VERKKOVUOROVAIKUTUS JA VÄLINEET PBL VERKKOTOTEUTUKSESSA. Tässä artikkelissa käsitellään verkkovuorovaikutusta sekä millaisia verkkovuorovaikutuksen
|
|
- Niina Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Seppo Kainulainen Anna Leena Ruotsalainen VERKKOVUOROVAIKUTUS JA VÄLINEET PBL VERKKOTOTEUTUKSESSA Tiivistelmä Tässä artikkelissa käsitellään verkkovuorovaikutusta sekä millaisia verkkovuorovaikutuksen välineitä ongelmaperustaisen oppimisen (PBL) verkkototeutuksessa käytetään niin eriaikaisen kuin samanaikaisen vuorovaikutuksen saavuttamiseksi. Lisäksi artikkelissa käsitellään mitä mahdollisuuksia erilaiset verkkovuorovaikutuksen välineet tuovat verkko opintoihin. Verkkovuorovaikutus Oppiminen on parhaimmillaan interaktiivista ja sosiaalista toimintaa, jossa rakennetaan yhteistä tietämystä ja haetaan asioille yhteisiä merkityksiä. Tällöin oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa yksilön, ryhmän ja ohjaajan välillä. Prosessissa oppija joutuu ulkoistamaan omia käsityksiään sekä muokkaamaan ja muodostamaan uusia käsityksiä ryhmässä saadun palautteen myötä. (Koli & Silander 2002). Ohjaus ja vuorovaikutus ovat yleisesti sidoksissa toimintakontekstiin: Yhtäältä konteksti määrittää vuorovaikutuksen luonnetta ja toisaltaan vuorovaikutustilanteeseen osallistuvat luovat ohjauksen kontekstin. (Matikainen 2003) Vuorovaikutus verkossa on välittynyttä, sosiaalisesti vihjeetöntä ja siksi monella tapaa erilaista kuin kasvokkainen vuorovaikutus, viestintä on tavallaan verkossa neutraalimpaa kuin lähiopetuksessa. Vuorovaikutus verkossa katsotaan olevan välttämätön ja tavoiteltava asia. Verkkopohjaiseen vuorovaikutukseen liitetään usein dialogin ja argumentoinnin teemat. (Tella et al. 2001; Matikainen 2003) 1
2 Vuorovaikutuksellinen verkko opetus ei toimi ilman tasavertaista, osallistujakeskeistä ja aktiivista dialogista työskentelyä, johon kaikki osallistujat sitoutuvat. Yhdessä ajatteleminen ja perehtyminen tarkoittavat, että tietoa ja sen yhdistämistä toimintaan haetaan yhteisen työstämisen avulla. Yhteisöllinen työskentely vaatii sosiaalisia taitoja sekä valmiuksia antaa ja vastaanottaa palautetta. Vuorovaikutuksen kannalta on keskeistä, että osallistujat kokevat virtuaalisen ilmapiirin luotettavana ja avoimena, jotta he rohkaistuvat ja haluavat tuoda omia ajatuksiaan julki. (Matikainen 2001; Aarnio & Enqvist 2001; Koli & Silander 2002; Mäkinen 2005) Vuorovaikutuksen muodot eivät välttämättä ole sidoksissa vuorovaikutuksen kanavaan tai välineeseen, vaan pikemminkin tiettyihin toimintatapoihin (Matikainen 2001). Kommunikaatio tietoverkossa on jaettavissa samanaikaiseen (synkrooniseen), ja eriaikaiseen (asynkrooniseen). Samanaikaisella kommunikaatiolla tarkoitetaan puheeseen rinnastettavissa olevaa ajasta riippuvaa välitöntä vuorovaikutusta, jossa keskustelua ylläpitävälle palvelimelle lähetetty viesti tulee samalla hetkellä muille osallistujille vastaanotettavaksi, mutta joka ei pääsääntöisesti tallennu myöhemmin kaikkien käyttäjien luettavaksi. Samanaikaisessa kommunikaatiossa käytetään tekstipohjaisia ratkaisuja, videokuvaan ja ääneen perustuvia verkkoneuvotteluja. Eriaikainen viestintä on ajasta riippumatonta viestintää, jossa viesti toimitetaan vastaanottajalle tarkasteltavaksi heille sopivana ajankohtana. (Tella et al. 2001; Portimojärvi 2002) Tapahtuuko viestintä samanaikaisesti vai eriaikaisesti vaikuttaa jaetun informaation sisältöön ja muotoon. Eriaikainen viestintä on hidasta ja pakottaa informaation muodoltaan suuriin ja jäsenneltyihin kokonaisuuksiin. Sen tehtävä on tukea argumentointia ja rauhassa pohdittuja mielipiteen ja näkökannan ilmauksia. Samanaikainen viestintä on nopeaa, lyhyttä, rönsyilevää ja jutustelu kaltaista. Kommunikaatio voidaan jakaa yhdeltä yhdelle, yhdeltä monelle tai monelta monelle tapahtuvaksi viestinnäksi. Verkko opiskelu ja vuorovaikutus koetaan tekstipainotteiseksi 2
3 työskentelyksi, jota leimaa viestinnän eriaikaisuus, samat ominaisuudet, jotka liittyvät tutuimpiin ja käytetyimpiin työkaluihin, sähköpostiin ja keskusteluryhmään. (Portimojärvi 2002) Käytännössä verkko opiskelija työskenteleekin usein kolmella aikajanalla: oma yksilöllinen taustatyö (esim. opiskeluun liittyvän aineiston lukeminen), vastavuoroinen eriaikainen työskentely (esim. keskustelupalstojen puheenvuorojen lukeminen ja oma kirjoittaminen) sekä vastavuoroinen samanaikainen työskentely (esim. sovitut chattitapaamiset). (Tella et al. 2001; Mäkinen 2005) Vastavuoroisessa verkko opinnoissa työskentely tapahtuu dialogisesti. Vastavuoroisuus voi olla siis paitsi keskustelu dialogia, myös työskentely dialogia, jonka tarkoituksena on luoda, kehittää ja muokata jotakin yhteistä tavoitetta (esim. kirjoittaa kirjaa, kehittää tietokoneohjelmaa, suunnitella markkinointikampanjaa jne.). Vastavuoroinen vuorovaikutuksellinen verkko opiskelu on siis käytännössä intensiivistä työskentelyä, joka yleisimmin tapahtuu verkkokeskusteluina ja siihen mahdollisesti liittyvinä muina yhteisen tiedon luomisen prosesseina. Kaikki eriaikaiset vuorovaikutusmahdollisuudet antavat jokaiselle osallistujalle mahdollisuuden osallistua verkkotyöskentelyyn ja keskusteluun oman aikataulunsa mukaisesti. (Mäkinen 2005) Keskustelufoorumit sopivat hyvin asioiden ja ajatusten pitkäkestoiseen kehittelyyn ja ideointiin. Keskustelufoorumi tukee hyvin dialogisen ja yhteisöllisen viestinnän perusajatusta, jossa kukin julkistaa omia ajatuksiaan, ideoitaan, kysymyksiään, ihmettelyjään ja yhteenvetojaan muille. Keskusteluryhmien aktiivisen käytön myötä opiskelun prosessiomaisuus painottuu selvästi. Parhaimmillaan keskustelufoorumi tukee keskusteluun osallistuvien ajattelua, vuorovaikutus ja viestintätaitoja ja opiskeluprosessia. Keskustelu onnistuu parhaiten, kun opiskeluyhteisö sopii toimintasäännöt, kuten aikataulut, osallistujien vastuut, aktiivisuuden ja yhteiset tehtävät. (Tella et al. 2001) 3
4 Tieto ja viestintätekniikalla ja verkolla on opiskelussa ja oppimisessa pedagoginen, välineellinen, yhteisöllinen ja viestinnällinen käyttötapa. Parhaimmillaan ja hyödyllisimmillään verkko ja tieto ja viestintätekniikka ovat silloin, kun useampi tai kaikki neljä käyttötapaa voidaan kytkeä eri tavoin samaan opetus, opiskelu ja oppimistapahtumaan tai viestintätilanteeseen. Yhteisöllisen opiskelun kannalta hyödyllisimmältä näyttää olevan tilanne, jossa viestinnällinen ja yhteisöllinen käyttötapa yhdistetään. Samassa ajassa ja yhtä aikaa verkossa toimiminen ja opiskelu edistävät opiskelutehtävin käynnistämistä. (Tella et al. 2001) Verkko on luonteeltaan vahvasti viestinnällinen; se mahdollistaa ja tarjoaa monia edellytyksiä dialogiselle vuorovaikutukselle ja yhteisölliselle opiskelulle, kun opettaja tai materiaali siihen ohjaa. Verkkoympäristö tukee yhteisöllistä opiskelua lisäämällä viestintämahdollisuuksia ja kohtaamisen paikkoja. Opettajan pedagoginen asiantuntemus, vuorovaikutuksen ja hyväksyvän sosiaalisen ja viestinnällisen ilmapiirin luominen ja välineiden ominaispiirteiden oivaltaminen pedagogisessa mielessä ovat yhteisöllisessä verkko opetuksessa tärkeämpiä kuin tekninen osaaminen ja taituruus. (Tella et al. 2001; Mäkinen 2005) Verkon olennainen arvo ja lisä opetukseen ja opiskeluun liittyy erityisesti ihmisten välisen viestinnän ja dialogin lisäämiseen ja parhaimmillaan niiden tehostamisen ja syventämiseen. Verkon kautta tuetaan opiskeluyhteisölle läheisyyden, yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunteita. Yhteistoiminnallisissa ja yhteisöllisissä opiskeluryhmissä opiskelija voivat ulkoistaa omaa ymmärrystään ja tulkintaa opittavasta sisällöstä. (Tella et al. 2001) Vuorovaikutuksellinen verkko oppimistyöskentely on reflektiivinen prosessi. Ohjaajan tehtävänä on vaikuttaa vuorovaikutussuhteen kehittymiseen niin, että se auttaa opiskelijoita kehittämään omakohtaista suhdetta opiskeltavaan sisältöön ja edistää ryhmän jäsenten osaamista ja 4
5 asiantuntijuutta. (Mäkinen 2005). Tutorilla on merkittävä rooli oppimisilmapiirin luomisessa. Ilmapiiri rakentuu molemminpuoliseen kunnioittamiseen, keskinäiseen luottamukseen, avoimuuteen ja autenttisuuteen. Ryhmän ohjaajalta edellytetään vuorovaikutustaitoja, jotka kohdistuvat ryhmäprosesseihin kuten kommunikaatioon ja ryhmän päätöksentekoon. (Kaksonen et al 2002) Teknologiset ratkaisut luovat reunaehtoja verkkovuorovaikutukselle. Teknisen vuorovaikutuksen tarkastelussa nähdään vuorovaikutus tapahtuvan tietotekniikan ehdoilla. Ihmisten vuorovaikutus muotoutuu sen mukaisesti, millaisia ohjelmistoja kommunikointiin on kehitetty. (Matikainen J 2001) Ryhmätyöohjelmat tarjoavat useita tapoja ja työvälineitä vuorovaikutukseen ja viestintään. Ohjelmissa voidaan jättää viestejä muiden nähtäville ja määritellä viestien kohderyhmä tai ajankohta. Jakoa voidaan tehdä myös sen mukaan, halutaanko olla samanaikaisessa vuorovaikutuksessa, kuten chatsissä ja videoneuvottelussa vai onko vuorovaikutus eriaikaista. Vuorovaikutus voidaan myös nivoa suoraan verkkomateriaaliin, jolloin materiaalin lukija voi antaa palautetta. (Tella et al. 2001) Vuorovaikutus verkko PBL:ssa Ongelmaperustaisen oppimisen ominaisuuksia ovat ryhmän keskeinen vuorovaikutus ja sitä varten kehitetyt työkalut ja toimintatavat sekä samanaikaiseen että eriaikaiseen viestintään. PBLtyöskentelyn kannalta keskeistä on yhteisöllinen työskentely ja ryhmän itse määrittelemät oppimistarpeet sekä vuorovaikutuksellinen tiedonrakentelu oppimistuloksiin pääsemiseksi. Tietoverkkosovelluksen suunnittelussa on vuorovaikutus pystyttävä pelkistämään tarkoituksenmukaisten, vaikkakin rajoittuneiden välineiden ja viestintämuotojen kautta toteutettavaksi toiminnaksi, joka palvelee oppimisprosesseja (Portimojärvi 2002). 5
6 Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisen tiedonrakentelun välineinä voidaan käyttää mm. keskusteluryhmiä, chatiä, ilmoitustauluja, piirtotyövälineitä ja audio/videoyhteyksiä. Ongelmaperustaisen oppimisen syklin vaiheet voidaan jaotella käytettävien vuorovaikutusmuotojen ja toiminnan mukaan. Ryhmän kesken tapahtuva vuorovaikutus vaihtelee syklin aikana hyvin intensiivisestä ja koko ryhmän osallistumisista vaativasta aivoriihestä yksilökeskeiseen tiedonhankinnan vaiheeseen. Lisäksi sisältöjen jäsentelyssä käytetään vuorovaikutuksellisia visuaalisia tai muita konkretisoinnin ja ilmiön kuvaamisen keinoja. (Portimojärvi 2002). PBL verkkotyöskentely tapahtuu pääosin samanaikaisessa vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi verkkovuorovaikutuksen muotona voi toimia reaaliaikainen chat, jossa kaikki jäsenet kohtaavat toisensa sovittuna aikana. Chat on nopea, lyhyitä kommentteja hyödyntävä intensiivisen vuorovaikutuksen väline, jolla on parhaimmillaan myös ryhmän koheesiota lisäävä vaikutus. Chatin ja muiden samanaikaisen vuorovaikutuksen välineiden avulla toteutetut opiskeluratkaisut vaativat opiskelijoilta sitoutumista tiettyyn aikaan sekä paikkaan. Työvaiheet sisältävät monen tasoista vuorovaikutusta nopeasti kommentoinnista harkittuun synteesiin ja ryhmän yhteiseen tiedon rakentamiseen. Verkkovuorovaikutuksen työvälineet PBL:ssa Verkkovuorovaikutuksen välineitä on kehitelty useiden vuosien ajan, painopisteenä ovat olleet pääosin työelämän työryhmätyöskentelyn tarpeet. Viimeisten vuosien aikana verkkoviestintä on yleistynyt myös kansalaisten kommunikointikeinona. Eriaikainen vuorovaikutus sähköpostin ja keskustelupalstojen välityksellä alkaa olla miltei jokapäiväistä toimintaa. Myös samanaikainen vuorovaikutus verkkoviestinnässä on lisääntynyt Skypen ja Messengerin kaltaisten ohjelmien yleistyessä. 6
7 Samanaikaiseen viestintään tarkoitettujen ohjelmien joukko on melko kirjava. Erityisesti ilmaiskäytössä olevilla ns. pikaviestimillä käyttöä on usein rajoitettu maksimissaan viiden pisteen yhtäaikaiseen vuorovaikutukseen, jolloin PBL tutoriaaleissa niiden käyttö ei ole mahdollista, tai ryhmäkoon on oltava riittävän pieni. Tällä hetkellä nämä ilmaiset pikaviestimet soveltuvat parhaiten kotikäyttöön. Yrityskäyttöön suunnattujen monipisteneuvottelujärjestelmien kehitys tuo todennäköisesti tullessaan järjestelmiä, joiden käytöstä voi muodostua osa tulevaa verkkoviestintää myös oppilaitoskäytössä. Samanaikaisen vuorovaikutuksen välineet ovat kehitysvaiheessa ja tulevaisuudessa myös tietoturvaltaan parempien ohjelmien tarjonta tulee todennäköisesti lisääntymään. PBL verkkotyöskentelyssä samanaikainen kommunikointi voidaan toteuttaa chatin tai audio/videoyhteyden välityksellä. Chatin käyttövalmiudet ovat yleisesti hyvät. Sen käyttö on yksinkertaista ja chat on käytettävissä yleisesti kaikkien verkko oppimisympäristöjen kautta. Audioja/tai videoyhteyttä käyttämällä päästään lähemmäksi normaalia vuorovaikutustilannetta. PBLverkkotyöskentelyn samanaikaiseen toimintaan lisäarvoa tarjoavat myös kaikkien osallistujien yhteiskäytössä oleva piirtotaulu sekä sovellusten jakomahdollisuus. PBL verkkotyöskentelyssä tarvittavat eri työvälineet voidaan koota usean eri sovelluksen kautta tai käyttää ohjelmaa, jossa on kaikki tarvittavat ominaisuudet. PBL verkkotyöskentelyssä voidaan käyttää yhdessä esim. TeamSpeak audiokonferenssiohjelmaa sekä Cmap käsitekarttaohjelmaa. Näiden kahden ohjelman yhtäaikaisella käytöllä saavutetaan audioyhteys, chat sekä yhtäaikainen kirjoitus/piirtomahdollisuus. Marratech on hyvä esimerkki ohjelmasta, jossa on kaikki tarvittavat samanaikaisen ja eriaikaisen yhteyden työvälineet (video ja ääniyhteys, chat, piirto/kirjoitusominaisuus sekä sovellusten jakomahdollisuus). Muita videoyhteyttä hyödyntäviä ohjelmia ovat esim. ivisit, DKmessenger, Comet Videophone, Macromedia Breeze, Zoomcall, ineen, FlashMeeting ja GoodMood VideoMeeting. 7
8 Verkkovuorovaikutusvälineiden käyttö PBL verkkototeutuksessa PBL oppimissyklin toteutuksen luonteeseen kuuluu vahva yhteisöllinen toiminta, jolloin yhteys toisiin opiskelijoihin on oltava samanaikainen. PBL syklin eri vaiheissa verkkovälineiden käytön tarve vaihtelee. Tutoriaaleissa korostuu useiden samanaikaisen verkkotyövälineiden käytön hallinta, kuten chat, piirtotaulu ja mahdollisesti audio ja/tai videoyhteys. Näiden työvälineiden omakohtaisen ja yhteiskäytön sujuva onnistuminen on yksi PBL verkkototeutuksen lähtökohdista. PBL syklin aikaiseen samanaikaiseen vuorovaikutukseen soveltuu esim. chat tai audioyhteys. Chatia tai audioyhteyttä voidaan käyttää mm. aivoriihessä, ongelma alueiden ryhmittelyssä ja valinnassa sekä oppimistehtävien määrittämisessä tapahtuvassa kommunikoinnissa. Chatkeskusteluissa on huomioitava, että keskustelut etenevät nopeasti, jolloin hyvätkin kommentit voivat jäädä huomiotta. Chat ohjelman käytöstä on hyvä laatia ohjeet sekä sopia ryhmän kanssa pelisäännöt sen käyttöön liittyvistä seikoista. Sovittavia asioita voivat olla esim. lyhenteiden käyttö ja niiden merkitys chat keskusteluissa. Syklin aikaiset chat keskustelut tulee tallentaa opiskelijoiden mahdollista myöhempää käyttöä varten. Chat keskustelut voidaan tallentaa esim. oppimisympäristön yhteiselle keskustelualueelle, josta opiskelijat voivat palauttaa mieleensä tutoriaalin asioita. Portimojärven (2002) mukaan tekstipohjaisen chatin etuihin kuuluu kaikkien osallistujien nähtäville tallentuneiden ajatusketjujen muodostuminen, jotka ruokkivat uusien ideoiden syntymistä. Tallentuvat keskustelut helpottavat myös nopeatempoisen keskustelun ajatusten kirjaamista. PBL syklin aikana kaikille ryhmäläisille on sallittava samanaikainen yhteys, kyseinen monipisteneuvottelu ei onnistu kaikilla ääniyhteysohjelmilla. Esimerkiksi Skypeohjelmassa konferenssiominaisuus on rajoitettu viiden samanaikaisen käyttäjän viestintään. Pelkästään audiokonferensseihin suunnitellusta ohjelmasta hyvä esimerkki on TeamSpeak. Tämän ohjelman palvelin ja käyttäjäsovellukset ovat ilmaisia. Jos audion lisäksi käytetään videoyhteyttä, 8
9 niin käyttäjillä on oltava kuulokemikrofonin lisäksi web kamera. Tutoriaalien reaaliaikainen videoyhteyden lisäarvona on nonverbaalisten viestien tulkinnan mahdollisuus. PBL syklin aikana samanaikaisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvaan asioiden jäsentelyyn ja esittämiseen soveltuvat mielle tai käsitekartat, liitutaulut tai vastaavat piirtotyövälineet. Osa valmiista oppimisympäristöistä sisältää kyseiseen tarkoitukseen soveltuvia työvälineitä. On myös mahdollista käyttää erillisiä työvälineitä, jotka ovat suunniteltu asioiden jäsentelyä varten. Tällaisiin työvälineisiin lukeutuu mm. Cmap ohjelma. Käytetäänpä mitä tahansa piirto tai käsitekarttatyövälinettä, niin tavoitteena on, että kaikki osallistujat voivat seurata ja tarvittaessa osallistua reaaliajassa miellekarttojen, tekstien tai piirrosten tuottamiseen oppimissyklin aikana. Myös syklin aikana tuotetut piirrokset ym. tuotokset tulee tallentaa ja sijoittaa opintojaksolla käytettävään oppimisympäristöön. Kuten Portimojärvi (2002) mainitsee, niin piirtotyökalujen avulla voidaan tehdä samat toimenpiteet kuin kasvokkain fläppi tai liitutaululla, mutta työskentely on huomattavasti hitaampaa ja kankeampaa. Jäsentelyvaiheen yhteydessä, jossa käytetään piirtotyökaluja havainnoimaan ja esittämään omia asioita tarvitaan myös sanallista viestintää. Tähän chatia paremmin soveltuu audioyhteys, koska tekstin tuottaminen chatiin ja samanaikainen piirtäminen ym. asioiden esittely on vaikeaa. (Portimojärvi 2002) PBL verkko opintojakson toteutukseen tarvitaan oppimisympäristö, jonka kautta toimitetaan ohjeet oppimissyklin toteutukseen sekä kootaan opiskelijoiden oppimissyklin aikaiset tuotokset. Oppimisen mielekkyyden kannalta tulisi valita yksi jo ennestään tuttu ja käyttökelpoinen media. Käyttäjätunnuksellinen oppimisympäristö tarjoaa tähän yleensä parhaat ja monipuolisimmat välineet. Samassa ympäristössä toteutetaan tiedottaminen ym. eriaikainen viestintä. Eriaikaisen vuorovaikutuksen välineitä, kuten keskustelufoorumeja tarvitaan myös tutoriaalien välissä tapahtuvassa tiedonhankintaosassa. 9
10 PBL oppimissyklin lähtökohtana ja virikkeenä toimiva ongelma tai skenaario esitetään oppimissyklin ensimmäisessä verkkotutoriaalissa. Ongelma tai skenaario voidaan esittää tekstinä, videona, kuvana, animaationa tai audiona esitystarpeen mukaan. Ongelma tallennettaan esim. oppimisympäristön keskustelualueelle tai www sivuille. Aivoriihityöskentelyvaiheessa voidaan käyttää tekstipohjaista chatiä tai audiokonferenssia, mahdollisesti myös videoyhteyttä. Aivoriihen tuloksia voidaan koostaa esim. piirto tai käsitekartta ohjelmilla. Audion tai teksti chatin tallentamismahdollisuus helpottaa työskentelyä aivoriihen tulosten kirjaamisessa. Ryhmittelyvaiheessa aivoriihen tulokset kootaan yhteen esim. käsikartan muotoon. Käsitekartalle tuloksia ryhmitellessä kommunikoinnin apuna voidaan käyttää ääniyhteyttä tai chat ohjelmaa. Lopuksi tuotetut idearyppäät nimetään ryhmiksi. Sisältöalueiden valinnassa sekä oppimistehtävien määrittämisessä käytetään samoja työvälineitä kuin ryhmittelyssä. Ongelma alueista muotoutunut yhteenveto tallennetaan esim. oppimisympäristön keskustelualueelle. Oppimissyklin tiedonhankintaosan aikana opiskelijat hakevat tietoa eri lähteistä ja tallentavat käsittelemänsä tiedon ja mahdolliset lähteet oppimisympäristöön tiedonhankinnalle varatulle keskustelupalstalle. Oppimissyklin tiedonhankintaosan aikaisessa viestinnässä voidaan käyttää esim. oppimisympäristön tarjoamaa keskustelualuetta lähteiden ja hankittujen tietojen kirjaamiseen. Tarvittaessa voidaan järjestää myös reaaliaikaisia verkkotapaamisia opiskelijoiden välille esim. chatin tai audio/videoyhteyden avulla. Suurin osa PBL syklin tiedonhankinnan vaiheesta perustuu kuitenkin eriaikaiseen vuorovaikutukseen. Yhteenveto Verkko opetuksessa vuorovaikutuksen onnistuminen luo suuria haasteita opettajille. Tavoitteena vuorovaikutuksen onnistumiselle on pyrkiä todelliseen dialogiin, jonka kautta pyritään yhteisölliseen tiedonrakenteluun. Yleisesti verkko opetuksessa käytetään eriaikaisen vuorovaikutuksen keinoja. Kuitenkin nykyisten oppimiskäsitysten mukaan verkko opetuksessa 10
11 tulisi kiinnittää huomiota enemmän yhteisöllisyyteen joka edellyttää myös samanaikaisen vuorovaikutuksen menetelmiä. Samanaikaiseen vuorovaikutukseen soveltuvien välineiden käyttö ja niiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen asettaa kuitenkin vielä pedagogisia että teknisiä haasteita. Ongelmaperustaisen oppimisen menetelmää sovellettaessa verkko opetuksessa tulisi opettajan jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon, millaisia vuorovaikutuksen välineitä hän tulee käyttämään, millaista vuorovaikutusta hän haluaa opintojen aikana tapahtuvan ja millainen vuorovaikutus tukisi opiskelijoiden oppimisprosessia ja mahdollistaisi heidän oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi opettajan tulee tietää millaiset valmiudet opiskelijoilla on samanaikaisen vuorovaikutuksen toteuttamiseen verkko opintojen yhteydessä. 11
12 LÄHTEET: Aarnio, H. Enqvist, J. (2001) Dialoginen oppiminen verkossa DIANA malli ammatillisen osaamisen rakentamiseen. Helsinki, Opetushallitus, Kehitys koulutus 2/2001 Kaksonen, H. Perä Rouhu, H. Nummenmaa, A. (2002) Tutor ryhmän oppimisprosessin ohjaajana. Teoksessa: Nummenmaa, Virtanen 2002 (toim.): Ongelmasta oivallukseen: ongelmaperustainen opetussuunnitelma. Tampere, yliopistopainos Koli, H. Silander, P. (2002) Verkko oppiminen: Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus. Hämeenlinna Matikainen, J. (2001) Vuorovaikutus verkossa. Helsinki, Yliopistopainos, Palmenia kustannus Matikainen, J. (2003) Ohjaus verkkovuorovaikutuksena. Matikainen J (toim.): Oppimisen ohjaus verkossa. Helsinki, Yliopistopainos, Palmenia kustannus Mäkinen, P. (2005) Tietoverkko oppimisessa ja opetuksessa < Portimojärvi, T. (2002) Verkko opiskelun rajat ja mahdollisuudet. Teoksessa: Poikela(toim.) Ongelmaperustainen pedagogiikka: teoriaa ja käytäntöä Tella, S. Vahtivuori, S. Vuorento, A. Wager, P. Oksanen, U. (2001) Verkko opetuksessa opettaja verkossa. Helsinki. Edita 12
Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä
Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian
LisätiedotTyökirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi
Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy
LisätiedotOngelmaperustainen oppiminen / Opiskelijan opas
Ongelmaperustainen oppiminen / Opiskelijan opas Olet aloittamassa verkko-opintoja ongelmaperustaisen oppimiseen (Problem-Based Learning, PBL) perustuvan lähestymistavan mukaan. Tutustu alla olevaan materiaaliin,
LisätiedotTulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotUusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus
Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.
LisätiedotKetterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK
Ketterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK Pirjo Valokorpi, Helena Turunen, Mikko Mäntyneva, Miikka Ruusunen, Irma Kunnari Kuvat: HAMK PEDAGOGISET LÄHTÖKOHDAT yhteisöllinen tiimioppiminen työssä sekä
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
Lisätiedoteamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus
1 (5) eamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus Kohderyhmä ja käyttäjät Arviointi Muistiinpanot Käyttäjät ja heidän tarpeensa huomioidaan suunnittelussa ja tuotantovaiheessa sekä toteutuksen aikana.
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotYhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa
Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551
LisätiedotKOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)
KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,
LisätiedotMonimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015
Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat
LisätiedotKriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)
Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).
LisätiedotOSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen
OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotPedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti
Pedagogiset mallit Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit verkko-opetuksen tukena OSAAMISTAVOITTEET Tuntee tyypillisimmät pedagogiset mallit ja osaa soveltaa jotain em. malleista oman verkkoopetukseen. TEEMAT
LisätiedotDigitalisaation vahvistaminen
Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotModuuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0
Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös
LisätiedotSOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa
SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotSulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa
Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotHahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi
Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotViestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla
Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,
LisätiedotCampusOnline Opiskelijapalaute syksy 2018
CampusOnline Opiskelijapalaute syksy 218 Tilanne 16.12., palautekysely auki 31.12. asti Yhteensä 395 vastausta, 44:ltä eri opintojaksolta (syksyllä 218 CampusOnlinessa tarjolla yhteensä 68 opintojaksoa)
LisätiedotKoulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa
http://collab0708.wordpress.com Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa Pedagogisen toimintamallin esittelyä 4.9.2007 Essi Vuopala Paulina Melakari-Mustonen Web-weaving - Web weaving on työskentelytapa,
LisätiedotSulautuva, aktivoiva opetus
Sulautuva, aktivoiva opetus Taina Joutsenvirta Ohjelma.. Mitä on sulautuva opetus? Miten suunnitella sulautuvaa, aktivoivaa opetusta? Oppimistehtävien pohdintaa Blended learning Sulautuva opetus Sulautuva
LisätiedotAutenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria
Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä
LisätiedotVerkkokurssin suunnitteluprosessi
Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotSosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa
Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
Lisätiedotlineitä oppimisen tueksi
Moodlen välineitv lineitä oppimisen tueksi Ennakkotehtävä Sinulle: 1. Mieti valmiiksi aihe, josta alat laatia verkkokurssia tai kurssin osaa. Verkko tutuksi -kurssilla on tavoitteena suunnitella joko kokonainen
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotDigiajan opettajan selviytymispaketti
10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotYhteistoiminnalliset menetelmät
Yhteistoiminnalliset menetelmät YHTEISTOIMINNALLINEN OPPIMINEN -TEKNOLOGIA Yhteistoiminnallinen oppiminen Yhteistoiminnallinen oppiminen on ryhmäorientoitunut, oppilaskeskeinen pedagoginen lähestymistapa.
LisätiedotOsaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu
Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotLAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA
LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto, palvelualat Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Anna-Leena Heikkilä LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN
Lisätiedot#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.
#DIGI Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. #DIGIKYVYKKYYS Opiskelijan kyky toimia sujuvasti digitalisoituvissa
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotEtäopetuksen monet muodot
Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi
LisätiedotEsimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto
Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotEtäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma
Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 10.6.2013 Koonnut Virpi Soini 2. luokan tavoitteet tutustuu verkko-opiskeluun ja harjoittelee käytännön työtaitoja, kuten tekstintuottamista
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Luennon teemat Mitä (verkko-)oppiminen on?
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotLeikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki
Lisätiedot#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.
#DIGI Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. #DIGILOIKKA Digitalisaation hyötyjen ja mahdollisuuksien konkretisoiminen
LisätiedotTyönjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies. Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle?
Työnjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle? Puustinen 19.4.2012 Kokeiluohjelmasta poimittua Tavoitteet ammattikorkeakouluyhteistyölle
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotYliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013
Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,
LisätiedotOpe.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa
Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotSulautuva yliopisto opetus, syksy 2009
Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin
LisätiedotHelsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %
LisätiedotOnnistunut ryhmänohjaus verkossa. JAMK AOKK 2014 Seija Mäkinen ja Eila Burns
Onnistunut ryhmänohjaus verkossa JAMK AOKK 2014 Seija Mäkinen ja Eila Burns Verkko-ohjaus ei ole pelkästään ohjaajan verkko-ohjaustoimintaa. Se on myös verkon välityksellä toteutettavan opetuksen, oppimisprosessin
LisätiedotDynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa
Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja
LisätiedotSähköposti (vrt. kirjeopisto) Skype. Useita julkisia ja. ratkaisujen hahmottelu, avoin kommentointi. Yksi tai useita. suljettuja keskustelualueita
Ominaisuus Kuvaus Viittaus muihin VLE / tuotteisiin Kontrolli- ominaisuuksia Pedagoginen tarkoitusperä Yksilötehtävät Tehtävien palautus Sähköposti (vrt. palautuksen valvonta ja testaus, opitun (Assignments)
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus
Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten
LisätiedotKARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
LisätiedotYHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN
YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN organisaatiotjayhteisot.wordpress.com/ SEURAA KOTIBLOGIA 21.2.2017 Pirkko Siklander, Apulaisprofessori pirkko.siklander@ulapland.fi Lapin yliopisto, KTK TIIMIEN
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa oppimisympäristöissä
Oppimisen arviointi uusissa oppimisympäristöissä Lehtori Sanna Ruhalahti, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Oppimisen arviointi Tavoite on, että opiskelija tietää, mitä osaa ja mitä hänen on vielä
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotKiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited
Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
LisätiedotHyvät käytännöt verkko-opetuksessa epassi-koulutus
Koulutuskeskus Salpaus järjestää ammatillista ja lukiokoulutusta nuorille ja aikuisille sekä tekee tiivistä kehittämistyötä elinkeinoelämän kanssa. Hyvät käytännöt verkko-opetuksessa epassi-koulutus 26.3.2009-10.9.2009
LisätiedotVerkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön
Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön verkkokursseilta Eija Kalliala sähköposti: eija.kalliala@helia.fi kotisivu: http://myy.helia.fi/~kalei Tietie-yhteistyö
LisätiedotHARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE
Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta
LisätiedotNäkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos
Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei
Lisätiedot