Seutuforum Pohjois-Pohjanmaan Elyn vierailu Timo Kiema

Transkriptio

1 Seutuforum Pohjois-Pohjanmaan Elyn vierailu Timo Kiema

2 Seutukuntien muuttovetovoima vuosina

3 Elinkeinorakenne Ylivieskan seutukunnassa C Teollisuus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut A Maa-, metsä- ja kalatalous G Tukku- ja vähittäiskauppa P Koulutus F Rakentaminen H Kuljetus ja varastointi O Julkinen hallinto ja maanpuolustus M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta S Muu palvelutoiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta X Toimiala tuntematon R Taiteet, viihde ja virkistys B Kaivostoiminta ja louhinta E Vesi-, viemäri-, jätevesi-, jätehuolto L Kiinteistöalan toiminta D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto Vuoden 2011 aluerajat Toimialaluokitus TOL2008 Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot Työlliset, henkilöä

4 Väkiluku Oulun Eteläisen seutukunnissa sekä ennuste vuoteen Henkilöä Toteutunut väestönkehitys Ennuste Nivala-Haapajärven sk Haapaveden-Siikalatvan sk Ylivieskan sk Nivala-Haapajärven sk Haapaveden-Siikalatvan sk Ylivieskan sk Vuoden 2011 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot

5 Väestönmuutokset Ylivieskan seutukunnassa Syntyneet, kuolleet, nettomuutto ja väkiluvun kokonaismuutos 800 Henkilöä Syntyneet Nettomuutto Kuolleet Väkiluvun kokonaismuutos Vuoden 2011 seutukuntaraja Lähde: Tilastokeskus/Väestö

6 Työpaikat Trendisarja, vuosi 2005 = 100 ICT-klusterin liikevaihdon kehitys Oulun Eteläisen alueella 1/ / Trendisarja, vuosi 2000 = 100 ICT-klusterin henkilöstömäärän kehitys Oulun Eteläisen alueella 1/ / TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

7 Hyvinvointialan liikevaihdon kehitys Oulun Eteläisen alueella 1/ / Trendisarja, vuosi 2005 = 100 Hyvinvointialan henkilöstömäärän kehitys Oulun Eteläisen alueella 1/ / Trendisarja, vuosi 2005 = TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

8 Puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksen liikevaihdon kehitys Oulun Eteläisen alueella 1/ /2010 Puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksen henkilöstömäärän kehitys Oulun Eteläisen alueella 1/ / Trendisarja, vuosi 2005 = Trendisarja, vuosi 2005 = 100 TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

9 Metalliklusterin liikevaihdon kehitys Oulun Eteläisen alueella 1/ / Trendisarja, vuosi 2005 = Trendisarja, vuosi 2005 = 100 Metalliklusterin henkilöstömäärän kehitys Oulun Eteläisen alueella 1/ / TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

10 Johtopäätöksiä aluekehityksen kannalta otteita rakennemuutoskatsaus 2011 Väestön lisäys ja muuttoliikkeen vaikutukset ovat vain yksi osa laajaa kuntataloutta, mutta muuttoliikkeen merkitys on keskeinen laaja-alaisten kerrannaisvaikutusten ja alueiden/seutujen tulevan elinvoiman näkökulmasta Koulutusinfrastruktuurin tiheydellä ja monipuolisuudella on huomattava vaikutus alueellisen kehittämisen mahdollisuuksiin. Koulutuksen tarjonnassa ja kysynnässä on tällä hetkellä epätasapainoa niin aloittain, alueittain kuin toimipisteittäinkin. Valtion paikallishallinnon palveluiden infrastruktuuri on ollut koko luvun voimakkaiden muutosten kohteena. Valtion paikallisviranomaisten toimialueet ovat viime vuosina laajentuneet. Toimipaikkaverkostoon kohdistuu edelleen muutostarpeita tulevaisuudessa. Eräs huomattava paikallishallintoon vaikuttava muutosvoima on sähköisten palvelujen kehitys.

11 Johtopäätöksiä aluekehityksen kannalta otteita rakennemuutoskatsaus 2011 Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestöosuuden väheneminen on suuri tulevaisuuden haaste tilanteessa, jossa väestöllinen huoltosuhde ei parane yhdessäkään kunnassa. Suomessa suurin yksittäinen aineettomien investointien erä ovat tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit. Samoissa suuruuksissa liikkuvat myös investoinnit taloudelliseen kompetenssiin. alueellinen keskittyminen on tunnusomaista aineettomille investoinneille, mikä näkyy myös Suomea koskevissa aluetiedoissa Ammattikorkeakouluyksiköt ja niistä valmistuva koulutettu työvoima ovat alueellisesti tärkeitä kehittämisresursseja. Opetustoiminnan lisäksi ammattikorkeakoulujen toimenkuvaan kuuluu myös työelämää ja aluekehitystä tukevaa sekä alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä. Ammattikorkeakoulut ovat näin vahvasti mukana kehittämässä suomalaista innovaatiojärjestelmää. II-asteen merkitys on huomattava ja kasvava alueen menestymisessä.

12 Back to Basics 1. Strateginen ote. 2. Panostus perusteelliseen lähtötilanteen ja omien vahvuuksien tuntemiseen. 3. Oppilaitossektorin tiivis ja täysivaltainen osallistuminen elinkeinopolitiikkaan. 4. Eri tasoisten oppilaitosten välinen tiivis yhteistyö. 5. CC-oppilaitosten keskinäinen verkottuminen ja yhteistyö. 6. Joustava ja saumaton koulutuksen tarjonta yritysten tarpeiden mukaan. 7. Oppilaitosten, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan välinen laaja kumppanuus. => Aluekehitys perustuu Suomessa kaksinapaisuuteen: valtio & kunnat. Tätä periaatetta eri hallitukset omilla kausillaan yrittävät tehostaa ja kehittää maantieteellisesti suureen ja harvaan asuttuun maahan, Suomeen.

13 Toiminta-ajatus 1. Seutukuntayhdistys toimii hajautetusti jäsenkunnissa, seutukunnan jäsenkuntien edunvalvonta- ja kehitysorganisaationa, erityisesti edistämällä ja ohjaamalla Ylivieskan seutukuntaan aluekehitysvaroja kuntien elinkeinoelämän, II-asteen ja korkeaasteen koulutuksen kehittämiseen, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön edistämiseen. 2. Seutukuntayhdistys valvoo seutukunnan etuja seudun elinkeinoelämän, ammatillisen koulutuksen ja seutukunnan kuntien toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kehittämiseksi. 3. Seutukuntayhdistys edistää seutukunnan kuntien tavoitteiden mukaista yhteistyötä lähiseutukuntien ja kuntien kanssa sekä yhteistyötä seutukunnan kuntien kannalta tärkeissä kehitysvyöhykkeissä lähialueella.

14 Kehittämisstrategia Vuoden 2009 aikana on Ylivieskan seutukunnalle valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alullepanema kuntalähtöinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO), jolloin samalla on päivitetty Uusille urille, Ylivieskan seutukunnan elinkeino- ja innovaatiostrategia. KOKO kuuluu kaudella osaamiskeskusohjelman (OSKE) ohella kansallisiin erityisohjelmiin ja on oleellinen osa maakunnallista suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvoston uusi hallitusohjelma on merkinnyt KOKO:n päättymistä Keskeisenä toimenpiteenä supistetussa 2012 KOKO:ssa on seutukunnan kuntalähtöisen elinkeinostrategian valmistelu liittyen uuteen sopimuspohjaiseen Ylivieskan seutukunnan kuntalähtöisen seudullisen yrityspalvelun, Innoveturin toteuttamiseen. Samalla strategia omalta osaltaan päivittää seutukunnan seutukunta (koko) - strategiaa. Seutukunta varautuu 2012 Pohjois-Pohjanmaan kulttuuristrategian laadintaan ja jatkamaan hyvinvointiohjelmaa sekä valmistautuu Eurooppa strategian soveltamiseen alueella ( ).

15 Resurssit Seutukuntatyön strategisia resursointivälineitä ovat Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys ohjelma (EAKR), Manner-Suomen ESR ohjelma (Pohjois-Suomen alueosio) ja Manner-Suomen maaseutuohjelma (Pohjois- Pohjanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma), Leader -rahoitus ja muu kansallinen rahoitus (mm. KOKO/Ely/PPL, Tekes ja ministeriöt) sekä julkiset ja yksityiset eri kehittämis- ja koulutuspalveluita tuottavat organisaatiot. Uusi maakuntasuunnitelma (2030) ja ohjelma ( ) on valmisteltu ja hyväksytty maakuntahallituksessa. Aluekehityksen keskeinen työväline on maakuntaohjelma ja sen toimintasuunnitelma, jota ollaan valmistelemassa 2012 vuosille (2011 valmistellaan jaksolle ). Valmistelussa on parastaikaa Pohjois-Pohjanmaan Elyn strategia, jonka merkitys 2012 voidaan olettaa kasvavan. Seutukunnan kannalta seutuyp, seudulliset yrityspalvelut, on yksi tärkeä osa Ely:n strategiaa.

16 Haaste Seutukuntien roolia ja NUTS IV tason luokitusta (seutukunnat Suomessa) tultaneen 2012 kehittämään, koska selvitys TEM.n toimesta on sidosryhmiltä käynnistynyt. Paine NUTS IV tason säilymiselle EU:n taholta on olemassa. Avoin kysymys on kuitenkin, kuinka suuria ja tarkoituksen mukaisia NUTS IV alueet tulevat olemaan Suomessa. Suomessa käynnistynyt kuntarakenneuudistus asentaa omat paineet NUTS IV tason tarkastelulle. Seutukunnan kunnat seutuhallituksen kokouksessa ovat seuraavasti linjanneet seutukuntayhdistyksen tavoitteet neljään painopisteeseen 2012:

17 Painopiste edunvalvonnan merkitys kasvaa suurimmat haasteet tulevat olemaan korkea-asteen koulutuksen rakenteellisessa uudistamisessa. Helmikuussa 2012 täytyy Keski-Pohjanmaan amk:n antaa vastine, miten aloituspaikkojen vähennys Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa tehdään ja uhka Ylivieskan yksikön lopettamiseen eliminoidaan. Myös Oulaisten yksikön nuorisoasteen asemaan ja turvaamiseen tulee kiinnittää huomiota, koska uhka Ouluun siirtämiseen on todellinen. Seutukunnan kuntien asemaan tulee haasteita, mikäli suurien peruskuntien sopimuspohjainen kehittäminen suoraan valtion kanssa toteutuu. Seutukunta seuraa tarkkaan, mitä peruskuntien kannalta kuntarakenneuudistuksessa tapahtuu ja pyrkii siihen, että seutukunnan peruskuntien kannalta alueen resurssit ja palvelut turvataan. Erityinen huoli korkea-asteen koulutuksen ohella on tulosiirrot seutukunnasta pois.

18 Painopiste 2 Kehitysvyöhyketyössä 2012 painotetaan erityisesti Oulun Eteläisen yhteistyötä Ylivieskan ja Oulaisten amk:n yksiköiden toiminnan edistämisessä ja kehittämisessä niin, että yksiköt säilyvät seutukunnassa ja Oulun Eteläisessä opetus- ja kulttuuriministeriön amk:n rakenneuudistuksessa. Tärkeinä aluekehityksen moottoreina otetaan huomion tärkeät kehitysvyöhykkeet (Perämerenkaari ja sen osana Kokkola Oulu, Meripohjola) ja erityisesti suurhankkeet: kaksoisrata, Fennovoiman ydinvoimala hanke (sijoituspäätös Pyhäjoelle), uusiutuvan energian uudet laajat hankkeet ja Pohjois-Suomen kaivoshankkeiden heijastusvaikutukset. Vuonna 2012 edellä mainitut teemat edellyttävät Ylivieskan seutukunnalta ennakkoluulotonta yhteistyötä perinteisen Oulun Eteläisen yhteistyön teemojen rinnalla (ammatillinen koulutus, osaaminen ja saavutettavuus). Vuonna 2012 Meripohjolan merkityksen kehitysvyöhykkeenä oletetaan kasvavan ja seutukunta on tiiviisti työssä mukana.

19 Painopiste 3 Valmistautuminen EU:n nykyisen ohjelmakauden päättymiseen ja uuteen ohjelmakauteen on keskeinen vuoden 2012 painopiste. Tärkein tehtävä on laajentaa rahoituspohjaa kansainvälisiin EU:n rahoituslähteisiin, joihin jo 2011 on päästy mukaan osittain sekä pitää huoli, että kansallisen EUrahoituksen käyttö yrityshankkeisiin ei vaikeudu merkittävästi. Tavoitteena on, että seutukunnan kuntien kannalta NUTS IV tason aluejako ja aluekehitysjärjestelmä on tarkoituksen mukainen.

20 Painopiste 4 Kuntatalous pysyy kireänä 2012 ja yleinen talouden epävarmuus merkitsee valtion velkaantumisen kasvua ja valtion leikkauksia kuntasektorille, jolloin aluekehityshankkeiden kuntien osarahoitus on edelleen niukkaa 2012 ja hankkeiden valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kunta/seuturahoitukselle haasteen antaa myös suurhankkeet (mm. ydinvoima) ja uudet alueelliset yhteistyökuviot. Tärkeänä työkaluna hankkeiden valinnassa ja toteutuksessa jatkaa hanke(elinkeino)- ja maaseututiimi sekä seudulliset yrityspalvelut (Ylivieskan seutukunnan verkostomaisesti toimiva seutuyp, Innoveturi, jonka sopimus on uusittu 2011).