Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 521/2009 vp TEHO-hankkeen vaikutukset maatalouden vesistökuormitukseen Eduskunnan puhemiehelle Maa- ja metsätalous on tärkeä osa suomalaista elinkeinotoimintaa ja yhteiskuntaa, mutta ne aiheuttavat myös valitettavan paljon vesistökuormitusta. Peltoviljelyn vesiensuojelun tarve on erityisen suuri Varsinais-Suomessa Saaristomereen laskevien jokien alueilla. Maatalouden ympäristötukijärjestelmä on työväline kuormituksen vähentämisessä. Toimenpidemahdollisuuksia ovat mm. peltojen suojavyöhykkeet, valumavesien ravinteita pidättävät kosteikot ja säätösalaojitukset. Vesistöjen tilan parantamisessa jatkuvuus, toimenpiteiden tehokkuus ja monipuolisuus sekä toimenpiteiden suuntaaminen oikeisiin kohteisiin on erittäin tärkeää. Lisäksi on kehitettävä uusia, entistä tehokkaampia tapoja vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön rahoittamassa sekä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, MTK-Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen toteuttamassa TEHO-hankkeessa kehitetään ja toteutetaan käytännön vesiensuojelutoimenpiteitä yhteistyössä lounaissuomalaisten maatalousyrittäjien kanssa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä konkreettisia tuloksia vesiensuojelun TEHO-hankkeen myötä on saatu aikaan ja onko niitä päästy soveltamaan käytäntöön? Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 2009 Petteri Orpo /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Petteri Orpon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 521/2009 vp: Mitä konkreettisia tuloksia vesiensuojelun TEHO -hankkeen myötä on saatu aikaan ja onko niitä päästy soveltamaan käytäntöön? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHOhanke) on maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteisesti rahoittama kolmivuotinen hanke, joka käynnistyi Sen toteuttajia ovat Lounais-Suomen ympäristökeskus sekä MTK-Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta. Hanketta toteutetaan Lounais-Suomessa. Sen erityisinä kohdealueina ovat Aurajoen ja Eurajoen valuma-alueet sekä Vakka-Suomi ja Kaakkois-Satakunta. Tarkoituksena on tehostaa nykyisen ympäristötukijärjestelmän toimenpiteiden käyttöä sekä kokeilla ja arvioida uusia vesiensuojelukeinoja ja niiden käyttömahdollisuuksia nykyisellä tai seuraavalla ohjelmakaudella. Sen tuloksia voidaan hyödyntää vesienhoidon suunnittelussa. Hankkeen tavoitteena on saada kohdealueilla laajasti käyttöön eri tilanteissa tehokkaimmin toimivat maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet. Toimenpiteiden soveltuvuutta testataan käytännössä tilatasolla sekä arvioidaan toimenpiteiden ympäristövaikutuksia niin maatila-, paikallis-, alue- kuin vesistöaluetasolla. Maatiloilla tehdään peltojen maaperän ja laadun mittauksia, lasketaan tila- ja lohkokohtaisia ravinnetaseita sekä arvioidaan viljelytoimenpiteitä, joilla voidaan vähentää ravinteiden huuhtoutumista. Käynnistymässä on myös toimenpiteiden kustannusvaikutusten ja -tehokkuuden arviointi. Se tehdään maatilatasolla ja alueellisina arvioina kiinteässä yhteistyössä viljelijöiden ja maatalouden taloustutkimuksen asiantuntijoiden kanssa. Tilan ympäristöasioita käsittelevässä työkokonaisuudessa on nyt mukana 125 maatilaa. Tiloilla on käynnissä useita käytännön kokeiluja, joissa tehdään yhteistyötä tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Tällaisia kokeiluja ovat esimerkiksi kerääjäkasvien käyttö sekä fosforia sitovan kipsin levittäminen pelloille. Käynnissä on myös eläinten jaloittelutarhan suunnittelu ja testaus. Tavoitteena on löytää ratkaisuja jaloittelutarhasta peräisin olevien valumavesien käsittelylle. Tarhaan liittyvä suunnitteluratkaisu julkaistaan, jotta muut tilat voivat käyttää sitä esimerkkinä harkittaessa omalle tilalle sopivaa ratkaisua. Maatalouden vesistövaikutusten seurantaa ja arviointia on parannettu asentamalla kohdevesistöihin jatkuvatoimisia veden laadun mittareita. Laitteistot sijaitsevat Aurajoella Savijoella, Loimijoella ja Eurajoella. Näillä sekä alueella jo ennestään olevilla laitteilla tuotetaan aikaisempaa paljon täsmällisempää tietoa vesistöjen tilan vaihteluista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tieto on arvokasta sekä toimenpiteiden ohjauksen että niiden toteuttamisen motivoinnin näkökulmasta. Laaja tiedottaminen hyvistä käytännöistä on yksi TEHO-hankkeen tavoitteista. Esimerkkinä voidaan mainita hankkeen ensimmäinen julkaisu "Käytännön kosteikkosuunnittelu", jossa esitetään käytännönläheisesti kosteikon perustamisen vaiheet paikan valinnasta rakentamiseen. Hankkeessa on järjestetty myös useita koulutus- ja neuvontatilaisuuksia. Sillä on omat internetsivut 2

3 Ministerin vastaus KK 521/2009 vp Petteri Orpo /kok ( joilla on avoimesti saatavilla sekä TEHO:n että muiden tahojen tuottamaa tietoa. Viljelijöiden tietämys jo nyt käytössä olevista ympäristötuen toimenpiteistä on lisääntynyt ja tiloille on pystytty valitsemaan sopivia toimenpiteitä. Hyviä esimerkkejä ovat suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustaminen ja hoito sekä ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen. Maatalouden vesiensuojelun edistämisessä on ensiarvoisen tärkeää viljelijöiden aktiivinen osallistuminen ja halua toimenpiteiden toteuttamiseen. Kohdennettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvitaan tutkimuksen ja erilaisten hankkeiden tuottamaa tietoa, joka välitetään viiveettä ja käytännönläheisesti viljelijöille. Lisäksi toimenpiteiden toteuttamisessa ja rahoituksessa tarvitaan yhteen sovitettua julkisten ja yksityisten organisaatioiden toimintaa. Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2009 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 521/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Petteri Orpo /saml: Vilka konkreta resultat har man fått till stånd med TEHO-projektet inom vattenskydd och har de redan kunnat tillämpas i praktiken? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHOprojekt) är ett treårigt projekt som finansieras av jord- och skogsbruksministeriet och miljöministeriet tillsammans och startades Det genomförs av Sydvästra Finlands miljöcentral samt Egentliga Finlands MTK och MTK Satakunta. Projektet genomförs i sydvästra Finland. Områden som det speciellt inriktas mot är Aura och Eura ås avrinningsområden samt Vakka-Suomi och sydöstra Satakunta. Syftet är att effektivisera användningen av åtgärderna i det nuvarande miljöstödssystemet samt testa och bedöma nya vattenskyddsmetoder och deras användningsmöjligheter under nuvarande eller nästa programperiod. Projektets resultat kan utnyttjas för planering av vattenvård. Syftet med projektet är att få de i olika sammanhang bäst fungerande vattenskyddsåtgärderna i allmänt bruk i objektområdet. Åtgärdernas tillämplighet testas i praktiken på gårdsnivå och åtgärdernas miljöpåverkan bedöms både på gårdsplan, lokalt plan, regionalt plan och vattenområdesplan. På gårdarna utförs mätningar av åkrarnas jordmån och kvalitet, räknas näringsbalanser per gård och skifte samt bedöms odlingsåtgärder som kan minska urlakningen av näringsämnen. Man håller även på att starta en bedömning av åtgärdernas kostnadseffekter och -effektivitet. Den kommer att utföras på gårdsnivå och som lokala bedömningar i samarbete med odlare och experter från forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi. Helhetsarbetet som behandlar gårdars miljöärenden omfattar nu 125 gårdar. På gårdarna pågår det flera praktiska försök i samarbete med forskningsanstalter och företag. Sådana försök är till exempel användning av fånggrödor samt spridning av fosforbindande gips på åkrarna. Det pågår också planering för och testning av en rastgård för djur. Målsättningen är att hitta lösningar till hantering av avrinnande vatten från rastgården. En planeringslösning för rastgården kommer att publiceras för att andra gårdar ska kunna använda den som exempel när de överväger lösningar som passar deras egen gård. Uppföljningen och bedömningen av jordbrukets påverkan på vattendragen har förbättrats genom att installera kontinuerliga vattenkvalitetsmätare i objektvattendrag. Anläggningarna ligger i Aura ås Savijoki å, Loimijoki å och Eura å. Med dessa anläggningar samt dem som redan finns i området produceras mycket mer exakt information än tidigare om hur vattendragens tillstånd varierar och vilka faktorer som påverkar det. Informationen är värdefull med avseende på åtgärdernas styrning och som motivation för deras genomförande. Omfattande informering om god praxis är ett av TEHO-projektets mål. Som ett exempel kan nämnas projektets första publikation "Käytännön kosteikkosuunnittelu" (Planering av våtmarker i praktiken), där man icke-teoretiskt visar hur en våtmark anläggs från att välja plats till själva anläggningen. Inom ramen för projektet 4

5 Ministerns svar KK 521/2009 vp Petteri Orpo /kok har man även anordnat flera utbildnings- och rådgivningstillfällen. Det har sin egen webbsida ( där information producerad av TEHO och andra finns fritt tillgänglig. Odlarnas kunskap om miljöstödsåtgärder som redan nu finns i bruk har ökat, och gårdarna har kunnat välja passande åtgärder. Några bra exempel är anläggning och vård av skyddsremsor och våtmarker samt effektiviserad minskning av gödselbelastningen. För främjandet av vattenskydd inom jordbruket är odlarnas aktiva deltagande och vilja för genomförande av åtgärderna av största vikt. För att kunna genomföra riktade åtgärder behövs information från forskning och olika projekt som förmedlas till odlarna utan fördröjning och på ett icke-teoretiskt sätt. För genomförande och finansiering av åtgärderna behövs dessutom samordnad verksamhet av offentliga och privata organisationer. Helsingfors den 22 juni 2009 Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila 5