YLIVIESKAN SEUTUKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2009

Transkriptio

1 YLIVIESKAN SEUTUKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2009 Ylivieskan seutukuntayhdistys ry. seutuvaltuusto

2 YLIVIESKAN SEUTUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS Hallinnointi Luottamushenkilöstö ja hallitus Henkilöstö Projektitoiminta ja tulokset Yhteistyö ja muu Kuvaus seutukunnan hallinnoimista hankkeista Seutukunnan rahoittamat merkittävimmät muiden hallinnoimat hankkeet

3 1. Hallinnointi Seutukuntayhdistys hallinnoi vuonna 2009 yhteensä kahta EU-rahoitteista alueellista projektia: Tuoteajattelusta asiakaslähtöiseen palveluliiketoimintaan (Tapke) ja Tulevaisuuden osaaminen (Tulos). Seutukuntayhdistys hallinnoi lisäksi neljää kansallisesti rahoitettua hanketta: Oulun Eteläisen aluekeskusohjelman koordinaatiohanketta, kunnallista nuorisotoimea tukeva nuorisotiedotushanketta, alueellisten sähköisten palveluiden tuottamishanketta (Aluesahpa) sekä SunArenan esisuunnittelun II-vaihetta. Seutukuntayhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2009 hyväksyttiin seutuvaltuuston syyskokouksessa, ja vuoden 2010 jäsenmaksu päätettiin alentaa kuntien tiukan talouden takia 13 eurosta/asukas 11 euroon/asukas. Seutukuntahallitus kokoontui vuonna 2009 yhteensä 9 kertaa. 2. Luottamushenkilöstö ja hallitus Seutuvaltuuston varsinaisena puheenjohtajana toimi seutuvaltuuston syyskokouksessa valitsema Jaakko Männistö (Merijärvi), 1. varapuheenjohtajana Juha Pylväs (Ylivieska) ja 2. varapuheenjohtajana Pekka Rahkola (Oulainen) Seutuvaltuuston kokoonpano oli seuraava: ALAVIESKA varsinaisina Eija Jutila, Olavi Simi Varajäseninä Kaija Hannula, Juhani Isotalus KALAJOKI varsinaisina Kaarlo Isokääntä, Raili Myllylä, Juha Nivala, Esko Valikainen, Markku Salmu Varajäseninä Juhani Latukka, Anu Prittinen, Jouni Jyrinki, Hanna Saari, Vuokko Hilli MERIJÄRVI varsinaisina Jaakko Männistö, Päivi Saukko Varajäseninä Heikki Mehtälä, Toini Hiitola OULAINEN varsinaisina Merja Krapu, Juhani Kärki, Pekka Rahkola, Virpi Takalo-Eskola Varajäseninä Juha Isomaa, Veli Tirilä Päivi Pajala, Arja Stenroth SIEVI varsinaisina Heli Korpi, Jouni Hautala Mauno Vähäsalo Varajäseninä Tarja Hietala, Jukka Linna, Juha Liukkonen YLIVIESKA varsinaisina Kaisa Haapakoski, Juha Pylväs, Kaija-Maija Perkkiö, Asko Männistö, Eero Kippola, Tuomo Hirvi Varajäseninä Johanna Koskela, Kaisa Savela, Juha Isokoski, Markku Niemi, Juhani Löfbacka, Irene Isokoski Seutuvaltuusto valitsi kevätkokouksessa seutuhallituksen, jonka kokoonpano on seuraava: Ylivieska: Asko Ojamäki (varalla Asko Männistö), Kaisa Savela (varalla Kaija-Maija Perkkiö); Kalajoki: Jukka Puoskari (varalla Raili Myllylä), Esko Valikainen (varalla Kaarlo Isokääntä); 3

4 Oulainen: Esa Sippola (varalla Pekka Heiska), Juhani Kärki (varalla Merja Krapu), Sievi: Markku Koski (varalla Mauno Vähäsalo); Merijärvi: Kaija Eskola (varalla Heikki Mehtälä); Alavieska: Tapani Vierimaa (varalla Tapio Mattila). Seutuhallituksen puheenjohtajana toimi Jukka Puoskari ja varapuheenjohtajana Esa Sippola. 3. Henkilöstö Yhdistyksen henkilöstö kahdentenatoista toimintavuotena: - seutujohtaja Timo Kiema - assistentti Terttu Nivala - koulutuspäällikkö Pirjo Jylhä-Ollila, Tulos - projektin projektipäällikkö - kehitysinsinööri Olli Niskala, Tulos -projekti - kehittämispäällikkö Tapio Rasmus, Tapke - projekti - suunnittelija Sirpa Nevanperä, Tapke -projekti - projektipäällikkö (Ari Saineen siirtyessä uuteen tehtävään) Hanna Perkkiö, aluekeskusohjelma - projektipäällikkö Merja Haukipuro, nuorten tiedotuspistehanke - markkinointikoordinaattori/nuorten teknologiapajakouluttaja Elina Korkiakoski (jäi äitiyslomalle, siirtyy heti äitiysloman jälkeen Oulun Eteläisen instituutin palvelukseen) - projektityöntekijä Jukka Koivisto, seudullisten yrityspalveluiden koordinaattorina ja aluekeskusohjelman tukitehtävissä - projektipäällikkö Maija Korpela, Cross Cultural Coordinator -projekti, alkaen esiselvitys, alkaen varsinainen projekti - harjoittelijana ja nuorten tiedotuspistehankkeessa lyhytaikaisena työntekijänä Päivi Jaakola. 4 Lyhytaikaisina kesäntyöntekijöinä toimivat Johanna Soukka (KOKO:n valmistelu) ja Juha-Matti Nurmela (omistajanvaihdosselvitys, tradenomitutkinnon lopputyö). Edellisvuosien tapaan seutukuntayhdistys on ulkoistanut kirjanpidon ja palkanlaskennan. Yhdistyksen henkilöstön määrä vuonna 2009 oli 9,5 henkilötyövuotta. Tästä 5,5 henkilötyövuotta toteutui määräaikaisin työsopimuksin. Timo Kiema toimi oman toimensa ohella SunArenan vaihe II:n ja verkostoliiketoiminnan selvityshankkeen osa-aikaisena projektipäällikkönä sekä kaikkien projektien projektijohtajana. Terttu Nivala toimi oman toimistotyönsä lisäksi kaikkien projektien hallinnollisissa tukitehtävissä. Alavieskan ja Merijärven kunnat ostivat vuoden 2008 tapaan seutukuntayhdistykseltä kuntien elinkeinojen kehittämispalvelut. Niitä hoiti oman toimensa ohella Tapio Rasmus. 4. Projektitoiminta ja tulokset Vuona 2009 uuden EU:n ohjelmakauden käynnistymistä haittasivat TEM:n EURA -järjestelmän ongelmat. Seutukuntayhdistyksen omiin hankkeisiin ongelmat eivät vaikuttaneet, kuten eivät YTEK Oy:n hallinnoimaan seutuhautomoon tai CENTRIAn hallinnoimiin hankkeisiinkaan. Useat muut hankkeet kuitenkin viivästyivät merkittävästi. Vuonna 2009 oli käynnissä seutukunnan osarahoittamina kaksi seutukunnan hallinnoimaa ja seitsemän muiden hallinnoimaa EU-hanketta. Maaseuturahaston rahoittamana oli käynnissä kuusi hanketta. Hanketiimi ja maaseututiimi päättivät vuoden 2008 tapaan alle euron rahoituksista. Yli euron hankkeiden seutu-

5 rahoituksesta tiimit antoivat lausunnot seutuhallitukselle, joka teki lopulliset rahoituspäätökset. Yrityspalvelut Ylivieskan seudun yrityspalveluiden (YPP) kehittämistä jatkettiin Yritys-Suomi -palveluuudistuksen mukaisesti ELY-keskuksen johdolla. Kehityshankkeessa aloitettiin kaikkien maakunnan seudullisten yrityspalvelupisteiden arviointi sekä sopimusten ja toiminnan päivittäminen ja yhdenmukaistaminen. Ylivieskan seutukunnassa jatkettiin YPP-työtä verkostomallilla, jossa kuntien elinkeinotoimi paneutuu alkavien yritysten neuvontaan ja seutukuntatyö puolestaan tuo lisäarvoa toimivien yritysten kehittämiseen. Ylivieskan seudun yrityspalveluiden johtoryhmä on kokoontunut vuonna 2009 kolme kertaa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi Risto Similä Ylivieskan seutukunnan TE-toimistosta. Johtoryhmässä on kaikkien 13 sopijakumppanin edustaja. Jatkossa kumppanien määrää supistetaan ja kuntien roolia vahvistetaan. Ylivieskan seutukuntayhdistyksen roolina on toimia koordinaattorina ja asioiden valmistelijana. Hanketiimi ja maaseututiimi Hanketiimi (elinkeinotiimi) kokoontui kahdeksan kertaa, käsitteli kymmentä hanketta ja päätti seuturahoituksen myöntämisestä viidelle hankkeelle. Hanketiimi käsitteli myös muita elinkeinotoiminnan ajankohtaisia asioita, erityisesti seudullisen elinkeinoneuvonnan kehittämistä. Hanketiimi otti käyttöön uuden seudullisen elinkeinoneuvonnan esitteen. 5 Maaseututiimi toimi vuonna 2009 aktiivisesti ja kokoontui seitsemän kertaa. Tiimi käsitteli yhdeksää maaseuturahaston hanketta ja päätti seuturahoituksen myöntämisestä kuudelle hankkeelle. Lisäksi tiimi laati toimintasuunnitelman vuodelle 2010 ja arvioi seuturahoituksen tarpeen maaseutuhankkeisiin. Korkeakoulukeskus Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen toiminnan kehittämiseen saatiin päivitettyä uusi strategia vuosille Strategia on samalla keskeinen osa alueen seutukuntien KOKOa (koheesioja kilpailukykyohjelmaa). Seutukunnasta johtoryhmän työskentelyyn osallistui Timo Kiema asiantuntijana ja Jukka Koivisto johtoryhmän sihteerinä. Teknokas Ylivieskan seutukunta toimi projektipartnerina Teknokkaan valtakunnallisessa hankkeessa, jota hallinnoi Oulun Eteläisen instituutti. Asetetun tavoitteen mukaisesti seutukunnan tehtävä Teknokas -toiminnan edistämisessä saatiin loppusuoralle Matkailun kehittäminen Matkailussa jatkui vuonna 2009 voimakas kehitystyö. Keskeisenä hankkeena toteutettiin Kalajoen matkailun turvaaminen ja sähköiset konseptit, jossa merkittävin tulos oli Kalajoen alueellisen matkailustrategian päivittäminen nykyistä kilpailukykyisemmäksi. Hanketta hallinnoi Kalajoen ammattiopisto Artema /Kalajoen matkailuinstituutti. SunArena -monitoimihallin valmistelu jatkui, ja alustavasti selvitettiin hallin varsin merkittävä tulovaikutus alueelle. Hankkeen julkistaminen toi Kalajoelle paljon huomiota alueen ulkopuolelta.

6 Kalajoen matkailun lievä kasvu oli vuonna 2009 poikkeus Suomessa, kun useissa matkailukeskuksissa volyymit pienenivät. Hyvinvointialan kehittäminen Oulaisista on selkeästi muodostunut Oulun Eteläisen hyvinvointialan kehittämiskeskus. Oulun Eteläisen hyvinvoinnin työvaliokunnan toiminta on vakiintunut ja sen merkitys sote-piirien kehittämisfoorumina vahvistui edelleen vuonna Oulaisten kaupungin hallinnoima seudullinen Hyväx -hanke pureutui yrittäjyyden edistämiseen. Vuonna 2009 varmistui, että hyvinvoinnin tutkimusjohtajahankkeelle saadaan ESR-rahoitus muutaman vuoden myöhässä. Hanketta tulee hallinnoimaan ja toteuttamaan Oulun seudun amk:n Oulaisten yksikkö yhdessä Oulun yliopiston alueyksikön, Oulun Eteläisen instituutin kanssa. Timo Kiema toimi hyvinvoinnin työvaliokunnan puheenjohtajana vuonna Edunvalvonta Konkreettisimmin seudullista edunvalvontaa toteutettiin vuonna 2009 maakuntasuunnitelman ja -ohjelman valmistelussa. Timo Kiema kutsuttiin maakuntaohjelman aluerakennetyöryhmään. Oulun Eteläisen aluehallitus otti yhteisesti kantaa mm. käräjäoikeuskysymyksiin. Aluehallituksen puheenjohtajana jatkoi Asko Ojamäki. Jäseniksi valittiin seutukunnasta Esa Sippola, Jukka Puoskari ja Tapani Vierimaa. Timo Kiema jatkoi aluehallituksen sihteeristössä. Seutukunnan kehitys Ylivieskan seutukunnan osuus EU-rahoituksesta vuoden 2009 lopulla oli seuraava ( *) EURA järjestelmästä saatavissa vain EAKR + ministeriö). Tietoja on kysytty Pohjois-Pohjanmaan liitosta, päivitetään kokoukseen, mikäli saadaan. milj. euroa Seutukunta yhteensä Yritystukien osuus Koko maakunta Yritystukien osuus *) EU+ minist. 12,8 4,6 87,2 36,3 seutukunta muu julk. yksityinen Pohjois-Pohjanmaan väkiluku vuoden lopussa as., Ylivieskan seutukunta as., väestöosuus EAKR + valtio tulisi olla 9,2 milj.euroa. Nyt saavutettu taso on 12,8, milj. euroa (yli väestöosuuden on seutukuntaan saatu rahoitusta 3,6 milj. euroa). Aluekeskusohjelma Aluekeskusohjelma keskittyi vuonna 2009 pääasiallisesti Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen kehittämiseen ja innovaatioympäristön edistämiseen. Merkittävän osuuden aluekeskusohjelma työstä muodosti TEM:n johtaman KOKO:n (koheesio- ja kilpailukykyohjelman valmistelu). 6 Seuraavassa taulukossa on esitetty muutamien yleistavoitteiden toteutumista.

7 Työllisyyden parantuminen Työttömyysaste Työssäkäyvien määrä Tilastokeskus Työllisyysaste Väestön kasvu asukasluku nettomuutto väestön lisäys syntyvyyden enemmyys Bruttokansantuote /asukas Teollisuus liikevaihto henkilöstö Tukku- ja vähittäiskauppa liikevaihto henkilöstö Rakentaminen liikevaihto henkilöstö Matkailu, ravitsemus ja majoitus liikevaihto henkilöstö Hyvinvointi liikevaihto henkilöstö Maataloustuotannon rahavirrat tilojen määrä 2009 tavoite kasvava < 7,0 % > 63 % kasvava 0 tai + positiivinen kasvava 2009 toteuma laskeva 13,3 % laskeva (sis. Himanka) (-24) (lievä lasku) (07) (07) 565 M (07) 3394 (07) 504 M (07) 1503 (07) 169 M (07) 1194 (07) 28 M (07) 333 (07) 36 M (07) 449 (07) 121 M (07) 1179 (07) 573 M (08) 3368 (08) 528 M (08) 1549 (08) 156 M (08) 1082 (08) 30 M (08) 340 (08) Luokitus muuttunut 27 M (08) 408 (08) Päivittyy kokoukseen Väestö kasvu on taittunut väliaikaisesti. Tilastoissa on otettu huomioon jo Himangan vuoden 2009 väkiluku. Seutukunnan väestö on vähentynyt 24 henkilöllä, ja muuttotappio on kasvanut selvästi vuodesta 2008 (-268 henkilöä). Syntyvyys oli erittäin korkea, mutta laski hieman vuoden 2008 tasosta. Korkea syntyvyys ja pieni kuolleisuus kompensoivat nettomuuton negatiivista kehitystä. Negatiivinen nettomuutto (eli muuttotappio) vaikuttaa ikäpyramidiin erityisesti nuorten aikuisten (ja erityisesti nuorten naisten) kohdalla. Tähän voidaan vastata vain kehittämällä koulutusta ja työmarkkinoita monipuolisemmiksi. Kaupan, matkailun, hyvinvoinnin ja muiden palveluiden kasvu tuotannollisen toiminnan rinnalla on myönteistä, koska se parantaa naisten työllistymismahdollisuuksia. Teollisuuden taantuman vaikutukset eivät näy vuoden 2008 luvuissa, mutta ne olivat Ylivieskan seutukunnassa vuonna 2009 todennäköisesti lievemmät kuin Suomessa keskimäärin (tilastoluvut vasta vuodelta 2008). Ylivieskan seutukunnan monipuolisessa teollisuudessa rakennemuutos ei vaikuta niin voimakkaasti kuin muualla Suomessa. Kuitenkin työpaikkoja syntyy teollisuuteen vähemmän kuin aiempina vuosina. Tärkeimmäksi tavoitteeksi muodostuukin ikääntyvän työvoiman ammattitaidon ja jaksamisen haasteet sekä työvoiman uusiutuminen. Myös teollisuuden muuttuminen yhä enemmän palveluliiketoiminnaksi on haaste, sillä seutukunnan teollisuus on perinteisesti hyvin valmistuskeskeistä. Tulevaisuudessa työpaikat lisääntyvät palvelualoilla kuten kaupassa sekä hyvinvointi-, matkailu- ja muissa henkilökohtaisissa palveluissa. Tilastoissa vuoden 2009 luvuissa tulee todennäköisesti näkymään taantuman vaikutus. Maatalouden rahavirrat ovat edelleen nousseet, ja EU-tukia saaneiden tilojen määrä on vähentynyt vain 3 % (lukuun tulossa päivitys). Suomen kuntaliiton vuoden 2010 rakennemuutoskatsauksessa Ylivieskan seutukunta on kymmenen seutukunnan kärkiryhmässä, kun tarkastellaan työllisyyden kehitystä vuosina Mukaan mahtuvat mm. Helsingin metropolialueeseen kuuluvat Porvoon ja Lohjan seutukunnat sekä Salon seutu. Ylivieskan seutukunnan työikäisten määrän muutos (15-64 v.) on selvästi positiivinen koko ajanjakson , ja sen ennustetaan jatkuvan positiivisena vuoteen 2040 saakka. 7

8 Syntyvyydessä Ylivieskan seutukunta on kolmantena. Katsauksessa todetaan: Kasvuseuduilla on runsaasti nuorta väestöä ja Oulun, Ylivieskan ja Kokkolan seuduilla vielä keskimääräistä korkeampi syntyvyys. Haasteena Ylivieskan seutukunnan kehitykselle on, että seutukunta ei olisi vain kasvattaja-alue, joka menettää työikään varttuvaa väestöä muille alueille. Ylivieskan seutukunta ei kuulunut vuotiaiden ikäluokan suuriin menettäjiin vuosina kuten Nivala- Haapajärven seutukunta. Suuren haasteen Ylivieskan seutukunnalle muodostaa ammatillisen koulutuksen kilpailukyky ja erityisesti korkeaasteen koulutus, jolla ei ole alueella vahvaa itsenäistä asemaa kuten toisen asteen koulutuksella. Ylivieskan seutukunta menestyy vertailussa monilla mittareilla hyvin. Vuosina BTV - indikaattorilla (bkt, väki ja työllisyys) seutukunta on säilyttänyt asemansa 14. parhaana. Bruttokansantuotteen vuosimuutoksessa seutukunta on 13:nneksi paras. Työpaikat jakaantuivat vuosina siten, että 2 % oli valtion, 25 % kuntien ja 60 % yksityisiä työpaikkoja (muut luokittamattomat 3 %). Valtion työpaikkojen merkitys seutukunnalle on erittäin marginaalinen ja niiden osalta tuskin tulee suuria muutoksia. Kuntien työllistävä vaikutus on merkittävä (lähes 1/3 työpaikoista). Seutukunnan kilpailukyky nojaa yksityisten työpaikkojen kasvuun, joka on ollut 17 vuoden jaksolla keskimäärin 2,6 % vuodessa. Vaikka seutukunnan väestön ja erityisesti yksityisen sektorin työpaikkojen kasvu on ollut positiivista, aluekehitystyössä tulee yhä kiinnittää huomiota muuttotappion pienentämiseen. Avaintekijöinä ovat alueen ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen kilpailukyky ja työpaikkojen syntyminen. Voimakas taantuma Euroopassa ja maailmanlaajuisesti ei ole vaikuttanut voimakkaasti seutukunnan monipuoliseen teollisuusrakenteeseen. Teollisuus muodostaa edelleen seutukunnan selkärangan, ja sen monipuolistamiseen sekä palvelusisältöjen ja viennin lisäämiseen tulee kiinnittää edelleen voimakkaasti huomiota. Ylivieskassa kaupan kehitys on ollut edelleen myönteistä, ja uutena käynnistyi mm. Prisman rakentaminen. Taantuma kuitenkin vaikutti mm. Kärkkäisen myynnin volyymiin, ja yrityksen suuryksikön investointi Lahteen osui hankalasti juuri taantumaan. Ylivieskassa kysyntä maan saatavuudesta ylittää osittain tarjonnan Savarin alueella. Myös muissa seutukunnan kunnissa on toimitiloista ollut varsin vahva kysyntä. 5. Yhteistyö ja muu Oulun Eteläisen aluekeskusohjelma päättyi vuonna 2009 ja jatkui kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) valmistelulla. KOKOssa Oulun Eteläisen yhteistyötä päätettiin jatkaa ammatillisen koulutuksen ja osaamisen sekä saavutettavuuden teemoilla. Muuten aluekehitystyötä päätettiin jatkaa pääasiassa kuntalähtöisellä seutuyhteistyöllä sekä tapauskohtaisesti alueellisella yhteistyöllä. Merkittävänä haasteena seudulliseen kehitystyöhön tulevat uudessa maakuntaohjelmassa kehitysvyöhykkeet, joista Ylivieskan seutukunnan kannalta tärkein on Kokkola - Oulu - kehitysvyöhyke (Meripohjola). Ylivieskan seutukunta on kokonaisuudessaan otettu työhön mukaan, ja Timo Kiema on kutsuttu kehitysvyöhykkeen esiselvityksen ohjausryhmään Jukka Puoskarin kanssa. Esiselvitys saatiin käynnistettyä vuonna 2009 Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan liitojen johdolla ja rahoituksella. 8

9 Varsinaisia rahoituksellisia yhteistyöprojekteja olivat vuonna 2009 Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen ja CENTRIA tutkimus ja kehityksen teollisuuden ja palvelualan osaamiseen liittyvät kehityshankkeet. Yhteistyötä Raahen seutukunnan kanssa jatkettiin edelleen teknologian innovointiprojektissa sekä kuntien sähköisten palveluiden kehittämisessä uudella hankkeella (Aluesahpa), jota Ylivieskan seutukunta hallinnoi. Oulun, Raahen ja Ylivieskan seutujen yhteistyönä jatkettiin vuonna 2009 Muutosvoimaa-kehittämishankeen toteuttamista, jossa kohderyhmänä olivat pääsääntöisesti palvelualan voimakkaassa muutoksessa olevat yritykset. Keski-Pohjanmaan kanssa yhteistyötä on tehty vuonna 2009 pääasiallisesti maatalouden hanketoiminnassa ja korkea-asteen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan Botnia-strategian laatimisessa. Strategian erityinen tavoite on turvata Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun autonominen asema sekä strategisen ulkopuolisen yhteistyön kehittäminen ja jatkuvuus alueella. Tällä työllä vastataan opetusministeriön korkea-asteen koulutuksen rakennemuutosten tavoitteisiin. Pohjois-Suomen multipolis-yhteistyössä ovat olleet mukana alueen hankkeista RF-medialaboratorio ja Wellness Park. Multipolis on uuden vaiheen edessä (kehitysvaihe päättynyt) vuoden 2010 alussa. Yhteistyötä Oulun ja Tampereen osaamiskeskusten kanssa on jatkettu. Kansainvälisessä yhteistyössä on keskitytty viime vuosien tavoin Perämerenkaaren toimintaan, jossa matkailun lisäksi panostettiin energiasektorin yhteistyöhön. Seutukunta osallistui vuonna 2009 projektipartnerina kahteen Interreg IV - hankkeeseen, jotka koskivat uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä. Perämerenkaaren hallitustyöskentelyyn on osallistunut varsinaisena jäsenenä Jukka Puoskari ja varajäsenenä Timo Kiema. Työvaliokunnassa toimi elinkeinojohtaja Miia Himanka. Tapke- ja KV-inno hankkeissa on laajasti edistetty yritysten kansainvälistymistä. KV-inno -hankkeessa on täsmennetty kvrahoituksen strategiaa seutukunnan toimijoille. Seutukunta jatkoi Brysselissä toimivan Lappi - Oulu -toimiston rahoittajana vuonna Kuvaus seutukunnan hallinnoimista hankkeista (budjetit 2009 toteutuneita) Tuoteajattelusta asiakaslähtöiseen palveluliiketoimintaan (TAPKE) Tavoite: Hankkeen päätavoitteena on kehittää seudun pk-yrityksille tuotantokeskeisen toimintatavan sijaan ratkaisukeskeisiä liiketoimintatapoja. Yritysten ydinosaamista ja strategiaa yhdistetään niin, että saadaan syntymään lisäarvoa maksavalle asiakkaalle ja uutta ansaintalogiikkaa. Budjetti: euroa ( ) Toteuma: Hankkeessa on ollut tähän mennessä mukana noin 90 yritystä. Kokoluokaltaan yritykset ovat olleet pääsääntöisesti alle 10 hengen yrityksiä. Kehittämistyö on koskenut mm. seuraavia osaalueita: markkinointiin ja visuaaliseen identiteettiin liittyvä kehittäminen, toimintajärjestelmien ja tuotannon kehittäminen, tuotekehitys sekä bioenergian tuotantoon liittyvä kehittäminen. Nettisivuja sekä tuote- ja vientiluetteloita on tehty myös eri kieliversioina. Hankkeen yrityksiä on osallistunut kansainvälisille messuille (mm. puuntyöstömessut Hannoverissa, Ligna 2009, EMOmessut Milanossa). Varsinkin pienet yritykset 9

10 ovat kokeneet messuosallistumisen erittäin tärkeäksi. Hankkeessa tehdään yrityskäyntejä, joissa käydään läpi yritysten kehittämistarpeita ja tehdään suunnitelmat yhdessä yrittäjien kanssa. Kuntien elinkeinovastaavien, yrittäjäyhdistysten ja seutukunnan muiden hankkeiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Tulevaisuuden osaaminen Tavoite: Tarjota tuotannollisille yrityksille ja niitä palveleville yrityksille koulutusta ja työpajoja sekä yritysten johdolle strategiapalavereja. Budjetti: euroa (v ) Toteuma: Hankkeessa toteutettiin vuonna 2009 seuraavat koulutukset: "Pienyrityksen johtamisvalmennus" Oulaisissa ja "Osakeyhtiön johtamisvalmennus" Ylivieskassa, joissa mukana yhteensä n. 35 henkilöä. Pienimuotoisempia koulutuksia olivat mm: "Asiakaskeskeinen myyntityö", "Työntekijä ja sisäinen yrittäjyys", "Sähköinen tiedonhallinta" ja "Työturva". Lisäksi toteutettiin ohjelmistojen ja koneiden käyttöönottokoulutuksia ja lukuisia pienempiä yrityskohtaisia koulutuksia. Seppo Hoffrenin vetämänä pidettiin viidessä yrityksessä koko toimivan johdon yhteinen strategiaistunto. Yritysten ja julkisen tahon yhteisiä työpajoja pidettiin teemoilla: "Yrittäjä henkilöstöjohtajana", "Ylivieskan yrittäjien kehittämispäivä" ja "Tilitoimistopalvelujen kehittäminen". Vuoden 2009 loppuun mennessä hankkeessa oli ollut mukana 638 henkilöä ja 137 yritystä. Hanke haki vuoden lopussa lisärahoitusta, pääasiassa koulutusten ja asiantuntijapalveluiden ostoon. Hankkeessa tehdään jatkuvasti yrityskäyntejä yritysten tarpeiden kartoittamiseksi. Yhteistyö kuntien elinkeinovastaavien ja yrittäjäyhdistysten kanssa on tiivistynyt. 10 Aluekeskusohjelman koordinointihanke Tavoite: Vahvistaa Oulun Eteläisen innovaatioympäristön kehittymistä ja alueen koulutustarjontaa, lisätä alueen sosiaalista pääomaa ja yhteistyötä, järkeistää erilaisten alueellisten yhteistyöfoorumeiden toimintaa, tehostaa hankkeiden välistä yhteistoimintaa sekä kehittää valtakunnallisen Yritys-Suomi -palvelu-uudistuksen mukaisesti Ylivieskan seudun yrityspalvelujen (YPP) toimintaa. Budjetti: euroa Toteuma: Alueen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot ovat vuoden aikana päivittäneet Oulun Eteläisen korkeakoulustrategian vuosille Strategian päivitystä tukeneet innovaatiotyöpajat järjestettiin helmikuussa ja elokuussa 2009 aluekehittäjille ja korkeakoulukeskuksen toimijoille. Oulun Eteläisen aluehallitus on kokoontunut vuoden aikana kolmesti. Aluevaltuusto kokoontui ensimmäistä kertaa kunnallisvaalien jälkeen valitussa uudessa kokoonpanossaan. Toinen aluevaltuuston kokous pidettiin Samalla kertaa kokoontui myös Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen johtoryhmä, johon kuuluu aluevaltuuston lisäksi elinkeinoelämän järjestöjen sekä korkeakoulukeskuksen osapuolten edustajat. Oulun Eteläisen alue on osallistunut aktiivisesti kansallisten aluekeskusten teemaverkostojen innovaatioverkoston, kulttuuriverkoston ja hyvinvointiverkoston toimintaan. Alueella valmisteltiin vuoden 2009 aikana kaksi koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO): toinen Ylivieskan seutukuntaan ja toinen taas yhteisesti Nivala-Haapajärven ja Haapaveden - Siikalatvan seutukuntiin.

11 Oulun Eteläisen aluekeskusohjelma on vuoden 2009 aikana hoitanut Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen johtoryhmän kokousten käytännön järjestelyt sekä sihteeri- ja viestintätehtävät. Johtoryhmä on kokoontunut vuoden aikana kahdeksan kertaa. Aluekeskusohjelma on viestinyt säännöllisesti ohjelmaa koskevista asioista eri kohderyhmille. Helmikuussa 2009 järjestettiin Oulun Eteläisen aluetta käsittelevä kehittämisseminaari, jossa puhujana oli ministeri Mauri Pekkarinen. Maaliskuussa julkaistiin Vieraana ja väkenä -lehti, jonka teemana oli aluekehittäminen. Nuorten tiedotuspistehanke Tavoite: Vuoden 2009 hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on nuorten tietopalvelun vakiinnuttaminen Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukuntiin. Toiminnalle ja sen organisoinnille on tarkoitus löytää pysyvä ratkaisu. Tavoitteena on ylläpitää palvelua varten luotuja internet-sivuja, fyysisiä tiedotuspisteitä, henkilökohtaisen neuvonnan palvelua sekä verkostoyhteistyön muotoja. Kehitetään palvelua ja siihen liittyvää yhteistyötä nuorten tarpeita vastaaviksi nuorten tieto- ja neuvontapalvelusta annettujen lakien ja suositusten mukaan. Budjetti: euroa 11 Toteuma: Alueellisesti kunnittain organisoitu palvelu tarjoaa nuorten tieto- ja neuvontapalvelua Oulun Eteläisen alueen kuntien nuorille. Alueella sijaitsee kirjastojen ja nuorisotalojen yhteydessä 20 Setti-tiedotuspistettä, jotka toimivat lisänä webpalvelun kanssa. Toimintavuonna tieto- ja neuvontapalvelua toteutettiin nuorille koulukierrosten esittelyjen kautta ja erilaisissa nuorten tapahtumissa. Kuntaliitoksien myötä vuonna 2009 syntyi nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueelle uusi kunta, Siikalatva, johon kuuluvat Rantsila, Piippola, Pulkkila ja Kestilä. Uutuutena esittelytehtäviin resursoitiin nuoria eri kunnista. Oulaisissa, Siikalatvassa ja Nivalassa nuoret esittelivät Settinetin palveluja itse, kun heidät ensin opastettiin palvelun käyttöön. Kolmen seutukunnan alueella toimivien tiedotuspisteistä ja materiaalien ajan tasalla pysymisestä vastaavat nuorisotiedottaja ja kunnan nimeämä vastuuhenkilö yhdessä. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelussa on jalkauduttu oppilaitoksiin, jossa nuorille kerrotaan asiantuntijoiden tarjoamista alueellisista ja valtakunnallisista palveluista. Yhteistyön avulla web-palvelua voidaan hyödyntää jokaisessa kunnassa. Tämän avulla esimerkiksi alueen nuoria koskevat uutisoinnit, tapahtumakalenteri ja yhteistyötahot on mahdollista tuoda tutuksi laajalle nuorisojoukolle ja nuorten parissa toimiville. Verkoston laajentuessa myös web-palvelun ylläpitoon saadaan mukaan useampia henkilöitä, jonka ansiosta sivut päivittyvät säännöllisesti. Tulevaisuudessa webpalvelua kehitetään interaktiiviseen suuntaan, jolloin myös käyttäjät itse voivat lisätä tietoa sivustolle. AlueSahpa Sähköisten palveluiden laajentaminen Tavoite: Laajentaa sähköiset palvelut yhtenäiseksi palvelukokonaisuudeksi Oulun Eteläisen alueen ja Raahen seutukunnissa sekä kehittää sähköisen asioinnin toimintamalleja. Budjetti: euroa Toteuma: Kunta- ja kuntayhtymäkohtaisia tapaamisia ja keskusteluja on jatkettu vuoden 2009 aikana. Pääkriteerinä on ollut viedä eteenpäin kehitystarpeita, joista voi hyötyä useampi kunta tai koko alue. Perusvalmiuksia on kehitetty myös kuntakohtaisesti.

12 Toimialakohtaisia työryhmätapaamisia on pidetty hallinnossa, sivistystoimessa, teknisessä toimessa, sosiaali- ja terveystoimessa sekä ympäristöpalveluissa. Hanke on tarjonnut kunnille käyttäjätukea sähköisten järjestelmien käyttöönotossa. Hankkeessa on myös kehitetty kokoushallintaa (luottamushenkilöiden extranet-ratkaisuja), toimialakohtaisia lomakkeita (mm. ympäristöterveydenhuolto, rakennusvalvonta, asuntohakemus) sekä nettineuvottelu- ja asiointiratkaisuja. Lisäksi hankkeessa on tehty vuoden aikana sähköisen asiointialustan tarvekartoitusta/esiselvitystä. Hankkeen avulla on kartoitettu uusia palveluja (mm. etäneuvotteluratkaisut, sijaisrekisterit), kehitetty jo osin käytössä olevia palveluja (mm. sähköinen kokoushallinta, karttapalvelu) sekä selvitetty kuntien tietoturvatilannetta. Tavoitteena on kehittää alueelle yhtenäinen sähköinen palvelukokonaisuus. Kuntien verkkoviestinnän ja tietoturvatyön kehittämiseksi on järjestetty tietoiskuja ja infotilaisuuksia. Lisäksi hankkeessa on seurattu sähköisten palvelujen kansallista kehitystilannetta, tavoitteena hyvien käytäntöjen ja toimintamallien soveltaminen alueella. SunArenan vaihe II Tavoite: Markkina- ja kysyntätutkimus monitoimihallin palvelukokonaisuuksista: vapaa-ajan käyttö, urheiluseurojen ja kuntien käyttö, urheilutilaisuudet, konsertit sekä messut. Lisäksi valmistellaan tarvittavat asiakirjat yksityisten sijoittajien kartoittamista varten sekä kartoitetaan potentiaaliset yksityiset sijoittajat. Budjetti: euroa Toteuma (loppuraportti) Markkinatutkimuksen tekijäksi valittiin kilpailutuksessa Taloustutkimus Oy, ja tutkimus käynnistyi marraskuussa Kysely lähetettiin 3024 henkilölle, joista määräaikaan mennessä vastasi Vastaajista 524 kpl asuu lähialueella eli n. 3 tunnin ajomatkan sisällä ja 536 kpl muualla Suomessa. Vastausten mukaan tapahtuman sisältö on selvästi tärkein tekijä, kun kuluttaja päättää messuille, konserttiin tai urheilutapahtumaan osallistumisesta. Yli puolelle vastaajista vuodenajalla ei ole merkitystä. Lähialueella Kalajoki on hyvin tunnettu ja vetovoimainen tapahtumapaikka. Etelä-Suomessa Kalajoen matkailun palveluvarustus oli yllättävän vähän tunnettu (esim. ei tiedetty, että Kalajoella on kylpylä ja uusi hotelli). Vastaajat toivoivat messu- ja konserttikaupungilta mm. majoitus- ja kylpyläpalveluita. Rahoittaja- ja käyttäjätutkimuksen tekijäksi tuli kilpailutuksen kautta Innolink Research Oy. Tutkimus aloitettiin helmikuussa 2009, ja siihen osallistui 500 yritystä sekä yhteensä 219 liittoa, urheiluseuraa ja järjestöä. Suurin osa urheiluseuroista, liitoista ja järjestöistä pitää Kalajokea areenan oikeana sijoituspaikkakuntana. SunArena oli varsin tuore asia helmikuussa Vastaajista 6 % ilmoitti kuulleensa SunArena-hankkeesta aikaisemmin. Urheiluseuroissa, liitoissa ja järjestöissä oli hankkeesta kuultu yrityksiä enemmän (9 %). Kartoitettaessa potentiaalisia sijoittajatahoja lähes 20 % vastanneista halusi kuulla hankkeesta enemmän. Sijoittajat edellyttävät, että laskelmat on mahdollisimman hyvin laadittu ennen kuin n euron kokonaishanke on kasassa. SunArenan toteutumisella on erittäin suuri lisäarvo Kalajoelle ja sen lähialueelle. Kalajoen matkailun palveluvarustusta voidaan SunArenan avulla kehittää vuodenajasta ja sesongista riippumatta. Sijoituskartoituksen perusteella voidaan todeta, että potentiaalisia tahoja on löydettävissä niin 12

13 kiinteistöön sijoittamiseen kuin toiminnalliseenkin puoleen. Sijoittajat kuitenkin jakautuvat niin, että mahdolliset kiinteistösijoittajat ovat isoja toimijoita ja toiminnasta kiinnostuneet pienyrityksiä. Cross Cultural Coordinator Tavoite: Tuoda esiin kansainvälistymisen myönteisiä puolia auttamalla ulkomaalaisia tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita asumiseen, suomen kielen opiskeluun ja työ(harjoittelu)paikkoihin liittyvissä asioissa. Samalla pyritään edistämään opiskelijoiden integroitumista, työllistymistä ja mahdollisesti myös asettumista alueelle. Budjetti: euroa Toteuma: Alueen kaupunkien, yritysten ja osaamisen markkinoimiseksi on kehitetty järjestelmää, joka palvelee kv-opiskelijoita, tutkijaharjoittelijoita, tutkijoita, luennoitsijoita ja vierailijoita heidän asettuessaan seutukuntaan. Hankkeessa on tiedotettu aktiivisesti, järjestetty erilaisia kansainvälisyyteen liittyviä tilaisuuksia sekä tuotettu nettiin sähköistä materiaalia. Verkostoon kuuluvien viranomaistahojen ja muiden osapuolien kanssa on tehty laajaa yhteistyötä. 2. Kalajoen matkailun turvaaminen ja sähköiset palvelut/kam/kalajoen ammattiopisto Artema/Kalajoen matkailuinstituutti 3. Turvallinen ja vuorovaikutteinen automaatio (TURWA)/CENTRIA tutkimus ja kehitys/ylivieska 4. Läsnä-älyn hyödyntäminen (Mobismart)/CENTRIA tutkimus ja kehitys/ylivieska 5. Kasvavien ja osaamisintensiivisten yritysten kehittäminen (KV-inno)/ CENTRIA tutkimus ja kehitys/ylivieska 6. RFMedialaboratorion kansainvälistäminen ja kehittäminen/oulun Eteläisen instituutti 7. Teknokas - valtakunnallinen teknologiakasvatuskeskus/ ESR-ohjelma/Oulun Eteläisen instituutti 8. Hyväx - hyvinvointiyrittäjyyden kehittämishanke/oulaisten kaupunki 9. Muutosvoimaa - murrosvaiheessa olevien yritysten kehittämishanke/ouluseutu yrityspalvelut 7. Seutukunnan rahoittamat merkittävimmät muiden hallinnoimat hankkeet (seutukunnan rahoitusosuus > euroa) 1. Seutuhautomo/YTEK Oy 13