Kesäretki 2014: Tampsan lava.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kesäretki 2014: Tampsan lava."

Transkriptio

1 Kesäretki 2014: Tampsan lava. VUOSIKERTOMUS 2014

2 YLEISTÄ 2 Kouvolan seudun Muisti ry:n tarkoituksena on toimia alueellaan muistisairautta sairastavien henkilöiden ja heidän omaistensa hyväksi, tukea heidän parissaan työskenteleviä ammattihenkilöitä sekä edistää alueellaan muistiterveyttä. Kouvolan seudun Muisti ry on perustettu Yhdistyksen toimialueena on Kouvola ja Iitti. Yhdistys tarjoaa neuvontaa, ohjausta, vertaistukiryhmien toimintaa ja ajankohtaista tietoa muistiin liittyvistä asioista. Toimintamuotoina ovat olleet yksilöja ryhmätapaamiset, luennot ja yleisötilaisuudet. Yhdistyksen palveluja ovat käyttäneet yksityiset henkilöt, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, opiskelijat, alueemme yhdistykset sekä vanhus- ja vammaisjärjestöt. Yhdistyksen toiminnassa vuonna 2014 oli apuna myös vapaaehtoisia eri tapahtumissa. Kouvolan seudun Muisti ry:n visio 2016 on määritelty strategiatyön tuloksena seuraavasti: Muistiystävällinen Kymenlaakso, jossa paikalliset yhdistykset, julkishallinto, yritykset ja oppilaitokset tekevät saumatonta yhteistyötä aivoterveyden edistämiseksi, sekä muistisairaiden ja heidän läheistensä arjen toimintojen tukemiseksi. Yhdistys on alan kattojärjestönä toimivan Muistiliiton jäsen ja maksaa keskusliitolle vuosittain jäsenmaksutuloista 4 / jäsen. Yhdistys on myös Vanhustyön keskusliiton ja Suomen Muistiasiantuntijat ry:n jäsen. TOIMIHENKILÖT Yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut Tiina Köninki ja varapuheenjohtajana Heimo Keskitalo. Muut hallituksen varsinaiset jäsenet ovat olleet Tiina Manninen, Tarja Mustonen, Sari Palm ja Mari Partanen. Hallituksen varajäseninä ovat toimineet Sirpa Mäkelä ja Leena Westman. Projektityöntekijöinä yhdistyksessä ovat toimineet Tarja Levonen, Jenni Arola, Paula Tommola sekä Nonna Vanhalakka ja Nina Saarelainen. Yhdistyksen ja projektien kirjanpidosta on huolehtinut tilitoimisto Tili-Parkkinen Oy. Yhdistyksen tilintarkastajana on toiminut HTM Orvokki Joutjärvi. Varatilintarkastajana HTM Reijo Haka, Haka-Consulting Ky:stä. YHDISTYKSEN KOKOUKSET Hallitus kokoontui vuoden 2014 aikana kahdeksan kertaa. Hallituksen jäsenille ei maksettu kokouspalkkioita eikä kilometrikorvauksia vuonna Kevätkokous pidettiin yhdistyksen kokoustilassa. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2013 vuosikertomus ja tilinpäätös. Syyskokous pidettiin yhdistyksen kokoustilassa. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2015 toimintasuunnitelma sekä talousarvio. Vuonna 2015 yksilöjäsenmaksu on 20 / vuosi, kannatus- ja yhteisöjäsenmaksu 55 / vuosi.

3 Syyskokouksessa valittiin tilintarkastajat seuraavalle tilikaudelle. Tilintarkastajiksi valittiin HTM Orvokki Joutjärvi ja varalla HTM Reijo Haka. Hallituksen varsinaisista jäsenistä erovuorossa olivat Heimo Keskitalo, Sari Palm, Leena Westman ja Tarja Mustonen. Varajäsenistä erovuorossa ei ollut ketään. Hallituksen jäseniksi vuodelle 2015 valittiin Tiina Köninki, Tiina Manninen, Tarja Mustonen, Sari Palm, Leena Westman sekä Mari Partanen. Varajäseniksi valittiin Sirpa Mäkelä ja Raimo Niemi. 3 JÄSENET Yhdistyksessä oli yhteensä 287 maksanutta jäsentä. Jäsenmaksun suuruus oli 18,00 jäseniltä ja 50,00 kannattaja- ja yhteisöjäseniltä. YHDISTYKSEN TALOUS Yhdistystoiminnan rahoitus koostuu jäsenmaksuista, varainhankinnasta sekä alueemme kuntien vapaaehtoisista yleisavustuksista. Yhdistyksen varsinaisen toiminnan tilikauden ylijäämä oli 1028,61. Yhdistyksen varainhankinta tuotti yhteensä 9539,12. Kokoustilaa on vuokrattu ulkopuolisille 15,00 / tunti. Kokoustilan vuokratuotto oli yhteensä 1413,38. Yhdistyksen jäsenmaksut tuottivat yhteensä 5759,00, josta yhdistys maksoi keskusjärjestölle yhteensä 1092,00. Yhdistyksen toimintaa on tuettu yleisavustuksilla (taulukko 1) vuonna 2014 yhteensä Taulukko 1. Toiminta-avustukset yhdistystoimintaan vuonna 2014 Avustuksen myöntäjä Haettu 2014 Myönnetty 2014 Käyttötarkoitus Kouvolan Kesäretki, pikku joulut, kaupunki muistiseminaari Iitin kunta Kesäretki, pikku joulut, muistiseminaari Kouvolan Muistiseminaarin Sivistys- ja järjestelykuluihin Urheilutalosäätiö Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö Hallituksen jäsenten opintomatkaan Helsinkiin Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Osallistujia ei ollut, avustus käytettiin omaisten ryhmään. Yhteensä Hakuaika toukokuu 2013 huhtikuu

4 Raha-automaattiyhdistys julkisti vuoden 2015 rahoitusehdotuksen joulukuun 2014 puolessa välissä. Kouvolan seudun Muisti ry:n projekti- ja kehittämistoiminta saa avustusta vuodelle 2015 yhteensä ,00. 4 TIEDOTTAMINEN Jäsenkirjeitä on lähetetty vuoden 2014 aikana neljä projektityöntekijöiden toimesta. Kouvolan seudun Muisti ry:n monipuolisesta toiminnasta on tiedotettu tilaisuudesta riippuen yleisillä ilmoitustauluilla, paikallis- ja ilmaisjakelulehdissä. Kaikissa projekteihin liittyvissä yleisö- ja luentotilaisuuksissa on kerrottu myös yhdistyksen toiminnasta. Yhdistyksen Internet-kotisivuilla julkaistiin ajankohtaista tietoa projekteista ja yhdistyksestä sekä tulevista toiminnoista. Kotisivut sijaitsevat osoitteessa Kotisivulla kävijöiden määrä nousi jälleen vuoden aikana huimasti. Kävijöitä oli vuoden aikana yhteensä TAPAHTUMAT JA TOIMINTAA Yhdistyksen kesäretki Järjestettiin Tampsan Lavalle, Karhulaan. Elimäen liikenteen linja-autolla matkasi 23 jäsentä sekä yhdistyksen vapaaehtoisia sekä kaikki projekti- ja muistiluotsityöntekijät. Hallituksesta mukana olivat hallituksen varapuheenjohtaja Heimo Keskitalo, Tarja Mustonen ja Sirpa Mäkelä. Menomatkalla pysähdyimme Hotelli Leikarissa lounaalle, joka jälkeen jatkoimme matkaa kohti Tampsan Lavan karkeloita. Paikan päällä Osallistumisen hurmaa hankkeen projektipäällikkö Satu Suni toivotti meidät tervetulleeksi. Miehikkälästä kotoisin oleva laulaja Raija Bernitz viihdytti yleisöä tarinoiden ja laulujen kera, saimme kuulla myös runoja ja iltapäivän kohokohta oli Lasse Liemolan ja Whistle Bait orkesterin esiintyminen. Lasse Liemola villitsi yleisön tanssimaan rokin tahtiin. Whistle Bait ja Lasse Liemola kesäretki 2014

5 5 Tunteet muistityössä ja jaksaminen muistisairaan ihmisen rinnalla valmennukset Omaishoitajille ja läheisille järjestettiin syksyllä 2014 kaksi valmennus iltaa (2 h/valmennus), ja , yhdistyksen tiloissa. Jaksaminen on tärkeä seikka muistisairaan omaishoitajalle ja läheiselle, samoin omien tunteiden hallinta ja käsittely haasteellisten vuorovaikutustilanteiden jälkeen. Valmennusiltojen aikana kokeiltiin erilaisia jaksamisen tukemiseen liittyviä menetelmiä. Iltojen ohjaajana toimi yhdistyksen varapuheenjohtaja Heimo Keskitalo. Molempiin iltoihin osallistui 13 henkilöä. Asiakaspalaute: Oli monta hyvää vinkkiä jaksamiseen, Hyvähenkinen ryhmä, jossa kaikki uskalsivat puhua. Muistiviikon tapahtumat Vuoden 2014 koko päivän muistiseminaari järjestettiin Kuusankoskitalossa yhteistyössä Voimavaralähtöiset terveyskeskustelut projektin kanssa. Seminaarissa valittiin vuoden 2014 terveyssijoittajaksi Riitta Ilmivalta. Esityksen vuoden terveyssijoittajaksi teki Voimavaralähtöiset terveyskeskustelut projektin projektivastaava Nonna Vanhalakka. Seminaarin aiheena oli Näkökulmia aivoterveyteen. Muistiseminaarin luennoitsijoina toimivat Tkt, aivotutkija Jaakko Kauramäki, Aalto yliopisto & Aivokunto Oy, ravitsemusasiantuntija Patrik Borg, PsT, terveyden edistämisen dosentti Pilvikki Absetz, Tampereen yliopisto ja neurologi, professori Juha Rinne Turun yliopisto. Seminaariin osallistui yhteensä 94 henkilöä, joista 80 antoi asiakaspalautteen. Palauteprosentti oli 85 % eli erittäin hyvä. Yhdistyksen pikkujoulut White Christmas jouluinen viihdekonsertti Yhdistyksen pikku jouluja vietettiin Kuusankoskitalolla jouluisen viihdekonsertin merkeissä. Suomen suurin showkuoro, viihdekuoro Buffo solisteineen valloitti vauhdikkaassa joulukonsertissa. Tutut, iloiset joululaulut soivat uusina ja raikkaina sovituksina tuoden joulumuistoja kuulijoille. Väliaikakahvit joulutortun kera kattoi Kahvila Valkama 20 jäsenelle ja yhdistyksen vapaaehtoisille, mukana myös hallituksen varapuheenjohtaja Heimo Keskitalo ja Muistiluotsi toiminnasta vastaava Tarja Levonen.

6 Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsi toiminta 6 1. TAUSTA JA TARKOITUS Kymenlaakson Muistiluotsi on Kouvolan seudun Muisti ry:n ylläpitämä maakunnallinen asiantuntija- ja tukikeskus. Kymenlaakson Muistiluotsi tarjoaa apua ja tukea muistisairaille ja heidän läheisilleen. Muistiluotsit tekevät vaikuttamistyötä muistisairaiden yhdenvertaisuuden ja hyvän elämän puolesta sekä toimivat aktiivisesti maakuntansa verkostoissa. Muistiluotseissa vahvistetaan erityisesti muistisairauksiin liittyvää vapaaehtois- ja vertaistoimintaa sekä varmistetaan muistisairaiden äänen kuuluminen. Keskuksia on yhteensä 17 maakunnassa ja ne toimivat yhteisten periaatteiden mukaisesti ja muodostavat koko maan kattavan verkoston. Valtakunnallista verkostoa koordinoi Muistiliitto ja toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Kymenlaakson Muistiluotsi tarjoaa tukea, tietoa ja toimintaa muistisairauteen sairastuneille ihmisille ja heidän läheisille: -Tukea: ohjausta ja neuvontaa muistiasioissa puhelimitse ja henkilökohtaisesti tukea muistipulmissa, apua palveluviidakossa tilaisuuksia vaihtaa ajatuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa sekä tuoda esille muistisairaiden tarpeita -Tietoa: muistisairauksista muistisairaan ja läheisen hyvinvoinnista ja aivoterveydestä alueen palveluista arjen apukeinoista - Toimintaa: muistikahviloita ja vertaistukiryhmiä sairastuneille ja läheisille mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä luentoja ja tapahtumia virkistystä ja mukavaa yhdessäoloa. 1.1 Kymenlaakson Muistiluotsi toiminnan tavoitteet, toimintamuodot ja resurssit vuonna 2014 Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsin tavoitteena oli vuodelle 2014 varmistaa Kymenlaaksossa, että muistisairaat ja heidän perheensä saavat riittävästi tietoa muistisairauksista, ohjausta ja neuvontaa näihin liittyvistä

7 7 palvelu- ja tukimuodoista ja mahdollisuuden osallistua heille tarkoitettuihin, arkea helpottaviin toimintoihin. Muistiluotsin toimi maakunnassa sen puolesta, että muistisairaalla ja hänen perheellään olisi mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua täysivaltaisena jäsenenä omassa toimintaympäristössään. Vuonna 2014 toiminnan vaikuttavuutta, sujuvuutta, suunnittelua ja kehittämistä vahvistettiin yhteisen valtakunnallisen toiminnanohjausjärjestelmän avulla. Vuosi 2014 oli järjestelmän pilotointi vuosi ja sen avulla kerättyjen palautteiden yhteenvetoja ja terveisiä sekä toiveita on kerätty tähän toimintakertomukseen. Perustyö jatkui vuonna 2014 ja toimintaa saatiin yhä laajemmalle alueelle maakunnassa. Muistiluotsitoimintoja ovat asiakastyö, vapaaehtois- ja vertaistoiminta, vaikuttamistyö, verkottuminen ja yhteistyö sekä tiedon levitys. Perustyön lisäksi vuoden 2014 tavoitteena oli viestinnän selkiyttäminen ja tehostaminen. Tämä toteutui saatuamme käyttöön valtakunnallista Muistiluotsi-ilmeen mukaista materiaalia. Muistiluotsi toiminnasta vastaavan työtehtäviin on lisäksi kuulunut hallituksessa käsiteltävien asioiden ja päätösten täytäntöönpano yhdessä muistiluotsityöntekijöiden ja projektityöntekijöiden kanssa sekä vastata yhdistyksen operatiivisesta johtamisesta. Hän toimi myös hallituksen sihteerinä vuonna Työaikaseurantaa hyväksi käyttäen on näihin tehtäviin käytetyt tunnit/kulut jyvitetty Voimavaralähtöiset terveyskeskustelut projektin kanssa (6,39% Voimavaralähtöiset terveyskeskustelut projektin osuus toiminnasta vastaavan kokonaisbruttopalkasta). 1.2 Projektin kohderyhmät Muistisairauteen sairastuneet, omaiset, läheiset, ystävät, naapurit Vapaaehtoistyöntekijät Kouvolan ja Kotkan paikallisyhdistykset Kymenlaakson kuntien asukkaat Sidosryhmät ja yhteistyötahot: Yhdistyksen yhteistyökumppanit Voimavaralähtöiset terveyskeskustelut -projekti Palveluntuottajat (yksityiset, kunnalliset, kolmas sektori) alueellamme Kaupungit, kunnat, virastot Muut järjestöt ja yhdistykset Oppilaitokset ja koulut Kymenlaaksossa, esim. Kouvolan seudun ammattiopisto ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 1.3 Projektin resurssit Kymenlaakson Muistiluotsin talousarvio vuodelle 2014 oli yhteensä Talousarviota korjattiin keväällä 2014, sillä arvioitu siirtymä vuodelta 2013 oli vähemmän ( talousarvio vuodelle 2014 oli ). Muistiluotsityöntekijöinä työskentelivät toiminnasta vastaava geronomi AMK Tarja Levonen, sosionomi AMK Jenni Arola (äitiyslomalle alkaen) ja sairaanhoitaja AMK Paula Tommola. Paula Tommola on myös Kotkan Seudun Muistiyhdistys ry:n hallituksen jäsen. Lisäksi toiminnan avustavissa tehtävissä on toiminut Lotta Pulakka Kouvolan kaupungin kuntouttavasta työtoiminnasta ja välisinä aikoina.

8 Jenni Arolan äitiyslomasijaisen rekrytointi aloitettiin lokakuussa Haku oli esillä työvoimatoimiston sivuilla sekä yhdistyksen kotisivuilla. Määräaikaan mennessä hakijoita oli 22. Rekrytointi työryhmään kuuluivat hallituksen varapuheenjohtaja Heimo Keskitalo, muistiluotsityöntekijät Jenni Arola sekä Tarja Levonen. Valituksi tuli joulukuussa 2014 geronomiksi AMK valmistuva Sanna Hellsten, jonka sijaisuus alkaa vuoden 2015 puolella. Kymenlaakson Muistiluotsin erityispiirteenä on muistisairaan kohtaaminen ja vuorovaikutusosaaminen TunteVa sekä Suomen muistiasiantuntijat ry:n aluevastaavien toiminta ja logoterapeuttinen ajattelu muistisairaan ihmisen hoidossa. 2 TOIMINNAN TOTEUTUS JA TAPAHTUMAT 2.1 Muistiluotsi asiakastyön toimenpiteet ja prosessit Asiakastyön avulla Kymenlaakson Muistiluotsi tukee muistisairasta ihmistä ja hänen läheisiään asiakaslähtöisesti ja maakunnasta nousevien tarpeiden mukaisesti kehittämällä ja ylläpitämällä matalan kynnyksen asiantuntija- ja tukikeskustoimintaa sekä tarjoamalla vertaistukea ja tietoa muistista ja muistisairauksista. Muistiluotsi toimintaa tukemaan otettiin käyttöön valtakunnallinen kaikkia Muistiluotseja koskeva Toiminnanohjauksen käsikirja. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla helpotetaan arkityötä ja osoitetaan mm. mitä käytännössä tehdään. Vuosi 2014 on ollut uuden Surveypal järjestelmän haltuunottoa ja palautteiden keräämistä, kirjaamista sekä toiminnan arviointia. Muistiluotsitoiminnan perustyö on jatkunut ja toiminta eri yhteistyökumppaneiden kanssa on ollut aktiivista. Vuosi 2014 on ollut uuden järjestelmän käytön harjoittelua, testaamista ja opettelua. Sähköpostitse tulleita yhteydenottoja ei ole kirjattu järjestelmään vaan keskityttiin puhelimitse ja kasvokkain kohtaamisten kirjaamisiin. Keväällä 2014 korjattiin Muistiluotsin talousarviota vuodelle Vuodelta 2013 arvioitua siirtymää korjattiin lähemmäs todellista siirtymää ja talousarviosta jouduttiin leikkaamaan ,00 kuluja pois. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut Muistiluotsin toimintaan vaan sitä jatkettiin vuoden 2014 loppuun asti seuraavasti: Asiakasneuvonta: Surveypal järjestelmän avulla kerättiin ja kirjattiin vuoden 2014 aikana yhteensä 144 asiakasneuvonta kontaktia. Tämä luku on todellisuudessa paljon suurempi, sillä kaikkia kontakteja ei vielä saatu systemaattisesti kerättyä. Yhteydenottomuodot oli jaoteltu puhelimitse (43,8 %), sähköpostitse (5 %) ja kasvokkain kohtaaminen 52,8 %). Yli puolet (53,5 %) asiakkaista ei ollut aiemmin vuonna 2014 ottanut yhteyttä asiakasneuvontaan. Kotkan kaupungin korttelikodeissa on ollut mahdollisuus tulla henkilökohtaisesti keskustelemaan muistiluotsityöntekijä Paula Tommolan kanssa 2 tunnin ajan. Näitä tapahtumia järjestettiin yhteensä 23 kertaa, 9 kertaa Korttelikoti Naapurissa, 6 Korttelikoti Muorikassa, 8 Korttelikoti Ratikassa. Korttelikodeissa tavattiin yhteensä 99 henkilöä. 8

9 9 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Yhteydenotto koskee Soittajaa itseään Soittajan läheistä, ketä Molempia Kuvio 1. Yhteydenotot toimistolle Yli puolet yhteydenotoista (kuvio 1) oli koskenut asiakasta itseään. Jos yhteydenotto koski läheistä, se koski yleensä joko aviopuolisoa tai äitiä. Yhteydenottajista n. 80 % oli naisia. Yli 70 % yhteydenottajista oli eläkeläisiä. Yhteydenottajien asuinpaikkakunnat jakautuivat kerättyjen tietojen mukaan melko tasaisesti Kouvolan ja Kotkan välille, mutta myös pääkaupunkiseudulta oltiin yhteydessä: Espoosta ja Vantaalta. Neuvonnan aiheet jakautuivat seuraavasti: 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Neuvonnan aihe Kuvio 2. Neuvonnan aiheet Neuvonnan aiheena (kuvio 2) kohdassa jokin muu, mikä nousi esiin seuraavia asioita:

10 psykososiaaliseen tuen tarve muistisairaan henkilön selviytyminen ja jaksaminen ryhmätoiminnat ja kokoontumiset muistisairauksien riskitestit yhdistystoimintaan liittyvät asiat (hätätilannekortti, pikkujoulut, kesäretkelle ilmoittautumiset ja jäsenyysasiat) lääkehoitoon liittyvät kysymykset tarve keskustella tutkimusten jälkeen/diagnoosin saamisen jälkeen 10 Osa jokin muu, mikä kohtaan kirjatuista neuvonnan aiheista, olisi täytynyt kirjata esim. omaisen selviytyminen tai oireet ja sairauden tutkiminen kohtaan. Lähes puolet asiakaskontakteista johti asiakkaan ohjaamisen eteenpäin. Asiakkaat ohjattiin: henkilökohtaiseen tapaamiseen muistiluotsityöntekijän kanssa oman alueen terveysaseman muistivastaavalle sairaanhoitajalle ajanvaraus muistitutkimuksiin pääsyä varten ottamaan yhteyttä muistipoliklinikkaan osallistumaan vertaistuki- ja muihin ryhmätoimintoihin Jatkotoimenpiteinä kannustettiin usein olemaan yhteyksissä tarvittaessa, materiaalia postitettiin toiminnasta ja tapatumista (Tapahtumakalenterit), kerrottiin yhdistysten toiminnasta, ryhmistä jne. ja lähetetty sairausesitteitä. 75 % asiakkaista on saanut vastauksen mieltä askarruttaviin kysymyksiin sekä koki neuvonnasta olleen hyötyä ja lähes neljännes koki saaneensa jossain määrin: sai tukea ja tietoa suurin hätä helpotti, kun joku yrittää auttaa sai keskustella ja kertoa omasta voinnista tietoa mitä tarvitsi sai keskustella mieltä askarruttavista asioista ja tietää, että voi ottaa yhteyttä uudelleen innostusta osallistumaan toimintoihin aktiivisemmin ymmärrys muistisairauden vaikutuksesta puolisoon ja hänen käyttäytymiseensä lisääntyi lähti iloisin mielin ja kiitellen Asiakkailta kerättyjä kehittämisideoita vuoden 2014 aikana, jota voidaan hyödyntää toimintaa suunniteltaessa: matalan kynnyksen toimintaa henkilöille, kenellä ei vielä ole muistisairautta, vaan oma muisti huolettaa muistijumppaa ei vaan muistisairaille aivojumppa kerho, jossa muistin treenaamista hauskasti, osallistuja voisi osallistua myös aivojumpan laatimiseen itse ja kerhon tulisi olla sellainen ettei osallistuja leimautuisi höpöksi Yleisötilaisuudet Yleisötilaisuuksilla tarkoitetaan kaikille avoimia tilaisuuksia, joihin ei ole ennakkoilmoittautumista. Avoimiin yleisötilaisuuksiin osallistui n ihmistä vuoden 2014 aikana ympäri Kymenlaaksoa järjestetyissä Muistikahviloissa, Infotilaisuuksissa ja muissa yleisöluento tilaisuuksissa.

11 Tilaisuus, johon osallistuin 11 11% 17% 20% 0% 52% Muistikahvila Avoimet ovet Infotilaisuus Yleisöluento Jokin muu, mikä Kuvio 3. Kuva tilaisuuksista, johon osallistuttiin. Yleisötilaisuuksiin osallistuneista 76,7 % oli täysin samaa mieltä, että sai tietoa jota tarvitsi. 71,8 % pystyy hyödyntämään saamaansa tietoa arjessa tai työssään. Tilaisuudessa oli hyvä tunnelma 90,3 % ja 94,2 % mielestä luennoitsijat olivat asiantuntevia. Muistikahvila-toiminnan tavoitteena on aivoterveyteen, muistiin ja muistisairauksiin liittyvän tiedon jakaminen. Muistikahvilan tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Kahvilassa toteutetaan erilaisia teemaluentoja, ohjataan aivojumppaa sekä annetaan neuvontaa ja ohjausta. Aiheet vaihtuvat kuukausittain. Muistikahviloita oli vuonna 2014 Kouvolassa (keväällä 2014), Inkeroisissa, Kuusankoskella, Iitissä, Kotkassa, Haminassa, Karhulassa, Pyhtäällä, Miehikkälässä ja Virolahdella. Uutena muistikahvila aloitettiin Jaalan muistikahvila syksyllä 2014 yhteistyössä Eläkeliiton Jaalan yhdistyksen kanssa. Muistikahviloiden aiheina oli esimerkiksi: Kansallinen muistiohjelma, edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto, muistisairaudet, aivoterveys, muisti ja kulttuuri, muisti ja liikunta ja muisti ja uni. Kouvolan muistikahvila lopetettiin vähäisen kävijämäärän vuoksi. Asiakaspalaute: Olisin voinut kuunnella vaikka kuinka pitkään Todella mielenkiintoinen ja tärkeä aihe! Muisti-infoluennot tietoa muistista ja aivoterveydestä Muistiluentojen tavoitteena oli ajankohtaisen muisti- ja aivoterveystiedon levittäminen Kymenlaakson alueella. Kymenlaakson Muistiluotsilta sai tilata muistiluentoja, esimerkiksi omaisten iltoihin tai eri järjestöjen kerhoihin. Luennoista otettiin 25,00 luentopalkkio. Aihealueina olivat esimerkiksi, milloin kiinnittää huomiota muistipulmiin, mitä voin itse tehdä muistini hyväksi ja muistisairaan ihmisen kohtaaminen. Asiakaspalaute: "Mielenkiintoista. Asia oli omakohtainen, sain itselleni paljon ja nyt ymmärrän enemmän.

12 Ensitietopäivät ensitietoa hiljattain muistisairauteen sairastuneille ja heidän läheisilleen Ensitietopäivien tavoitteena on antaa tietoa muistipotilaille ja heidän läheisilleen ja tätä kautta tukea muistisairaan kotona asumista. Kouvolan ja Kotkan muistipoliklinikat järjestivät ensitietopäiviä, jossa Kymenlaakson Muistiluotsi on esittelemässä yhdistysten ja Kymenlaakson Muistiluotsin toimintaa. Puolen päivän mittainen ensitietopäivä oli kohdennettu hiljattain muistisairausdiagnoosin saaneelle henkilölle ja hänen puolisolleen, lapselleen tai muulle läheiselle. Ensitietopäivän sisältönä olivat: paikallisen muistiyhdistyksen ja Muistiluotsitoiminnan esittely, muistisairaudet ja muistisairauslääkkeet, sosiaaliasiat ja -etuudet, liikunnan merkitys toimintakyvyn tukemisessa, hyvinvointia ja toimintakykyä ravinnolla sekä loppukevennys. Ensitietopäiviä oli Kouvolassa 4 ja Kotkassa 2 vuonna Kouvolan ensitietopäiviin osallistui vuoden 2014 aikana yhteensä 74 henkilöä. Kotkassa ensitietopäiviin osallistui 119 henkilöä. Haminassa ensitietopäiviä järjestettiin Haminan kaupungin Ikäneuvolan toimesta 4 iltana tammikuussa 2014 saman sisältölisinä kuin Kouvolassa ja Kotkassa. Paula Tommola oli esittelemässä paikallisen muistiyhdistyksen ja Kymenlaakson Muistiluotsien toimintaa. Tilaisuudessa oli 34 osallistujaa. Muistiluotsi on osallistunut vuoden 2014 aikana Risto-hankkeen ja Pyhtään kunnan sekä Miehikkälän ja Virolahden kanssa Pyhtään ja Miehikkälä/Virolahti alueiden ensitietopäivien suunnitteluun, jotka toteutetaan tammikuussa 2015 Kaakon kaksikko alueella ja toukokuussa 2015 Pyhtäällä samanlaisella sisällöllä kuten muillakin Kymenlaakson paikkakunnilla. Asiakaspalaute: Hyvää tietoa muistisairaudesta, erittäin hyvä ja tärkeä päivä. Pääsee alkuun asian käsittelemisessä. Ryhmät: Purkupaikka vertaistukiryhmät muistisairauteen sairastuneiden henkilöiden puolisoille Purkupaikka järjestettiin keväällä Kuusankoskella sekä syksyllä Kouvolassa. Tapaamisia oli yhteensä 6 / ryhmä ja se kokoontui Kuusankoskella seurakuntatalon diakoniatyön kerhotilassa tiistaisin ja Kouvolassa yhdistyksen toimitilassa tiistaisin kestäen 1,5 h kerrallaan. Ryhmän ohjaajana toimi psykoterapeutti, sairaanhoitaja Merja Sillanpää. Kevään ryhmään osallistui 4 henkilöä ja syksyn ryhmään 6 henkilöä. Kevään ryhmäläiset jatkoivat tapaamisia omaehtoisesti ryhmän toiminnan päätyttyä, myös syksyn ryhmäläisten välillä tapahtui ystävystymistä ja yhteystietoja vaihdettiin. Ryhmät toteutettiin ostopalveluna. Ryhmänohjaajan palaute: Ryhmään osallistuminen on tuonut/luonut uusia ihmissuhteita, jotka jäävät elämään ryhmän kokoontumisten jälkeen. Purkupaikka ei ole varsinaisesti informatiivinen koskien muistisairautta sairautena, mutta se tuo kokemuspohjaista tietoa jokaisen osallistujan tuodessa siihen oman näkemyksensä ja kokemuksensa. 12

13 13 Asiakaspalaute: Oli paikka jossa voi keskustella aroistakin asioista. Toisten kokemukset ahdistavissa tilanteissa. Tieto että elämä jatkuu sittenkin, vaikka välillä tuntuu että sortuu kuorman alle. Sinä rinnalla kulkija tiedollinen vertaistukiryhmä muistisairauteen sairastuneiden henkilöiden läheisille Sinä rinnalla kulkija vertaistukiryhmä muistisairauteen sairastuneiden henkilöiden läheisille järjestettiin keväällä 2014 Iitissä Koivulehdon palvelukeskuksessa kuusi kertaa 1,5h/kerta. Ryhmä oli suljettu ja ryhmään osallistui 6 henkilöä. Ryhmänohjaajina toimivat muistiluotsityöntekijät Paula Tommola ja Jenni Arola. Asiakaspalaute: Henkireikä puuduttavaan arkeen, saa nauraa ja itkeä keskustella asioista mikä mieltä painaa. Huomata että en ole yksin tässä tilanteessa. Loistavat kurssin vetäjät. Olin hyvilläni, että pääsin tulemaan ja sain kertoa omaa pahaa oloa. Syksyllä 2014 ryhmää jatkettiin avoimena ryhmätoimintana Haminassa ja Iitissä. Sinä rinnalla kulkija, avoin teemaryhmä muistisairauteen sairastuneiden henkilöiden puolisoille kokoontui 3 kertaa Haminassa Puistokammarissa ja 3 kertaa Iitissä kunnankirjaston monitoimitilassa kuukauden välein 2h/kerta. Ryhmien teemat olivat muistisairaudet, tunteet ja kohtaaminen sekä hyvinvointitarpeet vai käytösoireet. Ryhmänohjaajina ja keskustelun alustajina toimivat muistiluotsityöntekijät Paula Tommola ja Jenni Arola sekä Iitissä muistikoordinaattori Eva Koskimaa ja Haminassa terveydenhoitaja Tarja Pursiainen. Iitin ryhmässä oli syksyn aikana yhteensä 10 käyntiä. Varapäreitä tyttärille tiedollinen vertaistukiryhmämuistisairauteen sairastuneen henkilön tyttärille Kymenlaakson Muistiluotsi ja Voimavaralähtöiset terveyskeskustelut projekti järjestivät yhteistyössä muistisairauteen sairastuneiden henkilöiden tyttärille tiedollisen vertaistukiryhmän syksyllä Varapäreitä tyttärille - ryhmä oli tarkoitus järjestää sekä Kouvolassa että Kotkassa. Kouvolan ryhmään ei kuitenkaan saatu määräpäivään mennessä riittävästi ilmoittautuneita ja ryhmä ei toteutunut syksyllä. Kotkassa ryhmään ilmoittautui 6 henkilöä. Ryhmä kokoontui 7 kertaa klo 16:30 18 Kouvolan seudun Muisti ry:n toimitilassa Tornatorintiellä. Ryhmän ohjaajina toimivat Nina Saarelainen ja Paula Tommola. Ryhmäkerroilla teemoina olivat mm. Arkipäivän haasteet, Yhteinen elämänhistoria, Arvomaailmani ja tavoitteeni, Näkökulman laajentaminen ja Aivoterveyteni suojatekijät. Asiakaspalaute: avoimmuus, uskallus puhua kipeistä asioista, ei tarvitse "pohjustaa" eikä selitellä, ryhmä toimi ikään kuin vertaistukena, asiantunteva, perehtynyt vetäjä(t), 1½ tuntia sopiva aika. Tiedot aivoterveydestä, omien voimavarojen kartoitus. Avoin ryhmä, jossa jäsenet kertoivat vaikeista kokemuksistaan, myös itse puhuin / kerroin kokemuksistani Avoin jumpparyhmä kokoontui keskiviikkoisin ja Jumpparyhmää ohjasi fysioterapeutti Maritta Mannonen Kouvolan Fysiotiimistä sekä muutamia kertoja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijat. Ryhmä toteutettiin ostopalveluna.

14 14 Asiakaspalaute: Virkistyminen, liikuntaa ja venyttelyä, hyvä ohjaus. Ryhmän ohjaaja Marita Mannonen sai ryhmäläisiltä paljon kehuja ja kiitosta. "MUISTANHAN MIÄ..." avoimia muisteluhetkiä muistisairauteen sairastuneille ja hänen läheisilleen. Järjestettiin yhteistyössä Merikeskus Vellamon, Kymenlaakson museon, Vellamon Ystävät ry:n ja Risto -hankeen kanssa Merikeskus Vellamossa 4 kertaa. Tapaamiset olivat perjantaisin klo 2 h/kerta. Tapaamisten teemoina olivat Arjen muistoja kodista, Kahvintuoksuisia muistoja mereltä ja satamasta, Aikamatkailua asusteilla ja Suursaaren Ville -J. W. Mattilan elämän maisemat. Ohjaajana toimi Paula Tommola. Tapaamisissa oli mukana museoiden työntekijöitä ja museoiden kavereita. Ensimmäisessä tapaamisessa osallistujia oli 15, muissa tapaamisissa osallistujia oli 1-5/henkilöä. Toiminnalliset vertaistukiryhmät muistisairauteen sairastuneille henkilöille toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijoiden kanssa. Ryhmät olivat suljettuja: Kouvolan ryhmä kokoontui perjantaisin ja (1h45min/kerta). Syksyllä 2014 asiakkaiden toiveesta toteutettiin samanaikaisesti muistisairauteen sairastuneiden läheisille oma ryhmä 12.9., ja Kouvolan ryhmää ohjasivat keväällä Iina-Mari Hakonen, Virpi Hasu, Merja Mäkelä, Anne Penttilä, Anna-Kaisa Sinkkonen, Marja Sutinen ja Kristiina Terhemaa. Syksyn ryhmänohjaajista vaihtui yksi, kun Kristiina Terhemaa jäi pois ja uutena ohjaajana aloitti Kristiina Hyppönen. Kouvolassa kevään ryhmään osallistui 8 henkilöä ja syksyn ryhmään 7 henkilöä. Syksyn ryhmässä pilotointiin Oulun Seudun Muistiyhdistyksen MIKE-mittaria ja sen käytettävyyttä. Mittari on tarkoitettu kotona asuvien lievää tai keskivaikeaa muistisairautta sairastavien ihmisten koetun elämänlaadun ja psyykkisen hyvinvoinnin mittaamiseen. Iitissä ryhmä kokoontui keskiviikkoisin 2 viikon välein (2h/kerta). Iitin ryhmää ohjasivat geronomiopiskelijat Salla Ojala ja Satu Tiira. Iitissä kevään ryhmään osallistui 8 henkilöä. Opiskelijat vastasivat ryhmän suunnittelusta, ohjauksesta ja esitteen teosta. Muistiluotsityöntekijä Jenni Arola toimi ryhmän yhteyshenkilönä. Iitissä tehtiin tiivistä yhteistyötä muistikoordinaattori Eva Koskimaan kanssa asiakkaiden ryhmään ohjautumisessa. Yhteistyö opiskelijoiden kanssa toimi erinomaisesti. Asiakaspalaute: Yhteenkuuluvuus, tunsi että kaikki oli samalla asialla kun itsekin ja se helpotti jonkun verran etten ole ainoa nuori tämän asian kanssa. Vähän Pätkii ryhmä kokoontui Korttelikoti Naapurin tiloissa 10 kertaa maanantaisin (1h30min/kerta). Ryhmään osallistui 8 henkilöä. Ryhmän ohjaajina toimivat geronomiopiskelijat Pia Mikkola, Jaana Penttilä, Suvi Piensalo-Seppälä, Nina Vihavainen, Birgitte Vähä - Impola. Opiskelijat vastasivat ryhmän suunnittelusta, ohjauksesta ja esitteen teosta. Muistiluotsityöntekijä Paula Tommola toimi ryhmän yhteyshenkilönä ja ohjaajana yhdellä tapaamiskerralla. Opiskelijoiden ja yhteyshenkilön kanssa pidettiin yhteisiä palavereita 3 kertaa. Asiakaspalaute: Parasta on se, että huomaa muillakin olevan samanlaisia haasteita vastaavissa elämäntilanteissa.

15 15 Arjen Muistoja -ryhmä kokoontui Karhulan Päiväsairaalaan tiloissa 8 kertaa ja Korttelikoti Ratikassa 2 kertaa (1h30min/kerta). Ryhmään osallistui 7 henkilöä. Ohjaajina toimivat geronomiopiskelijat Pia Mikkola, Suvi Piensalo - Seppälä, Nina Vihavainen, Birgitte Vähä - Impola. Opiskelijat vastasivat ryhmän suunnittelusta, ohjauksesta ja esitteen teosta. Muistiluotsityöntekijä Paula Tommola toimi ryhmän yhteyshenkilönä ja ohjaajana Projektiyöntekijä Nina Saarelaisen kanssa yhdellä tapaamiskerralla. Opiskelijoiden ja yhteyshenkilön kanssa pidettiin yhteisiä palavereita syksyn ryhmästä 3 kertaa. Myös tässä ryhmässä pilotointiin Oulun Seudun Muistiyhdistyksen MIKE-mittaria ja sen käytettävyyttä. Asiakaspalaute: Mies ryhmä, Sopusuhtainen porukka, Hyvä ryhmä; olla ryhmässä mukana, Tutustua uusiin ihmisiin, Ajatustenvaihtoa, kukin kykyjensä mukaa, Rauhallinen ilmapiiri, Huumori. Omaisen palaute: Läheiseni on ollut virkeämpi, sosiaalisempi seuraavina päivinä, ihan selvästi huomaa eron ennen ryhmää ja jälkeen ryhmän. Virkeyttä sanoin ja sävelin ryhmä muistisairaille henkilöille järjestettiin yhdistyksen toimitiloissa keväällä 2014 ja ryhmän ohjaajina toimivat KK, musiikkiterapiaopiskelija Katri Kurri-Almgrén ja puheterapeutti Eija Seppälä. Ryhmän tavoitteena oli tarjota muistisairaille henkilöille toimintakykyä ylläpitävää, kuntouttavaa musiikkitoimintaa sekä tukea kielellistä tuottamista. Ryhmä kokoontui keskiviikkoisin (1h30min/kerta) yhteensä 10 kertaa ja ryhmään osallistui yhteensä 8 henkilöä. Ryhmä toteutettiin ostopalveluna. Asiakaspalaute: Muistisairaan vireystaso nousee kun varttuu muskaria. Vetäjät todella ammattitaitoiset ja empaattiset. Monipuolista toimintaa. Kodikas paikka. Miellyttävät ohjaajat. Ainut paikka missä voi vanhat ja muistisairaat käydä turvallisesti. Oikein tarpeellinen paikka. Kuntosaliryhmä Kuusankoski, muistisairauteen sairastuneille järjestettiin Kettumäen palvelukeskuksen kuntosalilla Kuusankoskella maanantaisin ja Ryhmä kokoontui 10 kertaa keväällä ja syksyllä. Ryhmän tavoitteena oli muistisairaan toimintakyvyn tukeminen ja ryhmässä oli voima- ja tasapainoharjoittelua. Ryhmä oli suljettu. Ryhmää ohjasivat keväällä fysioterapeutit Kati Kunnaala ja Johanna Laurell ja syksyllä Johanna Laurell ja Hanna Nöjd. Kevään ryhmään osallistui 5 ryhmäläistä ja syksyn ryhmään 6 henkilöä. Syksyn ryhmäläisillä toteutettiin Toimiva-testin mittaukset ryhmän ensimmäisellä sekä viimeisellä kerralla. Ryhmä toteutettiin ostopalveluna. Asiakaspalaute: Ryhmässä yhdessä tekeminen sekä kuntoilu iloisten ohjaajien opastuksella. Iitissä kuntosaliryhmä järjestettiin geronomiopiskelijoiden Salla Ojalan ja Satu Tiiran ohjaamana. Ryhmä kokoontui torstaisin (1h/kerta). Ryhmä

16 16 kokoontui palvelukeskus Koivulehdossa Kausalassa. Ryhmään osallistui yhteensä 6 henkilöä. Ryhmänohjaajat tekevät geronomiopintoihinsa liittyen aiheesta opinnäytetyön. Tiivistä yhteistyötä ryhmään liittyen tehtiin muistikoordinaattori Eva Koskimaan kanssa mm. asiakkaiden ryhmään ohjautumisessa. Arviointia: Kohderyhmän ja yhteistyökumppaneiden palautteiden perusteella olemme olleet helposti lähestyttäviä ja hyvin saavutettavissa vuoden 2014 aikana. Matalan kynnyksen kohtaamispaikat, muistikahvilat ja yhteistyökumppaneiden järjestämiin tilaisuuksiin osallistuminen ja sitä kautta asiakkaiden kohtaaminen ja ihmisten tavoittaminen on vahvistanut omaa kokemustamme siitä, että olemme merkittävä kolmannen sektorin tukija niin kunnille, seurakunnille sekä muille järjestöille. Muistija aivoterveys tietoa on maakunnassa levitetty ahkerasti ja jaettu tieto sekä tuki toimii muistisairauteen sairastuneiden ja heidän läheistensä oman elämän valintojen ja päätösten tukena ja apuna. Muistikahvila aiheista Edunvalvonta nousi todella ajankohtaiseksi ja erityisen hyväksi aihevalinnaksi. Eri järjestöjen luentopyyntöihin pystyttiin vastaamaan kiitettävästi ja luentoja pidettiin kiinnostavina. Muistiluotsi toiminnassa saavutettiin myös merkittävä edistysaskel muistisairaille ja heidän läheisilleen siinä, että Ensitietopäivät toteutetaan vuoden 2015 aikana koko maakunnassa. Avoimien ovien päivänä jälleen kerran kävijämäärä kasvoi edelliseen vuoteen. Vuonna 2015 Kymenlaakson Muistiluotsi pyrkii kehittämään asiakastyön toimintaa vuoden 2014 saatujen asiakas-, vertaisarvioinnin ja yhteistyökumppaneilta saatujen palautteiden pohjalta. Ryhmätoiminnoista kerättyjen palautteiden perusteella, vertaistukiryhmät niin suljetut kuin avoimetkin on koettu virkistäviksi, voimaannuttaviksi ja tarpeellisiksi. Osa ryhmistä on sen päättymisen jälkeen jatkanut omatoimisesti kokoontumisia. Esim. Varapäreet tyttärille ja Purkupaikka ryhmään osallistuneet. Iitissä ryhmä jatkuu osana Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän Peruspalvelukeskus Aavan toimintaa keväällä Asiakaspalaute: Yhdessä oleminen, ajatusten vaihto, kaikki mukavat asiat jotka piristävät mieltä. Myönteiset vetäjät jotka ymmärtävät meitä. Tietoisku ravinnosta oli hyvä. Vertaistuki: Meitä on useampi, en ole yksin. 2.2 Vapaaehtoistoiminnan toimenpiteet ja prosessit: Kymenlaakson Muistiluotsin vapaaehtoistoiminta vahvistaa muistisairaiden ja heidän läheistensä osallisuutta ja vertaisuuden kokemusta. Muistiluotsi on järjestänyt vuonna Toimintaa osallistuneet vapaaehtoiset: avoimessa lauluryhmässä vapaaehtoisia laulattajia 4 (neljä), avoimessa käsityö- ja askartelukerhossa, "Muistipirkoissa" vapaaehtoisia omaisia/läheisiä ohjaamassa 3 (kolme) sekä "Vähän Pätkii"-ryhmä muistihäiriöisten vapaaehtoinen vertaisohjaaja. Yhteensä 8 vapaaehtoista. Vapaaehtoisille tarjottiin mahdollisuus osallistua vuoden 2014 Kouvolan seudun Muisti ry:n järjestämiin tilaisuuksiin maksutta seuraavasti: -yhdistyksen kesäretki Tampsan lavalle Kotkaan vapaaehtoisten kevätkarkeloon (yhteistyö Osallistumisen hurmaa -hankkeen kanssa), kuljetus + lounas -

17 Muistiseminaari 2014 "Näkökulmia aivoterveyteen" koko päivän seminaari sisältäen lounaan ja jaettavan aivoterveys materiaalin ja yhdistyksen pikkujoulu "White Christmas" joulukonsertti Kuusankoskitalolla, väliaika kahvit. Tämän lisäksi muistiluotsityöntekijät ovat olleet aina tukemassa ja tavoitettavissa. 17 Kaveri-kurssi: Vuonna 2014 Kaveri-kurssia toteutettiin yhteistyössä Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan kanssa. Kouvolan seudun ammattiopiston yhteyshenkilönä toimi kouluttaja Marja Kero. Kaveri-kurssin tavoitteena oli parantaa muistisairaan ja hänen läheisensä elämänlaatua. Kaveri-kurssissa opiskelijat kävivät opintoihinsa liittyen 5 kertaa 1,5 2h /kerta omaishoitajaperheissä tai yksinasuvan muistisairaan henkilön luona. Kaveri-kurssi liittyi opiskelijoiden Muistioireisen ikääntyneen toimintakyvyn tukeminen eri toimintaympäristöissä opinto kokonaisuuteen. Keväällä 2014 mukana oli 14 opiskelijaa. Muistiluotsi etsi heille perheet yhteistyössä Kouvolan kaupungin kotihoidon ja muistikoordinaattoreiden kanssa. Osa mukana olleista perheistä löytyi myös jäsenistön joukosta. Kymenlaakson Muistiluotsi järjesti opiskelijoille infopäivän, perehdytti muistisairaan kohtaamiseen ja muistisairaan ravitsemukseen sekä toimi tarvittaessa opiskelijoiden apuna. Asiakaspalaute: Oli piristystä, kannustaa liikkumaan., Toi vaihtelua arkeen., Rauhoittaa arkista elämää, säännöllistä vapaa-aikaa myös omaishoitajalle. Muistisairaan ulkoiluystäväksi koulutus: järjestettiin yhteistyössä Kouvolan kaupungin Voimaa vanhuuteen hankkeen kanssa, hankkeesta mukana kuntakoordinaattori Mirja Michelsson. Koulutus toteutettiin Kouvolan seudun Muisti ry:n toimitiloissa 5.5., ja klo välisenä aikana. Koulutus oli suunnattu vapaaehtoistyöntekijöille, vertaisohjaajille, iäkkäiden omaisille ja läheisille sekä kaikille, jotka haluavat ulkoilla yhdessä iäkkään kanssa. Koulutus antoi tietoa vapaaehtoistyön periaatteista, muistisairauksista ja turvallisuustekijöistä muistisairaan kanssa liikkuessa, valmiuksia ulkoilun avustamiseen ja kotivoimistelun opastukseen sekä sopivien ulkoilureittien valintaan. Lisäksi koulutus mahdollisti kokemuksen vaihtoa muiden ulkoiluystävien kanssa. Koulutus oli maksuton osallistujille ja koulutuksen käyneet saivat Ulkoiluystäväpassin. Kouluttajina toimivat Kymenlaakson Muistiluotsista geronomi AMK Tarja Levonen ja Voimaa vanhuuteen hankkeen kuntakoordinaattori, geronomi AMK Mirja Michelsson Kevään 2014 järjestettyyn koulutukseen osallistui 14 vapaaehtoista. Syksylle 2014 suunnitellut koulutukset peruttiin vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Muistisairaan ulkoiluystäväksi koulutus: koulutusta mainostettiin Kouvolan seudun Muisti ry:n Toimintakalenterissa sekä kotisivuilla kuntakoordinaattori Mirja Michelsson lähetti lukuisia sähköpostitse eri eläkeläisjärjestöille, vertaisohjaajille ja Kouvolassa toimiville Hyvinvointiasemille, samoin Kymenlaakson Muistiluotsi yhteistyökumppaneilleen. VOITAS- vertaisveturi koulutus vapaaehtoisille suunnatun koulutuksen Kotkan uimala Katariinan, kokoustilassa ja kuntosalilla klo järjestivät Kymenlaakson Muistiluotsi ja Voimavaralähtöiset terveyskeskusteltuprojekti yhteistyössä Kotkan kaupungin liikuntayksikön kanssa Kotkan uimala Katariinan, kokoustilassa. Aiheina: Lisää laatua liikuntaan ja liikunnan ohjaaminen, Lihasvoimaharjoittelun perusteet, lihasvoiman mittaaminen, tulosten tulkinta,

18 18 Tasapainon/tasapainoharjoittelun perusteet, tasapainon harjoittaminen, Toimintakyvyn testaus, ryhmäliikunnasta hyvinvointia ja Aivoterveyden edistäminen, vinkkejä muistisairaan ihmisen kohtaamiseen ja ohjaamiseen sekä vapaaehtoisuus periaatteet ja vertaisuus. Kouluttajina toimivat Kotkan Kaupungin liikuntayksiköstä liikuntapäällikkö Marjo Vainio, Voimavaralähtöiset terveyskeskustelut projektista projektityöntekijä Nina Saarelainen, Kymenlaakson Muistiluotsista muistiluotsityöntekijä Paula Tommola ja Osallistumisen Hurmaa -projektista projektipäällikkö Satu Suni. Osallistuja määrä 12. Muistipirkot avoin käsityö ja askartelukerho muistisairaiden henkilöiden läheisille Muistipirkot kerhon tavoitteena on vahvistaa ja tukea muistisairaan läheisen voimavaroja ja jaksamista sekä löytää uusia selviytymiskeinoja vertaistuen avulla. Tammikuussa aloittanut muistisairaiden läheisille suunnattu kerho, jossa kädentaitojen lomassa juttelua, muistelua ja kahvittelua joka toinen maanantai yhdistyksen kokoustilassa. Vapaaehtoisten ohjaajien luotsaamana Muistipirkot kokoontuivat keväällä ja syksyllä 2014 yhteensä 15 kertaa. Yhteislaulujen tavoitteena oli tarjota mukavaa yhteistä tekemistä muistisairaille ja heidän läheisilleen. Avoimet yhteislaulutilaisuudet toteutettiin vapaaehtoisvoimin. Avoin lauluryhmä kokoontui 9 kertaa vuoden 2014 aikana ja innostuneita laulajia tuli mukaan 71. Vähän Pätkii ryhmä muistihäiriöisille 2014 keväällä yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijoiden kanssa aloittanut ryhmä innostui, kokemustensa kautta jatkamaan säännöllisiä tapaamisia itsenäisesti toukokuusta 2014 lähtien ryhmän loputtua Paula Tommolan toimiessa yhteyshenkilönä. Yksi ryhmän henkilöistä osallistui Voitas- vertaisveturi -koulutukseen keväällä ja oli innokas toimimaan vertaisryhmän veturina. Ryhmässä oli alkujaan 8 jäsentä. Ryhmään on tullut muutama uusi jäsen ja pari on lopettanut. Ryhmä kokoontui viikoittain maanantaisin klo Korttelikoti Naapurin tiloissa Ryhmän vahvuutena on aito vertaistuki. Arviointia: Vapaaehtoistoiminnasta on tullut myös merkittävä voimavara niin Muistiluotsin toimintaan kuin erilaisten hoito- ja palveluketjujen tueksi sekä vierelle. Vapaaehtoisille lähetettiin kysely lomake kuluneesta vuodesta, jossa kysyttiin, ovatko he saaneet riittävästi tukea ja millaisia toiminnan kehittämisehdotuksia heillä on. Aina on ollut myös mahdollisuus keskusteluihin vapaaehtoisten kanssa ryhmien kuluessa sekä päätyttyä (tukihenkilötapaaminen = muistiluotsityöntekijä). Vapaaehtoiset kokivat, että apua ja tukea on saanut tarvittaessa. Vapaaehtoistoiminta virkistää omaa elämää niin henkisesti kuin fyysisesti. Vapaaehtoistoiminnan määrä on ollut sopivaa ja vapaaehtoinen on saanut vaikuttaa toiminnan suunnitteluun. Tukihenkilötapaamiset koetaan luottamuksellisina ja voimaa antavina. "Olen päässyt tekemään sitä mitä minä osaan!" " Vapaaehtoistoiminta tuonut vaihtelua omiin arkirutiineihin." On ilo nähdä iloisia mukana olevia ja uusiakin ihmisiä. Esim. ryhmässä laulaminen on antanut

19 päivään sisältöä ja hyvää mieltä. Kaikilta yhteislaulutilaisuuksiin osallistuneilta on tullut ainoastaan positiivista palautetta. On tärkeää tuoda vapaaehtoisille tiedoksi myös ryhmään osallistuneiden palautteet. 19 Miten avustettavaa toimintaa pitäisi vapaaehtoisten mielestä kehittää? Ystäväpalvelun tarve. Kun joku keksisi viisaan idean rohkaista halukkaiden mukaan tulemista. Ehkä Kouvolan Sanomat voisi tehdä pyydettäessä jutun yhteislaulutilaisuudesta! Kaveri-kurssiin osallistuneiden opiskelijoiden antaman palautteen kriittisyys koski enemminkin jaksoon liittyviä aikatauluja ja informaatio-ongelmia: Aiemmin ja enemmän infoa kaverikurssista, nyt ensimmäinen käynti tuli liian nopeasti., Päätösjuhlassa olen sitä mieltä, että hieno idea, jos olisi riittävästi vanhuksia tulossa, mutta kun tulossa on vain pari henkilöä niin juhlan idea rapistuu. Opiskelijoiden mielestä parhaita hetkiä kaverin kanssa olivat: yhdessä olo ja kävelylenkit, keskustelut, vanhojen muistelu ja valokuvien katselu. Kymenlaakson Muistiluotsille hyvä ja toimiva oppilasyhteistyö vahvistuu yhteisen tekemisen, Kaverikurssin myötä. Palautteiden pääviesti tapaamisista on myönteinen ja tavoitteemme on toteutunut: opiskelijat ovat päässeet opintoihinsa liittyen tukemaan muistiperheen arkea ja muistisairaat ja heidän omaisensa ovat saaneet tukea arjessa selviytymiseen. Ulkoiluystävä koulutus osallistuneet olivat suurelta osin jo olemassa olevista ulkoiluringeistä eikä Muistiluotsi toiminta saanut joukkoonsa vapaaehtoisia. Voitas vertaisveturi koulutuksesta Muistiluotsi toiminta sai vertaisohjaajan, kaksi henkilöä aloitti vapaaehtoisena hoivakodeissa ja yksi henkilö työllistyi Korttelikotiin ja vetää siellä mm. ryhmäliikuntaa. Vastaisuudessa olisi hyvä saada uusia vapaaehtoisia jotka eivät ennestään kuulu mihinkään vapaaehtoisrinkiin. Kymenlaakson Muistiluotsi pyrkii kehittämään vapaaehtoistoimintaa vuoden 2014 saatujen palautteiden pohjalta. 2.3 Vaikuttamistyön ja verkottumisen toimenpiteet ja prosessit: Verkottuminen ja yhteistyö on yksi tapa päästä vaikuttamaan muistisairaan ihmisen ja hänen läheistensä hyvinvoinnin edistämiseen sekä oikeuksien toteutumiseen ja tarpeiden huomioimiseen verkostoitumalla maakunnassa muiden alan toimijoiden kanssa. Kymenlaakson Muistiluotsi on ollut vuonna 2014 mukana maakunnan muistija hoitotyön kehittämisessä osallistumalla useisiin työryhmiin ja yhteistyöpalavereihin sekä levittämässä ajankohtaista tietoa muistisairauksista, tukimahdollisuuksista ja aivoterveydestä. Verkottumisen ja yhteistyön toimintatilastoon on vuoden 2014 aikana kirjattu 172 tapahtumaa, kokousta tai muistitiedon levitystä verkostoille.

20 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Yhteistyötaho 20 Kuvio 4. Muistiluotsien yhteistyötahot Yhteistyötaho (kuvio 4) jokin muu, on kirjattu mm. yhteiset palaverit Voimavaralähtöiset terveyskeskustelut kymenlaaksolaisille vuotiaille naisille projektin työntekijöiden, opiskelijoiden, Etelä-Suomen NV-verkoston, Suomen muistiasiantuntijoiden ALVA verkoston, Kouvolan seurakunnan, Kotkan korttelikotiyhdistys ry:n, Kouvolan seudun Muisti ry:n ja Kotkan Seudun Muistiyhdistys ry:n hallituksen, Veteraanikodin ja Risto hankkeen kanssa + monen muun. Myös Muistiliiton ja valtakunnalliset sekä alueelliset Muistiluotsi tapaamiset kirjattiin tähän. Verkostojen määrä on kasvanut vuoden 2014 aikana. Uutena toimintana Kymenlaakson Muistiluotsi kutsui koolle Kouvolan seudun Muisti ry:n ja Kotkan Seudun Muistiyhdistys ry:n hallituksen jäsenet AK-kauden (ak tarkoittaa toiminnan jatkuvarahoitteisuutta) ensimmäiseen yhteistyöpalaveriin ja perustettiin maakunnallinen ohjausryhmä. Ohjausryhmässä on kaikki Muistiluotsityöntekijät sekä maakunnan molempien muistiyhdistysten hallitusten jäseniä.

Toimintakalenteri Pohjois-Kymenlaakso kevät 2016 Tietoa, tukea ja toimintaa!

Toimintakalenteri Pohjois-Kymenlaakso kevät 2016 Tietoa, tukea ja toimintaa! Toimintakalenteri Pohjois-Kymenlaakso kevät 2016 Tietoa, tukea ja toimintaa! Toimintaamme ovat tervetulleita kaikki muistiasioista ja aivoterveydestä kiinnostuneet Sisältö AVOIN TOIMINTA... 3 Muistikahvilat

Lisätiedot

Toimintakalenteri. Etelä-Kymenlaakso Kevät 2016. Tietoa, tukea ja toimintaa!

Toimintakalenteri. Etelä-Kymenlaakso Kevät 2016. Tietoa, tukea ja toimintaa! Toimintakalenteri Etelä-Kymenlaakso Kevät 2016 Tietoa, tukea ja toimintaa! Toimintaamme ovat tervetulleita kaikki muistiasioista ja aivoterveydestä kiinnostuneet. Sisältö Kotkan Seudun muistiyhdistys ry...

Lisätiedot

Toimintakalenteri Pohjois-Kymenlaakso syksy 2015 Tietoa, tukea ja toimintaa!

Toimintakalenteri Pohjois-Kymenlaakso syksy 2015 Tietoa, tukea ja toimintaa! Toimintakalenteri Pohjois-Kymenlaakso syksy 2015 Tietoa, tukea ja toimintaa! Toimintaamme ovat tervetulleita kaikki muistiasioista ja aivoterveydestä kiinnostuneet. Sisältö AVOIN TOIMINTA... 3 Muistikahvilat...

Lisätiedot

Toimintakalenteri. Etelä-Kymenlaakso Syksy 2015. Tietoa, tukea ja toimintaa!

Toimintakalenteri. Etelä-Kymenlaakso Syksy 2015. Tietoa, tukea ja toimintaa! Toimintakalenteri Etelä-Kymenlaakso Syksy 2015 Tietoa, tukea ja toimintaa! Toimintaamme ovat tervetulleita kaikki muistiasioista ja aivoterveydestä kiinnostuneet. Sisältö AVOIN TOIMINTA... 3 MUISTIKAHVILAT...

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011)

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) - Tuloksia ja vaikutuksia Tampereella 10.11.2011 Pirkanmaan Muistiluotsi -hankkeen päämääränä oli edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä mahdollisuutta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 2 Sisällysluettelo 1. Varsinainen yhdistystoiminta 3 1.1 Tiedotustoiminta 3 1.2 Yleisötilaisuudet 4 1.3 Yhteistyöverkostot 4 1.4 Jäsen- ja varainhankinta 4 1.5 Järjestötoiminta

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Projektityöntekijöinä yhdistyksessä ovat toimineet Tarja Levonen, Jenni Pussinen, Paula Tommola, Sanna Hellsten sekä Tiina Orava.

Projektityöntekijöinä yhdistyksessä ovat toimineet Tarja Levonen, Jenni Pussinen, Paula Tommola, Sanna Hellsten sekä Tiina Orava. VUOSIKERTOMUS 2015 YLEISTÄ 2 Kouvolan seudun Muisti ry:n tarkoituksena on toimia alueellaan muistisairautta sairastavien henkilöiden ja heidän omaistensa hyväksi, tukea heidän parissaan työskenteleviä

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Perustettu 10.12.1996 Huittisissa Huittinen Vammala Äetsä alaosasto 1996-2008 Huittinen Sastamala alaosasto 2009 Huittisten Muistiyhdistyksenä 1.1.2010 Käytetään

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Vuosikertomus 2010. vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011. Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry. Yleistä

Vuosikertomus 2010. vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011. Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry. Yleistä vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011 Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry Vuosikertomus 2010 Yleistä Toiminnan tarkoitus Tukea yhdessä Lihastautiliiton kanssa neuromuskulaarisia tauteja sairastavien ja

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Hyvät jäsenet! Jäsenkirje 1 / 2013

Hyvät jäsenet! Jäsenkirje 1 / 2013 1 Jäsenkirje 1 / 2013 Hyvät jäsenet! Kevät keikkuen tulevi ja tuopi kesän tullessaan. Useimmille meistä auringonvalon lisääntyminen merkitsee uudistumista. Työntäyteisen syksyn ja keskitalven jälkeen tarvitsemme

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

KEVÄÄN 2011 RYHMÄTOIMINTAA JAALAN ALUEEN IKÄIHMISILLE

KEVÄÄN 2011 RYHMÄTOIMINTAA JAALAN ALUEEN IKÄIHMISILLE Sovellettu kuntosali klo. 10-11. Terveyskeskuksen jatkoryhmä, ilmoittautuminen. Kuntosaliryhmä klo. 13-14, ei Tasapainoryhmä klo. 14:45-15:45. Monipuolista tasapaino- ja lihasvoimaharjoittelua. Ei Paikka:

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston toimintamalli vuodesta 2010 alkaen 1 TOIMINTAMALLI ULKOILUYSTÄVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI Sisällysluettelo ALKUSANAT...

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

SYKSY 2011 RYHMÄTOIMINTAA JAALAN ALUEEN IKÄIHMISILLE

SYKSY 2011 RYHMÄTOIMINTAA JAALAN ALUEEN IKÄIHMISILLE Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Sovellettu kuntosali klo. 9-10 sekä klo.10-11. Ohjattua kuntosaliliikuntaa pienryhmässä. Eläkeliiton Jaalan yhdistyksen kerho klo. 12, parittoman viikon

Lisätiedot

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu JOSE TOIMINTA 2013 1/7 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Josen jäseninä on erilaisia oppijoita, heidän läheisiään ja työnsä vuoksi oppimisvaikeuksista kiinnostuneita. Josen tarkoituksena on koota edellä mainitut

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN ROOLISTA

KOLMANNEN SEKTORIN ROOLISTA KOLMANNEN SEKTORIN ROOLISTA Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan toimintaa joka on valtiosta vapaata jota ohjaavat siihen osallistuvat ihmiset jossa osallistuminen on vapaaehtoista joka ei pyri tuottamaan

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Jäsenkirje III/2015. Syyskuinen tervehdys Kaapelilta!

Jäsenkirje III/2015. Syyskuinen tervehdys Kaapelilta! 1/5 Syyskuinen tervehdys Kaapelilta! Syyskauden toiminta on käynyt vilkkaana jo useamman viikon. Ensimmäiset ryhmätapaamiset, koulutusilta ja pari luentoa ovat takanapäin ja yksi kurssi on lähtenyt menestyksekkäästi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY

TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY HALLITUS Rauno Veijanen jatkoi yhdistyksen puheenjohtajana ja Pasi Juuti sihteerinä. Varapuheenjohtajana toimi Hannele Rintavaara

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:n Muistiluotsintoimintaa keväällä 2013

Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:n Muistiluotsintoimintaa keväällä 2013 Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:n Muistiluotsintoimintaa keväällä 2013 AVOIMET OVET MUISTIYHDISTYKSEN TOIMISTOLLA Keskiviikkona 27.2 klo 12.00 15.00 Kasarmikatu 5 A 1, 3krs. PANNU KUUMANA! TERVETULOA! VERTAISRYHMÄT

Lisätiedot

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Kesäkuu 2014 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Etsiväpiirit projekti 2012-2016

Etsiväpiirit projekti 2012-2016 Etsiväpiirit projekti 2012-2016 Markku Holmi, projektisuunnittelija www.vpty.fi Toiminta-ajatuksena on tuottaa ikääntyvien turvallista asumista ja kotona asumista tukevia palveluja sekä hyvinvointia ylläpitävää

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot