KESKI-SUOMEN OPISKELIJA-ASUNTOSÄÄTIÖ SR:N TOIMINTAKERTOMUS 2015

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN OPISKELIJA-ASUNTOSÄÄTIÖ SR:N TOIMINTAKERTOMUS

2 KOAS 40 VUOTTA AITOA OPISKELIJAELÄMÄÄ KOAS:in 40-vuotista taivalta juhlittiin risteilemällä Päijänteellä. SISÄLLYS Toimitusjohtajan katsaus 3 Hallituksen kertomus säätiön toiminnasta 4 Päätöksentekijät 9 Tulevaisuuden näkymät 10 Lähipiiritoimet 11 Muut säätiölain edellyttämät toimintakertomustiedot 12 Tuloslaskelma 13 Tase 14 Rahoituslaskelma 16 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 17 Tasetta koskevat liitetiedot 18 Muut liitetiedot 21 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus 22 Tilinpäätösmerkintä 22 Tilintarkastuskertomus 23 Valokuvat: Koasin arkisto Taitto: Zeniitti Paino: Kirjapaino Kari 2

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Säätiön 41. toimintavuosi oli investointien vuosi. Toimintavuonna peruskorjattiin Etelä-Kekkolan kohteen viisi taloa siten, että A ja B-talot rakennettiin ja C, D ja E-talot Kohteen soluasunnot muutettiin yksiöiksi sekä perheasunnoiksi. Kohteessa on huoneistoalaa yhteensä hym2, josta liiketilaa on 174 hym2. Koas Heikinsillan uudisrakennuskohteen rakentaminen aloitettiin elokuussa 2015 ja se valmistuu lokakuussa Opiskelija-asuintaloon tulee yhteensä 102 pienasuntoa. Säätiölle oli erittäin merkityksellistä näiden hankkeiden käynnistyminen vuoden 2015 loppuun mennessä. Näin säätiö pystyi hyödyntämään ARA:n korkotukilainojen alempia omavastuukorkoja. Poikkeuksellisen alhainen korkotaso mahdollisti hyvän tuloksen. Säätiön tilikauden voitto oli , joka käytetään tuleviin peruskorjausinvestointeihin. Koas täytti 40 vuotta toukokuussa järjestetyllä juhlavuoden risteilyllä oli mukava tavata yhteistyökumppaneita ja nykyisiä sekä entisiä hallinnon ja henkilökunnan jäseniä. Kiitos risteilystä! Kiitän samalla säätiön henkilöstöä, hallinnon jäseniä ja sidosryhmiä tuloksellisesta juhlavuodesta Matti Tanskanen toimitusjohtaja Uudisrakennuskohteiden suunnittelua jatkettiin mm. keskusseurakuntatalon yhteyteen sekä Seminaarinmäelle. Näiden kohteiden toteutus käynnistynee keskusseurakuntatalon osalta vuonna ja Seminaarinmäen kohteen rakennustyöt aloitettaisiin vuonna

4 HALLITUKSEN KERTOMUS SÄÄTIÖN TOIMINNASTA TOIMINTA SÄÄTIÖN TARKOITUKSEN TOTEUTTAMISEKSI Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr:n tarkoituksena on opiskelijoiden asuntotarpeen tyydyttäminen rakennuttamalla, ylläpitämällä ja vuokraamalla vuokra-asuntoja. Koas on yleishyödyllinen säätiö. Säätiö voi lisäksi huolehtia jo opintonsa päättäneiden nuorten vuokra-asunnoista sekä harjoittaa ja tukea myös muuta nuorison asuntotilannetta helpottavaa sekä kansainvälistä opiskelija-, tutkija- ja nuorisovaihtoa edistävää asuntotuotantoa ja osallistua asumisoikeusasuntojen tuottamiseen. Säätiön määräysvallassa ei ole muita yhteisöjä eikä säätiöitä. Tilivuosi oli säätiön 41. toimintavuosi. YMPÄRISTÖTEKIJÄT Säätiö toimii Jyväskylän kaupungissa, jossa opiskelijoita on yhteensä noin Yliopistossa opiskelee , ammattikorkeakoulussa 8 500, ammattiopistossa ja muissa oppilaitoksissa 500 opiskelijaa. Opiskelija-asuntopaikkoja Jyväskylässä oli vuodenvaihteessa käytössä kappaletta. Opiskelijoista asuu täten vajaat 23 % opiskelija-asunnoissa. ORGANISAATIO Vuoden 2015 lopulla säätiön vakituisessa palveluksessa oli 15,5 (edellisvuonna 15) henkilöä. Vuokraustoimessa oli 5 henkilöä, kiinteistötoimessa 6,5 henkilöä ja hallintoja taloustoimessa 4 henkilöä. ASUNTOJEN VUOKRAUS Säätiöllä oli toimintavuoden lopussa asuntopaikkaa. Asuinhuoneistoja oli vuoden lopussa yhteensä kappaletta. Asunnoista yksiöitä oli 767 kpl (32 %), perheasuntoja 700 kpl (30 %) ja soluasuntoja 902 kpl (38 %). ASUNTOTYYPPIEN JAKAUMA Uusia asuntohakemuksia käsiteltiin vuoden aikana kappaletta. Hakemusten määrä kasvoi kolme prosenttia edellisvuodesta. Suurin kysyntä kohdistui yksiöihin ja keskustassa oleviin asuntoihin. Asuntojen vuokratuotosta laskettu taloudellinen käyttöaste parani hieman edellisvuodesta ollen 96,5 prosenttia. Kokonaisvaihtuvuus oli 65,2 prosenttia. VUOKRAUSTOIMINNAN TILASTOTIETOJA Yksiöt, % 32,4 32,1 32,1 27,2 26,2 Perheasunnot, % 29,5 26,9 26,9 27,5 28,4 Soluasunnot, % 38,1 41,0 41,0 45,3 45, Asuntohakemuksia, (kpl) Uusia sopimuksia, (kpl) Asuntojen käyttöaste, (%) 96,5 96,4 96,3 96,3 96,3 Säätiön toimitusjohtajana toimi Matti Tanskanen, johtoryhmään kuuluivat lisäksi kiinteistöpäällikkö Juha Wennström, asiakkuuspäällikkö Tiia Matilainen, kiinteistöinsinööri Satu Varstala ja talouspäällikkö Anu Nenonen. 4

5 KOAS OPISKELIJA- ASUNTOPAIKAT JYVÄSKYLÄSSÄ 2015 JYY 2051 JAO 167 MUUT 143 5

6 ,83 KERROSTALOA HUONEISTOALA (hym 2 ) KESKIVUOKRA /m 2 /kk KIINTEISTÖT Toimintavuoden lopussa säätiö omisti ja hallinnoi yhteensä 70 kerrostaloa. Taloissa oli yhteensä huoneistoalaa m2. Etelä-Kekkolan kohteen peruskorjauksesta johtuen käytössä olleet hyötyneliöt vähenivät edellisestä vuodesta 2,9 prosenttia. Asukkailta ei peritä erillisiä sähkö-, tietoverkko-, vesi- tai pesulamaksuja, joten nämä kulut ovat osana hoitokuluja. Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito sekä huolto- ja siivouspalvelut ostettiin kiinteistönhuoltoyhtiöiltä. Isännöinti ja osa kunnossapitotöistä suoritettiin omalla henkilökunnalla. Vuosikorjauksiin käytettiin rahaa (edellisvuonna ). Suurimmat menoerät olivat kylpyhuoneremontit, asuntojen pintaremontit, vesikattokorjaukset, ikkunakorjaukset ja piha-alueiden korjaukset. Erilaisilla energiansäästötoimilla on alennettu sähkön, lämmön ja veden kulutuksia. Toimintavuonna toteutettiin poistoilmalämpöpumpun asennus Letkut kohteeseen. Energiakulujen, eli lämmön, sähkön ja veden osuus hoitokuluista oli 32,0 % (32,4 %), eli vuodessa. Useamman vuoden ajan toteutetuilla energiansäästötoimilla saavutetaan noin laskennallinen säästö vuosittain. Täten energiansäästötoimet ovat mahdollistaneet 3,5 prosenttia alemman vuokratason. Toimintavuoden lopussa oli rakenteilla Heikinsillan kohteen uudisrakennus. Talon rakentamisesta vastaa YIT Rakennus Oy. Rakennustyöt käynnistyivät elokuussa 2015 ja talo valmistuu syksyllä Uudessa kohteessa on yhteensä 102 asuntoa. Näistä 87 asuntoa on neliön kokoisia yksiötä ja loput 15 asuntoa 44,5 45 neliön kokoisia kaksioita. TALOUS Säätiön kiinteistöjen tuotot olivat tilikaudella (edellisvuonna ). Tuotot olivat Etelä-Kekkolan peruskorjauksesta johtuen eli 0,5 % pienemmät kuin edellisenä vuonna. Asuntovuokria korotettiin vuoden alusta keskimäärin 1,87 %. Keskivuokra oli 11,83 /m2/kk. Alin kohteen keskivuokra oli 9,95 /m2/kk Roninmäen kohteessa ja ylin 15,33 /m2/kk uusissa keskustan Ratapihan ja Kotiraiteen kohteissa. Vuokraan sisältyvät vesi-, sähkö-, pesutupa-, sauna- ja tietoverkkomaksut. Kiinteistöjen hoitokulut olivat tilikaudella yhteensä (edellisvuonna ). Hoitokulut kasvoivat edellisvuodesta , muutosprosentti oli 1,05 %. Hoitokateprosentti oli 43,5 % (44,3 %). Toimintavuoden hoitokate oli , ( ). Luottotappioita kirjattiin (edellisvuonna ) ja jälkiperintätuottoja kertyi (5 959 ). Vuokrasaamisia oli ( ). Säätiön rahoitustuotot ja -kulut olivat (edellisvuonna ). Pitkäaikaista vierasta pääomaa nostettiin (0 ). Lainoja lyhennettiin ( ). Toimintavuoden investoinnit olivat yhteensä ( ). Tilikauden poistot olivat yhteensä ( ). Tilikauden voitto oli ( ). 6 Etelä-Kekkolan kohteen viiden asuinkerrostalon peruskorjaus käynnistyi tammikuun alussa 2015 ja kohde valmistui kahdessa osassa. A- ja B-talot valmistuivat elokuun lopussa ja C-, D- sekä E-talot valmistuivat joulukuussa Peruskorjauksen pääurakoitsijana toimi Lujatalo Oy. Peruskorjauksessa asuntojen määrä kasvoi 13 kappaleella, yhteensä 78 asuntoon. Näistä yksiöitä on 11 ja kaksioita 67.

7 HOITOKULUT /m2/kk Hoitokulut yhteensä, /m2/kk 6,87 6,60 6,30 5,97 5,75 Energia ja vesi, /m2/kk 2,20 2,14 2,07 2,11 2,02 Huollon ostopalvelut, /m2/kk 1,18 1,13 1,11 1,04 1,07 Tietoverkkokulut, /m2/kk 0,19 0,21 0,19 0,24 0,19 Vuosikorjaukset, /m2/kk 1,09 1,19 1,03 0,82 0, LÄMMITYSKULUJEN KEHITYS (kwh/rm3) 39,4 38,0 34,9 33,2 KIINTEISTÖJEN ENERGIAN JA VEDEN KULUTUSTIEDOT Lämpö kwh/rm3 30,7 33,2 34,9 39,4 38 Lämpö kwh/rm3 normeerattu 34,2 35,5 37,4 39,1 40,0 Sähkö kwh/rm3 15,4 15,6 15,7 16,0 16,3 Vesi l/asukas/vrk 97, , ASUNTOTYYPPIEN JAKAUMA 2015 HOITOKATE JA RAHOITUKSEN TUNNUSLUVUT Hoitokate, % 43,5 44,3 51,3 47,1 47,4 Omavaraisuusaste, % 15,6 15,0 13,0 10,4 10,0 Tulorahoitusprosentti, % 34,2 33,7 40,7 31,4 32 Vieraan pääoman takaisinmaksuaika, v. 17,4 16,6 13,5 19,4 18,5 YKSIÖT SOLUASUNNOT PERHEASUNNOT 32,4 % 38,1 % 29,5 % 7

8 HALLITUS Hallitustyöskentelyyn osallistuivat varsinaisen hallituksen lisäksi valtuuskunnan puheenjohtaja ja KOAS:in johtoryhmä. 8 Kokoontumisia toimintavuoden aikana Pöytäkirjamerkintöjä

9 PÄÄTÖKSENTEKIJÄT HALLINTO Säätiön valtuuskuntaan kuului toimintavuonna 24 jäsentä. Valtuuskuntaan valitsee Jyväskylän kaupunki sekä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta kahdeksan edustajaa, Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKO viisi edustajaa, ammattiopiston opiskelijakunta JAMO yhden edustajan sekä AsuVa kaksi asukasedustajaa. Valtuuskunnan varapuheenjohtajana toimi Markku Ikkala saakka, jolloin uutena valtuuskunnan puheenjohtajana aloitti Kalle Jokinen ja varapuheenjohtajana Eetu Heiska. Valtuuskunta kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa. Merkittävin päätös oli säätiön sääntöjen kokonaisuudistus. Valtuuskunnan jäseninä olivat vuonna 2015: JYY Kalle Jokinen, pj Dorrit Hämäläinen Arttu Karila Tuomas Nurmi Jani Tanskanen Anniina Hartikainen Susanna Koistinen Panu Ojala JAMKO Miia Holm Tarleena Marttila Mika Siikki Henry Wilèn Viivi Koskipää JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Eetu Heiska, vpj Leena Kaskivaara Sonja Kärkkäinen Kati Rannanpiha Jari Rouhiainen Markku Ikkala Henrik Petäjäjärvi Anni Turunen ASUVA Katriina Ojala 1.9. saakka Laura Santala 1.9. lähtien Tuomas Tenkanen JAMO Liisa Ruusuvirta Valtuuskunnan valitsemaan hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä, josta vähintään kahden tulee olla asukastoimikuntien esittämiä asukasedustajia. Säätiössä päätösvaltaa käyttää hallitus. Hallitukseen kuuluivat vuonna 2015: Esa Salokorpi, puheenjohtaja Minna Oinas, varapuheenjohtaja Hannu Järvistö Mikko Lepo Kosti Pynnönen Sasa Sokka Karoliina Vainikainen Lasse Vuori Antti Yli-Tainio Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kaksitoista kertaa (edellisvuonna 10). Pöytäkirjamerkintöjä kertyi 116 asiasta (99). Asukkaita edustavat asukastoimikunnat parantavat asumisviihtyvyyttä sekä toimivat asukasdemokratiaeliminä. Toimikunnat hankkivat yhteisiä käyttötavaroita, huolehtivat yhteistiloista sekä järjestävät asukkaiden tilaisuuksia kuten ostosmatkoja, pihatalkoita ja juhlia. Asukastoimikuntien yhteistyövaltuuskunnan (AsuVa) puheenjohtajana toimi Sasa Sokka ja sihteerinä Antti Martikainen. Toimintavuoden aikana järjestettiin perinteinen koulutustilaisuus. Säätiön tilintarkastajina ovat toimineet KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Pertti Keskinen sekä BDO Audiator Oy päävastuullisena tilintarkastajana HT, JHT Jarmo Jäspi. 9

10 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ JA SIIHEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Jyväskylän asema merkittävänä opiskelukaupunkina säilyy. Jyväskylän korkeakoulujen ja oppilaitosten opiskelijamäärien ja aloituspaikkojen muutokset ovat olleet vähäisiä. Opiskelija-asuntojen hakijamäärien ja asuntojen taloudellisen käyttöasteen arvioidaan pysyvän edellisvuosien tapaan hyvällä tasolla. Taloudellisessa tilanteessa jatkuu epävarmuus, joka pitää korkotason alhaisena. Säätiön lähivuosien näkymät ovat täten vakaat. Säätiö kartoittaa riskejä vuosittain osana talousarvioprosessia. Asuntojen vuokrauksen merkittävimmät riskit liittyvät kysynnän muutoksista johtuvaan asuntojen tyhjäkäyttöön. Asuntojen käyttöastetta, vaihtuvuutta sekä hakijoiden määrää seurataan kuukausittain. Asuntojen vuokrattavuutta varmistetaan rakentamalla uusia asuintaloja sijainniltaan vain hyville paikoille ja peruskorjaamalla taloja sekä kiinteistöjen säännöllisillä vuosikorjauksilla. Säätiön asuntojen käyttöaste ja siten myös taloudellinen tulos pysynee hyvällä tasolla. Säätiö varautuu tuleviin peruskorjauksiin ohjaamalla vuosittaisia voittovaroja investointirahastoon. Rahoituksen riskeistä merkittävin on korkotason ja marginaalien nousu, joka vaikuttaisi säätiön taloudelliseen tulokseen. Suurin osa lainakannasta on arava- ja korkotukilainoja, jotka sisältävät korkoriskiä rajoittavan elementin. Säätiö on suojautunut korkoriskin osalta lainasalkun hajauttamisella ja suojaamalla osan markkinaehtoisesta sekä korkotukilainakannasta. TIEDOT OLENNAISISTA TAPAHTUMISTA TILIKAUDELLA JA SEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN ARA myönsi tammikuussa 2016 säätiölle ehdollisen varauksen investointiavustuksen myöntämiseen ja vuokra-asuntojen rakentamiseen korkotukilainalla Harju kohteelle. ARA:n myönnettyä säätiölle vapautuksen kiinteistöjen , ja aravarajoituslain mukaisista rajoituksista on säätiö valmistellut näiden kiinteistöjen realisoimista. Asuntojen vuokrattavuutta varmistetaan rakentamalla uusia asuintaloja sijainniltaan vain hyville paikoille ja peruskorjaamalla taloja sekä kiinteistöjen säännöllisillä vuosikorjauksilla. Säätiön sijoitustoiminnan tavoitteena on matalalla riskillä vähintään säilyttää varojen reaaliarvo. Varoja sijoitettaessa noudatetaan erityistä varovaisuutta. Säätiön hallitus on hyväksynyt sijoitussuunnitelman, joka noudattaa ARA:n antamaa ohjetta yhteisön toiminnan riskeistä ja varojen sijoittamisesta. 10 Merkittävimmät kiinteistöihin liittyvät riskit ovat tulipalo- sekä vesivahinkoriskejä. Säätiön omaisuus, keskeytys ja vastuuvahinkoriskit ovat suojattu vakuutuksilla.

11 LÄHIPIIRITOIMET YLEISTÄ LÄHIPIIRITOIMISTA KOASISSA voimaan tullut säätiölaki edellyttää kaikkia säätiöitä raportoimaan toimintakertomuksessa suppean lähipiirin kanssa tehdyistä taloudellisista toimista. Koasin suppeaan lähipiiriin kuuluvat perustajat tytäryhteisöineen ja -säätiöineen sekä näiden ja säätiön hallituksen jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtajat ja näiden sijaiset sekä tilintarkastajat. Lisäksi Koasin suppeaan lähipiiriin kuuluvat säätiön johtoryhmään kuuluvat sekä kaikkien edellä mainittujen henkilöiden perheenjäsenet ja näiden määräysvallassa olevat yhteisöt ja säätiöt. Koasin perustajista ovat olemassa vielä Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Näiden konserneihin kuului tilikaudella 2015 kaikkiaan 66 yhteisöä ja säätiötä. Koasin lähipiiriin kuuluu laaja joukko ihmisiä, yhteisöjä ja säätiöitä. Koasissa tehdään vuosittain merkittävä määrä erilaisia taloudellisia toimia. Edellä mainituista johtuen on mahdollista, että seuraavana esitetyissä lähipiiritoimissa ei ole mukana kaikkia taloudellisia toimia, joita tilikaudella 2015 on tehty Koasin ja Koasin suppeaan lähipiiriin kuuluvien välillä. Koasilla on ollut tilikauden 2015 aikana vuokralla noin asuntoa. On mahdollista, että Koasin lähipiiriin kuuluvia on asunut tilikaudella Koasin asunnossa. Vuokrasopimuksia ei ole käyty yksityiskohtaisesti läpi lähipiiritoimien selvittämiseksi. Koasin lähipiiriin kuuluva voi vuokrata Koasista asunnon samoilla ehdoilla ja samalla hinnalla, millä vuokrasopimus tehtäisiin lähipiiriin kuulumattoman henkilön kanssa. Koas voi jakaa stipendejä ja apurahoja Koasin tarkoitusta edistävään tutkimus- ja kehitystoimintaan. Stipendejä ja apurahoja voidaan myöntää Koasin lähipiiriin kuuluville samoilla ehdoilla, mitä niitä myönnettäisiin lähipiiriin kuulumattomalle henkilölle. KOASIN PERUSTAJAT JA PERUSTAJIEN MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVAT YHTEISÖT JA SÄÄTIÖT Koas on ostanut perustajaltaan Jyväskylän kaupungin yhtiöiltä sähköä, vettä, lämpöä sekä jätehuoltopalveluita kaupungin normaalien hinnoitteluperusteiden mukaisesti yhteensä arvosta. Koas on vastaavasti tehnyt maanvuokrasopimuksia Jyväskylän kaupungin kanssa kiinteistöistä, joille on rakennettu Koasin toimesta asuinkerrostaloja. Jyväskylän kaupunki ja Koas ovat solmineet vuonna 2015 maankäyttösopimuksen. Koas on maksanut kiinteistöveroa Jyväskylän kaupungille. Näiden edellä mainittujen taloudellisten toimien arvo oli tilikauden 2015 aikana euroa. Koas tilasi toiselta perustajaltaan, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalta, Jyväskylän ylioppilaslehteä sekä hankki mainostilaa lehden lisäksi myös ylioppilaskunnan kalenterista ja on tukenut ylioppilaskunnan vuosijuhlia. Mainittujen toimien arvo tilikaudella 2015 oli yhteensä euroa. HALLITUKSEN JÄSENET, VARAJÄSENET, TOIMITUSJOHTAJAT JA TILINTARKASTAJAT Koasin johtoon kuuluvat hallitus ja toimitusjohtaja. Hallituksen jäsenille on maksettu kokouspalkkioita ja lisäksi puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle vuosipalkkiot Jyväskylän kaupungin kokouspalkkio-ohjesäännön mukaisesti. Säätiön johdolle on maksettu palkkoja ja palkkioita tilikaudella 2015 yhteensä euroa. Toimitusjohtajan palkka on esitetty hallituksen palkkoihin ja palkkioihin yhdistettynä. Johdolle ei ole myönnetty eläkesitoumuksia. Säätiön hallituksen jäsenistä kaksi asui vuokralla Koasin opiskelija-asunnossa. Vuokrasopimusten vuosivuokrien arvo oli yhteensä euroa. 11

12 Säätiön tilintarkastajille on maksettu tilintarkastuspalkkiota sekä korvausta vero- ja neuvontapalveluista yhteensä euroa. Tilintarkastajan kanssa on tehty autopaikkavuokrasopimus. Sopimuksen arvo oli tilivuonna yhteensä 20 euroa. Koasin tiedossa ei ole muita taloudellisia toimia lähipiiriin kuuluvien perheenjäsenten kanssa. Lähipiirin laajuudesta johtuen mahdollista on ainakin se, että joku Koasin lähipiiriin kuuluva perheenjäsen on vuokralla Koasin omistamassa opiskelija-asunnossa. SÄÄTIÖN JOHTORYHMÄ Koasin johtoryhmään kuuluville on maksettu palkkoja tilikaudella 2015 yhteensä euroa. Palkoissa ei ole mukana toimitusjohtajan palkkaa, joka on esitetty hallituksen jäsenten palkkioita koskevien tietojen yhteydessä. Koas on myynyt johtoryhmään kuuluvalle tilikauden aikana poistettavan matkapuhelimen 20 eurolla. PERHEENJÄSENET Johtoryhmän jäsenen tyttärelle on maksettu esiintymispalkkiona 150. Hallituksen jäsenen tytär on asunut Koasin asunnossa syksystä 2015 alkaen, samoilla ehdoilla ja samalla hinnalla kuin muutkin lähipiiriin kuulumattomat opiskelijat. LÄHIPIIRIIN KUULUVIEN IHMISTEN MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVAT YHTEISÖT JA SÄÄTIÖT Koasin tiedossa ei ole taloudellisia toimia lähipiiriin kuuluvien henkilöiden määräysvallassa olevien yhteisöjen tai säätiöiden kanssa. ANNETUT LAINAT, VASTUUT JA VASTUUSITOUMUKSET Koasista ei ole annettu lainoja, vastuita tai vastuusitoumuksia lähipiiriin kuuluville. MUUT SÄÄTIÖLAIN EDELLYTTÄMÄT TOIMINTAKERTOMUSTIEDOT Säätiön sääntöjä on muutettu tilikaudella. Sääntöihin on tehty kokonaisuudistus uuden säätiölain johdosta. Uudet säännöt on rekisteröity säätiörekisteriin

13 TULOSLASKELMA Kiinteistöjen tuotot Asuntovuokrat Muut vuokrat Käyttökorvaukset Muut kiinteistöjen tuotot Kiinteistöjen tuotot yhteensä Luottotappiot ja oikaisuerät Kiinteistöjen hoitokulut Henkilöstökulut Hallinto Tietoverkkokulut Käyttö- ja huolto Ulkoalueiden hoito Siivous Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset Muut hoitomenot Oman käytön arvonlisävero Kiinteistöjen hoitokulut yhteensä HOITOKATE Poistot ja arvonalentumiset Rakennuksista ja rakennelmista Rakennusten koneista ja laitteista Koneista ja kalustosta Muista pitkävaikutteisista menoista Poistot yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ TILIKAUDEN VOITTO

14 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Liittymismaksut Rakennukset ja rakennelmat Rakennusten koneet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Myynti- ja vuokrasaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset Saamiset yhteensä Rahoitusomaisuusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

15 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Pitkäaikainen yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat Vakuusmaksut Lyhytaikainen yhteensä VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

16 RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä Saadut korkotuotot Maksetut korot ja maksut rahoituskuluista = Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Myyntituotto aineellisista ja aineettomista hyödykk = Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisen velan lisäys Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset = Rahoituksen rahavirta C Rahavarojen lisäys (A+B+C) Rahat tilikauden alussa Rahat tilikauden lopussa Muutos

17 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstö keskimäärin kpl Vuokraustoimi 5 5 Kiinteistötoimi 6,5 6 Hallinto- ja talous 4 4 Yhteensä 15,5 15 Vakituisen henkilöstön keski-ikä 46 v. 47 v. Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Luontaisetuja Toimielinten kokouspalkkiot Hallitus Valtuuskunta AsuVa Selvitys poistojen perusteista Käyttöomaisuuden hankintameno on poistettu seuraavalla tavalla: Aineettomat oikeudet, tasapoisto 4 v. 4 v. Rakennukset ja rakennelmat Rakennukset, menojäännöspoisto 2,65 % 2,71 % Väestönsuojat, menojäännöspoisto 5 % 5 % Rakennelmat, tasapoisto 5 v. 5 v. Rakennusten koneet ja laitteet, menojäännöspoisto 25 % 25 % Aktivoidut korjausmenot 10 v. 10 v. Koneet ja kalusto 4-5 v. 4-5 v. Poistot Aineettomat oikeudet Rakennukset ja rakennelmat Rakennusten koneet ja laitteet Koneet ja kalusto Poistot yhteensä TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Omaisuus on arvostettu poistoin vähennettyyn hankintamenoon. Investointiavustusten kirjauskäytäntöä on muutettu vuodesta 2002 alkaen. Avustukset kirjataan hankintamenon vähennykseksi, kun ne aikaisemman käytännön mukaisesti on kirjattu omaan pääomaan rakennusrahastoon. Pitkäaikaisten lainojen korkoriskin suojaamiseksi tehdyt koronvaihtosopimukset ilmoitetaan liitetiedoissa. Koronvaihtosopimuksiin perustuvilla korkotuotoilla ja -kuluilla oikaistaan suojattavan erän korkoja. Rakennusaikaiset korot aktivoidaan ja kirjataan poistoiksi samassa ajassa kuin lainalla rahoitettu rakennuskohde. Aktivoidut korkomenot vuodesta 2000 lähtien ilmoitetaan taseen liitetiedoissa. 17

18 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Käyttöomaisuuden muutokset Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Menojäännös Lisäys Tilikauden poisto Menojäännös Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Menojäännös Lisäys Menojäännös Liittymismaksut Menojäännös Lisäys Menojäännös Rakennukset ja rakennelmat Menojäännös Lisäys Tilikauden poisto Menojäännös Rakennusten koneet ja laitteet Menojäännös Lisäys Tilikauden poisto Menojäännös Koneet ja kalusto Menojäännös Lisäys Vähennys Tilikauden poisto Menojäännös Keskeneräiset hankinnat Menojäännös Tilikauden lisäys Tilikauden vähennys Menojäännös Aineelliset hyödykkeet yhteensä

19 Sijoitukset Jyvässeudun Kiinteistöpaletti Oy, 16 kpl Sulun Kiinteistönhoito Oy, 7 kpl Auvilankujan Paikoitusyhtiö, 16 kpl Veturitallin Parkki Oy, 14 kpl Sijoitukset yhteensä Saamiset Asuinhuoneistojen vuokrasaamiset Liiketilojen vuokrasaamiset Korkojaksotussaamiset Ennakolta maksetut tonttivuokrat Vakuutussaamiset Alv-saamiset Muut saamiset Yhteensä Rahoitusomaisuusarvopaperit Rahoitusomaisuusarvopapereiden markkina-arvo oli Rahoitusomaisuusarvopapereiden hankinta-arvo oli Hankintahinnan ja markkina-arvon ero oli Oma pääoma Peruspääoma 1.1. ja Rakennusrahasto 1.1. ja Arvonkorotusrahasto 1.1. ja Tonttirahasto 1.1. ja Lahjoitusrahasto 1.1. ja Investointirahasto Lisäys, siirto voittovaroista Investointirahasto Edellisten tilikausien voitto Vähennys, siirto investointirahastoon Voitto tilikaudelta Yhteensä voittovarat Oma pääoma yhteensä

20 Lainat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat eri luottolaitoksilta Koronvaihtosopimukset Korkosuojattuja lainoja yhteensä Aktivoitujen korkomenojen poistamaton osa tase-erässä "Rakennukset ja rakennelmat" muodostuu seuraavasti: Aktivoidut korkomenot Aktivoitu tilikaudella Aktivoituja korkomenoja poistamatta Siirtovelat Korkojaksotusvelka Lomapalkkavelka sosiaalikuluineen TyEL-maksuvelka Asukastoimikuntien siirtomääräraha Muut siirtovelat Yhteensä

21 MUUT LIITETIEDOT Vakuudet ja annetut vastuusitoumukset Velat, joiden vakuutena on kiinteistökiinnitys Lainat rahoituslaitoksilta Annetut kiinnitykset Lainat Jyväskylän kaupungilta 0 0 Annetut kiinnitykset Lainat valtiokonttorilta Annetut kiinnitykset Lainat yhteensä Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä Kiinnitykset vapaana Koasin hallussa Valtiokonttoriin talletettuna Lainat rahoituslaitoksilta sisältää suuruisen rahoitusluoton, jonka osavakuudeksi on tehty vuonna 2015 jälkipanttaussopimus. Jälkipantattujen kiinnitysten yhteismäärä on , jotka sisältyvät valtiokonttorille annettuihin sekä talletettuihin kiinnityksiin. Taseeseen sisältymättömät vastuut Leasingsopimuksista maksettavat määrät Alkaneelta tilikaudelta maksettavat Myöhemmin maksettavat Alkamattomat leasingvastuut ALV-PALAUTUSVASTUU Säätiö on velvollinen tarkistamaan v valmistuneesta kiinteistöinvestoinnista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Viimeinen tarkistusvuosi on Vastuun enimmäismäärä on ,80. LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA Päivä- ja pääkirja Muistiotositteet Toimintakertomus ja tilinpäätös Osto- ja myyntitositteet Atk-tallenteena Paperitositteena Sidottu Atk-tallenteena 21

22 TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS Jyväskylässä 22. päivänä maaliskuuta 2016 Esa Salokorpi Minna Oinas Hannu Järvistö Mikko Lepo Antti Yli-Tainio Lasse Vuori Heikki Lamula Tuomas Tenkanen Oona Ståhle Matti Tanskanen toimitusjohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Jyväskylässä 11. huhtikuuta 2016 KPMG Oy Ab BDO Audiator Oy 22 Pertti Keskinen KHT, JHT Jarmo Jäspi HT, JHT

23 TILINTARKASTUSKERTOMUS Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr:n hallitukselle Olemme tilintarkastaneet Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä säätiölain edellyttämistä seikoista. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus säätiötä kohtaan, taikka rikkoneet säätiölakia tai säätiön sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden Jyväskylä BDO Audiator Oy valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on säätiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon säätiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Muut lakiin perustuvat lausunnot Säätiön tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa on annettu säätiön toiminnasta tilikaudella tiedot, jotka ovat olennaisia säätiön tarkoitusta ja toimintamuotoja koskevien sääntömääräysten noudattamisen arvioimiseksi. Palkkioita ja korvauksia, jotka säätiö on suorittanut säätiön toimielinten jäsenille, on pidettävä tavanomaisina. KPMG Oy Ab Jarmo Jäspi Pertti Keskinen HT, JHT KHT, JHT Vattuniemenranta 2 Kivääritehtaankatu 6 A Helsinki Jyväskylä 23

24 KOAS Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr Kauppakatu 11 A, JYVÄSKYLÄ www. koas.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä ja Instagramista!