HEINOLAN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 HEINOLAN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA

2 SISÄLTÖ 1. luku Taiteen perusopetuksen tehtävä, arvot ja yleiset tavoitteet 1 Laajan oppimäärän tehtävä, arvot sekä yleiset tavoitteet 2 Toiminta-ajatus 2. luku Opetuksen toteuttaminen 3 Oppimiskäsitys 4 Oppimisympäristö 5 Oppilaaksi ottaminen 3. luku Musiikin opetuksen rakenne sekä opetuksen laajuus, tavoitteet ja keskeiset sisällöt 6 Varhaisiän musiikkikasvatus 7 Klassisen musiikin opinnot 8 Rytmimusiikin opinnot 9 Musiikin perusteet 10 Perustason jatko-opinnot 11 Aikuisopinnot 12 Musiikkiteknologia 13 Avoin linja 14 Orkesterinjohdon tutustumiskurssi

3 4. luku Arviointi 15 Oppilasarviointi 16 Musiikin päättötodistuksiin vaadittavat suoritukset 17 Oppilaitoksen itsearviointi ja opetussuunnitelman kehittäminen 18 Arvioinnin oikaiseminen 5. luku Tanssinopetuksen rakenne sekä opetuksen laajuus, tavoitteet ja keskeiset sisällöt 19 Toiminta-ajatus 20 Oppilaaksiottaminen ja opetusjärjestelyt 21 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 22 Valinnaisopinnot 23 Aikuisopinnot 24 Arviointi ja palautteenanto 25 Opiskeluaika 26 Todistukseen vaadittavat opinnot 27 Muu opetus 6. luku Muuta 28 Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen 29 Yhteistyö

4 1 1. luku Taiteen perusopetuksen tehtävä, arvot ja yleiset tavoitteet 1 Laajan oppimäärän tehtävä, arvot sekä yleiset tavoitteet Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan henkistä kasvua ja persoonallisuuden lujittumista sekä luovuuden ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan yksilölliset erot ja tuetaan hänen kehitystään omista lähtökohdistaan. Tehtävänä on myös kansallisen musiikki- ja tanssikulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen, vuorovaikutus muiden taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa sekä kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Opetuksen järjestämisessä noudatetaan lakia taiteen perusopetuksesta (633/1998) sekä asetusta taiteen perusopetuksesta (813/1998). Opetus on pääsääntöisesti laajan oppimäärän mukaista (Asetus, 1 ). Musiikki Tanssi Opetuksen tehtävänä on luoda edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin elämänikäiselle harrastamiselle sekä antaa valmiudet alan ammattiopintoihin. Tavoitteena on luoda edellytykset tanssin elämänikäiselle harrastamiselle sekä antaa valmiudet alan ammattiopintoihin. 2 Toiminta-ajatus Heinolan musiikkiopisto on taideoppilaitos. Sen tehtävänä on kehittää oppilaidensa valmiuksia luovaan ja monipuoliseen musiikin ja siihen liittyvien taiteiden harrastamiseen. Opisto antaa myös valmiudet alan ammattiopintoihin hakeutumista varten. Luonteeltaan tavoitteellisen opetuksen lähtökohtia ovat luovuus, valinnaisuus sekä harrastamisen ilo. Taideaineiden, kuten musiikin tai tanssin harrastus on tärkeä osa lapsen ja nuoren kokonaispersoonallisuuden kehittymisessä. Opetuksen tavoitteena on luoda aktiivinen ja myönteinen suhde musiikki- tai tanssi-ilmaisuun sekä antaa taidolliset ja tiedolliset valmiudet itsenäiseen harrastamiseen. Musiikkiopisto kehittää heinolalaista musiikki- ja tanssikulttuuria myös yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

5 2. luku Opetuksen toteuttaminen 2 3 Oppimiskäsitys 4 Oppimisympäristö Oppiminen on aktiivinen ja tavoitteellinen prosessi, johon yksilöllisten ominaisuuksien ja motivaation lisäksi vaikuttaa opiskeluympäristö. Oppilaalla on aktiivinen rooli opiskelussa ja oppimisessa. Hän soveltaa kokemuksiaan sekä aiemmin opittuja taitoja ja tietoja uusiin tilanteisiin. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajan ja ympäröivän taide-elämän sekä muun yhteiskunnan kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon, että oppiminen on seurausta oppilaan omasta toiminnasta. Opettajalla on siten keskeinen merkitys sekä oppilaan opiskelutaitojen että -ympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että se mahdollistaa erilaisten oppilaiden edistymisen. Oppimisprosessissa on tärkeää, että oppilas oppii tarkkailemaan omaa opiskeluaan ja oppimistaan tiedostaen niihin sisältyvät vahvuudet ja heikkoudet. Oppimisympäristö muodostuu siitä psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä, jossa opiskelu tapahtuu. Keskeisiä asioita siinä ovat kannustavuus, oppilaan ja opettajan vuorovaikutus, erilaisten oppimis- ja arviointitapojen käyttö sekä pitkäjänteiseen harrastamiseen ohjaaminen. 5 Oppilaaksi ottaminen Opetus tapahtuu pääosin musiikkiopiston omissa toimitiloissa. Uudet oppilaat otetaan johtokunnan vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Soitinopintoihin hakeville järjestetään keväisin pääsykoe. Oppilaita voidaan ottaa rajoitetusti myös lukuvuoden aikana. Perustason jatko-opintoihin, opistotasolle ja aikuisopintoihin hyväksymisen edellytykset määritellään kunkin toimintamuodon kohdalla erikseen. Muihin toimintamuotoihin (musiikin varhaiskasvatus, valmennusryhmät, tanssi, avoimen linjan eri toimintamuodot) oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksen mukaan. Aiemmin jossain muussa musiikin tai tanssin laajan oppimäärän mukaista opetusta antavassa oppilaitoksessa opiskellut hakija voidaan ottaa oppilaaksi myös opintosuoritusten perusteella. Opiskelu toisessa taiteen perusopetuksen alaisessa laitoksessa lasketaan mukaan opintojen laajuuteen ja enimmäisaikaan.

6 3 3. luku Musiikin opetuksen rakenne sekä opintojen laajuus, tavoitteet ja keskeiset sisällöt 6 Varhaisiän musiikkikasvatus Varhaisiän musiikkikasvatus on tarkoitettu pääasiassa alle kouluikäisille. Sen tavoitteena on antaa lapselle musiikillisia taitoja, valmiuksia ja elämyksiä, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle. Tavoitteena on myös, että lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin. Musiikin elementit - rytmi, harmonia, melodia, dynamiikka ja sointiväri - muodostavat opetuksen keskeisen sisällön. Elämysten avulla ja leikin keinoin harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia sekä musiikin kuunteluvalmiuksia. Myös taiteiden välinen integrointi liittyy oppitunteihin kirjallisuuden, kuvataiteiden, tanssin ja draaman työtapoja musiikkiin yhdistämällä. Näin tuetaan lapsen kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystä. Opetusta annetaan ryhmissä, joiden vähimmäiskoko on kuusi oppilasta. Oppitunnin pituus on minuuttia. Tunnin kesto samoin kuin viikoittaisten kokoontumiskertojen määrä vaihtelevat oppilaiden iän, ryhmän tavoitetason sekä muiden opetusjärjestelyjen mukaan. Opetusta voidaan antaa myös periodiopetuksena. Muita varhaisiän musiikkikasvatuksen toimintamuotoja ovat musiikki- ja soitinvalmennus. Osana varhaisiän musiikkikasvatusta ylläpidetään yhteistyössä Maaherrankadun päiväkodin kanssa taidepainotteista kerhoa. Toiminnasta ja sen muodoista päätetään vuosittain. Musiikkiopisto vastaa toiminnan musiikki- ja tanssikasvatuksesta sekä toimitiloista. 7 Klassisen musiikin opinnot Musiikkiopiston soitin- ja lauluopetusta annetaan perustasolla ja sille rakentuvalla opistotasolla sekä perustason jatko-opinnoissa ja aikuisopinnossa. Opistossa on klassisen ja rytmimusiikin suuntautumisvaihtoehdot. Opetus on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. Perustaso Tavoitteena on, että oppilas - oppii musiikin esittämiseen ja yhteismusisointiin tarvittavia instrumentti- tai äänenkäytön taitoja - oppii lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan ja tuntemaan musiikkia - kehittää musiikillista ilmaisukykyään ja esiintymistaitoaan

7 4 Soittotaidon opintojen keskeisenä sisältönä on perehtyminen pääinstrumentin perustekniikkaan ja -ohjelmistoon sekä yhteismusisoinnin perusteisiin. Säännöllinen esiintyminen on osa opintoja. Yhteismusisointia järjestetään eri soittimissa eri tavoin. Toimintamuotoja ovat orkesterit, kamarimusiikkiyhtyeet ja muut koostumukseltaan vaihtelevat kokoonpanot. Opetus toteutetaan joko lukujärjestyksen mukaan tai projekteina kuitenkin niin, että se on jatkuvaa ja säännöllistä. Pääaineopettaja huolehtii siitä, että oppilaan tavoitteet yhteissoitossa toteutuvat. Opetusaineet ovat: 1. Soitinopinnot (solistinen pääaine, yhteismusisointi, esiintymiset) 2. Musiikin perusteet 3. Erilaiset produktiot Valinnaiset aineet: 4. Sivuaine 5. Erilaiset lyhyempikestoiset luennot, kurssit, opintomatkat yms. Säännöllinen kotiharjoittelu sekä esiintymiset niin solistina kuin ryhmässä ovat oleellinen osa harrastuksessa kehittymisessä. Tavoitteena on, että oppilas esiintyy vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Mahdollisuus yhteismusisointiin pyritään järjestämään niin varhaisessa vaiheessa opintoja kuin se on mahdollista. Instrumenttiopetus ja yhteismusisointi muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Keskeisenä sisältönä on perehtyminen pääinstrumentin perustekniikkaan ja -ohjelmistoon sekä yhteismusisoinnin perusteisiin. Mahdollisuus soveltaa instrumenttitaitoja yhteismusisointiin opintojen alusta lähtien on tärkeä soiton iloa luova ja opiskelumotivaatiota vahvistava tekijä. Kuuluminen erilaisiin kokoonpanoihin ja tyylillisesti vaihteleva, vaikeusasteeltaan sopiva ohjelmisto tukee oppilaan musiikillista kehitystä. Yhteismusisoinnissa painottuu myös ryhmän jäsenten sosiaalisten taitojen ja keskinäisen vuorovaikutuksen kehittäminen. Opetusohjelmaan otettavien solististen pääaineiden sekä muiden kurssien opettamisesta päätetään vuosittain. Perustason laskennallinen laajuus Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi Musiikin perusteet 385 tuntia 280 tuntia Pääaineessa annetaan opetusta pääsääntöisesti 45 minuuttia viikossa. Muissa aineissa viikoittainen opetusmäärä vaihtelee oppiaineen ja sen tavoitetason mukaan. Opintojen etenemistä seurataan vuosittain erilaisin arviointimenetelmin.

8 5 Perustason oppimäärä suoritetaan viimeistään sinä keväänä, jona oppilas valmistuu peruskoulusta. Myöhemmin opintonsa aloittaneilla (esim. laulu, matalat vasket) opiskelun vähimmäisaika on kuitenkin viisi lukuvuotta. Säännöllinen kotiharjoittelu sekä aktiivinen osallistuminen opetukseen ovat oleellinen osa harrastuksessa kehittymisessä. Ne myös mahdollistavat perustason suorittamisen nopeammassakin aikataulussa. Osittain kesken jääneet perustason opinnot voi suorittaa loppuun perustason jatkoopinnoissa sekä aikuisopinnoissa. Sivuaineopetusta annetaan rajoitetusti. Oppitunnin kesto on pääsääntöisesti 30 minuuttia. Opistotaso Opintojen tavoitteena on, että oppilas - kehittää edelleen perustasolla saavutettuja taitoja ja tietoja niin, että hän saa valmiudet musiikkiharrastuksen itsenäiseen jatkamiseen tai ammattiopintoihin - laajentaa musiikin ja sen eri tyylien tuntemustaan sekä syventää kykyään luovaan ilmaisuun musiikin keinoin Instrumentti- ja yhteissoitto-opintojen keskeisenä sisältönä on kehittää oppilaan musiikillista ajattelua, instrumentin soittoteknistä hallintaa ja ohjelmiston tuntemusta niin, että hän kykenee itsenäiseen työskentelyyn. Oppilas harjaantuu omaksumaan ja esittämään laajoja musiikillisia kokonaisuuksia sekä syventää kykyään musiikin tulkintaan ja musiikilliseen vuorovaikutukseen. Opintojen laskennallinen laajuus Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi Musiikin perusteet 390 tuntia 245 tuntia Opistotasolle otetaan oppilaita, jotka ovat suorittaneet perustason opinnot pääaineessaan vähintään arvosanalla hyvä tai joilla on vastaavat tiedot ja taidot. Tutkintotodistus suoritetaan viimeistään neljännen opintovuoden kuluessa. Opetusaineet ovat: 1. Soitinopinnot (solistinen pääaine, yhteismusisointi, esiintymiset) 2. Musiikin perusteet 3. Produktiot Valinnaiset aineet: 4. Sivuaine 5. Erilaiset lyhyempikestoiset luennot, kurssit, opintomatkat yms. Pääaineessa annetaan opetusta pääsääntöisesti 60 minuuttia viikossa.

9 8 Rytmimusiikin opinnot Perustaso 6 Tavoitteena on, että oppilas - oppii musiikin esittämiseen ja yhteismusisointiin tarvittavia instrumenttitaitoja - oppii lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan ja tuntemaan musiikkia - kehittää musiikillista ilmaisukykyään ja esiintymistaitoaan - tuntee ja hallitsee alan musiikin keskeiset tyylit. Rytmimusiikin luonteen mukaisesti tavoitteena on ensisijaisesti kehittää yhtyesoittotaitoja. Perustan tälle luo henkilökohtaisen soitimenhallinnan kehittäminen. Yhteismusisointia voidaan toteuttaa sekä work shop -tyylisinä yhteisharjoituksina että varsinaisena yhtyetoimintana. Tämä opetus aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhtyeopetusta annetaan yhtyeen jäsenten iän, ohjelmiston ja tavoitetason mukaan vähintään 60 minuuttia viikossa. Säännölliset esiintymiset ovat osa opintoja. Henkilökohtaista instrumenttiopetusta annetaan 30 minuuttia viikossa. Tunnin kesto pidennetään 45 minuutiksi perustason 1. suorituksen jälkeen seuraavan lukukauden alusta. Tämän jälkeen opetusta annetaan vähintään 45 minuuttia viikossa. Myös musiikin perusteiden opinnot ovat osa oppilaan opetusohjelmaa. Opiston yhteydessä toimii myös ns. bändipaja. Siihen voidaan ottaa joko valmiita yhtyekokoonpanoja tai yhtyeet kootaan opintoihin otetuista yksittäisistä soittajista. Yhtyeet tai oppilaat valitaan soittonäytteen perusteella. Opiskeluoikeus kestää kuusi lukuvuotta. Opistotaso 9 Musiikin perusteet Myös opistotason opinnoissa yhteissoiton osuus on keskeinen. Henkilökohtaista pääaineopetusta annetaan vähintään 60 minuuttia viikossa. Perustaso Opintojen sisältöalueet ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä historian ja tyylien tuntemus. Opinnot suoritettuaan oppilas - osaa laulaa ja kirjoittaa duuri-molli-tonaalisia melodioita - on harjaantunut rytmin hahmottamiseen - osaa tunnistaa ja tuottaa tavallisimpia lopuketyyppejä ja harmonioita - osaa tehdä itse säestyksiä helppoihin melodioihin - tuntee klassisen sekä jazz- ja populaarimusiikin keskeiset tyylisuuntaukset, ilmiöt ja soittimiston Osa musiikin perusteiden opetuksesta annetaan pääaineopintojen yhteydessä. Varsinaiset musiikin perusteiden opinnot aloitetaan aikaisintaan sinä vuonna, jona oppilas täyttää 9 vuotta. Lukuvuoden mittaiset kurssit ovat seuraavat:

10 MuPe1 MuPe2 MuPe3 MuPe4 MuPe5/historia 7 Rytmimusiikkia opiskeleville oppilaille pyritään järjestämään erillinen MuPe4 kurssi. Opistotaso Opinnoissa kehitetään edelleen perustason pohjalta musiikin luku- ja kirjoitustaitoa, musiikin hahmottamiskykyä sekä musiikin historian ja tyylien tuntemusta. Opinnot suoritettuaan oppilas - osaa laulaa ja kirjoittaa perustasoa vaativampia duuri-molli-tonaalisia melodioita - hallitsee moniäänistä ohjelmistoa - kykenee perustasoa vaativampaan rytminkäsittelyyn - on tietoinen sointujenkäytön lainalaisuuksista sekä äänenkuljetuksen perusteista - osaa soveltaa näitä tietojaan käytäntöön - osaa itsenäisesti analysoida kokonaisia tonaalisia sävellyksiä - on syventänyt erityisesti uudemman länsimaisen taidemusiikin tyylien ja virtausten tuntemusta 10 Perustason jatko-opinnot 11 Aikuisopinnot Opintojen tavoitteena on kehittää oppilaan valmiuksia etenkin instrumenttitaitojen ja yhteissoiton osalta. Oppilas voi myös suorittaa perustason päättötodistuksen. Perustason jatko-opinnot voidaan aloittaa sen vuoden syksyllä, jolloin opiskelija täyttää 16 vuotta. Yläikärajaa opintoihin pääsemisessä ei ole. Opintoihin voidaan ottaa opiskelija, jolla on suoritettuna soittimessa vähintään 2. peruskurssi tai jolla on vastaavat taidot ja joka haluaa osallistua tavoitteelliseen musiikinharrastukseen. Oppilaat valitaan joko pääsykokeen tai opintotodistusten perusteella. Viikoittaiset opinnot muodostuvat soittotunnista sekä yhteismusiikkitunnista. Henkilökohtaista opetusta annetaan pääsääntöisesti 45 minuuttia viikossa. Oppilas voi suorittaa perus- ja opistotason kurssitutkintoja. Oppilaalla, joka on suorittanut opistotason tutkintotodistuksen ja valmistautuu C-tutkinnon suorittamiseen, voi oppitunnin kesto ylittää edellä mainitun. Opintojen enimmäisaika on neljä vuotta. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää enintään kaksi vuotta lisäaikaa. Tavoitteena on kehittää opiskelijan musiikillisia valmiuksia nimenomaan instrumenttitaitojen ja yhteissoiton osalta. Oppilas voi myös suorittaa perus- ja opistotason tutkintoja. Aikuisopinnot on tarkoitettu 20 vuotta täyttäneille opiskelijoille. Yläikärajaa opintoihin pääsemisessä ei ole. Opintoihin voidaan ottaa opiskelija, jolla on suoritettuna soittimessa vähintään 2. peruskurssi tai jolla on vastaavat taidot ja joka haluaa osallistua tavoitteelliseen musiikinharrastukseen.

11 8 12 Musiikkiteknologia 13 Avoin linja Oppilaat valitaan joko pääsykokeen tai opintotodistusten perusteella. Viikoittaiset opinnot muodostuvat soittotunnista sekä yhteismusiikkitunnista. Henkilökohtaista opetusta annetaan pääsääntöisesti 45 minuuttia viikossa. Oppilas voi suorittaa perus- ja opistotason kurssitutkintoja. Oppilaalla, joka on suorittanut opistotason tutkintotodistuksen ja valmistautuu C-tutkinnon suorittamiseen, voi oppitunnin kesto ylittää edellä mainitun. Opintojen enimmäisaika on viisi vuotta. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää enintään kaksi vuotta lisäaikaa. Musiikkiteknologian opetus käsittää perus- ja jatkokurssit sekä äänitysteknologian perusteet -kurssin. Kunkin kurssin kesto on yksi vuosi. Musiikkiteknologiaa opiskellaan yleensä sivuaineena. Toisaalta oppilas voi opiskella opistossa vain musiikkiteknologiaa. Avoin linja on tarkoitettu sekä nuorille että aikuisikäisille musiikin- ja tanssinharrastajille. Oppilaaksi voidaan ottaa hakija, joka ei halua opiskella musiikkiopiston varsinaisen opetussuunnitelman mukaan tai joka ei ole saanut varsinaista opiskelupaikkaa joko pääsykoemenestyksestä, iästä tai asuinkunnasta johtuen. Avoimella linjalla noudatetaan erikseen määriteltyjä toimintaperiaatteita. 14 Orkesterinjohdon tutustumiskurssi Musiikkiopistossa opistotasolla opiskeleva oppilas voi hakea orkesterinjohdon tutustumiskurssiin. Kurssin kesto on yksi lukukausi. Opetusorkesterina toimii joko Minijouset- tai Junnupuhku orkesteri. Ohjaavana opettajana toimii kyseisen orkesterin johtaja. Oppilas voi jatkaa pitempäänkin, mikäli muita hakijoita ei ole. Opetuksen sisältö: oppilas toimii johtajan assistenttina, avustaa orkesterissa (mikäli opiskellut jotain sen soittimista), opiskelee lyöntitekniikkaa sekä johtaa stemmaharjoituksia kuten myös koko orkesteria. Tavoite: oppilas johtaa pienen esityksen lukukauden lopussa. Oppilaaksi voi hakea koko lukuvuoden ajan. Ryhmään voidaan ottaa enintään kolme oppilasta. Oppilaat otetaan hakujärjestyksessä. Kurssille osallistumisesta ei peritä erillistä maksua.

12 9 4. luku Arviointi 15 Oppilasarviointi Arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa oppilasta niiden saavuttamisessa. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen muotoja ja ohjausta itsearviointiin. Arvioinnin tulee olla kannustavaa. Soitinopinnoissa noudatetaan perus- ja musiikkiopistotason suoritusten sisällöissä, tasosuorituksissa sekä arvostelussa Suomen musiikkioppilaitosten liiton ja C-kurssien osalta alan ammatillisten oppilaitosten voimassaolevia ohjeita. Rytmimusiikin tutkintovaatimuksissa noudatetaan em. ohjeistoa soveltuvin osin. Keskeisin arviointi tapahtuu oppitunneilla henkilökohtaisena suullisena palautteena. Muita arviointimuotoja ovat - kirjallinen arviointi lukukausittain - tasosuoritusten suulliset tai kirjalliset palautteet sekä arvosanat Arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan ikäkauteen ja yksilöllisiin edellytyksiin. Oppilasta kannustetaan myös itse arvioimaan opiskeluaan. Instrumenttiopintojen ja musiikin perusteiden päättösuoritukset arvioidaan arvosanaasteikolla: Erinomainen 5 Kiitettävä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Hyväksytty 1 Muista kuin päättösuorituksista annetaan vain suoritusmerkintä. Yhteismusisoinnista ja valinnaisista kursseista annetaan osallistumismerkintä. Lisäksi vuosittaisesta edistymisestä annetaan erillinen palaute. Pääaineen 3. ja opistotason tasosuoritusten arvioinnissa käytetään lautakuntaa, jossa on kolme henkilöä. Oppilaan oma opettaja osallistuu lautakuntaan 1. ja 2. perustasoa arvioitaessa (laulussa 1. perustasolla) ja lautakunnassa on kaksi henkilöä. Musiikin perusteiden päättösuoritukset arvioi kaksihenkinen lautakunta. Poikkeuksen tekevät MuPe5 ja MT I, joissa arvioinnin suorittaa opettaja. 16 Musiikin päättötodistuksiin vaadittavat suoritukset Perustaso - 3. perustason suorittaminen pääaineessa (yksinlaulussa 2.) - musiikin perusteet (1 5) - esiintymiset - osallistuminen yhteismusisointiin Opistotaso - opistotason suoritus pääaineessa - musiikin perusteet - esiintymiset - osallistuminen yhteismusisointiin

13 10 Todistuslomakkeiden sisällöissä noudatetaan, mitä niistä on säädetty taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteissa vuodelta Oppilaalle, joka ei suorita päättötodistukseen oikeuttavaa oppimäärää, voidaan antaa todistus opintoihin osallistumisesta sekä suoritetuista tutkinnoista. 17 Oppilaitoksen itsearviointi ja opetussuunnitelman kehittäminen Opetussuunnitelman toimivuuden edellytyksenä on sen asettaminen jatkuvasti arvioinnin kohteeksi. Erityisesti huomio kohdistuu opetussuunnitelman liiteosaan, jossa määritellään yksityiskohtaisemmin, kuinka opetussuunnitelmaa sovelletaan käytännön opetustyössä. Koko oppilaitoksen toiminnan arviointi toteutetaan osana koulutustoimen itsearviointia. Musiikkiopistossa voidaan kokeiluluonteisesti aloittaa erilaisia uusia toimintamuotoja ja -alueita. 18 Arvioinnin oikaiseminen Arvioinnin oikaisemisessa noudatetaan, mitä siitä on määrätty asetuksessa taiteen perusopetuksesta (813/98) 5. luku Tanssinopetuksen rakenne sekä opetuksen laajuus, tavoitteet ja keskeiset sisällöt 19 Toiminta-ajatus Tavoitteena on antaa tanssinharrastuksesta kiinnostuneille lapsille ja nuorille mahdollisuus monipuoliseen ja tavoitteelliseen tanssin opiskeluun sekä antaa valmiudet hakea alan ammattiopintoihin. Opetusta annetaan ryhmän ikäluokan, ohjelmiston ja tavoitetason mukaan vähintään kerran viikossa. Oppitunnin kesto on minuuttia. Esiintymiset ovat oleellinen osa ryhmien toimintaa. Heinolan musiikkiopistossa annetaan laajan oppimäärän mukaisiin opintoihin valmentavaa varhaisiän tanssikasvatusta 4-7-vuotiaille tytöille ja pojille. Tanssin laajan oppimäärän mukaiset opinnot muodostuvat perusopinnoista ja sille rakentuvista syventävistä opinnoista. Perusopinnot aloitetaan 8-vuotiaana ja niiden kesto on 5 vuotta. Syventävät opinnot aloitetaan 13-vuotiaana ja ne kestävät pääsääntöisesti 4-5 vuotta. Laajan oppimäärän suoritettuaan oppilas voi tapauskohtaisesti jatkaa oppitunneilla käyntiä rehtorin harkinnan mukaan tai pyrkiä aikuisopintoihin. Perusopintojen ja syventävien opintojen opetus jaetaan pääaineisiin, sivuaineisiin sekä valinnaisaineisiin. Perusopinnoissa oppilaitten pääaineena on nykytanssi. Perusopintojen pääsääntöisesti neljäntenä vuotena pääaineopintojen rinnalla on klassinen baletti sivuaineena. Syventävissä opinnoissa pääaine on nykytanssi.

14 11 Syventävien opintojen aikana oppilaille on mahdollisuus valita pääaineen ja sivuaineen lisäksi valinnaisaineopintoja. Valinnaisainetarjonta vaihtelee vuosittain tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Oppilaitos pyrkii järjestämään niitä vähintään siten, että kaikille halukkaille syventävien opintojen oppilaille niihin osallistuminen on mahdollista. 20 Oppilaaksiottaminen ja opetusjärjestelyt Varhaisiän opintoihin otetaan oppilaat ilmoittautumisjärjestyksessä. Perusopintoihin siirryttäessä voidaan oppilaille järjestää tasokoe, jossa määritellään oppilaan soveltuvuus ja valmius laajan oppimäärän mukaisiin opintoihin. Mahdollisen koenäytteen arvioi vähintään 2-henkinen lautakunta. Perusopintojen oppilasryhmiin voidaan ottaa opintojen alkamisen jälkeen uusia oppilaita heidän taidollisen soveltuvuutensa perusteella. Uusia oppilaita voidaan ottaa ryhmiin koko perusopintojen ajan, mutta kolmannen vuoden ryhmien jälkeen tämä edellyttää aikaisempia tanssin perusopetuksen laajan oppimäärän opintoja. Mikäli oppilas sopii iällisesti ja taidollisesti johonkin opetusryhmään, mutta hänellä ei ole e.m. opintoja takanaan, hänet voidaan siitä huolimatta ottaa oppilaaksi opettajan harkinnan mukaan. Tällaisessa tapauksessa perusopintojen päättötodistuksen saaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Perusopintojen jälkeen oppilas voi jatkaa opintojaan syventävissä opinnoissa osallistuttuaan aktiivisesti opetukseen ja osoitettuaan niiden päätteeksi näytetunnin avulla valmiutensa syventäviin opintoihin. Laajan oppimäärän mukaisia syventäviä opintoja suorittamaan voidaan ottaa ainoastaan sellainen, jolla on aikaisempia tanssin laajan oppimäärän tanssiopintoja takanaan. Mikäli oppilas soveltuu iällisesti ja taidollisesti johonkin opetusryhmistä, mutta hänellä ei ole aikaisempia vastaavia opintoja, hänet voidaan sitä huolimatta ottaa oppilaaksi opettajan harkinnan mukaan. Tällaisessa tapauksessa laajan oppimäärän ja päättötyön suorittaminen ja siten laajan oppimäärän päättötodistuksen saaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. 21 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Tanssin lajikohtainen tekniikkaopetus Tavoitteena on, että oppilas - oppii nykytanssin ja baletin lajikohtaisia tekniikoita. Painotus määrittyy pääainesivuaine -valinnan mukaan - saa kokemuksia erilaisista tanssilajeista ja näkökulmista tanssiin - oppii ymmärtämään eri tanssitekniikoiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia ja oppii yhdistelemään niitä omassa liikkumisessaan Varhaisiän opinnot luovat valmiuksia myöhempää tanssiopiskelua varten. Pohjana opiskelulle on ilon, elämyksen ja positiivisen tanssikokemuksen aikaansaaminen. Leikin, perusliikunnan ja tanssin elementteihin tutustumisen avulla kehitetään oppilaan itsetuntoa ja myönteistä minäkuvaa sekä liikunnallisuutta ja karkeamotorisia taitoja.

15 12 Perusopintojen aikana oppilas perehtyy oman lajinsa perusliikkeistöön pitkäjänteisesti työskennellen. Oppilas harjoittelee lajille ominaista hienomotoriikkaa ja oivaltaa karkeamotoriikan ja hienomotoriikan eron tanssissa ja omassa liikkumisessaan. Syventävissä opinnoissa oppilas kehittää tanssitekniikkaansa monipuolisesti vaikeusastetta lisäten. Oppilas harjoittelee tanssin suorituspuhtautta omien kehollisten edellytystensä mukaan. Oppilas kehittää tanssillista ajatteluaan ja ymmärtämystään tekniikan, liikkeen ilmaisullisen muodon ja sisällön välisestä yhteydestä. Kehontuntemus (sisältyy pääaineopintoihin) Tavoitteena on, että oppilas - oppii ottamaan huomioon kehon rakenteen ja liikkumisen periaatteet omassa liikkumisessaan ja tanssi-ilmaisussaan - oppii ymmärtämään fyysisten ominaisuuksien ja taitojen tasapuolisen kehittämisen merkityksen harjoittelussa - oppii arvioimaan kehon vaatiman palautumisajan sekä harjoittelun ja levon oikean suhteen. Varhaisiän opinnoissa oppilas tutkii leikinomaisesti oman kehonsa toimintaa ja sen liikemahdollisuuksia. Perusopinnoissa oppilas kehittää tietoisesti myönteistä, luontevaa suhdetta omaan muuttuvaan kehoonsa. Hän ymmärtää eri ominaisuuksien (mm. rakenne, voima, venyvyys, ketteryys) vaikutuksen liikkumiseen ja tulee tietoiseksi omista mahdollisuuksistaan kehittää niitä. Syventävissä opinnoissa oppilas oppii tärkeimmät fyysisten ominaisuuksien lainalaisuudet ja oppii hyödyntämään niitä omatoimisesti harjoittelussaan. Hän kehittää tietoisesti tanssissa tarvittavia henkilökohtaisia fyysisiä ominaisuuksiaan. Tanssin tuntemus Tavoitteena on, että oppilas - oppii tanssilajien perusliikesanastoa ja muuta tanssitaiteen sanastoa - oppii lajeihin liittyvää tapa- ja opiskelukulttuuria - oppii pääpiirteittäin suomalaisen ja ulkomaisen taidetanssin kehittymisen keskeiset vaiheet - avartaa käsitystään tanssista tutustumalla tanssin eri muotoihin ja lajeihin sekä tarkkailemalla niitä että kokeilemalla itse Varhaisiän opinnoissa oppilaan tulee tutustua eri tanssilajeihin. Tutustumisessa korostuu kokemuksellinen oppiminen. Perusopinnoissa oppilaan tulee kehittää tanssin tuntemustaan tutustumalla tanssiteoksiin ja seuraamalla esityksiä. Syventävissä opinnoissa oppilas syventää tietoaan taidetanssin kehittymisestä Suomessa ja ulkomailla. Hän opiskelee oman lajinsa historiaa menneestä nykypäivään. Tanssitiedosta järjestetään kurssi, mikä kuuluu osana syventäviin

16 13 opintoihin. Kurssin kesto yksi lukuvuosi (oppitunti 60 minuuttia). Kurssi voidaan jakaa perus- ja syventävien opintojen ajalle. Esiintyminen 22 Valinnaisopinnot 23 Aikuisopinnot Tavoitteena on, että oppilas - oppii ilmaisemaan sisällöllisiä tavoitteitaan oppimansa tekniikan avulla - oppii kehittämään omaa yksilöllistä luovuuttaan ja ilmaisukykyään ja näin esiintymisvalmiuttaan - harjaantuu esiintymään sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä - oppii tanssiteoksen valmistamisessa vaadittavia taitoja ja tietoja sekä taiteiden työtapoja Varhaisiän opinnoissa oppilas tutustuu luontevaan esillä olemiseen ja esiintymiseen erilaisissa esiintymistiloissa ja -tilanteissa sekä harjoittelee esiintymään ryhmän jäsenenä. Perusopinnoissa oppilas totuttelee itsenäiseen ja oma-aloitteeseen työskentelyyn sekä harjoittelun aikana että esiintymistilanteissa. Oppilas harjoittelee kantamaan vastuuta ryhmän jäsenenä. Syventävissä opinnoissa oppilas oppii tiedostamaan harjoittelun merkityksen esitystä valmistettaessa ja ymmärtää sen arvon oppimisessa. Oppilas oppii ymmärtämään eri taidealojen kanssa tehtävän yhteistyön merkityksen ja avartavan vaikutuksen oppilaan käsitykseen taiteesta ja taiteen vuorovaikutuksesta. Oppilas oppii arvostamaan omaa ja muiden työtä. Syventävissä opinnoissa oppilaalla on mahdollisuus valita pääaineen ja sivuaineen lisäksi valinnaisaineita. Valinnaisainetarjonta vaihtelee vuosittain tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Oppilaitos pyrkii järjestämään opetusta siten, että kaikille halukkaille syventävien opintojen oppilaille niihin osallistuminen on mahdollista. Valinnaisaineena voi olla esim. kansantanssi, afrikkalainen tanssi, steppi, teatteriilmaisu, äänenkäyttö ja ajan ilmiöt. Valinnaisainekursseiksi voidaan hyväksyä myös muiden tahojen järjestämät kurssit pääaineopettajan harkinnan mukaan. Valinnaisaineopinnot ovat oppilaille vapaaehtoisia ja niihin osallistumisesta tulee merkinnät oppilasrekisteriin ja laajan oppimäärän päättötodistukseen, mutta ne eivät laskennallisesti kartuta suoritustuntimäärää. Valinnaisaineiden korvaavuudesta sivuaineopintojen suhteen päätetään tapauskohtaisesti (enimmillään 1 lukuvuosi). Suoritettuaan laajan oppimäärän tuntimäärän sekä siihen kuuluvan lopputyön oppilas voi siirtyä aikuisopintoihin, jossa opetus jatkuu syventävien opintojen viimeisen luokan tuntimäärän mukaisesti. Aikuisopintojen opintovuosien määrä voidaan määritellä jatkavan opintoryhmän koon mukaan. Aikuisopinnot voidaan järjestää myös syventävien opintojen viimeisimmän opintoryhmän yhteydessä. Aikuisten opetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin tanssin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perus- ja syventävissä opinnoissa.

17 14 24 Arviointi ja palautteenanto Arvioinnin tehtävä on tukea oppilaan edistymistä opinnoissa ja edesauttaa oppimista. Sen tulee ohjata oppilaitoksen opiskelulle asettamia tavoitteita. Arvioinnissa tulee huomioida oppimisprosessi ja lopputulos. Oppilaalle tiedotetaan arvioinnin periaatteista eli arvioinnin tehtävät ja kohteet. Arvosana-asteikko: Erinomainen 5 Kiitettävä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Hyväksytty 1 Todistuslomakkeiden sisällöissä noudatetaan, mitä niistä on säädetty taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteissa vuodelta Oppilaat saavat varhais-, perus- ja syventävien opintojen aikana opettajaltaan jatkuvaa palautetta tunneilla. Perus- ja syventävien opintojen aikana oppilaille annetaan kirjallinen arviointi jokaisen lukuvuoden päätteeksi. Siinä arvioidaan oppilaan ahkeruutta, kehitystä ja esiintymistä. Arvioinnin käytännöistä sovitaan erikseen. Tarvittaessa voidaan kesken lukuvuoden tehdä oppilaiden arviointia, jossa voidaan käyttää mm. itsearviointia ja kehityskeskusteluja. Syventävien opintojen lopuksi tehtävä lopputyö arvioidaan perusopetuksen päättötodistuksessa. Arvioinnin käytäntöjä luotaessa huomioidaan opetushallituksen asettaman tanssin laajan oppimäärän arviointiryhmän esitykset. Syventävien opintojen oppilaat laativat lukuvuoden alussa henkilökohtaiset tavoitteet itselleen. Niitä tarkastellaan vuoden kuluessa. Oppilaat voivat myös täyttää arviointilomakkeita, mikä tukee tavoitteiden tiedostamista opiskelussa. Syventävien opintojen aikana oppilaan tulee tehdä päättötyö. Päättötyö voi olla soolotanssi, ryhmätanssi tai koreografia. Päättötyön valmistamiseen käytetään vähintään kolmekymmentä tuntia, ja se sisältyy syventävien opintojen kokonaistuntimäärään. Päättötyö voi olla oman koreografian sommittelu tai esiintyminen solistina tai ryhmän jäsenenä. Tehdessään päättötyönään oman koreografian oppilaalla on mahdollisuus saada vähintään 6 vt siihen kohdennettua ohjausta. Tanssiessaan itse omassa koreografiassaan hän voi tulla arvostelluksi oman valintansa mukaan joko koreografina tai esiintyjänä. Päättötyön suorittamisajankohdasta sovitaan yhdessä pääaineopettajan kanssa. Päättötyön suoritettuaan oppilas voi jatkaa opiskelua syventävien opintojen ryhmässä tai siirtyä aikuisopintojen ryhmään. Opintojen jatkamisoikeudesta laajan oppimäärän ryhmissä päätetään tapauskohtaisesti. Oppilas saa päättötyöstään suullisen ja kirjallisen arvion. Arvio kirjataan laajan oppimäärän päättötodistukseen.

18 15 25 Opiskeluaika Päättötyön esitystilanne on julkinen ja sen arvioi vähintään 2-henkinen lautakunta. Perusopintojen jälkeen oppilas saa arvioinnin ja todistuksen. Suoritettuaan syventävät opinnot oppilas saa laajan oppimäärän päättötodistuksen, kokonaisarvioinnin opiskelustaan ja erillisen arvioinnin lopputyöstään. Taiteen perusopetuksen tanssin laajan oppimäärän perusopintojen ja syventävien opintojen laskennallinen laajuus on yhteensä 1300 tuntia. Opintojen laajuuden laskennan perustana on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Opinnot voivat olla laajemmat, mikäli oppilas jatkaa syventävissä opinnoissa pitempään kuin 4 vuotta tai jos hän hyödyntää oppilaitoksen valinnaisainetarjontaa. Varhaisiän opintojen laajuus on oppilaan iästä riippuen vt/lukuvuosi. Perusopintojen kokonaistuntimäärä on 540 vt ja se suoritetaan 5 vuodessa. Syventävien opintojen kokonaistuntimäärä on 760 vt ja se suoritetaan 4-6 vuodessa. Lukuvuoden pituus on 35 opintoviikkoa. Lukukaudet myötäilevät koulujen jaksottelua. Varhaisiän opinnot on tarkoitettu 5-7-vuotiaille. Perusopinnot aloitetaan pääsääntöisesti 8-vuotiaana ja niiden kesto on 5 vuotta. Syventävät opinnot aloitetaan pääsääntöisesti 13-vuotiaana ja niiden kesto on 4-6 vuotta päättötyön suorittamisajankohdasta riippuen. Varhaisiän opinnot min/vko 4-vuotiaat 45 5-vuotiaat 45 6-vuotiaat 45 7-vuotiaat 60 Perusopinnot 8-v 1. luokka 60 9-v 2. luokka v 3. luokka v 4. luokka * 12-v 5. luokka * Syventävät opinnot 13-v 6. luokka * 14-v 7. luokka * 15-v 8. luokka * 16-v 9. luokka * * sivuaine: klassinen baletti Minuuttimäärät ovat ohjeellisia.

19 16 26 Todistukseen vaadittavat opinnot 27 Muu opetus Perusopinnot - vähintään 5 vuoden opinnot lukujärjestyksen mukaisesti esiintymisineen Syventävät opinnot - perustason päättötodistus (tai vastaavat tiedot ja taidot) - vähintään 4 vuoden pääaineopinnot lukujärjestyksen mukaisesti esiintymisineen - vähintään 2 vuotta klassisen baletin opintoja - tanssitieto - päättötyö Muulla opetuksella tarkoitetaan avoimen linjan puitteissa tapahtuvaa opetusta. Ryhmien opintosisällöt määräytyvät oppilaiden tason mukaan. Pääasiallisesti aloittavat ryhmät ovat alkeisryhmiä, mutta saman ryhmän jatkaessa useamman vuoden, voidaan oppisisältöjä syventää. Opetuksen on tarkoitus tukea tanssin harrastustoimintaa ja opetustunnit voivat olla kestoltaan minuuttisia. Muussa opetuksessa voidaan antaa mm. showtanssin, jazztanssin, nykytanssin, lava- ja seuratanssien tai kehonhuollon opetusta. Avoimen linjan opetuksessa noudatetaan sen omaa opetussuunnitelmaa. Lajikohtaisesti opettaja laatii erillisen opetussuunnitelman alkaville ryhmille. Myöhemmässä vaiheessa voidaan yhdistää muun opetuksen tunteja tanssin yleisen oppimäärän tunteihin. 6. luku Muuta 28 Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen 29 Yhteistyö Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma. Opetusta järjestettäessä otetaan huomioon, että tavoitteet ovat musiikki- tai tanssikasvatuksellisia. Oppilaalta edellytetään kykyä käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Opetusta voidaan toteuttaa sekä yksilö- että ryhmäopetuksena. Opetusta järjestetään oppilaitoksen mahdollisuuksien puitteissa. Musiikkiopiston toimintaan kuuluu yhteistyö erilaisten tahojen kanssa. Yhteistyö on tilanteen ja yhdessä toteutettavan asian luonteen mukaisesti joko jatkuvaa (esimerkiksi kaupungin keskushallinto ja koulutoimi) tai projektiluonteista. Oppilaan oppimisen kannalta keskeistä on yhteistyö huoltajien kanssa. Aktiivinen yhteydenpito opiston ja kodin välillä on osa opiston toimintaa.

20 17 Heinolan musiikkiopiston johtokunta Heinolan musiikkiopiston johtokunta Vs. koulutusjohtaja 22 / Heinolan kaupungin sivistyslautakunta 95 / Heinolan kaupungin koulutusjohtaja 18 / /OPS 14