ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2009 TASEKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2009 TASEKIRJA"

Transkriptio

1 ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2009 TASEKIRJA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus 3 Kaupungin hallinto ja henkilöstö 4 Sisäinen valvonta 11 Kansantalouden ja kunnallistalouden kehitys 17 Kaupungin talous vuonna Tilikauden tuloksen muodostuminen 25 Toiminnan rahoitus 26 Rahoitusasema 28 Kokonaistulot ja menot 30 Kaupunkikonserni 31 Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 39 - kaupunginhallitus, hallintopalvelukeskus 39 - perusturvalautakunta 45 - sivistyspalvelukeskus 51 - tekninen palvelukeskus, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta 61 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen - käyttötalous 71 - talousarvion muutokset 75 - tuloslaskelma 76 - investoinnit 77 - talousarvion muutokset 80 - rahoitusosan toteutuminen 81 - maksuosuudet 82 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 83 Rahoituslaskelma 84 Tase 85 Konsernin tuloslaskelma 87 Konsernin rahoituslaskelma 88 Konsernin tase 89 LIITETIEDOT 91 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN 111 KIRJANPITOKIRJAT 112 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT 113 2

3 KAKSI HYVÄÄ VUOTTA Vuoden 2007 tilinpäätöksessä kattamaton alijäämä oli 6,7 milj. euroa, vuoden 2008 lopussa 3,7 milj. euroa. Kertomusvuoden lopussa alijäämä oli pienentynyt 1,6 miljoonaan euroon, eli asukasta kohden 109, 24 euroa. Lainakanta asukasta kohden oli euroa, kun mukaan otetaan tytäryhtiölle annetut lainat ja ilman näitä euroa asukas. Lainamäärä asukasta kohden (ilman tytäryhtiöiden lainoja) on lisääntynyt vuodesta 2008 vain 75 euroa/asukas. Näin kahdessa vuodessa talous on tasapainottunut merkittävästi. Tämä osoittaa talouden voimakkaita vaihteluja. Oleellinen kysymys on miten kehitys tulevina vuosina tulee toteutumaan. Onko myös merkittäviä notkahduksia alaspäin tulossa? Talouden taantuma ja Orimattilan työttömyyden merkittävä kasvu voi aiheuttaa negatiivisia muutoksia verotuloihin. Myös paineet sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kehityksessä ovat suuret, vaikka kuntayhtymä onkin saanut menojen kasvun hyvin hallintaansa. Nuorten työttömyyden ja syrjäytyneisyyden kasvu asettaa jatkuvasti haasteita. Tarve uusille viroille on valtiovallan puolelta rakennettu. Investointitarpeisiin ei kahden miljoonan raami enää riitä. Jo haja-asutusalueiden vesihuollon järjestäminen edellyttää panostusta. Lisäksi suuret investoinnit mm. Järvikunnan koulu nostaa kaupungin lainakantaa. Hyvä tulos on syytä ottaa vastaan tyydytyksellä. Tiukan taloudenpidon on kuitenkin jatkuttava. Orimattilan tuloveroprosentti on jo nyt valtakunnallisesti korkea. Pelivara verotusta kiristämällä on pieni. Uusien toimintamallien etsiminen ja toiminnan tehokkuuden parantaminen on jatkuvaa työtä. Vain näin talous saadaan pitkällä aikavälillä tasapainoon. Vuoden 2009 merkittävin tapahtuma oli Artjärven ja Orimattilan kuntaliitoksen selvitysvaiheen valmistuminen ja päätös siirtyä varsinaisen yhdistymissopimuksen laadintaan. Kuntaliitos tuo paineita taloudelle. Synergiaetujen hakeminen on välttämätöntä, jotta hyvään kuntoon noussut talous ei saisi takaiskua. Artjärvi alueena antaa myös mahdollisuuksia, joita tulee hyödyntää. Väestökasvua oli vuonna Asukasluku kasvoi 87 asukkaalla. Näin ollen keskimääräisestä tavoitteesta 100 asukasta vuodessa jäätiin hieman jälkeen. Uusi tonttitarjonta nostanee kuitenkin kasvun em. tasolle. Martti Heinonen Kaupunginjohtaja 3

4 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin, jonka kuntalaiset valitsevat joka neljäs vuosi toimitettavilla kunnallisvaaleilla. Orimattilan kaupunginvaltuustoon kuuluu 35 valtuutettua. Valtuuston kokoonpano vuonna 2009 oli puolueittain seuraava: Puolue Valtuutetut Kok. + KD 12 Kesk. 8 SDP 8 Perussuomalaiset 5 Vas. 1 Vihreät 1 Kaupunginvaltuustoon kuuluivat vuonna 2009 seuraavat valtuutetut: Puheenjohtajisto: Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Kalle Jokinen, Kok. Kirsti Laatunen, SDP Riitta Lonka, Kesk. Valtuustoryhmät: Kokoomus ja kristillisdemokraatit Jokinen Kalle Jäämaa Pia Karinen Jussi Karjalainen Riitta Keskevaari Jarmo Korkeamäki Matti Laaksonen Pertti, KD Lankinen Pekka Luoto Ritva Rautala Heikki Ryynänen Aimo Törrönen Pekka Keskusta Auvinen Pekka Eskola Arvo Lindgrén Sinikka Lonka Riitta Mölsä Tero Nenonen Markku Niklander Jorma Vikman Jyrki 4

5 SDP Heikkilä Jorma Holopainen Veini Jokinen Olli Koivunen Tuula Laatunen Kirsti Mäki-Latikka Pekka Uitto Kirsti Welling Mirva Perussuomalaiset Heikkilä Esko Papinaho Sirkka-Liisa Päivä Paavo Saarinen Ville Venesjärvi Seppo Vas. Saarinen Harri Vihreät Suomi Marko Valtuustoryhmien puheenjohtajat Kokoomus + KD Kesk. SDP Perussuomalaiset Vas. Vihreät Karjalainen Riitta Lonka Riitta Laatunen Kirsti Papinaho Sirkka-Liisa Saarinen Harri Suomi Marko Toimintakertomusvuonna kaupunginvaltuusto kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 101 asiakohtaa. Tärkeimpinä valtuuston päätöksinä voidaan mainita: Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali Kaupunginhallituksen vaali Lautakuntien sekä eräiden muiden toimielinten vaali Aluevaihtosopimus Pennala / Petri Greijula Esisopimus maakaupasta Pennalan työpaikka-alue Henkilöstöstrategian päivittäminen Hennan alueen rakennuskiellon jatkaminen Kaupungilla myynnissä olevien tonttien hinnoittelu Arolan Metsärinteen omakotialueen käyttöönotto ja hinnoittelu Sivistystoimen strategia Pennalan-Pasinan osayleiskaavan muutos Maanhankinta Hennan pohjoisosa Maanhankinta Hennan asemanseutu Viljamaan 10 MW:n KPA-lämpökeskus Alijäämän kattaminen talouden tasapainottamisohjelma Kunnallisen työterveyshuolto-organisaation perustaminen Esitys Uusikunta-selvitystyön jatkamiseksi Lahden alueen kehittämisyhtiö Lakes Oy:n uusi osakassopimus Teknisen toimen johtosäännön päivittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma valtuustokaudelle ja vuodelle

6 Pennalan-Pasinan osayleiskaavan muutos / Pennalan itäosa / kaavoituksen aloitus ja rakennuskiellon määrääminen Pennalan päiväkodin laajennuksen hankesuunnitelma Kaupunginhallituksen jaoston lakkauttaminen Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle Artjärven ja Orimattilan kuntaliitosselvityksen väliraportti Orimattilan Vanhustentaloyhdistys ry:n taloudellinen tilanne Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusopimus vuodelle 2010 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa, valmistella kaupunginvaltuuston käsittelemät asiat ja huolehtia valtuuston päätösten toimeenpanosta. Hallituksen tehtävänä on lisäksi valvoa kaupungin etua ja tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet, jollei ohje- ja johtosäännöissä ole toisin määrätty. Kaupunginhallitukseen kuuluu 12 jäsentä. Lisäksi kokouksissa ovat läsnä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja ja sihteerinä hallintojohtaja. Kaupunginhallituksen kokoonpano vuonna 2009 oli seuraava: Puheenjohtaja Tero Mölsä Kesk. I varapuheenjohtaja Tuula Koivunen SDP II varapuheenjohtaja Aimo Ryynänen Kok. Muut jäsenet: Kok. + KD SDP Kesk. Karjalainen Riitta Keskevaari Jarmo Laaksonen Pertti Mäki-Latikka Pekka Uitto Kirsti Auvinen Pekka Lindgrén Sinikka Perus. Papinaho Sirkka-Liisa Venesjärvi Seppo Kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuonna 22 ja käsitteli 365 asiakohtaa. Tärkeimpinä hallituksen päätöksinä edellä lueteltujen kaupunginvaltuuston käsittelyyn menneiden asioiden ohella voidaan mainita: Kaupunginhallituksen edustajien nimeäminen lautakuntiin Toimikunnat, neuvottelukunnat ja yhteisöt / edustajat Kaupunginhallituksen työohjelma 2009 strategiat ja kehittämissuunnitelma Metsätaloussuunnitelman hyväksyminen Tönnön koulun yläpohjan kunnostus Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palvelutasopäätös Lahden kaupungin esitys Uusikunta- selvitystyön jatkamiseksi Keskustan aluekeittiön toteuttaminen Uuden erityisluokan muodostaminen yksilölliseen opetukseen Jokivarren kouluun / ylisuuret opetusryhmät Sopimus Sipilän Varakodin kanssa oppivelvollisten koulunkäynnin järjestämisestä Artjärven ja Orimattilan kuntaliitoksen esiselvitystyö Keskustan kehittäminen vuonna Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilojen hallinnointi- ja käytettävyysselvitys Järvikunnan koulun ja päiväkodin rakentamisen tarveselvitys Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveysministeriöltä (vanhusten ostopalvelujen kilpailuttaminen) Kaupunginjohtajan viran haettavaksi julistaminen 6

7 Oikaisuvaatimus Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon ky:n vanhustenhuollon ostopalveluja koskevaan päätökseen Laajakaista kaikille 2015 hankkeen kuntarahoitukseen osallistuminen Lahden seudun kuntatekniikka - puitesopimus Toini Jokisen perinnön käyttö KAUPUNGINHALLITUKSEN JAOSTO Kaupunginhallituksen jaoston tehtävänä on hoitaa kaupungille työnantajana kuuluvat henkilöstöasiat. Lisäksi jaosto toimii hallintopalveluiden lautakuntana. Jaoston kokoonpano vuonna 2009: puheenjohtaja Tuula Koivunen, varapuheenjohtaja Pekka Auvinen, jäsenet: Riitta Karjalainen, Jarmo Keskevaari ja Sirkka-Liisa Papinaho. Jaosto kokoontui kertomusvuonna 6 kertaa ja käsitteli 49 asiakohtaa. Kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa 2009, että jaosto lakkautetaan alkaen. YHTEISTOIMINTAELIN Yhteistoimintaelin koostuu paikallisten henkilöstöjärjestöjen edustajista sekä työnantajana edustavasta kaupunginhallituksen jaostosta. Yhteistoimintaelimen puheenjohtajan toimii jaoston puheenjohtaja. Yhteistoimintaelin kokoontui toimintakertomusvuonna 1 kerran ja käsitteli 6 asiakohtaa. TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA Työsuojelutoimikuntaan kuuluivat vuonna 2009 henkilöstöjärjestöjen edustajina työsuojeluvaltuutetut Päivi Hallikainen, Marjaana Kokkonen, Hilkka Meronen ja Keijo Saarinen. Työnantajaa toimikunnassa edustivat jaoston puheenjohtaja Tuula Koivunen ja työsuojelupäällikkö Päivi Pitkänen. KYLÄJOHTOKUNNAT Kyläjohtokunnat on perustettu Orimattilassa kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi ja paikallisten voimavarojen käytön tehostamiseksi. Toimivia kyläjohtokuntia oli kertomusvuonna 12 ja niiden toiminta-alueet muodostuvat pääosin oppilaaksiottoalueista. Niinikosken kyläjohtokunnan tehtäviä vuonna 2009 hoiti Niinikosken kyläyhdistys valtuuston erillisellä päätöksellä. Kyläjohtokunnat toimivat yleishallinnollisina toimieliminä kaupunginhallituksen alaisuudessa ja niistä on säädökset hallintosäännössä. Kyläjohtokunnista on mahdollisuus käyttää myös nimitystä kaupunginosatoimikunta. Kyläjohtokuntien suorittamista opetustoimen tehtävistä säädetään edelleen sivistystoimen johtosäännössä. HENKILÖSTÖ Kaupungin henkilöstön kokonaismäärä oli toimintakertomusvuonna 470,75 Henkilöstömenot olivat 20,4 milj., mikä on 29,15 % toimintakuluista. Toimintakertomusvuodelta on tehty erillinen henkilöstötilinpäätös. 7

8 TALOUSARVION 2009 VASTUUHENKILÖT TULOSALUEITTAIN Tulosalue Vastuuhenkilö 1 Käyttötalous Virkanimike Viranhaltija HALLINTOPALVELUKESKUS Valtuusto Kaupunginjohtaja Martti Heinonen Hallitus " " Elinkeinot. ja projektit " " Yleishallinto Hallintojohtaja Osmo Pieski Asuntotoimi Asuntosihteeri Erkki Kivinen Ruokapalvelut Ruokapalvelupäällikkö Riitta Mikkola Maaseututoimi Maataloussihteeri Minna Elosuo PERUSTURVALAUTAKUNTA SOTE-PIIRIN Tulosryhmät Tilaajajohtaja Päivi Pitkänen SIVISTYSPALVELUKESKUS Lasten päivähoito Päivähoidonjohtaja Merja Hytönen Sivistystoimen hallinto Sivistystoimenjohtaja Pirkko Luokkanen Opetuspalvelut " " Aikuiskoulutus Kulttuuritoimi Kulttuurisihteeri Henrika Suna Kirjastotoimi Kirjastonjohtaja Jari Paavonheimo / Kirsi Lähde Liikuntatoimi Liikuntatoimenjohtaja / Liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Nuorisotoimi " " Alpo Kumpulainen / Pirjo Ståhlberg TEKNINEN PALVELUKESKUS Vesilaitos Vesilaitoksen johtaja Reijo Hutri Hallintopalvelut Tekninen johtaja Raimo Ikäheimonen Tilapalvelu Rakennuttamispäällikkö Jarmo Koskinen Yhdyskuntatekniikka Maankäytön palvelut Tekninen johtaja Raimo Ikäheimonen Rakennustarkastuksen Rakennustarkastaja Jorma Hämäläinen palvelut Pelastustoimi Kaupunginjohtaja Martti Heinonen Ympäristönsuojelun palvelut Ympäristönsuojelusihteeri Kirsi Liukkonen-Hämäläinen 8

9 2 Investoinnit Virkanimike Viranhaltija 2003 KAUPUNGINHALLITUS Kiinteistöt Kaupunginjohtaja Martti Heinonen Kiinteistörakentaminen Rakennuttamispäällikkö Jarmo Koskinen Irtaimisto Kaupunginjohtaja Martti Heinonen 240 SIVISTYSLAUTAKUNTA Kiinteistörakentaminen Rakennuttamispäällikkö Jarmo Koskinen Irtaimisto Sivistystoimenjohtaja Pirkko Luokkanen 250 TEKNINEN LAUTAKUNTA Kiinteistörakentaminen Rakennuttamispäällikkö Jarmo Koskinen Irtaimisto Tekninen johtaja Raimo Ikäheimonen Maa- ja Toimistoinsinööri vesirakentaminen - erillishankkeet Tekninen johtaja Raimo Ikäheimonen 3 Tulos- ja rahoituslaskelman meno- ja tulolajit TULOSLASKELMA Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Suunnitelmapoistot Satunnaiset tuotot ja kulut Poistoeron lisäys/vähennys Siirtymävarausten lisäys/vähennys Investointivarausten lisäys/vähennys Pakollisten varausten lisäys/vähennys Rahastojen lisäys/vähennys RAHOITUSLASKELMA Satunnaiset tuotot ja kulut Pakollisten varausten lisäys/vähennys Antolainojen lisäys/vähennys Pitkäaik. saamisten lisäys/vähennys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaik. lainojen lisäys/vähennys Virkanimike Talousjohtaja Talousjohtaja Viranhaltija Päivi Suikkanen Päivi Suikkanen 9

10 ORIMATTILAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ PALVELUKESKUKSITTAIN JA TALOUSARVIOTULOSALUEITTAIN VUOSINA PALVELUKESKUS Tulosalue HALLINTOPALVELUKESKUS Hallinto Elinkeino ja projektit Yleishallinto 13,8 13, Asuntotoimi 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Edunvalvonta 1,5 1,5 1,5 1,5 Maaseututoimi 1,5 1, Ruokapalvelut 32 31,5 31,5 32,26 31,5 Hallintopalvelukeskus yhteensä 51,4 50,2 47,6 48,36 46,1 PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 1 SIVISTYSPALVELUKESKUS Hallinto 6,5 6,5 6,5 5,5 5,5 Peruskoulutus ja lukio Aikuiskoulutus 5,7 5,7 1,6 Kulttuuritoimi 0,3 0,3 0,6 0,6 1,1 Kirjasto Liikunta 5,7 5, Nuoriso Päivähoito , ,5 Sivistyspalvelukeskus yhteensä 200,2 199,2 344,7 346,1 358,1 TEKNINEN PALVELUKESKUS Hallinto ja maankäyttö 11,7 10,2 9,5 8,1 9,5 Tilapalvelu 41,56 35,71 37,8 36,05 39,55 Yhdyskuntatekniikka Vesilaitos ,5 Rakennustark. ja ymp suojelu 3, Tekninen palvelukeskus yhteensä 57,76 50,91 64,3 62,15 65,55 KAUPUNKI YHTEENSÄ 579,86 566,81 456,6 457,61 470, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymä aloitti toimintansa - Wellamo-opisto aloitti toimintansa - Vesilaitoksen henkilöstö siirtyi 1.7. lukien kaupungin palvelukseen edunvalvonta siirtynyt valtiolle

11 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ SEKÄ ARVIO RISKEISTÄ, EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ JA MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ohjeistetaan, että kaupunginhallituksen tulee antaa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä, havaituista puutteista sekä siitä, miten havaittuja puutteita on tarkoitus korjata. Sisäisen valvonnan kohdealueita ovat säännökset, määräysten ja päätösten noudattaminen, tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys/luotettavuus, riskien hallinnan järjestäminen, omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta, sopimustoiminta sekä arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä. Seuraavassa sisäistä valvontaa on arvioitu yleisesti koko kaupungin kannalta. Toimielimet ovat käsitelleet sisäistä valvontaa omasta näkökulmastaan. Yleiset ja taloudelliset riskit sekä niiden hallinta Yleisenä riskinä on, että kaupunki ei havaitse toimintaympäristössään / toimialallaan tapahtuvia muutoksia riittävän nopeasti. Kaupungilla tulee olla riittävät reagointivalmiudet, reagointikykyä tai reagointinopeutta uudessa toimintaympäristössä. Kaupungin toiminnan tulee olla suunnitelmallista ja työskentelyssä tulee noudattaa terveitä, varovaisia toimintatapoja. Yleinen taloudellinen tilanne on edelleenkin kuntataloudelle huomattava riski. Verotulokertymien vähentyminen aiheuttaa tarpeen menojen supistamiseen ja mahdollisesti toiminnallisiin muutoksiin, joilla voi olla heijastusta henkilöstöresurssointiin. Vuosi 2009 toteutui edellisvuoden tapaan hallitusti, mutta taantuman vaikutukset (mm. työllisyyden voimakas lisääntyminen) edellyttävät tulopohjan kehityksen jatkuvaa seurantaa. Talouden tasapainottamisryhmä on valmistellut Alijäämän kattaminen talouden tasapainottamisohjelman vuosiksi , jonka kaupunginvaltuusto on käsitellyt Talouskatsauksia on tehty kaksi; ensimmäinen huhtikuun lopun tilanteen mukaisena ja toinen syyskuun lopun tilanteen mukaisena. Määrärahaseuranta on ohjeistettu kaupunginhallituksen hyväksymässä talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa. Määrärahaseuranta on toteutunut kaikilta osin hyvin. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ylityspaineista saatiin ajantasaista tietoa ja lisätalousarviosta neuvoteltiin kuntayhtymän kanssa keväällä. Talouskatsauksiin on lisätty lyhyet katsaukset tytäryhtiöiden talouden ja tavoitteiden kehityksestä. Säännökset, määräykset, päätöksentekoprosessi ja tavoitteet Kaupungin toiminnan päälinjaukset toiminta-ajatus, visio, arvot on määritelty kaupungin strategiassa. Riskiksi voi muodostua toiminnan suunnitelmallisuuden ja riittävän selkeiden tavoitteiden puuttuminen. Riskin toteutuessa toiminta on tehotonta ja organisaatiossa syntyy tyhjäkäyntiä. Sisäisen valvonnan tulee muodostaa toimiva valvontakokonaisuus. Kaupungin antamaa ohjeistusta, lakeja, säädöksiä ja viranomaisten määräyksiä sekä työehtosopimuksia tulee noudattaa, prosessien laadun tulee olla yhtenäinen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen on pyrittävä. Sisäinen valvonta ei ole erillinen toiminto, vaan se on rakennettu organisaation sisälle ja on osa kaupungin jokapäiväistä ohjausta organisaation kaikilla tasoilla. Hallituksella on vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sen riittävyydestä. Hallitus varmistaa vähintään vuosittain sisäisen valvonnan ja sen osana olevan riskien hallinnan kattavuuden ja toimivuuden. Sisäisen valvonnan periaatteet ja ohjeistus on käsitelty kaupunginhallituksessa vuonna Tietoisuuteen sisäisen valvonnan sisällöstä, suorittamisesta ja vastuusta on syytä edelleen kiinnittää huomiota, koska sisäinen valvonta sekoitetaan osittain ulkoiseen tarkastukseen. Riskien tunnistamiseen sekä riskinkantokykyyn perustuvaa riskinottotason tietämystä on lisättävä. Tunnistamattomien riskien realisoituessa kaupungin talous voi heikentyä oleellisesti ja toimintaedellytykset huonontua. Riskejä ainakin elinkeinopolitiikan osalta on arvioitava uudelleen ja määriteltävä riskille kattotaso, mihin kaupunki on valmis sitoutumaan tietoisesti. 11

12 Kaupungin organisaatiorakenteen selkeyteen ja toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota. Varamiesjärjestelmän tulee toimia ja mahdollisesti esiintyvään henkilöstön ylikuormittumiseen tulee oikea-aikaisesti puuttua, niin että ylikuormittumisesta aiheutuvia sairauslomia ei aiheudu. Vastuualueiden määrittelyyn tulee kiinnittää huomiota ja varamiesjärjestelmää kehittää organisaation sisällä. Tavoitteena on henkilöstön selkeät toimenkuvat ja riittävät henkilöstöresurssit. Koska henkilöstön lisäämiseen ei paljon ole mahdollisuutta, on syytä laatia osaamiskartoitusta ja mahdollisen koulutuksen ja perehdyttämisen kautta lisätä toimintavarmuutta. Päätöksentekoprosessin tulee täyttää sille asetetut laadulliset vaatimukset (valmistelun huolellisuus, terveet varovaiset periaatteet). Päätöksenteossa on huomioitava kokonaisvaltaisesti kaupungin etu, jääviystilanteet ja toimivalta- ja päätössuhteet. Asioiden valmisteluun tulee varata riittävästi aikaa. Johtosääntöjen ajantasaisuutta on aika ajoin tarkistettava sekä selvitettävä puutteellisuudet ja ristiriitaisuudet toimivaltuuksien määrittelyssä. Toimintariskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Informaation kulkuun ja laatuun kohdistuvien vaatimusten täyttymiseen tulee kiinnittää huomiota. Informaation tulee kulkea läpi koko organisaation ja sen tulee olla kahdensuuntaista. Henkilökuntaa on pidetty ajan tasalla osastopalaverien välityksellä. Esimiehille on järjestetty erillisiä infotilaisuuksia mm. sopimus- yms. muutoksista. Työilmapiiri-tutkimuksen kommentteihin ja tuloksiin reagoidaan tarpeen mukaan. Tehtäväalueilla toiminnalliset riskit liittyvät henkilöstöriskeihin sekä toimitiloihin liittyviin järjestelyihin. Poikkeustilanteiden sijaistukseen, ohjeistusten saatavuuteen, ja toiminnallisten varasuunnitelmien tekoon on kiinnitettävä huomioita. Eräiden keskeisten toimintojen ja järjestelmien osalta kaupunki on riippuvainen ulkoisista toimijoista. Kaupunki on mm. ulkoistanut palkka- ja taloushallinnon hoitamisen, niihin liittyvien tietojärjestelmien ylläpidon ja kehittämisen Päijät-Tili Oy:lle. Toimintaympäristön muutokset (Uuden kunnan muodostuminen Lahden seudulle ja seudullinen talouspalvelukeskushanke) voivat tuoda tähän toimintamalliin olennaisia muutoksia. Kaupungilla on vuoden vaihteessa kolme riita-asiaa, joissa on korvausvaatimuksia. Kouvolan hallintooikeudessa on hallintoriita-asia vireillä, jossa sivistystoimessa työssä ollut palkansaaja vaatii palkkasaatavaa 24 kuukauden ajalta sekä oikeudenkäyntikuluja (n sosiaalikulut + oikeudenkäyntikulut). Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa on vireille tullut asia, jossa palkansaaja vaatii, että Lahden ja Orimattilan kaupungit, Asikkalan, Hollolan ja Nastolan kunnat lakkautetun Lahden seudun kuntatekniikan omistajina korvaavat työsuhteen perusteettomasta päättämisestä hänelle 20 kuukauden palkkaa vastaavan summan sekä 6 kuukauden palkkaa vastaavan irtisanomisajan palkan sekä lomakorvauksen ja vahingonkorvauksen ( ). Asianajotoimisto Esko Rantanen on ilmoittanut testamentinsaajien edustajana korvausvaatimuksen Vesa Kääpän kiinteistössä sattuneen vesivahingon korvaamisesta (n ). Vesivahinko on sattunut 2008/2009 ja kiinteistöä hoiti edunvalvoja. Omaisuus, hankinnat, vakuutukset ja tietoturva Kaupungin vakuutukset ovat vuonna 2009 olleet If-vakuutusyhtiössä. Vakuutusyhtiön edustajan kanssa tarkistetaan vuosittain vakuutusturva. Sen lisäksi vastuuhenkilöt päivittävät muutoksia reaaliaikaisesti. Vakuutusten kilpailuttaminen tulee ajankohtaiseksi Artjärvi-Orimattilan kuntaliitoksen jälkeen. Hankintaohjeet on käsitelty kaupunginhallituksessa tammikuussa Lahden kaupungin kanssa tehtävää hankintayhteistyötä on hyödynnetty ja jatkossa pyritään hyödyntämään enenevässä määrin. Tietoturvan viitekehystä on toteutettu seudullisesti. Kaupunginhallituksen hyväksymä tietoturvapolitiikka, johtoryhmän hyväksymä tietoturvaohjeisto ja seuraamustaulukot tulevat käsiteltäviksi vuoden 2010 aikana. Atk-laitteiden käytettävyys ja käyttövarmuus (ikä, varajärjestelmät) ovat näkökulmia, jotka vaativat jatkuvaa seurantaa. Palvelimet on varmistettu säännöllisesti ja varmistusnauhat säilytetään asianmukaisesti. 12

13 Perusturvalautakunta Toiminnalliset riskit Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä järjestää Orimattilan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Tällä hetkellä avoimiin työpaikkoihin on ollut hakijoita, niukkuutta on ollut lääkärityövoiman suhteen ajoittain. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kysyntä vaihtelee ja kuntayhtymällä on toiminnallinen riski palveluiden riittävyydessä ja hoito- ja palvelutakuun toteutumisessa. Lisäksi on huomioitava, että lainsäädännön myötä lakisääteiset palvelut lisääntyvät lähes vuosittain ja tämä vaikuttaa sekä toimintojen että talouden suunnitteluun. Jo olemassa olevien palveluiden lisäksi on varattava resursseja uusien palveluiden tuottamiseen. Vahinkoriskit Sosiaali- ja terveysyhtymällä on asianmukaiset vakuutukset ja potilasvahinkovakuutukset sekä oman toimintansa että ostopalveluiden osalta. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat pääsääntöisesti lakisääteisiä. Kuntayhtymä ilmoittaa osavuosikatsauksissa hoito- ja palvelutakuun toteutumisen. Mahdollisista poikkeamista perusturvalautakunta saa tietoa kuntayhtymän viranhaltijoilta. Vuonna 2009 kaikkia lastensuojeluselvityksiä ei pystytty tekemään 3 kk:n määräajassa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän osavuosikatsauksissa esitellään tulosryhmittäin toiminta- ja taloustiedot sekä tilinpäätösennuste. Keväällä 2009 peruspalvelukeskus antoi tulosvaroituksen kunnille ja käynnisti neuvottelut lisätalousarviosta. Lisämäärärahan tarve johtui pääosin kasvaneista lastensuojelun ja toimeentulotuen menoista, joita ei vielä voitu ennustaa palvelusopimusneuvotteluiden aikaan. Kuitenkin kokonaisuutena sosiaali- ja terveydenhuollon tilinpäätöksen toteuma vuodelta 2009 pysyi talousarviossa. Voidaan todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttöä sekä menokehitystä on vaikea tarkasti ennustaa. Toisaalta menojen ylitykseen on vaikea vaikuttaa, koska kaupungin on järjestettävä sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisille. Sopimustoiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon järjestämis-suunnitelmassa kuvataan palvelujärjestelmä, tavoitetaso, toimenpiteet sekä arviointimittarit. Vuosittainen palvelusopimus perustuu järjestämissuunnitelmaan ja siinä sovitaan suoritemäärät, maksuosuudet ja muutosaihiot. Pohjana on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus. Vuonna 2009 kuntayhtymä kilpailutti ikäihmisten asumis-palvelut Orimattilan seudun osalta. Kilpailutukseen liittyen tuli useita oikaisuvaatimuksia kuntayhtymän hallitukselle ja kuntayhtymä järjesti Orimattilan seudun kuntien kuulemisen marras- joulukuussa Tähän liittyen sovittiin yhtenäinen käytäntö, miten kuntia kuullaan merkittävien muutosten tai esim. kilpailutusten valmistelussa. Kuntayhtymän hallitus kumosi kilpailuttamispäätöksen. Tämä prosessi osoitti, että varsinaisten sopimusten lisäksi tarvitaan kuntayhtymän ja kuntien välisiä neuvotteluita ja kuulemisia asioiden valmistelussa. Lisäksi asioiden valmiste-luun (esim. kilpailutukset, palvelujen muutokset ) on varattava riittävästi aikaa, jotta ne voidaan tuoda palvelusopimusneuvotteluihin. Sivistyslautakunta Toiminnalliset riskit Päivähoitopaikkojen tarjoaminen kysynnän nopeasti lisääntyessä vastaamaan tarjontaa voi muodostaa toiminnallisen riskin samoin myös perusopetuksen järjestäminen suomenkieltä taitamattomalle maahanmuuttajataustaiselle oppivelvolliselle. Sijaisjärjestelyt myös erityispätevyyttä vaativissa tehtävissä (esim. uinninvalvoja) voivat muodostua toiminnalliseksi riskiksi. 13

14 Vahinkoriskit Oppilaiden ja henkilökunnan tapaturmat koetaan vahinkoriskeiksi samoin myös kuntalaisten tapaturmat esim. uimahallissa. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Sivistyslautakunta käsitteli vuoden 2009 aikana viisi oikaisuvaatimusta, joista kolme koski henkilöstöasioita. Lisäksi Kouvolan hallinto-oikeudelle annettiin vastine opetusjärjestelyistä. Sivistyslautakunta hyväksyi lainsäädännön edellyttämät turvallisuussuunnitelmat kouluille ja varhaiskasvatukseen. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Sivistyspalvelukeskuksessa on laadittu osavuosikatsaukset annettujen ohjeiden mukaisesti. Osavuosikatsauksissa on esitetty talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja euromääräinen ennuste. Talousarvion euromääräistä toteutumista on seurattu kuukausittain jokaisen tulosalueen osalta. Erityisesti on seurattu opetuspalveluiden ja päivähoidon palkkausmäärärahojen sekä kotihoidontuen ja päivähoitomaksujen toteutumista, mikä on olennaista seuraavan vuoden talousarvion laadinnassa. Marraskuussa Orimattilan sivistystoimi osallistui maakunnalliseen sivistyspalveluiden arviointiin. Arvioinnin mukaan Orimattilan palvelut eivät poikkea maakunnallisista. Kehittämiskohteina todettiin asiakaspalautteen huomioiminen toiminnan kehittämisessä sekä ajankohtainen viestintä. Riskien hallinnan järjestäminen Sivistystoimen toimintayksiköiden turvallisuusuunnitelmissa on pyritty kartoittamaan keskeisimmät uhkatilanteet ja suunnittelemaan toiminta niiden sattuessa. Henkilöstön sijaisjärjestelmiä on kehitetty hallinnossa, ongelmana on kuitenkin henkilöstön pieni määrä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Sivistystoimen hankinnat suoritetaan pääsääntöisesti Lahden hankintakeskuksen suorittaman kilpailutuksen perusteella. Sopimustoiminta Sivistystoimessa on tehty sopimuksia palvelujen ostamisesta. Päivähoidossa ostopalveluina toimivat päiväkoti Kuperkeikka (Mallusjoen Nuorisoseura ry / 149 t ) ja ryhmäperhepäiväkoti Onnenpotku (Morstokka Oy / 164 t ). Perusopetuslain mukaista koululaisten iltapäivätoimintaa ostetaan kolmelta yhdistykseltä (MLL, 4H ja Virenojan nuorisoseura ry / 92 t ). Kansalaisopistopalvelut ostetaan Wellamo-opistolta(35 t ). Uimahallin lipunmyynti ostetaan (11 t ) yksityiseltä yrittäjältä. Ostopalvelujen laadussa ei ole ollut huomautettavaa ja yhteistoiminta on sujunut hyvin sovitulla tavalla. Tekninen lautakunta Toiminnalliset riskit Ammattitaitoisen henkilöstön vähyys koetaan teknisen lautakunnan riskitekijäksi. Ongelmia syntyy erityisesti silloin, kun esiintyy sijaistamistarvetta (lomat, sairaslomat). Erityisesti ammattihenkilöstön sijaistamisen osalta on esiintynyt vaikeuksia. Toinen merkittävä toiminnallinen riski on henkilöstön hankintaosaaminen, joka edellyttää jatkuvaa kouluttautumista ja hankinta-asiakirjojen tarkkuutta. Teknisen palvelu ja urakkahankinnoista osa kilpailutetaan itse ja osan kilpailuttaa Lahden seudun kuntatekniikka osakeyhtiö. Lahden hankintatoimi on erikoistunut lähinnä tavaroiden kilpailuttamiseen. Vahinkoriskit 14

15 Katujen ja yleisten alueiden ja pihojen osalta kaupunki vastaa alueiden turvallisuudesta vakuutuksin Teknisen lautakunnan alaisuudessa oleva omaisuus on vakuutettu vahinkojen varalta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Teknisen toimen johtosääntö päivitettiin vuonna Johtosäännön yhteydessä tarkistettiin tulosaluetasoisen henkilöstön vastuita ja velvollisuuksia. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus. Teknisen lautakunnan toteumaan vaikuttavat osaltaan ulkopuoliset tekijät, joiden osalta kulutukseen ei voida vaikuttaa. Erityisesti energia- ja katujen kunnossapitomenot vaihtelevat. Riskien hallinnan järjestäminen Tällä hetkellä tulosalueet harkitsevat toimintansa riskit itsenäisesti, mutta kokonaisriskikartoitus puuttuu. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kiinteän omaisuuden osto ja myynti on hyvin ohjeistettua johtosäännöissä. Kaikki merkittävät kaupat kulkevat luottamuselinten kautta. Sopimustoiminta Sopimusperustaisten ostopalvelujen osalta kaupungin edustajien yhtiöissä tai kuntayhtymissä tulisi pyrkiä kaupungin etujen mukaiseen toimintaan. Ostopalveluja hallitaan sopimuksin, joiden arviointiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomioita. Lahden Seudun Kuntatekniikan osakeyhtiöksi muuttumisen vuoksi kaupunki menettää in-house oikeutensa ja joutuu kilpailuttamaan ko. palvelut viimeistään vuoden 2016 alusta. Sopimuksienhallinnan osalta on ilmennyt tarvetta tarkempaan seurantaan. Riskinä sopimushallinnassa nähdään umpeutuvat sopimukset ja toisaalta laskuttamisen ajantasaisuus. Kehittämis- ja hallintakeinot Ammattitaitoisen henkilöstön riittävyyden takaamiseksi toimenpiteinä ovat paitsi henkilöstön aktiivinen kouluttaminen myös ammattitaitoisen lisähenkilöstön saaminen. Lahden hankintatoimen tieto-taitoa pyritään hyväksikäyttämään teknisen palveluhankinnoissa entistä enemmän tai perustamaan kuntien yhteinen teknistä hankintatointa suorittava yksikkö. Kilpailutusosaamista jaetaan teknisen palvelukeskuksen sisällä. Tavoitteiden asettamisen osalta on oleellista, että tekninen pystyy itse vaikuttamaan tavoitteiden toteutumiseen. Tavoitteita ja talousarviota tulisi tarkastella useammin keskitetysti ja talousarvion laatimiseen tulisi käyttää enemmän aikaa. Teknisen on koottava havaitut riskit ja dokumentoitava ne. Sopimuksienhallinnan helpottamiseksi on mahdollista hankkia dynasty- ohjelmaan sopimushallintaosio. Ympäristölautakunta Rakennustarkastus Rakennustarkastuksessa on perinteisesti pysytty talousarviossa. Talousseuranta on pienessä yksikössä helppoa, koska kaikki tulot ja menot ovat jo syntyessään koko yksikön tiedostettavissa. Uusien työntekijöiden perehdyttämisaika muodostaa riskin, koska työtehtävien oppiminen vie aikansa (säännökset, määräykset, päätökset, toimintakentän tuntemus). Loma-aikoina ei kaikkia asioita pystytä täydellisesti hoitamaan. Ympäristönsuojelu 15

16 Ympäristönsuojelussa lupa- ja valvonta-asiat on toiminnallisia riskejä sekä vahinkoriskejä. Vahinkoriskit kasvavat, ellei ole riittävästi valvontahenkilöstöä. Erityisasiantuntija-apua on saatavissa ympäristökeskuksesta ja kuntaliitosta. Ympäristökeskus on kaikissa valvonta-asioissa vaihtoehtoinen toimija. Kehittämis- ja riskien hallintakeinoina ympäristölautakunta on todennut, että työntekijän turvallisuusriskin ehkäisemiseksi ja oikeusturvan lisäämiseksi on viranomaisyhteistyötä muiden viranomaisten kanssa lisättävä, haasteellisimmat valvonta- ja tarkastuskäynnit on tehtävä pareittain ja työhuoneisiin asennettava turvajärjestelmä. Ympäristötekijät Pilaantuneiden maiden osalta suurimmat riskit liittyvät nopeasti laajalle alueelle leviävien kemiallisten aineiden aiheuttamiin onnettomuustilanteisiin. Esimerkiksi ns. Viljarannan kiinteistö Pakaalla ja vanhat huoltoasemat. 16

17 Kansantalouden ja kunnallistalouden kehitys Päijät-Häme Kansantalous Maailmantalouden syvin vaihe on ohi ja toipuminen on alkanut. Hiljalleen käyntiin lähtenyt kasvu ei kuitenkaan oletusten mukaan vauhditu niin nopeasti kuin noususuhdanteissa yleensä. Tilanteen parantuminen on osittain seurausta elvytystoimista, joita on tehty markkinoiden rauhoittamiseksi ja finanssi- ja rahapolitiikan kasvun ylläpitämiseksi. Varastoja on täydennetty lähemmäksi normaalia tasoa, joka näkyy kysynnän kasvun nousuna. Tilapäisten tekijöiden vaikutusten väistyminen tulee vaikuttamaan kasvuun hidastavasti. Kasvua hidastavat myös työttömyyden lisääntyminen, varallisuusesineiden hintojen aleneminen ja kotitalouksien velkaantuminen. Elpyminen on parhaiten lähtenyt käyntiin kehittyvissä talouksissa; varsinkin Kiinassa, jossa kasvuvauhti on noin 8 prosenttia, mutta myös muualla Aasiassa. Kehittyneiden talouksien kasvun ennakoidaan pysyvän maltillisena vielä koko vuoden 2010 ja nopeutuvan vasta vuonna Euroalueen kasvu on supistunut tänä vuonna noin 4 prosenttia ja vuosien kasvun ennakoidaan jäävän 1 prosentin tuntumaan. Kasvua tuottaa vientikysynnän lisääntyminen. Suomen talouskehitys on vuonna 2009 yksi euroalueen heikoimmista. Talouden syöksy vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 alkupuoliskolla oli erittäin jyrkkä. Vuonna 2010 elpymisen ennustetaan olevan keskimääräistä heikompaa, koska Suomi pääsee kansainvälisen kysynnän elpymiseen mukaan muita myöhemmin. Suomen taloudellinen tilanne on erittäin riippuvainen kansainvälisistä suhdanteista. Kansainvälisen kilpailukyvyn riskitekijä on ylisuuret palkankorotukset, jotka johtavat kustannustason nousuun. Bruttokansantuote on laskenut noin kolmen vuoden takaiselle tasolle. Vuonna 2009 bruttokansantuotteen odotetaan supistuvan 7,6 prosenttia, joka on enemmän kuin yhtenäkään vuotena 1990-luvun laman aikana. Vuoden 2010 kasvuksi ennakoidaan 0,7 prosenttia investointien edelleenkin supistuessa. Vienti vähenee vuonna 2009 runsaan neljänneksen. Teollisuustuotanto vähenee vuoteen 2008 verrattuna noin viidenneksen. Viennin vähentyminen oli 1990-luvun alussa 7 prosenttia, joten vuoden 2009 pudotus on ollut huomattavasti rajumpi. Viennin ennustetaan kasvavan 5 prosenttia vuonna Kasvu tulee välituotteiden ja palveluiden kysynnän vilkastumisesta. Tuonnin kasvuksi ennustetaan 3,5 prosenttia vuonna Kulutushyödykkeiden tuonti on maltillisella tasolla eikä myöskään investointihyödykkeiden tuonnissa ole nähtävissä kasvuodotuksia. Tuonnin kasvu on siis viennin kasvua maltillisempaa, josta johtuen vaihtotase säilyy ylijäämäisenä myös tulevina vuosina. Investoinnit vähenevät 12 prosenttia vuonna 2009, joka on hieman ennakoitua enemmän. Kone- ja laiteinvestoinnit ovat pienentyneet odotettua enemmän ja myös talonrakennuksessa tilanne on heikko. Uudistuotanto jää neljänneksen pienemmäksi vuoteen 2008 verrattuna, mutta korjausrakentaminen on lisääntynyt elvytystoimien ansiosta. Työllisten määrä vähenee vuonna 2009 arviolta henkeä. Talouden taantuma on aiheuttanut paljon määräaikaisia lomautuksia, jotka eivät kuitenkaan ole johtaneet pysyviin irtisanomisiin siinä määrin, mitä aikaisemmin ennakoitiin. Työpaikat vähenevät teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa, mutta julkisissa palveluissa työvoiman kysyntä lisääntyy hieman. Työllisyysaste alenee 68 prosenttiin ja työttömyysaste nousee keskimäärin 8,5 prosenttiin. Nuorten työttömyysaste on kolminkertainen vuotiaiden työttömyysasteeseen verrattuna. Vaikka työvoiman tarjonta vähenee ennen kaikkea vanhempien ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen takia, tulee työttömyysaste nousemaan keskimäärin 10,5 prosenttiin vuoden 2010 alkupuoliskolla. Keväällä 2010 työttömyysasteen ennakoidaan olevan 13 prosentin tuntumassa, johon vaikuttaa opiskelijoiden vaikeutunut pääseminen työmarkkinoille. Työvoiman kysynnän ennakoidaan lisääntyvän vasta vuoden 2011 keväällä. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan väliset kohtaanto-ongelmat tulevat samalla lisääntymään merkittävästi. Kuluttajahinnoissa ei ole keskimääräistä nousua vuonna Tähän ovat vaikuttaneet maailmanmarkkinahintojen lasku, asuntohintojen ja lainakustannusten alentuminen sekä lokakuussa 2009 toteutettu elintarvikkeiden arvonlisäverotuksen alentaminen. Kuluttajahintojen odotetaan kääntyvän lievään nousuun vuoden 2010 aikana. 17

18 Palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa vuonna 2009 noin 4 prosenttia. Vuonna 2010 palkkojen nousun odotetaan hidastuvan, joka aiheutuu palkankorotusten ajoittumisesta loppuvuoteen. Yksityiset kulutusmenot kääntyivät hienoiseen nousuun heinä-syyskuussa vuoden kestäneen laskun jälkeen. Puolikestäviä kulutustavaroita lukuun ottamatta tavaroiden ja palveluiden kulutus lisääntyi. Vuonna 2009 yksityisen kulutuksen aleneminen jää noin 2 prosenttiin. Kuluttajien säästäminen lisääntyy edelleen. Kotitalouksien ostovoima on lisääntynyt kulutusmenoja nopeammin. Tuloja on lisännyt tuloverotuksen keventyminen ja sosiaalimaksujen nousun kompensointi ja vähentää puolestaan kunnallisveroasteen nousu. Julkisen talouden rahoitusasema painuu vuonna 2009 alijäämäiseksi. Valtiontalouden rahoitusasema on heikentynyt veropohjien supistumisen, työttömyyssidonnaisten menojen kasvun sekä erilaisten elvytyspäätösten seurauksena. Alijäämä tulee vuonna 2010 syvenemään edelleen ja sen odotetaan pienenevän vasta vuonna Velanottotarve tullee säilymään kuitenkin edelleenkin yli 11 miljardissa eurossa. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä oli -2,2 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoden 2009 lopulla, kun se vuotta aikaisemmin oli 4,4 prosenttia. EMU-velka bruttokansantuotteesta kasvoi 41,8 prosenttiin vuoden takaisesta 34,2 prosentista. Korot jatkoivat laskuaan vuoden 2009 aikana. Tammikuussa lainojen viitekorkona yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor oli keskimäärin 2,622 prosenttia ja joulukuussa 1,242 prosenttia. 3 kuukauden euribor oli tammikuussa 2,457 prosenttia ja joulukuussa 0,712 prosenttia. Kuukauden euribor oli tammikuussa prosenttia ja joulukuussa 0,478 prosenttia. Korot laskivat siis 1-12 kuukauden korkosidonnaisuuksissa 1,38 1,74 prosenttiyksikköä. Lähteet: Valtiovarainministeriö: Suhdannekatsaus /3 Suomen Pankki: Euribor-korot kuukausittain Kuntatalous Kuntatalouden menojen voimakas kasvu yhdessä heikon verotulokehityksen kanssa johtivat siihen, että vuosikatteet alenivat ja lainakanta kasvoi huomattavasti. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketut vuosikatteet näyttävät heikkenevän tilinpäätösarvioiden mukaan noin 19 prosenttia. Kuntien vuosikatteet heikkenivät 24 prosenttia. Toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan noin 4,8 prosenttia. Toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 1,2 miljardilla eurolla, kun verotulot kasvoivat vain 70 miljoonalla eurolla. 25 kuntaa ja 27 kuntayhtymää arvioi, että toiminta- ja rahoitustuotot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Kunnallisveroa kertyi 2,1 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yhteisöveron kertymä pienentyi 22,4 prosenttia huolimatta siitä, että verontilityslain väliaikaisella muuttamisella kuntien ryhmäjakoosuutta nostettiin 10 prosentilla 22,03 prosentista 32,03 prosenttiin. Verotulojen kasvun ennustetaan vuonna 2010 painuvan kunnallisverotuksen osalta 2,5 prosenttia miinukselle ja kokonaisverotulojen osalta 0,2 prosenttia miinukselle vuoteen 2009 verrattuna. Tämä siitäkin huolimatta, että 181 kuntaa on korottanut veroprosenttiaan vuoden 2010 alusta lukien. Kuntien tuloveroprosentit vaihtelevat 16, prosentin välillä. Yleisimmät prosentit vuonna 2010 ovat 19,50 % (69 kuntaa), 19,75 % (55 kuntaa) ja 20 % (49 kuntaa). Investointimenot ovat vähentyneet kuntien osalta 7,5 prosenttia edellisvuodesta, mutta lisääntyneet kuntayhtymissä 9,1 prosenttia. Kunnat ja kuntayhtymät ilmoittavat käyttäneensä investointeihin vajaat 4 miljardia euroa, mikä on 213 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viidennes investoinneista rahoitettiin rahoitusosuuksilla tai käyttöomaisuuden myynnillä. 18

19 Kuntatalouden nopean heikentymisen takia on Kuntaliitossa tehty vuoden 2009 alussa kuntapalveluiden pelastusohjelma, jossa analysoidaan kuntatalouden tilaa ja viime laman opetuksia. Lisäksi pelastusohjelmassa on tehty esityksiä lamasta selviytymiseksi. Siitä, miten pitkään laman vaikutukset vaikuttavat, ei ole arvioita. Viennin kehityksestä riippuvaisena maana Suomen talouden toipuminen kytkeytyy vientikysynnän palautumiseen. Kuntaliitto on asettanut ajanjaksolle tavoitteen, jonka mukaan vuodesta 2011 alkaen kuntatalous tasapainottuu niin, että kaudella kuntasektorin tilikauden tulos on vuosittain tasapainossa ja lainakanta ei ylitä 17 miljardia euroa vuonna Kuntasektorilla saavutettiin maltillinen palkkaratkaisu, joka on voimassa vuoden 2011 loppuun asti. Vuoden 2010 kustannusvaikutus on 0,9 prosenttia. Vuoden 2011 korotuksista neuvotellaan erikseen keväällä Tehyn sopimus on myös voimassa vuoden 2011 loppuun. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta oli vuoden 2009 lopussa yli 11 miljardia euroa, jossa on kasvua edellisvuoteen 1,5 miljardia euroa. Pitkäaikaisia velkoja lyhennettiin 1,3 miljardilla eurolla, mutta uutta lainaa otettiin 2,3 miljardia euroa. Tässä on lisäystä edellisvuoteen 55 prosenttia, peruskuntien osalta 57 prosenttia. Lainakanta asukasta kohti on Manner-Suomen kunnissa euroa/asukas, kun vastaava luku vuonna 2008 oli euroa/asukas. Samaan aikaan rahavarat ovat pienentyneet kunnissa lähes 12 prosenttia ja kunnissa ja kuntayhtymissä yhteenlaskettuna 8,7 prosenttia. Päijät-Häme Päijät-Hämeen väkiluku kasvoi 398 henkilöllä (Orimattila 87) vuonna Joulukuussa 2009 Päijät-Hämeen työttömyysaste oli 14,9 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 11,2 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 11,3 prosenttia joulukuussa Päijät-Häme on edelleen keskimääräistä vaikeampi työttömyysalue. Orimattilan työttömyysaste oli 13,6 prosenttia eli 4,4 prosenttia suurempi kuin vuoden 2008 lopussa. Orimattilassa työttömiä oli 942, joista alle 25- vuotiaita oli 141 (14,97 %)ja yli 50-vuotiaita 347 (36,8 %). Orimattilan työttömistä 43 % oli naisia vuoden 2009 lopussa. Työttömien määrä on lisääntynyt vuoden aikana 316 henkilöllä. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys on lähes kolmikertaistunut edellisvuoden lopusta. TE-keskuksen Alueelliset talousnäkymät tilannekatsauksen mukaan Päijät-Hämeen työmarkkinoilta poistuu jo nyt enemmän väkeä kuin mitä sinne tulee. Työvoiman ikääntyminen on kasvava ongelma erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teollisuuden työpaikat samoin kuin rakennusalan ovat suhdanteista riippuvaisia. Näillä aloilla on lomautuksia, irtisanomisia ja rekrytoinnin vähentymistä. Liike-elämän ennustetaan työllistävän entistä enemmän Päijät- Hämeessä. Sen sijaan tietoliikenteen työpaikkoihin ennustetaan 20 prosentin vähennystä. Vuonna 2009 Päijät-Hämeeseen perustettiin 878 uutta yritystä. Samaan aikaan 659 yritystä lopetti toimintansa, joten nettomuutos oli 219 uutta yritystä. Orimattilaan uusia yrityksiä perustettiin 26. Kuntaliiton julkaiseman Tilastokeskuksen tilinpäätösennusteisiin pohjautuvan selvityksen mukaan Päijät-Hämeen kuntien vuosikatteiden keskiarvo asukasta kohti laski edellisvuoden 380 eurosta noin 115 euroon. Koko maan keskiarvo on 275 /asukas. Päijät-Hämeen kuntien lainakanta per asukas on noin Arvo on selkeästi noussut vuoden 2008 vastaavasta arvosta, joka oli 2050 euroa. Koko maassa on lainaa asukasta kohti euroa. Päijät-Hämeen kuntien taloudellinen tila heikkeni vuonna 2009, kuten kuntatalouden valtakunnallinenkin suuntaus oli. 19

20 Kaupungin talous 2009 Vuoden 2009 talousarvio laadittiin 0,9 miljoonaa ylijäämäiseksi ja vuosikate (2,73 milj. euroa) kattoi poistot 151 prosenttisesti. Taseessa oli vuoden alussa edellisiltä tilikausilta kertyneitä alijäämiä 3,67 milj. euroa. Kaupungin budjetin ulkopuolella on tytäryhteisöihin ulkoistettua palvelutuotantoa.tämän tilikauden tilinpäätökseen on laadittu toista kertaa konserni-tuloslaskelma, joka näyttää koko kaupungin vuosikatteen todellisen riittävyyden. Koko konsernin tuloslaskelman mukainen vuosikate on 7,7 milj., tilikauden tulos 3,8 milj. ja tilikauden ylijäämä 3,4 milj. Vuoden 2009 talousarvioon tehtiin muutoksia, jotka lisäsivät käyttötalousosan määrärahoja yhteensä euroa ja tuloarvioita yhteensä euroa. Näihin sisältyy lähinnä teknisenä muutoksena toteutettu perustoimeentulotuen valtionosuuden lisämääräraha euroa sekä tulo- että menomäärärahoihin. Perustoimeentulotuen valtionosuus on talousarviossa kauttakulkuerä, ja sillä ei aiemmin ole ollut määrärahoja talousarviossa. Menomäärärahalisäyksistä euroa kohdistui kaupunginhallituksen alaiseen toimintaan, euroa perusturvalautakunnan alaiseen toimintaan, euroa sivistyslautakunnan alaiseen toimintaan ja teknisen lautakunnan alaiseen toimintaan. Tulomäärärahamuutoksista euroa kohdistui kaupunginhallituksen alaiseen toimintaan, euroa perusturvalautakunnan alaiseen toimintaan, euroa sivistyslautakunnan alaiseen toimintaan ja euroa teknisen lautakunnan alaiseen toimintaan. Verotuloarvioita ei muutettu, mutta valtionosuustuloarviota lisättiin euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi alijäämän kattamista ja talouden tasapainottamista koskevan ohjelman vuosille Ohjelman tavoitteena on kattaa ko. vuosien ylijäämillä vuoden 2008 loppuun mennessä kertynyt alijäämä n 3,7 milj. euroa (247 /asukas). Seuraavina vuosina vuosikate kattaa suunnitelmapoistot. Pidemmän tähtäimen tavoite on saada menojen ja tulojen kehitys samalle kasvu-uralle. Vuoden 2009 tilinpäätöksellä saadaan vanhoja alijäämiä katettua 2 milj., euroa. Kattamattomia alijäämiä on ,63 milj. euroa, joka on 109 euroa/asukas. Muutetun talousarvion käyttötalouden nettomenot euroa toteutuivat 98,39 prosenttisesti. Toimielintasolla menomäärärahojen ylitystä on ainoastaan kaupunginvaltuuston menomäärärahoissa (5 770 euroa), joka aiheutuu valtuuston omasta toiminnan ja tilintarkastuksen kustannusten ylittymisestä. Käyttötalouden bruttomenot toteutuivat korjattuun talousarvioon nähden 98,69 prosenttisesti, kun taas bruttotulot ylittyivät euroa toteutumisprosentin ollessa 101,7 prosenttia. Tulojen ylityksestä on euroa on käyttöomaisuuden myynneistä saatuja myyntivoittoja, mutta menototeutumiin sisältyy myyntitappioita lähes saman verran, joten käyttöomaisuuden myynti ei vuonna 2009 tuottanut tuloksen kannalta positiivista vaikutusta. Verotulot ylittyivät euroa, valtionosuudet alittuivat euroa ja korkotuotot konserniyhtiöille myönnetyistä antolainoista ja maksuliikennetileistä ylittyivät 3971 euroa. Vuosikatteen toteutuma oli 3,61 milj. euroa, joka on 2,6 milj. euroa parempi kuin korjatussa talousarviossa. Poistojen jälkeen tulos jäi euroa ylijäämäiseksi ja poistoeron muutoksella korjatuksi tilikauden ylijäämäksi muodostui euroa. Taseen kattamattomat alijäämät vähenivät 1,63 milj. euroon. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 7,0 milj. euroa, josta euroa välitettiin konsernilainana Orimattilan Vesi Oy:lle, euroa konsernilainana Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokratalot Oy:lle ja konsernilainana Orimattilan Lämpö Oy:lle. Vanhoja lainoja lyhennettiin 5,75 milj. euroa, joista summasta 2,5 milj. euroa oli kertalyhenteinen laina ja 0,55 milj. euroa Nordea pankin yksipuolisen korkomarginaalin korottamisilmoituksen jälkeen kokonaan lyhennetty laina. Kaupungin lainakanta kasvoi 1,25 milj. euroa ollen tilikauden lopussa 22,09 milj. euroa, joka on 1483 euroa/asukas. Koko konsernin lainakanta on 2947 euroa / asukas. Ulkoiset toimintakulut lisääntyivät edellisvuodesta nettomääräisesti 3,87 prosenttia (2,37 milj. euroa ja bruttomääräisesti 3,54 prosenttia (2,29 milj. euroa). 20

21 % 1000 eur ORIMATTILAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2009 Käyttötalouden nettomenojen muutos , 1000 euroa Ulkoiset erät Hallinto Perusturval Sivistysltk Tekn. ltk Ymp.ltk Koko kaup eur 391,67 622, ,43 314,23 46, Vastaava luku vuosien 2007/2008 välillä oli 4,78 milj. euroa (8,5 %) eli kasvu on taittunut ja vuosien 2006/2007 välillä 2,46 milj. euroa (4,59 %). Vuoden 2006 tilinpäätöksessä nettomenot kasvoivat vuodesta ,8 prosenttia Käyttötalouden nettomenojen muutos , % Ulkoiset erät Hallinto Terveydenh. Sivistysltk Tekn.ltk Ymp.ltk Koko kaupunki % 13,18 1,67 6,02 11,78 3,42 3,90 Investointimenot olivat alkuperäisessä talousarviossa euroa ja lisätalousarvioilla korjatussa talousarviossa euroa. Investoinnit toteutuivat euron määräisinä eli 75,06 prosenttisesti. Rahoitusosuuksia investointeihin oli budjetoitu yhteensä euroa ja ne toteutuivat 103,8 prosenttisesti eli euron määräisinä. Käyttöomaisuutta myyntiin eurolla, josta käyttötalouteen kirjattavan myyntivoiton osuutta oli euroa. Käyttöomaisuuden myyntitappioita kirjattiin euroa. Euromääräisesti suurin investointihanke oli Pennalan koulun laajennus ja saneeraus, joissa määrärahoja käytettiin reilut 1,3 milj. euroa ja rahoitusosuuksia kertyi 0,687 milj. euroa. Hanke valmistui syksyllä Maanostoihin käytettiin 1,4 milj. 21

22 milj. euroa ORIMATTILAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2009 euroa. Alkuperäisessä talousarviossa oli 0,350 milj. määräraha maanostoihin. Lisätalousarvion määräraha 1,072 milj. euroa käytettiin pääasiassa Hennan alueen maakauppoihin. Määrärahoja säästyi keittiöhankkeista, jossa aluekeittiön suunnitteluvaihtoehtojen päätöksenteko siirtyi vuoteen 2010 ja näin ollen myös yläasteen/lukion keittiöremonttikin. Keskustan kehittämiseen, Hakoisten patoon, vanhan terveyskeskuskiinteistön peruskorjaukseen, seudullisiin atk-hankkeisiin, keskusurheilukentän kunnostamiseen, hiekkatekonurmikenttään, Pennalan koulun saneeraukseen, Tönnön vesikattoon sekä Arolan ja Jokelan alueiden kunnallistekniikan toteuttamiseen varattuja määrärahoja säästyi osin hankkeiden siirtymisen ja osin ennakoitua edullisemman kustannustason vuoksi. Työterveysyhtiö Wellamon peruspääomasijoitusta maksettiin 500 euroa. Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2010 talousarvioon Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2009 tilinpäätöksen lukujen valossa kaupungin talous on edelleen epätasapainoissa. Kattamattomien alijäämien määrä kaupungin taseessa oli vuoden 2008 lopussa 3,67 milj. euroa. Vuoden 2009 lopussa kattamattomat alijäämät supistuivat 1,63 milj. euroon. Vuoden 2010 talousarvio on laadittu 0,6 milj. euroa ylijäämäiseksi ja mikäli se toteutuu arvion mukaisena, vuoden 2010 lopussa kumulatiivista alijäämää olisi 0,9 milj. euroa ja vuoden 2011 lopussa 0,5 milj. euroa. Vuoden 2011 alussa toteutuva kuntaliitos Artjärven kunnan kanssa muuttaa kumulatiivista alijäämää siten, että Artjärven vuoden 2009 tilinpäätöksessä on kattamatonta alijäämää 1 milj. euroa ja kuluvan vuoden talousarvio on laadittu 0,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Yhdistymissopimukseen on kirjattu, että yhdistyneen kunnan talousarviot laaditaan siten, että vuosikate kattaa poistot. Jos talousarvion raamissa pysytään, uutta alijäämää ei synny. Kaupungin tasapainottamisohjelman yhtenä keskeisenä ja myös realistisena tavoitteena on menojen ja tulojen kehityksen saaminen samalla kasvu-uralle. Viime vuoden tilinpäätöksessä käyttötalousosan ulkoiset bruttomenot kasvoivat 3,38 prosenttia ja tulot (verotulot, valtionosuudet ja toimintatuotot ilman myyntivoittoja) 2,35 prosenttia. Vuonna 2009 osalta tulojen määrä ylittää menojen määrän, joten suuntaus on oikea, tosin tulojen nousu ei täysin kata menojen nousua. Erittäin suuren haasteen tämän kehityksen säilyttämiselle asettaa yleinen taloudellinen taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen ainakin vuosina 2010 ja 2011; mahdollisesti vielä vuonna 2012 Työttömyyden voimakas lisääntyminen on vakava uhkatekijä erityisesti alle 25-vuotiaiden osalta. Nuorten työttömyys on lähes kolminkertaistunut vuoden sisällä. Tämän kehityksen pysäyttämiseen ja yleensäkin syrjäytyminen ehkäisemiseen tulee etsiä toimenpiteitä. Lisäksi väestön vanheneminen aiheuttaa lisääntyvää palvelukysyntää. Lakisääteiset velvoitteet on pystyttävä hoitamaan taantumasta huolimatta. TULOT JA KÄYTTÖTALOUSMENOT (BRUTTO) Tulot yht. Käyttöt.menot 22

23 Kuluvan vuoden talousarvion käyttötalouden nettomenot ovat 65,4 milj. euroa. Kun viime vuoden käyttötalouden nettomenojen toteutuma oli 63,3 milj. euroa, kasvaisivat käyttötalousmenot 3,32 prosenttia talousarvion toteutuessa suunnitellusti. Prosenteissa on kuitenkin melko suuria tulosaluekohtaisia eroja. Kuluvan vuoden menoraami on tiukka ja haasteellinen, mutta toisaalta maltillinen palkkaratkaisu antaa viitteitä siihen, että henkilöstömenojen osalta talousarvio on riittävä. Verotulojen vuoden 2010 kertymäarvio 0,97 % vuoden 2009 toteutumaa suurempi. Yhteisöverojen kertymä tulee kuluvalta vuodelta ennusteiden mukaan olemaan koko maassa edellisvuoden tasolla tai jopa heikompi. Valtionosuuksien nousu on 3,32 % vuoden 2009 toteutuman ja vuoden 2010 arvion välillä. Kaupungin tulorahoituksen riittävyys investointien rahoitukseen lähivuosina tulee olemaan suuri haaste. Lainojen lyhennyksiin joudutaan ottamaan uutta lainaa. Lainamäärän kehitykseen vaikuttavat myös merkittävästi tytäryhtiöiden lähivuosien investointihankkeet. Ohjauskorot ovat edelleen alhaisella tasolla, mutta toisaalta rahalaitosten marginaalit ovat kohonneet. Todennäköistä on, että mikäli talouden tila alkaa parantua, myös korkotaso nousee. Vuosikate, Investoinnit ja Lainanlyhennykset, milj. eur Lainanlyhennykset Investoinnit, netto Vuosikate Palvelurakenteeseen kohdistuvia olennaisia muutoksia ei vuonna 2009 ole ollut. Aluekeittiöratkaisu päätöksenteko siirtyi tammikuuhun 2010 ja toteuttaminen alkaa yläasteen ja lukion keittiön saneerauksella vuonna 2010 ja Käkelän aluekeittiön saneerauksella vuonna Käkelän palveluasuntohanke on myös valmistumassa vuoden 2011 alussa, joten sitä kautta saadaan helpotusta vanhusten asumispalveluihin ja painopistettä saadaan siirrettyä laitospainotteisesta rakenteesta enemmän avopalveluiden suuntaan. Haasteita kuitenkin riittää vanhusten asumispalveluiden sektorilla. Kuntaliitosten valmistelua on tehty myös Lahden seudulla. Orimattilan kaupunki on päättänyt jatkaa itsenäisenä. Valtuusto teki itsenäisyys linjauksensa vuoden 2009 kuluessa. Kuntaliitosten mahdollisesti toteutuessa toimintaympäristö muuttuu, samoin valtion aluehallinnon uudistus muodostanee uusia yhteistoiminta-alueita. Artjärvi-Orimattila liitoksen valmistelu jatkuu vuonna Liitoksen toteutumisen jälkeen vuoden 2011 alussa ollaan uusien sekä toiminnallisten että taloudellisten haasteiden edessä. Synergiaetujen hyödyntäminen sekä Artjärven alueen mahdollisuuksien tiedostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kaupungin menoihin vaikuttavat oleellisesti ostopalvelumenojen kehitys, henkilöstömenot, niiden sopimuskorotukset sekä väestön vanhenemisesta aiheutuva varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuva palvelutarpeiden kasvu. Sosiaali- ja terveysyhtymän pitkän aikavälin tavoitteena on kustannuskasvun 2 prosentin vuosittainen leikkaaminen. Vuoden 2009 tuloksessa kasvua on hyvin marginaalisesti; erikoissairaanhoidon osalta 2,1 prosenttia. Peruspalvelukeskuksen osalta nettokustannukset ovat laskeneet 0,1 prosenttia edellisvuodesta ja ympäristöterveydenhuollon osalta laskua on 9,4 prosenttia. Sosiaalitoimessa ja terveydenhuollossa on kuitenkin paljon lailla säädeltyä toimintaa, joka on hoidettava olemassa olevien kriteerien mukaisesti. Muuttovoittokunnassa myös päivähoitoon ja peruskoulutukseen voi kohdistua palvelutarpeen kasvupaineita. Työttömyyden kasvun hillitseminen taantumasta huolimatta, työvoiman kohdistaminen työvoimapulasta kärsiville toimialoille siinä määrin 23

24 kuin se on mahdollista sekä syrjäytymisen ehkäisy ovat niin Orimattilan kuin koko yhteiskunnan kannalta tärkeitä haasteita. Vuoden 2010 alusta veroprosentti nostettiin 19,75 prosenttiin. Taksoja ja maksuja pyritään tarkistamaan ja omistajaohjausta tehostamaan. Aktiivinen elinkeinopolitiikka sekä kaavoitus- ja tonttipolitiikka onnistuessaan tuo lisää työpaikkoja ja asukkaita ja vaikuttaa positiivisesti kaupungin tulokertymään. 24

25 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Ulkoiset tuotot ja kulut, euroa TP 2009 TP 2008 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Arvonlisäveron takaisinperintä 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) Varausten lisäys (-), vähennys (+) Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 9,6 10,0 Vuosikate/Poistot, % 226,3 290,0 Vuosikate /asukas 242,0 303,0 Asukasmäärä Toimintatuottojen prosenttiosuus toimintakuluista osoittaa paljonko kaupungin varsinaisen toimnnan kuluista saadaan katetuksi maksu-, myynti- ja vuokratuloilla. Prosenttiosuus on pieni, koska suuri osa näistä tuotoista menee kaupungin omistamille tytäryhteisöille sekä Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymälle. Vuosikatetta tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen on katettava poistot, että talous olisi tasapainossa. Rahoituslaskelmassa vuosikatetta arvioidaan ensisjaisesti investointien ja lainanlyhennysten suhteen. Mikäli vuosikate, on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tällöin tulee huomioida myös kunnan keskimääräinen vuotuinen investointitaso Vuosikate suhteessa poistoihin tulisi olla vähintään 100 prosenttia. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä Orimattilan kaupungin vuosikate on 226 prosenttia poistoista. Prosenttiosuus on alentunut vuodesta 2008, mutta on edelleen hyvällä tasolla. Vuosikate asukasta kohden on vuoden 2009 tilinpäätöksessä 242 euroa, kun se vuonna 2008 oli 303 euroa. 25

26 TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 1000 euroa TP 2009 TP 2008 Toiminnan rahavirta 3 605, ,8 Vuosikate 3 608, ,6 Satunnaiset erät 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -3,6-511,8 Investointien rahavirta , ,4 Investointimenot , ,9 Rahoitusosuudet investointimenoihin 720,9 746,8 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 320,0 662,8 Toiminnan ja investointien rahavirta -143, Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset ,9-203,3 Antolainasaamisten lisäykset ,0-277,8 Antolainasaamisten vähennykset 586,1 74,5 Muut rahoitussaamiset Lainakannan muutokset 1 247,6 571,3 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 000, ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,7 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset ,0 590,7 Rahoituksen rahavirta ,4 958,7 Rahavarojen muutos , ,2 Rahavarat , ,4 Rahavarat , ,2 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 88,70 121,48 Pääomamenojen tulorahoitus, % 33,23 57,34 Lainanhoitokate 0,67 1,11 Rahavarat 1996, ,38 Rahavarojen riittävyys pv 8,79 17,07 Asukasmäärä

27 Investointien tulorahoitusprosentti kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Mikäli prosentti on alle 100, on investointeja rahoitettu myös lainalla, kassavaroja vähentämällä tai käyttöomaisuutta myymällä. Orimattilassa tulorahoituksella pystyttiin kattamaan 88,7 prosenttia investoinneista vuonna Investointien määrään vaikutti maanostojen poikkeuksellisen suuri määrä (1,4 milj). Pääomamenojen tulorahoitusprosentti osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate kertoo kaupungin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2 ja tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Orimattilan lainanhoitokate on 0,67 eli heikko. Arvoa alentaa vuoden 2009 poikkeuksellisen suuret lainanlyhennykset, jotka aiheutuivat 2,5 miljl. euron kertalyhenteisen lainan maksusta sekä 0,55 milj. euron lainan takaisinmaksusta yksipuolisen korkomarginaalin korotusilmoituksen johdosta. Kassasta maksut on koottu seuraavista tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta Käyttöomaisuus investoinnit Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys(lyhennykset) Kassan riittävyys on laskettu kaavalla: 365 pv * kassavarat /kassasta maksut tilikaudella. 27

28 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Muut sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto- omaisuus Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset 0 0 Siirtosaamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit 0 0 Osakkeet ja osuudet 0 0 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 Muut arvopaperit 0 0 Rahat ja pankkisaamiset

29 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien alijäämä Tilikauden ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 Muut pakolliset varaukset 0 0 ARVOSTUSERÄT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 0 0 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Ostovelat 0 0 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 55,2 53,7 Suhteellinen velkaantuneisuus 37,7 38,8 Rahoitusvarallisuus eur/asukas Lainakanta Lainat euroa/asukas Kertynyt yli-/alijäämä milj. -1,63-3,66 Kertynyt yli-/alijäämä /asukas 109,24 247,4 Asukasmäärä Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. 50 prosentin tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Orimattilan omavaraisuusaste on jatkanut jo vuonna 2008 alkanutta nousuaan ollen nyt 55 %. Jos konsernilainojen 6,7 milj. euroa eliminoidaan, on omavaraisuusaste 61 %. Rahoitusvarallisuus osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Negatiivinen erotus osoittaa määrän, joka vieraasta pääomasta jää rahoitusvarallisuudella kattamatta. Suhteellinen velkaantuneisuus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon kaupungin käyttötuloista (toimintatuotot, verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet) tarvittaisiin koko vieraan pääoman takaisinmaksuun. Lainakantaan on laskettu koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. 29

30 KAUPUNGIN KOKONAISTULOT JA -MENOT 2009 Milj. Eur % Milj. Eur % TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 6,69 8,07 Toimintakulut -69,96 84,49 Verotulot 40,61 49,01 -Valmistus omaan kähyttöön 0,00 0,00 Valtionosuudet 25,84 31,19 Korkokulut -0,73 0,89 Korkotuotot 0,30 0,36 Muut rahoituskulut -0,02 0,03 Muut rahoitustuotot 0,89 1,07 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien hyödykkeiden - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden -0,09-0,11 luovutustappiot 0,08-0,10 luovutusvoitot Investoinnit Investoinnit Investointimenot -4,79 5,78 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,72 0,87 Rahoitustoiminta Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Antolainasaamisten lisäykset -1,63 1,96 luovutustulot 0,32 0,39 Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -5,75 6,95 Rahoitustoiminta Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,00 Antolainasaamisten vähennykset 0,59 0,71 Oman pääoman vähennykset 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7,00 8,45 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,00 Oman pääoman lisäykset 0,00 KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 82,86 100,00 KOKONAISMENOT YHTEENÄ -82,80 100,00 Kokonaistulot-kokonaismenot 0,07 Muut maksuvalmiuden muutokset- -1,69 Rahavarojen muutos -1,62-0,07 In v e st o in tio s a 1 % Ko rko - ja r ah. tu o to t 1 % V a lt io n o s uu d e t 3 1 % L a in a t 9 % T UL OJ EN J A K A U T U M A T oimin ta tu o to t 8 % V e ro t ulo t 5 0 % To imin ta tu o to t V e ro tu lot V a lt io n o s uu d e t Ko rko - ja r ah. tu o to t In v e st o in tio s a La in at M E N O JE N J A K A U T U M A K or koku lu t 1 % L ain a na n to ja ly h en n. 9 % In v es t oin n it 6 % Toim intakulut 84 % Toim intakulut K o rko kulu t In ve s to in nit Lainananto ja ly henn. 30

31 SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Toimivallan ja vastuunjako konserniohjauksessa Konserniohjauksesta vastaa kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajalla on läsnäolooikeus tytäryhtiöiden kokouksissa. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Kaupunginhallitus ohjeistaa yhtiökokousedustajat. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Orimattilan Lämpö Oy:lle asetetaan tuottotavoite talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Toiminnallisia linjauksia tehdään suurempien investointihankkeiden osalta, kuten Lämpö-yhtiön kiinteän polttoaineen laitoksen rakentaminen. Lämpö ja Vesi yhtiöiden toimintaa ohjataan kaavoituksen ja kunnallisteknisten ratkaisujen kautta, jolloin asunto- ja yhdyskunta-alueet saadaan yhteistyössä käyttöönottovalmiuteen. Orimattilan Yrityskiinteistöjen ja Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokratalojen osalta linjataan investointien suuntaa omistajapoliittisesti esim. Kiinteistö Oy Vuokratalojen osalta vanhusten palveluasuntojen rakentaminen. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhtiöt antavat kaupungin osavuosikatsauksiin lyhyet selonteot taloudellisesta tilanteestaan. Tytäryhtiöiden isoista investointihankkeista informoidaan kaupunginhallitusta. Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö Tytäryhtiöiden lainat välitetään sisäisen pankin kautta. Sisäisen pankin toiminnan laajentamista myös kassanhallinnan alueelle tulee kehittää. Vakuutukset on kilpailutettu koskemaan myös tytäryhtiöitä. Kaupungilla ja tytäryhtiöillä on sama tilintarkastusyhteisö. Kaupungin vastuunalainen tilintarkastaja tarkastaa myös tytäryhteisöjen hallinnon ja talouden. 31

32 KIINTEISTÖ OY ORIMATTILAN VUOKRATALOT TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2009 OSAKKAAT JA SIJOITETTU PÄÄOMA Orimattilan kaupunki 100 % Pääoma ,03 TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatuksena on omistaa ja hallita asuinkiinteistöjä ja asuntoja sekä vuokrata niitä tarvitseville kaupungin hyväksymien asukasvalintaperusteiden mukaisesti. HENKILÖKUNTA Henkilökunnan lukumäärä on 9. TOIMINTA Yhtiön asuntojen käyttöaste on ollut korkea. Asukkaat hoitavat vuokravelvoitteet hyvin. Luottotappioita kirjattiin v yhteensä 2.556,76. INVESTOINNIT Opintie 6 peruskorjaus valmistui lokakuussa. Peruskorjausinvestointi oli n Käkelän palvelutaloinvestoininnin suunnitelmat saatiin valmiiksi ja urakkakilpailu käynnistettiin joulukuussa. Palvelutalon kokonaiskustannus on noin TILINPÄÄTÖS Liikevaihto muutos % 5,1 0,1 3,9 Muut kiinteistön tuotot muutos % 30,2 4,8 4,9 Käyttökate % liikevaihdosta 50,9 47,5 46,4 Poistot Tulos Tase muutos % -1,1-1,8 0,4 Omavaraisuusaste % 17,9 18,7 19,0 32

33 ORIMATTILAN YRITYSKIINTEISTÖT OY TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2009 OSAKKAAT JA SIJOITETTU PÄÄOMA Orimattilan kaupunki 100 % Pääoma ,85 TOIMINTA-AJATUS Yhtiön toiminnan tarkoituksena on edistää yritysten sijoittumista Orimattilaan ja edistää jo toimivien yritysten tuotantotilojen laajennus- ja kehittymistarpeita. TOIMINTA Toiminta keskittyi vuokrattujen tilojen ylläpitoon ja pienehköihin korjauksiin. Yhtiö myi osoitteissa Tiilentie 2 sekä Teollisuustie 16 sijaitsevat kiinteistöt. Kiinteistökaupat mahdollistivat talouden parantumisen myyntivoiton kirjauksilla. INVESTOINNIT Investointeja ei tehty. TILINPÄÄTÖS Liikevaihto muutos % 25,2-14,3-5,0 Liiketoim. muut tuotot Käyttökate % liikevaihdosta 81,2 82,8 216,6 Poistot muutos % 25,4 40,1-40,1 Tulos Tase muutos % 232,2-6,6-28,9 Omavaraisuusaste % 4,5-2,6 4,5 33

34 Yhtiö Orimattilan Lämpö Oy 27. toimintavuosi Osakkaat ja sijoitettu Orimattilan kaupunki 55 % ,01 pääoma Kymenlaakson Sähkö Oy 45 % , ,38 Toiminta-ajatus Henkilökunta Energian myynti Toiminta-ajatuksena on tuottaa Orimattilan keskustaajaman tarvetta varten mahdollisimman hyvälaatuista ja edullista lämpöenergiaa siten, että energiatuotannon ympäristöhaitat ovat mahdollisimman pienet. Henkilökunnan lukumäärä on 3,25 henkilöä. Kaukolämpöä myytiin 36,8 GWh. Myynti kasvoi 10,6 %. Uusia kaukolämpöasiakkaita liittyi vuoden aikana 2. Asiakkaita oli vuoden lopussa 171. Maakaasun myynti kasvoi 12,3 %. Kokonaismyynti oli 31,3 GWh. Uusia maakaasuasiakkaita liittyi vuoden aikana 2. Asiakkaita oli vuoden lopussa 140. Energiamyynnin kasvu johtui lähinnä edellisvuotta kylmemmästä säästä. Investoinnit Uutta kaukolämpöverkostoa rakennettiin 970 m ja maakaasuverkostoa 90 m. 10 MW:n KPA-lämpökeskuksen prosessiurakkasopimus allekirjoitettiin Putkimaa Oy:n kanssa Loppuvuodesta kilpailutettiin lämpökeskuksen rakennusurakka. Lämpökeskus valmistuu v loppuun mennessä. Lämpökeskuksen investoinnit toimintavuonna olivat euroa. Kokonaisinvestoinnit olivat Tilinpäätös Liikevaihto Muutos % 4,7 12,3 16,2 Käyttökate % liikevaihdosta 17,1 11,7 18,7 Tulos % liikevaihdosta 7,3 3,6 9,5 Tase Muutos % 4,7 2,1 40,5 Omavaraisuusaste % 79,7 78,3 61,0 Taloudellinen tulos Liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 16,2 %. Lämpöyhtiön liikevaihto oli 3,4 milj. euroa. Tilikauden voitto oli tuloverojen jälkeen euroa. 34

35 Orimattilan Vesi Oy 17. toimintavuosi Osakkaat ja sijoitettu pääoma Orimattilan kaupunki 100 % Oma pääoma Yleistä Toimintavuosi oli toinen vesihuollon uudelleen organisoinnin jälkeen. Vesiyhtiö toimii omistajana ja rakennuttajana. Yhtiö perii verkoston ja kiinteistöjen käytöstä vuokraa kaupungin vesilaitoksen taseyksiköltä. Kaupungin vesilaitos huolehtii käytöstä, kunnossapidosta ja liiketoiminnasta. Yks Liikevaihto muutos % % -28,5-54,0 22,2 Investoinnit Käyttökate % liikevaihdosta % ,5 Tulos % liikevaihdosta % 19,2-21,6-3,9 Tase muutos % % 26,2 2,7 2,8 Omavaraisuusaste % % 80,9 81,1 82,9 Henkilökunta Vesiyhtiön palveluksessa ei ole muita henkilöitä kuin osa-aikainen toimitusjohtaja. Toimisto- ja rakennuttajapalvelut ostetaan pääasiassa kaupungin vesilaitokselta. Rakentaminen Saneeraus Taloudellinen tulos Toimintavuonna rakennettiin kolmelle kaava-alueelle vesi- ja viemäriverkosto. Kaava-alueista Aleksinpuisto ja Jokelan alue olivat yksityisiä, ja Metsärinteen alue kaupungin. Keskustan ulkopuolelle rakennettiin vesi- ja viemäriverkostoa Pyörähtälään, Järvikylään, Karkkulaan ja Virenojalle. Vesi- ja viemäriverkostoon liittyi 50 uutta asiakasta. Vesi- ja viemäriverkostoa saneerattiin eurolla. Taloudellinen tulos parani edellisvuodesta, mutta oli edelleen tappiollinen. Investoinnit ja saneeraukset kasvattavat vuokran korotustarvetta. 35

36 KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT TP 2009 TP 2008 Milj. Milj. Toimintatuotot 43,53 43,21 Toimintakulut -101,36-99,52 Toimintakate -57,83-56,31 Verotulot 40,61 40,64 Valtionosuudet 25,84 24,50 Arvonlisäveron takaisinperintä 0,00 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,06 0,27 Muut rahoitustuotot 0,77 0,77 Korkokulut -1,67-2,11 Muut rahoituskulut -0,04-0,08 Vuosikate 7,74 7,68 Suunnitelman mukaiset poistot -4,08-4,05 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0,21 0,00 Arvonalentumiset 0,00 0,00 Satunnaiset erät -0,07 0,00 Tilikauden tulos 3,80 3,63 Tilinpäätössiirrot -0,22-0,10 Vähemmistöosuudet -0,05-0,05 Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3,44 3,47 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 42,9 43,4 100*Toimintatuotot/ (Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot, % 189,8 189,4 100*Vuosikate/Poistot Vuosikate /asukas Asukasmäärä

37 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TP 2009 TP 2008 Milj. Milj. Toiminnan rahavirta 7,72 7,07 Vuosikate 7,74 7,68 Satunnaiset erät -0,07 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,05-0,61 Investointien rahavirta -5,38-5,45 Investointimenot -8,86-7,19 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,74 0,76 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 2,74 0,98 Toiminnan ja investointien rahavirta 2,35 1,62 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0,00 0,07 Antolainasaamisten vähennykset 0,00 0,07 Lainakannan muutokset -1,98-0,62 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6,79 4,51 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -9,07-4,93 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,31-0,21 Oman pääoman muutokset -0,24-0,18 Muut maksuvalmiuden muutokset -0,08 1,34 Rahoituksen rahavirta -2,30 0,61 Rahavarojen muutos 0,05 2,23 Rahavarat ,16 7,07 Rahavarat ,11-4,84 Rahavarojen muutos 0,05 2,23 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 95,33 119,39 Pääomamenojen tulorahoitus, % 45,02 68,05 Lainanhoitokate 0,88 1,39 Rahavarojen riittävyys pv 41,37 22,68 Asukasmäärä

38 KONSERNITASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 89,76 88,40 OMA PÄÄOMA 39,29 35,91 Aineettomat hyödykkeet 0,64 0,61 Peruspääoma 37,16 37,16 Aineettomat oikeudet 0,39 0,25 Osuus kuntayht.oman po:n lisäyksistä 0,00 0,00 Muut pitkavaikutteiset menot 0,24 0,36 Arvonkorotusrahasto 4,08 4,08 Muut omat rahastot 2,49 2,49 Aineelliset hyödykkeet 85,98 84,94 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -7,88-11,29 Maa- ja vesialueet 7,48 6,63 Tilikauden yli-/alijäämä 3,44 3,47 Rakennukset 61,80 63,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet 12,72 11,65 VÄHEMMISTÖOSUUS 0,43 0,35 Koneet ja kalusto 1,82 1,64 Muut aineelliset hyödykkeet 0,20 0,13 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 2,28 2,22 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1,96 1,89 Poistoero 0,97 0,90 Vapaaehtoiset varaukset 1,31 1,32 Sijoitukset 3,14 2,85 Investointivaraukset 0,00 0,00 Osakkuusyhteisöosuudet 0,06 0,06 PAKOLLISET VARAUKSET 0,27 0,30 Muut osakkeet ja osuudet 3,08 2,78 Muut pakolliset varaukset 0,27 0,30 Muut ssaamiset 0,01 0,01 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2,92 2,08 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2,05 1,45 Valtion toimeksiannot 1,96 1,32 Valtion toimeksiannot 1,91 1,35 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,86 0,59 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,13 0,10 Muut toimeksiantojen pääomat 0,09 0,17 Muut toimeksiantojen varat 0,00 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT 12,60 12,76 VIERAS PÄÄOMA 59,22 61,74 Pitkäaikainen 43,60 43,71 Vaihto-omaisuus 0,66 0,65 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 36,79 37,22 Aineet ja tarvikkeet 0,23 0,17 Lainat julkisyhteisöiltä 2,59 2,47 Keskeneräiset tuotteet 0,03 0,04 Ostovelat 3,95 3,64 Valmiit tuotteet 0,02 0,08 Siirtovelat 0,28 0,37 Muu vaihto-omaisuus 0,38 0,36 Ennakkomaksut 0,00 0,00 Lyhytaikainen 15,62 18,03 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4,11 5,78 Saamiset 4,79 5,03 Lainat julkisyhteisöiltä 0,32 0,31 Pitkäaikaiset saamiset 0,43 0,58 Saadut ennakot 0,13 0,11 Myyntisaamiset 0,37 0,53 Lainat muilta luotonantajilta 0,10 0,10 Lainasaamiset 0,03 0,00 Ostovelat 3,88 5,22 Muut saamiset 0,03 0,05 Muut lyhytaikaiset velat 1,84 1,53 Siirtosaamiset 0,00 0,00 Siirtovelat 5,24 4,63 Siirtyvät korot 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset 4,36 4,45 Lomapalkkajaksotus 0,00 0,36 Myyntisaamiset 2,48 2,69 Lainasaamiset 0,10 0,21 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 104,41 102,61 Siirtosaamiset 0,63 0,55 Muut saamiset 1,16 1,00 Omavaraisuusaste 42,5 % 37,6 % Rahoitusomaisuusarvopaperit 0,78 0,59 Suhteellinen velkaantuneisuus % 53,7 56,9 Osakkeet ja osuudet 0,02 0,02 Kertynyt yli/alijäämä, Milj. eur -4,44-7,82 Sijoitukset rahamarkkina instrumentteihin 0,75 0,55 Kertynyt yli/alijäämä, /asukas Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 0,01 Konsernin lainat,, /asukas Muut arvopaperit 0,01 0,01 Konsernin lainakanta , Milj. 43,91 46,24 Konsernin lainasaamiset , Milj. 0,01 0,01 Rahat ja pankkisaamiset 6,38 6,48 Kunnan asukasmäärä VASTAAVAA YHTEENSÄ 104,41 102,61 38

39 HALLINTOPALVELUKESKUS Kuva: Kirsi Liukkonen-Hämäläinen 39

40 Hallintopalvelukeskus Mölsä Tero, pj Koivunen Tuula, vpj Ryynänen Aimo, vpj Auvinen Pekka, jäsen Karjalainen Riitta, jäsen Keskevaari Jarmo, jäsen Laaksonen Pertti, jäsen Lindgren Sinikka, jäsen Mäki-Latikka Pekka, jäsen Papinaho Sirkka-Liisa, jäsen Uitto Kirsti, jäsen Venesjärvi Seppo, jäsen KOKONAISARVIO LAUTAKUNNAN ALAISESTA TOIMINNASTA VUONNA toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen suhteessa kaupungin strategioihin - arvio tilinpäätöksen vaikutuksista vuoden 2010 talousarvion toiminnallisiin tavoitteisiin sekä tulo- ja menoarvioihin. Orimattilan strategiaa on päivitetty helmikuussa 2010 syksyllä 2009 pidetyn valtuustoseminaarin evästysten mukaan. Strategian keskeinen tavoite turvata peruspalvelut kaupunkilaisille on toteutunut hyvin. Palvelujen kehittämistyötä jatketaan edelleen kehittämällä uusia toimintamalleja ja puuttumalla epäkohtiin. Kaupungin tunnettavuuteen tulee vastaisuudessa kiinnittää vielä lisää panostusta. Elinkeinopolitiikka on toteutunut hyvin. Orimattilan kiinnostaa sijaintipaikkana uusia yrityksiä. Tonttien tarjontaa on lisätty Arolan alueella. Henna-hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2009 valmisteltiin Hennan osayleiskaavaa, ja kaupunki osti asemanalueen maat sekä maata Tuuliharjan liittymän alueelta. Kuntayhteistyö on jatkunut Paketti-hankkeessa. Arolaan on kaavoitettu Metsärinteen alue. Alueelle on kaavoitettu noin sadalle omakotitalolle ja sadalle rivitaloasunnolle tontit. Lisäksi yksityinen tonttitarjonta on lisääntynyt. Vuonna 2009 aloitettiin Artjärven ja Orimattilan kuntaliitosselvitys. Yhdistymissopimuksen valmistelu aloitettiin vuoden 2010 alussa. Työllisyyden kehitys on ollut huolestuttavaa. Kun työttömyysaste oli joulukuussa ,2 prosenttia, vuoden 2009 se oli 13,6 prosenttia. Päijät-Hämeen maakunnan työttömyysaste on 14,9 prosenttia. Erityisen huolestuttavaa on nuorten työttömien määrän moninkertaistuminen. Myös toimeentulotuen varassa olevien nuorten määrä on hälyttävä. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuminen: Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen käyttötalouden menojen nousu edellisvuodesta oli 0,57 prosenttia, joten menojen rajaaminen enintään neljään prosenttiin onnistui myös koko kaupungin osalta tavoitteeseen päästiin käyttötalouden menojen nousun ollessa 3,38 prosenttia. Aluekeittiömallin suunnittelutyö jatkui ja kaupunginhallitus käsitteli aluekeittiöasiaa joulukuussa. Nettoinvestoinnit ilman aineettoman käyttöomaisuuden ja maanostojen ja -myyntien vaikutusta olivat 2,6 milj. Luku ylittää suunnittelukauden keskimääräisen 2 miljoonan, mutta on huomioitava, että siihen sisältyy väestönkasvun aiheuttamaan investointitarvetta. Kaupunkikonsernin yhtiöiden tulouttama tuotto on edellisvuosien tasolla. Henkilöstömäärä on vähentynyt rakenteellisen muutoksen kautta, kun edunvalvonnan henkilöstö on siirtynyt Lahden oikeusaputoimiston palvelukseen. Ainakin vuodet 2010 ja 2011 tulevat vielä olemaan kuntataloudessa haasteellisia kohoavan työttömyyden ja verotulopohjan kestävyyden kannalta. Verotulokohdan toteutumisen seuranta on tärkeää tulevien vuosien osalta, kun yhteisöverojen kertymät tulevat jäämään alhaiselle tasolle ellei yleinen taloustilanne olennaisesti kohene. Vuoden 2010 talousarvio näyttäisi kuitenkin vuoden 2010 vertailutasoon nähden olevan realistisella pohjalla. Tarkkaa kustannusseurantaa ja nopeaa reagointia kuitenkin vaaditaan varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla, jossa budjetti on laadittu hyvin pienellä liikkumavaralla. SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET 1. Tavoite: Kaupungin talouden tasapainottaminen Mittari/Arviointitapa 1: Vuosikatteen suhde käyttöomaisuuden poistoihin Tavoitetaso: Vuosikate kattaa poistot ja vanhoja alijäämiä katetaan. Toteutuma: Tavoitteeseen päästiin; vuosikate kattaa poistot 226 prosenttisesti. 40

41 Hallintopalvelukeskus Mittari/Arviointitapa 2: Lainakanta euroa/asukas Tavoitetaso: Velkamäärä asukasta kohti alle kuntien keskiarvon. Toteutuma: Lainakanta on 1482 /asukas ja konserniyhtiöille välitettyjen lainojen vähentämisen jälkeen 1027 /asukas. Vuoden 2008 kuntien keskimääräinen lainamäärä/asukas oli Lainamäärä on selkeästi alle maan keskiarvon. Mittari/Arviointitapa 3: Toimintamenojen suhde verorahoitukseen. Tavoitetaso: Toimintamenojen kasvuprosentti on pienempi kuin verorahoituksen kasvuprosentti. Toteutuma: Toimintamenojen kasvuprosentti on 3,38 ja verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) kasvuprosentti 2,01. Tavoitteeseen ei tältä osin päästy, mutta tulosta voidaan taloudellisen taantuman vaiheessa kuitenkin pitää kohtuullisen hyvänä. 2. Tavoite: Henkilöstötyön kehittäminen hyväksytyn henkilöstöstrategian sekä muiden suunnitelmien ja ohjeiden mukaisesti Mittari//Arviointitapa: 1-3 päivän sairauslomien määrä Tavoitetaso: Lyhytaikaisten sairaus poissaolojen vähentyminen vuoden 2008 tasosta. Toteutuma: Lyhytaikaisten sairauspoissaolojen määrä on noussut vuoden 2008 tasosta 493 päivällä eli käytännössä kolmanneksella edellisestä vuodesta ( päivää, päivää). Mittari /Arviointitapa 2: Työilmapiirikysely Tavoitetaso: Tulokset vuonna 2007/2008 toteutetun kyselyn tasolla, keskiarvo 4.4 (asteikko 1-5) Toteutuma: Työilmapiirikysely on toteutettiin vuoden 2010 alussa. Tulosten keskiarvo verrattuna aiempiin tuloksiin oli hieman laskenut. Tulosten keskiarvo oli nyt 4,15 samoilla kysymyksillä kuin aiemmin tehdyt kyselyt. Tulosta voidaan pitää hyvänä 1-5 asteikolla arvioituna. Mittari/Arviointitapa 3: Kehityskeskustelut Tavoitetaso: Kehityskeskustelut käydään vuosittain. Toteutuma: Kehityskeskustelujen toteutuminen on vaihtelevaa. Kehityskeskustelujen käymisestä oli syksyllä 2009 seudullisena yhteistyönä toteutettu luento, jonka tarkoituksena oli motivoida esimiehiä keskustelujen käymiseen. 3. Tavoite: Tehokas elinkeinopolitiikka ja suunnitelmallinen hanketoiminta. Tavoitteita päivitetään elinkeinostrategian valmistuttua. Lakesin mittarit ja tavoitteet täydennetään, kun asiaa valmisteleva seudullinen työryhmä saa työnsä valmiiksi. Mittari/Arviointitapa 1: Yritysten määrä Tavoitetaso: Nettolisäys Toteutuma: Uusyrityskeskuksen neuvonnan perusteella syntyi 26 uutta yritystä, joiden työllisyysvaikutus oli 28 henkilöä. Yritysten nettomuutos oli 6. 41

42 Hallintopalvelukeskus Mittari/Arviointitapa 2: Hankkeiden määrä. Tavoitetaso: Ulkopuolinen rahoitus yli 50 %. Toteutuma: Lapset liikkumaan hankkeessa (neljän koulun yhteinen pihahanke) on vuonna 2009 toteutettu hankkeen lopputyöt. Hankkeen kustannusarvio oli , joka alittui noin Hankkeen tukitaso oli 60 %. Rahoitusta on haettu Avoin päiväkeskus ja nuorisokahvila hankkeeseen sekä Avoin päiväkeskus ja nuorisokahvilahankkeen kaluste- ja laitehankintoihin. Avoin päiväkeskus- ja nuorisokahvila hankkeen kustannusarvio on ja tukitaso 80 %. Kone- ja kalustehankintojen kustannusarvio on ja tukitaso 60 %. Hankkeille on myönnetty rahoitus. Tekonurmihankkeen (pienempi kenttävaihtoehto) suunnittelu on aloitettu. Rahoitusta haetaan vuonna Ampumaradan kunnostushankkeelle on haettu rahoitusta vuonna Kustannusarvio on ja tukitaso on 60 %. Hankkeelle on myönnetty rahoitus. EU-hankkeisiin varattua rahoitusta on myönnetty vuonna 2009 myös mm. Islanninhevosten kilpailuratahankkeeseen (kustannusarvio , tukitaso 60 %) ja Kyläyhdistyksen uudet toimitilat/kerhola hankkeeseen (kustannusarvio , tukitaso 60 %). 4. Tavoite: Tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen. Mittari/Arviointitapa 1: Sähköisen tiedottamisen ja sähköisen asioinnin seuraaminen. Tavoitetaso: Sähköisten palvelujen lisääminen. Toteutuma: Sähköinen tilavarauksen järjestelmä on edennyt testausvaiheeseen. Järjestelmän käyttöön päästäneen syksyllä Kaupunki on mukana seutu-intra hankkeessa. Hanke etenee pilottivaiheeseen vuoden 2011 puolella. Tällä hetkellä ainoa ulkoisen asiakkaan käytössä oleva selkeästi sähköinen palvelu on päivähoitopaikan hakujärjestelmä, jossa voi myös seurata asian käsittelyn etenemistä etenemistä. Mittari/Arviointitapa 2: Kotisivujen käyttö ja palaute. Tavoitetaso: Kotisivujen kehittäminen palautteen perusteella. Toteutuma: Kaupungin kotisivuja on kehitetty saadun palautteen perusteella. Palautetta sivustosta tulee varsin vähän. Kotisivuja kehittävä työryhmä on kehittänyt sivuston sisältöä ja ulkonäköä. Lisäksi työryhmä on ideoinut sivuston jatkokehittämistä erityisesti lomakkeistoon ja kuviin liittyen. 5. Tavoite: Kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen sekä kylätoiminnan organisointi kylien ja kaupungin myönteistä kehitystä tukevalle uralle. Mittari/Arviointitapa 1: Keskustelutilaisuuksien määrä. Tavoitetaso: Kukin toimielin (ei keskusvaalilk eikä tarkastuslk) järjestää kerran vuodessa info/keskustelutilaisuuden. Toteutuma: Keskustelu- ja infotilaisuuksien määrä ei vastannut tavoitteita. Ajankohtaisista aiheista järjestettiin 4-5 tilaisuutta. Lisäksi kaupunki oli mukana järjestöjen kuntayhtymien järjestämissä tilailsuuksissa. Mittari/Arviointitapa 2: Avointien kokousten lukumäärä 42

43 Hallintopalvelukeskus Tavoitetaso: Kukin toimielin (ei keskusvaalilk ei tarkastuslk) pitää avoimen kokouksen kerran vuodessa. Toteutuma: Tavoite ei toteutunut. Avoimia kokouksia ollaan järjestämässä keväällä SITOVAT TALOUSTAVOITTEET VUONNA 2009 ULKOISET KAUPUNGINVALTUUSTO TP 2009 TA2009 TP 2008 TP 2007 MENOT muutos 08/09 4,32 % TULOT muutos 08/09 NETTO muutos 08/09 16,56 % SITOVAT TALOUSTAVOITTEET VUONNA 2009 SISÄISET KAUPUNGINVALTUUSTO TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 MENOT muutos 08/09 75,3 % TULOT NETTO muutos 08/09 75,3 % KAUPUNGINHALLITUS ULKOISET TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 MENOT muutos 07/08 0,69 % TULOT muutos 07/08 30,9% NETTO muutos 07/08 13,8 % KAUPUNGINHALLITUS SISÄISET TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 MENOT muutos 07/08 313,2 % TULOT muutos 07/08 28,8 % NETTO muutos 07/08-11,9 %

44 Hallintopalvelukeskus SELVITYS OLEELLISISTA POIKKEAMISTA TILINPÄÄTÖS/TALOUSARVIO Kaupunginhallituksen tuloihin ja menoihin sisältyy käyttöomaisuuden myyntivoittoja euroa sekä myyntitappioita euroa, joita ei ole talousarviossa huomioitu. Henkilöstöpalveluissa työterveydenhuollon kustannukset ovat jääneet arvioitua pienemmiksi, ja tästä johtuen myös tulot. Edunvalvonnan vuodelta 2008 kertyviä tuottoja on ollut arvioitua enemmän (lähes euroa) samoin valtion vuokrataloon kohdistuvia vuokratuottoja. Sisäisten menojen/tulojen vuoden 2009 toteutuma on kirjattu palvelusopimushinnoittelun ja sisäisen vuokran määrityksen perusteella. Talousarvion laadintavaiheessa ei näitä kustannusarvioita ollut vielä saatavissa, josta johtuen sekä menot että tulot poikkeavat arviosta eivätkä ole suoraan vertailtavia vuosien lukuihin. HENKILÖSTÖ TULOSALUEITTAIN (vakinaiset ja määräaikaiset, ei työllistämistuella palkattuja) Tulosalue TP2009 TA 2009 TP2008 TP2007 Hallitus (kaupunginjohtaja) Elinkeinotoimi ja projektit (hankeasiamies) Yleishallinto hallintojohtaja talousjohtaja laskentasihteeri arkistosihteeri toimistosihteeri atk-päällikkö järjestelmäasiantuntija TP TA TP ,0 1 2 TP , ,5 1 2 Asuntotoimi (asuntosihteeri 0,3 ja 0,6 0,6 0,6 0,6 toimistosihteeri 0,3) Yleinen edunvalvonta (yleinen edunvalvoja 1,5 1,5 1, toimistosihteeri 0,5) Ruokapalvelut 31, ,26 31,5 Maatalouselinkeinohallinto (maataloussihteeri ja toimistoagrologi) ,5 SUORITTEET JA TUNNUSLUVUT Suorite, tunnusluku TP2009 TA2009 TP2008 TP2007 Kaupunginhallitus - kokousten lukumäärä - käsiteltyjen asioiden lukumäärä Ruokapalveluiden ateriamäärä * * * Maatilojen lukumäärä (aktiivitilat) Maksetut tuet, milj. euroa , , , ,6 Atk-työasemien lukumäärä - opetus - muut * suoritelaskennan määrittelymuutos; TP 2007 TA 2009 luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia laskentatavan muutoksen vuoksi. Suoritemäärä jonkun verran noussut. 44

45 PERUSTURVALAUTAKUNTA 45

46 Perusturvalautakunta Pekka Törrönen, pj Markku Nenonen, vpj Veini Holopainen, jäsen Pia Jäämaa, jäsen Kaarina Kiviniemi-Salonen, jäsen Pertti Laaksonen, jäsen Anna-Kaisa Ojuri, jäsen Marjatta Sipilä, jäsen KOKONAISARVIO LAUTAKUNNAN ALAISESTA TOIMINNASTA VUONNA toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen suhteessa kaupungin strategioihin - arvio tilinpäätöksen vaikutuksista vuoden 2010 talousarvion toiminnallisiin tavoitteisiin sekä tulo- ja menoarvioihin. Perusturvalautakunta kokoontui 8 kertaa ja vuoden 2009 aikana käsiteltiin mm: - sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon järjestämissuunnitelma valtuustokaudelle ja vuodelle palvelusopimus vuodelle perusturvalautakunnan koulutus: alustukset ja luennot sosiaali- ja terveystoimesta Perusturvan toimialan ja tilaajatoiminnan esittely Vanhuspalveluiden esittely, MedOnen asiakaspalautekyselyn tulosten esittely Orimattilan seudun sosiaali- ja perusturvalautakuntien yhteiskoulutus Phsotey:n peruspalvelukeskuksen toiminnasta Vastaanottopalveluiden esittely Perusturvan toimialan koulutus valtuutetuille Käkelän rakennushankkeen esittely Ikäihmisten asumispalveluiden kilpailutuksen esittely Aikuissosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön esittely Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelmaa ja siihen liittyvää selvitystyötä tekemässä oli YTT Sini Sallinen keväällä 2009 kahden kuukauden ajan ja syksyllä 2009 osa-aikaisena neljän kuukauden ajan. Perusturvalautakunnasta puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä tilaajajohtaja osallistuivat hyvinvointisuunnitelman ohjausryhmän työskentelyyn. Suunnitelmaa esiteltiin yleisötilaisuudessa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyhtymän peruspalvelukeskus järjesti peruspalvelukeskuspäivän keväällä Päivän aikana oli kuntalaisille luentoja ja neuvontaa sekä erikseen tilaisuus kuntien luottamushenkilöille. Kuntakahdeksikon kokouksiin osallistuivat kuntajohtajat, luottamushenkilöt, tilaajat sekä sosiaali- ja terveysyhtymän johto ja asiantuntijat. Kokouksissa käsiteltiin mm. kuntien ja kuntayhtymän välisen yhteistyön asioita ja peruspalvelukeskuksen osavuosikatsauksia. Orimattilan kaupunki on mukana kuntayhtymän hallinnoimassa EAKR projektissa, jonka osahankkeina ovat hyvinvointipalvelujen uudistaminen ja prosessien jalkauttaminen. Perusturvan tilaajajohtaja osallistuu molempien ohjausryhmien toimintaan. Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä järjesti ikäihmisten asumispalveluiden kilpailutuksen kevään kesän 2009 aikana. Tähän liittyen kuntayhtymä järjesti kuulemistilaisuudet Orimattilan seudun kuntien viranhaltijoille ja luottamushenkilöille ja Tilaisuuksissa selvitettiin kuntien kantaa kilpailutuksesta tulleisiin oikaisuvaatimuksiin sekä ikäihmisten asumispalveluiden järjestämiseen. Lisäksi sovittiin, että linjataan yhtenäinen käytäntö, millä merkittävät palveluihin vaikuttavat asiat esimerkiksi kilpailutukset tuodaan kuntien käsittelyyn. Kuntayhtymän hallitus kumosi ikäihmisten asumispalvelujen kilpailuttamispäätöksen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen maksuosuusarvio vuodelle 2010 on euroa. Kun vuoden 2009 tilinpäätös ostopalvelujen osalta on euroa, niin vuoden 2010 talousarviossa on kasvua 2,6 % vuoden 2009 toteumaan nähden. 46

47 Perusturvalautakunta SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET 1. Tavoite: Kuntalaiset saavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut palvelu- ja hoitotakuun edellyttämässä ajassa Mittari/Arviointitapa: Tuottajan tilastot hoidon ja palveluiden saatavuudesta neljännesvuosittain. Tavoitetaso: Palvelu- ja hoitotakuu toteutuu lain mukaisesti. Toteuma: Palvelu- ja hoitotakuu toteutunut pääosin lain mukaisesti. Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n kuluessa toteutunut 80 %. Toimeentulotuen käsittely 7 vrk:n sisällä toteutunut 100 %. Kiireettömän hoidon odotusaika lääkärille 8 vrk ja sairaanhoitajalle 3 vrk. Ns. uusi potilas saanut ajan hammaslääkärin tutkimukseen tai hoitoon alle 6 kuukaudessa. 2. Tavoite: Sosiaali- ja terveydenhuollon talousarvio toteutuu suunnitelman mukaisesti ja tuottaja raportoi oikea-aikaisesti uhkaavista ylityspaineista Mittari/Arviointitapa: Tuottajan toimittamat raportit taloudellisesta tilanteesta neljännesvuosittain. Tavoitetaso: Talousarvio pysyy annetussa raamissa. Toteuma: Tuottaja toimittanut raportit neljännesvuosittain ja käynnistänyt neuvottelut kuntien kanssa lisätalousarviosta. Ostopalvelujen osalta talousarvio alittunut annetusta raamista. 3. Tavoite: Kuntien ja kuntayhtymän yhteistyönä suunnitellaan toimiva asiakaspalautejärjestelmä vuoden 2009 aikana Mittari/Arviointitapa: Yhteistyö kuntien ja kuntayhtymän välillä Tavoitetaso: Asiakaspalautejärjestelmä otetaan käyttöön Toteuma: Kuntayhtymän palautejärjestelmä uudistettu ja otettu käyttöön vuoden 2009 aikana yhteistyössä kuntien tilaajien kanssa. Palautejärjestelmä sisältää hyvinvointi-indikaattorit, väestön ja asiakkaiden mielipiteiden mittauksen sekä kunta- ja sidosryhmäasiakkaiden palautteen. Palautejärjestelmään liittyvät myös muistutukset, kantelut, sosiaali- ja potilasasiamiehen tilastot sekä potilasvahinkojen ja infektiorekisterin tilastot. 4. Tavoite: Lapsi- ja nuorisotyötä vahvistetaan suositusten mukaiseksi palkkaamalla koulukuraattori Mittari/Arviointitapa: Oppilasmäärä/työntekijä Tavoitetaso: Valtakunnallinen suositus Toteuma: Koulukuraattori aloittanut toimessaan alkaen. 5. Tavoite: Tehostetun palveluasumisyksikön suunnittelu ja rakentaminen etenee aikataulun mukaisesti Mittari/Arviointitapa: Suunnittelu-rakennusprojektin aikataulun seuranta Tavoitetaso: Projekti toteutuu suunnitelman mukaisesti. Toteuma: Tehostetun palveluasumisyksikön suunnittelu edennyt aikataulun mukaisesti. Rakentamisen suunnitelmia esitelty perusturvalautakunnalle

48 Perusturvalautakunta SITOVAT TALOUSTAVOITTEET VUONNA 2009 MENOT Muutos 08/09 2,18 % TULOT Muutos 08/09 31,4 % NETTO Muutos 08/09 1,49 % TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP SITOVAT TALOUSTAVOITTEET VUONNA 2009 SISÄISET TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 MENOT 173 Muutos 08/09 TULOT Muutos 08/09 NETTO Muutos 08/ SELVITYS OLEELLISISTA POIKKEAMISTA TILINPÄÄTÖS/TALOUSARVIO Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän peruspalvelukeskus antoi tulosvaroituksen keväällä 2009 ja käynnisti neuvottelut lisätalousarviosta peruspalvelukeskuksen kuntien kanssa ( ja ). Orimattilan osalta sosiaali- ja perusterveydenhuollon lisämäärärahan tarve oli euroa. Näin ollen sosiaali- ja perusterveydenhuollon talousarviota korotettiin euroon. Perusturvalautakunta antoi tulosvaroituksen kokouksessaan ja teki lisämäärärahaesityksen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan euron lisämäärärahan perusturvalautakunnan erikoissairaanhoidon tulosalueelle. Tilinpäätöksessä ostopalvelujen osalta talousarvio toteutui seuraavasti: ympäristöterveydenhuollon toteuma oli euroa, jolloin ylitystä talousarvioon nähden euroa. Erikoissairaanhoidon toteuma oli euroa, jolloin alitusta talousarvioon nähden oli euroa. Sosiaali- ja perusterveydenhuollon toteuma oli euroa, jolloin alitusta talousarvioon nähden oli euroa. Perusturvalautakunnan hallinnon osalta toteuma oli euroa. Talousarvioon nähden ylitystä oli euroa, mistä eläkemenojen osuus noin euroa, määräaikaisten palkkaus euroa, LAMK:lta tilattu liikuntaselvitys euroa ja lisäksi kokous- ja tarjoilukuluja Orimattilassa järjestetyistä palvelusopimusneuvotteluista ja muista yhteistyöneuvotteluista. 48

49 Perusturvalautakunta SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite/tunnusluku TP 2009 TA 2009 TP2008 TP2007 DRG-jaksot tieto ei saatavilla Psykiatrian hoitopäivät tieto ei saatavilla Avohoitokäynnit yhteensä tieto ei saatavilla Avohoitokäynnit ( ostopalvelut) Hoitojaksot ( ostopalvelut) tieto ei saatavilla tieto ei saatavilla SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite/tunnusluku TP 2009 TA 2009 TP2008 TP2007 Terveydensuojelu tieto ei saatavilla Eläinlääkintä tieto ei saatavilla SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite/tunnusluku TP 2009 TA 2009 TP2008 TP2007 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen: Käynnit tieto ei saatavilla Konsultaatiot 5 9 tieto ei saatavilla tieto ei saatavilla Puhelinkontaktit Ryhmät tieto ei saatavilla Sosiaalipalvelut: Käynnit tieto ei saatavilla tieto ei saatavilla Konsultaatiot Puhelinkontaktit tieto ei saatavilla Ryhmät tieto ei saatavilla Asumispäivä 0 0 tieto ei saatavilla 0 52 tieto ei saatavilla Työtoimintapäivä Päivätoimintapäivä 0 tieto ei saatavilla Laitoksen hoitopäivä( tieto ei saatavilla ostettu) Perhehoidon hoitopäivä tieto ei saatavilla ( ostettu) Asumispäivä ( ostettu) tieto ei saatavilla 49

50 Perusturvalautakunta Työtoimintapäivä ( ostettu) Päivätoimintapäivä ( ostettu) tieto ei saatavilla tieto ei saatavilla Koti- ja asumispalvelut: tieto ei saatavilla Käynnit Konsultaatiot tieto ei saatavilla Puhelinkontaktit tieto ei saatavilla Ryhmät 1**** 252 tieto ei saatavilla 8 6 tieto ei saatavilla Saattajapalvelu Asumispäivä * tieto ei saatavilla Hoitopäivä ** tieto ei saatavilla Asumispäivä (ostettu) tieto ei saatavilla Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut: Käynnit *** tieto ei saatavilla Konsultaatiot tieto ei saatavilla Puhelinkontaktit tieto ei saatavilla Ryhmät tieto ei saatavilla Muu toiminta 97 0 tieto ei saatavilla Selvitykset Vuosi 2009 * = sisältää asumispäivät ( tehostettu palveluasuminen), asumispäivä ( tuettu palveluasuminen) ja intervallihoitopäivät asumispalveluyksikössä ** = sisältää hoitopäivät vuodeosastolla ja vanhainkotipäivät Vuosi 2008 *** = sisältää Orimattilan seudun työterveyshuollon kaikki suoritetta **** = laskentatapa muuttunut 50

51 SIVISTYSPALVELUKESKUS Piirros: Pennalan remontoitu koulurakennus, piirros 5. lk:n oppilas Essi 51

52 Sivistyspalvelukeskus Riitta Karjalainen, pj Juha-Pekka Tolonen, vpj Kirsti Laatunen, jäsen Sanna Lehtinen, jäsen Petri Marjamäki, jäsen Jorma Niklander, jäsen Sirkka-Liisa Papinaho, jäsen Heikki Rautala, jäsen KOKONAISARVIO LAUTAKUNNAN ALAISESTA TOIMINNASTA VUONNA toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen suhteessa kaupungin strategioihin - arvio tilinpäätöksen vaikutuksista vuoden 2010 talousarvion toiminnallisiin tavoitteisiin sekä tulo- ja menoarvioihin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Sivistystoimen strategian , joka pohjautuu Orimattilan kaupungin strategiaan. Sivistystoimi on toiminnassaan edennyt strategian mukaisesti. Strategiaa on vahvasti ns. jalkautettu käytäntöön, työyhteisöjen työn lähtökohdaksi. Vuoden 2009 tilinpäätös antaa realistisen pohjan vuoden 2010 talousarviolle ja vuoden 2009 toiminnalliset tavoitteet ovat linjassa vuoden 2010 toiminnallisten tavoitteiden kanssa. Talousarvion toteuma oli 99.9 % (tilanne ) SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET 1. Tavoite: Laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla vahvistetaan kuntalaisten hyvän elämän edellytyksiä huomioiden sivistystoimen eri tulosalueet Mittari/Arviointitapa: Kustannusvertailut alueellisesti, käyttöaste Tavoitetaso: Palveluiden laatu ja määrä säilytetään maltillisella kustannuskehityksellä ja alueellisesti vertailukelpoisella tasolla. Toteutuma: Sivistystoimen palvelukysely toteutettiin koko Päijät-Hämeen maakunnan alueella viikolla 45. Kyselyn avulla haluttiin selvittää palveluiden saatavuutta ja laatua. Saatujen vastausten perusteella Orimattilan tulokset eivät juurikaan poikenneet koko maakuntaa koskevista keskeisistä havainnoista. Sivistystoimen palveluiden vahvuuksia koko maakunnan ja Orimattilan osalta olivat henkilöstön hyvä ammattitaito, ystävällinen, luotettava ja asiallinen palvelu sekä turvallisuus palveluissa. Keskeiset kehittämistä vaativat toiminta-alueet ovat asiakaspalautteen huomioiminen toiminnan kehittämisessä, tasapuolisuus kaikissa palveluissa ja ajankohtainen viestintä. Hallintopalvelut Sivistystoimen palveluita kyettiin tuottamaan riittävästi ja laadukkaasti kasvavaan kysyntään yhteistyötä lisäämällä ja ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja - esimerkkinä esiopetusryhmän toiminnan aloittaminen Myllylän ja Luhtikylän kouluissa. Palvelutuotanto voitiin kaikilla tulosalueilla tuottaa talousarvion puitteissa. Henkilöstö on toiminut joustavasti muuttuvissa tilanteissa. Opetuspalvelut Perusopetuksessa oli 1739 oppilasta, 150 opettajaa ja 44 koulunkäyntiavustajaa. Koulujen käytettävissä oleva tuntimäärä on lukuvuonna on yhteensä 3588,5 tuntia, josta esiopetuksessa 46 tuntia. Tuntimäärä oppilasta kohden vaihtelee koulun koosta riippuen 1-6 luokilla välillä ja yläkoulussa on 2 tuntia/oppilas. Tuntimäärät ovat Päijät-Hämeen kuntien keskitasoa. Perusopetuksen ja lukion kustannukset ovat Päijät-Hämeen kuntien keskuudessa kilpailukykyiset. Lukuvuonna kelpoisten opettajien osuus oli 98 %. Palveluita arvioitiin marraskuussa tehdyssä seudullisessa sivistystoimen arvioinnissa myös opetuspalveluiden osalta, jossa vahvuudet ja kehittämisen alueet olivat Orimattilassa samantyyppiset kuin muissakin 12 Päijät-Hämeen kunnassa. Orimattilassa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisotoimen palvelujen osalta vastaajat olivat tyytyväisiä henkilöstön ammattitaitoon, luotettavuuteen ja asialliseen palveluun. Kehittämisen kohteina nousivat esille toimipisteiden piha-alueet, opetusvälineiden taso ja monipuoliset työskentelytavat. 52

53 Sivistyspalvelukeskus Jokivarren kouluun perustettiin elokuussa uusi erityisopetusryhmä ryhmäkoon pienentämiseen kohdennetulla valtionavustuksella. Koulut ovat osallistuneet opetushallituksen rahoittamiin oppilaanohjauksen, oppilashuollon-, erityisopetuksen- (KELPO) sekä monikulttuuristen lasten opetuksen (MOKU) kehittämishankkeisiin yhdessä seudun kuntien kanssa. Kerhotoiminta jatkui opetushallituksen rahoituksen turvin. Kirjastopalvelut Kirjastopalvelun hinta oli 37 /asukas koko maan keskiarvon ollessa 52 /asukas. Lainan hinta 1,4, maan keskiarvo 3. Lainoja oli 26/ asukas koko maan keskiarvon ollessa 17/asukas. Kirjasto 150 juhlaviikko järjestettiin lokakuussa asiakkaille: tapahtumia ja kahvitusta, oma kirjastokassi Kulttuuripalvelut Tavoitteena on turvata kulttuuripalveluiden laatu ja monipuolisuus sekä nykyisen käyttöasteen ylläpito ja käyttöasteen lisääminen. Taidemuseo oli auki elo-toukokuussa tiistai-perjantai klo 12-16, lauantai 10-14, sunnuntai Kesällä taidemuseo oli auki tiistai-sunnuntai klo Kotiseutumuseo oli auki tiistai-sunnuntai klo Arkisin taidemuseon aukiolosta vastasi taidemuseon ja Avoin päiväkoti Kimpan yhteinen työntekijä, viikonloppuisin Taidemuseon ystävien talkoorinki ja kesällä kesätyöntekijät. Maksavia ryhmiä taidemuseolla kävi koko vuonna yhteensä viisi, joista yksi tuli Lahti Travelin kautta. Museoiden kävijämääriä seurattiin päivittäin. Taidemuseolla koko vuonna kävijöitä oli 1633, mikä on 252 kävijää vähemmän kuin v Ilmaiskävijöitä oli Kotiseutumuseolla kävijöitä oli 472, mikä on 103 kävijää enemmän kuin v Ilmaiskävijöitä oli 390. Yhteensä kävijöitä molemmissa museoissa oli 2105, mikä on 149 kävijää vähemmän kuin vuonna Museoviikolla taidemuseo, kotiseutumuseo ja kirjasto tarjosivat kulttuuripakettia Orimattilan koululaisille. Kulttuuripaketti ei saanut kävijöitä, mutta lauantaina kotiseutumuseolla vieraili 236 ja taidemuseolla 167 koululaista. Kulttuuritoimi tarjosi kouluille Runomies Reijo Vähälän vierailua. Hän kävi Virenojan koululla esiintymässä Kulttuuritoimi järjesti Yhteiskoulun, Jokivarren sekä Karkkulan koulujen oppilaille ukrainalaisen Valentina Mahnik ja Jaroslavna yhtyeen kansanmusiikin konsertin Palloiluhallilla Taidemuseo ja kirjasto järjestivät yhteistyössä päiväkoti Lilliputin esikoululaisille satutuokion sekä taidetyöpajan. Satutuokion piti kirjastonjohtaja Kirsi Lähde ja taidetyöpajan ohjasi kuvaamataidon lehtori Sirkku Palokangas. Taidetyöpajassa syntyneet teokset laitettiin esille kirjastolle sekä taidemuseolla Satutaidetta näyttelyyn. Liikuntapalvelut Tavoitteena oli lasten ja nuorten liikuntapalvelujen käyttäjämäärien kasvattaminen. Käytössä ei ole vielä menetelmää jolla voidaan mitata tilojen käyttäjämäärät. Asiakaspalautetta kysyttiin nettikyselynä liittyen urheilutalon palveluihin. Asiakaspalautteita saatiin 131, kyselyssä nousi esille muutamia kehittämiskohteita, näitä on käyty yhdessä läpi siivous- ja tilapalvelun kanssa. Syksyn liikuntaryhmien kokonaiskävijämäärä oli 4820 käyntiä, naisia 3940 ja miehiä 880. Ryhmiä oli yhteensä 20 ja ryhmäkertoja syksyn aikana 292. Kaikki ryhmät olivat aikuisväestön ryhmiä. Uimahallin koko vuoden kävijämäärä oli käyntiä. Nuorisopalvelut Palvelut säilyivät aikaisemmalla tasolla. Yhteistyössä nuorisopalveluiden, koulujen ja muiden yhteistyötahojen välillä on kehittämishaaste. Nuokkukortteja vuoden 2009 syksyllä oli lunastettu yhteensä 197 kpl. Syys-lokakuun aikana nuorisotalolla oli yhteensä 1447 käyntikertaa. Seudullinen nuorisotyön ohjausryhmä kokoontui kerran kuukaudessa, ryhmään kuuluvat Päijät-Hämeen nuorisotyön esimiehet. Varhaiskasvatuspalvelut Palvelutarjontaa on monipuolistettu ja kehitetty ottamalla huomioon perheiden tarpeet sekä varhaisen kuntoutuksen merkitys. Pennalan päiväkodin lisäosan hankesuunnitelma on hyväksytty ja laajennus aloitetaan vuonna 2010 ja tilat otetaan käyttöön syksyllä Tavoite: Asiakkaiden tarpeiden huomioon ottaminen ja ajanmukaisen palveluiden tarjoaminen Mittari/Arviointitapa: Asiakaskyselyt 53

54 Sivistyspalvelukeskus Tavoitetaso: Riittävä ja monipuolinen palvelutarjonta. Kyselyn arvosanaksi tavoitellaan hyvää (4). Toteutuma: Hallintopalvelut Sivistystoimen seudullisessa kyselyssä palvelu koettiin ystävällisenä, asiallisena ja luotettavana; parantamista haluttiin asiakaspalautteen huomioon ottamiseen ja viestinnän ajankohtaisuuteen. Opetuspalvelut Suurin osa kouluista on mukana Kiva koulu hankkeessa, jonka tavoitteena on kouluviihtyvyyden parantaminen koulukiusaamista ehkäisemällä. Orimattilan yhteiskoulun Oma ura luokkatoiminta alkoi. Opetuksen tukitoimien toimivuuteen liittyen koulunkäyntiavustajien määräksi on vakiintunut 44. KELPO-hankkeen rahoituksella palkattiin toiminnanohjaaja yläkouluihin kevätlukukauden 2010 loppuun saakka. Yhtenä tavoitteena ollut sähköisten palveluiden kehittämissuunnitelman laatiminen mennessä siirtyi sillä seudulliset ratkaisut sähköisessä asioinnissa ovat työn alla ja vaikuttavat osaltaan kyseiseen suunnitelmaan. Otettiin käyttöön sähköinen Koulujen hallinnon kansio, jossa ovat koulujen saatavissa mm. ajankohtaiset suunnitelmat, strategiat, muistiot, lomakkeet. Orimattilan yhteiskoulun entinen kielistudio, nykyinen medialuokka, varustettiin ajanmukaisin laittein ja on nyt aktiivisessa käytössä. Sipilän Varakodin opetustoiminta päätettiin ottaa 1.8. alkaen Jokivarren koulun yhteyteen sopimuspohjaisesti. Kirjastopalvelut Palautteita saatiin noin 100 ja verkkosivukäyntejä oli Säännölliset näyttelyt kerran kuukaudessa, satutuokiot kerran viikossa, nukketeatteri, runoilta ovat osa yhteisöllisyyden kehittämistä. Liikuntavälinevuokraus kirjastossa alkoi liikuntapalveluiden ja kirjastopalveluiden yhteistyönä. Taidemuseon ja kirjaston yhteistyö käynnistyi. Kulttuuripalvelut Tavoitteena on monipuolisen kulttuuritarjonnan ylläpito kaikenikäisille kuntalaisille. Taidemuseolla oli vaihtuvia näyttelyitä vuoden aikana yhteensä kuusi: 2008 alkanut taidemuseon 30- vuotisjuhlanäyttely oli esillä helmikuulle asti esillä oli norjalaistaiteilija Håkon Gullvågin Panvärilitografioita. Norjan suurlähetystön ministerineuvos Inger Lavik Opdahl avasi näyttelyn 1.4. Kesänäyttelyssä taideluokan puolella oli esillä orimattilalaisen kuvataiteilijan Kyllikki Haaviston Hohtoa näyttely. Avajaisia vietettiin Kirvu-seminaarin yhteydessä pidettiin pienoisnäyttely Mäntsälän Kirvun pitäjänmuseon sekä Orimattilan seurakunnan kirvulaisista esineistä. Orimattilalaisen kuvataiteilijan Tytti Götschin Pysäkkejä -näyttely oli esillä taidemuseolla ja avajaisia vietettiin Satutaidetta joulunäyttelyssä oli esillä orimattilalaisen päiväkoti Lilliputin esikoululaisten tekemiä teoksia. Näyttelyiden lisäksi kulttuuritoimi järjesti ja/tai oli mukana yhdeksässä tapahtumassa. Palautetta kulttuuritoimi ja museot saivat marraskuussa tehdystä maakunnallisesta sivistystoimen nettikyselystä/arvioinnista. Palautteessa toivottiin mm. tiedottamisen tehostamista Liikuntapalvelut Liikuntaryhmien määrä pysyi aiemmalla tasolla 20 ryhmää, loppuvuodeksi perustettiin 1 uusi miesten ryhmä. Yhdessä urheiluseurojen edustajien ja yhden sivistyslautakunnan edustajan kanssa käynnistettiin työryhmä uudistamaan urheiluseurojen avustusten jakamisen perusteet ja avustusmuodot, työ valmistuu alkuvuodesta Nuorisopalvelut Nuorten palautekanava, Aloitekanava.fi otettiin käyttöön. Orimattilalaiset nuoret aloittivat aktiivisesti Aloitekanava.fi:n käytön, seudullisesti he olivat aktiivisimpia käyttäjiä. Keskimäärin nuoria osallistui talotoimintaan Jymylinnassa 50 nuorta/ilta. Varhaiskasvatuspalvelut Luhtikylän koulun yhteydessä aloitti ryhmäperhepäiväkoti Luhtikki tammikuussa. Pennalan päiväkodin sisällä aloitti väliaikaisesti ryhmäperhepäiväkoti ja Pirkkola samassa pihapiirissä elokuussa. Myllylän koulussa aloitti elokuussa ilman päivähoitoa toimiva esiopetusryhmä. Annitanni-Lilliputti muuttui toiminnallisesti päivähoitoyksiköksi. 54

55 Sivistyspalvelukeskus 3. Tavoite: Sivistystoimen palvelutarpeen tulevaisuuden ennakointi paikallisesti ja seudullisesti. Mittari/Arviointitapa: Hankkeiden määrällinen ja laadullinen seuranta Tavoitetaso: Suunnitelmien ja kehittämishankkeiden toteuttaminen Toteutuma: Hallintopalvelut Päiväkoti- ja koulupalvelusuunnitelma valmisteltiin koulujen ja päiväkotien esimiehistä koostuvassa työryhmässä. Sivistyslautakunta hyväksyi sen huhtikuussa osana Sivistystoimen strategiaa. Strategia työstettiin eri tahojen avoimena yhteistyöprosessina. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Sivistystoimen strategian Esi- ja perusopetuksen yhteistyön toimintasuunnitelma vuosille hyväksyttiin sivistyslautakunnassa Sivistystoimi on mukana lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmatyössä. Sivistystoimen seudulliseen yhteistyöhön on osallistuttu aktiivisesti voimassa olevan Seudullisen sopimuksen, Yhteistoimintasopimus, sivistystoimen kehittäminen vuosina , mukaan. Painopisteinä olivat palvelutuotannon ulkoinen arviointiyhteistyö, ETAPPI- luokat, perusopetus paremmaksi POP-ohjelma, jossa oli painopisteinä POP- ohjausryhmätoiminta, esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palvelurakenteiden kehittäminen, tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen kehittäminen (KELPO) sekä oppilaanohjauksen kehittäminen. Sivistystoimessa aloitti elokuussa uusina viranhaltijoina kirjastonjohtaja Kirsi Lähde sekä liikunta- ja nuorisotoimenjohtajana Pirjo Ståhlberg. Vastuualue-esimiehistä koostuva Sivistystoimen johtoryhmä on osallistunut Strategia käytäntöön valmennukseen, jonka lähtökohtana on Orimattilan sivistystoimen uusi strategia. Valmennuksella on tuettu strategian toteutumista käytännössä sivistystoimen eri alueilla. Valmennuksessa esimiehet ovat saaneet työkaluja ja taitoja johtaa strategian jalkauttamista omalla toimialueellaan. Johtoryhmä on tiivistänyt kokouskäytäntöään ja kokouksista on laadittu muistiot. Opetuspalvelut Uuteen palveluverkkoon liittyvät Pennalan päiväkodin laajentaminen, Myllylän päiväkodin saneeraaminen ja laajentaminen, Järvikunnan koulun ja päiväkodin uudisrakennus, Myllylän koulun ja Virenojan koulun laajentaminen on otettu vuosien investointisuunnitelmaan. Järvikunnan koulun ja päiväkodin rakentamisesta ja Myllylän koulun laajentamisesta tehtiin esitys rahoitussuunnitelmaan Etelä-Suomen lääninhallitukselle mennessä. Kuivannon koulun LVIS- peruskorjaukseen haettiin valtionavustusta ns. elvytyshankkeena. Kirjastopalvelut Tietojärjestelmän päivittäminen, työasemien uusiminen ja kalusteiden vaiheittainen uusiminen; asiakaspäätteet uusittu ja lukusalin sekä käsikirjaston kalustusta uusittu. Seudullisen kirjastoyhteistyön suunnittelu käynnistyi kuntien edustajista muodostetuissa työryhmissä. Kulttuuripalvelut Wellamo-opiston musiikkimatinea pidettiin taidemuseolla 5.4. Kansainvälinen museopäivänä taidemuseolla oli avoimet ovet. Orimattila-Seura järjesti Orimattila päivän kotiseutumuseolla 9.8. Orimattilan kaupunki järjesti ensimmäistä kertaa ilmaiskonsertin Kantrifestareille Esiintyjänä oli Orimattila Jazz Band. Kirvu-seminaari pidettiin taidemuseolla Seminaariin osallistui n. 130 henkilöä. Runomies Reijo Vähälä esiintyi taidemuseolla kirjaston 150-vuotisjuhlaviikolla. Taidemuseolla pidettiin Helsingin Sanomien 120 v. juhlat Orimattilan Erkkojen kunniaksi. Juhlassa puheen piti HS:n päätoimittaja Reetta Meriläinen. Kulttuuritoimi järjesti kaupungin itsenäisyyspäiväjuhlat Jokivarren koululla su Juhlassa esiintyivät mm. Tönnön ja Virenojan koulujen oppilaat pidettiin taidemuseolla jo perinteeksi muodostunut Lucia-tapahtuma, jossa esiintyivät Yhteiskoulun Lucia-neidot. Lisäksi taidemuseolla järjestettiin vaihtuvia näyttelyitä kuusi kappaletta. Taidemuseo lähti mukaan toteuttamaan ja suunnittelemaan lapsille suunnattua yhteisnäyttelyä Vempula ja linnan arvoitus Lahden ja Heinolan taidemuseoiden kanssa. Näyttely toteutuu vuonna Orimattila ei osallistunut enää Efekti-hankkeeseen vuonna 2009 sillä mahdollisuus saada tilaisuuksia Orimattilaan väheni kun hankkeen ulkopuolinen rahoitus päättyi. Liikuntapalvelut Urheilutalon uimahallin järjestyssäännöt ja hygieniaohjeet laadittiin. Kouluille ja päivähoidolle laadittiin omavalvontaisten uintien ohjeet. Terveysliikunnan toimenpideohjelma vuosille , suunnitelman 55

56 Sivistyspalvelukeskus luonnos valmistui. Varhaiskasvatuspalvelut Kehittämistyön jalkauttaminen käytäntöön on edennyt kunkin päivähoitoyksikön tasolle henkilöstön yhteistyöllä. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on jatkunut. Henkilöstön palaute koulutuksesta ja tilojen yhteiskäytöstä on ollut hyvää. 4. Tavoite: Henkilöstön osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen Mittari/Arviointitapa: Koulutuspäivien määrä, palautekysely Tavoitetaso: Nykyisen koulutussuunnitelman toteuttaminen. Toteutuma: Hallintopalvelut Sivistystoimen strategian jalkauttamiseen ja yhteistoimintaan liittyen järjestettiin koulutusta yksiköiden esimiehille, rehtoreille ja päiväkodin johtajille ja hallinnon henkilöstölle, yhteensä 3 päivää. Sivistystoimen johtoryhmälle järjestettiin syksyllä neljä koulutuskertaan strategian käyttöönotosta. Opetuspalvelut Koulutukseen käytettiin 173 euroa / henkilö, mikä on aiempaa tasoa. Opettajilla oli mahdollisuus hakeutua omaan aineeseensa liittyvään koulutukseen. Marraskuussa järjestettiin Päijät-Hämeen kuntien yhteinen VESO- päivä opettajille Sibeliustalossa Lahdessa aiheena uudistuvat koululait ja muutoksen kohtaaminen. Henkilöstön osaamista on hyödynnetty OPH:n projekteissa (mm. MOKU, OPO ) ja erilaisten suunnitelmien (mm. sivistystoimen strategia, turvallisuus ) laadinnassa. Opettajat osallistuivat myös em. hankkeisiin liittyviin koulutustilaisuuksiin valtakunnallisesti ja paikallisesti. Kirjastopalvelut Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja ammattitaidon lisääminen; jokaisen työntekijän työnkuva päivitetty ja koulutus- ja muut työviihtyvyyteen liittyvät toiveet on kirjattu muistiin. Kulttuuripalvelut Kulttuurisihteeri osallistui sivistystoimen johtoryhmän strategia-koulutukseen. Huonon taloustilanteen vuoksi kulttuurisihteerin työajan ja tehtävien suhteen ei voitu tehdä tarvittavia tarkistuksia ja muutoksia. Varhaiskasvatuspalvelut Henkilöstön osaamista ja hyvinvointia on vahvistettu. Lakisääteinen ensiapukoulutus annettu kaikille perhepäivähoitajille. On järjestetty esi- ja alkuopetuksen koulutusta ja hankkeisiin (KELPO, MOKU) liittyvää koulutusta. Työyhteisökoulutusta ja kehityskeskusteluja on pidetty. 5. Tavoite: Lukiokoulutuksen turvaaminen ja saavutettavuus Mittari/Arviointitapa: Selvityksen tulokset ja päättäjien päätökset, oppilasmäärä Tavoitetaso: Seudullisen lukioselvityksen aiheuttamat toimenpiteet. Lukion kehittämissuunnitelman toteuttaminen. Oppilasmäärä pysyy n. 250, joka merkitsee keskikokoista lukiota. Toteutuma: Seudullinen lukioselvitys on laadittu ja siitä on tehty seudullinen julkaisu. Seudullinen lukioselvitystyö on jatkunut mm. Päijät-Hämeen liiton suorittamilla alueen lukion rehtoreiden haastatteluilla. Seudullinen lukioselvitys ei ole vaikuttanut Erkko-lukion asemaan eikä toimintaan. Erkko-lukion omaa kehittämissuunnitelmaa on toteutettu tarvittavin määrärahoin. Lukiolaisia oli 213. SITOVAT TALOUSTAVOITTEET VUONNA 2009 ULKOISET 56

57 Sivistyspalvelukeskus TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 MENOT muutos 08/09 5,10 % TULOT muutos 08/09-6,43 % NETTO muutos 08/09 6,02 % SITOVAT TALOUSTAVOITTEET VUONNA 2009 (SISÄISET) TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 MENOT muutos 08/09 85,46 % TULOT muutos 08/09 5,58 % NETTO muutos 08/09 85,57% SELVITYS OLEELLISISTA POIKKEAMISTA TILINPÄÄTÖS/TALOUSARVIO Sisäisten erien laskentaperiaatteet on muutettu vuoden 2009 niin, että sisäisen palvelutuotannon ja sisäisten vuokrien menot vastaavat palvelusopimusten mukaisia kustannuksia. Vuoden 2009 talousarvion laadinta-vaiheessa näitä eriä ei ollut vielä käytettävissä. HENKILÖSTÖ TULOSALUEITTAIN (vakinaiset ja määräaikaiset, ei työllistämistuella palkattuja) Tulosalue TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 Hallinto 5,5 5,5 5,5 6,5 Opetuspalvelut Aikuiskoulutus ,6 Kulttuuripalvelut 1,1 1,1 0,6 0,6 Kirjastopalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Päivähoitopalvelut 142,5 137, Palvelukeskus 358,1 348,1 346,1 344,7 HALLINNNON SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite, tunnusluku TP 2009 TA2009 TP2008 TP2007 Sivistyslautakunnan kokoukset

58 Sivistyspalvelukeskus PERUSOPETUKSEN SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite, tunnusluku TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 Oppilasmäärä Käyttökulut / opp Yksikköhinta Tuntikehys LUKIO-OPETUKSEN SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite, TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 tunnusluku Oppilasmäärä Käyttökulut / opp Yksikköhinta Tuntikehys AIKUISKOULUTUKSEN SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite, tunnusluku Kustannukset /as TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP ,39 3,08 4,95 8,07 Opetustunnit Kurssilaiset KULTTUURITOIMEN SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite, tunnusluku TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 Kustannukset / asukas Henkilöstömenot / asukas Avustukset / asukas 5,55 6,06 5,42 3,11 2,47 2,92 2,52 1,32 1,08 1,22 1,29 1,23 KIRJASTOTOIMEN SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite, tunnusluku TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP

59 Sivistyspalvelukeskus Kokonaislainaus Lainat / asukas Lainan hinta / 1,4 1,4 1,2 1,2 LIIKUNTATOIMEN SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite, tunnusluku TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 Käyttömenot / asukas Avustukset / asukas Henkilöstömenot / asukas Uimahallin kävijämäärä 27,43 28,24 25,30 25,98 2,73 2,84 2,86 3,29 15,37 16,53 14,58 14, NUORISOTOIMEN SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite, tunnusluku TP 2009 TA2009 TP 2008 TP 2007 Käyttömenot / asukas Avustukset / asukas Henkilöstömenot / asukas 10,13 11,75 9,47 9,51 1,47 1,49 1,55 1,59 6,34 6,91 5,66 6,4 PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite, tunnusluku TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 Päiväkotihoidossa lapsia Perhepäivähoidossa lapsia Ryhmäperhepäivä hoidossa lapsia Esiopetuksessa olevat lapset päivähoidossa Lakisääteinen lasten kotihoidon tuki ja yksit. hoidon tuki lapsia

60 Sivistyspalvelukeskus 60

61 TEKNINEN PALVELUKESKUS - Tekninen lautakunta - Ympäristölautakunta 61

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 80 Kokousaika 29.9.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 69 70 71 72 73 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1. Mölsä Tero

ORIMATTILAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1. Mölsä Tero ORIMATTILAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 AIKA 08.11.2010 klo 17:00-19:00 Laajennettu kaupunginhallitus 08.11.2010 PAIKKA OSANOTTAJAT Kaupunginhallituksen kokoushuone Nimi Tehtävä Mölsä Tero pj. Koivunen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2010 TASEKIRJA. Kaupunginhallitus 28.3.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2010 TASEKIRJA. Kaupunginhallitus 28.3.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2010 TASEKIRJA Kaupunginhallitus 28.3.2011 Kaupunginvaltuusto 6.6.2011 Sisällysluettelo Kaupunginjohtaja katsaus 3 TOIMINTAKERTOMUS 4 Kaupunginhallinto ja henkilöstö 4

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 02/2013 8.4.2013

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 02/2013 8.4.2013 17 15 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 8.4.2013 15 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta.

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. TILINPÄÄTÖS 2012 Yleistä Väestö Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. Ikärakenne 31.12.2011 (vuoden 2012 tietoja ei vielä ole saatavissa) Ikä Henkilöä 2011

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE Päijät-Hämeen henkilöstö- ja talouspalvelukeskus - HETA 25.11.2011 Roope Rauhalinna Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Finnish

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2011 TASEKIRJA

ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2011 TASEKIRJA ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2011 TASEKIRJA Kaupunginhallitus 26.3.2012 Kaupunginvaltuusto Sisällysluettelo Kaupunginjohtaja katsaus 3 TOIMINTAKERTOMUS 4 Kaupunginhallinto ja henkilöstö 4 Sisäinen

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 194 Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot