Projektityöntekijöinä yhdistyksessä ovat toimineet Tarja Levonen, Jenni Pussinen, Paula Tommola, Sanna Hellsten sekä Tiina Orava.

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2015

2 YLEISTÄ 2 Kouvolan seudun Muisti ry:n tarkoituksena on toimia alueellaan muistisairautta sairastavien henkilöiden ja heidän omaistensa hyväksi, tukea heidän parissaan työskenteleviä ammattihenkilöitä sekä edistää alueellaan aivoterveyttä. Kouvolan seudun Muisti ry on perustettu Yhdistyksen toimialueena on Kouvola ja Iitti. Yhdistyksen Muistiluotsi toiminta tarjoaa neuvontaa, ohjausta, vertaistukiryhmiä ja ajankohtaista tietoa muistiin liittyvistä asioista. Toimintamuotoina ovat olleet yksilö- ja ryhmätapaamiset, luennot ja yleisötilaisuudet. Yhdistyksen palveluja ovat käyttäneet yksityiset henkilöt, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, opiskelijat, alueemme yhdistykset sekä vanhus- ja vammaisjärjestöt. Yhdistyksen toiminnassa oli toimintavuonna apuna myös vapaaehtoisia eri tapahtumissa. Kouvolan seudun Muisti ry:n visio 2016 on määritelty strategiatyön tuloksena seuraavasti: Muistiystävällinen Kymenlaakso, jossa paikalliset yhdistykset, julkishallinto, yritykset ja oppilaitokset tekevät saumatonta yhteistyötä aivoterveyden edistämiseksi, sekä muistisairaiden ja heidän läheistensä arjen toimintojen tukemiseksi. Yhdistys on alan kattojärjestönä toimivan Muistiliiton jäsen ja maksaa keskusliitolle vuosittain jäsenmaksutuloista 4 / jäsen. Yhdistys on myös Vanhustyön keskusliiton ja Suomen Muistiasiantuntijat ry:n jäsen. TOIMIHENKILÖT Yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut Tiina Köninki ja varapuheenjohtajana Tarja Mustonen. Muut hallituksen varsinaiset jäsenet ovat olleet Tiina Manninen, Sari Palm, Leena Westman ja Mari Partanen. Hallituksen varajäseninä ovat toimineet Sirpa Mäkelä ja Pirjo Kärkkäinen. Projektityöntekijöinä yhdistyksessä ovat toimineet Tarja Levonen, Jenni Pussinen, Paula Tommola, Sanna Hellsten sekä Tiina Orava. Projektityöntekijöiden apuna on avustavissa tehtävissä toiminut Lotta Pulakka ja Kaija Maunu välisinä aikoina Kouvolan kaupungin kuntouttavasta työtoiminnasta. Yhdistyksen ja projektien kirjanpidosta on huolehtinut tilitoimisto Tili-Parkkinen Oy. Yhdistyksen tilintarkastajana on toiminut HTM Orvokki Joutjärvi. Varatilintarkastajana HTM Reijo Haka, Haka-Consulting Ky:stä.

3 YHDISTYKSEN KOKOUKSET 3 Hallitus kokoontui vuoden 2015 aikana kahdeksan kertaa. Hallituksen jäsenille ei maksettu kokouspalkkioita eikä kilometrikorvauksia vuonna Vuosi 2015 oli yhdistyksen 25v juhlavuosi. Perustettiin juhlatoimikunta hallituksen jäsenistä ja projektityöntekijöistä valmistelemaan Juhlamuistiseminaaria sekä suunnittelemaan yhdistyksen historiikin kirjoittamista. Juhlatoimikunta esitti hallitukselle historiikin kirjoittajaksi kirjailija Petter Sairasta, joka pääsi aloittamaan historiikin kirjoittamisen syksyllä Historiikki valmistuu vuoden 2016 keväällä. Yhdistykselle tehdyn jäsenaloitteen ehdotuksen mukaisesti haettiin Muistiliiton ansiomerkkiä hallituksen jäsenille Tiina Köninki, Tarja Mustonen ja Sirpa Mäkelä. Muistiliitto myönsi ansiomerkit. Kaikki kolme ovat työskennelleet useita vuosia yhdistyksen vapaaehtoistoimijoina. Kevätkokous pidettiin klo 18:00 yhdistyksen kokoustilassa. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2014 vuosikertomus ja tilinpäätös. Syyskokous pidettiin Ke klo 18:00 yhdistyksen kokoustilassa. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2016 toimintasuunnitelma sekä talousarvio. Vuonna 2016 yksilöjäsenmaksu on 20 / vuosi, kannatus- ja yhteisöjäsenmaksu 55 / vuosi. Syyskokouksessa valittiin tilintarkastaja seuraavalle tilikaudelle. Tilintarkastajaksi valittiin HTM Reijo Haka ja varalla HTM Pia Kemppi. Hallituksen varsinaisista jäsenistä erovuorossa olivat Tiina Köninki, Tiina Manninen, Mari Partanen. Varajäsenistä erovuorossa oli Sirpa Mäkelä. Hallituksen jäseniksi vuodelle 2016 valittiin Tiina Köninki, Tiina Manninen, Mari Partanen, Tarja Mustonen, Sari Palm sekä Leena Westman. Varajäseniksi valittiin Sirpa Mäkelä, Pirjo Kärkkäinen ja Johanna Niskanen (uusi varajäsen). JÄSENET Yhdistyksessä oli yhteensä 284 maksanutta jäsentä. Jäsenmaksun suuruus oli 20,00 jäseniltä ja 55,00 kannattaja- ja yhteisöjäseniltä. YHDISTYKSEN TALOUS Yhdistystoiminnan rahoitus koostuu jäsenmaksuista, varainhankinnasta sekä alueemme kuntien vapaaehtoisista yleisavustuksista. Yhdistyksen varsinaisen toiminnan tilikauden alijäämä oli -5109,76. Alijäämän syynä ovat pääsääntöisesti henkilöstökulut, projektityöntekijä Tiina Orava teki Ray:lle avustusanomuksen uudesta kehittämishankkeesta ja yhdistyksen historiikin kirjoittajalle Petter Sairaselle maksettu palkkio. Yhdistyksen varainhankinta tuotti yhteensä 5082,50. Kokoustilaa on vuokrattu ulkopuolisille 15,00 / tunti. Kokoustilan vuokratuotto oli yhteensä 1583,00 ja muut tuotot 1397,57. Yhdistyksen jäsenmaksut tuottivat yhteensä 6077,00, josta yhdistys maksoi keskusjärjestölle yhteensä 1136,00. Yhdistyksen toimintaa on tuettu yleisavustuksilla (taulukko 1) vuonna 2015 yhteensä 2000.

4 Taulukko 1. Toiminta-avustukset yhdistystoimintaan vuonna Avustuksen myöntäjä Kouvolan kaupunki Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö Osuuspankki, Kymenlaakso Yhteinen hyvä Haettu 2015 Myönnetty 2015 Käyttötarkoitus Yhdistyksen 25-vuotisjuhlaseminaarin kuluihin Yhdistyksen 25 - Taitto- ja vuotisjuhlat: yhd. painatuskuluihin historiikin tekoa varten selviää vuonna Yhteensä Historiikin kirjoitus-, kuvitus- ja painatuskulut Hakuaika Raha-automaattiyhdistys julkisti vuoden 2016 rahoitusehdotuksen joulukuun 2015 puolessa välissä. Kouvolan seudun Muisti ry:n projekti- ja kehittämistoiminta saa avustusta vuodelle 2016 yhteensä ,00. TIEDOTTAMINEN Jäsenkirjeitä on lähetetty vuoden 2015 aikana neljä työntekijöiden toimesta. Kouvolan seudun Muisti ry:n monipuolisesta toiminnasta on tiedotettu tilaisuudesta riippuen yleisillä ilmoitustauluilla, paikallis- ja ilmaisjakelulehdissä. Kaikissa projekteihin liittyvissä yleisö- ja luentotilaisuuksissa on kerrottu myös yhdistyksen toiminnasta. Yhdistyksen Internet-kotisivuilla julkaistiin ajankohtaista tietoa Muistiluotsien toiminnoista ja yhdistyksestä sekä tulevista tapahtumista. Kotisivut päivitettiin elokuussa 2015 ja sijaitsevat osoitteessa Vuoden 2015 kotisivujen kävijämäärä on elokuusta loppuvuoteen ollut TAPAHTUMAT JA TOIMINTAA Aivoviikolla oli yhdistyksen avoimet ovet. Aivoviikon teemana oli Kulttuuri ja taide virkistää aivoja!. Avoimissa ovissa päästiin nauttimaan ja virkistymään kulttuurin monista muodoista. Laulusta ja musiikista vastasivat yhdistyksessä vapaaehtoisena yhteislaulun laulattajina mukana olevat Henry Pesu ja Hannu Sirén. Vapaaehtoiset Muistipirkot aktivoivat kävijöiden aivoja askartelun ja käsitöiden parissa. Vertaisohjaaja Lilja Roitto tutustutti kävijöitä tasapainoa ja muistia kehittävään taiji liikuntaan. Teatterin taikavoimaan päästiin tutustumaan senioriteatteriohjaajan Sirpa Niemen ohjauksessa. Tanssitaiteilija Janne Outinen toi tuulahduksen Brasiliasta ja tanssitti paikallaolijoita samban tahtiin. Päivän ohjelmasta vastasi projektityöntekijät ja yhdistyksen toiminnasta kertoi hallituksen puheenjohtaja Tiina Köninki.

5 Kevätkokous Kevätkokouksessa vierailivat Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry:n jäsen, taikuri Jouko Alho ja hänen vaimonsa Marja-Leena. Jouko Alho on saanut Alzheimer taudin diagnoosin vuonna Hänen viestinsä jäsenillemme oli Voimaa ilosta!. Elämä helpottui, kun he löysivät muistiyhdistyksen vertaisryhmät. 25v Juhlamuistiseminaari v Juhlamuistiseminaari ilmoittautumisia vastaanotti projektivastaava Tiina Orava ja yhdistyksen sihteeri Tiina Manninen Yhdistys on toiminut 25 vuotta ja juhli jäsenien ja yhteistyökumppaneiden kanssa järjestämällä projektityöntekijöiden ja hankkeiden kanssa maksuttoman 25v Juhlamuistiseminaarin teemalla Oikeus hyvään elämään. 25v Juhlamuistiseminaari pidettiin Kuusankoskitalon Voikkaasalissa. Kanssamme juhli 167 juhlijaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja avasi seminaarin. Ikäinstituutin johtaja, dosentti, VTT Päivi Topo luennoi aiheesta Hyvä elämä ja itsemäärääminen. Vanhuusoikeuden asiantuntija, OTT, VT Anja Karvonen-Kälkäjän aiheena Tulevaisuuden ennakointi ja edunvalvontavaltuutus ja projektijohtaja Henna Nikumaa Suomen muistiasiantuntijat ry:stä kertoi aiheesta Hoitotahto itsemääräämisoikeuden tukena. Yhdistyksemme halusi osoittaa jo kuudennen kerran arvostuksensa muistisairaiden henkilöiden omaishoitajia ja heidän arvokasta työtään kohtaan ja palkitsi 25v Juhlaseminaarissa vuoden 2015 omaishoitajaksi Anneli Monosen. Juhlaseminaarin osallistujia kosketti graafikko Mikko Tarvosen kuvaesitys omaishoitajan arjesta Isän ja pojan matka menneisyyteen. Seminaari huipentui valokuvataiteilija Minna Metsärinteen ja tanssitaiteilija Janne Outisen tanssilliseen valokuvateokseen My Way.

6 Yhdistys painatti erän Oikeus hyvään elämään T-paitoja, joita varainhankintana myytiin 25v Juhlamuistiseminaarin tauoilla. Seminaarin valmisteluihin ja toteutukseen osallistuivat kaikki projektityöntekijät sekä yhdistyksen hallituksen jäsenet. 6 Oikeus hyvään elämään T-paitoja myymässä muistiluostityöntekijä Sanna Hellsten ja hallituksen jäsen Leena Westman 25v Juhlamuistiseminaarissa kerättiin palaute, kokonaisarvosanaksi tuli 4,5 kun arviointiasteikko oli 5 kiitettävä 1 välttävä. Erityisesti tänä vuonna kiitosta saivat seminaarissa esiintyneet omaishoitajat. Yhdistyksen kesäretki Järjestettiin Heinolan kesäteatteriin. Elimäen liikenteen linja-auto haki matkaan mukaan 37 kesäretkeen lähtijää, joista jäseniä 29. Myös yhdistyksen vapaaehtois- ja vertaisohjaajia sekä hallituksen puheenjohtaja Tiina Köninki ja hallituksen jäsenet Tarja Mustonen ja Sirpa Mäkelä lähtivät katsomaan kesän hauskinta komediaa Ulkomaalainen. Syyskokous klo 18 Jäsenet kutsuttiin yhdistyksen syyskokoukseen klo 17 ideoimaan ja kertomaan ajatuksiaan mihin meidän tulisi tulevaisuudessa keskittyä. Vertaisryhmä toiminta sekä toiminnalliset ryhmät myös avoimina olivat paikalle tulleiden toiveina. Yhdistyksen pikkujoulut Yhdistyksen pikkujouluja vietettiin Ensin käytiin Kouvolan teatterissa katsomassa menestysdraamaa Rakkauslaulu. Teatterinäytöksen jälkeen Ravintola Neville tarjosi maittavan pikkujoulubuffeen 15 jäsenelle. Mukana hallituksen varapuheenjohtaja Tarja Mustonen ja Sirpa Mäkelä sekä muistiluotsityöntekijä Sanna Hellsten ja projektivastaava Tiina Orava.

7 Muu toiminta Yhdistyksen kokoustila on ollut ahkerassa käytössä vuonna Tilassa on kokoonnuttu yhteensä 257 yksittäistä kertaa. Projektien käytössä se on ollut 188 kertaa, ulkopuoliselle vuokrattuna 58 kertaa ja loput 11 kertaa yhdistystoiminnan käytössä. Yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat osallistuneet vuonna 2015 projektityöntekijöiden kutsusta työryhmäpalavereihin, joissa on suunniteltu 25v Juhlamuistiseminaaria, suunniteltu yhdistyksen tiedottamista sekä sosiaalisen median hyödyntämistä. Lokakuussa pidettiin yhteinen strategiailta, jossa yhdistyksen strategiaan syventyivät hallituksen jäsenistä puheenjohtaja Tiina Köninki, Pirjo Kärkkäinen ja Mari Partanen sekä kaikki projektityöntekijät. Myös Kymenlaakson Muistiluotsin järjestämiin maakunnallisiin ohjausryhmiin on kokoonnuttu vuoden aikana kaksi kertaa. Kokoontumisissa on ollut mukana myös Kotkan Seudun muistiyhdistys ry:n hallituksen jäseniä sekä kaikki projektityöntekijät. Yhdistyksen hallituksen jäsenten ja projektityöntekijöiden yhteinen työhyvinvointipäivä pidettiin Helsingissä. Cirque de Soleil Quidam esityksestä inspiroituivat Tiina Köninki, Tarja Mustonen, Mari Partanen, Sirpa Mäkelä, Pirjo Kärkkäinen ja Sari Palm hallituksesta, projektityöntekijät Tarja Levonen, Paula Tommola, Sanna Hellsten ja Tiina Orava sekä kuntouttavan työtoiminnan työntekijä Lotta Pulakka. 7 Muistiliiton järjestämään Muistikonferenssiin Helsingissä oli mahdollisuus hakea Muistiliitolta Osallisuus stipendejä muistisairaiden ihmisten osallistumiseksi, jolloin Muistiliitto tarjoaa stipendiaateille maksuttoman konferenssiosallistumisen. Yhdistys haki stipendiä ja yhdistykselle myönnettiin 1 stipendi. Yhdistyksemme jäsen Terhi Kajasto osallistui konferenssiin. Hallituksen jäsenistä Pirjo Kärkkäinen ja Mari Partanen osallistuivat myös.

8 8 Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsi toiminta 1. TAUSTA JA TARKOITUS Kymenlaakson Muistiluotsi on Kouvolan seudun Muisti ry:n ylläpitämä maakunnallinen asiantuntija- ja tukikeskus. Kymenlaakson Muistiluotsi tarjoaa apua ja tukea muistisairaille ja heidän läheisilleen. Muistiluotsit tekevät vaikuttamistyötä muistisairaiden yhdenvertaisuuden ja hyvän elämän puolesta sekä toimivat aktiivisesti maakuntansa verkostoissa. Muistiluotseissa vahvistetaan erityisesti muistisairauksiin liittyvää vapaaehtois- ja vertaistoimintaa sekä varmistetaan muistisairaiden äänen kuuluminen. Kymenlaakson Muistiluotsi noudattaa valtakunnallisen Muistiluotsiverkoston laatulupausta sekä Kouvolan seudun Muisti ry:n strategiaa. Kymenlaakson Muistiluotsi tiedottaa muistisairauksista, ohjaa ja neuvoo niihin liittyvissä palvelu- ja tukimuodoissa, mahdollistaa muistisairauteen sairastuneille ihmisille ja heidän läheisilleen osallisuuden heille tarkoitettuihin, arkea helpottaviin toimintoihin sekä työskentelee sen eteen, että muistisairauteen sairastuneet ihmiset ja heidän läheisensä pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan täysivaltaisena jäsenenä omassa toimintaympäristössään. Valtakunnallista verkostoa koordinoi Muistiliitto ja toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. 1.1 Kymenlaakson Muistiluotsi toiminnan tavoitteet, toimintamuodot ja resurssit vuonna 2015 Kymenlaakson Muistiluotsi toimintojen tarkoituksena ja tavoitteena: -Asiakastyö: ohjausta, neuvontaa ja tukea muistiasioissa puhelimitse, sähköpostilla tai ajanvarauksella toimistokäynnit, korttelikodit, hyvinvointiasema ja erilaiset tapahtumat lähellä ihmistä ja helposti saavutettavissa -Vapaaehtois- ja vertaistoiminta: kehittää yhdessä toimintaa muistisairauteen sairastuneiden ihmisten ja heidän läheistensä kanssa tarjoamalla heille mahdollisuuksia osallistua ja tuntea kuuluvansa johonkin haluamallaan tavalla -Tiedon levitys :

9 9 asiantuntijuuden jakaminen mm. arvostamalla asiakkaiden kokemusasiantuntijuutta sekä tukemalla toimijuutta tukea muistisairauteen sairastuneen ihmisen ja hänen läheistensä hyvinvointia lisäämällä ja levittämällä uusinta tietoa muistisairauksista, tuen mahdollisuuksista sekä aivoterveydestä heille itselleen sekä suurelle yleisölle - Verkottuminen ja yhteistyö: edistää muistisairauteen sairastuneen ihmisen hyvinvointia verkostoitumalla muiden alan toimijoiden kanssa ja tekemällä yhteistyötä Kymenlaaksossa. Muistiluotsi perustoimintojen lisäksi vuoden 2015 painopisteenä oli vaikuttaminen ja muistiseminaari 2015 järjestäminen omaisnäkökulma huomioiden. Vuonna 2015 toiminnan vaikuttavuutta, sujuvuutta, suunnittelua ja kehittämistä vahvistettiin yhteisen valtakunnallisen toiminnanohjausjärjestelmän avulla ja osallistumalla valtakunnallisiin yhteisiin muistiluotsien verkostotapaamisiin. Vuoden 2015 aikana tapahtunutta toimintaa on seurattu järjestelmällisesti Surveypal automaattisen palauteohjelmiston avulla. Toiminnan rahoittaja RAY on antanut myönteistä palautetta toiminnan tilastoinnista sekä osallistujien taustatietojen systemaattisesta kirjaamisesta. Vuodelle 2015 suunnitellut tavoitteet täyttyivät pääsääntöisesti hyvin. Muistiluotsitoiminnat jatkuivat Kymenlaaksossa ja matalankynnyksen asiantuntija- ja tukikeskustoimintaa saatiin vuoden aikana laajennettua. Syksyllä 2015 Kouvolassa pidettiin Muistiluotsitunteja alueen kaikissa neljässä korttelikodissa ja Kotkassa muistiluotsityöntekijä oli tavattavissa kolmessa Korttelikodissa n. kerran kuukaudessa. Muistisairauteen sairastuneille ja heidän läheisilleen on tarjottu mahdollisuuksia osallistua toimintaan ja toiminnan suunniteluun vuoden 2015 aikana. Muistiluotsi toiminnasta vastaavan työtehtäviin on lisäksi kuulunut hallituksessa käsiteltävien asioiden ja päätösten täytäntöönpano yhdessä muistiluotsityöntekijöiden ja projektityöntekijöiden kanssa sekä vastata yhdistyksen operatiivisesta johtamisesta. Työaikaseurantaa hyväksi käyttäen on näihin tehtäviin käytetyt tunnit/kulut jyvitetty Voimavaralähtöiset terveyskeskustelut projektin kanssa (8,03% Voimavaralähtöiset terveyskeskustelut projektin osuus toiminnasta vastaavan kokonaisbruttopalkasta). 1.2 Projektin kohderyhmät Muistisairauteen sairastuneet, omaiset, läheiset, ystävät, naapurit Vapaaehtoistyöntekijät Kouvolan ja Kotkan paikallisyhdistykset Kymenlaakson kuntien asukkaat Sidosryhmät ja yhteistyötahot: Yhdistyksen yhteistyökumppanit Voimavaralähtöiset terveyskeskustelut -projekti Palveluntuottajat (yksityiset, kunnalliset, kolmas sektori) alueellamme Kaupungit, kunnat, virastot Muut järjestöt ja yhdistykset Oppilaitokset ja koulut Kymenlaaksossa, esim. Kouvolan seudun ammattiopisto ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

10 1.3 Projektin resurssit 10 Kymenlaakson Muistiluotsin talousarvio vuodelle 2015 oli yhteensä Muistiluotsityöntekijöinä työskentelivät toiminnasta vastaava geronomi AMK Tarja Levonen ja sairaanhoitaja AMK Paula Tommola. Paula Tommola on myös Kotkan Seudun Muistiyhdistys ry:n hallituksen jäsen. Sosionomi AMK Jenni Pussinen oli vuoden 2015 poissa, sijaisena toimi geronomi AMK Sanna Hellsten. Käytössä on ollut kaksi toimistoa: Karhulassa Vesivallinaukiolla sekä Kouvolassa Hallituskadulla. Lisäksi on vuokrattu tiloja tarpeen mukaan eri ryhmien käyttöön. Kymenlaakson Muistiluotsin erityispiirteinä ovat muistisairaan kohtaaminen ja vuorovaikutusosaaminen TunteVa sekä Suomen muistiasiantuntijat ry:n aluevastaavien toiminta ja logoterapeuttinen ajattelu muistisairaan ihmisen hoidossa. 2 TOIMINNAN TOTEUTUS JA TAPAHTUMAT 2.1 Muistiluotsi asiakastyön, vapaaehtoistoiminnan ja vaikuttamis- ja verkottumistyön toimenpiteet ja prosessit Vuoden 2015 aikana on kerätty erilaisia tietoja tilastoimalla toimintoja ja tapatumia, kysymällä palautteita tapahtumista ja ryhmätoiminnoista, lähetetty vuosikysely yhteistyökumppaneille, vapaaehtoisille sekä työntekijöille. Muistiluotsityöntekijät ovat myös täyttäneet vuoden vaihtuessa laadun tarkistuslistat järjestetyssä arviointitalkoissa. Kaikista tapahtumista on myös kerätty arvio osallistujien taustatiedoista (ikä ja sukupuoli) RAY-tietojen koontiin. Koko maakunta 1,0 % Kouvola (keskusta) 31,3 % Kuusankoski Jaala Elimäki Valk eala Anj ala Ink eroinen Myllykoski Iitti 6,5 % 1,7 % 3,0 % 3,0 % 0,0 % 1,7 % 3,7 % 1,5 % Kotka 23,6 % Karhula Ham ina Pyht ää Virolaht i MIehikkälä 6,9 % 5,7 % 4,5 % 2,7 % 3,2 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Vuoden 2015 kirjatut tapahtumat ja toimenpiteet paikkakunnittain

11 Vuoden 2015 aikana kirjattiin 410 eri toimintaa tai tapahtumaa. Toiminnan tavoitteena vuodelle 2015 oli mm. muistiluotsitoimintojen laajentaminen mm. lisäämällä järjestölähtöistä matalankynnyksen asiantuntija- ja tukikeskustoimintaa alueen korttelikoteihin ja hyvinvointiasemille, tarjota muistisairauteen sairastuneille ihmisille ja heidän läheisilleen mahdollisuuksia osallistua toiminnan kehittämiseen sekä tukea heidän hyvinvointiaan lisäämällä ja levittämällä tietoa heille itselleen sekä suurelle yleisölle koko maakunnan alueella yhteistyössä verkostoitumalla muiden alan toimijoiden kanssa. Kirjatuista tapahtumista ja toiminnoista 259 toimintaa järjestettiin yhteistyössä jonkin tahon kanssa. Kymenlaakson Muistiluotsi oli päävastuussa 45% tapahtumien järjestämisestä. Yhteistyötahoja oli useita koko Kymenlaakson alueella. 11 Asiakastyö 50,5 % Vapaaehtoistoiminta 3,4 % Vaikuttaminen ja verkottuminen 46,1 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Vuoden 2015 aikana kirjatut eri osa-alueisiin kohdistuneet toimenpiteet Kymenlaakson Muistiluotsi tavoitti 8235 ihmistä vuoden aikana. Työntekijöiden ja opiskelijoiden ohjaamien vertaistukiryhmien lisäksi toimintaa järjestettiin ostopalvelun. Muistikahvilatoiminnan lisäksi asiakastyötä tehtiin matalankynnyksen paikoissa korttelikodeissa Kouvolassa ja Kotkassa. Kymenlaakson Muistiluotsi oli mukana kuntien järjestämissä ensitietopäivissä Kouvolassa, Kotkassa, Haminassa, Miehikkälässä, Virojoella ja Pyhtäällä. Kymenlaakson Muistiluotsi kävi vuoden 2015 aikana luennoimassa muistisairauteen sairastuneille ja/tai heidän läheisilleen koko Kymenlaakson alueella mm. omaistenilloissa. Palautteiden perusteella on mm. muisti-infon jälkeen syntynyt vilkasta keskustelua omaisten ja yksikön hoitajien kesken. Muisti-infossa saatu tieto on auttanut omaista ymmärtämään sairastuneen käyttäytymistä niin että sekä omaisen että sairastuneen läheisen ahdistus on helpottanut. Jotkut ovat olleet ensimmäistä kertaa kuulemassa muistisairaudesta ja kokeneet saadun tiedon tarpeellisena ja antoisana.

12 12 Työntekijän ohjaama vertaistukiryhmä Opiskelijan ohjaama vertaistukiryhmä Virkistys- ja vertaiskurssi Muistitietoilta/muistiluento sairastuneille ja läheisille 4,4 % 8,7 % 0,0 % 8,7 % Muistikahvila 36,9 % Tuettu loma Virkistystapaaminen 0,5 % 1,9 % Jokin muu, mikä 38,8 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Asiakastyön toimenpiteet vuonna 2015 Vuonna 2015 asiakaskontaktit kerättiin maaliskuun ja syyskuun aikana. Muistiluotsityöntekijät kirjasivat kaikki yhteydenotot asiakaslokiin. Kahden kuukauden aikana kertyi yhteydenottoja yhteensä Koko vuosi arvioituna n.5700 yhteydenottoa. Nämä jakautuivat seuraavasti: Puhelin 18,9 % Sähköposti 62,5 % Kasvokkainen kohtaaminen 16,3 % Tekstiviesti 0,6 % Jokin muu, mikä 1,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Yhteydenottomuoto vuonna 2015 Lähes neljännes yhteydenottajista olivat uusia kontakteja, he eivät olleet aiemmin ottaneet yhteyttä Kymenlaakson Muistiluotsiin. Reilu 80% yhteydenottajista oli naisia ja lähes 40% yli 63-vuotiaita. 65% yhteydenotoista tuli Kouvolasta, 15% Kotkasta ja Kymenlaakson ulkopuolelta 13%.

13 13 Henk ilöä its eään 14,3 % Henk ilön läheis tä, k etä 3,3 % Molem pia 2,6 % Ammatti-, opinto- tai vapaaehtoisasioita (yhteydenottaja ammattilainen/opiskelija/vapaae 50,4 % Jotain muuta, mitä 30,9 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 %100,0 % Yhteydenotto koski vuonna 2015 Yhteydenotot koskivat yli 50% ammatti-, opinto- tai vapaaehtoisasioita. Tällöin yhteydenotot liittyvät pääasiallisesti yhteisesti järjestettäviin tilaisuuksiin tai tapatumiin. Muistiluotsityöntekijät osallistuvat erilaisiin verkostoihin, ohjaustyöryhmiin ja kehittämistyöryhmiin joiden tavoitteena on alueella asuvien muistisairauteen sairastuneiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin edistäminen. Henkilöä itseään tai henkilön läheistä tai molempia koski 20% ja loput 30% jotain muuta (hallinnolliset tehtävät, uutiskirjeet, mainokset, tarjoukset ym.). Eniten asiakaskontakteja tulee sähköpostitse. Oireet ja sairauden tutkiminen Hoitomahdollisuudet ja -paikat Hoitotyön erityisk ysym ykset Oikeus- ja sosiaaliturva Omaisen selviytyminen Huoli muistista ja aivoterveys Yhdistyksen toiminta ja palvelut Vapaaehtoisen toimintaan liittyvä asia Opiskeluun liittyvä asia Jokin muu, mikä 3,4 % 1,4 % 2,6 % 1,2 % 3,2 % 6,5 % 5,5 % 9,4 % 33,8 % 43,5 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Yhteydenoton aihe vuonna 2015

14 14 Sairas tun ut Läheinen 5,5 % 7,4 % Am m attilainen 37,8 % Vapaaehtoinen Opiskelija Luottamushenkilö Alaosastovastaava 3,0 % 6,9 % 6,0 % 0,0 % Joku muu, kuka? 36,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Yhteydenottaja vuonna 2015 Asiakasneuvonnan kesto on ollut yli 80% kontakteista alle 15 minuutin kestoisia minuuttia kestäviä asiakaskontakteja oli lähes 15% ja minuuttia kestäviä 2% ja yli tunnin pituisia alle 2%. Viidennes vastaajista ohjattiin eteenpäin joko omaan toimintaan tai yhteistyökumppaneitten taholle. On keskusteltu eri ryhmävaihtoehdoista ja etsitty sopivaa, kannustettu osallistumaan, ohjattu omiin muisti info tilaisuuksiin, sovittu tapaamisia. On myös kerrottu, kuinka tutkimuksiin hakeudutaan, olemaan yhteydessä kaupungin palveluohjaajan tai oman terveysaseman muistivastaavaan hoitajaan. Muistiluotsityöntekijät kokivat, että 88% neuvottavista henkilöistä sai vastauksen mieltä askarruttavaan kysymykseen. Muistiluotsityöntekijät arvioivat kontaktien jälkeen, kokiko yhteydenottaja, että neuvonnasta oli hänelle hyötyä. 86,5% arvioitiin hyötyneen mm. seuraavin perustein: sovittu tapaaminen, sovittu yhteistyö mahdollisuuksista, muistaa tulla ryhmään, tuli mukaan MuistiKaVeRi toimintaan, henkilö sai neuvoja ja vinkkejä kohtaamiseen sekä tietoa mistä käyttäytymisen muutoksessa on kyse sekä sai tunnetukea ja keskustella asioistaan luottamuksellisesti. Asiakaspalaute: On mukava tulla kun on niin mukavia ihmisiä toimistolla. Yhteydenottajat ovat suurimmalta osalta olleet ennestään tuttuja verkostojen kautta, mutta myös Kymenlaakson Muistiluotsin järjestämien tapahtumien ja tilaisuuksien kautta on tieto levinnyt toiminnasta ihmisille. Myös yhteistyöverkostot jakavat omissa toimipisteissään Muistiluotsi toiminnan esitteitä sekä ohjaavat ottamaan yhteyttä.

15 15 Lehdes tä Netistä Tuttavalta 9,4 % 3,4 % 1,1 % Yhdistyksen/Muistiluotsin tapahtumasta 45,7 % Muistihoitajalta Lääk äriltä Muistiliitosta 1,1 % 0,4 % 4,3 % Jostain muualta, mistä? 34,5 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Yhteydenottaja sai tiedon toiminnasta Yhteydenottojen kautta nousseita kehitysideoita: paikkakunnille yhteystiedot sellaisista silmälääkäreistä ja kuulotutkijoista, jotka ymmärtävät muistisairaan henkilön tarpeita, osallistukaa asukastilaisuuksiin aiheena hoitotahto tai edunvalvontavaltuutus, Käkäteprojektin konstikopan esittely Muistiluotsi tilaisuuksissa. Toivottiin myös vertaistukiryhmiä, jonne voisi tulla niin muistisairas kuin omainenkin. Omaishoitajien sijaishoitajat kotona tarvitsisivat tietoa muistisairauksista ja kohtaamisesta. Muistikahvila-toiminnan tavoitteena on aivoterveyteen, muistiin ja muistisairauksiin liittyvän tiedon jakaminen. Muistikahvilan tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Kahvilassa toteutetaan erilaisia teemaluentoja, ohjataan aivojumppaa sekä annetaan neuvontaa ja ohjausta. Aiheet vaihtuvat kuukausittain. Muistikahviloita oli vuonna 2015 Kymenlaakson alueella 11 eri paikassa. Muistikahviloiden aiheina olivat: Muistisairaan ihmisen oikeudet, Kansallinen muistiohjelma, Perhehoito, Edunvalvonta, Ajankohtaista muistista ja aivoterveydestä, Muisti ja liikunta, Milloin kiinnittää huomiota muistipulmiin, Kodin ja liikkumisen turvallisuus muistin heiketessä, Mielen voimaa, Muistisairaan ihmisen hoitopolku, Aivoterveys/ aivotreeniä IE-tehtävien avulla, Voiko muistia kuntouttaa?, Pähkinät purtavana ja Muistisairaan henkilön vuorovaikutuksen tukeminen. Vuonna 2015 Muistikahviloita toteutui 75 ja niissä kuulijoita yhteensä Asiakaspalaute: Minä taas tykkäsin tilaisuudesta. Muistin eteen täytyy tehdä töitä. Tehtävät ovat hyviä Muistiklubit toiminnan tavoitteena on aivoterveyteen, muistiin ja muistisairauksiin liittyvän tiedon jakaminen yhdessä muistellen ja keskustellen. Asiakkaiden toiveiden mukaan Muistiklubit muokkautuivat kevään 2015 aikana Muistikahvila toiminnan kaltaisiksi. Keväällä 2015 Muistiklubit alkoivat Pohjois-Kymenlaaksossa Hyvinvointiasemilla. Muistiklubeja toteutui 18. Asiakaspalaute: Muistisairaan ihmisen edunvalvonnan laatiminen ja käytäntöön pano. Hyvä selvitys!

16 Muisti-infoluennot tietoa muistista ja aivoterveydestä 16 Muistiluentojen tavoitteena oli ajankohtaisen muisti- ja aivoterveystiedon levittäminen Kymenlaakson alueella. Kymenlaakson Muistiluotsilta sai tilata muistiluentoja, esimerkiksi omaisten iltoihin, vapaaehtoisille tai eri järjestöjen kerhoihin ja tapaamisiin. Muisti-infotilaisuuksia on ollut myös aivoviikolla ja muistiviikolla järjestetyt avoimet infot. Uuden tyyppistä tiedottamista kokeiltiin yhteistyössä Kuusankoskelaisen elokuvateatteri Studio 123 kanssa. Elokuva Voi Rudi, minne menit? näytös kiinnosti 78 kouvolalaista. Yhdistyksen ja Kymenlaakson Muistiluotsin toiminnan infotilaisuuksia on järjestetty myös opiskelijoille sekä ammattilaisverkostoille. Muisti -infoluentoja toteutui vuonna 2015 yhteensä 27 ja kuulijoita oli tilaisuuksissa 737. Näistä luennoista 20 oli maksullisia tilausluentoja (25,00-35,00 luentopalkkio). Aihealueina olivat esimerkiksi, milloin kiinnittää huomiota muistipulmiin, mitä voin itse tehdä muistini hyväksi ja muistisairaan ihmisen kohtaaminen. Asiakaspalaute: " Hyvää tietoutta tuli. Tilaisuus oli hyvä. Antoi taas voimia jatkaa...ihan hyvä esitys monipuolinen ja valaiseva, kiitos. Hyvä tilaisuus. Järjestäkää Kuusankoskella Lavis-ryhmä ainakin yhden kerran. Ensitietopäivät ensitietoa hiljattain muistisairauteen sairastuneille ja heidän läheisilleen Ensitietopäivien tavoitteena on antaa tietoa muistipotilaille ja heidän läheisilleen ja tätä kautta tukea muistisairaan kotona asumista. Kymenlaakson Muistiluotsi esitteli yhdistysten ja Kymenlaakson Muistiluotsin toimintaa alueella järjestetyissä ensitietopäivissä. Ensitietopäiviä oli Kouvolassa, Kotkassa, Haminassa, Pyhtäällä ja Kaakon Kaksikon alueella Miehikkälässä. Ensitietopäiviin osallistui vuoden 2015 aikana yhteensä 162 henkilöä. Asiakaspalaute: Kattavasti sairastuneelle, omaiselle ja myös hoitohenkilökunnalle tietoa sairauden alusta alkaen. Liikunnasta, ravitsemuksesta ja tukien hakemisesta. Ryhmät vuonna 2015: Purkupaikka vertaistukiryhmät muistisairauteen sairastuneiden henkilöiden puolisoille Purkupaikka järjestettiin keväällä Kotkassa sekä syksyllä Kouvolassa. Ryhmien ohjaajana toimi psykoterapeutti, sairaanhoitaja Merja Sillanpää. Ryhmiin osallistui 8 henkilöä. Ryhmien päätyttyä osa ryhmäläisistä osallistui aktiivisesti Kymenlaakson Muistiluotsin muuhun toimintaan ja osa jatkoi tapaamisia omaehtoisesti ryhmän päätyttyä. Ryhmät toteutettiin ostopalveluna. Ryhmänohjaajan palaute: Ryhmän jäsenet olivat ko. tilanteessaan suhteellisen samassa kohdassa eli puolison sairaus oli melko tuore asia. Ryhmän pienuudesta johtuen jokaisella oli enemmän tilaa puhumiseen ja tunteidensa/kokemusten jakamiseen. Ryhmäläiset puhuivat avoimesti tunteistaan ja ajatuksistaan. Asiakaspalaute: Sai olla oma itsensä iloineen ja murheineen, huomasi että muilla on samoja ongelmia muistisairaan hoitamisessa, voi kertoa omia kokemuksiaan, antaa toisille vinkkejä avuista joita voi hakea, rohkaista muita ryhmän jäseniä avoimuuteen.

17 17 Varapäreitä tyttärille tiedollinen vertaistukiryhmämuistisairauteen sairastuneen henkilön tyttärille Kymenlaakson Muistiluotsi järjesti muistisairauteen sairastuneiden henkilöiden tyttärille tiedollisen vertaistukiryhmän keväällä 2015 Kouvolassa. Ryhmään osallistui 6 henkilöä. Ryhmän ohjaajana toimi Paula Tommola. Ryhmäkerroilla teemoina olivat mm. Muistisairaudet, Arkipäivän haasteet, Yhteinen elämänhistoria, Arvomaailmani ja tavoitteeni, Näkökulman laajentaminen ja Aivoterveyteni suojatekijät. Asiakaspalaute: Avoimmuus, luottamus, Erittäin hyvä ryhmän ohjaaja. Kohdata samoista ongelmista huolissaan olevia tyttäriä. ryhmä oli sopivan kokoinen ja ajallisesti sopiva (klo 17-19). (Ps. Hyvää tekstiä Kotiliesi 18/12 Mitä ajattelit tehdä elämällesi? logoterapeutti T. Kaitainen Herätti uusia ajatuksia!) Avoin jumpparyhmää ohjasi fysioterapeutti Maritta Mannonen Kouvolan Fysiotiimistä sekä muutamia kertoja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijat. Ryhmä toteutettiin ostopalveluna. Osallistujia kokoontumiskerroilla oli keskimäärin 7-8/henkilöä. Ryhmän ohjaaja Marita Mannonen sai ryhmäläisiltä paljon kehuja ja kiitosta. Ryhmän toiminta toivotaan jatkuvan. Palaute kerättiin suullisesti. Virtaa Vellamosta avoin keskustelu- ja muisteluryhmä. Järjestettiin yhteistyössä Merikeskus Vellamon, Kymenlaakson museon, Vellamon Ystävät ry:n ja Kotkan Seudun muistiyhdistys ry:n kanssa Merikeskus Vellamon kokoustila Kaijassa 4 kertaa keväällä ja 4 kertaa syksyllä Tapaamisten teemoina keväällä olivat Veneillen vesille valokuvin, Kotkaa valokuvin matkataan valokuvien myötä Karhulaan ja valitaan kuvia tulevaan kiertonäyttelyyn, Kahvi kahvitellaan Proomussa ja Kalastus vesillä ja rannoilla. Syksyn teemoina olivat Katse Karhulan suuntaan Roll-Up näyttely AVAJAISET, Vanhaa KOTKAA valokuvin, Matkustaminen risteilyä Itämerellä ja Kahvee Ryysti kaffin tassilta. Ohjaajana toimi Paula Tommola. Tapaamisissa oli mukana museoiden työntekijöitä ja museoiden kavereita. Osallistujia tapaamiskerroilla oli 18 25/henkilöä. Asiakaspalaute: todella hyvä tilaisuus muistella ja hyvin suosittu yleisömäärästä päätellen!, en kuulu muistikerhoon, tulin tutustumaan, oli oikein mukava tilaisuus, kuvat olivat mielenkiintoisia. KunnonMuisti avoimet muistikuntoutusryhmät aloitettiin syksyllä 2015 Kouvolassa, Kotkassa, Haminassa ja Pyhtäällä. Muistikuntoutuksessa käytettiin Instrumental Enrichment (IE) menetelmää, joka on ajattelu-, ongelmanratkaisu- sekä vuorovaikutustaitojen kehittämisohjelma. Ryhmässä heräteltiin aivoja ja pyrittiin löytämään apuja arkielämän sujuvuuteen. Ryhmien ohjaajina toimivat Sanna Hellsten ja Paula Tommola. Yhteensä ryhmiin osallistui 311 henkilöä. Apuohjaajana kahdella kerralla Pyhtäällä toimi lähihoitaja, muistihoitaja Mirja Savolainen Pyhtään kotihoidosta. Palautetta: Minä olen saanut paljon hyvää näistä tapaamisista. Minähän osaan vielä monta asiaa, ihana huomata. Tähän koukuttuu. Näitä voisi vielä useamminkin olla. Mä olen huomannut piristyneeni ja olen jotenkin varmempi myös kotona

18 Toiminnalliset vertaistukiryhmät muistisairauteen sairastuneille henkilöille toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat vastasivat ryhmän suunnittelusta, budjetoineista, raportoinnista, ohjauksesta ja esitteen teosta. Muistiluotsityöntekijät toimivat ryhmän yhteyshenkilönä. Ryhmät olivat suljettuja: Kouvolan ryhmä kokoontui yhteensä 22 kertaa kevään ja syksyn aikana. Asiakkaiden toiveesta toteutettiin samanaikaisesti muistisairauteen sairastuneiden läheisille oma ryhmä 5 kertaa. Kouvolan ryhmää ohjasivat keväällä Anna-Kaisa Sinkkonen, Sari Ahola-Norrila, Kati Heikkinen, Nina Markkanen, Päivi Kytö, Mia Vanhanen ja Kristiina Hyppönen. Syksyn ryhmänohjaajina toimivat Päivi Kytö, Anu Kuusenoksa, Katja Toivonen, Leila Hietanen, Pirjo Haimi, Riikka Leinonen ja Sinikka Haatainen. Kouvolassa kevään ryhmään osallistui 8 henkilöä ja syksyn ryhmään 7 henkilöä. Kevään ryhmän teemana oli Kulttuuri ja liikunta. Syksyllä teeman oli Väreillä liikettä. Omaisten ryhmään osallistui keväällä 5 ja syksyllä 3. Ryhmäläisten palaute Kulttuuri ja liikunta: Sairauksiani ymmärtävät ja tukevat opiskelijat. Yhdessä oleminen mukavien kavereiden kanssa. Ryhmäläisten palaute Väreillä liikettä: Iloinen porukka vastaanottamassa tervetulleeksi vertaistukiryhmään. Kaikki ovat samanarvoisia. Omaisen palaute: Saman ikäiset kohtalotoverit pystyivät keskustelemaan vapaasti kipeistä ongelmista joita kohtaa kotona ja ulkona Karhulassa "Aistit-avoimiksi" ryhmä kokoontui 9 kertaa keväällä Ryhmää ohjasivat Birgitte Vähä-Impola, Suvi Piensalo-Seppälä, Niina Tuhkunen, Minna Wahlman ja Päivi Acikgöz. Aistit avoimiksi ryhmään osallistui 6 henkilöä. Ryhmän tavoitteena oli eri aisteihin liittyvät tapaamiskertojen avulla tuottaa iloa ja mukavia hetkiä muistihäiriöisille henkilöille. Karhulassa Nauti elämästä -ryhmä kokoontui 10 kertaa syksyllä Ryhmää ohjasivat syksyllä Minna Wahlman, Niina Tuhkunen, Tiina Annala, Jonna Jääskeläinen, Eveliina Airetsalo, Niina Heiskanen ja Helena Roslakka. Syksyn ryhmään osallistui 8 henkilöä. Vertaistukiryhmän tarkoituksena on tuoda iloa muistisairaiden arkeen, antaa voimaannuttavia kokemuksia ja uusia elämyksiä. Tavoitteena on tukea muistisairaiden sosiaalista kanssakäymistä, osallistumista ja ylläpitää ja tukea toimintakykyisyyttä ja elämänlaatua. Ryhmäläisen palaute Aistit avoimiksi: Hyvä porukka, Kivat aiheet, teema, kivat tytöt! Omaisen palautetta Aistit avoimiksi: Osallistuja oli oikein iloinen ja hyvällä mielellä kokoontumisen jälkeen. Ryhmäläisen palaute Nauti elämästä: Tutustuminen vastaaviin tovereihin, seurustelu ja Yhdessä tekemisen henki 18

19 Haminassa ryhmä nimesi itsensä Välkyt nimiseksi. Ryhmä kokoontui syksyn aikana 10 kertaa. Ryhmän tavoitteena oli tuottaa iloa ja mukavia hetkiä myönteisen muistelun, keskustelun ja toiminnan parissa, teemoina mm. vanhat valokuvat ja esineet sekä entisajan työt. Tutustumme ulkopeleihin ja vierailemme Kauppiaantalon museossa. Ryhmäläisen toive: Olisi mukavaa kun saisimme jatkaa näin mukavia keskiviikkoja. Aina tänne lähti iloisena. MuisKu muistikuntoutusryhmä varhaisvaiheen muistisairautta sairastaville toteutettiin syksyllä 2015 kahden viikon välein maanantaisin yhteistyössä Kotkan kaupungin Muistipoliklinikan kanssa. Ohjaajana muistiluotsityöntekijä Paula Tommola ja apuohjaajana muistineuvoja Anne Oksman. Muistikuntoutuksessa käytetiin Instrumental Enrichment (IE) menetelmää. Ryhmässä oli 7 osallistujaa. Ryhmäläisten palaute: Parasta ryhmässä oli: Tehtävien teko ja ohjaajat, Sai vaihtaa mielipiteitä arjen asioista ja ohjaajat olivat erittäin mukavia, Aktiivinen ote tehtävien ratkaisemiseen, Yhteishenki, Yhdessä yrittäminen Arviointia: 19 Hyvi n vähän 0,0 % Vähän 0,5 % Ei paljon eikä vähän 2,9 % Jossain määrin 16,1 % Hyvi n palj on 80,5 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Asiakastyön vuositavoite: Muistiluotsitoiminnot jatkuvat ja laajenevat maakunnan alueella, matalan kynnyksen periaatteella. Asiakaspalautteista käy ilmi, että asiakas on saanut tarvitsemansa avun tai muuten hyötynyt toiminnasta. Kohderyhmän ja yhteistyökumppaneiden palautteiden perusteella olemme olleet helposti lähestyttäviä ja hyvin saavutettavissa vuoden 2015 aikana. Matalan kynnyksen kohtaamispaikat, muistikahvilat ja yhteistyökumppaneiden järjestämiin tilaisuuksiin osallistuminen ja sitä kautta asiakkaiden kohtaaminen ja ihmisten tavoittaminen on vahvistanut omaa kokemustamme siitä, että olemme merkittävä tukija niin kunnille, seurakunnille sekä muille järjestöille. Muisti- ja aivoterveys tietoa on maakunnassa levitetty ahkerasti ja jaettu tieto sekä tuki toimii muistisairauteen sairastuneiden ja heidän läheistensä oman elämän valintojen ja päätösten tukena ja apuna.

20 20 Kymenlaakson Muistiluotsi on asiakastyössään vuoden 2015 aikana pyrkinyt kartoittamaan muistisairauteen sairastuneiden ihmisten ja heidän läheistensä tarpeita mm. kysymällä palautteita ja suunnittelemalla ja toteuttamaan toimintaa niiden mukaisesti. Vuoden aikana on pyritty siihen, että he pääsevät osallistumaan toiminnan suunnitteluun. Toiminnasta ja tapatumista tiedottamisessa on pyritty huomioimaan kohderyhmä. Toimintakalenterit lähetetään jäsenistölle kevään ensimmäisen ja syyskauden ensimmäisessä jäsenkirjeessä Kouvolassa ja nyt 2015 ensimmäisen kerran myös Kotkan muistiyhdistyksen jäsenille. Toimintakalentereita on kaksi, Pohjois- Kymenlaaksossa oma ja Etelä-Kymenlaaksossa oma. Kotisivujen uusiutuminen on helpottanut tiedottamista. Kotisivujen kautta voi tulostaa ryhmäesitteitä. Yhteistyökumppanit ovat Kymenlaakson Muistiluotsin tärkeitä tiedottamisen ja informaation välittämisen kanavia, jolla saavutamme muistisairauteen sairastuneita ihmisiä ja heidän läheisiään. Muistiluotsityöntekijät ovat helposti saavutettavissa niinä aikoina kun on sovittu ja he tietävät toiminnasta ja järjestettävistä ryhmistä sekä muista tapahtumista niin että voivat helposti ohjata ja neuvoa asiakkaita toiminnan piiriin vaikkeivat juuri itse olisi tästä toiminnasta vastuussa. Muistiluotsityöntekijät ovat osallistuneet vuoden 2015 aikana yhteensä 46 koulutuspäivään. Koulutuksen avulla ylläpidetään ja kehitetään muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskuksen muistiluotsityöntekijöiden ammattitaitoa ja tietotaitoa. Työntekijöillä on tietoa muistisairauksista, asiakkaiden lakisääteisistä oikeuksista sekä taitoa ja osaamista vertaistukiryhmien ohjaamiseen. He osaavat kertoa muistisairauksista, muistipalveluista ja muusta toiminnasta selkeästi ja asiakaslähtöisesti. Muistiluotsityöntekijät Sanna Hellsten ja Paula Tommola ovat vuoden aikana osallistuneet mm. IE koulutukseen ja seuranta seminaareihin sekä kaikki työntekijät ovat osallistuneet TunteVa peruskoulutukseen. Koulutukset ovat olleet useamman päivän mittaisia. Koulutuksen tuoma tieto ja taito on pystytty tuomaan asiakastyöhön välittömästi koulutusten jälkeen mm. ryhmien ja muisti-infojen ja luentojen muodossa. Muistiluotsityöntekijät ovat itse arvioineet asiakastyötään ja ovat oman arvion mukaan erittäin hyviä paneutumaan asiakkaiden kuuntelemiseen niin, että asiakkaille tulee kokemus kuulluksi tulemisesta ja turvallisuudesta. Muistiluotsityöntekijät osaavat arvioida ammattimaisesti kunkin asiakkaan tilanteen ja kannustavat asiakkaita elämänhallintaan ja osallistumiseen sekä yksilö- että ryhmätoiminnoissa. Asiakkaita ei koskaan jätetä tyhjän päälle vaan sovitaan miten asiakkaat toivovat heitä autettavan jatkossa. Neuvontatilanteissa annetaan asiakkaalle mahdollisuus valita heille itselle sopivin toimintamuoto tai etenemisvaihtoehto. Tarvittaessa muistiluotsityöntekijät tukevat asiakkaita jatkotoimenpiteissä ja haasteellisissa auttamistilanteissa pohditaan keinoja, joilla voidaan tukea selviytymistä arjessa.

21 2.2 Vapaaehtoistoiminnan toimenpiteet ja prosessit: 21 Vapaaehtoisen henkilökohtainen neuvonta Info/luento vapaaehtoisille (omille tai muille) Koulutus vapaaehtoisille Vapaaehtoisten rekrytointitilaisuus Virkistystilaisuus vapaaehtoisille Vapaaehtoisen ohjaama ryhmä Alaosaston ohjaus Jokin muu, mikä 26,7 % 13,3 % 6,7 % 6,7 % 6,7 % 26,7 % 0,0 % 13,3 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 %100,0 % Vapaaehtoistoiminnan toimenpiteet vuonna 2015 Vapaaehtois- sekä vertaistoiminnan kehittäminen nousivat vuonna 2015 keväällä tehdyn Tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen mukaan yhdeksi kehittämis- ja vahvistamisalueeksi. Muistisairauteen sairastuneiden ja heidän läheistensä osallisuutta ja vertaisuuden kokemusta pyrittiin vahvistamaan seuraavin vapaaehtoistoiminnan toimenpitein: Muistisairaan ulkoiluystävä koulutus yhteistyössä Kouvolan Korttelikoti ry:n kanssa toteutettiin loka- marraskuussa 2015 kolmena aamupäivänä. Koulutukseen osallistujia oli 9. Koulutus oli suunnattu vapaaehtoistyöntekijöille, vertaisohjaajille, iäkkäiden omaisille ja läheisille sekä kaikille, jotka haluavat ulkoilla yhdessä iäkkään kanssa. Koulutus antoi tietoa vapaaehtoistyön periaatteista, muistisairauksista ja turvallisuustekijöistä muistisairaan kanssa liikkuessa, valmiuksia ulkoilun avustamiseen ja kotivoimistelun opastukseen sekä sopivien ulkoilureittien valintaan. Lisäksi koulutus mahdollisti kokemuksen vaihtoa muiden ulkoiluystävien kanssa. Koulutus oli maksuton osallistujille ja koulutuksen kaikkiin kolmeen aamupäivään osallistuneet saivat Ulkoiluystäväpassin. Kouluttajina toimivat Kymenlaakson Muistiluotsista geronomi AMK Tarja Levonen ja geronomi AMK Sanna Hellsten sekä Kouvolan Korttelikoti ry:n projektityöntekijä sosionomi AMK Elina Mäkelä. MuistiKaVeRi vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytointia helpotti kirkkopalvelujen Suurella Sydämellä vapaaehtoistyön tarjoama yhteistyömahdollisuus. Syksyllä 2015 laitettiin oma MuistiKaVeRi ilmoitus sivustolle. Muistiluotsi sai yhden MuistiKaVeRin vuonna Vuodelle 2016 haettiin rahoittajalta lisäresursseja tämän osa-alueen kehittämiseen. Muistisairaan kohtaamisesta kerrottiin Kouvolan seurakunnan vapaaehtoisille sekä Kouvolan Spr:n Ystävätoiminnalle. Kymenlaakson Muistiluotsi on osallistunut Kotka- Pyhtää alueen vapaaehtoistoiminnan kehittämistyöryhmään.

22 22 Toimintaan osallistuneet vapaaehtoiset: avoimessa lauluryhmässä vapaaehtoisia laulattajia 4 (neljä), avoimessa käsityö- ja askartelukerhossa, "Muistipirkoissa" vapaaehtoisia omaisia/läheisiä ohjaamassa 2 (kaksi) sekä yksi MuistiKaVeRi. Vertaisohjaajina oli mukana "Vähän Pätkii"-ryhmässä Raimo Enckenberg ja Minnegrupp ryhmässä Jari Tommola Kotkassa ja Taiji ja Tasapaino ryhmän vertaisohjaajat Lilja Roitto ja Tuire Laari. Karhulan muistikahvilassa vapaaehtoisina kahvinkeittäjinä ovat toimineet Pirjo Sinivaara ja Helena Savolainen. Lisäksi Sirkka Hiltunen pop-up vapaaehtoisena. Yhteensä 14 vapaaehtoista. Vapaaehtoisille tarjottiin kiitoksena mukana olemisesta mahdollisuus osallistua vuoden 2015 Kouvolan seudun Muisti ry:n järjestämiin tilaisuuksiin seuraavasti: yhdistyksen järjestämään kesäretkeen Heinolan kesäteatteriin sekä yhdistyksen järjestämään pikkujoulujuhlaan, joka oli Kouvolan kaupunginteatterin esitys Rakkauslaulu ja tämän jälkeen pikkujoulu-buffee tarjoiltiin Ravintola Nevillessä. Kaikki halukkaat vapaaehtoiset vietiin Voi Rudi, minne menit? elokuvan jälkeen syömään ravintola Kattilaan Kuusankoskella. Muistipirkot avoin käsityö ja askartelukerho muistisairaiden henkilöiden läheisille Muistipirkot kerhon tavoitteena on vahvistaa ja tukea muistisairaan läheisen voimavaroja ja jaksamista sekä löytää uusia selviytymiskeinoja vertaistuen avulla. Tammikuussa aloittanut muistisairaiden läheisille suunnattu kerho, jossa kädentaitojen lomassa juttelua, muistelua ja kahvittelua joka toinen maanantai yhdistyksen kokoustilassa. Vapaaehtoisten ohjaajien luotsaamana Muistipirkot kokoontuivat keväällä ja syksyllä 2015 yhteensä 16 kertaa. Yhteislaulujen tavoitteena oli tarjota mukavaa yhteistä tekemistä muistisairaille ja heidän läheisilleen. Avoimet yhteislaulutilaisuudet toteutettiin vapaaehtoisvoimin. Avoin lauluryhmä kokoontui 8 kertaa vuoden 2015 aikana ja innostuneita laulajia tuli mukaan 89. Taiji ryhmä vertaisohjaaja Lilja Roitto Taijin tavoitteena on kuntouttaa, kehittää tasapainoa, muistia sekä lisätä elinvoimaa. Taiji ryhmä kokoontui yhdistyksen kokoustilassa vuoden aikana 21 kertaa ja keskimäärin osallistujia per kerta oli 5-6 harjoittajaa. Tasapaino ryhmä vertaisohjaaja Tuire Laari Tasapaino ryhmän tavoitteena on tasapainoharjoitusten avulla kannustaa asiakkaita tasapainoharjoitusten tekemiseen ja sitä kautta ylläpitää ja kehittää tasapainoa. Ryhmä kokoontui yhdistyksen kokoustilassa syksyn 2015 aikana 16 kertaa. Vertaisohjaaja Tuire Laari innosti osallistujia kokeilemaan tasapainotehtäviä ja ne suoritettiin kunkin osallistujan toimintakyvyn mukaan. Parhaimmillaan osallistujia oli 6. Osallistujat olivat innoissaan uusista ideoista, joita voisi soveltaa myös kotona. Paikalle tulleet olivat tyytyväisiä tunnin antiin. Vähän Pätkii suljettu ryhmä muistihäiriöisille kerran viikossa vertaisohjaajan vetämänä. Ryhmään on osallistunut säännöllisesti 3-6 henkilöä/tapaamiskerta. Ryhmä kokoontui Korttelikoti Naapurin tiloissa. Ryhmän vahvuutena on aito vertaistuki.

23 23 MinneGrupp på svenska suljettu ryhmä ruotsinkielen aktivoinnista ja ylläpitämisestä kiinnostuneille. Ryhmä kokoontui Kymenlaakson Muistiluotsin toimitilassa Karhulassa vapaaehtoisohjaaja Jari Tommolan vetämänä. Ryhmän tavoitteena on ruotsinkielen aktivointi ja ylläpitäminen rennosti keskustellen ja muistellen. Ryhmässä on ollut 4-5 osallistujaa/kerta. Arviointia: Hyvi n vähän 0,0 % Vähän 0,0 % Ei paljon eikä vähän 5,6 % Jossain määrin 44,4 % Hyvi n palj on 50,0 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Vapaaehtoistoiminnan vuositavoite: tarjota muistisairauteen sairastuneille ihmisille ja heidän läheisilleen osallistumis- ja kehittämismahdollisuuksia vapaaehtois- ja vertaistoimintaan. Palaute on myönteistä ja suurin osa vapaaehtoisista koki, että toiminta hyödytti sekä häntä itseään että osallistujaa. Vapaaehtoisille annettiin vuosikysely ja vastauksia saatiin 7. Vapaaehtoisille on tarjottu mahdollisuus osallistua yhdistyksen järjestämiin seminaareihin ja myös muihin koulutustilaisuuksiin. Viime vuonna 3 vapaaehtoista osallistui muistiviikon 25v Juhlamuistiseminaariin sekä Muistiliiton järjestämään valtakunnalliseen Muistikonferenssiin osallistui 1 vapaaehtoinen. Vapaaehtoiset ovat kokeneet, että ovat saaneet riittävästi tukea vapaaehtoistyöhön ja että heidän tekemänsä tehtävät ovat olleet mielekkäitä. Heillä on tunne, että heitä on kuunneltu. He ovat kokeneet saaneensa riittävästi tukea vapaaehtoistyöhönsä. Vapaaehtoisille on tarjottu yhteisiä tapaamisia. Vapaaehtoiset ovat myös arvioineet toiminnan vaikutuksia autettaviin ja heidän hyvinvointiinsa ja heiltä kysyttiin millaista palautetta he ovat saaneet autettavilta. Vapaaehtoiset arvioivat, että jo se, että joku tulee joka kerta paikalle, kertoo, että jotakin he tästä ryhmästä ovat hyvinvointiinsa saaneet. Olen saanut pelkästään myönteistä palautetta. Kysyttäessä vapaaehtoisilta miten toiminta on vaikuttanut heidän omaan elämäänsä ja hyvinvointiin nousi esiin tekemisen mielekkyys. He, jotka ovat osallistuneet vapaaehtoisten tapaamisiin, ovat kokeneet tapaamiset tarpeellisina, avoimina, vapauttavina ja voimaa antavina.

24 24 Vapaaehtoisilla ei noussut varsinaisia kehittämistarpeita taikka ideoita toimintaan liittyen. Kotona asuvia muistisairauteen sairastuneita ajatellen nousi esiin yksi tarve: Jos joku löytäisi viisasten kiven kuljettaa lauluhetkiin haluavia muistisairaita, sillä tuskinpa monikaan niihin omin avuin pääsee!. Muistiluotsityöntekijät ovat arvioineet Kymenlaakson Muistiluotsikeskuksen vapaaehtoistoimintaa. Muistiluotsityöntekijät tuntevat vapaaehtoistoiminnan perusperiaatteet ja aina on varmistettu, että muistiluotsityöntekijät ovat saavutettavissa määrättyinä aikoina sekä annettu mahdollisuus keskustella säännöllisesti ja luottamuksellisesti muistiluotsityöntekijöiden kanssa. Vapaaehtoistoiminnan osaamista päivitetään aktiivisesti ja yhteistyötä vapaaehtoistoiminnan organisoimisessa muiden alueiden toimijoiden kanssa tehdään hyvin. Vapaaehtoisille tarjotaan toimintaa helpottavia materiaaleja ja heitä tuetaan heille soveltuvan toimintamuodon löytämisessä. Myös autettavien löytämisessä ja ryhmien perustamisessa ollaan tukena. Vapaaehtoisille on järjestetty säännöllisesti virkistyspäiviä tai muita vastaavia tilaisuuksia, jossa he voivat voimaantua ja vaihtaa ajatuksia vertaistensa kanssa ja heitä halutaan myös palkita ja kiittää säännöllisesti muuten kuin rahallisesti. On tärkeää, että vapaaehtoisille annetaan mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Muistiluotsikeskuksen tehtävänä on arvioida toimintaa säännöllisesti ja hyödyntää aktiivisesti keräämiään tietoja toimintansa kehittämisessä. Kehittämistarpeiksi nousi mm. maakunnan muistisairaiden ja läheisten tarpeiden kartoitus vapaaehtoistoimintaan ja sitä kautta vapaaehtoistyön toimintamuotojen suunnittelu tarpeiden mukaisesti. Kehittämistä katsottiin tarvittavan osallisuuden lisäämiseen toiminnan suunnitteluun ja ylipäätään toiminnan järjestämisen kehittämistä suunnitelmallisesti koko maakunnan alueella. Kehittämistarpeita nousi paljon. Tarja Levonen laati, järjestötyön JET opintoihin liittyen, vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämissuunnitelman vuosille Tarkoituksena on kehittää vapaaehtois- ja vertaistoimintaa Kymenlaaksossa tukemaan muistisairauteen sairastuneiden ihmisten ja heidän läheistensä elämänlaatua ja hyvinvointia ja luoda toimiva käytännönläheinen toimintamalli. Tavoitteena on vahvistaa muistisairauteen sairastuneiden ihmisten ja heidän läheistensä osallisuutta ja vertaisuutta, tukea muistisairaiden ja heidän läheistensä kanssa toimivia vapaaehtois- ja vertaisohjaajia. Kehittämistyö edellyttää rahoittajalta (RAY) lisäresurssin myöntämistä. Syksyllä 2015 haettiin rahoittajalta korostusta, myönteinen avustusehdotus mahdollistaa neljännen työntekijän rekrytoinnin vuodelle Vaikuttamistyön ja verkottumisen toimenpiteet ja prosessit: Vaikuttamisen ja verkottumisen toimenpiteillä edistetään muistisairaan ihmisen ja hänen läheistensä hyvinvointia, oikeuksien toteutumista ja tarpeiden huomioimista Kymenlaaksossa verkostoitumalla muiden alan toimijoiden kanssa, vaikuttamalla Kymenlaakson muisti- ja hoitotyön kehittämiseen sekä levittämällä ajankohtaista tietoa muistisairauksista, tukimahdollisuuksista sekä aivoterveydestä.