VALVJAOS 26 Vs. ympäristönsuojelusihteeri

Transkriptio

1 Teknisen lautakunnan valvontajaosto Teknisen lautakunnan valvontajaosto TILALLA MIERONVAARA HARJOITETTAVAN ELÄINTENPITOON LIITTYVÄN VIRTSAN- JA LANNAN VARASTOINTI KUIVALANTALASSA JA PATTERIVARASTOINNISSA 157/8/86/2007 VALVJAOS 26 Vs. ympäristönsuojelusihteeri Kerttu ja Hannu Hirvosen omistamalle tilalle Mieronvaara (405:82:18) on Kuhmon kaupungin ympäristönvalvonnan toimesta annettu aiemmin kaksi määräaikaa ( ja ) nitraattiasetuksen noudattamiseksi. Määräaika koskee lannan- ja virtsanvarastointitiloja ja määräaika koskee lannan varastointia patterissa. Kehotukset edellä mainittujen toimenpiteiden kuntoon saattamiseksi on antanut ympäristönsuojelusihteeri Kinnunen päivätyllä kirjeellä. Lannan varastoinnista säädetään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämisestä annetun valtioneuvoston asetuksessa (jäljempänä nitraattiasetus) nro 931/2000. Asetuksen mukaan lannan varastointitilojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviitä (4.2 ). Lantala tulee olla rakennettu siten, ettei siitä johdu suoria valumia ympäristöön. Lannanvarastointitilan tulee olla riittävän suuri (4.1 ). Lanta on varastoitava tiivispohjaisessa (rakenne, josta vettä ei mene haitallisessa määrin läpi) lantalassa, joka on mitoitettu 12 kuukauden aikana kertyvälle lantamäärälle. Lantalan ohjemitoitus 12 kuukauden varastointia varten on hevosilla 12 m³ (nitraattiasetuksen 4 1 mom. ja liite 2). Alle 1 vuotiaan hevosen ja ponin lantatarpeeksi voidaan arvioida 8 m³. Lampaan ja vuohen lantatarpeeksi voidaan arvioida 1,5 m³. Lantala on aina mitoitettava niin, että tallista 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja ulkotarhoista kerätty sonta mahtuvat lantalaan. Laidunkauden aikana laitumelle jäävän lannan osuus voidaan vähentää lantalatilavuudesta. Ympäristönsuojelusihteeri Kinnunen on suorittanut tarkastuskäynnin tilalla Tarkastuskäynnillä on todettu, että tilalla on ollut hevonen ja kaksi ponia sekä lampaita ja vuohia yhteensä 10 kpl. Nitraattiasetuksen mukaisten virtsan- ja lannanvarastointitilojen rakentamiseen ei tällöin tilalla ollut ryhdytty. Ympäristönsuojelusihteeri Kinnunen on tiedustellut puhelimitse tilannetta ja mahdollisia tehtyjä toimenpiteitä tilalla Keskusteluissa on ilmennyt, että yksi hevonen on jouduttu lopettamaan ja tilalla on suomenpienhevonen, poni sekä muita kotieläimiä. Muutoin tilanne on ennallaan. Suunnitelmissa on ollut siirtää eläimet muualle

2 vuoden sisällä. Mieronvaaran tilan naapurissa n. 200 m:n päässä asuva Leo Kotilainen on tiedustellut teknisen lautakunnan valvontajaostolta ja päivätyillä kirjeillä, mm. millaisiin toimenpiteisiin valvontajaosto aikoo ryhtyä Hirvosten tilan eläinten lannan varastoinnin suhteen asian saattamiseksi säännösten mukaiseksi. Vastineessaan Kotilaiselle ympäristönsuojelusihteeri Kinnunen on ilmoittanut asetetut määräajat toimenpiteisiin ryhtymiseksi ( ja ), lisäksi Kinnunen on ilmoittanut, että asia tullaan viemään eteenpäin toisen määräajan mentyä umpeen. Leo Kotilainen on lähettänyt teknisen lautakunnan valvontajaostolle osoitetut, ja päivätyt kirjeet, joissa hän on tiedustellut mm. millaisia ehtoja valvontajaosto on asettanut Mieronvaaran tilalla pidettävien eläinten määrästä, mikäli lannan ja virtsan varastointitiloja ei ole rakennettu. Vastinetta Kotilaisen kahteen viimeisempään kirjeeseen ei ole annettu, koska tilalle Mieronvaara asetettu viimeisin määräaika ei ole ollut vielä täyttynyt, eikä asiaa ole voitu käsitellä ennen sitä. Rakennustarkastaja / ympäristönsuojelusihteeri Kinnunen on jäänyt virkavapaalle väliseksi ajaksi. Ympäristönsuojelusihteerin tehtävät on siirretty rakennustarkastaja Piiraiselle kyseiseksi ajankohdaksi. Vs. ympäristönsuojelusihteeri Piirainen on suorittanut tarkastuskäynnin kesälomalta paluun jälkeen , Hirvosten omistamalla tilalla (Mieronvaara). Tarkastuskäynnistä on laadittu muistio. Tarkastuskäynnin yhteydessä tilalla oli kolme hevosta (kavioeläintä), muutama vuohi ja toistakymmentä lammasta. Kaikki eläimet olivat ko. ajankohtana ulkona, hevoset jaloittelutarhassa muut eläimet laitumella. Vanhan navettarakennuksen eteläpäässä sijaitsee lantala, jota Hannu Hirvosen kertoman mukaan on korjattu siten, että pohjalle on asennettu monikerroksinen muovi, jonka päälle on vaihdettu maa-aineksia (hiekka/sora) n cm. Lantalan koko on n. 10 m², muovi ulottuu arviolta cm ympäröivän maa-aineksen yläpuolelle, lantala on katettu. Tilalla syntynyttä hevosenlantaa on patteroitu pihapiiristä luoteeseen n. 200 m:n päähän vanhalle peltoaukealle. Hannu Hirvosen kertoman mukaan naapurit ovat hakeneet kompostoitunutta hevosenlantaa kotitarvekäyttöön. Sahanpurupitoinen hyvin maatunut / kompostoitunut hevosen lanta oli n. aarin suuruisella alueella. Alueen reunamille oli luontaisesti levinnyt nokkosta. Maanomistajien toimesta patterointialueelle oli istutettu kurpitsaa. Hevostallin yhteyteen ei tarvitse rakentaa lantalaa tai sen koko voi olla normien mukaista pienempi, mikäli - lantaa luovutetaan tiivispohjaiseen, riittävän kokoiseen lantavarastoon (nitraattiasetuksen 4 3 mom., lannan patterointi) - lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, jolla on

3 ympäristönsuojelulain mukainen lupa toiminnalleen (nitraattiasetuksen 4 3 mom.) - lantaa kertyy vuosittain enintään 20 m³ - lantaa myydään tallilta pakattuna. Näissä tapauksissa tallinpitäjän tulee tehdä vuosittain valvontailmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Patterivarastointi tarkoittaa lannan varastointia aumassa eli ns. patterissa, joka on sijoitettu ja perustettu nitraattiasetuksen liitteen 1 edellyttämällä tavalla peltolohkolle, jolle lanta tullaan patterista levittämään. Muu lannan varastointi maapohjalla ilman tiiviitä pohjarakenteita on kielletty. Aiemmin Kinnusen suorittamien tarkastuskäyntien ja toiminnanharjoittajalta saatujen selvitysten perusteella voidaan todeta, etteivät lannanvarastointitilat Hirvosten tilalla ole täyttäneet nitraattiasetuksen vaatimuksia. Vs. ympäristönsuojelusihteerin suorittaman tarkastuskäynnin perusteella voidaan kuitenkin todeta, että Hirvonen on korjannut tilalla olevaa lantalaa asetusta vastaavaksi. Puhelinkeskustelussa (Hannu Hirvonen/Piirainen) Hirvonen on ilmoittanut nykyiseksi eläinmääräksi seuraavaa; 2 kpl eestinponia, lampaita 15 kpl ja vuohia 3 kpl. Eläimet ovat laitumella laidunkauden ajan (laidunmaata arviolta n. 2 ha), lisäksi hevoset / ponit ovat talvella lähes päivittäin jaloittelutarhassa. Tilalla on myös pidetty kesäisin lasten ratsastustapahtumia (poislukien vuosi 2009), jolloin tilalla voi väliaikaisesti olla useampia hevosia/poneja. Laidunkausi huomioiden nykyisellä eläinmäärällä kertyvän lannan määrä on n. 25 m³. Hevostallien ympäristönsuojeluohjeen (121 / , sivu 15) mukaisesti lantalaan kertyvän lannan määrä voi olla ohjemitoitusta jonkin verran pienempi mikäli hevoset ulkoilevat erittäin paljon myös varsinaisen laidunkauden ulkopuolella. Lisäksi lampaiden ja vuohien karsinoissa lanta kerätään kuivikepohjalle ja tyhjennetään suoraan lantalan tyhjennyksen yhteydessä patterivarastointiin. Nykyisen kuivalantalan varastointitilavuus on n. 15 m³, joten nykyisellä eläinmäärällä kuivalantalan varastointitilavuutta voidaan pitää jo riittävänä. Mieronvaaralla suoritettujen katselmusten perusteella voidaan todeta, ettei suoranaisia haittavaikutuksia maaperään pohjaveteen tai vesistöihin ole havaittavissa. Lähin vesistö on n. 500 m päässä tilasta etelään sijaitseva Rastinjärvi. Tilan pihapiiristä n. 100 m etelään on Petäjälammentie. Lantapatterissa oleva purupohjainen hevosenlanta on kompostoinut ja kasvillisuus käyttää sitä hyväkseen. Haitallisia päästöjä kompostoidusta lantapatterista ei ole havaittavissa.

4 Ympäristöministeriön monisteen mukaisesti (121 Hevostallien ympäristönsuojeluohje , sivu 19-20) on annettu ohjeet patteroinnista, jonka mukaan toimittaessa saavutetaan määräysten mukainen toiminta. Tilalla käytetään kuivikkeena purua. Purupohjaisen tai runsaasti purua sisältävän hevosenlannan peltokäyttö ei ole usein mahdollista yhden talvikauden varastoinnin jälkeen, vaan sitä hyödyntävä viljelijä arvioi sen jatkokompostoitumistarpeen. Nitraattiasetuksen tavoitteena on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estäminen. Tilalla Mieronvaara suoritetun katselmuksen ( ) havaintojen perusteella nitraattiasetuksen vaatimukset tavoitteisiin suhteutettuina toiminnan haittavaikutukset ympäristöön ovat lieviä. Leo Kotilainen on päivätyllä kirjeellään tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle Kuhmon Kaupungin ympäristösihteerin toiminnasta. Kirjeen johdosta eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on lähettänyt päivätyn selvityspyynnön asian johdosta. Asia on käsitelty teknisen lautakunnan valvontajaoston edellisessä kokouksessa ja asiasta on annettu vastine eduskunnan oikeusasiamiehelle. Ympäristönsuojelusihteeri Kinnusen virkavapaan vuoksi rakennustarkastaja Piiraiselle siirtyneet ympäristönsuojelusihteerin työtehtävien priorisoinnissa on otettu huomioon asioiden hoidon tärkeys ja kiireellisyys. Rakennusvalvonnan tehtävät, pääsääntöisesti kesäaikaan suoritetavat katselmuskäynnit työmailla on suoritettava tietyn rakennusvaiheen aikana, samoin tarvittavien rakennus- ja toimenpidelupien lupakäsittelyä on tehty jatkuvasti kesäaikaisen rakentamisen turvaamiseksi. Lisäksi ympäristönsuojelusihteerintehtäviin kuuluvat mm. maa-ainesotto-paikkojen katselmukset, murskaustoiminnan katselmukset, asfalttiasemien aloitus- ja loppukatselmukset ja yms. kiireelliset asiat, jotka on suorittava nopealla aikataululla sulan maan aikana. Edellä mainituin perustein asian käsittely on siirretty työtehtävien kannalta kiireettömänpään aikaan (talvi). Lisätietoja antaa rakennustarkastaja & vs. ympäristösuojelusihteeri Harri Piirainen puh tai Rakennustarkastaja & vs. ympäristösuojelusihteerin esitys: Teknisen lautakunnan valvontajaosto toteaa, että vs. ympäristönsuojelusihteerin suorittaman katselmuksen ( ) ja

5 siinä suorittujen havaintojen perusteella asiaa tullaan jatkossa tarkastelemaan sisällyttämällä Mieronvaaran tila valvontakohteeksi. Teknisen lautakunnan valvontajaosto toteaa edelleen, että Kerttu ja Hannu Hirvosen omistamalla Mieronvaaran tilalla on ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin virtsan ja lannan varastointiin käytettävän kuivalantalan korjaustoimenpiteisiin ja korjaukset on toteutettu riittävällä tavalla. Lisäksi tilalla syntynyttä hevosenlantaa on patteroitu pihapiiristä luoteeseen n. 200 m:n päässä olevalla vanhalla peltoaukealla. Sahapurunpitoista kompostoitunutta hevosen lantaa on luovutettu kotitarvekäyttöön ja lopulle alueelle on luontaisesti levinnyt nokkosta. Maanomistajien toimesta patterointialueelle on istutettu kurpitsaa. Koska hevosen ulosteisiin lisätään huomattava määrä kuiviketta (puru) on huomioitava, ettei purupohjaisesta lannasta tule vastaavia valumia kuin esim. nautaeläinten ulosteista. Hevosenlanta soveltuu patteroitavaksi muiden tuotantoeläinten lantaa paremmin, koska siinä on aina erittäin paljon kuiviketta (50-80%). Purupohjaista hevosenlantaa voidaan kompostoida patterissa ylivuotisesti, kun estetään pinta- ja pohjavesille aiheutuvat haitat. Purulantakomposti käännetään kasvukauden aikana vähintään yhden kerran toiseen paikkaan. Runsaan kuivikemäärän vuoksi uusi pohja- tai peitekerros ei ole tarpeen. Valumien estämiseksi seuraavina talvikausina patteri tulee peittää sateenpitävällä katteella (YM6/401/2007). Lantapatteri tulee sijoittaa ja perustaa pääsääntöisesti peltolohkolle, jolle lanta tullaan patterista levittämään. Edellä mainittujen seikkojen perustella teknisen lautakunnan valvontajaosta toteaa, ettei Hirvosten omistamalla tilalle ole tarpeellista asettaa lisävaatimuksia lannan varastointitilojen osalta, mikäli tilalla pidettävien eläinten määrä ei oleellisesti muutu. Eläinmäärän oleellisesti suurentuessa toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä toimenpiteisiin kuivalantalan suurentamiseksi, eläinmäärän tuottaman lannan määrää vastaavaksi. Kuivalantalan pohjan tiiviys tulee tarkastaa aina lantalan tyhjennyksen yhteydessä, mikäli rakenteissa ilmenee puutteellisuutta korjaukset tulee tehdä viipymättä. Lannan varastointi tulee jatkossakin tehdä YM:n (121 Hevostallien ympäristönsuojeluohje ) ohjeen mukaisesti. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee tehdä vuosittain valvontailmoitus patteroinnista kaupungin ympäristöviranomaiselle. Patteri tulee tehdä nitraattiasetuksen liitteen 1 mukaisesti siten, että päästöt vesiin voidaan estää. Ilmoittamalla patteroinnista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vältetään mahdolliset ongelmat täydentävien ehtojen valvonnassa.

6 Lisäksi teknisen lautakunnan valvontajaosta toteaa, että ympäristönsuojelusihteeri Kinnusen virkavapaasta johtuvien työtehtävien priorisoinnista joutuen sekä ympäristövaikutuksiltaan vähäisen nitraattiasetuksen laiminlyönnin perusteella asian käsittely on siirretty työtehtävien kannalta kiireettömänpään ajanjaksoon ja asiaan liittyviin tiedusteluihin on vastattu riittävällä tavalla kohtuullisen ajan kuluessa. Tomialan vs. esimiehen päätösehdotus: Valvontajaosto hyväksyy rakennustarkastajan / vs. ympäristösuojelusihteerin esityksen. Päätös: Valvontajaosto yksimielisesti hyväksyi päätösehdotuksen. Merkitään, että tämä päätös lähetetään Hannu Hirvosen lisäksi tiedoksi myös Leo Kotilaiselle. Merkitään, että tämä pykälä käsiteltiin ylimääräisenä asiana. VALVJAOS 34 VALVJAOS Vs. ympäristönsuojelusihteeri Leo Kotilainen, Petäjälammentie 285, Kuhmo on lähettänyt allekirjoitetun ja saapuneen teknisen lautakunnan valvontajaostolle osoitetun oikaisuvaatimuksen koskien valvontajaoston tekemää päätöstä em. asiasta (26, ). Leo Kotilainen on korjannut allekirjoitetulla ja saapuneelle kirjeellään aiemmin lähettämänsä oikaisuvaatimuksen päivämäärä. Kerttu ja Hannu Hirvoselle on annettu mahdollisuus vastineen antamiseen oikaisuvaatimuksen johdosta ( ). Hirvoset ovat jättäneet allekirjoitetun ja saapuneen vastineen asian johdosta. Oikaisuvaatimuksessaan Leo Kotilainen pyytää valvontajaostoa oikaisemaan virheellisillä perusteilla valvontajaoston tekemän päätöksen todellisuutta vastaavaksi ja ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin asian saattamiseksi säännösten edellyttämälle tasolle. Lisäksi Kotilainen toteaa, että päätöksessä tulisi olla selvä laskelma tilan lannan ja virtsan tuotosta. Tilalla Mieronvaara olevien eläinten määrä on Hannu Hirvosen ilmoituksen ( ) mukaisesti 2 kpl eestinponia, lampaita 15 kpl ja vuohia 3 kpl. Rodun virallinen määritelmä on eestinhevonen, joka on

7 kotoisin Virosta. Eestinhevonen on tyypiltään kylmäverinen maatiaisrotu, joka muistuttaa suomenhevosta. Säkäkorkeudeltaan eestinhevonen on noin cm, minkä vuoksi sitä on toisinaan kutsuttu eestinponiksi. Jako poneihin ja hevosiin riippuu asiayhteydestä: kilpailuissa raja on rodusta riippumatta absoluuttinen korkeusraja (ponin säkäkor keus on enintään 148 cm), muissa yhteyksissä poniksi lasketaan useimmiten ponirodun edustaja ja hevoseksi hevosrodun edustaja. Rodun määritteleminen poni- tai hevosroduksi ei ole yksiselitteistä, ja tietyt rodut voidaankin laskea joissakin maissa hevosiksi ja toisissa poneiksi. Suomessa noudatetaan nykyisin aina alkuperämaan käytän töä rodun poniksi määrittelemisen osalta. Suomen Eestinhevosyhdis tyksen edustajan ( ) mukaan eestinhevonen on rotumäärityk seltään hevonen. Kuitenkin rotu on kylmäverinen rotu, jonka rehun käyttökyky ja lannan muodostus on lähempänä ponia kuin hevosta. Nitraattiasetuksen (931/2000) liite 2:n mukaisesti lantamäärä / vuosi on hevosella 12 m³, ponilla 8 m³/vuosi ja lampaalla ja vuohella 1,5 m³/vuosi. Hevostallien ympäristönsuojeluohjeen (121 / , sivu 15) mukaisesti laidunkausi on Pohjois- Suomessa hieman vähemmän kuin 4 kk. Jos eläimet ovat laitumella koko laidunkauden, lantalan tilantarve on hevosella vähintään 8 m³ ja ponilla 5 m³. Jos hevoset ovat yöt sisällä, vähennyksestä otetaan huomioon vain puolet. Lantalaan kertyvän lannan määrä voi olla em. ohjemitoitusta jonkin verran pienempi mikäli hevoset ulkoilevat erittäin paljon myös varsinaisen laidunkauden ulkopuolella. Laskelmassa oletetaan kavioeläimien olevan eestinhevosia (2 kpl) (lannan muodostus kuten ponilla). Lantaa 5 m³/vuosi (laidunkausi huomioiden), koska yöt sisällä vähennyksestä otetaan huomioon vain puolet => 5 m³ + (8-5/2) = 6,5 m³. Koska hevoset ulkoilevat erittäin paljon myös varsinaisen laidunkauden ulkopuolella lantalaan kertyvän lannan määrä voi olla em. ohjemitoitusta jonkin verran pienempi => 6,5 m³ - (1-1,5 m³) = 5-5,5 m³/vuosi/hevonen (poni), yhteensä n m³/vuosi. Lampaita ja vuohia tilalla on yhteensä 18 kpl. Lannan tuotto 18*1,5 m³ = 27 m³ (nitraattiasetuksen (931/2000) liite 2:n mukaisesti). Lampoloissa yleisesti tapana on, että lanta keräytyy karsinan pohjalle (kuivikepohjalle). Pohjalle lisätään tarpeen mukaan kuivikkeita, ja karsinat tyhjennetään keväällä kun lampaat siirretään laitumelle. Lampaat ovat keskimäärin 4-6 kk laitumella / vuosi, joten kuivikepohjalle ker tyvän lannan määrä on arviolta m³/vuosi. Koska lampaiden lanta tyhjennetään suoraan lantalan tyhjennyksen yhteydessä patteriva rastointiin, lampaiden ja vuohien tuottamaa lantamäärää ei ole laskettu lantalan tilavuuteen. Nykyisen kuivalantalan varastointitilavuus on n. 15 m³, joten nykyisel lä eläinmäärällä kuivalantalan varastointitilavuutta voidaan pitää riit tävänä.

8 Mikäli Hirvosten ilmoittamaa eläinmäärää tai eläinten rotuja halutaan tutkia tarkemmin, asia tulee siirtää muille viranomaisille. Rotumääritykset tulee suorittaa eläinlääkärin tai vastaavan asiantuntijan toimes ta. Jos tarkennetaan seurantaa tai tarkkailua niin asia on tällöin hoi dettava poliisin virka-aputyönä. Lisätietoja antaa rakennustarkastaja & vs. ympäristösuojelusihteeri Harri Piirainen puh tai Rakennustarkastaja & vs. ympäristösuojelusihteerin esitys: Teknisen lautakunnan valvontajaosta toteaa, että Mieronvaaran tilan lannan ja virtsan varastoin tiin liittyen ei ole ilmennyt tehdyn lisätarkas telun perusteella sellaisia tekijöitä, joiden perusteella teknisen lautakun nan valvontajaoston pää töstä (26, ) tulisi korjata tai muut taa. Oikaisuvaatimus hy lätään perusteettomana. Toimialan esimiehen päätösehdotus: Valvontajaosto hyväksyy rakennustarkastaja & vs. ympäristösuojelusihteerin esityksen. Päätös: Valvontajaosto yksimielisesti hyväksyi päätösehdo tuk sen.