AIVO - Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIVO - Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut"

Transkriptio

1 Erilainen oppija? Oppimisvaikeuksien tunnistaminen? Oppimisprosessi? Opiskelumotivaatio? Oppimisvaikeus? Lukivaikeus? Työkaluja erilaisen oppijan tukemiseen kielten ja viestinnän opiskelussa

2 Sisältö 1 Aluksi 2 Oppimisesta 2.1 Oppimisprosessi Oppimisen ja kehittymisen taitoja Opiskelumotivaatio ja itsetunto Oppimisvaikeuksista 3.1 Mitä on oppimisvaikeus? Lukivaikeus ja lukivaikeutta laajempi kielellinen vaikeus Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Oppimisvaikeuksisen opiskelijan tukeminen opiskelussa Miten erilaista oppijaa voi tukea oppitunneilla? Oppimisen tueksi kielten ja viestinnän opiskelussa 4.1 Oppimisvaikeuksien syitä kielten ja viestinnän opiskelussa Oppimisvaikeuksien tunnistaminen kielten ja viestinnän opiskelussa Erilaisen oppijan tukeminen kielten ja viestinnän opiskelussa Ääntämisen ja kuullun ymmärtämisen tukeminen Luetun ymmärtämisen tukeminen Kirjoittamisen tukeminen Sanaston oppimisen tukeminen Kieliopin oppimisen tukeminen Suullisen tuottamisen tukeminen Opettajan huoneentaulu 6 Materiaalivinkkejä LÄHTEET Materiaalin käyttäjälle Tämä materiaali on tarkoitettu erityisesti kielten ja viestinnän opettajille kaikilla kouluasteilla. Materiaalin tarkoituksena on antaa vinkkejä ja työkaluja oppimisvaikeuksisen opiskelijan kielten ja viestinnän opiskelun tukemiseen. Materiaalia voi hyödyntää opetuksessa, ja sen avulla voi antaa myös opiskelijalle vinkkejä tehokkaampaan opiskeluun. Materiaalin on koostanut kaksi ammattikorkeakoulun kieltenopettajaa. 2

3 1 Aluksi Pohdittavaksi opettajalle Onko opiskelijasi hankala tunnistaa ja palauttaa mieleen sanoja? Onko opiskelijasi selkeästi vahvempi suullisessa kuin kirjallisessa tuottamisessa? Onko opiskelijasi hankalaa ilmaista itseään kirjallisesti? Onko opiskelijallasi epäselvä tai huomattavan iso käsiala? Onko tekstin asemointi (kappalejako, marginaalit, rivien väli) opiskelijallesi hankalaa? Ovatko opiskelijasi tekstit lyhyitä ja lauserakenteeltaan yksinkertaisia? Onko opiskelijasi hankala seurata puhettasi opetustilanteissa? Onko opiskelijasi vaikea poimia kuullusta olennaisimmat asiat? Väsyykö tai turhautuuko opiskelijasi kuuntelemisen yhteydessä? Onko opiskelijasi vaikea lausua pitkiä sanoja? Onko opiskelijallasi heikko äidinkielen ja vieraan kielen rakennetietoisuus, eli opiskelijasi ei näe kahden kielen yhtäläisyyksiä ja eroja? Onko opiskelijasi vaikea hahmottaa vierasperäisiä termejä, abstrakteja käsitteitä ja kielioppisääntöjä? Onko vieraiden sanojen lukeminen opiskelijallesi hankalaa? Välttääkö opiskelijasi lukemista? Onko opiskelijasi lukeminen hidasta? Huomaatko, että opiskelijasi ei ymmärrä lukemaansa? Tekeekö opiskelijasi paljon oikeinkirjoitus- tai huolimattomuusvirheitä (esim. kirjaimet väärin päin, i:n pisteet ja t:n viivat puuttuvat)? 2 Oppimisesta 2.1 Oppimisprosessi Oppiminen on prosessi, jota opiskelija itse ohjaa. Oppimisprosessiin kuuluu monia eri osatekijöitä: OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisvälineet VUOROVAIKUTUS Opettaja Oppimisympäristö Oppimistilanteet Oppimiskriteerit OPPIMISPROSESSI Oppimistehtävät Tutor Opiskelija 3

4 Opiskelu on luova ja yksilöllinen prosessi, jossa opiskelijan motivaatiolla on keskeinen merkitys. Oppiminen on kiinni opiskelijasta itsestään. Oppimisen edellytyksiä voi kuitenkin vahvistaa kehittämällä oppimisen osatekijöitä. Oppimisympäristöllä on suuri vaikutus oppimiseen. Oppimisympäristön pitäisi olla kiinnostava, häiriötön ja virikkeellinen, jotta se motivoi opiskelijaa. Oppimisympäristö ei ole pelkästään fyysinen tila, vaan sillä on myös psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Oppimisympäristön valinta vaikuttaa oppimistuloksiin. 2.2 Oppimisen ja kehittymisen taitoja Oppimisessa voidaan puhua seitsemästä oppimisen ja kehittymisen taidosta. Näitä ovat taito motivoitua ja rentoutua hyvä itsetunto ja itsetuntemus sosiaaliset taidot ja kommunikointitaidot taito hahmottaa ympäröivä maailma taito keskittyä ja kohdata uusia asioita taito pohtia ja ratkaista ongelmia taito arvottaa ja arvioida elämän ilmiöitä. Tehokkaassa oppimisessa kymmenen keskeistä osa-aluetta ovat 1. motivaation vahvistaminen 2. tiedon prosessoinnin kehittäminen 3. strategioiden hiominen 4. opiskelutekniikan kehittäminen 5. muistin parantaminen 6. myönteisen asenteen edistäminen 7. lukemisen nopeuttaminen 8. keskittymiskyvyn kehittäminen 9. optimaalisen aktivaatiotason saavuttaminen 10. itseluottamuksen kehittäminen Opiskelumotivaatio ja itsetunto Tehokkaassa oppimisessa nousee keskeiseksi tekijäksi motivaatio. Estynyt motivaatio Selviytymismotivaatio OPISKELU- MOTIVAATIO Hajaantunut motivaatio Saavutusmotivaatio Sisäinen motivaatio 1 Kauppila 2004, 42 4

5 Estyneessä motivaatiossa tiedostamattomat ja tiedostetut esteet vaikuttavat opiskelun tehokkuuteen. Tällaisen opiskelijan koe- tai tenttimenestys on heikkoa. Hajaantuneessa motivaatiossa opiskelija on kohdentanut motivaationsa muuhun kuin opiskeluun, esimerkiksi harrastuksiinsa. Kokeissa ja tenteissä hän luottaa hyvään onneen. Selviytymismotivaatiossa oppiminen on pintaoppimista ja opiskelija menee siitä, mistä aita on matalin myös kokeissa ja tenteissä. Saavutusmotivaatiossa opiskelija pyrkii hyviin arvosanoihin ja tuloksiin. Sisäinen motivaatio on motivaatioista paras. Se on merkki opiskelijan itseohjautuvuudesta. Tällöin keskiössä on opittava sisältö eikä esimerkiksi tentistä selviytyminen tai hyvin suoriutuminen. Vahva opiskelumotivaatio näkyy muun muassa valmiutena tehdä tehtäviä valmiiksi ja ajallaan, vastuunottamisena omasta oppimisestaan, itseohjautuvuutena sekä realistisina ja korkeina päämäärinä. Motivoituneella opiskelijalla on myös sinnittelyn taito ja sitkeyttä. Heikon opiskelumotivaation tavallisin syy on negatiiviset oppimiskokemukset. Tällöin opiskelija ei ole saanut kannustusta ja palkintoja oppimisestaan. Opiskelijalla on myös voinut olla oma vaatimustaso liian korkealla, jolloin hän on pettynyt epäonnistuttuaan ja itseluottamus on heikentynyt. Opiskelijan itsetunnon ongelmat ovatkin usein syynä heikkoon motivaatioon ja oppimistuloksiin. Muita syitä voivat olla huonot opiskelustrategiat ja -tekniikat. Heikko motivaatio ilmenee heikon opiskelumenestyksen lisäksi myös muun muassa opiskelijan huonona itsetuntona, ärtyneisyytenä, tuskaisuutena, ahdistuneisuutena sekä jaksamattomuuden ja väsymyksen tunteina. Sanotaan myös, että emme opi asioita, joille emme usko olevan käyttöä, jotka eivät kiinnosta ja joista emme pidä. Pelkään, etten opi! Minulla on huonoja oppimiskokemuksia. En ansaitse oppimisen kokemusta? Pelkään muutosta! Ihmisen itsetunto rakentuu myönteisistä kokemuksista sekä haasteista, joista hän on selviytynyt. Opiskelussa aiemmat myönteiset onnistumisen kokemukset vahvistavat itsetuntoa. Jos opiskelija ei itse usko mahdollisuuksiinsa, ei hän myöskään jaksa yrittää ja sitoutua tavoittelemaan päämäärää. Opettajilla on suuri vaikutus opiskelijoiden itsetunnon kehittymiseen. Opettajan tulisi antaa paljon myönteistä palautetta ja kannustusta. Pohdittavaksi opettajalle Miten voit opettajana vaikuttaa opiskelijan opiskelumotivaatioon? Miten opettajana voit vahvistaa opiskelijan itsetuntoa? Miten opettajana voit tehostaa opiskelijan oppimista? Miksi opiskelijalla, jolla on oppimisvaikeuksia, voi olla tavallista heikommat opiskelustrategiat? Onko oppimisvaikeuksilla vaikutusta heikompaan opiskelumotivaatioon ja itsetuntoon? Miten oppimisen tehostaminen ja opiskelumotivaatio sekä itsetunto voivat edistää oppimisvaikeuksisen opiskelijan oppimista? 5

6 3 Oppimisvaikeuksista 3.1 Mitä on oppimisvaikeus? AIVO - Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut Oppimisvaikeuksiin on monia eri syitä. Ongelmien taustalla voi olla neurologinen sairaus tai vaurio, kuten aivovamma, tarkkaavaisuusongelma tai mielenterveydellinen syy (kuten masennus tai uupumus). Erityisistä oppimisvaikeuksista puhutaan, kun ne ovat suuria lahjakkuuteen ja koulutustasoon nähden, eikä vaikeuksien taustalla ole muita sairauksia. Nämä vaikeudet johtuvat keskushermoston erilaisesta toiminnasta ja saattavat ilmetä läpi ihmisen elämän. Erityisiä oppimisvaikeuksia arvioidaan olevan 5 10 prosentilla suomalaisista, ja ne voivat ilmetä muun muassa lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan alueella. Vaikeudet voivat vaihdella iän ja haasteiden mukaan. Kiire, stressi ja ikääntyminen korostavat vaikeuksia. 3.2 Lukivaikeus ja lukivaikeutta laajempi kielellinen vaikeus Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus eli dysleksia on alkuperältään neurobiologinen. Sille on tunnusomaista lukemisen ja kirjoittamisen hitaus ja virhealttius. Luetun ymmärtämisessä on vaikeuksia ja lukeminen on hidasta, jolloin lukeminen jää vähiin. Tästä voi seurata sanavaraston ja yleistietojen vähäisyys. Taustalla on kielen äännerakennetta koskeva fonologisen taidon ongelma, jolloin henkilön taito ei vastaa muuta kykytasoa eikä saadun opetuksen määrää. Lukivaikeudet ilmenevät nuorena äidinkielessä ja kaikissa kirjoitettua kieltä vaativissa tehtävissä. Lukivaikeuksisen henkilön kirjoitelmille on tyypillistä vajaat lauseet, predikaattien puuttuminen ja ylipitkät virkkeet. Suurin kirjoittamisen pulma on hitaus, mikä tekee muistiinpanojen kirjoittamisen ja opetuksen seuraamisen samalla hankalaksi. Lyhytkestoisessa muistissa ja työmuistissa on ongelmia: oppiminen ja mieleen painaminen vaativat enemmän kertausta ja aikaa. Vieraiden kielten oppiminen on vaikeaa. Mikäli opiskelijalla on laajempi kielellinen erityisvaikeus, puheen tuottaminen tai puheen ymmärtäminen tai molemmat voivat olla ongelmallisia. Kielen rakenteet, sanojen ääntäminen, käsitteiden ymmärtäminen ja sanojen löytäminen voivat tuottaa vaikeuksia. Oppimisvaikeudet ilmenevät virheinä lukemisessa ja kirjoittamisessa hitautena: aika ei riitä vaikeutena tuottaa tekstiä ja kirjata asioita muistiin hankaluutena oppia vieraita kieliä kyvyttömyytenä huomata omia virheitään häiriöalttiutena vaikeutena oppia ulkoa kielellistä ainesta vaikeutena suoriutua samanaikaisia toiminoja vaativista tehtävistä 6

7 3.3 Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Aikuisten oppimisvaikeudet voivat vaikeuttaa työssä tai opinnoissa selviytymistä, koska niitä ei välttämättä osata tunnistaa tai diagnosoida eikä tukipalveluja ole aina tarjolla. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja diagnosoiminen auttaa selviytymisessä, ja se on yleensä myös edellytys erityisjärjestelyjen ja apuvälineiden saamiselle. Oppimisvaikeuksien ensivaiheiden tunnistamisessa ja puheeksi oton välineenä voi käyttää apuna oppimisvaikeuksien tunnistuslistaa. Tunnistuslistaa voi tulkita siten, että mikäli henkilö vastaa myöntävästi yli puoleen kysymyksistä, on vahvat syyt epäillä oppimisvaikeutta. Merkitse rasti jokaiseen kysymykseen, johon vastaat kyllä. Onko lukemisesi hidasta? Onko sinun vaikea muistaa lukemasi tekstin sisältöä? Onko vieraiden kielten oppiminen ollut sinulle hankalaa? Onko päässä laskeminen ilman apuvälineitä sinusta vaikeaa? Onko sinun vaikea lausua pitkiä sanoja? Jos teet jotakin ja sinut keskeytetään, unohdatko, mitä olit tekemässä? Onko sinusta vaikea muistaa sujuvasti kuukausien järjestys? Menevätkö puhelinnumeron numerot helposti väärin, kun valitset niitä? Onko lomakkeiden täyttö sinusta hankalaa? Oliko kertotaulun oppiminen koulussa vaikeaa? Onko asioiden kirjallinen ilmaisu sinulle hankalaa? Onko vieraiden sanojen lukeminen sinulle hankalaa? Vältätkö lukemista? Onko sinulla oikeinkirjoitusvirheitä? Onko sinun hankala seurata puhetta esimerkiksi isossa ryhmässä? Onko sinusta vaikea ottaa vastaan puhelinviestejä ja välittää niitä eteenpäin? Sekoitatko usein päivämäärät ja kellonajat niin, että tulet väärään aikaan tapaamisiin? Onko sinusta vaikea luetella kuukausien nimet takaperin? Sattuuko sinulle usein huolimattomuusvirheitä? Onko sinun vaikea muistaa ihmisten nimiä, vaikka yrität painaa niitä mieleen? Sekoitatko usein oikean ja vasemman? Onko kartan lukeminen tai uudessa paikassa perille löytäminen sinulle vaikeaa? Oppimisvaikeuksien tunnistuslista löytyy osoitteesta: Opi oppimaan -hankkeen tutkimuksessa arvioitiin asiakkaiden oppimisvaikeuksia tunnistuslistan avulla. Henkilöt, joilla oli selkeä lukivaikeus, antoivat tutkimuksessa eniten kyllä-vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Onko vieraiden sanojen lukeminen sinulle hankalaa? Onko sinun vaikea muistaa lukemasi tekstin sisältöä? Onko vieraiden kielten oppiminen sinulle hankalaa? Onko sinulla oikeinkirjoitusvirheitä? Onko asioiden kirjallinen ilmaisu sinulle hankalaa? 7

8 3.4 Oppimisvaikeuksisen opiskelijan tukeminen opiskelussa Miten erilaista oppijaa voi tukea oppitunneilla? Vuorovaikutus ja viestintä Puhu rauhallisesti, käytä selkeätä kieltä ja kerro yksi ajatussisältö kerrallaan. Käytä vaihtelevia äänenpainoja, ilmeitä ja eleitä tehostaaksesi viestin perillemenoa. Korvaa vierasperäiset sanat kotoperäisillä sanoilla. Asettele teksti ilmavasti, käytä selkeää kirjaintyyppiä, esimerkiksi Arial. Käytä kirjainkokona vähintään 12 pistettä. Oppitunti ja luento Kuvaa oppimistavoitteet ja ohjeet selkeästi. Lähesty opetettavia asioita eri näkökulmista ja kaikkien aistikanavien kautta. Ennakoi ja anna kokonaiskuva opetettavasta asiasta. Keskustele opiskelijoiden kanssa siitä, mitä he tietävät opittavasta asiasta entuudestaan. Kerro tärkeimmät asiat alussa tekemällä yhteenvetoja tai miellekarttoja. Anna vaihtoehtoja kirjallisiin tehtäviin. Anna ohjeistus sekä suullisesti että kirjallisesti. Vältä tilanteita, joissa opiskelija joutuu samanaikaisesti kirjoittamaan muistiinpanoja ja lukemaan tekstiä tai kuuntelemaan opettajaa. Anna riittävästi aikaa kirjallisiin tehtäviin. Anna kunnollinen opastus muistiinpanojen tekoon ja tehtäviin ja varmista, että kaikki ovat ymmärtäneet. Käytä värejä myös taulutyöskentelyssä hahmottamaan kokonaisuuksia ja asioiden tärkeysjärjestystä. Käytä tietokoneessa taustaväritystä, värillistä tekstiä ja sopivaa kontrastia taustan ja tekstin välillä. Auta opiskelijaa ajankäytön suunnittelussa. Käytä monikanavaista opetusta, eli hyödynnä näköaistia, kuuloaistia jne. Kannusta opiskelijoita käyttämään värejä muistiinpanoja tehdessä tukemaan visuaalista hahmottamista ja erottamaan olennaiset asiat. Harjoittele ja kokeile erilaisia opiskelutekniikoita opiskelijoiden kanssa. Järjestä rauhallinen työtila. Älä vaihda luokkaa esimerkiksi kesken kaksoistunnin. Anna opiskelijoille luentorunko ja siihen liittyvä kirjallinen materiaali etukäteen. Havainnollista opetusta. Pidä opetettavien asioiden kertaus tai palautekeskustelu oppitunnin lopussa, niin asiat ankkuroituvat paremmin opiskelijan mieleen. 8

9 Koe- ja tenttikäytänteet sekä arviointi Kannusta opiskelijoita kokeilemaan erilaisia tapoja valmistautua tenttiin, kuten käyttämään vertaistukea tai opiskelemaan pienryhmissä. Avaa tentittävien asioiden ydinkohdat opetuksessa ennen tenttiä, jotta opiskelija osaa keskittyä olennaisiin sisältöihin. Järjestä rauhallisen tenttiympäristö. Anna mahdollisuus käyttää apuvälineitä, esimerkiksi tietokonetta. Mahdollista osaamisen osoittamisen vaihtoehtoisella tavalla, esimerkiksi suullisella tentillä kirjallisen sijaan. Mahdollista arviointi, jossa kirjoitusvirheet eivät vaikuta tulosta alentavasti. Kerro vaihtoehtoisista tavoista suorittaa tentti ennen tenttiä, niin voit siten lieventää opiskelijan tenttijännitystä. Anna opiskelijalle vinkkejä, miten tenttijännitystä voisi lievittää, esimerkiksi suullisen tentin harjoittelu tutun ihmisen kanssa. Pohdittavaksi opettajalle Miten johdattelet opiskelijasi uuteen aiheeseen? Miten kerrot opiskelijoille kotitehtävistä? Miten havainnollistat opetustasi? Mitä kirjainkokoa ja kirjaintyyppiä käytät? Käytätkö vierasperäisiä termejä opetuksessasi? Miten neuvot opiskelijoita valmistautumaan tenttiin? Mitä neuvoja sinulla on tenttijännityksen poistamiseen? 4 Oppimisen tueksi kielten ja viestinnän opiskelussa 4.1 Oppimisvaikeuksien syitä kielten ja viestinnän opiskelussa Diagnisoitava oppimisen erityisvaikeus Liian tiivis opetustahti Opiskelijan puutteelliset, tehottomat opiskelutekniikat ja -tottumukset Opiskelijan oppimistyylin ja opettajan opetustavan yhteensopimattomuus Opintojen laiminlyönti, poissaolot Aikaisemmissa opinnoissa syntynyt jäsentymätön kuva kielestä Opiskelijan oppimisvaikeudet voivat esiintyä erikseen tai päällekkäin. Mikäli opiskelijalla on oppimisen erityisvaikeus, hänet kannattaa testata vieraan kielen näkökulmasta. Opiskelijan on saatava ohjausta opiskelutekniikoissa. Jos kuva kielen rakenteista on jäsentymätön, opiskelija tarvitsee selkeitä katsauksia peruskielioppiin, selkoversioita oppikirjateksteistä, sanastoharjoittelua ja opastusta lukutekniikoista. Opettajan tulee muokata opetuskäytänteet siten, että ne huomioivat erilaiset oppijat, ja ohjata opiskelijaa tunnistamaan omat vahvuutensa ja heikkoutensa. 9

10 4.2 Oppimisvaikeuksien tunnistaminen kielten ja viestinnän opiskelussa Opiskelija ei pysy mukana helpossakaan kuullunymmärtämistehtävässä, ei ehdi vastata kysymyksiin, ei ymmärrä, kun opettaja käyttää vierasta kieltä. Opiskelija ei selviydy sanelusta. Opiskelija pyytää jatkuvasti toistamaan sivunumeroita tai toimintaohjeita. Opiskelija on hidas kirjoittaja ja muistiinpanojen tekijä. Opiskelija ei pysty samanaikaisesti kuuntelemaan opettajaa ja seuraamaan opetusta sekä tekemään muistiinpanoja. Opiskelijalla on vaikeuksia pysyä mukana kotitehtäviä tarkistettaessa. Annettu aika ei riitä oppituntiharjoituksissa tai kokeessa. Opiskelijalla on vaikeuksia muistiinpanojen organisoimisessa, oikean paikan löytämisessä. Opiskelijan ajantaju ja tarkkaavaisuus herpaantuvat helposti. Tekstissä suunnistaminen on vaikeaa, opiskelija ei löydä oikeaa kohtaa, tekstin lukeminen alkaa aina alusta, kahden sivun tarkasteleminen yhtä aikaa on hidasta. Opiskelija ei ymmärrä harjoitusten tai kokeiden tehtäväantoja. Opiskelijalla on vaikeuksia nimetä nopeasti sijamuotoja, lauseenjäseniä ja kieliopillisia rakenteita. Opiskelija kirjoittaa työläästi, käsiala on epäselvä. Kirjoittaminen on vastenmielistä ja tuotokset suppeita. Kirjoituksessa on paljon oikeinkirjoitusvirheitä ja epäloogisuuksia. Opiskelija lukee toistuvasti ääneen väärin tai ei ylipäänsä halua lukea ääneen. Opiskelija valittaa kirjainten vaihtavan paikkaa tai hyppivän. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksista kärsivällä opiskelijalla on ominaisuuksia, joita opettaja voi hyödyntää opetuksensa suunnittelussa ja oppitunneilla. Opiskelija usein on visuaalinen ja kinesteettinen näkee kokonaisuuksia oppii konkretian kautta on lahjakas suullisessa tuottamisessa seuraa puheen rytmiä, melodiaa, sävelkulkua ja sävyjä ja käyttää niitä mieleenpainamisen tukena 10

11 4.3 Erilaisen oppijan tukeminen kielten ja viestinnän opiskelussa Ääntämisen ja kuullun ymmärtämisen tukeminen Miten ääntäminen ja kuullun ymmärtämisen vaikeudet ilmenevät? Opiskelija reagoi kuulemaansa hitaasti. Kuullun kautta tulleen tiedon jäsentäminen ja tulkinta on vaikeata. Puheen seuraaminen ja kirjoittaminen samanaikaisesti eivät onnistu. Opiskelijan on vaikea poimia olennainen tieto kuullusta. Opiskelija väsyy ja turhautuu, kun hänen pitää kuunnella. Hän ei jaksa keskittyä ja suuntaa mielenkiintonsa muualle. Opiskelija koodaa äänteet hitaasti tai ei pysty koodaamaan niitä ollenkaan. Opiskelija ei osaa koodata esimerkiksi, että /a/ äännetään [a]. Kyseessä on kirjain-äänne-vastaavuuden koodaamisongelma, joka on lukihäiriön ydin. Opiskelija ei erota samantyyppisiä äänteitä, ja yksittäisten äänteiden erottaminen on vaikeaa. Opiskelija ei erota olennaisia ja epäolennaisia ääniä ja äänteitä toisistaan. Hälyäänet häiritsevät äänteiden kuulemista ja tulkitsemista. Opiskelija ei hahmota sanarajoja, painoa ja puherytmiä, joten vieraskielistä puhetta on Miten tukea ääntämistä ja kuullun ymmärtämistä? Käytä paljon kuullunymmärtämisharjoituksia, myös sellaisia, joissa opiskelija vain kuuntelee eikä kuuntelusta tarvitse poimia jotain tiettyä asiaa. Totuta opiskelijat tunnin alussa kuuntelemiseen puhumalla niitä näitä, älä mene suoraan asiaan. Pyri luomaan tunneille mahdollisimman häiriötön työskentelyn tila. Kannusta opiskelijoita maiskuttelemaan sanoja suussaan ääneen. Ääntämään oppii vain ääntämällä harjoituta sitä paljon. Esimerkiksi oppikirjan tekstit, sanastot ja kotitehtävät kannattaa lukea aina myös ääneen. Hassuttelu sopii hyvin ääntämisharjoitteluun venytelkää, maistutelkaa ja liioitelkaa äänteitä, lukekaa ääneen musiikin tahdissa hitaasti, nopeasti, hiljaa, kovaa jne. Pohdittavaksi opettajalle Miten aloitat oppituntisi? Menetkö suoraan asiaan ja jutusteletko ensin hieman opiskelijoiden kanssa? Miten paljon annat tunneilla tehtävien ohjeistuksia pelkästään suullisesti? Miten paljon tunneillasi on ylimääräisiä hälyääniä? Miten paljon harjoitat ääntämistä? 11

12 4.3.2 Luetun ymmärtämisen tukeminen Miten luetun ymmärtämisen vaikeudet ilmenevät? Lukeminen on hidasta ja vaivalloista. Sanojen hahmottaminen on vaikeaa. Tekstinymmärtäminen on vaikeaa. Opiskelija ei pysty hahmottamaan luetun keskeisintä sisältöä eikä kertomaan selkeästi lukemansa tekstin sisältöä. Luettaessa rivit vaihtavat paikkaa ja kirjaimet hyppivät, liikkuvat tai vaihtavat paikkaa. Lukeminen on opiskelijalle vastenmielistä.m Miten tukea luetun ymmärtämistä? Uudet ja vaikeat käsitteet on hyvä selvittää opiskelijalle etukäteen esimerkiksi kuvin. Vieraat termit tai asiakokonaisuudet kannattaa liittää konkreettisiin asioihin esimerkiksi piirtämällä. Opiskelijoita kannattaa rohkaista itse kysymään vieraiden termien merkitystä. Opiskelijoita kannattaa ohjata löytämään keskeinen sisältö tekstistä esimerkiksi lukemalla otsikot, poimimalla tekstin kappaleista ensimmäiset ja viimeiset virkkeet ja lukemalla kuvatekstit sekä tekstin ensimmäinen ja viimeinen kappale. Kokeisiin ja tentteihin kertaamiseen kannattaa tehdä erilaisia pelejä ja tietokilpailuja. Opiskelijalle kannattaa korostaa lukemisen tekniikoita, kuten silmäilylukua ja sanaston päättelyä (tuntemattomat sanat tai tutut sanat, verbit tekstistä jne.). Lukemisessa kannattaa korostaa eri aistien hyödyntämistä, kuten ääneen lukemista. Luettaessa kannattaa tekstistä peittää se osa, jota ei ole lukemassa. Lukemista helpottavia keinoja ovat muun muassa sormen kuljettaminen luettavan rivin tai sanan kohdalla, viivoittimen käyttäminen luettavan rivin alla ja ikkunaviivoittimen käyttäminen luettavan sanan kohdalla. Heikolle, hitaalle lukijalle kannattaa tehdä materiaalia, joka tukee kuulemalla oppimista. Heikolle lukijalle voi kertoa lukukynästä, jonka avulla tekstiä voi lukea ja kuunnella samalla. Lisäksi kynä maalaa aina luettavaa kohtaa. Vieraat termit kannattaa paloitella esimerkiksi eri värejä hyödyntämällä. ELKT-tekniikka parantaa luetun ymmärtämistä Ennakointi - aikaisemmat tiedot ja kokemukset Kysymysten (omien) tekeminen oman tekstin pohjalta Lukeminen - silmäileva ja syventävä lukeminen Tiivistäminen - visualisointi, kirjoittaminen, näytteleminen, miellekartta Pohdittavaksi opettajalle Miten käyt läpi vieraat sanat/termit tekstistä? Millaisilla eri tavoilla käsittelet uutta tekstiä tunneilla? Miten paljon luetutat tekstejä ääneen? Millaisia lukuvinkkejä annat opiskelijalle pitkien tekstien lukemiseen? 12

13 4.3.3 Kirjoittamisen tukeminen Miten kirjoittamisen vaikeudet ilmenevät? Opiskelija välttelee kirjoittamista ja jättää kirjoittamisen tehtävät tekemättä. Kirjoittaminen on hidasta sekä työlästä ja siinä korostuu tekninen suoritus. Tekstit ovat lyhyitä, lauseet yksinkertaisia ja lauserakenteet puutteellisia. Sanoja on liikaa tai liian vähän ja olennaisia sanoja puuttuu välistä. Opiskelija tekee paljon oikeinkirjoitusvirheitä: b, d, g, p menevät helposti väärin päin, i:n pisteet ja t:n viivat puuttuvat, kirjoitettujen sanojen oikeinkirjoitus mukailee ääntämisasua ja tutuissa sanoissa on kirjoitusvirheitä. Opiskelija tekee lauserakenteissa virheitä: lauseet ovat epäloogisia, virkkeiden alku ja loppu eivät sovi yhteen. Sanajärjestysvirheitä on paljon.mit Kieliopilliset sidesanat puuttuvat tai ne ovat väärin tai niitä on liikaa (Hon var i på skolan.) Opiskelijalla on epäselvä tai todella iso käsiala tai tekstin asettelu on sekavaa (marginaalit, kappalejaot). Sisällön suunnittelu ja ajatusten organisointi erityisesti vieraalla kielellä on opiskelijalle haastellista. Opiskelija ei pidä kirjoittamisesta, ei jaksa kirjoittaa tai ei koe osaavansa kirjoittaa. Äidinkielen kirjoittamisen vaikeudet näkyvät aina vieraan kielen kirjoittamisessa. Miten tukea kirjoittamisessa? Prosessikirjoittaminen on hyvä menetelmä oppimisvaikeuksiselle opiskelijalle (avainsanoista kokonaisiksi lauseiksi, eri luonnosversioita, joita opettaja kommentoi). Kirjoittamisen alkuvaiheessa kannattaa käyttää käsite- ja miellekarttoja, koska ne jäsentävät kirjoittamista ja antavat mahdollisuuden lähteä liikkeelle yksittäisistä sanoista. Kirjoittamisen apuna voi käyttää lukijan näkökulmasta tehtyjä apukysymyksiä. Ne auttavat jäsentämään tekstin sisältöä ja kokonaisuutta. Jos kirjoittaminen on hankalaa esimerkiksi koetai tenttitilanteessa, opiskelijalle pitäisi antaa mahdollisuus täydentää tenttiä suullisesti tai miettiä, mitä kirjallisia töitä voisi korvata suullisilla. Kirjallisten rästitöiden tekemisestä on hyvä laatia konkreettinen aikataulu ja suunnitelma. Opiskelijalle pitäisi antaa myös sellaisia kirjoitustehtäviä, joissa oikeinkirjoitusvirheet voi jättää huomioimatta tai joissa niitä ei ainakaan korosteta tai arvostella. Kirjoittamiseen pitäisi antaa riittävästi aikaa sekä suunnitteluun että kirjoittamisprosessiin. Opettajan tulisi miettiä, millaisia vaihtoehtoisia suoritustapoja opiskelijalle voi antaa kirjallisen osaamisen näyttämiseen, esim. tentin sijasta portfolio. Kirjoittamistehtävät voisi tehdä kahden oppiaineen yhteistyönä. Kirjoittamisessa olisi hyvä korostaa luovaa kirjoittamista esim. kirjoittamalla blogia, päiväkirjaa, laulujen sanoituksia tai runoja. Pohdittavaksi opettajalle Millaisia erilaisia kirjoitustehtäviä annat opiskelijoille? Millaisia eri tapoja kirjoittamiseen annat opiskelijalle? Miten paljon kirjallisissa tuotoksissa kiinnität huomiota kirjoitusvirheisiin? Miten paljon annat aikaa opiskelijalle kirjallisten tehtävien tekemiseen (tehtävänanto palautusaika)? Teetkö kirjoittamisen opetuksessa yhteistyötä äidinkielen opettajan kanssa? 13

14 4.3.4 Sanaston oppimisen tukeminen Miten sanaston oppimisen vaikeudet ilmenevät? Sanojen tulkinta kuullun pohjalta on hidasta ja puutteellista, opiskelija ei erota kaikkia sanassa esiintyviä äänteitä, samalta kuulostavat sanat sekoittuvat ja sanoja on vaikea pitää koossa muistissa. Kirjoitettujen sanojen hahmottaminen ja tunnistaminen on hidasta. Opiskelija joutuu lukemaan kirjain kirjaimelta tutut sanat, merkityksen löytyminen sanalle kestää ja merkitys voi olla virheellinen. Opiskelijan on vaikea erottaa sanan vartaloa ja tulkita sanan merkitystä, jos sanassa on aikseja. Sanojen mieleen painaminen ja mieleen palauttaminen on hidasta, merkityksen löytäminen sanalle kestää. Kirjoittaminen vie paljon aikaa. Kirjoitusvirheitä esiintyy runsaasti myös tutuissa sanoissa, esim. kirjaimia ja tavuja jää pois, kirjain vaihtuu tai sekaantuu toiseen samannäköiseen. Miten tukea sanaston oppimista? Sanojen ääntämis- ja kirjoittamisasu kannattaa opetella erikseen, eri sanoina ja jopa eri päivinä. Kannattaa lähteä liikkeelle ääntämisasusta, ja kun se on hallussa, opetellaan kirjoitusasu. Olisi hyvä, jos opettaja voisi pitää puhtaasti suullisia ja puhtaasti kirjallisia tunteja. Kun sanojen ääntämis- ja kirjoitusasu ohjelmoidaan muistiin eri versioina, sanojen oikeinkirjoituskin paranee. Sanan kirjoitusasua voi sanoa ääneen, kirjoitettaessa voi esim. suurentaa, kehystää, värittää kirjaimia tai kirjainyhdistelmiä, voi keksiä muistisääntöjä kirjoitusasun muistamisen helpottamiseksi. Sanojen ryhmittely tehostaa mieleen painamista: yhteen kuuluvat sanat, sanaperheet, synonyymit jne. Jotta sanat jäisivät kestomuistiin, sanojen on toistuttava riittävän usein eri tilanteissa ja käyttöyhteyksissä. Sanastoa pitäisi työstää eri aistikanavien ja molempien aivopuoliskojen kautta eli hahmotella sitä, miltä sana näyttää, kuulostaa, maistuu, tuntuu; miten sanan voisi esittää, miten sanoilla voisi pelata. Huumori (hassut kertomukset), mielikuvitus (suulliset sana-assosiaatiot, lauseen jatkaminen), luovuus ja musiikki tehostavat mieleen painamista. Opiskelijoille tulisi tarjota runsaasti konkreettisia kielenkäyttötilanteita, joissa sanastoa tarvitse. Opetuksessa tulisi tuoda esille sanan käyttöarvo eli se, kuinka tärkeää sanan hallinta on kielenkäyttötilanteissa. Kannattaa harjoitella sanaluokkien tunnistamista ja opetella päättelemään sanojen merkitystä kontekstin, tekstin loogisten yhteyksien ja oman tiedon perusteella. Pohdittavaksi opettajalle Mitkä ovat tyypillisiä virhepaikkoja kirjoitettaessa opettamaasi kieltä? Pystytkö pitämään pelkästään suullisia tunteja? Onko opiskelijoillasi riittävästi aikaa opetella sanojen ääntymäasu ennen kirjallisen ilmaisun harjoittamista? Ovatko kaikki aistikanavat käytössä, kun opiskelijat opettelevat oppitunnilla uusia sanoja? Miten saisit aktivoitua useampia aistikanavia? Mitä sanaston muistitekniikoita käytät ja opetat opiskelijoillesi? 14

15 4.3.5 Kieliopin oppimisen tukeminen Miten kieliopin vaikeudet ilmenevät? Opiskelija ei ymmärrä vierasperäisiä termejä ja abstrakteja käsitteitä. Hän saattaa osata esim. imperfektin muodostuksen käytännössä, mutta ei ymmärrä, jos opettaja pyytää muuttamaan verbin imperfektiin. Opiskelijan on vaikeata päätellä sääntöjä, säännönmukaisuuksia, syy- ja seuraussuhteita. Hän ei osaa esimerkiksi päätellä, että tietyn preposition jälkeen tulee tietty sijapääte. Opiskelijan on vaikea ymmärtää sanallisia tehtäviä ja tehtävänantoja, varsinkin jos ne ovat liian pitkiä. Opiskelija opettelee kielioppisääntöjä, mutta ei ymmärrä niitä eikä täten pysty soveltamaan niitä käytännössä. Esimerkiksi kielioppiharjoitukset voivat olla mekaanista muuntamista ja kopioimista ilman ymmärrystä. Opiskelija ei pysty havaitsemaan yhtäläisyyksiä oman äidinkielen ja vieraan kielen välillä. Sanaston ja kieliopin sääntöjen ja muotojen pohtiminen yhtä aikaa sekoittaa ajatuksia ja rasittaa muistia. Miten tukea kieliopin oppimista? Oikeaan aivopuoliskoon nojautuvalla opiskelijalla on tarve ymmärtää kokonaisuuksia, ilmiöiden syitä sekä yhteyksiä elävään elämään ja sovellusmahdollisuuksia käytännön tilanteisiin, mikä pitäisi ottaa huomioon kielioppia opetettaessa. Opiskelijalle on tärkeätä ymmärtää ja huomata itse, miksi ja mihin jotakin kielioppimuotoa tai -sääntöä tarvitaan ja millaisissa käytännön elämän tilanteissa eri kielioppimuotoja käytetään. Esimerkiksi prepositioiden merkitystä voi havainnollistaa taululla äidinkielisillä lauseilla, joista sijapäätteet puuttuvat. Kieliopin opetuksessa tulisi käyttää vierasperäisten termien suomenkielisiä vastineita tai parafraaseja, esimerkiksi subjekti on tekijä, infinitiivi on perusmuoto, passiivi on lause ilman tekijää, objekti on tekemisen kohde. Jos termejä halutaan opettaa, niistäkin voi keksiä muistisääntöjä, esimerkiksi genetiivi muistuttaa suomen kysymyssanaa kenen. Värejä voi käyttää esimerkiksi sanaluokkien opettelussa, niin että esimerkiksi punainen on substantiivi, vaaleanpunainen on adjektiivi, sininen on verbi. Kannattaa herättää äidinkielen rakennetietoisuutta ja pohtia sitä, mistä oman kielen sanat ja rakenteet muodostuvat. Esimerkiksi: Muuta suomenkielinen lause Hän lukea hidas niin, että se on oikein. Alleviivaa muutettavat kohdat. Tee sitten vastaavat muutokset ruotsinkieliseen lauseeseen samoissa kohdissa: Han läsa långsam. Äidinkielen ja vieraan kielen vastaavuuksia voi osoittaa kirjoittamalla muotoja allekkain ja käyttämällä nuolia, laatikoita ja värejä viittaamassa samankaltaisuuksiin. Esim. I am writing. Minä olen kirjoittamassa. 15

16 Sääntöjä voi opetella siten, että opeteltavaa asiaa ennakoidaan esimerkiksi lukemalla tarina, jossa opeteltavaa rakennetta esiintyy paljon. Seuraavassa vaiheessa muotoihin aletaan kiinnittää huomiota esimerkiksi käsittelemällä tekstiä, jonka ymmärtämiseksi asianomaisen rakenteen ymmärtäminen on tärkeää. Opiskelijoiden tulisi mielellään itse havaita säännönmukaisuuksia ja kirjata sääntö haluamallaan tavalla. Sitten sääntöä tulisi soveltaa ja harjoitella, etenkin suullisesti. Harjoitusten tulisi palvella mahdollisimman tehokkaasti opiskelijan omia kommunikaatiotarpeita, joten olisi hyvä, jos opiskelija voisi muuttaa, tuottaa ja elaboroida ainesta omien lähtökohtiensa ja kiinnostuksen kohteidensa valossa. Kieliopillisista käsitteistä voi myös luoda hahmoja, tarinoita ja tilanteita, jotka helpottavat jonkin säännön muistamista, esimerkiksi ylpeä would, joka ei halua esiintyä sivulauseessa, joten joudutaan pyytämään imperfektiä tilalle. Visuaalinen kanava tukee sääntöjen, kaavojen ja rakenteiden hahmottamisessa ja mieleen painamisessa. Säännön voi esittää kuvina tai kaaviona tai sijoittaa sen kuvaan. Sääntöjä ja rakenteita voi ympyröidä, erottaa väliseinillä tai sijoittaa miellekarttaan. Syy-seuraussuhteet voi merkitä näkyviin (esim. nuolilla) havainnollistamaan sanojen välisiä suhteita. Esimerkiksi: He will return in a month. He returned after a month. Vierekkäiset sanat, jotka muodostavat yhden kokonaisuuden, voi kehystää laatikkoon ja sanat voi herättää henkiin. Esimerkiksi: laatikossa kolme hahmoa be, able ja to, ja be kertoo toisille, että ne eivät taivu. Visuaalista tukea voi käyttää esimerkiksi kuvattaessa genetiiviä, jossa omistaja on pääsanansa jäljessä. Opiskelija tulisi saattaa tietoiseksi vaativien rakenteiden vaiheistamisen mahdollisuudesta. Voi lähteä liikkeelle jo osatusta yksinkertaisesta muodosta ja pohtia, millaisten vaiheiden jälkeen pääsee haluttuun lopputulokseen. Esimerkiksi jos opiskelijan pitää muuttaa passiiviin lause They built a house vaihe 1 on etsiä lauseesta tekemisen kohde vaihe 2 selvittää lauseen aikamuoto ja lisätä olla-verbi samassa aikamuodossa vaihe 3 on lisätä lauseeseen varsinainen toiminta eli pääverbi oikeassa muodossa vaiheessa 4 lisätään tarvittaessa tekijä by-preposition kanssa. Jopa 85 % ihmisistä oppii kinesteettisen kanavan kautta, joten kinesteettistä lähestymistapaa voisi käyttää myös kieliopin opiskelussa, esimerkiksi sanajärjestyksen opiskelussa. Sanajärjestyskaava käydään yhdessä läpi ja sen jälkeen opiskelijat jaetaan pieniin ryhmiin ja kukin ryhmän jäsen saa lauseen osan. Opiskelijat neuvottelevat keskenään ilmaisujen oikeasta järjestyksestä ja lopulta muodostetaan luokan eteen rivi, niin että lauseen sanat ovat siinä oikeassa järjestyksessä. Auditiivista kanavaa voi hyödyntää kieliopin opiskelussa kytkemällä kuunteleminen mukaan oikean aivopuoliskon prosesseihin. Opiskelija voi muun muassa lukea ja toistaa opettajan perässä ilman tekstiä, kielioppisääntöjä voi räpätä, opiskelijat voivat jatkaa toistensa tarinoita lisäämällä jokainen uuden sanan tai lauseen syntyneeseen ilmaisuun tai opettaja voi kertoa mielenkiintoista tarinaa ja luoda samalla muistipaikkoja opeteltaville kielioppirakenteille. Pohdittavaksi opettajalle Miten paljon kieliopillisia termejä käytät kielioppia opettaessasi? Olisi mahdollista korvata niitä joillakin muilla ilmaisuilla? Millaisilla tehtävillä voisit tukea näkö-, kuulo- ja tilannemuistia? Millaisia suullisia kielioppiharjoituksia sinulla on? 16

17 4.3.6 Suullisen tuottamisen tukeminen Miten suullisen tuottaminen vaikeudet ilmenevät? Lukiopiskelijalla ei ole tavallisesti kovin suuria vaikeuksia suullisessa tuottamisessa, vaan moni opiskelija on juuri siinä vahva. Jos auditiivinen kanava toimii tehottomasti, opiskelija prosessoi kuulemaansa hitaasti. Opiskelija ei tällöin erota äänteitä tai yksittäisiä sanoja. Opiskelija ei myöskään pysy mukana siinä, mitä keskustelukumppani sanoo, ja osa keskustelukumppanin viestiä saattaa kadota. Opiskelija reagoi hitaasti myös kuulemaansa omassa puheessaan: osa keskustelukumppanin viestiä saattaa kadota muistista ja oikeiden sanojen tavoittelu voi olla hidasta heikon työmuistin takia. Miten tukea suullista tuottamista? Ääntämistä ja puhumista pitäisi harjoitella paljon ja harjoitusten tulisi olla erilaisia: keskusteluharjoituksia, tilannereagointia, kompensaatiostrategioita, kiertoilmauksia, luovaa suullista tuottamista. Puheen pintasujuvuuden harjoittaminen tukee sekä kuullunymmärtämisen että tekstinymmärtämisen prosesseja. Sanojen erottaminen ja hahmottaminen sekä sanojen merkityksen koodaaminen kehittyy ja nopeutuu. Pintasujuvuutta voi harjoitella tehokkaasti puhumalla vierasta kieltä itsekseen kotona, autossa, kotiaskareita tehdessä, jolloin puheeseen yhdistyy liike. On tärkeätä, että suullisessa harjoittelussa on yh teys elävään elämään. On tärkeää osoittaa, mikä on ilmaisujen tarpeellisuus omassa viestinnässä, kun opiskelija esimerkiksi kertoo omasta itsestään, harrastuksistaan tai opinnoistaan. Oppitunneilla kannattaisi olla pitkiä suullisia jaksoja tai kokonaan suullisia tunteja. On tärkeää, että opiskelijat voivat keskittyä ilman paineita kuuntelemiseen ja puhumiseen, joten tällaisilla tunneilla opettajan ei pitäisi ottaa esille jotain uutta asiaa, jota auditiivisesti rajoittuneet opiskelijat eivät pystyisi sisäistämään. Puhumisen lisäksi opiskelijoilla tulisi olla paljon mahdollisuuksia kuunnella puhetta, joko opettajan tai äänitteen. Oppikirjan tekstiaines tulisi käydä läpi suullisesti, jotta opiskelija pystyy hahmottamaan, mikä siinä on olennaista. Opettajan tulisi käyttää vierasta kieltä mahdollisimman paljon eri kommunikaatiotilanteissa, muun muassa tauoista puhuttaessa, tehtävien annossa, jutustelussa. Pohdittavaksi opettajalle: Miten saisit suullistettua oppikirjojen tekstiä mahdollisimman laaja-alaisesti? Miten voisit tukea sellaisia opiskelijoita, jotka eivät ole tottuneet suulliseen ilmaisuun? 17

18 5 Opettajan huoneentaulu AIVO - Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut Kun opettajana otat huomioon opetustyöskentelyssä seuraavat huoneentaulun kohdat, voit helpottaa oppimisvaikeuksisen opiskelijan tuntityöskentelyä ja oppimista. Opettajan huoneentaulu Kerro kurssin alussa kurssin tavoitteet ja sisältö sekä kurssin suoritustavat ja arvioitavat oppimistehtävät. Kerro oppitunnin alussa, mitä tunnilla tehdään. Anna tarvittaessa tunneilla käsiteltävä materiaali opiskelijoille etukäteen. Käytä tunneilla vaihtelevia tehtäviä ja monipuolisia opetusmenetelmiä, kuten teoriaa ja käytäntöä vuorotellen ja yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyä. Luo tunneille tietyt rutiinit. Mieti, kuinka paljon käytät kurssilla/oppitunneilla luettavaa ja kirjoitettavaa tekstiä. Käy tunneilla ensin läpi tutut, helpot ja konkreettiset asiat ja sen jälkeen vasta tuntemattomat, vaikeat ja abstraktit. Lue ääneen kirjalliset ohjeet. Kirjoita suulliset ohjeet. Älä edellytä opiskelijoita lukemaan, kirjoittamaan ja kuuntelemaan yhtä aikaa. Opeta oppimisstrategioita. Luo oppitunneille avoin ja hyvä ilmapiiri. Näin opiskelija uskaltaa kysyä ja pyytää lisäaikaa. Kannusta ja rohkaise opiskelijaa, jotta hän oppii luottamaan omiin kykyihinsä. Anna tukiopetusta etukäteen (esim. valmentavat ja kertaavat kurssit). Anna opiskelijalle vaihtoehtoisia suoritustapoja osaamisen näyttämiseen (esim. suullisia kirjallisten sijaan) Anna kokeisiin ja tentteihin lisäaikaa 2. 2 Oma oppimisvalmentaja. Työkirja oppimisvaikeuksien kanssa selviytymiseen

19 6 Materiaalivinkkejä AIVO - Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut Verkkosivuja Opi oppimaan -projektin verkkopalvelu aikuisten oppimisvaikeuksista: Esteetön opiskelu: esok.jyu.fi Paikalliset lukiyhdistykset: Tietoa eri opiskelumahdollisuuksista: Ammattien vertailu: Kirjallisuutta Erilaisen oppijan käsikirja. Luvuista lakeihin, kuntoutuksesta keinoihin. Erilaisten oppijoiden liitto ry Halonen, M.: Aikuinen oppimassa. Lukemisen ja kirjoittamisen harjoituksia oppimisvaikeuksista kärsiville aikuisille. Opetushallitus. Gummerus

20 LÄHTEET Kauppila, R. A. Opi ja opeta tehokkaasti. Psyykkinen valmennus oppimisen tukena. PS-kustannus Kuntoutuspalveluita aikuisten oppimisvaikeuksiin. Opi oppimaan -hankkeen väliraportti. Yliopistopaino Moilanen, K. Kielinavigaattori. Käytännön työvälineitä kielten opetukseen. WSOY Moilanen, K. Yli esteiden. Oppimisvaikeudet ja vieraat kielet. Tammi Nukari, J. Aikuisten oppimisvaikeuksien psykologinen arviointi. Yliopistopaino Lukemalla ja tekemällä. Opettajan opas lukivaikeudesta ammatillisille oppilaitoksille. Toim. Kairaluoma et al. Niilo Mäki Insituutti. Kopijyvä. Jyväskylä Oma oppimisvalmentaja. Työkirja oppimisvaikeuksien kanssa selviytymiseen. Opi oppimaan -hanke. Kuntoutumissäätiö. Yliopistopaino Tukea ja palveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin. Opi oppimaan -hanke. Yliopistopaino

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Kuka on erilainen oppija

Kuka on erilainen oppija Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Hämeenlinna 21.9.2011 Leila Pirskanen - Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitto ry Erilaisten oppijoiden liitto ry

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

MITEN OPISKELUTEKNIIKAT HELPOTTAVAT OPPIMISTA?

MITEN OPISKELUTEKNIIKAT HELPOTTAVAT OPPIMISTA? Oppimisen messut Lohja 6.2.2013 Kuoppanummen koulukeskus Liisa Mattila Tarja Tiilikainen MITEN OPISKELUTEKNIIKAT HELPOTTAVAT OPPIMISTA? Oppimisvaikeudet ja niiden kanssa pärjääminen OPPIMISVAIKEUDET Kielelliset

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Oppimisen tukeminen lukiossa

Oppimisen tukeminen lukiossa Oppimisen tukeminen lukiossa Raija Pääkkönen FM, Lukion erityisopetuksen lehtori Alppilan lukio ja Helsingin kuvataidelukio raija.paakkonen(at)edu.hel.fi 1 Toimintaympäristö lukiossa Kaikilla opiskelijoilla

Lisätiedot

Erilaisen oppimisen hullut päivät

Erilaisen oppimisen hullut päivät Erilaisen oppimisen hullut päivät tiistaina 4.10 klo 11.00-18.00 Erilaisen oppimisen keskuksessa, Vilhonkatu 4, Helsinki (Kaisaniemi) Mikä? Toiminnallinen erilaisen oppimisen päivä. Luentoja, tietoiskuja,

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

-selviytymiskeinoja opiskelussa ja työssä

-selviytymiskeinoja opiskelussa ja työssä Lukivaikeus -selviytymiskeinoja opiskelussa ja työssä 1 Veijo Turpeinen Lukivaikeuden ilmeneminen Tyypillistä on vaikeudet lukemisessa ja / tai kirjoittamisessa. Samalla esiintyy toistuvasti tietyntyyppisiä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu. KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet

Lisätiedot

Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa

Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa Haasteita opettajalle lukion lyhyen matematiikan opetuksessa ovat havainnollistaminen ja riittämätön aika. Oppitunnin aikana opettaja joutuu usein palamaan

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

Oppimisvaikeuksien huomioiminen asiakkaan ohjauksessa. Tietoa aikuisen asiakkaan oppimisvaikeuden tunnistamisesta ja jatko-ohjauksesta

Oppimisvaikeuksien huomioiminen asiakkaan ohjauksessa. Tietoa aikuisen asiakkaan oppimisvaikeuden tunnistamisesta ja jatko-ohjauksesta Oppimisvaikeuksien huomioiminen asiakkaan ohjauksessa Tietoa aikuisen asiakkaan oppimisvaikeuden tunnistamisesta ja jatko-ohjauksesta Aikuisten oppimisvaikeudet: ovat vielä huonosti tunnistettuja voivat

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

1. Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja

1. Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet 1. Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja 1 » huomion suuntaaminen ja ylläpitäminen» auditiiviset ja visuaaliset perustaidot kuten hahmottaminen

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

VINKKEJÄ VALMENTAJALLE SUOMEN OPETUKSEEN:

VINKKEJÄ VALMENTAJALLE SUOMEN OPETUKSEEN: VINKKEJÄ VALMENTAJALLE SUOMEN OPETUKSEEN: 1. OTOLLISEN MAAPERÄN LUOMINEN: - hyväksy, että : kielen opetus kuuluu minun hommiin! - luo hyvä kontakti valmennettavaan. - huolehdi siitä, että valmennettava

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Leila Saramäki Itä-Suomen yliopisto/aducate/avoin yliopisto Opiskelutaitoilta 6. ja 22.11.2012 Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Järjestäjinä: Snellman-kesäyliopisto/Snellman-instituutti Itä-Suomen

Lisätiedot

Hitaasti mutta, varmasti?

Hitaasti mutta, varmasti? Hitaasti mutta, varmasti? Saavutettavuuden edistyminen 2000 luvulla Selvityksen luovutustilaisuus 02.02.2012 OPM Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö, OTUS Erilaisten oppijoiden liitto ry www.erilaistenoppijoidenliitto

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

VIERAIDEN KIELTEN VAIKEUDET. Vinkkejä ja työkaluja opetukseen

VIERAIDEN KIELTEN VAIKEUDET. Vinkkejä ja työkaluja opetukseen VIERAIDEN KIELTEN VAIKEUDET Vinkkejä ja työkaluja opetukseen VIERAIDEN KIELTEN VAIKEUDET Monet suomalaiset aikuiset kokevat vieraiden kielten ongelmat yhdeksi suurimmista vaikeuksista lukivaikeuksien yhteydessä.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan

Lisätiedot

Erilaisen oppimisen hullut päivät

Erilaisen oppimisen hullut päivät Erilaisen oppimisen hullut päivät tiistaina 4.10 klo 11.00-18.00 Erilaisen oppimisen keskuksessa, Vilhonkatu 4, Helsinki (Kaisaniemi) Mikä? Toiminnallinen erilaisen oppimisen päivä. Luentoja, tietoiskuja,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen Toiminnalliset opetusmenetelmät Ajatuksia oppimisesta Miten opimme? Mitä opimme? Taustaa Oppiminen alkaa

Lisätiedot

Minä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU!

Minä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU! Minä oppijana Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU! http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/ Verkko-tutor http://www.oamk.fi/~laurik/oppimisnakemy

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS

SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS Hannu Hätinen Hannu Hätinen Peku Oy 1 20.4.2009 Johdanto MITÄ SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS ON Hannu Hätinen Peku Oy 2 20.4.2009 Aikataulu Aistijärjestelmä Motorinen kehitys Refleksijärjestelmä

Lisätiedot

OPI JA OPETA TEHOKKAASTI

OPI JA OPETA TEHOKKAASTI Reijo A. Kauppila OPI JA OPETA TEHOKKAASTI Psyykkinen valmennus oppimisen tukena PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot