OHJEITA HEVOSTALLIN RAKENTAJALLE

Transkriptio

1 OHJEITA HEVOSTALLIN RAKENTAJALLE Raahen seutukunta Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki

2 1. LUVAT JA ILMOITUKSET Hevostallin ja siihen liittyvien rakennelmien rakentaminen edellyttää rakennuslupaa ja tapauskohtaisesti mahdollisesti myös suunnittelutarveratkaisua tai poikkeuslupaa. Rakennuslupa tarvitaan myös, kun rakennukseen tehdään laajennuksia, olennaisia muutoksia tai kun rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu. Käyttötarkoituksen muutos on esimerkiksi varaston tms. muuttaminen hevostalliksi. Jos talli on tarkoitettu vähintään 60 hevoselle tai ponille, rakentaminen vaatii myös ympäristöluvan. Ympäristölupa voidaan edellyttää myös pienemmälle eläinmäärälle, jos talli sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaara tai jos toiminnasta saattaa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille. Hakemus ympäristöluvasta tehdään kunnan ympäristöviranomaiselle. Eläinten pitoon tarkoitetun rakennuksen tai aitauksen sijoittamisesta tai käyttöönotosta asemakaava-alueella on tehtävä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista kirjallinen ilmoitus kunnan terveysviranomaiselle. Ilmoitus voidaan vaatia tehtäväksi myös alueella, missä se jo olemassa olevan asutuksen takia katsotaan tarpeelliseksi. Lisätietoja saa kunnan terveystarkastajalta. Ammattimaisesta tai muutoin laajamittaisesta hevosten pidosta on tehtävä kirjallinen ilmoitus aluehallintovirastoon, jos täysikasvuisia hevosia on vähintään kuusi. Ilmoitukseen velvoittavaa toimintaa ovat mm. hevosten kasvattaminen tai vuokraaminen, opetuksen antaminen hevosten käytössä tai käsittelyssä tai muu hevosen pito. Kunnan maaseutuviranomaiselle tulee tehdä ilmoitus eläintenpidosta, mikäli haetaan maataloustukia. Kulutustavaroiden ja palvelusten turvallisuudesta säädetty laki velvoittaa tallinpitäjää huolehtimaan tarjoamansa palvelun turvallisuudesta. Turvallisuusasiakirja, joka sisältää tiedot palvelun turvallisuuden varmistamisesta, säilytetään tallilla ja esitetään pyydettäessä terveysviranomaiselle. Pelastussuunnitelman voi yhdistää turvallisuusasiakirjaan. 2. TALLI JA PIHATTO 2.1.Yleistä Hevosen pitopaikan tulee olla riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas, turvallinen sekä mahdollisimman hyvin eläimen luontaiset tarpeet huomioonottava. Pitopaikassa olevat hevoset on voitava hoitaa ja tarkastaa vaikeuksitta. Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä, vetoa ja kosteutta vastaan. Hevonen on laumaeläin, joten sitä ei tulisi pitää yksin. Pitopaikan tulee olla mahdollisimman paloturvallinen. Hätätilanteessa hevoset on voitava poistaa nopeasti eläintiloista. Eläinsuojassa tulisi olla palovaroitin, jonka antama hälytys voidaan kuulla kaikkina vuorokauden aikoina. Eläinsuojan hoitaja on varauduttava hätätilanteisiin ja hänellä on oltava käytettävissään tarvittava pelastus- ja palontorjuntavälineistö. Sähkökeskuksen lähellä tulee olla jauhesammutin. Letkulla varustettu myös talviaikana käytettävissä oleva vesipiste käy yhtenä alkusammutusvälineenä

3 ja sen on yletyttävä riskikohteisiin kuten rehuvarastoon. Alkusammutus- ja ensiapukaluston paikat on merkittävä hyvin, etenkin jos tallin tiloissa käy ulkopuolisia. Eläinsuojan rakentamisessa tulee huomioida määräysten mukainen osastointi muista tiloista, rajoista jne. Koska eläinsuojan palot saavat usein alkunsa eläintilojen ulkopuolelta, tulee kuivikevarasto, heinäparvi ja rehuvarasto osastoida erilleen tallista. Myös lantalan sijaintiin tulee kiinnittää huomiota, sillä lantala voi aiheuttaa tulipalon, jos kuivikelanta kuumentuu liikaa. Eläinsuojan pintojen ja rakennelmien on oltava materiaaleiltaan hevosille sopivia. Materiaalit ovat myös tärkeitä paloturvallisuustekijöitä tallissa, joten niiden tulisi olla mahdollisuuksien mukaan palamattomia tai ainakin vaikeasti syttyviä. Sähköjohdot ja laitteet sekä muut välineet, jotka voivat vahingoittaa hevosta, on tarvittaessa suojattava tai sijoitettava hevosen ulottumattomiin Pitopaikan olosuhteet Eläinsuojassa tulee olla riittävä ilmanvaihto, jolla huolehditaan siitä, etteivät liiallinen pöly, veto, kosteus tai haitalliset kaasut vaaranna eläimen terveyttä tai hyvinvointia. Hevonen ei saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä. Valaistuksen tulee olla hevoselle sopiva ja riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen. Eläinsuojan optimilämpötila on 8-12 astetta ja ilmankosteus % Mitoitus Tallin sisäkorkeuden on oltava vähintään hevosen säkäkorkeus kerrottuna luvulla 1,5, kuitenkin vähintään 2,2 metriä. Käytännössä suositellaan 3 metriä ja pihaton korkeudeksi vähintään 3,2 m, koska pihaton kuivikepatja nousee talven aikana jopa metrin. Tallin käytävien on oltava niin leveitä, että eläin pääsee esteettä liikkumaan. Käytävän leveyden tulee olla vähintään 2,2 m ja vähintään 2,5 m, mikäli karsinat sijaitsevat molemmin puolin käytävää. Ravitallissa suositeltu leveys on vähintään 3,5 m. Eläinsuojan oviaukon leveyden tulee turvallisuussyistä olla vähintään 1,5 metriä ja karsinan oven 1,2 m. Ovikorkeuden tulee olla vähintään 2,2 m, pihatossa tulee lisäksi huomioida mahdollinen kuivikepatjan korkeus. Paloturvallisuuden vuoksi tilasta tulee olla kaksi erillistä poistumistietä, joiden tulisi sijaita vastakkaisilla seinillä. Poistumistiet tulee merkitä selkeästi eikä sisäisen kulkureitin pituus uloskäytävään saa ylittää 30 metriä. Pihaton makuuhallissa tulee olla kaksi uloskäyntiä ja uloskäynnit on rakennettava siten, ettei sisälle tuule. Eläinsuojassa tulee olla ikkunoita 1/20 tallin pinta-alasta. Ikkunat tulee sijoittaa siten, ettei hevonen voi niitä rikkoa.

4 Karsinoiden koko määräytyy hevosen koon mukaan seuraavasti: Yksittäiskarsina Hevosen säkäkorkeus (m) karsinan pinta-ala (m2) enintään 1,08 4,0 yli 1,08 mutta enintään 1,30 5,0 yli 1,30 mutta enintään 1,40 6,0 yli 1,40 mutta enintään 1,48 7,0 yli 1,48 mutta enintään 1,60 8,0 yli 1,60 9,0 Varsomiskarsina Tamman säkäkorkeus (m) karsinan pinta-ala (m2) enintään 1,08 4,5 yli 1,08 mutta enintään 1,30 6,5 yli 1,30 mutta enintään 1,40 7,5 yli 1,40 mutta enintään 1,48 8,5 yli 1,48 mutta enintään 1,60 10,0 yli 1,60 11,0 Ryhmäkarsina Hevosen ikä % yksittäiskarsinan pinta-alasta täysikasvuinen kk 75 alle 12 kk varsa 50 Pihatto Hevosen ikä % yksittäiskarsinan pinta-alasta täysikasvuinen kk 60 alle 12 kk varsa 40 Pilttuiden käyttö ei ole suositeltavaa. Suojaetäisyydet: Naapurikiinteistön rajaan (1-5 hevosen harrastustallit): talli, lantala ja ulkotarha ratsastuskenttä laidun 50 m 20 m 10 m

5 Vähimmäisetäisyydet voivat olla pienempiä naapurin kirjallisella suostumuksella. Ulkotarhan ja ratsastuskentän vesiensuojelulliset vähimmäisetäisyydet: oja valtaoja puro ym. vesistö 5 m 20 m 100 m 3. HEVOSTEN ULKOILUALUEET Hevonen tarvitsee ulkoilua ja liikuntaa päivittäin, joten jo tallialueen suunnittelussa ulkoalueiden määrä ja tilantarve on suunniteltava eläinmäärän mukaan. Tarhan kooksi ensimmäiselle hevoselle suositellaan 500 m2 ja seuraaville m2 eläintä kohti. Tarhan kuivatus tulee järjestää sala- tai avo-ojilla. Tarha tulee puhdistaa lannasta säännöllisesti, mielellään viikoittain ja tarhan pintakerros on uusittava tarvittaessa. Tarha ja laidun on rakennettava siten, ettei siitä aiheudu ympäristön eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Valumavesien puhdistamiseksi tarha voidaan perustaa kaltevaksi, jolloin vedet voidaan tarvittaessa johtaa laskeutusaltaan kautta maastoon. Rantalaitumilla tulee olla aita estämässä hevosten pääsy veteen ja hevosille tulisi olla varattuna useampi laidunlohko laidunkauden ajaksi. Laiduntavalla hevosella on oltava sääsuoja joko laitumen yhteydessä tai niin, että se on helposti siirrettävissä suojaan. 4. LANTALAT JA LANNAN VARASTOINTI Nitraattiasetuksen mukaisesti lanta on varastoitava vesitiiviissä (betoni K30-2, asfalttibetoni, valuasfaltti) lantalassa, joka on mitoitettu 12 kk aikana kertyvälle lantamäärälle. Minimimitoitus on 12 m3 hevospaikkaa kohden ja 8 m3 ponipaikkaa kohden. Lantalan hyötytilavuus lasketaan kertomalla pohjan pinta-ala seinämäkorkeudella lisättynä enintään yhdellä metrillä. Avolantaan on laskettava sadevesivaraa vähintään 0,1 m3/m2. Pihaton vesitiivis kuivikepohja voidaan ottaa huomioon lannan varastotilana. Lantavaraston mitoituksessa on huomioitava kuivikepohjasta lannanlevityskieltoaikana poistettava sekä ulkoalueilta kerättävä lanta. Lantala voidaan rakentaa 12 kk:n varastointitilavuutta pienemmäksi tai korvata katetulla vaihtolavalla, mikäli lantaa luovutetaan nitraattiasetuksen mukaisesti. Lantalaksi voidaan hyväksyä myös katoksen alla oleva tiivis alusta, mikäli kuivikelantaa kertyy vuodessa enintään 20 m3. Lantalan rakenteiden tulee estää lannan ja mahdollisten valumavesien pääsy ympäristöön sekä pinta- ja pohjavesiin. Lantalan edessä on oltava tiivispohjainen (vähintään asfaltti tai maabetoni) kuormauslaatta, joka pidetään puhtaana lannasta.

6 Lantalan kattaminen on suositeltavaa. Katetun lantalan seinämäkorkeuden tulee olla vähintään 1,5 m ja ajoluiskan 0,2 m. Katetun lantalan ulkovaipan tulee olla harva tai aukollinen, jota se tuulettuu riittävästi ja mahdollinen lantapalo voidaan estää. Avolantalan reunojen ja ajoluiskan tulee olla vähintään 0,5 m korkeat. Lantalan toiminnan kannalta seinämät kannattaa tehdä 1,5-2 m korkeiksi. Avolantala on sijoitettava siten, ettei sadevesi valu ympäröivien rakennusten katolta lantalaan. Kattamattoman lantalan etäisyyden tulee olla vähintään 1,2 m rakennuksen ulkoseinästä. Lannan levitys peltoon suositellaan tehtäväksi keväällä. Nitraattiasetus kieltää lannan levityksen välisenä aikana. Jos maa on sula ja kuiva, voidaan lanta levittää aikaisintaan 1.4. ja myöhäisimpään Lanta on mullattava tai kynnettävä peltoon mahdollisuuksien mukaan neljän tunnin sisällä ja viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Syksyllä pelloille levitettävän lannan enimmäismäärä on 30 tn/ha. Hevosen kuivikelantaa saa levittää kaikkiaan 56 tn/ha vuodessa. Lannan hävittäminen polttamalla on kiellettyä. Lantaa saa luovuttaa toiselle viljelijälle asianmukaiseen lantalaan varastoitavaksi tai välittömästi hyötykäyttöön, hyödyntäjälle, jolla on ympäristölupa kompostointiin ja ruokamullan valmistamiseen hevosenlannasta sekä Eviran hyväksyntä tuotteen markkinointiin ja suoraan tilalta irtotavarana, kun lanta ei sisällä mitään vakavaa tartuntataudin leviämisriskiä eikä tilalla ole todettu hukkakauraa. Lannan patterointi sallitaan vain työteknisistä tai hygieenisistä syistä. Levittämistä odottava lanta saa olla pellolla korkeintaan kaksi viikkoa, jottei sitä katsottaisi patteroinniksi. Patteroinnilla ei voi korvata lantalaa tai määräajoin tyhjennettävää vaihtolavaa. Lannan patteroinnista ja 12 kk lantamitoituksesta poikkeamisesta on lannan luovuttajan tehtävä etukäteen valvontailmoitus ympäristötoimelle. Ohje on laadittu yhteistyössä rakennusvalvonta-, ympäristö-, palo- ja eläinlääkintäviranomaisen kanssa. Lisätietoja antavat Raahen kaupungin rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu. Yhteystiedot