TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2015

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Yhtymähallitus , Yhtymävaltuusto

2 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Talouden kehitys Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys Normiohjaukseen perustuvat muutokset Toiminnan uudelleen organisointi Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu Tuottavuusohjelman toteuttaminen Kehittäminen Koulutus Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kuntayhtymän henkilöstö Riskit Ympäristötekijät Sisäinen valvonta Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Kuntayhtymän tase Kokonaistulot ja -menot Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittelyä koskeva sääntely Tilikauden tuloksen käsittely Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Seurantaa koskeva sääntely Lapin sairaanhoitopiiri Erikoissairaanhoito Hoitotyö Tavoitteiden toteutuminen Keskushallinto Medisiinisen hoidon tulosalue Operatiivisen hoidon tulosalue Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue

3 2.3.5 Psykiatrisen hoidon tulosalue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Tukipalvelut Projektit Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT JA TUTKIMUSTOIMINTA LSHP = Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä LKS = Lapin keskussairaala OYS-erva = Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue sote-uudistus = sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP = Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä LPSHP = Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 3

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuosi 2015 oli Lapin sairaanhoitopiirin 25. toimintavuosi. Rovaniemen yleinen sairaala avattiin 1895, joten vuosi oli sairaalan toiminnan 120-vuotisjuhlavuosi. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (sote-uudistus) valmistelu kariutui perustuslaki-ongelmiin. Eduskuntavaalien jälkeen valmistelu käynnistyi uudelta pohjalta. Lapin keskussairaalan laajennushankkeen arkkitehtuurikilpailu päättyi ja tulokset julkistettiin. Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri vaihtui. Vuoden aikana valmistauduttiin keskittämään perusterveydenhuollon yöpäivystys Lapin keskussairaalan (LKS) yhteispäivystykseen Inaria ja Utsjokea lukuun ottamatta sairaanhoitopiirin koko alueella. Jäsenkunnille palautettiin 6,7 miljoonaa euroa omakustannushintaa korkeammaksi muodostuneen jäsenkuntalaskutuksen oikaisuna. Poimintoja vuoden 2015 toiminnasta Pohjoiskalotin alueen sairaalaorganisaatioiden yhteistyö jatkui työkokouksilla Luulajassa huhtikuussa ja Huippuvuorilla syyskuussa. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten sairaala-organisaatioiden edustajat ovat kokoontuneet säännöllisesti vuodesta 2008 alkaen. Ensimmäinen työkokous järjestettiin lokakuussa 2008 Rovaniemellä Lapin sairaanhoitopiirin aloitteesta. Yhteistyössä ovat olleet mukana Helse Nord Norjasta, Norrbottenin maakäräjät Ruotsista sekä Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit Suomesta. Yhteistyöverkostoa on myöhemmin laajennettu kattamaan Ruotsissa Västerbottenin maakäräjät ja Suomessa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Yhteistyön tuloksena on mm. allekirjoitettu sopimus rajat ylittävästä ensihoidosta, joka on tullut voimaan vuoden 2012 alusta. Tätä sopimusta päivitettiin syksyllä. Syyskuussa pidetyssä kokouksessa allekirjoitettiin rajayhteistyötä koskeva puitesopimus, jonka keskeinen tavoite on parantaa väestön terveyttä sekä terveydenhuollon ja sairaanhoidon laatua Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisimmissa osissa rajayhteistyön keinoin. Yhteistyön käytännön organisointia varten rekrytoitiin yhteinen sihteeri ( sihteeristö ), jonka työnantaja on Norrbottenin maakäräjät. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen valmistauduttiin Lapin alueella Lapin liiton hallinnoimalla Sote-savotta-hankkeella. Sairaanhoitopiirin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa jatkettiin. Inhimillisesti tehokas johtaminen -tutkimus- ja kehityshankkeessa on yhteistyökumppanina Lapin yliopisto ja mukana myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Tähän kokonaisuuteen liittyen päivitettiin myös sairaanhoito-piirin organisaatiota ja johtamisjärjestelmää sairaala sote-kuntoon teemalla. Yhtymävaltuusto teki marraskuussa 2012 periaatepäätöksen tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta. Valmisteltu tilatarveselvitys hyväksyttiin keskussairaalan laajennuksen suunnittelun pohjaksi. Arkkitehtuurikilpailu käynnistyi alkuvuodesta Kilpailun tulokset julkistettiin huhtikuussa Kilpailun voitti helsinkiläinen Verstas Arkkitehdit Oy, joka sai syksyllä myös arkkitehtuurin valtionpalkinnon. Laajennukseen on suunniteltu tiloja mm. sairaala-apteekille, psykiatrian klinikalle, dialyysiosastolle, lasten ja nuorten klinikalle, päivystykselle ja ensihoidolle sekä tukipalveluille. Arkkitehtuurikilpailun kilpailutehtävän tilaohjelma oli noin brm², jonka alustava kustannusarvio on noin miljoonaa euroa. Yhtymävaltuusto päätti kesäkuussa, että keskussairaalan laajennuksen suunnittelua jatketaan arkkitehtuurikilpailun tulosten pohjalta valmistelemalla sairaalan toiminnan kannalta priorisoitu hankesuunnitelma ja että laajennushankkeen kustannusraamiksi vahvistetaan tässä vaiheessa enintään 40 miljoonaa euroa. Uusien tilojen ja tilaratkaisujen mahdollistaman toiminnan muutoksen suunnittelua varten perustettu projektin johtajan toimi täytettiin elokuussa. Projektinjohtajan keskeinen tehtävä on päivittää hankesuunnitelma. 4

5 Pitkäaikainen johtajaylilääkäri Eva Salomaa jätti johtajaylilääkärin tehtävät syyskuun alussa. Uutena johtaja-ylilääkärinä aloitti Jukka Mattila. Hallintoylihoitaja Soili Vesterinen siirtyi toisen työnantajan palvelukseen. Vt. hallintoylihoitajana toimi Tarja Kainulainen-Liiti. Potilaan tunnistamisen, ilmoittautumisen ja kulunseurannan kokonaisjärjestelmän ja -laitteiston käyttöönotto alkoi vuonna Ns. pömpelit otettiin tuotantokäyttöön alkuvuodesta Avohoitopalvelujen liittämistä potilashotellitoimintaan (ns. hoidollinen potilashotelli) pilotoitiin loppuvuosi. Patologian yksikön tilojen peruskorjaus käynnistyi kesällä. Keväällä perustettiin sairaanhoitopiiriin asiakasraati, jonka tarkoituksena on lisätä potilaiden ja omaisten näkemysten huomioimista tehokkaammin hoidon järjestämisen eri vaiheissa. Silmäsairauksien yksikön lääkäripula vaikeutui alkuvuodesta äkillisesti siinä määrin, että päädyttiin tilapäiseen lääkärityön ulkoistukseen. Lapin päihdeklinikalle myönnettiin syksyllä vuoden 2015 päihdesairaanhoitajan tunnustus. Lapin keskussairaala sai kesällä 20 taideteosta käsittävän taidelahjoituksen taitelija Siiri Niemelältä. LKS:n päivystyspoliklinikalla luovuttiin rinnakkain toimivista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksistä ja näiden välisestä lähetekäytännöstä ja siirryttiin syksyllä ns. todelliseen yhteispäivystykseen. Vuoden aikana valmistauduttiin keskittämään perusterveydenhuollon yöpäivystys LKS:n yhteispäivystykseen Inaria ja Utsjokea lukuun ottamatta sairaanhoitopiirin koko alueella. Tämä toteutettiin vuodenvaihteessa Yhtymävaltuusto hyväksyi syksyllä 2012 ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen lähtien siten, että sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun kokonaisuudessaan omana toimintana. Utsjoen kunnan alueella ensihoito jatkui vielä kunnan ja paikallisen palveluntuottajan välisen määräaikaisen sopimuksen pohjalta. Aluehallintoviraston määräyksen johdosta sairaanhoitopiiri täydensi Utsjoen ensihoitopalvelua kesällä järjestämällä Utsjoelle ambulanssin, joka miehitettiin yhdellä hoitotasoisella ensihoitajalla. Tämä ambulanssi toimi hoitotasoisena tukiyksikkönä kiireellisillä tehtävillä. Vuoden 2016 alusta sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun kokonaisuudessaan omana toimintana myös Utsjoella. Valtion yleisen sairaalan perustamisesta Rovaniemelle vuonna 1895 tuli kuluneeksi 120 vuotta. Sairaalan 120-vuotisen toiminnan juhlistamiseksi järjestettiin henkilökuntajuhla marraskuussa. Valtakunnalliset Terveys ja talouspäivät järjestettiin Levillä elokuussa. Taloudesta Lapin sairaanhoitopiirin vuoden 2015 tulos on 5,0 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vaikka jäsenkunnille palautettiin 6,7 miljoonaa euroa omakustannushintaa korkeammaksi muodostuneen jäsenkuntalaskutuksen oikaisuna, jotta ylijäämää ei kertyisi. Mikäli yhtymävaltuusto hyväksyy yhtymähallituksen esityksen tilinpäätöksen tuloksesta tehtävästä 4,7 miljoonan euron investointivarauksesta Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskuksen (ILKK) kiinteistön ostoon, tilikauden ylijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen on 0,7 miljoonaa euroa ja taseessa on ylijäämää 2,5 miljoona euroa. Talousarviolainojen määrä aleni 7,2 miljoonaan euroon. Vuosikate 13,7 miljoonaa euroa oli poistoista 158 %. Investointimenot olivat 8,5 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 176,4 miljoonaa euroa ja kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,2 %. Toimintatuotot olivat 190,5 miljoonaa euroa ja niiden kasvu 4,7 %. Alustavien ennakkotietojen mukaan maan sairaanhoitopiirin toimintakulut kasvoivat vv keskimäärin 2,7 % ja toimintatuotot keskimäärin 4,1 %. Luvut eivät ole palvelurakenteista johtuen täysin vertailukelpoisia. 5

6 Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien maksamat erikoissairaanhoidon kustannukset olivat euroa /asukas (ei sisällä ensihoitoa). Niiden kasvu oli 16 /as eli 1,2 %. Kasvua voidaan pitää kuntien talouden kehitykseen verrattuna kohtuullisena. Avohoitokäyntien määrä oli ja kasvoi edellisvuodesta 8,3 % (oma toiminta ilman ostopalveluja). Hoitopäivien määrä oli , joka poikkeuksellisesti kasvoi edellisvuodesta 2,5 %. Hoitojaksojen määrä oli ja kasvoi edellisvuodesta 0,3 %. Tulevaisuudesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen valtakunnallisessa selvitystyössä on pitkään jouduttu odottamaan selkeitä ratkaisuja. Maaliskuun 2014 lopulla julkistettiin hallitus- ja oppositiopuolueiden yhteinen linjaus, jonka mukaan tarkoitus oli järjestää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Linjaukseen pohjautuva hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettiin eduskunnalle joulukuussa Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi kuitenkin helmi-maaliskuussa 2015 lakiesityksen perustuslain vastaiseksi, joten se ei johtanut lain säätämiseen. Toukokuussa 2015 hyväksytyn hallitusohjelman mukaan julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat kuntaa suuremmat itsehallintoalueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Hallitus sopi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen periaatteista ja alueiden määrästä marraskuussa Itsehallintoalueita perustetaan 18 ja niiden pohjana ovat nykyiset maakunnat. Sosiaali- ja terveyspalveluja järjestetään 15 alueen puitteissa. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaaloiden määrä on 12. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Poliittinen keskustelu sote-uudistuksen ympärillä jatkuu. Sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen yhdistäminen on selkeä riski sote-uudistuksen etenemiselle. Näiden kahden uudistuksen yhdistäminen on sinänsä perusteltua. Haasteena kuitenkin on, että sote-uudistuksessa ei osana isompaa kokonaisuutta pystytä etenemään riittävän ripeästi. Edellisellä hallituskaudella yritys yhdistää sote-uudistus ja kuntarakenneuudistus päätyi epäonnistumiseen. Samankaltaisiin virheisiin ei ole enää varaa. Kiitokset Kiitän sairaanhoitopiirin henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, jäsenkuntia, yhteistyökumppaneita ja sidos-ryhmiä hyvästä yhteistyöstä vuonna Maaliskuussa 2016 Jari Jokela sairaanhoitopiirin johtaja 6

7 1.2 Kuntayhtymän hallinto Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatio Yhtymävaltuusto Jäsenkunta Kunnan valitsemat jäsenet (suluissa varajäsen) Kunnan yhteenlaskettu äänimäärä Enontekiö Aarne Kultima (Helinä Hautamäki) 2 Inari Toini Sanila (Teuvo Katajamaa) 7 Veikko Väänänen (Ulla Kemppainen) Kemijärvi Jaana Hannola (Tiina Niemimuukko) 9 Kristiina Lautamo (Kirsti Ojala) Kaarina Soppela (Lea Soppela) Kittilä Markku Mäkitalo (Merja Korva) 7 Raili Fagerholm (Aki Maunula) Kolari Eija Koivumaa (Piritta Unga) 4 Sakari Lipponen (Jyrki Rundgren) Muonio Kosti Hietala (Tapio Pieskä) 3 Sakari Silén (Timo Liikavainio) Pelkosenniemi Aino Kulpakko (Pirkko Auer) 1 Pello Tuula Leinonen (Ossi Orajärvi) 4 Anna-Liisa Pasma (Tarmo Koskenniemi) Posio Eila Seppänen (Leila Luksua) 4 Martti Varanka (Heikki Maaninka) Ranua Tarja Impiö (Anna-Maija Österberg) Matti Pauna (Sulo Ranua) asti Matti Pauna (Urpo Sarajärvi) alkaen Rovaniemi Salla Savukoski Seija Karvo (Sanna Karhu) Merja Mäntyniemi (Liisa Ansala) Yrjö Niemi (Aarne Jänkälä) Reino Rissanen (Mikko Rapo) Kirsi Suoheimo (Merja Vilmilä) Esko-Juhani Tennilä (Aatos Nätynki) asti Esko-Juhani Tennilä (Eini Maria Tennilä) alkaen Matti Torvinen (Erkki Talvensaari) Eija Kellokumpu (Veikko Lehikoinen) Jorma Kellokumpu (Kari Niemelä) Mervi Pääkkö (Reijo Kilpelä) asti Mervi Pääkkö (Raimo Haapakoski) alkaen Raimo Haapakoski (Raimo Haapakoski) alkaen (61) rajoitettu äänimäärä 43,40 4 2

8 Sodankylä Tuula Annala (Markku Lehtinen) 9 Milja Mettiäinen (Merja Aikio) asti Mikko Pyhäjärvi (Merja Aikio) alkaen Pekka Tuomivaara (Jyrki Siirtola) Utsjoki Antti Katekeetta (Aulis Nordberg) 2 Yhtymävaltuuston puheenjohtajana on toiminut Merja Mäntyniemi, I varapuheenjohtajana Esko- Juhani Tennilä sekä II varapuheenjohtajana Kosti Hietala. Sihteereinä on toiminut kehittämispäällikkö Mikko Häikiö. Yhtymävaltuusto piti vuoden 2015 aikana kaksi kokousta, joista pöytäkirjaan merkittiin 24 pykälää. Yhtymähallitus Varsinainen Heikki Nivala, pj Kaarlo Alaoja, vpj Sirpa Hakala Jaana Hannola Jarkko Kotilaine Helena Norvapalo Jyrki Siirtola Varajäsen Jorma Kellokumpu Lasse Ketonen Seija Karvo Eija Paakki Jaakko Portti Merja Kuntsi Jouni I. Jomppanen Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Heikki Nivala ja varapuheenjohtajana Kaarlo Alaoja. Hallituksen sihteerinä toimi kehittämispäällikkö Mikko Häikiö. Hallitus piti vuoden aikana 13 kokousta, joista pöytä-kirjoihin merkittiin 226 pykälää. Tarkastuslautakunta Jäsenet Eila Seppänen Pertti Aska Aarne Kultima Tuula Leinonen Sarita Helttunen Varajäsen Markku Mäkitalo Milja Nikka Mikko Rundgren Vesa Puuronen Kirsi Ohrankämmen Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Eila Seppänen ja varapuheenjohtajana Tuula Leinonen. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi tilintarkastaja. Tarkastuslautakunta piti vuoden aikana 9 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 75 pykälää. Tilintarkastaja vaalikaudella Yhtymävaltuusto valitsi Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy:n tilintarkastajaksi vuosille BDO Audiator Oy osti tehdyllä kaupalla Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy:n koko osakekannan. Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy sulautui BDO Audiator Oy:öön Vastuunalainen tilintarkastaja oli JHTT, HTM Antero Hyvärinen helmikuuhun 2014 saakka ja sen jälkeen JHTT, KHT Vivi Marttila maaliskuuhun 2015 saakka. Maaliskuusta 2015 alkaen vastuunalainen tilin-tarkastaja on KHT, JHTT Jarmo Lohi. Avustavana tilintarkastajana toimi JHTT Petteri Pasula kesäkuuhun 2015 saakka ja elokuusta 2015 alkaen HTM, JHTT Hilkka Ojala. 8

9 1.3 Talouden kehitys Vuoden 2015 työmarkkinoiden tilanne jatkui heikkona ja julkinen talous pysyi alijäämäisenä pitkittyneen matalasuhdanteen sekä talouden rakenteellisten ongelmien vuoksi. Julkisen talouden kasvunäkymä ei parane oleellisesti vuosien aikana. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Joulukuussa 2015 oli inflaatio -0,2 %. Heikosta työllisyyskehityksestä huolimatta ostovoima vahvistui vuoden 2015 aikana erityisesti koko vuoden kestäneen poikkeuksellisen alhaisen inflaation vuoksi. Nimellisansiot nousivat 1,2 % vuonna Suomen kustannuskilpailukyky on hitaasti paranemassa maltillisista palkka-ratkaisuista johtuen. Kuntataloudessa tulot eivät riitä kattamaan menoja (käyttötalous+ investoinnit). Yleisen talouskasvun jääminen vaimeaksi heikentää kuntien tulokehitystä. Kuntien verotulojen kasvu vuosina on jäämässä alle 2,5 prosentin. Väestön ikääntyminen kasvattaa palvelutarvetta yli prosentin vuosittain aina 2030-luvulle saakka. Kuten kuviosta Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee on havainnollisesti nähtävissä huoltosuhteen heikkenemisen näkymät lähivuosikymmenille ja tätä myötä kuntien talouteen koko ajan kiristävä vaikutus. Kuntien toiminnassa tämä tarkoittaa lisääntyvää palveluntarvetta niin perusterveydenhuollossa, sosiaalitoimessa kuin erikoissairaanhoidossakin. Palvelutarpeiden lisääntyminen ja toisaalta tulokehityksen heikkous aiheuttaa kuntiin vahvoja paineita uusien toimintamallien luomiselle kustannussäästöjen saamiseksi. Vaikka valtakunnalliset soteratkaisut eivät ole vielä valmiita, on kuntien oma-aloitteiset sote-suunnitelmat jo joiltakin osin lähteneet käyntiin tulevaisuuden tuomien taloudellisten ongelmien ennalta ehkäisemiseksi ja jo olemassa olevien ratkaisemiseksi. Kuvio: Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Lähteet: Valtiovarainministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Tilastokeskus, Kuntaliitto 1.4 Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys Normiohjaukseen perustuvat muutokset Päivystyskyvyn vahvistaminen Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä astui pääsääntöisesti voimaan , synnytyksiä ja lastensairauksia koskevat pykälät Lapin keskussairaala täyttää päivystystä koskevat yleiset edellytykset. Sairaalassa on vuodesta 2013 ollut jaettu tuki- ja sisäelinkirurginen takapäivystys, gynekologinen sairaalapäivystys ja leikkaussalin kolmivuorotyö. Syyskuussa 2014 avattiin vaatimukset täyttävä aivoverenkiertohäiriöyksikkö. 9

10 liitettiin yhteispäivystyksen yleislääkärivastaanotto osaksi sairaanhoitopiirin organisaatiota siirtämällä Rovaniemen kaupungin ja Attendon välinen sopimus yhteispäivystyksen lääkäri-palveluista sairaanhoitopiirille. Samassa yhteydessä toteutettiin toiminnallisia muutoksia niin, että pääsääntöisesti sama lääkäri hoitaa potilaan alusta loppuun päivystyksen osalta. Syksyn aikana valmisteltiin vuodenvaihteessa tapahtuvaa perusterveydenhuollon päivystyksen laajempaa keskittymistä yhteispäivystykseen. Vuonna 2016 terveyskeskusten ympärivuorokautinen päivystys jatkuu yhteispäivystyksen lisäksi ainoastaan Inarissa. Psykiatristen päivystyspotilaiden somaattisen terveydentilan riittävän selvittelyn vuoksi tavallisilla kiireellisillä lähetteillä tulevat potilaat otetaan vastaan ensisijaisesti yhteispäivystyksessä. Käytännön ongelmia on kuitenkin aiheutunut psykiatrien joutuessa kulkemaan Muurolan ja yhteispäivystyksen väliä ja toimintamallia on tarkoitus jatkossa kehittää. Ensihoidon palvelujärjestelmän uudistaminen Ensihoidon toiminta on vakiinnutettu sairaanhoitopiirin toimintana. Utsjoen ensihoitoa täydennettiin 1.7. alkaen vaatimusten mukaisesti kunnan sopimuskumppanin kanssa rinnakkain toimivan sairaanhoitopiirin järjestämän hoitotasoisen ostopalvelun turvin. Ensihoidon tehtävien määrä sairaanhoitopiirin alueella kasvoi edellisvuodesta kuten koko maassa ilman säädösmuutoksia. Asiaa selvitetään kansallisella tasolla. Ensihoidon toimintaa testattiin syyskuussa laajassa kansainvälisessä Barents Rescue-harjoituksessa. Todettiin ensihoidon pystyvän koulutuksensa mukaisesti itseohjautuvaan järjestelmälliseen työskentelyyn suuronnettomuustilanteissa. Harjoituksesta noustettiin jatkotyöhön eräitä kehittämis-tarpeita kansallisen suuronnettomuusvalmiuden kehittämiseen. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja sote-uudistuksen valmistelu Jäsenkunnat ja sairaanhoitopiiri ovat hyväksyneet terveydenhuollon järjestämissuunnitelman vuosille Sitä ei vuodelle 2016 erikseen päivitetty. Sote-uudistuksen valmisteluja on toteutettu yhdessä kuntien terveyskeskusten ja sosiaalitoimien kanssa asiakaskeskeisissä prosessityöryhmissä. Valmistelua on vuoden 2015 aikana häirinnyt sote-uudistuksen lainsäädännön kariutuminen keväällä ja uuden valtioneuvoston erilainen linjaus jatkosta. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Sairaanhoitopiirien yhteistyönä syntyi Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (OYS-erva) erikoissairaanhoidon järjestämissopimus vuosille ja se hyväksyttiin syksyllä 2013 kaikkien viiden pohjoisen sairaanhoitopiirin yhtymävaltuustoissa. Sopimuksen päivitys-luonnoksessa ei saatu konkretisoitua sairaanhoitopiireittäin sovittujen toimintojen yhteistä osaajaresurssin turvaamista. Erityisesti kysymyksessä oli lastenlääkäripäivystyksen turvaaminen synnytyssairaaloissa, mutta myös muilla erikoisaloilla yhteistä vastuuta tarvitaan. Järjestämissopimuksen päivitys jätettiin pöydälle Lapin sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen kokouksessa Asiakastietolain mukainen Kanta-arkistoon liittyminen Sairaanhoitopiiri liittyi Kanta-arkistoon Liittymistä varten tarvittiin potilastietojärjestelmiin ja niiden käyttöön muutoksia, joiden toteuttaminen haasteista huolimatta onnistui monia muita sairaanhoitopiirejä sujuvammin Toiminnan uudelleen organisointi Lapin sairaanhoitopiirissä aloitettiin 2015 vuoden alusta sairaala sote-kuntoon -työskentely, jonka tavoitteena on mm. yhtenäistää organisaation toimintamalleja, asettaa entistä vahvemmin potilas toiminnan keskiöön, selkiyttää johtamisjärjestelmää, vähentää yksikköjen ja esimiesten määrää sekä osallistaa henkilöstö muutoksen valmisteluun ja muutokseen. Käytännössä työskentelyssä keskityttiin sairaanhoitopiirin yksikkömäärän hallittuun vähentämiseen, hoidollisten toimintayksiköiden rakenteiden samankaltaistamiseen ja esimiesroolien yhtenäistämiseen. 10

11 Vuoden aikana valmisteltiin tulos- ja vastuuyksiköiden hallinnollisia ja toiminnallisia yhdistämisiä, hoito-työn esimiesten työnkuvien yhtenäistämistä ja uudistamista sekä sairaanhoitopiirin johtamisjärjestelmän uudistamista. Valmistellut yksiköiden hallinnolliset yhdistämiset toteutetaan suunnitellusti vuoden 2016 alusta. Lisäksi vuoden 2015 aikana aloitettiin ylilääkäriys sote-kuntoon työskentely Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu Lapin keskussairaalan laajennusta on suunniteltu jo useita vuosia. Yhtymävaltuusto teki marraskuussa 2012 periaatepäätöksen tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta. Valmisteltu tilatarveselvitys hyväksyttiin keskussairaalan laajennuksen suunnittelun pohjaksi. Yhtymähallitus päätti syksyllä 2013 mm. hyväksyä laajennushankkeen aikataulusuunnitelman, hyväksyä hankesuunnitelman arkkitehtuurikilpailun pohjaksi sekä nimetä jäsenet arkkitehtuurikilpailun palkintolautakuntaan. Arkkitehtuurikilpailu käynnistyi alkuvuodesta Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen jätettiin kaikkiaan 35 ehdotusta, joista viisi valittiin toiseen vaiheeseen. Kilpailun tulokset julkistettiin huhtikuussa Kilpailun voitti helsinkiläinen Verstas Arkkitehdit Oy. Laajennukseen on suunniteltu tiloja mm. sairaala-apteekille, psykiatrian klinikalle, dialyysiosastolle, lasten ja nuorten klinikalle, päivystykselle ja ensihoidolle sekä tukipalveluille. Arkkitehtuurikilpailun kilpailutehtävän tilaohjelma oli noin brm 2, jonka alustava kustannusarvio on noin M. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio vaikuttaa tilatarpeisiin ja otetaan huomioon jatko-suunnittelussa. Yhtymävaltuusto päätti kesäkuussa, että Lapin keskussairaalan laajennuksen suunnittelua jatketaan arkkitehtuurikilpailun tulosten pohjalta valmistelemalla sairaalan toiminnan kannalta priorisoitu hankesuunnitelma. Valtuusto päätti vahvistaa pohjaksi suunnittelutyölle Lapin keskussairaalan laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa enintään 40 miljoonaa euroa. Päätöksen mukaan em. kustannusraamin lisäksi voidaan suunnitella sellaisia vuokrattavia tiloja, joiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset tulevat muun kuin sairaanhoitopiirin maksettaviksi. Valtuusto päätti edelleen asettaa tavoitteeksi, että toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään alentamaan lisärakentamisesta aiheutuvaa kustannusten kasvua. Päätöksen mukaan sairaala-apteekin uusien tilojen suunnittelu tulee käynnistää heti kun se suunnittelun kokonaisuuden kannalta on mahdollista, mutta muun laajennuksen kuin sairaala-apteekin osalta valtuusto päättää erikseen arkkitehtisuunnittelun käynnistämisestä ja suunniteltavan laajennuksen keskeisestä sisällöstä. Lapin keskussairaalan uusien tilojen ja tilaratkaisujen mahdollistaman toiminnan muutoksen suunnittelua varten sairaanhoitopiiriin perustettu määräaikaisen toiminnan muutoksen suunnittelusta vastaavan projektin johtajan toimi täytettiin elokuussa. Projektinjohtajan keskeinen tehtävä on päivittää hankesuunnitelma, jonka tulee perustua sote-palvelujen alueelliseen konseptisuunnitelmaan, toiminnan tarpeisiin ja erityisesti asiakkaiden palvelutarpeisiin. Tässä työssä tulee priorisoida rakentamistarpeita ja ottaa huomioon jäsenkuntien taloudellinen kantokyky. Yhtenä keskeisenä lähtökohtana tulee olla, että toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään alentamaan lisärakentamisesta aiheutuvaa kustannusten kasvua. Yhtymävaltuusto päätti marraskuussa 2014, että sairaanhoitopiiri sitoutuu aluksi vuokraamaan ja viimeistään vuonna 2016 ostamaan Invalidiliitolta Porokatu 32:ssa sijaitsevan kuntoutuskiinteistön (ILKK). Kauppa vähentää Lapin keskussairaalan laajennuksen lisärakentamisen tarvetta. Laajennushankkeen arkkitehtuurikilpailun toisessa vaiheessa edellytettiin, että kilpailijoiden tulee sijoittaa kilpailun huonetilaohjelmassa esiintyviä tiloja ja tilakokonaisuuksia ILKK:n tiloihin uudisrakentamisen sijasta. ILKK:sta vuokrattiin vapautuvia tiloja mm. psykiatrian poliklinikalle. 11

12 Muurolan sairaala-alueella on jatkettu käytöstä poistettujen huonokuntoisten rakennusten purkamisia. Sairaala-alueen ja sen kiinteistöjen tulevasta käytöstä on käyty keskusteluja Rovaniemen kaupungin kanssa. Selkeitä suunnitelmia ei kuitenkaan vielä ole. Yhtymävaltuusto päätti kesäkuussa oikeuttaa hallituksen valmistelemaan Muurolan sairaalakiinteistön ja -alueen myyntiä Tuottavuusohjelman toteuttaminen Tuottavuusohjelma hyväksyttiin yhtymävaltuuston toimesta vuonna 2011 ja se on laadittu vuosille Tuottavuusohjelman tavoitteeksi on määritelty mm. palvelutuotannon tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kasvattaminen, olemassa olevien resurssien uudelleen kohdentaminen ja parempi hyödyntäminen sekä päällekkäisyyksien karsiminen. Tuottavuusohjelman kehittämiskohteiksi valittiin 1) päivystyksen kehittäminen, 2) prosessien kehittäminen, 3) johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen, 4) toiminnan uudelleen organisointi, 5) henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen, 6) tietojärjestelmien kehittäminen ja 7) toimitilat ja logistiikka. Tuottavuusohjelman toimeenpanosta on laadittu vaiheistussuunnitelman, jonka mukaan tuottavuusohjelmaa on toteutettu. Vuoden 2015 tuottavuusohjelman puitteissa toteutettiin seuraavia toimenpiteitä: hoidollisen potilashotellin suunnittelu- ja valmistelutyö hoitotyön mitoitukseen liittyvien mittareiden valmistelu ja kehittäminen prosessien ja prosessien mittareiden kehittäminen johtamisen tueksi, valmisteltiin johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehittämistyötä siten, että varsinainen kehittämistyö aloitettiin vuoden 2015 alussa varmistetaan nopea kirjautuminen ja riittävän nopeat tietoliikenneyhteydet ja remontoimis- ja rakentamissuunnitelman laadinta Edellä mainituista toimenpiteiden osalta hoidollisen potilashotellitoiminnan pilotointi alkoi vuoden 2015 aikana, hoitotyön mitoitustyötä jatkettiin ja loppuraportti saadaan alkuvuodesta 2016, prosessien kehittämistä jatkettiin ja prosessimittareita pilotoitiin osana KURSuT-hanketta ja johtamisjärjestelmää kehitettiin (kts. kehittäminen 2015). Rakentamissuunnitelman laadinnan osalta tähän toimenpiteeseen liittyvä arkkitehtikilpailu saatiin suunnitelmien mukaisesti päätökseen keväällä 2015 ja valtuusto teki pitämässään kokouksessa periaatepäätöksen suunnitelman toimeenpanosta. Historian havinaa vuosikertomus sadan vuoden takaa vuodelta 1915 Rovaniemen yleisestä sairaalasta vuonna 1915 Rovaniemen yleiseen sairaalaan jäi vuodelta sairasta ja otettiin vuonna , joten vuoden 1915 kuluessa hoidettiin 220. Näistä poistettiin - terveinä ja toipuvina paremmaksi tulleina 48 - parantumatta 12 - kuolleina 14 ja - hoitamattomina 4 eli yhteensä 205, joten vuoteen 1916 jäi 15. Hoitopäivien lukumäärä oli 5461, josta käypi selville, että sairaalassa hoidettiin keskimäärin 15.0 sairasta ja että kutakin sairasta hoidettiin keskimäärin 24,8 päivää. Ruuanpito sairaille tuli maksamaan yhteensä 6499mark 94p. eli Smk. 1,19 hoitopäivää kohti. Lääkkeisiin ja sideaineisiin käytettiin yhteensä Smk 2498,80 eli Smk. 0,457 hoitopäivää kohti. Sairaalan käyttökustannukset yhteensä tekivät Smk 21503,46 eli Smk 3,937 hoitopäivää kohti. 12

13 1.4.5 Kehittäminen 2015 Organisaation kehittämistoimintaa jatkettiin suunnitelmallisesti vuoden 2015 aikana. Lapin sairaanhoitopiirin kehittämistoiminta jaettiin entisen tavan mukaan karkeasti neljään tavoitteeseen: rajapinta- ja järjestämissuunnitelman mukaiset toimeenpanohankkeet, sairaanhoitopiirin käyttöön-ottohankkeet, toiminnan kehittäminen sekä erikoissairaanhoidon valtakunnalliset ja OYS-ervan hankkeet. Kehittäminen organisoitiin näiden tavoitteiden mukaisesti talousarviossa kehittämis-hankkeiksi ja - projekteiksi, joiden toiminnasta ovat vastanneet perusterveydenhuollon yksikkö ja sairaanhoitopiirin kehittämisyksikkö. Huomattava muutos entisestä on kuitenkin se, että sairaanhoitopiiri on alkanut systemaattisesti käyttämään jatkuvan kehittämisen menetelmiä. Menetelmiä on juurrutettu mm. osana lean-ideologiaa. Vuoden 2015 tärkeimpiä ja suurimpia kehittämiskohteita ja kehittämishankkeita olivat Hukkahaavitoiminta-mallin juurruttaminen, Inhimillisesti tehokas johtaminen -kehittämishanke, uusien sähköisten palvelujen kehittäminen, sairaanhoitopiriin kokonaisraportoinnin kehittäminen sekä tuottavuusohjelman toteuttaminen. Hukkahaavi-toimintaa jatkettiin systemaattisesti kuluneen vuoden aikana. Kokemukset Hukkahaavista ovat olleet positiivisia ja tulokset hyviä. Kuluneen vuoden aikana kunnat ovat osallistuneet Hukkahaavi-toimintaan ja toiminta on ollut yleisten arvioiden mukaan onnistunutta. Hukkahaavi -koulutuksissa yhteisesti kehitellyt menetelmät ovat olleet toimivia ja lisänneet yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja kuntien välillä. Kaizen-toimintaa (jatkuva parantaminen) on laajennettu ja vuoden aikana on aloitettu toimenpiteitä tieto-järjestelmien käyttöön liittyvän hukan poistamiseksi yhteistyössä sairaanhoitopiirin tietohallinnon kanssa. Vuoden aikana tehtiin myös ensimmäisiä arvioita hukan poistamisesta ja varovaistenkin laskentatapojen mukaan hukkaa on pystytty poistamaan lähes euron edestä. Suurin hyöty työskentelyssä on ollut kuitenkin se, että työn sujuvuus on järkevöitynyt ja parantunut huomattavasti. Vuonna 2013 aloitettiin Inhimillisesti tehokas sairaala-ohjelman toinen vaihe, joka tähtää Lapin sairaanhoitopiirin johtamiskäytänteiden ja -järjestelmän kehittämiseen. Kehittämistyön tavoitteena on ollut lisätä johtamisosaamista Lapin sairaanhoitopiirin esimiehille. Keskeisiksi osaamisalueiksi ovat määräytyneet ns. positiiviseen johtajuuteen, muutoksen hallintaan sekä tehokkuuden ja/tai tuottavuuden lisäämiseen liittyvät tekijät (nk. hukkajahti). Kuluneen vuoden aikana hankkeen toimesta järjestettiin koulutustilaisuuksia Lapin sairaanhoitopiirin esimiehille. Koulutuspäivien tavoitteena oli sekä lisätä esimiesten johtamisosaamista että sitouttaa ja osallistaa esimiehet tulevaisuuden johtamisjärjestelmän ja johtajuusajattelun rakentaminen. Inhimillisesti tehokas johtaminen-hankkeen rinnalle luotiin vuonna 2015 tarvittavia muutoksia toimeenpaneva Sairaala sote-kuntoon-kehittämistyö. Osana Sairaala sote-kuntoon -kehittämistyötä vuoden 2015 aikana määriteltiin mm. uudet tehtävät osastonhoitajille, toteutettiin yksiköiden hallinnollisia yhdistymisiä ja vähennettiin suunnitelmallisesti esimiesten määrää esimerkiksi muuttamalla tarpeettomia lähiesimiesten vakansseja sairaanhoitajan vakansseiksi. Keskeinen vuoden 2015 kehittämiskokonaisuus oli edelleen erilaisten sähköisten palvelujen kehittäminen. Tämän kehittämiskokonaisuuden puitteissa toteutettiin mm. potilaan itseilmoittautumisjärjestelmän ja itseilmoittautumisautomaattien käyttöönotto. Vuoden aikana lähes kaikki poliklinikat ovat itseilmoittautumisjärjestelmän piirissä ja käyttäjien kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia. Kuluneen vuoden aikana aloitettiin myös uniapneatutkimusten etädiagnisointi-hanke yhteistyössä Ranuan, Sodankylän ja Kittilän kuntien kanssa. Hankkeessa otetaan käyttöön uutta teknologiaa, mikä mahdollistaa unipatjatutkimusten tekemisen sairaalan ulkopuolella osana sairaanhoitopiirin omaa toimintaa. 13

14 Vuonna 2015 jatkettiin myös Lapin sairaanhoitopiirin kokonaisraportoinnin kehittämishanketta, jonka yhtymähallitus vahvisti pitämässään kokouksessa. Kuluneen toimintavuoden aikana hankkeessa jatkettiin teknisen toimintaympäristön rakentamista ja kehittämistä yhteistyössä LapIT Oy:n kanssa. Vuoden aikana avattiin Kaira-portaali, joka korvasi entisen Exreport-johdontietojärjestelmän. Vuoden aikana aloitettiin myös työ alueen kuntien perusterveydenhuollon tietojen siirtämiseksi osaksi Kaira-portaalia. Pilottikunniksi valikoituivat Rovaniemi, Sodankylä ja Kolari. Edellisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi vuonna 2015 keskityttiin edellisvuosien tapaan myös tuottavuusohjelman toimeenpanoon. Tuottavuusohjelman toteutumisesta onkin kerrottu tarkemmin kohdassa Tuottavuusohjelman toteuttaminen. Yhteenveto vuoden 2015 hankkeista Kehittämisaihion / projektin nimi Alue RIS-käyttöönotto Anestesiajärjestelmän käyttöönotto Eskon uusien ominaisuuksien käyttöönotto Kehittämisen tavoite Resurssit/toteutus Kehittämisen tulokset Radiologian toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto terveyskeskuksiin Anestesiajärjestelmän käyttöönoton määrittelytyö ja käyttöönottoprojektin läpivieminen Otetaan Esko-potilastietojärjestelmän uudet ominaisuudet käyttöön hallitusti. Tehostetaan tietojärjestelmän käyttöä. Projektisuunnittelija Projektisuunnittelija (osa-aikainen) Ei erillisiä henkilöstöresursseja Suunnittelija Radiologian toiminnanohjaus-järjestelmän käyttöönotto on edelleen kesken muutaman kunnan osalta. Anestesiajärjestelmä kilpailu-tettiin kesän aikana ja kilpailu-tus jouduttiin keskeyttämään. Kilpailutus toteutettiin olemassa olevalla henkilö-kunnalla. Eskon uudet ominaisuudet ja toiminnallisuudet otettiin suunnitellusti ja hallitusti käyttöön. Potilaskertomusjärjestelmän käyttöä kehitetty ja toimintaprosessien tehostettu. Hoitohenkilökunnan työnjako-hanke Hukkahaavi Hoitohenkilökunnan määrän tarpeen selvittäminen Kehitetään potilaan hoitoon liittyvien henkilöstöryhmien työnjako Hoitohenkilökunnan ammatillisten urapolkujen kehittäminen Potilashotellitoiminnan kehittäminen Hukkahaavi, Improvement Leaders Capability Programme-ohjelman juurruttaminen Projektisuunnittelija Projektisuunnittelija Loppukäyttäjiä koulutettu järjestelmän käyttöön. Projektisuunnittelija on ottanut käyttöön laskentamallin ja laatinut mitoituslaskelmat. Loppuraportointi siirtyi vuodelle 2016 henkilöstömuutosten johdosta. Hoidollisen potilashotellitoiminta aloitettiin pilotilla kesällä Pilotoinnin tulokset rohkaisevia. Lapin sairaanhoitopiirin alueella järjestetty koulutuksia. Hukkahaavitoiminnan saattaminen osaksi koko organisaation jokapäiväistä toimintaa Kaizen-toiminnan juurruttaminen Kaizen-jaksoja organisoitu ja mallia juurrutettu. Hukkahaavi-työkaluja käytetään jatkuvasti mm. muutosten läpiviennissä ja sote-valmistelussa. Hukkaa vähennetty strukturoiduin muutoksenhallintamenetelmin (noin euron edestä). 14

15 Inhimillisesti tehokas johtaminen Johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehittämisprojekti, joka toteutetaan yhteistyössä Lapin yliopiston, Oulun yliopiston ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Hankkeen tavoitteena: Lapin sairaanhoitopiirin johtamisideologian luonti johtamisjärjestelmän uudistaminen johtamisroolien määrittely johtamisosaamisen kehittäminen Projektipäällikkö Projektisihteeri (osa-aikainen) Käynnistettiin sairaala sote-kuntoon kehittämistyö vuonna Johtamisideologian ja uuden johtamisjärjestelmän valmistelu ja muutostyön käynnistynyt. Osastojen hallinnollisia yhdistymisiä toteutettu. Osastonhoitajien johtamisosaaminen määrittely. Monivuotinen esimieskoulutus ja tukiverkoston suunnittelu aloitettu ja mentorointimalli pilotoitu. Itseasioinnin ja sähköisten palveluiden kehittäminen Itseilmoittautumisjärjestelmän käyttöönotto Suunnittelija Itseilmoittautumisjärjestelmä on tuotantokäytössä koko sairaalassa. Potilaan tunnistamiseen ja potilaan vitaaliarvojen langattomaan tiedonsiirtoon liittyvän teknologian käyttöönotto Potilaan omahoidon ja itseasioinnin kehittäminen Potilaan tunnistamiseen liittyvä teknologia on tuotanto-käytössä kahdessa yksikössä. Järjestelmän laajentaminen vaatii kilpailutuksen, joka toteutetaan vuonna Kirjanpitojärjestelmän käyttöönotto Uuden kirjanpitojärjestelmän käyttöönotto Laskentapäällikkö toiminut oman toimen ohessa ko. hankkeen projektipäällikkönä. Uusi kirjanpitojärjestelmä otettiin onnistuneesti käyttöön syksyllä Logistiikan kehittäminen (Terveet tukipalvelut) Pohjois-Suomen tulevaisuuden logistiikkamallin selvitystyö yhteistyössä mm. Oulun yliopiston, OYSin ja NHG:n kanssa Osallistuttu aktiivisesti Oulun yliopiston vetämään TEKESin rahoittamaan Terveet tukipalvelutprojektiin. Hankkeen loppuraportti ja tutkimusraportti valmistuu vuonna Prosessien kehittäminen Prosessien kehittäminen tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Osallistuminen SiMe3Phankkeeseen Palvelujen osto Prosesseja on kehitetty, toimintaa on tehostettu ja asiakasnäkökulma on huomioitu prosessien kehittämisessä. Palvelumuotoilun menetelmiä tuotu osaksi prosessien kehittämistä. Päivystyksen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Päivystyksen toiminnanohjaus-järjestelmän kilpailutus ja käyttöönotto Projektisuunnittelija (osa-aikainen Päivystyksen toiminnanohjausjärjestelmän kilpailutettiin kesällä 2015 ja käyttöönotto aloitettiin joulukuussa Järjestelmä otetaan tuotantokäyttöön alkuvuodesta

16 Rajapinta- ja järjestämis-suunnitelman toimeenpanohankkeet (PTH-yksikkö 1205) Lappi earkistoon-hanke Seniori-KASTE PäihdeKaste Paljon palveluita käyttävät varaus Projektisuunnitelmien mukainen toiminta Projektit toteutuivat ja etenivät hallituksessa hyväksyttyjen projektisuunnitelmien mukaisesti. Raportoinnin kehittäminen (KURSuT) Raportoinnin sisällöllinen kehittäminen laaduntarkistustyö raportointijärjestelmän kehittäminen Projektipäällikkö Projektityöntekijä Palveluiden ostot Järjestelmien ostot Raportointi on luotettavaa ja raportointiin liittyvät työkalut toimivat. Uusi raportointiportaali on toiminnassa ja se on korvannut entisen ExReportjärjestelmän. Synnytyskertomusjärjestelmän käyttöönotto Synnytysjärjestelmän kilpailutus järjestelmän käyttöönoton valmistelu ja käyttöönoton aloitus Projektisuunnittelija (osa-aikainen) Kilpailutus suoritettiin syksyllä 2015 Käyttöönotto aloitettiin loppuvuodesta Varaukset OYS-ervan ja valtakunnallisiin hankkeisiin Varaus uusiin OYS-ervan ja valtakunnallisiin hankkeisiin Järjestelmä otetaan tuotanto-käyttöön huhtikuussa Koulutus 2015 Täydennyskoulutuspäivät kertyvät valtakunnallisista ja kansainvälisistä koulutustilaisuuksista, Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellisista koulutuksista ja erikoisalameetingeistä sekä sairaanhoitopiirin sisäisistä koulutuksista. Verkko-opiskelu on vakiinnuttanut paikkansa täydennyskoulutus-muotona. Oheisessa toimintakertomuksessa keskitytään sairaan-hoitopiirin alueellisiin ja sisäisiin koulutuksiin, videoteitse seurattuihin Oulun yliopistollisen sairaalan lähettämiin koulutuksiin sekä erikoisalameetingeihin. Lapin sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopistollisen sairaalan alueelliset koulutukset Lapin sairaanhoitopiirin alueellisia koulutuksia pidettiin noin 50 eripituista koulutusta. Pääsääntöisesti koulutukset lähetettiin videoteitse kuntien henkilöstölle. Uutena alueellisena koulutuksena toteutettiin alueellinen hoidon tarpeen arviointi-koulutus marraskuussa neljänä kertana ja joulukuussa kahtena kertana neljän tunnin koulutuksina ympäri Lappia videoyhteyksiä hyödyntäen. Esimies osaamisen kehittäjänä ja aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen - koulutuskokonaisuudet kiersivät muutamissa kunnissa. Lisäksi SenioriKaste-hanke, Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattiopisto aloittivat koulutuskokonaisuuden ikääntyneiden muistisairaiden elämänlaadusta ja hyvinvoinnista Rovaniemellä. Videoteitse seurattavien koulutuksien määrä tuplaantui edellisvuodesta. Vuoden 2015 aikana otettiin videokoulutuksia vastaan noin 80:ta kertaa, pääosin Oulun ylipistollisesta keskussairaalasta. Koulutuksia tilattiin videoteitse myös esim. FCG:ltä, Kelalta ja THL:stä. Lapin sairaanhoitopiirin kuntien osallistuminen alueellisiin koulutuksiin videoteitse Lapin sairaanhoitopiirin järjestämiin alueellisiin koulutuksiin oli mahdollisuus osallistua videoteitse. Kaikkia videoteitse osallistuvia tahoja ei saada ICT-asiantuntijan tilastoihin. Suuntaa-antavasti voidaan kuitenkin sanoa terveyskeskuksista olleen aktiivisimmin koulutuksissa videoteitse mukana Kemijärven, Ranuan, Sallan ja Sodankylän. Muut paikkakunnat pitävät sisällään mm. OYS-ervan sairaaloita (Taulukko 1.). 16

17 Taulukko 1. Koulutuksiin osallistumiskerrat videoteitse Arctic Connect-firman yhteenvedon mukaan alueellisen koulutuksen siltanumeroihin soitettiin vuoden 2015 aikana 680 kertaa ja käyttötunteja kertyi 1167 tuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa 146 päivää 8 tunnin koulutusta. Alueellisen koulutuksen siltanumeron käyttö oli laskenut edellisvuodesta noin 300 tuntia. Koulutuksia pidettiin enemmän paikan päällä kunnissa sekä Rovaniemellä. Ylipistollisen keskussairaalan lähettämät erikoisalojen koulutusmeetingit Noin tunnin kestäviä koulutusmeetingejä seurattiin videoteitse vuoden 2015 aikana yhteensä yli 400 luentoa noin kahdeltakymmeneltä eri erikoisalalta. Koulutusmeetingeistä pääosa oli Oulun ylipistollisen sairaalan lähettämiä. Patologian erikoisalameetingit ja osa silmätautien meetingeistä lähetti Tampereen yliopistollinen sairaala. Suu- ja leukakirurgian meetingit lähetti Turun yliopistollinen sairaala. Myös uutena erikoisalana aloitetut akuuttilääketieteen luennot tulevat Turun yliopistollisesta sairaalasta. Kustannuksia alueellisista videokoulutuksista sekä meetingeistä tuli yhteensä noin yhteyskuluina ja noin osallistumismaksuina (PPSHP:n alueelliset koulutukset). Tällä rahalla saatiin koulutusta noin 6000:lle työntekijälle paikan päällä ja 1000:lle työntekijälle etäpaikkakunnilla. Lapin sairaanhoitopiirin muuta henkilöstökoulutusta Ohessa on koottuna sairaanhoitopiirin muuta yhteistä henkilöstökoulutusta esimerkinomaisesti. Verkko-opintoja suoritetaan jatkuvasti mm. lääkehoidosta, ensihoidosta, potilasturvallisuudesta sekä tietosuoja-tietoturvasta. Simulaatiokoulutuksia jatkettiin mm. elvytyksestä sekä hätäsektioista. Attendo Rovaniemen työterveyshuolto koulutti hätäensiapuun ravintopalveluiden, puhtaus- ja huoltopalveluiden sekä tekniikan henkilöstöä. Noin 10 henkilöä suoritti työnantajan kustantaman pohjoissaamea hoitoalalla työskenteleville 30 tunnin koulutuskokonaisuuden. Englantia hoitoalalla työskenteleville 60 tunnin koulutuskokonaisuuden suoritti 14 henkilöä. 17

18 Alkusammutus 1-koulutuksen suoritti syksyn aikana 377 henkilöä. Työyhteisökoulutusta Terve ja terve-henkinen työyhteisö järjestettiin henkilökunnalle kuutena samansisältöisenä kolmen tunnin koulutuksena, joihin osallistui 415 henkilöä. Koulutuksista kahtena kertana keskityttiin enemmän esimiestyöhön. Noin 30 esimiestä sai lisäksi esimiesvalmennusta sovunrakentamisesta kahtena päivänä. Inhimillisesti tehokas johtaminen-hankkeen koulutuk-set sekä johtamisen erikoisammattitutkinto-opinnot esimiehille jatkuivat. Lisäksi henkilökunta sai koulutusta mm. Rafaelaan, Kanta-arkistoon, Hukkahaaviin, Kaizeniin ja sähköpostin käyttöön. Historian havinaa toimintakertomus 1995 Koulutussuunnitelmassa esitetyistä 18 alueellisesta koulutustilaisuudesta toteutui 14. Saatuun palautteeseen voitiin olla varsin tyytyväisiä, sillä 80 % tilaisuuksiin osallistuneista piti koulutustilaisuutta hyvin tai erittäin hyödyllisenä. Palautteissa esitettiin runsaasti uusia koulutustarpeita ja toivottiin enemmän keskusteluja yhteistyöstä terveyskeskuksien kanssa. Lisäksi varoitettiin liian hienojen tai yksityiskohtaisten asioiden esittämisestä, joilla ei ole merkitystä perusterveydenhuollossa. Kriittisimmät palautteet kohdentuivat tiloihin (LKS:n luentosali on pieni) ja joidenkin luennoitsijoiden hiljaiseen puhetyyliin Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sosiaali- ja terveyspalveluiden valtakunnallista rakenneuudistusta on valmisteltu useita vuosia. Maaliskuun 2014 lopulla julkistettiin hallitus- ja oppositiopuolueiden yhteinen linjaus, jonka mukaan tarkoitus oli järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Linjaukseen pohjautuva hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettiin eduskunnalle joulukuussa Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi kuitenkin helmi-maaliskuussa 2015 lakiesityksen perustuslain vastaiseksi, joten se ei johtanut lain säätämiseen. Sote-palvelurakenneratkaisut siirtyivät kevään 2015 eduskuntavaalien yli. Toukokuussa 2015 hyväksyttiin Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelma, jonka mukaan julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat kuntaa suuremmat itsehallintoalueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Hallitusohjelman mukaan itsehallintoalueita on yhteensä enintään 19. Itsehallintoalueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Hallitus sopi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen periaatteista ja alueiden määrästä marraskuussa Itsehallintoalueita perustetaan 18 ja niiden pohjana ovat nykyiset maakunnat. Sosiaali- ja terveys-palveluja järjestetään 15 alueen puitteissa. Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat sote-palvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaaloiden määrä on 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan ja yksilön valinnanvapautta lisätään. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Itsehallintoalueiden rahoitusta valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta, minkä lisäksi myös osittain alueiden omaan verotusoikeuteen perustuvaa ratkaisua selvitetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveys-ministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa. 18

19 Hallituksen linjaus merkitsee käytännössä sitä, että Lappiin tulee yksi itsehallintoalue, joka kattaa koko maakunnan eli nykyiset Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloita ei ole nimetty, mutta todennäköisesti nykyinen Lapin keskussairaala on niiden joukossa. Sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen yhdistäminen on selkeä riski sote-uudistuksen etenemiselle. Edellisellä hallituskaudella yritys yhdistää sote-uudistus ja kuntarakenneuudistus päätyi epäonnistumiseen. Lapin alueella on valmisteltu sote-rakenneuudistusta Lapin liiton hallinnoimassa Sote-savottahankkeessa. Lapin sote-valmistelussa haaste ja ongelma muodostuu kahdesta sairaanhoitopiiristä ja valmistelun erillisyydestä ja eritahtisuudesta niiden välillä. Kemi-Tornio-alueen ja Rovaniemen välille on noussut ristiriitoja mm. yliopiston ja ammattikorkeakoulun omistusjärjestelyistä. Nämä ristiriidat hankaloittavat myös maakunnan yhteistä sote-valmistelua. Laaja ympärivuorokautinen päivystys eri erikoisaloilla edellyttää riittävän määrän lääkäreitä ja muuta koulutettua henkilökuntaa. Riittävä määrä henkilökuntaa edellyttää riittävän suuren sairaalan. Lapissa haasteena on, että päivystyskyky edellyttää suurempaa sairaalaa kuin väestöpohja muutoin edellyttäisi. Nykyisten Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden työnjakoa on toivottavaa kehittää siten, että päivystyksellisiä ja sitä tukevia toimintoja keskitetään LKS:aan ja päivystyksestä irrallisempia toimintoja LPKS:aan. Erikoissairaanhoidossa avohoidon osuuden voidaan arvioida edelleen kasvavan lääkkeiden, tutkimusja hoitomenetelmien sekä uusien käytänteiden myötä. Vuodeosastopaikkoja vähennetään hallitusti ja henkilöstöä siirtyy vuodeosastotyöstä avohoitoon. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio lisää erikoissairaanhoidon konsultoivaa ja perusterveydenhuoltoa tukevaa roolia. Työnjako kehittyy eri ammattiryhmien välillä sekä terveydenhuollon sisällä että terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja tukipalveluammattien välillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista rakenneuudistusta ennakoiden on alettu suunnitella ja jossain määrin toteuttaa yhteisiä palvelukokonaisuuksia erikoissairaanhoidon, perusterveyden-huollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen kesken. Näissä uusissa palveluissa potilaiden ja asiakkaiden toiveet ja tarpeet on otettu aikaisempaa vahvemmin huomioon. Nykyisen kaltaiselle erityisvastuualueen yhteistyölle on selkeä tarve riippumatta hallintomallista. Erityis-vastuualueen sairaaloiden välinen yhteistyö sovitaan lakisääteisessä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa, jota päivitetään vuosittain. Sairaaloiden välinen kasvava yhteistyö on välttämätön myös lisääntyvän valinnanvapauden ja potilaiden entistä monimuotoisempia hoitopolkujen vuoksi voimaan tulleen päivystysasetuksen täytäntöönpanon myötä olisi vuonna 2015 tullut tarkastella uudelleen mm. sitä, missä OYS-erityisvastuualueen sairaaloissa on mahdollista toteuttaa synnytystoimintaa. Tällä on vaikutusta sekä potilasvirtoihin että myös siihen, missä yksiköissä ylläpidetään lastentautien erikoislääkäripäivystystä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhtymähallitus päätti syyskuussa 2014, että synnytystoimintaa pyritään jatkamaan Oulaskankaan sairaalassa päivystysasetuksen mukaisesti perustamalla uusi lastenlääkärien päivystysrinki. Ratkaisu vaikuttaa ainakin Kainuun sekä Lapin lastenlääkäripäivystyksiin heikentämällä lastenlääkärien saatavuutta ja vaikeuttaa synnytystoimintaan vaadittavan lastenlääkäripäivystyksen toteuttamista. Uhkana on, että päivystäjiä ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin synnytyssairaaloihin. Yhtymävaltuusto hyväksyi marraskuussa sairaanhoitopiirin tulevan vuosien strategian osana toimintaja taloussuunnitelmaa. Tulevaisuutta koskevia strategisia valintoja ovat: 19

20 Erikoissairaanhoidon ja sairaalan toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen Erikoissairaanhoidon ja sairaalan toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen edellyttää toiminnan aktiivista ja määrätietoista kehittämistä ja investointeja. Keskeinen haaste on, että erikoissairaan-hoidon päivystyskyvyn ylläpitäminen tarvitsee oma alueen väestöpohjan tarpeita suurempaa sairaalaa. Erikoissairaanhoidon toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja muiden peruspalveluiden kanssa sekä toimintaprosessien kehittämistä. Tavoite vaatii huomattavia investointeja. Pohjoisen alueen päivystävä sairaala Lapin keskussairaala on myös tulevaisuudessa pohjoisen alueen päivystävä sairaala. Tämä linjaus perustuu sairaalan maantieteelliseen sijaintiin, harvaan julkiseen terveyspalvelujen verkkoon ja vaihtoehtoisten palvelujen puutteeseen. Ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys Lapin sairaanhoitopiirin alueella on vain Rovaniemellä LKS:n yhteispäivystyksessä ja Ivalossa. Strateginen valinta yhdistyy sote-uudistuksen linjauksiin, joissa LKS on todennäköisesti yksi maan kahdestatoista laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaalasta. Inhimillisesti tehokas sairaala Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä, arvoja ja strategisia valintoja ohjaa ajattelumalli inhimillisesti tehokkaasta sairaalasta. Ajattelumallista on muodostettu monivuotinen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Tavoitteena on sairaala, joka on inhimillinen henkilöstön ja potilaiden kannalta sekä tehokas ja tuottava henkilöstön osaamisen, näkemysten ja osallistumisen avulla. Aktiivinen osallistuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen ja integraatioon Sairaanhoitopiiri osallistuu aktiivisesti ja päämäärätietoisesti palvelurakenneuudistuksen ja soteintegraation valmisteluun ja toteutukseen sairaanhoitopiirin ja keskussairaalan omassa toiminnassa, omalla toiminta-alueellaan, Lapin maakunnan alueella ja OYS:n erityisvastuualueella. 1.6 Kuntayhtymän henkilöstö Lapin sairaanhoitopiirissä oli yhteensä 1644 virkaa ja tointa. Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Huoltohenkilöstö Hallinto- ja toimistohenkilöstö Koko henkilöstö Vuoden 2015 lopussa vakinaisessa palvelusuhteessa oli 1448 ja määräaikaisessa palvelusuhteessa 469 henkilöä. Henkilöstömäärä on laskettu sairaanhoitopiirin palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärän perusteella. Yhteensä Muutos% Palvelussuhde Miehet Naiset ed.vuodesta Vakinaiset ,21 % 1445 Määräaikaiset - joista työllistettyjä ,48 % 448 Yhteensä ,27 % 1893 Määräaikaisia palvelusuhteita käytetään pääasiassa vakinaisen henkilöstön sairaus-, äitiys- ja vanhempainvapaiden sijaisuuksiin sekä projektiluonteisiin tehtäviin. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vaihtelee hieman kuukausittain. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. 20

21 Osa-aikatyössä oli vuoden 2015 lopussa 177 henkilöä, joista osa-aikaeläkkeellä oli 11 henkilöä. Palkattomilla virka- tai työvapailla oli vuoden lopussa 127 henkilöä. Heistä vuorotteluvapaalla oli 12 henkilöä, opintovapaalla 11 henkilöä, erilaisilla perhevapailla 56 henkilöä ja muulla perusteella 48 henkilöä. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuodet 2015 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Muutos -% ed.vuodesta 2014 Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 1396,50 508, ,06 2,29 % 1862,38 Kuntayhtymän henkilöstötiedoista 2015 on laadittu erillinen henkilöstökertomus. 1.7 Riskit Yhtymähallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan ja yhtymävaltuusto siihen sisältyvät riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallinta muodostaa olennaisen osan sairaanhoitopiirin johtamista, ohjausta sekä toimintaa. Riskienhallinnalla varmistetaan, että organisaation johtamis-, suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa on käytettävissä riittävästi tietoa organisaation olemassaoloa ja toimintaa uhkaavista riskeistä ja johdolla on käytettävissään kaikki tarpeellinen tieto merkittävistä riskeistä, suunnitelmat riskien hallitsemiseksi ja riittävät käsittelyjärjestelmät vahinkojen hoitamiseksi. Kuntayhtymässä toimii valmius- ja riskienhallintatyöryhmä (Varis), joka kokoontuu säännöllisin väliajoin käsittelemään mm. kuntayhtymän toiminnan riskienhallintaan liittyviä asioita ja niihin varautumista. Turvallisuuspäällikön yhtenä tehtävänä on riskienhallinnan yhteistyöstä ja organisoinnista huolehtiminen. Kuntayhtymässä toteutettiin vuonna 2015 projekti, jonka tavoitteena oli riskikartoituksen avulla tunnistaa ja arvioida sairaanhoitopiirin kohtaamia merkittäviä riskejä sekä määrittää sairaanhoitopiirin riskienhallinnan periaatteita ja toimintamalli riskienhallinnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Projektin tuloksena syntyi riskikartoituksen yhteydessä lisäksi suunnitelma toimenpiteistä keskeisimpien riskien hallitsemiseksi sekä ehdotus toimenpiteistä riskienhallinnan kehittämiseksi. Projektin lisätavoitteena oli kehittää ja integroida riskienhallinta osaksi sairaanhoitopiirin eri yksiköiden ja toimintojen operatiivista toimintaa sekä varmistaa vastuullisten henkilöiden sitoutumista sairaanhoitopiirin riskienhallinnan periaatteisiin ja toimintatapoihin. Projekti kattoi sairaanhoitopiirin koko organisaation ja se tehtiin ylätason riskikartoituksena. Merkittävimpien riskien arvioitiin kohdistuvan mm. henkilöstön saatavuuteen, tietojärjestelmien ja ict-palvelujen toimivuuteen, toimitiloihin ja sote-ratkaisujen pitkittymiseen. Laatu- ja potilasturvallisuuskoordinaattorin yhtenä tehtävänä on systemaattisesti analysoida tapahtuneita potilas-vahinkoja. Tavoitteena on pystyä analysoinnin avulla puuttumaan ennalta ehkäisevästi potilaiden hoitoon liittyviin riskeihin. Turvallisuus- ja tietoturvallisuuspoikkeamista sekä läheltä piti-tilanteista raportoidaan ja kerätään tietoa keskitetysti. Vahinkotilastojen lisäksi seurataan läheltä piti-tilanteita ja turvallisuus-poikkeamia koskevia ilmoituksia sekä niiden käsittelyprosesseja. 21

22 Kuntayhtymä on vakuuttanut työntekijänsä lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Lisäksi kuntayhtymä on vakuuttanut kiinteistöt ja irtaimen omaisuuden ja toimintaa mm. vastuiden ja toiminnan keskeytyksen osalta. Vakuutusyhtiössä on nimettynä kuntayhtymälle yhteyshenkilö, jonka asiantuntijuus on kuntayhtymän käytettävissä vakuutusasioissa. Sairaanhoitopiirin toimintaan liittyvien koneiden ja laitteiden sekä tietojärjestelmien toimivuus ovat olennaisia potilaan hoidossa. Kuntayhtymässä investoidaan vuosittain yli miljoona euroa lääkintälaitteisiin tavoitteena, että käytettävissä ovat turvalliset ja asianmukaiset laitteet. Tietojärjestelmät vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja tukea, samoin sairaalaympäristön tekniikka. Sekä tietohallinnossa että teknisissä palveluissa toimii 24/7 päivystys vikatilanteiden varalta. Potilaiden hoitoon liittyvissä tietojärjestelmissä on ollut joitakin satunnaisia vikatiloja vuoden 2015 aikana. Syksyllä 2015 tapahtuneen sähkökatkoksen aiheuttamat tietojärjestelmähäiriöt haittasivat merkittävästi toimintaa. Lisäksi rakennustöiden yhteydessä syntynyt sinänsä vähäinen vesivahinko hankaloitti toimintaa. Talouteen liittyy mm. rahoituksen ja maksuvalmiuden riskejä. Niihin on varauduttu siten, että yhtymävaltuusto on päättänyt millaisia rahoitusinstrumentteja kuntayhtymällä on käytettävissä selviytyä taloudellisista velvoitteista maksuvalmiuden tason vaihdellessa. 1.8 Ympäristötekijät Energiankäyttö Lapin keskussairaalan pääjäähdytyksen vapaajäähdytys osuus on vuodessa 8 kuukautta eli jäähdytyksen vaatima energia saadaan 8 kuukauden ajan otettua ulkoilmasta ja säästetään kompressorien käyttöä. Jäähdytyslaitteistoon on kuluvana vuonna laajennettu radiologian osastolle ja ihopoliklinikalle. Vuoden 2015 ilmanvaihtokoneiden uusinnat (6 kpl) ovat jatkuneet ja ne on toteutettu energiaa säästävillä suoravetokoneille ja taajuusmuuttaja käytöillä. Vanhat koneet ovat olleet hihnavetoisia ja yksi nopeus-käyttöisiä. Samaa periaatetta on noudatettu patologian IV-koneiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Poistoilman puhalluksiin on uudistusten yhteydessä asennettu Retermia talteenotto laitteistot (patologialle). Talteen otettu energia hyödynnetään tuloilman lämmityksessä. Sairaalan valaistuksen muutoksia jo edelleen jatkettu muutamalla perinteisiä loisteputkia led-valoiksi, joilla saadaan kirkkaampi yleisvalo pienemmällä teholla. Valaistusmuutoksia on tehty kuluneen vuoden aikana porrasvaloihin ja ensiavun käytäville. Ympäristötekijät Lapin sairaanhoitopiirin ympäristöön kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat jätteiden ja viemärivesien mahdollisiin vaikutuksiin. Vaikutukset on minimoitu ympäristöviranomaisen hyväksymän jätehuoltosuunnitelman avulla. Jätteiden käsittely, säilytys sekä kuljetusjärjestelmät ovat hyväksytyn suunnitelman mukaisia. LSHP:n jäteryhmä on aloittanut toimintansa. LKS:ssa tehdään pyykki ja jätemäärien kartoitus. Ongelmajätteet Kaikki ongelmajätteet, mm. lääkejätteet lähetetään Ekokemin laitoksiin asianmukaiseen käsittelyyn. Kaatopaikalle menevä jäte lajitellaan erityisjätteisiin ja yhdyskuntajätteisiin. Erityisjätteet käsitellään ja haudataan kaatopaikalla (kuljetus vuoden 2016 aikana Ouluun). Yhdyskuntajätteet kuljetetaan Oulun jätteen-polttolaitokselle vuoden 2016 alusta alkaen. Erityistartuntavaaralliset jätteet Erityistartuntavaarallisia jätteitä syntyy erittäin vähän ja ne desinfioidaan välittömästi jo sairaalassa. Muu infektoitunut jäte tehdään ympäristölle vaarattomaksi ns. vanhentamismenetelmällä sairaalan alueella, jonka jälkeen se viedään erityisjätteenä kaatopaikalle haudattavaksi (kuljetus vuoden 2016 aika Ouluun). Ns. tunnistettavissa oleva biologinen jäte, jota muodostuu hyvin vähän, toimitetaan Oulun krematorioon tuhkattavaksi. 22

23 Jätteenkäsittelyasema Sairaalalla on oma jätteenkäsittelyasema, jolla esim. epidemian sattuessa voidaan sairaalan jätevedet desinfioida ennen yleiseen viemäriverkkoon laskemista. Sähkö- ja elektroniikkaromu sekä akut lähetetään Rovaniemellä toimivaan käsittelylaitokseen. Sairaanhoitopiirin laitoksissa ei ole lainkaan savua tuottavia toimintoja. Ympäristöriskit Sairaanhoitopiirin yksiköiden toiminnasta ja niiden tuottamista jätteistä ei näin käsiteltynä ole ympäristöriskiä. 1.9 Sisäinen valvonta Yhtymävaltuusto on hyväksynyt marraskuussa 2015 sisäisen valvonnan perusteet sekä kesäkuussa 2015 riskienhallinnan perusteet (riskienhallintapolitiikka). Lisäksi yhtymähallitus on vuonna 2008 hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kuntayhtymän sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Se on osa kuntayhtymän johtamisjärjestelmää sekä kuntayhtymän johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskienhallintaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Lisäksi toimivan ja tehokkaan sisäisen valvonnan avulla mm. tunnistetaan ja vältetään vaarallisia työyhdistelmiä sekä ehkäistään ja havaitaan mahdollisia väärinkäytöksiä ja virheitä. Sisäisen valvonnan tavoitteena on osaltaan tuottaa kohtuullinen varmuus siitä, että - toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan - toiminta on tehokasta ja tuloksellista - toimintaa ja taloutta koskeva informaatio on luotettavaa ja oikeaa - säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan - varat turvataan. Sisäisen valvonnan voidaan arvioitua toteutuneen tilikaudella asianmukaisesti Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna 2015 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen on jatkuvan sisäisen tarkkailun kohteena. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toimintaan liittyvää työvaiheiden, erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, aiotulla ja hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa ja että säännöksiä, määräyksiä ja päätöksiä noudatetaan. Sisäisen tarkkailun toimivuuden seuranta kuuluu esimiestehtävään ja - vastuuseen. Yhtymähallitus on vuonna 2010 antanut ohjeen yhtenäisestä päätöksentekomenettelystä henkilöstöasioissa (ns. delegointimatriisi) hallintosäännön 37 mukaisena määräyksenä hallintosäännön tulkinnasta ja soveltamisesta. Viranhaltijapäätökset viedään säännöllisesti joka kokouksessa yhtymähallitukselle tiedoksi. Sairaanhoitopiirin johtaja on kuntalain 51 nojalla ottanut yhtymähallituksen käsiteltäväksi joitakin yksittäisiä viranhaltijapäätöksiä, mutta tämä on ollut hyvin poikkeuksellista. 23

24 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Yhtymävaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sairaanhoitopiirin tulosalueille talousarvioasiakirjassa. Osa tavoitteista on sitovia, osa toimintaa ohjaavia. Kaikille tulosalueille on asetettu tavoitteita. Tavoitteiden asettamisen haasteena on vaikuttavuustavoitteiden asettaminen ja niiden mittaaminen. Talousarvion käyttösuunnitelmaa hyväksyessään yhtymähallitus asettaa tavoitteita tulosyksikkötasolle. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden seurannasta on määräyksiä talousarviossa ja sisäisen valvonnan ohjeessa. Talousarviomäärärahoja seurantaan ja raportoidaan hallitukselle menolajeittain kuukausittain. Lisäksi kuukausittain raportoidaan keskeiset toimintaluvut. Neljännesvuosittain hallitukselle raportoidaan laajempi selvitys toiminnan ja talouden toteutumisesta. Raportointia kehitetään ja yhtenäistetään. Tietojen luotettavaan tuottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Talousarviossa ja käyttösuunnitelmassa olevien ohjeiden mukaan tulosalueen johtajan tulee raportoida sairaanhoitopiirin johtajalle tulosalueen tai -yksikön toiminnallisten tai taloudellisten tavoitteiden merkittävistä ylityksistä tai alituksista. Sairaanhoitopiirin johtajan tulee tarvittaessa tuoda asia yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Riskienhallinnan järjestäminen Ks. luku 1.7. Riskit Riskienkartoitus tehtiin vuonna 2015 yhteistyössä sisäisen tarkastuksen palveluntuottajan Pricewaterhouse-Coopers Oy:n kanssa. Riskienhallintasuunnitelmaa ylläpitää valmius- ja riskienhallintatyöryhmä (Varis), joka on määrittänyt vastuuhenkilöt keskeisille riskeille. Oman asiantuntemuksen lisäksi käytetään tarvittaessa ulkopuolista ostopalvelua. Riskienkartoitus on tehty organisaation ylätasolla ja työtä on tarpeen jatkaa alemmille toiminnan tasoille. Toteutuneiden riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa ei täysin onnistuttu syksyllä 2015 tapahtuneen sähkökatkoksen aiheuttamien tietojärjestelmähäiriöiden osalta, vaikka tietojärjestelmien toimivuus on riskienkartoituksessa korkealla. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tavara- ja palveluhankintojen päätösoikeudet on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa, samoin irtaimen omaisuuden myynti ja luovuttaminen. Käyttösuunnitelmassa on myös annettu hankintaohjeistus. Ohjeistusta ja päätösoikeuksien määrittelyä on päivitetty vuosittain. Hallitus on hyväksynyt yleiset hankintaohjeet vuonna Omaisuuden hoito on jatkuvan sisäisen tarkkailun kohteena. Sopimustoiminta Osto-, palvelu-, leasing-, vuokra- yms. sopimusten allekirjoitus oikeus on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa. Samoin käyttösuunnitelmassa on ohjeistus konsulttisopimuksista yksittäisten lääkäreiden ja soveltuvin osin muiden terveydenhuollon ammattilaisten sekä ostopalvelu-/työvoimanvuokraussopimuksista alan palveluntuottajien kanssa. Sisäisen valvonnan toteuttamiseksi sopimuksenteko-oikeuksia on keskitetty sairaanhoitopiirin johtajalle, talousjohtajalle, tietohallintojohtajalle, tekniselle johtajalle, kehittämispäällikölle sekä logistiikka- ja materiaalipäällikölle. Sopimusten sisältöä kehitetään valmistelemalla sairaanhoitopiirin omia sopimusmalleja. Palveluhankintoja koskevien tarjouspyyntöjen liitteenä on sopimusluonnos. 24

25 Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kuntayhtymän sisäinen tarkastus kilpailutettiin vuonna Sopimus sisäisestä tarkastuksesta tehtiin PWC Pricewaterhouse Coopers Oy:n kanssa ja sisäinen tarkastus aloitettiin syksyllä Vastuunalainen sisäinen tarkastaja on JHTT, HTM Outi Kirvesoja PWC:n Oulun toimipisteestä. Sopimuksen viimeinen optiovuosi käynnistyi syksyllä Vuonna 2015 PWC:n toteuttaman sisäisen tarkastuksen kohteena ovat olleet riskikartoitus ja riskienhallinnan kehittäminen, rakentamispalveluiden tiedonantovelvollisuus, ostopalveluiden tarkastaminen ja palkka-analyysi. Tarkastuslautakunta kiinnitti vuodelta 2014 antamassaan arviointikertomuksessa huomiota sisäisen tarkastajan hyödyntämiseen. Yhteenveto kuntayhtymän vuoden 2015 sisäisen tarkastuksen raporteista on toimitettu yhtymähallitukselle ja tarkastuslautakunnalle. Yhtymähallituksen käsityksen mukaan sairaan-hoitopiirin sisäinen tarkastus on olennaisilta osiltaan järjestetty asianmukaisesti ja riittävästi. Sisäistä valvontaa tullaan kehittämään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti mm. laatujärjestelmän, riskienhallinnan sekä toimintaprosessien kehittämisen yhteydessä. Konsernivalvonta Yhtymävaltuuston hyväksymien sisäisen valvonnan perusteiden mukaan sairaanhoitopiirin johtaja ja talousjohtaja vastaavat sairaanhoitopiirin konsernin johtamisesta, ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernivalvonnan kohdealueita ovat erityisesti konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden sekä valtuuston tytäryhteisöille asettamien tavoitteiden toteutumisen seuranta, analysointi ja raportointi. Kuntayhtymäkonsernin yhteisöjen sisäinen valvonta ja riskienhallinta kuuluvat yhteisöjen hallitusten ja toimitusjohtajien vastuulle. Konserniyhteisöjen tulee ottaa riskienhallinnassa huomioon kuntayhtymän omistajapoliittiset tavoitteet ja konserniohjeet hyvän hallintotavan mukaisesti. Tytäryhteisöjen tulee raportoida toiminnasta ja taloudesta säännöllisesti sairaanhoitopiirin johdolle ja vähintään vuosittain yhtymähallitukselle. Konserniyhteisöjen tulee raportoida sairaanhoitopiirin johdolle niitä koskevista merkittävistä riskeistä sekä riskienhallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä teki yhtymävaltuuston päätöksellä laskutuksen oikaisun ylijäämän kertymisen estämiseksi. Jäsenkunnille palautettiin yhteensä 6,7 milj. euroa. Kuntayhtymän ulkoisten toimintatuotot tilikaudelta 2015 olivat 190,5 milj. euroa. Kasvu edelliseen tilikauteen on 8,5 milj. euroa eli 4,7 %. Kunnilta ja kuntayhtymiltä tulevien myyntituottojen kasvu oli 4,6 milj. euroa eli 2,8 %. Toiminnan yhä enemmän avohoitoon painottumien näkyy myös myyntituottojen kertymässä. Myynti-tuotot oman toiminnan avohoidosta kasvoi 6,3 %, kun taas osastohoidon myyntituotot pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla kasvaen vain 0,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Läpilaskutettavien avohoidon myyntituotot kasvoivat 22,1 % ja osastohoidon myyntituotot kasvoivat 7,3 %. Asiakasmaksuihin tuli korotukset alkaen. Asiakasmaksukertymässä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 5,1 milj. euroa eli 19,0 %. Maksutuottoja nosti myös päivystyksen yhdistyminen, jonka myötä kaikista päivystyskäynneistä sairaanhoitopiiri peri asiakasmaksun. Muut ulkoiset toimintatuotot pienenivät edellisestä vuodesta 0,3 milj. euroa eli 19,1 %. Pienenemistä tapahtui etenkin muiden vuokratulojen ja muiden tuottojen osalta. 25

26 Ulkoisten toimintakulujen toteuma vuonna 2015 oli 176,4 milj. euroa, joka on 5,4 milj. euron eli 3,2 %:n kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakulujen kasvuun on vaikuttanut mm. ensihoidon uudet vakanssit valmiusmuutosten myötä (Muonio ja Enontekiö), lomapalkkavelan ja erilliskorvausten jaksotuksen merkittävät kasvu, silmäklinikan lääkäripalvelujen ulkoistaminen, päivystyksen ostopalvelu lääkäri-sopimuksen siirtyminen Rovaniemen kaupungilta Lapin sairaanhoitopiirille, läpilaskutettavien osto-palveluiden merkittävä kasvu ja hoito- ja tutkimustarvikkeiden arvioitua suurempi käyttö toiminnan volyymin ollessa arvioitua suurempaa. Henkilöstökulujen toteuma oli 96,5 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 2,3 milj. euroa eli 2,5 %. Merkittävin seikka henkilöstökulujen kasvuun oli ensihoidon valmiuden muutoksen aiheuttama tarve henkilöstön lisäykselle sekä päivystysasetuksen voimaan tulo. Oman toiminnan palvelujen ostot toteutuivat -0,9 milj. euroa eli 4,0 % pienempänä kuin edellisenä vuonna toteuman ollessa 21,6 milj. euroa. Kustannusten pienentymistä aiheutti mm. potilasvahinkovakuutusvelan pienentyminen, josta menon oikaisuna kirjattiin -1,2 milj.. Läpilaskutettavien hoitopalvelujen ostojen toteuma oli 28,3 milj. euroa, joka on 2,6 milj. euroa eli 10,0 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Aineet, tarvikkeet ja tavarat toteutuivat 0,8 milj. euroa eli 3,2 % suurempina kuin edellisenä vuonna. Kasvu aiheutuu pääsääntöisesti potilaan hoito- ja tutkimustarvikkeiden ostoista. Sairaalan ydintoiminnan arvioitua suurempi toimintavolyymi vaikuttaa suoraan näihin ostoihin. Myös sähkö ja vesi ovat toteutuneet arvioitua suurempina menoerinä. Toimintakate eli tuottojen ja käyttötalousmenojen erotus on tuloslaskelmassa 14,1 milj. euroa. Rahoitustuottojen ja kulujen jälkeen vuosikate on 13,7 milj. euroa. Poistot toteutuivat euroa pienempinä kuin oli arvioitu. Tähän vaikutti erityisesti vuoden 2014 tietojärjestelmä-investointien merkittävästi alle talousarvion toteutuminen, jolloin myöskään vuodelle 2015 talousarvioon lasketut poistot eivät toteutuneet. Normaaliin vuosittaiseen poistosuunnitelman toteuttamiseen tehty poikkeus on yhtymä-valtuuston tekemän päätöksen perusteella tehty Muurolan kiinteistöjen arvonalennuskirjaus ,52 euroa. Tilikauden tulos oli 5,0 milj. euroa. Poistoeron vähennys, sekä varausten ja rahastojen muutokset ovat yhteensä -4,3 milj. euroa. Vapaaehtoisena varauksena on tuloksen käsittelyssä huomioitu yhtymähallituksen tekemä investointivaraus Invalidiliiton omistaman ns. ILKK:n rakennuksen ostoon. ILKK:n ostoon on vuoden 2016 talousarviossa investointimääräraha. Tilikauden ylijäämä on 0,7 milj. euroa. Kertynyttä ylijäämää on taseessa 1,8 milj. euroa aiemmilta vuosilta. Tilikaudelta purettiin yhtymävaltuuston perustamaa investointirahastoa ,52. Tilinpäätöksessä 2015 olevat merkittävät poikkeukselliset taloudelliset tapahtumat: - Jäsenkunnille on tehty laskutuksen oikaisu, palautus yhteensä 6,7 milj. euroa. - Potilasvahinkovastuuvelan pienentyminen 1,2 milj. euroa. - Muurolan rakennusten ja tontin arvonalennuskirjaus ,52 euroa. - Investointivaraus Invalidiliiton omistaman ILKK:n rakennuksen ostoon 4,7 milj. euroa. 26

27 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 108,00 106,45 Vuosikate / Poistot, % 157,83 127,70 Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä

28 Toiminnan rahoitus Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA, Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät -2 Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta investointimenot investointitulot pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 3 17 Vaihto-omaisuus, lis-/väh Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja inv. Rahavirta, kertymä 5 v Investointien tulorahoitus, % 161,2 141,2 Lainanhoitokate 8,0 5,8 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Kuntayhtymän omavaraisuus on 41,0 %. Ulkoista lainaa kuntayhtymällä oli vuoden vaihteessa 7,2 milj. euroa sekä 3 milj. euron kassalimiitti käytettävissä. Kassan riittävyys oli 39 päivää. Yhtymävaltuuston päätöksen mukaisesti kuntayhtymän jäsenkunnille maksettiin sijoittamalleen peruspääomalle 2 %:n korko tilikaudelta. Korko sisältyy palvelujen käyttäjiltä perittäviin palveluhintoihin. Kulu on kirjattu tilinpidossa suoriteperusteisesti. Jäsenkunnille maksettavan koron määrä on yhteensä

29 Yhtymävaltuusto on antanut takauksen Rovaniemen keskuspesulan euron rahalaitoslainalle, jonka Keskuspesula on maksanut pois vuoden 2015 aikana. Lisäksi sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto on antanut omavelkaisen takauksen luotolliselle käyttötilille, jonka limiitti on euroa. Takauksen myöntämisen edellytyksenä on, että kuntayhtymä saa vastavakuudeksi pääomaltaan takauksen 1,2-kertaista määrää vastaavat panttikirjat, jotka on annettu todistukseksi kiinnityksistä yhtiön kiinteään omaisuuteen Kuntayhtymän tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet III Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset me IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä V Tilikauden ylijäämä II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET 2. Rakennukset VARAUKSET 4. Koneet ja kalusto Poistoero Ennakkomaksut ja kesken Vapaaehtoiset varaukset eräiset hankinnat C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 4. Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA B TOIMEKSIANTOJEN VARAT I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Lyhytaikainen I Vaihto-omaisuus 2. Lainat rahoituslaitoksilta Aineet ja tarvikkeet Saadut ennakot Ostovelat II Saamiset 7. Muut velat Pitkäaikaiset saamiset 8. Siirtovelat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Siirtosaamiset TASE Omavaraisuus-% 41,0 35,3 III Rahoitusarvopaperit Suhteellinen velkaantuneisuus-% 18,9 20,1 1. Osakkeet ja osuudet Kertynyt ylijäämä/alijäämä, Muut arvopaperit Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asuk 20,8 14,9 Lainakanta , Lainakanta, / asukas 60,9 74,5 IV Rahat ja pankkisaamiset Lainasaamiset, VASTAAVAA YHTEENSÄ Asukasmäärä

30 Kuntayhtymän varsinaisen toiminnan taseen loppusumma on 75,3 milj. euroa (edellisenä vuonna 72,1 milj. euroa). Jäsenkuntien peruspääoman määrä on 22,1 milj. euroa ja muiden omien rahastojen määrä 1,1 milj. euroa (1,5 milj. euroa). Edellisten tilikausien ylijäämää taseessa oli 1,8 milj. euroa (-0,7 milj. ) ja tilikauden ylijäämää on ,59 euroa. Kuntayhtymän henkilöstön tilikaudelle 2015 jaksottuvan loma-ajan palkka on kirjattu taseeseen siirtovelkana, summa on ,38 euroa (13,5 milj. euroa). Pakollisiin varauksiin on kirjattu kuntayhtymän vastuu potilasvahinkovakuutuksesta, 8,7 milj. euroa (9,9 milj. euroa). Kertynyttä poistoeroa on ,04 euroa (47 301,68 euroa), mikä on syntynyt Ounasrinteen sairaalan kiinteistön kaupan yhteydessä tehdystä varauksesta. Varaus on kirjattu vuonna 2002 ja se puretaan 16 vuoden aikana Kokonaistulot ja -menot KOKONAISTULOT JA -MENOT, 1000 TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot 109 Korkokulut -123 Muut rahoitustuotot 70 Muut rahoituskulut -457 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät luovutusvoitot -Pakollisten varausten muu Investoinnit Investoinnit Rah.osuudet invest.menoihin 35 Investointimenot luovutustulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaik.lainojen väh Lyhytaik. lainojen väh KOKONAISTULOT yhteensä KOKONAISMENOT yhteensä Kokonaistulojen ja -menojen erotus on 2,4 milj. euroa, minkä lisäksi käyttöpääomaa vapautui 2,6 milj. euroa, joten näiden yhteisvaikutus rahavarojen muutokseen oli noin 5,0 milj. euroa Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous Rovaniemen Keskuspesula Oy Rovaniemen Keskuspesula Oy on Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän konsernin tytäryhtiö, josta kuntayhtymä omistaa 76,2 %. Yhtiön vähemmistöosakkaina ovat Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja Rovaniemen kaupunki. Yhtiön toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2015 hyväksyttiin yhtiön hallituksessa Rovaniemen Keskuspesula Oy:n liikevaihto oli vuonna 2015 yhteensä 3,2 milj. (2,9 milj. vuonna 2014). Kasvua edellisestä vuodesta oli 10,5 %. Pesulan käsittelemä pyykkimäärä oli noin 1,5 milj.kiloa. Laitoksen käsittelemä pyykkimäärän kasvu oli kg edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintavuonna 2015 on henkilöstöä ollut keskimäärin 50 (47 vuonna 2014). Yhtiön tilikauden voitto vuodelta 2015 oli ,91 (vuonna 2014 tilikauden voitto oli ,69 ). Yhtiön taseessa edellisten tilikausien voitto/tappio tilillä ylijäämää vuodelta 2015 kirjattavan voiton jälkeen oli ,82. Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallitus esitti, että osinkoa ei jaeta. 30

31 Rovaniemen Keskuspesula Oy:n omistajat teettivät vuonna 2015 konsulttiselvityksen siitä, miten keskuspesulan omistajien on kokonaistaloudellisesti edullisinta organisoida pesula- ja tekstiilihuoltopalvelunsa. Kilpailutuksen perusteella selvitystyön tekijäksi valittiin Timo Kivisto Consulting Oy. Selvityksessä tarkasteltiin eri toiminnan toteutusvaihtoehtoja. Selvityksessä tuli myös arvioida pesulapalvelujen tarve, toimintaympäristön muutokset, toimitilavaihtoehdot, markkinatilanne ja vaikutukset työllisyyteen. Tehdyn selvityksen perusteella on sairaanhoitopiirin yhtymähallitus edellyttänyt jatkoselvityksenä Rovaniemen Keskuspesula Oy:tä tekemään selvityksen tuottavuuden kehittämisestä. Selvitys valmistuu alkuvuonna Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab) Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymässä (NordLab) sairaanhoitopiiri on omistajana 16,05 % omistusosuudella. NordLabin muita omistajia ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä Länsipohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. NordLabin johtokunta on hyväksynyt tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2015 kokouksessaan Henkilökuntaa NordLabilla oli vuoden 2015 viimeisenä päivänä 673 (edellisenä vuonna 658) henkilöä. Tutkimusmäärät kasvoivat 2,9 % edelliseen vuoteen verrattuna määrän ollessa 8,6 miljoonaa. NordLabin liikevaihto oli 65,1 milj. euroa vuonna Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on 3,5 %. NordLabin tilikauden ylijäämä oli ,54 euroa, joka siirretään taseeseen tilikauden yli- /alijäämätilille aiemman ylijäämän ollessa ,74 euroa. NordLabilla ei ole pitkäaikaisia lainoja. Tavoitteista oman tuotannon hinnaston muutos -3 % toteutui. Investointien toteuma oli 1,4 milj. talousarvion toteumaprosentin ollessa 93 %. NordLabin omistajat ovat NordLabin perustamissuunnitelmassa asettaneet NordLabille kustannussäästö-tavoitteen: Kustannustaso on vuoden 2015 lopuntilanteessa reaalirahassa laskien 8 % alhaisempi kuin se on vuoden 2010 lopussa yhteenlaskettuna nykyisten organisaatioiden toiminnassa ilman toteuttavia muutoksia. Tähän tavoitteeseen ei NordLab ole päässyt. Merkittävin syy on ollut, ettei tietojärjestelmien yhtenäistämisessä ole pystytty etenemään alun perin suunnitellulla tavalla. Tästä johtuen NordLabin yhtymäkokous on hyväksynyt kokouksessaan kustannustehokkuustavoitteen parantamisen tavoiteaikataulun siirtämisen vuoden 2018 loppuun. As Oy Ukontupa Yhdistelemättömissä osakkuusyhteisöissä Lapin sairaanhoitopiirin ky on omistajana Pelkosenniemellä As Oy Ukontuvassa 49,59 % omistusosuudella. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä. Tytäryhteisöt Yhtiöt Rovaniemen keskuspesula Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä Osakkuusyhteisöt As. osakeyhtiö Ukontupa Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Yhdistelty Ei yhdistelty X X X Muut omistusyhteysyhteisöt 31

32 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernitaseessa kuntayhtymän omistamat osakkeet ja osuudet samoin kuin myyntisaamiset kuntayhtymältä on eliminoitu. Vähemmistöosakkaiden osuus osakeyhtiössä on huomioitu konsernitaseessa. Muutoin konsernitaseessa osakeyhtiön ja kuntayhtymän taseet on yhdistetty. Konsernitaseen loppusumma on 78,4 milj. euroa (edellisenä vuonna 75,2 milj. euroa). Pitkäaikaisen vieraan pääoman määrä on yhteensä 5,6 milj. euroa (7,2 milj. ). Lyhytaikaisen vieraan pääoman määrä on 32,6 milj. euroa (31,9 milj. euroa). LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA, KONSERNI Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta 0-19 Korkokulut Muut rahoituskulut Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut -2 Tilikauden tulos Vähemmistöosuus -8-5 Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 107,91 106,31 Vuosikate / Poistot, % 156,96 126,94 Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä

33 Lapin sairaanhoitopiirin ky KONSERNIRAHOITUSLASKELMA Vuosikate Satunnaiset erät -2 Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta investointimenot investointitulot pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen, varojen 3 17 ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuus, lis-/väh Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja inv. Rahavirran kertymä 5 v. / Investointien tulorahoitus, % 157,8 137,6 Lainanhoitokate 8,2 5,9 Rahavarat , Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

34 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY (Konserni) TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet III Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Ennakkomaksut ja keskener.hank V Tilikauden ylijäämä II Aineelliset hyödykkeet Vähemmistöosuus Maa-ja vesialueet Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet C PAKOLLISET VARAUKSET 6. Ennakkomaksut ja kesken Muut pakolliset varaukset eräiset hankinnat D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT III SIJOITUKSET 2. Lahjoitusrahastojen pääomat Osakkeet ja osuudet Muut saamiset E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2. Lainat rahoituslaitoksilta II Lyhytaikainen C VAIHTUVAT VASTAAVAT 2. Lainat rahoituslaitoksilta I Vaihto-omaisuus 5. Saadut ennakot Aineet ja tarvikkeet Ostovelat Muut velat II Saamiset 8. Siirtovelat Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Myyntisaamiset Muut saamiset TASEEN TUNNUSLUVUT 4. Siirtosaamiset Omavaraisuusaste, % 39,9 34, Suhteellinen velkaintuneisuus, % 18,9 20,1 Kertynyt yli-/alijäämä, III Rahoitusarvopaperit Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Osakkeet ja osuudet Lainakanta , Muut arvopaperit Lainakanta , /asukas Asukasmäärä IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

35 1.13 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittelyä koskeva sääntely Uusi kuntalaki tuli voimaan Voimaantuloon liittyy siirtymäsäännöksiä, mutta talouden osalta laki tuli voimaan heti Uuden kuntalain 110 :n 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasa-painoinen tai ylijäämäinen. Alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Merkittävä uusi kirjaus kuntalaissa on saman pykälän 6 momentissa, jonka mukaan alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon 113/ mukaan tilinpäätökseltä ja toimintakertomukselta edellytettävän oikean ja riittävän kuvan vaatimus tarkoittaa kuntayhtymän kattamattomien alijäämien osalta sitä, että jäsenkunnan tulee kirjata kirjanpitoonsa osuus kuntayhtymään kertyneestä alijäämästä pakollisena varauksena, mikäli kuntayhtymän alijäämää ei todennäköisesti saada lähitulevaisuudessa katetuksi kuntayhtymän päättämillä muilla toimenpiteillä. Kuntalain 115 :n mukaan hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tuloksen käsittelystä Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää, että yhtymävaltuusto hyväksyy tilikauden 2015 tuloksen ,09 euron käsittelystä seuraavaa: - muun toiminnan rahastoihin (virkistysrahasto) lisätään ,87 euroa - muun toiminnan rahastoista (virkistysrahasto) vähennetään ,21 euroa - tehdään euron investointivaraus Invalidiliiton ILKK:n rakennuksen ostamiseen - investointirahastosta vähennetään ,52 euroa (YV ja ) - poistoeroa vähennetään ,64 euroa Ounasrinteen sairaalan kiinteistön kaupan (vuonna 2002) yhteydessä tehdyn varauksen myötä kertyneestä poistoerosta - vuoden 2015 ylijäämä ,59 euroa siirretään taseeseen aikaisempien vuosien ylijäämä/ alijäämätilille Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Lapin sairaanhoitopiirin ky:llä on tilinpäätöksessä 2015 edellisten tilikausien yli-/alijäämätilillä ylijäämää lähes 1,8 milj. euroa. Vuoden 2015 tilinpäätöksestä kirjataan lisää 0,7 milj. euroa, jonka jälkeen taseessa on ylijäämää yhteensä 2,5 milj. euroa. Kertynyt ylijäämä antaa tuleville vuosille pienen puskurilisän tulevien vuosien yhä tiukkeneville taloustilanteille. Tällä myös huolehditaan, että jäsenkunnat eivät joutuisi tekemään tulevina vuosina pakollisia varauksia kuntien taseisiin. Historian havinaa toimintakertomus 1995 Suomalainen terveydenhuolto koki vuoden 1995 ensimmäisellä vuosipuoliskolla työtaistelun. Kunnallista työantajaa edustava työmarkkinalaitos ja TNJ epäonnisutivat neuvotteluissa ja terveydenhuolto ajautui työtyötaistelutilanteeseen Lakko päättyi vasta Lakko lamaannutti luonnollisesti terveydenhuoltojärjestelmän. Lapin sairaanhoitopirissä rajoitettujen palvelujen tarjonnasta käyty keskustelu työnantajan ja työtaisteluun osallisena olleiden järjestöjen välillä oli asiallista ja rakentavaa. Yhteisymmärrys saavutettiin helposti ja lähes päivittäin tapahtuneiden neuvottelujen tuloksena välttämättömät terveydenhuoltopalvelut voitiin apua tarvitseville turvata. Matti Kakko Sairaanhoitopiirin johtaja 35

36 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Seurantaa koskeva sääntely Kuntalain 110 pykälän mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän ja konsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kuntalain 113 pykälän mukaan kuntayhtymän hallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastus on suoritettava toukokuun loppuun mennessä ja valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kuntayhtymän tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tarpeelliset lisätiedot ilmoitetaan tilinpäätöksen liite-tiedoissa. Kuntayhtymällä on tytäryhteisöjä, joiden kanssa yhdessä kuntayhtymä muodostaa konsernin. Kuntalain 114 pykälän mukaan kuntayhtymän tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kuntalain 115 pykälän mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kuntayhtymässä ja konsernissa sekä muista olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kuntayhtymän taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoitus-laskelmasta. Kuntalain 121 pykälän mukaan tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta antaa kultakin vuodelta arviointikertomuksen, joka käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Kuntayhtymän hallintosäännön 5 pykälän mukaan kuntayhtymän hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtymävaltuuston toiminnoille asettamien tavoitteiden, talousarvion sekä toimintasuunnitelman toteutumisesta sekä toiminnan tuloksellisuudesta ja taloudellisuudesta. Hallintosäännön ohjeistuksen mukaan hallitukselle raportoidaan talouden toteuma aina kirjanpitokuukauden sulkeuduttua. Lisäksi hallitukselle annetaan laaja toiminnan ja talouden osavuosikatsaus vuosineljänneksittäin (maaliskuun kirjanpidon valmistuttua ja syyskuun kirjanpidon valmistuttua) ja viimeisen neljänneksen jälkeen tilinpäätös ja toimintakertomus. Historian havinaa toimintakertomus 1995 Lakosta huolimatta vuodesta 1995 muodostui tuloksellinen. Varainhoitovuodelle asetetut tavoitteet saavutettiin siten, että suunnitelmaan verrattuna hoitopäivistä saavutettiin 95,3 % ja avohoitokäynnit jopa ylitettiin siten, että toteutumisprosentti oli 106. Myös taloudelliselta kannalta vuosi 1995 oli hyvä. Kun erikoissairaanhoidon käyttömenot tehtyjen palkkaratkaisujen johdosta lisääntyivät koko maassa keskimäärin 3,7 %, niin Lapin sairaanhoitopiirissä selvittiin vain 0.8 % nousulla. Matti Kakko Sairaanhoitopiirin johtaja 36

37 2.2 Lapin sairaanhoitopiiri Toimintatuotot Vuonna 2015 kuntayhtymän toimintatuotot olivat 190,5 milj. euroa. Alkuperäinen talousarvio oli 182,3 milj. euroa. Yhtymävaltuuston päätöksellä tehtiin talousarviomuutoksia sekä tuloihin että menoihin ja muihin eriin. Toimintatuottoihin tehtiin 3,3 milj. euron nettolisäys, jolloin muutetuksi talousarvioksi tuli 185,6 milj. euroa. Tämän lisäksi yhtymävaltuusto päätti jäsenkuntalaskutuksen oikaisusta, jonka perusteella jäsenkunnille palautettiin 6,7 milj. euroa. Näistä päätetyistä muutoksista huolimatta toteuma oli 4,9 milj. euroa eli 2,6 % suurempi kuin muutettu talousarvio. Koko tilikauden 2015 ajan toiminta oli volyymiltään merkittävästi suurempaa kuin oli arvioitu ja tämä näkyy suoraan toimintatuottojen arvioitua suurempana kertymisenä. Myös asiakasmaksu kertymä oli ennakoitua suurempi talousarviomuutoksenkin jälkeen. Toimintakulut Vuoden 2015 toimintakulut olivat 176,4 milj. euroa. Alkuperäinen talousarvio oli 174,2 milj. euroa, mutta valtuuston marraskuisella päätöksellä tehtiin määrärahamuutoksia. Määrärahamuutoksina tehtiin yhteensä 2,4 milj. euron nettolisäys toimintakulujen määrärahoihin, jolloin muutetuksi ta-lousarvioksi tuli 176,6 milj. euroa. Toimintakulujen muutoksella mm. henkilöstökuluihin tehtiin nettopienennys - 0,9 milj. euroa merkittävämpänä tekijänä henkilöstösivukulujen asettaminen vastaamaan toteumaa ja lomapalkkavelan arvion nosto. Palvelujen ostoja nostettiin oman toiminnan osalta 1,7 milj.. Tähän vaikutti silmäklinikan palveluiden ostot Coronaria Oy:ltä ja lääkäripalveluiden ostot Attendo Oy:ltä kuin myös työterveys-huollon arvioitua korkeammat kustannukset. Läpilaskutettavat palvelujen ostot nostettiin ennusteen tasolle 1,3 milj. eurolla Muihin eriin tehtiin pieniä nostoja ja pienennyksiä. Merkittävin poikkeama toteumassa oli aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden tilikohdan ylittyminen yli miljoonalla eurolla. Toiminnan arvioitua suuremmasta volyymista johtuen myös mm. potilaiden tutkimus- ja hoito-tarvikkeita kului ydintoiminnassa arvioitua enemmän. Lopullinen toimintakulujen toteuma oli lähes muutetun talousarvion mukainen toteutuman ollessa 99,9 %. Toimintakate Alkuperäisen talousarvion toimintakate eli käyttötalouden tulojen ja menojen erotus oli 8,1 milj. euroa. Talousarviomuutoksilla toimintakate nousi 9,0 milj. euroon. Lopullinen toteuma oli 14,1 milj. euroa, joka oli siis merkittävästi parempi kuin alkuperäinen tai muutettu toimintakate. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottojen ja -kulujen kokonaistoteuma oli -0,4 milj.. Toteuma oli euroa parempi kuin oli arvioitu. Vuosikate Vuosikate on merkityksellinen investointien rahoittamisessa. Alkuperäisessä talousarviossa vuosikatearvio oli 7,6 milj. euroa ja muutetussa 8,6 milj. euroa. Vuoden 2015 vuosikate toteuma oli 13,7 milj. euroa. Alku-peräinen talousarvio oli laadittu siten, että vuoden 2015 investoinnit ovat vuosikatteen tasolla muilta osin paitsi LKS:n laajennusinvestoinnin suunnitteluun tehty 2 milj. euron investointivaraus, joka oli suunniteltu rahoitettavan lainalla. Investointisuunnitelma oli kokonaisuudessaan 9,7 milj. euroa. Investointeihin tehtiin määrärahamuutoksia vain kokonaissumman sisällä hankkeiden välillä. Investointien toteuma jäi 8,5 milj. euroon, joten vuosikate riitti hyvin kattamaan investointimenot. 37

38 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot olivat alkuperäisessä talousarviossa 8 milj. euroa ja muutetussa talousarviossa 8,9 milj. euroa. Muutetussa talousarviossa huomioitiin yhtymävaltuuston tekemä päätös Muurolan kiinteistöjen arvonalennuskirjauksesta, joka oli ,52 euroa. Poistot toteutuivat euroa pienempinä kuin muutetutussa talousarviossa oli arvioitu. Tähän vaikutti erityisesti vuoden 2014 tietojärjestelmäinvestointien merkittävästi alle talousarvion toteutuminen, jolloin myöskään vuodelle 2015 talousarvioon lasketut poistot eivät toteutuneet. Poistojen toteuma oli 8,7 milj. euroa. Tilikauden tulos Vuosittaisten poistoeron ja rahastojen vähennys ja lisäys käsittelyjen lisäksi on vuoden 2015 tilinpäätöksessä merkittävä investointivaraus. Vapaaehtoisena varauksena on tuloksen käsittelyssä huomioitu yhtymähallituksen esittämä investointivaraus Invalidiliiton omistaman ns. ILKK:n rakennuksen ostoon. ILKK:n ostoon on vuoden 2016 talousarviossa investointimääräraha. Tilikauden yli/alijäämä Poistoeron, rahastojen käsittelyn ja investointivarauksen jälkeen kuntayhtymän ylijäämä oli ,59 euroa Erikoissairaanhoito Toiminta-ajatus Sairaanhoitopiirin tehtävänä on tuottaa ja hankkia alueensa väestön ja täällä tilapäisesti oleskelevien ihmisten tarvitsema erikoissairaanhoito ja keskitetyt päihdehuollon palvelut. Palveluja tuotetaan terveydenhuoltolain ja EU-säädösten edellyttämällä tavalla myös muualta hoitoon hakeutuville. Saamelaisväestön erityistarpeet, Pohjois-Kalotin sairaalaorganisaatioiden yhteistyö ja Lapin alueen ympäristötekijät otetaan erityisesti huomioon. Lisäksi sairaanhoitopiiri vastaa terveydenhuoltolain ja ensihoitoasetuksen mukaisesti ensihoitopalvelusta alueellaan. Päivystyksellinen ja kiireellinen ympärivuorokautinen erikoissairaanhoito muodostavat keskussairaalan palvelujen ytimen. Päivystys toimi keskeytyksittä kaikilla päivystävillä erikoisaloilla koko vuoden. Yhtymävaltuusto teki marraskuussa 2012 strategisen linjauksen, jonka mukaan LKS on jatkossakin pohjoisen alueen päivystävä sairaala astui voimaan terveydenhuoltolain 38

39 (1326/2010) nojalla annettu asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Päivystys-toimintaa on muutettu ja kehitetty vuoden 2015 aikana merkittävästi. Kiireettömään hoitoon pääsy toteutui edellytysten mukaan ja potilaat saivat hoidon määräajoissa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä tiivistettiin mm. järjestämällä terveyskeskusten johtavien lääkäreiden ja sairaanhoitopiirin yhteisiä työkokouksia sekä osallistumalla aktiivisesti asiakaskeskeisten prosessien kehittämiseen yhteisissä sote-valmistelun työryhmissä. Vuoden aikana käynnistettiin myös uusia yhteisiä toimintamalleja, esimerkkinä uniapnean seulontaan, diagnosointiin ja hoitoon liittyvä yhteistoiminta. Pääsääntöisesti hyvin toimivaa erityisvastuualueyhteistyötä ohjasi vuosille sovittu erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimusta ei kuitenkaan saatu riittävällä tavalla kehitettyä. että sen päivitys olisi yhtymähallituksessa päätetty hyväksyä. Keskeisimmät toiminnalliset muutokset vuonna 2015 Päivystyksessä siirryttiin päivystysasetuksen tarkoituksen mukaiseen yhteispäivystykseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rinnakkaispäivystyksestä 1.9. Rovaniemen kaupungin sopimus Attendon kanssa yhteispäivystyksen lääkäripalveluista siirtyi sairaanhoitopiirille. Muutoksen yhteydessä kehitettiin toimintamallia niin, että yksi lääkäri hoitaa päivystyksessä potilaan mahdollisimman usein kokonaisuudessaan ja myös yleislääkäri voi käyttää sovitulla tavalla erikoistutkimuksia ja ottaa potilaan osastolle hoitoon. Syksyn mittaan päivystyksessä kehitettiin myös valmiutta vuodenvaihteen muutokseen jossa Inaria ja Utsjokea lukuun ottamatta loput kunnat liittyvät yöpäivystyksen osalta yhteispäivystyksen käyttäjiin. Silmäklinikan toiminta vaarantui talvella ja päädyttiin hyvin nopealla aikataululla hankkimaan lääkäripalvelut klinikalle Coronaria Oy:ltä. Hoitohenkilökunta on edelleen sairaanhoitopiirin työntekijöitä. Lääkäripalveluiden tuottaja Coronaria, joka vastaa myös palvelujen riittävyydestä, on kehittänyt toimintaprosesseja yhdessä henkilökunnan kanssa. Silmäklinikan jatkot selvitetään yhdessä erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien kanssa ja tarvittaessa kilpailutetaan ennen sopimuskauden loppua. Potilastietojärjestelmän käyttöön tuli uusia mahdollisuuksia ja toiminnallisia muutoksia marraskuun alusta kun sairaanhoitopiiri liittyi Kanta-arkistoon. Liittyminen sujui monia muita sairaanhoitopiirejä kivuttomammin vaikka haasteita uusissa käytännöissä riittikin. Jatkossa mahdollistuu sairaskertomusmerkintöjen tarkastelu Kanta-palvelun kautta potilaiden omilla käyttäjätunnuksilla. Esimerkiksi epikriisien lähettämiskäytäntöjä voidaan tehostaa. Käynnistettiin hoidollisen potilashotellitoiminnan pilotointi osana hoitoprosessien avohoito-painotteisuuden kehittämistä. Tarkoituksena on muuttaa ajattelumalli voidaanko potilas hoitaa avohoidossa päinvastaiseksi. Jatkossa pyritään hoitamaan sairaalassa potilas vain silloin kun on pakko hoitaa sairaalassa. Ajattelutavan muutos on osa sairaala sote-kuntoon kehittämistä. Syksyn aikana tuli Lapin kautta maahan erittäin suuri määrä turvapaikanhakijoita. Syyskuun lopulta vuoden-vaihteeseen mennessä yli ihmistä hakeutui Tornion, Rajajoosepin ja Sallan kautta maahan. Turvapaikan hakijoita hoidettiin myös keskussairaalassa. 49 potilasta kerrytti 233 hoitopäivää syksyn alun jälkeen sairaalassa. Suuri osa hoitopäivistä (173 hp) vaati erityisvarotoimia tartuntariskin takia. Tehtävästä selvittiin ilman erityistoimia. Utsjoen ensihoitoa jouduttiin heinäkuun alusta tukemaan yksityiseltä toimijalta hankituin hoitotason palveluin kun kunnan kanssa sopimuksen tehneen yrityksen palvelu ei vastannut valvontaviranomaisen vaatimuksia. Syksyllä valmisteltiin Utsjoen ensihoidon ottaminen omaksi toiminnaksi vuodenvaihteessa. 39

40 Medisiinisellä tulosalueella vakiinnutettiin syksyllä 2014 perustetun AVH yksikön toiminta. Myös päivystys EEG tutkimusten teko hälytystyönä on onnistunut tarpeita vastaavasti. Keuhkosairauksien yksikköön saapuvien lähetteiden määrä on kasvanut edellisistä vuosista. Työnjakoa terveyskeskusten kanssa kehitetään mm. uniapnean palveluketjulla. Medisiinisen tulosalueen hoitojaksoja osastoilla on ollut hieman aiempaa vähemmän ja keskimääräinen jakson pituus oli 4,3 päivää. Sydänpajalla on ollut työntäyteinen vuosi. NHG:n tuottavuusvertailussa paja kuului vertailuryhmän sairaaloiden parhaimmistoon. Poliklinikkatoiminnassa tehostetaan mm. vastaanottoaikojen varaamisprosessia. Vuoden aikana on vaihdettu sairaalasta johtuvasti (58 %) tai potilaista johtuen (35 %) aikoja noin 3800 kertaa. Vaihtojen vaatima työaika vastaa yhden hoitajan neljän kuukauden työaikaa. Kehitystyössä pyritään jatkossa eri keinoin vähentämään ajanvaihtoihin tarvittavaa työtä. Operatiivisen hoidon tulosalueella yhdistettiin yksiköitä osana Sairaala sote-kuntoon kehittämistä. Leikkaus- ja anestesiaosasto sekä lyhkiyksikkö yhdistettiin leikkaus- ja anestesiayksiköksi, silmäpäiväkirurgia ja silmätautien poliklinikka silmäklinikaksi ja kirurgiset osastot 4A ja 4B yhdeksi osastoksi. Lyhytjälkihoitoisen kirurgian määrää on lisätty edellisvuodesta 2 % ja se kattaa jo 91 % kokonaistoimenpidemäärästä. Tekonivelpotilaiden fast track-toimintamalli otettiin käyttöön ja lyhennettiin jonoja ja hoitojaksojen pituuksia. Erikoislääkäreiden jalkautuminen terveyskeskuksiin aloitettiin naistentaudeilta. Silmälääkäri-toiminta ulkoistettiin Coronarialle huhtikuussa. Haavapoliklinikkatoiminta aloitettiin haavahoitajavetoisena. Ensihoidon ja päivystyksen tulosalueella muutettiin rinnakkaispäivystys asetuksen hengen mukaiseksi yhteispäivystykseksi syyskuun alusta. Ensihoidossa muutettiin valmiusjärjestelyjä niin, että ylitöiden muodostuminen saatiin hallintaan. Alueellisten ensihoitoyksiköiden asemapaikkoja vaihdettiin Tunturi-Lapissa Muoniosta Kittilään ja Itä-Lapissa Sallasta Kemijärvelle. Utsjoen ensihoito järjestettiin heinäkuun alusta tukemalla Utsjoen sopimustuottajan toimintaa sairaanhoitopiirin järjestämällä hoitotasoisella ostopalvelulla. Rovaniemellä jatkui asemapaikkahaasteista johtuva ensihoidon tavoitettavuusongelma. Ensihoidon tehtävämäärät lisääntyivät 17 % edelliseen vuoteen verrattuna. Psykiatrisen hoidon tulosalueella sairaalan ylipaikkatilanne jatkui pitkin vuotta. Voimavaroja ei pystytty sijoittamaan avohoitoon suunnitellusti. Päivystys hoidettiin niin, että tavallisella kiireellisellä lähetteellä tulevat tutkittiin yhteispäivystyksessä ja tarkkailu M1 lähetteellä tulevat Muurolassa tarkoituksen mukaisten tilojen vuoksi. Käytäntö ei ole kaikin osin toimiva ja vaatii kehittämistä. Hoitopäivien määrä ylitti ennakoidun merkittävästi, hoitojaksojen keskipituutta saatiin lyhennettyä hieman. Avohoitokäyntejäkin toteutui selvästi aiempaa vuotta enemmän, mutta em. syistä johtuen suunniteltua vähemmän. Aikuispsykiatrian poliklinikkatoiminta siirrettiin Muurolasta ILKKan tiloihin. Ylipaikkatilanteen korjauksesta neuvoteltiin erityisesti Rovaniemen kanssa loppuvuodesta ja sovittiin toimenpiteistä, joilla tilanne korjataan alkuvuodesta Valmisteltiin myös mahdollisuutta selvittää psykiatrian ja kaupungin mielenterveystyön kokonaisuuksien yhdistämistä jatkossa. Sairaanhoidollisten tukipalvelujen tulosalueella kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede vastuuyksikkö sulautettiin kiinteäksi osaksi kuvantamista vuoden 2015 aikana. Välinehuollon ja rekrytointiyksikön toiminta vakiinnutettiin tulosalueelle. Radiologian tuotannonohjausjärjestelmä RIS laajennettiin osaan Lapin kunnista. Patologian tilojen peruskorjaus aloitettiin ja lääketieteellisten ruumiinavausten osalta tukeuduttiin Länsi-Pohjan keskussairaalan palveluihin Saamenkielen kursseja sairaanhoitopiirin ja kuntien henkilökunnalle jatkettiin. 40

41 Talousnäkökulma Henkilöstönäkökulma Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma Painopistealue Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen soterakenneuudistukseen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Todellisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen toimeenpano LKS:n päivystyspoliklinikalla Psykiatrian päivystyksen siirtäminen keskussairaalan tiloihin. Psykiatrian poliklinikkatoiminnan vahvistaminen, lyhytjälkihoitoisen leikkaustoiminnan lisääminen, hoidollisen potilashotellin käynnistyminen, konsultaatiotoiminnan ja jalkautuvan erikoissairaanhoidon lisääminen siirtävät toiminnan painopistettä avohoitoon 2015 valmistellaan tarkoituksenmukaista erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmää terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen välityksellä ja osallistumalla Lapin Sote Savottahankkeeseen ja erva-alueen yhteiseen hankkeeseen Toimenpiteiden arviointi Rinnakkaispäivystyksestä siirryttiin yhteispäivystykseen 1.9. Valmisteltiin seuraavassa vuodenvaihteessa tapahtuva perusterveydenhuollon päivystyksen laajempi liittyminen yhteispäivystykseen. Kiireellisellä lähetteellä tulevien psykiatrian potilaiden tutkiminen tapahtuu yhteispäivystyksessä, tarkkailulähetteellä (M1) tarkoitukseen sopivien tilojen vuoksi Muurolassa. Hoidollinen potilashotelli on pilotoitu, psykiatrian poliklinikkatoimintaa vahvistettu, lyhkin osuutta on lisäätty ja erikoislääkäri-toiminnan jalkautuminen terveyskeskuksiin aloitettu naistentaudeilta. Ervan järjestämissopimuksen päivitys jätettiin yhtymähallituksessa pöydälle riittämättömien ratkaisujen vuoksi. Sotevalmisteluun on osallistuttu aktiivisesti, tavoitteita hankaloittanut kansallisen sote-valmistelun muutokset. Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Inhimillisesti tehokas johtaminen sisältäen Hukkahaavi- ja Kaizentoiminnan. Lääkärirekrytoinnin tukena käytetään ulkoista palveluntuottajaa. Hoidon painopiste siirtyy useilla erikoisaloilla avohoidon suuntaan mahdollistaen sairaansijamäärien tarkastelun. Palveluketjuja uudistetaan erityisesti päivystyksessä, kirurgisessa toiminnassa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa, ikäihmisten palveluissa sekä toimintakyvyn edistämisessä ja kuntoutuksessa Haittatapahtumien raportointijärjestelmään uusina osina potilaan ilmoitus ja vakavan vaaratapahtuman raportointi Inhimillisesti tehokkaan johtamisen kehittämistä on jatkettu. Hukkahaavi ja Kaizen menetelmiä on hyödynnetty. Lääkärirekrytoinnissa on hyödynnetty ulkoista palveluntuottajaa, joka ei kuitenkaan ole pystynyt erikoislääkäreitä rekrytoimaan. Avohoitopainotteisuutta on lisätty kliinisillä tulosalueilla. Palveluketjuja on uudistettu mm. ottamalla käyttöön keinonivelpotilaan fast track-toimintamalli. Mielenterveyspalveluissa on valmisteltu laajempaa integroitua palvelu-järjestelmää. Kuntoutus on huomioitu kaikissa asiakaskeskeisten prosessien työryhmissä osana palvelujen uudistamista. Potilaan ilmoitus otettu raportointijärjestelmässä käyttöön, vakavien vaaratapahtumien koulutus järjestetty, toimintamallin käynnistäminen siirtyy vuodelle

42 Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma Hoitotyö Toiminta-ajatus Hoitotyön tehtävänä on lappilaisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana kuntayhtymässä toteutettavaa sairaanhoito- ja sosiaalipalveluja. Lapin sairaanhoitopiirin Potilaan parhaaksi! - Näyttöön perustuvan hoitotyön toimintaohjelma vuosille ohjaa hoitotyön johtamista, tutkimusta ja koulutusta käytännön toiminnan tukena. Vuonna 2015 Lapin sairaanhoitopiiriin työstettiin kauan kaivattu henkilöstön palkitsemis-järjestelmä. Giisáksi (giisá=kallisarvoinen arkku) nimetty järjestelmä sisältää pikapalkitsemisen mutta myös vuosittaisen ryhmä/yksikköpalkitsemisen kriteerit ja toimintamallin. Järjestelmä otettiin käyttöön loppuvuodesta. Hoitotyön asiantuntijuuden ja laajentuneiden vastuiden määrittelyn tukemiseksi päivitettiin hoitotyön asiantuntijuuden rakenne. Hoitotyön asiantuntijuus Lapin sairaanhoitopiirissä rakentuu kolmeen tasoon: kliinisen hoitotyön tehtävät, laajavastuiset hoitotyön tehtävät ja hoitotyön asiantuntijatehtävät. Tehtäväsiirrot, ja niiden tuoma vastuun laajeneminen, sisällytettiin asiantuntijarakenteeseen. Työnjakohankkeeseen sisältyvä hoitotyön mitoitus saatiin muutamaa yksikköä vaille valmiiksi. Työnjaon, toiminnan ja prosessien kehittämisen sekä resursoinnin kannalta arvokasta tietoa nostettiin moniammatilliseen tarkasteluun pitkin vuotta. Alkuvuodesta 2016 valmistuva mitoituksen loppuraportti ohjaa jatkossa hoitotyön, mutta myös moniammatillisen työnjaon kehittämissuuntia. Uudenlaisena ajatus- ja toimintamallina käynnistetty hoidollisen potilashotellin toiminta saatiin tavoitteen mukaisesti käyntiin. Potilaiden hoitoprosesseja hiottiin Hukkahaavin ja Kaizenin työkaluja hyödyntäen avohoitopalveluun sopiviksi. Painopistealue Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen soterakenneuudistukseen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Hoitotyö toteutetaan sekä tieteellisesti osoitettujen että käytännössä hyväksi todennettujen mallien mukaisesti Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmästä saatavan tiedon hyödyntäminen johtamisessa. Toimenpiteiden toteutuminen Hoitotyötä arvioidaan ja mitataan hyvän hoidon kriteerien mukaisesti niissä yksiköissä, missä Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä on käytössä. Hyvän hoidon kriteereitä ei ole vielä laadittu muihin yksiköihin. Hoitoisuustiedot raportoidaan ja analysoidaan kuukausittain intranettiin. Hoitoisuudet raportoidaan ylihoitajien toimesta tulosalueiden osavuoskatsauksissa. Rafaela-järjestelmästä saatu tieto ohjaa osaltaan kehittämistä ja johtamista. Yhteistyö terveydenhuoltoalan oppilaitosten kanssa Yhteistyötä tehtiin tiiviisti harjoittelun kehittämisessä, täydennysja erikoistumis-koulutustarpeiden ennakoinnissa ja suunnittelussa sekä osaamisen kehittämisessä. Opiskelija-palauteprosentti 87% (tavoitetaso 70 %) Opiskelijaohjauksen laadun arviointi (CLES) 8,45 (tavoitetaso 8,3) 42

43 Henkilöstönäkökulma Henkilökunnan osaamisen vahvistaminen Henkilökunnan simulaatio-opetus keskussairaalassa. Yhteistyön vahvistaminen ja yhteiset koulutustilaisuudet ervaalueella erva-alueen sairaaloiden ylihoitajien ja osastonhoitajien sekä perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien kanssa. Kehittämistyöhön osallistuminen painopisteenä käsihygienian tehostaminen OYS:n mallin mukaan Hoitohenkilökunnan osalta täydennyskoulutuspäiviä toteutui keskimäärin 3 päivää / vakanssi. Hoitohenkilökunnan täydennyskoulutuksen kattavuuteen tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Sisäisiä simulaatio-ohjaajia koulutettiin lisää. Simulointi vakiinnutti paikkansa sekä henkilökunnan osaamisen että prosessiosaamisen kehittämisessä. Hoitotyön johtajien yhteistyö-, koulutus- ja kehittämistilaisuudet toteutuivat: Erva-hallintoylihoitajat kokoontuivat säännöllisesti. Ervaylihoitajien koulutustilaisuuksia ei ollut. Lapin ja Länsi-Pohjan ylihoitajien neuvottelupäivät toteutuivat suunnitellusti. LSHP:n hoitotyön johtajien neuvottelu-päivä toteutui. Yhteistyöpalaveri Rovaniemen kaupungin ja sairaanhoitopiirin hoitotyön esimiesten välillä toteutui. Käsihygienian tehostamisen toimintamalli juurrutettiin pilottiyksiköihin. Osallistutaan sote-lain täytäntöönpanoon liittyviin tehtäviin (esim. potilaille/asiakkaille tiedottamiseen) Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Hoitotyön johtamisen ja kliinisen osaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi käydään kehityskeskustelut säännöllisesti ja osana osaamisen kehittämistä ja arviointia käytetään osaamiskarttoja. Osallistutaan sairaanhoitopiirin järjestämään johtamiskoulutukseen. Kehityskeskustelut toteutuivat pääsääntöisesti. Osaamiskartoituksia tehtiin osassa yksiköitä osana kehityskeskustelua. Osaamisen dokumentointia C&Q- järjestelmällä pilotoitiin neurologian yksikössä. Hoitotyön esimiehet osallistuivat ITJ-koulu-tuspäiville. JETtutkintoa suorittamassa oli aiempien vuosien tapaan kymmenkunta osastonhoitajaa. Esimiestyön kirkastaminen (ydintehtävät, työajankäyttö). Osastonhoitajuutta on uudistettu ja kehitetty osana Sairaala sotekuntoon ohjelmaa Puheeksi ottamista tukevien toimintamallien juurruttaminen. Aktiivisen tuen toimintamallien käyttöönotto jatkui toimintamallista tiedottamalla. 43

44 Talousnäkökulma Puheeksi ottamista tukeviin koulutuksiin osallistui noin 430 eri ammattilaista ja Esimies sovunrakentajana kahden päivän koulutukseen 25 esimiestyötä tekevää. Työhyvinvointisuunnitelmien toteuttamisen seuranta. Uusien työntekijöiden perehdyttämiseen panostaminen. Mahdollisen palkitsemisjärjestelmän luomiseen osallistuminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Työhyvinvointisuunnitelmien päivittäminen ja toteutumisen arviointi toteutunut tulosalueilla keskeisenä osana toiminnan ja talouden vuosittaista suunnittelua. Sairaanhoitopiirin perehdyttämisprosessi uudistettiin. Yksilökohtaisia perehdyttämis-kansioita ei ole tehty. Tuloksellisuuden parantaminen tuottavuusohjelman toteuttaminen resurssien hallittu kohdentaminen, vaikuttava hoito ja kustannusten hallinta palveluprosessien laatu ja potilasturvallisuus sisäisten tukipalvelujen toimivuus Jatketaan suunnittelua ja toiminnan kehittämistä yksiköiden välisten hoitoisuuksien tasaamiseksi. Tulospalkkiojärjestelmän mahdollisesti laajetessa, ollaan mukana sitä aktiivisesti kehittämässä? Palkitsemisjärjestelmän kriteerit luotiin ja Giisa-järjestelmä (pikapalkitseminen ja yksikkö/ryhmäpalkitseminen) otettiin käyttöön koko organisaatiossa. Toimintamallin suunnittelu hoitoisuuksien tasaamiseksi aloitettu. Tavoitteena resurssien ja hoitoisuuksien akuutti tasaaminen - osaaminen tunnistaen ja sitä hyödyntäen. Tulospalkkiojärjestelmä ei ole laajentunut. Hoitotyön johtajat vastaavat hoitotyön henkilöstön resursseista huomioiden oman alueensa ohella koko sairaanhoitopiirin tarpeet. Sijaisjärjestelmä tukee hoitotyön toiminnan toteuttamista kaikkina vuorokauden aikoina. Laatu- ja potilasturvallisuuskoordinaattorin asiantuntijuuden hyödyntäminen uusien käytäntöjen luomiseksi /luomisessa. Tarkastellaan hoitohenkilökunnan mitoitus kaikissa yksiköissä ja suunnitellaan mahdolliset jatkotoimet Rerytointiyksikön koordinoimana hyödynnetty yhteisesti sekä sisäistä että ulkoista sijaistyövoimaa. Sisäiset yksikköauditoinnit tehtiin laatuportin itsearviointia hyödyntäen. Työnjako- ja mitoitushanke saatiin muutamaa yksikköä vaille valmiiksi. Työnjaon kannalta merkityksellisiä ilmiöitä tunnistettiin ja nostettiin keskusteluun sekä jatkotyöstettäviksi. 44

45 Prosessien ja rakenteiden näkökulma Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toiminta- ja toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen kuntoutus osana palvelukokonaisuuksia Ylihoitajat ja osastonhoitajat osallistuvat aktiivisesti tulevaisuuden toimintaprosessien ja toimitilojen suunnitteluun Uudistetaan työnjakoa yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa. Hukkahaavin hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Osallistuttu aktiivisesti sotevalmistelutyöhön, sairaala sotekuntoon- hankkeeseen ja kuuma sairaala -suunnitteluun. Etenkin hoitotyön mitoitushankkeen kautta työnjakoon liittyviä ja vaikuttavia ilmiöitä nostettu keskusteluun ja prosessoitaviksi. Hukkahaavin työkalut lähtökohtaisesti mukana kaikessa kehittämisessä ja johtamisessa. Ylihoitajista kaikki ja osastonhoitajista suurin osa koulutettu menetelmään. 2.3 Tavoitteiden toteutuminen Sairaanhoitopiirin sitovat tavoitteet olivat vuonna 2015: Tuloslaskelmaosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - sairaanhoitopiirin ulkoinen toimintakate - sairaanhoitopiirin tulos - tulosalueiden ulkoinen toimintakate - käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet Investointiosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - nettoinvestoinnit hankkeittain Rahoitusosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - lainakannan muutokset Toteuma tavoitteiden saavuttamisessa vuonna 2015: Tuloslaskelman sitovuus - Sairaanhoitopiirin ulkoinen toimintakate tavoite saavutettiin. Tavoite oli muutetussa talousarviossa euroa ja toteuma oli euroa. Tavoite toteutui euroa suurempana kuin oli tavoite. - Sairaanhoitopiirin tulos tavoite toteutui. Tavoite oli muutetussa talousarviossa euroa ja toteuma oli euroa. Tavoite toteutui suurempana kuin oli tavoite. - Tulosalueiden ulkoisten toimintakatteiden toteutuminen: Pääsääntöisesti tulosalueiden ulkoiset toimintakatteet toteutuivat, osittain jopa merkittävästi yli tavoitteen. Medisiinisen hoidon tulosalueella ja tukipalveluiden tulosalueella ei ulkoisia toimintakate tavoitteita aivan saavutettu. Muutettu TA 2015 ulkoinen toimintakate TP 2015 ulkoinen toimintakate Ero Tulosalue Keskushallinto Medisiinisen hoidon tulosalue Operatiivisen hoidon tulosalue Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Psykiatrisen hoidon tulosalue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Tukipalveluiden tulosalue

46 - Käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet Avohoidon osalta määrälliset tavoitteet ylittyivät merkittävästi. Perusterveydenhuollon (PTH) määrätavoitteet yhdistettiin avohoidon tavoitteisiin alkaneen yhteispäivystyksen aloittamisesta johtuen. Päiväkirurgia toteutui lähes suunnitellusti. Vuodeosastohoidossa hoitopäivät ylittyivät, mutta hoitojaksojen määrä alittui tavoitteisiin nähden. Keskimääräinen hoitoaika omassa toiminnassa toteutui lähes suunnitellusti. TA 2015 TA muutos Muutettu TA 2015 TP 2015 Ero Toteuma% MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat * ,0 % kuntalask.käynnit, ostetut * ,8 % Yhteensä ,8 % PTH-hoitajakäynnit* ,0 % PTH-lääkärikäynnit* ,3 % Päiväkirurgia * ,3 % Vuodeosastohoito Hoitojaksot, omat * ,2 % Hoitopäivät, omat* ,7 % Hoitopäivät, ostetut* ,2 % Yhteensä ,1 % Keskim. Hoitoaika, omat 4,6 4,6 4,7 0,1 101,5 % Investointien sitovuus Hankkeittain tarkasteltuna muilta osin hankkeet toteutuivat määrärahojen puitteissa, paitsi hanke 4 Tietohallinnon hankkeet ja hanke 8 LKS tilamuutokset. Hankeissa 4 Tietohallinnon hankkeet ja 8 LKS tilamuutokset hankkeisiin varatut määrärahat ylittyivät. Tietohallinnon hankkeissa merkittävin ylitys on tullut laitealusta ja lisenssikustannuksista. LKS:n tilamuutoksissa merkittävin ylitys on tullut patologian remonttiin liittyen. Patologian remontti on kahdelle vuodelle jakautuva yhteensä 3,9 milj. euron hanke, jonka kustannusten jakautumista tarkkaan eri vuosille ei ole ollut mahdollista arvioida. Patologian remontti jatkuu vuoden 2016 kesään asti. Lisäksi yhteispäivystystoiminnan alkamisen vuoksi jouduttiin tekemään päivystyksen triage-tiloihin muutoksia ja radiologian kahden ison kuvauslaitteen käyttötiloihin tehdyt remontit aiheuttivat arvioitua suurempia menoeriä. Kokonaisinvestoinnit jäivät 1,2 milj. euroa alle talousarvion. Muutettu Ta 2015 Ero -alle talousarvion + yli talousarvion Toteuma-% Hanke Vy Nimi Ta 2015 Toteuma 1a Valtakunnalliset hankkeet ,2 % 9130 Uudet Erva ja valtakunnalliset hankkeet 9133 Tietohallinnon Erva-hankkeet Lääkintälaitteet ,5 % Tietohallinnon hankkeet ,0 % Tukipalveluiden laitehankinnat ,0 % Psykiatria ,1 % LKS tilamuutokset ,5 % Vanhenevan tekniikan korvaaminen ,2 % LKS lisärakennuksen kokonaissuunnittelu ,9 % Potilassängyt ja vuodepöydät ,1 % Yhteensä ,6 % 46

47 Rahoitusosan sitovuus Rahoitusosan sitovana tavoitteena oli lainakannan muutokset. Lainanottovaltuuksia ei käytetty euroina Ta 2015 Muutettu Ta 2015 Tp 2015 Poikkeama Lainakannan muutokset Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys Lyhytaik. Lainojen muutos SAIRAANHOITOPIIRI YHTEENSÄ TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA TP/TP TP/TA VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,43 0,43 siitä lääkärit ,34 1,34 hoitohenkilöstö ,43 0,43 huoltohenk.kunta ,46 0,46 toimisto- ja hallinto ,96-0,96 Sairaansijat ,00 0,00 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat * ,25 4,00 kuntalask.käynnit, ostetut * ,64 33,75 Yhteensä ,31 5,83 PTH-hoitajakäynnit* ,70 0,00 PTH-lääkärikäynnit* ,96 3,30 Päiväkirurgia * ,74-0,67 Vuodeosastohoito Hoitojaksot, omat * ,31-0,75 Hoitopäivät, omat* ,48 0,69 Hoitopäivät, ostetut* ,65 3,16 Yhteensä ,21 1,13 Keskim. Hoitoaika, omat 4,6 4,6 4,6 4,7 2,16 1,45 47

48 SAIRAANHOITOPIIRI YHTEENSÄ TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,5 2,5 Maksutuotot ,9 6,3 Tuet ja avustukset ,9 22,1 Muut toimintatuotot ,1-10,0 Ulkoiset tuotot yhteensä ,7 2,6 0 Sisäiset tulot ,8 9,3 0 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,4 4,8 0 TOIMINTAKULUT 0 Henkilöstökulut 0 Palkat ja palkkiot ,8-0,8 Henkilösivukulut ,8-0,5 Henkilöstökorvaukset ,8 4,1 Palvelujen ostot, oma toiminta ,0-5,1 Palvelujen ostot, ohilaskutus ,0 3,5 Aineet, tarvikkeet ja tav ,2 4,2 Muut toimintakulut ,3-7,0 Ulkoiset toimintakulut ,2-0,1 0 Sisäiset menot ,8 9,3 0 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,3 3,1 0 TOIMINTAKATE ,9 56,1 0 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE ,7 59,9 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 Suunn.mukaiset poistot ,8-2,8 Poistot ja arvonalentumis ,8-2,8 0 Satunnaiset erät ,0 TILIKAUDEN TULOS , ,9 Poistoeron lis.(-)tai väh ,0 Varausten lis.(-)tai väh ,0 Rahastojen lis.(-)tai väh ,0 4,8 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,7 48

49 Henkilöstönäkökulma Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma Keskushallinto Toiminta-ajatus Keskushallintoon kuuluvat luottamushenkilöhallinto, virkamiesjohto, kehittämisyksikkö, perusterveydenhuollon yksikkö sekä infektio- ja sairaalahygieniayksikkö. Keskushallinto vastaa asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta siten, että kuntayhtymän toiminta-ajatus, terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus toteutuvat. Keskushallinto kehittää sairaanhoitopiirin toiminnan tuottavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Keskushallinto panostaa johtamisen kehittämiseen, tiedon kulkuun sekä avoimeen keskusteluun päättäjien ja henkilöstön kanssa. Keskushallinto huolehtii tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinoinnista siten, että se omalta osaltaan mahdollistaa korkealaatuisen erikoissairaanhoidon toteuttamisen sairaanhoitopiirissä. Osana keskushallintoa perusterveydenhuollon yksikkö työskentelee perusterveydenhuollon ja erikois-sairaanhoidon rajapinnassa. Toiminnalliset muutokset Valmistautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen Keskussairaalan laajennushankkeen suunnittelu Painopistealue Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen soterakenneuudistukseen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen täytäntöönpano, seuranta ja arviointi Päivystysasetuksen täytäntöönpanon ohjaus Toimenpiteiden toteutuminen Järjestämissopimuksen arviointi toteutettiin yhteistyössä muiden erva-sairaanhoitopiirien kanssa ja järjestämissuunnitelman mukainen arviointi toteutetaan Rinnakkaispäivystyksestä siirryttiin yhteispäivystykseen LKS:n päivystys-poliklinikalla. Vuodenvaihteessa keskitettiin perusterveyden-huollon päivystys LKS:aan Inaria ja Utsjokea lukuun ottamatta. Hoidollisen potilashotellin toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen Hoidollisen potilashotellin toimintaa pilotoitiin. Sote-rakenneuudistuksen valmisteluun osallistuminen Sairaanhoitopiiri osallistui Lapin Sote-savotan työskentelyyn Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Inhimillisesti tehokas johtaminenhanke osana Inhimillisesti tehokas sairaala-kehittämisohjelmaa Palkitsemisjärjestelmien kehittäminen Rekrytoinnin kehittäminen Inhimillisesti tehokas johtaminen-hanke eteni hankesuunnitelman mukaisesti. Osana hanketta käynnistettiin sairaala sotekuntoon-työskentely. Palkitsemisjärjestelmä Giisá otettiin käyttöön. Rekrytointivaikeuksia lähinnä muutamissa erikoislääkäri tehtävissä. Apuna käytettiin ulkopuolista ostopalvelua. 49

50 Prosessien ja rakenteiden näkökulma Talousnäkökulma Tuloksellisuuden parantaminen tuottavuusohjelman toteuttaminen resurssien hallittu kohdentaminen, vaikuttava hoito ja kustannusten hallinta palveluprosessien laatu ja potilasturvallisuus sisäisten tukipalvelujen toimivuus Tuottavuusohjelman toimeenpano ja koordinointi Potilasturvallisuussuunnitelman toimeenpano Tuottavuusohjelma eteni suunnitelmien mukaisesti Potilasturvallisuussuunnitelman toimeenpano eteni suunnitellusti Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toiminta- ja toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen kuntoutus osana palvelukokonaisuuksia Keskussairaalan laajennushankkeen suunnittelu Logistiikan ja työnjaon kehittäminen Palveluketjutyö yhdessä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa Arkkitehtuurikilpailu saatiin päätökseen. Toiminnan muutoksen projektipäällikkö aloitti työskentelynsä Ilmoittautumisautomatiikka otettiin käyttöön. Logistiikkaa ja työnjakoa kehitettiin mm. osana Hukkahaavityöskentelyä. Järjestämissuunnitelman mukainen arviointi toteutetaan KESKUSHALLINTO TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA TP/TP TP/TA VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,00 0,00 siitä lääkärit ,00 25,00 hoitohenkilöstö ,00 0,00 huoltohenk.kunta ,00 0,00 toimisto- ja hallinto ,56-5,56 10 RAHOITUS TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Sisäiset tulot , ,79 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,79 TOIMINTAKULUT Muut menot TOIMINTAKATE , ,79 Korkotuotot ,00 140,69 Muut rahoitustuotot ,00 3,43 Korkokulut ,00-16,27 Muut rahoituskulut ,00 0,51 Rahoitustuotot ja -kulut ,00-13,40 VUOSIKATE , ,98 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,98 Poistoeron lis.(-)tai väh ,00 Varausten lis.(-)tai väh ,00 Rahastojen lis.(-)tai väh ,00 50 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,00 0,00

51 TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA TP/TP TP/TA 11 KESKUSHALLINTO TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,58-2,35 Maksutuotot ,19 0,36 Tuet ja avustukset ,09-0,47 Muut toimintatuotot ,42 146,02 Ulkoiset tuotot yhteensä ,23-1,73 Sisäiset tulot ,37-40,29 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,31-23,41 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,15 2,88 Henkilösivukulut ,13 2,84 Henkilöstökorvaukset ,07-38,07 Palvelujen ostot ,58-48,07 Aineet, tarvikkeet ja tav ,24 2,28 Vuokrat ,04 Muut toimintakulut ,50-79,49 Ulkoiset toimintakulut ,63-24,56 Sisäiset menot ,51-10,07 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,89-23,97 Ulkoinen toimintakate ,63 46,75 TOIMINTAKATE ,52-16,45 VUOSIKATE ,52-16,45 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,81-11,39 Poistot ja arvonalentumis ,81-11,39 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

52 Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neurofysiologian, neurologian, sisätautien sekä työlääketieteen erikoissairaanhoidosta väestön tarpeiden pohjalta käytettävissä olevin voimavaroin, yhdessä muiden terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksiköiden kanssa. Toiminnan tavoitteena on potilaiden/asiakkaiden terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen. Toiminnassa korostuvat tarkoituksenmukaisuus, yhteistyö sekä hyvä palvelu. Toiminnalliset muutokset Osallistuminen hoidollisen potilashotelli-toiminnan suunnitteluun ja toiminnan käynnistämiseen. Potilasryhmien kartoitus; kevyt hoitopolku. Potilasryhmien mallennus sekä olemassa olevat hoito- ja tavoiteprosessit. Lääkehoidon prosessien kehitystyö - tavoitteena turvallisempi lääkehoito. Haittatapahtumien raportointijärjestelmässä (HaiPro) lääkehoitoon liittyvien tapahtumien jälkeen toiseksi eniten raportoidaan tiedonkulkuun ja -hallintaan liittyviä haittatapahtumia. Vuonna 2015 paneuduttiin moniammatillisesti tiedonkulkuun. Tavoitteena oli kuvata tiedonkulun prosesseja ja löytää parannettavat kohdat mm. hukkahaavin työkaluja hyödyntäen. Kuntoutuksen toiminta mallinnetaan uudelta pohjalta erillisen suunnitelman mukaisesti. Painopistealue Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen soterakenneuudistukseen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Päivystyksellisen EEGtutkimuksen mahdollistaminen hälytystyöjärjestelyin Hoidollisen potilashotellin hyödyntäminen ja sinne sopivien potilasryhmien kartoittaminen ja hoitoprosessien uusi mallintaminen Astman, keuhkoahtaumataudin ja uniapnean hoitoprosessien ja työnjaon työstäminen yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Uniapneaprosessin avohoitoistaminen. Toimenpiteiden toteutuminen Hälytystyökäytäntö on mallennettu ja tutkimuksia on tehty km.1/kk. Hoidolliseen potilashotelliin sopivat prosessit on kuvattu. Työnjako kuvattu ja käytössä. Kardiologisten perustutkimusten hoidonporrastuksen päivittäminen Kardiologisten uä-tutkimusten siirto perusterveydenhuoltoon ja ostot ovat vähentäneet omaa kuormitustamme ja säästäneet resurssiamme. Osallistuttu suunnittelutyöhön 52

53 Prosessien ja rakenteiden näkökulma Talousnäkökulma Henkilöstönäkökulma Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Osallistumme Inhimillisesti tehokas johtaminenhankkeeseen. Työhyvinvointisuunnitelmien implementointi. Työn ja prosessien jatkuva kehittäminen moniammatillisesti. Osallistuminen on ollut kattavaa. Toimintaa ja käytäntöjä muutettu suunnitelmien mukaisiksi. Esimerkiksi tiedonkulun prosesseja on kuvattu ja kehitetty. Osallistumme pikapalkitsemiskäytännön työstöön. Kriteerit organisaation tasolla on laadittu ja pikapalkitseminen on käytössä. Tulosalueella on palkittu kolme yksikköä. Tuloksellisuuden parantaminen tuottavuusohjelman toteuttaminen resurssien hallittu kohdentaminen, vaikuttava hoito ja kustannusten hallinta palveluprosessien laatu ja potilasturvallisuus sisäisten tukipalvelujen toimivuus Korkeiden hoitoisuuksien tasoittaminen. Selkäpotilaiden ensihoidon arvion keskittäminen fysiatrialle. Akuutin AVH-potilaan hoitomuodon juurruttaminen ja edelleen kehittäminen. Hoitoisuudet ovat pääsääntöisesti eri yksiköissä lähestymässä optimia. Selkädiagnoosien määrä fysiatrialla. AVH-yksikön hoito ja toiminta on käypä- hoito suositusten mukaista. AVH-potilaiden kuntoutusketjun mallintaminen. Työstetään moniammatillisesti tiedonkulun ongelmakohtia HaiPro-ilmoitusanalyysien pohjalta. Mallennettu ja käytössä. Haipro-ilmoitusten ilmoitusaktiivisuus ei ole kasvanut toivotulla tavalla. Suurin osa tapahtumista liittyy lääke- ja nestehoitoon (40.8 %) ja tiedonkulkuun (26.1 %). Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toiminta- ja toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen kuntoutus osana palvelukokonaisuuksia Kaatumistapaturmien ehkäisy, pilottina neurologia. Uusien tilojen suunnitteluun osallistumine. Osallistumme hoitohenkilökunnan henkilöstömitoitukseen. Kuntoutuksen toimintaajatuksen ja perustehtävän määrittäminen. Kaatumisvaaran arviointiin on tehty ohjeistus, jota jalkautetaan käytäntöön. Suunnitteluun ja arviointiin on osallistuttu. Mitoitukset tehty medisiinisen hoidon tulosalueen yksiköissä. Toiminta-ajatus ja perustehtävä määritetty ja kirjattu uuden toiminnan suunnittelun pohjaksi. Hoidollisen potilashotellin pilotointi käynnistyi elokuussa Hoitoprosessien tarkastelu on tehty huomioiden hoidollisen potilashotellin resurssit tuottaa palvelua. Nykyisellä työntekijärakenteella yksikkö ei voi ottaa vastaan hoidollisesti vaativampia asiakkaita. Tulosalueeltamme sydänpaja on ollut suurin palvelujen käyttäjä. Toiminnasta tullut palaute on ollut hyvää sekä potilailta että eri yksiköistä. Neurologian yksikön tavoitteena oli päivittää AVH-potilaan hoito Käypä hoito suosituksen mukaiseksi. 9/2014 perustettu AVH-yksikkö on toiminut hyvin. Päivystys EEG-tutkimusten tekeminen hälytystyö-periaatteella käynnistyi. Päivystys/hälytys-EEG:n lukumäärä oli aloitusvuonna 12 kpl. Tutkimuksia tehtiin odotettua enemmän. Neurologian poliklinikalla pilotoitiin virtuaalipoliklinikan toimintaa onnistuneesti. Puheterapeutin toimi siirtyi neurologian yksikköön 1/15. Kliinisen neurofysiologian yksikössä tehtiin 2143 tutkimusta yltäen toiminnalliseen tavoitteeseen. 53

54 ENMG- ja ENEG-tutkimusten myynti talon ulkopuolelle hiukan lisääntyi ja oli 25 % näiden tutkimusten yhteismäärästä. Keuhkosairauksien yksikköön vuonna 2015 lähetteitä on tullut noin1500. (Aikaisemmin / vuosi). Uniapnean palveluketjun kehittämishanke on edennyt vuonna 2015 suunnitelman mukaisesti Ranualla, Sodankylässä ja Kittilässä. Fysiatrian osalta hoitoon pääsyn ja lähetteiden käsittelyajan osalta on oltu hoitotakuussa. Selkäpotilaiden hoidon ensiarvion keskittäminen erikoissairaanhoidossa -selvitys toteutettiin. Kuntoutusyksikön ylilääkäri irtisanoutui 6/15 ja uusi kuntoutusylilääkäri aloitti Kevään 2015 aikana saatiin neuvoteltua määräaikainen ostopalvelusopimus Kajo Oy:n kanssa, jonka puheterapeutin ja toimintaterapeutin tiimi aloitti tikoteekkitoiminnan toteutuksen LKS:ssa kesäkuusta alkaen. Loppuvuodesta aloitettiin keskustelu mahdollisuudesta kuntoutusohjauksen hallinnolliseen yhdistämiseen ja samalla tiiviimpään integroimiseen mahdollisesti tulevan alueellisen apuväline-keskuksen toimintaan. Tulosalueen vuodeosastoilla ja poliklinikoilla on tehty hoitohenkilöstön mitoitushanke, jonka tarkoituksena on ollut saada tietoa hoitohenkilökunnan määrästä suhteessa toimintaan. Hankkeen tulokset valmistuvat helmikuun loppuun mennessä Tulosalueen lähetemäärässä Kaira-portaalin mukaan nähdään nousu edelliseen vuoteen vs Sisätautiyksikön kävijämäärissä nähdään 2% nousu edellisvuoteen verrattuna. Keuhkosairauksien poliklinikan käyntimäärä on ( v. 2014) 7% nousu. Neurologialla käynnit ( v. 2014) -8%, fysiatria (2 916) 2% nousu. Medisiinisen tulosalueen vuodeosastojen hoitojaksoja oli (-2,3 % 2014) ja hoitopäiviä Keski-määräinen hoitoaika oli 4,4 päivää. Sydänpajalla on ollut työntäyteinen vuosi. Yhteistyö lyhkiyksikön kanssa on helpottanut työpainetta. Siellä on hoidettu 43 sydänpajan potilasta (= kuuden työpäivän potilaat). Työvuoroja on vahvistettu 15 vuorolla ja virka-ajan ulkopuolella on tehty 40 toimenpidettä, joissa aina mukana kolme hoitajaa ja lääkäri. Sydänpaja oli NHG:n tuottavuusvertailussa parhaimpia yksiköitä vertailuryhmän sairaaloista. Sisätautien vuodeosastoilla hoitoisuudet ovat tasoittuneet optimaalisempaan suuntaan verrattuna edelliseen vuoteen. Kehitystä voi osaltaan selittää iltavuorojen koordinoivan hoitajan toiminnan vakiintuminen, raporteista saadun tiedon hyödyntäminen työvoimankäytössä ja päivittäisten toimintojen uudelleen aikatauluttaminen. Osastoilla hoidetaan hoitoisuudeltaan sinne kuuluvia potilaita. Miehitystarpeita on arvioitu kriittisesti. Kaikilla poliklinikoilla hoitoisuudet ovat liian korkeat, muutosta kohti optimia on tapahtunut edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintatuotot ovat olleet (+ 3,35 % v. 2014) eli 2,2 % yli arvioidun. Toimintakulut olivat Ulkoisen toimintakatteen osalta päästiin lähes tavoitteeseen. Poistojen jälkeen toteuma oli ylijäämäinen. Tilikauden tulos oli kaiken kaikkiaan hyvä. Tulosalueen haasteina ovat olleet hoitohenkilökunnan vaihtuvuus, mitoitus ja osaamisen tason ylläpito (esim. neurologia), työtilojen ongelmat (mm. KNF-yksikkö) sekä alustavat keskustelut yksiköiden johtamis-järjestelmän muutoksista. Polikliinisten aikojen vaihtaminen on tuonut oman haasteensa. Sisätautien poliklinikalla v on vaihdettu 3796 vastaanottoaikaa, (=yhden hoitajan neljän kuukauden työaika, kun yksi ajanvaihto vie ka.10 minuuttia). Muiden klinikoiden ajanvaihdot nostavat lukumäärään noin 4500/v. Syyt vaihtoihin ovat joko potilaasta tai resursseista (tutkimus- ja vastaanottoaikojen peruutukset) johtuvia esim. sisätautipoliklinikalla vaihdot liittyvät resursseihin (58 %) ja potilaisiin (35,5 %). 54

55 13 MEDISIININEN HOITO TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA TP/TP TP/TA VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,29-3,72 siitä lääkärit ,63-2,63 hoitohenkilöstö ,44-3,98 huoltohenk.kunta toimisto- ja hallinto ,00 0,00 Sairaansijat ,00 0,00 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat * ,46 1,75 kuntalask.käynnit, ostetut * ,12 12,97 Yhteensä ,28 2,18 Vuodeosastohoito Hoitojaksot, omat * ,30 0,42 Hoitopäivät, omat* ,01 0,07 Hoitopäivät, ostetut* ,33-12,63 Yhteensä ,26-1,29 Keskim. Hoitoaika, omat 4,4 4,4 4,4 4,4-0,28-0,35 Historian havinaa toimintakertomus 1995 Lasten sairauksien tulosalue: Suurin haittatekijä ja este tavoitteiden saavuttamiselle oli suuri tilanpuute lähes jokaisessa toimintayksikössä. Uusien toimintamuotojen käyttöönottoa lastenpsykiatriassa hankaloitti sopivien tilojen puute. Samasta syystä sekä lastenneurologisen että pediatrisen avohoitotoiminnan kehittäminen ontui. Lastenosasto 8:n ahtaus aiheutti säännöllisesti suuria vaikeuksia toteuttaa inhimillistä hoitoa, mistä osasto sai myös negatiivista asiakaspalautetta.. 55

56 13 MEDISIININEN HOITO TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,50 0,70 Maksutuotot ,39 0,50 Vuokratuotot ,40 Muut toimintatuotot ,78-17,20 Ulkoiset tuotot yhteensä ,69 0,51 Sisäiset tulot ,79 16,23 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,35 2,22 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,35-1,74 Henkilösivukulut ,06 1,87 Henkilöstökorvaukset ,20 34,66 Palvelujen ostot, oma toiminta ,77 8,00 Palvelujen ostot, ohilaskutus ,03 5,28 Aineet, tarvikkeet ja tav ,23-9,88 Vuokrat ,67 Muut toimintakulut ,07 365,33 Ulkoiset toimintakulut ,91 1,19 Sisäiset menot ,15 2,45 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,59 1,87 Ulkoinen toimintakate ,62-0,23 TOIMINTAKATE ,79 111,80 Muut rahoitustuotot Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE ,81 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,35 3,22 Poistot ja arvonalentumis ,35 3,22 Satunnaiset erät ,00 TILIKAUDEN TULOS ,26 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,26 56

57 2.3.3 Operatiivisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Operatiivinen tulosalue vastaa kirurgian, anestesian ja tehohoidon, naistentautien ja synnytysten, silmätautien, korvatautien, suusairauksien, lastentautien ja syöpäsairauksien operatiivisten palvelujen tuottamisesta. Tavoitteena on tarjota turvallista, potilaslähtöistä, oikea-aikaista ja vaikuttavaa erikoissairaanhoitoa mahdollisimman taloudellisesti. Toiminnalliset muutokset Operatiivisella tulosalueella on aloitettu Sairaala Sote-kuntoon muutostyöt yksiköiden yhdistämiseksi. Yksiköiden yhdistämisillä ja suuremmilla yksiköillä tavoitellaan päätoimisempaa johtamista, toiminnan yhtenäistä suunnittelua ja tehokkaampaa toimintaa. Yhdistymisillä on tavoiteltu lisäksi myös henkilökunnan joustavaa resursointia ja vetovoimaisempia yksikkökokonaisuuksia rekrytoinnin suhteen. Tulosalueelle sovittiin alkuvuodesta 2015 kolme yhdistyvää yksikkökokonaisuutta: Leikkaus- ja anestesiaosasto sekä lyhkiyksikkö yhdistyivät leikkaus- ja anestesiayksiköksi, Silmäpäiväkirurgia ja silmätautien poliklinikka silmäklinikaksi ja kirurgiset vuodeosastot 4A ja 4B yhdeksi vuodeosasto-kokonaisuudeksi. Syksyllä 2015 tuli ajankohtaiseksi suutautien ja KNK-poliklinikoiden vastuuyksikköjen esimiestyön yhdistäminen. Yksiköiden yhdistämisiin liittyvät muutostyöpajat toteutettiin porrastaen toukokuusta lähtien. Muutostyötä yksiköissä on tehty aktiivisesti koko syksyn 2015 ajan ja yksiköt ovat yhdistyneet myös hallinnollisesti vuoden 2016 alusta. Muutostöitä toiminnan osalta ja sidosryhmiin liittyen jatketaan vuoden 2016 puolella. Vuoden 2015 toiminnan tavoitteissa painotettiin lyhytjälkihoitoisen kirurgian kehittämistä sekä leikkaussalikapasiteetin tehokasta käyttöä. Lyhytjälkihoitoisen kirurgian määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta 2 % ja lyhytjälkihoitoista kirurgiaa oli v % kokonaistoimenpidemäärästä. Tulosalueella otettiin käyttöön fast track-toimintamalli tekonivelpotilaille, mikä on lyhentänyt tekonivelleikkausjonoa ja hoitojaksojen pituutta. Leikkaussalikapasiteetin tehokasta käyttöä koordinoidaan jatkuvasti moniammatillisessa työryhmässä kahden viikon välein. Leikkaussalien peruskorjausta selviteltiin yhteistyössä tekniikan kanssa. Leikkaussalien peruskorjaaminen ei selvittelyn perusteella ole mahdollista niin, että voimassaolevat rakennustekniset vaatimukset täyttyisivät. Leikkaussalien uusiminen siirtyi osaksi kuuma sairaala hanketta ja uudisrakentamista. Leikkaussalikapasiteetista on yksi sali ollut luovutettuna patologian käyttöön patologian remontin ajaksi. Erikoislääkäreiden jalkautuminen maakuntaan on käynnistetty naistentaudeilta. Silmälääkäritoiminta ulkoistettiin Coronarialle huhtikuussa Toimintamalleja ja hoitoprosesseja on uudistettu silmätautien poliklinikalla sekä silmäpäiväkirurgialla. Kirurgian poliklinikalla on aloitettu haavapoliklinikkatoiminta haavahoitajavetoisena. Vastaanotto toimii kahden viikon välein plastiikkakirurgin työhuoneessa. Haavanhoitajina ovat toimineet 4-tason haavanhoitajat vuorotellen. Kouluttamisen osalta simulaatiokoulutuksia on jatkettu. Yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun Hoisim-hankkeen ja teho-osaston kanssa toteutettiin kriittisesti sairaan potilaan tunnistamiseen liittyvää koulutusta simulaatiokoulutuksena kirurgisella vuodeosastolla. Lisäksi osallistuttiin hankkeen tuottaman toimintamallin luontiin. Teho-osaston toimesta on annettu yhteistyössä päivystyksen kanssa elvytyskoulutusta organisaation kaikille yksiköille. 57

58 Henkilöstönäkökulma Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma Painopistealue Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen soterakenneuudistukseen Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Huolehditaan yhteistyössä päivystyksen kanssa erikoissairaanhoidon päivystysvalmiudesta päivystysasetuksen vaatimassa laajuudessa Tehohoitopotilaiden jälkipoliklinikkatoiminnan mahdollinen käynnistäminen Lyhytjälkihoitoisen kirurgian lisääminen Saumattomat hoitoketjut, hoitopalaute - earkisto, Paperiton sairaala - edelleen kehittäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyö OYS-ervan sairaaloiden kanssa. Erikoislääkäreiden jalkautuminen maakuntiin Selvitetään Rovaniemen kaupungin tähystysten mahdollista siirtämistä Lapin keskussairaalaan Osallistutaan aktiivisesti sekä valtakunnalliseen että alueelliseen johtamiskoulutukseen Operatiivisen toimialan strategisen suunnittelun ja tiedottamisen kehittäminen Kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen Perehdytyksen kehittäminenperehdytysohjelma Mentorointitoiminnan laajentaminen Simulaatiokoulutukset. Toimenpiteiden toteutuminen Päivystystoiminta on toteutunut tarpeiden mukaisesti. Päivystysleikkausten osuus kaikista leikkauksista on pysynyt samalla tasolla edelliseen vuoteen. Ympärivuorokautinen heräämötoiminta on toteutunut joko leikkaus-osastolla tai teho-osastolla. Ei ole toteutunut. Toimenpiteiden määrä on kasvanut, päiväkirurgia 3 % ja leiko 3 %. Fast track- toimintamalli on otettu käyttöön TEP- leikkaustoiminnassa. TEP jonot ovat lyhentyneet. Potilaita on alettu ohjaamaan hoidolliseen potilashotelliin. Oltu mukana earkistoon siirtymisessä organisaation toimintamallin mukaisesti. Naistentaudeilla jalkautuminen aloitettu. Yhteistyösuunnitelmia ja tarvetta kartoitettu, ei vielä toimenpiteitä. Osallistuttu ITJ- johtamiskoulutuksiin. Ei toteutunut Osittain toteutunut. Perehdytyksessä on hyödynnetty organisaation yleistä opasta. Käytössä useissa yksiköissä. Uutena on toteutettu yhteistyössä Lapin AMK:n kanssa kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisen koulutusta ja yhteistoimintaa tulosalueiden välillä lisätty simulaatiokoulutuksissa. 58

59 Prosessien ja rakenteiden näkökulma Talousnäkökulma Työhyvinvointisuunnitelmien arviointi ja päivittäminen Työhyvinvointisuunnitelmat tehdään vuosittain yksiköissä. Kannustusjärjestelmän kehittäminen Otettu käyttöön GIISA kannustuspalkkiot. Tuloksellisuuden parantaminen tuottavuusohjelman toteuttaminen resurssien hallittu kohdentaminen, vaikuttava hoito ja kustannusten hallinta palveluprosessien laatu ja potilasturvallisuus sisäisten tukipalvelujen toimivuus Leikkaussalikapasiteetin tehokas käyttö - leikkaustoiminnan suunnittelu - muutosten hallinta Henkilökuntaresurssien tarkoituksenmukainen mitoittaminen suhteessa toimintaan ja potilaiden hoitoisuuteen nähden Aloitettu henkilökuntaresurssien yhteiskäyttö LAO ja lyhki yksiköissä, Koordinoivan ryhmän toimintaa tehostettu. Rafaela on otettu käyttöön lähes kaikissa yksiköissä ja saatua tietoa hyödynnetty resurssien tasaamiseen. Osallistuttu hoitohenkilökunnan mitoitukseen. Potilasturvallisuuden tehostaminen - potilasturvallisuusvastaavien toimenkuvat - potilasturvallisuusverkkokurssin suoritus - HaiPro-tulosten säännöllinen käsittely ja tiedon hyödyntäminen - tarkistuslistojen käytön laajentaminen - elvytyskoulutuksen turvaaminen kaikkiin sairaanhoitopiirin yksiköihin jatkuu - kirurgian vertaisarviointi Potilasturvallisuus verkkokoulutus toteutunut. Haipro käsittely on vakiintunut toimintaan. Tarkistuslista on käytössä leikkaustoiminnassa. Elvytyskoulutukset toteutuneet NHG- benchmarking toteutunut Osastofarmaseuttitoiminnan vakiinnuttaminen ja laajentaminen Osastofarmasia toteutunut, mutta ei ole laajentunut. Hukkahaavi osaksi toimintaa Kaizenia käytetty toiminnan selkeyttämiseksi. Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toiminta- ja toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen kuntoutus osana palvelukokonaisuuksia Lastentaudit, tehon toimitilojen suunnittelun jatkaminen ja leikkaus- ja anestesiaosaston salien peruskorjaussuunnittelun aloittaminen Logistiikan kehittäminen - potilaslogistiikka - täyttöpalvelun laajentaminen - materiaalihallinto-ohjelman hyödyntäminen toiminnassa Leikkaussalitoiminnan tarveselvitys tehty. Yhdistetty suunnittelut kuuma sairaala suunnitteluun. Hoidollisen potilashotellin palvelujen käyttöönotto. Täyttöpalveluja on laajennettu. Raportointikäytäntöjen kehittäminen. Työnjakomenetelmien kehittäminen. Osallistuttu Kaira kehittämiseen. Suunniteltu koordinoivan hoitajan toimintamalli. 59

60 Käytössä Erva-alueella yhteisesti sovitut hoitokäytännöt, jotka nojaavat käypähoitosuosituksiin ja näyttöön perustuvaan toimintaan - erva-alueen osastonhoitajien ja ylihoitajien tapaamiset x1/vuosi Informaatioteknologian hyödyntäminen - sähköisen sairaskertomuksen käyttö yhteneväisesti - anestesiatietojärjestelmä - synnytyskertomustietojärjestelmä Hoitoprosesseja suunnitellaan ja kehitetään alueellisen yhteistyön kautta. Äitiyshuollon työryhmäkokoukset, tietojärjestelmähankinta. Erva-alueenylilääkärikokoukset 2-3/vuosi. Toteutunut Anestesiatietojärjestelmän hankinta ei ole toteutunut. Synnytyskertomusjärjestelmän käyttöönotto suunniteltu (käyttöönotto 2016) Toteutunut OPERATIIVISEN HOIDON TULOSALUE TOIMENPITEET VUOSIKATSAUS TOIMINTASUORITTEET LAO+LYHKI LAO LYHKI TMP PKL SUU PKL GYN PKL KIR PKL PÄIVYSTYKSET Kirurgia ( sisältää lasten kirurgian) Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Naistentaudit ja synnytykset Sisätaudit ja kardiologia PÄIVYSTYKSET YHTEENSÄ Anestesiologia päivystystoimenpiteenä PÄIVYSTYSTOIMINTA YHTEENSÄ joista yöaikana aloitetut tmp:t (sis.anest.) Ilta-ajan toiminta (sis. päiv+elekt ja anest.) ELEKTIIVISET TOIMENPITEET Osasto, elektiiviset LEIKO Päiväkirurgia Polikliiniset ELEKTIIVISET YHTEENSÄ JOSTA LYHYTJÄLKIHOITOISTA KIRURGIAA TOIMINTA ERIKOISALOITTAIN KIRURGIA ( sisältää lasten kirurgian) Kirurgian päivystykset joista yöaikana aloitetut GYNEKOLOGIA Gynekologian päivystykset joista yöaikana aloitetut ANESTESIA PÄÄTOIMENPITEENÄ KEUHKOSAIRAUDET, bronkoskopiat KNK SILMÄKIRURGIA SISÄTAUDIT, tähystystoimenpiteet LASTENKIRURGIA LEIKKAUKSET JA TOIMENPITEET YHTEENSÄ joista pientoimenpiteitä (ei sisällä anest.) PÄIVYSTYKSET KOKONAISMÄÄRÄSTÄ 21,92 % 21,16 % 36,35 % 35,56 % ELEKTIIVISET KOKONAISMÄÄRÄSTÄ 78,08 % 78,84 % 63,65 % 64,44 % ELEKTIIVISTEN TOIMENPITEIDEN JAKAUMA PÄIVÄKIRURGIA 55,43 % 55,30 % 26,82 % 27,68 % 82,62 % 80,60 % LEIKO 28,08 % 28,19 % 49,56 % 51,11 % 7,65 % 7,20 % VUODEOSASTO 10,74 % 8,58 % 21,34 % 17,34 % 0,66 % 0,55 % POLIKLIINISET 5,75 % 7,93 % 2,27 % 3,87 % 9,06 % 11,65 % 60

61 Toiminta ja talous Tulosalueen talous on sekä menojen että tulojen osalta hieman ylittänyt talousarvion. Toimintatuotot ovat olleet (105,96 %) ja menot (105,61 %). Toimintatuotoissa on ollut kasvua edelliseen vuoteen 7,12 % ja samoin toimintamenoissa 7,8 %. Ohilaskutettavat asiakaspalvelumaksut ovat nousseet edellisestä vuodesta 8,85 %, mutta toteuma talousarviosta on 102,7 %. Talousarviosta merkittäviä kulujen ylityksiä on muodostunut koneiden ja laitteiden kunnossapito- ja korjauskustannuksista. Toteuman perusteella varattu summa ei ole ollut riittävä ja toiminnassa on ollutkin yllättäviä korjaus ja kunnossapitokuluja. Ulkoinen toimintakate toteutui 4,6 % yli arvioidun, mikä johtuu siitä, että ulkoiset toimintatulot toteutuivat 3,5 % yli arvioidun, mutta kustannusten ylitys oli vain 2,8 % yli arvioidun. Poistojen jälkeen tulosalue tuotti ylijäämää Toiminnassa painottuu yhä enemmän avohoito. Hoitopäivien ja hoitojaksojen määrä vähenee tasaisesti samalla kun avohoitokäynnit ja lyhytjälkihoitoinen kirurgia lisääntyvät. Leikkaus- ja anestesiaosastolla ja Lyhkissä tehdyistä elektiivisistä leikkaustoimenpiteistä 91 % oli päiväkirurgiaa, leikotoimintaa tai polikliinisiä toimenpiteitä. Näistä erityisesti polikliiniset toimenpiteet ovat lisääntyneet. Päiväkirurgisia toimenpiteitä on myös siirretty tehtäväksi poliklinikoilla erityisesti naistentaudeilla. Tulosalue tuotti avohoitokäyntejä yhteensä , mikä on 10,2 % enemmän kuin asetetut tavoitteet ja kasvua vuoteen 2014 on 1,2 %. Ulkoa ostettujen avohoitokäyntien määrä (10 594) on noussut 26 % arvioidusta määrästä (8 412). Hoitopäiviä tuotettiin omissa yksiköissä hieman vähemmän (29 761)kuin edellisenä vuonna (30101 v. 2014). Määrä alitti arvion 11 %:lla ja oli 1,1 % edellistä vuotta pienempi. Toteutuneiden hoitojaksojen trendi on laskeva. Hoitojaksoja oli 2015 yhteensä (9916 v. 2014, v. 2013) kertymä alitti tavoitteen 6,3 %:lla. Ostetut hoitopäivät (8 325) ylittivät arvion 9,4 % ja olivat 4 % enemmän kuin v toteuma (7992). Keskimääräinen hoitoaika on ollut 3,1 päivää. Tulosalueella tehtiin toimenpiteitä 9608, missä on kasvua 4 % edelliseen vuoteen (v , käsittää LAO:n, lyhkin, suusairauksien ja naistentautien poliklinikoiden toimenpiteet). Toimenpiteistä tehtiin 53,9 % leikkaus- ja anestesiaosastolla, 38,2 % lyhkiyksikössä, 6,6 % suutautien poliklinikalla ja 1,3 % naistentautien poliklinikalla. Leikkaus- ja anestesiaosastolla päivystystoimenpiteiden määrä on pysynyt samalla tasolla (35,56 % )kuin edellisenä vuonna( ,35 %). Määrä sisältää kaikkien erikoisalojen päivystystoimenpiteet. Kuulokojetta tarvitsevien odotusaikojen lyhentämiseksi ja hoitotakuussa pysymiseksi on jouduttu tekemään lisätöitä ja hankkimaan ostopalveluina kuulolaitesovituksia. Tulosalueella käynnistettiin syksyllä erikoissairaanhoidon moniammatillisen kivunhoidon toimintamallin suunnittelu. Rovaniemen kaupungin tähystystoiminnan keskittämistä toimenpidekeskukseen on selvitelty. Toistaiseksi toimenpiteitä yhdistyneestä toiminnasta ei ole sovittu. Henkilöstötilanteessa on ollut haasteita erityisesti lääkärityövoiman osalta. Silmälääkärityövoiman osalta on päädytty kokonaispalvelujen ostamiseen Coronarialta. Erikoislääkärivajetta on ollut myös ortopedian ja plastiikkakirurgian yksiköissä. Kirurgian poliklinikalla on lisäves töinä hoidettu yht. 866 potilasta, joista ortopedialla 456, plastiikkakirurgialla 182 ja urologialla 228. Tulosalueella toteutettiin synnytyskertomustietojärjestelmän hankinta sekä käynnistettiin toimenpideyksiköiden anestesiatietojärjestelmän hankinta. Anestesiatietojärjestelmän hankintaprosessi keskeytettiin ja siirrettiin vuodelle Isona investointina toteutettiin leikkaussalin läpivalaisulaiteen hankinta. 61

62 14 OPERATIIVINEN HOITO TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA TP/TP TP/TA VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,09 1,09 siitä lääkärit ,49 1,49 hoitohenkilöstö ,35 1,35 huoltohenk.kunta toimisto- ja hallinto ,33-33,33 Sairaansijat ,56 0,00 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat * ,23 10,21 kuntalask.käynnit, ostetut * ,47 39,03 Yhteensä ,03 13,12 Päiväkirurgia ,04-0,67 Vuodeosastohoito Hoitojaksot, omat * ,84-6,25 Hoitopäivät, omat* ,13-10,99 Hoitopäivät, ostetut* ,17 34,27 Yhteensä ,02-3,91 Keskim. Hoitoaika, omat 3,0 3,3 3,3 3,1 2,82-5,05 Leikkaustoimenpiteet Toimenpiteet yhteensä ,20 4,43 62

63 14 OPERATIIVINEN HOITO TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,31 3,44 Maksutuotot ,60 3,84 Tuet ja avustukset ,08-77,45 Muut toimintatuotot ,51 1,42 Ulkoiset tuotot yhteensä ,45 3,45 Sisäiset tulot ,80 12,97 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,12 5,96 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,17 0,95 Henkilösivukulut ,48 1,55 Henkilöstökorvaukset ,88-22,93 Palvelujen ostot, oma toiminta ,04 10,48 Palvelujen ostot, ohilaskutus ,85 2,67 Aineet, tarvikkeet ja tav ,47 5,27 Vuokrat ,08 Muut toimintakulut ,01 133,84 Ulkoiset toimintakulut ,12 2,81 Sisäiset menot ,25 8,19 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,80 5,61 Ulkoinen toimintakate ,06 4,62 TOIMINTAKATE ,11 42,34 Muut rahoitustuotot Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE ,11 42,34 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,54 0,48 Poistot ja arvonalentumis ,54 0,48 Satunnaiset erät ,00 TILIKAUDEN TULOS ,33 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,33 63

64 Kirurgia Kirurgian tulosyksikkö tuotti ylijäämää Kokonaiskäyntimäärässä (32 714) on laskua edelliseen vuoteen 3 % ( v.2014). Käyntimäärät ovat nousseet toimenpidepoliklinikalla 7 % mutta laskeneet vastaavasti kirurgian poliklinikalla 3 %. Kirurgisten vuodeosastojen hoitojaksot (6079) ovat vähentyneet 7 % (6524 v. 2014). Hengityshalvauspotilaiden hoitojaksoja on toteutunut 11 ja hoitopäiviä 266. Kirurgian poliklinikalla avohoitokäyntejä on ollut Hoitotakuu on toteutunut lisäves-töiden avulla. LisäVes-työnä on hoidettu 866 potilasta, joista 52 % ortopedialla, 21 % plastiikkakirurgialla ja 33,3 % urologialla. Tulojen toteuma oli 97 % ja menojen toteuma oli 95,2 % arvioidusta. Magneettitutkimusten ostopalveluiden tarve on pienentynyt edellisestä vuodesta 200 kappaletta, koska hoitokäytäntöjä on muutettu ja iltamagneettitutkimusaikoja on ollut paremmin saatavilla. Hankinnat ja investoinnit ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Vuodeosastolla 4 A hoitopäivien määrä (9706) on kasvanut jonkin verran edellisestä vuodesta (9615 v. 2014). Keskimääräinen kuormitus on ollut edellisen vuoden tasolla 88 %. Hoitojaksojen määrä(2861) vähenee jatkuvasti (2999 v. 2014, 3010 v. 2013). Keskimääräinen hoitoaika on(3,4 vrk). Osaston potilaista on ajanvarauksen kautta saapuvia (950) 33 % potilaista, päivystyspotilaita (1517) 53 %, muilta osastoilta siirtyviä (250) 9 %, poliklinikoilta (96) 3 % siirtyviä ja muista sairaaloista siirtyviä (48) 2 %. Hoitopäivät ovat jakautuneet erikoisaloittain seuraavasti: gastroenterologia 7492 (v. 2014, 7522), urologia 1516 (v ), KNK 435 (v ), yleiskirurgia 56 (v ), suupotilaat 92 (v ), silmätautien potilaat 12 (v ), ortopedia 77 (v hoitopäivää), verisuonikirurgia 2 hoitopäivää, ja plastiikkakirurgia 10 hoitopäivää. Vuodeosastolla 4B hoitopäiviä oli 8657 (8830 v. 2014), missä on laskua 1,6 %. Hoitojaksojen määrä (2978) on laskenut 5,3 % (3144 v. 2014). Keskimääräinen hoitoaika oli 2,9 vrk Potilasvaihto on ollut 16,4 potilasta/ päivä. Osaston potilaista 58 % tulee päivystyksenä. 92 % tekonivelpotilaista tuli sairaalaan leikopotilaina. Kokonaiskuormitus oli 75,6 %, laskua edellisvuoteen verrattuna 3,8 % (v ,4). Vuoden 2015 painopistealueina ovat olleet Sairaala sote-kuntoon hankkeen muutokset ja siihen liittyvä työpajatyöskentely, Kaizen kehitystehtävä, jonka aiheena oli lääkäreiden osastotyöskentelyn parantaminen sekä Fast track-konseptin vakiinnuttaminen ja arviointi. Toimenpidepoliklinikan avohoitokäyntien määrä(4873) on lisääntynyt 7 % (4523) v Toimenpiteitä on tehty 4572, joista hoitajan suorittamia on ollut 164. Palvelut on hoidettu hoitotakuussa ja hoidonvarausjonot ovat lyhentyneet 2 3 kuukauteen. Ensisijainen syy toiminnan kasvuun on ollut hyvä kirurgian endoskopialääkäritilanne. Myös hoitohenkilöstöresurssit ovat vuoden 2015 lopulla olleet hyvät. Sisätaudeilla on tehty lisäves-töinä colonoskopia-jonopurkua, mikä on johtunut sisätautien huonommasta lääkäritilanteesta. Tulot ja menot ovat tasapainossa. Lisääntynyt toiminta kuluttaa välineistöä eikä endoskooppeja ole riittävästi kierrossa. Toimintakauden lopulla on jouduttu hankkimaan ylimääräisenä vuotoendoskooppi. Toimenpideyksikkö Toimenpideyksikön tilikausi oli ylijäämäinen. Toimintatuottoja muodostui 121 % talousarviosta ja menoja 115 %. Toimenpideyksikön vastuuyksiköistä leikkaus- ja anestesiaosasto ja tehoosasto ovat sisäisesti laskuttavia yksiköitä. Lyhkiyksikkö on kuntalaskuttava. Sen ylijäämä on ollut ja toimintatuottojen toteuma on ollut 142 %. Leikkaus- ja anestesiaosaston leikkaustoiminnan kokonaissuoritteiden määrä vuonna 2015 on pysynyt vuoden 2014 tasolla huolimatta erikoislääkärivajeesta esim. ortopedia ja plastiikkakirurgia. Leikkaustoiminnassa sali yhdeksän on ollut patologian väistötilana alkaen jatkuen noin 8 kuukautta. Salikapasiteetistä on tämän johdosta ollut varattuna kokoajan yksi sali hätäsektioita varten. Tämä ei kuitenkaan ole näkynyt suoritteiden laskuna. 64

65 Päivystystoiminta keskittyy LAO:lle. Yöaikainen leikkaustoiminta on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna Päivystysajan toimintaa leikkaustoiminnasta on 35,56 %. Elektiivisten salien käyttöaste vaihtelee välillä 66,44 % (Sali 5) 76,79 % (Sali 3). Päivystyssalin 2 käyttöaste on 24,62 %. Toiminnanohjausjärjestelmässä sali 2 on määritelty koko vuorokauden ajan auki olevaksi. Sali 4 on toiminut pääsääntöisesti hätäsektio salina, mikä selittää salin matalan käyttöasteen. Kuvio 1. Salien käyttöaste % vuosi 2015 LAO:lla ja lyhkissä Lyhkiyksikön leikkaustoiminnan kokonaissuoritteiden määrä (3671) on kasvanut 5 % (3492 v. 2014). Polikliinisten toimenpiteiden määrä (848) on noussut merkittävästi (557 v. 2014), koska mm. ihopoliklinikan varattuun saliin jäänyttä vapaata saliaikaa on annettu sydänpajan käyttöön. Lyhkiyksikön salien käyttöaste vaihtelee välillä 44,91 % (L2) 66,16 % (L1). Leikkaussalin L2 matala käyttöaste selittyy korvalääkäri-vajeella ja lisäksi sali on ollut suljettuna perjantaisin. Lyhkin kautta kulkevien potilaiden kokonaisvirta on lisääntynyt. Päiväkirurgisten potilaiden määrä (3344) on pysynyt edellisen vuoden tasolla (3371 v. 2014). Silmäkirurgiaa on ollut 1168, joista lisäves- työtä 128 potilasta. Endoproteesihoitajan käyntejä on ollut 468. Kipupoliklinikan hoitajavastaanottoja on ollut 787 ja lääkärivastaanottoja 267. Teho-osaston potilasmäärä vuonna 2015 oli 802 (777 v. 2014). Nousua edelliseen vuoteen nähden oli 3 %. Toteutettuja hoitopäiviä on ollut 2389 (2534 v. 2014). Pääpaino annetussa hoidossa on ollut tehovalvontapotilaissa. Osaston luonne huomioiden ennustettavuus on heikko, koska noin 98 % potilaista tulee osastolle päivystyksenä. Heräämöpotilaiden määrä oli 102 potilasta. Tavoitteena on ollut jakaa potilaskuormitusta ja helpottaa ilta- ja yöajan vuodeosastojen työpainetta. Kuvio 2. Teho-osaston hoitopäivät hintaluokittain ja taustaosastoittain 65

66 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit (KNK) KNK-poliklinikalla avohoitokäyntien määrä (7200) on laskenut edellisestä vuodesta 8.3 %. KNKtoimintaa on heikentänyt erikoislääkäri sekä kuulontutkijavajeet. Kuulolaitepalveluja on jouduttu hoitamaan ostopalveluna. Kuulolaitejono on 6 kuukautta ja sitä on lyhennetty lisäves-työnä. Osastohoitojaksojen määrä (173) on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna (v ), mutta hoitopäivien määrä 435 on noussut(410 v. 2014). Potilaat on hoidettu hoitotakuussa. Jonotusaika KNK- poliklinikalle on ollut 2 3 kuukautta. Silmätaudit Silmätautien toiminta on ollut muutoksessa vuoden 2015 aikana. Alkuvuosi oli huonon lääkäritilanteen vuoksi toiminnaltaan suppeaa. Lääkärityön osalta tehtiin sopimus Coronarian kanssa huhtikuusta 2015 alkaen. Toimintaprosesseja on kehitetty Coronaria silmäklinikka Oy:n kanssa yhteistyössä. Tilastoja ja toimintaa on arvioitu säännöllisesti myös seurantaryhmän kokouksissa (Coronaria, Lshp ja OYS Ylilääkäri Ville Saarela). Vuonna 2015 silmäpoliklinikalla on ollut avohoitokäyntejä Määrä on samaa tasoa kuin edellisenä vuonna (9376) huolimatta vuoden 2015 alkuvuoden lääkärivajeesta. Hoitopäiviä on ollut 23 ja hoitojaksoja 8. Näkökenttä- ja kuvauspotilaita on ollut 1571 (1477 v. 2014). Lasiaisinjektioden määrä (1733) on kasvanut 27% (1362 v. 2014). Karsastustutkimuspotilaiden määrä(802) on laskusuuntainen (994 v. 2014). Kuntoutus-käyntejä on ollut 436 (v ). Kuntoutuskäynneistä kotikäyntejä on ollut 217 (v ). Lähetteitä on saapunut edellisvuotta vähemmän 2873 (v ). Alkuvuoden lääkäritilanteesta johtuen 60 potilaalla ylittyi hoitotakuu kevään aikana. Sen jälkeen hoitotakuu on toteutunut. Talous on toteutunut tasa-painossa huolimatta alkuvuoden heikosta tuloksesta. Suusairaudet Suusairauksien poliklinikalla avohoitokäyntien määrä (3212) on hieman laskenut edellisestä vuodesta (v ). Päiväkirurgisten toimenpiteiden lukumäärä (640) on noussut edellisestä vuodesta (v ). Hoitotakuu on toteutunut. Talouden toteuma oli ylijäämäinen Syöpätaudit Avohoitokäyntien määrä (9125) on lisääntynyt 21 % edellisestä vuodesta (7532 v. 2014). Henkilökunta-tilanne on ollut lääkärien osalta hyvä. Sairasloman vuoksi on ostettu lisää onkologin vastaanottopäiviä konsulteilta, yhteensä 40 päivää. Syöpäpotilaat pääsevät viivytyksettä onkologin vastaanotolle ja sytostaatti-hoidot on voitu aloittaa viivytyksettä. Talous on tasapainossa, ylijäämää Naistenklinikka Naistentautien poliklinikalla oli käyntejä Poliklinikalla tehtyjen toimenpiteiden määrä kasvoi 99:stä 124:ään. Äitiyspoliklinikalla käyntejä oli Määrä laski noin 500:lla edellisestä vuodesta, mihin on vaikuttanut synnytysten määrän lasku ja kontrollikäyntien kriteerin määrittelyn tarkistus. Synnytys ja naistentautien osastoilla hoitopäiviä oli 6405 ja keskimääräinen hoitoaika 2,9. Synnytysosaston 6B:n hoitopäivien määrä oli 4560 ja keskimääräinen hoitoaika 3,7 vuorokautta, josta synnyttäneiden hoitoaika oli 2,9 vuorokautta. Naistentautien osaston 6A hoitopäivien määrä oli 1845 ja keskimääräinen hoitoaika 1,9 vuorokautta, joista plastiikkakirurgisten hoitoaika oli 2,3 vuorokautta. Synnytyksiä oli 1055 (2014 synnytyksiä 1102). Lapsia syntyi Talouden osalta on pysytty talousarviossa. Tulojen osalta synnytystoiminnassa syntyi vajausta, mutta naistentautien puolella oli tuloissa kasvua. Palkkauksen osalta hoitohenkilöstön pysyi tavoitteessa, lääkäreiden palkkamenot ylittyivät 2 %:lla, mikä näkyy päivystystoiminnan palkkakuluissa. 66

67 Lastentaudit Lastensairauksien poliklinikalla oli 9525 hoitokäyntiä (120,6 %). Hoitotakuu on ylittynyt muutamilla potilailla syyskuussa sydän- ja lastenneurologian poliklinikalla. Hoitoisuus on ollut yli optimin 5 kuukautta. Lastenosastolla oli 4430 hoitopäivää, keskimääräinen hoitoaika oli 2,6 päivää. Keskolassa keskimääräinen hoitoaika on kaksi viikkoa. Kevään hiihtolomaviikot 8-10 ajoittuivat yhteen infektioepidemian kanssa ja se vaikutti hoitoisuustilastoihin, jolloin helmikuu, maaliskuu ja toukokuu olivat kiireistä aikaa. Heinäkuu (10 hoitopaikkaa suljettuna, poliklinikka suljettu) oli rauhallista aikaa. Talouden osalta näkyy menoerässä lisäyksenä lääkäripäivystyksen palkkakulut. Talous on alijäämäinen Hoitoisuus Vuoden 2015 aikana operatiivisen hoidon tulosalueella RAFAELA-hoitoisuusluokituksen käyttöönottoa on jatkettu tavoitteena saada koko tulosalueen yksiköt mukaan. Käyttöönotossa ei vielä kaikissa yksiköissä ole päästy optimitason määrittelyn vaiheeseen. Leikkaus- ja anestesiaosasto on jatkanut PeriHoiq-mittarin käyttöönottoa. Perihoiq-mittari on uusin Rafaela mittareista ja sen käyttöönotto ja hyödyntäminen on valta-kunnallisestikin aloitusvaiheessa. Lyhkiyksikkö ja leikkaus- ja anestesiaosasto ovat yhdistyneet vuoden 2016 alusta. Lyhkiyksikössä aikaisemmin aloitettu Polihoiq-mittarin käyttöönotto on keskeytetty ja salitoiminnan osalta siirrytään kokonaisuudessaan Perihoiq-mittarin käyttöön. Vuonna 2015 vuodeosastojen optimihoitoisuudet ovat pysyneet edellisen vuoden 2014 kaltaisina. Kirurgisilla osastoilla 4A ja 4B optimihoitoisuus on ylitetty 38 39% päivistä. Naistenklinikalla ja lastenosastolla optimitason alle olevia päiviä on runsaasti. Vuoden 2015 alusta elektiivisiä kirurgisia potilasryhmiä siirrettiin hoidettavaksi naistenklinikalle, mutta tämä ei ole ollut riittävä toimenpide tasaamaan hoitoisuus kuormituksia. Kvartaaleittain tarkasteltuna kesän sulkuaika näyttäytyy hoitoisuuksiltaan tasaisempana. Kaikilla vuodeosastoilla potilaat sijoittuvat hoitoisuudeltaan pääsääntöisesti luokkiin 3 4 eli keskimääräistä suurempaan tai maksimaaliseen hoidon tarpeeseen. Kirurgian osastoilla ko. luokkiin kuuluu % potilaista, naistenosastolla 61 % potilaista ja lastenosastolla 88 % potilaista. Intensiivistä hoitoa tarvitsevia (luokka 5) potilaita on 1 3 % ja vähimmäishoitoa (luokka 1 omatoimisesti selviytyviä) on 0 3 % potilaista. Optimihoitoisuutta ei ole vielä päästy kaikilla poliklinikoilla määrittämään, koska mittarin käyttöönotossa ei ole vielä edetty riittävästi. Poliklinikoilla hoitoisuuden optimaalisuustaso ylitetään % päivistä paitsi kirurgian poliklinikalla, jossa päästään parhaiten optimaalisen hoidon tavoitteeseen eikä ylityspäiviä ole muodostunut liikaa. Optimihoitoisuus on saavutettu huonommin kuin vuonna Erityisesti syöpätautien poliklinikalla ja naistentautien poliklinikalla optimihoitoisuustaso on ylitetty selvästi useammin kuin edellisenä vuonna. Tilannetta voi selittää toiminnassa tapahtuneet muutokset. Naistentautien toimenpiteistä on useita ryhmiä siirretty tehtäväksi poliklinikalla päiväkirurgisina toimenpiteinä. Lastenpoliklinikalla näkyy kuormituksena kotikäyntien (koti, päiväkoti, koulu) lisääntyminen sekä konsultaatiopäivät, joihin ei ole ollut käytettävissä tarvittavaa hoitajaresurssia. Silmäsairauksien poliklinikalla toimintaprosesseja on tarkasteltu uuden palvelutuottajan toimesta uudelleen ja käyttöön on otettu uusia hoitokäytäntöjä (silmän lasiaisen injektiohoidot), jotka ovat lisänneet potilasmääriä ja päivittäistä vaihtelua. Syöpätautien poliklinikalla on ollut lisääntynyttä toimintaa. Leikkaus- ja anestesiaosastolla hoitoisuusluokitus on aloitettu 2014 syksyn aikana. Mittarin käyttöönotto on edennyt hitaasti, eikä rinnakkaisluokituksiin ja optimitason mittaukseen ole vielä päästy. Intraoperatiivisen vaiheen hoidossa potilaiden hoitoisuudet jakaantuvat pääasiassa 2 4 luokkiin, postoperatiivisessa vaiheessa yli 60 % potilaista on hoitoisuusluokkaa 1 2. Hoidon osa-alueiden jakauma on tasainen sekä intraoperatiivisessa että postoperatiivisessa vaiheessa. 67

68 Hoitoisuuden yhteenvetoa 2015 ja tavoitteita 2016 Vuodeosastojen hoitoisuuksien tasoittamiseksi on vuoden 2015 alusta siirretty elektiivisiä potilasryhmiä kirurgian osastoilta naistentautien osastolle hoidettavaksi. Kevään kokemusten perusteella lisättiin vielä uusi potilasryhmä syksystä, mutta toimenpiteet eivät vieläkään ole olleet riittäviä tasaamaan hoitoisuuksia vuodeosastoilla. Kirurgisista potilaista noin 50 % on päivystyspotilaita. Toimenpiteessä olleiden potilaiden tulo vuodeosastoille painottuu ilta aikaan, koska leikkauspotilaista noin 30 % on leikopotilaita, jotka tulevat osastolle iltavuoron aikana. Potilaista noin 8,5 % on perinteisiä vuodeosaston kautta toimenpiteessä käyviä. Kirurgisten osastojen potilaiden hoitoajat ovat koko ajan lyhentyneet ja potilasvaihto vuorokausittain on suurta Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa Lapin sairaanhoitopiirin alueen ensihoidosta ja yhteispäivystyksestä. Toiminnassa korostuu tarkoituksenmukaisuus, toimijoiden välinen yhteistyö, hyvä palvelu, laatu ja se, että akuutisti sairastunut potilas saa tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa. Toiminnalliset muutokset Vuoden 2015 alussa astui voimaan STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista. Asetuksen mukainen yhteispäivystystoiminta aloitettiin Lapin keskussairaalassa Samalla Attendon yleislääkäripäivystyspalvelut tuottanut sopimus siirtyi Rovaniemen kaupungilta sairaanhoitopiirille ja sopimuksesta irrotettiin erilleen laboratorio-, röntgen ja tekstinkäsittelypalvelut. Yhteispäivystyksen myötä kaikki etu-päivystävät lääkärit ovat voineet ottaa potilaita sairaalan vuodeosastolle, yleislääketieteen päivystäjät erikoislääkärin/takapäivystäjän konsultaation jälkeen. Yle-päivystäjät ovat voineet pyytää itsenäisesti laskimotukos-ultraäänitutkimuksia ja tarvittaessa muita UÄ- ja CT-tutkimuksia erikoislääkärin konsultaation perusteella. Tavoitteena on, että yksi lääkäri hoitaa potilaan loppuun asti, mutta tarvittaessa hoitavan lääkärin vaihtaminen on mahdollista. Toiminnan muutos piti sisällään mm. muutoksia päivystyksen hintaluokissa, tietojärjestelmissä, päivystyksen työnjaossa, sisäisissä hoitoprosesseissa ja alueellisen hoidon tarpeen arvioinnin suunnittelun yhdessä eri erikoisalojen kanssa. Asetuksen mukaisesti päivystyspoliklinikalla on oltava toiminnasta vastaava lääkäri, joka LKS:n päivystyksessä on ollut päivystyspoliklinikan osastonylilääkäri. Asetuksen edellytys siitä, että päivystys-yksikössä tulee kaikkina vuorokauden aikoina olla laillistettu lääkäri, joka johtaa päivystysyksikön toimintaa, on huomioitu etupäivystävien lääkäreiden työvuorosuunnittelussa. STM:n luvalla ympärivuorokautista päivystystoimintaa jatkettiin vuoden loppuun Inarissa, Kemijärvellä, Pellossa ja Tunturi-Lapissa. Yhteispäivystyksen laajenemiseen kattamaan vuoden 2016 alussa koko sairaanhoitopiirin alue Inaria lukuun ottamatta varauduttiin projektityöntekijöiden työpanoksella mm. alueellisen hoidon tarpeen arvioinnin kouluttamisella terveyskeskusten henkilökunnalle. Samalla huomioitiin ensihoidon erikoissairaanhoidon päivystykselle kohdistama konsultaatiokuorma muuttamalla ensihoidon ohjeistusta sekä itsenäistämällä ensihoitajien päätöksentekoa, että siirtämällä osa yöllisistä ensihoidon ja terveyskeskusten puheluista Inarin terveyskeskukseen. Etupäivystävien lääkäreiden kuormitusta on lisäksi pyritty vähentämään päivystyksen sisäisin työjärjestelyin. Erikoistuvien kanssa muutosta käsiteltiin hallinnon yhteispalavereissa. Akuuttilääketieteen erikoistumiskoulutusta varten perustettiin päivystyksen ja ensihoidon tulosalueelle kaksi erikoistuvan lääkärin virkaa. Akuuttilääkäreiden työpanos on merkittävästi helpottanut päivystyksen ruuhkatilanteita. Puhelinpalvelun hoitajaresursointia on vahvistettu maaliskuusta lähtien niin, että palvelu kattaa pääsääntöisesti sekä aamu, että iltavuoron. Päivystyksen hoitohenkilökunnan kuormitusta on tasoitettu toiminnallisin muutoksin. 68

69 Yhteispäivystyksen myötä sekä potilashallinnolliset tehtävät, että tekstinkäsittelytyö lisääntyvät merkittävästi. Lisääntynyttä tekstinkäsittelypalvelua on hankittu ulkopuoliselta taholta syyskuun alusta lähtien. Vuoden 2015 aikana on valmistauduttu toiminnanohjaus-järjestelmän käyttöönottoon vuonna Yövarallaolopaikkakuntien ylityökertymien vuoksi tehdyllä ensihoidon valmiusmuutoksella on saatu ylitöiden muodostumisen hallintaan. Sekä kenttäjohdon kokemusten, että yksiköiden kuormitusten perusteella alueellisten yksiköiden asemapaikkamuutokset Kittilään ja Kemijärvelle ovat osoittautuneet perustelluksi. Utsjoella ensihoito järjestettiin alkaen yksityisen toimijan kanssa rinnakkain toimivan sairaanhoitopiirin järjestämän hoitotasoinen ostopalvelun turvin. Samalla varauduttiin vuoden 2016 alussa ottamaan Utsjoen ensihoito kokonaisuudessaan Lapin sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Rovaniemen keskustan tavoitettavuusongelmaa on pyritty ratkaisemaan asemapaikan sijoittamisella optimaalisempaan sijaintiin. Neuvottelua jatketaan yhteistyössä Rovaniemen kaupungin ja pelastuslaitoksen kanssa. Ranualla toimintaa on jatkettu väistötiloissa. Samalla Lapin sairaanhoitopiiri on osallistunut pysyvän ensihoitoaseman suunnitteluun terveyskeskuksen yhteyteen. Sallassa on sisäilmaongelmien vuoksi jouduttu siirtymään väistötiloihin ja samalla yhdessä kunnan kanssa kartoitettu tiloja pysyvälle asemalle. Savukoskella Lapin sairaanhoitopiirin ensihoito on osallistunut tulevan paloaseman yhteyteen rakentuvan ensihoitoaseman suunnitteluun. Vuonna 2015 päivystyksen kuntalaskutetut suoritteet olivat suoritetta. Kaikki suoritteet mukaan lukien myös kuntalaskuttamattomat suoritteet (ensihoidon, LKS:n, Muurolan konsultaatiot, lisäkäynnit) olivat yhteensä Kokonaissuoritemäärä päivystyspoliklinikalla vastaa talousarviota. Lääkärikäynnit (kuntalaskutetut) vastaavat talousarviota (98 %), vaikka syyskuusta alkaen. päivystyksen yhdistyessä kaksinkertainen käyntien kirjaaminen jäi pois. Tämä viittaisi siihen, että kokonaiskäyntimäärä olisi jopa lisääntynyt. Hoitajakäynneissä on havaittavissa tilastollinen romahdus 1.9. jälkeen johtuen siitä, että potilaan hoitokokonaisuus tilastoituu yhdeksi käynniksi. Puhelinkonsultaatioita kertyi vuonna kpl. Erikoissairaanhoidon päivystyksen laboratoriotutkimusten käyttö on lisääntynyt maltillisesti, mutta yleislääketieteen päivystyskäyntien osalta laboratoriotutkimuksissa kasvua on ollut 39 % edellisestä vuodesta. Syynä Yle-puolen merkittävään kasvuun voivat olla aiemmasta raskaammaksi muuttunut potilasmateriaali, Attendon lääkärikunnan kokemustaso, suuri vaihtuvuus ja merkittävässä määrin yleislääketieteen päivystyksestä aiemmin vastanneen lääkärin poistuminen rivistä. Radiologian käytössä ei merkittäviä muutoksia ole tapahtunut. Ensihoidon tehtävämäärä on vuonna 2015 noussut merkittävästi edellisestä vuodesta. Hälytysten määrä on noussut noin 10 % ja tehtävämäärä noin 17 %. Myös valtakunnallisesti on todettavissa vastaavan kaltainen muutos. Kansalaisten hätäkeskuspuheluissa ei vastaavaa nousua ole tapahtunut. Hälytysmäärien nousua selvitetään hätäkeskuslaitoksessa ja STM:ssa. Nousulle ei ole yksittäistä selitettä ja mahdollisia syitä ovat tehtäväkäsittelyohjeen päivitykset, hätäkeskusuudistus, sairaanhoitopiirien omat ohjeet, ensihoitokentän muuttuneet resurssit, suuret ikäluokat sairastavassa iässä ja terveydenhuollossa ja päivystyspisteissä tapahtuneet muutokset. Tehtäväanalyysissa on todettavissa se, ettei yksittäinen tehtäväkoodi korostu, vaan nousua on tapahtunut kattavasti kaikissa akuuteissa ensihoitotehtävissä. Kokonaistehtävämäärä vuonna 2015 oli vuorokausivaihtelun ollen /vrk ja kuukausivaihtelun 2067(Helmikuu) 2496(Joulukuu). Kiireisimmät kuukaudet olivat maalis-, huhti- ja joulukuu. Lapin sairaanhoitopiirin alueen ensihoitotehtävien kiireellisyysluokitukset ovat poikenneet muusta erva-alueesta niin, että A- ja B-kiireellisyysluokkien osuus tehtävistä on Lapin sairaanhoitopiirin alueella suurempi. A-kiireellisyysluokkaa on meillä noin 10 %, erva-alueellamme noin 6 % ja B- kiireellisyysluokkaa meillä 28 %, OYS-ervassa 24 %. Mahdollinen syy eroon voi olla hätäkeskuspäivystäjän ajatusmallin etupainotteisuus Lapin pitkillä etäisyyksillä. 69

70 Henkilöstönäkökulma Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma Suuren ensihoitojärjestelmän muutoksen jälkeen on kenttäjohto- ja perusensihoitotyö vuoden 2015 aikana ollut vakiintunutta ja laadukasta. Kalusto on yhdenmukainen ja toiminta ei enää ole vaatinut jatkuvaa uutta ohjeistamista ja henkilökunta toimii pääsääntöisesti ohjeiden mukaisesti. Ensihoidon toimintaa on tarkasteltu seuraamalla kuntakohtaisia tavoittamistoteutumia, terveyskeskusyhteistyön toteutumista, elvystysdataa ja käymällä asemakohtaisesti läpi ensihoitotehtävien suorittamista. Rovaniemeä lukuun ottamatta koko sairaanhoitopiirin alueella on päästy palvelutasopäätöksen tavoitteisiin. Sekä toiminta-, että taloustoteumaraportit on arvioitu Lapin sairaanhoitopiirin ensihoidon ohjausryhmässä. Lukuvuoden aikana 21 Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitajaa osallistuu 30- opintopisteen täydennyskoulutukseen. Lisäksi ensihoidon henkilökuntaa on kattavasti osallistunut hälytysajoneuvokoulutukseen. Lapin sairaanhoitopiirin ensihoito osallistui syyskuussa Kittilässä suureen kansainväliseen Barents rescue-pelastusharjoitukseen. Harjoitus vaati LSHP:n ensihoidolta mittavan osallistumisen itse harjoitukseen ja ensihoitokeskukselta runsaasti suunnittelutyötä ja valtakunnallisten ja kansainvälisten ohjeistusten laatimista. Vuonna 2015 tulosalueen tuotot ovat olleet 26 milj. eli lähes talousarvion mukaiset (poikkeama - 0,79 %). Kulut olivat 25,7 milj. eli -0,16 % pienemmät kuin talousarviossa. Poistojen jälkeen toteutuma on alijäämäinen. Ulkoinen toimintakate on ollut 5,06 milj. (Ta 4,67 milj. ) toteuman ollen 8,3 % parempi kuin arvioitiin. Painopistealue Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen sote- rakenneuudistukseen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Päivystyksen osastonylilääkäri on aloittanut virassa ja toimii päivystyksestä vastaavana lääkärinä. Päivystyksessä työskentelee aina laillistettu lääkäri. Toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön. Yhteistyön lisääminen päivystyksen, perusterveydenhuollon ja ensihoidon välillä. Toimenpiteiden toteutuminen Ensihoidon palvelutasopäätöksen seuranta ja analysointi on toteutettu ensihoidon ohjausryhmän toimesta. Toimintaa on arvioitu tulosyksikkö, aluetasolla, perusterveydenhuollon päivystyksen johtoryhmässä. Yhteistyö on toteutunut ja seurantaa tehty terveyskeskustyömääristä. Palautetiedon kerääminen yhteistyöryhmiltä ja potilailta. Osaltamme valmistaudutaan tulevaan sote-uudistukseen. On osallistuttu sairaala sotekuntoon suunnitteluun. Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Osallistutaan Inhimillisesti tehokasjohtamiskoulutuksiin. Uuden tulosalueen johtamisjärjestelmän ja organisaation toiminnan vakiinnuttaminen. On osallistuttu inhimillisesti tehokas johtaminenkoulutuksiin, sote- ja hallinnon organisoinnin suunnitteluun Työhyvinvointisuunnitelmien tarkistaminen ja toimeenpano. Henkilöstön kouluttaminen. 30 opintopisteen ensihoidon täydennys-koulutusta on toteutettu OAMK:n kanssa Hälytysajoneuvokoulutukset on toteutettu keväällä ja syksyllä. Synnytyskoulutukset on aloitettu syksyllä ensihoitajille. On otettu käyttöön Giisapikapalkitseminen. Työsuojelukäynnit on toteutettu ensihoitoasemille. 70

71 Prosessien ja rakenteiden näkökulma Talousnäkökulma Tuloksellisuuden parantaminen tuottavuusohjelman toteuttaminen resurssien hallittu kohdentaminen, vaikuttava hoito ja kustannusten hallinta palveluprosessien laatu ja potilasturvallisuus sisäisten tukipalvelujen toimivuus Osallistutaan hukkahaavikoulutukseen. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Kenttäjohtologistiikan toteuttaminen Tulosalueen henkilökuntaa on osallistunut hukkahaavikoulutuksiin keväällä ja syksyllä. Kaizen-menetelmällä on tehostettu ja selkeytetty päivystyksen prosesseja. Päivystyksessä on varastologistiikka otettu käytöön. Potilasturvallisuussuunnitelma on päivitetty. Vartijapalvelu käytössä 24/7 päivystyksessä. Nhg-benchmarkin vertailuun osallistuminen ja reagoiminen tarpeen mukaan. Kenttäjohtotoiminta on toimivaa. Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toiminta- ja toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen kuntoutus osana palvelukokonaisuuksia Ensihoidon palvelutasopäätöksen seuranta ja tarvittaessa toiminnan uudelleen arviointi. Päivystyspotilaiden hoitoprosessien kehittäminen Päivystyksen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Kenttäjohtologistiikan toteuttaminen Osallistuminen osaltamme tilasuunnitteluun Ensihoidon palvelutasopäätöksen seuranta ja analysointi ensihoidon ohjausryhmän toimesta. Päivystyksessä on varastologistiikka otettu käyttöön. Hukkahaavi ja Kaizen ovat käytössä toiminnan kehittämisessä. Nhg-benchmarkingin seurantatietoa on analysoitu ja osallistuttu NHG:n järjestämiin tilaisuuksiin. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön ottoon on valmistauduttu. Ensihoidon palvelutasoa on seurattu ja analysoitu ensihoidon ohjausryhmän toimesta. Erica-, Kejo-järjestelmien tuloon on valmistauduttu. 15 PÄIVYSTYS- JA ENSIHOITO TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA TP/TP TP/TA VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,20 4,15 siitä lääkärit ,67 0,00 hoitohenkilöstö ,33 4,27 huoltohenk.kunta toimisto- ja hallinto ,00 0,00 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat * ,39 3,23 kuntalask.käynnit, ostetut * ,00 Yhteensä ,31 3,23 PTH-hoitajakäynnit ,70 0,00 PTH-lääkärikäynnit ,96 3,30 71

72 15 PÄIVYSTYS- JA ENSIHOITO TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,78-0,11 Maksutuotot ,17 4,13 Muut toimintatuotot ,10 127,37 Ulkoiset tuotot yhteensä ,43 0,06 Sisäiset tulot ,74-19,20 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,48-0,79 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,43-0,82 Henkilösivukulut ,65-3,94 Henkilöstökorvaukset ,82 92,11 Palvelujen ostot ,04 5,56 Aineet, tarvikkeet ja tav ,02-2,50 Vuokrat ,86 Muut toimintakulut ,37 351,60 Ulkoiset toimintakulut ,42-1,84 Sisäiset menot ,69 6,23 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,64-0,16 Ulkoinen toimintakate ,83 8,32 TOIMINTAKATE ,27-37,10 Korkotuotot Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE ,27-37,10 Poistot ja arvonalentumis Suunn.mukaiset poistot ,48-4,57 Poistot ja arvonalentumis ,48-4,57 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,45 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,45 72

73 2.3.5 Psykiatrisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Psykiatrisen hoidon tulosalue tuottaa aikuispsykiatrian, yleissairaalapsykiatrian, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon osasto- poliklinikka- ja päivystys palveluita sekä erityis-tason päihdepalveluita. Tavoitteena on turvata väestölle tasavertainen mahdollisuus saada ajan-mukaista tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta mielenterveys ja päihdeongelmissa. Tavoitteena myös on, että potilaan tarkoituksenmukainen hoito toteutuu siten, että alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut muodostavat toimivan ja joustavan kokonai-suuden. Toiminnalliset muutokset Vuonna 2011 alkanut laaja toiminnan kehittäminen psykiatrian klinikalla jatkui edelleen vuoden 2015 aikana vuodeosastojen ylipaikkatilanteesta huolimatta. Vuoden 2014 aikana perustetun psykiatrian poliklinikan avohoitotoimintaa on vahvistettu tarjoamalla Käypä hoitosuositusten mukaista kiireellistä ja kiireetöntä erikoissairaanhoidollista psykiatrista avohoitoa. Avohoitotoiminnassa on kehitetty toimivaa kumppanuutta jäsenkuntien toimijoiden kanssa. Kiireettömään avohoitoon kuuluvia hoitoprosesseja on kehitetty vastaamaan Käypä hoito- suosituksia mm: epävakaan persoonallisuushäiriön hoitomalli, polikliininen ECT hoito, psykoosi-sairauksien kognitiiviset hoidot sekä traumapotilaiden ja neuropsykiatristen potilaiden hoitomallien parissa. Psykiatrisen potilaan päivystykselliset B1-lähetteellä (vapaaehtoinen) tulevat arviot on kesitetty Lapin keskussairaalan päivystykseen. Näiden potilaiden somaattinen arvio on toteutettu päivystysarvion yhteydessä, päivystysasetuksen edellyttämällä tavalla. Tarvittavien resurssien (tilat ja riittävän turvallisuuden takaava henkilökuntamäärä) puuttumisen vuoksi M1-lähetteellä (tahdosta riippumaton) tulevat potilaat ovat ohjautuneet suoraan Muurolan sairaalaan. Vuonna 2013 alkanut Tunturi-Lapin psykiatritoiminta on jatkunut suunnitellusti. Lasten- ja nuorisopsykiatrian tulosyksiköt yhdistettiin, mutta molemmat säilyivät erillisinä vastuuyksikköinä. Henkilökuntaresurssia on optimoitu tarpeemukaisesti vastuuyksiköiden välillä. Perhe- ja verkostokeskeisteä työtä on jatkettu ja kehitetty edelleen. Avohoitotyötä on vahvistettu, mm. viikonloppuihin ja kesän sulkujen ajaksi. Toiminnallisesti avohoitoa on kehitetty kriisi-painotteisempaan suuntaan. Lastenpsykiatrian vuodeosastolla lapsen huoltaja on mukana ja lasta hoidetaan yhteistyössä huoltajan kanssa. Lastenpsykiatrian sairaansijoja vähennettiin viiteen vuoden 2015 alussa. Päihdeklinikalla kehitettiin konsultaatiopoliklinikkatoimintaa yhteistyössä psykiatrian poliklinikan kanssa. Valmisteltiin päihdepsykiatrista hoitomallia psykiatrian klinikan kanssa. Käynnistetty uudelleen opioidikorvaushoidon arviot polikliinisesti ja korvaushoitojen aloitus. Polikliiniseen työhön palkattiin 50 % sosiaalityöntekijä. Vuonna 2014 aloitettu kognitiivisen psykoterapian menetelmäkoulutusta jatkettiin suunnnitellusti ja lisäksi menetelmäkoulutukseen rakennettiin tuutorointi-malli menetelmien juurruttamiseksi. Kokemusasiantuntijat ja eri toimijat ovat olleet mukana toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa, kehittämisessä sekä koulutuksissa. 73

74 Henkilöstönäkökulma Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma Painopistealue Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen sote- rakenneuudistukseen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Psykiatrian päivystys toteutetaan pääsääntöisesti yleissairaalan yhteydessä. Psykiatrian konsultaatiopalveluja vahvistetaan. Psykiatrian klinikalla palveluohjausta ja neuvontaa sekä kumppanuushoitajamallia vahvistetaan yhteistyössä omistajakuntien toimijoiden kanssa. Toimenpiteiden toteutuminen Psykiatrian päiväpäivystys on toteutettu yleissairaalan yhteydessä. Pitkään jatkuneen psykiatrian klinikan ylipaikkatilanteen vuoksi päivystyksen järjestäminen on ollut haasteellista. Psykiatrian lääkäreiden konsultaatiopalveluista on tiedotettu eri yhteyksissä ja toiminta on tullut osaksi muuta toimintaa. Konsultaatioiden volyymi on kuitenkin vähäistä ja vaatii edelleen kehittämistä. Akuuttitiimin toiminnan vakiintuminen ja kehittyminen on vahvistanut hoidon tarpeen arviointeja, palveluohjausta ja neuvontaa avohoitopainotteisemmin. Kumppanuushoitaja-mallin juurtuminen on edistynyt, mutta yhteistyötä sen eteenpäin viemiseksi tarvitaan edelleen. Potilaiden siirtyminen sairaalahoidosta avohoitoon ei ole kehittynyt tavoitteiden mukaisesti. Psykiatrian poliklinikan toiminta on vielä uutta ja toimintamallit kehittymässä. Lastenpsykiatrialla panostetaan yhä enemmän vanhempien ja lähiverkoston osallisuutta lapsen hoitoon. Lastenpsykiatrialla on vahvistettu vanhempien ja lähiverkoston osallisuutta lapsen hoidossa. Nuorisopsykiatrialla viikko-osastoksi muutettu osastohoito on kriisi ja tutkimuspainotteista. Hoidon pääpaino on perhe- ja verkosto-keskeisessä avohoidossa, jossa kehitetään myös etäkonsultaatiota kuntiin ja kokemus-asiantuntijoiden osuutta toiminnan suunnittelussa. Nuorisopsykiatrialla on toteutettu kriisi- ja tutkimuspainotteista osastohoitoa. Avohoito on ensisijaisesti perhe- ja verkostokeskeistä. Etäkonsultaatiota on vahvistettu ja kokemusasiantuntijat ovat osallistuneet toimintaan ja toiminnan kehittämiseen. Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Linjojen (akuutti, mieliala, psykoosi) perustehtävää selkeytetään. Johtamista jäntevöitetään perustehtävän suuntaiseksi. Linjojen hoito- ja tutkimusprosesseja on kuvattu. Kehittämistarpeisiin on järjestetty osaamista vahvistavaa koulutusta esim. psykoosilinjan prosessikoulutus. Johtajat ovat olleet mukana hoito- ja tutkimusprosessien kuvaamisessa ja sitoutuneet toiminnan kehittämiseen. Uusien työntekijöiden perehdyttämistä kehitetään. Lääkäreiden ja hoitajien perehdyttämiskansioita on päivitetty. Psykiatrian tulosalueella henkilöstöön kohdistuvassa koskemattomuudessa noudatetaan nollatoleranssia. Psykiatrian klinikan vuodeosastolla väkivaltatilanteet ovat pysyneet lähes vuoden 2014 tasolla. Haasteellisesti käyttäytyvien muistisairaiden kohdalla väkivaltatilanteita oli paljon. Turvallisuuskoulutuksia jatketaan. Turvallisuuskoulutuksia on jatkettu suunnitelmallisesti. Osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen toteutetaan LSHP:n linjapäätöksen mukaisesti. Pikapalkitseminen (GIISA) on aloitettu sairaanhoitopiirissä sovitun mukaisesti. 74

75 Prosessien ja rakenteiden näkökulma Talousnäkökulma Tuloksellisuuden parantaminen tuottavuusohjelman toteuttaminen resurssien hallittu kohdentaminen, vaikuttava hoito ja kustannusten hallinta palveluprosessien laatu ja potilasturvallisuus sisäisten tukipalvelujen toimivuus Henkilökuntaresurssien käyttöä pyritään kohdentamaan mahdollisimman optimaalisesti ratkaisemalla tilakysymykset ja hakemalla synergiahyötyjä eri toimijoiden välillä. Yhteistyötä omistajakuntien toimijoiden kesken vahvistetaan kumppanuushoitaja mallilla. Palveluprosesseja kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden ja palveluja käyttävien potilaiden/ asiakkaiden kanssa. Yksiköiden sulkujen aikaan työvoiman käyttöä on kohdennettu tarpeen mukaisesti, esim. lasten- ja nuorisopsykiatrian kesäsulkujen aikaanhenkilökunta sijaisti aikuispsykiatrialla. Kumppanuushoitaja-malli on kehittynyt osaksi tavanomaista toimintaa, mutta sen vahvistamista tarvitaan edelleen- Osallistuttu SOTE asiakasprosessityöryhmien työskentelyyn ja kehitetty palveluprosesseja eri toimijoiden kanssa (esim. neuropsykiatria ja polikliininen ECT). Laadun ja potilasturvallisuuden lisäämiseksi erityisesti huomioidaan: - Potilaiden palaute, - HaiPro:t, - potilasasiamiehen raportti ja - valvontaviranomaisten palaute/ ohjeet - vahvistamalla jo alkanutta kokemusasiantuntija toimintaa Kehitetty kokemusasiantuntijatoimintaa yhteistyössä järjestöjen kanssa. LSHP:ssä sovittu sisäinen auditointi kohdistui 2015 nuorisopsykiatrian johtamistehtäviin. HaiPro:ta on seurattu aktiivisesti ja puututtu herkästi vakaviin vaaratapahtumiin. Huomioitu siinä esille nousseet asiat. Psykiatrianklinikalla kokemusasiantuntijat ovat olleet potilaiden tavattavissa tuki-henkilönä, myös videovälitteisesti ja pitävät ryhmiä osastolla sekä osallistuvat sairaalakuntoutusjaksoille. Lapin aluehallinnon työsuojeluviranomainen seurasi aktiivisesti psykiatrian klinikan vuodeosastojen ylipaikkatilannetta koko toimintavuoden ajan. Tehdyt toimenpiteet ylipaikka-tilanteeseen eivät ehtineet vaikuttaa vielä vuoden 2015 puolella. Pakon käytön vähentämisohjelma jatkuu. Psykiatrian klinikan akuuttiosastolle 1. remontoitiin vuonna 2014 uusi, nyky-suositukset täyttävä eristyshuone ja siihen liittyvä valvomo otettiin käyttöön. Psykiatrisen hoitotahdon jatkokehittämistä tehty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toiminta- ja toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen kuntoutus osana palvelukokonaisuuksia Psykiatrian siirtymistä/ tilaselvittelyä yleissairaalan yhteyteen jatketaan. Potilaan hoitoprosesseja tehostetaan yhteistyössä palveluja käyttävien ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Konsultaatiopalvelua kehitetään vastaamaan palvelujen kokonaisuuksia eri ammattiryhmiä hyödyntäen Psykiatrian siirtymistä ja tilaselvittelyä yleissairaalaan yhteyteen on jatkettu eri yhteyksissä. Hoitoprosesseja on kehitetty kokemusasiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, mm. psykoosin tutkimus- ja hoitomalli ja DKT-malli. VIRTU.fi pisteen ja Mielenterveystalo.fi käyttöön ottoa on vakiinnutettu. Masennuksen omahoito-ohjelma käännettiin pohjoissaamen kielelle yhteistyössä HUS:n ja alueen toimijoiden kanssa. Konsultaatiopalveluja on kehitetty vastaamaan palvelujen kokonaisuuksia ja eri ammattiryhmiä hyödyntäen. Konsultaatiopalvelujen vahvistuminen edellyttää kehittämistyötä edelleen. 75

76 Psykiatrian tulosalueen toiminnallinen tavoite on ajanmukaistaa erikoissairaanhoidon avohoitoa ja avohoidon kehittymisen myötä vähentää laitospainotteista hoitoa. Vuoden 2015 aikana hoitopäiviä (hp) toteutui 7,8 % (1797 pv) enemmän kuin vuoden 2014 toteuma ja noin 20 % (4236 hp) enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa oli arvioitu. Ostetut hoitopäivät lisääntyivät 16 % (1016 hp) vuoden 2014 toteumaan nähden, mutta jäivät -8,7 % (697 hp) alle arvioidun. Keskimääräinen hoitoaika oli 14,1 hp, joka on 1,4 hp pienempi vuoden 2014 toteumaan nähden ja 1,8 hp pienempi kuin vuoden 2015 talousarvioon on arvioitu. Lapin päihdeklinikan vuoden 2015 hoitopäiviä oli 6,8% enemmän kuin vuoden 2014 toteuma ja 1,7% (36 hp) enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa oli suunniteltu. Hoitojaksoja oli 26 % enemmän, kuin vuoden 2014 toteuma. Keskimääräinen hoitoaika oli 8,5 hoitopäivää, joka on 2,4 hp pienempi kuin vuoden 2014 toteuma. Avohoitokäyntejä toteutui noin 13 % (2065) enemmän kuin vuonna 2014, mutta -10 % (2092) vähemmän kuin talousarvioon oli suunniteltu. Ostettujen avohoitokäyntien (868) määrä kasvoi noin 86 % edelliseen vuoteen nähden, mutta jäi 2 % alle suunnitellun. Psykiatrian tulosalueen ulkoiset toimintatuotot olivat , joka on yli talousarviossa suunnitellun ja enemmän kuin 2014 vuoden tilinpäätöksessä. Ulkoiset toimintakulut jäivät n alle arvioidun. Ulkoinen toimintakate on muutetun talousarvion jälkeen Sisäisien määrärahojen siirtojen ja omistajakuntiin tehtyjen palautuksien jälkeen lopullinen tilikauden tulos on suurista toimintaluvuista huolimatta vain ylijäämäinen. Psykiatrian tulosalueen tulosta voidaan pitää hyvänä, sillä suurista toimintaluvuista huolimatta ulkoiset toimintakulut jäivät alle talousarvioissa arvioidun. Psykiatrian tulosalueen ulkoisien toimintatuottojen ylijäämä johtuu koko vuoden olleesta psykiatrian klinikan vuodeosastojen ylipaikkatilanteesta. Potilaat ovat olleet vuodeosastohoidon tarpeessa, mutta jatkohoitoon siirtyminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Vuodeosastoilla on ollut hoidettavana haastavasti käyttäytyviä muistisairaita potilaita, joita on jouduttu hoitamaan vierihoidossa ja eristämään. Mielisairaala ei ole ollut asianmukainen hoitopaikka muistisairaille, koska osastot ovat usein levottomia. Siksi hoito sekä muistisairailta että muilta potilailta on voinut viivästyä. Ostettujen hoitopäivien määrä on lisääntynyt erityisesti nuorisopsykiatrialla, noin 1 milj.. Eniten hoitoa ostetaan Oulusta ja Erityisen vaativan hoidon yksiköistä (EVA) Kuopiosta sekä Tampereelta. OYS-ervalla on aloitettu selvittämään vaikeahoitoisten alaikäisten yksikön perustamista OYS-ervalle. Psykiatrian klinikan ylipaikkatilanteen vuoksi ja psykiatrian poliklinikan toiminnan vielä kehittyessä, avohoitopainotteisuuden vahvistamisessa ei ole onnistuttu tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi avohoidon käyntitietojen kirjaamiskäytännöt eivät ole olleet yhtenäisiä ja sen vuoksi osa avohoidon käynneistä on voinut jäädä kirjaamatta. Psykiatrian klinikan pitkään jatkunut kuormitustilanne on rasittanut henkilökuntaa paljon. Työhyvinvoinnin ja potilaiden hoidon laadun turvaamiseksi, psykiatrian klinikan vuodeosastoille annettiin lupa palkata lisää sijaisia toukokuusta 2015 lähtien. Lisäksi kaikille työnohjausta tarvitseville tarjoutui mahdollisuutta työnohjaukseen. 76

77 16 PSYKIATRIANEN HOITO TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA TP/TP TP/TA VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,00 0,00 siitä lääkärit ,00 0,00 hoitohenkilöstö ,00 0,00 huoltohenk.kunta toimisto- ja hallinto ,00 0,00 Sairaansijat, psykiatria ,00 0,00 Sairaansijat, päihdehuolto ,00 0,00 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat * ,87-10,38 kuntalask.käynnit, ostetut * ,27-2,14 Yhteensä ,95-10,03 Vuodeosastohoito Hoitojaksot, omat * ,15 36,13 Hoitopäivät, omat* ,79 20,51 Hoitopäivät, ostetut* ,15-13,01 Yhteensä ,59 10,81 Keskim. Hoitoaika, omat 15,5 15,9 15,9 14,1-9,53-11,47 Laitoshoito, päihdehuolto Hoitojaksot * ,41 25,50 Hoitopäivät * ,80 1,71 Keskim. Hoitoaika 10,9 10,5 10,5 8,5-21,71-18,95 77

78 16 PSYKIATRIANEN HOITO TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,14 6,98 Maksutuotot ,12 20,22 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,88 16,64 Ulkoiset tuotot yhteensä ,99 7,25 Sisäiset tulot ,74-14,41 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,17 35,02 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,51-3,84 Henkilösivukulut ,09 1,82 Henkilöstökorvaukset ,07-9,01 Palvelujen ostot, oma toiminta ,28 15,12 Palvelujen ostot, ohilaskutus ,72 1,75 Aineet, tarvikkeet ja tav ,65-8,84 Avustukset Vuokrat ,83 Muut toimintakulut ,80 219,74 Ulkoiset toimintakulut ,09-0,24 Sisäiset menot ,81-49,34 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,24 32,55 Ulkoinen toimintakate ,09 27,42 TOIMINTAKATE , ,44 Muut rahoitustuotot Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , ,64 Poistot ja arvonalentumis Suunn.mukaiset poistot ,00 0,00 Poistot ja arvonalentumis ,00 0,00 Satunnaiset erät ,00 TILIKAUDEN TULOS ,95 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,95 78

79 2.3.6 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue palvelee sairaanhoitopiirin kliinisiä erikoisaloja sekä lisäksi perusterveydenhuollon yksiköitä sekä muita julkisia ja yksityisiä sopimuskumppaneita. Kuvantamisen, patologian, sairaala-apteekin, potilaskertomusarkiston, hoitohenkilökunnan rekrytoinnin, sairaanhoitoa tukeva toimistotyön sekä välinehuollon palvelut tuotetaan korkealaatuisina ja määrältään riittävinä, joustavasti ja taloudellisesti. Keskeisimmät muutokset Tulosalueen tavoite säilyttää perinteikäs tukipalveluyhteistyö sekä perusterveydenhuollon että erityisvastuu-alueen muiden toimijoiden kanssa LSHP:n järjestämissopimuksen ja -suunnitelman mukaisesti toteutui pääosin. Pitkän tähtäimen linjaukset odottavat sote-ratkaisua. Tulosalue vakiintui vuoden 2014 laajentumisen jälkeen. Tuolloin välinehuolto ja rekrytointiyksikkö siirtyivät tulosalueelle ja uusi toimistopalvelu-tulosyksikkö Sihtekki perustettiin. Sihtekin uudet esimiehet, palvelupäällikkö ja kaksi palveluesimiestä, aloittivat työnsä Tämän yksikön palveluiden tuotteistaminen ja tiimityön kehittäminen ovat alkaneet. Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede-vastuuyksikkö sulautui kiinteäksi osaksi kuvantamista. Radiologiassa uusi tuotannonohjausjärjestelmä (RIS) laajeni osaan Lapin kunnista ja työ etenee. Kuvaarkistointijärjestelmän (PACS) hankinta ei toteutunut. Radiologian laitekantaa uusittiin hankkimalla verisuonikuvaus- sekä mammografialaitteistot. Natiivikuvauslaitteiden ja -tilojen päivitys siirtyi vuodelle Tämä hidasti perusterveydenhuollon kuvantamispalveluiden integraation etenemistä. Potilaskertomuskeskus osallistui aktiivisesti KANTA-arkiston käyttöönottoon myös yhdessä alueen kuntien kanssa. Yksiköiden laatutavoitteet ja taloussuunnitelmat toteutuivat lähes kiitettävästi. Henkilökuntapula helpotti vakituisen hoitohenkilökunnan osalta vuoden 2015 aikana. Sijaisuuksiin ei saada koulutettua ammattilaisia. Lääkärikunnassa on edelleen vajausta. Kaksi radiologin virkaa ja yksi patologin virka ovat vailla pätevää hoitajaa. Radiologiatuotanto pysyi vuoden 2014 tasolla. Muissa yksiköissä kysynnän kasvu on osin taittumassa lukuun ottamatta apteekin lääkkeenvalmistusta ja syöpälääkkeiden käyttökuntoon saattamista. Niissä kasvu 10 % ja 9 %. Lisäksi potilaskertomuskeskuksessa asiakirjojen skannaus on lisääntynyt 40 %, mikä tarkoittaa yli skannattua asiakirjaa. Ja edelleen asiakkaiden, vakuutusyhtiöiden ja viranomaisten kopiopyynnöt ovat lisääntyneet 31 %. Tämä toiminnan muutokseen on pyritty vastaamaan muutamalla lähetin toimi arkistonsihteerin toimeksi. Patologian peruskorjaus aloitettiin. Yksikkö toimi kolmessa väistöpisteessä ja turvautui lääketieteellisten ruumiinavausten osalta Länsi-Pohjan keskussairaalan palveluihin. Peruskorjaus valmistuu kesällä Tulosalue osallistui tilasuunnitteluun potilaskertomusarkiston, välinehuollon ja apteekin sekä kuvantamisen osalta. Kaikki yksiköt jatkavat osaltaan perusterveydenhuollon palvelumahdollisuuksien selvittämistä ja toiminnan kehittämistä. 79

80 Talousnäkökulma Henkilöstönäkökulma Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma Painopistealue Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen sote- rakenneuudistukseen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Sihtekin työn selkiyttäminen. Apteekin henkilökuntaresurssit toiminnan mukaisiksi Potilasarkiston palveluiden sopeuttaminen toimintatapojen muutoksiin. Välinehuollon laajennuksen suunnittelu Tutkimusten saatavuus sopeutetaan kliinisiä tarpeita vastaaviksi, kiireettömään hoitoon pääsyn kriteereiden toteutuminen Erva-yhteistyö / kuvantaminen ja patologia Lshp:n perusterveydenhuollon kanssa - tekninen laadunvalvonta toteutetaan laadunvarmistusohjelman mukaisesti - kunta-ris Toimenpiteiden arviointi Työ käynnistynyt: uudet esimiehet aloittivat työn Toteutunut osittain: 1.9. farmaseutti sytostaattivalmistukseen. Tilastointi, seuranta sekä lähetin toimi muutettiin arkistosihteerin toimeksi. Jatkuu, toistaiseksi vain yksikön sisällä. Palvelut tuotettiin hoitotakuun puitteissa, osin ostopalveluin. Perinteinen yhteistyö jatkunut. Kuvantamisen laadunvalvonta toteutui Kunta-RIS:n käyttöönotto jatkuu Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Työhyvinvointisuunnitelman toteuttaminen ja kehittäminen Johtamiskoulutukseen osallistuminen Tiimikoulutusta koko Sihtekin henkilöstölle Vastuualuejakojen ja toimintaprosessien kehittäminen ja vakiinnuttaminen Laatujärjestelmän kehittäminen ja toteuttaminen Sairauspoissaolojen seuranta toteutui Korjaavat toimenpiteet suoritettu Toteutui kaikista yksiköistä. Tiimikoulutus siirtynyt vuodelle 2016 taloudellisista syistä. Prosessi jatkuu. Käynnistetty uutena arkistossa, patologia IAP:n laatutunnuksen mukainen, radiologialla kliininen auditointi Asiantuntijuus työnvaativuuden arvioinnissa Työ jatkuu hallituksen päätöksen pohjalta. Yksikkökohtaisen kannustuspalkkion käyttöönotto Toteutui LSHP:n linjauksien mukaan. Tuloksellisuuden parantaminen tuottavuusohjelman toteuttaminen resurssien hallittu kohdentaminen, vaikuttava hoito ja kustannusten hallinta palveluprosessien laatu ja potilasturvallisuus sisäisten tukipalvelujen toimivuus Työntekijöiden tarkoituksenmukainen sijoittelu Poikkeamailmoitusten käsittely RIS:n toimintojen käyttöönotto ja kehittäminen Lähetti toimistosihteeriksi. Sihtekin tiimien kokoaminen ja toiminnan kehittäminen. Radiologialla osastonhoitajan varahenkilöjärjestelyt. Toteutui yksiköissä ja vuosikatsaus tulosalueella. Toteutui osin, työ jatkuu. Uusi PACS v Ei hankintaa suunnitteilla. Kliiniset auditoinnit Patologia 2015 Kuvantaminen

81 Prosessien ja rakenteiden näkökulma Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toiminta- ja toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen kuntoutus osana palvelukokonaisuuksia Viranomaisten määräysten mukaiset toimitilat apteekkiin ja arkistoon sekä välinehuolto ja patologia - suunnitteluprosessiin ja suunnittelun seuraaminen Osastofarmasian vakiinnuttaminen Sähköinen asiakirjahallinto - ylläpito ja integrointi uusiin tietojärjestelmiin - alueen eams-työryhmä Apteekin tilojen saattaminen vastaamaan viranomaismääräysten on edelleen suunnitteluasteella. Arkiston remontti on valmis. Patologian peruskorjaus aloitettu. Pilottihanke toteutui, vakiinnuttaminen ei, henkilöresurssivaje. Toteutui. Täydenpalvelun välinehuollon kehittäminen vuodeosastoille Toteutui, jatkuu. Radiologian informaatio-, työnohjausja arkistojärjestelmien (RIS- PACS) hallittu käyttöönotto ja toiminnan muutokset (LKS/kunnat) Toteutui osin. Itseilmoittautumisen käyttöönotto Toteutui. Kuvantamisessa tulot pysyivät lähes ennallaan -0,85 %. Magneettitutkimuksia ostettiin ulkopuolelta kappaletta. Patologialla tutkimusten määrä lisääntyi ja tulot kasvoivat edellisestä vuodesta +4,36 % ( ) %. Apteekin tulot kasvoivat +6,85 % ( ). Potilaan tutkimus ja hoitotarvikkeiden ostot apteekissa lisääntyivät +10,52 % ( ). Toimistopalveluyksikön palkkakulut olivat +8,76 % ( ) arvioitua suuremmat (päivystyksen toiminnan yhdistämisen myötä sihteerityön tarve lisääntyi ja tekstinkäsittely vaati enemmän työpanosta kuin mitä oli ennakoitu). 17 SAIRAANHOID. TUKIPALVELUT TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA TP/TP TP/TA VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,15 1,44 siitä lääkärit ,00 6,25 hoitohenkilöstö ,68 1,68 huoltohenk.kunta toimisto- ja hallinto ,86-2,86 MÄÄRÄTAVOITTEET Sairaanhoidolliset palvelut Rtg-tutkimukset, omat * ,65 1,35 Rtg-tutkimukset, ostetut * ,03 Yhteensä ,41 2,95 Isotooppitutkimukset ,71 0 Välinehuollon tuotteet ,84 Patologian tutkimukset, omat* ,44 3,33 Lääkejakelut* ,47 13,67 Lääkevalmistus ja sytostaatit ,87 32,29 81

82 17 SAIRAANHOID. TUKIPALVELUT TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,44 10,16 Maksutuotot , ,31 Muut toimintatuotot ,25 86,08 Ulkoiset tuotot yhteensä ,24 19,29 Sisäiset tulot ,68-4,22 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,80-2,84 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,80-0,36 Henkilösivukulut ,00-100,00 Henkilöstökorvaukset ,55 14,50 Palvelujen ostot ,51-41,52 Aineet, tarvikkeet ja tav ,86 0,75 Vuokrat ,38 Muut toimintakulut ,25 41,57 Ulkoiset toimintakulut ,49-2,77 Sisäiset menot ,32-3,39 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,83-2,88 Ulkoinen toimintakate ,81 4,47 TOIMINTAKATE ,77 0,87 VUOSIKATE ,77 0,87 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,77 0,87 Poistot ja arvonalentumis ,77 0,87 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

83 2.3.7 Tukipalvelut Toiminta-ajatus Tukipalvelujen tehtävänä on muodostaa ja turvata vakaa, turvallinen ja varma toimintaympäristö kuntayhtymän palvelu-, tutkimus- ja hoitotoiminnalle. Tukipalvelut tulosalueelle kuuluvat talous- ja henkilöstöpalvelut, tietopalvelut, ravintopalvelut, puhtaus- ja huoltopalvelut, tekniset palvelut ja logistiikka- ja materiaalipalvelut. Toiminnalliset muutokset Uuden taloushallinnonjärjestelmän InTimen käyttöönotto saatiin toteutettua hyvin aikataulussa, mutta se aiheutti päivittäisten töiden ruuhkautumista. Tilannetta jouduttiin purkamaan osittain ylitöinä. Ensihoidon palkanlaskentaan liittyviä selvitystöitä on myös purettu säännöllisillä ylitöillä. Sairaanhoitopiirin henkilöstö on syksyn 2015 aikana koulutettu käyttämään sähköistä matkalaskujärjestelmää, joka merkittävästi nopeuttaa matkalaskujen käsittelyä. Perustoiminnan lisäksi tietohallinto on mukana lähes kaikissa sairaanhoitopiirin kehittämishankkeissa ja -tehtävissä varmistamassa toimintojen toteutumisen tietoteknisen ympäristön ja tietojärjestelmien osalta. Vuoden 2015 tärkeimpiä hankkeita olivat ESKO earkiston käyttöönotto, Oberon versiopäivitykset, InTime-kirjanpitojärjestelmän käyttöönotto, Effica earkisto päivitykset sekä XP-työasemien massapäivitykset ja vaihdot Windows 7 versioon. Hankkeita oli käynnissä keskimäärin vuoden aikana yhtäaikaisesti n. 30 kpl. Normaaliin ylläpitoon liittyviä järjestelmäpäivityksiä tehtiin lisäksi useisiin ympäristöihin. Ravintopalveluiden atk-järjestelmien käyttöönottoa laajennettiin koskemaan myös poliklinikoita. Lisäksi aloitettiin Aivo- tuotannonohjausjärjestelmän kehitystyö. Elintarvikehankintoja koskeva seurantakokous ja hintaneuvottelut on pidetty tavarantoimittajien ja sairaanhoitopiirin hankintarenkaan edustajien kanssa maaliskuussa ja syyskuussa. Sopimuksia jatkettiin vuoden optiolla alkaen. Kahvio Kaarnikan remontti valmistui elokuussa. Kahvion kukkamyynti kilpailutettiin ja se siirtyi ulkoiselle toimijalle. Puhtaus- huoltopalveluiden toiminta sujui pääsääntöisesti suunnitelmien mukaan. Laitoshuoltajien rekrytoinnit olivat haasteellisia pätevien hakijoiden vähäisyyden vuoksi. Kesäsijaisuuksiin oli hyvin hakijoita, yli 90. Vaatehuollon tilaremontti valmistui jatkumona edellisen vuoden puhtaus- ja huoltopalveluiden huolto- ja toimistotilojen isohkolle remontille. Tekniset palvelut on toiminut keskeisessä roolissa kun sairaanhoitopiiri on hankkinut ja kunnostanut Invalidiliiton omistamasta ns. ILKK: n kiinteistöstä tiloja ensihoidon hallinnolle, patologian väistötiloiksi ja toimistotiloja, yhteensä 205,5m². Tällä hetkellä Invalidisäätiöltä on vuokralla 1216,5m 2. LSHP:n yhtymävaltuusto päätti vuoden 2014 lopulla esisopimuksen ILKK: n rakennuksen ostamisesta vuonna Vuoden 2015 aikana tehtiin paljon korvusinvestointeja kiinteistöihin ja sairaalatekniikkaan: 3.tason peruskorjaus ja AVH-yksikkö, radiologian yksikön tilat, patologian väistötilat (4 kpl), patologian uusinta, 6 krs lääkehuone ja muita tilamuutoksia, ensiavun Triage muutos, ensiavun pihamuutokset, vaatehuollon ja postituksen tilat, kanttiinin uusinta, sydänpajan muutokset, lasten poliklinikan muutokset, toimenpidepoliklinikan WC:n lisäys, ihopoliklinikan liittäminen jäähdytysverkkoon, lääkäreiden lepohuoneiden muutokset, kiinteistön kameravalvonta, arkiston muutos, hissi H9 uusinta, materiaali- ja tekniikan osaston IV-kojeet, Muurolan kiinteistön 4 krs inva-wc lisäys, Muurolan päärakennuksen kaikkien IV-kanavien nuohoukset ja ilmatasapainosäädöt, Muurolan lääketilojen ja kanslioiden jäähdytykset, LV-putkien uusinta Totontie 11 ja Muurolan langattoman verkon laajennus. 83

84 Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma Logistiikka- ja materiaalipalveluissa jatkui täyttöpalvelun käyttöönotto yksiköissä. Hankintoihin valmisteltiin hankintakalenteri hankintojen toteuttamiseksi suunnitelmallisesti siten, että hankinnat ehditään toteuttaman talousarviovuoden aikana. Rovaniemen kaupungin hammashoitolan täyttöpalvelun käyttöönottoa valmisteltiin. Sairaanhoitopiirin posti ja hankintasihteerit saivat remontoidut tilat käyttöön. Materiaali-varaston remontin suunnittelu käynnistyi. Painopistealue Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen sote- rakenneuudistukseen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Verkostoitumisen ja yhteistyön vahvistaminen alueellisesti ja erva-alueella Prosessikuvausten laadinta jatkuu. Toimenpiteiden toteutuminen Toteutuneet yhteishankkeet ERVA - KPP-hanke, joka alkoi v. 2012, valmistui Tietohallintoyhteistyö - Kuvantamisen ratkaisut - Siivoustyön koulutus - Yhteistyökokoukset - Puhelinvaihteiden korvaamiseen liittyvä yhteistyö - Hankintayhteistyö Laaditut prosessikuvaukset - Palveluprosessien kuvaaminen tietohallinnossa - Logistiikka- ja materiaalipalveluiden prosessien kuvausta Olemassa olevien prosessikuvausten päivittämistä Tietojärjestelmien hyödyntäminen ja laajentaminen Uusien sähköisten tietojärjestelmien käyttöönotot, laajennukset ja toimivuus - InTime taloushallinnon järjestelmä - Ipana synnystyskertomusjärjestelmä - CCL päivystyksen toiminnanohjausjärjestelmä - X-Akseli: Itseilmoittautumisjärjstelmä - Imprivata: kertakirjausjärjestelmä - RIS kuntakäyttöönotot - Uranus versiopäivitykset - ESKO earkisto - Effica earkisto - Alueellisen arkiston käyttöönotto - KurSuT-hanke - Levy- ja palvelinuusintoja ja laajennuksia - Xp-työasemien vaihto win 7 koneiksi - Santsi-tilausjärjestelmän käytön laajennus - Sähköisen kalenterin käytön laajennus - Sähköisen matkalaskujärjestelmän laaja käyttöönotto - Projektipankin Buildercomin käyttöönotto - Kiinteistöhallintajärjestelmän rakentaminen aloitettu Useita pienempiä versiopäivityksiä ja uusien toiminnallisuuksien käyttöönottoja. 84

85 Talousnäkökulma Henkilöstönäkökulma Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Kehityskeskustelujen ja ryhmäkehityskeskustelujen toteuttaminen Työyhteisökokouksien vakiinnuttaminen Onnistumisista oppiminen Henkilökohtaisten koulutusten suunnitelmallisuus Palkitsemisen ja palautejärjestelmän kehittäminen Tulosyksikkökohtaisten suunnitelmien mukaisesti toteutetut keskustelut - Kehityskeskustelut toteutuneet pääsääntöisesti suunnitelmien mukaan Tulosyksikkökohtaisten suunnitelmien mukaisesti toteutetut työyhteisökokoukset - Toteutettu suunnitelmien mukaan Hyvien käytäntöjen kirjaaminen ja vakiinnuttaminen - Vakiintuneet työyksikkökokousten toteuttamiset - Uusien käytäntöjen käyttöönottoja mm. puhtaus- ja huoltopalveluissa - Palautteenantamiskäytänteiden kehittäminen Tehdyt koulutussuunnitelmat ja niiden toteuttaminen - Koulutussuunnitelmia tehty tarpeen mukaan ja pääsääntöisesti suunnitelmien mukaan toteutettu Käytetyt palkitsemis- ja palautetavat - Erikoismaininnat yksikköpalavereissa hyvin tehdystä työstä - Kakkukahvit - Tyky-setelit Tuloksellisuuden parantaminen tuottavuusohjelman toteuttaminen resurssien hallittu kohdentaminen, vaikuttava hoito ja kustannusten hallinta palveluprosessien laatu ja potilasturvallisuus sisäisten tukipalvelujen toimivuus Tukipalveluiden logistiikan kehittäminen Palveluprosessien laadun ja tehokkuuden kehittäminen Tehtyjen kehittämistoimenpiteiden vaikutukset - Palveluprosessien kuvaaminen - Hukkahaavi ja Kaizen menetelmät käytössä - Kaizen mm. puhelimien tilausprosessiin - Aivo-ohjelman kehittäminen - Vartijoiden perehdytys elintarvikkeiden varastointiin Tehdyt kehittämistoimenpiteet Tehtäväkuvien ja osaamisen tarkoituksenmukainen kohdentaminen - ServiceDesk järjestelmän kehittäminen - Asiantuntijakoulutukset - Palvelujen turvaaminen henkilöstön perehdyttämisellä mm. tehtävien kierto - Työtehtävien mitoitus puhtaus- ja huoltopalveluissa Henkilökohtaisen osaamisen huomioiminen tehtäväjaossa Tehtäväkuvien ja osaamisen tarkoituksenmukaisen kohdentamisen vaikutukset - Eri ammattiryhmien työnajon uudistuksia hoitohenkilökunnalta tukipalveluhenkilökunnalle mm. logistiikka- ja materiaalipalveluissa ja puhtaus- ja huoltopalveluissa - Työvuorolistanlaatijan taito yhdistää tehtävät ja henkilökunnan osaaminen oikein eri tilanteissa 85

86 Prosessien ja rakenteiden näkökulma Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toiminta- ja toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen kuntoutus osana palvelukokonaisuuksia Kuntayhtymän laajennus- ja rakennushankkeiden vaatimiin toimenpiteisiin ja tehtäviin varautuminen tulosyksiköissä Ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen ja selkiyttäminen Tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset - Tekninen asiantuntijuus teknisistä palveluista - Materiaalipalveluiden täyttöpalvelu toteutunut suunniteltua nopeammin - Huomioidaan eri asiayhteyksissä sote-valmistelut Tehtyjen muutosten vaikutukset - Pidetty tiimi-, viikko- ja tiimien vetäjä palaverit - Vastuiden ylläpito henkilöittäin - Tehtäväkortit otettu käyttöön - TVA kuvauksia päivitetty - Tehtävien siirtoja ammattiryhmiltä toisille Sitovat suoritemäärät toteutuivat siivottavien neliöiden osalta talousarvion mukaan. Materiaalipalveluiden toteutuneet jakelumäärät olivat Ateriamäärät toteutuivat hiukan alle arvioidun määrän Tukipalveluiden ulkoiset toimintatuotot toteutuivat lähes ; 2 % suurempina kuin muutetussa talousarviossa oli arvioitu. Ulkoiset toimintamenot taas toteutuivat hiukan yli ; 0,8 % suurempina kuin oli muutettu talousarvio. Palkkojen toteuma oli lähes ; 2,4 % pienemmät kuin oli arvioitu. Vaikka osassa tulosyksiköitä jouduttiin tekemään ylitöitä, käyttämään sijaisia ja määräaikaisia työntekijöitä suunniteltua enemmän, on kuitenkin myös henkilöstöresurssien käytön tehostumisella ja erilaisilla henkilöstöjärjestelyillä saatu taloudellisia etuja. Palvelujen ostot jäivät muutetusta talousarviosta lähes alle. Palvelujen ostojen jäämiseen alle budjetoidun vaikutti tietohallinnon henkilöresurssipula, josta johtui suunniteltujen järjestelmien käyttöönottojen jääminen toteutumatta. Aineet, tarvikkeet ja tavarat toteutuivat merkittävän paljon suurempina 1,08 milj. ; 8,6 % kuin oli muutettu talousarvio erityisesti potilaan hoito- ja tutkimustarvikehankintojen vuoksi. Koko sairaanhoitopiirin toiminta oli koko vuoden arvioitua suurempaa. Tämä ydintoiminnan volyymi heijastuu heti materiaalihankintoihin. Sisäiset menot toteutuivat lähes ; 5,6 % arvioitua pienempinä. Sitova tavoite ulkoinen toimintakate toteutui vain 0,6 % tavoitetta pienempänä jääden tavoitteesta toimintakate tavoitteen ollessa Ydintoiminnan arvioitua suuremmat tarviketarpeet näkyvät tukipalveluiden tulosalueen tuloslaskelmassa ulkoisina ostoina, mutta niistä tulevat tulot sisäisinä tuloina ja tämä vaikuttaa haitallisesti ulkoisen toimintakatteen toteutumiseen suunnitellusti. 86

87 12 TUKIPALVELUT TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA TP/TP TP/TA VOIMAVARAT Virat ja toimet yht ,37 0,37 siitä lääkärit ,00 0,00 hoitohenkilöstö ,22-22,22 huoltohenk.kunta ,46 0,00 toimisto- ja hallinto ,65 7,14 MÄÄRÄTAVOITTEET Ravintohuolto suoritteet (1 000 kpl)* ,85-0,15 Siivous, huollettavat m2* ,22 0,00 Varasto, jakelutapahtumat * ,29 33,33 Tekninen huolto huollettavat m3 (1000:na)* ,92 0,00 josta käytössä ,29 0,00 josta tyhjänä ,87 0,00 Historian havinaa toimintakertomus 1995 Tukipalveluissa otettiin käyttöön uusia tietojärjestelmiä. Myös aikaisemmin käyttöönotettujen järjestelmien käyttö sujui paremmin ja monipuolisemmin. Tietojenkäsittelypalveluissa pystyttiin järjestelmiä uudistamaan niin, että niiden käytettävyys säilyi hyvänä. Järjestelemät toimivat koko vuoden luotettavasti eikä suurempia käyttökatkoksia esiintynyt. Joitakin järjestelmiä haluttiin jo uusia, mutta käyttökelpoisten ohjelmistojen puute viivästytti niiden uusimista. 87

88 12 TUKIPALVELUT TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,82 1,93 Maksutuotot ,24-19,28 Tuet ja avustukset ,41 34,89 Vuokratuotot ,46 Muut toimintatuotot ,56 4,46 Ulkoiset tuotot yhteensä ,78 1,98 Sisäiset tulot ,90-0,49 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,68-0,18 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,84-2,37 Henkilösivukulut ,24-2,70 Henkilöstökorvaukset ,99 17,86 Palvelujen ostot ,36-4,43 Aineet, tarvikkeet ja tav ,17 8,57 Vuokrat ,35 Muut toimintakulut ,43-10,16 Ulkoiset toimintakulut ,46 0,82 Sisäiset menot ,17-5,56 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,57 0,37 Ulkoinen toimintakate ,00-0,59 TOIMINTAKATE ,97-3,24 Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE ,24 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,98-7,74 Arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumis ,93-2,97 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,20 41,59 Rahastojen lis.(-)tai väh ,20 41,59 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

89 2.3.8 Projektit 18 PROJEKTIT TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,88-64,62 Tuet ja avustukset ,00-100,00 Ulkoiset tuotot yhteensä ,65-65,44 Sisäiset tulot ,60 25,26 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,68 11,65 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,39 1,36 Henkilösivukulut ,00-100,00 Henkilöstökorvaukset ,25 Palvelujen ostot ,52 19,35 Aineet, tarvikkeet ja tav ,40 Vuokrat ,39 Muut toimintakulut ,40 Ulkoiset toimintakulut ,89 11,40 Sisäiset menot ,69 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,93 11,65 Ulkoinen toimintakate ,86-24,97 TOIMINTAKATE VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Projektit laskennallinen tulosalue koostuu Lapin sairaanhoitopiirin kehittämis- ja tutkimushankkeista, jotka on listattu erikseen kohdassa Yhteenveto vuoden 2015 hankkeista. Toiminnallisesti kehittämishankkeet etenivät varsin hyvin ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti ja saavuttivat niille asetetut tavoitteet. Projektien laskennallisen tulosalueen toimintakulujen ylitys johtuu valtuuston tekemästä määrärahamuutoksesta, jonka mukaan toimintakuluja leikattiin euroa, vaikka projektit tekivät edellisen vuoden 2014 viivytyksistä johtuen lisämääräraha-anomuksen. Koska projektitoiminta oli vuoden 2015 osalta suunnitelmien mukaisesti vahvasti takapainoitteista, taloustoimistossa tehdyt ennakkolaskelmat tulevan toteuman osalta osoittautuivat jälleen vääriksi ja lisämäärärahan myöntämisen sijaan projektit laskennallisen tulosalueen määrärahoja leikattiin lisämäärärahojen myöntämisen sijaan. Lisäksi tulosalueen alijäämää selittävät jälleen ulkopuolisella rahoituksella tehtävät tutkimushankkeet, joita ei talousarviovaiheessa huomioida määrärahavarauksina. Nämä tutkimukset toteutetaan lähes aina 100 prosenttisella ulkopuolisella määrärahalla. 89

90 2.4 Tuloslaskelmaosan toteutuminen LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUMAVERTAILU 2015 POIKKEAM A POIKKEAM A-% TA 2015 Ta muutokset TA muutettu TP 2015 tp 15/ta 15 tp 15/ta 15 Toimintatuotot Myyntituotot ,5 Maksutuotot ,3 Tuet ja avustukset ,1 Muut toimintatuotot ,0 Yhteensä ,6 Toimintakulut Henkilöstökulut ,8 Palkat ja palkkiot ,8 Henkilösivukulut ,5 Eläkekulut ,5 Muut henkilösivukulut ,1 Henkilöstökorvaukset ,1 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 Avustukset Muut toimintakulut ,1 Yhteensä ,1 TOIMINTAKATE * ,1 Rahoitustulot ja -menot ,4 Korkotulot ,7 Muut rahoitustulot ,5 Korkomenot ,3 Muut rahoituskulut ,5 VUOSIKATE * ,9 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poist ,8 arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS ,8 Poistoeron lis (-) tai väh (+) ,0 Varausten lis (-) tai väh (+) Rahastojen lis (-) tai väh (+) ,8 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,3 * Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet OLENNAISET POIKKEAMAT Toimintatuotot: * Maksutuotot ylittyivät reilusti ennakoitua suurempien suoritelukujen myötä ja v alussa tehdyn korotuksen myötä * Avustukset: työterv.huollon ja erikoistuvien lääkäreiden koul.korv. sekä ulkopuolisten rahoittamat tutk.hankkeet (mm. lääketehtaat) * Muut toimintatuotot: mm. Nordlabille myytävien palveuiden laskutus, välinehuoltopalvelut, psykiatrian palvelut eivät toteutunueet ennakoidusti. Toimintakulut: *Apteekki- ja hoitotarvikkeiden sekä apuvläineiden osto oli ennakoitua suurempaa * Investointivaraus 4,7 milj. eur ILKK:n rakennuksen ostoa varten 90

91 2.5 Investointien toteutuminen Talousarviovaraus investointeihin oli 9,7 milj. euroa. Yhtymävaltuuston päätöksellä tehtiin määrärahamuutoksia investointihankkeiden välillä, mutta ei kokonaissummaan. Investointien kokonaistoteuma oli 8,5 milj. euroa eli toteuma jäi vain 87,6 %:in. Merkittävin poikkeama oli hankkeessa 15 LKS lisärakennuksen kokonaissuunnittelu. Varaus siihen oli 2 milj. euroa, mutta toteuma oli vain 0,3 milj. euroa. Arkkitehtuurikilpailu päättyi vasta keväällä Kokouksessaan yhtymävaltuusto vahvisti pohjaksi suunnittelutyölle Lapin keskus-sairaalan laajennuksen kustannusraamiksi enintään 40 milj. euroa. Koska suunnittelun kustannus-raamipäätös saatiin vasta kesken vuoden, ei suunnittelutyö päässyt käyntiin vielä siinä laajuudessa mihin oli varauduttu talousarviossa. Hankeen 9 Vanhenevan tekniikan korvaaminen toteuma jäi myös merkittävästi alle talousarvion. Uusimisen osalta ei pystytä aina ennakkoon ennen suunnittelua ja toteutusta arvioimaan mitä ja miten on korvaushankkeet toteutettavissa ja paljonko se maksaa. Hankeissa 4 Tietohallinnon hankkeet ja 8 LKS tilamuutokset hankkeisiin varatut määrärahat ylittyivät. Tietohallinnon hankkeissa merkittävin ylitys on tullut laitealusta ja lisenssikustannuksista. LKS:n tilamuutoksissa merkittävin ylitys on tullut patologian remonttiin liittyen. Patologian remontti on kahdelle vuodelle jakautuva yhteensä 3,9 milj. euron hanke, jonka kustannusten jakautumista tarkkaan eri vuosille ei ole ollut mahdollista arvioida. Patologian remontti jatkuu vuoden 2016 kesään asti. Lisäksi yhteispäivystystoiminnan alkamisen vuoksi jouduttiin tekemään päivystyksen triage-tiloihin muutoksia ja radiologian kahden ison kuvauslaitteen käyttötiloihin tehdyt remontit aiheuttivat arvioitua suurempia menoeriä. INVESTOINTIEN TOTEUMA 2015 Muutettu Hanke Vy Nimi Ta 2015 Ta 2015 Toteuma Toteuma-% 1a Valtakunnalliset hankkeet , , ,87 57, Uudet Erva ja valtakunnalliset hankkeet 9133 Tietohallinnon Erva-hankkeet Lääkintälaitteet , , ,17 99, Tietohallinnon hankkeet , , ,54 105, Tukipalveluiden laitehankinnat , ,00 0, Psykiatria , , ,29 98, LKS tilamuutokset , , ,23 125, Vanhenevan tekniikan korvaaminen , , ,36 87, LKS lisärakennuksen kokonaissuunnittelu , , ,46 19, Potilassängyt ja vuodepöydät , , ,00 79, , , ,92 87,55 91

92 INVESTOINNIT HANKKEITTAIN 2015 Toteuma TP 2014 TA 2015 Ta-muutokset Muutettu Ta 2015 TP 2015 % Poikkeama Hanke 1a/Valtakunnalliset ja ERVA-alueen hankkeet(9130,9131,9133) Menot , ,87 57, ,13 Tulot ,00 Nettomeno , ,87 57, ,13 M uut hankkeet Hanke 3/Lääkintälaitteet(vy 9004) Menot , ,17 99, ,83 Tulot 0, ,00 0 Nettomeno , ,17 99, ,83 Hanke 4/Tietohallinnon hankkeet(vy 9005) Menot , ,54 106, ,54 Tulot 0, ,00 Nettomeno , ,54 Hanke 6/ Tukipalveluiden hankinnat (vy 9006) 0 Menot , , ,00 Tulot 0, ,00 0,00 0,00 Nettomeno , ,00 0, ,00 Hanke 7/Psykiatria (vy 9008) Menot , ,29 98, ,71 Tulot 0, ,00 0,00 0,00 Nettomeno , ,29 98, ,71 Hanke 8/LKS:n tilamuutokset (vy 9009) Menot , ,23 125, ,23 Tulot 0, ,00 0,0 0,00 Nettomeno , ,23 125, ,23 Hanke 9/ Vanhenevan tekniikan korvaaminen (vy 9015) Menot , ,36 87, ,64 Tulot 0, ,00 0,0 0,00 Nettomeno , ,36 87, ,64 Hanke 12/Potilassängyt ja vuodepöydät (9016) Menot , ,00 79, ,00 Tulot 0, ,00 0,0 0 Nettomeno , ,00 79, ,00 Hanke 15/LKS:n lisärakennus, kokonaissuunnittelu(9001) Menot , ,46 19, ,54 Tulot 0, ,00 Nettomeno , ,46 19, ,54 Hanke 17/Ensihoidon investoinnit Menot ,58 0 0,00 Tulot 0, ,00 Nettomeno , ,00 0,00 HANKKEET YHTEENSÄ Menot , ,00 0, , ,92 672, ,08 Tulot(valt.os. ja inv.varaus) Nettomeno , ,92 87, ,08 92

93 2.6 Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU euroina Toiminnan rahavirta Ta 2015 Muutettu Ta 2015 Tp 2015 Poikkeama Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta 0 investointimenot investointitulot pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIR Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien mu Vaihto-omaisuus, lis-/väh Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahavarojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen

94 2.7 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 1000 euroina Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % KÄYTTÖTALOUSOSA Rahoitus N ,9 Yleishallinto N , ,4 Tukipalvelut N , ,2 Medisiininen tulosalue N , ,2 Operatiivinen tulosalue N , ,0 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N , ,8 Psykiatrian tulosalue N , ,0 Sairaanhoidolliset tukipal N , ,8 Projektit N , ,6 YHTEENSÄ , ,3 Sitovuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % TOIMINTAKATE Rahoitus N ,9 Keskushallinto N ,5 Tukipalvelut N ,3 Medisiininen tulosalue N ,6 Operatiivinen tulosalue N ,4 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N ,2 Psykiatrian tulosalue N ,0 Sairaanhoidolliset palvelu N ,8 Projektit N ,0 Sitovuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % ULKOINEN TOIMINTAKATE Rahoitus N 0,14 0, ,8 Keskushallinto N ,7 Tukipalvelut N , ,6 Medisiininen tulosalue N ,2 Operatiivinen tulosalue N , ,6 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N , ,3 Psykiatrian tulosalue N , ,4 Sairaanhoidolliset palvelu N ,5 Projektit N , ,9 94

95 Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % TULOSLASKELMAOSA Tilikauden tulos ,9 INVESTOINTIOSA Hanke 1a, Valtakunnallise N , Hanke 3, Lääkintälaitteet N , Hanke 4, Tietohallinnonha N , Hanke 6, Tukipalveluiden N , Hanke 7, Psykiatria N , Hanke 8, LKS tilamuutoks N , Hanke 9, Vanhenvan tekn N , Hanke 12, Potilassängyt j N , Hanke 15, LKS suunnittel N , YHTEENSÄ , RAHOITUSOSA Pitkäaik.lainojen lisäys N Pitkäaik.lainojen vähenny N Lyhytaik.lainojen muutos N Lainakannan muutokset N

96 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,46 Maksutuotot , ,82 Tuet ja avustukset , ,52 Muut toimintatuotot , ,60 Yhteensä , ,40 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,47 Henkilösivukulut , ,05 Eläkekulut , ,05 Muut henkilösivukulut , ,00 Henkilöstökorvaukset , ,33 Palvelujen ostot , ,93 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,64 Avustukset 3 981, ,75 Muut toimintakulut , ,49 Yhteensä , ,00 Toimintakate , ,40 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,49 Muut rahoitustuotot , ,71 Korkokulut , ,13 Muut rahoituskulut , ,90 Yhteensä , ,83 Vuosikate , ,57 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,69 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot 1 980,21 Tilikauden tulos , ,67 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) , ,64 Varausten lis.(-) tai väh.(+) ,00 Rahastojen vähennys(+) , ,09 Rahastojen lisäys(-) , ,13 Tilikauden yli/alijäämä , ,27 96

97 3.2 Rahoituslaskelma Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,57 Satunnaiset erät ,21 Tulorahoituksen korjauserät , ,00 Toiminnan rahavirta , ,36 Investointien rahavirta , ,69 investointimenot , ,88 investointitulot , ,19 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA , ,67 Rahoituksen rahavirta , ,38 Lainakannan muutokset , ,33 Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys , ,12 Lyhytaik. Lainojen muutos , ,21 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,05 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 3 458, ,85 Vaihto-omaisuus, lis-/väh , ,92 Saamisten muutos , ,10 Korottomien velkojen muutos , ,12 Rahavarojen muutos , ,71 Rahavarojen muutos , ,71 Rahavarat , ,99 Rahavarat , ,70 97

98 3.3 Tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet , ,79 2. Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,41 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet , ,11 2. Rakennukset , ,08 4. Koneet ja kalusto , ,74 6. Ennakkomaksut ja kesken , ,18 eräiset hankinnat , ,11 III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet , ,63 4. Muut saamiset , , , ,92 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet , ,51 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset , ,12 3. Muut saamiset , ,56 4. Siirtosaamiset , , , ,46 III Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet , ,24 4. Muut arvopaperit , ,92 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,83 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,40 98

99 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , ,51 III Muut omat rahastot , ,62 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,03 V Tilikauden ylijäämä , , , ,37 B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero , ,68 2. Vapaaehtoiset varaukset ,00 C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset , ,00 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat , ,19 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta , ,79 5. Saadut ennakot , ,53 6. Ostovelat , ,50 7. Muut velat , ,35 8. Siirtovelat , , , ,16 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,40 99

100 3.4 Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,10 Maksutuotot , ,82 Tuet ja avustukset , ,52 Muut toimintatuotot , ,73 Yhteensä , ,17 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,09 Henkilösivukulut , ,04 Eläkekulut , ,76 Muut henkilösivukulut , ,28 Palvelujen ostot , ,11 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,70 Avustukset 3 981, ,75 Muut toimintakulut , ,70 Yhteensä , ,39 Toimintakate , ,78 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,35 Muut rahoitustuotot , ,91 Korvaus peruspääomasta 0, ,00 Korkokulut , ,13 Muut rahoituskulut , ,47 Yhteensä , ,34 Vuosikate , ,44 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,49 Arvonalentumiset ,28 Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot 0, ,21 Tilikauden tulos , ,74 Vähemmistöosuus , ,44 Tilikauden yli/alijäämä , ,30 100

101 3.4.2 Konsernirahoituslaskelma Lapin sairaanhoitopiirin ky KONSERNIRAHOITUSLASKELMA Vuosikate , ,54 Satunnaiset erät ,21 Tulorahoituksen korjauserät , ,00 Toiminnan rahavirta , ,33 Investointien rahavirta , ,53 investointimenot , ,72 investointitulot , ,19 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA , ,80 Lainakannan muutokset , ,33 Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys , ,12 Lyhytaik. Lainojen muutos , ,21 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,52 Toimeksiantojen, varojen 3 458, ,85 ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuus, lis-/väh , ,99 Saamisten muutos , ,19 Korottomien velkojen muutos , ,81 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,85 Rahavarojen muutos , ,07 Rahavarojen muutos , ,07 Rahavarat , ,08 Rahavarat , ,15 101

102 3.4.3 Konsernitase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KONSERNI VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,80 Muut pitkävaikutt. menot , ,62 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,95 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet , ,11 Rakennukset , ,75 Koneet ja kalusto , ,35 Muut aineeliset hyödykkeet , ,47 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,86 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet , ,49 Muut saamiset , , , ,78 TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,57 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,28 Muut saamiset , ,93 Siirtosaamiset , , , ,72 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,24 Muut arvopaperit , ,92 Rahat ja pankkisaamiset , ,21 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,25 102

103 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,51 Muut omat rahastot , ,62 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,07 Tilikauden ylijäämä , , , ,50 VÄHEMMISTÖOSUUS , ,84 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,19 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,79 Saadut ennakot , ,53 Ostovelat , ,35 Muut velat , ,09 Siirtovelat , , , ,73 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,26 103

104 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Sairaanhoitopiiri noudattaa tilinpäätöksen laadinnassa kuntalakia (410/2015) sekä kirjanpitolakia (1336/1997). Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut yksityiskohtaisia yleisohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain soveltamisesta. Arvostus ja jaksotusperiatteet Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. V taseeseen rakennusten arvo on laskettu erikoissairaanhoitolain voimaan tullessa laskettujen käyttöomaisuusarvojen mukaisesti (vuotuiserät). Laskentaohjeen mukaan arvoista on vähennetty vuoden 1985 jälkeen myönnetyt valtionosuudet. Käyttöomaisuuden arvostus ja poistot Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Kiinteistöjen korjaukset on poistettu suunnitelman mukaisina poistoina 10 vuodessa. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. 104

105 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT; POISTOMENETELMÄT JA POISTOAJAT LUKIEN Poistomenetelmä PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Tasapoisto 3 vuotta Aineettomat oikeudet Tasapoisto 3 vuotta Liikearvo Tasapoisto 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Tasapoisto 3 vuotta Muut Tasapoisto 3 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 30 vuotta - poikkeuksena rakennusten korjaukset Tasapoisto 10 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 20 vuotta Talousrakennukset Tasapoisto 15 vuotta Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 20 vuotta Asuinrakennukset Tasapoisto 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Menojäännöspoisto 20 % Sillat, laiturit ja uimalat Menojäännöspoisto 25 % Muut maa- ja vesirakenteet Menojäännöspoisto 20 % Vedenjakeluverkosto Menojäännöspoisto 10 % Viemäriverkko Menojäännöspoisto 10 % Kaukolämpöverkko Menojäännöspoisto 15 % Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistusl. Menojäännöspoisto 20 % Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset Menojäännöspoisto 22 % Maakaasuverkko Menojäännöspoisto 15 % Muut putki- ja kaapeliverkot Menojäännöspoisto 20 % Sähkö-, vesi- yms.laitosten laitoskoneet ja laitteet Menojäännöspoisto 15 % Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Menojäännöspoisto 20 % Liikenteen ohjauslaitteet Menojäännöspoisto 25 % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Menojäännöspoisto 25 % 105

106 Koneet ja kalusto Rautaiset alukset Tasapoisto 15 vuotta Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Tasapoisto 8 vuotta Muut kuljetusvälineet Tasapoisto 5 vuotta Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto yms.laitteet Tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet Tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Käytön mukainen poisto ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa Arvonalentumiset Kirjanpitolain 5 luvun 13 Arvonalennus: "Jos pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa, ero on kirjattu arvonalennuksena kuluksi." Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintamenot ovat alle euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen keskihinnan tai sitä alhaisemman arvon mukaisesti hankintamenon määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätös on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin kuntayhtymän tilinpäätös. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty Rovaniemen keskuspesula Oy ja Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä, Nordlab, joka on aloittanut toimintansa Osakkuusyhtiö (49,6 %) As. oy Ukontupaa ei ole yhdistelty sen epäolennaisen merkityksen takia. Yhtiö on velaton. 106

107 Lapin Sairaanhoitopiirin ky Tuloslaskelman liitetiedot v.2015 v.2014 Toimintatuotot eriteltyinä tehtäväkokonaisuuksittain , ,40 Rahoitus Keskushallinto , ,21 Tukipalvelut , ,42 Medisiininen hoito , ,05 Operatiivinen hoito , ,24 Päivystys ja ensihoito , ,22 Psykiatrinen hoito , ,59 Sairaanhoidolliset tukipalvelut , ,09 Projektit , ,58 Toimintatuotot eriteltyinä , ,40 Myyntituotot jäsenkunnilta , ,62 Myyntituotot ulkokunnat , ,00 Erityisvaltionosuudet , ,00 Muut myyntituotot , ,84 Maksutuotot , ,82 Tuet ja avustukset , ,52 Muut toimintatuotot , ,60 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,39 Palkat aktivoitu käyttöomaisuuteen , ,92 Eläkekulut , ,05 Muut henkilöstösivukulut , ,53 Henkilöstökorvaukset , ,33 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen , ,53 Kirjanpidossa , ,19 Palveluiden ostot Asiakaspalveluiden ostot , ,64 Muiden palveluiden ostot , , , ,93 Satunnaiset tulot ja kulut Tulo: Meno: Potilaiden viihtyvyyteen 1 980,21 Tilintarkastajan palkkiot BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot 9 966, ,25 Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät 2 399,00 Tarkastuslautakunnan avustaminen 4 899, ,00 Muut palkkiot 136,17 Palkkiot yhteensä , ,42

108 Taseen liitetiedot PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot Hankintameno , ,19 Lisäykset tilikaudella , ,68 Vähennykset tilikaudella , ,87 Kertyneet sumupoistot Sumupoistot tilikaudella , ,08 Hankintamenojäännös , ,79 Kertyneet rahoitusosuudet Rahoitusosuudet tilikaudella Hankintamenojäännös , ,79 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno , ,84 Lisäykset tilikaudella , ,93 Vähennykset tilikaudella , ,77 Kertyneet sumupoistot Sumupoistot tilikaudella , ,15 Hankintamenojäännös , ,62 Kertyneet rahoitusosuudet Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 Hankintamenojäännös , ,62 Aineettomat oikeudet yhteensä , ,41 108

109 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Hankintameno , ,11 Lisäykset tilikaudella Arvonalennukset ,28 Hankintameno , ,11 Rakennukset Hankintameno , ,17 Lisäykset tilikaudella , ,10 Arvonalennukset ,24 Hankintameno , ,27 Kertyneet sumupoistot Sumupoistot tilikaudella , ,19 Hankintamenojäännös Kertyneet rahoitusosuudet Rahoitusosuudet tilikaudella Hankintamenojäännös , ,08 Koneet ja kalusto Hankintameno , ,80 Lisäykset tilikaudella , ,61 Vähennykset tilikaudella ,40 Hankintameno , ,01 Kertyneet sumupoistot Sumupoistot tilikaudella , ,27 Hankintamenojäännös , ,74 Kertyneet rahoitusosuudet Rahoitusosuudet tilikaudella Hankintamenojäännös , ,74 Keskeneräiset hankinnat Keskeneräiset , ,22 Lisäykset tilikaudella , ,18 Vähennykset tilikaudella kp ,22 Hankintameno , ,18 Kertyneet rahoitusosuudet Rahoitusosuudet tilikaudella Keskeneräiset , ,18 Yhteensä , ,52 109

110 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Tytäryhteisöosakkeet Rovaniemen Keskuspesula Oy , ,88 Kuntayhtymäosuudet Nordlab , ,00 Vapaa-ajan asunnot As. Oy Nilirakennus, Ylläs , ,31 As. Oy Ruskatupa, Levi , ,77 As. Oy Vuonelo, Luosto , ,29 As. Oy Siulanmukka, Saariselkä , ,29 As. Oy Ukontupa, Pyhätunturi , , , ,75 Muut osakkeet Labquality 100,91 100,91 Osuudet Luottokunnan osuus 84,09 84,09 Lapin Informaatioteknologia Oy:n osakkeet , ,00 Medieco Oy:n osakkeet , ,00 Pohjois-Suomen Leikkaus Oy:n osakkeet 4 000, ,00 Kunnan Taitoa osakkeet 3,00 3,00 Kunnan Tiera osakkeet 3,00 3,00 Sijoitukset yhteensä , ,63 Rahoitusarvopaperit Sampo-osakkeet , ,24 OP, sijoitusvakuutus , ,92 Arvo-osuustilin mukaan Sampo-osakkeet, ,20 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Peruspääoma , ,51 Peruspääoma , ,51 Muut omat rahastot Virkistysrahasto , ,84 Lisäykset , ,44 Vähennykset , ,88 Virkistysrahasto , ,40 Opinto- ja tutkimusrahasto , ,98 Lisäykset Vähennykset Opintorahasto/MS , ,98 110

111 Investointirahasto Yv Yv lisäys v tuloksesta Investointirahasto , ,76 rahaston käyttö , ,52 Investointirahasto , ,24 Muut omat rahastot , ,62 Yli-/alijäämät Ed.tilikausien yli-/alijäämät , ,03 +/- tilikauden yli-/alijäämä , ,27 Yli-/alijäämät yhteensä , ,24 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,37 Pakolliset varaukset 1.1. Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu , ,00 Lisäykset/Vähennykset , ,00 Pakolliset varaukset , ,00 Toimeksiantojen pääomat Lahjoitusrahastojen pääomat Lastenosaston rahasto , ,16 Lisäykset 7 348, ,00 Vähennykset 1 225,19 955,89 Lastenosaston rahasto , ,27 Nuorisopsykiatrian pkl:n rahasto , ,58 Lisäykset 0, ,00 Vähennykset 0,00 554,41 Nuorisopsykiatrian pkl:n rahasto , ,17 Kipupolin rahasto ,48 270,48 Vähennykset 0,00 0,00 Kipupolin rahasto ,48 270,48 Diabetestutkimusrahasto ,14 110,14 Vähennykset 0,00 0,00 Diabetestutkimusrahasto ,14 110,14 111

112 Siiri ja August Melaniemen testamentti rahasto 3 577, ,03 Lisäykset korko 5,04 Vähennykset 3 577,07 0,00 Siiri ja August Melaniemen testamentti rahasto 0, ,07 Lasten psykiatrian osasto , ,87 Lahjoitus 1 000, ,00 Vähennykset 2 162,43 568,82 Lasten psykiatrian osasto , ,05 Remes/Lasten syöpäsairauksien hoitoon , ,26 Lahjoitus 3 000, ,00 Vähennykset 800, ,60 Remes/Lasten syöpäsairauksien hoitoon , ,66 Onkologian yksikkö , ,49 Lahjoitus Vähennykset 790,71 600,78 Onkologian yksikkö ,00 790,71 Lasten ja nuorten psykiatria , ,00 Lahjoitus Lasten ja nuorten psykiatria , ,00 Nuorten päihdetyö ,65 205,65 Käyttö Nuorten päihdetyö ,65 205,65 Lasten neurologiset potilaat ,10 256,10 Käyttö 0,00 0,00 Lasten neurologiset potilaat ,10 256,10 Synnyttäneiden vuodeosasto ,58 33,58 Käyttö 0,00 0,00 Synnyttäneiden vuodeosasto ,58 33,58 Lyhki lapset , ,00 Käyttö 0,00 392,69 Lyhki lapset ,31 854,31 Syöpätautien pkl potilaat Lahjoitus 666,00 Syöpätautien pkl potilaat 666,00 Lahjoitusrahastojen pääomat yhteensä , ,19 112

113 Vastuusitoumukset Annetut pantit, vakuudet ja vastuut Leasingvuokrasopimukset v erääntyvät , ,50 Leasingvuokrasopimukset myöhemmin erääntyvät , ,14 Esisopimus maanvuokraoikeuden siirtymisestä ja kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten kaupasta Invalidililiitto ry ,00 Potilasvahinkovakuutusvaraus Vammaispalvelulain mukaiset etuudet: tuleva tuettu asuminen ,00 Takaukset Omavelkainen takaus tytäryhtiön puolesta , ,00 Vakuustalletukset rakennusurakoista ja vastaavista sopimuksista Pankkitalletus , ,14 Vuokravastuut / 2016 / yhteensä YHTEENSÄ , ,88 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Vuosina Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot ,55 Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno ,96 Ero ( ) ,41 Ero % 61,69 Investointien ja poistotason poikkeama johtuu siitä, että suunnitelmavuosille investoinneissa on varauduttu sairaalarakennuksen laajennushankkeen käynnistymiseen, mikä ei heti näy poistojen toteutumisessa. Muurolan kiinteistöjen ja tontin arvojenalentumiskirjaus Kiinteistöön on tehty yhteensä ,52 euron arvonalentumispoisto vastaamaan kiinteistön jäljellä olevaa taloudellista arvoa. 113

114 Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Nimi Kotipaikka Kuntayhtymän Konsernin Kuntakonsernin osuus (1000 ) omistus- omistus- omasta vieraasta tilikauden osuus osuus pääomasta pääomasta voitosta / tappiosta Tytäryhteisöt Rovaniemen keskuspesula Oy Rovaniemi 76,20 % 76,20 % Kuntayhtymät Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä, Nordlab Oulu 16,05 % 16,05 % Yhdistelemättömät osakkuusyhteisöt As Oy Ukontupa Pelkosenniemi 49,59 % 49,59 % 88 Saamisten erittely Pitkä- Lyhyt- Pitkä- Lyhytaikaiset aikaiset aikaiset aikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset ,37 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kuntayhtymä on jäsenenä Myyntisaamiset , ,06 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 114

115 INVESTOINTIHANKKEET Kustannukset v Vastuuhenkilö Valtakunnalliset ja ERVA-alueen hankkeet, 1a Uudet ERVA-alueen ja valtakunnalliset hankkeet ,73 Mikko Häikiö Pohjoinen Sote-hanke ,14 Tietohallinnon ERVA-hankkeet 4 298,00 Vesa-Matti Tolonen ,87 Muu rahoitus Oma rahoitusosuus ,87 INVESTOINTIHANKKEIDEN OMARAHOITUS YHTEENSÄ ,87 KÄYTTÖTALOUSHANKKEET Tuottavuusohjelma Mikko Häikiö Logistiikan kehittäminen ,63 Mikko Häikiö Hukkahaavi ,60 Mikko Häikiö Sairaanhoitopiirin kehittäminen 7 098,68 Mikko Häikiö RIS-käyttöönotto ,90 Mikko Häikiö Prosessien kehittäminen ,33 Mikko Häikiö Päivystyksen toiminnanohjausjärjestelmä ,73 Mikko Häikiö Seniorikaste ,00 Tapio Kekki Eskon uusien ominaisuuksien käyttönotto ,60 Mikko Häikiö Paljon tukea tarvitsevat -hanke ,45 Tapio Kekki Hoitohenkilökunnan työnjako ,34 Mikko Häikiö Inhimillisesti tehokas johtaminen ,42 Mikko Häikiö Itseasioinnin kehittäminen ,32 Mikko Häikiö Raportoinnin kehittäminen ,19 Mikko Häikiö Synnytyskertomusjärjestelmän käyttöönotto ,62 Mikko Häikiö Kirjanpito-ohjelman käyttöönotto 286,57 Elisa Kusmin Lappi e-arkistoon -hanke ,02 Tapio Kekki Osaamisen kehittämistoiminta ,61 Tapio Kekki Sairaanhoitajat Campuksen ulkopuolella ,21 Tapio Kekki Improve IT -tutkimus ,88 J. Laukkanen Tracer-tutkimus 3 900,73 J. Laukkanen Syövän perustutkimus 237,66 K. Vuopala CRT / GSK-rahoitus ,64 T. Toljamo Reveal-tutkimus 5 091,52 J. Laukkanen Modify II / MSD 8 727,37 M. Broas RIRA-LIXI -tutkimus 2 490,01 S. Pöykkö ,03 Muu rahoitus ,16 Oma rahoitusosuus ,87 KÄYTTÖTALOUSHANKKEIDEN OMARAHOITUS YHTEENSÄ ,87 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ,74 115

116 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY PERUSPÄÄOMAN KORKO 2015 Pääoma % Peruspääoman peruspo. korko 2 % ENONTEKIÖ ,66 1, ,59 INARI ,97 3, ,94 KEMIJÄRVI ,62 9, ,15 KITTILÄ ,94 4, ,98 KOLARI ,65 2, ,17 MUONIO ,68 1, ,85 PELKOSENNIEMI ,45 0, ,77 PELLO ,98 3, ,62 POSIO ,96 3, ,50 RANUA ,53 3, ,37 ROVANIEMI ,71 53, ,09 SALLA ,00 3, ,50 SAVUKOSKI ,69 1, ,97 SODANKYLÄ ,30 6, ,51 UTSJOKI ,37 0, ,29 Yhteensä ,51 100, ,31 Yhtymävaltuuston päätös Peruspääoman korko 2 % ,31 116

117 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET (netto) V (ei sisällä ensihoitoa) sis. Ostopalvelut MEDISIININEN OPERATIIVINENPSYKIATRIAN LAPIN Kuntalask. MAKSU- JÄSENKUNTA KOKO PIIRI TULOSALUE TULOSALUE TULOSALUE PÄIVYSTYPKL PÄIHDEKL oikaisu OSUUS/ Erityisvelvoite Hoitokustannusten tasaus Peruspääoman Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous YHTEENSÄ ASUKAS maksuosuus rahaston käyttö korko eur Enontekiö Inari Kemijärvi Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Sodankylä Utsjoki YHTEENSÄ

118 Lapin sairaanhoitopiirin tuottaman erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset jäsenkunnille maksoivat keskimäärin euroa asukasta kohti, joka on 14 euroa / asukas enemmän kuin edellisenä vuonna. Korkeimmat asukaskohtaiset kustannukset olivat Sallassa, euroa. Alhaisin kustannus oli Ranualla, euroa / asukas. Ensihoidon laskutus on eritelty alla olevassa taulukossa. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tuottaman erikoissairaanhoidon sekä läpilaskutettavien ostopalveluiden maksuosuudet jäsenkunnittain asukasta kohti vuosina Erikoissairaanhoidon maksuosuudet eur / asukas Muutos eur/as v.2011 v.2012 v.2013 v v Ënontekiö Inari Kemijärvi Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Sodankylä Utsjoki Yhteensä/keskim asukasluku as. 118