AIVO - Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIVO - Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut"

Transkriptio

1 Erilainen oppija? Oppimisvaikeuksien tunnistaminen? Oppimisprosessi? Opiskelumotivaatio? Oppimisvaikeus? Lukivaikeus? Työkaluja erilaisen oppijan tukemiseen kielten ja viestinnän opiskelussa

2 Sisältö 1 Aluksi 2 Oppimisesta 2.1 Oppimisprosessi Oppimisen ja kehittymisen taitoja Opiskelumotivaatio ja itsetunto Oppimisvaikeuksista 3.1 Mitä on oppimisvaikeus? Lukivaikeus ja lukivaikeutta laajempi kielellinen vaikeus Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Oppimisvaikeuksisen opiskelijan tukeminen opiskelussa Miten erilaista oppijaa voi tukea oppitunneilla? Oppimisen tueksi kielten ja viestinnän opiskelussa 4.1 Oppimisvaikeuksien syitä kielten ja viestinnän opiskelussa Oppimisvaikeuksien tunnistaminen kielten ja viestinnän opiskelussa Erilaisen oppijan tukeminen kielten ja viestinnän opiskelussa Ääntämisen ja kuullun ymmärtämisen tukeminen Luetun ymmärtämisen tukeminen Kirjoittamisen tukeminen Sanaston oppimisen tukeminen Kieliopin oppimisen tukeminen Suullisen tuottamisen tukeminen Opettajan huoneentaulu 6 Materiaalivinkkejä LÄHTEET Materiaalin käyttäjälle Tämä materiaali on tarkoitettu erityisesti kielten ja viestinnän opettajille kaikilla kouluasteilla. Materiaalin tarkoituksena on antaa vinkkejä ja työkaluja oppimisvaikeuksisen opiskelijan kielten ja viestinnän opiskelun tukemiseen. Materiaalia voi hyödyntää opetuksessa, ja sen avulla voi antaa myös opiskelijalle vinkkejä tehokkaampaan opiskeluun. Materiaalin on koostanut kaksi ammattikorkeakoulun kieltenopettajaa. 2

3 1 Aluksi Pohdittavaksi opettajalle Onko opiskelijasi hankala tunnistaa ja palauttaa mieleen sanoja? Onko opiskelijasi selkeästi vahvempi suullisessa kuin kirjallisessa tuottamisessa? Onko opiskelijasi hankalaa ilmaista itseään kirjallisesti? Onko opiskelijallasi epäselvä tai huomattavan iso käsiala? Onko tekstin asemointi (kappalejako, marginaalit, rivien väli) opiskelijallesi hankalaa? Ovatko opiskelijasi tekstit lyhyitä ja lauserakenteeltaan yksinkertaisia? Onko opiskelijasi hankala seurata puhettasi opetustilanteissa? Onko opiskelijasi vaikea poimia kuullusta olennaisimmat asiat? Väsyykö tai turhautuuko opiskelijasi kuuntelemisen yhteydessä? Onko opiskelijasi vaikea lausua pitkiä sanoja? Onko opiskelijallasi heikko äidinkielen ja vieraan kielen rakennetietoisuus, eli opiskelijasi ei näe kahden kielen yhtäläisyyksiä ja eroja? Onko opiskelijasi vaikea hahmottaa vierasperäisiä termejä, abstrakteja käsitteitä ja kielioppisääntöjä? Onko vieraiden sanojen lukeminen opiskelijallesi hankalaa? Välttääkö opiskelijasi lukemista? Onko opiskelijasi lukeminen hidasta? Huomaatko, että opiskelijasi ei ymmärrä lukemaansa? Tekeekö opiskelijasi paljon oikeinkirjoitus- tai huolimattomuusvirheitä (esim. kirjaimet väärin päin, i:n pisteet ja t:n viivat puuttuvat)? 2 Oppimisesta 2.1 Oppimisprosessi Oppiminen on prosessi, jota opiskelija itse ohjaa. Oppimisprosessiin kuuluu monia eri osatekijöitä: OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisvälineet VUOROVAIKUTUS Opettaja Oppimisympäristö Oppimistilanteet Oppimiskriteerit OPPIMISPROSESSI Oppimistehtävät Tutor Opiskelija 3

4 Opiskelu on luova ja yksilöllinen prosessi, jossa opiskelijan motivaatiolla on keskeinen merkitys. Oppiminen on kiinni opiskelijasta itsestään. Oppimisen edellytyksiä voi kuitenkin vahvistaa kehittämällä oppimisen osatekijöitä. Oppimisympäristöllä on suuri vaikutus oppimiseen. Oppimisympäristön pitäisi olla kiinnostava, häiriötön ja virikkeellinen, jotta se motivoi opiskelijaa. Oppimisympäristö ei ole pelkästään fyysinen tila, vaan sillä on myös psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Oppimisympäristön valinta vaikuttaa oppimistuloksiin. 2.2 Oppimisen ja kehittymisen taitoja Oppimisessa voidaan puhua seitsemästä oppimisen ja kehittymisen taidosta. Näitä ovat taito motivoitua ja rentoutua hyvä itsetunto ja itsetuntemus sosiaaliset taidot ja kommunikointitaidot taito hahmottaa ympäröivä maailma taito keskittyä ja kohdata uusia asioita taito pohtia ja ratkaista ongelmia taito arvottaa ja arvioida elämän ilmiöitä. Tehokkaassa oppimisessa kymmenen keskeistä osa-aluetta ovat 1. motivaation vahvistaminen 2. tiedon prosessoinnin kehittäminen 3. strategioiden hiominen 4. opiskelutekniikan kehittäminen 5. muistin parantaminen 6. myönteisen asenteen edistäminen 7. lukemisen nopeuttaminen 8. keskittymiskyvyn kehittäminen 9. optimaalisen aktivaatiotason saavuttaminen 10. itseluottamuksen kehittäminen Opiskelumotivaatio ja itsetunto Tehokkaassa oppimisessa nousee keskeiseksi tekijäksi motivaatio. Estynyt motivaatio Selviytymismotivaatio OPISKELU- MOTIVAATIO Hajaantunut motivaatio Saavutusmotivaatio Sisäinen motivaatio 1 Kauppila 2004, 42 4

5 Estyneessä motivaatiossa tiedostamattomat ja tiedostetut esteet vaikuttavat opiskelun tehokkuuteen. Tällaisen opiskelijan koe- tai tenttimenestys on heikkoa. Hajaantuneessa motivaatiossa opiskelija on kohdentanut motivaationsa muuhun kuin opiskeluun, esimerkiksi harrastuksiinsa. Kokeissa ja tenteissä hän luottaa hyvään onneen. Selviytymismotivaatiossa oppiminen on pintaoppimista ja opiskelija menee siitä, mistä aita on matalin myös kokeissa ja tenteissä. Saavutusmotivaatiossa opiskelija pyrkii hyviin arvosanoihin ja tuloksiin. Sisäinen motivaatio on motivaatioista paras. Se on merkki opiskelijan itseohjautuvuudesta. Tällöin keskiössä on opittava sisältö eikä esimerkiksi tentistä selviytyminen tai hyvin suoriutuminen. Vahva opiskelumotivaatio näkyy muun muassa valmiutena tehdä tehtäviä valmiiksi ja ajallaan, vastuunottamisena omasta oppimisestaan, itseohjautuvuutena sekä realistisina ja korkeina päämäärinä. Motivoituneella opiskelijalla on myös sinnittelyn taito ja sitkeyttä. Heikon opiskelumotivaation tavallisin syy on negatiiviset oppimiskokemukset. Tällöin opiskelija ei ole saanut kannustusta ja palkintoja oppimisestaan. Opiskelijalla on myös voinut olla oma vaatimustaso liian korkealla, jolloin hän on pettynyt epäonnistuttuaan ja itseluottamus on heikentynyt. Opiskelijan itsetunnon ongelmat ovatkin usein syynä heikkoon motivaatioon ja oppimistuloksiin. Muita syitä voivat olla huonot opiskelustrategiat ja -tekniikat. Heikko motivaatio ilmenee heikon opiskelumenestyksen lisäksi myös muun muassa opiskelijan huonona itsetuntona, ärtyneisyytenä, tuskaisuutena, ahdistuneisuutena sekä jaksamattomuuden ja väsymyksen tunteina. Sanotaan myös, että emme opi asioita, joille emme usko olevan käyttöä, jotka eivät kiinnosta ja joista emme pidä. Pelkään, etten opi! Minulla on huonoja oppimiskokemuksia. En ansaitse oppimisen kokemusta? Pelkään muutosta! Ihmisen itsetunto rakentuu myönteisistä kokemuksista sekä haasteista, joista hän on selviytynyt. Opiskelussa aiemmat myönteiset onnistumisen kokemukset vahvistavat itsetuntoa. Jos opiskelija ei itse usko mahdollisuuksiinsa, ei hän myöskään jaksa yrittää ja sitoutua tavoittelemaan päämäärää. Opettajilla on suuri vaikutus opiskelijoiden itsetunnon kehittymiseen. Opettajan tulisi antaa paljon myönteistä palautetta ja kannustusta. Pohdittavaksi opettajalle Miten voit opettajana vaikuttaa opiskelijan opiskelumotivaatioon? Miten opettajana voit vahvistaa opiskelijan itsetuntoa? Miten opettajana voit tehostaa opiskelijan oppimista? Miksi opiskelijalla, jolla on oppimisvaikeuksia, voi olla tavallista heikommat opiskelustrategiat? Onko oppimisvaikeuksilla vaikutusta heikompaan opiskelumotivaatioon ja itsetuntoon? Miten oppimisen tehostaminen ja opiskelumotivaatio sekä itsetunto voivat edistää oppimisvaikeuksisen opiskelijan oppimista? 5

6 3 Oppimisvaikeuksista 3.1 Mitä on oppimisvaikeus? AIVO - Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut Oppimisvaikeuksiin on monia eri syitä. Ongelmien taustalla voi olla neurologinen sairaus tai vaurio, kuten aivovamma, tarkkaavaisuusongelma tai mielenterveydellinen syy (kuten masennus tai uupumus). Erityisistä oppimisvaikeuksista puhutaan, kun ne ovat suuria lahjakkuuteen ja koulutustasoon nähden, eikä vaikeuksien taustalla ole muita sairauksia. Nämä vaikeudet johtuvat keskushermoston erilaisesta toiminnasta ja saattavat ilmetä läpi ihmisen elämän. Erityisiä oppimisvaikeuksia arvioidaan olevan 5 10 prosentilla suomalaisista, ja ne voivat ilmetä muun muassa lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan alueella. Vaikeudet voivat vaihdella iän ja haasteiden mukaan. Kiire, stressi ja ikääntyminen korostavat vaikeuksia. 3.2 Lukivaikeus ja lukivaikeutta laajempi kielellinen vaikeus Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus eli dysleksia on alkuperältään neurobiologinen. Sille on tunnusomaista lukemisen ja kirjoittamisen hitaus ja virhealttius. Luetun ymmärtämisessä on vaikeuksia ja lukeminen on hidasta, jolloin lukeminen jää vähiin. Tästä voi seurata sanavaraston ja yleistietojen vähäisyys. Taustalla on kielen äännerakennetta koskeva fonologisen taidon ongelma, jolloin henkilön taito ei vastaa muuta kykytasoa eikä saadun opetuksen määrää. Lukivaikeudet ilmenevät nuorena äidinkielessä ja kaikissa kirjoitettua kieltä vaativissa tehtävissä. Lukivaikeuksisen henkilön kirjoitelmille on tyypillistä vajaat lauseet, predikaattien puuttuminen ja ylipitkät virkkeet. Suurin kirjoittamisen pulma on hitaus, mikä tekee muistiinpanojen kirjoittamisen ja opetuksen seuraamisen samalla hankalaksi. Lyhytkestoisessa muistissa ja työmuistissa on ongelmia: oppiminen ja mieleen painaminen vaativat enemmän kertausta ja aikaa. Vieraiden kielten oppiminen on vaikeaa. Mikäli opiskelijalla on laajempi kielellinen erityisvaikeus, puheen tuottaminen tai puheen ymmärtäminen tai molemmat voivat olla ongelmallisia. Kielen rakenteet, sanojen ääntäminen, käsitteiden ymmärtäminen ja sanojen löytäminen voivat tuottaa vaikeuksia. Oppimisvaikeudet ilmenevät virheinä lukemisessa ja kirjoittamisessa hitautena: aika ei riitä vaikeutena tuottaa tekstiä ja kirjata asioita muistiin hankaluutena oppia vieraita kieliä kyvyttömyytenä huomata omia virheitään häiriöalttiutena vaikeutena oppia ulkoa kielellistä ainesta vaikeutena suoriutua samanaikaisia toiminoja vaativista tehtävistä 6

7 3.3 Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Aikuisten oppimisvaikeudet voivat vaikeuttaa työssä tai opinnoissa selviytymistä, koska niitä ei välttämättä osata tunnistaa tai diagnosoida eikä tukipalveluja ole aina tarjolla. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja diagnosoiminen auttaa selviytymisessä, ja se on yleensä myös edellytys erityisjärjestelyjen ja apuvälineiden saamiselle. Oppimisvaikeuksien ensivaiheiden tunnistamisessa ja puheeksi oton välineenä voi käyttää apuna oppimisvaikeuksien tunnistuslistaa. Tunnistuslistaa voi tulkita siten, että mikäli henkilö vastaa myöntävästi yli puoleen kysymyksistä, on vahvat syyt epäillä oppimisvaikeutta. Merkitse rasti jokaiseen kysymykseen, johon vastaat kyllä. Onko lukemisesi hidasta? Onko sinun vaikea muistaa lukemasi tekstin sisältöä? Onko vieraiden kielten oppiminen ollut sinulle hankalaa? Onko päässä laskeminen ilman apuvälineitä sinusta vaikeaa? Onko sinun vaikea lausua pitkiä sanoja? Jos teet jotakin ja sinut keskeytetään, unohdatko, mitä olit tekemässä? Onko sinusta vaikea muistaa sujuvasti kuukausien järjestys? Menevätkö puhelinnumeron numerot helposti väärin, kun valitset niitä? Onko lomakkeiden täyttö sinusta hankalaa? Oliko kertotaulun oppiminen koulussa vaikeaa? Onko asioiden kirjallinen ilmaisu sinulle hankalaa? Onko vieraiden sanojen lukeminen sinulle hankalaa? Vältätkö lukemista? Onko sinulla oikeinkirjoitusvirheitä? Onko sinun hankala seurata puhetta esimerkiksi isossa ryhmässä? Onko sinusta vaikea ottaa vastaan puhelinviestejä ja välittää niitä eteenpäin? Sekoitatko usein päivämäärät ja kellonajat niin, että tulet väärään aikaan tapaamisiin? Onko sinusta vaikea luetella kuukausien nimet takaperin? Sattuuko sinulle usein huolimattomuusvirheitä? Onko sinun vaikea muistaa ihmisten nimiä, vaikka yrität painaa niitä mieleen? Sekoitatko usein oikean ja vasemman? Onko kartan lukeminen tai uudessa paikassa perille löytäminen sinulle vaikeaa? Oppimisvaikeuksien tunnistuslista löytyy osoitteesta: Opi oppimaan -hankkeen tutkimuksessa arvioitiin asiakkaiden oppimisvaikeuksia tunnistuslistan avulla. Henkilöt, joilla oli selkeä lukivaikeus, antoivat tutkimuksessa eniten kyllä-vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Onko vieraiden sanojen lukeminen sinulle hankalaa? Onko sinun vaikea muistaa lukemasi tekstin sisältöä? Onko vieraiden kielten oppiminen sinulle hankalaa? Onko sinulla oikeinkirjoitusvirheitä? Onko asioiden kirjallinen ilmaisu sinulle hankalaa? 7

8 3.4 Oppimisvaikeuksisen opiskelijan tukeminen opiskelussa Miten erilaista oppijaa voi tukea oppitunneilla? Vuorovaikutus ja viestintä Puhu rauhallisesti, käytä selkeätä kieltä ja kerro yksi ajatussisältö kerrallaan. Käytä vaihtelevia äänenpainoja, ilmeitä ja eleitä tehostaaksesi viestin perillemenoa. Korvaa vierasperäiset sanat kotoperäisillä sanoilla. Asettele teksti ilmavasti, käytä selkeää kirjaintyyppiä, esimerkiksi Arial. Käytä kirjainkokona vähintään 12 pistettä. Oppitunti ja luento Kuvaa oppimistavoitteet ja ohjeet selkeästi. Lähesty opetettavia asioita eri näkökulmista ja kaikkien aistikanavien kautta. Ennakoi ja anna kokonaiskuva opetettavasta asiasta. Keskustele opiskelijoiden kanssa siitä, mitä he tietävät opittavasta asiasta entuudestaan. Kerro tärkeimmät asiat alussa tekemällä yhteenvetoja tai miellekarttoja. Anna vaihtoehtoja kirjallisiin tehtäviin. Anna ohjeistus sekä suullisesti että kirjallisesti. Vältä tilanteita, joissa opiskelija joutuu samanaikaisesti kirjoittamaan muistiinpanoja ja lukemaan tekstiä tai kuuntelemaan opettajaa. Anna riittävästi aikaa kirjallisiin tehtäviin. Anna kunnollinen opastus muistiinpanojen tekoon ja tehtäviin ja varmista, että kaikki ovat ymmärtäneet. Käytä värejä myös taulutyöskentelyssä hahmottamaan kokonaisuuksia ja asioiden tärkeysjärjestystä. Käytä tietokoneessa taustaväritystä, värillistä tekstiä ja sopivaa kontrastia taustan ja tekstin välillä. Auta opiskelijaa ajankäytön suunnittelussa. Käytä monikanavaista opetusta, eli hyödynnä näköaistia, kuuloaistia jne. Kannusta opiskelijoita käyttämään värejä muistiinpanoja tehdessä tukemaan visuaalista hahmottamista ja erottamaan olennaiset asiat. Harjoittele ja kokeile erilaisia opiskelutekniikoita opiskelijoiden kanssa. Järjestä rauhallinen työtila. Älä vaihda luokkaa esimerkiksi kesken kaksoistunnin. Anna opiskelijoille luentorunko ja siihen liittyvä kirjallinen materiaali etukäteen. Havainnollista opetusta. Pidä opetettavien asioiden kertaus tai palautekeskustelu oppitunnin lopussa, niin asiat ankkuroituvat paremmin opiskelijan mieleen. 8

9 Koe- ja tenttikäytänteet sekä arviointi Kannusta opiskelijoita kokeilemaan erilaisia tapoja valmistautua tenttiin, kuten käyttämään vertaistukea tai opiskelemaan pienryhmissä. Avaa tentittävien asioiden ydinkohdat opetuksessa ennen tenttiä, jotta opiskelija osaa keskittyä olennaisiin sisältöihin. Järjestä rauhallisen tenttiympäristö. Anna mahdollisuus käyttää apuvälineitä, esimerkiksi tietokonetta. Mahdollista osaamisen osoittamisen vaihtoehtoisella tavalla, esimerkiksi suullisella tentillä kirjallisen sijaan. Mahdollista arviointi, jossa kirjoitusvirheet eivät vaikuta tulosta alentavasti. Kerro vaihtoehtoisista tavoista suorittaa tentti ennen tenttiä, niin voit siten lieventää opiskelijan tenttijännitystä. Anna opiskelijalle vinkkejä, miten tenttijännitystä voisi lievittää, esimerkiksi suullisen tentin harjoittelu tutun ihmisen kanssa. Pohdittavaksi opettajalle Miten johdattelet opiskelijasi uuteen aiheeseen? Miten kerrot opiskelijoille kotitehtävistä? Miten havainnollistat opetustasi? Mitä kirjainkokoa ja kirjaintyyppiä käytät? Käytätkö vierasperäisiä termejä opetuksessasi? Miten neuvot opiskelijoita valmistautumaan tenttiin? Mitä neuvoja sinulla on tenttijännityksen poistamiseen? 4 Oppimisen tueksi kielten ja viestinnän opiskelussa 4.1 Oppimisvaikeuksien syitä kielten ja viestinnän opiskelussa Diagnisoitava oppimisen erityisvaikeus Liian tiivis opetustahti Opiskelijan puutteelliset, tehottomat opiskelutekniikat ja -tottumukset Opiskelijan oppimistyylin ja opettajan opetustavan yhteensopimattomuus Opintojen laiminlyönti, poissaolot Aikaisemmissa opinnoissa syntynyt jäsentymätön kuva kielestä Opiskelijan oppimisvaikeudet voivat esiintyä erikseen tai päällekkäin. Mikäli opiskelijalla on oppimisen erityisvaikeus, hänet kannattaa testata vieraan kielen näkökulmasta. Opiskelijan on saatava ohjausta opiskelutekniikoissa. Jos kuva kielen rakenteista on jäsentymätön, opiskelija tarvitsee selkeitä katsauksia peruskielioppiin, selkoversioita oppikirjateksteistä, sanastoharjoittelua ja opastusta lukutekniikoista. Opettajan tulee muokata opetuskäytänteet siten, että ne huomioivat erilaiset oppijat, ja ohjata opiskelijaa tunnistamaan omat vahvuutensa ja heikkoutensa. 9

10 4.2 Oppimisvaikeuksien tunnistaminen kielten ja viestinnän opiskelussa Opiskelija ei pysy mukana helpossakaan kuullunymmärtämistehtävässä, ei ehdi vastata kysymyksiin, ei ymmärrä, kun opettaja käyttää vierasta kieltä. Opiskelija ei selviydy sanelusta. Opiskelija pyytää jatkuvasti toistamaan sivunumeroita tai toimintaohjeita. Opiskelija on hidas kirjoittaja ja muistiinpanojen tekijä. Opiskelija ei pysty samanaikaisesti kuuntelemaan opettajaa ja seuraamaan opetusta sekä tekemään muistiinpanoja. Opiskelijalla on vaikeuksia pysyä mukana kotitehtäviä tarkistettaessa. Annettu aika ei riitä oppituntiharjoituksissa tai kokeessa. Opiskelijalla on vaikeuksia muistiinpanojen organisoimisessa, oikean paikan löytämisessä. Opiskelijan ajantaju ja tarkkaavaisuus herpaantuvat helposti. Tekstissä suunnistaminen on vaikeaa, opiskelija ei löydä oikeaa kohtaa, tekstin lukeminen alkaa aina alusta, kahden sivun tarkasteleminen yhtä aikaa on hidasta. Opiskelija ei ymmärrä harjoitusten tai kokeiden tehtäväantoja. Opiskelijalla on vaikeuksia nimetä nopeasti sijamuotoja, lauseenjäseniä ja kieliopillisia rakenteita. Opiskelija kirjoittaa työläästi, käsiala on epäselvä. Kirjoittaminen on vastenmielistä ja tuotokset suppeita. Kirjoituksessa on paljon oikeinkirjoitusvirheitä ja epäloogisuuksia. Opiskelija lukee toistuvasti ääneen väärin tai ei ylipäänsä halua lukea ääneen. Opiskelija valittaa kirjainten vaihtavan paikkaa tai hyppivän. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksista kärsivällä opiskelijalla on ominaisuuksia, joita opettaja voi hyödyntää opetuksensa suunnittelussa ja oppitunneilla. Opiskelija usein on visuaalinen ja kinesteettinen näkee kokonaisuuksia oppii konkretian kautta on lahjakas suullisessa tuottamisessa seuraa puheen rytmiä, melodiaa, sävelkulkua ja sävyjä ja käyttää niitä mieleenpainamisen tukena 10

11 4.3 Erilaisen oppijan tukeminen kielten ja viestinnän opiskelussa Ääntämisen ja kuullun ymmärtämisen tukeminen Miten ääntäminen ja kuullun ymmärtämisen vaikeudet ilmenevät? Opiskelija reagoi kuulemaansa hitaasti. Kuullun kautta tulleen tiedon jäsentäminen ja tulkinta on vaikeata. Puheen seuraaminen ja kirjoittaminen samanaikaisesti eivät onnistu. Opiskelijan on vaikea poimia olennainen tieto kuullusta. Opiskelija väsyy ja turhautuu, kun hänen pitää kuunnella. Hän ei jaksa keskittyä ja suuntaa mielenkiintonsa muualle. Opiskelija koodaa äänteet hitaasti tai ei pysty koodaamaan niitä ollenkaan. Opiskelija ei osaa koodata esimerkiksi, että /a/ äännetään [a]. Kyseessä on kirjain-äänne-vastaavuuden koodaamisongelma, joka on lukihäiriön ydin. Opiskelija ei erota samantyyppisiä äänteitä, ja yksittäisten äänteiden erottaminen on vaikeaa. Opiskelija ei erota olennaisia ja epäolennaisia ääniä ja äänteitä toisistaan. Hälyäänet häiritsevät äänteiden kuulemista ja tulkitsemista. Opiskelija ei hahmota sanarajoja, painoa ja puherytmiä, joten vieraskielistä puhetta on Miten tukea ääntämistä ja kuullun ymmärtämistä? Käytä paljon kuullunymmärtämisharjoituksia, myös sellaisia, joissa opiskelija vain kuuntelee eikä kuuntelusta tarvitse poimia jotain tiettyä asiaa. Totuta opiskelijat tunnin alussa kuuntelemiseen puhumalla niitä näitä, älä mene suoraan asiaan. Pyri luomaan tunneille mahdollisimman häiriötön työskentelyn tila. Kannusta opiskelijoita maiskuttelemaan sanoja suussaan ääneen. Ääntämään oppii vain ääntämällä harjoituta sitä paljon. Esimerkiksi oppikirjan tekstit, sanastot ja kotitehtävät kannattaa lukea aina myös ääneen. Hassuttelu sopii hyvin ääntämisharjoitteluun venytelkää, maistutelkaa ja liioitelkaa äänteitä, lukekaa ääneen musiikin tahdissa hitaasti, nopeasti, hiljaa, kovaa jne. Pohdittavaksi opettajalle Miten aloitat oppituntisi? Menetkö suoraan asiaan ja jutusteletko ensin hieman opiskelijoiden kanssa? Miten paljon annat tunneilla tehtävien ohjeistuksia pelkästään suullisesti? Miten paljon tunneillasi on ylimääräisiä hälyääniä? Miten paljon harjoitat ääntämistä? 11

12 4.3.2 Luetun ymmärtämisen tukeminen Miten luetun ymmärtämisen vaikeudet ilmenevät? Lukeminen on hidasta ja vaivalloista. Sanojen hahmottaminen on vaikeaa. Tekstinymmärtäminen on vaikeaa. Opiskelija ei pysty hahmottamaan luetun keskeisintä sisältöä eikä kertomaan selkeästi lukemansa tekstin sisältöä. Luettaessa rivit vaihtavat paikkaa ja kirjaimet hyppivät, liikkuvat tai vaihtavat paikkaa. Lukeminen on opiskelijalle vastenmielistä.m Miten tukea luetun ymmärtämistä? Uudet ja vaikeat käsitteet on hyvä selvittää opiskelijalle etukäteen esimerkiksi kuvin. Vieraat termit tai asiakokonaisuudet kannattaa liittää konkreettisiin asioihin esimerkiksi piirtämällä. Opiskelijoita kannattaa rohkaista itse kysymään vieraiden termien merkitystä. Opiskelijoita kannattaa ohjata löytämään keskeinen sisältö tekstistä esimerkiksi lukemalla otsikot, poimimalla tekstin kappaleista ensimmäiset ja viimeiset virkkeet ja lukemalla kuvatekstit sekä tekstin ensimmäinen ja viimeinen kappale. Kokeisiin ja tentteihin kertaamiseen kannattaa tehdä erilaisia pelejä ja tietokilpailuja. Opiskelijalle kannattaa korostaa lukemisen tekniikoita, kuten silmäilylukua ja sanaston päättelyä (tuntemattomat sanat tai tutut sanat, verbit tekstistä jne.). Lukemisessa kannattaa korostaa eri aistien hyödyntämistä, kuten ääneen lukemista. Luettaessa kannattaa tekstistä peittää se osa, jota ei ole lukemassa. Lukemista helpottavia keinoja ovat muun muassa sormen kuljettaminen luettavan rivin tai sanan kohdalla, viivoittimen käyttäminen luettavan rivin alla ja ikkunaviivoittimen käyttäminen luettavan sanan kohdalla. Heikolle, hitaalle lukijalle kannattaa tehdä materiaalia, joka tukee kuulemalla oppimista. Heikolle lukijalle voi kertoa lukukynästä, jonka avulla tekstiä voi lukea ja kuunnella samalla. Lisäksi kynä maalaa aina luettavaa kohtaa. Vieraat termit kannattaa paloitella esimerkiksi eri värejä hyödyntämällä. ELKT-tekniikka parantaa luetun ymmärtämistä Ennakointi - aikaisemmat tiedot ja kokemukset Kysymysten (omien) tekeminen oman tekstin pohjalta Lukeminen - silmäileva ja syventävä lukeminen Tiivistäminen - visualisointi, kirjoittaminen, näytteleminen, miellekartta Pohdittavaksi opettajalle Miten käyt läpi vieraat sanat/termit tekstistä? Millaisilla eri tavoilla käsittelet uutta tekstiä tunneilla? Miten paljon luetutat tekstejä ääneen? Millaisia lukuvinkkejä annat opiskelijalle pitkien tekstien lukemiseen? 12

13 4.3.3 Kirjoittamisen tukeminen Miten kirjoittamisen vaikeudet ilmenevät? Opiskelija välttelee kirjoittamista ja jättää kirjoittamisen tehtävät tekemättä. Kirjoittaminen on hidasta sekä työlästä ja siinä korostuu tekninen suoritus. Tekstit ovat lyhyitä, lauseet yksinkertaisia ja lauserakenteet puutteellisia. Sanoja on liikaa tai liian vähän ja olennaisia sanoja puuttuu välistä. Opiskelija tekee paljon oikeinkirjoitusvirheitä: b, d, g, p menevät helposti väärin päin, i:n pisteet ja t:n viivat puuttuvat, kirjoitettujen sanojen oikeinkirjoitus mukailee ääntämisasua ja tutuissa sanoissa on kirjoitusvirheitä. Opiskelija tekee lauserakenteissa virheitä: lauseet ovat epäloogisia, virkkeiden alku ja loppu eivät sovi yhteen. Sanajärjestysvirheitä on paljon.mit Kieliopilliset sidesanat puuttuvat tai ne ovat väärin tai niitä on liikaa (Hon var i på skolan.) Opiskelijalla on epäselvä tai todella iso käsiala tai tekstin asettelu on sekavaa (marginaalit, kappalejaot). Sisällön suunnittelu ja ajatusten organisointi erityisesti vieraalla kielellä on opiskelijalle haastellista. Opiskelija ei pidä kirjoittamisesta, ei jaksa kirjoittaa tai ei koe osaavansa kirjoittaa. Äidinkielen kirjoittamisen vaikeudet näkyvät aina vieraan kielen kirjoittamisessa. Miten tukea kirjoittamisessa? Prosessikirjoittaminen on hyvä menetelmä oppimisvaikeuksiselle opiskelijalle (avainsanoista kokonaisiksi lauseiksi, eri luonnosversioita, joita opettaja kommentoi). Kirjoittamisen alkuvaiheessa kannattaa käyttää käsite- ja miellekarttoja, koska ne jäsentävät kirjoittamista ja antavat mahdollisuuden lähteä liikkeelle yksittäisistä sanoista. Kirjoittamisen apuna voi käyttää lukijan näkökulmasta tehtyjä apukysymyksiä. Ne auttavat jäsentämään tekstin sisältöä ja kokonaisuutta. Jos kirjoittaminen on hankalaa esimerkiksi koetai tenttitilanteessa, opiskelijalle pitäisi antaa mahdollisuus täydentää tenttiä suullisesti tai miettiä, mitä kirjallisia töitä voisi korvata suullisilla. Kirjallisten rästitöiden tekemisestä on hyvä laatia konkreettinen aikataulu ja suunnitelma. Opiskelijalle pitäisi antaa myös sellaisia kirjoitustehtäviä, joissa oikeinkirjoitusvirheet voi jättää huomioimatta tai joissa niitä ei ainakaan korosteta tai arvostella. Kirjoittamiseen pitäisi antaa riittävästi aikaa sekä suunnitteluun että kirjoittamisprosessiin. Opettajan tulisi miettiä, millaisia vaihtoehtoisia suoritustapoja opiskelijalle voi antaa kirjallisen osaamisen näyttämiseen, esim. tentin sijasta portfolio. Kirjoittamistehtävät voisi tehdä kahden oppiaineen yhteistyönä. Kirjoittamisessa olisi hyvä korostaa luovaa kirjoittamista esim. kirjoittamalla blogia, päiväkirjaa, laulujen sanoituksia tai runoja. Pohdittavaksi opettajalle Millaisia erilaisia kirjoitustehtäviä annat opiskelijoille? Millaisia eri tapoja kirjoittamiseen annat opiskelijalle? Miten paljon kirjallisissa tuotoksissa kiinnität huomiota kirjoitusvirheisiin? Miten paljon annat aikaa opiskelijalle kirjallisten tehtävien tekemiseen (tehtävänanto palautusaika)? Teetkö kirjoittamisen opetuksessa yhteistyötä äidinkielen opettajan kanssa? 13

14 4.3.4 Sanaston oppimisen tukeminen Miten sanaston oppimisen vaikeudet ilmenevät? Sanojen tulkinta kuullun pohjalta on hidasta ja puutteellista, opiskelija ei erota kaikkia sanassa esiintyviä äänteitä, samalta kuulostavat sanat sekoittuvat ja sanoja on vaikea pitää koossa muistissa. Kirjoitettujen sanojen hahmottaminen ja tunnistaminen on hidasta. Opiskelija joutuu lukemaan kirjain kirjaimelta tutut sanat, merkityksen löytyminen sanalle kestää ja merkitys voi olla virheellinen. Opiskelijan on vaikea erottaa sanan vartaloa ja tulkita sanan merkitystä, jos sanassa on aikseja. Sanojen mieleen painaminen ja mieleen palauttaminen on hidasta, merkityksen löytäminen sanalle kestää. Kirjoittaminen vie paljon aikaa. Kirjoitusvirheitä esiintyy runsaasti myös tutuissa sanoissa, esim. kirjaimia ja tavuja jää pois, kirjain vaihtuu tai sekaantuu toiseen samannäköiseen. Miten tukea sanaston oppimista? Sanojen ääntämis- ja kirjoittamisasu kannattaa opetella erikseen, eri sanoina ja jopa eri päivinä. Kannattaa lähteä liikkeelle ääntämisasusta, ja kun se on hallussa, opetellaan kirjoitusasu. Olisi hyvä, jos opettaja voisi pitää puhtaasti suullisia ja puhtaasti kirjallisia tunteja. Kun sanojen ääntämis- ja kirjoitusasu ohjelmoidaan muistiin eri versioina, sanojen oikeinkirjoituskin paranee. Sanan kirjoitusasua voi sanoa ääneen, kirjoitettaessa voi esim. suurentaa, kehystää, värittää kirjaimia tai kirjainyhdistelmiä, voi keksiä muistisääntöjä kirjoitusasun muistamisen helpottamiseksi. Sanojen ryhmittely tehostaa mieleen painamista: yhteen kuuluvat sanat, sanaperheet, synonyymit jne. Jotta sanat jäisivät kestomuistiin, sanojen on toistuttava riittävän usein eri tilanteissa ja käyttöyhteyksissä. Sanastoa pitäisi työstää eri aistikanavien ja molempien aivopuoliskojen kautta eli hahmotella sitä, miltä sana näyttää, kuulostaa, maistuu, tuntuu; miten sanan voisi esittää, miten sanoilla voisi pelata. Huumori (hassut kertomukset), mielikuvitus (suulliset sana-assosiaatiot, lauseen jatkaminen), luovuus ja musiikki tehostavat mieleen painamista. Opiskelijoille tulisi tarjota runsaasti konkreettisia kielenkäyttötilanteita, joissa sanastoa tarvitse. Opetuksessa tulisi tuoda esille sanan käyttöarvo eli se, kuinka tärkeää sanan hallinta on kielenkäyttötilanteissa. Kannattaa harjoitella sanaluokkien tunnistamista ja opetella päättelemään sanojen merkitystä kontekstin, tekstin loogisten yhteyksien ja oman tiedon perusteella. Pohdittavaksi opettajalle Mitkä ovat tyypillisiä virhepaikkoja kirjoitettaessa opettamaasi kieltä? Pystytkö pitämään pelkästään suullisia tunteja? Onko opiskelijoillasi riittävästi aikaa opetella sanojen ääntymäasu ennen kirjallisen ilmaisun harjoittamista? Ovatko kaikki aistikanavat käytössä, kun opiskelijat opettelevat oppitunnilla uusia sanoja? Miten saisit aktivoitua useampia aistikanavia? Mitä sanaston muistitekniikoita käytät ja opetat opiskelijoillesi? 14

15 4.3.5 Kieliopin oppimisen tukeminen Miten kieliopin vaikeudet ilmenevät? Opiskelija ei ymmärrä vierasperäisiä termejä ja abstrakteja käsitteitä. Hän saattaa osata esim. imperfektin muodostuksen käytännössä, mutta ei ymmärrä, jos opettaja pyytää muuttamaan verbin imperfektiin. Opiskelijan on vaikeata päätellä sääntöjä, säännönmukaisuuksia, syy- ja seuraussuhteita. Hän ei osaa esimerkiksi päätellä, että tietyn preposition jälkeen tulee tietty sijapääte. Opiskelijan on vaikea ymmärtää sanallisia tehtäviä ja tehtävänantoja, varsinkin jos ne ovat liian pitkiä. Opiskelija opettelee kielioppisääntöjä, mutta ei ymmärrä niitä eikä täten pysty soveltamaan niitä käytännössä. Esimerkiksi kielioppiharjoitukset voivat olla mekaanista muuntamista ja kopioimista ilman ymmärrystä. Opiskelija ei pysty havaitsemaan yhtäläisyyksiä oman äidinkielen ja vieraan kielen välillä. Sanaston ja kieliopin sääntöjen ja muotojen pohtiminen yhtä aikaa sekoittaa ajatuksia ja rasittaa muistia. Miten tukea kieliopin oppimista? Oikeaan aivopuoliskoon nojautuvalla opiskelijalla on tarve ymmärtää kokonaisuuksia, ilmiöiden syitä sekä yhteyksiä elävään elämään ja sovellusmahdollisuuksia käytännön tilanteisiin, mikä pitäisi ottaa huomioon kielioppia opetettaessa. Opiskelijalle on tärkeätä ymmärtää ja huomata itse, miksi ja mihin jotakin kielioppimuotoa tai -sääntöä tarvitaan ja millaisissa käytännön elämän tilanteissa eri kielioppimuotoja käytetään. Esimerkiksi prepositioiden merkitystä voi havainnollistaa taululla äidinkielisillä lauseilla, joista sijapäätteet puuttuvat. Kieliopin opetuksessa tulisi käyttää vierasperäisten termien suomenkielisiä vastineita tai parafraaseja, esimerkiksi subjekti on tekijä, infinitiivi on perusmuoto, passiivi on lause ilman tekijää, objekti on tekemisen kohde. Jos termejä halutaan opettaa, niistäkin voi keksiä muistisääntöjä, esimerkiksi genetiivi muistuttaa suomen kysymyssanaa kenen. Värejä voi käyttää esimerkiksi sanaluokkien opettelussa, niin että esimerkiksi punainen on substantiivi, vaaleanpunainen on adjektiivi, sininen on verbi. Kannattaa herättää äidinkielen rakennetietoisuutta ja pohtia sitä, mistä oman kielen sanat ja rakenteet muodostuvat. Esimerkiksi: Muuta suomenkielinen lause Hän lukea hidas niin, että se on oikein. Alleviivaa muutettavat kohdat. Tee sitten vastaavat muutokset ruotsinkieliseen lauseeseen samoissa kohdissa: Han läsa långsam. Äidinkielen ja vieraan kielen vastaavuuksia voi osoittaa kirjoittamalla muotoja allekkain ja käyttämällä nuolia, laatikoita ja värejä viittaamassa samankaltaisuuksiin. Esim. I am writing. Minä olen kirjoittamassa. 15

16 Sääntöjä voi opetella siten, että opeteltavaa asiaa ennakoidaan esimerkiksi lukemalla tarina, jossa opeteltavaa rakennetta esiintyy paljon. Seuraavassa vaiheessa muotoihin aletaan kiinnittää huomiota esimerkiksi käsittelemällä tekstiä, jonka ymmärtämiseksi asianomaisen rakenteen ymmärtäminen on tärkeää. Opiskelijoiden tulisi mielellään itse havaita säännönmukaisuuksia ja kirjata sääntö haluamallaan tavalla. Sitten sääntöä tulisi soveltaa ja harjoitella, etenkin suullisesti. Harjoitusten tulisi palvella mahdollisimman tehokkaasti opiskelijan omia kommunikaatiotarpeita, joten olisi hyvä, jos opiskelija voisi muuttaa, tuottaa ja elaboroida ainesta omien lähtökohtiensa ja kiinnostuksen kohteidensa valossa. Kieliopillisista käsitteistä voi myös luoda hahmoja, tarinoita ja tilanteita, jotka helpottavat jonkin säännön muistamista, esimerkiksi ylpeä would, joka ei halua esiintyä sivulauseessa, joten joudutaan pyytämään imperfektiä tilalle. Visuaalinen kanava tukee sääntöjen, kaavojen ja rakenteiden hahmottamisessa ja mieleen painamisessa. Säännön voi esittää kuvina tai kaaviona tai sijoittaa sen kuvaan. Sääntöjä ja rakenteita voi ympyröidä, erottaa väliseinillä tai sijoittaa miellekarttaan. Syy-seuraussuhteet voi merkitä näkyviin (esim. nuolilla) havainnollistamaan sanojen välisiä suhteita. Esimerkiksi: He will return in a month. He returned after a month. Vierekkäiset sanat, jotka muodostavat yhden kokonaisuuden, voi kehystää laatikkoon ja sanat voi herättää henkiin. Esimerkiksi: laatikossa kolme hahmoa be, able ja to, ja be kertoo toisille, että ne eivät taivu. Visuaalista tukea voi käyttää esimerkiksi kuvattaessa genetiiviä, jossa omistaja on pääsanansa jäljessä. Opiskelija tulisi saattaa tietoiseksi vaativien rakenteiden vaiheistamisen mahdollisuudesta. Voi lähteä liikkeelle jo osatusta yksinkertaisesta muodosta ja pohtia, millaisten vaiheiden jälkeen pääsee haluttuun lopputulokseen. Esimerkiksi jos opiskelijan pitää muuttaa passiiviin lause They built a house vaihe 1 on etsiä lauseesta tekemisen kohde vaihe 2 selvittää lauseen aikamuoto ja lisätä olla-verbi samassa aikamuodossa vaihe 3 on lisätä lauseeseen varsinainen toiminta eli pääverbi oikeassa muodossa vaiheessa 4 lisätään tarvittaessa tekijä by-preposition kanssa. Jopa 85 % ihmisistä oppii kinesteettisen kanavan kautta, joten kinesteettistä lähestymistapaa voisi käyttää myös kieliopin opiskelussa, esimerkiksi sanajärjestyksen opiskelussa. Sanajärjestyskaava käydään yhdessä läpi ja sen jälkeen opiskelijat jaetaan pieniin ryhmiin ja kukin ryhmän jäsen saa lauseen osan. Opiskelijat neuvottelevat keskenään ilmaisujen oikeasta järjestyksestä ja lopulta muodostetaan luokan eteen rivi, niin että lauseen sanat ovat siinä oikeassa järjestyksessä. Auditiivista kanavaa voi hyödyntää kieliopin opiskelussa kytkemällä kuunteleminen mukaan oikean aivopuoliskon prosesseihin. Opiskelija voi muun muassa lukea ja toistaa opettajan perässä ilman tekstiä, kielioppisääntöjä voi räpätä, opiskelijat voivat jatkaa toistensa tarinoita lisäämällä jokainen uuden sanan tai lauseen syntyneeseen ilmaisuun tai opettaja voi kertoa mielenkiintoista tarinaa ja luoda samalla muistipaikkoja opeteltaville kielioppirakenteille. Pohdittavaksi opettajalle Miten paljon kieliopillisia termejä käytät kielioppia opettaessasi? Olisi mahdollista korvata niitä joillakin muilla ilmaisuilla? Millaisilla tehtävillä voisit tukea näkö-, kuulo- ja tilannemuistia? Millaisia suullisia kielioppiharjoituksia sinulla on? 16

17 4.3.6 Suullisen tuottamisen tukeminen Miten suullisen tuottaminen vaikeudet ilmenevät? Lukiopiskelijalla ei ole tavallisesti kovin suuria vaikeuksia suullisessa tuottamisessa, vaan moni opiskelija on juuri siinä vahva. Jos auditiivinen kanava toimii tehottomasti, opiskelija prosessoi kuulemaansa hitaasti. Opiskelija ei tällöin erota äänteitä tai yksittäisiä sanoja. Opiskelija ei myöskään pysy mukana siinä, mitä keskustelukumppani sanoo, ja osa keskustelukumppanin viestiä saattaa kadota. Opiskelija reagoi hitaasti myös kuulemaansa omassa puheessaan: osa keskustelukumppanin viestiä saattaa kadota muistista ja oikeiden sanojen tavoittelu voi olla hidasta heikon työmuistin takia. Miten tukea suullista tuottamista? Ääntämistä ja puhumista pitäisi harjoitella paljon ja harjoitusten tulisi olla erilaisia: keskusteluharjoituksia, tilannereagointia, kompensaatiostrategioita, kiertoilmauksia, luovaa suullista tuottamista. Puheen pintasujuvuuden harjoittaminen tukee sekä kuullunymmärtämisen että tekstinymmärtämisen prosesseja. Sanojen erottaminen ja hahmottaminen sekä sanojen merkityksen koodaaminen kehittyy ja nopeutuu. Pintasujuvuutta voi harjoitella tehokkaasti puhumalla vierasta kieltä itsekseen kotona, autossa, kotiaskareita tehdessä, jolloin puheeseen yhdistyy liike. On tärkeätä, että suullisessa harjoittelussa on yh teys elävään elämään. On tärkeää osoittaa, mikä on ilmaisujen tarpeellisuus omassa viestinnässä, kun opiskelija esimerkiksi kertoo omasta itsestään, harrastuksistaan tai opinnoistaan. Oppitunneilla kannattaisi olla pitkiä suullisia jaksoja tai kokonaan suullisia tunteja. On tärkeää, että opiskelijat voivat keskittyä ilman paineita kuuntelemiseen ja puhumiseen, joten tällaisilla tunneilla opettajan ei pitäisi ottaa esille jotain uutta asiaa, jota auditiivisesti rajoittuneet opiskelijat eivät pystyisi sisäistämään. Puhumisen lisäksi opiskelijoilla tulisi olla paljon mahdollisuuksia kuunnella puhetta, joko opettajan tai äänitteen. Oppikirjan tekstiaines tulisi käydä läpi suullisesti, jotta opiskelija pystyy hahmottamaan, mikä siinä on olennaista. Opettajan tulisi käyttää vierasta kieltä mahdollisimman paljon eri kommunikaatiotilanteissa, muun muassa tauoista puhuttaessa, tehtävien annossa, jutustelussa. Pohdittavaksi opettajalle: Miten saisit suullistettua oppikirjojen tekstiä mahdollisimman laaja-alaisesti? Miten voisit tukea sellaisia opiskelijoita, jotka eivät ole tottuneet suulliseen ilmaisuun? 17

18 5 Opettajan huoneentaulu AIVO - Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut Kun opettajana otat huomioon opetustyöskentelyssä seuraavat huoneentaulun kohdat, voit helpottaa oppimisvaikeuksisen opiskelijan tuntityöskentelyä ja oppimista. Opettajan huoneentaulu Kerro kurssin alussa kurssin tavoitteet ja sisältö sekä kurssin suoritustavat ja arvioitavat oppimistehtävät. Kerro oppitunnin alussa, mitä tunnilla tehdään. Anna tarvittaessa tunneilla käsiteltävä materiaali opiskelijoille etukäteen. Käytä tunneilla vaihtelevia tehtäviä ja monipuolisia opetusmenetelmiä, kuten teoriaa ja käytäntöä vuorotellen ja yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyä. Luo tunneille tietyt rutiinit. Mieti, kuinka paljon käytät kurssilla/oppitunneilla luettavaa ja kirjoitettavaa tekstiä. Käy tunneilla ensin läpi tutut, helpot ja konkreettiset asiat ja sen jälkeen vasta tuntemattomat, vaikeat ja abstraktit. Lue ääneen kirjalliset ohjeet. Kirjoita suulliset ohjeet. Älä edellytä opiskelijoita lukemaan, kirjoittamaan ja kuuntelemaan yhtä aikaa. Opeta oppimisstrategioita. Luo oppitunneille avoin ja hyvä ilmapiiri. Näin opiskelija uskaltaa kysyä ja pyytää lisäaikaa. Kannusta ja rohkaise opiskelijaa, jotta hän oppii luottamaan omiin kykyihinsä. Anna tukiopetusta etukäteen (esim. valmentavat ja kertaavat kurssit). Anna opiskelijalle vaihtoehtoisia suoritustapoja osaamisen näyttämiseen (esim. suullisia kirjallisten sijaan) Anna kokeisiin ja tentteihin lisäaikaa 2. 2 Oma oppimisvalmentaja. Työkirja oppimisvaikeuksien kanssa selviytymiseen

19 6 Materiaalivinkkejä AIVO - Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut Verkkosivuja Opi oppimaan -projektin verkkopalvelu aikuisten oppimisvaikeuksista: Esteetön opiskelu: esok.jyu.fi Paikalliset lukiyhdistykset: Tietoa eri opiskelumahdollisuuksista: Ammattien vertailu: Kirjallisuutta Erilaisen oppijan käsikirja. Luvuista lakeihin, kuntoutuksesta keinoihin. Erilaisten oppijoiden liitto ry Halonen, M.: Aikuinen oppimassa. Lukemisen ja kirjoittamisen harjoituksia oppimisvaikeuksista kärsiville aikuisille. Opetushallitus. Gummerus

20 LÄHTEET Kauppila, R. A. Opi ja opeta tehokkaasti. Psyykkinen valmennus oppimisen tukena. PS-kustannus Kuntoutuspalveluita aikuisten oppimisvaikeuksiin. Opi oppimaan -hankkeen väliraportti. Yliopistopaino Moilanen, K. Kielinavigaattori. Käytännön työvälineitä kielten opetukseen. WSOY Moilanen, K. Yli esteiden. Oppimisvaikeudet ja vieraat kielet. Tammi Nukari, J. Aikuisten oppimisvaikeuksien psykologinen arviointi. Yliopistopaino Lukemalla ja tekemällä. Opettajan opas lukivaikeudesta ammatillisille oppilaitoksille. Toim. Kairaluoma et al. Niilo Mäki Insituutti. Kopijyvä. Jyväskylä Oma oppimisvalmentaja. Työkirja oppimisvaikeuksien kanssa selviytymiseen. Opi oppimaan -hanke. Kuntoutumissäätiö. Yliopistopaino Tukea ja palveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin. Opi oppimaan -hanke. Yliopistopaino

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Lisätietoa ja esimerkkejä miellekartasta löydät linkin takaa ja kuvista: https://fi.wikipedia.org/wiki/miellekartta

Lisätietoa ja esimerkkejä miellekartasta löydät linkin takaa ja kuvista: https://fi.wikipedia.org/wiki/miellekartta OPOTUNNIN TEHTÄVÄT Tehtäviä on kaksi kappaletta. Palauta tehtävät omalla nimellä varustettuna perjantaihin 9.9. mennessä opolle sähköpostilla mirkka.nieminen-hirvela@sasky.fi tai paperille tulostettuna

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

-selviytymiskeinoja opiskelussa ja työssä

-selviytymiskeinoja opiskelussa ja työssä Lukivaikeus -selviytymiskeinoja opiskelussa ja työssä 1 Veijo Turpeinen Lukivaikeuden ilmeneminen Tyypillistä on vaikeudet lukemisessa ja / tai kirjoittamisessa. Samalla esiintyy toistuvasti tietyntyyppisiä

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Leila Saramäki Itä-Suomen yliopisto/aducate/avoin yliopisto Opiskelutaitoilta 6. ja 22.11.2012 Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Järjestäjinä: Snellman-kesäyliopisto/Snellman-instituutti Itä-Suomen

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen Toiminnalliset opetusmenetelmät Ajatuksia oppimisesta Miten opimme? Mitä opimme? Taustaa Oppiminen alkaa

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

Erityisohjauksen palvelut

Erityisohjauksen palvelut Lapin ammattiopiston aikuisopinnot Erityisohjauksen palvelut Oppimishaaste ei ole ammattiin valmistumisen este. Väylä -hankkeen erityistuen ja -ohjauksen palvelut on kehitetty varmistamaan ammattiopinnoissa

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Puhun kavereille ilkeästi ja aikuisille epäkohteliaasti. En muista pyytää puheenvuoroa viittaamalla. En tervehdi enkä kiitä. Käytän kirosanoja.

Puhun kavereille ilkeästi ja aikuisille epäkohteliaasti. En muista pyytää puheenvuoroa viittaamalla. En tervehdi enkä kiitä. Käytän kirosanoja. Puhun ystävällisesti (avainsanat: kavereiden ja aikuisten kohtaaminen, viittaaminen, tervehtiminen, kannustaminen, anteeksi, kiitos ja ole hyvä, kiroilu) Puhun kavereille ilkeästi ja aikuisille epäkohteliaasti.

Lisätiedot

OPI JA OPETA TEHOKKAASTI

OPI JA OPETA TEHOKKAASTI Reijo A. Kauppila OPI JA OPETA TEHOKKAASTI Psyykkinen valmennus oppimisen tukena PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille

Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille Hanna Pöyliö, KM Niilo Mäki Instituutti Kuvat: Keski-Kirjastot, Brand United Oy 1 Lukemissujuvuus Suomessa lapset oppivat

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

ORGANISOINNIN PERUSTEET Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

ORGANISOINNIN PERUSTEET Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 ORGANISOINNIN PERUSTEET 14.4.2011 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 HARJOITUS TEHTÄVÄ: Millainen on hyvin organisoitu harjoitus? HARJOITUSKERTAAN LIITTYVÄT ASIAT Harjoituksen suunnittelu Toiminta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

VIERAIDEN KIELTEN VAIKEUDET. Vinkkejä ja työkaluja opetukseen

VIERAIDEN KIELTEN VAIKEUDET. Vinkkejä ja työkaluja opetukseen VIERAIDEN KIELTEN VAIKEUDET Vinkkejä ja työkaluja opetukseen VIERAIDEN KIELTEN VAIKEUDET Monet suomalaiset aikuiset kokevat vieraiden kielten ongelmat yhdeksi suurimmista vaikeuksista lukivaikeuksien yhteydessä.

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Koulutuskuvauksen perustehtävä On hyvä aloittaa kuvauksen perustehtävän määrittelystä: - Opintoihin

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen Kuvaukset 1 (8) Äidinkieli, valinnainen Kriitikkokurssi, 1 ov (YV1AI1) Tavoitteet hahmottaa asemansa median maailmassa osaa hyödyntää kriittisesti mediaa ja arvioida sitä sekä ilmaista itseään luovasti

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu Teemat Suhtautuminen oppimiseen Oppimisvaikeudet Aikuinen oppijana Muutama sana motivaatiosta

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op Kun opiskelut tökkii? Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) 5.9.2016 15-17 / 15.9.2016 15-17 Mikko Inkinen, opintopsykologi, Aalto-yliopiston oppimispalvelut / Opiskelijapalvelut Luentojen sisällöt

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA?

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? Melina Bister, Helsingin yliopiston kielikeskus Kielikeskuslaisten Minikonferenssi IV, 26.11.2015 ITSENÄINEN

Lisätiedot