TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2014

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Talouden kehitys Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys Terveydenhuoltolakiin perustuvat uudistukset Toiminnan uudelleen organisointi Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu Tuottavuusohjelman toteuttaminen Kehittäminen Koulutus Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kuntayhtymän henkilöstö Riskit Ympäristötekijät Sisäinen valvonta Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Kuntayhtymän tase Kokonaistulot ja -menot Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittelyä koskeva sääntely Tilikauden tuloksen käsittely Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Seurantaa koskeva sääntely Lapin sairaanhoitopiiri Erikoissairaanhoito Hoitotyö

3 2.3 Tavoitteiden toteutuminen Keskushallinto Medisiinisen hoidon tulosalue Operatiivisen hoidon tulosalue Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Psykiatrisen hoidon tulosalue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Tukipalvelut Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Lapin sairaanhoitopiirin julkaisut ja tutkimustoiminta Kansikuva: Psykiatrian klinikka / Toiminnallinen hoito: Potilaiden askartelemia kirjasiilejä. 3

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuosi 2014 oli Lapin sairaanhoitopiirin 24. toimintavuosi. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelu eteni niin pitkälle, että hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettiin eduskunnalle joulukuussa. Esitys osoittautui kuitenkin perustuslain vastaiseksi eikä johtanut lain säätämiseen. Sairaanhoitopiiri otti alkaen ensihoitopalvelun omaksi toiminnakseen koko alueellaan Utsjokea lukuun ottamatta. Lapin keskussairaalan laajennushankkeen valmistelua jatkettiin järjestämällä arkkitehtuurikilpailu. Poimintoja vuoden 2014 toiminnasta Yhtymävaltuusto hyväksyi syksyllä 2012 ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen lähtien siten, että sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun kokonaisuudessaan omana toimintana. Ensihoitoasemille vuokrattiin, saneerattiin ja kalustettiin tiloja kuntakeskuksiin, henkilöstön rekrytointia jatkettiin ambulansseja ja lääkintälaitteita hankittiin. Toiminnan huomattavan laajenemisen myötä päivystys ja ensihoito muodostettiin omaksi tulosalueekseen vuoden 2014 alusta. Utsjoen kunnan alueella ensihoito jatkui vielä kunnan ja paikallisen palveluntuottajan välisen määräaikaisen sopimuksen pohjalta. Rovaniemellä syksyllä 2008 alkanut Pohjoiskalotin alueen sairaalaorganisaatioiden yhteistyö jatkui työkokouksilla Luulajassa toukokuussa ja marraskuussa. Rajayhteistyöstä ensihoidossa vuonna 2011 tehtyyn sopimukseen liittyi Ruotsista Norrbottenin lisäksi Västerbottenin maakäräjät. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen valmistauduttiin Lapin alueella Lapin liiton hallinnoimalla Sote-savotta-hankkeella. Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelma vuosille on jaettu seitsemään kehittämiskohteeseen: 1) päivystyksen kehittäminen, 2) prosessien kehittäminen, 3) johtamisjärjestelmän kehittäminen, 4) henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen, 5) toiminnan uudelleen organisointi, 6) tietojärjestelmien kehittäminen sekä 7) toimitilat ja logistiikka. Tuottavuusohjelman toteutus eri kehittämiskohteissa eteni pääosin suunnitellusti. Rovaniemen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen välinehuolto siirtyi liikkeenluovutuksena sairaanhoitopiirille alkaen. Välinehuollon toimintoja ovat pesu- ja desinfektio, välineiden huolto, pakkaus ja sterilointi sekä steriloidun materiaalin varastointi ja jakelu yksiköihin. Siirto koski 4,5 työntekijää. Potilaan tunnistamisen, ilmoittautumisen ja kulunseurannan kokonaisjärjestelmän ja -laitteiston hankinta käynnistettiin vuonna Markkinaoikeuskäsittelyjen jälkeen järjestelmän käyttöönotto alkoi keväällä Ns. pömpelit otettiin tuotantokäyttöön alkuvuodesta Sairaanhoitoa tukevan toimistotyön uudelleenorganisointi toteutettiin. Uusi Sihtekki-nimen saanut yksikkö aloitti toimintansa toukokuussa. Sihtekki organisoi yhteensä noin 100 osastonsihteerin ja tekstinkäsittelijän työpanosta sairaalan eri yksiköissä. Sairaanhoitopiirin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa jatkettiin. Inhimillisesti tehokas johtaminen -tutkimus- ja kehityshankkeessa on yhteistyökumppanina Lapin yliopisto ja mukana myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hukkahaavi-koulutuksia jatkettiin osana Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa. Koulutuksessa käytettiin Derbyshire Community Health Servicen Englannissa kehittämää ILP (Improvement Leaders Capability) -ohjelmaa, jonka tavoitteena on pieniin jokapäiväisiin asioihin liittyvän hukan vähentäminen. Koulutuksissa oli mukana myös sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten työntekijöitä. Lisäksi käynnistettiin Hukkahaavia kevyempi Kaizen-työskentely. 4

5 Yhtymävaltuusto teki marraskuussa 2012 periaatepäätöksen tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta. Valmisteltu tilatarveselvitys hyväksyttiin keskussairaalan laajennuksen suunnittelun pohjaksi. Yhtymähallitus päätti syksyllä 2013 mm. hyväksyä laajennushankkeen aikataulusuunnitelman, hyväksyä hankesuunnitelman arkkitehtuurikilpailun pohjaksi sekä nimetä jäsenet arkkitehtuurikilpailun palkintolautakuntaan. Arkkitehtuurikilpailu käynnistyi alkuvuodesta Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen jätettiin kaikkiaan 35 ehdotusta, joista viisi valittiin toiseen vaiheeseen. Laajennukseen on suunniteltu tiloja mm. sairaalaapteekille, psykiatrian klinikalle, dialyysiosastolle, lasten ja nuorten klinikalle, päivystykselle ja ensihoidolle sekä tukipalveluille. Yhtymävaltuusto päätti marraskuussa, että sairaanhoitopiiri sitoutuu aluksi vuokraamaan ja viimeistään vuonna 2016 ostamaan Invalidiliitolta Porokatu 32:ssa sijaitsevan kuntoutuskiinteistön (ILKK). Kauppa vähentää Lapin keskussairaalan laajennuksen lisärakentamisen tarvetta. Laajennushankkeen arkkitehtuurikilpailun toisessa vaiheessa edellytettiin, että kilpailijoiden tulee sijoittaa kilpailun huonetilaohjelmassa esiintyviä tiloja ja tilakokonaisuuksia ILKK:n tiloihin uudisrakentamisen sijasta. Muurolan sairaala-alueella jatkettiin käytöstä poistettujen huonokuntoisten rakennusten purkamisia. Psykiatrisessa hoidossa vähennettiin sairaansijoja ja kehitettiin avohoitopainotteisempaa toimintamallia. Sodankylän kunnan yöpäivystys siirtyi Lapin keskussairaalan yhteispäivystykseen kesäkuussa. Vuoden mittaan valmistauduttiin voimaan tulleen päivystysasetuksen vaatimusten täyttämiseen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhtymähallitus päätti syyskuussa, että synnytystoimintaa pyritään jatkamaan Oulaskankaan sairaalassa päivystysasetuksen mukaisesti perustamalla uusi lastenlääkärien päivystysrinki. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sekä Lapin sairaanhoitopiiri yrittivät vedota Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin päättäjiin tuomalla esiin, että ratkaisu vaikuttaa ainakin Kainuun sekä Lapin lastenlääkäripäivystyksiin heikentämällä lastenlääkärien saatavuutta ja vaikeuttaa synnytystoimintaan liittyvän lastenlääkäripäivystyksen toteuttamista. Uhkana on, että päivystäjiä ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin synnytyssairaaloihin. Ulkomaalaisia matkailijoita avustavan turistisosiaalityöntekijän palkkaamista joulu-/talvisesongin ajaksi kokeiltiin talvella Saatujen myönteisten kokemusten perusteella toiminta vakiinnutettiin siten, että turistisosiaalityöntekijä toimii päätoimisena joulu-talvisesonkien ajan ja sivutoimisena muina vuodenaikoina. Vuosina toteutettiin myös kokeilu, jossa yksi sairaanhoitopiirin sosiaalityöntekijöistä toimi vastaavana sosiaalityöntekijänä oman toimensa ohella osittain vapautettuna perustehtävistään. Vastaavan sosiaalityöntekijän tehtäviä päätettiin jatkaa kokeilun mukaisella tavalla ainakin vuoden 2016 loppuun. Lapin keskussairaalan suuronnettomuusvalmiutta testattiin tositilanteessa huhtikuussa tapahtuneen liikenneonnettomuuden johdosta. Varsinaisesta suuronnettomuudesta ei lopulta ollut kyse, mutta tilanteessa oli hyötyä sairaalan valmiussuunnitelmien kehittämiselle. Taloudesta Lapin sairaanhoitopiirin vuoden 2014 tulos on 2,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja tilikauden ylijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen 2,5 miljoonaa euroa. Aikaisempien vuosien alijäämä saatiin katettua ja taseessa on ylijäämää 1,8 miljoona euroa. Talousarviolainojen määrä aleni 8,8 miljoonaan euroon. Vuosikate 10,1 miljoonaa euroa oli poistoista 128 %. Investointimenot olivat 7,2 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 171 miljoonaa euroa ja kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 9,2 %. Toimintatuotot olivat 182 miljoonaa euroa ja niiden kasvu 9,3 %. Alustavien ennakkotietojen mukaan maan sairaanhoitopiirin toimintakulut kasvoivat vv keskimäärin 3,1 % ja toimintatuotot keskimäärin 3,1 %. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska eri sairaanhoitopiirit ovat ottaneet ensihoidon järjestämisvastuun eri aikoina. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien maksamat erikoissairaanhoidon maksuosuudet olivat euroa /asukas. Niiden kasvu oli 31 /as eli 2,6 %. Kasvua voidaan pitää kuntien talouden kehitykseen verrattuna siedettävänä. Avohoitokäyntien määrä oli ja kasvoi edellisvuodesta 4,5 % (oma toiminta ilman ostopalveluja). Hoitopäivien määrä oli ja aleni edellisvuodesta 6,1 %. Hoitojaksojen määrä oli ja aleni edellisvuodesta 3,0 %. 5

6 Tulevaisuudesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen valtakunnallisessa selvitystyössä on pitkään jouduttu odottamaan selkeitä ratkaisuja. Maaliskuun 2014 lopulla julkistettiin hallitus- ja oppositiopuolueiden yhteinen linjaus, jonka mukaan tarkoitus on järjestää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Linjauksen mukaan alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Linjaukseen pohjautuva hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettiin eduskunnalle joulukuussa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi kuitenkin helmi-maaliskuussa 2015 lakiesityksen perustuslain vastaiseksi, joten se ei johtanut lain säätämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneratkaisut siirtyivät eduskuntavaalien yli, joten lopullisia valtakunnallisia päätöksiä jouduttaneen valitettavasti odottamaan vielä pitkään. Kiitokset Kiitän sairaanhoitopiirin henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, jäsenkuntia, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä vuonna Maaliskuussa 2015 Jari Jokela sairaanhoitopiirin johtaja 6

7 1.2 Kuntayhtymän hallinto Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatio Yhtymävaltuusto Jäsenkunta Kunnan valitsemat jäsenet (suluissa varajäsen) Kunnan yhteenlaskettu äänimäärä Enontekiö Aarne Kultima (Helinä Hautamäki) 2 Inari Toini Sanila (Teuvo Katajamaa) 7 Veikko Väänänen (Ulla Kemppainen) Kemijärvi Jaana Hannola (Tiina Niemimuukko) 9 Kristiina Lautamo (Kirsti Ojala) Kaarina Soppela (Lea Soppela) Kittilä Markku Mäkitalo (Merja Korva) 7 Raili Fagerholm (Aki Maunula) Kolari Eija Koivumaa (Piritta Unga) 4 Sakari Lipponen (Jyrki Rundgren) Muonio Kosti Hietala (Tapio Pieskä) 3 Sakari Silén (Timo Liikavainio) Pelkosenniemi Aino Kulpakko (Pirkko Auer) 1 Pello Tuula Leinonen (Ossi Orajärvi) 4 Anna-Liisa Pasma (Tarmo Koskenniemi) Posio Eila Seppänen (Leila Luksua) 4 Martti Varanka (Heikki Maaninka) Ranua Tarja Impiö (Anna-Maija Österberg) 5 Rovaniemi Matti Pauna (Sulo Ranua) Seija Karvo (Sanna Karhu) Merja Mäntyniemi (Liisa Ansala) Yrjö Niemi (Aarne Jänkälä) Reino Rissanen (Mikko Rapo) Kirsi Suoheimo (Isabelle Ballester) asti Kirsi Suoheimo (Merja Vilmilä) alkaen Esko-Juhani Tennilä (Aatos Nätynki) Matti Torvinen (Erkki Talvensaari) 7 (61) rajoitettu äänimäärä 43,40

8 Salla Eija Kellokumpu (Veikko Lehikoinen) 4 Jorma Kellokumpu (Kari Niemelä) Savukoski Mervi Pääkkö (Reijo Kilpelä) 2 Sodankylä Tuula Annala (Markku Lehtinen) 9 Milja Mettiäinen (Merja Aikio) Pekka Tuomivaara (Jyrki Siirtola) Utsjoki Antti Katekeetta (Aulis Nordberg) 2 Yhtymävaltuuston puheenjohtajana on toiminut Merja Mäntyniemi, I varapuheenjohtajana Esko-Juhani Tennilä sekä II varapuheenjohtajana Kosti Hietala. Sihteereinä on toiminut kehittämispäällikkö Mikko Häikiö. Yhtymävaltuusto piti vuoden 2014 aikana kaksi kokousta, joista pöytäkirjaan merkittiin 26 pykälää. Yhtymähallitus Varsinainen Heikki Nivala, pj Kaarlo Alaoja, vpj Sirpa Hakala Jaana Hannola Jarkko Kotilaine Helena Norvapalo Jyrki Siirtola Varajäsen Jorma Kellokumpu Lasse Ketonen Seija Karvo Eija Paakki Jaakko Portti Merja Kuntsi Jouni I. Jomppanen Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Heikki Nivala ja varapuheenjohtajana Kaarlo Alaoja. Hallituksen sihteerinä toimi kehittämispäällikkö Mikko Häikiö. Hallitus piti vuoden aikana 12 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 201 pykälää. Tarkastuslautakunta Jäsenet Eila Seppänen Pertti Aska Aarne Kultima Tuula Leinonen Sarita Helttunen Varajäsen Markku Mäkitalo Milja Nikka Mikko Rundgren Vesa Puuronen Kirsi Ohrankämmen Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Eila Seppänen ja varapuheenjohtajana Tuula Leinonen. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi tilintarkastaja. Tarkastuslautakunta piti vuoden aikana 8 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 69 pykälää. Tilintarkastaja vaalikaudella Yhtymävaltuusto valitsi Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy:n tilintarkastajaksi vuosille BDO Audiator Oy osti tehdyllä kaupalla Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy:n koko osakekannan. Vastuunalainen tilintarkastaja oli om JHTT, HTM Antero Hyvärinen helmikuuhun saakka ja sen jälkeen JHTT, KHT Vivi Marttila. Avustavana tilintarkastajana toimi JHTT Petteri Pasula. 8

9 1.3 Talouden kehitys Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuotteen volyymi pieneni 0,1 % vuonna Bruttokansantuotteella mitattuna talouskehitys oli tasaista. Vuoden 2014 työttömyysaste oli 8,7 %, joka on 0,8 % - yksikköä huonompi kuin edellisenä vuonna. Kunnissa ja kuntayhtymissä yhteenlaskettu vuoden 2014 toimintamenojen kasvu oli maltillista: vain 0,5 %. Maltilliseen kasvuun vaikutti erityisesti henkilöstökulujen sopeutus ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Poistonalaiset investoinnit laskivat 2 %. Ns. syömävelkaa on kunnissa otettu vuosien aikana noin 600 milj.. Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa, joka tarkoittaa sitä, että velkaa otetaan toimintamenoihin. Ero investointeihin otettavaan lainaan verrattuna on se, että investoinnit yleensä tukevat kasvua ollen sijoituksia tulevaisuuteen kun toimintamenoihin otettuun velka on uponnut kustannus, joka ei tuota tulevaisuudessa. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd Lainakanta Rahavarat Lähde:Tilastokeskus/Kuntaliitto Valtionosuuksien leikkaukset ja verotulojen väheneminen ovat Lapin sairaanhoitopiirin kunnissa kuten muuallakin Suomessa kuntataloutta kiristäviä asioita. Vaikeammaksi tilanteen tekee vielä kuntien lisääntyvät lakisääteiset velvoitteet ja muut muutokset. Erikoissairaanhoidon kustannukset koetaan kunnan taloutta merkittävästi rasittaviksi. Toiminnallisella muutoksella, ensihoidon siirtymisellä Lapin sairaanhoitopiirin toiminnaksi Utsjokea lukuun ottamatta, on ollut Lapin kuntien talouteen merkittävästi vaikuttava seikka vuonna Suunnitteilla olevan keskussairaalan laajennusosan arkkitehtuurikilpailu käynnistyi vuonna Rakentamispäätöstä ei ole vielä tehty, mutta siitä minkä suuruinen laajennus on ja mitä se tulee maksamaan, tullaan varmasti vielä paljon jäsenkuntien kanssa keskustelemaan palvelutarpeet huomioiden. 1.4 Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys Terveydenhuoltolakiin perustuvat uudistukset Päivystyskyvyn vahvistaminen Lapin sairaanhoitopiiri on jo pari vuotta valmistautunut tiedossa olleeseen asetukseen kiireettömän hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi asetuksen syyskuussa siten, että se tuli pääsääntöisesti voimaan Synnytyksiä ja lastensairauksia koskevat pykälät Lapin keskussairaala täyttää päivystystä koskevat yleiset edellytykset. Sairaalassa on jo vuodesta 2013 ollut jaettu tuki- ja sisäelinkirurginen takapäivystys, gynekologinen sairaalapäivystys ja leikkaussalin kolmivuorotyö. Syyskuussa 2014 avattiin vaatimukset täyttävä aivoverenkiertohäiriöyksikkö. Eräs suurimmista haasteista tulee olemaan lastensairauksien erikoislääkäripäivystyksen toteuttaminen sen jälkeen, kun lähtien tehtävässä edellytetään muodollisesti pätevää erikoislääkäriä. 9

10 Yhdessä perusterveydenhuollon yhteispäivystystä käyttävien jäsenkuntien kanssa työstettiin luonnosta uudeksi yhteispäivystyssopimukseksi. Päivystysasetuksen mukaan yhteispäivystys tarkoittaa lähtien yhdistettyä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta, aitoa yhteispäivystystä. Tämän toteuttaminen siirtyi vuodelle Asetus edellyttää psykiatristen päivystyspotilaiden somaattisen terveydentilan selvittelyä riittävässä laajuudessa. Käytännössä tämä merkitsee psykiatrian erikoisalan päivystyksen siirtämistä tapahtuvaksi Lapin keskussairaalassa. Muutosta valmisteltiin, toteutus siirtyi vuodelle Ensihoidon palvelujärjestelmän uudistaminen Ensihoidon uudistusta toimeenpantiin. Ensihoito oli palvelutasopäätöksen mukaisesti lähtien Utsjokea lukuun ottamatta sairaanhoitopiirin omaa toimintaa. Tilojen, ambulanssien ja lääkintälaitteiden hankinta työllisti. Terveyskeskusten kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä ja käytiin vilkasta keskustelua siitä, miten ensihoitohenkilöstön on tarkoituksenmukaista työskennellä perusterveydenhuollon tehtävissä varsinaisten ensihoitotehtävien välissä. Kenttäjohtotoiminta osoittautui alusta lähtien toimivaksi tavaksi varmistaa resurssien oikea-aikainen käyttö. Toimintaa ja ohjeita yhtenäistettiin. Ensihoito ylsi palvelutasopäätöksen tavoitteisiin kaikilta osin lukuun ottamatta Rovaniemen kaupungin 1 2 riskiluokka-alueita. Siellä jäätiin tavoitteesta siitä syystä, että Rovaniemen ensihoidon asemapaikka Rantavitikalla sijaitsee riskiluokka-alueisiin nähden logistisesti kaukana ja hitaiden kulkuyhteyksien päässä. Ensihoitouudistuksen toimeenpanoa ja toteutumista seurasi yhtymähallituksen nimeämä ensihoitopalvelun seurantaryhmä. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jäsenkunnat ja sairaanhoitopiiri ovat hyväksyneet terveydenhuollon järjestämissuunnitelman vuosille Siihen tehtiin päivitys, joka hyväksyttiin kesäkuussa sairaanhoitopiirin yhtymävaltuustossa. Useat asiantuntijatyöryhmät työstivät perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmän tukena suunnitelman päivitystä. Toimintavuoden aikana linjattiin, että perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmä sopivasti täydennettynä voisi toimia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta valmistelevana ohjausryhmänä Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Toimivien asiantuntijatyöryhmien työn pohjalta koottiin työryhmiä, jotka tulisivat suunnittelemaan sote-uudistuksen tulevia asiakaslähtöisiä prosesseja. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Sairaanhoitopiirien yhteistyönä syntyi Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus vuosille ja se hyväksyttiin syksyllä 2013 kaikkien viiden pohjoisen sairaanhoitopiirin yhtymävaltuustoissa. Sopimukseen on kirjattu, että vuoden 2014 aikana sovittaisiin päivystysasetuksen edellyttämät muutokset erityisvastuualueen erikoisalakohtaisiin päivystyspisteisiin sekä sovittaisiin, miten valittuihin päivystyspisteisiin voidaan yhteisesti turvata tarvittavat resurssit. Tehtävä osoittautui kuitenkin liian haasteelliseksi, eikä kyseisiä päivityksiä saatu tehtyä järjestämissopimukseen vuoden 2014 aikana. Eniten keskustelua herätti lastenlääkäripäivystyksen turvaaminen erva-alueella toimivissa synnytyssairaaloissa Toiminnan uudelleen organisointi Muutoksia tulosaluejakoon Ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi lisäsi tehtäviä ja henkilökuntaa niin paljon, että päivystyspoliklinikka irrotettiin medisiinisestä tulosalueesta ja päivystyksestä ja ensihoidosta muodostettiin oma tulosalue. Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue muuttui nimeltään sairaanhoidollisten tukipalvelujen tulosalueeksi, ja laajeni käsittäen lähtien nyt myös rekrytointiyksikön, keskitetyt toimistopalvelut ( Sihtekki ) ja välinehuollon. 10

11 1.4.3 Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu Lapin keskussairaalan laajennusta on suunniteltu jo useita vuosia. Yhtymävaltuusto teki marraskuussa 2012 periaatepäätöksen tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta. Valmisteltu tilatarveselvitys hyväksyttiin keskussairaalan laajennuksen suunnittelun pohjaksi. Yhtymähallitus päätti syksyllä 2013 mm. hyväksyä laajennushankkeen aikataulusuunnitelman, hyväksyä hankesuunnitelman arkkitehtuurikilpailun pohjaksi sekä nimetä jäsenet arkkitehtuurikilpailun palkintolautakuntaan. Arkkitehtuurikilpailu käynnistyi alkuvuodesta Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen jätettiin kaikkiaan 35 ehdotusta, joista viisi valittiin toiseen vaiheeseen. Kilpailun tulokset julkistetaan huhtikuussa Laajennukseen on suunniteltu tiloja mm. sairaala-apteekille, psykiatrian klinikalle, dialyysiosastolle, lasten ja nuorten klinikalle, päivystykselle ja ensihoidolle sekä tukipalveluille. Arkkitehtuurikilpailun kilpailutehtävän tilaohjelma on n brm 2, jonka alustava kustannusarvio on noin M. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio vaikuttaa tilatarpeisiin ja otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Yhtymävaltuusto päätti marraskuussa, että sairaanhoitopiiri sitoutuu aluksi vuokraamaan ja viimeistään vuonna 2016 ostamaan Invalidiliitolta Porokatu 32:ssa sijaitsevan kuntoutuskiinteistön (ILKK). Kauppa vähentää Lapin keskussairaalan laajennuksen lisärakentamisen tarvetta. Laajennushankkeen arkkitehtuurikilpailun toisessa vaiheessa edellytettiin, että kilpailijoiden tulee sijoittaa kilpailun huonetilaohjelmassa esiintyviä tiloja ja tilakokonaisuuksia ILKK:n tiloihin uudisrakentamisen sijasta. Muurolan sairaala-alueella on jatkettu käytöstä poistettujen huonokuntoisten rakennusten purkamisia. Sairaala-alueen ja sen kiinteistöjen tulevasta käytöstä on käyty keskusteluja Rovaniemen kaupungin kanssa. Selkeitä suunnitelmia ei kuitenkaan vielä ole Tuottavuusohjelman toteuttaminen Tuottavuusohjelma hyväksyttiin yhtymävaltuuston toimesta vuonna 2011 ja se on laadittu vuosille Tuottavuusohjelman tavoitteeksi on määritelty mm. palvelutuotannon tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kasvattaminen, olemassa olevien resurssien uudelleen kohdentaminen ja parempi hyödyntäminen sekä päällekkäisyyksien karsiminen. Tuottavuusohjelman kehittämiskohteiksi valittiin 1) päivystyksen kehittäminen, 2) prosessien kehittäminen, 3) johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen, 4) toiminnan uudelleen organisointi, 5) henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen, 6) tietojärjestelmien kehittäminen ja 7) toimitilat ja logistiikka. Tuottavuusohjelman toimeenpanosta on laadittu vaiheistussuunnitelman, jonka mukaan tuottavuusohjelmaa on toteutettu. Vuoden 2014 tuottavuusohjelman puitteissa toteutettiin seuraavia toimenpiteitä: osastofarmasian on käyttöönoton valmistelu, jonka perusteella osastofarmasia aloittaa erikseen määritetyissä yksiköissä toimintansa vuoden 2015 alussa normaalina toimintana hoidollisen potilashotellin suunnittelu- ja valmistelutyö hoitotyön mitoitukseen liittyvien mittareiden valmistelu ja kehittäminen prosessien ja prosessien mittareiden kehittäminen johtamisen tueksi, valmisteltiin johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehittämistyötä siten, että varsinainen kehittämistyö aloitetaan vuoden 2015 alkupuolella varmistetaan nopea kirjautuminen ja riittävän nopeat tietoliikenneyhteydet ja remontoimis- ja rakentamissuunnitelman laadinta Edellä mainituista toimenpiteistä vain osastofarmasia saatiin kehittämishankkeena päätökseen ja toimintamalli siirtyykin sairaala-apteekin omaksi toiminnaksi vuoden 2015 alusta. Muut toimenpiteet jatkuvat kehittämiskohteina vielä vuoden 2015 ajan. Rakentamissuunnitelman laadinnan osalta tähän toimenpiteeseen liittyvä arkkitehtikilpailu saadaan suunnitelmien mukaisesti päätökseen keväällä

12 1.4.5 Kehittäminen 2014 Organisaation kehittämistoimintaa jatkettiin suunnitelmallisesti vuoden 2014 aikana. Lapin sairaanhoitopiirin kehittämistoiminta voidaan jakaa karkeasti neljään tavoitteeseen: rajapinta- ja järjestämissuunnitelman mukaiset toimeenpanohankkeet, sairaanhoitopiirin käyttöönottohankkeet, toiminnan kehittäminen sekä erikoissairaanhoidon valtakunnalliset ja OYS-erva-alueen hankkeet. Kehittäminen on organisoitu näiden tavoitteiden mukaisesti kehittämishankkeiksi ja -projekteiksi, joiden toiminnasta ovat vastanneet perusterveydenhuollon yksikkö ja sairaanhoitopiirin kehittämisyksikkö. Vuoden 2014 tärkeimpiä ja suurimpia kehittämiskohteita ja kehittämishankkeita olivat Lappi earkistoonhanke, Hukkahaavi-toimintamallin juurruttaminen, Inhimillisesti tehokas johtaminen -kehittämishanke, uusien sähköisten palvelujen kehittäminen, sairaanhoitopiriin kokonaisraportoinnin kehittäminen sekä tuottavuusohjelman toteuttaminen. Lappi earkistoon-hankkeessa valmisteltiin Lapin alueen kuntien ja kuntayhtymien liittymistä kansalliseen earkistoon. Hankkeesta on kerrottu enemmän perusterveydenhuollon yksikön toimintakertomuksessa. Hukkahaavi-toimintaa jatkettiin systemaattisesti kuluneen vuoden aikana. Kokemukset Hukkahaavista ovat olleet positiivisia ja tulokset hyviä. Sairaanhoitopiirin alueen kuntien liittyminen Hukkahaavi-toimintaan on ollut onnistunutta ja yhteisesti kehitellyt menetelmät ovat olleet toimivia ja yhteistyötä sujuvoittavia. Hukkahaavi-toimintaa kehitettiin vuoden aikana siten, että keskussairaalassa otettiin käyttöön toimintayksiköiden sisäisten prosessien kehittämiseen tarkoitettu Kaizen-toiminta (jatkuva parantaminen). Alustavien tulosten perusteella Kaizen-toiminta on tehostanut toimintaa ja toimintamalli on koettu varsin toimivaksi. Vuonna 2013 aloitettiin Inhimillisesti tehokas sairaala -ohjelman toinen vaihe, joka tähtää Lapin sairaanhoitopiirin johtamiskäytänteiden ja -järjestelmän kehittämiseen. Kehittämistyön tavoitteena on lisätä johtamisosaamista Lapin sairaanhoitopiirin esimiehille. Keskeisiksi osaamisalueiksi ovat määräytyneet ns. positiiviseen johtajuuteen, muutoksen hallintaan sekä tehokkuuden ja/tai tuottavuuden lisäämiseen liittyvät tekijät (nk. hukkajahti). Inhimillisesti tehokasta johtamista on kehitetty yhteistyössä Lapin yliopiston, Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja National Health Servicesin (NHS) eri yksiköiden kanssa. Kuluneen vuoden aikana hankkeen toimesta järjestettiin koulutustilaisuuksia Lapin sairaanhoitopiirin esimiehille. Koulutuspäivien tavoitteena oli lisätä esimiesten johtamisosaamista, mutta sitouttaa ja osallistaa esimiehet tulevaisuuden johtamisjärjestelmän ja johtajuusajattelun rakentamiseen. Yksi keskeinen vuoden 2014 kehittämiskokonaisuus oli myös erilaisten sähköisten palvelujen kehittäminen. Tämän kehittämiskokonaisuuden puitteissa valmisteltiin mm. potilaan itseilmoittautumisjärjestelmän ja itseilmoittautumisautomaattien käyttöönottoa. Hankintamenettelyn pitkittymisen vuoksi ja järjestelmäteknisten haasteiden itseilmoittautumisautomaattien käyttöönotto siirrettiin tammikuulle Vuoden 2014 aikana otettiin käyttöön myös langattomaan tiedonsiirtoon tarkoitettua teknologiaa sekä tuotettiin potilaille tarkoitettua, erikoissairaanhoidon käyntiä valmentavaa videomateriaalia. Vuonna 2014 aloitettiin myös Lapin sairaanhoitopiirin kokonaisraportoinnin kehittämishanke, jonka yhtymähallitus vahvisti pitämässään kokouksessa. Raportoinnin kehittämishanke (KURSuT) jouduttiin aloittamaan raportointiin liittyvien jatkuvien haasteiden vuoksi ja ongelmien vähentämiseksi. Hanke suunniteltiin toteutettavaksi vuosina Kuluneen toimintavuoden aikana hankkeessa aloitettiin teknisen toimintaympäristön rakentaminen ja kehittäminen yhteistyössä LapIT Oy:n kanssa. Lisäksi hankkeessa aloitettiin nykyisen johdontietojärjestelmän ja siihen liittyvien raporttien korvaaminen. Hankkeessa kilpailutettiin suunnitelmien mukaisesti pitkäaikainen kehittämiskonsulttikumppani, joka tulee kehittämään ja rakentamaan tulevaisuuden raportointiportaalin yhteistyössä Lapin sairaanhoitopiirin henkilökunnan kanssa. Edellisten kehittämishankkeiden lisäksi vuonna 2014 keskityttiin tuottavuusohjelman toimeenpanoon. Tuottavuusohjelman toteutumisesta onkin kerrottu tarkemmin kohdassa Tuottavuusohjelman toteuttaminen. 12

13 Yhteenveto vuoden 2014 hankkeista Kehittämisaihion/ Kehittämisen tavoite Resurssit/toteutus Kehittämisen tulokset projektin nimi DRG-käyttöönotto - DRG-tuotteistuksen testaus Projektikoordinaattori Testattiin DRG-tuotteistusta. - DRG-laskutuksen testaus Projektityötekijä Päädyttiin siihen, että DRGlaskutukseen ei siirrytä. earkisto-käyttöönotto - Esko-potilaskertomus-järjetelmän liittäminen earkistoon Projektipäällikkö (osa-aikainen) Valmisteltiin Eskon liittymistä kansalliseen earkistoon. Toteutettiin liittymiseen liittyviä toimenpiteitä mm. dokumentointiin liittyen OYS:n tekemän aikataulutuksen mukaisesti. Lapin sairaanhoitopiiri ei voinut liittyä suunnitelmien mukaisesti kansalliseen earkistoon Eskon uusien ominaisuuksien käyttöönotto - Otetaan Esko-potilastietojärjestelmän uudet ominaisuudet käyttöön hallitusti. - Tehostetaan tietojärjestelmän käyttöä. Suunnittelija Uusien ominaisuuksien ja toiminnallisuuksien testaus sekä hallittu käyttöönotto. Potilaskertomusjärjestelmän käytön kehittäminen ja toimintaprosessien tehostaminen. kuluneen vuoden aikana. Eskon uusia ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia otettiin hallitusti käyttöön. Järjestettiin koulutusta järjestelmän tehokkaampaan käyttöön. Laadittiin video-ohjeistusta järjestelmän tehokkaammasta käytöstä. Hoitohenkilökunnan työnjako-hanke - Hoitohenkilökunnan määrän tarpeen selvittäminen - Kehitetään potilaan hoitoon liittyvien henkilöstöryhmien työnjako. - Hoitohenkilökunnan ammatillisten urapolkujen kehittäminen - Potilashotellitoiminnan kehittäminen Hukkahaavi - Hukkahaavi, Improvement Leaders Capability Programmeohjelman juurruttaminen - Hukkahaavitoiminnan saattaminen osaksi koko organisaation jokapäiväistä toimintaa IAM/IDM-projekti - käyttäjäidentiteetin ja - käyttöoikeuksien hallinta - käyttäjähallintaprosessin kehittäminen ja - tietoturvallisuuden lisääminen Inhimillisesti tehokas johtaminen Itseasioinnin ja sähköisten palveluiden kehittäminen Johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehittämisprojekti, joka toteutetaan yhteistyössä Lapin yliopiston, Oulun yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Hankkeen tavoitteena: - Lapin sairaanhoitopiirin johtamisideologian luonti - johtamisjärjestelmän uudistaminen - johtamisroolien määrittely - johtamisosaamisen kehittäminen - Itseilmoittautumisjärjestelmän käyttöönotto - Potilaan tunnistamiseen ja potilaan vitaaliarvojen langattomaan tiedonsiirtoon liittyvän teknologian käyttöönotto - Potilaan omahoidon ja itseasioinnin kehittäminen 13 Loppukäyttäjien koulutus Projektisuunnittelija Asiantuntijapalveluiden osto Projektisuunnittelija Lapin sairaanhoitopiirin alueen koulutuksien järjestäminen Hukan vähentäminen strukturoiduin muutoksenhallintamenetelmin Projektipäällikkö Projektityöntekijä Ostopalvelut, konsultointi Integraatioiden toteutus Projektipäällikkö alkaen Projektisihteeri (osa-aikainen) Monivuotinen esimies-koulutus Ostopalvelut Lapin yliopistolta Projektipäällikkö Palveluiden ostot Kartoitettiin ja valmisteltiin hoitotyön mitoitukseen liittyvää työtä. Kuluneen vuoden aikana keskityttiin hoidollisen potilashotellitoiminnan kehittämiseen. Hoidollinen potilashotellitoiminta aloitetaan vuoden 2015 aikana. Järjestettiin koulutuksia, joihin osallistujia Lapin keskussairaalasta, Lapin kunnista ja OYS-erva-alueen muista sairaanhoitopiireistä ja niiden kunnista. Projektisuunnittelija koordinoi ja toteutti yhteistyössä Lapin keskussairaalan yksiköiden kanssa toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja poistettiin systemaattisesti hukkaa. Pilotoitiin jatkuvaan kehittämiseen tähtäävä Kaizen-toiminta. Roolimallien ja masterdatan valmistelutyö Käyttäjähallintaprosessien valmistelutyö Henkilöstömuutosten johdosta kehittämistyö hidastui huomattavasti, minkä vuoksi tavoitteisiin ei päästy. Järjestettiin Lapin sairaanhoitopiirin esimiehille johtamiskoulutusta. Johtamisideologian ja uuden johtamisjärjestelmän valmistelu ja muutostyön käynnistäminen. Johtajien/esimiesten johtamisosaamisen määrittelytyö aloitettiin. Valmisteltiin itseilmoittautumisjärjestelmän käyttöönottoa. Varsinainen käyttöönotto siirrettiin tammikuulle Potilaan tunnistamiseen liittyvä teknologiaa otettiin käyttöön suunnitelmallisesti. Jatkettiin potilaan vitaaliarvojen langattoman tiedonsiirron pilotointia ja toimintamallin juurruttamista.

14 Logistiikan kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Prosessien kehittäminen - ensihoitologistiikan kehittäminen ja siirtokuljetustoiminnan tehostaminen - - Prosessien kehittäminen tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Potilaskuljettaja Projektisuunnittelija/ sairaanhoitaja (osa-aikainen) Siirtokuljetuksiin liittyvää kehittämistyötä jatkettiin. Alustavien tulosten mukaan siirtokuljetustoimintaa on tehostettu. Kirurgialle on palkattu osa-aikainen sairaanhoitaja kehittämään kirurgisen potilaan hoitoprosessia. Rajapinta- ja järjestämissuunnitelman toimeenpanohankkeet (PTH-yksikkö 1205) Raportoinnin kehittäminen (KURSuT) - Lappi earkistoon-hanke - Seniori-KASTE - PäihdeKaste - Raportoinnin sisällöllinen kehittäminen - laaduntarkistustyö - raportointijärjestelmän kehittäminen RIS-käyttöönotto - radiologian toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Sairaanhoitopiirin kehittäminen - benchmarking-tietojen automatisointi - mielenterveystalon käyttöönotto, sade-hanke - käyttöönottojen valmistelu Palvelujen osto Projektisuunnitelmien mukainen toiminta Projektipäällikkö Projektityöntekijä Palveluiden ostot Järjestelmien ostot Projektisuunnittelija Ostopalvelut palkattiin työntekijöitä lyhyisiin työsuhteisiin valmiselemaan ja käyttöönottamaan tavoitteen mukaisia projekteja Projektit ovat edenneet hallituksessa hyväksyttyjen projektisuunnitelmien mukaisesti. Aloitettiin korvaavien raporttien valmistelu ja työstäminen. Tehtiin testausta nykyiseen raportointijärjestelmään (ExReport). Aloitettiin uuden raportointiportaalin valmistelutyö. Kilpailutettiin tarvittavat konsulttipalvelut. Radiologian toiminnanohjausjärjestelmän otettiin suunnitellusti käyttöön Lapin keskussairaalassa vuoden 2014 aikana Aloitettiin alue-ris:n käyttöönoton suunnittelu. Benchmarking-tietojen automatisointia valmisteltu. Itse automatisointiin ei päästy Mielenterveystalo on tuotantokäytössä suunnitelmien mukaisesti Varaukset erva- ja valtakunnallisiin hankkeisiin - Varaus uusiin erva-alueen ja valtakunnallisiin hankkeisiin Valmisteltiin eri käyttöönottoja suunnitelmien mukaisesti. Käyttöönotot aikataulutettu vuodelle Historian havinaa toimintakertomus 1994 Terveydenhuolto muutosvaiheessa Vuonna 1994 Suomi teki merkittävän päätöksen liittyessään Euroopan Unionin täysivaltaiseksi jäseneksi. Tuo päätös ei kuitenkaan merkitse suurta muutosta terveydenhuollolle, eikä myöskään erikoissairaanhoidolle. Muutokset toteutetaan jo ETA-sopimuksen myötä ja ne koskevat lähinnä ETA-sopimuksen piiriin kuuluvien valtioiden välistä terveydenhuollon korvausvelvollisuutta. Tuo uudistus toteutettiin jo vuoden 1994 alusta. Sopimuksen mukaan Lapin sairaanhoitopiirissäkin annetaan ETA-kansalaisille erikoissairaanhoidon palveluita jäsenkuntien kustannuksella, mutta korvaukset siitä saa valtio eivätkä kunnat eli palvelujen tuottajat. Toivottavasti asiaan saadaan korjaus niin, että tuo tulo tulee palvelujen tuottajille eli kuntien hyväksi. Tavoitteet ylitettiin ja kunnille palautetaan 7,7 mmk Lapin sairaanhoitopiirin neljättä toimintavuotta voidaan hyvällä syyllä kutsua menestykseksi. Kaikilla toimintaa kuvaavilla tunnusluvuilla sairaanhoitopiiri paransi tulostaan vuoteen 1993 verrattuna. Toteutuneet suoritemäärät ylittivät myös selvästi yhtymävaltuuston asettamat tavoitteet. Siitä seurasi, että jäsenkuntien ennakoita voitiin alentaa varanhoitovuoden aikana kaksi eri kertaa. Tilinpäätöksen mukaan kunnille jäi vielä palautettavaa 7,7 mmk kesäkuussa Matti Kakko sairaanhoitopiirin johtaja 14

15 1.4.6 Koulutus 2014 Täydennyskoulutuspäivät kertyvät valtakunnallisista ja kansainvälisistä koulutustilaisuuksista, Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellisista koulutuksista ja erikoisalameetingeistä sekä sairaanhoitopiirin sisäisistä koulutuksista. Verkko-opiskelu on vakiinnuttanut paikkansa tärkeänä täydennyskoulutus-muotona. Oheisessa toimintakertomuksessa keskitytään sairaanhoitopiirin omiin sisäisiin ja alueellisiin koulutuksiin, videoteitse seurattuihin Oulun yliopistollisen sairaalan lähettämiin koulutuksiin sekä erikoisalameetingeihin. Lapin sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopistollisen sairaalan alueelliset koulutukset Lapin sairaanhoitopiirin alueellisen koulutussuunnitelman noin 30 koulutusta toteutui ja lisäksi suunnitelman ulkopuolisia koulutuksia pidettiin 20. Omia noin kahden tunnin koulutusmeetingeitä lähetettiin alueelle keuhkoklinikkameetingeinä kahdeksan kertaa, ensihoidon koulutuksina viisi kertaa ja uutena kuntoutusmeetinginä yhdeksän kertaa. Kun nämä sisällytetään alueellisiin koulutuksiin, koulutuksia lähetettiin videoteitse noin 70 eri alueellista koulutustilaisuutta, joihin osallistui keskussairaalassa paikan päällä 2050 henkilöä. Videoteitse kameroista on saatu laskettua noin 700 alueellisiin koulutuksiin osallistunutta. Valitettavasti osa kameroista videopaikkakunnilla ei edelleenkään näytä osallistujia, vaan esim. kokoustilan kattoa. Videoteitse seurattiin vuoden 2014 aikana Oulun ylipistollisen keskussairaalan 39:ää alueellista koulutusta. Lapin keskussairaalan sisäisiä koulutuksia järjestettiin 37 kappaletta. Näihin Lapin keskussairaalan tiloissa järjestettyihin koulutuksiin ja erikoisalameetingeihin osallistui paikan päällä noin 3800 henkilöä. Lapin sairaanhoitopiirin kuntien osallistuminen alueellisiin koulutuksiin videoteitse Lapin sairaanhoitopiirin järjestämiin alueellisiin koulutuksiin oli mahdollisuus osallistua videoteitse. Kaikkia videoteitse osallistuvia tahoja ei saada AV-asiantuntijan tilastoihin. Suuntaa-antavasti voidaan kuitenkin sanoa terveyskeskuksista olleen aktiivisimmin koulutuksissa videoteitse mukana Kittilän, Kolarin, Inarin, Sodankylän, Pellon ja Muonion. Muut paikkakunnat pitävät sisällään mm. Oys-erva-alueen sairaaloita (Taulukko 1.). Taulukko1. Videoteitse koulutuksiin osallistuneita Videokoulutuksiin osallistumisen aktiivisuudesta kertoo myös Arctic Connect-firman yhteenveto soitetuista videoneuvottelutunneista. Alueellisen koulutuksen siltanumero oli käytössä vuoden 2014 aikana 791 kertaa ja käyttötunteja kertyi 1351 t. Käytännössä tämä tarkoittaa 169 päivää 8 tunnin koulutusta. Lapin sairaanhoitopiirin alueellisen koulutuksen palaute Kahdeksasta koulutuksesta pyydettiin palautetta Webropol-kyselyllä. Lisäksi osa yksiköistä ja kouluttajista on halunnut kerätä omat perinteiset paperilomake-palautteet. Webropol-palautteessa on käytetty sekä yleistä koulutuksen palautelomaketta että räätälöityjä lomakkeita. 15

16 Kun osallistuneilta kysyttiin, mikä motivoi osallistumaan koulutuksiin, he mainitsivat että edellisestä koulutuksesta oli kulunut pitkä aika ja että haastava työ vaatii tietojen päivittämistä. Heidän mielestään samanhenkisten ihmisten kanssa keskusteleminen motivoi omassa työssä. Koulutuskokonaisuudesta toivottiin korkeatasoisten luennoitsijoiden ajankohtaisen tiedon lisäksi ruohonjuuritasoisten työntekijöiden omakohtaisia kommentteja itse työstä sekä keskustelua yhteisistä ongelmista. Koulutuksessa saamia tietoja ja taitoja hyödynnetään mm. niin että hoitoketjut tulevat tutuiksi eikä välttämättä tarvitse tehdä toisen erikoisalan konsultaatiota niin herkästi. Koulutustietoa jaetaan työyhteisössä ja se hyödyttää käytännön potilastyössä. Hienoa, että koulutuksessa oli puhumassa eri alojen ammattilaisia, jotka katsovat asioita hieman eri näkökulmista. Koulutus avarsi kokonaisuuden hahmottamisessa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhoidon välillä. Alueellisia koulutuksia tulisi kehittää siten, että jatkossakin aiheita käsiteltäisiin eri erikoisaloista käsin. Koulutusmateriaaleja toivottiin etukäteen sekä paikan päällä että etäpaikkakunnilla. Koulutuksista tiedottamisesta myös yksityiselle puolelle tulisi kehittää, vaikka koulutukset löytyvätkin internetin sivuilta. Koulutukset koetaan erinomaisiksi teorian kannalta, mutta lisää kaivattaisiin konkreettisuutta esim. käytännön tutkimisen, harjoitteiden ym. aiheeseen liittyvien case-tapauksien kautta. Videoneuvotteluun osallistuneiden palautelomake on ollut koko ajan avoinna internetissä. Kommentteja oli annettu vain pari kertaa. Niissä pyydettiin huomioimaan videopaikkakunnat paremmin, jotta myös siellä kuullaan kaikki puheenvuorot. Samoin aikatauluista tulisi pitää kiinni. Näissä asioissa on koulutuksen puheenjohtajalla tärkeä rooli. Jos kyseessä on alueellinen koulutus, olisi suotavaa, että esitykset olisivat selkeitä, äänentoisto toimisi (mikrofoni esittäjälle korvaan/kasvojen eteen). Ei keskustelua paikallaolijoiden kanssa, koska sekoittaa kaiken äänen ja luennon seuraaminen on lähes mahdotonta. Etukäteisluentomateriaali erittäin tärkeää saada, paremmin pystyy seuraamaan luentoa, jos yhteydet pätkivätkin. Aikataulujen tulisi olla pitäviä, koska me lomitamme työmme ohjelman mukaan. Osallistujien antamat palautteet ovat tärkeitä koulutustoiminnan kehittämisessä sekä koulutusaiheiden ja - sisältöjen valinnassa. Vuotuiset säännölliset koulutukset ovat hyviä! Lapin sairaanhoitopiirin muuta henkilöstökoulutusta Ylipistollisen keskussairaalan lähettämät erikoisalojen koulutusmeetingit Noin tunnin kestäviä koulutusmeetingejä seurattiin videoteitse vuoden 2014 aikana yhteensä noin 470 luentoa kahdeltakymmeneltä eri erikoisalalta. Koulutusmeetingeistä pääosa oli Oulun ylipistollisen sairaalan lähettämiä. Patologian erikoisalameetingit ja osa silmätautien meetingeistä lähetti Tampereen yliopistollinen sairaala. Suu- ja leukakirurgian meetingit lähetti Turun yliopistollinen sairaala. Muuta henkilöstökoulutusta Ohessa on koottuna muuta henkilöstökoulutusta esimerkinomaisesti. Alla lueteltujen koulutuksien lisäksi yksiköissä on toteutunut paljon osaamisen kehittämistä mm. kehittämistehtävien kautta. Neste- ja lääkehoidon verkko-opintoja suorittivat terveydenhuollon laillistetut sekä nimikesuojatut ammattihenkilöt. Tentit uusitaan 5 vuoden välein. Ensihoidon perus- ja hoitotason tenttimistä jatkettiin. Sekä perustason että hoitotason tenttejä suoritti molempia 119 henkilöä. Verkossa opiskeltiin myös Potilasturvallisuutta, Tietosuoja-tietoturvaa sekä earkiston ja ereseptin asioita. Simulaatiokoulutuksia jatkettiin mm. elvytyksestä, hätäensiavusta sekä hätäsektioista. 16

17 Noin 30 henkilöä suoritti työnantajan kustantaman pohjoissaamea hoitoalalla työskenteleville 60 tunnin (30h lähiopetusta+30h itsenäistä opiskelua) koulutuskokonaisuuden. Peruskurssin suorittaneista noin 14 henkilöä aloitti syksyllä jatko-opinnot pohjoissaamen kieleen sekä laajemman 10 opintopisteen opinnot kolme henkilöä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin järjestämään kahden opintopisteen laajuiseen Opiskelijaohjauksen peruskoulutukseen osallistui 8 yksikköjen opiskelijavastaavaa Lapin keskussairaalasta. Alkusammutus 1-koulutuksen suoritti syksyn aikana 324 henkilöä. Työyhteisökoulutusta Hyviä tyyppejä kaikki erilaisuuden tunnistaminen järjestettiin henkilökunnalle kolmena samansisältöisenä kolmen tunnin koulutuksena, joihin osallistui noin 300 henkilöä. Johtamisen erikoisammattitutkinto-opinnot jatkuivat oppisopimuskoulutuksena. Hukkahaavi -kehittämiseen koulutettiin lisää henkilöstöä. Vuosina on koulutettu Lapin sairaanhoitopiiriin 71, kuntien henkilöstöä 15 ja muiden erityisvastuualueiden sairaaloihin 26 henkilöä. Kaizen (japanin kielen Kai muutos ja Zen hyvä) pilotoitiin kahdessa yksikössä vuonna Kaizen on keino prosessien jatkuvaan moniammatilliseen kehittämiseen hukan poistamiseksi. Esimiehiä koulutettiin Inhimillisesti tehokas johtaminen-hankkeen tiimoilta. ITJ-seminaareja pidettiin vuonna 2014 kolme kertaa. Seminaareihin osallistui keskimäärin 65 esimiestä/seminaari Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sosiaali- ja terveyspalveluiden valtakunnallista rakenneuudistusta on valmisteltu useita vuosia. Maaliskuun 2014 lopulla julkistettiin hallitus- ja oppositiopuolueiden yhteinen linjaus, jonka mukaan tarkoitus on järjestää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Linjauksen mukaan alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Linjaukseen pohjautuva hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettiin eduskunnalle joulukuussa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi kuitenkin helmi-maaliskuussa 2015 lakiesityksen perustuslain vastaiseksi, joten se ei johtanut lain säätämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneratkaisut siirtyivät kevään 2015 eduskuntavaalien yli. Lapin alueella on valmisteltu sote-rakenneuudistusta Lapin liiton hallinnoimassa Sote-savotta-hankkeessa. Toivottavaa on, että valmistelutyö jatkuu, vaikka valtakunnallisia ratkaisuja jouduttaneen odottamaan vielä pitkään. Lapin keskussairaalassa erikoissairaanhoito tulee valtuustokaudella toteutumaan todennäköisesti ilman erityisen suuria toiminnallisia, laadullisia tai määrällisiä muutoksia. Avohoidon osuus kasvaa vuosi vuodelta lääkkeiden, tutkimus- ja hoitomenetelmien sekä uusien käytänteiden myötä. Vuodeosastopaikkoja vähennetään hallitusti ja henkilöstöä siirtyy vuodeosastotyöstä avohoitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista rakenneuudistusta ennakoiden on alettu suunnitella ja jossain määrin toteuttaa yhteisiä palvelukokonaisuuksia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen kesken. Näissä uusissa palveluissa potilaiden ja asiakkaiden toiveet ja tarpeet on otettu aikaisempaa vahvemmin huomioon. Erityisvastuualueen yhteistyö tulee lisääntymään ja tiivistymään riippumatta hallintomallista. Erityisvastuualueen sairaaloiden välinen yhteistyö sovitaan lakisääteisessä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa, jota päivitetään vuosittain. Sairaaloiden välinen kasvava yhteistyö on välttämätön jo siitäkin syystä, että potilaiden valinnanvapaus lisääntyi vuoden 2014 alussa ja potilaiden hoitopolut ovat entistä monimuotoisempia voimaan tulleen päivystysasetuksen täytäntöönpanon myötä on jo vuonna 2015 tarkasteltava uudelleen, missä OYS-erityisvastuualueen sairaaloissa on mahdollista toteuttaa synnytystoimintaa. Tällä on vaikutusta sekä potilasvirtoihin että myös siihen, missä yksiköissä ylläpidetään lastentautien erikoislääkäripäivystystä. 17

18 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhtymähallitus päätti syyskuussa, että synnytystoimintaa pyritään jatkamaan Oulaskankaan sairaalassa päivystysasetuksen mukaisesti perustamalla uusi lastenlääkärien päivystysrinki. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sekä Lapin sairaanhoitopiiri yrittivät vedota Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin päättäjiin tuomalla esiin, että ratkaisu vaikuttaa ainakin Kainuun sekä Lapin lastenlääkäripäivystyksiin heikentämällä lastenlääkärien saatavuutta ja vaikeuttaa synnytystoimintaan liittyvän lastenlääkäripäivystyksen toteuttamista. Uhkana on, että päivystäjiä ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin synnytyssairaaloihin. Pitemmän aikavälin arvio Lapin keskussairaalan toiminnasta ja asemasta Suomen sairaalakentässä perustuu kansallisiin selvityksiin ja yhtymävaltuuston linjauksiin. Sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto päätti syksyllä 2012 tehdä tulevaisuuden suunnittelun pohjaksi seuraavat strategiset valinnat: 1. tulevaisuuden tavoitteeksi asetetaan sairaalan ja erikoissairaanhoidon toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen; 2. Lapin keskussairaala on myös tulevaisuudessa pohjoisen alueen päivystävä sairaala, joka vastaa erikoissairaanhoidon päivystyksestä toiminta-alueellaan; 3. Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä, arvoja ja strategisia valintoja ohjaa ajattelumalli inhimillisesti tehokkaasta sairaalasta. Erikoissairaanhoidon toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen ja pohjoisen alueen päivystävän sairaalan rooli perustuvat osaltaan myös Lapin maantieteelliseen sijaintiin ja pitkiin etäisyyksiin muista sairaaloista. Näihin puolestaan liittyy perustuslaillinen velvoite turvata palvelut asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Suunnitteilla oleva Lapin keskussairaalan laajennus sekä edellyttää että mahdollistaa myös toiminnan uudelleen järjestämistä. Tulevaisuuden sairaalaa suunniteltaessa on varauduttava avohoidon kasvuun ja vuodeosastohoidon vähenemiseen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio lisää erikoissairaanhoidon konsultoivaa ja perusterveydenhuoltoa tukevaa roolia. Ammattiryhmien välinen työnjako kehittyy eri ammattiryhmien kesken sekä terveydenhuollon sisällä että terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja tukipalveluammattien välillä. Historian havinaa toimintakertomus 1994 Vuoden 1994 painopistealueiden toteutuminen Tuotteistaminen ja hinnoittelu toteutettiin, mutta hinnoittelun osuvuus (=suoritteiden arviointi hintaluokittain) oli kirjavaa, koska kokemusperäinen tieto luokittelusta puuttui. Tähystys on keskussairaalassa sappileikkausten ensisijainen leikkaustapa ja uutena alueena menetelmä vakiintui rutiiniksi nuorien tyräpotilaiden leikkauksissa. Kaihikirurgian tehostaminen onnistui erinomaisesti, sillä leikkausten lukumäärä nousu 345:stä 567:ään eli 64 %. Muurolan akuuttiosastolla lisättiin lääkärityövoimaa sekä henkilökunnan työnohjausta. Yksilövastuisen hoitotyön teoreettinen osuus päättyi ja käytännön sovellusten toteutus alkoi. Hoitotyön kirjaamiskoulutusta jatkettiin. Toiminta eteni kaikissa piirin sairaaloissa. Kaikkia supistuksia ei voitu toteuttaa palvelujen suuren kysynnän vuoksi. Sopeutuminen oli vaikeaa erityisesti sijaisten käytön osalta, niinpä sijaisten käyttöön arvioidut määrärahat ylitettiin tilinpäätöksessä 5 mmk. Muutoin tehtäviä pystyttiin järjestelmään uudelleen, eikä kaikkia avoimeksi jääneitä virkoja täytetty. Muurolan sairaalan ja päihdeklinikan välistä yhteistyötä lisättiin ja työnjakoa kehitettiin. Sen sijaan keskussairaalan ja päihdeklinikan välillä ei työnjaossa tapahtunut muutoksia. 18

19 1.6 Kuntayhtymän henkilöstö Lapin sairaanhoitopiirissä oli yhteensä 1637 virkaa ja tointa. Vakanssien määrä oli 124 enemmän kuin vuonna Pääosin virkojen ja toimien lukumäärän lisääntyminen edellisvuodesta johtui jäsenkuntien ensihoitopalvelun siirtymisestä toimintavuoden aikana sairaanhoitopiirin vastuulle. Yhtymävaltuuston syksyllä 2012 hyväksymän ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen mukaan sairaanhoitopiirin tuli järjestää alkaen ensihoitopalvelu kokonaisuudessaan omana toimintana. Ainoastaan Utsjoen kunnan ensihoitopalvelu jäi vielä vuonna 2014 sairaanhoitopiirin ensihoidon ulkopuolelle. Yksityisiltä ensihoidon palveluntuottajilta siirtyi liikkeenluovutuksena sairaanhoitopiirille 25 ensihoidon sairaanhoitajan ja 29 ensihoidon lähihoitajan toimea, muut ensihoidon uudet virat ja toimet perustuivat yhtymävaltuuston syksyllä 2013 hyväksymään toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille sekä talousarvioon vuodelle Toiminta- ja taloussuunnitelmaan sekä talousarvioon 2014 sisältyi ensihoidon uusien virkojen ja toimien lisäksi yhteensä 18 uutta virkaa tai toimea joista medisiinisen hoidon tulosalueelle 5 toimea, operatiivisen hoidon tulosalueelle 3 virkaa/toimea, psykiatrian tulosalueelle 2 toimea, sairaanhoidollisten tulipalvelujen tulosalueelle 4 virkaa/toimea, tukipalvelujen tulosalueelle 2 toimea sekä keskushallinnon tulosalueelle 2 toimea. Henkilöstömäärän kehitys Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Huoltohenkilöstö Hallinto- ja toimistohenkilöstö Koko henkilöstö Vuoden 2014 lopussa vakinaisessa palvelusuhteessa 1445 ja määräaikaisessa palvelusuhteessa 448 henkilöä. Henkilöstömäärä on laskettu sairaanhoitopiirin palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärän perusteella. Määräaikaisia palvelusuhteita käytetään pääasiassa vakinaisen henkilöstön sairaus-, äitiys- ja vanhempainvapaiden sijaisuuksiin sekä projektiluonteisiin tehtäviin. Raportoinnin ulkopuolelle jäävät toimeksiantosuhteessa olevat sekä hallintoelinten luottamushenkilöt. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde Lapin sairaanhoitopiirin ky:ssä. Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed.vuodesta Vakinaiset , Määräaikaiset - joista työllistettyjä , Yhteensä , Osa-aikatyötä tekeviä oli vuoden 2014 lopussa 168 henkilö, osa-aikaeläkkeellä oli 21 henkilöä sekä palkattomalla virka- tai työvapaalla 129 henkilöä. Kuntayhtymän henkilöstötiedoista 2014 on laadittu erillinen henkilöstökertomus. 19

20 1.7 Riskit Kuntayhtymässä toimii riskienhallintatyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisin väliajoin käsittelemään kuntayhtymän toiminnan riskienhallintaan liittyviä asioita ja niihin varautumista. Riskienhallinnassa apuvälineenä käytetään Riski-Arvi sovellusta, mutta riskienhallintaa ei kuitenkaan ole toteutettu sairaanhoitopiirissä riittävän systemaattisesti. Tästä johtuen riskienhallintatyöryhmä on tehnyt esityksen siitä, miten riskienhallintaa aletaan toteuttaa sairaanhoitopiirissä vuonna Elokuussa 2014 sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö aloitti työnsä. Yhtenä hänen tehtävistään on riskienhallinnan yhteistyöstä ja organisoinnista huolehtiminen. Riskienhallintatyöryhmän tekemän esityksen mukaan riskienhallinta muodostaa jatkossa olennaisen osan sairaanhoitopiirin johtamista, ohjausta sekä toimintaa. Riskienhallinnalla varmistetaan, että organisaation johtamis-, suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa on käytettävissä riittävästi tietoa organisaation olemassaoloa ja toimintaa uhkaavista riskeistä. Johdolla on jatkossa käytettävissään kaikki tarpeellinen tieto merkittävistä riskeistä, suunnitelmat riskien hallitsemiseksi ja riittävät käsittelyjärjestelmät vahinkojen hoitamiseksi. Sairaanhoitopiirin laatu- ja potilasturvallisuuskoordinaattorin yhtenä tehtävänä on systemaattisesti analysoida tapahtuneita potilasvahinkoja. Tavoitteena on pystyä analysoinnin avulla puuttumaan ennalta ehkäisevästi potilaiden hoitoon liittyviin riskeihin. Turvallisuus- ja tietoturvallisuuspoikkeamista sekä läheltä piti-tilanteista raportoidaan ja kerätään tietoa keskitetysti. Vahinkotilastojen lisäksi seurataan läheltä piti-tilanteita ja turvallisuuspoikkeamia koskevia ilmoituksia sekä niiden käsittelyprosesseja. Kuntayhtymä on vakuuttanut työntekijänsä lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Lisäksi kuntayhtymä on vakuuttanut kiinteistöt ja irtaimen omaisuuden ja toimintaa mm. vastuiden ja toiminnan keskeytyksen osalta. Vakuutusyhtiössä on nimettynä kuntayhtymälle yhteyshenkilö, jonka asiantuntijuus on kuntayhtymän käytettävissä vakuutusasioissa. Organisaation haavoittuvuuteen vaikuttavat asiakokonaisuudet ovat strategisia ja operatiivisia henkilöstöön, talouteen ja omaisuuteen, toimintaan ja toiminnan organisointiin, tietoturvaan ja tietosuojaan sekä sidosryhmiin ja ympäröivään yhteiskuntaan liittyviä. Käytännössä yhteen ryhmään kuuluvalla riskillä on vaikutuksia muihinkin ryhmiin. Sairaanhoitopiirin toimintaan liittyvien koneiden ja laitteiden sekä tietojärjestelmien toimivuus ovat olennaisia seikkoja potilaan hoitoon liittyen. Kuntayhtymässä investoidaan vuosittain noin miljoona euroa lääkintälaitteisiin tavoitteena, että käytettävissä ovat turvalliset ja asianmukaiset laitteet. Tietojärjestelmät vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja tukea, samoin sairaalaympäristön tekniikka. Sekä tietohallinnossa että teknisissä palveluissa toimii 24/7 päivystys vikatilanteiden varalta. Potilaiden hoitoon liittyvissä tietojärjestelmissä on ollut joitakin satunnaisia vikatiloja vuoden 2014 aikana, mutta katkokset eivät ole realisoineet katkoksiin liittyviä riskejä. Toiminnan talouteen liittyvät riskit ovat mm. rahoitukseen ja maksuvalmiuteen liittyviä, joihin on varauduttu siten, että kuntayhtymän valtuusto on päättänyt millaisia rahoitusinstrumentteja on kuntayhtymällä käytettävissä selviytyäkseen taloudellisista velvoitteistaan maksuvalmiuden tason vaihdellessa. 20

21 1.8 Ympäristötekijät Energiankäyttö Lapin keskussairaalan pääjäähdytyksen vapaajäähdytys osuus on saatu kasvatettua 6 kuukaudesta 8 kuukauteen eli jäähdytyksen vaatima energia saadaan 8 kuukauden ajan otettu ulkoilmasta ja säästytään kompressorien käytöltä. Jäähdytyslaitteiston kapasiteettia on kuluvana vuonna laajennettu mm. keittiöön laboratorioon, siivouskeskukseen ja apteekin tiloihin. Vuoden 2014 ilmanvaihtokoneiden uusinnat (4 kpl) ovat jatkuneet ja ne on toteutettu energiaa säästävillä suoravetokoneilla ja taajuusmuuttaja käytöillä. Vanhat koneet olivat hihnavetoisia ja yksi nopeuskäyttöisiä. Keittiön remontoinnin yhteydessä uusittiin koko ilmastointijärjestelmä energiatehokkailla laiteilla. Ilmastoinnin puhaltimet on vaihdettu aksiaalipuhaltimista energiasäästäviin taajuusmuuttuja ohjattuihin kammiopuhaltimiin. Poistoilman puhalluksiin on uudistusten yhteydessä keittiölle asennettu Retermia-lämmön talteenottolaitteistot. Talteen otettu energia hyödynnetään tuloilman lämmityksessä. Lapin keskussairaalan ilmastoinnin lämmönvaihtimista on uusittu 2 kpl (1/2 kapasiteetista) energiaa säästäviin levylämmönvaihtimiin. Kaikissa toteutetuissa muutoksissa pumppujen ja puhaltimien suorat ohjaukset on muutettu taajuusmuuttujan ohjaamiksi. Näillä muutoksilla säästetään energiaa. Sairaalan käytävien valaistuksia on muutettu led-valoiksi, joilla saadaan kirkkaampi yleisvalo. Uudet valaisimet maksavat itsensä takasin alle vuodessa energian kulutuksena. Ympäristön kuormitus Lapin sairaanhoitopiirin ympäristöön kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat jätteiden ja viemärivesien mahdollisiin vaikutuksiin. Vaikutukset on minimoitu ympäristöviranomaisen hyväksymän jätehuoltosuunnitelman avulla. Jätteiden käsittely, säilytys sekä kuljetusjärjestelmät ovat hyväksytyn suunnitelman mukaisia. Ongelmajätteet Kaikki ongelmajätteet, mm. lääkejätteet lähetetään Ekokemin laitoksiin asianmukaiseen käsittelyyn. Kaatopaikalle menevä jäte lajitellaan erityisjätteisiin ja yhdyskuntajätteisiin. Erityisjätteet käsitellään ja haudataan kaatopaikalla. Yhdyskuntajätteet käsitellään kaatopaikalla normaalikäytännön mukaan. Erityistartuntavaaralliset jätteet Erityistartuntavaarallisia jätteitä syntyy erittäin vähän ja ne desinfioidaan välittömästi jo sairaalassa. Muu infektoitutunut jäte tehdään ympäristölle vaarattomaksi ns. vanhentamismenetelmällä sairaalan alueella, jonka jälkeen se viedään erityisjätteenä kaatopaikalle haudattavaksi. Ns. tunnistettavissa oleva biologinen jäte, jota muodostuu hyvin vähän, toimitetaan Oulun krematorioon tuhkattavaksi. Jätteenkäsittelyasema Sairaalalla on oma jätteenkäsittelyasema, jolla esimerkiksi epidemian sattuessa voidaan sairaalan jätevedet desinfioida ennen yleiseen viemäriverkkoon laskemista. Sähkö- ja elektroniikkaromu toimitetaan Rovaniemellä paikalliselle metallinkierrätys yritykselle. Sairaanhoitopiirin laitoksissa ei ole lainkaan savukaasuja tuottavia toimintoja. Ympäristöriskit Sairaanhoitopiirin yksiköiden toiminnasta ja niiden tuottamista jätteistä ei näin käsiteltynä ole ympäristöriskiä. 21

22 1.9 Sisäinen valvonta Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna 2014 Valvontaympäristö Sisäinen tarkastus on tehnyt valvontaympäristön kartoituksen vuonna Kartoituksen perusteella on vuosina valmisteltu ja toteutettu sääntöjen ja ohjeiden muutoksia. Lisäksi on aloitettu valmistelua kuntalain muutoksen edellyttämistä määräyksistä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta kuntayhtymän hallintosääntöön ja muihin ohjeisiin. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Yhtymävaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sairaanhoitopiirin tulosalueille talousarvioasiakirjassa. Osa tavoitteista on sitovia, osa toimintaa ohjaavia. Kaikille tulosalueille on asetettu tavoitteita. Tavoitteiden asettamisen haasteena on vaikuttavuustavoitteiden asettaminen ja niiden mittaaminen. Talousarvion käyttösuunnitelmaa hyväksyessään yhtymähallitus asettaa tavoitteita tulosyksikkötasolle. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden seurannasta on määräyksiä talousarviossa ja sisäisen valvonnan ohjeessa. Talousarviomäärärahoja seurantaan ja raportoidaan hallitukselle menolajeittain kuukausittain. Lisäksi kuukausittain raportoidaan keskeiset toimintaluvut. Neljännesvuosittain hallitukselle raportoidaan laajempi selvitys toiminnan ja talouden toteutumisesta. Raportointia kehitetään ja yhtenäistetään. Tietojen luotettavaan tuottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Riskienhallinta Ks. luku 1.7. Riskit Valvontatoimet Valvontatoimet sisältävät kuntayhtymän toimintaperiaatteet ja -politiikat sekä eri prosessien toimintaohjeet. Osa valvontatoimista sisältyy hallinnollisiin ohjeisiin ja osa laatujärjestelmässä määriteltyyn toimintajärjestelmään. Raportointi ja kommunikaatio Sairaanhoitopiirin sisäistä tiedottamista hoidetaan intranetin avulla. Henkilöstölehti Joikua julkaistaan kuukausittain kesäaikaa lukuun ottamatta. Lisäksi pidetään säännöllisesti esimiesinfo ja sekä kahdesti vuodessa henkilöstöinfoja. Tulosyksiköissä pidetään säännöllisiä henkilökuntapalavereja. Seuranta Laatujärjestelmän puitteissa on tehty sisäisiä auditointeja. Vuonna 2014 auditoinneissa oli kuitenkin keskeytys henkilöresursseista johtuen. Lisäksi sisäisen valvonnan ohjeessa edellytetään, että sisäisessä valvonnassa havaituista puutteista raportoidaan sairaanhoitopiirin johtajalle. Seurantaa tullaan kehittämään raportoinnin kehittämisen yhteydessä. Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit Ks. luku 1.7. Riskit Selonteko sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kuntayhtymän sisäinen tarkastus kilpailutettiin vuonna Sopimus sisäisestä tarkastuksesta on tehty PricewaterhouseCoopers Oy:n kanssa ja sisäinen tarkastus on aloitettu syksyllä Vuonna 2014 on tarkastettu ostoreskontraa ja aloitettu keskustelua riskienhallinnan ajantasaistamisesta. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Sairaanhoitopiirin hallituksen käsityksen mukaan raportoiduista sisäisen valvonnan kehittämiskohteista huolimatta on sairaanhoitopiirin sisäinen valvonta olennaisilta osiltaan järjestetty asianmukaisesti ja riittävästi. Sisäistä valvontaa tullaan kehittämään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti mm. laatujärjestelmän, riskienhallinnan sekä toimintaprosessien kehittämisen yhteydessä. 22

23 1.10 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Kuntayhtymän ulkoisten toimintatuotot tilikaudelta 2014 olivat 182,0 milj. euroa. Kasvu edelliseen tilikauteen on 9,2 milj. euroa eli 9,3 %. Kunnilta ja kuntayhtymiltä tulevien myyntituottojen kasvu oli 13 milj. euroa eli 9 %. Erityisvelvoitteiden aiheuttamien kustannusten (ent. valmiuden ylläpito) veloitus pieneni edelliseen vuoteen verrattuna kun ensihoidon kustannusten jakoperiaatteet sovittiin erikseen toiminnan siirtyessä sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi sairaanhoitopiirin alueella Utsjokea lukuun ottamatta. Toiminnan yhä enemmän avohoitoon painottumien näkyy myös myyntituottojen kertymässä. Myyntituotot oman toiminnan avohoidosta kasvoi 23,4 %, kun taas osastohoidon myyntituotot pienenivät 7,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Läpilaskutettavien avohoidon myyntituotot kasvoivat 11,3 % ja osastohoidon myyntituotot pienenivät 2,2 %. Asiakasmaksuihin tuli indeksikorotukset alkaen. Asiakasmaksukertymässä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 0,2 milj. euroa eli 3,6 %. Muut tuotot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Muilta ulkoiset toimintatuotot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Ulkoisten toimintakulujen toteuma vuonna 2014 oli 172 milj. euroa, joka on 15,5 milj. euron eli 9,9 %:n kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvun merkittävin tekijä on toiminnallinen muutos, jossa ensihoito siirtyi kokonaan sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi Utsjokea lukuun ottamatta. Henkilöstökulujen toteuma oli 94,2 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 11,6 milj. euroa eli 14 %. Merkittävin seikka henkilöstökulujen kasvuun oli ensihoidon laajenemiseen tarvittava henkilöstön lisäys. Oman toiminnan palvelujen ostot toteutuivat 3,9 milj. euroa eli 21,1 % suurempina kuin edellisenä vuonna toteuman ollessa 22,5 milj. euroa. Suuren kasvun aiheutti erityisesti potilasvakuutusvelan lisäkirjaus 3,3 milj.. Lisäksi kasvua aiheuttivat ambulanssien vakuutusmaksut ja kunnossapito sekä ict-palvelut. Läpilaskutettavien hoitopalvelujen ostojen toteuma oli 25,7 milj. euroa, joka vastaa edellisen vuoden tasoa. Toimintakate eli tuottojen ja käyttötalousmenojen erotus on tuloslaskelmassa 11 milj. euroa. Rahoitustuottojen ja kulujen jälkeen vuosikate on 10,1 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä on 2,5 milj. euroa. Kattamatonta alijäämää on taseessa 0,7 milj. euroa aiemmilta vuosilta. Tilikaudelta purettiin yhtymävaltuuston perustamaa investointirahastoa ,52. Historian havinaa toimintakertomus 1994 Vuosi 1994 oli Lapin keskussairaalan 30.toimintavuosi. Toimintavuoden aikana ei tapahtunut huomattavia muutoksia voimavaroissa eikä toiminnassa. Ainoastaan apteekkitoiminta siirtyi omaksi toiminnaksi vuoden alussa. 23

24 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 106,45 106,43 Vuosikate / Poistot, % 127,70 124,22 Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä

25 Toiminnan rahoitus Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA, Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät -2 Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta investointimenot investointitulot pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 17 1 Vaihto-omaisuus, lis-/väh Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja inv. Rahavirta, kertymä 5 v Investointien tulorahoitus, % 141,2 119,6 Lainanhoitokate 5,8 5,2 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Kuntayhtymän omavaraisuus on 35,3 %. Ulkoista lainaa kuntayhtymällä oli vuoden vaihteessa 8,8 milj. euroa sekä 3 milj. euron kassalimiitti käytettävissä. Kassan riittävyys oli 30 päivää. Yhtymävaltuuston päätöksen mukaisesti kuntayhtymän jäsenkunnille maksettiin sijoittamalleen pääomalle 4 %:n korko tilikaudelta. Korko sisältyy palvelujen käyttäjiltä perittäviin palveluhintoihin. Kulu on kirjattu tilinpidossa suoriteperusteisesti. Jäsenkunnille maksettavan koron määrä on yhteensä

26 Yhtymävaltuusto on antanut takauksen Rovaniemen keskuspesulan euron rahalaitoslainalle sekä omavelkaisen takauksen luotolliselle käyttötilille, jonka limiitti on euroa. Takauksen myöntämisen edellytyksenä on, että kuntayhtymä saa vastavakuudeksi pääomaltaan takauksen 1,2-kertaista määrää vastaavat panttikirjat, jotka on annettu todistukseksi kiinnityksistä yhtiön kiinteään omaisuuteen Kuntayhtymän tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet III Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä V Tilikauden ylijäämä II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET 2. Rakennukset VARAUKSET 4. Koneet ja kalusto Poistoero Ennakkomaksut ja kesken eräiset hankinnat C PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 4. Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA B TOIMEKSIANTOJEN VARAT I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Lyhytaikainen I Vaihto-omaisuus 2. Lainat rahoituslaitoksilta Aineet ja tarvikkeet Saadut ennakot Ostovelat II Saamiset 7. Muut velat Pitkäaikaiset saamiset 8. Siirtovelat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Siirtosaamiset TASE Omavaraisuus-% 35,3 35,2 III Rahoitusarvopaperit Suhteellinen velkaantuneisuus-% 20,1 21,7 1. Osakkeet ja osuudet 29 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, Muut arvopaperit Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asukas 14,9-6,0 Lainakanta , Lainakanta, / asukas 74,5 88,2 IV Rahat ja pankkisaamiset Lainasaamiset, VASTAAVAA YHTEENSÄ Asukasmäärä

27 Kuntayhtymän varsinaisen toiminnan taseen loppusumma on 72,1 milj. euroa (66,2 milj. euroa). Jäsenkuntien peruspääoman määrä on 22,1 milj. euroa ja muiden omien rahastojen määrä 1,5 milj. euroa (1,7 milj. euroa). Edellisten tilikausien alijäämää taseessa oli -0,7 milj. euroa (-2,8 milj. ) ja tilikauden ylijäämää on ,27 euroa. Kuntayhtymän henkilöstön tilikaudelle 2014 jaksottuvan loma-ajan palkka on kirjattu taseeseen siirtovelkana, summa on ,20 euroa (13,5 milj. euroa). Pakollisiin varauksiin on kirjattu kuntayhtymän vastuu potilasvahinkovakuutuksesta, 9,9 milj. euroa (6,6 milj. euroa). Kertynyttä poistoeroa on ,68 euroa (63 069,32 euroa), mikä on syntynyt Ounasrinteen sairaalan kiinteistön kaupan yhteydessä tehdystä varauksesta. Varaus on kirjattu vuonna 2002 ja se puretaan 16 vuoden aikana Kokonaistulot ja -menot LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY KOKONAISTULOT JA -MENOT, 1000 TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot 40 Korkokulut -152 Muut rahoitustuotot 77 Muut rahoituskulut -894 Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut -2 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Pakollisten varausten muutos luovutusvoitot 0 - Pakollisten varausten lis(+), väh.(-) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 44 Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 Antolainasaamisten lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys -11 Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous Rovaniemen Keskuspesula Oy Rovaniemen Keskuspesula Oy on Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän konsernin tytäryhtiö, josta kuntayhtymä omistaa 76,2 %. Yhtiön vähemmistöosakkaina ovat Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja Rovaniemen kaupunki. Yhtiön toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 on hyväksytty yhtiön hallituksessa Liikevaihto yrityksellä oli vuonna 2014 yhteensä 2,9 milj. euroa (2,9 milj. euroa vuonna 2013). Kasvua edellisestä vuodesta on 0,7 %. Pesulan käsittelemä pyykkimäärä oli noin 1,4 milj. kiloa. Laitoksen käsittelemä pyykkimäärän kasvu oli kg edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintavuonna 2014 on henkilöstöä ollut keskimäärin 47 (45 vuonna 2013). 27

28 Yhtiön tilikauden voitto vuodelta 2014 on ,69 euroa (vuonna 2013 tilikauden voitto oli ,55 euroa). Yhtiön taseessa edellisten tilikausien voitto/tappio tilillä ylijäämää vuodelta 2014 kirjattavan voiton jälkeen on ,91 euroa. Rovaniemen keskuspesula Oy:n hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta. Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab) Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymässä (NordLab) sairaanhoitopiiri on omistajana 16,05 % omistusosuudella. NordLabin muita omistajia ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä Länsipohjan ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. NordLabin johtokunta on hyväksynyt tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2014 kokouksessaan Henkilökuntaa NordLabilla oli vuoden 2014 viimeisenä päivänä 658 henkilöä. Tutkimusmäärät kasvoivat 1,4 % edelliseen vuoteen verrattuna määrän ollessa 8,4 miljoonaa. NordLabin liikevaihto oli 62,9 milj. euroa vuonna Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on 1,7 %. NordLabin tilikauden ylijäämä oli ,09 euroa, joka siirretään taseeseen tilikauden yli-/alijäämätilille aiemman ylijäämän ollessa , 65 euroa. NordLabilla ei ole pitkäaikaisia lainoja. Tavoitteista oman tuotannon hinnoittelun yleiskorotus 0 % toteutui. Voittoprosentiksi asetettu tavoite 0,9 % ei toteutunut, koska johtokunnan päätöksen mukaisesti aluelaboratoriot hyvittivät omistajaorganisaatioita kertyneestä ylijäämästä joulukuun laskutuksen yhteydessä käytön suhteessa 2,9 milj. euroa. Lopullinen voittoprosentti oli 0,3 %. Investointien toteuma oli 1,2 milj. euroa jääden talousarvioon nähden 58 %:in. As Oy Ukontupa Yhdistelemättömissä osakkuusyhteisöissä Lapin sairaanhoitopiirin ky on omistajana Pelkosenniemellä As Oy Ukontuvassa 49,59 % omistusosuudella. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä. Tytäryhteisöt Yhtiöt Rovaniemen keskuspesula Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä Osakkuusyhteisöt As. osakeyhtiö Ukontupa Muut omistusyhteysyhteisöt Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Yhdistelty Ei yhdistelty X X X 28

29 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernitaseessa kuntayhtymän omistamat osakkeet ja osuudet samoin kuin myyntisaamiset kuntayhtymältä on eliminoitu. Vähemmistöosakkaiden osuus osakeyhtiössä on huomioitu konsernitaseessa. Muutoin konsernitaseessa osakeyhtiön ja kuntayhtymän taseet on yhdistetty. Konsernitaseen loppusumma on 75,2 milj. euroa (68,7 milj. euroa 2013). Pitkäaikaisen vieraan pääoman määrä on yhteensä 7,2 milj. euroa (8,9 milj. ). Lyhytaikaisen vieraan pääoman määrä on 31,9 milj. euroa (29,2 milj. euroa). LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA, KONSERNI Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Korkokulut Muut rahoituskulut Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut -2 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 106,31 106,32 Vuosikate / Poistot, % 126,94 125,04 Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä

30 Lapin sairaanhoitopiirin ky KONSERNIRAHOITUSLASKELMA Vuosikate Satunnaiset erät -2 Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta investointimenot investointitulot pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen, varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuus, lis-/väh vaihto ja rahoitus Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja inv. Rahavirran kertymä 5 v. / Investointien tulorahoitus, % 137,6 120,2 Lainanhoitokate 5,9 5,3 Rahavarat , Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

31 VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet III Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Ennakkomaksut ja keskener.hank V Tilikauden ylijäämä II Aineelliset hyödykkeet Vähemmistöosuus Maa-ja vesialueet Rakennukset B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET 4. Koneet ja kalusto VARAUKSET 5. Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesken Poistoero eräiset hankinnat 2. Vapaaehtoiset varaukset C PAKOLLISET VARAUKSET III SIJOITUKSET 2. Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT E VIERAS PÄÄOMA I Vaihto-omaisuus I Pitkäaikainen 1. Aineet ja tarvikkeet Lainat rahoituslaitoksilta II Lyhytaikainen II Saamiset 2. Lainat rahoituslaitoksilta Pitkäaikaiset saamiset 5. Saadut ennakot Lyhytaikaiset saamiset 6. Ostovelat Myyntisaamiset Muut velat Muut saamiset Siirtovelat Siirtosaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ III Rahoitusarvopaperit TASEEN TUNNUSLUVUT 3. Osakkeet ja osuudet 29 Omavaraisuusaste, % 34,9 35,0 4. Muut arvopaperit Suhteellinen velkaintuneisuus, % 20,1 21 Kertynyt yli-/alijäämä, IV Rahat ja pankkisaamiset Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 19-2 VASTAAVAA YHTEENSÄ Lainakanta , Lainakanta , /asukas Asukasmäärä

32 1.13 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittelyä koskeva sääntely Yhtymähallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kuntalain 69 :n mukaan on tehtävä myös selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kuntayhtymässä ei kuitenkaan sovelleta Kuntalain 65 :n 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää, että yhtymävaltuusto hyväksyy tilikauden 2014 tuloksen ,67 euron käsittelystä seuraavaa: - muun toiminnan rahastoihin (virkistysrahasto) lisätään ,13 euroa - muun toiminnan rahastoista (virkistysrahasto) vähennetään ,57 euroa - investointirahastosta vähennetään ,52 euroa (YV ja ) - poistoeroa vähennetään ,64 euroa Ounasrinteen sairaalan kiinteistön kaupan (vuonna 2002) yhteydessä tehdyn varauksen myötä kertyneestä poistoerosta - vuoden 2014 ylijäämä ,27 euroa siirretään taseeseen aikaisempien vuosien ylijäämä/ alijäämätilille Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Lapin sairaanhoitopiirin ky:llä on tilinpäätöksessä 2013 kattamatonta alijäämää 0,7 milj. euroa. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä kertyneellä ylijäämällä saadaan katettua koko alijäämä. Taseen kumulatiivinen ylijäämä on tämän jälkeen 1,8 milj. euroa. Ylijäämästä huolimatta tulee sairaanhoitopiirissä aktiivisesti jatkaa yhtymähallituksen mukaisen tuottavuusohjelman toimeenpanoa. 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Seurantaa koskeva sääntely Kuntalain 65 pykälän 4 ja 5 momenttien mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion toteutumisvertailussa seurattavia asioita ovat toiminnalliset tavoitteet, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen. Lisäksi vertailusta on käytävä ilmi onko menot rahoitettu tulojen lisäksi talousarvion määrittelemällä tavalla. Toteutumisvertailussa noudatetaan talousarvion rakennetta sisältäen käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan sekä investointija rahoitusosan. Toteutumisvertailun laadinnasta vastaa kuntayhtymässä yhtymähallitus sekä viran- ja toimenhaltijat. Kuntalain 69 pykälän mukaan selvitys tavoitteiden toteutumisesta annetaan toimintakertomuksen toteutumisvertailuosassa. Kuntalain 71 pykälän 1 momentin mukaan yhtymävaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista arvioi tarkastuslautakunta. Toimintakertomuksen toteutumisvertailu on arvioinnin keskeinen lähde. 32

33 2.2 Lapin sairaanhoitopiiri Toimintatulot Vuonna 2014 kuntayhtymän toimintatuotot olivat 182 milj. euroa. Alkuperäinen talousarvio oli 177,9 milj. euroa. Yhtymävaltuuston päätöksellä tehtiin talousarviomuutoksia. Toimintatuottoihin tehtiin 0,8 milj. euron nettovähennys, mutta loppuvuosi toteutui tulojen osalta merkittävästi arvioitua suurempana. Toteuma alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli 102,3 % ja muutettuun talousarvioon verrattuna 102,8 %. Erityisesti sekä Lapin keskussairaalan avohoitovastaanoton että läpilaskutettavien avohoitopalvelujen palvelujen ostot toteutuivat muutettuakin talousarviota suurempina. Toimintatuottojen kasvu johtui merkittäviltä osin siitä, että ensihoidossa tapahtui suuri toiminnallinen muutos ensihoidon siirtyessä sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi Utsjokea lukuun ottamatta vuoden 2014 lähtien. Toimintakulut Vuoden 2014 toimintakulut olivat 171 milj. euroa. Alkuperäinen talousarvio oli 169,3 milj. euroa, mutta valtuuston marraskuisella päätöksellä tehtiin määrärahamuutoksia myös toimintakuluihin. Määrärahamuutoksina tehtiin yhteensä 2,7 milj. euron nettolisäys toimintakulujen määrärahoihin. Lopullinen toimintakulujen toteuma oli kuitenkin muutettuun talousarvioon verrattuna 1,1 milj. euroa pienempi. Toteuma alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli 101 % ja muutettuun talousarvioon verrattuna 99,4 %. Määrärahamuutokseen vaikutti merkittävästi Potilasvakuutuskeskuksesta tullut ennakkotieto potilasvakuutukseen liittyvän vastuuvelan merkittävästä 5,2 milj. euron lisäkirjauksesta. Sairaanhoitopiirit pyysivät Kirjanpitolautakunnan kuntajaostolta lausuntoa siitä onko koko summa kirjattava tulosvaikutteisesti. Saadun lausunnon mukaan ja lopullisen velan suuruuden selvittyä tulosvaikutteisesti kirjattiin 3,3 milj. euroa ja liitetiedoissa ilmoitetaan muuna vastuusitoumuksena 2,2 milj. euroa. Toimintakate Alkuperäisen talousarvion toimintakate eli käyttötalouden tulojen ja menojen erotus oli 8,5 milj. euroa. Talousarviomuutoksilla toimintakate laski 5 milj. euroon. Lopullinen toteuma oli 10,1 milj. euroa, joka oli siis merkittävästi parempi kuin alkuperäinen tai muutettu toimintakate. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottojen ja -kulujen kokonaistoteuma oli -0,9 milj.. Toteuma jäi alle arvioidun sekä alkuperäisestä että muutetusta talousarviosta. Vuosikate Vuosikate on merkityksellinen investointien rahoittamisessa. Alkuperäisessä talousarviossa vuosikatearvio oli 7,5 milj. euroa ja muutetussa 4 milj. euroa. Vuoden 2014 vuosikate toteuma oli 10,1 milj. euroa. Alkuperäinen talousarvio oli laadittu siten, että vuoden 2014 investoinnit ovat vuosikatteen suuruiset, jotta investointien toteuttamiseen ei tarvittaisi ulkopuolista rahoitusta. Investointeihin tehtiin määrärahamuutoksia vain kokonaissumman sisällä hankkeiden välillä. Vuosikate riitti täten hyvin investointien kattamiseen ilman ulkopuolista rahoitusta. Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot olivat alkuperäisessä talousarviossa 7,8 milj. euroa ja muutetussa talousarviossa 7,9 milj. euroa. Lopullinen toteuma poistoissa oli 7,9 milj. euroa. Poistot kasvoivat merkittävästi vuodesta 2012 kasvun ollessa 1,3 milj. euroa. Vuoden 2013 alusta lähtien on ollut voimassa uusi poistosuunnitelma. Tilikauden yli/alijäämä Poistoeron ja rahastojen käsittelyn jälkeen kuntayhtymän ylijäämä oli ,27 euroa. 33

34 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN V %:na Myyntituotot jäsenkunnat 102,6 101,8 ulkokunnat ja muut 109,2 Maksutuotot 101,7 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 109,5 Toimintatuotot yhteensä Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henk.korv. ja muut korj.erät Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä 99,62 99,00 102,8 103,83 97,55 102,57 101,52 99, Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito Toiminta-ajatus Sairaanhoitopiirin tehtävänä on tuottaa ja hankkia alueensa väestön ja täällä tilapäisesti oleskelevien ihmisten tarvitsema erikoissairaanhoito ja keskitetyt päihdehuollon palvelut. Palveluja tuotetaan terveydenhuoltolain ja EU-säädösten edellyttämällä tavalla myös muualta hoitoon hakeutuville. Saamelaisväestön erityistarpeet, Pohjois-Kalotin sairaalaorganisaatioiden yhteistyö ja Lapin alueen ympäristötekijät otetaan erityisesti huomioon. Lisäksi sairaanhoitopiiri vastaa terveydenhuoltolain ja ensihoitoasetuksen mukaisesti ensihoitopalvelusta alueellaan. Päivystyksellinen ja kiireellinen ympärivuorokautinen erikoissairaanhoito muodostavat keskussairaalan palvelujen ytimen. Päivystys toimi keskeytyksittä kaikilla päivystävillä erikoisaloilla koko vuoden. Yhtymävaltuusto teki marraskuussa 2012 strategisen linjauksen, jonka mukaan Lapin keskussairaala on jatkossakin pohjoisen alueen päivystävä sairaala. Syyskuussa 2014 annettiin terveydenhuoltolain (1326/2010) nojalla asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Varautuminen sen voimaan tuloon vaikutti merkittävästi vuonna 2014 toteutettuun toiminnan uudistamistyöhön. Potilaat saivat kiireetöntä hoitoa hoidon saatavuuden määräajoissa. Yhä suurempi osa lähetteistä voitiin käsitellä konsultaatioina, jolloin potilaan ei tarvinnut lainkaan matkustaa sairaalaan. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä tiivistyi entisestään. Jäsenkunnat ja sairaanhoitopiiri sopivat päivityksistä terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan. Useat asiantuntijatyöryhmät työstivät suunnitelmaa perusterveydenhuollon yksikön tuella. Erityisvastuualueyhteistyötä ohjasi vuosille sovittu erikoissairaanhoidon järjestämissopimus, johon ei kuitenkaan saatu sovittua muutoksia, joita terveydenhuoltolaki ja asetukset olisivat edellyttäneet. 34

35 Keskeisimmät toiminnalliset muutokset vuonna 2014 Ensihoitopalvelu oli lähtien Utsjokea lukuun ottamatta sairaanhoitopiirin omaa toimintaa. Ensihoitopalvelu ylsi Rovaniemen kaupungin ydintaajamaa lukuun ottamatta palvelutasopäätöksen tavoitteisiin ja yksiköt tavoittivat potilaat merkittävästi nopeammin kuin vuonna Toiminnan laatu yhtenäistyi. Vaativa uusia tehtävä ja suuri uusi henkilöstömäärä olivat perusteina sille, että päivystys ja ensihoito aloittivat omana tulosalueenaan. Sairaanhoitopiiri perusti kuntiin ensihoitoasemat, hankki lukuisia ambulansseja ja rekrytoi palvelutasopäätöksen toteuttamisen edellyttämän henkilöstön. Syksyllä 2014 aloitettiin hoitotason ensihoitajien 30 opintopisteen täydennyskoulutus yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Kenttäjohtotoiminta käynnistyi ja osoittautui heti alusta lähtien toimivaksi tavaksi varmistaa resurssien oikea-aikainen käyttö. Ensihoitouudistus on suuri toiminnallinen muutos ja tarvitaan muutamia vuosia, ennen kuin ensihoito ja terveyskeskukset muodostavat saumattoman ja kitkattomasti toimivan kokonaisuuden. Sodankylä liittyi perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen yöaikaiseksi käyttäjäksi kesäkuussa Lapin keskussairaalan päivystyksen toimintaa vahvistettiin mm. vakiinnuttamalla perusterveydenhuollon yöaikaiset tarkkailupaikat. Prosesseja uudistettiin, jotta vuonna 2015 olisi valmius siirtyä päivystysasetuksen edellyttämään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattomaan yhteispäivystykseen. Päivystyksen tulee kyetä vastaanottamaan lähes kaikkien jäsenkuntien osalta vähintään yöajan päivystys vuoden 2016 alkuun mennessä. Inarilla on poikkeuslupa järjestää Pohjois-Lapille perusterveydenhuollon erillispäivystystä saakka. Medisiinisellä tulosalueella vähennettiin 11 sairaansijaa. Vapautuneilla henkilöresursseilla käynnistettiin koordinoivan hoitajan toiminta, jolla saatiin merkittävästi tasoitettua osastojen kuormituksia ja hoitoisuuksia. Neurologian vuodeosastolla aloitti syyskuussa toimintansa aivoverenkiertohäiriöyksikkö. Koko lähetemäärästä laskien sähköisten konsultaatioiden osuus medisiinisellä tulosalueella vaihteli ihotautien 45 %:sta fysiatrian 5 %:iin. Operatiivisen hoidon tulosalueella tehostettiin leikkaussalien käyttöä ja lisättiin kustannustehokkaan lyhytjälkihoitoisen kirurgian osuutta. Rintasyövän hoito siirtyi plastiikkakirurgeille. Leikkausten ja toimenpiteiden määrä oli jokseenkin edellisvuoden tasolla. Lastentautien erikoislääkäripula jatkui vaikeana, yli puolet päivystysvuorokausista piti ostaa ulkoa eikä lääkäreitä tahtonut saada rahallakaan. Silmäklinikan lääkäritilanne kriisiytyi vuoden loppuun mennessä niin vaikeaksi, että jouduttiin aloittamaan koko lääkärityön ulkoistamisen valmistelu. Psykiatrian erikoisaloilla jatkettiin avohoidon vahvistamista ja monimuotoistamista. Psykiatrian poliklinikka käynnistettiin Lapin kuntoutukselta vuokrattuihin tiloihin. Psykiatrisen päivystyspotilaan uutta hoitoketjua mallinnettiin. Tunturi-Lapin psykiatria-kokeiluhanke jatkui suunnitellusti. Erikoislääkäripalveluja jalkautettiin. Videoavusteiset hoidot ja terapiat kehittyivät. Vuodeosastopaikkoja vähennettiin aikuis-, nuorten- ja lastenpsykiatrialla ja vapautuneet henkilöresurssit osoitettiin avohoitoon. Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue laajeni käsittäen nyt myös keskitetyt rekrytointiyksikön, toimistopalvelut ( Sihtekki ) ja välinehuollon. Radiologian tuotannonohjausjärjestelmä RIS:n käyttöönotto muutti kuvantamisen prosesseja. Kanta-arkistoon ei vielä 2014 päästy siirtämään muuta kuin reseptitietoa. Rovaniemen kaupungin välinehuolto siirtyi sairaanhoitopiirille. Sairaalan tehostunut toiminta näkyi lisääntyneenä lääkkeenvalmistuksena sairaala-apteekissa, joka lukuisin huomautuksin läpäisi täpärästi Fimean tarkastuksen. Ongelmat liittyvät vanhentuneisiin ja riittämättömiin tiloihin. 35

36 Painopistealue 1.Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma: Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen yhteensovittaminen ensihoitopalvelun yhdenmukaisen toimintamallin vakiinnuttaminen 2. Henkilöstönäkökulma: Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työn sujuvuuden ja mielekkyyden edistäminen sekä työkyvyn tukeminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen 3. Talousnäkökulma: Tuloksellisuuden parantaminen resurssien hallittu kohdentaminen ja kustannusten hallinta potilasturvallisuus ja vaikuttava hoito palveluprosessien laatu ja tehokkuus sekä sisäisten tuki-palvelujen toimivuus 4. Prosessien ja rakenteiden näkökulma: Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Päivystävillä erikoisaloilla valmistaudutaan voimaan tulevan päivystysasetuksen vaatimusten mukaiseen toimintaan. Edellyttää tiiviitä neuvotteluja ervasairaaloiden kesken. LKS:n päivystyksen prosesseja kehitetään yhdessä kuntien kanssa tavoitteena terveydenhuoltolain ja STM:n ohjeiden mukainen aito yhteispäivystys, johon kuuluu aikanaan myös tarkkailuosasto Toisena painopistealueena jalkautuva erikoissairaanhoito ja konsultaatiot. Ensihoitopalvelun yhdenvertaista saatavuutta ja laatua parannetaan toimeenpanemalla uutta palvelutasopäätöstä. Esimieskoulutusta jatketaan panostaen erityisesti uusien esimiesten perehdytykseen. Inhimillisesti tehokas johtaminenhanke tukee tavoitteeseen pääsyä. Hyödynnetään työhyvinvointikyselyjen tulokset ja työpajojen kehittämisehdotukset. Lääkärirekrytoinnin tehostamiseksi käytetään ostopalvelua oman rekrytointityön tukena. Pilottia ovat lasten- ja nuorten palvelut. Hoidon painopiste siirtyy useilla erikoisaloilla edelleen avohoidon suuntaan, ja vuodepaikkoja vähennetään lähtien useilla erikoisaloilla 2013 toteutetun selvitystyön mukaisesti. Päivystystä ja ensihoitoa kehitetään yhdessä kuntien terveyskeskusten kanssa. Laatu- ja potilasturvallisuustyötä tehostetaan koordinaattorin tuella ja yhteistyössä. Potilasvahinkojen määrää pyritään edelleen vähentämään. Hukkahaavi-toiminnan ja muiden sairaalaorganisaatioiden kanssa Sähköinen resepti saadaan lähes 100 %:sti käyttöön ja potilastiedon siirto KantaArkistoon pääsee alkamaan Keskussairaalan laajennushanke siirtyy arkkitehtikilpailuvaiheeseen. Tulevien toimintaprosessien yksityiskohtainen suunnittelutyö jatkuu osa-aikaisen suunnitteluylilääkärin johdolla. Itseilmoittautumisautomatiikan ja prosessien läpimenoaikojen seurannan käyttöön otto Toimenpiteiden arviointi LKS:n valmistautuminen päivystysasetuksen vaatimusten mukaiseen toimintaan toteutui, mutta OYS-erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen päivittäminen ei toteutunut. Aitoa yhteispäivystystä valmisteltiin. Jalkautuva erikoissairaanhoito toteutui aikuispsykiatriassa, ei vielä muilla erikoisaloilla. Ensihoidon saatavuus ja laatu kohenivat merkittävästi. Erikoistuvien lääkäreiden rekrytoinnin varmistamiseksi valmisteltiin sopimus ulkopuolisen palveluntuottajan kanssavuodelle Sairaansijamäärä väheni vuodelle :een, kun vielä 2013 oli 336. Vähennyksiä tehtiin kaikilla tulosalueilla, joilla on sairaansijoja, eniten medisiinisellä tulosalueella. Päivystysten ja ensihoidon henkilöstö teki tiivistä yhteistyötä kuntien terveyskeskusten kanssa. Yhteistyössä on edelleen parantamisen varaa. Laatu- ja potilasturvallisuustyö toteutuivat suunnitellusti. Korvaukseen johtavien potilasvahinkojen määrä ei kuitenkaan vähentynyt. Sähköisen reseptin käyttöaste oli vuoden lopussa noin 85 %. Tulevien tilojen käyttäjät osallistuivat aktiivisesti arkkitehtuurikilpailun töiden arviointeihin. Suunnitteluylilääkäriä/ projektin toiminnallista johtajaa ei vielä valittu. Itseilmoittautumisautomatiikan käyttöönotto siirtyi vuoden 2015 alkuun. 36

37 2.2.2 Hoitotyö Toiminta-ajatus Hoitotyön tarkoituksena on lappilaisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana kuntayhtymässä toteutettavaa sairaanhoito- ja sosiaalipalveluja. Lapin sairaanhoitopiirin Hoitotyön toimintaohjelma vuosille ohjaa hoitotyön johtamista, tutkimusta ja koulutusta käytännön toiminnan tukena. Hoitotyön toimintaohjelma valmistui loppukesästä. Toimintaohjelma esiteltiin esimiesinfossa, jonka kautta se jalkautui esimiesten mukana yksiköihin. Hoitotyön toimintaohjelma löytyy myös sähköisenä hoitotyön sivuilta intranetistä. Vuonna 2014 Rafaela-hoitoisuusluokituksen käyttöönotto aloitettiin leikkaus- ja anestesiaosastolla, lyhki-yksikössä, toimenpidepoliklinikalla, silmätaudeilla sekä kirurgian-, korva, nenä ja kurkku- ja suusairauksien poliklinikalla. Esimiehiä koulutettiin hoitoisuustietojen hyödyntämiseen. Rekrytointiyksikön toimintaa kehitettiin arvioimalla toimintaa ja sopimalla yhteisiä käytäntöjä yhdessä palvelun käyttäjien kanssa. Potilasturvallisuutta edistettiin Haipro-koulutuksella, potilaiden tunnistamista rannekekartoituksilla sekä turvallista lääkehoitoa mallintamalla lääkkeenantoprosessia. Neste- ja lääkehoidon tenttejä urakoivat nimikesuojatut hoitajat. Ensihoito ja sen henkilöstö asemoituivat vuoden mittaan uuteen, omaan organisaatioonsa. Painopistealue 1. Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma: Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen yhteensovittaminen ensihoitopalvelun yhdenmukaisen toimintamallin vakiinnuttaminen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Hoitotyö toteutetaan sekä tieteellisesti osoitettujen että käytännössä hyväksi todennettujen mallien mukaisesti. Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmästä saatavan tiedon hyödyntäminen johtamisessa. Yhteistyö terveydenhuoltoalan oppilaitosten kanssa Henkilökunnan osaamisen vahvistaminen Henkilökunnan simulaatio-opetuksen edelleen lisääminen keskussairaalassa Yhteistyön vahvistaminen ja yhteiset koulutustilaisuudet erva-alueella erva-alueen sairaaloiden ylihoitajien ja osastonhoitajien sekä perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien kanssa Osallistuminen erva-alueen ja valtakunnallisiin hoitotyön hankkeisiin sekä omat kehittämishankkeet Osallistutaan terveydenhuollon täytäntöönpanoon liittyviin tehtäviin (esim. potilaille/ asiakkaille tiedottamiseen) sekä tietojärjestelmien käyttöönottoon 37 Toimenpiteiden arviointisuunnitelma Hyvän hoidon laatutaso on määritelty. Rafaela- hoitotisuusluokitusta käyttävissä yksiköissä ja se ohjaa toimintaa. Hyvän hoidon laatutaso ei ole määritelty yksiköissä, joissa Rafaela-hoitoisuusluokitus ei ole käytössä. 13 yksikköä 24:stä raportoi hoitoisuustiedot intranettiin, josta ne ovat kaikkien luettavissa. Ylihoitajat raportoivat hoitoisuustietoja kvartaaleittain osana talouden ja toiminnan arviointia. Tietoa on hyödynnetty mm. henkilöstön resursoinnissa ja hoitohenkilökunnan sisäisessä työnjaossa. Harjoittelun kehittämistyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti. Kenttäneuvottelut pidettiin keväällä ja syksyllä. Yliopettajien ja ylihoitajien yhteistyöpalaverit ovat toetutuneet suunnitellusti. Opiskelijapalauteprosentti oli 75 % ylittäen tavoitetason, joka oli 70 %. Opiskelijaohjauksen laadun arvioinnissa keskiarvo oli 8,5 ylittäen tavoitetason 8,3. Hoitohenkilökunnan osalta täydennyskoulutuspäiviä toteutui keskimäärin 3.5 päivää/vakanssi. SimMan 3G simulaationukke hankittiin ja sen käytössä on aktivoiduttu. Simulaatio-opetuksena toteutui vuonna 2014 yhteensä 15 moniammatillista harjoittelusessiota. Simulaatiota hyödynnettiin myös ensihoidon täydennyskoulutuksessa yhteensä 8 päivää. Erva-alueen ylihoitajat kokoustivat suunnitellusti yhteistyöpäivän merkeissä. Lapin ja Länsi-Pohjan ylihoitajien neuvottelupäivät sekä osastonhoitajien koulutuspäivä pidettiin marraskuussa Kemissä. Jokasyksyinen Rovaniemen kaupungin ja Lshp:n hoitotyön esimiesten yhteistyöiltapäivä pidettiin suunnitellusti.

38 2. Henkilöstönäkökulma: Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työn sujuvuuden ja mielekkyyden edistäminen sekä työkyvyn tukeminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen 3. Talousnäkökulma: Tuloksellisuuden parantaminen resurssien hallittu kohdentaminen ja kustannusten hallinta potilasturvallisuus ja vaikuttava hoito palveluprosessien laatu ja tehokkuus sekä sisäisten tuki-palvelujen toimivuus 4. Prosessien ja rakenteiden näkökulma: Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen Hoitotyön johtamisen ja kliinisen osaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi käydään kehityskeskustelut säännöllisesti ja osana osaamisen kehittämistä ja arviointia käytetään osaamiskarttoja Osallistutaan sairaanhoitopiirin järjestämään johtamiskoulutukseen Esimiestyön kirkastaminen (ydintehtävät, työajankäyttö) Puheeksiottamista tukevien toimintamallien juurruttaminen Työhyvinvointisuunnitelmien toteuttamisen seuranta Mahdollisen palkitsemisjärjestelmän luomiseen osallistuminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Rakennetaan lainahoitajajärjestelmä hoitoisuuksien tasoittamiseksi yksiköiden välillä. Jatketaan suunnittelua ja toiminnan kehittämistä yksiköiden välisten hoitoisuuksien tasaamiseksi. Tulospalkkiojärjestelmän mahdollisesti laajetessa, ollaan mukana sitä aktiivisesti kehittämässä. Hoitotyön johtajat vastaavat hoitotyön henkilöstön resursseista huomioiden oman alueensa ohella koko sairaanhoitopiirin tarpeet Sijaisjärjestelmä tukee hoitotyön toiminnan toteuttamista kaikkina vuorokauden aikoina. Laatu- ja potilasturvallisuuskoordinaattorin asiantuntijuuden hyödyntäminen uusien käytäntöjen luomiseksi /luomisessa. Lääkehoidon turvallisuuden edistäminen, sairaanhoitajien verkkolääkehoitotentit jatkuvat ja terveydenhuollon nimikesuojattujen (perus-, lähi-, ja mielenterveyshoitajien) lääketenttien suorittaminen Ylihoitajat ja osastonhoitajat osallistuvat aktiivisesti tulevaisuuden toimintaprosessien ja toimitilojen suunnitteluun Osallistutaan logistiikkahankkeeseen toimien hoitotyön näkökulmasta Uudistetaan työnjakoa yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa Hukkahaavin hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä 38 Yhteistyöpäivä sairaanhoitopiirin kuntien hoitotyön johtajien kanssa toteutui alkuvuodesta. Suunniteltiin Oys:ssa mallinnettua käsihygieniahanketta vuonna 2015 toteutettavaksi. Hoitohenkilökunta on osallistunut aktiivisesti sekä Hukkahaaviin että Kaizenprosesseihin sekä koulutettavina että kouluttajina. Osallistuttu aktiivisesti tietojärjestelmien käyttöönottoon ja mm. raportoinnin kehittämiseen. Kehityskeskustelut toteutuivat vaihtelevasti. Osaamiskartoituksia tehtiin vaihtelevasti. Hoitotyön johtajat ja esimiehet ovat osallistuneet aktiivisesti ITJ-koulutuksiin. Esimiesten ajankäytön kartoittamisen suunnittelu aloitettiin pilottiyksikössä. Sairauspoissaolojen määrä kasvoi edellisvuodesta hieman, etenkin vapaa-ajan tapaturmien osalta. Työhön paluuta on tuettu toimintamallin mukaisesti Työntekijöiden työkykyä tuettiin mm. joustavilla työaikajärjestelyillä. Seuranta toteutui vaihtelevasti. Palkitsemisjärjestelmän rakentaminen ei edennyt. Lainahoitajajärjestelmän käyttöönotto ei ole edennyt. Hoitoisuudet sairaanhoitopiirin tasolla edelleen liian korkeat. Toiminnan kehittäminen hoitoisuuksien tasoittamiseksi yksiköiden välillä lainahoitajajärjestelmän kariutumisen jälkeen ei vielä konkretisoitunut. Tulospalkkiojärjestelmä ei laajentunut. Ylitöitä kertyi reilut 10 % edellisvuotta enemmän. Kaksoisvuoroista osa pystyttiin korvaamaan vapaapäivinä varahenkilöiden turvin. Rekrytointiyksikkö on pystynyt entistä paremmin vastaamaan äkillisten poissaolojen sijaistarpeisiin. Haitta- ja läheltä piti tapahtumien ilmoittamiseen ja ilmoitusten käsittelyyn saatiin täydennyskoulutusta. Terveydenhuollon nimikesuojattujen osalta lääke- ja nestehoidon tentit suoritettu lähes 100 %:sti. Lääkehoidon tenttiminen on aiempaa luontevampi osa osaamisen kehittämistä ja täydennyskoulutusta. Hoitotyön johtajat ja esimiehet ovat olleet aktiivisesti mukana arvioimassa arkkitehtuurikilpailutuksen töitä ja osallistuneet prosessien kehittämiseen. Osallistuttu osaltamme mm. osastofarmasian kehittämiseen, täyttöpalveluprosessin hiomiseen ja itseilmoittautumishankkeen edistämiseen. Osallistuttu aktiivisesti kahteen Kaizenprosessiin ja 11 hukkahaavijaksoon osana moniammatillista toiminnan kehittämistä. Hoitotyön johtajat osallistuivat Sihtekin toiminnan suunnitteluun ja käynnistämiseen.

39 2.3 Tavoitteiden toteutuminen Sairaanhoitopiirin sitovat tavoitteet olivat vuonna 2014: - tilikauden tulos - nettoinvestoinnit hankkeittain - lainakannan muutokset Sairaanhoitopiirin sitovana tavoitteena ollut tilikauden tulos saavutettiin. Tilikauden tulos oli euroa, alkuperäisen tavoitteen ollessa euroa ja muutetun tavoitteen euroa. Talousarviovaraus investointeihin oli 7,8 milj. euroa. Yhtymävaltuuston päätöksellä tehtiin investointihankkeiden välillä määrärahamuutoksia, mutta investointien kokonaissumma ei muuttunut. Investointien kokonaistoteuma oli 7,2 milj. euroa eli 92,9 %. Hankkeet pysyivät muuten talousarvioissa, mutta hanke 8, vy 9009 Lapin keskussairaalan tilamuutokset ylitti hankkeen talousarvion ,46 eurolla ja hanke 9, vy 9015 vanhenevan tekniikan korvaaminen ,33 eurolla. Kummankin ylityksen aiheutti suunniteltujen investointien lisätyöt. Lainakannan muutoksena oli talousarviossa arvioitu pitkäaikaisten lainojen vähennyksenä 1,2 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen vähennys oli ,12 euroa eli 0,4 milj. euroa enemmän kuin oli arvioitu. Lyhytaikaisten lainojen muutos oli talousarviossa 6 milj. euroa. Toteuma oli ,21 euroa. Kokonaislainakannan muutos oli ,23 euroa. Sairaanhoitopiirin ei tarvinnut vuoden 2014 aikana ottaa pitkäaikaista lainaa eikä lyhyt aikaista lainaa. Maksuliikenteessä käytettiin tarvittaessa pankkitilin limiittiä. Tulosalueiden sitovat tavoitteet olivat vuona 2014: - käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet - toimintakate Toiminnalliset määrälliset tavoitteet savutettiin ja ylitettiin koko sairaanhoitopiirin tasolla omassa avohoitotuotannossa. Avohoitokäyntejä oli , mikä on 4,2 % yli suunnitellun ja 4, 5 % enemmän kuin vuonna Tämä johtuu hoidon kysynnän kasvusta, useilla erikoisaloilla lähetemäärät kasvoivat selkeästi. Sen sijaan kuntalaskutetut ulkoa ostetut avohoitokäynnit jäivät -30,5 % alle arvioidun ja niitä oli -37% vähemmän kuin vuonna Tämä liittyy osin omavaraisuuden kasvuun, mutta ostopalvelutoiminta on vaikeasti ennalta arvioitavissa ja vuosittainen vaihtelu voi olla huomattavaa. Lapin keskussairaalan perusterveydenhuollon päivystyksen lääkärikäyntejä oli , mikä ylitti 7,1 % suunnitellun. Ylitys johtui suuresta kysynnästä, päivystyksessä käytetään muihin sairaaloihin verrattuna varsin yhteneviä hoidon tarpeen arvioinnin kriteerejä. Sen sijaan hoitajavastaanottokäyntien määrä perusterveydenhuollon päivystyksessä jäi 7,1 % alle arvioin. Käyntejä oli arvioitu 8 800, toteuma oli Merkittävin syy poikkeamaa liittyy kirjaamiskäytäntöjen täsmentämiseen. Vuodeosastohoidossa toteuma jäi alle arvion sekä hoitojaksojen että etenkin hoitopäivien kohdalla. Omia hoitojaksoja oli yhteensä , mikä on -0,8 5 alle arvion ja 3 % vähemmän kuin vuonna Tämä liittyy myönteisessä mielessä tavoitteisiin välttää sairaalaan sisään ottamista silloin, kun tutkimus tai hoito on mahdollista toteuttaa kokonaan avohoitona. Omia hoitopäiviä oli yhteensä , mikä on -11 % eli huomattavasti vähemmän kuin oli arvioitu, ja yli 5000 hoitopäivää vähemmän kuin vuonna Eräs selitys tälle on hoitoprosessien uudistuminen osin suunniteltua nopeammin. Toisaalta esimerkiksi psykiatrisen hoidon kohdalla laitoshoidon kysynnässä on vuosittaista vaihtelua, jonka syyt johtuvat monista eri tekijöistä. Vuonna 2014 Lappi myös välttyi vaikeilta epidemiakausilta. Ostetut hoitopäivät olivat kaikkiaan , mikä jäi -9,7 % alle arvion. Tämä kertoo osittain oman toiminnan omavaraisuuden kasvusta. Yhteensä omat ja ostetut hoitopäivät olivat , mikä on -10,8 % alle arvion ja yli 9000 hoitopäivää vähemmän kuin vuonna Päiväkirurgian tavoite oli leikkaustoimenpidettä. Tulo ylsi lähelle sitä. Kokonaisuudessaan leikkaustoimenpiteet ylsivät varsin tarkasti tavoitteeseen Päiväkirurgian osuus suunnitelluista osuus suunnitellusta leikkaustoiminnasta oli 56,3 %. 39

40 Kukin tulosalue on antanut erikseen selvityksen käyttötalousosan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta ja selvittänyt poikkeamien syitä. Tulosalueiden toimintakatteet toteutuivat pääsääntöisesti siten, että asetettuihin tavoitteisiin päästiin tai jopa ylitettiin merkittävästi. Rahoituksen ja tukipalvelujen tulosalueet eivät päässeet asetettuihin tavoitteisiin. Rahoituksella on poikkeama -39,2 % ja tukipalveluiden tulosalueella -0,7 %. Kohdassa 2.7 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta on esitettynä numeraalisena yhteenvetona toteutuneet toimintakatteet. Erikseen määriteltynä sitovana tavoitteena oli kahvion toimintakate. Kahvion toimintakate talousarviossa oli 0,31. Tilinpäätöksessä 2014 kahvion toimintakate oli ,70. Tavoite saavutettiin merkittävästi yli asetetun tavoitteen. SAIRAANHOITOPIIRI YHTEENSÄ 2013 TP 2014 TA 2014 TA 2014 TP MUUT. % POIK. % tarkastettu TP13/TP14 TP14/TA14 VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,3 0,0 siitä lääkärit ,5 0,0 hoitohenkilöstö ,0 0,0 huoltohenk.kunta ,0 0,0 toimisto-ja hallinto ,0 0,0 Sairaansijat ,8 0,0 MÄÄRÄTAVOITTEET (Sitovat *) Avohoito kuntalask.käynnit, omat * ,5 4,2 kuntalask.käynnit, ostetut * ,0-30,5 yhteensä ,7 2,0 päiväsairaala ,4 61,1 PTH-hoitajakäynnit * ,0-26,8 PTH-lääkärikäynnit * ,2 7,1 Päiväkirurgia * ,0-1,4 Vuodeosastohoito hoitojaksot, omat * ,0-0,8 hoitopäivät, omat * ,1-11,0 hoitopäivät, ostetut * ,3-9,7 yhteensä ,5-10,8 Poikkeama-% laskettu ta.arvion keskim.hoitoaika, omat 4,7 5,1 4,6-3,2-10,3 muutoksen jälkeen 2013 TP 2014 TA TA MUUTETTU 2014 TP MUUT. % POIK. % MUUTOS TA TP13/TP14 TP14/TA14 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot(eur) ,6 1,5 Toimintatuotot, ulkoiset ,3 2,8 Myyntituotot ,4 2,6 Maksutuotot ,0 1,7 Tuet ja avustukset ,7 72,7 Muut toimintatuotot ,7 9,5 Sisäiset tulot ,2-0,6 Toimintakulut(eur) ,6-0,6 Toimintakulut, ulkoiset ,3-0,6 Palkat ,3-0,4 Henkilösivukulut ,6-1,0 Henkilöstökorvaukset ,3 3,8 Palvelujen ostot, ohilaskutus ,0 2,3 Palvelujen ostot, oma toiminta ,2-7,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 2,6 Muut toimintakulut ,5 1,5 Sisäiset menot ,2-0,6 Toimintakate ,3 119,9 Rahoitustuotot/-kulut ,2-6,3 Poistot ,8-0,1 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos ,2-156,2 Poistoeron muutos ,0 0,0 Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä ,0 169,3 40

41 Historian havinaa toimintakertomus 1994 Toiminnan kannalta ongelmallisia alueita olivat edelleen ortopedia, kaihileikkausjonojen ja röntgentoiminnan jonojen liian pitkät odotusajat. Silmätautien erikoisalalla ongelmana oli erikoislääkäripula. Lastensairauksien tulosyksikön vuodeosastotilojen ahtaus haittasi erikoisalan toimintaa. Hoitohenkilökunta teki työnsä jatkuvassa säästöpaineissa sekä sijaisten käytön tiukoissa rajoituksissa. Potilaiden hoitoisuus pysyi edelleen vaativuusasteeltaan korkeana ja vaikka hoitoaikojen lyhentymisen aiheuttama potilasvaihdon nousu lisäsi työkiirettä, jaksoi henkilökunta kiitettävästi tehdä työnsä ja osallistua kehittämistoimintaa. Muutamat yksiköt olivat mukana erilaisissa valtakunnallisissa tutkimusprojekteissa Keskushallinto Toiminta-ajatus Keskushallintoon kuuluvat luottamushenkilöhallinto, virkamiesjohto, perusterveydenhuollon yksikkö sekä infektio- ja sairaalahygieniayksikkö. Keskushallinto vastaa asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta siten, että kuntayhtymän toiminta-ajatus, terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus toteutuvat. Keskushallinto kehittää sairaanhoitopiirin toiminnan tuottavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Keskushallinto panostaa johtamisen kehittämiseen, tiedon kulkuun sekä avoimeen keskusteluun päättäjien ja henkilöstön kanssa. Keskushallinto huolehtii tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinoinnista siten, että se omalta osaltaan mahdollistaa korkealaatuisen erikoissairaanhoidon toteuttamisen sairaanhoitopiirissä. Osana keskushallintoa perusterveydenhuollon yksikkö työskentelee perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnassa. Toiminnalliset muutokset Sairaanhoitopiiri on osallistunut Lapin liiton koordinoimaan sote-rakenteen valmistelutyöhön Lapin alueella. Johtavat viranhaltijat sekä perusterveydenhuollon yksikön työntekijät ja ohjausryhmä ovat osallistuneet valmistelutyöhön. Keskussairaalan laajennushankkeen suunnittelua jatkettiin käynnistämällä arkkitehtuurikilpailu. Ensimmäiseen vaiheeseen tuli 35 ehdotusta, joista viisi valittiin toiseen vaiheeseen. Kilpailu päättyy alkuvuodesta Ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi 2014 alusta oli keskushallinnon erityisenä painopistealueena varsinkin vuoden alkupuolella. Ensihoitoasemat kuntakeskuksiin, kalustohankinnat, henkilöstöasiat ja toiminnan ohjeistaminen vaativat huomattavasti keskushallinnon työpanosta. 41

42 Painopistealue 1. Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma: Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen yhteensovittaminen ensihoitopalvelun yhdenmukaisen toimintamallin vakiinnuttaminen 2. Henkilöstönäkökulma: Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työn sujuvuuden ja mielekkyyden edistäminen sekä työkyvyn tukeminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen 3. Talousnäkökulma: Tuloksellisuuden parantaminen resurssien hallittu kohdentaminen ja kustannusten hallinta potilasturvallisuus ja vaikuttava hoito palveluprosessien laatu ja tehokkuus sekä sisäisten tukipalvelujen toimivuus 4. Prosessien ja rakenteiden näkökulma: Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen täytäntöönpano Ensihoidon toimintaedellytysten tukeminen Inhimillisesti tehokas johtaminen-hanke osana Inhimillisesti tehokas sairaalakehittämisohjelmaa Palkitsemisjärjestelmien kehittäminen Rekrytoinnin kehittäminen Tuottavuusohjelman toimeenpano ja koordinointi Tukipalvelujen tuotantovaihtoehtojen selvittäminen ja arviointi Potilasturvallisuussuunnitelman toimeenpano Keskussairaalan laajennushankkeen suunnittelu Logistiikan ja työnjaon kehittäminen Palveluketjutyö yhdessä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa Toimenpiteiden arviointi Järjestämissuunnitelman mukainen arviointi on tehty. Järjestämissopimuksen mukainen arviointityöskentely on käynnistetty. Järjestämissopimuksen päivityksistä (mm. erikoisalakohtaisista päivystyspisteistä) ei päästy sopimukseen erva-alueen sairaanhoitopiirien kesken Keskushallinnon tuki ensihoidon infrastruktuurin rakentamisessa (asemapaikat, kalusto ja tietojärjestelmät), yhteistyö jäsenkuntien kanssa Inhimillisesti tehokas johtaminen-hanke on edennyt hankesuunnitelman mukaisesti: koulutuksia esimiehille, johtamisjärjestelmän muutoksen valmistelu käynnistetty Palkitsemisjärjestelmien kehittäminen ei ole edennyt. Työhyvinvointia on tuettu kulttuuri- ja liikunta-seteleillä. Rekrytointijärjestelmien kehittämisessä on uusia toimintamalleja kokeiltu ja otettu käyttöön. Tuottavuusohjelma on edennyt pääosin suunnitelmien mukaisesti (ks. kohta 1.4.4) Selvitystyötä on käynnistetty Rovaniemen kaupungin ja koulutuskuntayhtymän kanssa (ruokahuolto, siivous, tekniikka), toimenpiteet odottavat sote-ratkaisua. Logistiikkaselvitystä on tehty erva-tasolla, tuloksia Pohjoisen tietohallintoyhteistyömallin käyttöönottoa on valmisteltu. Potilaiden ja omaisten haittatapahtumailmoitusjärjestelmä on otettu käyttöön prosessien analysointia käynnistetty. Laajennushankkeen arkkitehtuurikilpailu on toteutettu. Logistiikkaselvitystä on tehty erva-tasolla, tuloksia Ilmoittautumisautomatiikan käyttöönotto hoidollisen potilashotellin suunnittelutyö aloitettiin. Palveluketjutyötä on tehty osana järjestämissuunnitelman toimeenpanoa. Menojen poikkeuksellinen kasvu johtui pääosin potilasvahinkovakuutuksen maksuperusteen muutoksen aiheuttamasta lisäkirjauksesta taseen pakollisiin varauksiin. 42

43 KESKUSHALLINTO VOIMAVARAT 2013 TP 2014 TA 2014 TA 2014 TP MUUT. % POIK. % tarkastettu TP13/TP14 TP14/TA14 Virat ja toimet yht ,0 0,0 siitä lääkärit ,0 0,0 Poikkeama-% hoitohenkilöstö ,0 0,0 laskettu ta.arvion huoltohenk.kunta ,0 0,0 muutoksen jälkeen toimisto-ja hallinto ,5 0, TP 2014 TA TA MUUTETTU 2014 TP MUUT. % POIK. % MUUTOS TA TP13/TP14 TP14/TA14 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) ,1-16,3 Toimintatuotot, ulkoiset ,1 12,4 Myyntituotot ,9 1,0 Maksutuotot ,0-3,4 Tuet ja avustukset ,4 211,2 Muut toimintatuotot ,8 Sisäiset tulot ,3-23,8 Toimintakulut (eur) ,9-18,1 Toimintakulut, ulkoiset ,0-19,0 Palkat ,2-2,3 Henkilösivukulut ,9-2,3 Henkilöstökorvaukset ,4-8,8 Palvelujen ostot ,2-25,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7-11,5 Muut toimintakulut ,7 43,0 Sisäiset menot ,6 2,6 Toimintakate ,6 18,6 Poistot ,7 15,8 Satunnaiset menot Rahastojen muutos 0 2 Tilikauden tulos ,9 174,2 RAHOITUS KÄYTTÖTALOUSOSA 2013 TP 2014 TA TA MUUTETTU 2014 TP MUUT. % POIK. % MUUTOS TA TP13/TP14 TP14/TA14 Toimintatuotot (eur) ,6-38,9 Toimintauotot, ulkoiset Tuet ja avustukset 0 0 Sisäiset tulot ,6-38,9 Toimintakulut (eur) ,0 Muut menot ,0 Toimintakate ,8-39,2 Rahoitustuotot/-kulut ,2-6,3 Poistoeron muutos ,0 Varausten muutos Rahastojen muutos ,0 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos

44 2.3.2 Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neurofysiologian, neurologian, sisätautien ja työlääketieteen erikoissairaanhoidosta väestön tarpeiden pohjalta käytettävissä olevin voimavaroin yhdessä muiden terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksiköiden kanssa. Toiminnan tavoitteena on potilaiden/ asiakkaiden terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen. Toiminnassa korostuu tarkoituksenmukaisuus, yhteistyö ja hyvä palvelu. Toiminnalliset muutokset Vuodeosastojen sairaansijojen vähentäminen yhdellätoista sairaansijalla, jäljellä 99 sairaansijaa Koordinoivan sairaanhoitajan työn vakiinnuttaminen Neurologian osastolla modernin AVH yksikön toiminnan käynnistyminen Painopistealue 1. Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma: Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen yhteensovittaminen ensihoitopalvelun yhdenmukaisen toimintamallin vakiinnuttaminen 2. Henkilöstönäkökulma: Työhyvienvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työn sujuvuuden ja mielekkyyden edistäminen sekä työkyvyn tukeminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen 3. Talousnäkökulma: Tuloksellisuuden parantaminen resurssien hallittu kohdentaminen ja kustannusten hallinta potilasturvallisuus ja vaikuttava hoito palveluprosessien laatu ja tehokkuus sekä sisäisten tukipalvelujen toimivuus Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Kehitämme yhdessä päivystyksen kanssa tarkkailu/päivystysosastoon tähtäävää prosessia. Kehitämme yhdessä ensihoidon kanssa potilaiden laitossiirtoprosessia ERVA yhteistyön kehittäminen erikoisaloittain ja kuntoutuksessa Esimieskoulutuksen jatkaminen samassa laajuudessa kuin tähän mennessä Työhyvienvointikyselyn tulosten hyödyntäminen yksiköissä ja toimenpiteet kyselyn tulosten pohjalta Määritellään esimiesten kanssa toimintatapa ja varataan määräraha pikapalkitsemiseen. Yksiköiden sisäisten prosessien tarkastelu yhdessä moniammatillisesti Korkeiden hoitoisuuksien tasoittaminen. Potilashoidon sähköiset tietojärjestelmät mahdollisimman laajaan käyttöön. Työnjaon edelleen selkiyttäminen perusterveydenhuollon kanssa lähetteeseen asennoidutaan konsultaationa Toimenpiteiden arviointi Koordinoiva hoitajatoiminta on vakiintunutta. Sisäisten potilassiirtojen kustannukset ovat laskeneet merkittävästi koko sairaanhoitopiirissä. Järjestämissopimus on päivitetty erikoisalakohtaisesti vuosittain Tulosalue on osallistunut osaltaan Inhimillisesti tehokas johtaminen-hankkeen järjestämiin koulutuksiin. Lisäksi kolme esimiestä aloitti johtamisen erikoistutkinnon suorittamisen. Yksikkökohtaiset suunnitelmat on laadittu. Vuodeosastojen kuormittavuutta ja hoitoisuutta on tasattu koordinoivahoitajan toiminnalla ja siirtämällä osastojen elektiivistä toimintaa poliklinikalle. Määrärahaa ei saatu, koska ei ollut sovittuna yhteistä käytäntöä eikä kriteeristöä. Hukkahaaviprosessia hyödynnetty mm. sisätautien poliklinikalla poissaolojen suunnitteluprosessissa Varahenkilöjärjestelmä on laajennettu kaikille poliklinikoille. Hoitojaksojen määrä on vähentynyt 2,1 % Työvuorojen vahvistaminen on vähentynyt. Hoitoisuudet ovat optimaalisempia. Rafaelan mukaan, katso alla analyysi. Sähköinen hoitosuunnitelma on käytössä 100%:sti. ereseptitavoite 100 % ei vielä toteutunut, vaan 89 %. Sähköinen tekstien hyväksyminen toteutui tavoitteen mukaisesti. Sähköisten konsultaatioiden osuus lähetteiden kokonaismäärästä vaihtelee erikoisaloittain 5 45 % välillä. Analyysiä alla. Sisätaudit keskimäärin 29 %, neurologia 30 %, keuhkosairaudet 35 %, fysiatria 5 %, ihotaudit 45 %, kuntoutus 5 % 44

45 4. Prosessien ja rakenteiden näkökulma: Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen Osallistumme osaltamme uusien toimitilojen suunnitteluun Yksikön sisäisten prosessien tarkastelu moniammatillisesti. Akuutin aivoverenkiertohäiriön hoitoprosessi tehostui AVH-yksikön aloitettua toimintansa syyskuussa. Neurologian ja keuhkosairauksien yksiköissä on tehty laaja tilojen saneeraus. Ihotaudeilla ihokirurginen toiminta siirtyi LYHKI-yksikköön. Sydänpajassa käynnistyi tahdistinhoitaja toiminta loppuvuodesta. Hukkahaavikoulutuksiin on osallistunut 9 henkilöä ja pilotointeihin kaksi yksikköä. Materiaalilogistiikkaa parannettu mm. sydänpajan ja materiaalikeskuksen välillä. Vuoden 2014 merkittävin toiminnallinen muutos oli Medisiinisen hoidon tulosalueen sairaansijojen vähentäminen yhdellätoista sairaansijalla, jäljelle jäi 99 sairaansijaa. Vapautuneilla resursseilla käynnistettiin iltavuoroihin koordinoivan hoitajan toiminta. Sisätautivuodeosastoilla sekä sairaansijojen vähennys että potilaiden koordinointi tasoitti sekä kuormituksia että hoitoisuuksia vuoteen 2013 verrattuna. Lisähenkilökunnan käyttö väheni sisätautiosastoilla huomattavasti edellisvuoteen verrattuna, euromääräisesti n Keuhkosairauksien ja neurologian vuodeosastolla tehdyt muutokset eivät näkyneet samalla tavalla. Neurologian osastolla syksyllä avatun avo-yksikön myötä Rafaelan optimihoitoisuustaso muuttui, josta johtuen raportit eivät ole luotettavia. Lisähenkilökuntaa on käytetty myös neurologian yksikössä vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna, euroina vähemmän. Keuhkosairauksien vuodeosaston hoitoisuus on ollut korkea ja siellä on jouduttu käyttämään lisähenkilökuntaa lähes yhtä paljon kuin vuonna Neurologian vuodeosastolla AVH-yksikkö aloitti toimintansa syyskuussa tilasaneerauksen jälkeen. Jo lyhyen seurannan jälkeen AVH-yksikkö on osoittautunut hyödylliseksi potilaiden hoidossa. Medisiinisen hoidon tulosalueen toimintaluvut toteutuivat pääosin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Vuodeosastotoiminnan toimintaluvut alittivat tavoitteen, mutta toisaalta avohoidon toiminta ylitti tavoitteen ja edellisen vuoden luvut merkittävästi. Vuodeosastoilla kertyi hoitopäiviä 29724, alittaen tavoitteen 1,6 %, hoitojaksoja kertyi 6702 alittaen tavoitteen 2.1 %. Keskimääräinen hoitoaika oli 4,4 päivää. Hoitojaksojen ja -päivien määrä väheni noin 2 % suunnitelmaan verrattuna. Vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna muutokset olivat vähäisiä. Huomioitavaa on, että tulosaluetasolla hoitopäivät ja vähentyivät merkittävästi enemmän vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna. Tehtyjen toiminnallisten muutosten vaikutus vuodeosastotoimintaan oli oikeasuuntainen. Avohoidon lähetteillä mitattuna Medisiinisen tulosalueen palvelujen kysyntä kasvoi merkittävästi, lähetteitä kirjautui Johdon tietojärjestelmän mukaan 8.4 % enemmän kuin vuonna 2013, yhteensä 9015 kpl. Erikoisaloittain lähetemäärien muutokset vaihtelivat merkittävästi: fysiatria + 8 % (820 kpl), ihotaudit +1,5 % (1225 kpl), keuhkosairaudet + 19,7 % (1524 kpl), kuntoutustutkimus 6,5 % (246), neurologia + 5,3 % (1697 kpl), sisätautien erikoisalat + 9 % (3201 kpl). Erikoisalasta riippuen sähköisistä lähetteistä käsiteltiin huomattava osa sähköisinä konsultaatioina. Koko lähetemäärästä laskien sähköisten konsultaatioiden osuus Lähete- Esikon mukaan vaihteli ihotautien 45 %:sta fysiatrian 5 %:iin. Konsultaatioiden määrässä mukana ovat sekä Lähete-Eskoon tulleet sähköiset konsultaatiot että konsultaatioiksi muutetut lähetteet. Osassa erikoisaloista sähköinen konsultaatio on hyvin luonteva osa potilaan tutkimusta ja hoitoa (esim. ihotaudit ja reumataudit), toisilla erikoisaloilla käyttö on vähäisempää, koska potilaan asianmukainen tutkiminen ja hoito edellyttävät yleensä käyntiä vastaanotolla, esim. fysiatria. 45

46 MEDISIININEN HOITO VOIMAVARAT 2013 TP 2014 TA 2014 TA 2014 TP MUUT. % POIK. % tarkastettu TP13/TP14 TP14/TA14 Virat ja toimet yht ,3 0,0 siitä lääkärit ,0 0,0 hoitohenkilöstö ,5 0,0 huoltohenk.kunta ,0 0,0 toimisto-ja hallinto ,0 0,0 Sairaansijat ,2 0,0 MÄÄRÄTAVOITTEET (Sitovat *) Avohoito kuntalask.käynnit, omat * ,2 1,1 kuntalask.käynnit, ostetut * ,5-16,7 yhteensä ,6 0,5 uusinta-/ensikäynnit 5,7 4,5 5,7 0,0 26,7 Päiväkirurgia 9,0 0,0 0 Vuodeosastohoito hoitojaksot, omat * ,7-2,1 yhteensä ,1 hoitopäivät, omat * ,6-1,6 hoitopäivät, ostetut * ,2 3,7 Poikkeama-% yhteensä ,9-1,1 laskettu ta.arvion muutoksen jälk. keskim.hoitoaika, omat 4,3 4,4 4,4 2,4 0,6 KÄYTTÖTALOUSOSA 2013 TP 2014 TA TA MUUTETTU 2014 TP MUUT. % POIK. % MUUTOS TA TP13/TP14 TP14/TA14 Toimintatuotot (eur) ,2 2,7 Toimintatuotot, ulkoiset ,6 1,5 Myyntituotot ,4 1,5 Maksutuotot ,3 1,2 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot ,8 10,3 Sisäiset tulot ,9 13,7 Toimintakulut (eur) ,1-1,3 Toimintakulut, ulkoiset ,7-2,1 Palkat ,5-0,4 Henkilösivukulut ,3-0,7 Henkilöstökorvaukset ,3 4,0 Palvelujen ostot, ohilaskutus ,0-4,8 Palvelujen ostot, oma toiminta ,8-3,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9-5,3 Muut toimintakulut ,9 203,5 Sisäiset menot ,6-0,6 Toimintakate ,2 186,0 Rahoitustuotot/-kulut Poistot ,9-0,2 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos ,8 159,1 Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä ,8 159,1 46

47 2.3.3 Operatiivisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Operatiivinen tulosalue vastaa kirurgian, anestesian ja tehohoidon, naistentautien ja synnytysten, silmätautien, korvatautien, suusairauksien, lastentautien ja syöpäsairauksien operatiivisten palvelujen tuottamisesta. Tavoitteena on tarjota turvallista, potilaslähtöistä, oikea-aikaista ja vaikuttavaa erikoissairaanhoitoa mahdollisimman taloudellisesti. Vuoden 2014 haasteena oli saada lisääntynyt leikkaussalikapasiteetti tuottavaan käyttöön. Leikkaustoiminnan ohjausjärjestelmä on otettu täysimittaisesti käyttöön ja leikkaussalien toiminnanohjausta on tehostettu koordinoivan ryhmän toiminnalla, joka kokoontuu kahden viikon välein. Toimintakaudella käynnistettiin fast track toimintamallin projekti tekonivelpotilaiden hoidossa. Projektissa toimi yksi projektityöntekijä. Leiko toimintaa on kehitetty ja laajennettu eri potilasryhmien hoitoon. Toiminnalliset muutokset: Leikkaustoimintaa koordinoivan ryhmän toimintatapoja tarkastettiin, toiminnan suunnittelua siirrettiin enemmän ennakoivaan toimintamalliin ja käyttöönotettiin koordinoivan ryhmän salisuunnitteluaikataulun ja salijaon julkaiseminen intranetissä. Leikkaussalien toiminnan seurantaa varten toteutettiin uusia räätälöityjä Operan toimintaraportteja. Fast track-toimintamallin käynnistämiseksi toteutettiin koko sairaanhoitopiirin terveyskeskuksiin infokierros moniammatillisen työryhmän toimesta. Lisäksi tehtiin tutustumiskäynti fast track-toimintaan tekonivelsairaala Coxaan. Leiko toimintaan on lisätty uusia potilasryhmiä. Plastiikkakirurgista toimintaa on tehostettu vastaamaan hoitotakuuta Rintasyöpäkirurgia on siirretty plastiikkakirurgialle Urologialle on saatu rekrytoitua omaa työvoimaa eikä konsulttilääkäreitä ole enää käytetty. Naistentaudeilla toimenpiteitä on siirretty polikliinisiksi ja leikkaussalipäiviä vähennetty suukirurgialla ja KNK:lla on tehostettu diagnostiikkaa kartiokeila CT:n avulla Aloitettu akuutin kivun konsulttipuhelintoiminta Lastentautien päivystyspotilaat hoidetaan päiväaikaan ensiapupoliklinikalla. Toimenpidepoliklinikalla on aloitettu pigmentoinnit. Painopistealue 1.Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma: Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen yhteensovittaminen ensihoitopalvelun yhdenmukaisen toimintamallin vakiinnuttaminen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Huolehditaan erikoissairaanhoidon päivystystä määrittävien valtakunnallisten velvoitteiden toteutumisesta Noudatetaan hoitotakuusäädöksiä Jatketaan keskustelua operatiivisen erikoissairaanhoidon yhteistyöstä ja työnjaosta Erva-alueilla. Mietitään mm. kirurgialla, naistentaudeilla ja synnytyksillä, korva- nenä- ja kurkkutaudeilla palveluiden tarjoamista sairaanhoitopiirin alueella. Edellyttää OYS-erva päätöksiä Toimenpiteiden arviointisuunnitelma Leikkaustoiminnassa velvoitteet ovat toteutuneet. Lastenlääkäripäivystyksissä on jouduttu runsaasti turvautumaan ostopalveluihin. Hoidon saatavuutta on seurattu valtakunnallisten tunnuslukujen avulla. Erityisvastuualueen yhteistyö- ja työnjakoneuvotteluissa on sovittu OYS:n keskitettävistä hoidoista. Toteutettiin terveyskeskuskierros tekonivelpotilaiden fast track-toimintamalliin liittyen. 47

48 2.Henkilöstönäkökulma: Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työn sujuvuuden ja mielekkyyden edistäminen sekä työkyvyn tukeminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen 3.Talousnäkökulma: Tuloksellisuuden parantaminen resurssien hallittu kohdentaminen ja kustannusten hallinta potilasturvallisuus ja vaikuttava hoito palveluprosessien laatu ja tehokkuus sekä sisäisten tukipalvelujen toimivuus 4. Prosessien ja rakenteiden näkökulma: Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen Osallistutaan aktiivisesti sekä valtakunnalliseen että alueelliseen johtamiskoulutukseen Selkiytetään operatiivisen toimialan strategista suunnittelua Tiedottamisen tehostaminen Kehityskeskustelujen laajentaminen kaikille ammattiryhmille Jatketaan urakehitysmallin työstämistä Mahdollistetaan ja kannustetaan eri tulos- ja vastuuyksiköiden omia työhyvinvointi- ja kehittämishankkeita Kannustimia koko tulosalueelle Opiskelijaohjaus rahojen käyttö työhyvinvointia tukemaan Jatketaan operatiivisen toimialan prosessien kehittämistä erityisesti hoidonvarauksen hallinnassa Juurrutetaan leikkaustoiminnan ohjausjärjestelmä käyttöön ja hyödynnetään sen antamaa tietoa leikkaustoiminnan suunnittelussa, seurannassa ja raportoinnissa. Huomioidaan valtakunnalliset potilasturvallisuushankkeet Haipro-ilmoitusten seuranta ja hyödyntäminen Turvataan osaaminen Lastentaudit, teho ja välinehuolto jatkavat tilasuunnittelua Leikkaussalin ja kirurgian poliklinikan tilakartoitus tulevaisuuden näkymät Suunnitellaan leikkaussalien yhdistämistä hybridisaliksi Osallistuttu inhimillisesti tehokas johtaminen koulutuksiin ja valtakunnallisiin koulutuspäiviin. Osallistuttu JET ja Mojo koulutuksiin. Omaa toimintaa seurattu kuukausittain ja osavuosikatsauksin. Pidetty tulosaluekokouksia kvartaaleittain. Kokousasiakirjat katsottavissa intranetissä. Tiedotustilaisuudet koko tulosalueen henkilökunnalle x2/vuosi eivät ole toteutuneet. Osastonhoitajille on aloitettu tutustumiskeskusteluilla, lääkäreille aloitettu kehityskeskustelut. Urakehitysmallia ei ole ollut mahdollista viedä eteenpäin. Yksiköittäin on pidetty työhyvinvoinnin kehittämispäiviä. Pidetty yhteinen työyhteisöiltapäivä leikkaus-ja anestesiayksikölle ja Lyhki yksikölle. Kehittämishankkeet pääsääntöisesti toteutuneet. Tehty suunnitelmia seuraavaksi vuodeksi. Opiskelijamäärärahoja ei ole enää saatu käyttöön, kehittämispäiviä varten on saatu kehittämisyksiköstä avustusta. Kirurgian ja leikkaustoiminnan valtakunnalliset vertaisarviointiseurannat ovat toteutuneet (NHG benchmargin ja Intensium) Oman toiminnan ja talouden seurantaa tehdään säännöllisesti. Lisäksi on otettu käyttöön uudet leikkaustoiminnan raportit. Lyhkin ja leikkaussalin yhteistoimintaa ja toiminnan suunnittelua on kehitetty. Salien käyttöasteita seurataan säännöllisesti Haittatapahtumia käsitellään yksiköissä säännöllisesti. Potilasvahingot käydään läpi kaksi kertaa vuodessa. Leikkaussaleissa käytetään säännöllisesti tarkastuslistaa. Henkilökunta on osallistunut koulutuksiin. Potilashoitoprosesseja on tehostettu lisäämällä leiko-toimintaa. Polikliinista toimintaa on lisätty naistentaudeilla ja Lyhki-yksikössä. Leikkaussalien peruskorjaussuunnittelu on aloitettu. Osallistuttu uuden sairaalan arkkitehtikilpailuehdotusten arviointiin. Hybridisalisuunnitelmasta on luovutttu. Operassa on otettu käyttöön potilaan kutsut tekstiviestillä vaihetietoihin liittyen. Täyttöpalvelua on laajennettu materiaalihallinnon toimesta tapahtuvaksi. 48

49 Toiminnan painopiste on siirtymässä avohoitoon. Hoitopäivien ja hoitojaksojen määrä vähenee tasaisesti samalla kun avohoitokäynnit ja lyhytjälkihoitoinen kirurgia lisääntyvät (kuviot 1 ja 2, taulukko 2 ). Elektiivisestä leikkaustoiminnasta 56,3 % oli päiväkirurgiaa vuonna Kuvio 1. Hoitopäivät, hoitojaksot ja avohoitokäynnit operatiivisen hoidon tulosalueella Kuvio 2. Leikkaustoimenpiteet yhteensä, päiväkirurgia ja Leiko operatiivisen hoidon tulosalueella. Taulukko 2. Toimenpiteet yhteistaulukko TOIMINTASUORITTEET LAO LYHKI LAO+LYHKI TMP PKL SUU PKL GYN PKL KIR PKL PÄIVYSTYKSET Kirurgia ( sisältää lasten kirurgian) Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Naistentaudit ja synnytykset Sisätaudit ja kardiologia PÄIVYSTYKSET YHTEENSÄ Anestesiologia päivystystoimenpiteenä PÄIVYSTYSTOIMINTA YHTEENSÄ joista yöaikana aloitetut tmp:t (sis.anest.) Ilta-ajan toiminta (sis. päiv+elekt ja anest.) ELEKTIIVISET TOIMENPITEET Vo- ja LEIKO Päiväkirurgia Polikliiniset ELEKTIIVISET YHTEENSÄ TOIMINTA ERIKOISALOITTAIN KIRURGIA ( sisältää lasten kirurgian) Kirurgian päivystykset joista yöaikana aloitetut GYNEKOLOGIA Gynekologian päivystykset yhteensä joista yöaikana aloitetut ANESTESIA PÄÄTOIMENPITEENÄ KEUHKOSAIRAUDET, bronkoskopiat KNK SILMÄKIRURGIA* SISÄTAUDIT, tähystystoimenpiteet LASTENKIRURGIA LEIKKAUKSET JA TOIMENPITEET YHTEENSÄ joista pientoimenpiteitä (ei sisällä anest.) PÄIVYSTYKSET PROSENTTEINA KOKONAISMÄÄRÄSTÄ 32,18 36,35 ELEKTIIVISET PROSENTTEINA 67,9 63,65 79,97 78,07 JOSTA PÄIVÄKIRURGIAA PROSENTTEINA 31,52 26,82 91,65 84,35 60,03 56,31 49

50 Toimintatuotot ovat olleet ,99 (103,8 %) ja menot ,47 (103,1 %). Toimintatuotot ylittivät tavoitteen 4,7 %:lla ja toimintakulut 5,7 %:lla. Toimintakulujen ylitys tulee lähinnä asiakaspalveluiden ohilaskutuksesta, potilaskuljetuksista sekä apuvälineistä. Käyttöomaisuuden poistojen jälkeen tulosalue tuotti ylijäämää euroa. Naistentautien klinikassa tulos on tappiollinen. Naistenklinikan toimintatuotot jäivät odotettua alhaisemmiksi (80 %) erityisesti kuntien ja kuntayhteisöjen korvausten osalta. Toimintatuottojen laskua naistenklinikalla selittävät odotettua pienempi synnytysten määrä, arvioitua vähäisemmät suoritteet ja vuodeosastotoiminnan lyhentyneet hoitoajat. Toimenpideyksikössä toimintatuotot ovat ylittyneet reilusti (217 %). Lyhki on siirtynyt vuonna 2014 alusta kuntalaskuttavaksi yksiköksi, ja tämä vaikeutti talousarvion tekoa. Tulosalue tuotti avohoitokäyntejä yhteensä 73888, mikä on 6,2 % enemmän kuin asetetut tavoitteet ja 3,1 % enemmän kuin vuonna Ulkoa ostettujen avohoitokäyntien määrä on laskenut (2014 vuonna 5156) ollen 66,7 % arvioidusta määrästä. Laskua edelliseen vuoteen tapahtui 3039 käynnin (37,1 %) verran. Hoitopäiviä tuotettiin omissa yksiköissä yhteensä (33350 vuonna 2013), mikä alitti arvion 12,1 %:lla. Hoitojaksoja oli yhteensä 9916 (10716 vuonna 2013). Kertymä alitti tavoitteen 3,8 %:lla. Ostetut hoitopäivät toteutuivat tavoitteen mukaisesti (7992 vuonna 2014 tavoite 7 900). Hoitoaika operatiivisella alueella oli edelleen laskusuuntainen ollen nyt keskimäärin 3,0 päivää (tavoite oli 3,3 ja 2013 ka hoitoaika 3,1). Leikkaustoimenpiteitä tulosalueella tehtiin 9221, mikä on tavoitteessa(9200). Henkilöstötilanne oli kohtuullisen hyvä lukuun ottamatta lastenlääkäri- ja silmälääkäritilannetta. Onnistuneet erikoislääkäri rekrytoinnit vähensivät konsulttien tarvetta ja laskivat kustannuksia erityisesti kirurgialla. Urologialle on saatu rekrytoitua omaa työvoimaa eikä konsulttilääkäreitä ole enää käytetty. Lastenyksikössä ulkopuolisia konsulttilääkäreitä on käynyt koko vuoden, mikä on nostanut kustannuksia. Päivystystoimenpiteiden kokonaismäärä (2591 vuonna 2014 ja 2275 vuonna 2013) on kasvanut 13,9 %:lla vuodesta Leikkaus- ja anestesiaosastolla päivystystoimenpiteiden määrä on 36,35 % kaikista toimenpiteistä (vuonna ,18 %). Määrä sisältää kaikkien erikoisalojen päivystystoimenpiteet. Synnytyspuudutuksia ei ole aikaisemmin tilastoitu, vaan ne ovat nyt ensimmäistä kertaa mukana tilastoissa. Päivystysajan toimenpiteistä on ollut kirurgisia 65,24 %, anestesiologisia 26,6 %, gynekologisia 6,6 %, KNK 0,3 % sekä sisätautisia ja kardiologisia 1,04 %. Yöaikaiset kirurgiset toimenpiteet ovat pysyneet lähes samalla tasolla kuin vuonna 2013 eli päivystystoimenpiteet on saatu tehtyä pääosin virka-aikana ja iltaisin. Kuulokojetta tarvitsevien odotusaikojen lyhentämiseksi ja hoitotakuussa pysymiseksi osalta on jouduttu tekemään lisätöitä ja hankkimaan ostopalveluina kuulolaitesovituksia. 50

51 OPERATIIVINEN HOITO VOIMAVARAT 2013 TP 2014 TA 2014 TA 2014 TP MUUT. % POIK. % tarkastettu TP13/TP14 TP14/TA14 Virat ja toimet yht ,6 0,0 siitä lääkärit ,1 0,0 hoitohenkilöstö ,4 0,0 huoltohenk.kunta ,0 0,0 toimisto-ja hallinto ,0 0,0 Sairaansijat ,3 0,0 MÄÄRÄTAVOITTEET (Sitovat *) Avohoito kuntalask.käynnit, omat * ,2 6,2 kuntalask.käynnit, ostetut * ,1-33,2 yhteensä ,0 2,3 uusinta-/ensikäynnit 2,6 2,3 3,0 15,4 30,4 Päiväkirurgia * ,9-6,3 Vuodeosastohoito hoitojaksot, omat * ,5-3,7 yhteensä ,5-3,7 hoitopäivät, omat * ,7-12,1 hoitopäivät, ostetut * ,3 1,2 yhteensä ,8-9,6 keskim.hoitoaika, omat 3,1 3,3 3,0-2,5-8,7 Poikkeama-% Leikkaustoimenpiteet laskettu ta.arvion Toimenpiteet yhteensä * ,7 0,2 muutoksen jälkeen KÄYTTÖTALOUSOSA 2013 TP 2014 TA TA MUUTETTU 2014 TP MUUT. % POIK. % MUUTOS TA TP13/TP14 TP14/TA14 Toimintatuotot (eur) ,9 4,0 Toimintatuotot, ulkoiset ,5 2,8 Myyntituotot ,5 3,2 Maksutuotot ,8-4,4 Tuet ja avustukset ,5 682,8 Muut toimintatuotot ,5-47,3 Sisäiset tulot ,0 7,8 Toimintakulut (eur) ,7 2,8 Toimintakulut, ulkoiset ,2 1,8 Palkat ,0-0,3 Henkilösivukulut ,9-0,7 Henkilöstökorvaukset ,1 2,5 Palvelujen ostot, ohilaskutus ,3 5,1 Palvelujen ostot, oma toiminta ,4 3,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 2,7 Muut toimintakulut ,2 128,3 Sisäiset menot ,2 3,9 Toimintakate ,8 166,5 Rahoitustuotot/-kulut Poistot ,9 0,5 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos ,4 317,7 Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä ,3 317,7 51

52 2.3.4 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa sairaanhoitopiirin ensihoidosta, erikoissairaanhoidon ja sopimuskuntien perusterveydenhuollon päivystyksestä väestön tarpeiden pohjalta. Toiminnan tavoitteena on potilaiden terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen käytettävissä olevin voimavaroin yhdessä muiden terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksiköiden kanssa. Toiminnassa korostuu tarkoituksenmukaisuus, yhteistyö, hyvä palvelu ja laatu. Toiminnalliset muutokset Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue aloitti toimintansa Samalla sairaanhoitopiiri otti Utsjokea lukuun ottamatta koko Lapin sairaanhoitopiirin alueen ensihoidon omaksi toiminnakseen. Sairaanhoitopiirin kuntiin perustettiin ensihoitoasemat ja palvelutasopäätöksen toteuttamisen edellyttämä henkilökunta rekrytoitiin töihin. Kenttäjohtotoiminta vakiinnutettiin tukemaan hätäkeskusta ja ensihoitoa. Rekrytoinnissa ei saatu palvelutasopäätöksen mukaista määrää hoitotasoisia ensihoitajia. Hoitotason ensihoitajien 30 opintopisteen täydennyskoulutus aloitettiin syksyllä 24 ensihoitajalle yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Kunnissa, joihin oli palvelutasopäätöksen mukaisesti sijoitettu yövaralla olevat yksiköt, ajauduttiin yöllisten tehtävien aiheuttamana ylityöongelmiin. Tämän ratkaisemiseksi valmisteltiin muutosehdotus yöllisen välittömän valmiuden lisäämiseksi ylityöpaikkakunnilla. Rovaniemen keskustan ja keskustan välittömän ympäristön nopea tavoittaminen on nykyisestä asemapaikasta haasteellista. Suunnittelu ensihoitoyksiköiden hajasijoittamiseksi lähemmäksi Rovaniemen keskustaa käynnistettiin. Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue on osaltaan osallistunut lapin keskussairaalan uudisrakennussuunnitelmien valmisteluun. Viranomaisyhteistyötä jatkettiin sopimusten mukaisesti eri toimijoiden kanssa. Ensihoidon terveyskeskusyhteistyötä on kehitetty vastaamaan paikkakuntakohtaisia tarpeita. Päivystyksen tulosyksikköön valittiin osastonylilääkäri. Syksyllä voimaan tulleen päivystysasetuksen edellyttämiä muutoksia valmisteltiin yhdessä perusterveydenhuollon yksikön kanssa. Samalla on tehty valmistelevia töitä uusien kuntien liittymiseksi yhteispäivystykseen, päivitettiin yhteispäivystyssopimusta ja valmistauduttiin Attendon lääkäripäivystyssopimuksen siirtämiseen Rovaniemen kaupungilta Lapin sairaanhoitopiirille. Lisäksi on valmistauduttu uuden erikoisalan akuuttilääketieteen erikoistumiskoulutuksen aloittamiseen Lapin keskussairaalassa ja akuuttilääketieteeseen erikoistuvien rekrytointiin. Yhteispäivystyksen edellyttämään puhelinpäivystykseen valmistauduttiin kartoittamalla toimintaan siirrettäviä resursseja. Lisäksi valmistauduttiin päivystyksen yhteisen potilastietojärjestelmän käyttöön ottoon ja tilaratkaisuihin toiminnan toteuttamiseksi. Hoidon tarpeen arviointikäytäntöä päivitettiin soveltumaan yhteispäivystyksen toimintaan. Varsinkin erikoissairaanhoidon päivystyksen ilta- ja yöaikaista ruuhkaa helpottamaan on valmisteltu suunnitelmaa akuuttilääkäreiden ja mahdollisesti Rovaniemen terveyskeskuslääkäreiden työpanoksen sijoittamisesta iltaan. 52

53 Painopistealue 1. Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma: Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen yhteensovittaminen ensihoitopalvelun yhdenmukaisen toimintamallin vakiinnuttaminen 2. Henkilöstönäkökulma: Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työn sujuvuuden ja mielekkyyden edistäminen sekä työkyvyn tukeminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen 3. Talousnäkökulma: Tuloksellisuuden parantaminen resurssien hallittu kohdentaminen ja kustannusten hallinta potilasturvallisuus ja vaikuttava hoito palveluprosessien laatu ja tehokkuus sekä sisäisten tukipalvelujen toimivuus 4. Prosessien ja rakenteiden näkökulma: Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Haetaan ratkaisuja päivystyspoliklinikan ruuhkatilanteiden hoitamiseksi. Yöaikaisen pth-tarkkailun prosessien työstäminen edelleen organisaation sisällä ja yhteistyössä Rovaniemen kaupungin/ kuntien kanssa Aidon yhteispäivystyksen perustaminen - pth-yksikkö apuna Ensihoidon palvelutasopäätöksen implementointi Uuden henkilökunnan perehdyttäminen ja uusien esimiestehtävien haltuunotto Työhyvinvointikyselyn tulosten hyödyntäminen yksiköissä ja toimenpiteet kyselyn tulosten pohjalta Käytännöllisiä palkitsemistapoja käyttöön sairaanhoitopiirin yhteisten käytäntöjen pohjalta Potilassiirtojen järkevöittäminen mm. kenttäjohdon ja Codean myötä Puhelinpäivystyksen kehittäminen Sähköiset järjestelmät mahdollisimman laajaan käyttöön. Osallistumme osaltamme uusien toimitilojen suunnitteluun Sähköisessä järjestelmässä valmistautuminen valtakunnalliseen Kejojärjestelmään ja Erica-rajapintaan Päivystyspotilaan hoitoprosessin tarkastelu ja edelleen kehittäminen NHGbenchmarkingia hyödyntäen. Toimenpiteiden arviointi Akuuttilääketieteen erikoisalan koulutuksen valmistelua on jatkettu. Suunnittelua ilta-ajan resurssin vahvistamiseksi on jatkettu. Hoidon tarpeen arviointi on päivitetty sopimaan yhteispäivystyksen toimintaan. Yhteispäivystyksen ja Attendon sopimussiirtosuunnitelmat ovat edenneet. Hoito- ja perustason testit on suoritettu laajasti. Hoitotason 30 opintopisteen täydennyskoulutus on aloitettu 24 ensihoitajalle. Ensihoidon palvelutasopäätöksen mukainen tavoitettavuus on toteutunut Rovaniemeä ja Utsjokea lukuun ottamatta koko sairaanhoitopiirissä. Perehdytys on toteutunut. Työhyvinvointisuunnitelmat on tehty ja toteutumista arvioitu. Ensihoidon tyhjiöt ovat vähentyneet ja potilaiden tavoittaminen parantunut. Puhelinpäivystyksen vahvistamista on valmisteltu. Sähköinen hoitosuunnite Suunnitteluun on osallistuttu. Valmistauduttu vielä alkamisajankohdaltaan epäselviksi jääneiden järjestelmien tuloon. Tulokset ovat olleet vertaisarvioinnissa hyvää tasoa. Erikoissairaanhoidon päivystyksen lääkärikäyntejä oli 15435(2014 TA 15100). Perusterveydenhuollon päivystyksen lääkärikäyntejä oli (2014 TA 22060), hoitajakäyntejä 6445 (2014 TA 8800). Päivystyksen ja ensihoidon tulosalueen talouden toteuma oli vuonna ,98 milj. ylijäämäinen. Ylijäämä johtui pääasiassa päivystyksen tulosyksikön lääkärikäyntien ja kalliimpien hintaluokkien potilaiden lisääntymisestä. Kalliimpien hintaluokkien lisääntyminen johtui osittain kirjaamiskäytäntöjen tarkentumisesta. Päivystyksen tulosyksikön tulot olivat 18,7 % yli talousarvion ja menot 2,2 % alle talousarvion. Menojen alitus johtui vähentyneestä palvelujen ostosta. Erikoissairaanhoidon päivystyksen tulot ylittyivät 20 % ja menot alittuivat 2,9 % talousarviosta. Perusterveydenhuollon tulot ylittyivät 9,3 % ja menot ylittyivät 1,6 % talousarviosta. 53

54 Ensihoidon toteutunut kuntalaskutus oli 10,429 milj. (TA 10,252 milj. ) eli ylitystä oli 1,7 %. Suuren toiminnan ottaminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi sisälsi runsaasti vaikeasti ennakoitavissa olevia tekijöitä, kuten muun muassa aiemmasta muuttunut toiminnan luonne esimerkiksi valmiuden ylläpitämiseen ja siirtokuljetusten logistisointiin liittyen. Lisäksi poistojen määrä oli vaikeasti arvioitavissa. PÄIVYSTYS JA ENSIHOITO 2013 TP 2014 TA 2014 TA 2014 TP MUUT. % POIK. % tarkastettu TP13/TP14 TP14/TA14 VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,0 siitä lääkärit ,0 hoitohenkilöstö ,0 huoltohenk.kunta ,0 toimisto-ja hallinto ,0 MÄÄRÄTAVOITTEET (Sitovat *) Avohoito kuntalask.käynnit, omat * ,1 2,2 kuntalask.käynnit, ostetut * 8 yhteensä ,1 2,3 uusinta-/ensikäynnit PTH-hoitajakäynnit * ,0-26,8 Poikkeama-% PTH-lääkärikäynnit * ,2 7,1 laskettu ta.arvion muutoksen jälkeen 2013 TP 2014 TA TA MUUTETTU 2014 TP MUUT. % POIK. % MUUTOS TA TP13/TP14 TP14/TA14 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) ,9 2,6 Toimintatuotot, ulkoiset ,2 2,4 Myyntituotot ,0 1,3 Maksutuotot ,1 715,9 Tuet ja avustukset 0 Muut toimintatuotot ,7 Sisäiset tulot ,9 7,0 Toimintakulut (eur) ,7-4,7 Toimintakulut, ulkoiset ,7-1,6 Palkat ,9-3,4 Henkilösivukulut ,3-3,3 Henkilöstökorvaukset ,4 9,9 Palvelujen ostot ,5 18,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 2,9 Muut toimintakulut ,3-11,1 Sisäiset menot ,9-15,5 Toimintakate ,8 299,2 Rahoitustuotot/-kulut Poistot ,0 1,3 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos , ,4 Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä , ,4 54

55 2.3.5 Psykiatrisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Psykiatrisen hoidon tulosalue tuottaa aikuispsykiatrian, yleissairaalapsykiatrian, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon osasto-, poliklinikka- ja päivystyspalveluita sekä erityistason päihdepalveluita. Tavoitteena on turvata väestölle tasavertainen mahdollisuus saada ajanmukaista tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta mielenterveys- ja päihdeongelmissa. Tavoitteena on, että potilaan tarkoituksenmukainen hoito toteutuu siten, että alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut muodostavat toimivan ja joustavan kokonaisuuden. Toiminnalliset muutokset Vuonna 2011 alkanut laaja toiminnan kehittäminen psykiatrian klinikalla jatkui edelleen vuoden 2014 aikana. Psykiatrian klinikka on siirtänyt toimintansa diagnoosipohjaisiin toimintalinjoihin, jotka tarjoavat sekä osasto- että poliklinikkahoitoa. Vuoden 2014 aikana perustettiin psykiatrian poliklinikka, koska haluttiin selkeyttää potilaan hoidon prosessia ja logistiikkaa. Avohoitotoiminnalle saatiin loppuvuodesta 2014 tilat keskussairaalan läheisyydestä. Kiireettömän hoidon poliklinikalle saatiin henkilökuntaresurssia vähentämällä 8 aikuispsykiatrista sairaansijaa ja muuttamalla kokeiluluonteisesti mielialalinjan osasto 2 viikko-osastoksi. Vuoden 2014 aikana suunniteltiin päivystysasetuksen mukainen psykiatrisen päivystyksen prosessi, jonka toteuttaminen on kuitenkin haasteellista ilman uusia henkilökuntaresursseja eikä psykiatrian päivystystä voida täysin asetuksen mukaisesti toteuttaa ennen kuin psykiatrinen laitoshoito muuttaa keskussairaalan yhteyteen. Psykiatrian klinikalla toteutettiin tehtävänsiirto lääkäriltä hoitajalle aloittamalla ECT-hoitaja toiminta. Tunturi-Lapin psykiatria-kokeilu etenee suunnitelman mukaisesti ja on parantanut sekä mahdollistanut yhteistyötä eri toimijoiden välillä kokeiluun osallistuvien kuntien alueella. Vuoden 2014 alusta nuorisopsykiatrian osasto ja poliklinikka yhdistyivät yhdeksi vastuuyksiköksi. Kesäsulun jälkeen osasto muutettiin viikko-osastoksi ja vähennettiin 3 sairaansijaa. Vapautunut resurssi kohdennettiin avohoidon kehittämiseen ja nuorisopsykiatrialla aloitti toimintansa viikonloppuisin toimiva nuorisopsykiatrinen päivystystyö. Avohoitotyön tehostaminen ei ole poistanut osastohoidon tarvetta, vaan työ on muuttunut kriisipainotteisemmaksi. Työparityötä on tehty myös perusterveydenhuollon ja lastensuojelun kanssa enenevässä määrin. Suuntauksena onkin järjestää nuoren ympärille helposti saatavilla oleva, tarpeenmukainen hoitoverkosto, jossa nuoren voinnin mukaan palveluita voidaan tarvittaessa tehostaa. Lastenpsykiatrian tulosyksikkö alkoi syksyllä 2014 kehittämisprosessi, jonka tavoitteena on ollut avohoidon lisääminen ja laitospainotteisuuden vähentäminen. Kehittämisprosessi aloitettiin kesken toimintavuoden ja sitä ei ole otettu huomioon vuoden 2014 toimintasuunnitelmassa. Syksyllä 2014 vuodepaikat vähennettiin kahdeksasta seitsemään ja yksi työntekijä siirtyi avohoitotyöhön poliklinikalle. Syksystä 2014 lähtien on sovittu käytäntö, että lasten vanhemmat ovat lapsen hoidon aikana osastolla lastensa kanssa ja yöpyivät osastolla. Päihdeklinikalla aloitettiin vuoden 2014 aikana korvaushoitojen aloittamisen suunnittelutyö. kehitetään konsultaatiopoliklinikkatoimintaa yhteistyössä psykiatrian poliklinikan kanssa. Jatketaan yhteistyössä psykiatrian klinikan kanssa päihdepsykiatrisen hoitomallin valmistelua. Vuoden 2014 aikana päättyi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kanssa yhteistyönä toteutettu perheterapiakoulutus, josta valmistui sairaanhoitopiirin alueelle 17 pari- ja perheterapeuttia. Vuoden 2014 aikana aloitettiin psykiatrian klinikalla ensimmäinen kognitiivisten menetelmien menetelmäkoulutus. 55

56 Painopistealue 1. Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma: Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen yhteensovittaminen ensihoitopalvelun yhdenmukaisen toimintamallin vakiinnuttaminen 2. Henkilöstönäkökulma: Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työn sujuvuuden ja mielekkyyden edistäminen sekä työkyvyn tukeminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Toimenpiteet painopisteeseen Pääsemiseksi Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitotoiminnan tehostaminen: Perustetaan psykiatrian poliklinikka turvaamaan erikoissairaanhoidon avohoito Kehitetään psykiatriasta päivystysarviota Kehitetään psykiatrian kuntakonsultaatioita Aloitetaan Tunturi-Lapin psykiatria kokeilu Aloitetaan ECT hoitaja -toimintamalli Aloitetaan epävakaan persoonallisuushäiriön toimintamalli Psykiatrian klinikan kehittämishankkeen (MCompentence) tavoitteiden täytäntöönpano Erikoissairaanhoidon palveluiden turvaamiseksi aloitetaan kognitiivisen psykoterapian menetelmät koulutus Kokemusasiantuntijoiden osallisuutta lisätään toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämistä. Nuorisopsykiatria Nuorisopsykiatrian osasto ja poliklinikka yhdistetään yhdeksi vastuuyksiköksi Perhe- ja verkostokeskeisen avohoitotyön kehittämistä jatketaan. Aloitetaan nuorisopsykiatrisen akuuttihoidon kehittäminen yhteistyössä alueen kuntien kanssa Nuorisopsykiatrian tilat muutetaan perhe- ja verkostokeskeiseen työskentelyyn sopiviksi Etäkonsultaation pilotointi kuntiin Lastenpsykiatria Osaston toiminta muuttuu viikko-osastoksi (ma-pe). Vapautuvalla resurssilla lisätään kotisairaanhoitotoimintaa ja polikliinisen työn valmiutta. Päiväyksikkötoimintaa pilotoidaan (tammikuu-joulukuu 2014) osana poliklinikan toimintaa ja erillisenä osaston toiminnasta. Pyrkimyksenä purkaa hallitusti laitoshoidon käyttöä. Erikoissairaanhoidon palvelujen turvaamista vahvistetaan kouluttamalla lapsipsykoterapeutteja. Kuvataan keskeisimmät päätöksentekoprosessit ja kootaan ne informaatiopaketiksi henkilökunnalle Mahdollistetaan työkiertoa ja vahvistetaan työyhteisötaitoja Työhyvinvointisuunnitelman painopisteet: johtamisen kehittäminen työajan riittäminen työturvallisuuden lisääminen Aloitetaan palkitsemisjärjestelmän kokeilu Henkilökunnan vaikuttamismahdollisuus turvataan toiminnan kehittämisessä Toimenpiteiden arviointi Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitoa tehostettiin perustamalla psykiatrian poliklinikka ja kehittämällä psykiatrista päivystysarviota. Tunturi-Lapin psykiatria -kokeilu etenee suunnitelman mukaisesti ja on parantanut sekä mahdollistanut yhteistyötä eri toimijoiden välillä kokeiluun osallistuvien kuntien alueella. ECT-hoitaja toimintamalli aloitettiin ja kehitettiin epävakaan persoonallisuushäiriön toimintamallia. MCompetence-hankkeen tavoitteiden täytäntöönpanoa jatkettiin. Kognitiivisten psykoterapian menetelmäkoulutus aloitettiin. Kokemusasiantuntijoiden osallisuutta lisättiin mm. kerran kuukaudessa tapahtuvalla kokemusasiantuntijapäivällä. Nuorisopsykiatrialla osasto ja poliklinikka yhdistettiin yhdeksi vastuuyksiköksi ja aloitettiin nuorisopsykiatrisen akuuttihoito viikonloppuisin toteutuvalla päivystystoiminnalla. Nuorisopsykiatrian tilamuutoksista osin luovuttiin, koska päätettiin panostaa tulevien toimitilojen suunnitteluun. Lastenpsykiatrian osasto muuttui viikkoosastoksi. Päivätoimintayksikön perustamisesta pidättäydyttiin, mutta lasten laitosmaista hoitoa vähennettiin lyhentämällä hoitoaikoja ja ottamalla vanhemmat mukaan lapsen hoitojaksolle. Lastenpsykoterapeuttikoulutus Oulussa käynnistyi. Keskeisimpien päätöksentekoprosessien kuvaaminen käynnistyi. Työkierron mahdollisuudet lisääntyivät mm. uusien polikliinisten työpisteiden muodossa. Työhyvinvointisuunnitelman painopistealueita pyrittiin viemään eteenpäin. Haipro ilmoitukset vähenivät 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Palkitsemisjärjestelmän kokeilu ei lähtenyt käyntiin. Henkilökunnan vaikutusmahdollisuudet toiminnan kehittämisessä turvattiin mm. klinikkameetingin ja henkilökunnan kuulemisen muodossa. 56

57 3. Talousnäkökulma: Tuloksellisuuden parantaminen resurssien hallittu kohdentaminen ja kustannusten hallinta potilasturvallisuus ja vaikuttava hoito palveluprosessien laatu ja tehokkuus sekä sisäisten tukipalvelujen toimivuus 4. Prosessien ja rakenteiden näkökulma: Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen Tuloksellisuutta parannetaan ja resursseja kohdennetaan avohoitotyöhön perustamalla poliklinikka, joka selkeyttää potilaslogistiikkaa ja vähentää matkustamiseen käytettyä aikaa. Diagnoosipohjaisten linjojen prosesseja kehitetään edelleen ja vakiinnutetaan, keskeisenä tavoitteena potilaan palveluprosessin laatu. Pakon käytön vähentämisen ja työturvallisuuden lisäämisen valtakunnallisen hankkeen jatkotyöstäminen mm. uusimalla eristystilat Aloitetaan ECT-hoitaja toimintamalli tehtävänsiirtona lääkäriltä hoitajalle Uudisrakentamiseen liittyvän tila- ja toimintasuunnitelmatyön jatkaminen Ajanmukaistetaan eristyshuoneet Etsitään tila- ja logistisia ratkaisuja, jotka tukevat avohoitotoiminnan kehittämistä aikuispsykiatrian poliklinikan tilaratkaisut tila päivystävälle sairaanhoitajalle LKS:n Vuokra-autot avohoitotoimintaan Poliklinikka perustettiin. Linjojen prosessien kehittäminen jatkui. Uusi eristystila otettiin käyttöön. Haiprot vähenivät 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tehtävänsiirto lääkäriltä hoitajalle toteutui. Uudisrakentamiseen liittyvän tila- ja toimintamallisuunnitelmaan liittyvää työtä jatkettiin. Ajanmukaistettiin eristyshuone. Psykiatrian avohoitotoiminnalle löytyi tilat keskussairaalan läheisyydestä. Psykiatrian tulosalueen toiminnallinen tavoite on ajanmukaistaa erikoissairaanhoidon avohoitoa ja avohoidon kehittymisen myötä vähentää laitospainotteista hoitoa. Vuoden 2014 aikana hoitopäiviä toteutui 19,7 % vähemmän kuin vuoden 2014 talousarvioon oli arvioitu ja 10,2 % vähemmän kuin vuonna Avohoitokäyntejä toteutui 6,7 % enemmän kuin vuoden 2014 talousarvioon oli suunniteltu ja 19,7 % enemmän kuin vuonna Samaan aikaan tehostamalla omaa toimintaa muualta ostettu laitoshoito väheni 24,7 % ja ostettu avohoito toteutui 43,4 % vähemmän kuin vuonna Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin siis selvästi suunniteltua nopeammin, vaikka avohoidon tehostaminen ei onnistunutkaan suunnitelmien mukaan tarpeenmukaisten toimitilojen puuttuessa. Psykiatrian tulosalueen tulos vuonna 2014 oli alijäämäinen. Alijäämä ei liittynyt psykiatrian tulosalueen suurentuneihin menoihin, koska menokuri oli tiukka: toimintakulut toteutuivat alle vuoden 2014 talousarvion. Ulkoiset menot olivat jopa pienemmät kuin 2014 talousarviossa alun perin arvioitiin. Toimintakuluja lisäsi sisäisen laskutuksen 11,8 % kasvu, missä näkyy potilasvahinkovakuutusmaksun nousu. Psykiatrian tulosalueen alijäämä johtuu pääosin siitä, että vuoden 2014 suoritearviot ovat olleet virheelliset. Toiminnan muutoksen keskellä on haasteellista arvioida suoritteiden määrää ja laitoshoito vähenee nopeammin kuin on arvioitu. Kun vuoden 2014 talousarvioon arvioitiin hoitopäiviä toukokuussa 2013, ei vuoden 2013 toteutuma ollut vielä käytössä. Vuonna 2013 toteutuneita hoitopäiviä oli lopulta mikä oli 9 % vähemmän kuin sen vuoden talousarviossa oli arvioitu. Vuodelle 2014 arvioitiin virheellisesti hoitopäivää mikä olisi ollut siis jopa enemmän kuin edellisen vuoden toteuma. Koska hoitopäiväkertymä arvioitiin virheellisen suureksi, päädyttiin mm. laskemaan joidenkin tuotteiden hintoja. Tämä on lisännyt virheellisen hoitopäiväarvion aiheuttamaa alijäämää. Toinen alijäämään vaikuttava seikka on se, että psykiatrian tulosalueen talous nojannut laitoshoitoon eikä avohoidon tuotteilla ja hinnoilla ole ollut suurta merkitystä taloudessa. Hoitopäivien vähentymisen ja avohoidon lisääntymisen myötä avohoidon tuotteiden hinnoittelu on tullut keskeiseen asemaan. Erikoissairaanhoidossa moniammatillinen työskentely, diagnostiset tutkimukset ja työparityöskentely on keskeisessä asemassa ja tämä tulee jatkossa huomioida hinnoittelussa. Psykiatrian tulosalueen osuus sairaanhoitopiirin menoista on edelleen pienentynyt: vuonna 2014 psykiatrian osuus sairaanhoitopiirin menoista oli vain 8,8 %. 57

58 PSYKIATRIA VOIMAVARAT 2013 TP 2014 TA 2014 TA 2014 TP MUUT. % POIK. % tarkastettu TP13/TP14 TP14/TA14 Virat ja toimet yht ,1 0,0 siitä lääkärit ,0 0,0 hoitohenkilöstö ,5 0,0 huoltohenk.kunta ,0 0,0 toimisto-ja hallinto ,0 0,0 Sairaansijat ,5 0,0 Sairaansijat, päihdehuolto ,0 0,0 MÄÄRÄTAVOITTEET (Sitovat *) Avohoito, psykiatria kuntalask.käynnit, omat * ,7 6,7 kuntalask.käynnit, ostetut * ,4-33,4 yhteensä ,1 4,9 uusinta-/ensikäynnit 17,3 17,3 14,8-14,5-14,5 päiväsairaala ,4 61,1 Vuodeosastohoito, psykiatria hoitojaksot, omat * ,0 34,8 hoitopäivät, omat * ,2-19,7 hoitopäivät, ostetut * ,7-25,1 yhteensä ,8-20,9 keskim.hoitoaika, omat 21,5 26,1 15,5-27,6-40,5 Laitoshoito, päihdehuolto Poikkeama-% hoitojaksot * ,2-3,2 laskettu ta.arvion hoitopäivät * ,9-35,7 muutoksen jälkeen keskim.hoitoaika 10,8 16,4 10,9 0,3-33,6 KÄYTTÖTALOUSOSA 2013 TP 2014 TA TA MUUTETTU 2014 TP MUUT. % POIK. % MUUTOS TA TP13/TP14 TP14/TA14 Toimintatuotot (eur) ,2 3,7 Toimintatuotot, ulkoiset ,7 4,5 Myyntituotot ,6 4,2 Maksutuotot ,3 9,0 Tuet ja avustukset 0 0,0 Muut toimintatuotot ,6 190,9 Sisäiset tulot ,5-0,6 Toimintakulut (eur) ,4-1,0 Toimintakulut, ulkoiset ,5 1,9 Palkat ,3 0,3 Henkilösivukulut ,3-0,2 Henkilöstökorvaukset ,2-1,1 Palvelujen ostot, ohilaskutus ,1 6,6 Palvelujen ostot, oma toiminta ,0 0,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 14,5 Muut toimintakulut ,7 108,8 Sisäiset menot ,8-5,6 Toimintakate ,4 52,8 Rahoitustuotot/-kulut Poistot ,4 0,0 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos ,9 53,4 Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä ,9 53,4 58

59 2.3.6 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue palvelee sairaanhoitopiirin kliinisiä erikoisaloja sekä lisäksi perusterveydenhuollon yksiköitä sekä muita julkisia ja yksityisiä sopimuskumppaneita. Kuvantamisen, patologian, sairaala-apteekin, potilaskertomusarkiston, hoitohenkilökunnan rekrytoinnin, sairaanhoitoa tukeva toimistotyön sekä välinehuollon palvelut tuotetaan korkealaatuisina ja määrältään riittävinä, joustavasti ja taloudellisesti. Keskeisimmät muutokset Tulosalueen nimi muuttui sairaanhoidollisten tukipalveluiden tulosalueeksi. Tulosalue laajeni, kun välinehuolto ja rekrytointiyksikkö siirtyivät tälle tulosalueelta. Kokonaan uutena tulosyksikkönä aloitti Toimistopalvelut-yksikkö, josta käytetään nimeä Sihtekki. Sen toiminnan käynnistämiseen rekrytoitiin uusi palvelupäällikkö. Vuoden 2014 aikana Sihtekki-yksikkö organisoitui, aloitti vastaavien sihteerien esimies- ja työnohjausvalmennukset sekä tiimikohtaiset tiimipalaverit. Lisäksi yksikössä aloitettiin sihteerityön tuotteistaminen. Tulosalueen tavoite säilyttää perinteikäs tukipalveluyhteistyö sekä perusterveydenhuollon että erityisvastuualueen muiden toimijoiden kanssa Lapin sairaanhoitopiirin järjestämissopimuksen ja -suunnitelman mukaisesti toteutui pääosin. Pitkän tähtäimen linjaukset odottavat sote-ratkaisuja. Henkilökuntapula helpotti vakituisten työntekijöiden osalta vuoden 2014 aikana. Lääkärikunnassa on edelleen vajausta, eikä sijaisuuksiin saada koulutettua ammattilaisia. Radiologiassa uusi tuotannonohjausjärjestelmä (RIS) otettiin käyttöön Lapin keskussairaalassa. Potilaskertomuskeskus jatkoi valmisteluja KANTAvalmiuteen yhdessä alueen kuntien kanssa. Välinehuolto aloitti tänä vuonna toiminnan myös kahdessa Rovaniemen kaupungin toimipisteessä. Tuotannossa radiologia ei päässyt tavoitteeseen henkilökuntavajauksen vuoksi: kaksi radiologian virkaa on vailla hoitajaa, eikä röntgenhoitajien sijaisuuksiin saatu henkilökuntaa. Muissa yksiköissä kysyntä jatkoi kasvu: isotooppitutkimusten määrä on lisääntynyt noin 15 % ja lääkkeiden valmistus 10 %. Tämä sisältää myös sytostaattien käyttökuntoon saattamiset. Potilaskertomuskeskuksessa asiakkaiden, vakuutusyhtiöiden ja viranomaisten kopiopyynnöt ja niiden toimitus on lisääntynyt 25 % ja uutena toimintana on aloitettu asiakirjojen skannaus. Näitä suoritettiin kpl. Ilman paperisten potilaskertomusten käytön vähentymistä (20 %) ei keskus olisi suoriutunut tehtävistään. Taloussuunnitelma toteutui lähes kiitettävästi. Painopistealue 1. Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma: Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen yhteensovittaminen ensihoitopalvelun yhdenmukaisen toimintamallin vakiinnuttaminen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Henkilöresurssit toimintaa vastaavaksi: - yhden MRI-osastonylilääkärin ja yhden röntgenhoitajan perustaminen kuvantamiseen (ostopalvelujen vähentäminen) - välinehuoltajan toimen perustaminen - palvelupäällikön virka toimistopalveluyksikön (Sihtekki) käynnistä ja johtamista varten Lisäksi valmistellaan vuoden 2015 talousarvioon seuraavia henkilöresurssien lisäyksiä: - yhden erikoislääkärin viran sekä yhden röntgenhoitajan toimen perustaminen kuvantamiseen (ostopalvelujen vähentäminen) - farmaseutin toimi solusalpaajatoimitusten varmistamiseksi - laboratorionhoitajan toimi patologiaan perusterveydenhuollon palvelujen turvaamiseksi Yhteistyö erva-alueella - esimiesten säännölliset tapaamiset - patologian erva-laatupäällikkö ja - solubiologi - säteilykoulutus - välinehuolto Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa - tekninen laadunvalvonta - palveluselvitykset ja yhteistyön edistäminen 59 Toimenpiteiden arviointi Uusia toimia/virkoja ei pystytty annetuissa talousraameissa perustamaan lukuun ottamatta Sihtekin palvelupäällikön virkaa. Patologian laboratorionhoitajan toimi toteutettiin nimikemuutoksella (laborantti > laboratorionhoitaja). Lähettitoiminnan siirtyminen materiaali- ja logistiikkakeskukseen vei kaksi lähetin tointa. Erva-alueen säännölliset esimiestapaamiset ovat toteutuneet osittain. Patologian yhteistyön kehittäminen oli tauolla odottamassa sote-linjauksia. Rovaniemen kaupungin ja LSHP:n välinehuolto yhdistettiin. Kuvantamisen ja arkiston kuntayhteistyö laadunvalvonnassa ja sähköisen arkistoinnin kehittämisessä jatkui suunnitellusti.

60 2. Henkilöstönäkökulma: Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työn sujuvuuden ja mielekkyyden edistäminen sekä työkyvyn tukeminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen 3. Talousnäkökulma: Tuloksellisuuden parantaminen resurssien hallittu kohdentaminen ja kustannusten hallinta potilasturvallisuus ja vaikuttava hoito palveluprosessien laatu ja tehokkuus sekä sisäisten tukipalvelujen toimivuus 4. Prosessien ja rakenteiden näkökulma: Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen Tulosalueen säilyminen organisaatiossa Kehityskeskustelut Päiväkahvikutsut ja osastokokoukset - ylihoitaja läsnä kokouksissa, sähköiset muistiot kokouksista Työergonomia työterveyshuolto ja työpaikkakäynnit Urakehitysmallit yksiköihin - aloittelijasta asiantuntijaksi Tehtäväkuvien tarkastus - perehdytys tehtävään Yksiköiden liikuntailtapäivä kerran vuodessa Radiologian informaatio-, työnohjaus- ja arkistointijärjestelmän (RIS, PACS) käyttöönotto Kuvantamisen laitehankintasuunnitelma Toiminnan itsearviointien toteuttaminen ja tulosten hyödyntäminen Farmaseuttien osastokäynnit viranomaisten vaatimalla tiheydellä Sairaanhoitotukevan toimistotyön organisointi omaksi toimistopalvelut- tulosyksiköksi (Sihtekki) Radiologian informaatio-, työnohjaus- ja arkistointijärjestelmän (RIS, PACS) hallittu käyttöön otto käyttäjät huomioiden 2014 Patologian tilojen peruskorjaus ja radiologian tilojen saneeraus Uudisrakennus apteekki ja arkisto (viranomaismääräys asiamukaisista toimitiloista) Oys-erva logistiikkahankkeeseen osallistuminen eams:n käyttöönotto, integraatiomahdollisuuksien selvittäminen, vaikutus asiakirjahallintoon, käyttökoulutus, käyttöönottoon liittyviin projekteihin osallistuminen Tulosalue säilyi toistaiseksi. Kehityskeskustelut toteutuivat osittain. Päiväkahvittelua ei tänä vuonna. Ylihoitaja on kutsuttu hoitoyksiköiden osastokokouksiin. Läsnäolo ei aina toteutunut päällekkäisyyksien vuoksi. Osastokokousten sähköiset muistiot ovat henkilökunnan saatavilla kaikissa yksiköissä. Työterveyshuollon työpaikkakäynnit on tehty Välinehuollon uusiin yksiköihin, Rovaniemen pienteollisuustalossa, Saarenputaan hammashoitolassa ja Sairaalakadun välinehuoltoyksikössä sekä asiakaspalvelukeskukseen. Urakehitysmalli tehtävänkuvausten tarkastuksineen odottaa LSHP:n TVA-työryhmän jatkotyöskentelyä. Liikuntailtapäivät pidettiin patologiaa ja välinehuoltoa lukuun ottamatta. RIS otettiin käyttöön PACS-hankinta ei toteutunut Modaliteettikohtaiten itsearviontien toteutus aloitettu kuvantamisessa. Apteekin FIMEAn tarkastus joulukuussa 2014, toimenpiteet v Sisäinen ja ulkoinen laaduntarkkailu toteutui patologiassa, välinehuollossa, apteekissa ja kuvantamisessa. Sihtekin toiminta käynnistyi RIS-hankinta toteutui, PACS ei Apteekin logistiikkatilojen remontti valmistui. Patologian peruskorjaussuunnitelmat etenivät vuoden 2015 toimintasuunnitelmaan. Radiologiassa remontti vaiheistettiin ja aloitettiin. Suunnittelutyön jatkui ja arkkitehtikilpailun tuloksia seurattiin ja kommentoitiin pyydettäessä Toteutuminen; ei, yksiköihin ei tietoa hankkeen etenemisestä. Jatkui suunnitellusti yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa. Sairaanhoidollisten tukipalveluiden kysynnän kasvu on hieman taittumassa. Kuvantamisen kokonaistuotanto jäi vuoden 2014 tasolle, mutta vaativat tutkimukset lisääntyivät. Toimenpide- ja angiografiatutkimukset lisääntyivät +18%. Tämän mahdollisti jatkokoulutuksessa oleva osastonylilääkäri. Isotooppitutkimukset lisääntyivät 16%, TT-tutkimusten määrä nousi 9 % painottuen päivystyksellisiin kuvauksiin ja täysin uutena toimintana aloitettiin kartiokeila-tt-tutkimukset. Sairaalan tehostunut toiminta näkyy lisääntyneenä lääkkeen valmistuksena ja käyttökuntoon saattamisena (+10%). Potilaskertomusten kopiopyynnöt lisääntyivät edelleen neljänneksen 25 %. Täysin uutena toiminta arkistossa aloitettiin asiakirjojen skannaus sähköisen potilaskertomuksen liitteeksi. Välinehuollon suoritteissa ei ole Rovaniemen kaupungin kahden toimipisteet suoritteita puuttuvan toiminnanohjausjärjestelmän vuoksi, joka saadaan laajennettua niihin pisteisiin vuonna Talouden toteutuma on hyvä. Toimiin ja virkoihin saatiin pätevät työntekijät, henkilökunnan vaihtuvuus oli vähäistä ja täyttämättömiä virkoja vain muutama. Ostopalvelut painottuivat kuvantamiseen ja sielläkin pysyivät määrällisesti vuoden 2014 tasolla. Lisääntynyt palvelukysyntä toi hieman arvioitua enemmän tuloja, mutta kokenut henkilökunta selvisi. 60

61 SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT VOIMAVARAT 2013 TP 2014 TA 2014 TA 2014 TP MUUT. % POIK. % tarkastettu TP13/TP14 TP14/TA14 Virat ja toimet yht ,6 0,0 siitä lääkärit ,7 0,0 hoitohenkilöstö ,1 0,0 huoltohenk.kunta ,0 toimisto-ja hallinto ,2 0,0 MÄÄRÄTAVOITTEET (Sitovat *) Sairaanhoidolliset palvelut Lab.tutkimukset, ostetut * ,4 Röntgentutkimukset, omat * ,9-5,9 Röntgentutkimukset, ostetut* , ,8-4,1 Isotooppitutkimukset ,6 Välinehuollon tuotteet ,1 Patologian tutkimukset, omat * ,1 8,1 Poikkeama-% Lääkejakelut * ,0 12,0 laskettu ta.arvion Lääkevalmistus ja sytostaatit ,3 21,5 muutoksen jälkeen 2013 TP 2014 TA TA MUUTETTU 2014 TP MUUT. % POIK. % MUUTOS TA TP13/TP14 TP14/TA14 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) ,6-2,1 Toimintatuotot, ulkoiset ,8 3,7 Myyntituotot ,7 3,9 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset 0 0,0 Muut toimintatuotot ,4-16,0 Sisäiset tulot ,2-2,5 Toimintakulut (eur) ,6-2,1 Toimintakulut, ulkoiset ,2 0,2 Palkat ,2 1,2 Henkilösivukulut ,8 0,2 Henkilöstökorvaukset ,5 12,3 Palvelujen ostot ,3 1,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9-0,2 Muut toimintakulut ,5-14,4 Sisäiset menot ,6-10,2 Toimintakate ,1 0,0 Rahoitustuotot/-kulut Poistot ,4 0,0 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos ,0-100,0 Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä ,0-100,0 61

62 2.3.7 Tukipalvelut Toiminta-ajatus Tukipalvelujen tehtävänä on muodostaa ja turvata vakaa, turvallinen ja varma toimintaympäristö kuntayhtymän palvelu-, tutkimus- ja hoitotoiminnalle. Tukipalvelut tulosalueelle kuuluvat talous- ja henkilöstöpalvelut, tietopalvelut, ravintopalvelut, puhtaus- ja huoltopalvelut, tekniset palvelut ja logistiikka- ja materiaalipalvelut. Toiminnalliset muutokset Ensihoidon siirtyminen Lapin sairaanhoitopiirin ky:n omaksi toiminnaksi alkaen koko sairaanhoitopiirin alueella Utsjokea lukuun ottamatta on ollut iso haaste myös tukipalveluille. Tukipalveluiden toimintayksiköt ovat olleet keskeisiä toimijoita mm. asemapaikkojen perustamisessa kuntiin, tietojärjestelmien käyttöönotossa, hankintojen toteuttamisessa (mm. 16 ambulanssia varusteineen), logistiikan hoitamisessa asemapaikoille, henkilöstöasioiden hoidossa, ensihoidon laskutuksissa ja työterveyshuollon järjestämisessä kuntiin yhteistyössä Attendo Oy:n työterveyshuollon kanssa. Vaikka toiminta lähti käyntiin jo vuoden alusta, on toimintojen hionta tukipalveluiden järjestämisessä ensihoidolle ollut koko vuoden haaste. Ateriapalveluita, siivouspalveluita ja teknisiä palveluita koskevaa selvitystyötä yhdessä Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kanssa valmisteltiin alkuvuonna. Sote-rakenneuudistuksesta johtuen selvitystyössä jäätiin odottamaan näitä isoja linjauksia. Ravintopalveluissa on osastojen ja logistiikan kanssa suunniteltu ateria-aikojen muutos on otettu käyttöön marraskuussa Lisäksi Santsi-tilausjärjestelmä on otettu kaikille potilasosastoille ja osalla poliklinikoista käyttöön syksyllä Kolpeneen ateriatilauksia ja laskutusprosessia sujuvoittamaan kehitettiin Aivotilausjärjestelmää. Ravintokeskuksen remontilla saatiin tilat paremmin vastaamaan toiminnan tarpeita. Perustoiminnan lisäksi tietohallinto on mukana lähes kaikissa sairaanhoitopiirin kehittämishankkeissa ja - tehtävissä varmistamassa toimintojen toteutumisen tietoteknisen ympäristön ja tietojärjestelmien osalta. Vuoden tärkeimpiä hankkeita ovat olleet mm. RIS-käyttöönotto, Oberon versiopäivitys, ESKO versiopäivitys, IDM/IAM käyttäjähallinnan projekti ja Kanta-palveluiden käyttöönotto. Hankkeita on käynnissä keskimäärin vuoden aikana yhtäaikaisesti n. 25 kpl. Normaaliin ylläpitoon liittyviä järjestelmäpäivityksiä on tehty lisäksi useisiin ympäristöihin. Laiteympäristöjen kehittämishankkeista on saatettu loppuun langattoman verkon uusinta/laajennus sairaalarakennuksessa. Tietohallinto on yhä enemmän siirtynyt laiteleasingin piiriin. Leasingin myötä hankintakulut jaksottuvat tasaisesti budjettivuodelle, mikä lisää talousseurannan ennustettavuutta ja luo pohjan seuraavien vuosien suunnittelulle. Puhtaus- ja huoltopalveluiden tilaremontilla saatiin aikaan tilat, jotka huomioivat huoltoprosessin. Lisäksi työnjohdolle saadut lisätilat ovat lisänneet työhyvinvointia kun työntekijät saavat hoidettua asiansa työnjohdon kanssa huomioiden yksityisyyden. Rovaniemen kaupungin välinehuollon teknisten huoltojen vastuita valmisteltiin niin, että huoltovastuu voi alkaa Tekniset palvelut valmisteli ja toteutti normaalien sairaalan muutostöiden ja vanhenevan tekniikan uusimisen ja ensihoidon asemapaikkojen käyttöönoton lisäksi Invalidiliitto ry:n omistamien tilojen vuokrausta sairaanhoitopiirin käyttöön. Myös sairaalan laajennusosan arkkitehtuurikilpailuun liittyvät järjestelyt olivat erityisvastuualueena. Talouspalveluihin kuulunut hankintatoimisto yhdistettiin osaksi logistiikka- ja materiaalipalveluita. Täyttöpalvelun käyttöönottoa jatkettiin projektin jälkeen osana yksikön omaa toimintaa. Täyttöpalvelu vapauttaa sairaanhoitajan resurssin hoitotyöhön materiaalihoitajan huolehtiessa osastojen varastoista. Materiaalipalveluiden myyntiä on pilotoitu Pellon kuntaan. 62

63 Painopistealue 1. Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma: Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen yhteensovittaminen ensihoitopalvelun yhdenmukaisen toimintamallin vakiinnuttaminen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Verkostoitumisen ja yhteistyön vahvistaminen alueellisesti ja erva-alueella Prosessikuvausten laadinta jatkuu Tietojärjestelmien hyödyntäminen ja laajentaminen Toimenpiteiden arviointi Toteutuneet yhteishankkeet: - Henkilöstöpalveluissa jatkettiin erikoistuvien lääkäreiden vuosilomasopimuksen toteuttamista erva-alueella - Tietohallintoyhteistyö / AKUSTI - Tukipalveluiden tuottaminen NordLabille Huoltotoiminnan mahdollistaminen vuoden 2015 alusta välinehuollolle Rovaniemen kaupungin toimipisteissä - Kanta-palvelut - Yhteisiä koulutuksia mm. erva-toimijoiden, Rovaniemen kaupungin ja koulutuskuntayhtymän kanssa yhteistyöselvitystä aloiteltiin Rovaniemen kaupungin, sairaanhoitopiirin ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kanssa, selvitystyö jäi odottamaan sote-ratkaisuja - Puhtaus- ja huoltopalveluilla ja ravintopalveluilla kokeilu Sijaishaltija Oy:n rekrytointi- ja sijaishankinnasta - On osallistuttu aktiivisesti ervan hoitotarvikkeiden hankintakokouksiin ja ervan hankintarenkaan johtoryhmän työskentelyyn. Sisä- ja ulkologistiikan prosessikuvaukset on tehty. Leikkaussalin tavaralogistiikan prosessikuvaukset on tehty. Hankintaprosessien laadinta on aloitettu. Uusien sähköisten tietojärjestelmien käyttöönotot, laajennukset ja toimivuus - RIS - Uranus ESKO versiopäivitys + uudet toiminnallisuudet (useita) - TOJ (tiedonohjausjärjestelmä) - earkistoon liittyminen - alueellisen arkiston käyttöönotto - KurSuT-hanke - SANTSI - PARKKI - Altris CMS - Hippu (M-Files) - X-Aksel - Useita pienempiä versiopäivityksiä ja uusien toiminnallisuuksien käyttöönottoja (mm. Titania, Personec, Lync, Secur , Dream Broker koulutusviedot, Acute, Dynasty, Cloudia, T-DOC, eoffice, Ostari,Effica, ProWellness, Opera, GoTreaIT,Codea, Hermes, Effector, liityttymiä noin 10 kpl) - Tietokoneita ja puhelimia on hankittu esimiesten ja tiimien käyttöön. - Tietojärjestelmiä on hyödennetty tekokkaammin mm. kehitetty seuraavat rajapinnat eri ohjelmien välille: - keybox-claudia - opera-keybox - Tavaralogistiikan toimintoja on siirretty varastotietojärjestelmään: - dialyysinesteiden riittävyyden seuranta 63

64 Painopistealue 2. Henkilöstönäkökulma: Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työn sujuvuuden ja mielekkyyden edistäminen sekä työkyvyn tukeminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Kehityskeskustelujen ja ryhmäkehityskeskustelujen toteuttaminen Työyhteisökokouksien vakiinnuttaminen Onnistumisista oppiminen Henkilökohtaisten koulutusten suunnitelmallisuus Palkitsemisen kehittäminen Toimenpiteiden arviointi Osittain ovat toteutuneet suunnitelmien mukaan. Pääsääntöisesti yksilö- tai tiimikehityskeskustelut käydään kerran vuodessa tai joka toinen vuosi. Keskusteluista tehdään kirjalliset muistiot. Vastuuyksikkökohtaiset työyhteiskokoukset toteutuivat pääsääntöisesti vastuuyksiköiden suunnitelmien mukaan. Hyvien käytäntöjen kirjaamista ja vakiinnuttamista on tehty mm. - tietohallinnon palveluprosessikuvausten päivittäminen, läpikäynti yksikön palavereissa - visuaalinen johtamisen tapa ilmoitustauluviestintä vakiintui vuoden aikana puhtausja huoltopalveluiden tiimiläisten ja esimiehen välisessä viestinnässä Henkilökohtaisia koulutussuunnitelmia on käsitelty kehityskeskustelujen yhteydessä. Käytettyjä palkitsemistapoja ovat olleet mm. erikoismaininta yksikön palavereissa hyvin tehdystä työstä, kakkukahvit tms. 3. Talousnäkökulma: Tuloksellisuuden parantaminen resurssien hallittu kohdentaminen ja kustannusten hallinta potilasturvallisuus ja vaikuttava hoito palveluprosessien laatu ja tehokkuus sekä sisäisten tukipalvelujen toimivuus Tukipalveluiden logistiikan kehittäminen Palveluprosessien laadun ja tehokkuuden kehittäminen Tehtäväkuvien ja osaamisen laajentaminen Tehdyt kehittämistoimenpiteet - Palveluprosessien kuvaamista - Pilotoitiin yhteistyössä Rovaniemen Keskuspesula Oy:n kanssa uutta pyykkilogistiikkaa osasto 4A:lla. - Tukipalvelujen logistiikkaa on keskitetty; postilogistiikka on siirretty yksikön tehtäväksi. Tehdyt kehittämistoimenpiteet: - toteutettu päivittäiset puhelinpalveluajat henkilöstöpalveluissa - ServiceDesk järjestelmän kehittäminen tietohallinnossa - Leikkaus- ja anestesiaosastolla tehostettiin puhtauspalvelujen prosessia välisiivouksissa ja infektio- ja sairaalahygieniayksikön kanssa päivitettiin eristysohjeita. - Ateriatilausjärjestelmän käyttöönotto ravintopalveluissa - Logistiikka- ja materiaalipalvelujen palveluprosesseissa on karsittu turhia toimenpiteitä pois ja toimintoja on yksinkertaistettu. - Sekä talouspalveluissa että henkilöstöpalveluissa henkilöstön tehtäväkuvia laajennettiin niiltä osin, kuin se oli tarkoituksenmukaista ja mahdollista. Tulokset ja kokemukset olivat pääosin myönteisiä - Osallistuttu Hukkahaaviin eri yksiköistä. - Logistiikka- ja materiaalipalveluissa tehtäväkuvaukset on laadittu ja sijaisten palkkaamista voidaan vähentää osaamisen laajentumisen myötä. 64

65 Painopistealue 4. Prosessien ja rakenteiden näkökulma: Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Kuntayhtymän laajennus- ja rakennushankkeiden vaatimiin toimenpiteisiin ja tehtäviin varautuminen tulosyksiköissä Ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen ja selkiyttäminen Toimenpiteiden arviointi - Yksiköt osallistuivat oman toiminnan osaltaan mm. kommentoimalla / lausunnon antamisella sairaan laajennushankkeeseen - Tekniset palvelut intensiivisesti arkkitehtuurikilpailutuksessa mukana Tehdyt muutokset - Talouspalveluissa ja henkilöstöpalveluissa työntekijöiden tehtävänkuvia muokattiin. - Vastuuyksiköiden yhteisellä määräaikaisella työntekijällä koko tulosyksikön toimintaa voitiin joiltakin osin tehostaa. - Kehitettiin huoltomiesten ja laitoshuoltajien välistä tiedonkulkua ruokalogistiikkaan liittyen. - Laitoshuoltajien osallistumista osastotunneille lisättiin. - Vastuita ylläpidetään tietohallinnossa henkilöittäin - Kehitettiin laitoshuoltajien, huoltomiesten ja keittiöhenkilökunnan välistä tiedonkulkua ja käytänteitä - Materiaalipalvelujen täyttöpalvelun käyttöönottoa jatkettiin omana toimintana projektin jälkeen; osastojen varastot hoitaa materiaalihoitaja, aiemmin sen on hoitanut sairaanhoitaja - Ammattiryhmien tehtäväjaosta on (tukipalvelut hoitohenkilöstö) on menossa erillinen tutkimushanke, jonka tuloksia odotetaan kevään 2015 aikana. Sitovat suoritemäärät toteutuivat siivottavien neliöiden osalta talousarvion mukaan. Tilaneliöt pienenivät kun Muurolassa rakennukset 12 ja 13 purettiin. Materiaalikeskuksen jakelumäärät ovat toteutuneet arvioitua merkittävästi korkeampina johtuen mm. ensihoidolle suoritettavista materiaalihankinnoista. Ateriamäärät jäivät alle talousarvion mm. sairaansijojen vähentämisen myötä. Tukipalveluiden ulkoiset toimintatuotot toteutuivat n ; 6,6 % suurempina kuin muutetussa talousarviossa oli arvioitu. Ulkoiset toimintamenot taas toteutuivat vajaa ; 1,1 % suurempina kuin oli muutettu talousarvio. Palkkojen toteuma oli n ; 1,2 % suuremmat kuin oli arvioitu. Toteutumaan on vaikuttanut sairauspoissaolojen sijaiskustannukset ja ylityöt. Palvelujen ostot jäivät muutetusta talousarviosta n alle. Palvelujen ostojen jäämiseen alle budjetoidun vaikutti tietohallinnon henkilöresurssipula, josta johtui suunniteltujen järjestelmien käyttöönottojen jääminen toteutumatta ja näiden käyttöönottojen siirtyminen seuraaville vuosille. Myös investointihankkeissa tietohallinnon henkilöresurssipula vaikeutti hankeohjelman läpivientiä. Uusien järjestelmien käyttöönottojen rahoituspaine siirtyy myös hankkeiden osalta seuraaville vuosille. Aineet, tarvikkeet ja tavarat toteutuivat merkittävän paljon suurempina kuin oli muutettu talousarvio mm. radiologian, puhtaanapidon ja kliinisen laboratorion tuotehankinnoista johtuen. Sisäiset menot toteutuivat lähes ; -15,8 % arvioitua pienempinä. Sitova tavoite toimintakate toteutui vain 0,7 % tavoitetta pienempänä jääden tavoitteesta toimintakate tavoitteen ollessa

66 TUKIPALVELUT VOIMAVARAT 2013 TP 2014 TA 2014 TA 2014 TP MUUT. % POIK. % tarkastettu TP13/TP14 TP14/TA14 Virat ja toimet yht ,6 0,0 siitä lääkärit ,0 0,0 hoitohenkilöstö ,4 0,0 huoltohenk.kunta ,0 0,0 toimisto-ja hallinto ,9 0,0 MÄÄRÄTAVOITTEET (Sitovat *) Palvelukeskus ravintohuolto, suoritteet (1000 kpl) * ,9-5,7 siivous, huollettavat m2 * ,2 0,2 varasto, jakelutapaht. * ,4 19,8 Tekninen huolto huollettavat m3 (1000:na) * ,4-1,9 Poikkeama-% josta käytössä * ,3-1,3 laskettu ta.arvion josta tyhjänä 6,4 6,4 6,4 2,3-64,1-64,1 muutoksen jälkeen 2013 TP 2014 TA TA MUUTETTU 2014 TP MUUT. % POIK. % MUUTOS TA TP13/TP14 TP14/TA14 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) ,0-0,6 Toimintatuotot, ulkoiset ,6 6,6 Myyntituotot ,0 6,2 Maksutuotot ,9 0,8 Tuet ja avustukset ,4 21,7 Muut toimintatuotot ,4 3,5 Sisäiset tulot ,9-1,7 Toimintakulut (eur) ,9-0,6 Toimintakulut, ulkoiset ,8 1,1 Palkat ,7 1,2 Henkilösivukulut ,0-1,4 Henkilöstökorvaukset ,4 1,9 Palvelujen ostot ,4-4,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 5,2 Muut toimintakulut ,7-1,5 Sisäiset menot ,9-15,8 Toimintakate ,5-0,7 Rahoitustuotot/-kulut Poistot ,6-0,4 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos ,4 Poistoeron vähennys Rahastojen muutos ,2 Tilikauden yli-/alijäämä

67 PROJEKTIT 2013 TP 2014 TA TA MUUTETTU 2014 TP MUUT. % POIK. % MUUTOS TA TP13/TP14 TP14/TA14 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) ,5 19,3 Toimintatuotot, ulkoiset ,7-40,0 Myyntituotot ,2-47,7 Maksutuotot 0 0,0 Tuet ja avustukset ,0 273,3 Muut toimintatuotot 0 Sisäiset tulot ,5 Toimintakulut (eur) ,4 19,2 Toimintakulut, ulkoiset ,4 19,0 Palkat ,7 16,9 Henkilösivukulut ,3 15,7 Henkilöstökorvaukset ,5 Palvelujen ostot ,2 30,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 2,2 Muut toimintakulut ,2 68,8 Sisäiset menot ,1 Toimintakate ,4 35,8 Rahoitustuotot/-kulut Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos ,4 35,8 Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä ,4 34,4 Projektit laskennallinen tulosalue koostuu Lapin sairaanhoitopiirin kehittämis- ja tutkimushankkeista. Toiminnallisesti kehittämishankkeet etenivät pääsääntöisesti ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti ja saavuttivat niille asetetut tavoitteet. Tällä laskennallisella tulosalueella olevista hankkeista vain IAM/IDMprojekti on aikataulullisesti ja toiminnallisesti huomattavasti myöhässä tavoitteistaan. Tämä myöhästyminen johtuu suurimmaksi osaksi projektihenkilöstössä tapahtuneisiin vaihdoksiin ja niihin liittyviin uudelleen järjestelyihin. Projektien laskennallisen tulosalueen toimintakulujen ylitys johtuu lähinnä valtuustossa tehdystä määrärahamuutoksesta, jonka mukaan toimintakuluja leikattiin euroa. Koska projektitoiminta oli vuoden 2014 osalta suunnitelmien mukaisesti vahvasti takapainoitteista, taloustoimistossa tehdyt ennakkolaskelmat tulevan toteuman osalta osoittautuivat vääriksi. Tämän lisäksi alijäämää selittää ulkopuolisella rahoituksella tehtävät tutkimushankkeet, joita ei talousarviovaiheessa huomioida määrärahavarauksina. Nämä tutkimukset toteutetaan lähes aina 100 prosenttisella ulkopuolisella määrärahalla. Edellä mainittujen tutkimushankkeiden osuus toimintakulujen toteumassa on lähes euroa. 67

68 2.4 Tuloslaskelmaosan toteutuminen LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUMAVERTAILU 2014 POIKKEAM A POIKKEAM A-% TA 2014 Ta muutokset TA muutettu TP 2014 tp 14/ta 14 tp 14/ta 14 Toimintatuotot Myyntituotot ,6 Maksutuotot ,7 Tuet ja avustukset ,7 Muut toimintatuotot ,5 Yhteensä ,8 Toimintakulut Henkilöstökulut ,6 Palkat ja palkkiot ,4 Henkilösivukulut ,0 Eläkekulut ,6 Muut henkilösivukulut ,5 Henkilöstökorvaukset ,8 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Avustukset Muut toimintakulut ,4 Yhteensä ,6 TOIMINTAKATE * ,9 Rahoitustulot ja -menot ,3 Korkotulot ,9 Muut rahoitustulot ,0 Korkomenot ,0 Muut rahoituskulut ,1 VUOSIKATE * ,0 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,1 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS ,2 Poistoeron lis (-) tai väh (+) ,0 Varausten lis (-) tai väh (+) Rahastojen lis (-) tai väh (+) ,1 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,3 * Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet OLENNAISET POIKKEAMAT Toimintatuotot: * Läpilaskutettavat ostopalvelut,ylitys 0,7 milj. e, oman toiminnan avohoidon myyntituloissa reilu ylitys * Mm.ensihoidon kelakorvaukset, ylitys 1,96 milj. eur, ensihoidon kuntalaskutus, ylitys n, 0,2 milj. eur * Avustukset: työterve.huollon ja erikoistuvien lääkäreiden koul.korv. sekä ulkopuolisten rahoittamat tutk.hankkeet (mm. lääketehtaat) * Muut toimintatuotot: Nordlabille myytävien palveuiden laskutus, välinehuoltopalvelut, psykiatrian palvelut Toimintakulut: *Erilliskorvaukset jäivät ennakoitua pienemmiksi * Potilasvahinkovakuutuskirjaus ennakoitus pienempi, n. 2,2 milj. eur 68

69 2.5 Investointien toteutuminen Talousarviovaraus investointeihin oli 7,8 milj. euroa. Yhtymävaltuuston päätöksellä vähennettiin hankkeelta 4, vy 9005 tietohallinnon hankkeet lisättiin hankkeelle 7, vy 9008 psykiatria lisättiin hankkeelle 8, vy 9009 LK tilamuutokset vähennettiin hankkeelta 15, vy 9001 LKS lisärakennuksen kokonaissuunnittelu lisättiin hankkeelle 17, vy 9017 ensihoidon investoinnit Investointien kokonaissumma ei muuttunut, muutokset tehtiin hankkeiden välillä. Investointien kokonaistoteuma oli 7,2 milj. euroa eli 92,9 %. Hankkeet pysyivät muuten talousarvioissa, mutta hanke 8, vy 9009 LKS tilamuutokset ylitti hankkeen talousarvion ,46 eurolla ja hanke 9, vy 9015 vanhenevan tekniikan korvaaminen ,33 eurolla. Kummankin ylityksen aiheutti suunniteltujen investointien lisätyöt. INVESTOINTIEN TOTEUMA 2014 Muutettu Hanke Vy Nimi Ta 2014 Ta 2014 Toteuma Toteuma-% 1a Valtakunnalliset hankkeet , , ,80 13, Uudet Erva ja valtakunnalliset hankkeet , , ,80 19, Tietohallinnon Erva-hankkeet , ,00 0,00 0, Lääkintälaitteet , , ,00 96, Tietohallinnon hankkeet , , ,60 84, Tukipalveluiden laitehankinnat , , ,19 48, Psykiatria , , ,77 91, LKS tilamuutokset , , ,46 103, Vanhenevan tekniikan korvaaminen , , ,33 101, LKS lisärakennuksen kokonaissuunnittelu , , ,31 74, Ensihoidon investoinnit , , ,58 99, Potilassängyt ja vuodepöydät , , ,24 99, , , ,28 92,93 69

70 INVESTOINNIT HANKKEITTAIN 2014 Toteuma TP 2013 TA 2014 Ta-muutokset Muutettu Ta 2014 TP 2014 % Poikkeama Hanke 1a/Valtakunnalliset ja ERVA-alueen hankkeet(9130,9133) Menot , ,80 13, ,20 Tulot ,00 Nettomeno , ,80 13, ,20 Hanke 1b/UULA (1405, 9120, 9121, 9130, 9131, 9132) Menot , ,00 0,0 0,00 Tulot 0, Nettomeno , ,00 0,0 0,00 Hanke 2b/Potilashallinnon käyttöönotto(1542 ja 9201) Menot , ,00 0,0 0,00 Tulot 0, Nettomeno , ,00 0,0 0,00 M uut hankkeet Hanke 3/Lääkintälaitteet(vy 9004) Menot , ,00 96, ,00 Tulot 0, ,00 0 Nettomeno , ,00 96, ,00 Hanke 4/ATK-ohjelmistot ja laitteet(vy 9005) Menot , ,60 84, ,40 Tulot 0, ,00 Nettomeno , ,60 Hanke 6/ Tukipalveluiden hankinnat (vy 9006) 0 Menot , ,19 48, ,81 Tulot 0, ,00 0,00 0,00 Nettomeno , ,19 48, ,81 Hanke 7/MS:n rakenteelliset muutokset (vy 9008) Menot , ,77 91, ,23 Tulot 0, ,00 0,00 0,00 Nettomeno , ,77 92, ,23 Hanke 8/LKS:n rakenteelliset muutokset (vy 9009) Menot , ,46 103, ,46 Tulot 0, ,00 0,0 0,00 Nettomeno , ,46 103, ,46 Hanke 9/ Vanhenevan tekniikan korvaaminen (vy 9015) Menot , ,33 101, ,33 Tulot 0, ,00 0,0 0,00 Nettomeno , ,33 101, ,33 Hanke 12/Potilassängyt ja vuodepöydät (9016) Menot , ,24 99,0 493,76 Tulot 0, ,00 0,0 0 Nettomeno , ,24 99,0 493,76 Hanke 13/Toiminnan ohjausjärjestelmät(9011) Menot ,38 0 0,00 0,0 0,00 Tulot 0, ,00 0,0 0 Nettomeno , ,00 0,0 0,00 Hanke 14/Nordlabin osakkuus (vy 9017) Menot , ,00 0,0 0,00 Tulot 0, ,00 Nettomeno , ,00 0,0 0,00 Hanke 15/LKS:n lisärakennus, kokonaissuunnittelu(9001) Menot , ,31 74, ,69 Tulot 0, ,00 Nettomeno , ,31 74, ,69 Hanke 17/Ensihoidon investoinnit Menot , , ,42 Tulot 0, ,00 Nettomeno , , ,42 Hanke /9093 RATU toteutus Menot , ,00 0,00 Tulot , Nettomeno , ,00 0,00 HANKKEET YHTEENSÄ Menot , ,28 92, ,72 Tulot(valt.os. ja inv.varaus) , ,00 Nettomeno , ,28 92, ,72 70

71 2.6 Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU euroina Toiminnan rahavirta Ta 2014 Muutettu Ta 2014 Tp 2014 Poikkeama Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta investointimenot investointitulot pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. Lainojen lisäys 0 Pitkäaik. Lainojen vähennys Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuus, lis-/väh Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahavarojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen

72 2.7 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 1000 euroina Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % KÄYTTÖTALOUSOSA Rahoitus N ,2 Yleishallinto N , ,3 Tukipalvelut N , ,6 Medisiininen tulosalue N , ,7 Operatiivinen tulosalue N , ,0 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N , ,6 Psykiatrian tulosalue N , ,7 Sairaanhoidolliset tukipalvelut N , ,1 Projektit N , ,2 YHTEENSÄ , ,0 Sitovuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % TOIMINTAKATE Rahoitus N ,2 Keskushallinto N ,7 Tukipalvelut N ,7 Medisiininen tulosalue N ,0 Operatiivinen tulosalue N ,5 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N ,2 Psykiatrian tulosalue N ,8 Sairaanhoidolliset palvelut N ,0 Projektit N ,0 72

73 Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % TULOSLASKELMAOSA Tilikauden tulos ,2 INVESTOINTIOSA Hanke 1a, Valtakunnalliset hankkeet N , Hanke 3, Lääkintälaitteet N , Hanke 4, Tietohallinnonhankkeet N , Hanke 6, Tukipalveluiden laitehankinnat N , Hanke 7, MS rakent. Muutokset N , Hanke 8, LKS tilamuutokset N , Hanke 9, Vanhenvan tekniikan korvaaminen N , Hanke 12, Potilassängyt ja vuodepöydät N , Hanke 15, LKS suunnittelu N , Hanke 17, Ensihoidon investoinnit N , YHTEENSÄ , RAHOITUSOSA Pitkäaik.lainojen lisäys N Pitkäaik.lainojen vähennys N Lyhytaik.lainojen muutos N Lainakannan muutokset N ,2 Kahvion toimintakate

74 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,64 Maksutuotot , ,82 Tuet ja avustukset , ,96 Muut toimintatuotot , ,77 Yhteensä , ,19 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,28 Henkilösivukulut , ,73 Eläkekulut , ,43 Muut henkilösivukulut , ,30 Henkilöstökorvaukset , ,26 Palvelujen ostot , ,32 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,05 Avustukset 3 466,75 0,00 Muut toimintakulut , ,46 Yhteensä , ,58 Toimintakate , ,61 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,25 Muut rahoitustuotot , ,46 Korkokulut , ,64 Muut rahoituskulut , ,69 Yhteensä , ,62 Vuosikate , ,99 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,81 Arvonalentumiset 0,00 Satunnaiset erät Satunnaiset tulot 0,00 Satunnaiset menot 1 980,21 0,00 Tilikauden tulos , ,18 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) , ,64 Varausten lis.(-) tai väh.(+) Rahastojen vähennys(+) , ,34 Rahastojen lisäys(-) , ,67 Tilikauden yli/alijäämä , ,49 74

75 3.2 Rahoituslaskelma Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,99 Satunnaiset erät ,21 Tulorahoituksen korjauserät , ,00 Toiminnan rahavirta , ,99 Investointien rahavirta , ,94 investointimenot , ,67 investointitulot , ,73 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA , ,05 Rahoituksen rahavirta , ,35 Lainakannan muutokset , ,88 Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys , ,88 Lyhytaik. Lainojen muutos , ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,23 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,87 Vaihto-omaisuus, lis-/väh , ,31 Saamisten muutos , ,32 Korottomien velkojen muutos , ,73 Rahavarojen muutos , ,40 Rahavarojen muutos , ,40 Rahavarat , ,70 Rahavarat , ,30 75

76 3.3 Tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet , ,19 2. Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,03 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet , ,11 2. Rakennukset , ,17 4. Koneet ja kalusto , ,80 6. Ennakkomaksut ja kesken , ,22 eräiset hankinnat , ,30 III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet , ,87 4. Muut saamiset , , , ,11 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet , ,59 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset , ,32 3. Muut saamiset , ,95 4. Siirtosaamiset , , , ,36 III Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet ,24 4. Muut arvopaperit , ,33 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,37 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,09 76

77 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , ,51 III Muut omat rahastot , ,58 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,52 V Tilikauden ylijäämä , , , ,06 B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero , ,32 C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset , ,00 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat , ,34 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta , ,12 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 5. Saadut ennakot , ,69 6. Ostovelat , ,14 7. Muut velat , ,70 8. Siirtovelat , , , ,25 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,09 77

78 3.4 Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,36 Maksutuotot , ,82 Tuet ja avustukset , ,96 Muut toimintatuotot , ,43 Yhteensä , ,57 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,97 Henkilösivukulut , ,23 Eläkekulut , ,02 Muut henkilösivukulut , ,20 Palvelujen ostot , ,46 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,20 Avustukset 3 466, ,05 Muut toimintakulut , ,29 Yhteensä , ,20 Toimintakate , ,37 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,13 Muut rahoitustuotot , ,55 Korvaus peruspääomasta , ,00 Korkokulut , ,64 Muut rahoituskulut , ,07 Yhteensä , ,03 Vuosikate , ,34 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,40 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot 1 980,21 Tilikauden tulos , ,94 Tilinpäätössiirrot , ,93 Vähemmistöosuus , ,63 Tilikauden yli/alijäämä , ,24 78

79 3.4.2 Konsernirahoituslaskelma Lapin sairaanhoitopiirin ky KONSERNIRAHOITUSLASKELMA Vuosikate , ,38 Satunnaiset erät ,21 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,00 Toiminnan rahavirta , ,38 Investointien rahavirta , ,39 investointimenot , ,92 investointitulot , ,53 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA , ,99 Lainakannan muutokset , ,88 Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys , ,88 Lyhytaik. Lainojen muutos , ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,87 Toimeksiantojen, varojen , ,87 ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuus, lis-/väh , ,26 15 vaihto ja rahoitus , ,26 Saamisten muutos , ,43 Korottomien velkojen muutos , ,91 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,59 Rahavarojen muutos , ,58 Rahavarojen muutos , ,58 Rahavarat , ,15 Rahavarat , ,57 79

80 3.4.3 Konsernitase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KONSERNI VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,25 Muut pitkävaikutt. menot , ,84 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,69 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet , ,11 Rakennukset , ,71 Koneet ja kalusto , ,82 Muut aineeliset hyödykkeet , ,81 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,67 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet , ,51 Muut saamiset , , , ,75 TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,58 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,68 Muut saamiset , ,75 Siirtosaamiset , , , ,27 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,33 Muut arvopaperit ,92 Rahat ja pankkisaamiset , ,81 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,10 80

81 81