VERKKOVUOROVAIKUTUS JA VÄLINEET PBL VERKKOTOTEUTUKSESSA. Tässä artikkelissa käsitellään verkkovuorovaikutusta sekä millaisia verkkovuorovaikutuksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKKOVUOROVAIKUTUS JA VÄLINEET PBL VERKKOTOTEUTUKSESSA. Tässä artikkelissa käsitellään verkkovuorovaikutusta sekä millaisia verkkovuorovaikutuksen"

Transkriptio

1 Seppo Kainulainen Anna Leena Ruotsalainen VERKKOVUOROVAIKUTUS JA VÄLINEET PBL VERKKOTOTEUTUKSESSA Tiivistelmä Tässä artikkelissa käsitellään verkkovuorovaikutusta sekä millaisia verkkovuorovaikutuksen välineitä ongelmaperustaisen oppimisen (PBL) verkkototeutuksessa käytetään niin eriaikaisen kuin samanaikaisen vuorovaikutuksen saavuttamiseksi. Lisäksi artikkelissa käsitellään mitä mahdollisuuksia erilaiset verkkovuorovaikutuksen välineet tuovat verkko opintoihin. Verkkovuorovaikutus Oppiminen on parhaimmillaan interaktiivista ja sosiaalista toimintaa, jossa rakennetaan yhteistä tietämystä ja haetaan asioille yhteisiä merkityksiä. Tällöin oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa yksilön, ryhmän ja ohjaajan välillä. Prosessissa oppija joutuu ulkoistamaan omia käsityksiään sekä muokkaamaan ja muodostamaan uusia käsityksiä ryhmässä saadun palautteen myötä. (Koli & Silander 2002). Ohjaus ja vuorovaikutus ovat yleisesti sidoksissa toimintakontekstiin: Yhtäältä konteksti määrittää vuorovaikutuksen luonnetta ja toisaltaan vuorovaikutustilanteeseen osallistuvat luovat ohjauksen kontekstin. (Matikainen 2003) Vuorovaikutus verkossa on välittynyttä, sosiaalisesti vihjeetöntä ja siksi monella tapaa erilaista kuin kasvokkainen vuorovaikutus, viestintä on tavallaan verkossa neutraalimpaa kuin lähiopetuksessa. Vuorovaikutus verkossa katsotaan olevan välttämätön ja tavoiteltava asia. Verkkopohjaiseen vuorovaikutukseen liitetään usein dialogin ja argumentoinnin teemat. (Tella et al. 2001; Matikainen 2003) 1

2 Vuorovaikutuksellinen verkko opetus ei toimi ilman tasavertaista, osallistujakeskeistä ja aktiivista dialogista työskentelyä, johon kaikki osallistujat sitoutuvat. Yhdessä ajatteleminen ja perehtyminen tarkoittavat, että tietoa ja sen yhdistämistä toimintaan haetaan yhteisen työstämisen avulla. Yhteisöllinen työskentely vaatii sosiaalisia taitoja sekä valmiuksia antaa ja vastaanottaa palautetta. Vuorovaikutuksen kannalta on keskeistä, että osallistujat kokevat virtuaalisen ilmapiirin luotettavana ja avoimena, jotta he rohkaistuvat ja haluavat tuoda omia ajatuksiaan julki. (Matikainen 2001; Aarnio & Enqvist 2001; Koli & Silander 2002; Mäkinen 2005) Vuorovaikutuksen muodot eivät välttämättä ole sidoksissa vuorovaikutuksen kanavaan tai välineeseen, vaan pikemminkin tiettyihin toimintatapoihin (Matikainen 2001). Kommunikaatio tietoverkossa on jaettavissa samanaikaiseen (synkrooniseen), ja eriaikaiseen (asynkrooniseen). Samanaikaisella kommunikaatiolla tarkoitetaan puheeseen rinnastettavissa olevaa ajasta riippuvaa välitöntä vuorovaikutusta, jossa keskustelua ylläpitävälle palvelimelle lähetetty viesti tulee samalla hetkellä muille osallistujille vastaanotettavaksi, mutta joka ei pääsääntöisesti tallennu myöhemmin kaikkien käyttäjien luettavaksi. Samanaikaisessa kommunikaatiossa käytetään tekstipohjaisia ratkaisuja, videokuvaan ja ääneen perustuvia verkkoneuvotteluja. Eriaikainen viestintä on ajasta riippumatonta viestintää, jossa viesti toimitetaan vastaanottajalle tarkasteltavaksi heille sopivana ajankohtana. (Tella et al. 2001; Portimojärvi 2002) Tapahtuuko viestintä samanaikaisesti vai eriaikaisesti vaikuttaa jaetun informaation sisältöön ja muotoon. Eriaikainen viestintä on hidasta ja pakottaa informaation muodoltaan suuriin ja jäsenneltyihin kokonaisuuksiin. Sen tehtävä on tukea argumentointia ja rauhassa pohdittuja mielipiteen ja näkökannan ilmauksia. Samanaikainen viestintä on nopeaa, lyhyttä, rönsyilevää ja jutustelu kaltaista. Kommunikaatio voidaan jakaa yhdeltä yhdelle, yhdeltä monelle tai monelta monelle tapahtuvaksi viestinnäksi. Verkko opiskelu ja vuorovaikutus koetaan tekstipainotteiseksi 2

3 työskentelyksi, jota leimaa viestinnän eriaikaisuus, samat ominaisuudet, jotka liittyvät tutuimpiin ja käytetyimpiin työkaluihin, sähköpostiin ja keskusteluryhmään. (Portimojärvi 2002) Käytännössä verkko opiskelija työskenteleekin usein kolmella aikajanalla: oma yksilöllinen taustatyö (esim. opiskeluun liittyvän aineiston lukeminen), vastavuoroinen eriaikainen työskentely (esim. keskustelupalstojen puheenvuorojen lukeminen ja oma kirjoittaminen) sekä vastavuoroinen samanaikainen työskentely (esim. sovitut chattitapaamiset). (Tella et al. 2001; Mäkinen 2005) Vastavuoroisessa verkko opinnoissa työskentely tapahtuu dialogisesti. Vastavuoroisuus voi olla siis paitsi keskustelu dialogia, myös työskentely dialogia, jonka tarkoituksena on luoda, kehittää ja muokata jotakin yhteistä tavoitetta (esim. kirjoittaa kirjaa, kehittää tietokoneohjelmaa, suunnitella markkinointikampanjaa jne.). Vastavuoroinen vuorovaikutuksellinen verkko opiskelu on siis käytännössä intensiivistä työskentelyä, joka yleisimmin tapahtuu verkkokeskusteluina ja siihen mahdollisesti liittyvinä muina yhteisen tiedon luomisen prosesseina. Kaikki eriaikaiset vuorovaikutusmahdollisuudet antavat jokaiselle osallistujalle mahdollisuuden osallistua verkkotyöskentelyyn ja keskusteluun oman aikataulunsa mukaisesti. (Mäkinen 2005) Keskustelufoorumit sopivat hyvin asioiden ja ajatusten pitkäkestoiseen kehittelyyn ja ideointiin. Keskustelufoorumi tukee hyvin dialogisen ja yhteisöllisen viestinnän perusajatusta, jossa kukin julkistaa omia ajatuksiaan, ideoitaan, kysymyksiään, ihmettelyjään ja yhteenvetojaan muille. Keskusteluryhmien aktiivisen käytön myötä opiskelun prosessiomaisuus painottuu selvästi. Parhaimmillaan keskustelufoorumi tukee keskusteluun osallistuvien ajattelua, vuorovaikutus ja viestintätaitoja ja opiskeluprosessia. Keskustelu onnistuu parhaiten, kun opiskeluyhteisö sopii toimintasäännöt, kuten aikataulut, osallistujien vastuut, aktiivisuuden ja yhteiset tehtävät. (Tella et al. 2001) 3

4 Tieto ja viestintätekniikalla ja verkolla on opiskelussa ja oppimisessa pedagoginen, välineellinen, yhteisöllinen ja viestinnällinen käyttötapa. Parhaimmillaan ja hyödyllisimmillään verkko ja tieto ja viestintätekniikka ovat silloin, kun useampi tai kaikki neljä käyttötapaa voidaan kytkeä eri tavoin samaan opetus, opiskelu ja oppimistapahtumaan tai viestintätilanteeseen. Yhteisöllisen opiskelun kannalta hyödyllisimmältä näyttää olevan tilanne, jossa viestinnällinen ja yhteisöllinen käyttötapa yhdistetään. Samassa ajassa ja yhtä aikaa verkossa toimiminen ja opiskelu edistävät opiskelutehtävin käynnistämistä. (Tella et al. 2001) Verkko on luonteeltaan vahvasti viestinnällinen; se mahdollistaa ja tarjoaa monia edellytyksiä dialogiselle vuorovaikutukselle ja yhteisölliselle opiskelulle, kun opettaja tai materiaali siihen ohjaa. Verkkoympäristö tukee yhteisöllistä opiskelua lisäämällä viestintämahdollisuuksia ja kohtaamisen paikkoja. Opettajan pedagoginen asiantuntemus, vuorovaikutuksen ja hyväksyvän sosiaalisen ja viestinnällisen ilmapiirin luominen ja välineiden ominaispiirteiden oivaltaminen pedagogisessa mielessä ovat yhteisöllisessä verkko opetuksessa tärkeämpiä kuin tekninen osaaminen ja taituruus. (Tella et al. 2001; Mäkinen 2005) Verkon olennainen arvo ja lisä opetukseen ja opiskeluun liittyy erityisesti ihmisten välisen viestinnän ja dialogin lisäämiseen ja parhaimmillaan niiden tehostamisen ja syventämiseen. Verkon kautta tuetaan opiskeluyhteisölle läheisyyden, yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunteita. Yhteistoiminnallisissa ja yhteisöllisissä opiskeluryhmissä opiskelija voivat ulkoistaa omaa ymmärrystään ja tulkintaa opittavasta sisällöstä. (Tella et al. 2001) Vuorovaikutuksellinen verkko oppimistyöskentely on reflektiivinen prosessi. Ohjaajan tehtävänä on vaikuttaa vuorovaikutussuhteen kehittymiseen niin, että se auttaa opiskelijoita kehittämään omakohtaista suhdetta opiskeltavaan sisältöön ja edistää ryhmän jäsenten osaamista ja 4

5 asiantuntijuutta. (Mäkinen 2005). Tutorilla on merkittävä rooli oppimisilmapiirin luomisessa. Ilmapiiri rakentuu molemminpuoliseen kunnioittamiseen, keskinäiseen luottamukseen, avoimuuteen ja autenttisuuteen. Ryhmän ohjaajalta edellytetään vuorovaikutustaitoja, jotka kohdistuvat ryhmäprosesseihin kuten kommunikaatioon ja ryhmän päätöksentekoon. (Kaksonen et al 2002) Teknologiset ratkaisut luovat reunaehtoja verkkovuorovaikutukselle. Teknisen vuorovaikutuksen tarkastelussa nähdään vuorovaikutus tapahtuvan tietotekniikan ehdoilla. Ihmisten vuorovaikutus muotoutuu sen mukaisesti, millaisia ohjelmistoja kommunikointiin on kehitetty. (Matikainen J 2001) Ryhmätyöohjelmat tarjoavat useita tapoja ja työvälineitä vuorovaikutukseen ja viestintään. Ohjelmissa voidaan jättää viestejä muiden nähtäville ja määritellä viestien kohderyhmä tai ajankohta. Jakoa voidaan tehdä myös sen mukaan, halutaanko olla samanaikaisessa vuorovaikutuksessa, kuten chatsissä ja videoneuvottelussa vai onko vuorovaikutus eriaikaista. Vuorovaikutus voidaan myös nivoa suoraan verkkomateriaaliin, jolloin materiaalin lukija voi antaa palautetta. (Tella et al. 2001) Vuorovaikutus verkko PBL:ssa Ongelmaperustaisen oppimisen ominaisuuksia ovat ryhmän keskeinen vuorovaikutus ja sitä varten kehitetyt työkalut ja toimintatavat sekä samanaikaiseen että eriaikaiseen viestintään. PBLtyöskentelyn kannalta keskeistä on yhteisöllinen työskentely ja ryhmän itse määrittelemät oppimistarpeet sekä vuorovaikutuksellinen tiedonrakentelu oppimistuloksiin pääsemiseksi. Tietoverkkosovelluksen suunnittelussa on vuorovaikutus pystyttävä pelkistämään tarkoituksenmukaisten, vaikkakin rajoittuneiden välineiden ja viestintämuotojen kautta toteutettavaksi toiminnaksi, joka palvelee oppimisprosesseja (Portimojärvi 2002). 5

6 Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisen tiedonrakentelun välineinä voidaan käyttää mm. keskusteluryhmiä, chatiä, ilmoitustauluja, piirtotyövälineitä ja audio/videoyhteyksiä. Ongelmaperustaisen oppimisen syklin vaiheet voidaan jaotella käytettävien vuorovaikutusmuotojen ja toiminnan mukaan. Ryhmän kesken tapahtuva vuorovaikutus vaihtelee syklin aikana hyvin intensiivisestä ja koko ryhmän osallistumisista vaativasta aivoriihestä yksilökeskeiseen tiedonhankinnan vaiheeseen. Lisäksi sisältöjen jäsentelyssä käytetään vuorovaikutuksellisia visuaalisia tai muita konkretisoinnin ja ilmiön kuvaamisen keinoja. (Portimojärvi 2002). PBL verkkotyöskentely tapahtuu pääosin samanaikaisessa vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi verkkovuorovaikutuksen muotona voi toimia reaaliaikainen chat, jossa kaikki jäsenet kohtaavat toisensa sovittuna aikana. Chat on nopea, lyhyitä kommentteja hyödyntävä intensiivisen vuorovaikutuksen väline, jolla on parhaimmillaan myös ryhmän koheesiota lisäävä vaikutus. Chatin ja muiden samanaikaisen vuorovaikutuksen välineiden avulla toteutetut opiskeluratkaisut vaativat opiskelijoilta sitoutumista tiettyyn aikaan sekä paikkaan. Työvaiheet sisältävät monen tasoista vuorovaikutusta nopeasti kommentoinnista harkittuun synteesiin ja ryhmän yhteiseen tiedon rakentamiseen. Verkkovuorovaikutuksen työvälineet PBL:ssa Verkkovuorovaikutuksen välineitä on kehitelty useiden vuosien ajan, painopisteenä ovat olleet pääosin työelämän työryhmätyöskentelyn tarpeet. Viimeisten vuosien aikana verkkoviestintä on yleistynyt myös kansalaisten kommunikointikeinona. Eriaikainen vuorovaikutus sähköpostin ja keskustelupalstojen välityksellä alkaa olla miltei jokapäiväistä toimintaa. Myös samanaikainen vuorovaikutus verkkoviestinnässä on lisääntynyt Skypen ja Messengerin kaltaisten ohjelmien yleistyessä. 6

7 Samanaikaiseen viestintään tarkoitettujen ohjelmien joukko on melko kirjava. Erityisesti ilmaiskäytössä olevilla ns. pikaviestimillä käyttöä on usein rajoitettu maksimissaan viiden pisteen yhtäaikaiseen vuorovaikutukseen, jolloin PBL tutoriaaleissa niiden käyttö ei ole mahdollista, tai ryhmäkoon on oltava riittävän pieni. Tällä hetkellä nämä ilmaiset pikaviestimet soveltuvat parhaiten kotikäyttöön. Yrityskäyttöön suunnattujen monipisteneuvottelujärjestelmien kehitys tuo todennäköisesti tullessaan järjestelmiä, joiden käytöstä voi muodostua osa tulevaa verkkoviestintää myös oppilaitoskäytössä. Samanaikaisen vuorovaikutuksen välineet ovat kehitysvaiheessa ja tulevaisuudessa myös tietoturvaltaan parempien ohjelmien tarjonta tulee todennäköisesti lisääntymään. PBL verkkotyöskentelyssä samanaikainen kommunikointi voidaan toteuttaa chatin tai audio/videoyhteyden välityksellä. Chatin käyttövalmiudet ovat yleisesti hyvät. Sen käyttö on yksinkertaista ja chat on käytettävissä yleisesti kaikkien verkko oppimisympäristöjen kautta. Audioja/tai videoyhteyttä käyttämällä päästään lähemmäksi normaalia vuorovaikutustilannetta. PBLverkkotyöskentelyn samanaikaiseen toimintaan lisäarvoa tarjoavat myös kaikkien osallistujien yhteiskäytössä oleva piirtotaulu sekä sovellusten jakomahdollisuus. PBL verkkotyöskentelyssä tarvittavat eri työvälineet voidaan koota usean eri sovelluksen kautta tai käyttää ohjelmaa, jossa on kaikki tarvittavat ominaisuudet. PBL verkkotyöskentelyssä voidaan käyttää yhdessä esim. TeamSpeak audiokonferenssiohjelmaa sekä Cmap käsitekarttaohjelmaa. Näiden kahden ohjelman yhtäaikaisella käytöllä saavutetaan audioyhteys, chat sekä yhtäaikainen kirjoitus/piirtomahdollisuus. Marratech on hyvä esimerkki ohjelmasta, jossa on kaikki tarvittavat samanaikaisen ja eriaikaisen yhteyden työvälineet (video ja ääniyhteys, chat, piirto/kirjoitusominaisuus sekä sovellusten jakomahdollisuus). Muita videoyhteyttä hyödyntäviä ohjelmia ovat esim. ivisit, DKmessenger, Comet Videophone, Macromedia Breeze, Zoomcall, ineen, FlashMeeting ja GoodMood VideoMeeting. 7

8 Verkkovuorovaikutusvälineiden käyttö PBL verkkototeutuksessa PBL oppimissyklin toteutuksen luonteeseen kuuluu vahva yhteisöllinen toiminta, jolloin yhteys toisiin opiskelijoihin on oltava samanaikainen. PBL syklin eri vaiheissa verkkovälineiden käytön tarve vaihtelee. Tutoriaaleissa korostuu useiden samanaikaisen verkkotyövälineiden käytön hallinta, kuten chat, piirtotaulu ja mahdollisesti audio ja/tai videoyhteys. Näiden työvälineiden omakohtaisen ja yhteiskäytön sujuva onnistuminen on yksi PBL verkkototeutuksen lähtökohdista. PBL syklin aikaiseen samanaikaiseen vuorovaikutukseen soveltuu esim. chat tai audioyhteys. Chatia tai audioyhteyttä voidaan käyttää mm. aivoriihessä, ongelma alueiden ryhmittelyssä ja valinnassa sekä oppimistehtävien määrittämisessä tapahtuvassa kommunikoinnissa. Chatkeskusteluissa on huomioitava, että keskustelut etenevät nopeasti, jolloin hyvätkin kommentit voivat jäädä huomiotta. Chat ohjelman käytöstä on hyvä laatia ohjeet sekä sopia ryhmän kanssa pelisäännöt sen käyttöön liittyvistä seikoista. Sovittavia asioita voivat olla esim. lyhenteiden käyttö ja niiden merkitys chat keskusteluissa. Syklin aikaiset chat keskustelut tulee tallentaa opiskelijoiden mahdollista myöhempää käyttöä varten. Chat keskustelut voidaan tallentaa esim. oppimisympäristön yhteiselle keskustelualueelle, josta opiskelijat voivat palauttaa mieleensä tutoriaalin asioita. Portimojärven (2002) mukaan tekstipohjaisen chatin etuihin kuuluu kaikkien osallistujien nähtäville tallentuneiden ajatusketjujen muodostuminen, jotka ruokkivat uusien ideoiden syntymistä. Tallentuvat keskustelut helpottavat myös nopeatempoisen keskustelun ajatusten kirjaamista. PBL syklin aikana kaikille ryhmäläisille on sallittava samanaikainen yhteys, kyseinen monipisteneuvottelu ei onnistu kaikilla ääniyhteysohjelmilla. Esimerkiksi Skypeohjelmassa konferenssiominaisuus on rajoitettu viiden samanaikaisen käyttäjän viestintään. Pelkästään audiokonferensseihin suunnitellusta ohjelmasta hyvä esimerkki on TeamSpeak. Tämän ohjelman palvelin ja käyttäjäsovellukset ovat ilmaisia. Jos audion lisäksi käytetään videoyhteyttä, 8

9 niin käyttäjillä on oltava kuulokemikrofonin lisäksi web kamera. Tutoriaalien reaaliaikainen videoyhteyden lisäarvona on nonverbaalisten viestien tulkinnan mahdollisuus. PBL syklin aikana samanaikaisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvaan asioiden jäsentelyyn ja esittämiseen soveltuvat mielle tai käsitekartat, liitutaulut tai vastaavat piirtotyövälineet. Osa valmiista oppimisympäristöistä sisältää kyseiseen tarkoitukseen soveltuvia työvälineitä. On myös mahdollista käyttää erillisiä työvälineitä, jotka ovat suunniteltu asioiden jäsentelyä varten. Tällaisiin työvälineisiin lukeutuu mm. Cmap ohjelma. Käytetäänpä mitä tahansa piirto tai käsitekarttatyövälinettä, niin tavoitteena on, että kaikki osallistujat voivat seurata ja tarvittaessa osallistua reaaliajassa miellekarttojen, tekstien tai piirrosten tuottamiseen oppimissyklin aikana. Myös syklin aikana tuotetut piirrokset ym. tuotokset tulee tallentaa ja sijoittaa opintojaksolla käytettävään oppimisympäristöön. Kuten Portimojärvi (2002) mainitsee, niin piirtotyökalujen avulla voidaan tehdä samat toimenpiteet kuin kasvokkain fläppi tai liitutaululla, mutta työskentely on huomattavasti hitaampaa ja kankeampaa. Jäsentelyvaiheen yhteydessä, jossa käytetään piirtotyökaluja havainnoimaan ja esittämään omia asioita tarvitaan myös sanallista viestintää. Tähän chatia paremmin soveltuu audioyhteys, koska tekstin tuottaminen chatiin ja samanaikainen piirtäminen ym. asioiden esittely on vaikeaa. (Portimojärvi 2002) PBL verkko opintojakson toteutukseen tarvitaan oppimisympäristö, jonka kautta toimitetaan ohjeet oppimissyklin toteutukseen sekä kootaan opiskelijoiden oppimissyklin aikaiset tuotokset. Oppimisen mielekkyyden kannalta tulisi valita yksi jo ennestään tuttu ja käyttökelpoinen media. Käyttäjätunnuksellinen oppimisympäristö tarjoaa tähän yleensä parhaat ja monipuolisimmat välineet. Samassa ympäristössä toteutetaan tiedottaminen ym. eriaikainen viestintä. Eriaikaisen vuorovaikutuksen välineitä, kuten keskustelufoorumeja tarvitaan myös tutoriaalien välissä tapahtuvassa tiedonhankintaosassa. 9

10 PBL oppimissyklin lähtökohtana ja virikkeenä toimiva ongelma tai skenaario esitetään oppimissyklin ensimmäisessä verkkotutoriaalissa. Ongelma tai skenaario voidaan esittää tekstinä, videona, kuvana, animaationa tai audiona esitystarpeen mukaan. Ongelma tallennettaan esim. oppimisympäristön keskustelualueelle tai www sivuille. Aivoriihityöskentelyvaiheessa voidaan käyttää tekstipohjaista chatiä tai audiokonferenssia, mahdollisesti myös videoyhteyttä. Aivoriihen tuloksia voidaan koostaa esim. piirto tai käsitekartta ohjelmilla. Audion tai teksti chatin tallentamismahdollisuus helpottaa työskentelyä aivoriihen tulosten kirjaamisessa. Ryhmittelyvaiheessa aivoriihen tulokset kootaan yhteen esim. käsikartan muotoon. Käsitekartalle tuloksia ryhmitellessä kommunikoinnin apuna voidaan käyttää ääniyhteyttä tai chat ohjelmaa. Lopuksi tuotetut idearyppäät nimetään ryhmiksi. Sisältöalueiden valinnassa sekä oppimistehtävien määrittämisessä käytetään samoja työvälineitä kuin ryhmittelyssä. Ongelma alueista muotoutunut yhteenveto tallennetaan esim. oppimisympäristön keskustelualueelle. Oppimissyklin tiedonhankintaosan aikana opiskelijat hakevat tietoa eri lähteistä ja tallentavat käsittelemänsä tiedon ja mahdolliset lähteet oppimisympäristöön tiedonhankinnalle varatulle keskustelupalstalle. Oppimissyklin tiedonhankintaosan aikaisessa viestinnässä voidaan käyttää esim. oppimisympäristön tarjoamaa keskustelualuetta lähteiden ja hankittujen tietojen kirjaamiseen. Tarvittaessa voidaan järjestää myös reaaliaikaisia verkkotapaamisia opiskelijoiden välille esim. chatin tai audio/videoyhteyden avulla. Suurin osa PBL syklin tiedonhankinnan vaiheesta perustuu kuitenkin eriaikaiseen vuorovaikutukseen. Yhteenveto Verkko opetuksessa vuorovaikutuksen onnistuminen luo suuria haasteita opettajille. Tavoitteena vuorovaikutuksen onnistumiselle on pyrkiä todelliseen dialogiin, jonka kautta pyritään yhteisölliseen tiedonrakenteluun. Yleisesti verkko opetuksessa käytetään eriaikaisen vuorovaikutuksen keinoja. Kuitenkin nykyisten oppimiskäsitysten mukaan verkko opetuksessa 10

11 tulisi kiinnittää huomiota enemmän yhteisöllisyyteen joka edellyttää myös samanaikaisen vuorovaikutuksen menetelmiä. Samanaikaiseen vuorovaikutukseen soveltuvien välineiden käyttö ja niiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen asettaa kuitenkin vielä pedagogisia että teknisiä haasteita. Ongelmaperustaisen oppimisen menetelmää sovellettaessa verkko opetuksessa tulisi opettajan jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon, millaisia vuorovaikutuksen välineitä hän tulee käyttämään, millaista vuorovaikutusta hän haluaa opintojen aikana tapahtuvan ja millainen vuorovaikutus tukisi opiskelijoiden oppimisprosessia ja mahdollistaisi heidän oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi opettajan tulee tietää millaiset valmiudet opiskelijoilla on samanaikaisen vuorovaikutuksen toteuttamiseen verkko opintojen yhteydessä. 11

12 LÄHTEET: Aarnio, H. Enqvist, J. (2001) Dialoginen oppiminen verkossa DIANA malli ammatillisen osaamisen rakentamiseen. Helsinki, Opetushallitus, Kehitys koulutus 2/2001 Kaksonen, H. Perä Rouhu, H. Nummenmaa, A. (2002) Tutor ryhmän oppimisprosessin ohjaajana. Teoksessa: Nummenmaa, Virtanen 2002 (toim.): Ongelmasta oivallukseen: ongelmaperustainen opetussuunnitelma. Tampere, yliopistopainos Koli, H. Silander, P. (2002) Verkko oppiminen: Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus. Hämeenlinna Matikainen, J. (2001) Vuorovaikutus verkossa. Helsinki, Yliopistopainos, Palmenia kustannus Matikainen, J. (2003) Ohjaus verkkovuorovaikutuksena. Matikainen J (toim.): Oppimisen ohjaus verkossa. Helsinki, Yliopistopainos, Palmenia kustannus Mäkinen, P. (2005) Tietoverkko oppimisessa ja opetuksessa <http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/verkkopedagogiikka/index.php?valinta=5> Portimojärvi, T. (2002) Verkko opiskelun rajat ja mahdollisuudet. Teoksessa: Poikela(toim.) Ongelmaperustainen pedagogiikka: teoriaa ja käytäntöä Tella, S. Vahtivuori, S. Vuorento, A. Wager, P. Oksanen, U. (2001) Verkko opetuksessa opettaja verkossa. Helsinki. Edita 12

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

Ongelmaperustainen oppiminen / Opiskelijan opas

Ongelmaperustainen oppiminen / Opiskelijan opas Ongelmaperustainen oppiminen / Opiskelijan opas Olet aloittamassa verkko-opintoja ongelmaperustaisen oppimiseen (Problem-Based Learning, PBL) perustuvan lähestymistavan mukaan. Tutustu alla olevaan materiaaliin,

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit verkko-opetuksen tukena OSAAMISTAVOITTEET Tuntee tyypillisimmät pedagogiset mallit ja osaa soveltaa jotain em. malleista oman verkkoopetukseen. TEEMAT

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Digitalisaation vahvistaminen

Digitalisaation vahvistaminen Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto, palvelualat Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Anna-Leena Heikkilä LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

eoppimisen ajonautinto

eoppimisen ajonautinto eoppimisen ajonautinto TM Tavoitteet MDC Education Group Oikea oppimisympäristö Edusolutions Oy on osa mittavaa suomalaista koulutuskonsernia, MDC Education Groupia. Group on keskittynyt business-osaamisen

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

lineitä oppimisen tueksi

lineitä oppimisen tueksi Moodlen välineitv lineitä oppimisen tueksi Ennakkotehtävä Sinulle: 1. Mieti valmiiksi aihe, josta alat laatia verkkokurssia tai kurssin osaa. Verkko tutuksi -kurssilla on tavoitteena suunnitella joko kokonainen

Lisätiedot

Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön

Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön verkkokursseilta Eija Kalliala sähköposti: eija.kalliala@helia.fi kotisivu: http://myy.helia.fi/~kalei Tietie-yhteistyö

Lisätiedot

Sähköposti (vrt. kirjeopisto) Skype. Useita julkisia ja. ratkaisujen hahmottelu, avoin kommentointi. Yksi tai useita. suljettuja keskustelualueita

Sähköposti (vrt. kirjeopisto) Skype. Useita julkisia ja. ratkaisujen hahmottelu, avoin kommentointi. Yksi tai useita. suljettuja keskustelualueita Ominaisuus Kuvaus Viittaus muihin VLE / tuotteisiin Kontrolli- ominaisuuksia Pedagoginen tarkoitusperä Yksilötehtävät Tehtävien palautus Sähköposti (vrt. palautuksen valvonta ja testaus, opitun (Assignments)

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella Aktiiviset oppimistilat kampuksella Jussi Okkonen, projektipäällikkö Arto Hippula, yhteyspäällikkö Roope Raisamo, professori SIS/ TAUCHI Tampereen yliopisto Tausta Oppimisen ja tutkintojen tavoitteet asetetaan

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA. 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA. 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ESITTELY Kuka olen ja mistä tulen? SISÄLTÖ Ongelmaperustainen oppiminen, Problem Based

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Heli Mattila Ylemmät amk-tutkinnot Samkissa Business Management and Entrepreneurship (BME) Automaatioteknologia Hyvinvointiteknologia Kuntoutus (Turkuamkin

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön. KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014

Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön. KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014 Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014 Alustuksen aiheita Mitä sosiaalinen media on ja kenellä on edellytyksiä hyödyntää sosiaalista

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva

Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva Tämä verkkokurssi toteutetaan Verkkokurssin tuotantoprosessi kurssin TIES463 harjoitustyönä Milloin? Verkkokurssi valmistuu kevään 2014 aikana

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

THL workshop 2. Agenda 19.11.2014

THL workshop 2. Agenda 19.11.2014 THL workshop 2 19.11.2014 Agenda Verkkokoulutusprojektin esittely. Edellisen kerran yhteenveto. Lyhyt esittely verkko-oppimisesta. Ryhmätyöt. Yhteenveto. 1 Workshop 1 käsitellyt asiat Milloin ja millaisissa

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Opitaan yhdessä Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Ilmapiiri Läsnäolo Opitaan yhdessä Yhteiset käytännöt/ välineet Yhteinen kohde/ tavoite Ryhmädynamiikka Vuorovaikutus

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU Tukena kampuksella ja verkossa. Verkkoviestinnän välineet osaksi opintojen ohjausta ja neuvontaa.

Lisätiedot

Heli Korpinen, projektipäällikkö, Etelä Karjalan ammattikorkeakoulu, ICT Center, Imatra

Heli Korpinen, projektipäällikkö, Etelä Karjalan ammattikorkeakoulu, ICT Center, Imatra Heli Korpinen, projektipäällikkö, Etelä Karjalan ammattikorkeakoulu, ICT Center, Imatra Ongelmaperustaisesti verkossa Kokemuksia Johtaminen 3op opintojakson suunnittelusta ja pilotin toteuttamisesta TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

VERKKO- OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINE

VERKKO- OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINE VERKKO- OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINE PKAMK N HANNE KOLI VERKKO- VERKKO-OHJAUKSELLA TARKOITETAAN ERILAISISSA VERKKOYMPÄRISTÖISSÄ TAPAHTUVAA TAVOITTEELLISTA OPPIMISPROSESSIN, OPISKELUN, OPPIMISEN

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Tuutorointi-työrengas. Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala

Tuutorointi-työrengas. Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala Tuutorointi-työrengas Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala TUR-ryhmä, tavoite 1 Opettajatuutorin osaamisen kehittäminen - Yhtenevä näkemys opettajatuutoroinnista;

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Pilotin tavoitteena edistää opiskelijan oppimista verkko-opetuksen laadunhallintaa

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä)

Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä) Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä) Tuutortapaaminen 8.10. Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

1. Ongelmaperustainen oppiminen verkossa

1. Ongelmaperustainen oppiminen verkossa TUTORIN OPAS SISÄLLYS: 1. Ongelmaperustainen oppiminen verkossa 2. Toiminta verkko-opintojaksolla 3. Toiminta verkkotutorina 4. Ongelmien suunnittelu 5. Ongelmaperustainen oppiminen ja arviointi 6. Lähteitä

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot