson Vesi Oy:ltä, 12 % otetaan omilta ottamoilta ja 3 % ostetaan Virolahden kunnalta. Myydyn veden määrä oli m 3 /a (6 192 ) ja laskuttamattoman veden osuus oli 12 % vuonna Talousveden ominaiskulutus oli 132 l/as/d ja ominaiskulutus yhteensä 307 l/as/d (laskutettu vesi). Teollisuuden osuus vedenkulutuksesta on huomattava, vuonna 2006 teollisuuden osuus asiakkaille myydystä vedestä oli 54 %. Suurin vedenkäyttäjä on J.M. Hubert Finland Oy, jonka osuus on noin 30 % myydystä vedestä. Jäteveden johtaminen ja käsittely Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden kokonaismäärä oli noin vuonna 2008 eli noin 76 % koko väestöstä. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 191 km ja järjestelmässä on 78 jätevedenpumppaamoa. Laskutetun jäteveden määrä oli m 3 /a vuonna 2006, josta Haminan osuus oli m 3 /a (2 973 ). Haminan osuus puhdistetun jäteveden määrästä oli m 3 /a (5 411 ) ja vuotovesien osuus oli noin 50 %. Haminan jätevesien käsittely hoidetaan toistaiseksi keskitetysti Nuutniemen jätevedenpuhdistamolla. Nuutniemen puhdistamo sijaitsee Haminanlahden länsirannalla, Haminan sataman pohjoispuolella. Puhdistamo on valmistunut vuonna Vuodesta 2002 lähtien puhdistamolla on käsitelty myös Virolahden kunnan jätevedet. Puhdistamolle tulee runsaasti viemäriverkoston vuotovesiä ja puhdistamon mitoitusvirtaama on ylittynyt useita kertoja vuosittain.

11 Liite1, Sivu 9 Nuutniemen puhdistamon nykyinen puhdistusprosessi perustuu biologis-kemialliseen rinnakkaissaostukseen. Puhdistusprosessissa jätevedestä poistetaan biologisesti BOD:ta ja saostetaan kemiallisesti fosforia. Laitokselle tuleva vesi välpätään, hiekka erotetaan ilmastetussa hiekanerotuksessa ja tämän jälkeen vesi johdetaan esiselkeytyksen kautta biologiseen käsittelyyn. Välpe ja hiekka kerätään yhteiselle siirtolavalle. Laitokselle tuleva jätevesi voidaan johtaa ohituskanavaan välppäyksen, hiekanerotuksen tai esiselkeytyksen jälkeen. Esikäsittelystä jätevesi johdetaan kahteen rinnakkaiseen ilmastuslinjaan ja jälkiselkeytykseen. Palautusliete pumpataan ruuvipumpuilla takaisin ilmastukseen. Tarvittaessa toinen ilmastusallas tai jälkiselkeytin voidaan ohittaa. Nuutniemen puhdistamon vanhat lupaehdot ovat voimassa vuoden 2010 loppuun asti. Haminan jätevedet tullaan vuoden 2011 alkuun mennessä johtamaan Kotkan Mussalon puhdistamolle, jota saneerataan ja laajennetaan parhaillaan. Hamina-Kotka siirtoviemäri (15,5 km, halkaisija 500 mm) on rakenteilla ja sen arvioidaan valmistuvan vuonna Siirtoviemärin mitoituksen lähtökohtana on se, että suuret tulvavirtaamat eli ns. ohitusvedet käsitellään kemiallisesti Haminan vanhalla puhdistamolla. Haminan kaupungin ja Kymen Vesi Oy:n tekemän jätevesisopimuksen mukaan Hamina voi johtaa Kymen Vesi Oy:n verkostoon jätevettä maksimissaan Yleissuunnitelman mukaan virtaama ylittyy noin 2-3 viikon ajan joka vuosi. Toiminnalliseen suunnitelmaan kuuluu myös virtaamanrajoitusjärjestelmä, jolla Kymen Vesi Oy:n verkostoon menevä virtaama pysyy sopimuksen maksimivirtaaman alapuolella ja em. maksimivirtaaman ylittävä osuus johdetaan ohitusvesien käsittelyjärjestelmään. Ohitusvesien erilliskäsittelyllä mahdollistetaan riittävä fosforinpoistoteho myös maksimivirtaamien aikana. Ohitusvedet on suunniteltu käsiteltäväksi kemiallisella saostusprosessilla Nuutniemen puhdistamon nykyisissä hiekanerotus- ja esiselkeytysaltaissa. Sakokaivolietteet tuodaan Nuutniemen puhdistamon uudelle sakokaivolietteen vastaanottoasemalle. Välpätty sakokaivoliete johdetaan olemassa olevan tasausaltaan kautta prosessin alkuun. Sakokaivolietteen vastaanottoasema on tarkoitus säilyttää Nuutniemessä myös jatkossa. Myllykylän pieni jätevedenpuhdistamo on tarkoitus lakkauttaa vuonna km siirtoviemärin rakentaminen alkaa vuonna Ongelmat ja kehittämistarpeet Haminan ongelmana on liian pieni vedenhankintakiintiö Kymenlaakson Vesi Oy:ltä. Hamina on joutunut vuokraamaan lisäkiintiötä Anjalankoskelta ja Kotkalta. Ongelma saattaa poistua kokonaan tai osittain Kymenlaakson Vesi Oy:n maksimikapasiteetin kasvun myötä. Jos maksimikapasiteetti nostettaisiin luparajaan, vesikiintiö riittäisi nykyiselle kulutukselle. Haminan poikkeustilanteiden vedensaanti on kohtuullisen hyvällä tasolla, koska omista ottamoista on saatavissa noin 4000 eli noin 70% normaalikulutuksesta. Haminalla ei ole täyttä osuutta Tavastilan säiliön varakapasiteetista, jota voitaisiin käyttää kriisitilanteissa.

12 Liite1, Sivu 10 Vesijohtoverkon vuotovesiprosentti on kohtuullisen pieni eli 12%. Vesijohtoverkon vanhimmissa osissa on silti aika ajoin vuotoja. Verkostoa on saneerattu, mutta saneeraustarvetta on edelleen. Haminan viemäriverkosto on vanhan Haminan alueella toteutettu pääasiassa erillisviemäröintinä ja vanhan Vehkalahden alueella sekavesiviemäröintinä. Ongelmana on ollut vuotovesien suuri määrä, joka johtuu osin sekavesiviemäröinnistä ja osin vanhojen betoniviemäreiden huonosta kunnosta. Huonokuntoisia betoniviemäreitä on jäljellä noin 30 km ja niitä on uusittu viime vuosina noin 0,5-1,0 km/vuosi. Uusimisten yhteydessä sekaviemäröintejä on muutettu erillisviemäröinneiksi. Haja-asutusalueilla suurimmat ongelmat ovat ilman järjestettyä jätevesihuoltoa olevat kiinteistöt, jotka joutuvat parantamaan nykyistä jätevesien käsittelyään nykyisen hajaasutusalueiden jätevesiasetuksen vuoksi vuoden 2014 alkuun mennessä. Haminan 34 vesiosuuskunnasta viisi on jo rakentanut viemäröinnin ja suurin osa viemäröimättömistä osuuskunnista suunnittelee viemäröinnin rakentamista lähivuosina. Ongelmana hankkeiden eteenpäin viennissä on kaupungin ja valtion avustusresurssien rajallisuus. 1.5 Iitti Iitin kunnan asukasmäärä oli henkilöä vuoden 2006 lopussa. Asukasluku on vähentynyt vuodesta 1990 yli 500 asukkaalla ja vähennystä on tapahtunut eniten hajaasutusalueella. Asutus on keskittynyt pääasiassa Kausalan alueelle (noin asukasta), Kirkonkylän-Radansuun alueelle (noin 200 asukasta) ja Vuolenkoskelle (noin 200 asukasta). Lisäksi kunnassa on noin vapaa-ajan asuntoa. Vedenhankinta ja -jakelu Iitin vesihuollosta vastaavat Kausalan Vesihuolto Oy ja Kausalan Lämpö Oy. Iitin kunta omistaa noin 60 % Kausalan Vesihuolto Oy:stä ja 100 % Kausalan Lämpö Oy:stä. Vesihuollon toiminta-alueet kattavat Kirkokylän-Radansuun, Kausalan-Myllytöyryn ja Vuolenkosken alueet, joilla on erilliset vesijohtoverkot. Kausalan Vesihuolto Oy:n toiminta-alue sijaitsee pääosin Kausalan asemakaava-alueella. Kausalan Vesihuolto Oy huolehtii talousveden toimittamisesta ja vesijohtoverkosta toiminta-alueellaan. Kausalan Vesihuolto Oy myy vettä Kausalan Lämpö Oy:n omistamaan Kirkonkylä-Radansuun vesijohtoverkkoon. Lisäksi Iitissä toimii Perheniemen vesiyhtymä ja Perheniemen evankelisen opiston vesilaitos. Vesijohtoverkostoon liittyneiden asukkaiden kokonaismäärä on noin 5 200, eli noin 72 % koko väestöstä. Keskitetyn vedenjakelun ulkopuolella on runsaat asukasta ja suurin osa vapaaajan asunnoista. Toiminta-alueiden ulkopuolella vedenhankinta tapahtuu lähinnä kiinteistökohtaisesti, jotkut kiinteistöt käyttävät läheisten koulujen vedenottamoita. Kaukaan ja Säyhteen alueilla on vedenottamot, jotka palvelevat useita kiinteistöjä. Vettä pumpattiin verkostoon vuonna 2006 kaikkiaan noin m 3 /a, keskimäärin 620. Kaikki vesi pumpattiin Arolahden ottamolta. Kausalan Vesihuolto Oy myi oman jakeluverkoston asiakkaille talousvettä m 3 (530 ) ja tukkumyyntinä Kirkonkylä-Radansuun alueelle m 3 (50 ). Veden myynti oli yhteensä m 3 ja laskuttamattoman veden osuus noin 7 %. Kausalan Vesihuolto Oy:n verkos-

13 Liite1, Sivu 11 toon on liittynyt noin asukasta ja veden ominaiskulutus on noin 111 l/as/d. Kausalan Vesihuolto Oy:llä on noin 43 km vesijohtoverkkoa. Alue Veden pumppaus Liittyjämäärä Vesioikeuden lupa Vedenkäsittely Verkoston pituus km Vesisäiliötilavuus/ ylin vesipinta Kausalan Vesihuolto Oy m ,5 - Arolahden ottamo Alkalointi Fluoridinpoistolaitos otettu käyttöön (käänteisosmoosi) Kirkonkylä-Radansuu: Vesi ostetaan Kausalan Vesihuolto Oy:ltä - Radansuun ottamo Ei ole ollut käytössä ei ole Ei fluoridiongelmaa Ajatus saneerata ottamo ja ottaa käyttöön Myllytöyry (Kausala) Myllytöyryn ottamo < (Tillola) Vuolenkoski - Vuolenkosken ottamo 18 ei ole Kaukaan ottamo (kuilukaivo) 10 ei ole Alkalointi Säyhteen ottamo 1 ei ole Arolahden fluoridinpoistolaitokselle pumpataan Elimäen Ruokosuon ottamolta fluoridipitoista vettä käsiteltäväksi. Käsitelty vesi pumpataan takaisin Elimäen vesijohtoverkkoon. Jäteveden johtaminen ja käsittely Koko Iitin viemäriverkosto (Kausala, Myllytöyry, Kirkonkylä-Radansuu, Säyhtee) on nykyisin Kausalan Lämpö Oy:n hoidossa. Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden kokonaismäärä on noin eli noin 69 % koko väestöstä. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 66 km ja järjestelmässä on 15 jätevedenpumppaamoa. Iitin viemäriverkosto on pääosin sekaviemäriä. Iitin jätevedet on johdettu Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle vuodesta 1999 alkaen, jolloin Kymenrannan jätevedenpuhdistamo poistettiin käytöstä. Jätevedet johdetaan ensin Kymenrannan pumppaamolle, josta ne pumpataan siirtoviemäriä (15 km) pitkin Kouvolan jätevedenpuhdistamolle. Laskutetun jäteveden määrä oli m 3 /a vuonna 2005 (568 ). Vuonna 2006 Kouvolaan pumpattiin m 3 (1 400 ). Laskuttamattoman jäteveden eli vuotovesien osuus on noin 60 %. Iitin kunta on varannut Mäkikylän puhdistamolta kapasiteettia seuraavasti (puhdistamosopimuksen jatkosopimus 1994): keskimääräinen virtaama 2050, maksimivirtaama 5183, BHK 7 ; 420 kg/d, kokonaisfosfori 15 kg/d, kiintoaine 420 kg/d. Sopimus on siirtynyt Kausalan Lämpö Oy:lle samoilla ehdoilla.

14 Säyhteellä on oma pienpuhdistamo. Liite1, Sivu 12 Ongelmat ja kehittämistarpeet Vesihuollon toiminta-alueilla on vielä kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet vesijohtoverkkoon. Vedenhankintaa pitäisi hajauttaa eri pohjavesiesiintymiin, jotta veden laatu pystytään turvaamaan, jos joku pohjavesiesiintymä pilaantuu. Valmistumassa on Pukkisuon ottamo, josta voidaan ottaa 250. Vedessä on fluoridia ja se johdetaan Arosuolle käsiteltäväksi. Iitin viemäriverkosto on toteutettu pääasiassa sekaviemäröintinä. Viemärit ja kaivot ovat myös osin huonossa kunnossa. Ongelmana on ollut vuotovesien suuri määrä, vuonna 2006 vuotovesien osuus oli noin 60 % Kouvolaan johdetusta jätevedestä. 1.6 Jaala Jaalan kunnan asukasmäärä oli henkilöä vuoden 2006 lopussa. Asukasluku on laskenut vuodesta 1995 noin 200 asukkaalla. Kunnassa on lisäksi noin vapaa-ajan asuntoa, jotka sijaitsevat vesistöjen läheisyydessä. Vedenhankinta ja -jakelu Jaalan kunnan vesihuoltolaitoksella on kaksi toiminta-aluetta, Jaalan kirkonkylän ja Verlan vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueet. Kunnallisen vesihuollon piiriin kuuluu noin 40% kunnan asukkaista. Kirkonkylän ja Verlan alueilla on erilliset vesijohtoverkostot. Molemmat verkostot on liitetty Valkealan verkostoon ja Jaala ostaa vettä Valkealan vedenottamolta sekä kirkonkylän että Verlan alueelle. Vettä pumpattiin verkostoon vuonna 2006 kaikkiaan noin m 3, keskimäärin 125. Asiakkaille myydyn veden määrä oli m 3 (102 ). Kirkonkylän verkostoon pumpatusta vedestä myytiin lisäksi Veskansan vesiosuuskunnalle m 3. Jaalassa on kolme vesiosuuskuntaa: Veskansa (vesijohto, noin 70 kiinteistöä), Hartola (oma vedenottamo, vesijohto ja viemäri, noin 15 kiinteistöä) ja Huhdasjärvi (oma vedenottamo, vesijohto ja viemäri, noin 30 kiinteistöä). Veskansan verkosto on liitetty kirkonkylän verkostoon ja vesi ostetaan kirkonkylän verkosta. Jaalan vesihuollon toiminta-alueen ulkopuolella on noin 1100 asukasta ja suurin osa vapaa-ajan asunnoista. Toiminta-alueiden ulkopuolella vedenhankinta tapahtuu kiinteistökohtaisesti.

15 Liite1, Sivu 13 Alue Liittyjämäärä Vesioikeuden lupa Vedenkäsittely Verkoston pituus km Jaalan kirkonkylä (sis. Verlan) Ruhmaanharjun ei alkalointi ottamo Valkealan Okanniemen ottamo Verla 50 (20-30 kiinteistöä) Valkealan Okanniemen ottamo Veskansa Poikkeustilanteet: Noin 300 voidaan ottaa n. ½ otetaan Ruhmaanharjusta n. ½ ostetaan Valkealasta 1936 m 3 /a Myydään kirkonkylän verkosta 22 Veden pumppaus ottamoilta Vesisäiliötilavuus/ ylin vesipinta 350 m 3 142,8 Kirkonkylän vesihuollon toimintavarmuus perustuu siihen, että käytössä on kaksi erillistä vesilähdettä. Kirkonkylän verkosto on liitetty Valkealan verkostoon ja noin 40 % vedestä johdetaan Valkealan Okanniemen vedenottamolta. Ruhmaanharjun ottamon antoisuus riittäisi kattamaan kirkonkylän ja Veskansan osuuskunnan vedentarpeen, jos Valkealan ottamo jouduttaisiin sulkemaan. Fluoridipitoisuuden alentaminen vaatisi tällöin toimenpiteitä. Verlan verkosto on kokonaan riippuvainen Valkealan Okanniemen vedestä. Okanniemestä riittävästi vettä poikkeustilanteissa, jos Ruhmaanharjun ottamo joudutaan sulkemaan. Jäteveden johtaminen ja käsittely Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden kokonaismäärä on noin 740 (2005) eli noin 40 % koko väestöstä. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 30 km ja järjestelmässä on 9 jätevedenpumppaamoa. Verkosto kattaa kirkonkylän ja Verlan alueet. Jaalan viemäriverkosto on melko uusi (rakennettu pääosin 1990-luvulla) ja se on toteutettu erillisviemäröintinä. Laskutetun jäteveden määrä oli m 3 /a vuonna 2006 (87 ) ja siirtoviemäriin pumpattu jätevesimäärä oli m 3. Vuotovesien osuus oli 25 %. Jaalan kirkonkylän ja Verlan kylän jätevedet johdetaan Kuusankoskelle Akanojan jätevedenpuhdistamolle. Laskutus Jaalan jätevesien johtamisesta Akanojan puhdistamolle perustuu johdettavan jäteveden määrään. Jätevesimäärän lisäksi seurataan pitoisuuksia, joille on asetettu seuraavat raja-arvot: ph 6-10, kiintoaine 1500 mg/l, BHK mg/l, kokonaistyppi 500 mg/l, kokonaisfosfori 200 mg/l. Hartolan vesiosuuskunnalla on oma pieni jätevesijärjestelmä, joka koostuu saostuskaivosta ja maasuodatuskentästä. Saostuskaivosta tyhjennettävä liete viedään Jaalan sul-

16 Liite1, Sivu 14 jetun jätevedenpuhdistamon lietteen vastaanottoasemalle. Myös yksittäisistä talouksista tuodaan sakokaivolietettä ja umpikaivolietettä Jaalan puhdistamon lietteen vastaanottoasemalle. Yhteensä lietettä tuodaan puhdistamolle noin m 3 vuodessa. Sieltä liete pumpataan siirtoviemäriin. Ongelmat ja kehittämistarpeet Ruhmaanharjun pohjavedenottamolla on ollut ongelmana korkea fluoridipitoisuus. Tilannetta on korjattu johtamalla verkostoon vettä Valkealasta, jolloin fluoridin kokonaispitoisuudet pysyvät sallituissa rajoissa. Veden johtaminen Valkealasta parantaa myös vedenjakelujärjestelmän toimintavarmuutta. Haja-asutusalueilla ongelmana on ollut talousveden riittävyys. Myös fluoridiongelmia on esiintynyt. Jaalan viemäriverkosto on rakennettu pääasiassa 1990-luvulla, joten varsinaista saneeraustarvetta ei ole ja vuotovesimäärät ovat suhteellisen pieniä. Kirkonkylän vesi- ja viemäriverkon laajentamiselle on tarvetta kattamaan kirkonkylän lähialueita: Sokerimäki, Iso-Ruhmaan ranta-alue/mäntyharjuntien varsi/martinniemi, Kallioistenniemi, Hausanniementien varsi ja Kyrönkylä. Kallioistenniemeen on kaavoitettu tontteja (13) ja sinne on jo rakennettu kunnallistekniikkaa. Siirtovesijohto ja siirtoviemäri ovat rakenteilla. Sokerimäkeen on tarkoitus rakentaa verkostoa vuoden 2008 aikana. 1.7 Kotka Kotkan kaupungin asukasmäärä oli henkilöä vuoden 2006 lopussa. Asutus sijoittuu pääosin kunnan eteläosiin ja kunnan pohjoisosissa on maaseutumaista kyläasutusta. Asemakaavojen ulkopuolisilla alueilla asuu noin henkilöä. Asukasmäärä on pysynyt suurin piirtein samana 2000-luvulla. Kotkassa on noin vapaa-ajan asuntoa, jotka sijaitsevat pääosin Kymijoen ja Suomenlahden rannoilla ja meren saarissa. Suurin työnantaja on Kotkan kaupunki ja suurimmat teollisuuslaitokset ovat Steveco Oy, Stora Enso Kotka, AKP Karhula Oy, Ahlstrom Glassfibre Oy, Vaasan & Vaasan Oy ja Sunila Oy. Vedenhankinta ja -jakelu Kotkan vesihuollosta vastaa Kymen Vesi Oy, joka on Kotkan kaupungin, Anjalankosken kaupungin ja Pyhtään kunnan omistama osakeyhtiö. Kotkan vesijohtoverkostoon on liittynyt arviolta asukasta (Kymen Vesi Oy + vesihuolto-osuuskunnat). Vesijohtoverkko kattaa pääosin asemakaavoitetut alueet ja jonkin verran kaava-alueiden läheisyydessä olevia alueita. Vesijohtoverkostoon liittyneiden asukkaiden osuus on noin 95 % Kotkan väestöstä. Kymen Vesi Oy ostaa veden Kymenlaakson Vesi Oy:ltä, joka on Kotkan, Anjalankosken ja Haminan kaupunkien muodostama osakeyhtiö, josta Kotkan omistusosuus on 70 % ja vesivaraus Vesi siirretään Kuivalasta osakaskuntiin 43 km pituisella, halkaisijaltaan 700 mm valurautaputkella. Vuosina rakennetaan toinen runkolinja Anjalankosken Keltakankaalta Kotkan Korkeakoskelle, mikä lisää vedenjakelun

17 Liite1, Sivu 15 varmuutta. Rakennettavan vesijohtolinjan kokonaispituus on noin 30 kilometriä. Uuden runkolinjan käyttöönoton jälkeen noin kolmasosa vesimäärästä johdetaan sen kautta Kotkan vedenjakeluverkostoon ja kaksi kolmasosaa Tavastilan säiliön kautta. Vettä pumpattiin Kotkan verkostoon m 3 vuonna 2006, eli keskimäärin Myyty vesimäärä oli m 3, eli keskimäärin Laskuttamattoman veden osuus oli noin 15 %. Suurimmat vedenkuluttajat ovat Danisco Sweeteners Oy, Kotkan Vuokratalot Oy, Finex Oy, AKP Karhula Oy, Kastek-Kiinteistöt Oy, Nokian Lämpövoima Oy ja Vaasan & Vaasan Oy. Teollisuuden osuus myydystä vedestä oli noin 19 % vuonna Lisäksi Stora Ensolla, Sonoco Alcorella ja Sunila Oy:llä on omat vedenottamot. Kymen Vesi Oy:n Kotkan vedenjakelujärjestelmä jakaantuu kolmeen painepiiriin: Jylppy, Karhula ja Karhuvuori. Kymenlaakson Vesi Oy:ltä ostettava vesi johdetaan Jylpyn painepiiriin ja paine korotetaan sopivaksi Tavastilan säiliön jälkeen. Jylpyn painepiiristä johdetaan vettä Karhulan ja Karhuvuoren painepiireihin. Jakelujärjestelmässä on kolme vesitornia (Jylppy 3000 m 3, Karhula 2130 m 3, Karhuvuori 1330 m 3 ). Kotkan haja-asutusalueilla toimii 7 yksityistä vesihuolto-osuuskuntaa ja vesiosuuskuntaa (5 osuuskuntaa: vesijohto + viemäri, 2 osuuskuntaa: vesijohto) (Tavastila, Ylänummi, Kaarniemi, Länsi-Kymi, Laajakoski, Pihkoo, Kymi). Vesihuoltoosuuskunnat ostavat veden Kymen Vesi Oy:ltä. Osuuskunnissa oli vuoden 2006 lopussa vesijohtoon liittyneitä kiinteistöjä 715 kpl, joissa oli arviolta asukasta. Vesiosuuskuntien vedenkulutus oli m 3 vuonna Rakenteilla on lisäksi yksi uusi vesihuolto-osuuskunta (Suljento) ja suunnitteilla 3 osuuskuntaa (Huruksela, Laajakoski Eteläinen, Juurikorpi). Kymen Vesi Oy:n ja osuuskuntien vesijohtoverkostojen ulkopuolella on arviolta noin asukasta, jotka asuvat haja-asutusalueilla eri puolilla kaupunkia. Hajaasutusalueilla vedenhankinta tapahtuu kiinteistökohtaisesti. Poikkeustilanteet: Kymenlaakson Vesi Oy:n Kuivalan vedenottamo on ainoa vesilähde. Tavastilan säiliössä on putkirikon varalta häiriötilavuutta m 3. Uuden runkolinjan rakentaminen Anjalankoskelta Kotkaan parantaa vedentoimituksen varmuutta. Jäteveden johtaminen ja käsittely Kotkan jätevesihuollosta vastaa Kymen Vesi Oy. Kotkan viemäriverkkoon oli vuoden 2006 lopussa liittynyt kiinteistöä, eli arviolta yhteensä noin asukasta (Kymen Vesi Oy + vesihuolto-osuuskunnat). Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden osuus on noin 93 % Kotkan väestöstä. Viemäriverkko kattaa pääosin asemakaavoitetut alueet ja jonkin verran kaava-alueiden läheisyydessä olevia alueita. Noin asukasta on liittynyt Länsi-Kymin, Laajakosken, Tavastilan, Kymin ja Pihkoon vesihuolto-osuuskuntien viemäriverkkoon.

18 Liite1, Sivu 16 Laskutetun jäteveden määrä oli m 3 vuonna 2006 ( ). Viemäriverkoston kokonaisvirtaama oli m 3 vuonna Laskuttamattoman jäteveden osuus viemäriverkoston kokonaisvirtaamasta oli noin 40 %. Kymen Vesi Oy:n ja osuuskuntien viemäriverkostojen ulkopuolella on arviolta noin asukasta (noin kiinteistöä), jotka sijaitsevat haja-asutusaluilla eri puolilla kaupunkia. Haja-asutusalueilla jätevesihuolto on hoidettu pääsääntöisesti kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla. Viemäriverkko on suurimmaksi osaksi erillisviemäriä, mutta muutamissa kaupunginosissa on vielä vanhoja sekaviemäreitä (noin 60 km eli 19 % viemäriverkosta), mitkä ovat huonossa kunnossa. Jäte- ja hulevesiviemäreitä on yhteensä noin 520 km ja jätevedenpumppaamoita yli 110 kpl. Kymen Vesi Oy:n viemäriverkkoon johdetut asuma- ja teollisuusjätevedet käsitellään kahdella jätevedenpuhdistamolla. Kotkan läntisen alueen jätevedet puhdistetaan Mussalon jätevedenpuhdistamolla ja itäisen alueen jätevedet Sunilan puhdistamolla. Puhdistamoilla käsitellään myös Länsi-Kymin, Pihkoon, Kymin, Tavastilan ja Laajakosken vesihuolto-osuuskuntien jätevedet. Haja-asutusalueelta tuleva saostus- ja umpikaivoliete otetaan vastaan Mussalon jätevedenpuhdistamolla. Molemmat puhdistamot ovat aktiivilietelaitoksia, joissa on mekaaninen, biologinen ja kemiallinen puhdistus. Lietteen käsittely sisältää tiivistyksen, kuivauksen ja kompostoinnin. Puhdistusteho on noin 98 % BOD:n osalta ja 96 % fosforin osalta. Kotkassa toimii myös teollisuuslaitosten jätevedenpuhdistamoja: Sunilan Puhdistamo Oy sekä Laminating Papers Oy ja Enso Publication Papers Oy Kotkan tehtaiden puhdistamo. Sonoco-Alcoren Karhulan kartonkitehtaan varsinaiset prosessijätevedet johdetaan Kymen Vesi Oy:n Sunilan puhdistamolle. Sonoco-Alcorella on luparaja vain Kymijokeen johdettavien tiivistevesien COD Cr -kuormitukselle. Mussalon puhdistamolla on käynnissä saneeraus- ja laajennus. Laajennuksen valmistuttua Sunilan puhdistamo lakkautetaan ja Sunilan jätevedet johdetaan Mussalon puhdistamolle. Mussalon puhdistamolla tullaan käsittelemään kaikki Kotkan kaupungin jätevedet sekä Anjalankosken Kymijokivarren taajamien ja Pyhtään jätevedet. Myös Haminan jätevesien puhdistamisesta on tehty sopimus vuodesta 2011 alkaen. Tärkeimmät teollisuuskuormittajat ovat Sonoco Oy:n kartonkitehdas, Ahlström Glassfibre Oy:n lasikuitutehdas, Danisco Sweeteners Oy:n makeutusainetehdas ja Vaasan & Vaasan Oy:n leipomotuotantolaitos. Teollisuuskuormituksen osuus on merkittävä (n. 55 % BODkuormasta). Puhdistamon laskennallinen AVL BOD7atu on n , ja laitoksen piirissä on mitoitusvuonna 2025 arvioitu olevan n asukasta, keskimääräinen mitoitusvirtaama on noin (maksimivirtaama ).

19 Liite1, Sivu 17 Ongelmat ja kehittämistarpeet Vesijohtoverkoston vuotovesien osuuden arvioidaan olevan % luokkaa. Jakeluverkosto on väljästi mitoitettu ja ongelmana voi paikoitellen olla veden liian pitkä viipymä jakelulinjojen loppupäässä. Kymijoen alittavat vesijohdot ovat liian pieniä, mikä heikentää vedenjakelun varmuutta itä-länsisuunnassa. Länsi-Kotkassa on isoja alueita yhden putken varassa (Mussalo, Karhuvuori, Aittokorpi). Laskuttamaton jätevesimäärä on noin 40 % viemäriverkoston kokonaisvirtaamasta. Laskuttamaton jätevesi koostuu sekaviemäröidyiltä alueilta tulevista sade- ja sulamisvesistä sekä huonokuntoisilta verkostoalueilta tulevista vuotovesistä. Viemäriverkoston osalta ongelmallisimpia ovat vanhat sekaviemärit, joita on noin 60 km. Viemärien saneerausta on käynnissä koko ajan ja sekaviemäreitä muutetaan erillisviemäreiksi. Lietteen käsittelyvaihtoehdoista on tehty selvitys ja pyydetty tarjouksia palvelun tarjoajilta, mutta tilanne on tällä hetkellä auki. Nykyiselle lietteen käsittelylle on haettu jatkolupaa vuoden 2007 lopussa. Haja-asutusalueilla suurimmat ongelmat ovat ilman järjestettyä vesihuoltoa olevat kiinteistöt, joilla on ongelmia kaivoveden laadun ja riittävyyden kanssa. Nykyiset kiinteistökohtaiset jätevedenkäsittelymenetelmät eivät monissa kiinteistöissä täytä nykyisen jätevesiasetuksen käsittelyvaatimuksia. Poikkeustilanteiden vedenhankinnassa Kotkalla on kehittämistarpeita, koska Kotka on lähes täysin yhden vesilaitoksen eli Kuivalan tekopohjavesilaitoksen varassa. 1.8 Kouvola Kouvolan kaupungin asukasmäärä oli henkilöä Asukasmäärä on ollut laskussa koko 2000-luvun. Haja-asutusta on Kouvolan kaupungin alueella hyvin vähän. Vedenhankinta ja -jakelu Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa käytännössä koko kaavoitetun alueen. Vesijohtoverkostoon liittyneitä asukkaita on arviolta noin , eli noin 99 % koko väestöstä. Vapaa-ajan asuntoja on vain ryhmäpuutarha-alueella, joka on vesihuollon piirissä. Vuonna 2006 vettä pumpattiin verkostoon kaikkiaan m 3, eli keskimäärin Laskutetun veden määrä oli m 3 eli ja laskuttamattoman veden osuus noin 17 %. Kouvolassa on yksi vedenjakelujärjestelmä. Vesi otetaan kunnan omilta vedenottamoilta. Pääosa otetaan Haukkajärven tekopohjavesilaitokselta ja vettä otetaan lisäksi Käyrälammen ja Viilansuon pohjavedenottamoilta. Haukkajärvellä on fluoridinpoisto (käänteisosmoosi). Vesijohtoverkkoa on noin 200 km.

20 Liite1, Sivu 18 Utin Haukkajärven tekopohjavesilaitos Käyrälammen pohjavedenottamo Viilansuon pohjavedenottamo Veden pumppaus noin noin noin 800 Vesioikeuden lupa ei (max vedenotto 1500) Vesisäiliötilavuus/ylin vesipinta Valion ottamo Vettä voidaan tarvittaessa ostaa Kuusankosken, Valkealan ja Korian verkostoista Kouvola käyttää Valion ottamoa (vedenottamon tontti myyty vahingossa) Tornionmäki 2000 m ,7 Palomäki 3000 m Kouvolan meijerillä on oma pohjavedenottamo, josta pumpataan vettä noin Poikkeustilanteet: Jos Haukkajärven tekopohjavedenottamoa ei voida käyttää, verkostoon voidaan johtaa vettä Viilansuon, Käyrälammen ja Valion pohjavedenottamoilta ja hiukan naapurikunnista (Kuusankoski, Valkeala, Koria). Kolmelta pohjavedenottamolta voidaan ottaa jokaiselta noin Jäteveden johtaminen ja käsittely Viemäriverkostoon liittyneitä asukkaita on arviolta noin eli noin 99 % asukkaista on liittynyt viemäriverkostoon. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 160 km ja järjestelmässä on 16 jätevedenpumppaamoa. Kouvolan viemäriverkosto on toteutettu erillisviemäröintinä. Kaikki Kouvolan alueelta tulevat jätevedet johdetaan Mäkikylän jätevedenpuhdistamolle, joka sijaitsee Kouvolan eteläpuolella Kymijoen rannalla, Valkealan kunnan puolella. Mäkikylän puhdistamo on rakennettu 1976 ja saneerattu Laskutetun jäteveden määrä oli m 3 vuonna 2006, eli keskimäärin Kouvolasta johdettiin jätevettä Mäkikylän jätevedenpuhdistamolle noin vuonna Jätevettä käsiteltiin puhdistamolla yhteensä m 3, eli keskimäärin Vuotovesien osuus oli noin 47 %. Mäkikylän puhdistamolle johdetaan myös Elimäen kunnan ja Iitin kunnan Kausalan taajaman jätevedet, sekä Kuusankosken kaupungin Tammirannan ja Savontalon alueen jä-

21 Liite1, Sivu 19 tevedet ja Valkealan Kiehuvan alueen jätevedet. Kouvolan osuus jätevesistä on noin 81 % ja naapurikuntien osuus noin 19 %. Mäkikylän puhdistamon lupaehdot ovat (Itä-Suomen vesioikeus 1996 ja uudet lupaehdot ): BOD 7 < 10 mg/l (> 90 %), kiintoaine < 15 mg/l (> 90 %), fosfori 0,4 mg/l (> 90 %), COD < 70 mg/l (> 80 %). Uusi ympäristölupa saatiin lokakuussa 2007, jolloin muutoksia tuli typen osalta (< 20 mg/l ja 70 % kokonaistypenpoistotavoite). Puhdistustulos oli vuonna 2006 noin 96,8 % BOD:n osalta ja 94,1 % fosforin osalta. Jätevesilietettä syntyi noin tonnia vuonna Liete kuivataan ja toimitetaan kompostoitavaksi. Lietteen nykyinen jatkokäsittelysopimus on voimassa vuoden 2008 loppuun asti. Vuoden 2008 aikana lietteenkäsittelystä on tarkoitus järjestää uusi tarjouskilpailu. Ongelmat ja kehittämistarpeet Vuotovesien määrä vesijohto- ja viemäriverkostossa on edelleen korkea, vaikka verkostoja saneerataan jatkuvasti. Vuotovesihuippuja pitäisi pystyä vähentämään viemäriverkossa. Mäkikylän jätevedenpuhdistamolle tuleva jätevesimäärä ja kuormitus ovat melko korkeat verrattuna puhdistamon kapasiteettiin. Tämä on ajoittain vaikeuttanut vaadittujen puhdistustulosten saavuttamista. Mäkikylän jätevedenpuhdistamolle on asetettu typenpoistovaatimus, jonka vuoksi puhdistamoa on saneerattava ja tehostettava. Typenpoiston on oltava valmiina vuonna Kuusankoski Kuusankosken kaupungin asukasmäärä oli henkilöä vuoden 2006 lopussa. Asukasmäärä on laskenut hiukan 1990-luvulta lähtien. Loma-asuntoja oli noin 330 kpl vuoden 2002 lopussa. Kuusankoski on teollisuuskaupunki, jossa teollisuus muodostaa yli 30 % työpaikoista. Suurimmat teollisuuslaitokset ovat UPM-Kymmene Oyj:n tehtaat. Vedenhankinta ja -jakelu Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa melkein koko kaavoitetun alueen ja vesijohtoverkostoon liittyneiden asukkaiden osuus on noin 93 % koko väestöstä. Liittyneitä kiinteistöjä on kpl. Vesijohtoverkkoa on noin 200 km. Vettä pumpattiin verkostoon vuonna 2006 kaikkiaan m 3, keskimäärin Myydyn veden määrä oli m 3 (noin ) ja laskuttamattoman veden osuus 23 %. Pumpattu vesimäärä oli vuonna 2006 noin 4.9 % suurempi kuin 2005, laskutettu vesimäärä kasvoi vastaavasti 2.4 %. Kuusankoskella on yksi vedenjakelujärjestelmä, joka kattaa kaupungin alueen pääosin. Vesi otetaan kunnan omilta vedenottamoilta. Vuonna 2006 ja 2007 suurin osa vedestä otettiin Pilkanmaan pintavedenottamolta ja pieni määrä Pohjankorven pohjavedenottamolta. Pohjankorven vedenottamo jouduttiin sulkemaan vedessä esiintyneen

22 Liite1, Sivu 20 tri- ja tetrakloorieteenin takia. Voikkaan, Tähteen ja Huuhkajavuoren pohjavedenottamoilta ei pumpata vettä verkostoon pohjaveden huonon laadun vuoksi (mm. sulfaatti, fluoridi). Pilkanmaan käsittelylaitokselle asennettiin hidassuodatus vuonna Desinfiointia ollaan uusimassa vuoden 2008 aikana (UV-desinfiointi), urakoitsija on jo valittu. Tammirannan alueella on pieni erillinen verkosto, jonka käyttövesi ostetaan Kouvolan vesilaitokselta. Vuonna 2006 ostettu vesimäärä oli m 3. Veden pumppaus ottamoilta Vesioikeuden lupa Vesisäiliötilavuus/ylin vesipinta Pilkanmaan pintavesilaitos kaikki vesi otetaan Pilkanmaalta Pohjankorven pohjavedenottamo suljettu marraskuussa 2007 ei ole Tähteen pohjavedenottamo ei käytössä, korkea fluoridipitoisuus ei ole Voikkaan pohjavedenottamo ei käytössä, korkea fluoridipitoisuus ei ole Huuhkajavuoren pohjavedenottamo ei käytössä Osto Kouvolan verkostosta Sairaalamäki 3000 m ,5 UPM-Kymmene Oyj:n Kuusankosken tehtaat (Kymi, Kuusanniemi) ottavat prosessi- ja jäähdytysveden Kymijoesta. Kymin tehtailla on pintavesilaitos, jossa Kymijoen vedestä puhdistetaan talousvettä tehtaan tarpeisiin. Jäteveden johtaminen ja käsittely Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden kokonaismäärä on noin eli noin 93 % väestöstä. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 246 km, josta jätevesi- ja sekaviemäreiden osuus on 195 km ja sadevesiviemäreiden osuus 51 km. Järjestelmässä on 37 jätevedenpumppaamoa ja yksi sadevesipumppaamo. Viemäriverkosto muodostuu kaupungin alueen pääosin kattavasta yhtenäisestä verkostosta. Tammirannan alueella on oma pieni verkosto, jonka jätevedet johdetaan Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle. Kuusankosken jätevedet käsitellään Kuusankosken Akanojan jätevedenpuhdistamolla. Akanojan puhdistamo sijaitsee Kuusankosken keskusta-alueen eteläpuolella ja on 1977 rakennettu biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos. Kuusankosken viemäriverkostoon johdetaan siirtoviemäreillä Valkealan kunnan jätevedet (kirkonkylä, Vekarajärven varuskunta, Tuohikotti, Vuohijärvi), Anjalankosken kaupungin Kaipiaisten taajaman jätevedet (Valkealan kirkonkylän viemäriverkoston kautta) sekä Jaalan kirkonkylän jätevedet. Vuonna 2006 Kuusankosken osuus Akanojan puhdistamolla puhdistetuista jätevesistä oli noin 81 %, Valkealan osuus oli 16 %, Anjalankosken vajaat 2 % ja Jaalan osuus noin 1 %. Akanojan puhdistamolla käsiteltiin jätevettä yhteensä m 3 vuonna 2006, mikä on noin 11,5 % vähemmän kuin vuonna Puhdistettu jätevesimäärä oli keskimäärin

Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: FOSFORI (Kymenlaakso)

Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: FOSFORI (Kymenlaakso) VUOSI 2010 TEOLLISUUS Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: FOSFORI (Kymenlaakso) Klikkaamalla graafin palkkeja näet ko. vuoden päästöt oikealla, jossa myös linkit puhdistamokohtaisiin

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Osaraportti 1 28.1.2009 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Osaraportti 1 Perusselvitykset, ennusteet ja tavoitteet i Sivu Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

KYMENLAAKSON MAAKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Osaraportti 2, Liite 1

KYMENLAAKSON MAAKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Osaraportti 2, Liite 1 KYMENLAAKSON MAAKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Osaraportti 2, Liite 1 Pohjavesialueet kunnittain ja käytössä olevat kuntien/vesihuoltolaitosten vedenottamot Pohjavesialueiden tiedot (HERTTA-tietokannasta)

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

1000 tco 2. ECOREG - Ympäristö VUOSI 2010. Ympäristö Talous Hyvinvointi Ekotehokkuus. Teollisuuden ja energiantuotannon CO2-päästöt (Kymenlaakso)

1000 tco 2. ECOREG - Ympäristö VUOSI 2010. Ympäristö Talous Hyvinvointi Ekotehokkuus. Teollisuuden ja energiantuotannon CO2-päästöt (Kymenlaakso) VUOSI 21 1 tco 2 3 25 2 15 1 5 1435 1399 1424 1529 1599 157 1467 1669 1513 1424 1411 1214 1128 112 157 963 121 131 13 759 879 137,3 VAMY OY, MYLLYKOSKEN 98,9 KYMIN VOIMA OY 64,5 KOTKAN ENERGIA OY, HYÖTYVOIMALA

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011 (Kymenlaakso) Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011 VUOSI 2011 KYMIN VOIMA OY 447,5 KOTKAN ENERGIA OY, HOVINSAAREN VOIMALAITOS 259,6 KOTKAN ENERGIA OY, HYÖTYVOIMALA 59,2 KSS ENERGIA OY, HINKISMÄEN

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2

Kouvolan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2 Kouvolan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma Ohjausryhmän esitys 13.6.2011 Kouvolan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 1.1. Suunnittelu ja osapuolet...

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011 (Kymenlaakso) VUOSI 2011 KOTKAN ENERGIA OY, HOVINSAAREN VOIMALAITOS 102,2 VAMY OY, MYLLYKOSKEN VOIMALAITOS 96,4 KYMIN VOIMA OY 55,3 KOTKAN ENERGIA OY, HYÖTYVOIMALA 38,4 GASUM OY, KOUVOLAN KOMPRESSORIASEMA

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16WWE1712 16.8.2012

HAMINAN KAUPUNKI Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16WWE1712 16.8.2012 HAMINAN KAUPUNKI Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16WWE1712 16.8.2012 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Osaraportti 2 67070533 28.1.2009 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Osaraportti 2 Suunnitelmavaihtoehdot i Sivu Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

KOTKAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2009-2018

KOTKAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2009-2018 KOTKAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2009-2018 28.10.2008 SISÄLLYSLUETTELO 2 1 YLEISTÄ... 4 2 VESIHUOLLON NYKYTILA... 5 2.1 VESIHUOLTO KUNNAN ALUEELLA... 5 2.1.1 Kunnan yleiskuvaus... 5 2.1.2

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Kymenlaakson vesihuollon kehittämissuunnitelma Lausunnot, kommentit ja vastineet Esa Houni 28.11.2008 Yleistä 2 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueen kunnat ja vesihuoltolaitokset

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen

LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen SULKEMISSUUNNITELMA 16UEC0192 25.3.2015 LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen 16UEC0192 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida

Lisätiedot

16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n

Lisätiedot

Nurmijärven Veden toimia jätevesiohitusten vähentämiseksi

Nurmijärven Veden toimia jätevesiohitusten vähentämiseksi Nurmijärven Veden toimia jätevesiohitusten vähentämiseksi Vesilaitoksen johtaja Johanna Sahlstedt 26.4.2016 1 Kahdentyyppisiä ohituksia Kuivan ajan ohitukset Sähkökatkot, laiterikot, viemäritukokset, viemäririkot

Lisätiedot

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Vesihuoltopäivät 19.3.2015 Kouvola Jussi Lindholm jussi.lindholm@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3.3.2015 Page 1 Mäkikylän jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA OSA-ALUE B

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA OSA-ALUE B PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA OSA-ALUE B VESIHUOLLON ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA 2009 Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 2/17 SISÄLTÖ: 1. YLEISTÄ...3 1.1. SUUNNITTELUALUE... 3 1.2. ALUEEN VESILAITOS...

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

Pyhtään vesihuollon kehittämissuunnitelma 2014-2024

Pyhtään vesihuollon kehittämissuunnitelma 2014-2024 Pyhtään vesihuollon kehittämissuunnitelma 2014-2024 1 JOHDANTO... 4 2 VESIHUOLLON NYKYTILA... 6 2.1 Kunnan yleiskuvaus... 6 2.2 Katsanto kunnan vesihuollon kehitykseen... 6 2.3 Kymen Vesi oy... 6 2.3.1

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Lähtökohtia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 31 kunnasta 21 vedenhankinta perustuu pohjaveden tai tekopohjaveden käyttöön

Lisätiedot

TURVALLISUUSJOHTAMISEN KOHDEYRITYKSET

TURVALLISUUSJOHTAMISEN KOHDEYRITYKSET TURVALLISUUSJOHTAMISEN KOHDEYRITYKSET Teollisuus 2010 VALVONTAKOHDELUETTELO ABB OY SERVICE MYLLYKOSKEN TULOSYKSIKKÖ TK: P620633 MYLLYKOSKENTIE 1 46800 ANJALANKOSKI TOL: 29550 puh: 050-3326670 fax: 05-8513561

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Loppuraportti 67070533 28.1.2009 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesihuollon kehittämissuunnitelma Loppuraportti i Sivu Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

KARKKILAN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma KARKKILAN KAUPUNKI Vesihuollon kehittämissuunnitelma Työ: 20844 YV Tampere 30.01.2004 AIR-IX YMPÄRISTÖ OY Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. (03) 2442 111 OULU Fax (03) 2442 267 ALV

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS 1.1.1 SONKAJÄRVEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS 6.4.2011 667 SAVO-KARJALAN VESI- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU OY Versokuja 4D, 70 250 Kuopio Puh. (017) 369 4481, 369 4482 Faksi (017) 369

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1 460/11.01.00/2014 16 Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö koskien Rinnekoti-säätiön hakemusta Rinnekodin jätevedenpuhdistamon ja jätevesilietteen kompostointialueen

Lisätiedot

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta

VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta Vesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve Toivo Lapinlampi Suomen ympäristökeskus 23.1.2017 1 Vesihuolto-osuuskuntien valinta - Vuonna 2014

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAPORTTI.B711 1.6.2012 ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Suomenniemi

Lisätiedot

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Vesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve. VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta

Vesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve. VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta Vesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta Vesihuoltopäivät Jyväskylä 11.5.217 Toivo Lapinlampi Suunnitteluinsinööri Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Savonlinnan vedenottamoiden käytön suunnittelu

Savonlinnan vedenottamoiden käytön suunnittelu S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Savonlinnan vedenottamoiden käytön suunnittelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.3.2015 P25148 Raportti 1 (17) Antti Smolander 9.3.2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. 3.9.2013, Kankaanpää

Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. 3.9.2013, Kankaanpää Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 3.9.2013, Kankaanpää Suunnittelualue Kunta Väestö: Vesijohtoon liittyneet: Viemäröintiin liittyneet: 2011 2035 2011 vok 2035 2011 2035 as

Lisätiedot

AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25339.10. Turku 07.05.2012

AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25339.10. Turku 07.05.2012 AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25339.10 Turku 07.05.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IKAALISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Käsitelty pvm Hyväksytty pvm Tekninen lautakunta 19.6.2013/42 19.6.2013/42 Kaupunginhallitus 12.8.2013/137 12.8.2013/137

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Esa Kivelä ja

Esa Kivelä ja Esa Kivelä 12.11.2013 ja 14.11.2013 2/16 Käsiteltävät aiheet Taustaa miksi ongelmaan on tartuttu Nakkilan vesihuoltolaitos lyhyesti Viemäröintihankkeita ja niiden kustannuksia Vuovedet. Mitä ovat ja mistä

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon 20.12.2013 Page 1 Yleistä mallinnuksista Päivitetty 2013 alkupuolella. Mallinnettu FCGswmm ja FCGnet ohjelmistoilla. Mallinnukset suoritettu nykyisellä

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007.

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Toimintakertomus 2011 Vesiosuuskunnan viidennen toimintakauden

Lisätiedot

PALVELUMAKSUHINNASTO

PALVELUMAKSUHINNASTO 1 liikelaitoksen 16.10.2014 hyväksymä Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 TONTTIJOHTOMAKSU 1.1 Vesijohto Laitoksen suorittamasta tonttivesijohdon hankkimisesta, asentamisesta ja liittämisestä laitoksen vesijohtoverkostoon

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

KEMIÖN SAAREN ALUEELLINEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA

KEMIÖN SAAREN ALUEELLINEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA KEMIÖN SAAREN ALUEELLINEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I PERUSSELVITYKSET, ENNUSTEET SEKÄ TAVOITTEET JA SUUNNITTELUPERUSTEET LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS DRANGSFJÄRDIN KUNTA KEMIÖN KUNTA

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

2011-2035. OSARAPORTTI III Kehittämissuunnitelma. Työ: E24627.10. Turku, 11.01.2012

2011-2035. OSARAPORTTI III Kehittämissuunnitelma. Työ: E24627.10. Turku, 11.01.2012 AURAN KUNTA KAARINAN KAUPUNKI LIEDON KUNTA MASKUN KUNTA MYNÄMÄEN KUNTA NAANTALIN KAUPUNKI NOUSIAISTEN KUNTA PAIMION KAUPUNKI PARAISTEN KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI RUSKON KUNTA SAUVON KUNTA TURUN KAUPUNKI

Lisätiedot

TAKSAMALLI / HINNASTO

TAKSAMALLI / HINNASTO TAKSAMALLI / HINNASTO 15.02.2007 Sivu 1 0 YLEISTÄ 3 1 KÄYTTÖMAKSUT 3 1.1 Vesimaksu, /m 3 3 1.2 Jätevesimaksu, /m 3 3 1.3 Sako- ja umpikaivoliete, /m3 3 2 PERUSMAKSUT 4 3 LIITTYMISMAKSUT 8 4 VESIHUOLTO-OSUUSKUNTIEN

Lisätiedot

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti.

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti. HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty tekla 15.11.2016 Voimaantulo 16.11.2016 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi- ja viemäri- ja liittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2012 Yhdyskuntasuunnittelun suunnittelu- ja konsulttitoimisto Maankäyttö, kaavoitus, maisemasuunnittelu, YVA Tie-, liikenne- ja aluetekniikka,

Lisätiedot

KONNUNSUON ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA

KONNUNSUON ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA Lappeenrannan kaupunki KONNUNSUON ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 27.11.2012 Rakennussuunnittelu Merja Vertanen Tulilammenkaari 13 56610 Rautjärvi puh. 050 547 7457 2(8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä

Lisätiedot

KYMENLAAKSON VESI OY LIIKELAITOS KOUVOLAN VESI Selänpään pohjavedenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma

KYMENLAAKSON VESI OY LIIKELAITOS KOUVOLAN VESI Selänpään pohjavedenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 16X172206 20.12.2013 KYMENLAAKSON VESI OY LIIKELAITOS KOUVOLAN VESI Selänpään pohjavedenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Liite 1: Mitoitusperusteet Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Mitoitusperusteet Sisältö Liite 1 - Mitoitusperusteet 1 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖTIEDOT 2

Lisätiedot

BIOVAC Puhdas ympäristö

BIOVAC Puhdas ympäristö Puhdas ympäristö Gamla Godbyvägen Kisakaarteentie 2 018-23 14, 100 42700 Keuruu +358 18 526 Keilanrannankatu 416 0144948-3 5, 70840 Kuopio office@.goodtech.fi Svartbölentie 10, 04130 Sipoo Jätevesipuhdistamot

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050 OSARAPORTTI III ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050 Loppuraportti Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale,

Lisätiedot

Liikelaitos Salon Vesi, Ehdotus vuoden 2018 talousarvioksi 1321/ /2017

Liikelaitos Salon Vesi, Ehdotus vuoden 2018 talousarvioksi 1321/ /2017 Liikelaitos Salon Vesi, Ehdotus vuoden 2018 talousarvioksi 1321/02.02.00.01/2017 Liikelaitos Salon Veden toimintastrategia 2018-2021 Liikelaitos Salon Vesi toimittaa asiakkailleen hyvälaatuista puhdasta

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA

LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 1. JOHDANTO 3 2. NYKYTILANNE.4 2.1 Väestö 4 2.2 Vedenhankinta...4 2.3 Pohjavesivarat..4 2.4 Jäteveden käsittely

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ 2010 K& 1.11.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy 2(19) 1 JOHDANTO... 3 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 4 2.1 Kunnan

Lisätiedot