Yleistä. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta on käytävä ilmi ainakin
|
|
- Hilkka Elstelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2016
2 Sisällysluettelo Yleistä Henkilöstösuunnitelma Henkilömäärät ja työsuhdemuodot Henkilöstösuunnitelma Vakanssirakenne Työkyvyn ylläpitäminen Koulutussuunnitelma Täydennyskoulutuksen ja muun koulutuksen määrittely Täydennyskoulutus osana suunnitelmallista henkilöstön osaamisen kehittämistä Toteutunut koulutus ammattiryhmittäin Koulutussuunnitelma Koulutusten järjestäminen ja periaatteet Koulutukseen hakeutuminen Koulutuksen kustannukset Koulutuksen lukeminen työaikaan Omaehtoisen koulutuksen hyväksyminen täydennyskoulutukseksi Oppisopimuskoulutus Ammattiyhdistyskoulutus Työsuojelukoulutus Yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien osallistuminen täydennyskoulutukseen Koulutusten raportointi ja seuranta
3 Yleistä Kunnat ja kuntayhtymät ovat velvollisia laatimaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman kuntien yhteistoimintalain 4 a :n mukaisesti. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma kokoaa henkilöstöä koskevat keskeiset kehittämistoimenpiteet ja suunnitellut koulutukset vuodelle 2016, samalla se ottaa kantaa myös koulutuksen periaatteisiin ja toteutukseen. Tavoitteena on tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu eri ammattiryhmien ja yksilöiden välillä. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta on käytävä ilmi ainakin - toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä sekä arvio näiden kehittymisestä, - periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä, - yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta, - arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä ja - em. kohdissa tarkoitettujen suunnitelmien toteuttamien ja seurantamenettelyt. Suunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota - osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin ja - joustaviin työaikajärjestelyihin. Tämä asiakirja korvaa ohjeen Täydennyskoulutuksen ja muun koulutuksen periaatteet ja toteutus, joka on hyväksytty yhtymähallituksessa Täydennyskoulutuksen ja muun koulutuksen periaatteet ja toteutus päivitetään vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laadinnan yhteydessä. 3
4 1. Henkilöstösuunnitelma 1.1 Henkilömäärät ja työsuhdemuodot Henkilömäärät ja työsuhdemuodot vuosina sekä tilanne Varhaiskasvatus on siirtynyt pois kuntayhtymän organisaatiosta vuosien luvuissa on mukana varhaiskasvatuksen henkilöstö Vakinaiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Määräaikaiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Työllistetyt Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde on ensisijainen palvelussuhteen muoto kuntayhtymässä. Palvelussuhde voi olla työ- tai virkasuhde. Virkasuhdetta käytetään vain silloin, kun tehtävään liittyy kuntalain mukaisia viranomaistehtäviä tai erityislaki edellyttää virkasuhdetta. Määräaikaisesta henkilökunnasta suurin osa on sijaisia. Määräaikaisia palvelussuhteita käytetään vain silloin, kun siihen on lain edellyttämä peruste. Sijaisia palkataan, mikäli toiminnan sujuminen ja palvelujen saatavuus sitä välttämättä edellyttävät. Vuonna 2016 sijaistyövoiman käyttö pyritään minimoimaan johtuen kuntien taloudellisista paineista. Vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman osana hyväksytään suunnitelma henkilöstömuutoksista. Palveluita ja palvelurakennetta muutettaessa selvitetään aina myös henkilöstövaikutukset ja mahdollisuudet sisäisiin sopeutuksiin selvitetään muutosten yhteydessä. Organisaatiorakenteen tulee tukea palveluiden järkevää ja tehokasta tuottamista ja sitä tulee tarvittaessa pystyä muuttamaan nopeastikin. Henkilökuntamäärä on optimoitu kaikissa yksiköissä ja yleensä irtisanoutuvien ja eläköityvien virat/toimet joudutaan täyttämään. Jokaisen muutoksen yhteydessä täyttäminen kuitenkin harkitaan erikseen. Uusia virkoja/toimia perustetaan vasta muiden vaihtoehtojen selvittämisen jälkeen ja vain perustellusta syystä. Tällä hetkellä on huomioitava myös sote-muutosten ja kuntien taloudellisten paineiden tuomat vaatimukset virkojen/toimien perustamisessa ja täyttämisessä sekä sijaisten käytössä. Muutokset tulee tehdä henkilöstömitoitukset huomioiden. 4
5 1.3 Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma laaditaan yhteistoimintamenettelyssä. Vuoden 2016 talousarvioesitykseen ei sisälly uusia virkoja tai toimia. Tehtävämuutoksista johtuen esitetään vakanssien yksikkö- ja nimikemuutoksia. Vuoden 2016 painopistealueina henkilöstöhallinnossa ovat henkilöstöstrategian työstäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa sekä työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen kehittäminen. Henkilöstöjohtamisessa siirrytään sähköiseen henkilöstöhallintoon vuoden 2016 aikana. Talousarvion 2016 henkilöstömäärä kokopäiväiseksi muutettuna ja henkilöstökulut tulosalueittain Virat Toimet Sijaiset Henkilömäärä yhteensä Henkilöstökulut eur Hallinto- ja tukipalvelut 10,9 71,2 4,4 86, Sosiaalipalvelut 21,6 83,1 11,9 116, Ikäihmisten palvelut ,1 44,7 366, Terveyspalvelut 29,8 163,4 13,1 206, Yhteensä 75,2 626,8 74,2 776, Vakanssirakenne 2016 Kuntayhtymässä on 720,5 vakanssia, joista oli vakinaisesti täytettynä 690. Vuoden 2016 talousarvioon palkkakustannus on varattu 710 vakinaiselle vakanssille/ 702 henkilötyövuodelle. Lisäksi vuoden 2016 talousarvioon on varattu sijaismäärärahoja 74,2 henkilötyövuodelle. Nimike Virka Toimi Varahenkilö Täyttämättä Apulaisosastonhoitaja Asiakasohjauspäällikkö Asumispalvelupäällikkö Atk-käyttöpäällikkö Erikoishammaslääkäri Etuuskäsittelijä Farmaseutti Fysioterapeutti Geronomi Hallintosihteeri Hammashoitaja Hammaslääkäri Henkilökohtainen avustaja Henkilöstö- ja hoitotyön johtaja
6 Nimike Virka Toimi Varahenkilö Täyttämättä Henkilöstösihteeri Hoitoapulainen Huoltomies Ikäihmisten palvelujohtaja Johdon sihteeri Johtava hammaslääkäri Johtava sosiaalityöntekijä Johtava työterveyslääkäri Johtava ylilääkäri Kehittämispäällikkö Keskusvarastonhoitaja Kirjanpitäjä Kodinhoitaja Kotiavustaja Kotihoidon asiakaspalvelupäällikkö Kuntayhtymän johtaja Kuntohoitaja Laatupäällikkö Lastenvalvoja Lähihoitaja Mielisairaanhoitaja Ohjaaja Osastonhoitaja Osastosihteeri Palkkasihteeri Palveluesimies Perheohjaaja Perhetyöntekijä Psykologi Puhelinvaihteenhoitaja Puheterapeutti Ravitsemistyönjohtaja Ravitsemistyöntekijä Ryhmäavustaja Sairaalahuoltaja Sairaanhoitaja Siivoustyönohjaaja Sosiaaliohjaaja Sosiaalipalvelujen johtaja Sosiaalityöntekijä Suuhygienisti Talousjohtaja Taloussihteeri Terveydenhoitaja
7 Nimike Virka Toimi Varahenkilö Täyttämättä Terveyskeskuslääkäri Tiedottaja Tilapalvelupäällikkö Toimintaterapeutti Toimistosihteeri Työfysioterapeutti Työterveyshoitaja 0 6,5 0 0 Työterveyslääkäri Työvalmentaja Vastaava ohjaaja Vastaava sairaanhoitaja Välinehuoltaja Yksilövalmentaja Yksilövalmentaja/ohjaaja Ylilääkäri Vakanssit yhteensä , Vakansseja yhteensä 720,5 1.5 Työkyvyn ylläpitäminen Kuntayhtymän henkilöstön osaamista ja työssä jaksamista tuetaan aktiivisella henkilöstöpolitiikalla, johon kuuluvat systemaattinen johtaminen ja tiedotustoiminta, perehdytys, täydennyskoulutus ja muu koulutus sekä työnohjaus. Työhyvinvoinnin tukemiseksi kuntayhtymässä on käytössä liikunta- ja kulttuurisetelit. Työssä jaksaminen, työhyvinvoinnin parantaminen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen edellyttävät henkilöstön selviytymisen varhaisen havaitsemisen ja varhaisen reagoinnin toimintamuotojen ja -käytäntöjen kehittämistä. Parhaimmillaan varhainen reagointi on työkyvyn heikkenemisen ennakointia ja kokonaisvaltaista työhyvinvoinnin edistämistä. Kuntayhtymässä on käytössä työterveyshuollon kanssa yhteistyössä laadittu varhaisen havaitsemisen malli, jonka avulla pyritään puuttumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa havaittuihin työkyvyn ongelmiin. Työhön, työympäristöön ja työyhteisöön kohdistuvien toimien lisäksi työssä jaksamisen keinoina ovat mm. työkierto, työkokeilut ja erilaiset työaikajärjestelyt. Vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa on panostettu edelleen pitkittyvien sairauspoissaolojen ehkäisyyn. Vuonna 2016 jatketaan hyvien ergonomiataitojen levittämistä yksiköissä ergonomiavastaavien ja työterveyshuollon avulla. Esimiesten tukemiseen ja hyvään johtamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Myös kaikilta työntekijöiltä odotetaan vastuun ottamista oman terveytensä ja työkykynsä hoitamisesta ja ylläpidosta. Koulutuksella tuetaan hyvien työyhteisötaitojen osaamista. Osatyökykyisten osalta työnantaja pyrkii yhdessä työterveyshuollon ja työntekijän kanssa löytämään työtehtäviä, jotka ovat ko. työntekijälle mahdollisia hänen terveydentilansa huomioiden. Myös työaikajoustoja päivittäisen työajan ajankohdan ja kokonaistyöajan 7
8 osalta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Mikäli omassa yksikössä tai omalla tulosalueella ei sopivaa työtä ole, selvitetään muiden tulosalueiden sekä jäsenkuntien työllistämismahdollisuudet. 2. Koulutussuunnitelma Organisaation tuottavuus perustuu henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin, toiminnan palvelulähtöisyyteen sekä tiedon ja taidon hallintaan ja tietoteknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen. Tuottavuuteen voidaan vaikuttaa lisäämällä henkilöstön mahdollisuuksia parantaa osaamistaan suunnitelmallisesti niin, että kuntayhtymän visiot ja strategiat sekä työyksiköiden tavoitteet ja perustehtävä ohjaavat henkilöstön osaamistarpeiden määrittämistä ja koulutusta. Kuntayhtymän hallintosäännön 8 :n mukaan johtoryhmän tehtävänä on määritellä kuntayhtymän henkilöstön osaamisen kehittämisen painopistealueet. Koulutussuunnitelma perustuu tulosyksikköjen visioon, strategiaan, vuositavoitteisiin ja on osa toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Koulutustarpeisiin pyritään vastaamaan jokaisessa työyksikössä. Koulutustarpeita kartoitetaan yksikköjen omissa työkokouksissa sekä kehityskeskusteluissa. Koko kuntayhtymää koskevien koulutuksen painopistealueiden määrittämisen jälkeen laaditaan tarkemmat koulutuksen toteuttamissuunnitelmat ammattiryhmittäin/toiminnoittain. Jokaisen työntekijän osalta koulutustarpeet käydään läpi vuosittain käytävän kehityskeskustelun yhteydessä. 2.1 Täydennyskoulutuksen ja muun koulutuksen määrittely Ammatillisella täydennyskoulutuksella tarkoitetaan suunnitelmallista koulutusta, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään työssä tarvittavaa osaamista. Täydennyskoulutus vastaa henkilöstön välittömiin koulutustarpeisiin ja suuntaa tulevaisuudessa tarvittaviin tietoihin ja taitoihin. Säännöllinen täydennyskoulutus antaa henkilöstölle mahdollisuuden hankkia ammattialan viimeisintä tietoa ja kehittää työtaitoja, parantaa työn hallintaa ja ammatillista yhteistyötä sekä edistää henkilöstön työhön sitoutumista ja työhyvinvointia. Ammattitaidon uudistaminen auttaa työntekijää vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden palvelutarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Täydennyskoulutuksella voidaan parantaa koko organisaation toiminnan vaikuttavuutta, palveluiden laatua, potilas-/asiakasturvallisuutta ja - tyytyväisyyttä. Kuntayhtymän asettamista strategisista painopisteistä riippuen koulutustarpeet ja määrät voivat vaihdella vuosittain työyhteisö-, ammattiryhmä-, ja yksilötasolla. Täydennyskoulutusta on - luennot, työpajat, koulutuspäiväpalautteet yms. omassa organisaatiossa - valmistellut osastotunnit tietystä aiheesta - paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset koulutuspäivät - opintokäynnit - ATK-ohjelmistokoulutus - seminaarit - ketjulähettikoulutus 8
9 Täydennyskoulutusta ei ole - työpaikkakokoukset, osastokokoukset - tiedotustilaisuudet - meetingit - työnohjaus - perehdytys - työkierto - omaehtoinen koulutus (tarkastellaan erikseen, kts. kohta 2.5.4) Muuta koulutusta on - hankerahoituksella järjestettävä koulutus - ammatillinen jatkokoulutus (sovitaan tapauskohtaisesti) - ammatillinen uudelleenkoulutus - työsuojelukoulutus - luottamusmieskoulutus Työnantajan tulee huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon koko henkilöstö osallistuu peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutusta ohjaavat säännökset ovat: - laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1559/1994, - työterveyshuoltolaki 1383/2001, - laki työsuojelun valvonnasta 131/1973, - laki kansanterveyslain muuttamisesta 992/2003, - sosiaalihuoltolaki 1301/2014, - sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta 1194/2000, - laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta 993/2003, - sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus 2004:2, - sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalihuollon täydennyskoulutussuositus 2006:6, - kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 11/2004 ja18/2008, - kunta-alan työmarkkinaosapuolten koulutussopimus, - STUK:n ohje ST 1.7 säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa. 2.2 Täydennyskoulutus osana suunnitelmallista henkilöstön osaamisen kehittämistä Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle lainsäädännöllä asetetut kelpoisuusehdot varmistavat sen, että työntekijöillä on perusosaaminen työhönsä. Se ei vielä takaa, että työntekijöillä olisi käytössään kaikki tarvittava osaaminen. Ammatillinen pätevyys muodostuu työssä vaiheittain tiedon ja kokemuksen yhdistyessä todelliseksi osaamiseksi. Osaamista voidaan arvioida työntekijän ja esimiehen välisissä kehityskeskusteluissa. Kehityskeskustelu tuo esille sen, millaisia työhön ja työyhteisöön liittyviä tavoitteita työntekijä 9
10 henkilökohtaisesti asettaa ja mitä työnantaja häneltä odottaa. Kehityskeskusteluissa kiinnitetään huomiota erityisesti työtehtävien hallintaan ja työntekijän osaamisvalmiuksia tukemiseen ja tunnistamiseen. Henkilökohtaista osaamisen arviointia voidaan täydentää järjestämällä työyhteisölle, tiimille tai muille palveluketjuissa yhdessä toimivalle ryhmälle yhteisökeskustelu. Keskustelussa käsitellään yhteistä osaamista ja siinä koettuja vajeita suhteessa työyksikön tehtäviin ja tavoitteisiin. Yhteisökeskustelun etuna voidaan pitää sitä, että koko työyhteisön tai tiimin näkökantoja osaamiseen voidaan kuulla samanaikaisesti. Yhteisökeskustelussa on mahdollisuus hahmottaa myös sitä, miten oma työ sijoittuu osaksi laajempaa kokonaisuutta niin asiakkaiden kuin koko palveluketjun kannalta. Kehitys- ja yhteisökeskustelujen pohjalta tehdyt koonnit muodostavat lähtökohdan työyhteisön osaamiskartalle ja täydennyskoulutuksen suunnittelulle. Täydennyskoulutussuunnitelma laaditaan yksiköittäin syyskuussa seuraavaa vuotta varten ja se tarkennetaan huhtikuussa kuluvan vuoden syyskautta varten. Koulutustyöryhmä (=johtoryhmä + laatupäällikkö) valmistelee em. pohjalta koko kuntayhtymän yhteisen koulutussuunnitelman osaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Suunnitelma on ohjeellinen ja sitä toteutetaan vuosittain varatun määrärahan puitteissa. Työryhmä myös arvioi ja kehittää kuntayhtymän täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutuksen määrä riippuu viranhaltijan/työntekijän peruskoulutuksen pituudesta ja työn vaativuudesta, toimenkuvasta ja siinä tapahtuvista muutoksista sekä ammatillisista kehittymistarpeista. Enimmäismäärää ei ole säädetty, mutta Valtioneuvoston v antamassa periaatepäätöksessä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi on todettu, että keskimäärin 3-10 täydennyskoulutuspäivää vuodessa voidaan pitää lähtökohtana. Ohjeen ST 1.7 mukainen säteilysuojelun täydennyskoulutuksen vähimmäismäärä on lääkäreillä 16 h/5 vuotta, hammaslääkäreillä 20 h/5 vuotta ja hammashoitajilla 20 h/5 vuotta. Täydennyskoulutuksen järjestämisvastuu on työnantajalla ja jokaisella viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus ja velvollisuus osallistua täydennyskoulutukseen ja siten ylläpitää ammattitaitoaan ja osaamistaan. Tämä koskee myös pitkäaikaisia sijaisia. Sijainen katsotaan pitkäaikaiseksi sijaiseksi, kun hän on koulutusajankohtana ollut yli 6kk yhtäjaksoisesti kuntayhtymän palveluksessa. Yksikön esimies huolehtii täydennyskoulutuksen tasapuolisesta toteuttamisesta. Vuoden 2016 budjettiin varataan koulutusmäärärahaa kurssimaksuihin ja koulutusjärjestelyihin eur. Koulutusajan palkat ja matkakustannukset on varattu lisäksi yksiköiden budjetteihin. Koulutuksiin varatut määrärahat vastaavat edellisvuosien varauksia. 2.3 Toteutunut koulutus ammattiryhmittäin Kuntayhtymän järjestämän täydennys- ja muun koulutuksen toteutumista seurataan vuosittain työntekijäryhmittäin. 10
11 Sisäinen ja ulkoinen täydennyskoulutus ammattiryhmittäin päivinä: Lääkärit ja hammaslääkärit ,5 52,5 40 Sosiaalityöntekijät Muut korkeakoulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon ,5 30,5 15 henkilöstö Sosiaali- ja terveysalan AMK:n, opetus , ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet Muu henkilöstö , Yhteensä Sisäinen ja ulkoinen muu koulutus ammattiryhmittäin päivinä: Lääkärit ja hammaslääkärit Sosiaalityöntekijät Muut korkeakoulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö Sosiaali- ja terveysalan AMK:n, opetus ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet Muu henkilöstö , Yhteensä , Vuonna 2014 toteutui keskimäärin 1,8 täydennyskoulutuspäivää/henkilötyövuosi. Lisäksi muuta koulutusta oli 0,1 päivää/henkilötyövuosi. Luvuissa on huomioitu kaikki työntekijät. 2.4 Koulutussuunnitelma 2016 Koulutussuunnitelma perustuu em. sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusta sääteleviin säädöksiin sekä kuntayhtymän vuoden 2016 toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Vuoden 2016 painopistealueina henkilöstöhallinnossa ovat henkilöstöstrategian työstäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilöstön jaksaminen muutoksen keskellä turvataan vuonna 2016 jatkamalla alkanutta henkilöstöjohtamisen kehittämistä painopisteenä työhyvinvoinnin parantaminen. Toiminnallisena tavoitteena on osaava ja ammattitaitoinen 11
12 henkilöstö ja täydennyskoulutuksen tavoitetaso on vähintään neljä täydennyskoulutuspäivää/vakituinen työntekijä. Vuonna 2016 koulutuksen erityisenä tavoitteena on tukea väestön terveyttä, omatoimisuutta ja elämänlaatua sekä henkilökunnan työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Kuntayhtymän henkilöstön koulutuksen painopistealueita vuonna 2016 ovat: - työhyvinvointi- ja työssä jaksaminen muutoksen keskellä, - työyhteisötaitokoulutus koko henkilöstölle - mm. vastuut ja oikeudet, vuorovaikutustaidot, viestintä, - laatukoulutus, - varhainen tuki/avohoitopainotteisuus/ennaltaehkäisevä työ/kuntouttava työote kaikkiin kuntayhtymän palveluihin, - Iäkkäiden toimintakyvyn edistäminen liikunnan keinoin koulutusta jatketaan kaikille kuntayhtymän hoito-/hoivatyötä tekeville sekä lääkäreille, - kinestetiikan hyödyntämiseen liittyvä koulutus, - sosiaalihuollon asiakaskirjalain toimeenpanoprosessin edellyttämä koulutus - uudistuneen sosiaalihuoltolain toimeenpanoon liittyvä koulutus, työmenetelmät ja toimintaprosessit - johtamiskoulutus esimiehille - mm. motivointi, sitoutuminen, luottamuksen rakentaminen, - KVTES -koulutukset ja työvuorosuunnittelukoulutukset, - ergonomia ja - lääkehoitokoulutuksen jatkaminen (LOVE). Lisäksi tarjotaan koulutusta tarpeen mukaan mm. seuraavista aihealueista: - ammatillisten valmiuksien kehittämiseen ja työn vaikuttavuuteen liittyvä koulutus - ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen, - hallinnon ja talouden osaaminen, - järjestelmäosaaminen ja tietotekniset taidot, - haastavat asiakastilanteet, asiakkaiden kohtaaminen, - kulttuuri osana hoito- ja hoivatyötä, - green care -koulutus, - potilaan asema ja oikeudet, - monialaisuus, toiminta verkostoissa, - terveyshyötymallin sisäistäminen, - hygieniaosaaminen, - turvallisuus: potilasturvallisuus, ensiapukoulutus, paloturvallisuus, - omavalvonta, - opiskelijaohjaus, - prosessien ja menetelmien kehittämiseen liittyvä koulutus, - elämän loppuvaiheen hyvä hoito/saattohoito/kivun hoito, - hoitotieteellinen ja lääketieteellinen koulutus, vieritutkimukset, - ehkäisevän työn osaamiseen ja asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen liittyvä koulutus, - työkykyyn ja työympäristöön liittyvä työterveyshenkilökunnan ammatillinen koulutus, - lääkärien täydennyskoulutus, - hankinta- ja sopimusosaaminen, 12
13 - englannin kieli, - monikulttuurisuus ja - ajankohtaiset koulutukset. 2.5 Koulutusten järjestäminen ja periaatteet Koulutus järjestetään mahdollisuuksien mukaan paikallisesti, mikäli koulutus koskee yleisesti koko työyksikköä tai muuta laajempaa joukkoa. Koulutuksissa hyödynnetään terveysasemilla olevia videoneuvottelulaitteistoja ja Kauhavan terveysasemalla sijaitseva koulutusluokka on käytettävissä koulutustilaisuuksiin Koulutukseen hakeutuminen Täydennyskoulutus perustuu kuntayhtymän Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan sekä yksikön omaan koulutussuunnitelmaan. Koulutukseen haetaan lomakkeella. Hakemus koulutukseen/täydennyskoulutukseen (löytyy sekä intrasta että k-kansiosta) täytetään oman esimiehen kanssa sopimisen jälkeen. Koulutushakemuksen hyväksyy/hylkää yksikön lähiesimies. Koulutushakemus tulee olla esimiehellä mielellään viikkoa ennen ko. listan alkua, mutta viimeistään viikkoa ennen koulutusta. Kustannusten korvaamisesta päättää koulutuksesta päättävä esimies. Mikäli lähiesimies ei pidä koulutukseen osallistumista välttämättömänä tai se ei sisälly koulutussuunnitelmaan, voi hän kuitenkin oikeuttaa viranhaltijan/työntekijän osallistumaan koulutukseen palkattomasti (virkavapaus- tai työlomahakemus). Tällöinkin työnantaja voi osallistua kustannuksiin esim. matkalipun tai osallistumismaksun osalta. Ilmoittautumisen hyväksyttyyn koulutukseen huolehtii aina osallistuja itse. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen koulutussopimuksen mukainen ammattiyhdistyskoulutus on muuta koulutusta. Siihen haetaan kuten täydennyskoulutukseen, oman lähiesimiehen kautta. Esimiehen kannanoton/puollon jälkeen hakemus lähetetään henkilöstö- ja hoitotyön johtajalle käsiteltäväksi. Työsuojelukoulutus on myös muuta koulutusta. Siihenkin haetaan oman lähiesimiehen kautta, mutta päätöksen tekee työsuojelupäällikkö. Kuntayhtymän tai yksikön järjestämästä maksuttomasta sisäisestä täydennyskoulutuksesta ei tehdä hakemusta. Koulutukseen osallistutaan lähiesimiehen luvalla. Osallistujaluettelot kerätään ja viedään taloustoimistoon. Tämä on koulutuksen vetäjän / organisoijan vastuulla. Ammattiliittojen järjestämiin valtakunnallisiin ja alueellisiin ammatillisiin koulutuksiin voi koulutuspaikasta, koulutuksen sisällöstä ja työyksikön koosta riippuen osallistua 1-3 henkilöä per työyksikkö esimiehen harkinnan mukaan. Vuoden 2016 aikana siirrytään sähköiseen henkilöstöhallintoon ja koulutukseen hakeutuminen tehdään sähköisellä järjestelmällä. Järjestelmän käyttöönoton aiheuttamista muutoksista koulutukseen hakeutumiseen tiedotetaan erikseen. 13
14 2.5.2 Koulutuksen kustannukset Työnantaja vastaa pääsääntöisesti Koulutussuunnitelmaan sisältyvän ja työnantajan määräämän koulutuksen aiheuttamista kustannuksista. Talousarviossa koko täydennyskoulutuksen yhteinen määräraha kirjataan koulutuksen kustannuspaikalle 104. Täydennyskoulutuksen ja muun koulutuksen toteutuneita kustannuksia seurataan kuitenkin kustannuspaikoittain ja niillä on omat tilinumerot 4441 ja Matkaliput kukin tilaa itse VR:n Matkapalvelusta kuntayhtymän laskuun. Majoituksen varaa myös osallistuja itse. Matkat korvataan halvimman vaihtoehdon mukaan. Koulutusta edeltävä yöpyminen korvataan vain poikkeustapauksissa. Sisäiseen koulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi ja matkakorvaukset maksetaan kuten virantoimitusmatkasta. Matkakustannukset korvataan vain jos ne ylittävät tavanomaisen työmatkan kustannukset (Jos esimerkiksi matka rautatieasemalle on lyhyempi kuin tavanomainen työmatka, ei siitä suoriteta matkakustannusten korvausta). Sähköisesti täytetty ja allekirjoitettu matkalasku toimitetaan esimiehelle koulutuksen jälkeen. Lomake löytyy sekä intrasta että k-asemalta. Jokainen täydennyskoulutukseen osallistunut on velvollinen antamaan palautetta koulutuksestaan omassa yksikössään tai tarvittaessa koko henkilökunnalle Koulutuksen lukeminen työaikaan Koulutussuunnitelmaan sisältyvään, työnantajan määräämään koulutukseen osallistuminen on työaikaan rinnastettavaa aikaa, jollei muuta ole sovittu. Koulutus ei aiheuta ns. katkenneen jakson laskentaa. Työajaksi katsotaan vain koulutukseen käytetty aika (ei matka-aikaa). Kokonaisesta koulutuspäivästä työajaksi luetaan normaalin työpäivän pituus riippuen työaikajärjestelmästä (7 h 15 min/pv, 7 h 24 min/pv tai 7 h 39 min/pv). Jos koko päivän kestänyt koulutus ylittää päivittäisen säännöllisen työajan, ei tämä oikeuta lisätyö-, ylityö- tai muihin korvauksiin. Työvuorotaulukkoon merkitään K, jonka arvo on ao. työaikajärjestelmän mukainen keskimääräinen päivittäinen työaika. Jos koulutus osuu työajanlyhennyspäivään, mutta kestää yli lyhennysajan, hyväksytään koulutus työajaksi päivittäisen säännöllisen työajan mukaisena. Jos työpäivän aikana lähdetään koulutukseen esim. Seinäjoelle, menomatka on jo koulutusaikaa, koska työvuorolistalla tulee näkyä todellinen työpaikalla oloaika. Koulutukset merkitään osallistujan Titania -työvuorolistaan K:lla (ei kellonaikoja). Jos koulutus tehdään työvuorolistaan vasta toteumassa, merkitään koulutuspäivä K:lla ja kellonajat. Osa-aikaisen viranhaltijan/työntekijän osallistuessa täydennyskoulutukseen katsotaan koko ohjelman mukainen koulutusaika työajaksi. Jos täydennyskoulutus järjestetään vapaa-aikana, niin tätä vastaava vapaa annetaan tasoittumisjakson aikana. Tällöinkin työajaksi katsotaan vain täydennyskoulutukseen käytetty aika, ei matka-aikaa. 14
15 Mikäli esimies velvoittaa henkilön osallistumaan täydennyskoulutukseen vuosilomallaan, siirretään vuosiloma siltä osin muuhun ajankohtaan. Sairauslomalla henkilö voi osallistua täydennyskoulutukseen omalla ajallaan. Lauantaille tai iltaan osuva koulutus lasketaan työaikaan ilman erilliskorvauksia. Ulkomaisiin koulutuksiin ja konferensseihin osallistuminen tapahtuu pääasiassa omalla ajalla ja omalla kustannuksella. Jos työntekijällä on tilaisuudessa posteri, esitelmä tms. voidaan harkinnan mukaan myöntää palkallista virkavapaata tai työlomaa. Matkoista ulkomaisiin tapahtumiin korvataan vain Suomen sisäiset matkat. Osallistumismaksut korvataan harkinnan mukaan silloin, kun osallistuminen luetaan työajaksi. Päätöksen tekee tulosaluejohtaja Omaehtoisen koulutuksen hyväksyminen täydennyskoulutukseksi Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus hakeutua myös muuhun kuin välittömiin virka- /työtehtäviin liittyvään koulutukseen. Tällöin tulee harkittavaksi palkattoman virkavapaan myöntäminen. Virkavapauteen suhtaudutaan tällaisissakin tapauksissa myönteisesti, ellei siitä ole kohtuutonta haittaa. Kuntayhtymä voi hyväksyä omaehtoisesta koulutuksesta henkilön täydennyskoulutukseksi sen osan, jonka kustannuksiin työnantaja osallistuu tai antaa työntekijän käyttää työaikaa. Omaehtoiseen koulutukseen luetaan pääasiassa tutkintotavoitteiset, osatutkintotavoitteiset tai lyhyemmät, ei-tutkintoon johtavat koulutukset, joihin hakeudutaan oma-aloitteisesti. Pätevöittävät ammatti- ja erityisammattitutkinnot katsotaan yleensä myös osaksi omaehtoisia opintoja. Pääsääntönä on, että työntekijä vastaa itse omaehtoisen koulutuksensa kustannuksista. Työnantajan osallistuminen kustannuksiin on perusteltua silloin, jos omaehtoinen koulutus lisää työntekijän työssään tarvitsemia ammatillisia valmiuksia. Työnantaja päättää osallistumisestaan omaehtoisen koulutuksen kustannuksiin tapauskohtaisesti, työajaksi omaehtoista koulutusta lasketaan enintään 3 pv vuodessa. Työntekijän hankkimaan omaehtoiseen koulutukseen on saatavissa tietyin edellytyksin ulkopuolista rahoitusta. Tukimuodot voidaan jakaa yleisellä tasolla seuraavasti: - Opiskeluaikaisen toimeentulon tukimalleihin pohjautuvat tuet (mm. opintovapaa yhdistettynä aikuisopintorahaan). - Työnjakomalleihin pohjautuvat tuet (mm. vuorottelukorvaus ja aikuiskoulutustuki). - Työllisyystavoitteita ja työelämän muutoksia tukemaan perustetut tuet. - Muut tukimuodot (mm. ammattitutkintostipendi) Oppisopimuskoulutus Kuntayhtymä voi järjestää täydennyskoulutusta yhteistyössä Sopevan (oppisopimustoimiston) kanssa. 15
16 Kuntayhtymä voi järjestää omalle henkilökunnalleen myös tutkintoon johtavaa uudelleenkoulutusta oppisopimuskoulutuksena. Oman organisaation ulkopuolelta ei rekrytoida henkilöitä oppisopimuskoulutettaviksi Ammattiyhdistyskoulutus Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle varataan KVTES:n VII luvun 11 :n mukaisesti mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumisen ajalta maksettavasta palkkauksesta ja ruokailukustannuksen korvauksesta on sovittu erikseen koulutussopimuksessa. Luottamusmiehet kutsutaan myös työnantajan järjestämään yhteiseen koulutukseen, joka on omiaan lisäämään luottamusmiehen tietoja organisaation taloudellisesta tilasta, henkilöstöpolitiikasta sekä parantamaan hänen valmiuttaan toimia osaltaan kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden edistämiseksi. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt hyväksyvät vuosittain virka- ja työehtosopimuksen mukaiset ammattiyhdistyskoulutukseen hyväksyttävät koulutukset. Uudelle luottamusmiehelle voidaan tarjota enemmän koulutusta. Kun peruskurssit on käyty, niin luottamusmieskoulutusta tarjotaan tarpeen ja henkilöstö- ja hoitotyönjohtajan harkinnan mukaan mm ajankohtaisista asioista. Henkilöstö-ja hoitotyön johtaja koordinoi luottamusmieskoulutuksia. Luottamusmieskoulutuksiin haetaan oman lähiesimiehen kautta. Esimiehen kannanoton/puollon jälkeen hakemus lähetetään henkilöstö- ja hoitotyön johtajalle käsiteltäväksi Työsuojelukoulutus Työsuojelukoulutuksen erilliskysymyksiä käsitellään Kuntatyönantajien yleiskirjeessä 03/13. Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun sekä varavaltuutettujen on käsiteltävä koulutustarvetta ja järjestelyjä kahden kuukauden kuluttua valinnasta. Koulutuksesta ei saa aiheutua työsuojeluvaltuutetulle ja varatyösuojeluvaltuutetuille kustannuksia ja kouluttamisen on tapahduttava työaikana (valvontalain 33 1 ja 2 mom.). Koulutustoiminnan suunnitelmallisuus voidaan varmistaa esimerkiksi valmistelemalla yhteisesti asiaa koskeva suunnitelma. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänhoidon aikana on huolehdittava työsuojeluvaltuutetun varsinaisen työnsä ammattitaidon ylläpitämisestä vastaavalla tavalla kuin muun henkilöstön kohdalla tapahtuu. Työsuojelukoulutus on myös muuta koulutusta. Siihen haetaan oman lähiesimiehen kautta, mutta päätöksen tekee työsuojelupäällikkö Yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien osallistuminen täydennyskoulutukseen 16
17 Kun kuntayhtymä ostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja yrityksiltä ja kolmannen sektorin toimijoilta, se asettaa ostopalveluille laatuvaatimuksia, joihin sisältyy myös henkilöstön osaamista ja koulutustasoa koskevia odotuksia. Järjestäessään täydennyskoulutusvelvoitteen mukaisia koulutuksia, kuntayhtymä voi tarjota em. tahoille mahdollisuuden osallistua koulutuksiin. Kukin toimija vastaa henkilöstönsä täydennyskoulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. 2.6 Koulutusten raportointi ja seuranta Koulutusten tilastointi tehdään kolmannesvuosittain osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Taloustoimisto vastaa koulutuksen tilastoinnista esimiesten ja koulutusten vetäjien toimittamien tietojen perusteella. Tilastoituja koulutustietoja käytetään taloussuunnitelman toiminnallisten tavoitteiden seurantaan ja henkilöstöraportointiin sekä kuntatyönantajien tilastointia varten. Vuosittain Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan kirjataan täydennyskoulutuksen ja muun koulutuksen osalta ainakin osallistujamäärät ja koulutuspäivien määrät ammattiryhmittäin. Työttömyysvakuutusrahastolta on mahdollisuus hakea korvausta koulutuskorvaukseen oikeuttavasta koulutuksesta (koulutussuunnitelman mukaisesta koulutuksesta). Sisäisessä koulutuksessa kerätään osallistujista nimilistat, jotka toimitetaan taloustoimistoon. Vastuu asiasta on koulutuksen vetäjällä/organisoijalla. Ulkoisesta koulutuksesta koulutukseen haluava täyttää kaavakkeen Hakemus koulutukseen tai täydennyskoulutukseen ja toimittaa sen esimiehelleen, joka huolehtii hakemuksen toimittamisesta taloustoimistoon. Myös omaehtoisesta koulutuksesta (max. 3 pv, mikäli se on hyväksytty täydennyskoulutukseksi/muuksi koulutukseksi) tulee tehdä koulutushakemus..love-koulutusten osalta tentinvalvoja toimittaa nimilistan toteutuneista suorituksista taloustoimistoon. Koulutustiedot toimitetaan taloustoimistoon tammi-huhtikuun osalta viimeistään 15.5., touko-elokuun osalta viimeistään ja syys-joulukuun osalta viimeistään Jotta työttömyysvakuutusrahastolta voidaan hakea koulutuskorvausta, tulee esimiehen hyväksymän koulutuksen olla tämän koulutussuunnitelman mukaista koulutusta. Kun esimies hyväksyy koulutusanomuksen, tulee hänen täyttää myös kohdat, joissa päätetään, onko haettava koulutus täydennyskoulutusta vai muuta koulutusta. Hakemuksen liitteenä tulee aina olla koulutuksen ohjelma. Työnohjauksesta toimitetaan henkilöittäin/ryhmittäin tiedot tilastointia varten taloustoimistoon kolmannesvuosittain. Koulutusten raportointi muuttuu, kun sähköinen henkilöstöhallinto otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Käyttöönoton yhteydessä koulutusten raportointi ohjeistetaan uudelleen. 17
Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain
LisätiedotSAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi
SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelma Työryhmä: Haapala Terhi Kniivilä Anne Kärkkäinen Johanna Luoma Elina Päällysaho Ritva Ylirinne Anne
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017 Työryhmä: Haapala Terhi Kniivilä Anne Kärkkäinen Johanna Luoma Elina Päällysaho Ritva Ylirinne Anne 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Henkilöstösuunnitelma...
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 016 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Ranuan kunnan henkilöstöohjelman kaksi
LisätiedotKunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva
LisätiedotKunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva
LisätiedotEteva kuntayhtymän henkilöstösääntö
Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymä Yhtymähallitus 21.4.2016 30 liite 7 Yhtymäkokous 19.5.2016 12 liite 12 Sisältö 1 Yleistä... 3 1 Henkilöstösäännön soveltaminen... 3 2 Viran ja työsopimussuhteisen
LisätiedotSosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset
Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset 28.4.2015 1. Soveltamisala Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien kelpoisuus- ja kielitaitovaatimukset.
LisätiedotPeriaatteet harkinnanvaraisten palkattomien ja palkallisten virka- ja työvapaiden myöntämisestä
1 ja palkallisten virka- ja työvapaiden myöntämisestä 1. Virkavapaan/työvapaan myöntäminen on aina asianomaisen myöntävän viranomaisen harkinnassa. Asian ratkaisee kaupungin ao. säännössä mainittu viranomainen.
LisätiedotKiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014
Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma
LisätiedotTyökykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely
Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn
LisätiedotAMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? Historiaa. Ammattitaitovaatimus ja koulutus kulkeneet käsi kädessä 1991 SOSTL esitti terv- ja sos.huollon ammatinharjoittamiseen
LisätiedotHenkilöstöraportti 2014
Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma
LisätiedotKunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain
LisätiedotKOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016
KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain
LisätiedotKOULUTUSSUUNNITELMA 2016
KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 1 (5) KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Osaamisen kehittäminen on laaja-alaista ja monipuolisia käytännön toimenpiteitä osaamisen varmistamiseksi. Kehittämistoimet suunnataan Jämsän kaupungissa
LisätiedotHenkilöstösuunnitelma 2016
Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5
LisätiedotLiperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015
Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi
LisätiedotKunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Lainsäädännön muutokset voimassa terveydenhuollon osalta vuodesta 2004 ja sosiaalihuollossa
LisätiedotKELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.
1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.
LisätiedotJohtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen
SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen
Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset
LisätiedotHenkilöstösuunnitelma 2016
Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen
LisätiedotYritykseen perehdyttämisen yhteydessä tulee työntekijälle selvittää muun muassa seuraavat
1 UUDEN TYÖNTEKIJÄN PEREHDYTTÄMINEN Perehdyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla uusi työntekijä oppii tuntemaan yrityksen ja työpaikan sekä työssä noudatettavat työpaikan järjestykseen ja turvallisuuteen
LisätiedotKunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Hotti
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillinen täydennyskoulutus sekä koko muun henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä koskeva koulutus
LisätiedotRAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA
RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja
LisätiedotMYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015
1 Päivitetty ohje MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 POISSAOLOJEN ILMOITUSKÄYTÄNTÖ JA PALKATTOMIEN VIRKAVAPAUKSIEN / TYÖLOMIEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET 1. YLEISTÄ
LisätiedotTASA- ARVOSUUNNITELMA
TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2015
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 1 2 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 5 3. Johtaminen 6 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 7 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 7 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotKunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva
LisätiedotEurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx
Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS Eurajoen kunnanvaltuusto 16.1.2017 xx 1.Kunnanjohtajan tehtävät, työnjako ja yhteistyökäytännöt Tällä Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja
LisätiedotHarkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:
Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: 1. Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan määritelmä ja myöntämisen yleiset edellytykset Harkinnanvaraisella virka- ja työvapaalla
LisätiedotHenkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014
Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014 Osaamisen kehittämistä koskevien uusien lakiesitysten mukaisesti vuoden 2014 alusta lukien työnantaja voisi saada taloudellista tukea työntekijöidensä koulutukseen.
LisätiedotAskolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017
Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotToivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2016 Käsitelty YT-toimikunnassa 25.1.2015 Käsitelty johtoryhmässä 28.1.2015 Käsitelty kunnanhallitukselle 2.2.2015 Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
Lisätiedot1 (8) täydennyskoulutus ja. Hotti
Kunnallinen työmarkkinalaitos 1 (8) Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus sekä koko muun henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä koskeva koulutus vuonna 2017 Lainsäädäntö
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019 Uudet vakanssit: Yksikkö/nimike 2016 2017 2018 2019 Suun terveydenhuolto Suuhygienisti 1 Hammaslääkäri 1 Hammashoitaja 1 Aikuisten psykososiaaliset
LisätiedotYleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.
YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan
Lisätiedot27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto
Perusturvapalvelut KELPOISUUSEHDOT 2009 Perusturvalautakunta 27.1.2009 / Liite 19 Nimike Atk-suunnittelija Mikrotukihenkilö Avohuollon ohjaaja Erikoishammaslääkäri Farmaseutti Fysioterapeutti Hallintopäällikkö
LisätiedotSASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta
SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotIIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI
IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......
Lisätiedot1 Määräysten soveltaminen
Kuopion kaupunki Sääntö 1 (8) Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 Määräysten soveltaminen Tämän johtosäännön määräyksiä noudatetaan, ellei kunnallisesta viranhaltijasta annetussa
LisätiedotKIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi
KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon
LisätiedotTyönjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa
Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotOpintososiaaliset edut
Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin
Lisätiedot1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva. Subjektiivinen oikeus edellytysten täyttyessä
Virkavapaa, työvapaa Hakemuksen perusteella määräajaksi myönnetty vapautus työtehtävien hoitamisesta kokonaan tai osittain palkattomana tai palkallisena 1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva
LisätiedotTEM esitteet 1/2017 Opintovapaa. TEM esitteet 1/2017 Opintovapaa
TEM esitteet 1/2017 Opintovapaa TEM esitteet 1/2017 Opintovapaa Opintovapaa Opintovapaa tarjoaa työssä oleville joustavan mahdollisuuden opiskeluun. Oikeus opintovapaaseen perustuu opintovapaalakiin (273/1979).
LisätiedotToimivaltuudet on määritelty Lapuan kaupungin hallintosäännössä.
Johtajasopimus Tällä Lapuan kaupungin ja Satu Kankareen (8.2.1966) välisellä johtajasopimuksella sovitaan kaupunginjohtajan työn painopisteistä ja tavoitteista sekä palvelussuhteen ehdoista. 1 Kaupunginjohtajan
LisätiedotKymenlaakson ammattikorkeakoulussa on käytössä BasWaren TEMmatkanhallintajärjestelmä.
1 TYÖ-, KOULUTUS- JA ULKOMAAN MATKOJA KOSKEVA TEM-MATKANHALLINTAJÄRJESTELMÄ Yleistä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa on käytössä BasWaren TEMmatkanhallintajärjestelmä. Henkilöstön kaikki matkasuunnitelmat
LisätiedotPÖYTYÄN KUNNAN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA
Pöytyän kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2018 2 PÖYTYÄN KUNNAN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 3 1. Tausta Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevat lakimuutokset tulivat voimaan 1.1.2014.
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön
LisätiedotKelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012
Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet
LisätiedotKunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain
LisätiedotTyöllistymistä edistävä toimintasuunnitelma
1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotVALINTA/ASIA. henkilökunta PALVELUSSUHTEEN ALKUUN LIITTYVÄT ASIAT MUOTO
(-taso). Sivu / LIITE A PÄÄTÖKSEN PALVELUSSUHTEEN ALKUUN LIITTYVÄT ASIAT Vakanssin täyttöön liittyvät asiat: Viran täyttäminen Julkisessa haussa olleiden virkojen täyttäminen Valinta Virkaan ottoa koskevan
LisätiedotTulokasopas. Käyntiosoite: Rantalantie 6, 81720 Lieksa PL 13, 81701 Lieksa Puh. 04010 44000 Fax (013) 525 050 Kirjaamo@lieksa.fi www.lieksa.
Tulokasopas 1 Tulokasopas Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto xx.xx.2016 Tulokasopas 2 TERVETULOA LIEKSAN KAUPUNGIN PALVELUKSEEN Esitän parhaimmat onnittelut uudesta työpaikastasi ja samalla toivotan
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja.
Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualue vastaa - seuraavien sosiaalihuoltolain 17. :ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä vanhuksille ja vammaisille: omaishoidon tuki, kotipalvelut, sosiaalityö,
LisätiedotANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos
ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2012
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotToivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014
Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan
LisätiedotOSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA!
OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! Osaamisen kehittäminen 2014 2015 Tampereen kaupunginkirjasto Paula Rautaharkko, Susanna Lampola-Autio Tampereen kaupunginkirjaston perustehtävä: Kirjasto avaa ovet sivistykseen,
LisätiedotKuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Konsernipalvelu Työnantajapalvelu Käsittelijä 21.10.2014
Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Vanha sääntö Uusi sääntö Kuopion kaupunki JOHTOSÄÄNTÖ TOIMIVALLASTA HENKILÖSTÖASIOISSA Kuopion kaupunki JOHTOSÄÄNTÖ TOIMIVALLASTA HENKILÖSTÖASIOISSA
LisätiedotSairaanhoitopiirin edustuksellinen yhteistoimintaohje
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Päivitetty yhteistyötoimikunnassa 1 (6) Sairaanhoitopiirin edustuksellinen yhteistoimintaohje Käsitelty yhteistyötoimikunnassa 27.11.2008 Hyväksytty hallituksessa 26.1.2009
LisätiedotPalvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta
1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,
LisätiedotAikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012
Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 EKA Opin Ovi -projektissa toimii neljä kehittämisryhmää, jotka on muodostettu aikuiskoulutuksen
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2015
JOENSUUN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2015 SISÄLLYS YLEISTÄ 1 HENKILÖSTÖMÄÄRÄN MUUTOKSET 2013 2015 JA REKRYTOINTITARVE... 1 KESKEISET HUOMIOITAVAT ASIAT HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TOTEUTTAMISESSA JA PÄÄTTÄMISESSÄ...
LisätiedotSairaanhoitopiirin edustuksellinen yhteistoimintaohje
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Päivitetty yhteistyötoimikunnassa 1 (5) Sairaanhoitopiirin edustuksellinen yhteistoimintaohje Käsitelty yhteistyötoimikunnassa 27.11.2008 Hyväksytty hallituksessa 26.1.2009
LisätiedotKunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2009
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2009 Lainsäädännön muutokset voimassa terveydenhuollon osalta vuodesta 2004 ja sosiaalihuollossa
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotHENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2016
HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 YLEISTÄ Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimisvelvollisuus koskee kaikkia kuntia ja kuntayhtymiä. Suunnitelmassa pitää vuosittain määritellä koulutustavoitteet
LisätiedotKAUHAVAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ
KAUHAVAN KAUPUNKI 1 KAUHAVAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 14.12.2015 78 Voimaantulo: 1.1.2016 KAUHAVAN KAUPUNKI 2 Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA... 3 2
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan
LisätiedotOulun kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Voimaantulo 1.1.2013
Oulun kaupunki Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 118 Kaupunginvaltuusto
LisätiedotHOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖN TOIMINTA v. 2015. py-johtaja Anne Kantanen pa-yh Kirsi Leivonen hyh Merja Miettinen
HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖN TOIMINTA v. 2015 py-johtaja Anne Kantanen pa-yh Kirsi Leivonen hyh Merja Miettinen TOIMINNAN TAVOITTEET linjassa PA10n yhteisten tavoitteiden kanssa 1. henkilötyön tuottavuuden
Lisätiedotvuoden 2006 loppuun saakka.
PÄÄTÖSVALLAN VASTUUN SIIRTÄMINEN ASIOISSA Heja 22.11.2006 Henkilöstöpäällikkö Koski: Taustaa: Nykyiset delegointipäätökset koskien vakanssien perustamista ja lakkauttamista, nimikemuutoksia ja palkkausta
LisätiedotTYÖPAIKKATOIMINNAN ABC
NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE
LisätiedotRAAHEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ
RAAHEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Raahen kaupunginhallitus 4.2.2013 74 Voimaantulo 1.1.2013 Soveltamisala 1 Raahen kaupungin viranhaltijoille ja työntekijöille suoritetaan
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen vuosityöaikakokeilu
Ammatillisen koulutuksen vuosityöaikakokeilu Ammatillisia oppilaitoksia koskeva vuosityöaikakokeilu Sopimuksen tavoitteena on saada kokemuksia opettajiin paremmin soveltuvasta työajasta, työajan suunnittelusta,
LisätiedotSopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella
Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja
LisätiedotKliininen urakehitys ja palkka
Kliininen urakehitys ja palkka Kunta-alan palkkausjärjestelmä Tehtäväkohtainen palkka Henkilökohtainen lisä (harkinnanvarainen) Työkokemuslisä (5 vuotta 3 % / 10 vuotta 8 %) Tulospalkkio (ei pakollinen)
Lisätiedot1. Lieksan kaupunki, edustajanaan kaupunginhallitus (jäljempänä kaupunki) 2. kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen (jäljempänä kaupunginjohtaja)
JOHTAJASOPIMUS Lieksan kaupunki ja kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen sopivat tällä johtajasopimuksella kaupunginjohtajan avaintehtävistä, työn painopistealueista, niiden arvioinnista ja tarkastamisesta,
LisätiedotOSIO C Kokeilu Ammatilliset oppilaitokset
OSIO C AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPETUSHENKILÖSTÖN TYÖAIKAKOKEILUA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala 1 mom. Näitä sopimusmääräyksiä (2 10 ) sovelletaan jäljempänä mainittujen
LisätiedotKUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS
Sivu 1/5 KUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS Pyhäjoen kunta ja kunnanjohtaja Matti Soronen sopivat johtajasopimuksella kunnanjohtajan avaintehtävistä, työn painopistealueista, niiden arvioinnista ja tarkastamisesta,
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016
LisätiedotTyön kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä
Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET
Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi
LisätiedotHENKILÖSTÖPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN, VIRANHALTIJAT
OHJE 1 (6) HENKILÖSTÖPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN, VIRANHALTIJAT KH 18.1.2016 1. PÄÄTÖSVALLASTA, MUUTOKSENHAUSTA JA TIEDOKSIANNOSTA Kunnan päätösvaltaa on siirretty (delegoitu) henkilöstöasioissa viranhaltijoille
LisätiedotHoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka
LisätiedotKirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry
Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen
LisätiedotHelsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2015
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin
LisätiedotSASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014
SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Kunnille ja kuntayhtymille on tullut vuoden 2014 alusta alkaen velvoite koulutussuunnitelman laadinnasta. Koulutussuunnitelmaa säätelevien lakien
Lisätiedot2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen
Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.8.2015 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle
LisätiedotKannuksen kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
Kannuksen kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma v. 2016 Yt-toimikunta 9.12.2015 Kaupunginhallitus 15.12.2015 Voimaan 1.1.2016 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Sisällysluettelo Kannuksen kaupungin
Lisätiedot