TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VERKSAMHETSPLAN OCH BUDJET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VERKSAMHETSPLAN OCH BUDJET"

Transkriptio

1 SUOMEN PURJEHTIJALIITTO ry FINLANDS SEGLARFÖRBUND rf TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VERKSAMHETSPLAN OCH BUDJET 2008

2 SPL:n Toimintasuunnitelma FSF:s Verksamhetsplan 2 1. YLEISTÄ Suomen Purjehtijaliitto tukee seuroissa ja luokkaliitoissa tapahtuvaa harraste-, matka- ja kilpapurjehdusta. Varmistaakseen toiminnan säilymisen vireänä toiminnan painopistealueena on edelleen seuratoiminnan kehittäminen ja uusien, kaikenikäisten harrastajien mukaan saaminen. Vuonna 2007 valmistuneen liiton kokonaisvaltaisen strategian työstöä jatketaan ja sitoutetaan toiminnassa mukana olevat henkilöt ja seurat yhteisiin tavoitteisiin. Laaditaan/päivitetään toimialakohtaiset strategiat, kuten aikuisten harrasteliikuntastrategia. Huippu-urheilussa kauden päätavoite on Pekingin olympialaisissa ja toiminnan painopiste on luoda edustuspurjehtijoille mahdollisimman hyvät edellytykset menestymiseen. Lontoo 2012 ja Nuorten valmennusryhmän toiminnasta vastaa liiton nuorten olympiavalmentajat ja kauden päätavoitteet ovat menestyminen ISAF:n nuorten MM:ssä ja luokkakohtaisissa arvokisoissa. Purjehtijaliiton lapsi- ja nuorisotoiminnan tavoitteena on luoda purjehduksesta lapsille ja nuorille mielekäs ja antoisa harrastus, joka johtaa elinikäiseen purjehdusharrastukseen. Tähän pyritään nostamalla ohjauksen laatua ja saatavuutta seuroissa sekä luomalla uusia ja erilaisia kilpailumuotoja ja -mahdollisuuksia omassa seurassa ja lähialueella tapahtuvalle toiminnalle. Tulevan vuoden pääteemat ovat lasten ja nuorten kilpailutoiminnan kehittäminen; tavoitteet ja toimintatavat sekä turvallisuus jollapurjehduksessa. Uusi, vuonna 2007 valmistunut purjehdusaiheinen opetusanimaatio julkaistaan kotisivuilla ja levitetään seuroihin ja purjehduskouluihin. Animaation tavoitteena on tuoda visuaalisesti esille purjehduksen perusasioita, joiden ilmaiseminen suullisesti tai kirjallisesti on vaikeaa. Animaatio sopii hyvin myös veneilyturvallisuuden edistämiseen ja vammaispurjehduksen edistämiseen. Panostetaan ajankohtaisten ympäristöasioiden tiedottamiseen jäsenistölle puhtaamman ja turvallisemman toimintaympäristön varmistamiseksi. Perustetaan ympäristötyöryhmä, jonka tehtävänä on vastata purjehdukseen liittyvästä ympäristönsuojelutoiminnasta ja siihen liittyvästä valistustyöstä. Seuratoiminnan tukemiseksi panostetaan edelleen aluetoiminnan elvyttämiseen. Urheilulajiliittotoimessa tämä tarkoittaa alueellisen ohjaajakoulutuksen, valmennustoiminnan, leirien ja kilpailutoiminnan kehittämistä vahvaksi alueelliseksi seurayhteistyöksi. Seuroja ja luokkaliittoja kannustetaan käyttämään toiminnassaan hyväksi jo koulutettuja ohjaajia (n. 150) ja valmentajia (n. 60). Uusia ohjaaja- ja valmentajakursseja järjestetään eri puolilla maata. Kaikessa toiminnassa huomioidaan vammaispurjehduksen integroiminen pursiseuratoimintaan. Mahdollisuuksien luominen ja esteettömyyden varmistaminen edesauttavat, että vammaispurjehtijat voivat olla tasavertaisesti mukana purjehdustoiminnassa. Talousarvio 2008 perustuu seuraaviin avustus- ja toimintaoletuksiin: Tuotot Varsinainen toiminta (10 %) Varainhankinta (52 %) Opetusministeriö (19 %) Olympia/Paralympiakomitea (19 %) yhteensä euroa

3 SPL:n Toimintasuunnitelma FSF:s Verksamhetsplan 3 2. LAPSI- JA NUORISOTOIMINTA Seuratoiminta Seurojen junioritoiminnan kehittämistä tuetaan järjestämällä seurajohtajakoulusta, junioripäällikkökoulutusta, alueellisia ja valtakunnallisia junioripäällikkötapaamisia sekä ohjaajakoulutusta. Tiedotetaan seuroja liiton laatimista junioritoiminnan kehittämismalleista ja ohjataan seurojen kehityshankkeita. Purjehduksen Sinettiseurojen toimintaa tuetaan järjestämällä sinettiseuratapaaminen, tutustumalla sinettiseurojen käytännön toimintaan ja avustamalla seuroja toiminnan kehittämisessä. Kannustetaan ja ohjataan uusia seuroja mukaan Sinettiseuratoimintaan. Juniorien harrastajamäärien lisääminen on edelleen tulevien vuosien tärkein tavoite ja seurojen junioritoiminnan tukemiseksi tiivistetään edelleen yhteistyötä Optimistijollaliiton ja Zoom8-liiton kanssa alueellisen toiminnan lisäämiseksi ja uusien harrastajien mukaan saamiseksi. Alueellista seurayhteistyötä edistetään järjestämällä aluetapaamisia. Aluetapaamisten tavoitteena on sopia toimintatavoista seurojen välisen yhteistyön lisäämiseksi. Aluetoiminnan tavoitteena on yhdessä luokkaliittojen ja seurojen kanssa organisoida alueleirejä ja aluekilpailuja. Tiedonkulun edelleen parantamiseksi jatketaan uusien sivujen kehittämistä ja täydentämistä sekä huolehditaan sivujen pysymisestä ajan tasalla. Koulutustoiminta Turvallisuuden parantamien vesillä sekä harjoituksissa että kilpailuissa tulee vuonna 2008 saamaan erityishuomiota. Laaditaan kattavat turvallisuusohjeet lasten ja nuorten purjehdustoiminalle ja tehostetaan junioripäälliköiden, ohjaajien, valmentajien ja kilpailujärjestäjien turvallisuuskoulutusta. Keväällä 2007 aloitetun seuraohjaajakoulutuksen (4h) pitämistä seuroissa jatketaan ja koulutuksen sisältöä kehitetään edelleen paremmin vastaamaan seurojen muuttuvia tarpeita. Jollapurjehduksen alkeiden opetuksen lisäksi rakennetaan illan mittainen seuraohjaajakoulutus perusharjoitteista jollapurjehtijoille. Järjestetään ohjaajan perus- ja jatkokursseja valtakunnallisesti ja alueilla tarpeen mukaan. Viimeistellään uusitut Ohjaajan opas ja suorituskirja myös ulkoasultaan lopulliseen muotoon ja tiedotetaan seuroja uusitusta jollapurjehduksen alkeiden step by step opetusmenetelmästä. Luodaan ohjaajakoulutukselle oma verkko-oppimisalusta, jolla voidaan tehostaa oppimista, lisätä ohjaajien välistä vuorovaikutusta sekä jakaa tietoa ja kokemuksia myös koulutuksen jälkeen. Järjestetään helmikuussa valtakunnalliset junioripurjehduspäivät, joiden pääteemoina ovat juniorien kilpailutoiminnan kehittäminen ja turvallisuus jollapurjehduksessa. Myös syyskuussa järjestettävässä seuraseminaarissa seuran junioritoiminnan kehittäminen on seminaarin pääteemoja. Lisäksi järjestetään junioripäällikkökoulutus ja junioriohjaajatapaamisia ajankohtaisista aiheista tarpeen mukaan. Aloitetaan lasten ja nuorten valmennustoiminnan kehittäminen kokoamalla purjehtimaan.fi -sivuille malliharjoituksia seurakäyttöön sopivista perusharjoitteista. Lisäksi lähdetään kehittämään koko maan kattavaa valmentajien tutorointijärjestelmää. Valmennustoiminta Alueellisen valmennustoiminnan kehittämistä jatketaan viimevuotiseen tapaan palkkaamalla kesäksi kaksi juniorikouluttajaa, joiden tehtävänä on toimia vastuuvalmentajana alueellisissa valmennustilaisuuksissa ja -leireillä. Toiminnan tavoitteena on koota yhteen alueen purjehtijoita ja tarjota laadukasta valmennusta kilpailutoiminnasta kiinnostuneille junioreille ja heidän ohjaajilleen /valmentajilleen. Tarjotaan valmennusapua junioriluokkaliitoille (Optimisti, Zoom 8) leirien ja valmennustoiminnan toteuttamiseen. Luokkaliitot raportoivat toiminnasta Purjehtijaliitolle ja raporttien pohjalta tehdään arvio toiminnasta. Yhteistyössä luokkaliitojen kanssa tehdään suunnitelma yhteistyön ja tukitoiminnan jatkamisesta.

4 SPL:n Toimintasuunnitelma FSF:s Verksamhetsplan 4 Vammaispurjehduksen tunnetuksi tekemiseksi keskitytään edelleen viestintään. Tavoitteena on tehdä vammaispurjehdusta tunnetuksi omalle seuraväelle sekä tehdä purjehdusta tunnetuksi eri vammaisryhmille. Toimintaa kehitetään yhteistyössä Suomen Invalidien Urheiluliiton (SIU), Suomen Kehitysvammaisten Liikunnan ja Urheilun (SKLU) ja Näkövammaisten Keskusliiton (NKL) kanssa Kaikessa valmennustoiminnassa huomioidaan Reilun Pelin periaatteet. Purjehduksen kilpailusääntöjä, luokkasääntöjä ja Dopingsääntöjä käydään läpi ja niiden soveltamista harjoitellaan. Kilpailu- ja harrastetoiminta Otetaan koekäyttöön uusittu junioripurjehtijan suorituskirja. Valitaan viisi pilottiseuraa, joiden kanssa tiiviissä yhteistyössä kokeillaan suorituskirjan toimivuutta käytännössä. Suorituskirjan avulla lisätään mahdollisuutta tavoitteelliseen harrastamiseen myös niille, jotka eivät halua kilpailla. Lisäksi suorituskirjan avulla voidaan ohjata seuroissa tapahtuvaa juniorien ohjaustoimintaa oikeaan suuntaan. Jatketaan KILPAILO ideologian toteuttamista kentällä rakentamalla monipuolisia käytännön malleja seura- ja aluekilpailujen toteuttamiseen sekä päivittäisen harjoittelun tueksi. Tavoitteena on lisätä tehtäväkeskeistä motivaatioilmastoa ja kannustaa jokaista lasta onnistumaan omalla tasollaan. Juniorien kilpailujärjestelmän kehittämistä jatketaan huomioimalla kilpailutoiminnan lisääminen lähialueilla ja ohjaamalla kilpailutoimintaa monipuolisempaan ja lapsilähtöisempään suuntaan. Tavoitteena on saada kilpailut vastaamaan purjehtijoiden osaamista siten, että jokaiselle tasolle löytyy sopiva vaihtoehto: - seuran kisat ovat harjoittelua varten - aluekilpailut ovat opettelupaikkoja --valtakunnalliset ranking- ja SM-kisat ovat osaamisen mittaamista Tehdään tutkimus (opinnäyte) aiheena Lasten kokemukset kilpapurjehduksesta. Jatketaan edelleen junioritoiminnan Pelisääntöjen ja Reilun Pelin ohjeistuksen rakentamista. Lisäksi muistutetaan seuroja ja kilpailunjärjestäjiä noudattamaan purjehduksen kilpailusääntöjä ja tarkastamaan veneiden luokkasääntökelpoisuutta johdonmukaisesti. 3. AIKUISLIIKUNTA Järjestötoiminta Laaditaan liiton harrasteliikuntastrategia, jossa määritellään liiton jäsenseuroja tukevista toimintatavoista aikuisten harrasteliikunnan toteuttamiseksi. Toteutetaan Veneilijän kuntokampanja yhteistyössä Suomen Veneilyliiton kanssa. Kampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja kannustaa veneilijöitä hyviin liikunta- ja ravintotottumuksiin myös lomapurjehdusten aikana. Navigare-lehden, kotisivujen ja seuratiedotteiden avulla pyritään motivoimaan jäsenistöä hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin. Jakamalla tietoa miten suunnitella ja toteuttaa hyvät ruokailuja liikuntatavat myös kesäloman aikana pyritään estämään ylimääräisten lomakilojen syntyminen. Lokikirjaan merkityt liikuntatapahtumat (kävely/sauvakävely, vesijuoksu, uiminen, keppijumppa etc) voidaan siirtää kotisivuilla avattuun harjoituspäiväkirjaan ja seurata liikunnan ja ravinnon vaikutusta painoon ja yleiseen hyvinvointiin. Seuratoiminta Painopistealueena on edelleen pursiseuratoiminnan kehittäminen ja uusien harrastajien sekä seuratoimijoiden mukaan saaminen. Aloitetaan uusi seurajohtajakoulutus Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä ja jatketaan v ja 2007 seurajohtajakoulutuksessa mukana olleiden seurojen kanssa yhteistyötä järjestämällä 1-2 tapaamista. Järjestetään Purjehtijapäivien yhteydessä Seuraseminaari seurojen johtohenkilöille. Osana Veneilijän kuntokampanjaa järjestetään seurojen kesken kilpailu, jossa palkitaan seurat, jotka parhaiten ovat suunnitelleet ja toteuttaneet kuntoradan/polun seuran tukikohtaan tai retkisaareen. Kilpailu käynnistetään VENE 08 näyttelyn yhteydessä ja ratkaistaan veneilykauden päätyttyä syksyllä 08. Parhaat

5 SPL:n Toimintasuunnitelma FSF:s Verksamhetsplan 5 ehdotukset julkaistaan liiton kotisivuilla ja Navigare- lehdessä. Kilpailussa huomioidaan monipuolisuus, turvallisuus, käyttäjäystävällisyys, lapsiystävällisyys ja fyysisyys. Panostetaan ajankohtaisten ympäristöasioiden tiedottamiseen jäsenistölle, puhtaamman ja turvallisemman toimintaympäristön varmistamiseksi. Perustetaan ympäristötyöryhmä, jonka tehtävänä on vastata purjehdukseen liittyvästä ympäristönsuojelutoiminnasta ja siihen liittyvästä valistustyöstä. Koulutustoiminta Koulutustoimikunta vastaa seurojen kilpailuorganisaatioita varten koulutettavien kilpailujärjestäjien ja tuomareiden kouluttamisesta ja heille suunnattavasta jatkokoulutuksesta. Koulutuksen sisältöjen yhtenäistämistä jatketaan ja koulutusmateriaali on kaikkien kouluttajien saatavissa. Koulutusjärjestelmää kehitetään niin, että seuroissa tapahtuva toimihenkilöiden alkeiskoulutus helpottuu, josta on seurauksena, että uusien toimitsijoiden on helpompi päästä mukaan toimintaan. Koulutustilaisuuksia järjestetään vastaamaan myös alueellista ja seurojen tarvetta. Erityisenä painopistealueena tulevana viisivuotiskautena on uusien toimitsijoiden rekrytointi. Järjestetään ISAF:in kansainvälisiin pätevyyksiin tähtääviä koulutustilaisuuksia. Tavoitteena on, että Suomessa järjestettävien kilpailujen toteutuksessa saadaan laatua ja yhtenäisyyttä edistettyä kansainvälisten käytäntöjen mukaisiksi. Edistetään purjehduksen tunnetuksi tekemistä yhdessä purjehduskoulujen ja seurojen kanssa. Kannustetaan seuroja käynnistämään aikuisille tarkoitettua purjehduksen alkeiden ohjausta esim. hyödyntämällä Johdatus purjehdukseen koulutusohjelmaa, joka pyrkii tukemaan myös seurojen jäsenhankintaa. Laajennetaan koulutustarjontaa järjestämällä mm. Ensiapu- ja tutkakursseja sekä kouluttamalla seurojen toimihenkilöitä. Järjestetään kilpapurjehtijoille omaa sääntökoulutusta yhteistyössä luokkaliittojen kanssa. Auktorisoidaan liiton kelpoisuusvaatimuksien mukaiset purjehduskoulut sekä tarvittaessa ohjataan ja valvotaan niiden toimintaa. Nimetään vapaaehtoisia purjehdustutkintoja vastaanottavat tutkintotarkastajat, jotka raportoivat toiminnastaan koulutustoimikunnalle. Jatketaan Purjehduksen peruskoulutuksen edellyttämää purjehduksen ohjaajien ja opettajien pätevöittämistä yhteistyössä Purjehduksenopettajat ry:n, PO- RY, kanssa. Yhteistyösopimuksen mukaisesti koulutuksesta huolehtii PORY ja ohjaaja- ja opettajalisenssit myöntää hakemuksesta koulutustoimikunta. Järjestetään katsastajakoulutusta uusille katsastajille, sekä jo pätevyyden omaaville. Päivitetään katsastussääntöjä, koulutusmateriaalia sekä katsastusohjeita. Tiedotetaan katsastustoiminnan merkityksestä veneilyturvallisuuteen, annetaan asiantuntijalausuntoja sekä konsultoidaan esim. vakuutusyhtiöitä. Katsastustoiminta toteutetaan yhteistyössä Suomen Veneilyliiton (SVeL), Suomen Navigaatioliiton (SNL), Suomen Meripelastusseuran, Pidä Saaristo Siistinä (PSS), Ympäristöministeriön ja Vakuutusyhtiöiden kanssa. Katsastustoiminnan kehittämiseksi järjestetään alueellisia neuvottelupäiviä. Valmennustoiminta Järjestetään alueellisia valmennustilaisuuksia alueiden ja/tai luokkaliittojen tarpeiden mukaan. Järjestetään aiempien vuosien tapaan kaikkien vammaispurjehtijoiden yhteiset SM-kisat ja kisan yhteydessä pidetään harjoitusleiri. Vammaispurjehduksen esittelypäiviä järjestetään 2-3 ja purjehduskokeiluja ja opetusta sekä valmennustoimintaa kysynnän mukaan. Kehitetään vammaisurheilun valmentaja- ja ohjaajakoulutusta yhteistyössä Ampumaurheiluliiton, Uimaliiton ja Urheiluliiton kanssa. Hankkeessa on mukana myös Vammaisurheilujärjestöt (NKL, SIU ja SKLU), KIHU ja Paralympiakomitea. Kilpailu- ja harrastetoiminta Järjestetään alueellisia valmennustilaisuuksia alueiden ja/tai luokkaliittojen tarpeiden mukaan. Levitetään seuroille ja luokkaliitoille tietoa v valmistuneesta purjehduksen opetusanimaatiosta aloittelevien purjehtijoiden opetuksen helpottamiseksi. Animaatiossa esitetään graafisesti purjehduksen perusasioita, joiden ilmaiseminen suullisesti tai kirjallisesti on vaikeaa. Animaatiota voi hyödyntää kaiken ikäisten purjehtijoiden opetuksessa, mutta ensisijaisesti se on tarkoitettu nuorten ja aikuisten aloittelijoiden opastamiseen. Animaatio sopii hyvin myös liikuntavammaisten purjehdusopetukseen.

6 SPL:n Toimintasuunnitelma FSF:s Verksamhetsplan 6 Yhteistyössä seurojen ja luokkaliittojen kanssa kehitetään alueellista kilpailutoimintaa tavoitteena lisätä kilpapurjehduksen harrastajamääriä. Valvotaan kaikkien veneluokkien Suomenmestaruuskilpailujen järjestämistä. Vammaisryhmien yhteistä purjehdustoimintaa kehitetään edelleen. Uutena yritetään saada vammaispurjehduskurssit osaksi purjehduskoulujen toimintaa siten, että purjehduskoulut ryhtyisivät kouluttamaan partnereita ja kurssille osallistuisi vammainen purjehtija yhdessä oman partnerinsa kanssa. Tuetaan seurojen ja luokkaliittojen kilpailutoimintaa tarjoamalla mahdollisuus esitellä toimintaansa Helsingin Venemessuilla. Lisäksi seurojen ja luokkaliittojen käytössä on liiton nettisivut ja Navigare-lehden Luokkaretki-palsta. Kerätään kaikkien kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen tiedot ja julkaistaan kilpailukalenteri. Ylläpidetään venerekisteriä, koulutetaan mittamiehiä ja valvotaan että turvallisuusmääräyksiä noudatetaan. Tiedotetaan jäsenistölle seurojen järjestämistä avoimista virkistys- ja matkapurjehdustapahtumista. Seuraavien viranomaisten ja veneilyn sidosryhmien kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä veneilyturvallisuuden sekä purjehdusurheilun harjoittamis- ja kehitysedellytyksien edistämiseksi Suomessa; Eri ministeriöt, esim. liikenne- ja viestintä, opetus, sisäasiain ja ympäristö Merenkulkulaitos; veneilyasiain neuvottelukunta ja venesatamatyöryhmä Merikarttanavigointityöryhmä Merisään seurantatyöryhmä Pidä Saaristo Siistinä; sinilippusatamatyöryhmä Suomen Kuntoliikuntaliitto Suomen Liikunta ja Urheilu Suomen Meripelastusseura Suomen Navigaatioliitto Suomen Veneilyliitto Suomen ja Venäjän välinen "Merikokous" työryhmä Ulkomaanveneilytyöryhmä Virkistysalueyhdistykset 4. KILPA- JA HUIPPU-URHEILU Koulutustoiminta Toteutetaan tason I valmentajakoulutus yhteistyössä Suomen Urheiluopiston kanssa. Järjestetään valmentajien jatkokoulutusta ja valmentajatapaamisia yhteistyössä Suomen Purjehdusvalmentajat ry:n kanssa. Jatketaan purjehtijoiden ja valmentajien käyttöön tarkoitetun verkkopohjaisen tietopankin kehittämistä. Tähän kerätään valmennustietoutta esim. fyysisestä harjoittelusta ja veneiden trimmaukseen. Jatketaan internetissä toimivaa tietokonepohjaista harjoituksen suunnittelu- ja seurantamenetelmän (FIT) kehittämistä. Järjestelmän avulla urheilija ja valmentaja voivat jakaa tiedostoja kuten valmennussuunnitelmaa ja harjoituspäiväkirjaa. Molempien järjestelmien käyttöönoton helpottamiseksi järjestetään urheilijoille ja valmentajille koulutusta. Otetaan käyttöön huoltoveneiden ja SPL kuljetuskaluston varaus- ja seurantamenetelmä, joka toimii internetissä. Järjestelmän avulla tehostetaan kumiveneiden ja venetrailereiden käyttöä. Osallistutaan kansainvälisiin seminaareihin ja yhteisleireihin sekä toimitaan yhteistyössä muiden kansallisten liittojen ja Kansainvälisen Purjehtijaliiton kanssa. Valmennustoiminta Nimetään valmennusryhmät, joihin kuuluvat myös mahdolliset vammaishuippu-urheilijat. Ryhmät nimetään seuraavasti: Peking 2008 ryhmä ( urheilijaa v. 2007), Lontoo 2012 ryhmä (7 urheilijaa v. 2007) ja Nuorten Valmennusryhmä (27 urheilijaa v. 2007). Suunnitellaan valmennusryhmien toiminta johon kuuluu kotimaan ja ulkomaan leirit, henkilökohtainen valmennus, fyysinen harjoittelu ja testaus sekä psyykkinen valmennus. Vuonna 2007 Purjehtijaliiton palkkaamat valmentajat järjestivät 264 valmennus

7 SPL:n Toimintasuunnitelma FSF:s Verksamhetsplan 7 päivää nuorten valmennusryhmäläisille (4 veneluokkaa) ja yhteensä 813 valmennuspäivää Peking ja Lontoo ryhmäläisille (7 veneluokkaa). Toiminnan toteutumista seurataan jatkuvasti. Valmennuksessa pyritään siihen että myös olympialuokissa syntyy useamman veneen ryhmiä. Valmennusryhmien käytössä ovat päävalmentaja, 2 maajoukkuevalmentajaa (Finnjolla ja Laser R) sekä 2 nuorten olympiavalmentaja. Näiden lisäksi palkataan oto. valmentajia tarpeen mukaan. Valmennusryhmillä on käytössä tukiryhmä johon kuuluu: fysioterapian, ravinto-opin, aerodynamiikan, meteorologian, urheilulääketieteen, olympiavalmennuksen, kestävyysharjoittelun, kilpapurjehdussääntöjen, ATK:n, psykologian, videoanalyysin sekä optomologian asiantuntijoita. Valmennuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä lähinnä Pohjoismaiden kanssa. Finnjolla luokassa Suomen, Ruotsin ja Norjan joukkuetta valmentaa suomalainen maajoukkuevalmentaja Joakim Wilenius. Yhteistyötä tehdään Ruotsin kanssa myös Quingdaon olosuhteiden kartoittamisessa. Yhteistyössä luokkaliittojen kanssa järjestetään useita valmennusleirejä ja valmennustapahtumia. Jatketaan yhteistyötä Mäkelänrinteen Urheilulukion ja liiton ensimmäisen virallisen harjoituskeskuksen (Espoon Pursiseura) kanssa. Harjoituskeskuksessa voivat harjoitella pääkaupunkiseudun huipulle tähtäävät junioripurjehtijat yli seurarajojen jotka opiskelevat Mäkelänrinteen Urheilulukiossa tai muissa Urheilu Akatemian (URHEA) alaisissa oppilaitoksissa. Tuetaan kilpapurjehtijoiden huippu-urheilun ja opiskelun yhteensovittamista tarjoamalla heille tukipalveluja, tavoitteena varmistaa urheilu-uran jälkeinen sopeutuminen elämään (lifelong coaching). Jatketaan yhteistyötä Suomen Merivoimien ja Lahden Urheilukoulun kanssa purjehtijoiden varusmiespalvelun ja harjoittelun yhteensovittamiseksi. Kilpailutoiminta Purjehtijaliiton laatiman olympiakarsintajärjestelmän perusteella esitetään Suomen Olympiakomitealle urheilijat Pekingin olympiakisoihin vähintään viidessä veneluokassa. Nimetään osanottajat Kansainvälisen Purjehtijaliiton (ISAF) juniorien MM-kilpailuihin. Peking ja Lontoo ryhmän purjehtijat valmentajineen osallistuvat useisiin Maailman Ranking Sarjan Grade 1 kilpailuihin sekä luokkien MM- ja EM kilpailuihin. Nuorten luokissa SPL lähettää valmentajan useisiin arvokisoihin Euroopassa. Lisäksi luokkaliittojen joukkueet sekä yksittäiset urheilijat osallistuvat luokkiensa MM-, EM-, maailman ranking- sekä muihin kansainvälisiin kilpailuihin. Yhteistyössä järjestävän pursiseuran ja junioriluokkaliittojen kanssa järjestetään yhteiset junioriluokkien SM kilpailut. Valmistellaan vuoden 2011 ISAF MM- kilpailun järjestämistä Suomessa ja selvitetään mahdollisuutta rakentaa kansainväliset mitat täyttävä Kilpapurjehduskeskus Helsingin Hernesaareen. 5. TIEDOTUSTOIMINTA Palkataan liitolle tiedottaja, joka yhteistyössä toimiston ja tiedotus- ja markkinointitoimikunnan kanssa suunnittele, toteuttaa ja vastaa liiton tiedotustoiminnasta. Jatketaan koordinoidun ja monimediallisen tiedottamisen edistämistä sekä liiton omalta että liiton jäsenseurojen ja luokkaliittojen tiedottamisen osalta. Vuonna 2008 tullaan myös kehittämään Purjehtijaliiton verkkopalveluja. Vuonna 2008 tapahtuu paljon myös kansainvälisellä kilpapurjehdusrintamalla, joten toimikunnan laatiman tiedotussuunnitelman avulla halutaan varmistaa suurtapahtumien huomioiminen tiedotuksessa. Näitä tapahtumia ovat mm. Pekingin olympialaiset elokuussa, ISAF:n nuorten MM-kilpailut sekä lukuisat muut kotimaassa ja ulkomailla järjestetyt arvokisat. Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen tapahtuu seuraavia kanavia hyödyntäen: ulkoiset tiedotuskanavat: Navigare-lehti, Vene-lehti, muu lehdistö, televisio, kotisivut, sähköinen uutiskirje, Vene-messut, vuosikirja, kilpailukalenteri, itse purjehdustapahtumat, muut liiton julkaisut ja esitteet. sisäiset tiedotuskanavat: liiton viralliset kokoukset, purjehtijapäivät, kirjeet, sähköposti, kotisivujen tiedotteet ja uutispalstat sekä sähköinen uutiskirje.

8 SPL:n Toimintasuunnitelma FSF:s Verksamhetsplan 8 Lehti Vuonna 2006 lanseerattu uusi veneilyalan lehti, Navigare, jatkaa ilmestymistään ja Suomen Purjehtijaliitto tuottaa lehteä yhdessä Suomen Veneilyliiton kanssa. Lehti on levikiltään yli , siitä ilmestyy kauden aikana kuusi numeroa. Lehti on maksuton kaikille Suomen Purjehtijaliiton jäsenseurojen jäsenille. Tiedotus- ja markkinointitoimikunnan tavoitteena on osallistua lehden toimituskuntaan ja varmistaa, että purjehdus ja purjehtijoita kiinnostavat aiheet esiintyvät säännöllisesti lehden sisällössä. Navigare-lehden kautta hoidetaan myös jäsenistölle suunnattua tiedotustoimintaa SPL:n omien sivujen avulla. Navigarelehdellä on myös omat kotisivunsa. Vene-lehden osalta halutaan jatkaa yhteistyötä siten, että purjehtijaliitolla on käytössään yksi sivu per numero. Tällä sivulla käsitellään ajankohtaisia asioita ja kirjoitusvastuu on pääosin liiton tiedottajalla, mutta voidaan tarvittaessa jakaa eri toimikuntien vastuullisten tiedottajien kesken. Alue- ja seuratasolla tapahtuvaa lehdistötiedottamista pyritään edelleen helpottamaan mm. tarjoamalla ohjeita ja tiedotepohjia, kontaktilistoja ja muuta apua. Kilpailukalenteri ja Purjehtijan vuosikirja Purjehtijan vuosikirja julkaistaan kevään 2008 aikana ja sen sisältöä tullaan kehittämään saadun palautteen perusteella. Kilpailukalenteri julkaistaan Vene-messujen yhteydessä helmikuussa. Se noudattaa sisällöltään aiempien vuosien linjaa ja sisällön oikeellisuuden tarkistaminen koordinoidaan jälleen kotisivujen kautta. Purjehtija SPL:n 100 v juhlakirja Vuonna 2006 julkaistun 100-vuotis juhlakirjan markkinointia ja myyntiä jatketaan vuonna Verkkopalvelut Vuonna 2008 Purjehtijaliiton kotisivuja ja verkkopalvelukokonaisuutta pyritään kehittämään yhteisöllisempään suuntaan. Tämä tarkoittaa vuorovaikutteisuuden lisäämistä, sivujen sisällön aktiivisempaa päivittämistä ja alue- ja seuratiedottamisen ja eri toimikuntien toiminnan näkyvyyden lisäämistä. Myös sivujen ruotsinkielinen osio saatetaan kuntoon. Kotisivut toimivat erinomaisesti myös sisäisten asioiden tiedottamisessa ja tätä tullaan jatkossa kehittämään edelleen. Venemessut Vene-messut toimivat edelleen tärkeänä kontaktipintana jäsenistöön sekä purjehduksesta ja veneilystä kiinnostuneeseen muuhun yleisöön. Purjehtijaliitolla on messuilla omat näyttelytilat, joista jaetaan tietoa ja tiedotteita. Lisäksi jäsenseurojen ja luokkaliittojen on mahdollista osallistua messuille liiton kautta. Muuta Tiedotus- ja markkinointitoimikunnan muita tehtäväalueita vuonna 2008 ovat alue- ja seuratoiminnan tiedottamisen edistäminen, luokkaliittojen tiedottamisen edesauttaminen, suurten kotimaisten ja ulkomaisten purjehdustapahtumien tuominen esille mediassa, jäsenistön tiedottajien kouluttaminen ja tiedottamisen ja markkinoinnin aiheiden tuominen esille kauden aikana pidettävissä SPL:n tapahtumissa ja aluetapaamisissa. 6. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Järjestöt Suomen Purjehtijaliitto on jäsenenä Kansainvälisessä Purjehtijaliitossa, International Sailing Federationissa (ISAF) sekä sen itsenäisessä avomerijärjestössä Offshore Racing Councilissa (ORC), European Sailing Federationissa (EUROSAF), International Sailing Schools Associationissa (ISSA) ja Skandinaviska Seglarförbundetissa (Skand.SF). Osallistutaan Kansainvälisen Purjehtijaliiton kevät- ja vuosikokoukseen. Vuosikokouksessa marraskuussa 2008 lyödään lukkoon veneluokat Lontoon olympialaisiin ja päätetään ISAF:n komiteapaikat vuosille

9 SPL:n Toimintasuunnitelma FSF:s Verksamhetsplan 9 Purjehtijaliitolla on ISAF:ssa seitsemän komiteapaikkaa ja tavoittelee vähintään samaa määrää edustajia seuraavalle neljä vuotis kaudelle. Osallistutaan aktiivisesti Skandinaviska Seglarförbundetin kevät- ja vuosikokoukseen. Vuosina Skandinaviska Seglarförbundetia isännöi Norjan Purjehtijaliitto. Muuta Monimuotoista kanssakäymistä Viron, Venäjän ja Pohjoismaiden kanssa jatketaan jo vakiintuneissa muodoissaan. Pietarin alueen purjehtijoiden ja suomalaisten yhteistyötä kehitetään niin matka- kuin kilpapurjehtijoidenkin osalta. 7. TALOUS Varainhankinta Liiton varainhankinta muodostuu: - jäseniltä perittävistä maksuista, - yhteistyökumppaneilta saatavista tuotoista, - avustuksista: Opetusministeriöltä Olympiakomitealta ja Paralympiayhdistykseltä Liittomaksut Jäsenmaksuja ei muuteta. Liittomaksuksi esitetään: - aikuisjäsenet 12,50 euroa - juniorijäsenet 5 euroa Navigare-lehdestä sekä jäsenvakuutuksista ei peritä erillistä maksua. Yhteistyökumppanit Tavoitteena on syventää yhteistyötä jo olemassa olevien kumppaneiden kanssa sekä etsiä uusia yhteistyökumppaneita ja näin kasvattaa tuottoja. Jatketaan Sail Partner toimintaa. Muut maksut Muita maksuja ei muuteta. Ehdotetut maksut ovat: Venerekisterin ylläpitomaksut - köliveneet 4,5 euroa - kevytveneet 2,25 euroa Venerekisteröintimaksut (ensirekisteröinti) - köliveneet 100 euroa - kevytveneet 50 euroa Juoksevasta järjestyksestä poikkeavasta erikoisnumerosta peritään lisämaksuna 500 euroa. Yleisavustukset Liiton saamat valtiovallan avustukset tulevat Opetusministeriöltä ja Olympiakomitealta. Jäsenvakuutukset - Jäsenseurojen vastuuhenkilöt kattava vastuuvakuutus jolla pyritään varmistamaan, ettei esim. kilpailujärjestelyistä vastaava henkilö joudu kohtuuttomaan rahalliseen vastuuseen onnettomuuden sattuessa. - Purjehtijaliitolla on jäsenseurojen henkilöjäseniä kattava tapaturmavakuutus kaikessa veneilyyn liittyvässä toiminnassa.

10 SPL:n Toimintasuunnitelma FSF:s Verksamhetsplan TOIMISTO JA HALLINTO Henkilöstökulujen jakautuminen Toimistohenkilökunnan palkat ja lakisääteiset sivukulut on jaettu toimikuntien kuluihin. Kaikki toimet eivät välttämättä ole kokopäivätoimisia. Projektitehtäviä varten palkataan tarvittaessa määräaikaisia työntekijöitä. Hallinnon kulut Hallinnon kulut koostuvat ensisijaisesti seuraavista kulueristä: - vuokrat, tietoliikenne- ja tietotekniikka- sekä muut toimistokulut - yleiset kokouskulut ja matkakustannukset - kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut Henkilöstösuunnitelma Toimintavuoden aikana liiton toimistossa työskentelevät toiminnanjohtaja, toimistovastaava, kenttäpäällikkö ja järjestösihteeri. Lisäksi liiton henkilökuntaan kuuluvat päävalmentaja, maajoukkuevalmentaja, kaksi nuorten olympiavalmentajaa ja kaksi määräaikaista juniorikouluttajaa. Liiton tiedotuksesta vastaa 1-2 määräaikaista tiedottajaa.

11 SPL:n Toimintasuunnitelma FSF:s Verksamhetsplan ALLMÄNT Finlands Seglarförbund stöder den i föreningarna pågående hobby-, långfärds- och kappseglingsverksamheten. För att kunna försäkra sig om att segelföreningarnas verksamhet förblir aktiv även i fortsättningen ligger tyngdpunkten på utvecklande av föreningsverksamhet och lockande av nya seglare i alla åldrar. Förbundets under år 2007 färdigställda helhetsstrategipresenteras för fältet och man strävar till att förankra alla parter i de gemensamma målsättningarna. För de enskilda verksamhetssektorerna utarbetas/uppdateras egna strategier, ss. en motionsidrottsstrategi för vuxna. Inom elitidrotten är säsongens huvudmål de olympiska spelen i Peking och verksamhetens tyngdpunkt ligger på att skapa möjligast goda förutsättningar för landslagsseglarna att nå framgång i OS. För London 2012 och de ungas träningsgrupps verksamhet svara förbundets olympiatränare och säsongens huvudmål är att nå framgång i ISAF:s ungdoms VM och de enskilda klassernas egna värdetävlingar. Målsättningen för förbundets barn- och ungdomsverksamhet är att göra seglandet till en meningsfull och givande hobby, som leder till ett livslångt seglingsintresse. För att nå detta strävar man till att höja seglingsinstruktionens kvalitet och tillgänglighet i föreningarna samt genom att skapa nya och annorlunda tävlingsformer och möjligheter inom den egna föreningen och närområden. Det kommande verksamhetsårets huvudtema är utvecklande av kappseglingsverksamheten för barn- och ungdom samt säkerheten inom jollesegling. Förbundet strävar till att förbättra informationen till medlemmarna gällande aktuella miljöfrågor i syfte att försäkra oss om en renare och tryggare verksamhetsmiljö. En miljöarbetsgrupp grundas och dess uppgift är ansvar för miljöfrågor inom förbundet och därtillhörande upplysning. Föreningsverksamheten understöds genom förstärkning av regionverksamheten. Inom ett idrottsgrenförbund betyder detta regional ledarutbildning, träningsverksamhet, läger och kappseglingar som utvecklas till starkt regionalt föreningssamarbete. Föreningarna och klassförbunden uppmanas att utnyttja de redan utbildade juniorledarna (ca 150 st) och tränarna (ca 60 st). Nya juniorledar- och tränarkurser ordnas på olika håll i landet. I all verksamhet strävar man till att integrera segling för handikappade i föreningsverksamheten. Skapande av möjligheter och avlägsnande av hinder främjar handikappade seglares möjligheter att likvärdigt delta i seglingsverksamheten. Budjeten 2008 baserar sig på följande understöds- och verksamhetsantaganden: Intäkter: Egentlig verksamhet (10 %) Medelanskaffning (52 %) Undervisningsministeriet (19 %) Olympia/Paralympiakomm (19 %) sammanlagt euro

12 SPL:n Toimintasuunnitelma FSF:s Verksamhetsplan BARN- OCH UNGDOMSVERKSAMHET Föreningsverksamhet Föreningarnas juniorverksamhet stöds genom att man arrangerar föreningsledarutbildning och utbildning för juniorchefer, regionala och riksomfattande träffar för juniorcheferna, samt lokal juniorledarutbildning. Föreningarna informeras om utvecklingsmodeller för juniorverksamheten och handleds i sina utvecklingsprojekt. Verksamheten i Sigillföreningar stöds genom att man arrangerar ett Sigillföreningsmöte, bekantar sig med Sigillföreningsverksamheten i praktiken och understöder föreningarna i utvecklingen av verksamheten. Samtidigt uppmuntras och vägleds andra föreningar att komma med i Sigillföreningsverksamheten. För att stöda föreningarnas juniorverksamhet förbättras samarbetet med Optimistjolleförbundet och Zoom8-förbundet med syfte att få verksamheten på nya områden och locka med nya juniorer. Ökning av antalet juniorseglare är fortfarande de kommande årens främsta målsättning. För att öka det regionala föreningssamarbetet arrangeras regionträffar. Målsättningen för de regionala träffarna är att gemensamt komma överens om verksamhetsformer för att öka det regionala föreningssamarbetet. Den regionala verksamhetens målsättning är att i samarbete med klassförbunden och föreningarna arrangera regionala seglingsläger och regionala kappseglingar. För att fortfarande förbättra informationsspridningen fortsätter utvecklandet av de ny hemsidan. Utbildningsverksamhet För att förbättra säkerheten till sjöss både under träning och under kappsegling kommer man under år 2008 att fästa extra uppmärksamhet på säkerhetsfrågor. Man kommer att utarbeta täckande säkerhetsdirektiv för barn- och ungdomsseglingsverksamhet och effektivera juniorchefernas, instruktörernas, tränarnas och tävlingsledarnas säkerhetsutbildning. Den under våren 2007 startade föreningsinstruktörsutbildningen (4h) kommer att fortsätta och man kommer ytterligare att utveckla utbildningens innehåll till att ännu bättre svara mot föreningarnas behov. Förutom lärandet av jolleseglingens grunder, kommer man att utveckla en kvällslång föreningsinstruktörsutbildning för lärande av grundläggande träningsmodeller för jolleseglare. Grund- och fortsättningskurser för juniorledare arrangeras nationellt och regionalt enligt behov. Den förnyade juniorledarhandboken och Juniorseglarens prestationsbok färdigställs och föreningarna informeras om den nya step by step inlärningsmetoden för utlärning av jolleseglingens grunder. För juniorledarutbildningen skapas en egen nätbaserad inlärningsplattform med hjälp av vilken man kan effektivera inlärningen, öka instruktörernas växelverkan samt sprida information och erfarenheter. I februari arrangeras de nationella juniorseglardagarna, vars huvudtema är utvecklande av juniorernas tävlingsverksamhet och säkerheten inom jollesegling. I september arrangeras ett föreningsseminarium för utvecklande av föreningarnas juniorverksamhet. Dessutom arrangeras juniorchefutbildning och juniorledarträffar enligt behov. Utvecklande av träningsverksamhet för barn- och ungdom inleds genom att samla grundträningsmodeller som publiceras på purjehtimaan.fi hemsidan. Dessutom utvecklas ett nationellt täckande tutorsystem för seglingstränare. Träningsverksamhet Utvecklingen av den regionala träningsverksamheten fortsätts genom att anställa två regionala tränare för sommaren, vars uppgift är att ordna regionala träningstillfällen och läger. Verksamhetens målsättning är att samla ihop regionens seglare och erbjuda högklassig för kappseglingsintresserade juniorer samt deras instruktörer/tränare. Juniorklassförbundena (Optimist, Zoom 8) erbjuds träningshjälp för arrangerande av läger och träningsverksamhet. Klassförbunden rapporterar om sin verksamhet till Seglarförbundet och verksamheten

13 SPL:n Toimintasuunnitelma FSF:s Verksamhetsplan 13 evalueras på basis av rapporten. En plan utarbetas tillsammans med klassförbunden för att fortsätta samarbetet och stödverksamheten. Segling för handikappade görs mera känd för allmänheten genom att satsa på informationen. Målsättningen är att göra segling för handikappade bekant för det egna föreningsfolket samt för olika handikappsgrupper. Verksamheten utvecklas i samarbete med Finska Handikappidrottsförbundet (FHIF), Idrott och motion för utvecklingsstörda i Finland r.f. (IMU) och Synskadades Centralförbund (SCF). I all träningsverksamhet uppmärksammas Fair Play principerna. Kappseglingsreglerna, klassreglerna och Dopingreglerna i genomgås och tillämpande av reglerna övas. Kappseglings- och intresseverksamhet En förnyad Juniorseglarens prestationsbok tas i bruk. Fem pilotföreningar väljs ut och i samarbete med dem testas prestationsbokens funktionsduglighet i praktiken. Med hjälp av prestationsboken ökar man möjligheterna för ändamålsenlig hobbyverksamhet även för de juniorer som inte önskar kappsegla. Dessutom kan man med hjälp av prestationsboken styra föreningarnas juniorledarverksamhet i rätt riktning. Man fortsätter att utveckla ideérna som KILPAILO frambringat genom att bearbeta och pröva ideér samt föra verksamheten ut på fältet. Målsättningen är att höja seglarnas motivation och uppmuntra barnen att lyckas på sin egen nivå. Utvecklingen av tävlingssystemet för juniorer fortsätts genom att öka tävlingsverksamheten på närområde och leda tävlingsverksamheten i en mångsidigare och barnvänligare riktning. Målsättningen är att utveckla tävlingssystemet så, att det finns olika alternativ som svara mot seglarens kunskapsnivå: - föreningens interna kappseglingar för träning - regionala kappseglingar för inlärning - nationella ranking och FM-tävlingar för mätande av kunnande En undersökning (pro gradu) görs om ämnet Barnens upplevelser inom kappsegling. Man fortsätter med utarbetande av Juniorverksamhetens Spelregler och Fair Play-instruktioner. Dessutom påminns föreningarna och tävlingsarrangörerna om att följa kappseglingsreglerna och konsekvent kontrollera båtarnas klassregelduglighet. 11. VUXENMOTION Föreningsverksamheten En strategi för förbundets motionsidrottsverksamhet utarbetas och i den fastslås förbundets verksamhetsformer för stödande av vuxnas motionsidrottsverksamhet inom föreningarna. Båtförarens motionskampanj verkställs i samarbete med Finlands Båtförbund. Kampanjens syfte är att sprida information och uppmuntra båtfolket till goda motions- och kostvanor även under sommarens semesterseglingar. Med hjälp av Navigare-tidningen, hemsidorna och föreningsbrev strävar man till öka medlemskårens motivation till hälsofrämjande åtgärder. Med hjälp av goda råd och information om hur man kan planera och förverkliga goda kost- och motionsvanor även under semestern strävar man till att undvika extra viktökning. I loggboken kan man märka ut olika motionspass (gång/stavgång, vattenlöpning, simning, stavgymnastik etc.) och fylla i dem i en träningsdagbok på nätet och där följa med hur kost- och motionsvanorna påverkar vikten och det allmänna välbefinnandet.

14 SPL:n Toimintasuunnitelma FSF:s Verksamhetsplan 14 Föreningsverksamheten Tyngdpunkten ligger fortfarande på att utveckla segelföreningarnas verksamhet samt att få med nya utövare och funktionärer i sporten. En ny kurs för föreningsledare påbörjas vid Finlands Idrottsinstitut i Vierumäki. 1-2 träffar ordnas med föreningarna som deltog i motsvarande kurs 2006 och I samband med Seglardagen arrangeras ett föreningsseminarium för segelföreningarnas ledning. Som en del av Båtfolkets motionskampanj arrangeras en tävling mellan föreningarna, där de föreningar belönas, som planerar och förverkligar bäst en konditionsbana antingen i föreningens hemmahamn eller skärgårdshamn/utfärdshamn. Tävlingen lanseras på Båt 08 mässan i Helsingfors och avgörs i slutet av säsongen -08. De bästa förslagen publiceras på förbundens hemsidor och i Navigare-tidningen. I tävlingen beaktas mångsidighet, säkerhet, användarvänlighet, barnvänlighet och fysisk belastning. Medlemskåren informeras om aktuella miljöärenden, för att säkra en renare och tryggare verksamhetsmiljö. En miljöarbetsgrupp grundas med ansvar för seglarnas miljövård och därtill hörande upplysning. Utbildningsverksamheten Utbildningsnämnden svarar för grund- och fortbildning av tävlingsarrangörer och domare för kappsegling. Kursernas innehåll förenhetligas och materialet görs tillgängligt för alla. Nybörjarskolningen inom föreningarna underlättas för att minska tröskeln för nya funktionärer. Kurser för enstaka regioner och föreningar kan även ordnas. Rekrytering av nya funktionärer ägnas speciell uppmärksamhet under den kommande femårsperioden. Kurser med sikte på behörighet enligt ISAFs krav ordnas även. Målsättningen är att uppnå internationell kvalitet och standard i inhemska kappseglingsarrangemang. Tillsammans med seglarskolor och föreningar satsar man på att göra seglingen känd. Föreningarna sporras att ordna nybörjarkurser för vuxna enligt formatet 'Introduktion till segling', som stöd för medlemsrekryteringen. Kursutbudet ökas med bl.a. Första hjälps- och radarkurser samt olika kurser för föreningsfunktionärer. För kappseglare arrangeras regelkurser i samarbete med klassförbunden. Seglarskolor auktoriseras enligt förbundets krav på behörighet, vid behov genom styrning och övervakning. Ett antal examinatorer utnämns att granska frivilliga seglingsexamina. Dessa rapporterar till utbildningsnämnden. I samarbete med Seglingslärarna r.f. (PORY) fortsätts arbetet med att öka behörigheten hos seglingsledare och -lärare. Enligt samarbetsavtalet sköts utbildningen av PORY medan utbildningsnämnden beviljar ledar- och lärarlicenser enligt ansökan. Kurser ordnas för såväl nya som nuvarande besiktningsmän. Besiktningsregler, instruktioner och utbildningsmaterial uppdateras. Information sprids om besiktningens vikt för säkerheten till sjöss. Expertutlåtanden avges och råd ges till försäkringsbolag. Besiktningsverksamheten genomförs i samarbete med Finlands Båtförbund, Finlands Navigationsförbund, Håll Skärgården Ren, Miljöministeriet och försäkringsbolagen. Regionala seminarier hålls för att utveckla besiktningsverksamheten. Träningsverksamheten Regionala träningsevenemang ordnas enligt regionernas och/eller klassförbundens behov. För handikappseglarna ordnas gemensamma FM-seglingar och i samband med dem ett träningsläger. Man arrangeras 2-3 seglingsdemostrationer om segling för handikappade och provseglingar samt träning för handikappade allt efter behov.. I samarbete med Skytteförbundet, Simförbundet och Idrottsförbundet utvecklas utbildningen av tränare och ledare för handikappidrotten. I projektet deltar även idrottsförbunden för handikappade (NKL, SIU och SKLU), KIHU och Paralympics-kommittén.

15 SPL:n Toimintasuunnitelma FSF:s Verksamhetsplan 15 Tävlings- och rekreationsverksamhet Regionala träningsevenemang ordnas enligt regionernas och/eller klassförbundens behov. Föreningarna och klassförbunden informeras om den år 2007 färdigställda seglingsanimationen som gjorts för att underlätta undervisningen av nybörjare. Animationen framställer grafiskt sådant som är svårt att beskriva muntligt eller skriftligt. Animationen är främst avsedd för unga och vuxna nybörjare, men är nyttig för undervisning av seglare i alla åldrar. Den lämpar sig även för undervisning av handikappade. De regionala kappseglingarna utvecklas i samarbete med föreningarna och klassförbunden med sikte på att öka deltagarantalet. Arrangemangen för FM-seglingar i alla båtklasser övervakas. Seglingsverksamheten för handikappade utvecklas ytterligare. Försök görs att integrera seglingskurser för handikappade med seglingsskolornas normala verksamhet med hjälp av stödpersoner. Föreningarna och klassförbunden ges möjlighet att visa upp sin verksamhet på Båtmässan i Helsingfors. Föreningarna och klassförbunden kan även använda sig av Seglarförbundets internet-sidor samt spalten Klassresan i tidskriften Navigare. Information om alla nationella och internationella kappseglingar samlas in och publiceras i FSFs tävlingskalender. Information sprids om öppna rekreations- och långfärdsevenemang. Båtregistret uppehålls och mätningsmän utbildas för de olika båtklasserna. Iakttagandet av säkerhetsföreskrifterna övervakas. Förbundet samarbetar aktivt med följande myndigheter och referensgrupper för båtlivet: - Trafik- och kommunikations-, Undervisnings-, Inrikes-, Miljö- m.fl. ministerier - Sjöfartsstyrelsen, Delegationen för båtärenden, Arbetsgruppen för båthamnar - Arbetsgruppen för sjökortsnavigering - Arbetsgruppen för uppföljning av väderleksprognoser för sjöfarande - Håll Skärgården Ren, arbetsgruppen för blåflaggade hamnar - Finlands Konditionsidrottsförbund - Finlands Motion och Idrott - Finlands Sjöräddningssällskap - Finlands Navigationsförbund - Finlands Båtförbund - Den finsk-ryska gruppen 'Havsmöte' - Arbetsgruppen för båtliv utomlands - Föreningar för friluftsområden 12. TÄVLINGS- OCH ELITIDROTT Utbildningsverksamhet Tränarutbildningen på nivå I genomförs i samarbete med Finlands Idrottsinstitut. Fortbildning och träffar för tränare ordnas i samarbete med Finlands Seglingstränare r.f. Den nätbaserade databanken för seglare och tränare utvecklas vidare. I den samlas information bl.a. om fysisk träning och båttrimning. Den datorbaserade modellen för planering och uppföljning av träning (FIT) på internet utvecklas fortsatt. Med hjälp av den kan tränare och idrottare utbyta filer såsom träningsprogram och träningsdagböcker. Utbildning ordnas i att använda systemen. Ett internet-baserat system tas i bruk för effektiv bokning av FSFs servicebåtar och transportutrustning. Förbundets representanter deltar i internationella seminarier och gemensamma träningsläger, samt samarbetar med nationella grenförbund och Internationella Seglarförbundet.

16 SPL:n Toimintasuunnitelma FSF:s Verksamhetsplan 16 Träningsverksamhet Träningsgrupper utnämns, med beaktande av handikappade toppseglare. Grupperna benämns Peking 2008 ( seglare år 2007), London 2012 (7 seglare år 2007) och De ungas träningsgrupp (27 seglare år 2007). Gruppernas program planeras med tanke på läger i Finland och utomlands, personlig träning, fysisk träning och testning samt psykisk träning. Under år 2007 arrangerade Seglarförbundets tränare sammanlagt 264 träningsdagar för de ungas träningsgrupp (4 båtklasser) och 813 träningsdagar för Peking och London grupperna (7 båtklasser). Verksamheten följs fortlöpande upp. Målsättningen är att i varje olympisk klass skapa grupper på fler än ett båtlag. Träningsgrupperna kan använda sig av chefstränaren, två landslagstränare (Finnjolle och Laser Radial) och två tränare för unga olympier. Ytterligare kan t.f. tränare värvas vid behov. Träningsgrupperna kan anlita en stödgrupp till vilken hör experter inom fysioterapi, näringslära, aerodynamik, meteorologi, idrottsmedicin, olympiaträning, uthållighetsträning, kappseglingsregler, ADB, psykologi, videoanalys och optomologi. Samarbetet inom Norden är aktivt. Joakim Wilenius är tränare för Finlands, Sveriges och Norges finnjolleseglare. Förhållandena i Quingdao kartläggs i samarbete med Sverige. I samarbete med klassförbunden ordnas flera träningsläger och träningsevenemang, där Seglarförbundet står för tränarnas kostnader. Samarbetet fortsätter med Mäkelänrinteen Urheilulukio och förbundets första officiella träningscentrum (Espoon Pursiseura). Centret kan användas av ungdomar i huvudstadsregionen som går i Idrottsgymnasiet Mäkelänrinne eller i övriga skolor som hör till Idrottsakademin (URHEA). Kappseglarna får hjälp med att jämka ihop sitt liv och studier, under och efter idrottskarriären, enligt Lifelong Coaching-konceptet. Samarbetet med Finlands Sjöstridskrafter och Idrottsskolan i Lahtis fortsätter, för att synkronisera seglarnas träning och militärtjänstgöring. Tävlingsverksamhet På basen av Seglarförbundet kvalsystem föreslår man seglare i åtminstone fem båtklasser för Finlands Olympiakommitté för deltagande i Olympiska spelen i Peking. Deltagare utses till ISAFs junior-vm. Peking- och London-grupperna deltar i flera Grade 1-regattor samt i klassernas VM- och EM-tävlingar. I juniorklasserna skickar FSF en tränare till flera värdetävlingar i Europa. Klassförbunden deltar med ett eller flera båtlag i sina VM-, EM-, världsranking och övriga internationella kappseglingar. I samarbete med arrangörsföreningen och juniorklassförbunden arrangeras ett gemensamt FM för juniorklasserna. Förberedelserna för att ordna ISAF VM 2011 i Finland fortsätter. Möjligheterna att bygga ett Kappseglingscentrum av internationella mått på Ärtholmen i Helsingfors utreds. 13. INFORMATIONSVERKSAMHET Till förbundet anställs en informatör, som i samarbete med informations- och marknadsföringskommittén planerar, verkställer och svarar för förbundets informationsverksamhet. Arbetet fortsätter för att nå en koordinerad och mångmediell informationsutgivning för både förbundets egen och medlemsföreningars samt klassförbundens del. År 2008 kommer man även att utveckla Seglarförbundets nätservice. År 2008 händer även mycket på den internationella seglingsarenan, och med hjälp av kommitténs informationsplan strävar man till att de större evenemangen observeras i media. Bland dessa evenemang är OS i Peking (Qingdao) i augusti, ISAF:s juniorvm samt flera andra värdetävlingar både i Finland och utomlands. Den interna och externa informationen ges ut på följande sätt: Externa kanaler: Navigare-tidningen, Vene-lehti, övrig press, television, hemsidorna, elektroniska nyhetsbrev, Båt 08-mässan, årsboken, tävlingskalendern, kappseglingarna samt andra förbundets publikationer och broschyrer.

17 SPL:n Toimintasuunnitelma FSF:s Verksamhetsplan 17 Interna kanaler: förbundets officiella möten, Seglardagarna, brev, e-post, hemsidornas nyhetsmeddelanden, nyhetsspalt samt elektroniska nyhetsbrev. Tidskrifter År 2006 lanserades den nya båttidskriften, Navigare, som fortsätter att utkomma och Finlands Seglarförbund fortsätter att utge tidningen tillsammans med Finlands Båtförbund. Tidningen har en upplaga på över exemplar och utkommer i sex nummer per år. Tidskriften är avgiftsfri för alla medlemmar i Finlands Seglarförbunds medlemsföreningar. Målsättningen för Informationskommittén är att delta i tidningens redaktionsråd samt att försäkra att segling och ämnen som intresserar seglare regelbundet behandlas i tidskriften. Förbundet sköter genom sin egna spalt i Navigare-tidningen informationsutgivningen till sina medlemmar. Navigare-tidningen har även sina egna hemsidor. För Vene-tidskriftens del vill man fortsätta med samarbetet för att seglarförbundet även i fortsättningen har en sida per nummer i sitt förfogande. På denna sida behandlas aktuella ämnen, ansvaret för skrivandet är huvudsakligen hos förbundets informatör, men vid behov kan ansvaret delas mellan ansvariga informatörer i olika kommittéer. Man strävar till att underlätta informationsutgivning till press på områdes- och föreningsnivå genom att erbjuda instruktioner och underlag för pressmeddelanden, kontaktlistor samt annan hjälp. Tävlingskalendern och Seglarens årsbok Seglarens årsbok utkommer under våren 2008 med ett innehåll som utvecklats på basen av inkomna synpunkter. Tävlingskalendern publiceras i samband med Båt 08-mässan i februari. Innehållet följer modellen från tidigare år. Kontroll av innehållets rättslighet koordineras via nätsidorna. Seglaren FSF:s 100-års jubileumsbok Marknadsföringen och försäljningen av 100-års jubileumsboken fortsätter år Nätservice Man strävar till att år 2008 utveckla Seglarförbundets hemsidor och nätservicehelheten till en mera kollektiv riktning. Detta betyder att man ökar interaktiviteten, nätsidornas aktiva uppdatering, informationsutgivning på områdes- och föreningsnivå, samt att man ökar synligheten av olika kommittéers verksamhet. Dessutom strävar man till att uppdatera nätsidornas svenskspråkiga del. Hemsidorna fungerar utmärkt även som kanal för intern informationsutgivning och detta kommer fortsättningsvis att utvecklas Båtmässan Båtmässan fungerar fortfarande som en viktig kontaktyta till medlemskåren samt annan seglings- och båtsportsintresserad publik. Seglarförbundet har egna utställningsutrymmen på mässan där man ger ut information och broschyrer. Dessutom har medlemsföreningar och klassförbund möjligheten att delta i mässan via förbundet. Övrigt Informationskommitténs ansvarsområden under 2008 är att främja informationsutgivningen om områdesoch föreningsverksamheten, underlätta klassförbundens informationsutgivning, framföra stora nationella och internationella seglingsevenemang i media, ordna skolning för föreningarnas informatörer samt framföra olika tema inom informationsutgivning under FSF:s evenemang och områdesmöten. 14. INTERNATIONELL VERKSAMHET Organisationer Finlands Seglarförbund är medlem i Internationella Seglarförbundet, International Sailing Federation (ISAF) och i dess självständiga havskappseglingsorganisation Offshore Racing Congress (ORC), European Sailing Federation (EUROSAF), International Sailing Schools Association och i Skandinaviska Seglarförbundet (Skand.SF).

18 SPL:n Toimintasuunnitelma FSF:s Verksamhetsplan 18 Förbundet deltar i Internationella Seglarförbundets vår- och årsmöten. På årsmötet i november 2008 besluts båtklasserna för OS i London 2012 samt ISAF:s kommittéplatser för åren FSF har sju kommittéplatser inom ISAF och strävar till att få åtminstone motsvarande antal kommittéplatser för följande fyraårsperiod. Förbundet deltar även aktivt i Skandinaviska Seglarförbundets vår- och årsmöten. Skandinaviska Seglarförbundets ordförandeskap handhas åren av Norska Seglarförbundet. Övrigt Det mångsidiga samarbetet med Estland, Ryssland och de nordiska länderna fortsätter enligt gammal tradition. Samarbetet mellan seglarna i S:t Petersburg och Finland främjas för både för kappseglarnas och långfärdsseglarnas del. 15. EKONOMI Medelanskaffning Förbundets medelanskaffning består av: - intäkter från medlemskåren - intäkter från samarbetspartners - understöd från Undervisningsministeriet och den Olympiska kommittén Förbundsavgifter Förbundsavgiften föreslås förbli oförändrad. Till förbundets medlemsavgifter föreslås: - vuxen medlem 12,50 euro - juniormedlem 5 euro För Navigare-tidningen samt medlemsförsäkringen uppbärs ingen separat avgift. Samarbetspartners Målsättningen är att fördjupa samarbetet med de redan existerande sponsorerna samt försöka få nya samarbetspartners och sålunda öka sponsorintäkterna. Övriga avgifter De övriga avgifterna förblir oförändrade. Underhållsavgift för båtregistret: - kölbåtar 4,5 euro - lättbåtar 2,25 euro Båtregistreringsavgift (nya båtar) - kölbåtar 100 euro - lättbåtar 50 euro För specialnummer som avviker från den löpande nummerföljden uppbärs en tilläggsavgift om 500 e. Allmänna understöd Förbundets statsunderstöd kommer från Undervisningsministeriet och den Olympiska kommittén. Medlemsförsäkringar - Ansvarsförsäkring som täcker föreningarnas funktionärer - Olycksfallsförsäkring för föreningarnas och klassförbundenas medlemmar

19 SPL:n Toimintasuunnitelma FSF:s Verksamhetsplan KANSLI OCH ADMINISTRATION Fördening av personalkostnader Kanslipersonalens löner och lagstadgade bikostnader finns inom de olika verksamhetsmomenten. Alla tjänster är nödvändigtvis inte heldagstjänster. För projektuppgifter anställs vid behov tidsbunden personal. Utgifter för administration Administrationskostnaderna består främsta av följande; - hyror, it-kostnader samt övriga kontorskostnader - allmänna mötes- och resekostnader - medlemsavgifter till internationella organisationer Personal Under verksamhetsåret arbetar på kansliet en verksamhetsledare, kansliansvarig, fältchef och sekreterare. Dessutom består personalen av en cheftränare, landslagstränare, två ungdomstränare och två visstidsanställda juniorutbildare. För förbundets informationsverksamhet svarar 1-2 visstidsanställda informatörer.

20 SPL:n Toimintasuunnitelma FSF:s Verksamhetsplan 20 SPL BUDJETTI 2008 FSF BUDJET Aikuisliikunta Lapsi- ja nuorisotoim. Huippuurheilu Tiedotus ja hallinto Kaikki yhteensä TUOTOT Varsinainen toiminta Jäsenmaksut + venerek Sopimustuotot Valtion avustus OK:n avustus Yhteensä KULUT Palkat ja sivukulut Vuokrat ja leasing Ostetut palvelut Matkakulut Materiaalikulut Urheilija/valmentajatuet Toimistokulut Jäsenmaksut + vakuutus Yhteensä

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Suomen Purjehtijaliitto ry Toimintasuunnitelma 2010 1 Finlands Seglarförbund rf Verksamhetsplan 2010

Suomen Purjehtijaliitto ry Toimintasuunnitelma 2010 1 Finlands Seglarförbund rf Verksamhetsplan 2010 1 Finlands Seglarförbund rf Verksamhetsplan 2010 1. JOHDANTO Suomen Purjehtijaliitto tukee seuroissa ja luokkaliitoissa tapahtuvaa harraste-, matka- ja kilpapurjehdusta. Varmistaakseen toiminnan säilymisen

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

ELANNON ISKU - Vantaa ry TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2007 TAPAHTUMIA VUODEN 2007 AIKANA

ELANNON ISKU - Vantaa ry TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2007 TAPAHTUMIA VUODEN 2007 AIKANA ELANNON ISKU - Vantaa ry TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2007 TAPAHTUMIA VUODEN 2007 AIKANA Kirjan ja ruusun päivä 8.5. Elannon Isku - Vantaan kevätnäytös 15.5. Suomen Voimistelupäivät 8.-10.6. Svolin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1 Finlands Seglarförbund rf Verksamhetsplan 2009 SUOMEN PURJEHTIJALIITTO ry FINLANDS SEGLARFÖRBUND rf TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2009 Finlands Seglarförbund rf Verksamhetsplan 2009 2 1. JOHDANTO

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010 KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2010 1. TOIMINNAN LÄHTÖKOHTA Kankaanpään Uimarit ry:n toiminnan tarkoituksena on tuottaa eri ikäryhmille uimaopetus, harrastus- ja kilpauintipalveluita.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI I år ordnar FF Jaro tillsammans med LokaTapiola för 14:e gången sin ALL STARS fotbollsturnering. Sammanlagt 65 lag och ca 750 spelare deltar. Åldersklasserna

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 167/2011 vp Lasten- ja nuorisopsykiatrian yhdistäminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa lastenpsykiatriasta tuli lääketieteellinen erikoisala vuonna 1955. Nuorten tarvitsemia polikliinisia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

LAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos

LAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos LAATUOHJELMA yhteiset kriteerit luonnos 28.11.2016 SEURATOIMINNAN LUPAUS - MENESTYSSUUNNITELMASTA Huolehdimme siitä, että seurat näkevät toimintaympäristön muutokset ja elävät ajassa. Seurat ovat innostavia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

ELANNON ISKU - Vantaa ry TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2008 TAPAHTUMIA VUODEN 2008 AIKANA

ELANNON ISKU - Vantaa ry TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2008 TAPAHTUMIA VUODEN 2008 AIKANA ELANNON ISKU - Vantaa ry TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2008 TAPAHTUMIA VUODEN 2008 AIKANA Suomen mestaruuskilpailut 1.-2.3. Espoo Pohjoismaiden mestaruuskilpailut 8.-9.3. Tanska Luokkanousukilpailut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 MIKKELIN JUDO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Toimintasuunnitelma 2009 Sivu 1 Sisällysluettelo 1. JÄRJESTÖTOIMINTA... 3 1.1 Hallinto... 3 1.1.1 Edustajat... 3 1.1.2 Aluetoiminta... 3 1.1.3 Huomionosoitukset...

Lisätiedot

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 Tikkurilan Taitoluisteluklubi ry 12.4.2016 2 TIKKURILAN TAITOLUISTELUKLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Seuraseminaari 19.11.2011. Liiton seurapalvelut seurojen tueksi nyt ja jatkossa

Seuraseminaari 19.11.2011. Liiton seurapalvelut seurojen tueksi nyt ja jatkossa Seuraseminaari 19.11.2011 Liiton seurapalvelut seurojen tueksi nyt ja jatkossa Lapsi ja nuorisotoiminta Ohjaajakoulutus Junioriohjaajan starttikurssi, junioripurjehdusohjaajan peruskurssi, junioripurjehdusohjaajan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 MIKKELIN JUDO RY 1. JÄRJESTÖTOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää jäsentensä judotaitoa sekä toimia judon tunnetuksi tekemiseksi ja sen harrastuksen levittämiseksi. Tarkoituksensa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 475/2012 vp Ammattikorkeakoulujen turvaaminen aikuiskoulutuksen Eduskunnan puhemiehelle Julkisuuteen tulleen tiedon mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia ollaan uudistamassa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2010

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2010 http://www.imatrantennis.net. TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2010 Imatran Tennis Ry http://www.imatrantennis.net. TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Vuosi 2010 tuo tullessaan tennisharrastajille merkittävän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 97/2009 vp Varusmiesten terveydenhuollon taso Eduskunnan puhemiehelle Keuruun varuskunnassa varusmies sairastui kuumeeseen, ja häntä pidettiin lääkityksen avulla kaksi viikkoa majoitustiloissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2012 vp Naisyrittäjyyden edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Naisten osuus suomalaisista yrittäjistä on noin 30 prosenttia. Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n virallinen tavoite

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Tähtiseurakahvit. Huhtikuu

Tähtiseurakahvit. Huhtikuu Tähtiseurakahvit Huhtikuu Seuratoiminnan malli 2.0 ja laatutekijät Kolmen kehän malli I urheilutoiminta II seuran toiminnan organisointi III seuran ulkoinen toiminta 23.4.2018 3 Miksi muutos? Halutaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 270/2006 vp Turun Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikön siirtäminen Helsinkiin Eduskunnan puhemiehelle Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) sai maanantaina 20.3.2006 tietää, että opetusministeriö

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 521/2009 vp TEHO-hankkeen vaikutukset maatalouden vesistökuormitukseen Eduskunnan puhemiehelle Maa- ja metsätalous on tärkeä osa suomalaista elinkeinotoimintaa ja yhteiskuntaa, mutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL 33 13101 HÄMEENLINNA 04.11.2013

HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL 33 13101 HÄMEENLINNA 04.11.2013 HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1.Yleistä Vuoden 2014 tärkeimpinä toiminnallisina asioina on saada eri jaokset toimimaan itsenäisesti, kultahippufinaalin onnistunut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 126/2013 vp Suomi tieteen kielenä Eduskunnan puhemiehelle Suomen kieli sai virallisen aseman 150 vuotta sitten. Samoihin aikoihin, 1800-luvun puolivälin jälkeen, suomi alkoi vähitellen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 663/2009 vp Avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö myöntää vuosittain tukea kulttuuritapahtumille. Avustusten tarkoituksena on

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 649/2012 vp Kesätyöntekijöiden työskentelyolosuhteiden epäkohtien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kesätöitä on tarjolla nuorille usein erilaisissa myyntikojuissa ja kioskeissa.

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 63 09.05.2011 Sosiaali- ja terveysvlk/social- och 58 28.09.2011 hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 306 25.10.2011 Aloite Sipoon kunnan ruokapalveluiden kehittämisestä ja kunnallisen

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR Tilaisuuden nimi / Tillställningens namn Kansallinen esprint -suunnistuskilpailu ja Huippuliigan 1. osakilpailu Pelastuslaissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2008 vp Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan säilyminen äkillisen rakennemuutoksen alueena Eduskunnan puhemiehelle Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla, joka käsittää pohjoisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2011 vp Yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen Eduskunnan puhemiehelle Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvamassa suhteessa kaikkiin työttömiin. Erityisesti pitkälle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 928/2005 vp Kouluterveydenhuollon palveluiden saatavuus Eduskunnan puhemiehelle Hyvällä ja kattavalla kouluterveydenhuollolla on todistetusti suuri merkitys lasten ja nuorten terveen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010 HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010 Hockey Club Nokia ry Rek.no. 196.155 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Seuran hallintoon ja talouteen liittyvät asiat - Seuran strategian linjaus 2. Seuratoiminnan laadun kehittäminen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 188/2013 vp Erityisopetuksen tarve ja riskitilanteiden kartoitus Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisen kattavan ja hyvän neuvolajärjestelmän jatkoksi on esitetty ajatus kahdesta muusta

Lisätiedot

Visio, missio, arvot ja strategia

Visio, missio, arvot ja strategia Visio, missio, arvot ja strategia Joensuun Kataja ry taitoluistelujaosto Arvot toiminnan perusta Visio tahtotila Jatkuva kehitys Missio tehtävä Strategia toimintamalli Arvot AVOIMUUS Asioista puhutaan

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot