YLIVIESKAN SEUTUKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2010

Transkriptio

1 YLIVIESKAN SEUTUKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ylivieskan seutukuntayhdistys ry. seutuvaltuusto

2 YLIVIESKAN SEUTUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2010 Sisällysluettelo 1. Hallinnointi Luottamushenkiklöstö ja hallinnointi Henkilöstö Projektitoiminta ja tulokset Yhteistyö ja muu toiminta Kuvaus seutukunnan hallinnoimista hankkeista Seutukunnan rahoittamat merkittävimmät muiden hallinnoimat hankkeet Seutukunnan talous Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen Seututyön toiminnassa esiintyvät riskit Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

3 1. Hallinnointi Seutukuntayhdistys hallinnoi vuonna 2010 yhteensä kahta EU-rahoitteista alueellista projektia: Tuoteajattelusta asiakaslähtöiseen palveluliiketoimintaan (Tapke) ja Tulevaisuuden osaaminen (Tulos). Seutukuntayhdistys hallinnoi lisäksi kahta kansallisesti rahoitettua hanketta: Ylivieskan seutukunnan koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KO- KO, maakunnan kehittämisraha) ja kunnallista nuorisotoimea tukeva nuorisotiedotushanketta (OPM:n rahoitus) sekä kahta Leader rahotteista hanketta: Cross Cultural Coordinator (kansainvälisten opiskelijoiden tukipalvelut) ja Vetovoimainen Ylivieska esiselvityshanketta. Vuonna 2010 seutukunta ensimmäistä kertaa oli mukana partnerina Interreg Baltic Sea Region rahoitteisessa PEA (Public Energy Alternatives) ja Interreg IV A Nord NoE (Network of Expertise for Energy in Cold Climate). Seutukuntayhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2010 hyväksyttiin seutuvaltuuston syyskokouksessa, ja vuoden 2011 jäsenmaksua päätettiin korottaa hieman 11 eurosta/asukas 11,3 euroon/asukas. Seutukuntahallitus kokoontui vuonna 2010 yhteensä 8 kertaa. 2. Luottamushenkilöstö ja hallitus Seutuvaltuuston varsinaisena puheenjohtajana toimi seutuvaltuuston syyskokouksessa valitsema Jaakko Männistö (Merijärvi), 1. varapuheenjohtajana Juha Pylväs (Ylivieska) ja 2. varapuheenjohtajana Pekka Rahkola (Oulainen) Seutuvaltuuston kokoonpano oli seuraava: ALAVIESKA varsinaisina Eija Jutila, Olavi Simi Varajäseninä Kaija Hannula, Juhani Isotalus 3 KALAJOKI varsinaisina Kaarlo Isokääntä, Raili Myllylä, Juha Nivala, Esko Valikainen, Markku Salmu Varajäseninä Juhani Latukka, Anu Prittinen, Jouni Jyrinki, Hanna Saari, Vuokko Hilli MERIJÄRVI varsinaisina Jaakko Männistö, Päivi Saukko Varajäseninä Heikki Mehtälä, Toini Hiitola OULAINEN varsinaisina Merja Krapu, Juhani Kärki, Pekka Rahkola, Virpi Takalo-Eskola Varajäseninä Juha Isomaa, Veli Tirilä Päivi Pajala, Arja Stenroth SIEVI varsinaisina Heli Korpi, Jouni Hautala Mauno Vähäsalo Varajäseninä Tarja Hietala, Jukka Linna, Juha Liukkonen YLIVIESKA varsinaisina Kaisa Haapakoski, Juha Pylväs, Kaija-Maija Perkkiö, Asko Männistö, Eero Kippola, Tuomo Hirvi Varajäseninä Johanna Koskela, Kaisa Savela, Juha Isokoski, Markku Niemi, Juhani Löfbacka, Irene Isokoski Seutuhallituksen, jonka kokoonpano oli seuraava: Ylivieska: Asko Ojamäki (varalla Asko Männistö), Kaisa Savela (varalla Kaija-Maija Perkkiö); Kalajoki: Jukka Puoskari (varalla Raili Myllylä), Esko Valikainen (varalla Kaarlo Isokääntä);

4 Oulainen: Esa Sippola (varalla Pekka Heiska), Juhani Kärki (varalla Merja Krapu), Sievi: Markku Koski (varalla Mauno Vähäsalo); Merijärvi: Kaija Eskola (varalla Heikki Mehtälä); Alavieska: Tapani Vierimaa (varalla Tapio Mattila). Seutuhallituksen puheenjohtajana toimi Jukka Puoskari ja varapuheenjohtajana Esa Sippola. 3. Henkilöstö Yhdistyksen henkilöstö kolmantenatoista toimintavuotena: Seutujohtaja Timo Kiema, strateginen ja operatiivinen seutukuntatyön johtaminen, projektijohtajan tehtävät Assistentti Terttu Nivala, seututoimiston ja projektien tukitehtävät, projektien maksatukset ja muuta taloushallinnon tehtävät Koulutuspäällikkö Pirjo Jylhä-Ollila, Tulos projektin, projektipäällikön tehtävät Kehitysinsinööri Olli Niskala, Tulos projekti, asiakasneuvottelut ja koulutussuunnittelu Kehittämispäällikkö Tapio Rasmus, Tapke projekti, projektipäällikön tehtävät, Merijärven ja Alavieskan elinkeinotoimen tehtävät Kehitysinsinööri Sirpa Nevanperä, Tapke projekti, yrityshankkeiden ja projektin suunnittelun tehtävät Projektipäällikkö Merja Haukipuro, nuorten tiedotuspistehanke, tiedotustoiminnan strategiset ja operatiiviset tehtävät Projektikoordinaattori Jukka Koivisto, seudullisten yrityspalveluiden koordinaattorina, KOKO:n suunnittelijan ja seutukuntatyön hallinnolliset tukitehtävät Projektipäällikkö Maija Korpela, Cross Cultural Coordinator projekti, strategiset ja operatiiviset projektin tehtävät Projektityöntekijä Päivi Jaakola, nuorten tiedotuspistehankkeessa avustavat työt, Vetovoimainen 4 Ylivieska esiselvityshanke, hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät tehtävät, KOKO:n saavutettavuuteen liittyvät tehtävät. Markkinointikoordinaattori/nuorten teknologiapajakouluttaja Elina Korkiakoski (jäi äitiyslomalle, jatkanut vanhempainlomaa ja uutta äitiyslomaa saakka ja määräaikainen työsuhde jatkuu asti, jonka jälkeen siirtyy Oulun Eteläisen instituutin palvelukseen, liikkeen luovutukseen liittyvien periaatteiden mukaisesti) Osa-aikainen projektipäällikkö Antti Kotka PPverkko -projekti (Verkostoliiketoiminnalla kilpailukykyä Pohjois-Suomeen), strategiset ja operatiiviset tehtävät. Osa-aikainen projektityöntekijä Niina Mella, koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) kuntapilottien kyselyt Osa-aikainen projektityöntekijä Aniko Fodor, nuorisotiedotus tukitehtävät Edellisvuosien tapaan seutukuntayhdistys on ulkoistanut kirjanpidon ja palkanlaskennan. Yhdistyksen henkilöstön määrä vuonna 2010 oli 9,8 henkilötyövuotta. Tästä 4,8 henkilötyövuotta toteutui määräaikaisin työsopimuksin. Timo Kiema toimi oman toimensa ohella kansainvälisesti rahoitettujen hankkeiden talousasioiden vastaavana, sekä kaikkien projektien projektijohtajana. Alavieskan ja Merijärven kunnat ostivat vuoden 2009 tapaan seutukuntayhdistykseltä kuntien elinkeinojen kehittämispalvelut. Niitä hoiti oman toimensa ohella Tapio Rasmus. 4. Projektitoiminta ja tulokset Vuona 2010 EU:n ohjelmakausi oli täydessä käynnissä. Ainoastaan maaseuturahaston hankkeista osa käynnistyi vasta 2010.

5 Vuonna 2010 oli käynnissä seutukunnan osarahoittamina 16 kpl yritystoiminnan kehittämishankkeita, 11 kpl maa- ja metsätalouden kehittämishankkeita, 4 kpl valmennus- ja koulutushankkeita ja 7 kpl muita vetovoimatekijöiden hankkeita. Hanketiimi ja maaseututiimi päättivät vuoden 2009 tapaan alle euron rahoituksista. Yli euron hankkeiden seuturahoituksesta tiimit antoivat lausunnot seutuhallitukselle, joka teki lopulliset rahoituspäätökset. Yrityspalvelut Ylivieskan seudun yrityspalvelut (YPP) on ollut osa valtakunnallista Seudulliset yrityspalvelut toimintaa vuodesta 2005 alkaen, allekirjoitetun yhteispalvelusopimuksen pohjalta. Seudullisilla yrityspalveluilla tarkoitetaan yritysneuvontaa ja palveluja tarjoavien toimijoiden verkostoa, jossa yhteisellä sopimuksella sitoudutaan valtakunnallisesti määritellyt vähimmäiskriteerit täyttävien palveluiden tarjoamiseen. Vuoden 2010 aikana on tehty Yritys-Suomiuudistuksen mukaista kehittämistyötä, jonka tarkoituksena oli mm. saada yhteispalvelusopimus ajan tasalle, täsmentää eri toimijoiden roolia yhteistyössä ja kuvata asiakassegmentit ja palveluprosessit. Tarkoituksena oli myös vähentää sopijakumppaneiden määrää sekä vahvistaa kuntien roolia yritysneuvonnassa. Kehittämistyön tuloksena Työ- ja elinkeinoministeriön konsernipolitiikan ohjausryhmä hyväksyi lokakuussa 2010 Ylivieskan seudun yrityspalvelut valtakunnalliseen Yritys-Suomi-verkostoon ja antoi sille luvan käyttää Yritys-Suomi-tunnusta viestinnässään. Uusi yhteispalvelusopimus tulee voimaan vuoden 2011 aikana. Toimintaa ohjaa Ylivieskan seudun yrityspalveluiden johtoryhmä, Ylivieskan seutukuntayhdistyksen roolina on toimia koordinaattorina ja asioiden valmistelijana. Ylivieskan seutukunnassa jatketaan YPP-työtä verkostomallilla, jossa kuntien elinkeinotoimi 5 paneutuu alkavien yritysten neuvontaan ja seutukuntatyö puolestaan tuo lisäarvoa toimivien yritysten kehittämiseen. Seutukunnan toimintasuunnitelman mukaisesti aloitettiin yritystoiminnan seudullisten kärkihankkeiden (YVP) valmistelu. EU-rahoitteiset YVP hankkeet, jolla tuetaan ja kehitetään verkostomaisesti seutukunnan kunnissa toimivaa seudullisen yrityspalvelun toimintaa. Ylivieskan seutukuntayhdistyksen uuden sopimuksen mukaan jatkaa seutuyp toiminnan koordinaattorina ja asioiden valmistelijana. Hanketiimi ja maaseututiimi Hanketiimin (elinkeinotiimi) tärkein tehtävä oli 2010 seutukunnan projektipäälliköistä kootun työryhmän esityksestä hyväksyä rahoitusvalmisteluun seutukunnan yritystoiminnan EUrahoitteiset kärkihankkeet. Hanketiimi kokoontui kahdeksan kertaa, käsitteli 15 hanketta, joista yhdelle ei esitetty rahoitusta ja päätti seuturahoituksen myöntämisestä neljälle hankkeelle. Hanketiimin rooli elinkeinotoiminnan ajankohtaisten asioiden käsittelyssä vahvistui 2010, kun seutuyp:ssä kunnat tulevat suoraan sopijakumppaneiksi. Maaseututiimi kokoontui 2010 vain kaksi kertaa, koska suurin osa rahoituksista hankkeille oli käsitelty vuoden 2009 aikana. Maaseututiimi myönsi kolmelle hankkeelle rahoituksen. Lisäksi tiimi laati toimintasuunnitelman vuodelle Koheesio- ja kilpailukykyohjelma Koheesio- ja kilpailukykyohjelman toteuttaminen käynnistyi. Keskeinen sisältö 2010 oli keskeisten kärkihankkeiden valmistelu loppuohjelmakaudelle. Ohjelmalla koottiin seutustrategia ja se to-

6 teuttaa lähes yksi yhteen seutukunnan kehittämisohjelmaa. Ohjelmassa toteutettiin kuntapilotteja mm. Kalajoen SunArenan suunnittelua jatkettiin, Sievin bioenergiahankkeeseen tutkittiin puukaasutuksen suodatinmateriaalia (uuden tyyppien CHPlaitos) sekä Masterplan tehtiin Metsäpeuranmaahan, Oulaisissa on toteutettiin uusien liikeideoiden ideointipaja (tuotannolliset yritykset) ja Alavieskan ja Merijärven vetovoimakyselyt toteutettiin. Saatettiin päätökseen Kokkola Oulu kehitysvyöhykkeen hanke, johon seutukunta aktiivisesti osallistui (aihealueena tärkeimmät pääväylät (rata, tiet, satama) ja tavara- ja henkilölogistiikkajärjestelmät, nuorten työllistäminen (nollatoleranssi), Meripohjola akatemia (nuorten tutkijoiden ja kehittäjien saaminen mukaan vyöhykkeen kehittämiseen, mestari/kisälli malli). Seutukunta teki päätöksen lähteä mukaan jatkohankkeeseen. Ylivieskan ja Haapaveden Siikalatvan ja Haapajärven Nivalan seutukuntien KOKO:jen yhteisessä teemassa saavutettavuudessa tehtiin Ylivieskan rautatieaseman solmupisteen taustaselvitys sekä Oulun Eteläisen liityntäliikenneyhteyksistä kaukoliikenteeseen. Lisäksi tehtiin kysely Oulun Eteläisen kuntiin henkilöstöliikenteen (tavaraliikenteen) kannalta tie- ja liikennejärjestelyjen kärkihankkeista. 1) Korkeakoulukeskus Käytiin keskustelua sopimuspohjaisen koulutusorganisaatioiden TKI-yksikön aikaan saamiseksi Oulun Eteläiseen Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen (OEK:n) palveluiden tuotteistamista jatkettiin KOKO:n kansallisessa innovaatioverkoston pilotissa. Aloitettiin OEK:n nettiportaalin uudistaminen ammatillisen koulutuksen, aluekehityksen ja yrityspalveluiden sähköiseksi jakelukanavaksi. Johtoryhmätyöskentelyyn osallistui Timo Kiema. Vuonna 2010 seutukunta ei enää antanut sihteeripalvelua, vaan se siirtyi Oulun Eteläisen instituutin työksi. Teknokas Ylivieskan seutukunnalta toiminta siirtyi kokonaan Oulun Eteläisen instituutille. Yhden työntekijän osalta, joka jatkoi äitiysloman jälkeen vanhempainlomaa ja toisen lapsen syntymän jälkeen äitiyslomaa, työantajan velvoitteet vielä jatkuvat määräaikaisen työsopimuksen päättymiseen saakka. 2) Matkailun kehittäminen Matkailussa jatkui vuonna 2010 merkittävä kehittämisaktiviteetti, kun valmisteltiin Kalajoen matkailun turvaaminen ja sähköiset konseptit Hiekkasärkkien matkailualueen kokonaisvaltainen pitkän ajan maankäytön ja toimintojen strateginen suunnittelma. Hanketta hallinnoi Kalajoen ammattiopisto/artema /Kalajoen matkailuinstituutti. SunArena -monitoimihallin valmistelu jatkui KOKO:ssa Kalajoen pilottina ja Hiekkärkkien suunnitelmaan 8-tien itäpuolelle sijoittuva SunArenan sijoituspaikka sai sisällöllisen ja maankäytön suunnitelman. SunArenan toteuttamisista vaikeutti tehdyt valitukset maankäytöstä. Kalajoen matkailun osalta kasvu jatkui vuonna Seutukunta osallistui Kalajoen kaupungin hallinnoimana KOKO:n valtakunnallisen matkailuverkoston toteuttamiseen. 3) Hyvinvointialan kehittäminen Oulun Eteläisen hyvinvoinnin työvaliokunnan toiminta sai EAKR-rahoituksen Oulun seudun amk:n Oulaisten yksikön hallinnoimana. Työvalio- 6

7 kunta käsitteli koulutukseen ja osaamiseen liittyviä hankkeita ja koordinoi hankesalkun kokonaisuutta. Timo Kiema vuoden 2009 tavoin toimi työvaliokunnan puheenjohtajana. Vuoden 2010 merkittävä asia oli pohtia Hyväx hankkeessa käynnistetyn pääasiallisesti yrityksistä ja luottamushenkilöistä kootun neuvottelukunnan ja työvaliokunnan työnjakoa. Työnjaossa päädyttiin tässä vaiheessa siihen, että työvaliokunta jatkossa pyrkii neuvottelukunnan esityksistä edesauttamaan yksityisen ja julkisen sektorin ajatuksia hankkeiksi ja konkreettisiksi toimenpiteiksi. Oulaisten kaupungin hallinnoima seudullinen Hyväx -hanke jatkui yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön lisäämisen kehittämisessä. Hyvinvoinnin tutkimusjohtajahankkeen toteuttaminen ESR-rahoituksella käynnistyi Oulun seudun amk:n Oulaisten yksikön hallinnoimana yhdessä Oulun yliopiston alueyksikön, Oulun Eteläisen instituutin kanssa. 4) Kaupan ala Ylivieskassa kauppaan tehtiin monia investointeja, suurimpana jatkui Prisman rakentaminen. Savarin alueen liikenne- ja kunnallistekniikan järjestelyihin kohdennettiin merkittävästi EAKR rahoitusta. Ylivieskan alueellisen Savarin kaupan kasvun, keskustan ja kaupungin keskittymän vetovoiman vauhdittamiseksi tehtiin esiselvityshanke. Edunvalvonta Tärkein kohden edunvalvonnassa oli Pohjois- Pohjanmaan osana kolmen maakunnan liikennestrategian laatimisessa. Työryhmään Oulun Eteläisestä osallistui Timo Kiema ja muutamia kunnan edustajia. Virallisten lausuntojen antaminen siirtyi vuodelle Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen johtoryhmässä käsiteltiin moneen otteeseen valtakunnallista korkea-asteen rakenteellista uudistusta. Johtoryhmän puheenjohtaja 7 Kalajoen koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Yli-Olli oli useaan otteeseen yhteydessä OPM:ään ammattikorkean tilanteesta ja sen merkityksestä Oulun Eteläiselle. EU:n rahavirroissa Ylivieskan seutukunta on menestynyt asukasluvun osuutta selvästi paremmin. Seutukunnan kehitys Ylivieskan seutukunnan osuus EU-rahoituksesta vuoden 2010 lopulla oli seuraava ( *) EURA järjestelmästä tilanne ). milj. euroa Seutukunta yht. Yritystukien osuus Koko maakunta yht. Yritystukien osuus *) EU+ minist. 21,8 10,3 148,8 69,7 Pohjois-Pohjanmaan väkiluku vuoden lopussa as., Ylivieskan seutukunta as., väestöosuus EAKR + valtio tulisi olla 14,9 M. Nyt saavutettu taso on 21,8, milj. euroa (yli väestöosuuden on seutukuntaan saatu rahoitusta 6,9 M ). Seuraavassa taulukossa on esitetty muutamien yleistavoitteiden toteutumista. (näytä tilastot) 2009 tilanne 2010 toteuma Työttömyysaste Työssä käyvät 13,3 % ,7 % Väestön kasvu asukasluku nettomuutto väestön lisäys syntyvyyden enemmyys Bruttokansantuote ( /as) (07) (08) Teollisuus liikevaihto 573 M (08) 457 M (09) henkilöstö 3368 (08) 3181 (09) Tukku- ja vähittäiskauppa liikevaihto henkilöstö Rakentaminen liikevaihto henkilöstö Matkailu, rav. ja majoitus liikevaihto henkilöstö Hyvinvointi liikevaihto henkilöstö Maataloustuotannon rahavirrat tilojen määrä 526 M (08) 1549 (08) 156 M (08) 1082 (08) 30 M (08) 340 (08) 27 M (08) 408 (08) 121 M (07) 1179 (07) 528 M (08) 1651 (09) 156 M (09) 1030 (09) 33 M (08) 369 (09) 28 M (09) 431 (09) 124 M (08) 1147 (08)

8 Väestö kasvu on 2009 väliaikaisen taittumisen jälkeen lähtenyt taas kasvuun. Seutukunnan väestö on lisääntynyt 171 henkilöllä, ja muuttotappio on selvästi vähentynyt 2009 (-67 henkilöä) Ja 2010 (-7 henkilöä). Syntyvyyden enemmyys on pysynyt samalla tasolla. Toimialojen luvuissa erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa näkyy taantuman vaikutus. Oletettavasti 2010 luvut ovat jo paremmat. Palvelualoilla on nähtävissä työvoiman kasvua investointien kautta. Liikevaihdon kasvut palvelualalla ovat kuitenkin marginaalisia. Investoivan teollisuuden ja rakentamisen merkitys aluetaloudelle on kerrannaisvaikutuksiin kuitenkin aina merkittävämpi kuin palvelualat. Ylivieskan seutukunnassa teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitäminen on yksi keskeinen tekijä. Teollisuuden monipuolistamiseen sekä palvelusisältöjen ja viennin lisäämiseen tulee kiinnittää edelleen voimakkaasti huomiota. Tähän antaa lisämahdollisuuden Pohjois-Suomen suurhankkeet (rata, ydinvoima ja kaivokset) Maatalouden rahavirrat ovat edelleen hieman nousseet, ja EU-tukia saaneiden tilojen määrä on vähentynyt vain 2,7. Tietointensiivisten ja informaatioalojen volyymi on pysynyt suunnilleen vuoden 2008 tasolla, hieman laskenut. Suurin haaste on tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymissa, joka erittäin alhainen. Tätä lukua vääristää virallisissa tilastoissa seutukunnan yritykset ja organisaatiot, joiden TKI toiminta kirjautuu pääpaikan mukaan, vaikka toiminta tapahtuu seutukunnassa. Ylivieskassa kysyntä maan saatavuudesta ylitti osittain tarjonnan Savarin alueella vuoden 2009 tavoin. Myös muissa seutukunnan kunnissa on vapaista toimitiloista pulaa. 5. Yhteistyö ja muu toiminta Kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman 8 (KOKO) yhteistyö jatkui 2010 ammatillisen koulutuksen ja osaamisen sekä saavutettavuuden teemoilla. Korkea-asteen kehittämisessä ja resurssien turvaamisessa jatkettiin Botniastrategian (Oulun Eteläinen, Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaaren seutu) yhteistyön tiivistämistä tavoitteena vastata korkea-asteen koulutuksen rakenteelliseen uudistamiseen Kokkola - Oulu -kehitysvyöhyke (Meripohjola) työtä jatkettiin ja. Timo Kiema ja Jukka Puoskari osallistuivat aktiivisesti esiselvityshankkeen foorumien työskentelyyn. Varsinaisia rahoituksellisia yhteistyöprojekteja olivat vuonna 2010 vuoden 2009 tavoin Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen ja CENTRIA tutkimus ja kehityksen teollisuuden ja palvelualan osaamiseen liittyvät kehityshankkeet. Kaikki vaativaan osaamiseen liittyvät kehityshankkeet laajennettiin koskemaan Oulun Eteläisen aluetta strategian mukaisesti ja erillishankkeita yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Muutosvoimaa-kehittämishankeen toteuttamista jatkettiin yhteistyössä Raahen ja Oulun seutujen kanssa voimakkaassa muutoksessa olevien yritysten auttamisessa. Keski-Pohjanmaan kanssa yhteistyötä on tehty vuonna 2010 edelleen tiiviisti maatalouden hanketoiminnassa. Kansainvälisessä yhteistyössä käynnistyi Interreg - hankkeiden toteuttaminen koskien uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä. Perämerenkaaren hallitustyöskentelyyn on osallistunut varsinaisena jäsenenä Jukka Puoskari ja varajäsenenä Timo Kiema. Työvaliokunnassa toimi elinkeinojohtaja Miia Himanka. Tapke- ja KV-inno hankkeissa on laajasti edistetty yritysten kansainvälistymistä. KV-inno hankkeesta päätettiin tehdä jatkossa 2011 kansainvälisten rahoitusten edistämisen hanke aluekehitys- ja TKI toiminnan rahoituksen laajentamiseen ja kansallisen EU-

9 rahoituksen korvaamiseen. Seutukunta jatkoi Brysselissä toimivan Lappi - Oulu -toimiston rahoittajana vuonna KV-inno hankkeen jatkon kautta toimiston hyödyntämistä on tavoitteena parantaa. 6. Kuvaus seutukunnan hallinnoimista hankkeista Tuoteajattelusta asiakaslähtöiseen palveluliiketoimintaan (TAPKE) Tavoite: Hankkeen päätavoitteena on kehittää seudun pk-yrityksille tuotantokeskeisen toimintatavan sijaan ratkaisukeskeisiä liiketoimintatapoja. Yritysten ydinosaamista ja strategiaa yhdistetään niin, että saadaan syntymään lisäarvoa maksavalle asiakkaalle ja uutta ansaintalogiikkaa. Budjetti: euroa ( ), hanke sai jatkoaikaa saakka. Toteuma: Hankkeessa on ollut tähän mennessä mukana noin 95 yritystä. Kokoluokaltaan yritykset ovat olleet pääsääntöisesti alle 10 hengen yrityksiä. Kehittämistyö on koskenut mm. seuraavia osaalueita: markkinointiin ja visuaaliseen identiteettiin liittyvä kehittäminen, toimintajärjestelmien ja tuotannon kehittäminen, tuotekehitys sekä bioenergian tuotantoon liittyvä kehittäminen. Nettisivuja sekä tuote- ja vientiluetteloita on tehty myös eri kieliversioina. Hankkeen yrityksiä on osallistunut kansainvälisille messuille (mm. puuntyöstömessut Hannoverissa, Ligna 2009, EMOmessut Milanossa, Bauma-messut). Varsinkin pienet yritykset ovat kokeneet messuosallistumisen erittäin tärkeäksi. Hankkeessa tehdään yrityskäyntejä, joissa käydään läpi yritysten kehittämistarpeita ja tehdään suunnitelmat yhdessä yrittäjien kanssa. Kuntien elinkeinovastaavien, yrittäjäyhdistysten ja seutukunnan muiden hankkeiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Tulevaisuuden osaaminen Tavoite: Tarjota tuotannollisille ja niitä palveleville yrityksille koulutusta, työpajoja sekä yritysten johdolle strategiapalavereja. Budjetti: euroa (v:lle ) Toteuma: Hankkeessa toteutettiin vuonna 2010 seuraavia koulutuksia: "Pienyrityksen johtamisvalmennus" ryhmät Ylivieskassa, Oulaisissa ja Kalajoella, 44 henkilöä. Pienimuotoisempia koulutuksia olivat mm "Työntekijä ja sisäinen yrittäjyys", "Rakennusalan eurokoodi" ja "Ratatyöturvallisuus". Seppo Hoffrenin vetämänä pidettiin 8 yrityksen johdolle strategiaistuntoja. Yritysten ja julkisen tahon yhteisiä työpajoja pidettiin teemoilla: "Oulu-Seinäjoki-raidetyö", "Mikä on tuotteen CE-merkintä" lisäksi kuntakohtaisia kehittämistyöpajoja. Vuoden 2010 loppuun mennessä hankkeen tilaisuuksiin oli osallistunut 987 henkilöä ja 259 yritystä. Yhteistyö kuntien elinkeinovastaavien ja yrittäjäyhdistysten kanssa tiivistyi. Hankehenkilöt ovat viikoittain tavattavissa Sievin ja Kalajoen yrityspalvelukeskusten tiloissa. Pohjois-Suomeen kilpailukykyä verkostoliiketoiminnalla (PPVERKKO) Tavoite: Käynnistetään ja kehitetään neljän kuuden veturiyrityksen johdolla toimivat verkostoliiketoiminnan mallit. Veturiyrityksille rakennetaan yhteistyöverkostot, jotka joko tähtäävät uusille markkinoille tai kehittävät merkittävästi yhdessä kustannustehokkuuttaan. Hankkeessa käytetään menetelmänä valmennus- ja kehitys- 9

10 ympäristöä, jolla tuotetaan verkoston yrityksille nykyistä tuottavampi liiketoimintamalli. Budjetti: Euroa ( ) Toteuma: Hankkeessa on käynnistetty tähän mennessä 3 yritysverkostoa, noin puolet tavoitteesta. Yritysverkostojen sijainti: Kiiminki, Kokkola, Kalajoki. Kokoluokaltaan 3-30 miljoonaa euroa. Verkostohankkeiden sisältö on määräytynyt yrityksille tehdyn alustavan projektisuunnitelman mukaan. Toimenpiteinä on ollut mm. verkoston kustannuslaskenta, verkoston prosessien määrittely, verkoston strategian määrittely, sähköisten toimintojen määrittely, sekä alihankinta ja jälleenmyyntiverkostojen kehittäminen. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma Tavoite: Koordinoida teollisuuden ja maatalouden innovatiivisuuden ja liiketoimintaosaamisen lisäämistä, palveluliiketoiminnan kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä ja kunta- ja alueyhteistyön tiivistämistä sekä yhteisinä teemoina NHS KOKO:n (Oulun Eteläisen naapuriseutukunnat) kanssa edistää alueen osaamisen sekä toisen ja korkea-asteen koulutuksen ja henkilöliikenteen palveluiden turvaamista ja kehittämistä. Ohjelman yhtenä tärkeänä tavoitteena on valmistautua uuteen ohjelmakauteen Budjetti: ( ) Toteuma: Koheesio- ja kilpailukykyohjelman toteuttaminen käynnistyi Keskeisenä toimenpiteenä oli 2010 yritystoiminnan keskeisten kärkihankkeiden valmistelu loppuohjelmakaudelle. Ohjelmalla lisäksi päivitettiin seutustrategia niin, että ohjelma toteuttaa seutukunnan kehittämisohjelmaa. Sivulla 5 kohdassa projektitoiminta ja tulokset on kerrottu yksityiskohtaisemmin 2010 toteutuksesta. 10 Nuorten tiedotus Tavoite: Vuoden 2010 hankkeen keskeisempinä tavoitteina on nuorten tietopalvelun vakiinnuttaminen Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukuntiin. Toiminnalle ja sen organisoinnille on tarkoitus löytää pysyvä ratkaisu viemällä toimintamallia alueen kuntien nuorisotoimille. Tavoitteena on ylläpitää palvelua varten luotuja Internet-sivuja, fyysisiä tiedotuspisteitä, henkilökohtaisen neuvonnan palvelua sekä verkostoyhteistyön muotoja. Kehittää palvelua ja siihen liittyvää yhteistyötä nuorten tarpeita vastaaviksi nuorten tieto- ja neuvontapalvelusta annettujen lakien ja suositusten mukaan. Budjetti: euroa, josta Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus e. Toteuma: Alueellisesti kunnittain organisoitu palvelu tarjoaa nuorten tieto- ja neuvontapalvelua Oulun Eteläisen alueen kuntien nuorille. Alueella sijaitsee kirjastojen ja nuorisotalojen yhteydessä 20 Setti-tiedotuspistettä, jotka toimivat lisänä webpalvelun kanssa. Toimintavuonna tietoja neuvontapalvelua toteutettiin nuorille esittelyjen kautta ja erilaisissa nuorten tapahtumissa. Kolmen seutukunnan alueella toimivien tiedotuspisteistä ja materiaalien ajan tasalla pysymisestä vastaavat nuorisotiedottaja ja kunnan nimeämä vastuuhenkilö yhdessä. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut olivat mukana erilaisissa työryhmissä ja yhteistyökumppaneihin ja nuoriin oltiin yhteydessä Settinetin Pulmakulman, sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Eri asiantuntijaryhmät (nuorisotyöntekijät, kouluterveydenhoitajat, opintoohjaajat, terveyspuolen toimijat, opettajat, hanketoimijat) huomioitiin palvelun kehittämistyössä. Palvelussa työskenteli osan vuodesta kaksi työntekijää. Settinetti.fi uudistaminen: Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden verkkopalvelu Settinetti.fi on uusittu tekniikan ja grafiikan osalta. Englanninkie-

11 listen tietosivustojen suunnittelu on aloitettu. Settinettiin on aloitettu koota sähköistä palvelukarttaa Kuka auttaa vois?, josta nuoret saavat tukea ja yhteystietoja alueen sosiaali-ja terveystoimijoista. Yhteistyön avulla web-palvelua voidaan hyödyntää jokaisessa kunnassa. Tämän avulla esimerkiksi alueen nuoria koskevat uutisoinnit, tapahtumakalenteri ja yhteistyötahot on mahdollista tuoda tutuksi laajalle nuorisojoukolle ja nuorten parissa toimiville. Verkoston laajentuessa myös webpalvelun ylläpitoon saadaan mukaan useampia henkilöitä, jonka ansiosta sivut päivittyvät säännöllisesti. Webpalvelua on kehitetty interaktiiviseen suuntaan, jolloin myös käyttäjät itse voivat lisätä tapahtumia sivustolle. Sivustoilla on vuoden aikana ollut uniikkia kävijää/kuukaudessa. (Eri koneilta). Vierailujen määrä /kk. Kävijämäärät ovat kasvussa. Cross Cultural Coordinator Tavoite: Hankkeen tavoitteena on tuoda esiin kansainvälistymisen myönteisiä puolia, samalla pyritään edistämään opiskelijoiden integroitumista, työllistymistä ja mahdollisesti myös asettumista alueelle. Tiedotuksen ja yhteistyön kautta kuntien ja eri organisaatioiden toimijat saattavat verkostonsa entistä toimivimmiksi. Integroitumisen toteutuessa alueen kunnat ja yritykset hyötyvät, kun toimivien palveluiden myötä alueelle saadaan uusia osaajia. Budjetti: euroa Toteuma: Alueen kaupunkien, yritysten, osaamisen ja palveluiden markkinoimiseksi kehitetään järjestelmää, joka palvelee ulkomaalaisopiskelijoita, tutkija-harjoittelijoita, tutkijoita, luennoitsijoita ja vierailijoita heidän asettuessaan seutukuntaan. Hankkeessa on tiedotettu aktiivisesti, järjestetty erilaisia kansainvälisyyteen liittyviä tilaisuuksia sekä tuotettu nettiin sähköistä materiaalia. Verkostoon kuuluvien viranomaistahojen ja 11 muiden osapuolien kanssa on tehty laajaa yhteistyötä niin, että toiminnot jäävät käytännöksi alueelle. Assan Piste (kansainvälisten opiskelijoiden kohtaamispaikka) Tavoite: Erityisesti suomalaisnuorten, matkustajaliikenteen kohdalla luoda uudentyyppinen tiedotuspiste ja näyttelypaikka, jossa voi hyödyntää nopeaa Internet-yhteyttä sekä luoda sosiaalisia verkostoja. Kansainvälisten näyttelyiden, tapahtumien ja Elävän Kirjaston kautta molemminpuolinen kulttuurillinen vuorovaikutus ja oppiminen, sekä suvaitsevaisuuden edistäminen että kulttuurien ymmärrystä. Budjetti: 4600 euroa Toteuma: Hanke toimii kiinteässä yhteistyössä KPAMK:n Ylivieskan yksikön ja COPSA:n kanssa. Industrial Management opiskelijat ovat suunnitelleet ja toteuttaneet kokoontumisia, mm. ruoka/teeiltoja (esim. Sputnikin tiloissa)ylivieskassa kansainvälisen yhteyshenkilön avulla. Hanketyöntekijä osallistui alueellisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin/seminaareihin markkinoimalla, tiedonhaulla ja verkostoitumalla alan toimijoihin. Rahoitusta käytettiin hankkeen perustamiskuluihin, perustamisvaiheen suunnitteluun ja toteutukseen tuleviin työtunteihin, kansainvälisen yhteyshenkilön palkkaukseen ja hankkeeseen liittyviin matkakuluihin. Lisäksi hankkeesta aiheutuviin muihin kuluihin, kuten materiaalihankintoihin ja tarjoiluihin tiedotus / tapahtuma / kokoontumistilaisuuksissa. Rahoitusta käytettiin myös Elävän Kirjaston järjestämiseen, jonka avulla edistettiin yhdenvertaisuutta sekä suvaitsevaisuutta. Assan Piste -hankkeella on ollut tarjolla toimintaa ulkomaalaisille ja suomalaisille mm. Sputnikissa. Toimintoja päivitetään ja kehitetään tarpeiden mukaan ja jatkuvasti.

12 Rautatieasemalla sijaitsevassa Assan Pisteessä on viime syksynä aloitettu jatkuva kansainvälinen näyttely, jota ulkomaalaiset opiskelijat ovat toteuttaneet mahdollisuuksien mukaan yhdessä projektityöntekijän kanssa. Assan Piste hanke on tiedottanut tapahtumistaan websivustoilla ja suoraan opiskelijoille ja nuorille. Vetovoimainen Ylivieskan seutukunta (YLIVETO) Tavoite: Esiselvityshankkeessa tavoitteena oli tarkastella kulttuurin, matkailun, yrittämisen ja koulutuksen tarpeita koko Ylivieskan vetovoimaisuuden lisäämiseksi, sekä luoda kattava Ylivieskan vetovoimaisuutta kehittävä jatkohankekokonaisuus. Budjetti: ,00 Toteuma: Esiselvityshankkeen aikana tehtiin alustava verkostoitumisselvitys jatkokehityshankkeeseen (toimijatahot ja sidosryhmät), pohdittiin sopivia sisällöllisiä kehittämiskohteita jatkokehityshankkeelle, käytiin alustavia rahoitusneuvotteluja ja haettiin jatkokehityshanke. Tutustuttiin Seinäjoen KOMIA kaupunkiseutu - kehityshankkeeseen, jota voidaan pitää esikuvana Ylivieskan seudun jatkokehityshankkeelle. Esiselvityshankkeen ohjaava ryhmä kokoontui kolme kertaa eri kokoonpanoilla. Ryhmässä oli edustettuina julkishallinto, kulttuuri- ja matkailutoimijat, yrittäjät ja koulutusorganisaatiot. Ulkopuolisena asiantuntijana hankkeessa toimi Juha Tanskanen Pohjolan Myllystä. Esiselvityshankkeen aikana jatkohankkeen sisältö ja laajuus kirkastui, ja luotiin kattava Ylivieskan ja sen kaupunkiseudun vetovoimaisuutta kehittävä hankekokonaisuus. Jatkohankkeen kolme tärkeintä osa-aluetta ovat markkinointi, tapahtumat ja saavutettavuus. 7. Seutukunnan rahoittamat merkittävimmät muiden hallinnoimat hankkeet 1. Seutuhautomo/YTEK Oy 2. Kalajoen matkailun turvaaminen ja sähköiset palvelut/kam/kalajoen ammattiopisto Artema/Kalajoen matkailuinstituutti 3. Turvallinen ja vuorovaikutteinen automaatio (TURWA)/CENTRIA tutkimus ja kehitys/ylivieska 4. Läsnä-älyn hyödyntäminen (Mobismart)/CENTRIA tutkimus ja kehitys/ylivieska sekä jatkohanke CENTRIA alusta 5. Kasvavien ja osaamisintensiivisten yritysten kehittäminen (KV-inno)/ CENTRIA tutkimus ja kehitys/ylivieska 6. RFMedialaboratorion kansainvälistäminen ja kehittäminen/oulun Eteläisen instituutti 7. Teknokas - valtakunnallinen teknologiakasvatuskeskus/ ESR-ohjelma/Oulun Eteläisen instituutti 8. Hyväx - hyvinvointiyrittäjyyden kehittämishanke/oulaisten kaupunki 9. Muutosvoimaa - murrosvaiheessa olevien yritysten kehittämishanke/ouluseutu yrityspalvelut 10. Puuteollisuuden tutkimus- ja kehitys (R&D Wood) hanke/ CENTRIA tutkimus ja kehitys/ylivieska 12

13 8. Seutukunnan talous Ylivieskan Seutukuntayhdistyksen tilikauden varsinaisen toiminnan ja koko toiminnan yhteenlaskettu kokonaistulos tulos oli ,06 ylijäämäinen. Yhdistyksen taseen loppusumma oli , 38 ja oma pääoma tilikauden lopussa oli ,96. Rahat ja pankkisaamiset olivat 1336,39 ja vieras pääoma oli yhteensä ,42. Omavaraisuusaste oli hyvä 59 % Seutuhallituksen esitys tuloksen käsittelystä: Tilikauden ylijäämä, ,06, siirretään tilikauden ylijäämä/alijäämä tilille. Toiminnan jatkuvuus ja seutukunnan ja osittain Oulun Eteläisen ja rannikkovyöhykkeen, Perämerenkaaren aluekehitystyössä ohjelmakauden loppuun 2013 ja vuoden 2014 on hankerahoituksen osalta turvattu. (lisäys esityksiin => projektimalli onko tulossa oman elinkaarensa loppuun ja tuleeko EU:n uudella ohjelmakaudella sopimuksellinen aluepolitiikka, joka on pitkäketoisempaa ja laajempaa verrattuna nykyiseen mallin ( , TEM/KOKO foorumi/vartiainen/itä-suomen yliopiston rehtori) Yhdistyksen varsinaisessa toiminnassa ei oleteta tapahtuvan vuoden 2011 aikana sellaista oleellista muutosta, joka aiheuttaisi riskien merkittävän kasvamisen. 9. Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen Tärkeimpiä tehtäviä ovat EU:n ohjelmakauden viimeisen kolmen vuoden jakson seudullisten ja kunnallisten kärkihankkeiden käynnistys, seudullisen kunnallisesti verkostoituvan yrityspalveluiden (seutuyp) toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen 2013 loppuun mennessä, maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmistelu ja kansainvälisten hankkeiden toteuttaminen ja korvaavan kansallisen EU-rahoituksen suunnittelun aloittaminen koskien alkavaa EU:n ohjelmakautta Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Toiminnan jatkuvuuteen vuoden 2013 loppuun ja vuoden 2014 ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia. Vuoden 2014 alussa, jolloin uusi ohjelmakausi alkaa, toimintaan voi tulla muutoksia. Nämä mahdolliset muutokset merkitsevät seudullisen työn ennakointia ja suunnittelua hyvissä ajoin vuoden 2012 ja 2013 aikana yhteistyössä maakuntatason kanssa. Tärkeimpiä yhteissuuntia ovat Oulun Eteläinen ja Meripohjolan kehitysvyöhyke sekä kansainvälinen verkottuminen. 10. Seututyön toiminnassa esiintyvät riskit Seutukuntaorganisaatiolle yli kymmenen toimintavuoden aikana kertynyt merkittävää kumulatiivista hankeosaamista, jolloin taloudelliset riskit ovat varsin alhaiset ja riskit EU-tuen tai kansallisten tukien menetyksiin ovat vähäiset. 13