Kainuun Uusi Sairaala. Toiminnallisen suunnittelun aineisto

Transkriptio

1 Kainuun Uusi Sairaala Toiminnallisen suunnittelun aineisto 1. Yhteenveto 2. Osa 1: Prosessit 3. Osa 2: Volyymit, resurssit ja tilat 4. Psykiatria ja riippuvuuksien hoito 5. Lasten ja nuorten psykiatria 6. Liite: Simulointimallit

2 Kainuun Uusi Sairaala Toiminnallisen suunnittelun yhteenveto

3 1. TARVESELVITYS Tarveselvityksessä kuvataan Uusi Sairaala -hankkeen lähtökohdat, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon nykytila hankelaajuuden osalta, arvio keskussairaalan kiinteistön nykytilasta, sekä arviot ja tavoitteet tulevaisuudesta. Kainuun keskussairaalassa toimii keskeisten erityisalojen päivystys-, poliklinikka- ja osastohoidon muodostama vaativan erikoissairaanhoidon kokonaisuus. Lisäksi sairaalassa toimii perusterveydenhuollon alueellinen päivystys virka-ajan ulkopuolella. Rakennettua kerrosalaa on yhteensä noin m2. Yleisesti ottaen kiinteistön suurin ongelma on toimitilojen heikko tekninen kunto sekä soveltumattomuus nykyaikaisen sairaanhoidon prosesseihin. Toiminnot sijaitsevat osin toisiinsa nähden epätarkoituksenmukaisesti tai heikosti synergiaetuja tuottaen. Konseptisuunnitelmassa uudistamistarpeeksi arvioitiin vähintään m 2 :n laajudelta. Tästä n m 2 olisi Kajaanin kaupungin perusterveydenhuollon tiloja. Osa tarvittavasta rakentamisesta on uudisrakentamista ja osa peruskorjausta. Konseptin mukaisesti sairaalan toiminnat jaetaan karkeasti kuumaan sairaalaan, elektiiviseen hoitokeskukseen ja vuodeosastoihin sekä näitä tukeviin kliinisiin tulipalveluihin, kuntoutukseen ja sosiaalipalveluihin. Tämän hetkisen arvion mukaan vuodeosastot vaativat uudisrakentamista; muun toiminnan tilat osin saneerataan, osin uudisrakennetaan. Lopullinen arvio uudisrakentamisen ja saneeraamisen suhteesta sekä yksiköiden sijoittelusta tehdään suunnittelun yhteydessä. Tämän hetkinen arvio on, että peruskorjaus maksaa 2700 /m 2 ja uudisrakentaminen 3200 /m 2. Erikoistilojen, kuten leikkaussalien ja röntgenin tilojen rakentaminen maksaa arviolta 4400 /m 2. Huonon teknisen kuntonsa vuoksi sairaalan rakennukset ovat perusteellisen peruskorjauksen tarpeessa. Lisäksi osa sairaalaan kuuluvista toiminnoista on väliaikaisissa tiloissa tai sairaalaalueen ulkopuolella. Ilman toimintamallien muutoksiakin sairaalatoiminnan jatkaminen vaatisi koko sairaalan saneerausta ja uudisrakentamistakin yhteensä vähintään m 2 :n verran yllä mainituin neliökustannuksin. Tässä tapauksessa toiminnallisiin muutoksiin liittyvät hyödyt jäisivät pääosin saamatta. Sosiaali- ja terveydenhuollon muiden toimitilojen sijoittaminen keskussairaalan alueelle on osa pidemmän aikavälin suunnitelmaa, johon tulee varautua konseptin käsittelyn yhteydessä ja projektin myöhempien vaiheiden aikana. Tämä tarkentava tilasuunnittelu on osa ns. masterplania, jossa täsmennetään soten toimitilojen kehittämistä ja sijoittumista. Yhteiskunnan ja potilaiden maksuhalukkuus- ja kyky, työvoiman saatavuus sekä terveyspoliittiset päätökset (kuten hoidon keskittäminen) tulevat muokkaamaan terveydenhuoltojärjestelmää. Terveyspoliittisissa päätöksissä korostuu potilaan asema ja valinnanvapaus sekä korkean laadun tavoittelu pienin kustannuksin. 2

4 2. TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA Toiminnallisen suunnittelun lähtökohtana oli konseptitason visio ja tehtävänä oli määritellä, mitä konseptisuunnittelussa määritellyt periaatteet ja tavoitteet tarkoittavat potilas-/asiakasryhmien, prosessien, yksiköiden, erikoisalojen, toimijaryhmien ja yksittäisten toimijoiden näkökulmasta. Toiminnallinen suunnitelma valmistui kahdessa osassa, Osa 1 toiminnalliset prosessit ja Osa 2 resurssit ja tilat. Kainuun uuden sairaalan toiminnallisen suunnittelun keskiössä on ollut ns. kuuma sairaala, joka kokoaa päivystys- ja valvontatoiminnot yhteen. Kuuman sairaalan ydin on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys, jossa potilaat hoidetaan samassa pisteessä ja jaetaan hoitolinjoihin hoidon kiireellisyyden perusteella vuorokauden ajasta riippumatta. Päivystyksessä on kaksi hoidontarpeen arviointihuonetta (triage), neljä vastaanottohuonetta, kolme toimenpidehuonetta, traumahuone, 15 paaripotilaspaikkaa sekä kolme turvahuonetta ja selviämisasema. Päivystyksen läheisyyteen sijoitetaan myös perusterveydenhuollon subakuuttivastaanotto, jossa hoidetaan ne kajaanilaiset potilaat, joilla ei ole tarvetta omalääkärille tai tiimille. Subakuuttivastaanotossa on kuusi vastaanottohuonetta, toimenpidehuoneet ovat päivystyksen kanssa yhteisiä. Päivystyksestä alkavien lyhyiden sairaalajaksojen potilaat hoidetaan kuumassa sairaalassa päivystysosastolla, jossa on 18 potilaspaikkaa. Synnytysten ja vastasyntyneiden hoitomalli perustuu perhekeskeisen hoidon vahvistamiseen sekä pienen synnytysyksikön resurssien tehokkaaseen käyttöön. Tilojen kannalta muodostetaan yhdistetyn synnytys- ja äitiysyksikön sekä vastasyntyneiden tehohoidon ja tehostetun valvonnan toiminnallinen kokonaisuus, jossa on 11 perhehuonetta, kolme synnytyssalia, ammehuone sekä vastasyntyneiden tehohoitopaikka. Tehostettua valvontaa tarvitsevat potilaat keksitetään teho-osaston läheisyyteen 15 erikoisalattomalle potilaspaikalle, tehohoidossa on neljä potilaspaikkaa. Leikkausyksikössä hoidetaan keskitetysti päiväkirurgisia, leikkaukseen kotoa (leiko) saapuvia sekä sairaalan sisältä saapuvia elektiivisiä ja päivystyksellisiä leikkauspotilaita. Muuttamalla näitä prosesseja ja tiloja voidaan vähentää hoitopäiviä ja lyhentää kirurgisia hoitojaksoja. Leikkaussalissa on seitsemän leikkaussalia, 10 heräämöpaikkaa sekä 14 hoitopaikkaa 2- vaiheen heräämöhoidolle. Poliklinikkakokonaisuus muodostuu viidestä osaamismoduulista, joita ovat: aisti- ja allergiaklinikka, iho- ja keuhkopoliklinikat, lastentaudit, lastenneurologia ja erityishuolto, tules (fysiatria, ortopedia- ja käsikirurgia), kirurgia, vatsa- ja naistentaudit, sisä- ja syöpätaudit, geriatria ja neurologia sekä yleislääketiede ja opiskeluterveydenhuolto. Poliklinikkakokonaisuudessa on 130 vastaanottohuonetta. Osaamismoduulien tarkoituksena on yhdistää toisiaan tukevat erikoisalat riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi, jolloin resurssit ovat tehokkaammassa käytössä. Osaamismoduulin yhteisillä takatoimistotiloilla helpotetaan tiedonkulkua ja konsultointimahdollisuuksia eri henkilöstön välillä. Kajaanin terveysasemien vastaanottotoiminta liitetään osaksi poliklinikkakokonaisuutta, jolloin yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa vahvistuu. Perusterveydenhuollossa käyttöönotettavalla asiakkaiden ryhmittelyllä selkeytetään hoidon resursointia. Kuntoutuksen erityistyöntekijät työskentelevät hoitoprosessiensa moniammatillisissa työryhmissä. Kajaanin alueen perustason ja erikoissairaanhoidon kuntoutuspalvelut keskitetään uuteen sairaalaan. Muissa kunnissa lähipalveluina järjestetään entiseen tapaan osa fysio-, toiminta- ja puhe-, ravitsemusterapiasta, liikuntaohjauksesta ja apuvälinesovituksista. Aikuisten kuntoutuksen avovastaanottotiloissa on yhdeksän perusvastaanottohuonetta, viisi erityisterapiavastaanottohuonetta sekä muuta hoitotilaa neljä huonetta (fysiatrian harjoitustilat sekä keittiö). Apuvälinekeskukseen keskitetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lasten ja aikuisten apuvälineiden valmistus, 3

5 huolto ja jakelu. Apuvälineyksikössä on kaksi vastaanottohuonetta, toimintaterapiahuone sekä apuvälineiden valmistukseen ja sovitukseen tarvittavat tilat. Sairaalaan tulee yhteinen palvelukeskus, jossa työskentelevät sihteerit ja hoitajat huolehtivat lähetteiden käsittelystä, ajanvarauksista sekä ajanvarauksia koskevien määräysten (mm. tarvittavat tutkimukset) toteuttamisesta ja aikatauluttamisesta mahdollisuuksien mukaan yhden käynnin periaatteella. Toimenpideyksikössä tehdään kiireettömänä hoitona annettavia tähystyksiä, kirurgisia ja gynekologisia pientoimenpiteitä. Osa nykyisin leikkaussalissa tehtävistä toimenpiteistä siirretään tehtäväksi toimenpideyksikköön ja hoitokäynnit kuten infuusiohoidot, kootaan päiväsairaalaan, mikä osaltaan vähentää vuodeosasto-hoidon tarvetta. Toimenpideyksikössä on kolme toimenpidehuonetta, kolme tähystyshuonetta, kuusi hoitohuonetta ja riippuen yksikön sijainnista poliklinikkakokonaisuuteen nähden kahdesta neljään vastaanottohuonetta. Päiväsairaalaan tulee yhdeksän dialyysihoitopaikkaa sekä 28 potilaspaikkaa muille hoitokäyntipotilaille. Erikoissairaanhoidon vuodeosastoista muodostetaan yhtenäinen 72 potilaspaikan kokonaisuus, jossa potilaspaikat ovat joustavasti eri erikoisalojen käytössä. Aikuispotilaiden hoitoa ohjaa enemmän hoitoisuus sekä hoitolinja kuin erikoisala- tai organisaatiojako. Potilaat pyritään sijoittamaan suoraan hoidon kokonaisuuden kannalta parhaaseen hoitopaikkaan, jolloin osastosiirtoja voidaan minimoida. Infektio-osastolle keskitetään erikoisalasta riippumatta kaikki infektioalan erityisosaamista vaativat infektiot. Lastentautien vuodeosastolla hoidetaan vuotiaita lapsia ja nuoria yhdeksällä potilaspaikalla. Hoito toteutetaan yhden hengen huoneissa, joissa myös vanhempien on mahdollista yöpyä. Lisäksi osastolla on kolme päiväsairaalapaikkaa. Erikoissairaanhoidon osastojen lisäksi vuodeosastokokonaisuuteen tulee vaativan kuntoutuksen osasto, jossa on 32 potilaspaikkaa. Osasto voi toiminnallisesti jakautua kahteen linjaan, josta toinen vastaa aivohalvauskuntoutuksesta ja toinen geriatristen potilaiden, lonkkamurtumapotilaiden, endoproteesileikattujen ja amputaatiopotilaiden kuntoutuksesta. Perusterveydenhuollon vuodeosastoille tulee 48 potilaspaikkaa. Hoitohenkilökunnan mahdollisimman hyvän resursoinnin ja toimivan tilasuunnittelun perustaksi osastot jakaantuvat kahdeksan tai 12 sairaansijan soluihin. Osastohenkilöstön työaikaa vapautetaan ydintehtäviin tukipalveluita kehittämällä ja työnjakoa uudistamalla. Hoitohenkilökunnan logistiikkatehtäviin käyttämä aika minimoidaan. Hoitologistiikkapalvelut huolehtivat kaikista keskusvarastotilauksista ja suoratoimitustilausten tekemisestä mahdollisimman suuressa määrin sekä työyksikköön tulevien tavaroiden laittamisesta niille tarkoitetuille paikoille. Yksiköissä, joissa käyttö on suurta, kuten leikkausosastoilla, hyödynnetään automaatiota ja varastoautomaatteja. Keskitetyillä osastofarmasiapalveluilla parannetaan potilasturvallisuutta ja vapautetaan hoitohenkilökunnan aikaa ydintehtäviin. Välinehuoltopalvelut keskitetään ja sijoitetaan suurimman asiakkaan, leikkausosaston välittömään läheisyyteen. Toiminnallisen suunnitelman perusteella laadittu täsmennetty hankkeen laajuusarvio on brm2, joka sisältää sekä somaattisen että psykiatrisen erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon tiloja. 4

6 3. TUOTTAVUUSLASKELMA Toiminnallisen suunnitellun aikana on havaittu, että isossa osassa yksiköitä on varaa nostaa tuottavuutta. Tuottavuudennousu tulee ensisijaisesti hoitoprosessien kehittämisen kautta. Tuottavuuden nousu ei välttämättä tuo suoraan kustannussäästöjä, sillä esim. perusterveydenhuollon avokäyntien kohdalla lääkärikäyntien potentiaalinen tuottavuudennousu ei tuo suoria kustannussäästöjä, vaan tuottavuudennousulla voidaan parantaa palveluiden saatavuutta. Erityisesti sihteeripalveluissa on tuottavuudennosto- ja säästöpotentiaalia. Sihteereiden nykymäärä on hyvin korkea verrattuna virkalääkäreiden määrään koko sairaalassa (lähes 1:1) Lääkäreiden kokonaismäärä sairaalassa nousee, sillä laskelmissa on oletettu, että nykyiset täyttämättömät virat sekä päivystysasetuksen tai muiden syiden vuoksi lisättävät virat täytetään. Samalla oletetaan ostolääkäripalveluiden vähenevän, jolloin lääkäreiden kustannusten arvioidaan pysyvän entisellä tasolla. On kuitenkin huomioitava, että mikäli ostolääkäreiden käyttöä ei saada vähenemään kustannukset kasvavat. Erikoissairaanhoidon lääkäreiden kohdalla tuottavuuspotentiaalia on haastava määrittää, sillä lääkäreiden työaika jakautuu useaan eri yksikköön ja välillisen/välittömän työn osuus vaihtelee huomattavasti. Kirurgia ja sisätaudit muodostavat lähes 50 % poliklinikkakäynneistä, joten näiden tuottavuuden nousulla on merkitys koko poliklinikan tuottavuuteen. Leikkaustoiminnassa lisäsäästöjä syntyy, mikäli päivystysleikkausten siirtäminen virka-aikaiseksi toiminnaksi vähentää päivystyskorvausten/ muiden korvausten kustannuksia. PTH:nosalta lähihoitajien ja terveyskeskusavustajien työnkuvaa on hyvä tarkentaa ja näiden vakanssien muuttamista vastaanottotyötä tekevien hoitajien vakansseiksi pohdittava. 5

7 4. SKEMAATTISET LAY OUT -KUVAT 6

8 Kainuun Uusi Sairaala Toiminnallinen suunnitelma OSA 1: prosessit v. 1.0

9 Hyväksyntä: - Uusi Sairaala hankkeen johtoryhmä Uusi Sairaala hankkeen ohjausryhmä Sisältö 1. Yleistä Kainuun Uusi Sairaala -hankkeen tausta ja vaiheistus Kainuun Uusi Sairaala -konseptisuunnitelma Toiminnallisen suunnitelman lähtökohdat Toiminnan suunnittelu yksiköittäin ja toiminnoittain Päivystystoiminta Kevyt päivystysvastaanotto Moni-interventioisen potilaan päivystysprosessi Hätätilapotilaat Päivystystoiminnan vaatimukset tukipalveluille Päivystyksen yhteistoiminnan kysymyksiä Kuuman sairaalan osastot Päivystysosasto (nykyinen ND) Teho-osasto Valvontayksikkö Infektio-osasto Synnytys- ja äitiysyksikkö Lastentautien vuodeosasto Leikkausyksikkö Poliklinikat Päiväsairaala ja toimenpideyksikkö Lasten päiväsairaala Vuodeosastot Kuntoutuspalvelut Perusterveydenhuolto Kliiniset tukipalvelut Ei-kliiniset tukipalvelut Muut palvelut ja tukitilat... 55

10 1. YLEISTÄ 1.1 Kainuun Uusi Sairaala -hankkeen tausta ja vaiheistus Kainuun Uusi Sairaala -hankkeen taustalla ovat sekä taloudelliset, tekniset että osaamiseen liittyvät tekijät. Tulevaisuudessa Kainuun väestön sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeeseen vastaaminen, kustannusten hallitseminen ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen edellyttää laajaa muutosohjelmaa monella eri osa-alueella. Kainuun keskussairaalan kiinteistön pääosien nykykunto edellyttää laajaa korjaus- ja uudisrakentamisinvestointeja. Tämän lisäksi on muutettava toimintatapoja sekä organisointia ja johtamismallia. Tämä koskee koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa, ei ainoastaan keskussairaalaa. Kainuun Uusi Sairaala -hanke on edennyt vuoden 2011 valmisteluvaiheesta toiminnalliseen suunnitteluun. Suunnittelua ohjaava keskeinen päätös on ollut päivystävän erikoissairaanhoidon turvaaminen Kainuussa (Kainuun maakuntavaltuusto ). Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valtuusto hyväksyi konseptisuunnitelman sekä päätti suunnittelun jatkamisesta varsinaiseen investointi- ja rakentamispäätökseen saakka. PROJEKTIN VAIHEISTUS Suunnitteluvaihe Valmisteluvaihe Konseptisuunnittelu Toiminnallinen suunnittelu Tekninen suunnittelu Rakentaminen Käyttöönotto Kuva 1. Projektin vaiheet ja viitteellinen aikataulutus 1

11 1.2 Kainuun Uusi Sairaala -konseptisuunnitelma Kainuun Uusi Sairaala -konseptisuunnitelma sisältää sairaalan strategiset linjaukset, palveluvalikoiman ja toimintaperiaatteet sekä pääprosessien ja toiminnallisten kokonaisuuksien määrittämisen. Suunnitelmassa esitetään erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminnan syventämisen keskeiset linjaukset. Ne tukevat kuntayhtymän tavoitteita osaavan, kustannustehokkaan ja veto voimaisen palvelutuotannon kehittämiseksi. Kuuma sairaala Kainuun uuden sairaalan suunnittelun keskiössä on ns. kuuma sairaala, joka kokoaa päivystys- ja valvontatoiminnot yhteen. Sairaalan aina avoinna oleva ydin sisältää mm: - Yhteispäivystyksen, jossa toimii Kajaanin alueen päiväaikainen sekä koko Kainuun virkaajan ulkopuolinen päivystys. - Nopean diagnostiikan yksikön, joka hoitaa kaikki 1-2 vrk kestävät, päivystyksestä alkavat sairaalajaksot. - Valvonta-alueen (CCU-, AVH-, tehostetun valvonnan sekä teho-osaston). - Äitiysosaston (ml. synnytysosasto ja vastasyntyneiden teho). - Leikkausyksikön sekä heräämön. Päivystys toimii hoidontarpeen ja kiireellisyyden arvioinnin mukaisesti, jonka perusteella potilaat ohjautuvat joko yleislääkärille, erikoislääkärille tai hoitajalle. Elektiivinen eli kiireetön toiminta Kiireettömässä hoidossa muodostetaan yksi poliklinikkakokonaisuus, jossa toisiaan tukevat erikoisalat sijaitsevat lähekkäin. Poliklinikka-alueen vastaanottohuoneet ovat standardoituja ja niitä käytetään joustavasti, pl. erityisvarustellut tutkimus- ja toimenpidehuoneet. Leikkaustoiminnassa lisätään päiväkirurgiaa ja leikkaukseen kotoa -toimintaa, joka vähentää osaltaan vuodeosastohoidon tarvetta. Pientoimenpiteet ja hoitokäynnit kootaan päiväsairaalaan, joka osaltaan vähentää vuodeosastohoidon tarvetta. Kajaanin terveysasemien vastaanottotoiminta liitetään osaksi poliklinikkakokonaisuutta, jolloin yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa vahvistuu. Perusterveydenhuollossa käyttöönotettavalla asiakkaiden ryhmittelyllä selkeytetään hoidon resursointia. Muiden kuntien vastaanotoilla järjestetään myös erikoislääkäreiden etäpoliklinikoita, joilla vahvistetaan erikoissairaanhoidon saatavuutta lähipalveluina. Vuodeosastot Kuuman sairaalan ulkopuolelle tulee yhtenäinen vuodeosastokokonaisuus, jossa erikoisalojen potilaspaikat ovat joustavasti eri erikoisalojen käytössä. Infektiopotilaiden sairaansijat ovat erikseen. Lasten osasto muodostaa oman kokonaisuutensa. Lisäksi psykiatrian vuodeosastot muodostavat oman kokonaisuutensa. 2

12 Erikoissairaanhoidon osastojen lisäksi vuodeosastokokonaisuuteen tulee geriatrinen akuuttiosasto, jossa hoidetaan erityistä nopeaa ja laajaa selvittelyä ja geriatrista osaamista vaativat potilaat. Pidempää vuodeosastohoitoa ja kuntoutusta vaativien vanhusten tai muiden erityisryhmien hoito toteutetaan omana prosessinaan. Osastohenkilöstön työaikaa vapautetaan ydintehtäviin tukipalveluita kehittämällä ja työnjakoa uudistamalla (ns. hotellihenkilöstöä hyödyntämällä). Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuoltoa toteutetaan Kainuussa terveyshyötymallin mukaisesti. Kuntien terveyskeskusten toiminta keskittyy etenkin pitkäaikaissairaiden ja riskiryhmien tunnistamiseen ja hoitoon. Hoidontarpeen arviointi ja ohjaus hoitoon tapahtuu puhelinneuvonnan kautta. Vastaanottotoiminnassa palvelut tuotetaan potilasryhmittäin lääkärin ja hoitajan yhteistyönä. Hoitosuunnitelmia laaditaan yhteistyössä myös erikoissairaanhoidon kanssa. Terveyskeskuksen-vuodeosastoilla toteuttavat kuntouttavaa hoitotyötä ja ne keskittyvät lähinnä lyhytaikaishoitoon sekä saattohoitoon. Kuntoutuspalvelut Kuntouttavan hoitotyön keskeisyys korostuu kaikessa terveydenhuollon toiminnassa. Koko Kainuun vaativa kuntoutus sekä Kajaanin seudun kaikki kuntoutuspalvelut sijoitetaan keskussairaalan. Kuntoutuksen avopalvelut toteutetaan jatkossakin lähipalveluna. Nopean toiminnan malli ja riskien arviointi otetaan käyttöön jo päivystyspotilaille. Hoito-, kuntoutusja palvelusuunnitelmat laaditaan riskipotilaille heti prosessien alkuvaiheessa. Kuntoutus organisoidaan kuntoutuksen osaamiskeskukseksi, joka yhdistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuntoutusprosessit. Tämä mahdollistaa toiminnan aiempaa paremman ohjauksen ja erityisosaajien hyödyntämisen. Osaamiskeskuksessa johtaminen on keskitettyä, mutta toiminta on hajautettu eri yksiköihin, jotta sillä on mahdollisuus toimia prosessien tukena Tukipalvelut Tukipalveluilla lisätään toiminnan sujuvuutta ja tehokkuutta. Automatisointia lisätään (erit. varastointi, tilaukset ja kuljetus), tilaus-toimitusketjut yksinkertaistetaan ja jakelu keskitetään. Hoitohenkilöstön työaika vapautetaan tukipalveluista ja toteutuksessa hyödynnetään muita ammattikuntia. Hotellihenkilöstöajattelua laajennetaan koko sairaalaan. Radiologinen osasto sijoitetaan lähelle päivystystä. Muuten kliiniset tukipalvelut muodostavat ns. diagnostiikkakeskuksen, josta asiakkaat saavat tarvittavat palvelut samalta alueelta. Sosiaalihuollon rajapinta Ehkäisevää ja tiivistä yhteistyötä vahvistetaan sosiaalipalveluiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tulevaisuuden lähipalveluissa avopalvelut korostuvat. Sosiaalityön 3

13 päivystystä ja neuvontaa laajennetaan eri ikä- ja asiakasryhmiin. Sosiaalityön tuki tuodaan terveydenhuollon päivystyksen yhteyteen. Päihde- ja mielenterveystyön, kehitysvammapalveluiden sekä sairaalan muun toiminnan välistä konsultaatiota tullaan hyödyntämään aiempaa tiiviimmin. Päihde- ja mielenterveystyössä tehdään entistä tiiviimpää yhteistyötä sijoittamalla päihdetyön osaamisyksikkö keskussairaalan yhteyteen. Myös kehitysvammapalveluiden akuuttikriisiyksikkö ja erityishuollon poliklinikka sijoittuvat keskussairaalan yhteyteen. SOSIAALIPALVELUT Puhelinpäivystys virkaajan ulkopuolella Kehitysvammapalveluiden akuuttiyksikkö KUNTOUTUSPALVELUT Vaativa ja geriatrinen kuntoutus (pth & esh) Tukielinkuntoutus (mm. fysioterapia ja apuvälinekeskus Kuntoutuksen erityispalvelut TUKIPALVELUT Kliiniset tukipalvelut (laboratorio-palvelut ja kuvantaminen) Tekniset tukipalvelut (mm. materiaalilogistiikka) Päihdetyön OSASTOT Hallinto Apteekki Ensihoito osaamisyksikkö Psykiatrian osastot Arkisto Pukuhuoneet Varastot ELEKTIIVINEN TOIMINTA Vastaanottotilat: Somaattisten erikoisal. pkl:t Lasten- ja naistentautien pkl Psykiatrian pkl:t (aikuisten mielenterveyspalvelut, lasten- ja nuortenpsykiatria) Erityishuollon pkl Päiväsairaala Tutkimus- ja toimenpidehuoneet PTH:n vastaanottotoiminta Tk- vastaanotot Elektiiviset potilaat Akuuttigeriatrian osasto Lastentautien osasto Muut erikoisalakohtaisesti mitoitetut osastot (esh & pth) Päivystyspotilaat Leikkausyksikkö Subakuuttihoito Kiireelliset tk-käynnit Heräämö 24/7 KUUMA SAIRAALA 24/7 Päivystys ja ensiapu TEHOSTETTU VALVONTA Step-down-valvontaosasto CCU AVH ND (1-2 vrk) Synnytys Synnyttäjät Teho-osasto SYNNYTYS Vastasyntyneiden teho Synnytysosasto Infektioosasto Kuva 2. Keskussairaalan alueelle sijoittuvat konseptin mukaiset toiminnot Keskeiset muutokset - Toiminta suunnitellaan potilasprosessien ympärille. Prosessit ylittävät yksikkö- ja organisaatiorajat. - Uudet toimitilat palvelevat potilaan sujuvaa ja turvallista hoitoa. - Kuuma sairaala toimii KAKS:n keskiössä ja kokoaa 24/7 -toimintoja, kuten aidon yhteispäivystyksen.. - Triage eli hoidon kiireellisyysluokittelu päivystyksessä nopeuttaa potilaiden ohjautumista oikeisiin hoitoprosesseihin. - Kiireettömän hoidon muodostama yhtenäinen poliklinikkakokonaisuus mahdollistaa eri erikoisalojen välisen yhteistyön - Päiväkirurgian, leikkaukseen kotoa -toiminnan ja päiväsairaalan avulla vähennetään vuodeosastojen tarvetta. 4

14 - Hoitotyö ja ns. hotellityö eriytetään toisistaan. Näin eri prosesseissa hoitajien työpanos saadaan kohdennettua varsinaiseen hoitotyöhön. - Toimintojen kokoaminen mahdollistaa osaamisen ja yhteisten resurssien hyödyntämisen mm. tehostetussa valvonnassa päivystysalueella, mutta myös mm. päihde- ja mielenterveysosaamisen hyödyntämisen päivystyksessä. - Uusi toimintamalli madaltaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon välisiä ja niiden sisäisiä raja-aitoja, selkeyttää toimenkuvia ja vastuita sekä tiivistää yhteistyötä. Tämä edistää myös potilaiden hoitoketjujen sujuvuutta ja kokonaisvaltaista hoitoa. - Geriatriseen hoitoon ja kuntoutukseen panostetaan akuutista hoidosta alkaen koko hoitoprosessin ajan. Uuden konseptin hyödyt suhteessa vanhaan toimintamalliin Asiakkaan näkökulma - Asiakas saa joustavammin tarvitsemansa palvelun, hoitoprosessit selkiytyvät - Asiakas saa hoitoprosessin kaikissa vaiheissa oikean asiantuntijan palvelun - Potilassiirtoja minimoidaan ja näin parannetaan myös tiedon kulkua - Palvelujen laatu, saatavuus ja jatkuvuus parantuvat - Kuntoutuspalvelut tarjotaan oikeaan aikaan oikeaan tarpeeseen oikeassa paikassa Henkilöstön näkökulma - Poliklinikan ja vuodeosastojen hoitotyö muuttuu yhdenmukaisemmiksi nykyiseen verrattuna - Työ selkiytyy, kun potilaita jaotellaan eri prosesseihin - Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon konsultaatiomahdollisuudet ja yhteistyö helpottuvat - Resurssit turvataan yhteistyön avulla (mm. sovitut varajärjestelyt), henkilöstöä hyödynnetään joustavasti - Päiväsairaalatoiminta korvaa osastoilla ja poliklinikoilla nykyisin toteutettavia hoitoja - Osaamiskeskus on rekrytointivaltti: moniammatillinen tuki, perehdytys paranee Resursoinnin ja kustannusten näkökulma - Erikoistuneen resurssin käytön helpottuminen (esim. keskitetään sairaalan kaikki valvontapaikat) ja rationalisoituminen ja yhteisten resurssien hyödyntäminen - Vältetään päällekkäisiä toimintoja - Palvelujen hallittu kokoaminen tuo kustannussäästöjä - Resurssien saatavuus ja joustava käyttö on turvatumpaa - Standardoidut tilat mahdollistavat niiden tehokkaan käytön - Tukipalveluita tehostetaan: logistiikka helpottuu, esim. potilaan kuljetuksiin käytettävä aika vähenee. - Ostopalvelujen todellinen tarve voidaan arvioida yhdenmukaisin perustein 5

15 1.3. Toiminnallisen suunnitelman lähtökohdat Konseptisuunnittelussa on tuotettu yleiset linjaukset uusista toimintamalleista ja lähestytty toimintaa periaatteiden tasolla. Konseptisuunnittelun näkökulma on strateginen ja pohjautuu järjestelmätason laskelmiin. Toiminnallisessa suunnittelussa edetään konseptisuunnittelua syvällisemmin yksikkö- ja toimintakohtaisiin käytäntöihin sekä laskelmiin. Tarkastelunäkökulma on sekä tuotantotaloudellinen että käytännöllinen. Toiminnallisen suunnittelun lähtökohtana on konseptitason visio josta poiketaan vain perustelluista syistä. Tehtävänä on määritellä tarkasti mitä konseptisuunnittelussa määritellyt periaatteet ja tavoitteet tarkoittavat potilas-/asiakasryhmien, prosessien, yksiköiden, erikoisalojen, toimijaryhmien ja yksittäisten toimijoiden näkökulmasta. Kainuun uuden sairaalan toiminnallinen suunnittelu on jaettu neljään osa-alueeseen: 1. Toiminnan suunnittelu yksiköittäin ja toiminnoittain 2. Yksikkökohtainen tilasuunnittelu hoito- ja tukiprosesseittain 3. ICT-ratkaisujen arviointi 4. Johtamismallin ja henkilöstöpolitiikan käytäntöjen valmistelu Yksikkökohtaisessa suunnittelussa käytettäviä menetelmiä ovat mm: - Toiminnallisten kokonaisuuksien (ns. blokkien) sisällön ja yhteyksien tarkentaminen - Tarkat prosessikohtaiset toimintasuunnitelmat ja laskelmat (ml. potilas-, henkilöstö-, informaatio- ja materiaalivirrat) - Prosessien simulointi (miten ne kulkevat sairaalan, blokkien ja yksiköiden tasolla) - Toimintojen volyymien ja yhteyksien määrittely (mm. miten niiden tulee sijaita suhteessa toisiinsa) Tilojen keskinäistä sijaintia arvioidaan erillisten sijaintikriteereiden avulla: 1. Esitettävien ratkaisujen taloudellinen kestävyys: a) erikoistilojen ja laitteiden määrän optimointi, b) nykyisten tilojen asettamat fyysiset ja tekniset rajoitukset sekä niiden mahdollinen uusiokäyttö, c) väistötilojen tarpeen minimointi. 2. Tilojen keskinäinen sijoittuminen ja toimintojen keskinäiset suhteet: a) kriittiset yhteydet (henkeä uhkaavat siirrot, esim. synnytyssali ja sektiosali), b) tärkeät yhteydet (esim. siirrot sitovat paljon henkilökuntaa, pakottavat aikataulut, suuri volyymi, hygienianäkökulma), c) tavoitettavuutta helpottavat yhteydet; henkilökunnan, potilaiden ja asiakkaiden näkökulma (esim. suuri volyymi, esimiehet, konsultaatiot), d) työtä helpottavat yhteydet (osa henkilöhuoneista, opetustilat), e) pakolliset, ei kriittiset - tilat (esim. osa henkilöhuoneista, pukukopit), f) ei yhteyksiä 6

16 2. TOIMINNAN SUUNNITTELU YKSIKÖITTÄIN JA TOIMINNOITTAIN 2.1 Päivystystoiminta Kainuun keskussairaalassa toimii yhteispäivystys, jolla tarkoitetaan asiakkaan näkökulmasta katsoen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon jakamatonta päivystystä. Potilaat hoidetaan samassa pisteessä ja jaetaan hoitolinjoihin pääosin hoidon kiireellisyyden perusteella. Kajaanin ja lähialueen päivystyshoitoa tarvitsevat potilaat tulevat samaan paikkaan vuorokauden ajasta riippumatta. Kiireellistä hoitoa vaativat potilaat tutkitaan, hoidetaan sekä heidän mahdollinen kuntoutuksen tai muun tuen tarpeensa arvioidaan päivystyskäynnin yhteydessä. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnin perusteella potilas luokitellaan kiireellisyysluokkaan ja ohjataan toiminnallisesti tarkoituksenmukaiseen hoitolinjaan ja sopivalle ammatti-ihmiselle (hoitaja, yleis- tai erikoislääkäri) hoitoa varten. Päivystyksellinen hoidon tarpeen arviointi suoritetaan neljässä vaiheessa: 1) Puhelimitse (puhelinpalvelun sijainti vielä ratkaisematta; mahdollisesti päivystyksen back office -tiloissa) 2) Ensihoitoyksikössä (ambulanssissa) 3) Päivystyspoliklinikan triagehoitajalla 4) Päivystyksessä tunnistetaan potilaat, joilla on riski sairaalajakson pitkittymiseen eli erityinen kuntoutuksen tarve Päivystysprosessissa on kaksi ohjauspistettä (kuva 3). - Ensimmäisessä vaiheessa määritetään mihin päivystysyksikön sisäiseen prosessiin potilas ohjataan. Asiakas saapuu yhteispäivystykseen oireen perusteella, eikä hänen tarvitse tietää mihin sairaalan sisäiseen prosessiin hän mahdollisesti kuuluu. Kävelevien ja ambulanssilla saapuvien potilaiden kulku ja sisääntuloprosessit on erotettu toisistaan: o Hätätilapotilaat (triage A/B) ohjataan suoraan erikoislääkärille o Triagehoitajat ja ambulanssin ensihoitajat luokittelevat potilaat (A/B/C/D) - Toisessa vaiheessa määritetään, mihin potilas ohjataan päivystyksestä. Vanhuspotilaat tutkitaan nopeasti ja saatetaan jaloilleen mahdollisimman pian hoidon ja kuntoutumisen käynnistämiseksi. Tämän toteutuminen edellyttää, että koko hoitoketju toimii ja jatkohoitopaikoissa on kapasiteettia ottaa päivystyksen lähettämät potilaat vastaan. Päivystyksen toimintamalliin kuuluu kotiutustiimien tai kotiutuskoordinaattorin työpanos, joka toteutetaan päivystyksen hoitohenkilöstön sisäisellä työnjaolla. 7

17 Puhelin Ensihoidon triage Kävelevien Triage Päivystysalue Raskas hätätila Moni-interventioinen 9500 Kevyt päivystysvo Päivystys- ja valvontaosastot TEHO 4 +2 (inf) paikkaa Valvonta n. 14 paikkaa Päivystysosasto n paikkaa Infektio-osasto n. 12 paikkaa ESH vuodeosastoille yhteensä n Akuuttigeriatria - Kriteerit geriatrialta TKakuuttiosasto Kotiin / sairaalan ulkopuolelle n Subakuutti Kuva 3. Akuuttiprosessin yleiskuvaus Yhtenäinen triage Maakunnallisen päivystystoiminnan sujuvuus edellyttää yhtenäistä triagen toimintamallia. Ensihoito, yhteispäivystys, terveyskeskusvastaanotot ja puhelinpäivystys toimivat samojen periaatteiden mukaisesti. Tämä vaatii sekä yhteisen ohjeistuksen että perehdytyksen. Triagessa kokenut hoitaja tekee hoidontarpeen arvion heti potilaan saavuttua päivystykseen. Kävelevien potilaiden ja ambulanssipotilaiden triage ovat erillisiä. Päivystyksen potilasvolyymit ja -virrat Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella potilaat ohjataan päivystysalueen sisäisiin prosesseihin. Potilaat hoidetaan ja kotiutetaan sairaalan päivystys- ja valvontaosastolla, otetaan jatkohoitoon sairaalan muille vuodeosastoille tai siirretään muualle jatkohoitoon. Lapsipotilaille varataan omat odottelu- ja hoitotilat. On huomioitava, että suurin osa lapsipotilaista voidaan hoitaa ns. fast track- prosessina (kevyt päivystysvastaanotto), tai akuuttilääkärin toimesta pienten vammojen hoitona. Volyymit ovat aika pieniä (keskimäärin 14/vrk yleislääkärille ja 2,5/vrk erikoislääkärille), jolloin toimintamallia täytyy vielä suunnitella yksityiskohtaisemmin eri ajankohtina (päivä-/päivystysaika). Moni-interventioiset lapsipotilaat tutkii pediatri päivystyksen tiloissa. 8

18 Taulukko 1. Arvioitu potilasvirtojen erikoisalajakauma benchmarking-aineiston ja Kainuun vuoden 2012 datan perusteella. Yhteensä SIS KIR YLE Muut Raskas hätätila (~66%) (~20%) (~6%) (~8%) Päivystysosasto (~33%) 1700 (~60%) (joista 500 eileikattua, 1200 päivystysleikattua) <5 (<1%) <5 (<1%) (~47%) 2600 (~39%) 800 (~13%) 100 (~1%) Kevyt päivystysvo (~7%) 1200 (~6%) (~85%) 300 (~2%) Huom! Taulukossa päivystysosastolle siirtyvien potilaiden voidaan olettaa kulkevan päivystyksessä moni-interventioisten potilaiden kanssa samaa prosessia, joten käytännössä moni-interventioisia potilaita on Näistä 3000 jatkaa edelleen päivystysosastolle. Taulukko 2. Päivystyksen sisäisten prosessien tyypillisiä potilaita (Kainuun keskussairaalan nykyinen käyttö, ilman päivystysleikkauspotilaita. Moniinterventioinen Top5- diagnoosit Raskas hätätila Päivystysosasto (*) Moni-interventioinen Kevyt päivystysvo 1. Rintakipu Keuhkokuume Vatsa- ja lantiokipu Ylähengitysteiden akuutti infektio 2. Keuhkokuume Vatsa- ja lantiokipu Muut pehmytkudossairaudet Vatsa- ja lantiokipu 3. Angina pectoris Eteisvärinä tai eteislepatus Hengityksen poikkeavuudet 4. Aivoinfarkti Hengityksen poikkeavuudet 5. Akuutti tubulointerstitiaalinen munuaistulehdus Ohimenevät aivojen verenkiertohäiriöt Eteisvärinä tai eteislepatus Märkäinen tai määrittämätön välikorvan tulehdus Pään haava Virtsarakkotulehdus (*) Koskee nykyistä käyttöä, päivystysleikkauspotilaat ei mukana analyysissa Päivystyksessä työskentelee vastaanotoilla yleislääkäreitä ja akuuttilääketieteeseen erikoistuneita lääkäreitä, jotka tarvittaessa konsultoivat päivystäviä erikoisalojen lääkäreitä. Hoitava henkilöstö sijoittuu potilasalueelle hoitamaan asiakkaita ja tekemään kirjaukset potilaan luona. Tarkempi toiminnallinen kuvaus on esitetty hoitolinjoittain. Päivystyksen tilat koostuvat vastaanottohuoneista (kevyt päivystysvastaanotto) ja niiden odotustilasta sekä sänkypaikkoja sisältävästä hoitoryhmästä (moni-interventioiset potilaat). Lisäksi tarvitaan hätätilahuone ja kaksi eristyshuonetta. Tilatarpeet on esitelty tarkemmin kunkin prosessin yhteydessä. 9

19 2.1.1 Kevyt päivystysvastaanotto Kevyt päivystysvastaanotto tarkoittaa lähinnä yleislääkärin sekä hoitajavastaanotolle luokiteltujen potilaiden tutkimusta ja hoitoa. Tyypillisiä diagnooseja vastaanotoilla ovat erilaiset tulehdukset, kivut ja haavat. Kainuun keskussairaalan yhteispäivystyksessä näitä arvioidaan olevan noin käyntiä vuodessa, joista hoitajakäyntien osuus on n käyntiä. Toimintatapa Toimintatapana on ns. fast-track -malli, jossa tavoitteena on, että 80 % potilaista kulkee läpi alle kahdessa tunnissa. - Triagessa linjalle ohjatuille potilaille tilataan laboratorio- ja rtg-tutkimukset (vierianalytiikkaa hyödyntäen ja tarpeen mukaan lääkäriä konsultoiden). - Diagnostiikkatietojen valmistuttua lääkäri tutkii hoitajan valmistelemat potilaat. - Ellei potilas tarvitse lääkärin tutkimusta tai hoitoa, triage ohjaa hänet hoitajan vastaanotolle. Päivystävä sairaanhoitaja voi vastata lyhyistä sairaslomatarpeista, hengitystieinfektioista, mahataudeista. - Mahdollista kiireettömämpää hoitoa ja tutkimuksia varten tulee potilaalle antaa ajanvaraus paikan päällä tai muuten varmistaa, että jatkotoimet ovat sujuvia. potilas saapuu Sairaanhoitajan vastaanotto Kotiin Triage Lääkärin vastaanotto (vierianalytiikka) Lab RTG (lääk konsultaatio) Hoitajan valmistelut Hoitaja: Määräykset Jatkohoidot ym Lääkärin vastaanotto (vierianalytiikka) Sairaalaan Kuva 4. Kevyen päivystysvastaanoton prosessikaavio Tilatyypit Kevyt päivystysvastaanotto on tilatarpeiltaan perinteiseen kävelevien potilaiden vastaanottohuonemalliin pohjautuva, jossa on huomioitava, että ne mahdollistavat joustavasti erilaiset lääkäri-/hoitajatyöpari ja konsultaatiomallit. Volyymeista ja kuormituksesta riippuen on 10

20 mahdollista toimia eri ajankohtina hoitajapainotteisesti (esim. arki-illat) ja lääkäripainotteisesti (esim. yöaika). Lisäksi tarvitaan toimenpidehuone sekä back office -toimistotilaa Moni-interventioisen potilaan päivystysprosessi Moni-interventioprosessilla tarkoitetaan useita eri tutkimus- tai hoitotoimia edellyttävien potilaiden tutkimusta ja hoitoa. Yleisiä diagnooseja moni-interventioprosessissa ovat hengityspoikkeavuudet, sydän ja verenkiertohäiriöt, murtumat, kallovammat sekä vatsa- ja lantiokivut. Potilaita arvioidaan olevan n vuodessa, joista 3000 siirtyy edelleen päivystysosastolle. Toimintatapa Toimintatapa nojautuu akutologiseen diagnostiikkaan, jolla pyritään samaan potilaan suunnitelma päivystyksestä valmiiksi 80 % saapuvista alle 4 tunnissa. Tilatyypit Potilaan saapuessa triagessa otetaan perusmittaukset (vitaalitoiminnot: verenpaine, pulssi, saturaatio, kuume), joiden perusteella määritellään kiireellisyysluokka (B-D). Pääosin laboratoriotutkimuksia eikä vierianalytiikkaa tilata triagessa. Potilaat ohjataan ensisijaisesti akuuttilääkärille tai tilanteesta riippuen suoraan erikoisalan spesialistille. Potilaat ovat pääosin makaavia tai istuvia, jotka tulee jalkauttaa mahdollisuuksien mukaan kuntouttavan hoidon periaatteiden mukaisesti. Kuntoutustarpeen arvio tehdään. Henkilöstö sijoittuu hoitoalueelle potilaiden läheisyyteen. Laboratorion henkilöstö kiertää hakemassa näytteet. Siirrettävällä rtg-laitteistolla (kaksipuolinen RTG) voidaan kuvantaminen hoitaa potilaan luona. Tilat tulee suunnitella siten, että ne tukevat hoitajatyötä ja valvontaa potilaiden läheisyydessä. Kansliamallin sijaan tilat suunnitellaan siten, että hoitajat sijoittuvat keskelle hoitoryhmää, josta hoitoalueen valvonta on mahdollista. Potilasvolyymien pohjalta näyttää järkevältä, ettei moni-interventioisia tiloja jaeta kiinteillä rakenteilla pienempiin alasegmentteihin, vaan tarvittaessa esim. konservatiivinen/operatiivinen jako voidaan toteuttaa kevyillä rakenteilla (verhot/sermit). Lisäksi tilaratkaisuissa on huomioitava moni-interventioisen potilaan hoitoon tarvittavien materiaalien sijoittelu nykyistä paremmin (esim. lääkevarastot). Moni-interventioisten potilaiden hoitoon varataan vastaanottohuone. Lisäksi tarvitaan erillinen, helposti valvottavissa oleva huone eristyspotilaille sekä turvahuoneita. Päihdepotilaiden / selviämisaseman tilatarpeet määritetään myöhemmin tähän keskittyvän työryhmän tulosten pohjalta. 11

21 2.1.3 Hätätilapotilaat Moni-intervetiotoimiin kuuluu myös raskaan hätätilaprosessin potilaat, joita arvioidaan olevan vuosittain (keskimäärin 1,5 per päivä, joka kolmas yö 1 potilas). Esimerkkidiagnooseja ovat rintakivut, keuhkokuume, infarktit sekä rinta- tai selkärangan murtumat. Triagessa potilaiden kiireellisyysluokaksi on arvioitu A-B. Toimintatapa Raskaita hätätilapotilaita saapuu niin harvoin, ettei sille ole tarkoituksenmukaista kohdentaa erillistä henkilöstöä. Toimintamalli perustuu nykyisen kaltaiseen, jossa ennakkoilmoituksen perusteella kootaan tiimi (pääasiassa moni-interventioisesta prosessista), joka valmistautuu aloittamaan potilaan tutkimuksen ja hoidon. Ks. kpl Tilatyypit Raskaiden hätätilapotilaiden kannalta oleelliset tilakysymykset ovat ambulanssien saapumiseen liittyvät tilat sekä välittömästi ambulanssien sisääntulon läheisyydessä olevat sokki- ja eristyshuoneet. Ambulanssilogistiikan kannalta olisi optimaalista, jos ambulanssit voidaan ajaa suojattuun katokseen potilaita tuotaessa ja siirto sokki- tai eristyshuoneeseen onnistuu ulkokautta. ESH vuodeosastoille Ambulanssipotilas Hoitoryhmän sairaanhoidollinen työ: Tutkimuksia, hoidon aloituksia ym. Erikoisalan lääkärin konsultaatio TEHO Valvonta Päivystysosasto Infektio-osasto Akuuttilääkärin tutkimukset RTG/Lab Akuuttilääkärin tutkimukset ja hoitopäätös Akuuttigeriatria TK-akuuttiosasto Triage Kävelevä potilas Kotiin Kuva 5. Moni-interventioprosessin alustava prosessikaavio Päivystystoiminnan vaatimukset tukipalveluille Toimintatapa Kuvantamislaitteistot sijoitetaan päivystyspoliklinikan välittömään läheisyyteen. Uudistuvan päivystysasetuksen myötä radiologian päivystysvaatimukset lisääntyvät ja edellyttänevät jatkuvaa radiologipäivystystä. Päivystyksen yhteydessä on oltava C-kaari traumapotilaan läpivalaisua ja kipsauksia varten. Tilojen rakennusvaiheessa on myös huomioitava seinien lyijysuojaus. 12

22 Röntgenin läpimenoaikatavoite on 60 minuuttia, paitsi hätätilapotilaiden osalta välittömästi. Laboratoriotutkimusten valmistumistavoite on lähtökohtaisesti 30 minuuttia.. Päivystysosaston laboratoriotulokset oltava valmiina aamuisin klo Vierianalytiikkaa hyödynnetään päivystyksen nopeissa prosesseissa (kevyt- ja subakuuttivastaanotto). Laboratorion näytteenottaja kiertää päivystyksen makaavat potilaat. Kävelevät potilaat ohjataan diagnostiikkakeskuksen näytteenottopisteeseen. Tilatyypit päivystyksessä Päivystysalueelta tulee varata radiologialle tila liikuteltavan röntgen-laitteen lämmitystä varten sekä tila uä- ja rtg-laitteiden säilytykselle. Säilytystiloihin on oltava esteetön pääsy, jotta laitteiden siirtäminen tutkimuspaikan ja säilytyspaikan välillä onnistuu. Laboratorio ja röntgen eivät tarvitse tiloja päivystyksestä. Röntgen sijaitsee päivystyksen vieressä Päivystyksen yhteistoiminnan kysymyksiä Toimintatapa akuuttien, ei-kotiutuvien potilaiden hoidossa Akuuttihoitoa annetaan ensisijaisesti Kainuun keskussairaalan yhteispäivystyksessä sekä rajoitetusti myös muiden kuntien terveyskeskuksissa. Niissä tapauksissa, joissa diagnostiikka on selkeä ja hoito voidaan käynnistää ja jatkaa terveyskeskuksessa, hoitopaikkana voi olla kunnan terveyskeskuksen vuodeosasto. Yhtenäisen triageohjeistuksen perusteella päivystyshenkilöstö tunnistaa ja ohjaa akuuttigeriatrista hoitoa tarvitsevat vanhuspotilaat jatkohoitoon akuuttigeriatriselle osastolle keskussairaalaan. Tämän tarkoituksena on varmistaa oikea diagnostiikka ja hoidon nopea aloittaminen sekä kuntoutuksen välitön aloittaminen. Keskussairaalan päivystysosasto hoitaa kaikki 1-2 vrk kestävät, päivystyksestä alkavat sairaalajaksot ja vastaa myös esim. potilaiden valmistelemisesta leikkaukseen, ellei potilaan tila edellytä teho- tai valvontatasoista hoitoa. Terveyskeskusten vuodeosastot keskittyvät kuntouttavaan, lyhytaikaiseen jatkohoitoon sekä saattohoitoon. Terveyskeskuksissa ei järjestetä pitkäaikaista asumispalvelua. Päivystys jatkosijoittaa potilaat tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan etukäteen sovittuihin kriteereihin ja toimintamalleihin pohjautuen: - kotiutuskelpoiset kotiin, vrk:ssa kotiutuvat ja päivystysleikkausta odottavat potilaat päivystysosastolle, - teho-, valvonta- ja akuuttigeriatriselle osastolle näiden osastojen yhteydessä kuvattujen tarkempien kriteerien pohjalta, - terveyskeskuksen vuodeosastoille potilaat, jotka eivät hyödy erikoissairaanhoidon sairaalahoidosta, - muut potilaat sairaalan vuodeosastoille. Erikoislääkäri päättää ja potilaalle laaditaan hoitosuunnitelma ennen osastolle siirtämistä. Jatkohoitopaikan suunnittelua varten on kehitteillä uusi SAS-ohjausjärjestelmä. Jos kapasiteetin käyttöaste ei mahdollista ennalta sovittujen toimintamallien toteuttamista, on vielä sovittava, kenellä on päätösvalta potilaan sijoittamisesta tarkoituksenmukaisimman hoitopaikan varmistamiseksi. 13

23 Jatkohoidosta päättäminen ja hoidon järjestely kuuluu päivystyksen henkilöstön tehtäviin. Sitä varten ei ole erillistä tiimiä. Joillain hoitajilla on kuitenkin enemmän osaamista ja kokemusta kotiuttamisesta ja he toimivat nk. kotiutuskoordinaattoreina. Tilatyypit Päivystyksen henkilöstö työskentelee potilastiloissa sekä back offisessa sijaitsevissa toimistotiloissa. Myös kotiutuskoordinaattorihoitaja työskentelee päivystyksen back officessa. Toimintatapa kevyempien akuuttipotilaiden ja subakuuttien potilaiden hoidossa Päivystykseen hakeutuvat potilaat, joiden hoidon tarve ei ole välitön, ohjataan triageohjeiden mukaan tarvittaessa subakuuttiin eli puolikiireelliseen vastaanottoon. Henkilöstöllä on ajanvarausmahdollisuus suoraan triagesta/päivystyksestä. Subakuutteja potilaita voidaan hoitaa sekä kevyen päivystysvastaanoton että erillisessä subakuutissa prosessissa potilaskuormitukseen ja jonotilanteeseen pohjautuen. Subakuuttien jononhallinnan perusperiaatteena on em. prosessien kapasiteetin käyttöasteen maksimointi, kuitenkin siten että subakuuttien odotusaika pysyy hyväksyttävällä tasolla. On vältettävä tilannetta, että subakuuttien jono pysyy kiinteänä, vaan sen tulisi vaihdella välillä 0-3 vuorokautta kysyntätilanteesta riippuen. Subakuuttivastaanotto on auki klo Kajaanilaisilla on laskennallisesti arvioituna noin subakuuttikäyntiä vuosittain, joista valtaosa (70 % = ) on hoitajakäyntejä. Luku perustuu arvioihin Kajaanin datasta sekä eri verrokkikunnista. Perusterveydenhuollon toimintamallin mukaisesti listautuneiden potilaiden hoidossa noudatetaan hoitosuunnitelman ja triageohjeiden mukaista jakoa: - Pitkäaikaissairaiden, paljon palveluita tarvitsevienpotilaiden subakuuttikäynnit järjestetään omilla terveysasemilla/perusterveydenhuollon tiimeillä, jotta potilaiden pitkäjänteinen hoitokontakti säilyy. - Kevyesti listattujen potilaiden subakuuttikäynnit järjestetään joko omalla terveysasemalla/tiimillä, jos vapaita subakuuttiaikoja on tai yhteispäivystyksen yhteydessä olevilla subakuuttivastaanotoilla. - Kajaanilaisten ja lähiympäristöstä olevien listaamattomien satunnaiskäyttäjien subakuuttikäynnit järjestetään yhteispäivystyksen yhteydessä olevalla kevyellä päivystysvastaanotolla, muiden omilla terveysasemilla (asetuksen mukaiset valinnanvapausperiaatteet huomioon ottaen). Akuutti- ja subakuuttipotilaiden kontrollikäyntejä järjestetään myös subakuutivastaanotolla (esim. infektio- ja pientarumapotilaat) tai soveltuvasti omilla terveysasemilla Tilatyypit Subakuuttivastaanotolla tarvitaan vastaanottohuoneita ja toimenpidehuone sekä lisäksi toimistotilaa. Subakuuttivastaanoton tulisi sijaita päivystyksestä erillään, mutta kuitenkin riittävän lähellä, jotta yleislääkäri- ja hoitajaresursseja voidaan käyttää joustavasti sekä subakuutti- että päivystyspotilaiden hoidossa. 14

24 2.2 Kuuman sairaalan osastot Sairaalan aina auki olevaa osaa, jossa sijaitsevat päivystys- ja valvontatoiminnot, kutsutaan kuumaksi sairaalaksi. Päivystyksestä alkavien sairaalajaksojen, erityistä valvontaa vaativien potilaiden sekä synnytysten hoitoa toteutetaan eri osastoilla, jotka osin ovat toisiaan tukevia yksiköitä. Ammattiryhmien roolit ja resurssijako kuuman sairaalan eri yksiköissä perustuvat yhteiskäyttöiseen toimintamalliin. Yksiköillä on perusmiehitys, jota voidaan joustavasti käyttää tukemaan lisäapua tarvitsevien yksiköiden toimintaa. Erikoisalojen henkilöstö kiertää omat potilaansa (leikattavista potilaista vastaa leikkaava kirurgi jne.) Alla olevassa taulukossa on kuvattu osastojen potilasprofiilien perusperiaatteet, joita tulee tarkentaa sairaus-/diagnoosiryhmittäin suunnittelun seuraavassa vaiheessa. Käytännössä kriteerien tarkentamisen ohella on oltava selvät pelisäännöt niiden toteuttamisesta: kuka viime kädessä päättää potilaiden sijoittamisesta kullekin osastolle. Taulukko 3. Potilasprofiilien periaatteet Osasto Päivystysosasto (nykyinen ND) Infektio-osasto Kuvaus potilasryhmistä Kaikki päivystykselliset 1-2 vrk:n jaksot, lisäksi kaikki päivystysleikkausta odottavat potilaat Erikoissairaanhoitoa vaativat infektiopotilaat*, jotka eivät täytä muiden kuuman sairaalan yksiköiden kriteereitä Teho-osasto Akuutit potilaat, joilla kuolemanriski tai vammautumisen riski, mutta ovat tehohoidon avulla mahdollisesti hoidettavissa kotiin. Teho-osaston ylilääkäri päättää sisäänotosta. Valvontayksikkö Monitoroinnin tarve ja vähintään yhden elintoiminnan häiriö tai sen riski (esim. CCU-, AVH-, kirurgiset ja kardiologian telemetriapotilaat). Seniorilääkäri päättää sisäänotosta. * A00-B99, J00-J06, J08-J19, J20-J22, J82, J85-J86, K35-K37, K57, K65-K67, L00-L08, M00-M03, N10-N12,, T81.4 ja U00-U99 -diagnoosit Päivystysosasto (nykyinen ND) Päivystysosastolla hoidetaan kaikki ne päivystyksen kautta saapuvat potilaat, joiden hoitojakson oletetaan kestävän 1-2 vuorokautta. Osaston henkilöstö vastaa myös potilaiden valmistelemisesta esim. leikkaukseen. Poikkeuksena ovat potilaat, joiden tila edellyttää teho- tai valvontatasoista hoitopaikkaa tai ne potilaat, jotka täyttävät akuuttigeriatrian osaston sisäänottokriteerit. Päivystysosastolle otetaan potilaita, joilla on riski jonkun elinryhmän häiriölle ja tarvitsevat siksi seurantaa. Volyymi on arviolta noin 3000 potilasta vuodessa, josta n on sisätautipotilaita, 1400 päivystysleikkauspotilaita ja loput jakautuu useille erikoisaloille. Potilaiden tyypillisimpiä diagnooseja on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Toimintatapa Päivystysosaston toimintatapa perustuu nopeaan diagnostiikkaan ja hoidon aloitukseen sekä jatkohoidon tarpeen ja tarkoituksenmukaisen hoitopaikan määrittelyyn niiden päivystyspotilaiden osalta, joiden oletetaan olevan kotiutettavissa tai siirrettävissä jatkohoitoon 1-2 vuorokaudessa. Toimintamalli on etupainotteinen, mikä tarkoittaa, että päivystysosasto tulee resursoida sekä määrällisesti että laadullisesti perinteistä erikoisalavuodeosastoa paremmin. Lisääntynyt 15

25 yksikkökohtainen resurssi voidaan säästää nopeutuneina hoitoketjuina, jolloin hoitokokonaisuutta kohden resurssikulutus jää vähäisemmäksi. Kuntoutushenkilöstö tekee kuntoutustarpeen arvion niille, joilla tarve on tunnistettu päivystyksessä. Arvion mukaisiin toimenpiteisiin ryhdytään saman tien. Päivystysosaston henkilöstö toteuttaa kuntouttavaa työotetta ja potilaita kannustetaan nousemaan sängystä, ellei siihen ole kliinistä estettä. Päivystysosaston toimintamallia kehitetään sen suuntaiseksi, että tutkimukset ja päätökset tehdään enemmän tarpeen mukaisesti kuin tiettyyn osaston päivärytmiin pohjautuen. Normaaliosastoa suurempi resursointi mahdollistaa jatkuvan tutkimusten ja hoidon edistämisen perinteisten kerran päivässä tapahtuvien (aamu)kiertojen sijaan. Tämä aiheuttaa tukipalveluiden kannalta tarpeen nopeammalle tutkimusten saatavuudelle (laboratorio ja röntgen). Tilatyypit Hoitajatyön kannalta tulee tilaratkaisut suunnitella heräämömäiseen työmalliin, jossa hoitajat on sijoitettu avoimeen tilaan potilaiden keskelle ei kanslioihin. Potilaita varten on helposti valvottavia 1(-2) hengen huoneita, joissa on WC ja suihku. Lisäksi tarvitaan päivähuone, jossa potilaat voivat ruokailla ja tätä palveleva potilaskeittiö. Lääkärille tarvitaan vastaanottohuone ja henkilöstölle (lääkäri, konsultoijat, hoitajat, sihteerit, terapeutit) toimistotilaa Teho-osasto Kainuun keskussairaalan tehohoidon perustana on ympärivuorokautisen operatiivisen päivystyksen toiminta. Potilaat ohjataan teho-osastolle etukäteen sovittuihin kriteereihin pohjautuen teho-osaston ylilääkärin päätöksellä: Jos potilaalla on akuuttisairaus, kuolemanriski tai vammautumisen riski, mutta ovat tehohoidon avulla mahdollisesti hoidettavissa kotiutumiskuntoiseksi. Vastasyntyneiden tehohoitoa varten on 3 perhekeskolapaikkaa, jotka ovat välittömässä vastasyntyneiden tehon sairaanhoitajien valvomon läheisyydessä monitoriyhteyden lisäksi. Näillä paikoilla toteutetaan esim. nasaalinen c-pap-hoito ja tehoseurannat. Lisäksi on oltava tila 1 hengityskonehoitoa vaativalle potilaalle, jossa hoitajan on mahdollista olla läsnä ja tilaa siirtokuljetuksen valmistelulle ambulanssi- tai helikopterisiirtoa varten yliopistolliseen sairaalaan. Lisäksi tarvitaan paikka, jossa kasvavan keskosen vanhemmat voivat hoitaa lasta (1 perhehuone) ja paikka, jossa keskonen on hoitajien valvottavana vanhempien ollessa kotona. Alle puolivuotiaan vauvan tehohoito järjestetään lastenosastolla, jonne tuodaan tehohoitolaitteisto keskolasta. Tätä vanhempien lasten tehohoito toteutetaan joko aikuisten teho-osastolla tai OYS:ssa. Toimintatapa Teho-osaston toimintamalli ei oleellisesti muutu nykyisestä. Suurin muutos liittyy valvontayksikön perustamiseen, jolloin teho-osaston potilasprofiilia voidaan kehittää vastaamaan paremmin resursointia. Käytännössä tämä tarkoittaa 1 tehohoitopaikan vähentämistä. Teho-osastolla on varmistettava, että potilaspaikalla on tarvittava välineistö potilaan hoidon turvaamiseksi sekä tehohoidon edellyttämä ammattitaitoinen henkilöstö. Jatkuvasti on oltava saatavilla tehohoitoon perehtynyt lääkäri. Tehohoidossa potilasta tarkkaillaan keskeytymättä, hänen elintoimintojaan valvotaan ja tarvittaessa pidetään yllä. 16

26 Tilatyypit Tehohoitopaikkojen (yhden hengen huoneiden) lisäksi tarvitaan ilmaerityshuoneita tehohoitoisille potilaille. Hoitajien työpisteeltä on hyvä näkyvyys potilaisiin. Röntgentutkimusten osalta tilojen suunnittelussa tulee huomioida lähellä olevien ihmisten säteilysuojelu sekä liikuteltavan röntgenlaitteen tarvitsema tila potilassänkyjen välissä. Lisäksi henkilöstö tarvitsee toimistotilaa Valvontayksikkö Valvontayksikkö vastaa monitoriseurantaa tarvitsevien potilaiden hoidosta. Potilaskriteerinä on vähintään yhden elintoiminnan häiriö. Kriteerit on määriteltävä selkeästi suhteessa tehoon ja vuodeosastoihin. Potilaan sisäänkirjauksesta vastaa toimintamallin mukaan sovittava erikoislääkäri. Toimintatapa Valvontayksikkö toimii joustavassa yhteistyössä teho-osaston, heräämön, infektio- ja päivystysosaston kanssa kapasiteetin käytön ja resurssien kuormituksen tasaamiseksi. Valvontayksikkö on kaikkien erikoisalojen käyttämä resurssi ja se toimii teho-osaston ja vuodeosaston välisenä hoitopaikkana. Siellä hoidetaan potilaita, jotka eivät tarvitse tehohoitoa, mutta vaativat vuodeosastohoitoa intensiivisempää tarkkailua ja hoitoa. Tämä keventää vuodeosastojen toimintaa ja lisää potilasturvallisuutta. Lisäksi valvontatasoisten potilaiden nopea hoitoon pääsy lyhentää hoitoaikoja. Tilatyypit Valvontapaikat ovat täysin erikoisalattomia (ns. high care beds). Paikat jakautuvat avotilapaikkoihin ja huonepaikkoihin. Vaihtoehtoisesti voidaan rakentaa pelkkiä huonepaikkoja, mikäli potilaita pystytään valvomaan helposti. Röntgentutkimusten osalta tilojen suunnittelussa tulee huomioida lähellä olevien ihmisten säteilysuojelu sekä liikuteltavan rtg-laitteen tarvitsema tila potilassänkyjen välissä Infektio-osasto Toimintatapa Infektio-osastolla hoidetaan kaikki yli 2 vrk sairaalahoitoa tarvitsevat infektiotautien hoidon erityisosaamista vaativat aikuisten infektiot. Se toimii tiiviissä yhteistyössä päivystys- ja valvontaosaston kanssa. Tilatyypit Infektio-osasto vastaa tilatyypiltään vuodeosastoa, poikkeuksena ilmaeristetyt huoneet. Osaan eristyshuoneista tarvitaan kulkuyhteys ulkoa Synnytys- ja äitiysyksikkö Kainuun keskussairaalan synnytysyksikön kapasiteetti on laadittu 900 vuotuisen synnytyksen mukaan. Maakunnan oman synnyttäjien lisäksi kysynnän odotetaan kasvavan lähialueiden väestöstä. Yksikkö hoitaa kaikki yli 22 raskausviikon päivystyspotilaat suoraan 24/7 jos päivystyskäynti liittyy raskauteen tai potilas tulee synnyttämään. Potilaat pääsevät käynnin (kätilö 17

27 tai lääkäri) jälkeen joko kotiin (jos todetaan, ettei tila vaadi sairaalaan jäämistä) tai otetaan osastoseurantaan tai tulevat synnyttämään. Toimintatapa Toimintamalli perustuu perhekeskeisen hoidon vahvistamiseen sekä pienen synnytysyksikön resurssien tehokkaaseen käyttöön: muodostetaan synnytys- ja äitiysyksikön sekä perhekeskolan kokonaisuus. Synnytyssalin ja lastentehon sijoittaminen lähekkäinen mahdollistaa pienten volyymien resurssien järkevän käytön. Tilatyypit Yksikköön oma sisäänkäynti päivystyspotilaille Synnyttäjille ja synnytystä odottaville prenataalipotilaille varataan vuodepaikkoja. Periaatteena on vierihoito, jossa kätilöt hoitavat äitiä ja äiti vastasyntynyttä. Lähtökohtana on 1 perhe / huone. Yksikössä on synnytyssaleja sekä kevyemmin varusteltu ammehuone lääkkeettömään synnytykseen. Lisäksi yksikössä on leikkaussali (hätäsektiot ja muut leikkaustoimenpiteet synnytykseen liittyen). Synnytysyksikköön tarvitaan vastasyntyneiden tehohoitopaikkoja sekä lepohuoneita vanhemmille. Perhekeskola tarkoittaa toimintamallia, jossa tehohoitoa vaativaa vastasyntynyttä hoidetaan yhteistyössä hänen vanhempiensa kanssa. Perhekeskolan röntgentutkimusten osalta tilojen suunnittelussa tulee huomioida liikuteltavan röntgenlaitteen vaatima tila keskoskaappien välissä sekä ei kuvattavien henkilöiden säteilysuojelu. Päivystävä lastenlääkäri tarvitsee huonetta. Edellä kuvattujen tilojen lisäksi yksikköön varataan gynekologisia vastaanottohuoneita (gynekologille ja kätilölle) sekä päivystävän gynekologin huone Lastentautien vuodeosasto Lastentautien vuodeosastolla hoidetaan vuotiaita lapsia ja nuoria. Hoito toteutetaan yhden hengen perhehuoneissa, joissa myös vanhempien on mahdollista yöpyä. Yksi huoneista varustellaan ilmaeristyshuoneeksi, loput voivat tarvittaessa toimia infektiopotilaiden tavallisina eristyshuoneina. Suurin osa lastentautien potilaista on päivystyksellisiä. Jatkossa elektiivinen hoito pyritään tuottamaan päiväsairaalassa (ulkopaikkakuntalaisille potilashotellin tukemana) ja lasten päiväkirurgiset potilaat hoidetaan muiden päiväkirurgisten potilaiden kanssa leikkausosastolla. Alle 6kk:n ikäisen lapsen tehohoito on mahdollista suorittaa lasten osastolla. Hoitoa varten tuodaan keskolasta laitteet ja yksi hoitaja siirtyy lastenosastolle. Lastenlääkäri yöpyy sairaalassa, mikäli osastolla on tehohoitoinen potilas. Vanhempien lasten tehohoito tapahtuu joko aikuisten tehoosastolla tai OYS:ssa. Yksi huone varustellaan vaikean lastenneurologian tai traumapotilaan hoidon tarpeisiin. Osastolla on lisäksi hyvä leikkitila, nuorten tila ja keittiö lasten ja vanhempien käyttöön. Hoitajien ja lääkäreiden työtilasta on hyvä mahdollisuus valvoa lasten vointia. Lastenosastolle varataan lisäksi yksi huone erityishuoltopiirin käyttöön. Arvioidut potilasvolyymit on esitetty alla: 18

28 Taulukko 4 Lastentautien vuodeosastot arvioidut hoitopäivät (brutto): nykyiseltä lastenosastolta jäävät päivät sekä aikuisten osastoilta siirtyvät 17- ja 18-vuotiaat Erikoisala Elektiivinen Päivystyksellinen Os. 1 Lastentaudit (sis. Lastenkirurgia) Lastenneurologia KNK Muut osastot Sisätaudit 0 49 Kirurgia Naistentaudit KNK 10 0 Hoitopäiviin on laskettu mukaan vuotiaiden jaksot muilta kuin lastenosastolta niin, että elektiiviset, yhden päivän jaksot on poistettu (jatkossa päiväsairaalassa) ja päivystykselliset yhden tai kahden päivän jaksot on poistettu (jatkossa joko heräämön tai päivystysosaston kautta kotiin). Näiden jaksojen vaikutus kuormitukselle on kuitenkin erittäin pieni Kuuman sairaalan vaatimukset tukipalveluille CT-kuvaus on oltava saatavilla päivystyksellisenä, kuitenkin hätätilapotilaiden osalta heti. Muut tutkimukset tehdään 4 tunnin läpimenoajalla (päivystysosasto, valvonta, teho, infektio). Laboratorioon on oltava putkipostiyhteys ja tulokset oltava valmiina kaikkien osastojen osalta aamuisin klo Leikkausyksikkö Kainuun keskussairaalan leikkaustoiminnassa vähennetään hoitopäiviä ja lyhennetään hoitojaksoja muuttamalla prosesseja ja tiloja (päiki- ja lyhki-osuudet yhteensä 70 %). Tavoitteena on vähentää useita satoja potilaita osastohoidon piiristä lisäämällä voimakkaasti päiväkirurgiaa. Leikkaukseen kotoa -mallia lisätään ja prosessi yhdistetään päiväkirurgiseen prosessiin. Arviolta yli 95 % elektiivisistä potilaista voi tulla vasta leikkausaamuna sairaalaan. Vastaavasti osa päivystysleikkauspotilaista voi odottaa kotona (esim. yläraajamurtumat alle 70v, alaraajamurtumista nilkka ja jalkaterä alle 70v, solisluumurtumat; näistä n. 90%). Näitä nk. vihreän linjan päivystyspotilaita arvioidaan olevan n. 225 vuodessa. Merkittävä määrä Ilman anestesialääkäriä tehtäviä toimenpiteitä siirretään poliklinikkatiloihin (silmätaudeilta kaikkiaan 800 kpl, lisäksi mm. canalis carpi (60-70 kpl), vasektomia (40 kpl), KNK (n. 330 toimenpidettä, joista osa lapsille; lasten toimenpiteet tehdään edelleen leikkaussalissa) haavarevisiot, ruuvin poistot tai vastaavat pientoimenpiteet. Tämä vastaa yhteensä noin puolikasta leikkaussalia tiimeineen. Poliklinikalla vastaava tilantarpeen lisäys on noin puoli toimenpidehuonetta. Hyväkuntoiset, seuraavana aamuna kotiutuvat potilaat yöpyvät heräämössä. Hoitajaresurssi saadaan valvonnasta. Kaikki heräämön aukioloajan ulkopuolella leikatut potilaat (arkisin klo ja viikonloput) yöpyvät valvonnassa. Leikatuista vuodeosastolle siirretään ne, joiden sairaalajakso kestää pidempään, ellei potilaan kunto edellytä valvontaa, jolloin heidät siirretään valvontaosastolle. Potilaiden kuntoutus käynnistyy jo heräämövaiheessa. Keskeiset asiakassegmentit ja niiden volyymit: 1) Päivystysleikkaukset: volyymi nyt 1330, tulee pysymään tällä tasolla. Yöllä leikattavia päivystyspotilaita on noin

29 2) Päikileikkaukset: Volyymi kasvaa nykyisestä 1800:sta noin 500:lla (mm. tyrät, olkapäät, urologian laserit, rintarauhanen, sappirakko, laskeumakirurgia, inkontinenssi). Toisaalta poliklinikalle siirtyy 770 silmäleikkausta, sekä noin 100 muuta leikkausta, jolloin päiki-volyymiksi jää 1430 leikkausta. 3) Lyhki (yön yli)-leikkaukset: 620 leikkausta, joista 170 päivystysleikkauksia 4) Vuodeosastolta leikkaukseen tulevien potilaiden määrä vähenee noin kahteensataan, koska päiki- ja lyhkikirurgiaa lisätään. Toimintatapa Asiakkaaksi tulon mallin on jatkossa perustuttava leikkausajan antamiseen poliklinikalla leikkauspäätöksen yhteydessä. Tämä vaatii lääkärin läsnäolon varmistamista kuukausia etukäteen ja odotusajan lyhentymistä ylipäänsä. Kuntoutus ja jatkohoito suunnitellaan poliklinikkakäynnin yhteydessä ja potilaan ohjaus aloitetaan jo ennen toimenpidettä. Vihreän linjan päivystyspotilaiden osalta otetaan käyttöön malli, jossa leikkausaika voidaan antaa päivystyspoliklinikalla. Mallissa päivystyssali on virka-aikana käytössä 2-3 kertaa viikossa (esim. ma, ke ja pe). Ensimmäinen leikkaus on suunniteltu (elektiivinen tai vihreän linjan päivystyspotilas). Mikäli vihreän linjan traumapotilaiden leikkauksen eivät täytä leikkaussalin kapasiteettia voidaan salissa leikata myös muiden erikoisalojen päivystyspotilaita (esim. haavarevisiot) tai raskaampia päivystyspotilaita. Leikkaussalien toimintaa voidaan tehostaa lisäksi esimerkiksi yhdistelemällä samantyyppisiä leikkauksia teemapäivittäin, esim. ortopediassa olkapää, selkä, pienkirurgia, tekonivelet tai yhdistämällä samalle listalle pitkiä ja lyhyitä leikkauksia. Tyypillisesti salissa aloitetaan pienellä toimenpiteellä ja samalla valmistellaan seuraavaa leikkausta. Valmistelutiloina käytetään heräämön tiloja. Tilat rakennetaan siten, että leiko ja päiki-vastaanotto, 1. vaiheen heräämö, leikkaussalit ja 2. vaiheen heräämö muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joissa valvonta ja potilaan siirtymiset voidaan järjestää tehokkaasti ja turvallisesti. Heräämön ollessa suljettuna (klo 22->) potilaiden valvonta tapahtuu heräämön tiloissa, mutta valvonnan resursseilla. Tavoitteena on, että potilaat, jotka kotiutuvat leikkauksen jälkeisenä päivänä, yöpyvät heräämössä, josta heidät aamulla kotiutetaan. Ne heräämöpotilaat, jotka hoitoisuutensa puolesta tarvitsevat valvontaa, siirretään kuitenkin yöksi valvontaosastolle. Heräämössä yöpyviä potilaita on keskimäärin 2,8 per yö. Ensimmäisen vaiheen heräämön tulee olla yhteydessä valvonnan tiloihin, jotta yön yli valvonta voidaan järjestää potilaille sujuvasti ilman merkittäviä siirtoja. 20

30 Päiväkirurginen potilas Elektiivinen ei-päikipotilas Päivystysleikkauspotilas 1800 leikk. / 3600 salituntia Siirto leikkausyksi kköön 1330 leikk. / 2440 salituntia Ilmoittautu minen 1880 leikk./ 2690 salituntia Kotiutumine n Vaatteiden vaihto Toipuminen 2. heräämössä Lääkärin tapaaminen Salin ulkopuoliset valmistelut Toipuminen 1. heräämössä Valmistelut salissa Leikkaus Jälkitoimet salissa Salien virkaajan käyttöaste 65 % 70 % - Oletukset: Kuva 6. Leikkausyksikön toimintamalli lyhki silmäleikkausta siirtyy polille, samoin 100 muuta leikkausta - Vuodeosastokirurgiasta 500 muuttuu päikiksi - Ostoleikkauksista 100 tehdään omana tuotantona (elektiivinen ei-päiki) Yöpyminen valvonnass a Siirto vuodeosast olle Valvonnassa yöpyvät yöllä ja viikonloppuna leikatut sekä seuraavana aamuna kotiutettavat Instrumenttien säilytyksessä ja käytössä hyödynnetään standardisettejä ja mahdollisuuksien mukaan toimenpidekohtaisia vaunuja, joissa on tarvittavat tarvikkeet ja välineet. Vaunuille tarvitaan vaunuvarasto. Järjestelmää muokataan siten, että tavara tilataan järjestelmästä jo varausvaiheessa eikä huoltoon vietäessä. Leikkausosaston tarvike- ja välinelogistiikka suunnitellaan tarkemmin keväällä Tällöin otetaan kantaa implanttien, laitteiden, steriilien välineiden ja tarvikkeiden, lääkkeiden ym. varastointi (sijainti, koot, täydennyslogiikka) ja logistiikka. Tilatyypit Yksikköön tarvitaan tilat päiki- ja leiko-potilaiden vastaanottoa ja haastattelua varten, sekä vaatteidenvaihtotilat. 2. vaiheen heräämöön kotiutushaastattelussa voidaan käyttää yhteisiä haastattelutiloja. Heräämötilaa käytetään valmistelutilana, jos valmistelutilaa tarvitaan. Leikkaussalien suunnittelussa tulee ottaa huomioon röntgenkuvausmahdollisuus. Röntgenlaite tarvitsee putken lämmitys- sekä säilytystilan. Leikkausyksikössä on oltava myös c-kaari, joka palvelee leikkausyksikön lisäksi päiväsairaalaa ja toimenpideyksikköä. Heräämön tilojen tulee olla helposti valvottavia sekä yhteydessä valvontaan, jotta myös valvonnan henkilöstö voi seurata heräämön potilaita (öisin). Yksikköön tarvitaan lisäksi potilas-wc:t ja keittiö. Henkilöstölle tarvitaan toimistotilaa. Lisäksi tarvitaan potilashotelli yöyösijan tarvitseville pre- ja postoperatiivisille potilaille, joilla ei valvontatarvetta. 21

31 2.5 Poliklinikat Poliklinikat ovat ajanvarauksella toimivia erikoisalojen avohoidon vastaanotto- ja hoitoyksiköitä. Poliklinikat muodostavat yhtenäisen poliklinikka-alueen, jossa erikoisaloja ei potilaan näkökulmasta ole jaoteltu. Näin muodostuu konsultointia ja tilojen yhteiskäyttöä helpottava osaamiskeskus. Poliklinikka toimii päiväsairaalan välittömässä läheisyydessä. Kajaanin perusterveydenhuollon vastaanotot ja kuntoutuksen osaamiskeskuksen toimitilat sijaitsevat poliklinikan yhteydessä tai läheisyydessä. Lastentautien, lasten ja nuorten psykiatrian, kehitysvammaisten erityishuollon sekä aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksienhoidon poliklinikoiden toiminnallinen suunnittelu käynnistetään vuoden 2013 lopussa ja ne valmistuvat alkuvuonna Toimintatapa Poliklinikan yleinen prosessi on esitetty alla olevassa kuvassa (kuva 8). Kuva 7. Poliklinikkatoiminnan toimintamalli Prosessi käynnistyy lähetteestä (tulevaisuudessa konsultaatiopyyntö), jonka pohjalta erikoislääkäri arvioi potilaan hoidon tarpeen. Mikäli kyseessä on pitkäaikaissairas, joka on listautunut omahoitajalle ja konsultaatio koskee pitkäaikaissairautta, lähtökohtaisesti annetaan konsultaatiovastaus. Jos kuitenkaan potilaan hoitotasapaino ei parane kahden konsultaation jälkeen, siirtyy hoitovastuu erityisasiantuntijoille (erikoislääkäri ja -hoitaja). Poliklinikoilla on yhteinen palvelukeskus, jossa työskentelevät sihteerit ja hoitajat huolehtivat lähetteiden käsittelystä, ajanvarauksista sekä ajanvarauksia koskevien määräysten (mm. tarvittavat tutkimukset) toteuttamisesta ja aikatauluttamisesta mahdollisuuksien mukaan yhden käynnin periaatteella, eli yhteen sairaalakäyntiin pyritään keskittämään kaikki tarvittavat käynnit ja tutkimukset. Poliklinikalle saapuva potilas ilmoittautuu lähtökohtaisesti itseilmoittautumista hyödyntäen. Tämän jälkeen potilas ohjataan poliklinikalla oikeaan paikkaan odottamaan vastaanottoa. Palvelukeskus avustaa tarvittaessa ilmoittautumisessa sekä vastaa potilaiden ohjauksesta koordinoiden sekä varmistaen palvelun sujuvuuden. Mallissa korostuu erityisesti hoitajien osalta moniosaamisen kasvattaminen nykyiseen toimintamalliin verrattuna. 22

32 Poliklinikat sijoitetaan toisiaan tukeviksi kohorteiksi siten, että resurssien osittainen yhteiskäyttö on järkevää. Osaamiskohorttien tarkoituksena on yhdistää toisiaan tukevat erikoisalat riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi, jotta mielekkäiden tehtäväkokonaisuuksien jakaminen yksittäisille työntekijöille on mahdollista, jolloin resurssit ovat tehokkaammassa käytössä ja vältytään ylimääräiseltä henkilöstöltä. Tulevaisuuden avohoitopainotteisesta hoidosta ja sen aiheuttamasta mahdollisesta resurssitarpeen lisäyksestä selviytymiseksi tulee miettiä toiminnallisia uudistuksia, joista yhtenä mahdollisuutena on hallittu tehtävien siirto lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä. Tätä voidaan tukea mm. luomalla sairaanhoitajien erikoisosaamiseen perustuvia vastaanottoja. Lisäksi tarvittaessa voidaan hyödyntää teknologiaa korvaten fyysisiä poliklinikkakäyntejä etäkonsultaatioilla. Hoitohenkilökunnan työtehtävät voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: kaikille poliklinikoille yhteiset tehtävät (palvelukeskus), kohorttien yhteisiä tehtäviä (lääkärien vastaanotoilla avustaminen) sekä asiantuntijahoitajan tehtävät (itsenäinen vastaanotto). Vastaanotolla eri ammattiryhmien työpanosta hyödynnetään tarpeen mukaan. Suurimmalla osalla käynneistä voidaan määritellä jo aikaa varattaessa palvelukeskuksessa (lähetteen perusteella ennakoitavissa), millä seuraavista vastaanottomalleista potilaan asia tulee tarkoituksenmukaisimmin hoidettua. Joustavat tilat ja back office malli mahdollistaa monenlaiset toimintamallit vastaanotolla (ks. kuva 9) Potilas SH Lä SH Lä Lä SH SH Lä SH SH Lä SH SH Potilasryhmät Munuaishoitajan vastaanotto Kontrollikäynnit Konservatiivinen ensikäynti ilman jatkohoidon ohjelmointia Operatiivinen ensikäynti ilman toimenpidettä ja jatkohoidon ohjelmointi Konservatiivinen ensikäynti ja jatkohoidon ohjelmointi Konservatiivinen ensikäynti ja jatkohoidon ohjelmointi, operatiivinen toimenpidekäynti, jatkohoidon ohjelmointi Kuva 8. Vastaanottomallien vaihtoehdot Alla olevaan taulukkoon on jaoteltu vuoden 2012 poliklinikkavastaanottokäynnit erikoisaloittain suunnitelluille osaamiskohorteille. Taulukkoon on eritelty standardoidussa vastaanottohuoneessa tehtävät käynnit sekä erikoisvarusteltua vastaanottohuonetta (esim. gyne, silmät) edellyttävät käynnit. Toimenpideyksikön käynnit eivät ole mukana tässä. 23

33 Taulukko 5. Poliklinikoiden kohortit ja käyntimäärät (sisältäen toimenpiteet) Kohortti Erikoisala Käynnit yhteensä (ei puheluita) Aisti- ja allergiaklinikka, lastentaudit sekä iho- ja keuhkotaudit joista lääkärikäynnit ja hoitajakäynnit KNK KNK Hammas- ja suusairaudet Silmätaudit Lastentaudit Lastentaudit ja lastenneurologia Lastenkirurgia vuotiaiden käynnit muilta erikoisaloilta TULESpoliklinikka Ihotaudit, allergologia ja sukupuolitaudit Ihotaudit, allergologia ja sukupuolitaudit Keuhkotaudit YHTEENSÄ Ortopedia Ortopedia ja traumatologia Käsikirurgia Fysiatria Reumatologia Sisä- ja syöpätaudit Kirurgia, vatsataudit ja naistentaudit YHTEENSÄ Sisätautien poliklinikka Endokrinologia Hematologia Kardiologia Nefrologia Yleissisätaudit (mm, infektiopotilaat), Syöpäsairauksien poliklinikka Neurologian poliklinikka YHTEENSÄ Anestesilogia ja teho Kirurgian poliklinikka Gastrokirurgia Urologia

34 Thorax- ja verisuonikirurgia Plastiikkakirurgia Sydän- ja rintaelinkirurgia Yleiskirurgia Sisätautien poliklinikka Gastroenterologia Naistentautien poliklinikka Gynekologia Synnytyssali Äitiyspoliklinikka YHTEENSÄ Lisäksi poliklinikalle siirtyvät Kajaanin terveyskeskuksen vastaanottotyötä tekevät geriatrit. Tilatyypit Poliklinikka-alueen vastaanottotilat ovat standardoituja huoneita (pois lukien tietyt erikoisvarustellut vastaanottohuoneet), joihin potilas ohjataan odotusalueelta sisään. Henkilökunnan kulku vastaanotto- ja hoitohuoneisiin on ns. back office -alueelta, jossa sijaitsee työ- ja lepotilat. Järjestely mahdollistaa tilojen käytön optimoinnin ja joustavuuden sekä lisää henkilöstön luonnollista vuorovaikutusta. Poliklinikkayksikön aulaan tarvitaan tilaa itseilmoittautumiselle sekä informaatio-/ilmoittautumispiste ohjausta tarvitseville potilaille. Lisäksi poliklinikalle tarvitaan odotustiloja. Lapsille ja nuorille varataan erilliset odotustilat ja aikuisille omansa. Lasten odotustilat ja henkilöstön vastaanottotilat sijoitetaan niin, että niitä voivat käyttää lastentautien, lastenneurologian ja kirurgian potilaat sekä terapeuttien vastaanotoille tulevat lapset. Odotustilojen suunnittelussa huomioidaan viihtyvyys ja melutaso. 2.7 Päiväsairaala ja toimenpideyksikkö Toimenpideyksikkö Toimenpideyksikössä tehdään kiireettömänä hoitona annettavia tähystyksiä, kirurgisia ja gynekologisia pientoimenpiteitä. Toimintatapa Toimenpideyksikköön tulevat potilaat ilmoittautuvat samassa pisteessä kuin poliklinikoiden ja päiväsairaalan potilaat. Potilas- ja toimenpideryhmiä: 25 - Skopiatutkimukset (bronkoskopioita n. 150, gastroskopioita n. 1400, kolonoskopioita 1200, sekä kystoskopioita n. 500)

35 - silmätaudit (800) - canalis carpi (60-70) - vasektomiat (40) - haavarevisiot (100) - ruuvin poistot (määrä ei tiedossa) Toimenpideyksikössä ei ole omaa henkilöstöä, vaan poliklinikan lääkärit ja hoitajat käyttävät yksikön tiloja. Potilaiden seurannasta toimenpiteen jälkeen vastaavat päiväsairaalan hoitajat. Tilatyypit Toimenpidehuoneet suunnitellaan ja varustellaan yhteiskäyttöisiksi. Esimerkiksi samassa huoneessa voi tehdä erilaisia skopiatutkimuksia. Lisäksi tarvitaan potilaiden odotustila sekä henkilöstölle yhteys takatoimistotilaan (back office). Päiväsairaala Päiväsairaalassa toteutetaan polikliinisiä hoitoja ja tutkimuksia. Päiväsairaalassa seurataan potilaita hoidon aikana ja hoidon jälkeen. Päiväsairaala on avoinna arkipäivisin ja iltaisin (joko klo 18 tai klo 20). Päiväsairaalan ilmoittaudutaan samoin kuin poliklinikalle. Päiväsairaalassa hoidettavia potilas- ja toimenpideryhmiä ovat mm.: - dialyysihoidot, valmennus kotidialyysiin eri tilassa, - sytostaattihoidot, - infuusiolääkitykset, myös akuutit antibiootit tapauksissa, joissa potilas voi olla kotona - seurantaa vaativat lääkkeenannot ja kokeet. - Sepelvaltimokuvauspotilaat - Tutkimuspotilaita, jotka vaativat seurantaa (mm. radiologiset tmp:t ja kajoavat tutkimukset) - Toimenpideyksikössä hoidetut, toimenpiteen jälkeistä seurantaa vaativat potilaat Näitä potilaita hoidetaan tällä hetkellä sekä poliklinikoilla että vuodeosastoilla. Potilaita (käyntejä) siirtyy päiväsairaalaan seuraavasti: Taulukko 6. Arviot päiväsairaalakäynneistä Mistä siirtyy Tmp-yksikön potilaat (seuranta) 4200 Angiot (seuranta) 430 Elektiiviset osastokäynnit (sis. mm. infuusioihoitoja ja biopsioita) 805 Sisätaudit 400 Kirurgia 200 Naistentaudit 160 Neurologia 15 Keuhkosairaudet 30 Akuutti infuusio 200 Poliklinikoiden kautta tehdyt biopsiat 150 Poliklinikoiden sarjahoitokäynnit 5430 Aisti- ja allergiaklinikka sekä iho- ja keuhkopoliklinikat TULES-poliklinikka 200 Käyntimäärät 26

36 Kirurgia, vatsataudit ja naistentaudit Sisä- ja syöpätaudit Dialyysit 2500 Dialyysillä oma henkilöstö, mutta jonkinlainen työnkierto olisi hyvä olla. Muu henkilöstö muodostaa yhden kokonaisuuden. Tilatyypit Päiväsairaala varustetaan pääosin istuville potilaille. Tilat ovat yhteiskäyttöisiä, avoimia, mutta potilaiden yksityisyyttä tukevia ja henkilöstön työskentelyä tehostavia sekä kuntouttavaa ja potilaiden omatoimisuutta edistävää (esim. dialyysi). Tartuntavaaralliset potilaat pitää pystyä hoitamaan siten eristetyissä tiloissa. Päiväsairaalassa tulee olla eri potilasryhmien hoitoa tukevia tiloja mm. dialyysipotilaiden ohjaukseen tarvittavat tilat. Päiväsairaalassa tulee olla keittiö sekä ruokailutilat ja odotusaula. Potilastilojen lisäksi päiväsairaalassa tulee olla tukitiloja mm. lääkekaappi ja varasto- sekä toimintatiloja Lasten päiväsairaala Lasten päiväsairaalassa toteutetaan lasten elektiivisiä hoitoja ja tutkimuksia, jotka eivät edellytä yöpymistä sairaalassa. Päiväsairaalan kautta hoidetaan myös useamman päivän kestävät lastenneurologiset arviointijaksot. Kauempaa tulevat lapset ja omaiset yöpyvät potilashotellissa. Päiväsairaalassa hoidettavia potilasryhmiä ovat mm. - ruoka-ainealtistus- ja siedätyspotilaat - toimenpidepotilaat (esim. ph-rekisteröinti, nivelpistot, nenä-maha -letku) - infuusiopotilaat (iv-lääkkeet, afereesi) ja verituoteinfuusiot - painonhallinnan seurantapotilaat - keskuslaskimokatetripotilaat - haava- ja palovammapotilaat Päiväsairaalaan siirtyisivät arviolta 90 % nykyisistä elektiivisistä vuodeosaston yhden päivän jaksoista (424 kappaletta, josta 90% = 380) sekä neurologian arviointijaksot (n. 30 jaksoa, joiden kesto 4 päivää, eli 120 päiväsairaalakäyntiä).tämä tarkoittaisi yhteensä n. 500 päiväsairaalakäyntiä. Päiväsairaalakäynnit ajoittuvat arkipäiviin, jolloin niitä olisi n. 2 per päivä. Lasten päiväsairaalassa tarvitaan sängyt (4 kpl) lapsille sekä mahdollisuus leikkiä. Lisäksi tarvitaan keittiö, jossa voidaan valmistella mm. siedätyshoitojen ruoat. Lasten päiväsairaala sijaitsee vuodeosaston yhteydessä. Tällöin päiväsairaalatoiminta toimii myös vuodeosaston kuormituksen tasaajana. 2.8 Vuodeosastot Aikuispotilaiden hoitoa ohjaa enemmän hoitoisuus sekä hoitolinja (konservatiiviset / operatiiviset) kuin erikoisalajako. Synnytysosasto, lastenosasto ja psykiatrisen hoidon osastot sekä akuuttigeriatrian vuodeosasto toimivat omina yksikköinään. 27

37 Elektiiviset, leikatut Elektiiviset, ei-leikatut + sairaalasiirrot Vaativan kuntoutuksen osasto PTH-osasto Päivystykselliset, leikatut Päivystykselliset, ei-leikatut Akuuttigeriatrian osasto Kuva 9. Kaavio vuodeosaston kokonaisuudesta Toimintatapa Vuodeosastolla potilasta hoidetaan ja tutkitaan hoitosuunnitelman mukaisesti. Osastohoidon toteuttamisessa huomioidaan potilaiden kuntoutumisen tukeminen, jota toteutetaan kaikkien työntekijöiden ja tilaratkaisujen avulla. Kuntoutustyöntekijät suunnittelevat, toteuttavat ja tukevat potilaan kuntoutusohjelmaa yhdessä muun henkilöstön kanssa. Toimintamallit jalkeille nostamiseen, pukeutumiseen ja peseytymiseen, ruokailuun ja liikuntaan ovat keskeisessä asemassa kuntoutuksessa. Kuva 10. Vuodeosastoille ohjautuminen ja hoitoprosessi Potilaan osastolle saapuminen Potilaita otetaan vuodeosastoille vain lääketieteellisin perustein. Vuodeosastolle ottamisesta päättää erikoislääkäri tai ko. erikoisalaan perehtynyt lääkäri. Osastolle tullessa potilaalla tulee olla hoitosuunnitelma. Päivystyksestä alkavissa hoitojaksoissa päädiagnoosi ja hoitosuunnitelma laaditaan jo päivystysalueella. Kuntoutustarpeen mahdollisuus havaittava päivystysalueella (varsinainen tarpeen arvio voidaan tehdä seuraavana arkipäivänä). 28

38 Potilaan etupainotteinen hoito vuodeosastoilla Vuodeosastoilla toiminta on ns. etupainotteista eli kotiutumista ennakoivaa. - Osastolle tultaessa kirjataan Arvioitu kotiutumispäivä tai jatkohoitoon siirtymisen ajankohta ja se päivitetään ja viestitään yhteistyötahoille (omaiset, kotihoito, jatkohoitopaikka jne.). Kotiutumisen kriteerit kirjataan heti hoitojakson alussa, joita voivat olla esimerkiksi kliiniset mittarit (veriarvot, suolen toiminta, haavan paraneminen, kivun hallinta, jne.), toimintakykyyn liittyvät (liikkuminen ja muu fyysinen toimintakyky, kognitiivinen toimintakyky), sosiaaliset (kotiin tarvittavat palvelut, kodin muutostyöt, tuet yms.), apuvälineet, muut (reseptit, jatkokontrollien järjestäminen, sairauslomatodistukset, jne.). - Kriteerien täyttymistä seurataan säännöllisesti ja niitä päivitetään tarvittaessa. - Leikkausta seuraavissa hoitojaksoissa leikkaava kirurgi kirjaa kotiutumisen kriteerit ja jatkohoito-ohjeet heti leikkauksen jälkeen, jolloin hoitajat voivat seurata kriteerien täyttymistä ja elektiivisissä jaksoissa hoitaja voi kotiuttaa potilaan kriteerien täytyttyä (vrt. synnyttäneiden kotiutus). Hoitosuunnitelmassa määritetään milloin lääkärin on seuraavan kerran otettava kantaa potilaan hoitoon (samana päivänä, seuraavana aamuna, kahden päivän päästä, tutkimustulosten valmistuttua, jne.) ja tietojärjestelmän tulee antaa heräte lääkärille, kun ajankohta koittaa. Moniammatillinen tiimi (vähintään lääkäri ja hoitaja) tapaa vuodeosastopotilaan hoitosuunnitelman mukaisesti. Diagnostiikkatutkimusten ajoitusta parannetaan ottamalla mahdolliset näytteet jo illalla, aikaistamalla aamunäytteenottoa ja priorisoimalla näytteenottoa potilailta, joiden kotiutuminen on kiinni tutkimustuloksen saamisesta. Kaikki kotiuttamiseen liittyvät asiat, jotka voidaan tehdä etukäteen, tehdään (esim. potilaan ohjeistus ja kotihoito-ohjeiden anto, leikkauskertomus). Myös hoitaja voi kotiuttaa tietyt potilasryhmät, kun kotiutuksen kriteerit täyttyvät. Potilas siirretään suoraan sille osastolle, joka vastaa hänen tarpeitaan. Esimerkiksi ortopedisista potilaista ne, joiden sairaalajakso on pidempi, voidaan siirtää suoraan kuntoutusosastolle. Nopeasti kotiutuvat leikkauspotilaat puolestaan hoidetaan kirurgisella vuodeosastolla. Tilatyypit Vuodeosastojen huoneet ovat yhden hengen WC:llä ja suihkulla varustettuja huoneita, joissa on huomioitu mahdollinen omaisten läsnäolo. Potilashuoneissa tulee olla tarvittava tila liikuteltavalle röntgenlaitteelle. Ovien tulee olla tarpeeksi leveät, jotta siirrettävän röntgenlaitteen siirtäminen huoneeseen mahdollistuu. Vuodeosastot suunnitellaan ja sijoitetaan siten, että potilaiden hoito ja valvonta on henkilöstön käytön kannalta tehokasta. Kävelymatkat minimoidaan. Kaikessa tilojen suunnittelussa huomioidaan kuntouttava työote. Osastojen yhteyteen sijoitetaan myös joitain kuntoutustiloja potilaiden käyttöön itsenäisesti ja erityistyöntekijöiden kanssa ohjattuna. Lisäksi osastoille tarvitaan haastattelu-/neuvotteluhuone, vastaanottohuoneita, ruokailutila/päivähuone, potilaskeittiö sekä toimistotilat henkilöstölle. 29

39 2.9 Kuntoutuspalvelut Kainuun uudessa sairaalassa toimii tehokas, asiakaslähtöinen, moniammatillinen ja verkostoitunut kuntoutuksen osaamiskeskus, joka järjestää omien hoito- ja kuntoutusprosessiensa lisäksi sovitut kuntoutuksen erityispalvelut kaikille avo- ja laitoshoidon prosesseille. Toimintatapa Kuntoutustoiminnan ohjaavat periaatteet ovat: 1. Kuntouttava työote on keskeisenä menetelmänä kaikessa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa. 2. Koko Kainuun vaativa kuntoutus sekä Kajaanin seudun kaikki kuntoutus- ja apuvälinepalvelut sijoitetaan sairaalanmäelle Kuntoutuksen osaamiskeskukseen. 3. Kuntoutuksen osaamiskeskus vastaa sovitun työnjaon mukaisesti kuntoutuspalvelujen järjestämisestä Kainuussa ja kuntoutuksen erityispalveluista. 4. Osaamiskeskuksen johtaminen on keskitettyä, mutta käytännön toiminta on hajautettu eri prosesseihin ja tiimeihin. 5. Hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat laaditaan riskipotilaille heti prosessien alkuvaiheessa 6. Ennaltaehkäisevään kuntoutukseen panostetaan (kuntoneuvolat, liikuntaneuvonta, palveluohjaus, sosiaalinen kuntoutus, järjestöt, vapaaehtoistyö) 7. Kuntoutuksen ostopalvelujen tarve arvioidaan yhdenmukaisin perustein ja päätökset tehdään keskitetysti. Kuntoutuksen pääprosessit ja -vastuut on määritelty seuraavasti: Neurologinen kuntoutus Neurologian ylilääkäri vastaa neurologisten potilaiden hoidosta ja kuntoutuksesta neurologian poliklinikalla, aivohalvausyksikössä ja elektiivisellä vuodeosastolla (neurologian prosessin omistaja). Apulaisylilääkäri vastaa vaativan kuntoutusosaston neurologisten ja geriatristen potilaiden hoidosta ja kuntoutuksesta (kuntoutusosaston prosessin omistaja) Lastenneurologi vastaa lasten neurologisten potilaiden hoidosta ja kuntoutuksesta lastenosastolla ja poliklinikalla. Tuki- ja liikuntaelinkuntoutus Fysiatrian ylilääkäri vastaa tukielinpotilaiden hoidosta ja kuntoutuksesta pkl:lla ja fysioterapiapalvelujen ohjauksesta (tules-prosessin omistaja). Fysiatrian osastonylilääkäri vastaa poliklinikkatyön lisäksi leikattujen tules-potilaiden ja kipupotilaiden hoidosta ja kuntoutuksesta kuntoutusosastolla. Fysioterapian osastonhoitaja vastaa koko Kainuun alueen fysioterapiapalvelujen ja liikuntaneuvonnan järjestämisestä ja ohjauksesta. Ortopedian osastonylilääkäri vastaa ortopedisten potilaiden polikliinisestä ja leikkaushoidosta (ortopedian prosessin omistaja). 30

40 Reumatautien osastonylilääkäri vastaa reumapotilaiden hoidosta ja kuntoutuksesta (reumapotilaan prosessin omistaja). Geriatrinen kuntoutus Geriatrian ylilääkäri vastaa erikoissairaanhoidon tarvitsemista geriatrisista konsultaatioista ja koko Kainuun alueen geriatrisen toiminnan ja SAS-työryhmien ohjauksesta (geriatrian prosessin omistaja). Geriatrisen kuntoutus on tarpeen erityisesti muistisairaille, sekä muille sairaalassa yli viikon viipyville 75 vuotta täyttäneille. Lisäksi kaikkien 75 vuotta täyttäneiden (8200 kainuulaista) tulisi saada tarpeen mukaan ohjausta ennaltaehkäisevään fyysiseen, psyykkisen ja sosiaaliseen kuntoutumiseen. Psykiatrinen kuntoutus ja päihdekuntoutus Psykiatrian ylilääkäri vastaa psykiatristen potilaiden hoidosta ja kuntoutuksesta, myös ostopalveluiden osalta (psykiatrian prosessin omistaja). Päihdepalvelujen vastuuesimies vastaa koko Kainuun päihdepalvelujen järjestämisestä (myös ostopalvelut, päihdeprosessin omistaja). Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen ylilääkäri vastaa lasten ja nuorten mielenterveysja päihdepotilaiden hoidosta ja kuntoutuksesta (lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeprosessin omistaja). Kuntoutuksen erityispalvelut Kuntoutusylilääkäri vastaa kuntoutustutkimusprosessin ja kuntoutuksen ostopalveluprosessin toiminnasta sekä sairaalan muiden prosessien tarvitsemista kuntoutuksen erityispalveluista, siltä osin kun ne kuuluvat Kuntoutuksen osaamiskeskuksen tuottamiin palveluihin (kuntoutuksen erityispalvelujen prosessin omistaja). Kuntoutuksen toteutumisen tehokkuuden ja potilaan kuntoutumisen näkökulmasta on nostettu esiin viisi kriittistä pistettä ja toimintaa: 1. potilaaksi tulo akuuttivastaanotolla erikoissairaanhoidossa, 2. Elektiivisen toimenpidepotilaan siirtyminen poliklinikalta vuodeosastolle ja 3. kuntouttavan työotteen toteutuminen osastotyössä. 4. kotiutuminen (esim. apuvälineiden turvin) ja kotona selviytyminen 5. ennaltaehkäisy Erityishuollon poliklinikka ja kriisipaikkoja on suunnitteilla sairaalaan. Erityishuollon poliklinikalla, lastenneurologian poliklinikalla ja kuntoutuspoliklinikalla on todennäköisesti synergioita henkilöstön käytössä. Kehitysvammahuollon kokonaissuunnitelma kuitenkin tarvitaan ennen kuin saadaan tarkempi toiminnallinen suunnitelma ja tilasuunnitelma sairaalaan tuleville yksiköille. Kuntoutus akuuttiprosessissa Akuuttiprosessin kautta tulee valtaosa uuden sairaalan vuodeosastopotilaista ja siten myös laitoskuntoutuspalveluiden asiakkaista. Osalla akuuttipotilaista kuntoutustarve ilmenee jo diagnoosista tai toimenpiteestä (esim. AVH-potilaat ja traumapotilaat). Toinen tärkeä, muttei yhtä selkeä ryhmä on potilaat, joiden vuodeosastojaksosta on tulossa pitkä. Päivystyksessä ja teholla 31

41 arvioidaan kunkin potilaan riskiä sairaalahoidon pitkittymiseen yli viikon mittaiseksi asteikolla 1-5. Mikäli riski arvioidaan olevan 4 (lisääntynyt riski) tai 5 (erittäin suuri riski) päivystävä lääkäri päättää alkuvaiheen tutkimus- ja hoitotoimista, erikoislääkärikonsultaatioista (geriatri, psykiatri ym.). Tämän lisäksi on päätettävä kuntoutuksen erityistyöntekijöiden (fysioterapeutti, toimintaterapeutti, apuvälinetyöntekijä, kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä, ravitsemusterapeutti ym.) kutsumisesta seuraavana arkipäivänä mukaan jatkohoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun. Suunnittelun edetessä tulee laatia kriteerit, joiden pohjalta päivystyksen työntekijät voisivat merkitä potilaan tietoihin kuntoutustarpeen. Kuva 11. Kuntoutusprosessi erikoissairaanhoidon akuutti- ja elektiivisessä toiminnassa Kuntoutus osastohoidossa Elektiivisen hoidon osalta toimitaan riskiryhmien osalta periaatteessa samalla tavalla kuin akuutin hoidon prosessissa. Alustava riskiarvio tehdään lähetteen perusteella tai poliklinikkakäynnillä. Mikäli sairaalahoidon pitkittymisen riski on olemassa, tehdään moniammatillinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma polikliinisesti jo ennen suunniteltua toimenpidettä tai osastohoitojaksoa. Kuntoutuksen käynnistämisessä käytetään edelleen lähetettä. Lähete toimii lähettäjän ajattelun herättäjänä ja tarpeen arviointina kuntoutuksen interventiolle, asettaa tavoitteen kuntoutumiselle ja kertoo rajaukset toteutukselle. Lähetteen kirjoittajalla on vastuu asiakkaan kuntoutukseen lähettämisestä siihen saakka, kunnes vastaanottajataho merkitsee lähetteen vastaanotetuksi. Vuodeosastoilla toiminnan tavoitteena on saada potilaat kuntoutumaan mahdollisimman nopeasti kotikuntoisiksi. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lähes aina jotakin kuntouttamisen muotoa tueksi. Vahvalla yhteistoiminnalla lääkärityön, hoitotyön ja kuntoutuksen välillä saavutetaan tavoite optimaalisimmin. Osastotyötä läpileikkaavana toimintamallina on kuntouttava työote, jonka mukaisesti hoitajat tekevät työtään. Toteutukseen kuuluu jatkuva eri terapeuttien konsultaatiotuki hoitotyöhön. Vaativan kuntoutuksen osasto voi toiminnallisesti jakautuu kahteen linjaan, jolloin aivohalvaus- ja geriatrisesta kuntoutuksesta vastaa osastolla toimiva apulaisylilääkäri ja lonkkamurtuma-, endoproteesileikattujen ja amputaatiopotilaiden hoidosta ja kuntoutuksesta fysiatrian osaston ylilääkäri. Osaston moniammatillinen tiimi vastaa kaikkein vaativimpien potilasryhmien kuntoutuksesta sovitun hoidonporrastuksen mukaan. 32

42 Kuva 12. Kuntoutusprosessi akuutin hoidon ja geriatrisen vuodeosaston toiminnassa Kuntoutuksen avopalvelut Päivystyksen henkilöstölle/ henkilöstön kanssa laaditaan kriteerit potilaan kuntoutustarpeen arviointia varten, jotta ennalta tunnistettujen/ nimettyjen potilasryhmien kohdalla havaitaan erityistyöntekijän interventioihin ohjaamisen tarve mahdollisimman nopeasti ja varhaisessa vaiheessa. Kuntoutusneuvolaan voi tulla ilman lähetettä, samoin fysioterapeutin neuvontakäynnille. Myös tulevaisuudessa tarvitaan matalan kynnyksen palvelua ja ryhmätoimintaa. Erityistyöntekijä tekee suunnitelman jatkokuntoutustarpeesta. Fysioterapeutin vastaanotto akuuttiselkäkivuille jatkuu ja laajenee akuutti tuki- ja liikuntaelinvastaanotoksi; ohjaus tapahtuu päivystävältä sairaanhoitajalta. Potilaiden ohjaus akuuttiselkävastaanotolle edellyttää sovittujen arviointikriteereiden toteutumista. Sekä erikoissairaanhoidon että perustason vuodeosastoilta kotiutuvia potilaita ohjataan jatkokuntoutukseen avopalveluihin. Kuntoutuksen avopalveluita voivat olla esimerkiksi ravitsemus-, toiminta-, puhe- tai fysioterapia ja apuvälinepalvelut. Tarpeen mukaan saatavilla on myös muita kuntoutuspalveluja. 33

43 Kuva 13. Avopalveluiden asiakkaaksi tulo ja hoitoprosessi Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutuksen toiminnot koostuvat uudessa sairaalassa sijaitsevista kuntoutuksen poliklinikasta, tules-poliklinikan kuntoutustoiminnoista, vaativan kuntoutuksen osastosta, apuvälinekeskuksesta, kuntoutuspalveluista muilla osastoilla sekä kuntoutuksen avo- ja laitospalveluista muualla Kainuussa. Koko Kainuun alueen kuntoutuspalvelut kootaan Kuntoutuksen osaamiskeskukseen, joka antaa palveluita eri puolella Kainuuta. Osaamiskeskukseen kootaan geriatria ja vaativan kuntoutuksen osasto, ennaltaehkäisevä vanhuskuntoutus, fysiatria ja fysioterapia, alueellinen apuvälinekeskus, kuntoutustutkimus- ja vaativat työkykyarviot, puheterapia, toimintaterapia, ravitsemussuunnittelu, kuntoutusohjaus, terveydenhuollon sosiaalityö, aikuisten ja kuntoutuksen ostopalvelut. Laajassa, keskitetyssä mallissa kuntoutuksen osaamiskeskus ottaa vastuun koko Kainuun geriatrian ja fysiatrian sekä kuntoutuspalvelujen kehittämisestä, kuntoutusresurssien joustavasta käytöstä, kuntoutusprosessien ja hoidonporrastuksen ohjannasta sekä kuntoutuksen ostopalveluista. Osaamiskeskus vastaa kuntoutustyöntekijöiden rekrytoinnista ja koulutuksesta sekä osallistuu kuntouttavan työotteen levittämiseen koko palvelujärjestelmän käyttöön yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kuntoutuksen osaamiskeskus järjestää täydentävää ryhmämuotoista kuntoutusta ja osallistuu tarpeen mukaan myös muiden järjestämien ensitietopäivien ja kuntoutusryhmien suunnitteluun. Kuntoutuksen erityistyöntekijät työskentelevät käytännössä omien hoitoprosessiensa moniammatillisissa työryhmissä. Kajaanin alueen perustason ja erikoissairaanhoidon kuntoutuspalvelut keskitetään uuteen sairaalaan. Muissa kunnissa lähipalveluina järjestetään entiseen tapaan osa fysio-, toiminta- ja puheterapiasta sekä apuvälinesovituksista sekä lisätään ravitsemusterapiaa ja liikuntaneuvontaa. Kuntoutuksen osaamiskeskuksesta käsin mm. kuntoutusohjaajat ja apuvälinetyöntekijät tekevät kotikäyntejä koko Kainuun alueelle. Terveyskeskusten vuodeosastoilla toteutetaan kuntouttavaa hoitotyötä. Uusi toiminta, ennakoiva, ennaltaehkäisevä kuntoutus vanhuksille ja vammaisille, järjestetään lähipalveluina. Liikuntaneuvontaa/kuntoneuvolatoimintaa laajennetaan koko Kainuun alueelle. Apuvälinetoiminnot keskitetään apuvälinekeskukseen, jossa hoidetaan välineiden tilaus, sovitus ja luovutus asiakkaalle sekä välineiden huolto. Pienapuvälineiden varastoja on kuitenkin hyvä olla 34

44 lähellä erityistyöntekijöitä, jotta niitä voidaan sovittaa ja kokeilla vastaanotolla. Yleisten apuvälineiden tilaus automatisoidaan. Tilatyypit Kuntoutuksen osaamiskeskus sijoittuu pääosin uuden sairaalan yhteiselle poliklinikalle lähelle elektiivisen ja akuuttihoidon prosesseja sekä vuodeosastoja. Vaativan kuntoutuksen osasto, laajentunut fysioterapiayksikkö ja alueellinen apuvälinekeskus tarvitsevat käyttötarkoituksensa mukaan suunnitellut tilat uudesta sairaalasta. Riittävät tilat tarvitaan perinteisille ja tietokoneavusteisille harjoittelulaitteille. Lisäksi fysioterapiatiloihin sijoittuu monikäyttöinen terapia-allas. Työhuoneet suunnitellaan ja rakennetaan niin, että ne ovat yhteiskäytölliset eri työntekijöille. Jos työntekijä työskentelee pääsääntöisesti jossain yksikössä, tilat sijoitetaan sinne, muutoin kuntoutuspoliklinikalle. Vuodeosastoilla tarvitaan kuntoutukseen soveltuvien potilashuoneiden lisäksi erillinen kuntoutustila, jossa voidaan käyttää ja säilyttää tiettyjä harjoitusapuvälineitä. Vaativan kuntoutuksen osasto sijoitetaan siten, että sen kuntoutustiloja ja erityisvälineitä voivat tarvittaessa käyttää muidenkin osastojen potilaat. Kävelysimulaattori virtuaaliympäristöineen on sekä poliklinikka- että vuodeosastopotilaiden käytettävissä. Alueellisen apuvälinekeskuksen perustaminen tarkoittaa KAKS:n apuvälineyksikön, Kajaanin terveyskeskuksen ja erityishuollon apuvälinetoiminnan keskittämistä Kajaanin seudulta yhteen yksikköön uuteen sairaalaan. Apuvälineiden pesulle, korjaus- ja huoltotoiminnalle sekä varastoinnille tarvitaan toimivat tilat apuvälinekeskuksen yhteyteen (huomioitava myös apuvälineiden logistiikan järjestäminen lastauslaitureineen ja autotalleineen). Apuvälineiden käyttöä ja potilaan kotona tarvittavien muutostöiden demonstrointia ja perehdyttämistä varten suunniteltava Kätevä Koti toimii jatkossa apuvälinekeskuksessa, jolloin sen yhteiskäyttö helpottuu ja monipuolistuu. Keskuksen yhteyteen sijoittuu myös apuvälineiden ajoharjoittelurata ja ajosimulaattori Perusterveydenhuolto Kainuun perusterveydenhuollon uuden toimintamallin taustalla on tarve yhtenäistää perusterveydenhuollon palveluita koko maakunnan alueella. Uudistuksen tavoitteena on lisätä potilaslähtöistä otetta palveluiden tarjonnassa sekä tukea terveyshyötymallin toteutumista Kainuun alueella. Toimintatapa Uudessa mallissa potilaat segmentoidaan kolmeen ryhmään terveyspalveluiden tarpeen mukaan Ei lisääntynyttä sosiaali- tai terveyspalveluiden tarvetta eikä pitkäaikaissairautta. Palveluiden tarve on satunnaista. 2. Pitkäaikaissairaus, joka on hoitotasapainossa. Palveluiden tarve on lähinnä seurantaa edellyttävä. 3. Pitkäaikaissairaus, joka ei ole hoitotasapainossa tai muusta syystä johtuva erityisesti lisääntynyt terveys- tai sosiaalipalveluiden tarve.

45 Listautuneita potilaita (ryhmä 2 ja 3) on arvion perusteella noin 25% väestöstä. Tästä ryhmästä osalla on erityisesti lisääntynyt terveys- tai sosiaalipalveluiden tarve ja heidät ryhmitellään omaksi ryhmäkseen kokonaisvaltaisen ja terveyshyötymallia tukevan hoidon mahdollistamiseksi. Yllä oleville kolmelle potilasryhmälle luodaan omat palveluprosessinsa, jolloin ryhmien erityistarpeisiin pystytään vastaamaan aiempaa paremmin. Samalla yhtenäistetään potilaiden hoitoprosesseja keskittämällä palveluita uuden sairaalan yhteispäivystykseen ja sen yhteydessä olevaan subakuuttivastaanottoon. Pitkäaikaissairaiden potilaiden osalta kiinnitetään huomiota hoidon jatkuvuuteen, jotta pitkäaikaiset hoitosuhteet mahdollistuvat. Terveysasemilla toimitaan joko työparimallin tai usean työparin muodostaman tiimimallin mukaisesti ja pitkäaikaissairaat potilaat saavat oman työparin/tiimin, joka vastaa potilaan hoidon seurannasta. Vaikeampihoitoisten potilaiden hoidon tehostamista varten on olemassa pth/esh rajoja ylittäviä hoitotiimejä (esim. diabetestiimi). Listautumisprosessi Listautumisella tarkoitetaan, että potilas kirjataan tietyn hoitotiimin tai työparin potilaaksi. Tällöin potilasta hoitavien henkilöiden vaihtuvuus minimoidaan ja mahdollistetaan pitkät hoitosuhteet, jolloin terveyshyötymallin mukaista toimintaa voidaan kehittää ja ylläpitää. Tavoitteena on, että potilaan hoito on kokonaisvaltaista ja ennaltaehkäisevää, jolloin hoitotasapainon saavuttaminen ja ylläpito tehostuu. Listautumisen tehtävä on ensisijaisesti parantaa terveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja kohdistaa resursseja niihin potilasryhmiin, jotka hyötyvät niistä eniten. Potilaan sairaudet ja diagnoosit, terveys- ja sosiaalipalveluiden käyttö sekä terveydenhuoltoalan ammattilaisten näkemys potilaan tilanteesta vaikuttavat listautumiseen. Kuva 14. Listautumisprosessi 36

46 Potilasryhmät Potilaiden listautumistarvetta päivitetään aktiivisesti. Listautumistarpeen arvio tehdään matalalla kynnyksellä tiettyjen kriteerien täyttyessä, jotta kaikki potilaat, jotka hyötyisivät tehostetusta seurannasta ja hoidosta olisivat terveyspalveluiden piirissä. Potilaiden listautumistarpeen arvio voi syntyä usealla eri tavalla, ja listautumispäätös tehdään sovituin kriteerein. Seuraavat neljä kanavaa ovat listautumistarpeen arvion tunnistamisessa avainasemassa: 1. Lisääntynyt sosiaalipalveluiden tarve ja käyttö 2. Lisääntynyt terveyspalveluiden käyttö 3. Terveydenhuoltohenkilöstön epäily listautumistarpeesta 4. Pitkäaikaissairauden diagnosointi Alla on kuvattu lista diagnooseista, jotka voivat vaikuttaa potilaan listautumistarpeeseen. Listautumistarve määritellään yksilöllisesti jokaisen potilaan kohdalla. Listautumismallia tullaan jatkokehittämään suunnitteluprosessin edetessä ja käytännön kokemuksien kautta. Potilaiden segmentoinnin kautta on tarkoituksena luoda uusi ajattelumalli, jotta potilaiden yksilöllisiin tarpeisiin voitaisiin vastata mahdollisimman hyvin ja resurssit allokoida niitä eniten tarvitseville. Taulukko 7. listautumistarpeen arviointiin ohjaavat diagnoosit DIAGNOOSINIMIKE iskeemiset sydänsairaudet verenpainesairaudet sydämen vajaatoiminta ateroskleroosi sydämen läppäviat eteisvärinä/eteislepatus DM1 ja DM2 metabolinen oireyhtymä hoidossa olevat laskimotukokset, keuhkoembolia krooninen munuaisten vajaatoiminta TIA aivoinfarkti Parkinsonin tauti muistisairaudet mm. Alzheimer, Lewyn kappale aivoverenvuodot keuhkoahtaumatauti astma nivelreuma selkärankareuma fibromyalgia muut systeemiset sidekudossairaudet krooniset selkäsairaudet (kroonistuessa) bipolaarihäiriö masennus (kriteerit määritettävä) ahdistuneisuushäiriö psykosomaattisesti oireileva potilas skitsofrenia DIAGNOOSIKOODI/ KOODIRYHMÄ I20-I25 I10-I15 I50 I70 I34-I37 I48 E10, E11 E66 I80, I26 N18 G45, I65, I66 G46, I63, I64 G20 G30, F00-F03 I60-I62 J44 J45, J46 M05, M06 M45 M79 M30-M36 M50-M54 F31 F32-F34 F40, F41 F45 F20-F23 37

47 epävakaa persoonallisuus alkoholiriippuvuus lääkkeiden väärinkäyttäjät tulehdukselliset suolistosairaudet epilepsia F60 F10 F11-F19, ei F18 K50, K51 G40 Ei-listautuneet potilaat Potilaille, joilla ei ole lisääntynyttä terveyspalveluiden tarvetta tai pitkäaikaissairauksia, ei ole määriteltyä työparia/hoitotiimiä. Potilaat voivat käydä kenen tahansa vastaanotolla ja heillä ei ole pysyvää hoitosuhdetta tietyn hoitajan tai lääkärin kanssa. Kajaanin alueella potilaiden akuutti- ja subakuutti hoito on ensisijaisesti järjestetty yhteispäivystyksen tiloissa ja he ottavat aina yhteyden keskitettyyn ajanvaraukseen. Arviolta 75% väestöstä ( henkilöä) on terveyspalveluiden satunnaiskäyttäjiä, sillä heillä ei ole pitkäaikaissairautta, joka vaatisi terveydenhuollon ammattilaisen jatkuvaa seurantaa. He käyttävät terveydenhuollon palveluita hyvin satunnaisesti. Kainuun käyntitietojen perusteella satunnaiskäyttäjien lääkäri- ja hoitajakäyntien mediaanimäärä vuodessa on yksi käynti lääkärillä ja yksi käynti hoitajalla/potilas. Koko väestö ei käytä palveluita vuosittain. Tällaisia potilaita kannustetaan käyttämään sähköisiä oma hoito-palveluja terveytensä edistämiseksi. Kevyet, listautuneet potilaat Potilaat, joilla on listautumiskriteerit täyttävä diagnoosi ja ovat hoitotasapainossa, kuuluvat kevyesti listautuneiden potilaiden ryhmään. Potilailla on oma määritelty hoitotiimi/ työpari, joihin he voivat olla tarvittaessa yhteydessä. Kevyillä listautuneilla potilailla on hoitokontakti hoitajaan ja lääkäriin, mutta heidän sairautensa on hyvin hoitotasapainossa ja he pystyvät itse huolehtimaan omaseurannastaan. He myös pitävät itse huolta kontrolleihin ilmoittautumisesta sekä ottavat yhteyttä omahoitajaan ja tietävät miten toimia mikäli hoitotasapaino järkkyy. Potilaille on tehty selkeä hoitosuunnitelma, jossa on määritelty omahoidon tavoitteet, seuranta, lääkitykset ja tarvittavat jatkoseurannat. Seuranta toteutetaan mahdollisuuksien mukaan omahoitokonseptin mukaan. Sähköinen asiointi vähentää vastaanottokäyntien tarvetta. Potilaat ottavat ensisijaisesti yhteyttä yhteiseen hoidontarpeen arviosta vastaavaan numeroon, josta heidät tarvittaessa ohjataan omahoitajan tai omalääkärin soittolistalle tai ohjataan subakuuttitai päivystysajalle. Kevyillä listautuneilla potilailla primääri- ja sekundääriprevention merkitys korostuu. Tämän vuoksi näiden potilaiden käynneistä tulee lähettää informaatio omalle hoitotiimille, ensisijaisesti omalle hoitajalle. Potilaille ei vielä ole kehittynyt liitännäissairauksia ja tavoite on ehkäistä liitännäissairauksien lisäksi muiden kroonisten sairauksien puhkeamista. Tavoite on, että potilaat eivät siirtyisi raskaasti listattujen potilaiden ryhmään. Listautuneiden potilaiden jako kevyisiin ja raskaisiin listautuneisiin tarkentuu toimintamallin suunnittelun ja käyttöönoton kokemusten kautta. NHG Benchmarkingin aineistoon perustuvan arvion mukaan kevyitä listautuneita potilaita on noin 15% väestöstä ( henkilöä). 38

48 Raskaat, listautuneet potilaat Tavoitteena on, että listautuneiden potilaiden hoitotasapaino on niin hyvä, ettei liitännäissairauksia tai komplikaatioita synny. Mikäli potilaalle on kuitenkin kehittynyt pitkäaikaissairauden komplikaatio tai potilaalla on useita kroonisia pitkäaikaissairauksia tulee potilaan erityistä listautumista arvioida. Myös huono sairauden hoitotasapaino ja tätä kautta selkeä lisääntynyt liitännäissairauksien ja komplikaatioiden riski on aihe listata potilas tähän ryhmään. Potilasryhmässä omalääkärin merkitys on kevyesti listattuja suurempi, mutta osa asiakkuudesta/potilaiden hoidosta voidaan hallita myös hoitajaresurssein. Joissain tapauksissa, kun hoitotasapainoa ei saavuteta tai potilaalla on vaikeita komplikaatioita, voidaan hoitovastuu siirtää erityisasiantuntijoille (erikoislääkäri tai hoitaja). Tulevaisuudessa perustetaan esh/pth rajapintaan tiimejä, joissa voidaan tehostetusti hoitaa ja seurata potilaiden komplikaatioita ja perussairauksia (esim. diabetesryhmä). Raskaille, listautuneille potilaille on tehty hoitosuunnitelma, jossa kontrollikäynnit on suunniteltu ennakkoon. Heillä on myös puhelinnumero, josta saavat yhteyden suoraan omahoitajaansa ja heidän tulee ensisijaisesti ottaa aina yhteys omahoitajaansa, ellei asia ole selvästi päivystyksellinen (esimerkiksi aivo- tai sydäntapahtuma, tapaturma, infektio). Raskailla, listautuneilla potilailla korostuu case manageroinnin merkitys. Heillä kansanterveyshoitaja toimii linkkinä sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä ja kansanterveyshoitaja myös kokoaa ja koordinoi raskaasti listattujen potilaille hoitotiimejä. Yhteistyö raskaasti listattujen potilaiden kohdalla on ensiarvoisen tärkeää, sillä potilaat tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluita runsaasti ja vievät paljon näiden resursseja. Listautuneiden potilaiden jako kevyesti ja raskaasti listautuneisiin tarkentuu toimintamallin suunnittelun ja käyttöönoton kokemusten kautta. NHG Benchmarking aineistoon perustuvan arvion mukaan raskaita listautuneita potilaita on noin 10% väestöstä (7 800). Useat muuttujat vaikuttavat raskaiden listautuneiden potilaiden määrään väestössä. Näitä muuttujia ovat muun muassa väestön ikä, sairastavuus, hoitotasapaino ja diagnoosikriteerit, joiden perusteella potilaat halutaan ryhmitellä raskaiden listautuneiden potilaiden ryhmään. Listautuneet lapset Lapset, joilla on tarve pitkäaikaiselle hoitosuhteelle listautuvat samalla tavalla kuin aikuisetkin. Lasten omalääkäri tai -hoitaja osoitetaan neuvolasta tai erikoissairaanhoidon lastentautien resursseista. Listattujen potilaiden käyntifrekvenssit NHG Benchmarking tietoihin ja aiempaan kokemukseen perustuen listautuneiden potilailla on arviolta seuraavat käyntimäärät vuosittain. Käyntiarviot sisältävät sekä pitkäaikaissairauteen liittyvät käynnit että akuuttikäynnit ja määrissä oletetaan, että perussairauksien hoito on tehokasta ja ennaltaehkäisevää: kevyet listautuneet potilaat: lääkärikäynnit/vuosi: 0-1 lääkärikäyntiä hoitajakäynnit/vuosi. 1-2 hoitajakäyntiä raskaat listautuneet potilaat: lääkärikäynnit/vuosi: 1-2 lääkärikäyntiä hoitajakäynnit/vuosi. 2-3 hoitajakäyntiä 39

49 Kainuun käyntidataan (Sotkamon ja Kajaanin käynnit) perustuen listattujen potilaiden käyntifrekvenssien mediaanit ovat seuraavat: Potilasryhmien käyntimääriä ja volyymiarvioita tarkennetaan perusterveydenhuollon osalta työryhmän linjausten jälkeen. Hoidon porrastus Oma terveysasema Raskaat, listautuneet potilaat hoidetaan ensisijaisesti omalla terveysasemalla/hoitotiimillä, Kajaanin kaupunkialueella uuden sairaalan tiloissa. Kaikki raskaiden listautuneiden potilaiden kiireettömät vastaanotot sekä ei-päivystykselliset subakuuttiasiat hoidetaan omalla terveysasemalla. Tarvittaessa hoitaja tai lääkäri voi myös päivystyksellisesti arvioida potilaan tilaa, mikäli terveysasemalla on vapaita aikoja. Muussa tapauksessa listautuneiden potilaiden päivystyskäynnit ovat uudessa yhteispäivystyksessä. Kevyiden listautuneiden potilaiden kaikki kiireettömät ajanvarauskäynnit järjestetään omalla terveysasemalla/hoitotiimillä, Kajaanin kaupunkialueella uuden sairaalan tiloissa. Kajaanilaisten kevyiden listautuneiden potilaiden subakuuttiajat on järjestetty yhteispäivystyksen yhteydessä olevilla vastaanotoilla. Muiden kuin kajaanilaisten kevyiden listautuneiden potilaiden subakuuttiajat on pääasiassa järjestetty omalla terveysasemalla. Ei-listautuneiden ongelmista terveysasemilla hoidetaan: kiireettömät todistusasiat, ikätarkastukset, rokotukset, erikseen sovitut kontrollikäynnit. Yhteispäivystys ja subakuuttivastaanotto Ks. päivystyksen suunnitelma kpl 2.1. Kuva 15. Hoidon tarpeen arviointi ja potilaan ohjaus perusterveydenhuollossa 40

50 Vastaanottojen toimintamalli Terveysasemien toimintamallin tulee tukea Kainuun terveyshyötymallia. Päätavoite on pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidon ja seurannan pitkäjänteisyys, jolloin komplikaatioita voidaan ehkäistä ja samalla tuetaan potilaiden toimintakyvyn ylläpitoa. Toinen päätavoite on pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy. Tätä tavoitetta tukemaan tarvitaan kuitenkin myös liikuntaja sivistystoimen ponnisteluja. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä tulee helpottaa. Terveysasemilla on Suomessa käytössä useita erilaisia toimintamalleja, jotka hyvin toimiessaan mahdollistavat terveyshyötymallin toteutumisen. Näitä ovat ainakin parityömalli, tiimimalli ja perinteinen malli. Valinta näiden toimintamallien välillä tullaan tekemään hankkeen seuraavissa vaiheissa. Liitteessä 1 on kuvattu esimerkkejä erilaisista toimintamalleista terveysasemilla. On hyvä tiedostaa, että yksittäisten toimipaikkojen malleissa on usein piirteitä monesta perusmallista, jolloin eri toimipisteiden malleja ei voida suoraan kategorisoida tiettyyn ryhmään. Tulevaisuudessa potilaiden omahoito tulee korostumaan, jolloin toimintamallien joustava muutos ja kehitys on huomioitava. Tilatyypit Kajaanin ulkopuolella käytetään nykyisiä terveysasemia kuten tähänkin asti. Kajaanin uuden terveysasemavastaanottotoiminnan tiloja tullaan kehittämään linjassa poliklinikoiden vastaanottotilojen kanssa. Tilojen sijoitteluun ja laskentaan vaikuttaa listattujen potilaiden laskennallinen määrä sekä heidän arvioitu kysynnän tarpeensa. Tätä tietoa tullaan käyttämään huonetilasuunnittelussa. Subakuuttipotilaiden prosessin tarkennus vaikuttaa myös huonetilojen suunnitteluun ja sijoitteluun suhteessa päivystykseen. Tilojen on oltava joustavia ja helposti muunneltavia, jotta tulevaisuuden resurssien ja vastaanottotoiminnan muutoksiin pystytään vastaamaan joustavasti ja tehokkaasti uudessa rakennuksessa. Akuuttikäynnit tullaan hoitamaan päivystyksen tiloissa. Uusi listautumisprosessi tulee muuttumaan kehitysprosessin myötä ja listautuneiden potilaiden määrä Kajaanissa voi muuttua seuraavina vuosikymmeninä. Tämä lisää tarvetta tilojen suunnittelulle joustavuuden näkökulmasta Kliiniset tukipalvelut Kliiniset tukipalvelut ovat potilaan diagnostiikkaa ja hoitoa tukevia toimintoja. Laboratorion, kuvantamisen, kliinisen fysiologian ja -neurofysiologian yksiköt sekä sairaala-apteekki muodostavat uuden sairaalan kliiniset tukipalvelut. Lääkintätekniikka ei kuulu samaan organisaatioon mutta sen toiminta suunnitellaan yhteistyössä kliinisten tukipalveluiden kanssa soveltuvin osin, koska se on kriittinen palvelutuotannon häiriöttömyyden turvaamisen kannalta. Lisäksi kliinisten tukipalveluiden kanssa suunnitellaan uuden sihteeripalveluyksikön toimintaa. Tukipalveluiden toiminta on suunniteltu ydinprosessi tukiprosessi -logiikan mukaisesti. Näin sairaalan ydintoiminnot (akuutti ja elektiivinen hoito sekä kuntoutus) ohjaavat tukipalveluiden toiminnallisia vaatimuksia sekä sijaintia. Tämä on ensisijaisen tärkeää siksi että kliinisten tukipalveluiden toimintaa ei saa parantaa tai yksikkökustannuksia laskea niin että tämä koituu suurempana kustannuksena ydinprosesseille. Sairaalan profiilin mukaisesti kliinisten tukipalveluiden toiminta suunnitellaan erityisesti päivystyksen ehdoilla. Kliinisten tukipalveluiden yhteistyötä ydinprosessien tukemisessa sekä tilankäytössä ja resursoinnissa parannetaan kokoamalla palvelut yhteen yksikköön eli ns. diagnostiikkakeskukseen. 41

51 Toiminnalliset vaatimukset tukipalveluille: Hätätilapotilaiden tutkimukset (ennakkoilmoituksella) heti, ilman viiveitä. o Näytteenotto heti, tulokset niin nopeasti kuin mahdollista o Jos halutaan välittömästi radiologian tutkimuksia 24/7, se edellyttää hoitajien kolmivuorotyöhön siirtymistä ja radiologipäivystystä. Tämä taas edellyttää lisäresursseja. Päivystyspotilaiden läpimenoajat rtg:ssä max. 60 min, lab.tutkimuksissa max. 30 minuuttia o Laboratoriossa 30 minuuttia näytteen ottamisesta, mutta virka-ajan ulkopuolella 60 min ellei saada lisää henkilöstöä Päivystys-, valvonta-, teho-osastojen potilaiden läpimenoaika rtg:ssä max. 4 tuntia. o Toteutuminen virka-ajan ulkopuolella edellyttää häiriötöntä tiedonsiirtoa OYS:iin ja lisäresurssia OYS:n radiologipäivystykseen, tai omaa radiologipäivystystä o Edellyttää myös sisäisiä pelisääntöjä siitä, mitkä tutkimukset ovat päivystyksellisiä Laboratorion aamunäytteenotot siten, että tulokset valmiina aamuisin 8:00, jotta aamukierrolla voidaan tehdä hoitopäätöksiä. o Edellyttää, että näytteitä voi mennä ottamaan näytteitä ennen klo 7:00 tai että kuuman sairaalan hoitajat ottavat näytteet itse. Vuodeosastojen tarvitsemat tutkimustulokset eivät saa viivästyttää hoitojaksoa. Kaikki kliiniset tukipalvelut tulevat todennäköisesti muuttumaan merkittävästi lähivuosien aikana teknologisen kehityksen myötä. Muutokset voivat tapahtua jo ennen uuden sairaalan valmistumista (esim. uudet kuvantamismenetelmät, vierianalytiikka). Tästä syystä niissä kaikissa tulee tehdä jatkuvaa toiminnan ja prosessien kehittämistä Lean-periaatteella heti 2014 alusta lähtien. Uutta teknologiaa voidaan hyödyntää jo nyt potilasprosessin nopeuttamisen osalta. Vuoden 2014 aikana tullaan selvittämään mahdollisuudet ainakin seuraavien teknologioiden käyttöönottoon: Potilaiden / asiakkaiden ilmoittautumisautomaatti Diagnostiikkakeskus Toimintatapa Diagnostiset tukipalvelut sijoitetaan sairaalan diagnostiikkakeskukseen. Asiakasrajapinnassa olevat palvelut sijaitsevat mahdollisuuksien mukaan päivystyksen läheisyydessä. Kaikkia kliinisten tukipalveluiden toimintoja ei voida luonnollisesti sijoittaan tähän yhteyteen tilarajoitteiden vuoksi. Palvelut suunnitellaan ja resursoidaan (laitteet, tilat ja henkilöstö) ensisijaisesti päivystyksen näkökulmasta, huomioiden myös elektiivisen toiminnan tarpeet mukaan lukien sairaalan vuodeosastoilla olevat ja poliklinikoilla käyvät potilaat. Diagnostiikkakeskus palvelee keskussairaalan asiakkaiden lisäksi koko Kainuun alueen perusterveydenhuoltoa. Niitä myös johdetaan ja kehitetään yhtenä kokonaisuutena niin pitkälti kuin mahdollista vaikka kaikki palvelut, kuten laboratorio, ei varsinaisesti kuulukaan sairaalan omaan organisaatioon. Kliinisen tukipalvelukeskuksen prosessit suunnitellaan siten, että tilat ovat mahdollisimman pitkälti yhteiskäytössä ja henkilöstöä voidaan hyödyntää mahdollisuuksien mukaan useissa eri prosesseissa. Henkilöstön joustava hyödyntäminen ei tarkoita sitä että esim. hoitohenkilökunta työskentelisi kaikissa prosesseissa vaan sitä että tarvittaessa hetkellisesti voidaan avustaa muita prosesseja esim. asiakaspalvelussa, potilaiden ohjauksessa ja valmisteluissa. Tilojen puolesta pyritään niiden mahdollisimman laajaan yhteiskäyttöisyyteen. 42

52 Diagnostiikkakeskuksen sijaintiin ja toimintojen sijoittumiseen sen sisällä tulee vaikuttamaan muun sairaalan arkkitehtisuunnittelu ml. se kuinka paljon tiloja päivystyksen välittömään yhteyteen voidaan sijoittaa. Päivystyksen välittömässä yhteydessä tulisi kuitenkin sijaita ainakin seuraavat palvelut: - Natiiviröntgen - Ultraääni - Tietokonetomografia - Laboratorion näytteenotto - Kardioangiografia Kokonaislaitemäärän pienuuden takia kaikki muutkin kuvantamispalvelut kannattaa sijoittaa samaan yhteyteen, jotta sama henkilökunta voi operoida niitä. Diagnostiikkakeskuksen yleinen toimintatapa on seuraava: - Kliininen yksikkö toimittaa lähetteen - Potilas saapuu yhteiseen vastaanotto- ja odotustilaan. Tilasuunnittelussa sitä voidaan jaotella eri osioihin, mutta keskeistä on se että sama henkilökunta voi hoitaa potilaiden ohjauksen, ohjeistuksen ja tilojen valvonnan - Potilas otetaan vuorollaan oikean palvelun tiloihin. Jos tutkimus edellyttää valmistelua, voidaan se tehdä useamman palvelun yhteisissä valmistelutiloissa. - Näytteenoton, tutkimuksen tai toimenpiteen jälkeen potilas ohjataan mahdollisuuksien mukaan joko suoraan ulos tai kiireellisissä tapauksissa päivystykseen/jatkohoitoon odottamaan vastausta - Palvelutuotannon resursointia ja suunnittelua koordinoidaan keskitetysti Tilatyypit Diagnostiikkakeskus sijaitsee päivystyksen välittömässä läheisyydessä. Diagnostiikkaprosessit suunnitellaan siten, että tilat ovat mahdollisimman pitkälti yhteiskäytössä ja henkilöstöä voidaan käyttää useissa eri prosesseissa Yksiköllä on yhteisiä, yhteiskäyttöisiä ja omia tiloja Yhteiset asiakkaiden odotus- ja ilmoittautumistilat Yhteiset henkilöstötilat (sosiaalitilat) Yhteiset demonstraatio- ja kokoustilat Yhteiskäyttöisiä kylmä- ja puhdastiloja Yhteiskäyttöisiä potilastiloja Yhteiskäyttöisiä toimistotiloja Omia palvelu- ja toimintotiloja (esim. kuvantamis- ja analytiikkahuoneet) Kuvassa 16 on esitetty diagnostiikkakeskuksen tilat jaoteltuna yhteiskäyttöisiin potilastiloihin ja henkilöstötiloihin. Lisäksi kuvassa on tuodaan esille tilojen sijoittuminen toistensa suhteen. Kaikkien tilojen ei ole välttämätöntä sijaita toistensa välittömässä läheisyydessä (esim. kliinisen fysiologian ja neurofysiologian on jopa hyvä sijaita kauempana, sillä tutkimukset vaativat häiriötöntä ympäristöä). Diagnostiikkakeskuksen etäisyys päivystyksestä ratkaisee laitteiden kokonaismäärän: mikäli diagnostiikka keskus on niin kaukana, ettei sitä voida hyödyntää päivystyspotilaille, tarvitaan oma natiivilaite sekä ultraääni päivystykseen ja lisäksi TT:n tulee sijaita tarpeeksi lähellä päivystystä. 43

53 Helppo yhteys ulos Näytteiden vastaanotto ja esikäsittely, näytteiden postitus ja lähetys Ohjaus, neuvonta ja ilmoittautuminen Näytteenottohuoneet Yhteinen odotustila (soveltuva jaottelu) (Analytiikkatilat) Back-office + Toimistotilat Spiro EKG V H V H EEG Henkilökunnan taukotila Kaikille yhteinen varasto EMG EMG (Tilavaraus Gamma kamera) LUTI Yhteys päivystykseen VH VH Toimistot: avustava hlöstö TT: nopea pääsy päivystyksestä Päiv UÄ UÄ Potilaiden lepotila (soveltuva jaottelu) Natiivi / Hammas Päiv. natiivi Angio Koulutus, kokous-ja meetingtila Kaikille yhteiset asiakastilat Laboratorio omat huoneet VH VH MRI: TT:n viereen jos voidaan siirtää, Back-office Toimistotilat Rekka telakka Multi Mam mo/ UÄ KNF + KF Kaikille yhteiset ei-asiakastilat Kuvantaminen omat huoneet Kuva 16. Kaaviokuva diagnostiikkakeskuksen tilatyypeistä ja niiden keskinäisestä sijainnista Seuraavissa kappaleissa on tiivistetysti kuvattu kunkin kliinisen tukipalvelun periaatteet. Uusia toimintatapoja tulee pilotoida ja hioa jo ennen uuden sairaalan valmistumista niin paljon kuin se on nykyisissä tiloissa mahdollista. Laboratorio Kainuun julkisen terveydenhuollon toimipisteiden palveluista vastaa Nordlab, Pohjoisen ervaalueen yhteinen liikelaitos. Laboratorion prosessit suunnitellaan samalla kuin muidenkin palveluiden, vaikka laboratorio ei organisatorisesti kuulukaan sairaalan organisaatioon. Keskussairaalan ja Kajaanin kaupunkialueen avohoidon näytteenotto toimii diagnostiikkakeskuksen vastaanottotiloissa. Tästä syystä näytteenotto kannattaa sijoittaa siten, että sinne pääsee mahdollisimman suoraan ulko-ovesta, jotta se potilasvolyymi, joka käy vain näytteenotossa, ei joudu kulkemaan muun sairaalan kautta. Päivystyksen näytteenotto on järjestetty osin vierianalytiikalla, osin laboratoriohenkilökunnan näytteenotolla. Päiväsairaalan kävelevien potilaiden kiireetön näytteenotto sijaitsee diagnostiikkakeskuksessa. Kaikki vuodeosastopotilaat eivät pysty kävelemään diagnostiikkakeskukseen asti, joten vuodeosastoilla on näytteenottohuone, jonne potilaat tulevat sovittuna aikana. Vuodepotilaiden osalta laboratoriohenkilökunta kiertää ottamassa näytteet. Tulevaisuudessa tutkitaan myös mahdollisuutta, että osa sairaalan vuodeosastoilla työskentelevästä henkilökunnasta osaa tarvittaessa ottaa näytteitä. Tällä voidaan vähentää näytteenotosta aiheutuvaa kuormitusta sekä 44

54 varmistaa riittävä näytteenottoon kykenevä henkilöstömäärä virka-ajan ulkopuolella ja poikkeustilanteissa. Kuva 17. Kainuun keskussairaalan näytteenoton päivittäiskeskiarvo kuukausittain Kuvan 17 perusteella keskimääräisenä päivänä näytteenottoa tehdään n. 400 potilaalta. Jatkossa volyymi ei kasva merkittävästi, sillä Kajaanin terveyskeskuksen näytteenotto tehdään jo nyt keskussairaalalla. Optimoidulla näytteenottoprosessilla on mahdollista ottaa yhdessä huoneessa näytettä päivässä. Potilaat eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti päivän ajalle, joten ruuhkaaikana (aamupäivällä) pitää olla auki enemmän huoneita ja iltapäivällä vähemmän. Kuvantaminen Kuvantamispalvelut tuottavat potilaiden röntgen-, magneetti- ja tietokonetomografiakuvaukset keskussairaalalle sekä Kainuun muille terveydenhuollon toimipisteille. Ne palvelut joihin tulee lähetteitä perusterveydenhuollosta (natiivi ja UÄ) kannattaa sijoittaa niin, että sinne pääsee mahdollisimman suoraan ulko-ovesta. Tällöin ne potilaat jotka käyvät vain tutkimuksissa eivät joudu kulkemaan muun sairaalan kautta. Kuvantaminen hyötyy erityisen paljon siitä että kaikki palvelut keskitetään yhteen paikkaan, jolloin sama henkilökunta voi operoida niitä kaikkia. Kuvantamisprosessi yksinkertaistettuna 45

55 Kuvantamisprosessin tulee olla täysin digitalisoitu: sähköinen ilmoittautuminen, digitaalinen kuvantaminen ja puheentunnistus Muiden tutkimusten kuin natiivin osalta Kainuun tutkimusmäärät ja sitä myöten laitteiden käyttöaste ei nouse lähelle maksimia. Natiivitutkimusten osalta suunnitellaan suurivolyyminen kahden vierekkäisen suoradigitaalilaitteen tuotantoyksikkö, joka toimii ilman ajanvarausta. Tällöin käytännössä kaikki kysyntä voidaan hoitaa kahdella laitteella. MRI:ssa ja tietokonetomografiassa suunnitellaan erillinen valmisteluhuone jossa potilas voidaan valmistella täysin valmiiksi edellisen potilaan ollessa vielä kuvattavana. Ultraäänitoiminnassa potilashuoneen ja potilaan valmistelusta vastaa lähihoitaja / perushoitaja jolloin röntgenhoitajat voidaan keskittää säteilyä käyttäviin tutkimuksiin. Pelkästään sepelvaltimokuvausiin käytettävä angiografia-laitteisto sijoitetaan radiologian osaston yhteyteen, lähelle päivystystä/kuumaa sairaalaa. Tähän huoneeseen keskitetään kuvausten lisäksi myös tahdistinasennukset. Kliininen fysiologia ja kliininen neurofysiologia Kliinisen fysiologian (KF) yksikkö tutkii ihmisen elintoimintoja ja niiden häiriöitä erilaisten mittausten avulla. Tutkimuskohteita ovat esimerkiksi sydän ja verenkiertoelimistö, hengityselimistö ja mahasuolikanava. Kliininen neurofysiologia (KNF) taas tutkii keskus- ja ääreishermoston sairauksia, lihassairauksia ja unihäiriöitä. Molempien osalta keskeiseksi asiaksi nousee lähettävien yksiköiden koulutus ja opastus oikean tutkimuksen valinnassa. Tämä kohdentaa tutkimukset oikein ja vähentää mahdollista turhaa käyttöä. KF:n ja KNF:n käyttöön liittyvät haasteet ovat tyypillisiä melkein kaikissa keskussairaaloissa. Lähettävien yksiköiden toimintaa helpottaa ohjeistamisen lisäksi strukturoitujen lähetepohjien kehittäminen. Tällä hetkellä lähetteet ovat välillä usein puutteellisia (pääte myös kuvantamiseen) Jos kliininen fysiologia ja kliininen neurofysiologia voidaan sijoittaa samaan yhteyteen / riittävän lähelle kuvantamista, voidaan ainakin osittain käyttää samaa henkilöstöä ja tiloja. Välitön yhteys päivystykseen taas ei ole tarpeen, mieluumminkin se voi olla haitallista (äänieristys, häiriöttömyys jne) Sekä KF:ssa että KNF:ssa potilaan ohjeistus ja oikea valmistautuminen ennen tutkimuksia on poikkeuksellisen tärkeää (vrt. osa ultraäänitutkimuksista) Lääkehuolto Kainuun keskussairaalan uudessa sairaala-apteekissa (2013) lääkevalmistuksen ja varastojakelun automaatio on pitkälle vietyä. Toimintatapa Toimintaperiaatteena on, että lääkehuoltoa keskitetään mahdollisimman pitkälle apteekin henkilökunnan tehtäväksi. Lääkevalmistus infuusioiden laimennuksineen keskitetään apteekkiin ja potilaskohtaisen annosjakelun käyttömahdollisuuksia tarkastellaan myös sairaalassa olevien potilaiden osalta. Tarvittaessa käytettävien ja pikatilausten toimitusten osalta käytetään putkipostia, ja liikkumiseen käytettävän ajan minimointi on otettava huomioon myös osastojen 46

56 lääkelogistiikassa. Lääkeautomaattien käyttömahdollisuus tarkistetaan suurimpien lääkkeiden käyttäjien kuten anestesia- ja teho-osaston osalta. Lääkehuollossa kehitetään Closed-loop medication ajattelua, jossa on tietojärjestelmäohjattu tilaus-, keräily/jakelu- ja seurantaprosessi. Potilaskohtaisesti määrättävään ja yksilöllistettyihin käyttäjätietoihin perustuva ohjausjärjestelmä lisää potilasturvallisuutta ja toiminnan tehokkuutta. Sairaala-apteekki vastaa osastojen lääkejakelusta. Lääkejakelu voi olla joko automatisoitua tai farmaseutin ylläpitämää. Kuumassa sairaalassa tulee olla oma lääkehuone/ lääkeautomaatti. Tämän lisäksi kaikissa sairaalan yksiköissä tulee olla pieni lääkevarasto yleisiä tarvittaessa käytettäviä lääkkeitä varten. Sairaala-apteekki huolehtii sytostaattien valmistuksesta. Sytostaattien tilaus-toimitusketjua apteekista poliklinikalle on kehitettävä edelleen. Potilaskohtaisen annosjakelun käyttöönottoa ja lääkehuollon sisäisen logistiikan toimintaa on selvitettävä yksikkökohtaisessa suunnittelussa. Tähän liittyen osastofarmasia-mallin ja keskitetyn jakelun suhdetta on tarkennettava, samoin kuin osastojen/yksiköiden farmasiahuoneiden yhteiskäyttömahdollisuuksia. Lääkehuollon tulevaisuuden toimintamallien kehittymissuuntaa tarkennetaan marraskuun aikana. Tällöin tarkennetaan lääkehuollon automatisoitavia toimintoja sekä määritellään lääkehuollon tilatarpeet sairaalan eri osissa. Kuva 18. Lääkehuollon prosessi Sihteeripalvelukeskus Sihteeripalvelukeskuksen tehtävänä on huolehtia, että kaikki sairaalan yksiköt saavat tarvittavat sihteeripalvelut. Sihteeripalvelukeskuksen tehtävänä on tasata sihteerien työkuormaa sekä standardoida sihteerien työnkuvaa, jotta mm. lomien sijaistaminen olisi nykyistä helpompaa eivätkä yksiköt olisi yhtä haavoittuvaisia kuin nyt. Sihteeripalvelukeskuksen tehtävänä on myös kehittää sihteerityötä ja vastata koulutuksen järjestämisestä. Sihteeripalvelukeskuksen toimintamalli tarkentuu keväällä Tilatyypit Sihteeripalvelukeskus koostuu yksinomaan toimistotiloista ja niihin liittyvistä henkilöstön tauko- ja kokoustiloista. 47

57 2.12 Ei-kliiniset tukipalvelut Ei-kliiniset tukipalvelut ovat sairaalan toimintoja ylläpitäviä sekä välillisesti hoitoa tukevia palveluita. Näitä ovat laitos- ja laitetekniikan ja välinehuollon toiminnot sekä ravinto-, materiaali- ja hygieniapalvelut. Tukipalveluiden tilojen sijoittumisessa (esim. varastot) pyritään minimoimaan hoitohenkilökunnan liikkuminen hoitohuoneiden ja varastoiden välillä. Varastotilat vaihtelevat osastoittain suuresti. Osastoille sijoittuvissa muissa tukipalvelutiloissa (kuten siivoushuone, jätehuone, huuhteluhuone, varastot jne.) pyritään standardiratkaisuihin. Tilat sijoitetaan etäisyysperiaatteella, ei organisaatioperusteisesti. Tekniset palvelut Sairaalan tekniset palvelut vastaavat sairaalan kiinteistön käynnissä- ja kunnossapidosta. Tekniset palvelut kuuluvat sote-kuntayhtymän yhteisiin tukipalveluihin. Vastuualue jakautuu kiinteistötekniikkaan (kiinteistö-, laitos- ja sähkötekninen huolto) ja laitetekniikkaan (viesti- ja tietoliikenne- ja lääkintälaitehuolto). Tietohallinnon palvelut sekä muut hallinnon tukipalvelut käsitellään vasta hankesuunnitelmavaiheessa. Toimintatapa Teknisten palveluiden osalta keskeinen kysymys on, mikä osa toiminnasta on omaa toimintaa ja mikä ulkoistettua. Tämä tarkentuu hankesuunnitelmassa, kun teknologiaratkaisut ja rakennuttamismalli päätetään. Hankesuunnitelmassa huomioidaan koko maakunnan sairaalalaitehuoltotarpeet ja arvioidaan sairaalalaitehuollon keskittämisen mahdollisuudet. Tilatyypit Tekniset palvelut tarvitsevat toimistotiloja, varastotiloja sekä huoltotiloja. Tilojen määrä riippuu henkilöstön määrästä sekä siitä, mitä tehdään omana toimintana. Materiaalipalvelut Materiaalipalvelut kuuluvat sote-kuntayhtymän yhteisiin tukipalveluihin. Materiaalipalvelut vastaavat tavaroiden, palveluiden, laitteiden, kalustojen ym. hankinnoista. Sote-kuntayhtymä on mukana OYS-erva-alueen hankintarenkaassa, mikä ohjaa materiaalihankintojen periaatteita hankintarenkaan kautta hankittavissa nimikkeissä. Sairaalassa on oma keskusvarasto, joka toimii keskitettynä logistiikkakeskuksena. Mikäli sairaalan suunnittelun aikana OYS-erva muuttaa omaa toimintamallia, arvioidaan suunnitelma uudestaan. Hoitohenkilökunnan logistiikkatehtäviin käyttämä aika minimoidaan. Hoitologistiikkapalvelut huolehtivat kaikista keskusvarastotilauksista ja suoratoimitustilausten tekemisestä mahdollisimman suuressa määrin sekä työyksikköön tulevien tavaroiden laittamisesta niille tarkoitetuille paikoille. Varastoarvot arvioidaan kulutuksen mukaan ja yksiköissä, joissa käyttö on suurta, kuten leikkausosastoilla, hyödynnetään automaatiota ja varastoautomaatteja. Pyörillä olevia toimenpidekohtaisia/tehtäväkohtaisia hoitajavaunuja hyödynnetään aina kun se on mahdollista. Varastojen sijoittamisessa minimoidaan hoitohenkilökunnan hoitotilojen ja varastojen väliseen matkaan kulkema aika. 48

58 Toimintatapa Sisäinen tilaus-toimitusketju Sairaalan sisäisestä tavara- ja materiaalilogistiikasta vastaa keskitetysti logistiikkakeskus. Välinehuollon, apteekkitavaroiden, keskusvarasto- ja suoratoimitustavaroiden, ruokahuollon sekä jätteiden kuljetustoiminnan keskitetty hallinta mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön, helpottaa ylimääräisten ja kiireellisten toimitusten organisointia sekä luo puitteet toimitusten tehokkaalle yhdistämiselle. Sairaalan sisäinen tilaaminen automatisoidaan niin pitkälle kuin mahdollista. Erityistapauksissa joitain yksittäisen potilaan tarvitsemia tarvikkeita joudutaan tilaamaan manuaalisesti. Varastonhallintaa ja tilaus-toimitusketjua parannetaan vähentämällä varastoitavien nimikkeiden määriä. Tämä koskee myös välinehuoltoa eikä pelkästään kertakulutustarvikkeita Tämä selkiyttää toimintaa, parantaa toimitusvarmuutta ja pienentää varastojen kokoa. Nimikkeiden määrän vähentäminen myös mahdollistaa automaation paremman toiminnan. Nimikkeiden läpikäynti toteutetaan 2014 aikana ja siinä noudatetaan OYS:n hankintarenkaan hankintapäätöksiä. Varastonhallinnan ja tilaus-toimitusketjua parantaminen etenee seuraavasti: 1) Leikkaussalissa otetaan Operan ominaisuuksia laajemmin käyttöön ja käydään läpi nimikkeet. Toimintamalli laajentuu myöhemmin myös muihin yksiköihin. 2) Jo nyt osalla osastoista toimiva hyllytyspalvelu laajennetaan muihin yksiköihin. Keskusvarasto- ja suoratoimitustavaroiden, apteekkitavaroiden sekä välinehuollon tavaroiden osalta logistiikkakeskus vastaanottaa, tarkistaa ja kuittaa sisään tulevat toimitukset tavarantoimittajilta, jonka jälkeen tavara joko varastoidaan keskusvarastoon tai suoratoimitusten tapauksessa toimitetaan suoraan kohdeyksikköön. Tavaroiden ja materiaalien sisäinen jakelu toteutetaan lähettien ja vahtimestarien toimesta joko rullakko-, laatikko- tai pakettitoimituksina. Toimitukset yksiköihin tapahtuvat ennalta sovitun aikataulun mukaisesti. Standarditoimitusten lisäksi tehtävät kiireelliset ja täydennystilaukset tehdään heti tilauksen tultua. Kohdeyksikössä tuotteet puretaan ja hyllytetään osastojen käyttövarastoon (tai säilytetään rullakoissa, esim. liinavaatteet). Käyttövarastojen hallinnassa hyödynnetään viivakoodeja/rfidteknologiaa, hälytysrajoja sekä optimaalisia tilauseräkokoja. Hälytysrajan rikkoutuessa lähtee keskusvarastolle automaattisesti tilaus ja tieto tilauksen suuruudesta. Kiireellisten toimitusten ja erillistavaroiden tapauksessa tehdään keskusvarastolle erillinen tilaus- ja toimituspyyntö. Keskusvarastolla tilattu tavara kerätään ja pakataan toimitettavaksi tilausyksikköön. Jos tilattua tavaraa ei löydy keskusvarastolta, lähettää keskusvarasto tilauspyynnön tavarantoimittajalle, joka toimittaa tilatut tavarat logistiikkakeskukselle. Näytteiden, yksittäisten hoitovälineiden, pienten apteekkilähetysten sekä asiakirjojen toimitus toteutetaan putkipostin avulla. Putkipostin avulla saavutetaan lisätehokkuutta logistiikassa ja mahdollistetaan hoitohenkilökunnan ajankäytön kohdentaminen tehokkaammin itse hoitotyöhön. 49

59 Kuva 19. Materiaalipalveluiden prosessi Ulkoinen tilaus-toimitusketju Perinteistä osto- ja tilausprosessia voidaan tehostaa ja selkeyttää VMI -mallilla (Vendor Managed Inventory). VMI- mallissa varastojen täydentäminen on annettu toimittajan vastuulle. Toimintamallissa tieto tuotteiden todellisesta kulutuksesta sekä todellisista varastomääristä jaetaan toimittajan kanssa, joka näiden tietojen perusteella ottaa vastuun varastojen täydentämisestä. Tilausten sijaan varastomäärille asetetaan ala- ja ylärajat. Toimittaja vastaa varastotasojen pitämisestä ennalta määrättyjen rajojen sisällä. Toimintamallin edellytyksenä on tehokas ja toimiva tiedon jakaminen sekä huolellinen käyttöönoton toteutus. VMI -mallin avulla on mahdollista saavuttaa merkittäviä etuja perinteiseen osto- ja tilausprosessiin nähden. VMI -malli parantaa kustannustehokkuutta yksinkertaistaa sopimustoimittajaverkoston rakennetta helpottaa tilausprosessia nostaa palveluntasoa alentaa varastoon sitoutuneen pääoman määrää vähentää tarvittavan varastotilan määrää VMI -mallin käyttöönottoa rajoittavana tekijänä on mahdollisesti OYS-erva-alueen hankintarengas. Kuuluminen hankintarenkaaseen ohjaa materiaalihankintojen periaatteita hankintarenkaan kautta hankittavissa nimikkeissä. Jos suurin osa hankinnoista tulee hankintarenkaan kautta, pitäydytään nykyisessä osto- ja tilausprosessissa. Tässä tapauksessa varastoinnin tarvetta vähennetään suoratoimitusten määrän kasvattamisella. Materiaalipalveluiden henkilöstön työpanos on n. 20 henkilötyövuotta, josta sisäisiin kuljetuksiin kuluu 4 htv:ta. Analyysien perusteella kuljetusten aikataulujen ja reittien optimoinnilla voidaan päästä vieläkin pienempään henkilötyötarpeeseen. Tämä riippuu kuitenkin jonkin verran tulevan sairaalan pohjapiirroksesta sekä yksiköiden sijainneista. Tilatyypit Materiaalipalveluille on juuri valmistunut uudet tilat Mapo-rakennukseen. Mapo-rakennuksen tilojen lisäksi materiaalipalvelut tarvitsevat varastotiloja yksiköistä sekä mahdollisia logistiikkaan liittyviä tiloja, kuten tilaa varastoautomaateille sekä vaunu- tai rullakkosäilytystiloja. Varastotilojen koko ja sijainti tarkentuu arkkitehtisuunnittelun yhteydessä. 50

60 Jätehuolto Jätehuolto käsittää jätteen lajittelun ja kuljetuksen yksiköistä yhteen pisteeseen, josta se noudetaan jatkokäsittelyä varten. Jätehuolto on tukipalveluiden henkilöstön tehtävä; hoitajien jätehuoltoon käyttämä työaika minimoidaan. Toimintatapa Jätteiden toimitus osastoilta tapahtuu lajittelevien jätekuilujen avulla. Jätekuilut toimittavat jätteet jätehuoneissa sijaitseviin astioihin (1-5 kpl, lajittelutarpeesta riippuen), joista jätteet kerätään ja kuljetetaan jätelavoille tai puristinkonttiin. Jätteiden siirtäminen jätehuoneesta voidaan toteuttaa jäteputkilla tai kuljetushenkilökunta voi kerätä jätteet ja toimittaa trukeilla jätepuristimelle/jätelavalle. Jäteputken rakentamisen kannattavuuteen otetaan kantaa kustannusarvioiden valmistuessa. Mikäli kustannusarviot nousevat suuriksi, putken rakentaminen ei välttämättä kannata, sillä sairaalassa on kuljetushenkilöstöä, joka paluumatkalla yksiköistä pystyy tarvittaessa noutamaan jätteet kuilujen alapäästä puristimeen (tai muuhun noutopisteeseen). Tilatyypit Jätekuilujen alapäähän tarvitaan jätteiden vastaanottoa (jäteastiat 1-5, lajittelutarpeen mukaan) varten tilat (jätehuoneet). Tämän lisäksi jätelavalle/jätepuristimille tarvitaan oma tila. Yksiköihin tarvitaan jätehuoneet, jossa ovat jätekuilut ja joihin lajitellaan haettavaksi muu kuin jätekuiluihin soveltuva jäte. Ravintohuolto Toimintatapa Ravintohuollon tehtävänä on tuottaa keskussairaalan potilas- ja henkilöstöryhmien tarvitsemat ravitsemuspalvelut. Ravintohuolto siirtyy vuoden 2014 aikana Kajaanin kaupungin liikelaitoksen Mamsellin alaisuuteen. Sairaalan ruokahuolto voidaan järjestää joko cook and serve tai cook and chill -periaatteella. Cook and serve on perinteinen malli, jossa ruoka valmistetaan ja tarjoillaan heti valmistamisen jälkeen. Cook and chill tuotantotavassa ruoka jäähdytetään kypsennyksen jälkeen välittömästi, siirretään kylmäsäilytykseen ja kylmäsäilytyksestä toimitetaan vastaanottavaan yksikköön kuumentavissa vaunuissa. Vastaanotettavassa yksikössä ruoka kuumennetaan ja tarjoillaan asiakkaille. Tilat suunnitellaan siten, että ne mahdollistavat cook and serve periaatteen. Samalla tiloihin tehdään tilavaraus cook and chill menetelmän laitteille. Lähtökohtaisesti ruoka tullaan valmistamaan osastoille cook and serve periaatteella ja sairaalassa on laitoskeittiö tätä varten. Cook and chill -periaatetta voidaan mahdollisesti käyttää kotihoidon ja sairaalan ulkopuolisten laitosten ruokahuoltoon sairaalan laitoskeittiön rinnalla. Tuotantotapa poistaa valmistuksen ja toimitusten aikakriittisyyden, tasoittaen pakkaus- ja kuljetusruuhkaa. Aterioita voidaan toimittaa suurempia eriä kerralla ja kuljetuksia ei tarvitse ajoittaa kiireisimpään aikaan. Keittiötiloja on myös mahdollista käyttää joustavammin, kun ruoan valmistus ei enää keskity aamun ruuhkaisimpiin tunteihin. Tuotantotavalla pyritään myös pienentämään hävikkiä ja ylituotantoa. Tuotantokeittiössä pitää huomioida myös erityisruokavaliota noudattavat. Osa voidaan toteuttaa cook and chill menetelmällä, mikäli laitteistoon investoidaan, mutta keittiössä pitää olla tilat myös yksilöllisempien ruokavalioiden valmistukseen. 51

61 Kuntoutusta korostavat periaatteet integroidaan ravintohuoltoon. Osastoille suunnitellaan omatoimisuutta korostavat jakelupisteet ja ruokailutilat. Potilaita aktivoidaan noutamaan itse ruokansa ja ruokailemaan joko osaston ruokailutilassa tai keittiön yhteydessä olevassa ruokalassa. Vuodepotilaiden annosjakelusta vastaa ns. hotellihenkilökunta. Henkilökunnalle on varattu osastoilla tila omien ruokien syömiseen taukotilassa. Kuva 20. Ravintohuollon prosessi Tilatyypit Sairaalaan suunnitellaan tilat laitoskeittiölle, joka on varustettu cook and serve tuotantoteknologialla ja mahdollisuudella cook and chill toiminnan käynnistämiseen. Valmistuskeittiössä pitää olla tilat myös yksilöllisempien ruoka-annosten valmistamiseen. Tämän lisäksi yksiköissä/osastoilla tarvitaan kuumennus- /jakelukeittiötilat vaunujen ja ruokien säilytystä sekä jakelua varten ja potilaille on varattava ruokailuun soveltuvat tilat. Hygienia- ja tekstiilipalvelut Hygieniapalvelut huolehtivat sairaalan tilojen puhtaudesta. Lisäksi hygieniapalvelut huolehtivat laitteiden ym. puhdistamisesta ja desinfioinnista sekä sairaalan sänkyjen ja sisäisessä käytössä olevien pyörätuolien ja apuvälineiden puhdistamisesta potilaiden välillä. Tekstiilipalvelut tuottavat sairaalan liinavaatteet, potilasvaatteet ja henkilöstön työvaatteet palveluna. Sairaala ei omista tekstiileitä, vaan ne vuokrataan. Toimintatapa Tekstiilipalveluihin kuuluu sairaalavaatetuksen ja muiden tekstiilien vaihto-, pesu- ja toimituspalvelut. Tavoitteena on, että tekstiilipalvelut toimivat kokonaisuutena siten, että hoitohenkilöstö on ainoastaan tekstiilin käyttäjäasiakas. Tukipalveluiden henkilöstö vastaa vuodetekstiilien vaihtamisesta ja vaihtopisteiden toimivuudesta. Tekstiilit toimitetaan tekstiilivaunussa, jolloin tekstiilejä ei siirretä hyllyille vaan käytetään suoraan vaunusta. Uuden rullakon tilaus tapahtuu automaattisesti tai vaihtoehtoisesti siivooja/ hoitologistikko huolehtii nimikkeiden riittävyydestä osastolla. Tekstiilien kuljetus osastolle tulee vielä selvittää; vaihtoehtoina on joko nykymalli tai vaihtoehtona se, että sisäinen kuljetus siirtää tekstiilit osastoille. Henkilöstön työvaateautomaatista päättää vaatteiden omistaja (eli pesula, mikäli vaatteet vuokrataan sieltä). Työvaateautomaatin tilavaraus ei todennäköisesti tule vaatimaan työvaatevarastoa suurempaa neliömäärää. Henkilöstön pukuhuoneet keskitetään. 52

62 Sairaalahygienian ja puhtaanapidon tehtävänä on varmistaa sairaalan puhtaat ja turvalliset toimitilat. Toimintaa ohjataan laatuvaatimuksin ja kontrollein. Siivouspalvelun ja muun laitosapulaistyön toimintamalleja suunnataan ns. hotellihenkilöstö -periaatteen mukaisesti. Tilatyypit Osastoille on varattava tilat tekstiilirullakoiden säilyttämistä varten. Lisäksi tarvitaan keskitetty varastointitila rullakoille. Rakennuksen muoto ratkaisee, tarvitaanko yksi vai kaksi siivouskeskusta. Lisäksi yksiköihin tarvitaan vesipisteellinen tila siivousvaunuille ja käyttötarvikkeille. Välinehuolto Välinehuolto vastaa hoidossa tarvittavien välineiden puhdistuksesta ja huollosta sekä toimittamisen asiakkaille. Pääosa toiminnasta on keskitetyssä välinehuoltokeskuksessa mutta välinehuoltajia voi työskennellä toimenpideyksikössä/poliklinikalla, mikäli välimatka niin edellyttää. Keskitetty välinehuoltokeskus sijoitetaan tärkeimpien asiakasosastojen läheisyyteen (leikkaustoiminta ja toimenpideyksikkö). Välinehuollon prosessissa ja laitteiden valinnassa huomioidaan asiakkaiden tarve ja prosessin nopeus. Keskeinen yhteistyökumppani on laitteiden huollosta vastaava tekninen huolto. Toimintatapa Välinehuolto puhdistaa ja desinfioi, kuivaa, tarkistaa, pakkaa ja steriloi sairaalassa ja muualla maakunnassa käytettävät välineet. Valtaosa välinehuollossa huollettavista välineistä tulee leikkaussaliosastolta. Tämän vuoksi leikkaussalin toimintamalli välineiden varastoinnin, pakkaamisen ja kuljettamisen suhteen, joka tarkentuu keväällä 2014, vaikuttaa myös välinehuollon toimintamalliin. Leikkauksen päätyttyä/käytön jälkeen likaiset välineet toimitetaan välinehuoltoon. Välinehuollossa välineet pestään ja kuivataan, jonka jälkeen ne tarkistetaan yksitellen ja pakataan sterilointia varten. Tähän käytetään automaattisia läpiantopesu- ja kuivauskoneita, jotta puhdas ja likainen puoli voidaan erottaa. Standardisetit pakataan containereihin tai sterilointikääreisiin ja yksittäiset instrumentit pussitetaan, jonka jälkeen välineet steriloidaan autoklaaveissa ja toimitetaan varastoon. Tulevaisuudessa pyritään käyttämään nykyistä enemmän standardeja instrumenttikoreja ja settejä eli nimikkeiden määrää pyritään vähentämään. Suuria leikkauksia varten kootaan omia vaunuja. Välinehuollon laitteiden ja välineiden määrät selvitetään keväällä 2014 leikkaussalien materiaalilogistiikan ja varastoinnin suunnittelun yhteydessä. Tulevaisuudessa suositaan suurempaa määrää pieniä koneita. Tämä johtuu siitä, että isojen koneiden käyttäminen aiheuttaisi joko pidempiä läpimenoaikoja koneen täyttymistä odotellessa tai vaihtoehtoisesti isoissa koneissa pestäisiin ja steriloitaisiin vajaita kuormia. Muista yksiköistä välineiden kuljetus perustuu ennalta sovittuun aikatauluun ja sisäinen kuljetus suorittaa kuljetukset. Yksiköissä toimiva hotellihenkilöstö huolehtii siitä, että likaiset välineet tulevat toimitettua välinehuoltoon. Kajaanin-seudun hammashuollon välineiden huollon kasvattaisi välinehuollon volyymia merkittävästi. Suunnitelmaan tehdään tilavaraus siltä varalta, että hammashuollon välinehuolto keskitetään KAKS.n välinehuoltokeskukseen. 53

63 Kuva 21. Välinehuollon prosessi Tilatyypit Välinehuollon tilojen tulee sijaita leikkausosaston välittömässä läheisyydessä ja lyhyen matkan päässä toimenpideyksiköstä. Välinehuolto tarvitsee riittävät tilat, joissa laitteet on sijoitettu niin, että prosessi on mahdollista viedä läpi mahdollisimman sujuvasti, nostojen/käsittelyn määrä minimoiden ja vähällä kävelyllä. Välinehuoltoon tarvitaan varastotilaa, steriilin varaston koko riippuu leikkaussalien varastojen määrästä ja koosta. Tilamitoituksessa varaudutaan mahdollisuuteen, että uuteen sairaalaan on mahdollista keskittää koko maakunnan välinehuolto. Välinehuollon tilat jakautuvat puhtaaseen puoleen (puhtaan tavaran vastaanotto, pestyjen pakkaus- ja sterilointitilat ja -laitteet, steriili varasto) ja likaiseen puoleen (pesutilat ja -koneet erilaisille instrumenteille). Lisäksi tarvitaan tilat laitteiden huollolle. Logistiikka Sairaalassa suuremmat tavara-, materiaali-, apteekki- sekä ruokatoimitukset kuljetetaan sisäisten kuljettajien toimesta trukeilla. Pienten hoito- ja apteekkitarvikkeiden, näytteiden ja asiakirjojen osalta toimitukset hoidetaan putkipostilla. Sisäisessä logistiikassa on NHG:n laskelmien perusteella tehostamisen varaa, joten osa kuljetuspanoksesta voidaan mahdollisesti käyttää hoitologistikon tehtävissä. Kuljetukset voidaan kategorisoida kolmeen kategoriaan: 54 1) isot kuljetukset, jotka sisäinen kuljetus toimittaa yksiköihin 2) pienet kuljetukset, jotka mahtuvat putkipostiin 3) kiireelliset kuljetukset ja poikkeustapaukset Toimivan ja tehokkaan logistiikan mahdollistamiseksi materiaali- ja henkilövirrat eriytetään toisistaan. Materiaalilogistiikka toteutetaan pohjakerroksessa, josta sujuvat hissiyhteydet osastoille ja vastaanottaviin yksiköihin. Hissien toiminnassa on varmistettava, etteivät henkilö- ja

64 materiaalivirrat risteä (joko omat, materiaalikuljetukseen varatut hissit tai yhteiskäyttöiset, käyttäjäluokitusperusteiset hissit). 2. kerroksesta tehdään oma kulkureitti henkilöstölle. Hoitohenkilöstöä vapautetaan logistisesta toiminnasta käyttämällä potilaskuljettajia aina kun potilaan kunto sen sallii. Kaikki osastoilta lähtevät potilaskuljetukset (esim. diagnostiikkakeskukseen ja takaisin) voi hoitaa potilaskuljettaja, mahdollisesti myös muita kuljetuksia. Esimerkiksi kuumasta sairaalasta vuodeosastolle kuljetukset voisi hoitaa potilaskuljettaja, jos informaationvaihto hoitohenkilöstön välillä saadaan hoidettua jotenkin muuten. Potilaskuljetusten määrä vähenee nykyisestä, kun leiko-toiminta laajenee. Potilaskuljetuksista vastaa logistiikkakeskus. Potilaskuljetusta tarvitseva yksikkö lähettää kuljetuspyynnön logistiikkakeskukselle. Logistiikkakeskus kuittaa ja vastaa kuljetuksen järjestämisestä. Ratkaisu kannalta oleellista on varmistaa tiedon tehokas vaihto puolin ja toisin. Ulkoiset kuljetukset Kajaanin terveyskeskuksiin, oppilaitoksiin, hoivayksiköihin ja muihin kohteisiin sekä muiden kuntien terveyskeskuksiin ja muihin kohteisiin vievät nykyisin 13 henkilötyövuotta. Kajaanin terveysasemien keskittäminen sairaalanmäelle vähentää ulkoisten kuljetusten työmäärää n. 10h/vko, eli n. 0,25 henkilötyövuotta. Tulevaisuuden hankintamalli voi vaikuttaa myös ulkoisten kuljetusten tarpeeseen (esim. suoratoimitusten yleistyminen) Muut palvelut ja tukitilat Henkilökohtaisia toimistohuoneita suunnitellaan vain perustelluista syistä. Yksiköiden lähijohdon (esim. osastonhoitaja, osastonylilääkäri) toimistot sijaitsevat yksiköissä. Useiden yksiköiden johdon toimistot keskitetään hallinnon tiloihin. Henkilökunnan sosiaaliset tilat ovat yhteiskäyttöisiä yksikkörajojen yli. Tilat suunnitellaan siten, että ne ovat sopivalla etäisyydellä hoitotiloista, ei organisaatiorajojen mukaisesti. Henkilökunnan pukuhuoneita ei sijoiteta hoitotiloihin vaan ne ja opiskelijoiden pukuhuoneet keskitetään esimerkiksi pohjakerrokseen henkilökunnan sisäänkäynnin läheisyyteen. Päivystäjien huoneet sijoitetaan kuumaan sairaalaan. Huoneita tarvitaan sekä sairaalapäivystäjien että takapäivystäjien tarpeisiin. Ravintolapalvelut ovat yhteiset henkilökunnalle, potilaille ja muille sairaaloissa kävijöille. Lisäksi varaudutaan kioski ja kahvila/kanttiinipalveluiden tilatarpeisiin ja varataan tilaa automaateille mm. päivystykseen. Kokous- ja luentotilat keskitetään oppimiskeskukseen, jolloin niiden yhteiskäyttö on helpointa. Erikseen perustelluista syistä yksikköön voidaan sijoittaa ryhmätiloja. Yhteiskäytössä olevat tilat ovat varattavissa myös ulkopuolisille kuten opiskelijoille ja potilasjärjestöille. Luentotilat on syytä olla hieman sivussa mutta hyvien kulkuyhteyksien päässä potilastiloista, jolloin niiden käytöstä ei aiheudu haittaa esim. vastaanotoille. Samaan yhteyteen voidaan keskittää esimerkiksi tieteellinen kirjasto sekä potilaskirjasto. Sairaalateologeille varataan tilat sairaalan julkisesta osasta siten, että ne ovat helposti löydettävissä esimerkiksi aulan läheisyydestä. Tähän yhteyteen sijoitetaan myös uskontokunnasta riippumaton hiljentymishuone. Pääsisäänkäynnin yhteyteen sijoitetaan neuvonta/palvelukeskus? Samaan yhteyteen/ravintolan läheisyyteen/ voidaan varata tilaa kolmannelle sektorille ja terveyden edistämisen tarpeisiin. 55

65 Liite 1 Perusterveydenhuollon vastaanoton toimintamallit 1. Parityömalli a. Mallin kuvaus Mallissa lääkäri ja hoitaja toimivat tiiviisti yhteistyössä keskenään ja työhuoneet sijaitsevat usein terveysasemilla vierekkäin. Tällöin lääkärin ja hoitajan välinen konsultointi on yksinkertaista. Potilas käy saman käynnin yhteydessä usein sekä lääkärillä että hoitajalla. b. Huomioitavaa Malli toimii yksiköissä, joissa potilaan hoidon kannalta on olennaista tavata sekä lääkäri että hoitaja. On kuitenkin muistettava, että malli saattaa lisätä potilaan käyntejä terveydenhuollon yksikössä ja tätä kautta viedä enemmän resursseja mikäli hoitaja-lääkäri parimallissa hoitajalle tai lääkärille ohjataan myös sellaiset potilaat, joiden asiat olisivat voineet hoitua yhden ammattilaisen käynnillä. Mallin haasteena on se, että parin molempien osapuolten tulee joko olla fokusoituneita tiettyjen sairauksien hoitamiseen tai parin tulee toimia yleisellä tasolla koko perusterveydenhuollon kentässä. Kainuun maakunnan potilasvolyymit ovat pieniä, jolloin kaikki työparit eivät voi olla perehtyneitä vain tiettyjen sairauksien hoitamiseen. Mallin haaste on myös se, että työkuorma tulee olla tasaisesti jakautunut hoitajan ja lääkärin välillä niin, että molemmat resurssit ovat optimaalisesti käytössä. Parhaimmillaan molemmat resurssit ovat optimaalisesti käytössä, potilaiden käynnit saadaan allokoitua oikealle ammattilaiselle, konsultaatio on sujuvaa ja turhat käynnit voidaan rajata pois. Tällöin terveyshyötymalli toteutuu tehokkaasti ja rajalliset työntekijäresurssit saadaan optimaalisesti käyttöön Tiimityömalli a. Mallin kuvaus Mallissa on tiimi, joka koostuu useasta ammattilaisesta. Tiimiin kuuluu ensisijaisesti sairaanhoitajia, kansanterveyshoitajia ja lääkäri/lääkäreitä. Tiimi hoitaa tiettyä väestöä yhdessä ja konsultaatio eri ammattilaisten kanssa on sujuvaa. Jotta tiimin yhteistyö on sujuvaa, tulee ryhmän jäsenten välillä olla helppo ja tehokas kommunikaatioväylä. Mallissa lääkäri toimii konsulttina tavallisen vastaanottotoiminnan lisäksi. Sairaanhoitajat ja kansanterveyshoitajat pystyvät saumattomasti konsultoimaan sekä oman ammattiryhmänsä jäseniä että lääkäriä. Tällöin tiimissä voi olla kansanterveyshoitajia, joilla on erikoisosaamista tietyistä kansantaudeista, vaikka yleisperiaatteena olisikin se, että kaikki kansanterveyshoitajat hoitaisivat laajasti eri kansantauteja sairastavia potilaita. Hoitajilla olisi kuitenkin mahdollista konsultoida asiaan enemmän perehtynyttä hoitajaa tai lääkäriä haastavissa tapauksissa. b. Huomioitavaa Mallissa korostuu yhteistyö. Jotta malli toimii saumattomasti, tulee kaikkien tiimien jäsenten tuntea tiimin toimintatavat. Tiimimalli on tyypillisesti käytössä akuuttivastaanotoilla, jossa potilaat ohjataan hoitajan huoneeseen, jonne hoitaja tarvittaessa kutsuu lääkärin. Tiimimalli mahdollistaa yksilölliset tavat toimia eri toimipaikoissa kuitenkin niin, että kaikkien terveysasemien perustoimintatapa on yhtenäinen koko maakunnan alueella. Malli mahdollistaa eri ammattiryhmien jäsenten fokusoitumisen itselle mieluisaan työnkuvaan. Mallin haasteena on

66 yhteistyön sujuvuus ja lyhytaikaisten työsuhteiden vaikutus saumattomaan yhteistyöhön. Mikäli tiimien jäsenet vaihtuvat usein, yhtenäisen ja jatkuvan toimintamallin syntyminen on haastavaa. Tiimiyhteistyö tehostaa palveluiden kysynnän ja saatavuuden kohtaamista, sillä moniammatillisen tiimin eri jäsenet tuntevat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluverkon eri toimijoita ja yhteistyön avulla tiimi pystyy löytämään palveluverkosta potilasta eniten tukevat palvelut. Tiimin ei-lääkäri jäsenten tuntemus palveluverkosta korostuu, mikäli lääkäreiden vaihtuvuus on suuri. 3. Perinteinen toimintamalli a. Mallin kuvaus Perinteisessä mallissa terveysasemalla on eri ammattiryhmiä, jotka tekevät työtään hyvin itsenäisesti. Potilaat käyvät tarvittaessa eri ammattiryhmien henkilöiden vastaanotoilla, mutta terveysasemalla ei ole selkeitä tiimejä, joissa tehtäisiin yhteistyötä pidemmällä aikajänteellä. Terveysasemille on kehittynyt virallisia tai epävirallisia yhteydenottotapoja eri ammattiryhmien välillä. b. Huomioitavaa Pienillä terveysasemilla toiminta voi olla hyvinkin lähellä tiimimallia, sillä henkilökunnan on helppo tehdä yhteistyötä keskenään. Suuremmilla terveysasemilla yhteistyö tapahtuu usein epävirallisia reittejä pitkin. Tällöin on vaarana, että vain osa lääkäreistä ja hoitajista/ muista erityistyöntekijöistä kommunikoivat sujuvasti keskenään ja näin edesauttavat palveluiden saatavuutta. Tällöin potilaat saattavat joutua eriarvoiseen asemaan palveluiden saatavuuteen näkökulmasta. Malli on haastava erityisesti alueilla, joissa lääkäreiden vaihtuvuus on suurta. Tällöin kommunikaatio eri ammattiryhmien välillä voi olla hyvin vähäistä ja potilasta ei välttämättä osata ohjata optimaalisesti palveluiden piiriin.. 57

67 Kainuun Uusi Sairaala Toiminnallinen suunnitelma, osa 2: volyymit, resurssit ja tilat LUONNOS

68 Hyväksyntä: - Sisältö 1. Toiminnan suunnittelu yksiköittäin ja toiminnoittain Päivystystoiminta ja subakuuttivastaanotto Kuuman sairaalan osastot Leikkausyksikkö Poliklinikkakokonaisuus Päiväsairaala ja toimenpideyksikkö Kuntoutuspalvelut ja apuvälinekeskus Vuodeosastot Kliiniset tukipalvelut Yleiset tukipalvelut... 28

69 1. TOIMINNAN SUUNNITTELU YKSIKÖITTÄIN JA TOIMINNOITTAIN Toiminnallisen suunnitelman ensimmäisissä versioissa (v. 0 1) on käsitelty Kainuun keskussairaalan somaattisen erikoissairaanhoidon, Kajaanin kaupunkialueen perusterveydenhuollon vastaanottojen ja vuodeosastojen sekä kehitysvammaisten erityishuollon poliklinikan ja kriisiyksikön toiminta, resurssit ja tilat. Aikuisten psykiatrian ja riippuvuuksien hoidon sekä lasten ja nuorten psykiatrian osalta suunnittelu etenee eri aikataulussa kevään 2014 aikana. Näiden valmistuttua tulokset kootaan osaksi tätä suunnitelmaa. Tämän suunnitteluaineiston tarkoituksena on antaa perusteet teknisen suunnittelun huoneohjelmalle, jossa on huomioitu sairaalan toiminnalliset tilat (hoitoa välittömästi palvelevat tilat) ilman teknisiä tiloja, käytäviä tai auloja. Varsinaisen rakennussuunnittelun aikana tiloja täsmennetään täsmällisempien huoneratkaisujen, sijoittelujen ja yhteiskäyttöisyyden osalta. 1.1 Päivystystoiminta ja subakuuttivastaanotto Päivystystoiminta Päivystys on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon jakamaton päivystys, jossa potilaat hoidetaan samassa pisteessä ja jaetaan hoitolinjoihin pääosin hoidon kiireellisyyden perusteella vuorokauden ajasta riippumatta. Sisäänkäyntejä on kaksi, käveleville ja ambulanssipotilaille, samoin kävelevien potilaiden ja ambulanssipotilaiden triage ovat erillisiä. Volyymit Kevyt päivystysvastaanotto tarkoittaa lähinnä yleislääkärin sekä hoitajavastaanotolle luokiteltujen potilaiden tutkimusta ja hoitoa. Moni-interventioprosessilla tarkoitetaan useita eri tutkimus- tai hoitotoimia edellyttävien potilaiden tutkimusta ja hoitoa. Moni-interventiotoimiin kuuluu myös raskaan hätätilaprosessin potilaat. Päivystys Volyymit (potilasta / v) Kevyt päivystysvastaanotto Moni-interventioinen 9500 (joista 3000 jatkaa päivystysosastolle) Raskas hätätila

70 Resurssit Päivystys Resurssit Huomioitavaa Fast Track lääkäri: vuorot: ruuhka 1, normaali 1 htv: kts yst liite hoitaja: vuorot: ruuhka 4, normaali 2 htv: (koko päivystysalue) 23,6 työryhmän arvio resurssitarpeesta, triage ml., hälytysjärjestelmä ruuhkatilanteissa Moni-interventioinen ja raskas hätätila lääkäri: vuorot: ruuhka 2, normaali 1 htv: kts yst liite Muu hoitaja: vuorot: ruuhka 4, normaali 3 htv kts. yllä fysioterapeutit: htv: 0,6 koko akuuttitoimintaan Tilat Päivystyksen tilat koostuvat hoidontarpeen arvioinnista (ns. triage), vastaanottohuoneista (kevyt päivystysvastaanotto ja subakuuttivastaanotto) ja niiden odotustilasta sekä sänkypaikkoja sisältävästä hoitoryhmästä (moni-interventioiset potilaat). Lisäksi tarvitaan hätätilahuone (ns. shokki/traumahuone) sekä selviämisasema. Päivystys Tilat Huomioitavaa Triage 2 vastaanotto 4 vastaanottohuoneet hoitajien ja lääkäreiden yhteiskäytössä toimenpide likainen ja 1 puhdas kipsaus, mikäli välimatkan vuoksi ei voida käyttää tmp-yksikön tilaa muut sairaansijat 15 sisältää tavalliset ja monitoripaikat helposti valvottavia hoitopaikkoja, joista osa infektiopotilaille sokkihuone 1 3 hoitopaikkaa 2

71 selviämisasema/turvahuone (päihdepotilaat) Päihdepotilaiden / selviämisaseman tilatarpeet määritetään myöhemmin tähän keskittyvän työryhmän tulosten pohjalta muut tilat psykiatrian päivystyksen, sosiaalipäivystyksen ja omaisten huone vainajan huone takatoimistot (back office) varastot, lääkehuone ja liuosvarasto toimistotilat: o puhelinpäivystys o osastonsihteerin toimisto, ilmoittautuminen ja vastaanotto, tekstinkäsittely o hoitajien, terapeuttien, lääkärien, konsultoijien jne. toimisto/työpisteet tutkimus- ja muita kirjallisia töitä varten (sijoitus takatoimistossa) o osaston lääkärin ja osastonhoitajan toimistot Kevyt päivystysvastaanotto pohjautuu tiloiltaan perinteiseen, kävelevien potilaiden vastaanottohuonemalliin, jonka on myös mahdollistettava joustavasti erilaiset lääkäri-/hoitaja - työpari- ja konsultaatiomallit. Volyymeista ja kuormituksesta riippuen on mahdollista toimia eri ajankohtina hoitajapainotteisesti (esim. arki-illat) ja lääkäripainotteisesti (esim. yöaika). Lisäksi tarvitaan yhteiskäyttöistä toimenpidehuonetta sekä back office -toimistotilaa. Moni-interventiopotilaiden hoitotilat suunnitellaan siten, että ne tukevat hoitajatyötä ja valvontaa potilaiden läheisyydessä. Kansliamallin sijaan tilat suunnitellaan siten, että hoitajat sijoittuvat keskelle hoitoryhmää, josta hoitoalueen valvonta on mahdollista. Raskaiden hätätilapotilaiden kannalta oleelliset tilakysymykset ovat ambulanssien saapumiseen liittyvät tilat sekä välittömästi ambulanssien sisääntulon läheisyydessä olevat sokki- ja eristyshuoneet. Sijainti Päivystykseen tulee olla hyvät kulkuyhteydet sairaalan ulkopuolelta. Kävelevien potilaiden sisäänkäynnin läheisyydessä on syytä olla pysäköintipaikkoja. Ambulanssilogistiikan kannalta olisi optimaalista, jos ambulanssit voidaan ajaa halliin potilaita tuotaessa Päivystys on kuuman sairaalan ydin, ja sieltä tulee olla hyvät yhteydet kuvantamiseen, päivystysosastolle, tehohoitoon, leikkausosastolle sekä vuodeosastoille. 3

72 Subakuuttivastaanotto Subakuuttivastaanotolla hoidetaan ne kajaanilaiset potilaat, joille ei ole määritelty omalääkäriä tai - tiimiä. Päivystyksen henkilökunnalla on ajanvaraus-mahdollisuus vastaanotoille. Subakuutteja potilaita voidaan hoitaa sekä kevyen päivystysvastaanoton että erillisessä subakuutissa prosessissa potilaskuormitukseen ja jonotilanteeseen pohjautuen. Volyymit Subakuuttivastaanotto Volyymit subakuutti ( hoitajakäyntiä ja 9000 lääkärikäyntiä) Resurssit Subakuuttivastaanotto Resurssit Huomioitavaa subakuuttivastaanotto lääkäri: 3 hoitaja: 7 Tilat subakuuttivastaanotto Tilat Huomioitavaa vastaanotto 6 vastaanottohuoneet hoitajien ja lääkäreiden yhteiskäytössä muut tilat varastot, lääkehuone ja liuosvarasto, yhteiskäyttö takatoimistot (back office) o puhelinpäivystys o osastonsihteerin toimisto, ilmoittautuminen ja vastaanotto, tekstinkäsittely o hoitajien, terapeuttien, lääkärien, konsultoijien jne. toimisto/työpisteet tutkimus- ja muita kirjallisia töitä varten (sijoitus takatoimistossa, ei välttämättä tarvita lisätilaa mutta arvioitava) Sijainti Subakuuttivastaanotto sijoitetaan ensisijaisesti päivystyksen läheisyyteen resurssien tehokkaan käytön takia. Toissijainen sijoitusvaihtoehto on poliklinikkakokonaisuudessa yleislääketieteen moduulissa. 4

73 1.2 Kuuman sairaalan osastot Päivystyksestä alkavien lyhyiden sairaalajaksojen (1-2 vuorokautta) tai erityistä valvontaa vaativien potilaiden sekä synnytysten ja vastasyntyneiden hoito toteutetaan kuumassa sairaalassa. Osastoilla on perusmiehitys, jota voidaan joustavasti käyttää tukemaan lisäapua tarvitsevien yksiköiden toimintaa. Volyymit Kuuman sairaalan osastot Päivystysosasto (nykyinen ND) Teho-osasto Valvontaosasto Synnytys- ja äitiysyksikkö Keskola Volyymit 3000 hoitojaksoa (n sisätauti-, 1400 päivystysleikkauspotilaita, loput muita potilaita) 1100 hoitopäivää CCU 1000 hoitopäivää AVH 800 hoitopäivää kard. tel 800 hoitopäivää muut 1600 hoitopäivää 900 synnytystä Keskolassa potilasmäärä hyvin vaihteleva Päivystysosastolla hoidetaan kaikki ne päivystyksen kautta saapuvat potilaat, joiden hoitojakson oletetaan kestävän 1-2 vuorokautta. Osaston henkilöstö vastaa myös potilaiden valmistelemisesta esim. leikkaukseen. Poikkeuksena ovat potilaat, joiden tila edellyttää teho- tai valvontatasoista hoitopaikkaa. Synnytysosasto ja vastasyntyneiden teho-osasto muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa perhehuoneet ovat joustavasti äidin ja vastasyntyneen tarpeen mukaisesti käytettävissä. Potilaat ohjataan teho-osastolle etukäteen sovituin kriteerein teho-osaston lääkärin päätöksellä. Valvontayksikön potilaskriteerinä on vähintään yhden elintoiminnan häiriö. Kriteerit on määriteltävä selkeästi suhteessa tehoon ja vuodeosastoihin. Potilaan sisäänkirjauksesta vastaa toimintamallin mukaan sovittava erikoislääkäri. Resurssit Kuuman sairaalan osastot Resurssit Huomioitavaa Päivystysosasto (nykyinen ND) lääkäri: 1 (virka-aika) päivystysaikana päivystäjä hoitajat vuoroissa: htv:t:20 Teho-osasto lääkäri: 1 anestesiologi (virkaaika) päivystysaikana päivystävä anestesiologi 5

74 Valvonta osasto hoitaja: vuoroissa: htv:t 20 lääkäri: erikoisalojen lääkärit hoitaja: vuoroissa: htv:t 25 lääkäriresursointi laskettu muualta: erikoisalat hoitavat itse omat potilaat, päivystysaikana päivystäjät Synnytys- ja äitiysyksikkö lääkäri: 2 kätilö: (äitiys- ja synnytys) vuoroissa: htv:t 22 gynekologi 24/7, päivisin pediatri Huom. osa nykykätilöistä siirtyy polille, päiväsairaalaan, osastolle, leiko/päikiin Keskola lääkäri: 1 hoitaja (keskola): vuoroissa: (2+2+2) Keskolan htv:t kuuluvat osaksi lastenosaston htv:tä resursointi yhdessä lastenosaston kanssa, Tilat Potilaita varten on helposti valvottavia 1 (-2) hengen huoneita, joissa on WC ja suihku. Teho- ja valvontapaikoista ovat ilmaerityshuoneissa. Hoitajien työpisteeltä on hyvä näkyvyys potilaisiin. Valvontapaikat ovat täysin erikoisalattomia (ns. high care beds). Tiloissa on otettava huomioon säteilysuojaus sekä liikuteltavan röntgenlaitteen tarvitsema tila. Synnytys- ja äitiysyksikössä sekä vastasyntyneiden teholla periaatteena on vierihoito, jossa kätilöt hoitavat äitiä ja äiti vastasyntynyttä. Lähtökohtana on 1 perhe / huone. Kuuman Tilat Huomioitavaa sairaalan osastot Päivystysosasto (nykyinen ND) 18 potilaspaikkaa helposti valvottavia 1hengen huoneita Teho-osasto 4 potilaspaikkaa 1 paikoista ilmaeristeisiä infektiopaikkoja Valvontaosasto 15 potilaspaikkaa helposti valvottavat huonepaikat, 1 paikoista ilmaeristeisiä infektiopaikkoja Synnytys- ja äitiysyksikkö 3 synnytyssalia 1 ammehuone/ luomusynnytys huone CCU, AVH, kardiologiset telemetriaseurantapaikat, max 2-5 min hätäsektiosaliin (oltava aina 6

75 Keskola 1 hätäsektiosali 1 gynekologin vo huone 1 kätilön vo huone 11 perhehuonetta (obstetrinen osasto) 3 perhekeskola-huonetta 1 vastasyntyneiden teho 2 lepohuonetta synnytyssalin käytössä) tilaa uä-laitteelle huom. määrää nostettu 1/14 perhehuoneita keskoskaapeille ja monitoreille tilaa, avotila/avohuone noin 2 aikuissängyn paikan tila vanhemmille Muut tilat Mahdollisuuksien mukaan kuumaan sairaalaan varustetaan yhteinen osastofarmasiahuone, jonka lisäksi etäisyyksien perusteella riittävä määrä lääke- ja liuoshuoneita. Päivystävien lääkäreiden huoneet Päivystysosasto: - potilaiden WC ja suihkutilat (jos ei huonekohtaisia) - vastaanottohuone - potilaskeittiö - potilaiden ruokailuaula/päivähuone - huuhteluhuone - varastotilat, lääkehuone (yhteiskäyttö) - toimistotilat: osastonsihteerin toimistotila hoitajien, terapeuttien, lääkärien, konsultoijien jne. toimisto/työpisteet tutkimus- ja muita kirjallisia töitä varten osaston lääkärin ja osastonhoitajan toimistot Teho-osasto ja valvonta: - varastotilat, lääkehuone (yhteiskäyttö) - toimistotilat (yhteiskäyttö) - henkilökunnan taukotilat Synnytys- ja äitiysyksikkö sekä Keskola kokoustila synnytyssalin vieressä synnytyssaleissa WC perhehuoneissa WC ja suihku ammehuoneessa WC maidonkäsittelytila äidinmaitokeittiön sijainti ravintohuollossa potilaskeittiö potilaiden ruokailuaula/päivähuone omaisten tilat (WC, leikkitila, keittiö yhteiskäyttö?) varastot keskoskaappien huoltotila 7

76 toimistotilat: osastonsihteerin toimisto hoitajien ja lääkärien toimisto/työpisteet saneluja, tutkimus- ja muita kirjallisia töitä varten osaston lääkärin ja osastonhoitajan toimistot kätilöiden kanslia toiminnallisesti hyvä sijaita synnytyssalien ja obstetrisen osaston keskellä. Sijainti Päivystysosaston tulee sijaita päivystyksen välittömässä läheisyydessä. Tehohoidosta tulee olla hyvät yhteydet päivystykseen, lisäksi tehostetun valvonnan ja heräämöön tulee sijaita rinnakkain heräämön yöaikaisen valvonnan mahdollistamiseksi. Heräämö ja leikkausosasto ovat yksi toiminnallinen kokonaisuus. Synnytys- ja äitiysosasto sekä vastasyntyneiden teho ovat yksi toiminnallinen kokonaisuus. Synnytysosastolle on oltava nopea yhteys leikkausosastolta ja mahdollisuuksin mukaan suora yhteys ulkopuolelta Vastasyntyneiden teholta mahdollisimman hyvä yhteys lastentautien osastolle. 1.3 Leikkausyksikkö Leikkausyksikössä hoidetaan keskitetysti päiväkirurgisia, leikkaukseen kotoa (leiko) saapuvia sekä sairaalan sisältä saapuvia elektiivisiä ja päivystyksellisiä leikkauspotilaita. Valtaosa leikatuista potilaista pyritään kotiuttamaan heräämöstä. Hyväkuntoiset, seuraavana aamuna kotiutuvat potilaat yöpyvät heräämössä. Volyymit Leikkausyksikkö Volyymit (operaatiota / v) päivystysleikkaukset 1330, (öisin n. 100) päiväkirurgiset leikkaukset 1430 lyhytkirurgiset leikkaukset 450 leikokirurgia 1800 Resurssit Leikkausyksikkö Resurssit Huomioitavaa virka-aika lääkärit: kirurgit: 6 anestesiologit: 5 hoitajat: 32 (instrumenttihoitajat 14, anestesiahoitajat 14, leiko 3, lääkintävahtimestari 1) hoitajien htv yhteensä 40 (sisältää myös päivystykseen tarvittavat htv:t) 8

77 päivystysaika päivystävät lääkärit hoitajat: 3 (instrumenttihoitajat 2, anestesiahoitajat 1) Resursointi 1 päivystyssalille Tilat Leikkausyksikkö Tilat Huomioitavaa Leikkaussalit 7 + hätäsektiosali synnytysyksikössä 1.vaiheen heräämö 10 potilaspaikkaa 2.vaiheen heräämö 14 säädettäviä tuoleja, tarvittaessa lisätuoleille tilaa lapsipotilaiden tarvitsemat tilat muut tilat haastattelu- ja kotiutushuoneet potilaiden pukutilat vastaanottohuoneet potilas wc:t potilaskeittiö/ruokailu (2 vaiheen heräämö ja yön yli - olijat) toimenpide/eristyshuone heräämön yhteyteen eristyspotilaita ja anestesiatoimenpiteitä varten päiki/leiko -odotustilat (ennen toimenpidettä odottaminen) huomioitava myös lapsipotilaat ja vanhempien/omaisten tilat varastot valvomo tasohuolto varastot toimistotilat: osastonsihteerin toimisto o hoitajien ja lääkärien toimisto/työpisteet saneluja, tutkimus- ja muita kirjallisia töitä varten o osastonlääkärin ja osastonhoitajan toimistot Sijainti Heräämö ja leikkausosasto ovat yksi toiminnallinen kokonaisuus. Lisäksi tehostetun valvonnan ja heräämön tulee sijaita rinnakkain. Leikkausosastolta tulee olla nopea yhteys sektiosaliin. Välinehuolto tulee sijaita leikkausosaston välittömässä läheisyydessä. Mahdollisuuksien mukaan polikliinisen toimenpideyksikön tulee sijaita lähellä leikkausosastoa. 9

78 1.4 Poliklinikka Poliklinikka jakaantuu viiteen osaamiskohorttiin eli moduuliin, joita ovat: aisti- ja allergiaklinikka, iho- ja keuhkopoliklinikat, lastentaudit, lastenneurologia ja erityishuolto, tules (fysiatria, ortopedia- ja käsikirurgia), kirurgia, vatsa- ja naistentaudit, sisä- ja syöpätaudit, geriatria ja neurologia sekä yleislääketiede ja opiskeluterveydenhuolto. Volyymit 1 ESH:n Poliklinikkatoiminta vastaanotto (sisältää vastaanotoilla tehtävät toimenpiteet) Volyymit lääkärikäynnit itsenäiset hoitajakäynnit puhelut Lääkärit Perusterveydenhuolto Volyymit Lääkärikäynnit (sisältää subakuuttikäynnit) Hoitajakäynnit (sisältää subakuuttikäynnit) Lääkäripuhelut 7300 Hoitajapuhelut Poliklinikka Volyymit Huomioitavaa Lastentaudit lääkärikäynnit: 4500 hoitajakäynnit: 800 Lastenneurologia Lasten kuntoutus Luvuissa mukana: Kuntoutusohjaus+ Psykologia + Puheterapia + Toimintaterapia (yllä olevat merkitty lastentautien poliklinikkaan) Ravitsemussuunnittelu Erityishuollon poliklinikka Toiminnallinen suunnittelu erillisenä. 1 Lapsiksi luokiteltu vuotiaat 2 Lääkärikäyntien tulevaisuuden todellinen määrä on arvioitu Kainuun alueen lääkärikäynneistä sekä NHG Benchmarkingin tiedoista, sillä Kajaanissa on nykyisin muuta maata vähemmän lääkärikäyntejä väestöön suhteutettuna. 10

79 Resurssit ESH poliklinikka resurssit Lääkärit Hoitajat Iho- ja sukupuolitaudit 1 2 Keuhkotaudit 2 2,5 Silmätaudit 2,3 2,4 KNK 2 2 Hammas ja suusairaudet 1,5 1,5 Kirurgia 5 7 Anestesiologia 0,5 0,5 Fysiatria 2 2 Naistentaudit ja äitiyspoli 4 4 Geriatria** 2 2 Sisätaudit*** 9,5 9,8 Neurologia 2 2 Syöpätaudit 2 3 Yhteensä 40,3 45,7 Perusterveydenhuolto Resursointi Huomioitavaa Lääkärit lääkärit: 14,5 sisältää subakuuttivastaanottoon sekä ajanvarausvastaanottoon tarvittavat lääkärit (resurssit näkyvillä myös subakuuttitoiminnan kohdassa) Hoitajat kansanterveyshoitajat: 12,2 sairaanhoitajat: 8 sisältää subakuuttivastaanottoon sekä ajanvarausvastaanottoon tarvittavat 7 hoitajaa, 1 sairaanhoitaja allokoitu ajanvarauksen puolelle (resurssit näkyvillä myös subakuuttitoiminnan kohdassa) Lasten neurologia ja kuntoutus, EH-poli Lastentautien poliklinikka Resurssit Lääkärit:3+1+1 Hoitajat: 4 + DM-hoitajavastaanotto Lastenneurologi 1 Huomioitavaa Lastentaudit ja (lastenkirurgia), 1 pediatri neuvolassa, 1 kiertävä konsultti 1 hoitajista aoh tarvittaessa lastenosaston diabeteshoitajat pitävät polin tiloissa vastaanottoa 11

80 Lastenneurologia Lastentautien psykologi 1 Puheterapeutti 1 Toimintaterapeutti 1 Kuntoutusohjaaja 1 Lasten kuntoutus Fysioterapeutti 3 Kuntoutusohjaaja 2 Neuropsykologi 1 Puheterapeutti 4 Toimintaterapeutti 2 EH-poli Kuntohoitaja 1 Kuntoutusohjaaja 1 Puheterapeutti 1 Sosiaalityöntekijä 1 EH-polin toiminnallinen suunnitelma kesken Tilat Perus vastaanottohuone Erityisvarusteltu vo Laitekoht. huone Takatsto tilatarve, henk. Vo-huoneet yhteensä Yhteensä ,0 Aisti- ja allergiaklinikka, ihoja keuhkopoliklinikat ,0 Lastenkohortti Tules, kirurgia, vatsataudit, naistentaudit Sisä- ja syöpätaudit, neurologia Yleislääketiede ja opiskeluterveydenhuolto ,0 27,0 25,0 32,0 Aisti- ja allergiaklinikka, iho- ja keuhkopoliklinikkakohortti Kohortissa on 27 vastaanottohuonetta, joista 11 on erityisvarusteltua ja yhdeksän laitekohtaista huonetta. Takatoimistotiloja varataan n. 40 henkilölle. 12

81 Perus vastaanottohuone Erityisvarusteltu vo Laitekoht. huone IHO- JA SUKUPUOLITAUDIT KEUHKOSAIRAUDET Takatsto tilatarve, henk. Vo-huoneet yhteensä 5,0 4,0 SILMÄTAUDIT 5,0 2 (4) 8 7,0 KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUDIT 3, ,0 HAMMAS- SUUSAIRAUDET JA 3,0 6 3,0 Perusvastaanottohuoneet on tarkoitettu lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoille sekä näiden yhdistelmille. Ihotautien laitekohtaista huoneista kaksi on valohoitohuoneita ja yksi allergia- ja altistustutkimushuone. Koepalojen otot ja siirrettävillä, pienemmillä laitteilla annettavat hoidot voidaan antaa vastaanottohuoneissa. Nykyisin korvapoliklinikalla tehdyt pdt - hoidot tehdään jatkossa ihotautien valohoito- tai vastaanottohuoneissa. Keuhkosairauksien laitekohtainen huone on varattu keuhkofunktiotutkimuksiin, tähystykset suunniteltu tehtäväksi toimenpideyksikössä. Ihotautien vastaanottohuoneissa on huomioitava valaistuksen erityistarpeet. Silmätautien varustellut vastaanottohuoneet sekä laitehuoneet ovat pimennettävissä. Kolme lääkärihuonetta varustetaan silmämikroskoopeilla, yhteen lääkärin huoneeseen sijoitetaan ultraäänilaite. Hoitajavastaanottohuoneista toiseen sijoitetaan linssimittari ja toiseen huoneeseen automaattirefraktori ja karsastustutkimuslaite synophtofori. Laitekohtaisia huoneita on kolme mutta kooltaan ne yhteensä vastaavat kahta vastaanottohuonetta. Laitehuoneisiin sijoitetaan 1) näkökenttätutkimuslaite Humphrey ja Friedman, 2) näkökenttätutkimuslaite Goldman ja Hessinkarttalaite, 3) valokuvauslaite ja OCT-silmän kerroskuvauslaite, laserit YAG ja silmänpohjalaser. Toimenpiteet tehdään toimenpideyksikössä. Korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla on kolme varusteltua vastaanottohuonetta. Laitehuoneista kaksi on äänieriöhuonetta, yhteen sijoitetaan muut kuulontutkimuksen tarvittavat laitteet. Ne pientoimenpiteet, jotka voidaan tehdä perusvastaanottohuoneessa, tehdään jatkossakin poliklinikalla. Muut toimenpiteet tehdään toimenpideyksikössä. Hammas- ja suusairauksilla on kolme erityisvarusteltua vastaanottohuonetta. Lastenkohortti Lastenkohorttiin sijoittuvat lastentaudit, lastenneurologia ja lastenkuntoutus sekä erityishuolto. Kohortissa on 10 perusvastaanottohuonetta sekä 10 erityisvarusteltua vastaanottohuonetta, joista osa on kahden standardihuoneen kokoisia. Takatoimistotiloja varataan n. 30 henkilölle. 13

82 Lastenkohortti Perus vastaanottohuone Erityisvarusteltu vo LASTENLÄÄKÄRIT + SAIRAANHOITAJAT 6 10 Takatsto tilatarve, henk. LASTENNEUROLOGI 1 1 1,0 ERITYISHUOLLON-VO ,0 NEUROPSYGOLOGI 1 1 1,0 KUNTOUTUSOHJAAJAT 1 1 1,0 FYSIOTERAPEUTIT 2 + ryhmätila 3 TOIMINTATERAPEUTIT 2 2 2,0 PUHETERAPEUTIT 4 6 4,0 Vohuoneet yhteensä 6,0 2,0 Tules, kirurgia, vatsa- ja naistentautienkohortti Kohorttiin sijoittuvat tuki- ja liikuntaelinsairauksien kokonaisuus (fysiatria, ortopedia- ja käsikirurgia), kirurgia, vatsa- ja naistentaudit. Kohortissa on 14 perusvastaanottohuonetta ja 13 erityisvarusteltua vastaanottohuonetta. Takatoimistotiloja varataan n. 40 henkilölle. Perus vastaanottohuone Erityisvarusteltu vo Laitekoht. huone Takatsto tilatarve, henk. KIRURGIA ,0 NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET 3 ANESTESIOLOGIA 1 2 FYSIATRIA ,0 4,0 8 Vo-huoneet yhteensä 6,0 1,0 Kirurgian lääkäreiden ja hoitajien perusvastaanottohuoneet sijaitsevat poliklinikkakokonaisuudessa ja haavanhoito, kipsaus, uroflow/residuaalihuone sekä tähystys/toimenpidehuoneet toimenpideyksikössä. Naistentautien poliklinikalla on neljä erityisvarusteltua gynekologin vastaanottohuonetta. Fysiatrialla on kaksi fysiatrian vastaanottohuonetta sekä seitsemän fysioterapeutin vastaanottohuonetta (sisältäen tekonivelkoordinaattorin). Fysioterapeuttien vastaanottohuoneet voidaan vaihtoehtoisesti sijoittaa kuntoutuksen tiloihin. Sisä- ja syöpätaudit, neurologian kohortti Kohorttiin sijoittuvat sisätautien, syöpätautien, reumatologian ja neurologian vastaanotot. Kohortissa on 17 perusvastaanottohuonetta, seitsemän ei-standardikokoista ja neljä laitekohtaista vastaanottohuonetta. Takatoimistotiloja varataan n. 40 henkilölle. 14

83 Perus vastaanottohuone Erityisvarusteltu vo Laitekoht. huone Takatsto tilatarve, henk. Sisätaudit ,0 Vo-huoneet yhteensä Geriatria 4 4 4,0 Syöpätaudit 2 6 2,0 REUMATOLOGIA Neurologia 7 8 7,0 Sisätaudeilla on yhdeksän perusvastaanottohuonetta ja kaksi laitekohtaista huonetta. Laitekohtaiset huoneet ovat: tahdistimet, rasitus ekg, holter - tutkimukset ja rr pitkäaikaisrekisteröinnit. Muut mittaukset voidaan tehdä perusvastaanottohuoneissa. Allergia- ja keuhkofunktiotutkimukset keskitetään allergiayksikköön. Neurologian vastaanottohuoneissa sijaitsevat neurologien ja hoitajien vastaanottojen lisäksi neuropsykologien ja kuntoutusohjaajan vastaanotot. Neurologisen tiimin tulee työskennellä samassa kohortissa; jatkossa selvitetään onko sijainti poliklinikoilla vai kuntoutuksessa. Yleislääketieteen kohortti Yleislääketieteen kohorttiin sijoittuvat perusterveydenhuollon elektiiviset vastaanotot sekä opiskeluterveydenhuolto. Subakuutti-vastaanottotilat on käsitelty päivystyksen yhteydessä. Erityisvarustellut toimenpidetilat ovat yhteisiä erikoissairaanhoidon kanssa ja sijaitsevat toimenpideyksikössä. Kohortissa on 32 perusvastaanottohuonetta ja takatoimistotiloja varataan n. 35 henkilölle. Lisäksi tarvitaan tilat diabetestarvikejakelulle (mahdollisesti yhdistettävissä apuvälineyksikköön). Perus vastaanottohuone Erityisvarusteltu vo Laitekoht. huone Takatsto tilatarve, henk. YLEISLÄÄKETIEDE/ PTH ,0 OPISKELUTERVEYDEN- HUOLTO 9 9 Vo-huoneet yhteensä Muut tilat Ilmoittautuminen tapahtuu odotustiloissa sijaitsevilla automaateilla; lisäksi varataan ilmoittautumismahdollisuus sihteerille. Avohoidossa on yhteinen palvelukeskus, jossa työskentelevät sihteerit ja hoitajat huolehtivat lähetteiden käsittelystä, ajanvarauksista sekä näitä koskevien määräysten (mm. tarvittavat tutkimukset) toteuttamisesta ja aikatauluttamisesta mahdollisuuksien mukaan yhden käynnin periaatteella. Nämä tilat sijaitsevat takatoimistotiloissa. 15

84 Poliklinikat Tilat Muut tilat odotustilat (aikuiset, lapset, nuoret) ja potilas wc:t ilmoittautumistila (automaatit+ sihteeri) paariodotustila varastot huuhteluhuoneet näytehuoneet toimistotilat: o palvelukeskus, sihteerit ja hoitajat o osaston lääkärin ja osastonhoitajan toimistot Sijainti Keskinäisessä sijoittelussa pyritään minimoimaan henkilökunnan päivittäinen liikkuminen esimerkiksi poliklinikan ja toimenpideyksikön välillä sekä huomioimaan potilaiden mahdollisimman helppo siirtyminen tarvittaessa eri yksiköiden kuten poliklinikkakokonaisuuden ja apuvälineyksikön välillä. 1.5 Päiväsairaala ja toimenpideyksikkö Päiväsairaalassa toteutetaan polikliinisiä hoitoja ja tutkimuksia: dialyysihoidot, sytostaattihoidot, infuusiolääkitykset (myös akuutit antibiootit tapauksissa, joissa potilas voi olla kotona), seurantaa vaativat lääkkeenannot ja kokeet, sepelvaltimokuvauspotilaat, tutkimuspotilaat, jotka vaativat seurantaa (mm. radiologiset toimenpiteet ja kajoavat tutkimukset) sekä toimenpideyksikössä hoidetut, toimenpiteen jälkeistä seurantaa vaativat potilaat. Toimenpideyksikköön keskitetään tähystykset sekä sellaiset kirurgiset toimenpiteet, jotka eivät edellytä anestesialääkärin läsnäoloa. Toimenpidehuoneet suunnitellaan ja varustellaan yhteiskäyttöisiksi. Volyymit Päiväsairaala ja Volyymit / v toimenpideyksikkö Toimenpideyksikkö 4241 skopiat 3166 silmätaudit (kaihi) 867 canalis carpi 65 vasektomiat 40 haavarevisiot 103 Päiväsairaala tmp-yksikön seurantapotilaat 4174 elektiiviset osastokäynnit

85 akuutti infuusio 198 angio (ilman PCI:tä) 430 biopsia 156 likvorit N/A dialyysi 2448 sarjahoito 4667 Resurssit Päiväsairaala ja toimenpideyksikkö Toimenpideyksikkö Päiväsairaala Resurssit poliklinikan henkilöstö lääkärit: käyvät tarvittaessa hoitajat: dialyysi 3-3,5 htv:t muut paikat 5-6 htv:t* Huomioitavaa *Htv:t laskettu virkaaikaisen aukiolon mukaan. Tilat Päiväsairaalassa on dialyysipaikkoja, hoitopaikkoja istuville potilaille sekä seurantapaikkoja paaripotilaille. Lisäksi yksikössä on vastaanottohuoneita sekä tilat kotidialyysiohjaukseen. Takatoimistotiloja varataan n. 15 henkilölle. Toimenpideyksikössä on toimenpidehuoneita, hoitohuoneita ja vastaanottohuoneita. Vastaanottohuoneiden tarve riippuu toimenpideyksikön sijainnista suhteessa poliklinikoihin. Lisäksi tarvitaan potilaiden valmistelutila. Päiväsairaalan varataan tilat toimenpideyksikön jälkiseurattaville potilaille. Mikäli välimatka on pitkä, tarvitaan seurantatilaa myös toimenpideyksikköön. Takatoimistotiloja varataan n. 15 henkilölle. Päiväsairaala ja toimenpideyksikkö Toimenpideyksikkö Päiväsairaala Tilat 3 toimenpidehuonetta 3 tähystyshuonetta 2 haavanhoitohuonetta 1 jalkaterapiahuone 1 uroterapia (uroflow yms.) 1 kipsaus ja lastoitus 2 - x vastaanottohuonetta 9 dialyysipaikkaa, joista yksi infektiohuone 22 hoitopaikkaa istuville potilaille, 6 seurantapaikka paaripotilaille josta 2 infektiopotilaille (oma WC) 1 vastaanottohuone 1 potilaanohjaushuone 17 Huomioitavaa kaikkia toimenpiteitä ei ole pystytty hakemaan käyntitiedoista vastaanottohuoneiden tarve riippuu sijainnista suhteessa poliklinikoihin Päiväsairaala oletettu olevan auki ma-pe, dialyysi myös lauantaisin 4-6 hengen huoneita, potilas WC:t

86 Muut tilat Toimenpideyksikkö: ilmoittautumistila (yhteiskäyttö poliklinikan kanssa mikäli mahdollista) haastattelu/valmisteluhuoneet potilaiden vaatesäilytys ja pukeutumistila huuhteluhuone takatoimistotilat (back office) varastot paaripaikat, mikäli kaukana päiväsairaalasta endoskooppien huoltotilat, mikäli kaukana välinehuoltokeskuksesta Päiväsairaala: Lääkehoidot Hemodialyysi ja peritoneaalidialyysi tekninen tila huoltoteknikon huone (30 m2) laitepuhdistustila (20 30 m2) sopivalla etäisyydellä vedenpuhdistusjärjestelmän ja keskuskonsentraattisyötön tilat odotustila potilaskeittiö ja ruokailuaula potilaiden vaatesäilytys ja pukeutumistila varastot toimistotilat: o osastonsihteerin toimisto, ilmoittautuminen ja vastaanotto, tekstinkäsittely o hoitajien, terapeuttien, lääkärien, konsultoijien jne. toimisto/työpisteet tutkimus- ja muita kirjallisia töitä varten o osaston lääkärin ja osastonhoitajan toimistot Sijainti Toimenpideyksikön sijainti tulisi olla mahdollisuuksien mukaan päiväsairaalan yhteydessä, kuitenkin ensisijaisesti mahdollisimman lähellä poliklinikkakokonaisuutta ja niistä etenkin silmätautien, korva-nenä-kurkkutautien, keuhkotautien, kirurgian ja vatsatautien poliklinikkaa. Lisäksi synergiaetua välineiden käytössä ja huollossa saadaan, mikäli toimenpideyksikkö on leikkausosaston ja välinehuoltokeskuksen läheisyydessä. Mikäli keskitettyä välinehuoltoa ei voida hyödyntää endoskooppien huollossa, tulee niiden huoltoon varata tilat toimenpideyksiköstä. 18

87 1.7 Kuntoutuspalvelut ja apuvälinekeskus Kuntoutuksen erityistyöntekijät työskentelevät hoitoprosessiensa moniammatillisissa työryhmissä. Kajaanin alueen perustason ja erikoissairaanhoidon kuntoutuspalvelut keskitetään uuteen sairaalaan. Muissa kunnissa lähipalveluina järjestetään entiseen tapaan osa fysio-, toiminta- ja puhe-, ravitsemusterapiasta, liikuntaohjauksesta ja apuvälinesovituksista. Volyymit Kuntoutuspalvelut Käynnit 3 Huomioitavaa Fysiatrian poliklinikka Fysioterapeuttien 700 -Polikäynnit -Konsultaatio ja 7100 Osastokäynnit Fysiatrin käynnit 1200 Toimintaterapeutit Sisätautien pkl Neurologian pkl Poliklinikkakäynnit ovat pääasiassa ajanvarauskäyntejä, loput toiminnasta osastokäyntejä Lääkinnällinen kuntoutus Lääkäri Apuvälinehoitaja Psykologi Kuntoutussuunnittelija + ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja Näön kuntoutuksen ohjaaja 400 (400) 450 (50) 200 (200) 200 (200) 480 (100) Käynneissä mukana sekä polikäynnit että kotikäynnit. Suluissa kajaanilaisten arviot polikäynneistä Resurssit Kuntoutus Resurssit (htv) Huomioitavaa Kuntoutuksen tiloissa työskentelevät 4 Lääkärit: 1,1 Erityisliikunnanohjaaja: 1 Fysioterapeutti:12,4 Tarvitsee työtilan kuntoutuksen tiloissa;yksilöterapia/fysioterap eutin vastaanottohuone tulespolilla tai kuntoutuksessa keskinäisestä sijainnista riippuen 3 Tiedot perustuvat käyntitietoihin sekä haastatteluihin. Kuntoutuksen yksikön osalta kokonaiskäyntejä/ volyymejä ei pystytä datan perusteella selvittämään, sillä työstä suuri osa on osasto- ja muuta työtä, josta ei ole merkintää käyntitiedoissa. 4 Kuntoutuksella on paljon resursseja, jotka työskentelevät muualla kuin kuntoutuksen tiloissa. Näitä ei huomioitu taulukossa. 19

88 Kuntohoitaja: 1 Kuntoutusohjaaja: 9 Kuntoutussuunnittelija: 1 Liikuntaneuvoja: 1 Neuropsykologi: 1 Psykologi: 1 Puheterapeutti: 5,2 Sosiaaliohjaaja: 1 Sosiaalityöntekijä: 3 Toimintaterapeutti: 4 Tarvitsee työtilan kuntoutuksen tiloissa tai poliklinikkakokonaisuudessa Tarvitsee työtilan kuntoutuksen tiloissa tai poliklinikkakokonaisuudessa Tarvitsee työtilan kuntoutuksen tiloissa, osa lastenkohortissa Tarvitsee työtilan kuntoutuksen tiloissa, osa poliklinikoilla Tarvitsee työtilan kuntoutuksen tiloissa, osa lastenkohortissa Apuvälinekeskus Resurssit (htv) Huomioitavaa; sijainti apuvälinelainaamossa Apuvälinekeskuksessa hoitaja: 2 KAKS:sta työskentelevät apuvälinetyöntekijä: 2 1 Kajaanin terveysasemalta, 1 uusi resurssi keskittämisen vuoksi lasten apuvälinepalvelut: 1 fysioterapeutti: 10h/vko fysioterapiaresursseista terveyskeskuksen apuvälineresursseissa apuvälinemekaanikko: 3,7 3 tekniseltä puolelta, 0,7 Kajaanin terveysaseman apuvälihuollosta osastonsihteeri:1 uusi resurssi Muualla työskentelevät Resurssit (htv) Huomioitavaa; sijainti muualla sairaalassa muualla sairaalassa työskentelevät Fysioterapeutit: 7,1 0,6 akuuttiyksikössä 4 kuntoutusosastolla 2,5 esh-osastoilla 3 lasten polilla Kuntohoitaja: 1 Kuntoutusohjaaja: 1 1 EH-polilla 1 EH-polilla 20

89 Neuropsykologit: 2 Puheterapeutit: 2 Ravitsemusterapeutit: 3 Sihteeri: 1 Toimintaterapeutit: 2 1 kuntoutusosastolla tai poliklinikkakokoonaisuudessa 1 lasten polilla 1 EH-polilla 1 kuntoutusosastolla 3 kuntoutuksessa tai sisätautien polilla 1 kuntoutusosastolla 2 kuntoutusosastolla Tilat Aikuisten kuntoutuksen avovastaanottotiloissa on yhdeksän perusvastaanottohuonetta, viisi erityisterapiavastaanottohuonetta sekä muuta hoitotilaa neljä huonetta (fysiatrian harjoitustilat sekä keittiö). Apuvälinekeskuksen tilat on kirjattu erikseen. Neurologian, geriatrian sekä fysiatrian vastaanottotilat on kuvattu poliklinikkakokonaisuudessa. Lisäksi erityisterapiatiloja on kuntoutusosaston yhteydessä. Takatoimistotiloja varataan n. 40 henkilölle (osa fysioterapeuteista tules takatoimistossa). Toinen toimintaterapiahuone on apuvälinekeskuksessa ja toinen poliklinikalla. Poliklinikan toimintaterapiahuoneessa on keittiöseinä. Vastaanottohuone Terapiahuone (TH) pkl:lla Hlö/tstotila (yht.käyttö) Muu tila Ammattiryhmä Yhteensä (ilman apvkeskusta) Kuntoutuslääkäri 1 1 Kuntoutusohjaajat - ja 2 suunnittelija 2 Erityisliikunnanohjaaja ja liikuntaneuvoja 1 3 Kuntoutuspsykologi 1 1 Sosiaaliohjaajat ja työntekijät 2 4 Puheterapeutti 2 2 Perus vastaanottohuoneet Erityisterapiahuoneet 2 Toimintaterapeutti 2 Ravitsemusterapeutti 3 3 1= keittiö kätevässä kodissa 21

90 Fysioterapia, ft ja kh yhteensä 22 3* yksi lasten ryhmätila Apuvälinekeskus Apuvälinekeskukseen keskitetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lasten ja aikuisten apuvälineiden valmistus, huolto ja jakelu. Apuvälineyksikössä on kaksi vastaanottohuonetta, toimintaterapiahuone sekä apuvälineiden valmistukseen ja sovitukseen tarvittavat tilat. Takatoimistotiloja varataan n. 12 henkilölle. Ammattiryhmä Vastaanottohuone Terapiahuone (TH) pkl:lla Hlö/tstotila (yht.käyttö) Muu tila Apuvälineiden valmistus (teknikko) Apuvälinemekaanikko 4 Apuvälinevastaava 3 Apuvälinetyöntekijä 1 Lasten apuvälineet 1 Toimintaterapeutti (lastat) Kuntoutusohjaajat 2 4 Sihteeri 1 Apuvälineiden huoltotilat, Huoltopisteet 4 kpl (varsinainen huoltotoiminta) 1 Huollon tarvike- ja varaosavarasto 1 Hienomekaanikon työpiste 1 Tulityöpiste 1 Huonetila, kemikaalien käsittelyä varten 1 Apuvälineteknikon työtila 1 Apuvälinevarastot Lasten apuvälinevarasto 1 Sähkökäyttöiset liikkumisen apuvälineet varasto 1 Perusapuvälineet 1 Näön, kuulon ja kommunikaation apuvälineet varasto 1 Pienapuvälinevarasto Apuvälineiden sovitustilat (jaettavissa neljään) 2 Kätevä koti (tilan muunneltavuus) 1 22

91 autotallipaikat 4 lastauslaituri 1 asiakkaan vastaanottotila +vastaanottohuone 1 odotustilat asiakkaille 1 Saapuville uusille apuvälineille tila 1 Palautettavat välineet 1 Apuvälineiden puhdistustila 1 Kuivaushuone 1 Huomioitavaa: 1) Kuulon apuvälinevarastot, näön apuvälinevarastot, toimintaterapian- ja kommunikaation apuvälinevarastot sijoitetaan apuvälinekeskukseen. 2) Hengityksen apuvälineiden käsivarasto on poliklinikalla, keskitetty varasto apuvälinekeskuksessa. 3) Kirurgian tuet ym. osin toimenpideyksikössä, keskitetty varasto apuvälinekeskuksessa. 4) Ompelimossa työskentelee 1 ompelija, joka on tällä hetkellä Perhepalveluiden alaisuudessa ja vastuuyksikkö on toimintakeskus Pihlaja. Ompelijan työpanoksesta suurin osa kohdentuu kehitysvammaisten avo- ja laitospuolen erikoisvalmisteisiin tuotteisiin, esimerkiksi lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluihin, painottuen avopuolen palveluihin. Harkittava, sijoittuuko apuvälinekeskuksen yhteyteen. Sijainti Kuntoutuspalveluiden tulee sijaita lähellä poliklinikkakokonaisuutta ja etenkin tules-poliklinikkaa. Apuvälinekeskuksen tulee sijaita mahdollisimman kuntoutuksen avohoitopalveluita ja siten, että sinne on helppo ohjata potilaita poliklinikoilta. 1.6 Vuodeosastot Kuuman sairaalan ulkopuolelle tulee yhtenäinen vuodeosastokokonaisuus, jossa potilaspaikat ovat joustavasti eri erikoisalojen käytössä. Aikuispotilaiden hoitoa ohjaa enemmän hoitoisuus sekä hoitolinja (konservatiiviset/ operatiiviset/akuuttigeriatria/vaativa kuntoutus) kuin erikoisalajako tai organisaatiojako. Potilaat pyritään sijoittamaan suoraan hoidon kokonaisuuden kannalta parhaaseen hoitopaikkaan, jolloin osastosiirtoja voidaan minimoida. Pientoimenpiteet ja hoitokäynnit kootaan päiväsairaalaan, joka osaltaan vähentää vuodeosastohoidon tarvetta. Erikoissairaanhoidon osastojen lisäksi vuodeosastokokonaisuuteen tulee geriatrinen akuuttiosasto, jossa hoidetaan erityistä nopeaa ja laajaa selvittelyä ja geriatrista osaamista vaativat potilaat. Terveyskeskuksen vuodeosastoilla toteutetaan kuntouttavaa hoitotyötä. Saattohoitopaikat sijoitetaan tälle osastolle. 23

92 Volyymit vuodeosastot volyymit hoitopäivät hoitojaksojen lukumäärä ESH päivystys leikatut ei-leikatut elektiiviset leikatut ei-leikatut infektio LAPSET päivystys leikatut ei-leikatut elektiiviset leikatut ei-leikatut PTH VAATIVA KUNTOUTUS Kajaanin akuuttisairaala Kajaanin kuntoutusyksikkö Resurssit Vuodeosastot Resurssit Huomioitavaa ESH Lääkärit: 6 Lääkäreiden määrä vaihtelee tarvittavan mitoituksen mukaan Hoitajat: 51 vakanssia Hoitajien määrä laskettu 0,68 tavoitteen mukaan Vaativa kuntoutus Lääkärit: 1 Hoitajat: 23 vakanssia Muu henkilöstö: sihteerit: 1 puheterapeutti: 1 fysioterapeutti: 4 sosiaaliohjaaja: 1 neuropsykologi: 1 toimintaterapeutti: 2 PTH Lääkärit: 2,6 Hoitajat: 30 vakanssia Lääkäreiden määrä vaihtelee tarvittavan mitoituksen mukaan 24

93 Muu henkilöstö: sihteerit Lasten vuodeosasto Lääkärit: 1+1 Hoitajat: Hoitajien määrä laskettu nykyresursoinnin 0,71 mukaan 1 erikoistuva ja 1 pediatri Resursointi yhdessä keskolan kanssa Tilat Hoitohenkilökunnan mahdollisimman hyvän resursoinnin ja toimivan tilasuunnittelun perustaksi osastot jakaantuvat kahdeksan tai 12 sairaansijan soluihin. Osastohenkilöstön työaikaa vapautetaan ydintehtäviin tukipalveluita kehittämällä ja työnjakoa uudistamalla (ns. hotellihenkilöstöä hyödyntämällä). Osastojen suunnittelussa pyritään minimoimaan hoitohenkilökunnan liikkuminen hoitohuoneiden ja tukitilojen kuten toimistojen, lääkehuoneiden, huoltotilojen sekä varastoiden välillä. Vuodeosastot Tilat Huomioitavaa ESH 72 sairaansijaa 3 kpl 32 potilaspaikan osastoa, 4x 8 potilaspaikan soluissa potilashuoneet 1 hengen huoneet (WC ja suihku) sisältää 10 infektiopaikkaa, joista kaksi ilmaeristyshuonetta Vaativa kuntoutus PTH Lasten vuodeosasto 32 sairaansijaa 4x 8 potilaspaikan soluissa Vaativan kuntoutuksen osastoilla olevat aikuisten erityisterapiatilat: Fysioterapiatilat 2 kpl Toimintaterapiatilat 2 kpl (toisessa keittiöseinä) Puheterapiatilat 1 kpl Simulaatiotila 48 sairaansijaa 4 x 12 potilaspaikan soluissa 9 sairaansijaa 3 lasten päiväsairaalapaikkaa potilashuoneet 1 ( -2) hengen huoneet (WC ja suihku) potilashuoneet 1 ( -2) hengen huoneet (WC ja suihku) perhehuoneet Muut tilat / huomiot *Suunnittelussa esillä ollut myös kotisairaalatoiminnan käynnistäminen, jolla on vaikutusta vuodeosastotoiminnan resursointiin. 25

94 Nykyiset erikoissairaanhoidon potilaspaikat muodostavat kolme kokonaisuutta. Yhteen kokonaisuuteen varustellaan infektiopotilaiden hoitotilat ja kaksi potilaspaikoista on ilmaeristyshuoneissa. Vaativan kuntoutuksen osasto voi toiminnallisesti jakautua kahteen linjaan, josta toinen vastaa aivohalvauskuntoutuksesta ja toinen geriatristen potilaiden, lonkkamurtumapotilaiden, endoproteesileikattujen ja amputaatiopotilaiden kuntoutuksesta. Lastentautien vuodeosastolla hoidetaan vuotiaita lapsia ja nuoria. Hoito toteutetaan yhden hengen huoneissa, joissa myös vanhempien on mahdollista yöpyä. Yksi huoneista varustellaan ilmaeristyshuoneeksi, loput voivat tarvittaessa toimia infektiopotilaiden tavallisina eristyshuoneina. Yksi huone varustellaan vaikean lastenneurologian tai traumapotilaan hoidon tarpeisiin. Osastolla on lisäksi hyvä leikkitila, nuorten tila ja keittiö lasten ja vanhempien käyttöön. Sijainti Vuodeosastokokonaisuudesta tulee olla hyvät logistiset yhteydet kuumaan sairaalaan ja etenkin päivystykseen sekä tehostettuun valvontaan. Infektio-osastolla ja lastenosastolla oleviin ilmaeristyshuoneisiin tulee olla ulkoyhteys. Vaativan kuntoutuksen osastolta tulee olla hyvät yhteydet ulos. 1.7 Kliiniset tukipalvelut Volyymit Kliiniset tukipalvelut Volyymit Näytteenotto näytteenottotapahtumaa Kuvantaminen MRI 3800 TT 5100 Natiivi Uä 5000 Mammo 1800 Resurssit Kliiniset tukipalvelut Resursointi Huomioitavaa Laboratorio Lääkärit: 2 Hoitajat: 45 Tutkimusapulainen: 2 Osastosihteeri: 2 Välinehuoltaja: 1 Kemisti: 2 Kuvantaminen Lääkärit: 7 Hoitajat: 23 Osastonsihteeri: 2 26

95 KNF+KF Lääkärit: 2 Hoitajat: 4 Tilat Kliiniset tukipalvelut Tilat Huomioitavaa Laboratorio 10 näytteenotto 1 spiro 1 EKG 2 Vaatteidenvaihtohuone analytiikkatilat näytteiden vo, esikäsittely, postitus, lähetys spirometrioiden määrä ja EKG määrä Kuvantaminen KNF+KF Yhteiset asiakastilat Yhteiset henkilökunnan tilat 1 MRI 1 TT 2 uä 1 natiivi/hammas 1 natiivi päivystys 2 angio 1 rekkatelakka 1 multi 1 mammografia/uä 1 EEG 2 EMG 1 LUTI x gammakameran tilavaraus (sepelvaltimotoimenpiteille oma laite) Sijainti Diagnostiikkakeskuksen sijaintiin ja toimintojen sijoittumiseen sen sisällä tulee vaikuttamaan muun sairaalan arkkitehtisuunnittelu ml. se kuinka paljon tiloja päivystyksen välittömään yhteyteen voidaan sijoittaa. Päivystyksen välittömässä yhteydessä tulisi kuitenkin sijaita ainakin seuraavat palvelut: - Natiiviröntgen - Ultraääni - Tietokonetomografia - Laboratorion näytteenotto - Kardioangiografia Kokonaislaitemäärän pienuuden takia kaikki muutkin kuvantamispalvelut kannattaa sijoittaa samaan yhteyteen, jotta sama henkilökunta voi operoida niitä. Sihteeripalvelukeskuksen tilat Toiminnallinen suunnitelma tekemättä. 27

96 1.8 Yleiset tukipalvelut RAVINTOHUOLTO Sairaalan laitoskeittiön peruskorjauksen (erillishanke) yhteydessä keittiö varustellaan cook and serve -tuotantoteknologialla ja mahdollisuudella cook and chill -toiminnan käynnistämiseen. Valmistuskeittiössä pitää olla tilat myös yksilöllisempien ruoka-annosten valmistamiseen. Tämän lisäksi yksiköissä/osastoilla tarvitaan kuumennus- /jakelukeittiötilat vaunujen ja ruokien säilytystä sekä jakelua varten ja potilaille on varattava ruokailuun soveltuvat tilat. VÄLINEHUOLTOKESKUS - Saapuvan puhtaan tavaran vastaanotto (pyykki, pakkausmateriaalit yms.) - Likaisen tavaran vastaanotto - Pesupuoli, käsittelytila ja laitteet perusinstrumenteille, mikroinstrumenteille, hammashuollon välineistölle taipuisille tähystimille (tai endoskopiayksikössä etäisyyksistä riippuen) anestesiavälineet, letkut yms. kuljetuslaatikot ja vaunut - Kuivaus - Tarkistus ja pakkaus - Sterilointi - Steriili varasto (yhteiskäyttö leikkausosaston kanssa) - Lähtevä tavara - Omavalmisteiden valmistustila - Laitteiden huoltotilat ja huoltomiehen työtila - Kuljetusvälineiden (vaunut, laatikot) säilytystila Sijainti Välinehuoltokeskuksen tulee sijaita leikkausosaston välittömässä läheisyydessä. Mikäli toimenpideyksikkö ei ole välittömässä läheisyydessä, sinne tulee varustaa endoskooppien huoltotilat. HYGIENIA- JA TEKSTIILIPALVELUT Osastoille on varattava tilat tekstiilirullakoiden säilyttämistä varten. Lisäksi tarvitaan keskitetty varastointitila rullakoille. Rakennuksen muoto ratkaisee, tarvitaanko yksi vai kaksi siivouskeskusta. Lisäksi yksiköihin tarvitaan vesipisteellinen tila siivousvaunuille ja käyttötarvikkeille. LOGISTIIKKA Mapo-rakennuksen tilojen lisäksi materiaalipalvelut tarvitsevat varastotiloja yksiköistä sekä mahdollisia logistiikkaan liittyviä tiloja, kuten tilaa varastoautomaateille sekä vaunu- tai rullakkosäilytystiloja. Varastotilojen koko ja sijainti tarkentuu arkkitehtisuunnittelun yhteydessä. 28

97 JÄTEHUOLTO Jätekuilujen alapäähän tarvitaan jätteiden vastaanottoa (jäteastiat 1-5, lajittelutarpeen mukaan) varten tilat (jätehuoneet). Tämän lisäksi jätelavalle/jätepuristimille tarvitaan oma tila. Yksiköihin tarvitaan jätehuoneet, jossa ovat jätekuilut ja joihin lajitellaan haettavaksi muu kuin jätekuiluihin soveltuva jäte. 29

98 Kainuun Uusi Sairaala Aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoito Toiminnallinen suunnitelma LUONNOS v. 1.0

99 Hyväksyntä: - Sisältö 1. Toimintatapa Volyymit Resurssit Tilat... 5

100 1. TOIMINTATAPA Kainuussa on pitkään kehitetty kattavia mielenterveyspalveluita. Työ on pohjautunut tarpeenmukaisen hoidon ja tapauskohtaisen työryhmätyön menetelmiin. Painopistealueena on ollut vaikeiden mielenterveyshäiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus. Erityisen kehityksen kohteena ovat olleet psykoterapia, erityisesti perheterapia ja moniammatillinen verkostoyhteistyö. Toiminnassa korostuu mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon palveluverkoston sekä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyö. Ajan tasalla olevan yhtenäisen hoitosuunnitelman tulee olla tapauskohtaisen työryhmän tiedossa. Hoitosuunnitelmaa ylläpidetään ja päivitetään tarpeen mukaisesti. Palveluita kehitetään niin, että toiminta on kustannustehokasta potilaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen. Päämääränä on vastata potilaan ja hänen perheensä tarpeisiin moniulotteisesti ja joustavasti. Mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoidon päivystys, poliklinikka sekä psykiatriset osastot sijoittuvat lähelle toisiaan, jotta yhteistyö ja potilaan kokonaisvaltainen hoito voidaan toteuttaa mahdollisimman laadukkaasti. Osastoista ja avohoidosta muodostuu palvelukokonaisuus, jossa yksittäistä hoitoprosessia ohjaa ja toteuttaa tapauskohtainen työryhmä. Lasten- ja nuorten psykiatria sekä aikuispsykiatria toimivat tarvittaessa yhteistyössä. Mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoidon päivystys Psykiatrian päivystys (psypä) toimii virka-aikaan, arki-iltaisin sekä viikonloppuisin. Toiminta muodostaa rajapinnan avohoidon ja sairaalan välille siten, että arvioidaan voidaanko potilas hoitaa tiiviin avohoidon turvin vai tarvitseeko hän polikliinista seurantaa päiväosastolla tai osastohoitoa. Yleissairaalapsykiatrinen konsulttiryhmä vastaa virka-aikana somaattisessa hoidossa olevien potilaiden psykiatrisesta arvioinnista ja hoidosta. Yhteispäivystykseen tulee myös suunnitella tila psykiatristen potilaiden hoidon tarpeen arviointiin Tarpeenmukaisen ja tapauskohtaisen hoitomallin mukaisesti varmistetaan matalan kynnyksen hoitoon pääsyn akuuteissa tilanteissa 24/7 -periaatteella ja mahdollistetaan tarkempi arvio potilaan tilanteesta ja jatkohoidosta. Päivystystä tehdään moniammatillisesti ja tapauskohtainen työryhmä muodostetaan mahdollisimman nopeasti. Työryhmä vastaa tiiviistä tutkimusjaksosta, hoidon tarpeen arvioinnista ja hoitosuunnitelman tekemisestä. Toimintamalliin kuuluu erityisenä perheiden ja lasten huomioiminen osana jokaista selvittelyä. Päivystys voi toimia myös jälkihoitoyksikkönä päiväosastotyyppisenä toimintana, johon potilas voi siirtyä sairaalahoidosta tapauskohtaisen työryhmän tiiviiseen tukeen. Myös ns. jalkautuva työ kotikäynteineen on kiinteä osa päivystysyksikön toimintaa. Riippuvuuksienhoidon päivystys toimii matalan kynnyksen periaatteella ilman ajanvarausta erikseen sovittuna aikana. Hoidon tarpeen arvioinnin lisäksi voidaan aloittaa juomakierteen lääkkeellinen katkaisuhoito ja sopia jatkohoidosta. Päivystys sijoittuu samaan tilakokonaisuuteen mielenterveys- ja riippuvuuksienhoidon poliklinikan sekä psykiatrian osastojen läheisyyteen. Tämä mahdollistaa välittömän ja sujuvan konsultaation sekä henkilöstön yhteiskäytön. 1

101 Mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoidon poliklinikka ja osastotoiminta Yksikön palvelut tulee kohdentaa oikeaan aikaan oikeille potilasryhmille. Toiminnan tavoitteena on koko perheen tukeminen, sillä aikuisten päihde- ja mielenterveyshäiriöt heijastuvat koko perheen hyvinvointiin. Suurin osa potilaista hoidetaan avohoidon yksiköissä. Aikuispsykiatrian ja riippuvuuksien hoidon palveluihin voidaan hakeutua joko lähetteellä sairaalan ulkopuolisesta yksiköstä tai suoraan ilman lähetettä. Potilaat, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet mielenterveystai riippuvuuksien hoidon palveluita, ohjataan psykiatriseen päivystykseen tai poliklinikalle. Mielenterveys ja riippuvuuksien yksikön avohoidon poliklinikan toiminta on erikoissairaanhoidollista toimintaa, joka toimii samalla matalan kynnyksen perustason yksikkönä. Yksikkö vastaa tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta avohoidossa sekä myös psykiatrisen osastohoidon aikana. Tämän lisäksi poliklinikka toimii yhteistyössä terveyskeskusten, opiskelija- ja kouluterveydenhuollon, lastensuojelun ja perheneuvolan kanssa. Korvaushoito järjestetään somaattisen puolen tilojen yhteydessä ja aukioloaika on esim. klo Tilan tulee sijaita turvallisessa ympäristössä ja tilaan tulee olla helppo pääsy, sillä potilaat käyvät korvaushoidossa useita kertoja viikossa. Laitoskatkaisuhoitoa varten ei perusteta omaa yksikköä, vaan toiminta järjestetään perusterveydenhuollon vuodeosastoilla. Avokatkaisu järjestetään terveyskeskuslääkäreiden ja riippuvuuksien hoidon työntekijöiden kautta. Sairaalan palvelut ovat tiiviisti yhteistyössä sairaalan ulkopuolisten yksiköiden kanssa, joista potilas voidaan tarvittaessa ohjata sairaalassa sijaitsevien palveluiden piiriin. Kunnissa sijaitsee sekä sairaanhoitajien puhelinpäivystys että virka-aikainen psykiatrinen päivystys, jonka kautta voi hakeutua tarvittaessa sairaalan palveluiden piiriin. Kuntien psykiatriseen päivystykseen kuuluu psykiatrisen sairaanhoitajan sekä terveyskeskuslääkärin palvelut. Potilaiden segmentointi Päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoito on hyvin yksilökohtaista. Potilaat voidaan kuitenkin segmentoida muun muassa erilaisen palvelukäytön mukaan: Potilaat voivat ottaa yhteyttä palveluihin ja tulla palveluiden piiriin eri tavoin riippuen siitä ovatko he uusia vai vanhoja potilaita. Potilaat, jotka ovat jo olleet aiemmin hoidossa. Voivat olla tarvittaessa suoraan yhteydessä heitä aiemmin hoitavaan yksikköön, esim. osastolle Uudet potilaat, joilla ensikontakti Ensisijaisesti ensikontakti on joko polilla tai päivystyksessä, joista potilas ohjataan tarvittaessa osastohoitoon. Potilaat voidaan myös ryhmitellä sen mukaan onko hoito alkanut tilanteen akuutin pahenemisen vuoksi vai onko hoito täysin elektiivistä. On tärkeä ymmärtää, että potilaat saattavat siirtyä pois elektiivisesti hoidettavien potilaiden ryhmästä, mikäli potilaan tila heikkenee akuutisti. Ryhmittely on karkea jako ja ensisijaisesti potilasprosesseja tukevaa: Osastohoidossa olevat potilaat Tahdosta riippumattomaan hoitoon otetut potilaat Muut osastohoitopotilaat Poliklinikalla elektiivisesti hoidettavat potilaat Alla oleva kuva kuvaa aikuisten psykiatrisen toiminnan palvelukenttää ja verkostoa. Palvelutarpeen kokonaisvaltaisen arvioinnin merkitys korostuu potilaan hoidossa ja palveluverkoston kehittämisessä. 2

102 Kuva 1: Mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palvelut 2. VOLYYMIT Aikuisten avohoito Volyymit (2012) Huomioitavaa Aikuispsykiatrian avohoitokäynnit (sis. Kajaani psyk. pkl, yleissairaalapsy) Omat käynnit Kajaani psyk. pkl: Yleissairaalapsy.: 943 Muutos % ( ): -0,6% -8,7% Päihde- ja riippuvuuksien hoito Päivystyskäynnit: -virka-aikaan sisältyvät Kajaanin psyk pkl -virka-ajan ulkopuolella käyntejä 223 A-klinikka-asiakkaat: 395 Käyntejä: 4360 määrät todennäköisesti sisältävät korvaushoitopotilaiden käynnit Kuntien toimipisteitä ei mukana luvussa Katkaisuhoidosta ei saatavana lukuja Ryhmäkäynnit (kokoontumiskerrat): 148 3

103 Aikuisten osastohoito Volyymit (2012) Huomioitavaa Osastot Sairaansijoja 2012: 66 10/ Hoitopäivät (omat): Hoitojaksot: 621 Keskimääräinen hoitoaika: 36 Muutos % ( ): -3,2% -11,4% 5,9% Lähetteet osastohoitoon: 143 Hoitopäivät (ostot): ,9% 9,1% 3. RESURSSIT Osastojen kohdalla painotetaan mahdollisuutta resurssien yhteiskäyttöön virka-ajan ulkopuolella/yöllä, jolloin henkilöstöresurssitarve voidaan mitoittaa mahdollisimman optimaaliseksi. Päivystyksessä ei ole erillisiä resursseja vaan poliklinikan tai osaston henkilökunta tulee tarvittaessa päivystykseen. Aikuisten mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksien hoito Poliklinikka Resurssit Tämän hetken tilanne Mielenterveyspalvelut: Sairaanhoitajat 13 Mielenterveyshoitaja 1 Psykologit 5 Lääkärit 4 (vakanssit 9) Ostopalveluita n. 0,7 htv (akuuttityöryhmä nimikkeellä) Sosiaaliohjaaja 1 Osastonsihteeri 2 Hallintosihteeri 1 Riippuvuuksien hoito: Ostopalveluita n. 0,2 htv lääkäri A-klinikka Sairaanhoitaja 4 Sosiaalityöntekijät 3 Osastosihteeri 1 Päihdehuollon ohjaaja 1 Huomioitavaa (ei sis. Paltamo ja Vuolijoki) Koko mt-palveluiden lääkärimäärä (sis. 1 ostopalvelu) 70 % ostopalvelua, lääkäri 4

104 Osastot 23 Sairaanhoitajat 24 Mielenterveyshoitajat 1 Osastosihteeri 6 Erityistyöntekijät 3 Tiimivastaava 4 Lääkärit Osasto 12,13, 21 terapeutit, ohjaajat Koko mt-palveluiden lääkärimäärä 4. TILAT Sairaalan suunnittelun kannalta olennaisia tiloja ovat ne mielenterveyspalveluiden yksiköt, jotka sijaitsevat sairaalassa. Erityisesti yksiköiden eri toimintojen keskinäiset suhteet vaikuttavat tilasuunnitteluun. Poliklinikalla toimii useita eri ammattiryhmiä. Toiminnan luonteen vuoksi potilaille tulee turvata mahdollisimman stabiili ja pitkäaikainen toimintaympäristö. Tästä syystä omat vastaanottohuoneet tukevat toimintaa sen erityistarpeiden vuoksi, jolloin selkeää back-offiice mallia ei voida hyödyntää täysmääräisesti avopalveluiden suunnittelussa. Työntekijöiden tilat kuitenkin suunnitellaan niin, että tilat suunnitellaan toimintalähtöisesti, niin ettei samalla työntekijällä ole useita työtiloja. Mikäli työntekijä toimii useassa eri yksikössä, suunnitellaan työntekijälle tilat sinne, missä kyseinen työntekijä niitä eniten tarvitsee. Tämä lisää tilojen käyttöastetta. Tiloista myös tehdään mahdollisimman monikäyttöiset ja joustavat, jotta muuntuvaan palvelutarpeeseen voidaan vastata ilman että tilat rajoittavat toiminnan kehittymistä. Osastojen suunnittelussa tulee huomioida tahdosta riippumattomassa hoidossa olevien potilaiden erityistarpeet. Potilaille on suunniteltava osastoilla sijaitsevia kuntoutustiloja, jotta tahdosta riippumattoman hoidon aikaan voidaan turvata potilaan kokonaisvaltainen hoito ja kuntoutus. Sekä osasto- että avohoidossa tarvitaan verkostopalavereihin sopivia tiloja. Suunnittelussa tulee huomioida kyseisten tilojen yhteiskäyttömahdollisuus, jotta osastoille ja poliklinikoille voidaan suunnitella optimaalinen määrä neuvottelutiloja. Päivisin kokous- ja palaverikäytössä olevien tilojen käyttöä iltaisin ja viikonloppuisin voidaan lisätä avaamalla ne osastopotilaille yhteisiksi tiloiksi. Päiväaikainen PSYPÄ (aamusta iltaan esim. 8-18) seuranta järjestetään ns. kodinomaisessa ympäristössä (vrt. omaistenhuone) poliklinikan/osastojen yhteydessä päiväosastolla. Yöajan seuranta järjestetään yhteispäivystyksessä tai psykiatrisella osastolla potilaan tarpeen mukaisesti. Esimerkkitapauksia: synnytyksen jälkeinen masennus ilman aikaisempaa psykiatrista hoitosuhdetta seurataan päivystysosastolla ja avohoidossa olevan potilaan tilanteen muutos voidaan tarpeen mukaan arvioida psykiatrian osastolla. Päihdepotilaiden hoitoprosessista tehtävä selkeä kuvaus, missä huomioidaan somaattisten sairauksien hoito ennen päihdekuntoutusta. 5

105 Aikuisten mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksien hoito Poliklinikka mielenterveyspalvelut Riippuvuuksien hoidon yksikkö Yhteiset tilat Toiminnallinen kuntoutus? Päivystys Osastot yht. 40 paikkaa (3 ympärivuorokautista 10 hgen solua, päiväosasto) Solujen yhteiset tilat Tilat 14 vastaanotto (hoitajat) 5+1 vastaanotto (psykologit) 9 vastaanotto (lääkärit) 1 huone (sosiaaliohjaaja ja kuntoutushoitaja) 4+ 1 sihteerin huone hallinnolle 4 vastaanotto (hoitajat) 3 vastaanotto (sosiaaliohjaajat) 1 huone (päihdehuollon ohjaaja) 4-5 Verkostopalaveritilat 1-2 Ryhmätilat 1 musiikkiterapiahuone 1 kuntoutuskeittiö kuntoutuksellinen 1 askartelutila, jonka tulee soveltua myös rentoutusryhmän pitämiselle Tila A-klinikan fysioakustiselle tuolille? Tilat kuvattu osaston yhteydessä 3X10 1 hgen potilashuoneet 8-10 päiväosastopaikkaa 1-2 pienempää kokoushuonetta 1 tmp huone 2 pystyeristyshuonetta saunatilat Olohuone (tarvitsevatko omat/solu?) Verkostopalaveritilat ja Hoitokokoushuoneet Keittiö Muut tilat Huomioitavaa Huoneisiin tulisi mahtua 3-4hlöä ja kodinomainen sisustus, 1 psykologien huone oltava väh. 15m2 psykologisille tutkimuksille Päihdelääkärin tilat laskettu lääkärihuoneisiin Korvaushoitopiste yhteispäivystyksessä 1 tilassa oltava mahdollisuus hlökunnan palavereille(10 hlöä) Osastojen kanssa yhteisiä tiloja? -Tilat polin ja osastojen väliin, jotta yhteiskäyttö mahdollistuu -Mahd voidaan käyttää kuntoutuksen keittiöitä, jolloin omaa ei tarvita -Päiväosastopaikat osa Psypän arviointihuoneita. -Päiväosaston paikkojen luonnetta selkeytettävä (1hh/isommat tilat) -Mahdollisesti yhteisiä polin kanssa? -Palaveri-, ryhmätyö ym yhteiset kokoustilat voisivat toimia iltaisin osaston tv-huoneina ymv. 6

106 Muita huomioita: Päivystystoiminnan järjestäminen (Psypä ja yhteispäivystys) ja työnjako: Päivystyspotilas on kiireellinen, hoito/arviointi saman päivän aikana. Kutsupotilaat ovat joko kiireellisiä, muutaman päivän sisällä tai kiireettömiä, jolloin hoito jopa 6 kk aikana. Toiminnallisesti on vielä tarkennettava, milloin vastuullisena ryhmänä päivystystyöryhmä ja milloin tapauskohtainen työryhmä. Ryhmätalo/toimintakeskuksen tarve ja sijainti vielä mietittävä. Tällä hetkellä on 3 kpl käsityötyöpajoja (metalli, puu yms.), ryhmätiloja 3 kpl, olohuone, keittiö/kahvitila. Pohdittavana on vielä yhteiskäyttö mm. kuntoutuksen, poliklinikan ja osaston kanssa. Ennen päätöstä on selvitettävä erityistilojen kuten käsityöpajojen osalta yhteistyömahdollisuudet kansalaisopistojen ja koulujen kanssa. Yhteiskäytöllä voitaisiin pienentää vähällä käytöllä olevien tilojen määrää kaupungissa. 7

107 Kainuun Uusi Sairaala Lasten ja nuorten psykiatria Toiminnallinen suunnitelma v. 1.0

108 Hyväksyntä: - Sisältö 1. Toimintatapa Volyymit Resurssit Tilat... 5

109 1. TOIMINTATAPA Lasten ja nuorten psykiatrian toiminnassa korostuu koko perheyhteisön merkitys lapsen ja nuoren hyvinvointiin. Lasten ja nuorten palvelujen tarve sekä yksilöllinen hoitosuunnitelma tulee olla kaikkien palvelutarjoajien tiedossa ja hoitosuunnitelmaa tulee ylläpitää ja päivittää tarpeen palvelutarpeita vastaavaksi säännöllisesti. Tämä tulee ottaa huomioon yksiköiden välisiä toiminnallisia suhteita määriteltäessä. Lasten- ja nuorten psykiatrian osasto- ja avopalvelut tullaan sijoittamaan Lasten ja nuorteen taloon. Lasten ja nuorten talossa (LANU-talo) sijaitsee sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä, joiden päämääränä on vastata lasten- ja nuorisopsykiatrian vaativimpien palvelujen järjestämisestä sekä täydentää lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluja Kainuussa. Kyseessä ei siis ole vain lähetepoliklinikka, vaan avohoidon kokonaisuuteen keskeisesti liittyvä yksikkö, josta liikutaan koti- ja muille asiakaskäynneille. Lasten ja nuorten psykiatrian monimuotoisuus ja verkostoituminen sekä sairaalan muihin palveluihin että ulkopuolisiin mielenterveys- ja sosiaalipalveluihin korostuu toiminnassa. Muun muassa seuraavat yksiköt ovat merkittäviä LANU-talon ulkopuolisia yhteistyötahoja sairaalassa: Lasten somatiikka Lasten päivystys Aikuispsykiatria LANU-talon palveluiden piiriin hakeudutaan useiden erilaisten toimintayksiköiden kautta. Suurin osa erikoissairaanhoidon potilaista hoidetaan Vaativan avotyön yksikössä. Yksikkö jakaantuu kahteen työryhmään (lasten ja nuorten poliklinikat), jotka vastaavat lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä osalta psykiatrisesta tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta avohoidossa sekä psykiatrisen osastotutkimuksen ja -hoidon tarpeen arvioinnista. Lisäksi poliklinikka tarjoaa monimuotoista asiantuntija-apua sekä tekee yhteistyötä terveyskeskusten mielenterveysyksiköiden, lastensuojelun ja perheneuvolan kanssa. LANU-talossa sijaitsevien avopalveluiden lisäksi lapsille ja nuorille järjestetään tarvittaessa terapia- ja psykologikäyntejä ostopalveluna. Kyseiset ostopalvelut tullaan järjestämään ostopalveluna myös tulevaisuudessa. LANU-talossa tulee sijaitsemaan seuraavat yksiköt: Vaativan avotyön yksikkö Nuorisopsykiatrian työryhmä Lasten psykiatrian työryhmä Osastot Lastenpsykiatrian osasto Nuoriso-osasto, jonka yhteydessä on jatkokuntoutusta ja tukea tarjoava nuorten kasvuyhteisö Muut toiminnot Erityiskoulu/ Sairaalakoulu Kuntoutustilat, osittain poliklinikan ja osittain osastojen tiloissa LANU päihdetyön työntekijöiden tilat Lastensuojelun konsultin työtilat Talossa tulee olemaan tilat ja osaaminen psykiatrisen sairaalahoidon tarpeessa olevan äidin ja pienen lapsen tai vauvan hoitamiseen. Nuorten ja aikuispsykiatrian yhteistyön merkitys on huomioitava tilasuunnittelussa. 1

110 Osa osastojen ja avohoidon potilaista on myös lastensuojelun asiakkaita. Lastensuojelun tarve on arvioitava ja yhteistyötä on jatkossa kehitettävä. Lastensuojelun yhteistyön kehittämiseksi Lanutalon yhteyteen suunnitellaan tilat lastensuojelun konsultille. Tällä pyritään lisäämään sairaalan yksiköiden ja lastensuojelun yhteistyötä. Sairaalassa sijaitsevan koulun profiilia tulee vielä tarkentaa. Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon piirissä olevien potilaiden mahdollisuutta olla tavallisessa koulussa halutaan tukea. Miekkareiden kolme mielenterveystyöhön suuntautunutta sairaanhoitajaa tukevat yläkouluissa tapahtuvaa mielenterveystyötä. Opiskelijaterveydenhuolto tulee sijoittumaan sairaalan poliklinikkakokonaisuuteen. Tämä mahdollistaa tiiviin yhteistyön mielenterveyspalveluiden ja opiskelijaterveydenhuollon välillä. Lanu päihdetyöryhmän tarkoituksena on jalkautua nuorten tavallisen arjen paikkoihin. Työryhmän toiminta on perustason toiminnan ja erikoissairaanhoidon toiminnan välimuoto. Työryhmän toimistotilat suunnitellaan Lanu-taloon. Kuntoutustilat sijoitetaan osittain polille ja osittain osastoille, ja ne ovat yhteiskäyttöisiä osasto- ja avopotilaiden kanssa. Alla oleva kuva avaa lasten ja nuorten psykiatrisen toiminnan palvelukenttää ja verkostoa. Hoitosuunnitelman merkitys korostuu potilaan hoidossa. Kuva 1: Lasten ja Nuorten psykiatrian palveluita 2

111 2. VOLYYMIT Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Psykiatrinen erikoissairaanhoidon 2012 tilastoraportin mukaan Suomessa avohoidon nuorisopsykiatristen potilaiden määrä on lisääntynyt 68 prosentilla ja lastenpsykiatristen potilaiden 37 prosentilla vuodesta Raportin mukaan Kainuun sairaanhoitopiirissä on ollut väestöön suhteutettuna (/1000 asukasta) psykiatrisen hoidon piirissä 13,05/1000 asukasta vuotiasta ja 1,95/1000 asukasta vuotiasta. Nuorten osalta koko maan keskiarvo on huomattavasti matalampi, 7,49/1000 asukasta kohden. Tämä voinee selittyä sillä, että Kainuussa on vähemmän muita tukipalveluita kuten perhekoteja verrattuna muihin alueisiin Suomessa. Lasten (0-12 vuotiaiden) osalta Kainuun tilanne poikkeaa vähemmän koko maan keskiarvosta, joka on 1,41/1000 asukasta. Volyymitiedot perustuvat Kajaanin keskussairaalan vuosikertomukseen. Huomioitavaa on, että erityisesti lasten vuodeosastojen volyymitiedot eivät ole vertailukelpoisia muun maan kanssa osastojen viikkoluonteen vuoksi. Tämä lyhentää tilastollista hoitojaksoa ja lisää hoitojaksojen määriä. Lastenpsykiatria Volyymit (2012) Huomioitavaa Avopoli Avokäynnit Omat käynnit: 1152 Ostot: 133 Päivystyskäynnit: 2 Muutos % ( ): 5,1% 11,8% Ostopalveluista psykologin ostopalvelut sairaalassa, osa muista terapiaostoista sairaalan ulkopuolella huom, jos vakanssit olisivat täynnä, käyntejä olisi enemmän Osasto Sairaansijoja 8, vähennetty paikkaan 5-6 paikkaa ollut käytössä aktiivisesti. Osastolla sulkuja: kesällä 5 vkoa, syysloma, joulu/uusivuosi, hiihtoloma Lähetteet Hoitopäivät: 870 Hoitojaksot: 257 Keskimääräinen hoitoaika: 4,0* huom. todellisuudessa lastenpsykiatrian hoitoaika pidempi 86 Muutos % ( ): 14,3% 16,3% 0%. Muutos % ( ): 3,5% Nuorten Psykiatria Volyymit (2012) Huomioitavaa Avopoli Omat käynnit: 3641 Ostot: 683 Muutos % ( ): 0,4% -8,6% Nuoriso-osasto Sairaansijoja 8 Hoitopäivät: 1854 Muutos % ( ): -1,4% 3

112 vuodenaikaan nähden paljon vaihtelua. 10 sänkyä, 2 sohvapaikkaa, 1 eristyspaikka Osastolla sulkuja: kesällä 4 vkoa, joulu/uusivuosi Lähetteet Hoitojaksot: 75 Keskimääräinen hoitoaika: 26, ,6% -10,3% Muutos % ( ): 6,9% 3. RESURSSIT Osastojen kohdalla painotetaan mahdollisuutta resurssien yhteiskäyttöön virka-ajan ulkopuolella/yöllä, jolloin henkilöstöresurssitarve voidaan mitoittaa mahdollisimman optimaaliseksi. Lastenpsykiatria Resurssit Huomioitavaa Avopoli 4 Sairaanhoitajat 1,8 Lääkärit (3 vakanssia) 1 Sosiaalityöntekijä 1 Osastonsihteeri 1 Psykologi (vakanssi) Yhdessä osaston kanssa Yhdessä osaston kanssa (40+40 %), loput 20% nuorisospsykiatrialla Yhdessä osaston kanssa Yhdessä osaston kanssa Osastot 7 Sairaanhoitajat 1 Apulaisosastonhoitaja 1 Osastonhoitaja 1 Lastenhoitaja 50 % työstä perheterapeuttina Nuorisopsykiatria Resurssit Huomioitavaa Avopoli 5 Sairaanhoitajat 3 Lääkärit 1 Psykologi 1 Osastonsihteeri joista 3 sekä pth+esh yhdessä osaston kanssa yhdessä osaston kanssa 4

113 Osastot Muut LANU-päihdetyöryhmä Suunniteltu Lasun konsultti Sairaalakoulun työntekijät Polku-hoitajat Liikunnanohjaaja 10 %, ryhmäohjaus 10 %. Tarvetta olisi myös ravitsemussuunnittelijalle ja fysioterapialle. 1 Mielenterveyshoitaja 1 Osastonhoitaja 1 Apulaisosastonhoitaja 10 Sairaanhoitaja 1 Psykologi 0,2 Sosiaalityöntekijä 3 hoitajaa 1 suunniteltu Lasun konsultti 2 hoitajaa muutetaan tulevaisuudessa sh 20 % yhteinen lasten kanssa (loput 80% lastenpsykiatrian puolella) 4. TILAT Lanu-talo on toiminnallinen käsite, joka kokoaa yhteen lasten ja nuorten psykiatriset palvelut. Talo voi olla joko kokonaan itsenäinen rakennus tai vaihtoehtoisesti LANU-talo voi olla osa suurempaa rakennusta. LANU-talo rajaa lasten ja nuorten psykiatrisen toiminnan omaksi yksikökseen. Tilat tulee kuitenkin suunnitella niin, että sairaalan muiden yksiköiden kanssa yhteistyö onnistuu mahdollisimman hyvin. Sairaalan suunnittelun kannalta olennaisia tiloja ovat LANU-talossa sijaitsevat yksiköt. Erityisesti kyseisen yksikön eri toimintojen keskinäiset suhteet vaikuttavat tilasuunnitteluun. Toiminnan luonteen vuoksi potilaille tulee turvata mahdollisimman stabiili ja pitkäaikainen toimintaympäristö. Tästä syystä omat vastaanottohuoneet tukevat toimintaa sen erityistarpeiden vuoksi, jolloin selkeää back-office mallia ei voida hyödyntää täysmääräisesti avopalveluiden suunnittelussa. Työntekijöiden tilat suunnitellaan toimintalähtöisesti, niin ettei samalla työntekijällä ole useita työtiloja. Mikäli työntekijä toimii useassa eri yksikössä, suunnitellaan työntekijälle tilat sinne, missä kyseinen työntekijä niitä eniten tarvitsee. Tämä lisää tilojen käyttöastetta. Tiloista myös tehdään mahdollisimman monikäyttöiset ja joustavat, jotta muuntuvaan palvelutarpeeseen voidaan vastata ilman että tilat rajoittavat toiminnan kehittämistä. 5

114 Vaativan avotyön yksikkö Tilat Huomioitavaa Lastenpsykiatrian politilat 2 vastaanotto (sairaanhoitajat) 2 vastaanotto (lääkärit) 1 vastaanotto (psykologi) 2 toimistotila (sairaanhoitaja) Nuorten psykiatrian politilat 3 vastaanotto (sairaanhoitajat) 1-2 vastaanotto/tsto? (liikkuvat sh:t) 3 huone (LANU-hoitajat) 1 huone (Polku-hoitajat) 2 vastaanotto (psykologi) 2 vastaanotto (lääkärit) Huoneessa omat työpisteet Toinen isompi hoitoneuvotteluille Kuntoutustilat Nuorten avokuntoutustilat osastotilojen yhteydessä Osastot Tilat Huomioitavaa Lastenpsykiatrian osasto 5 potilaspaikkaa 5 huonetta 1 hengen huoneet, huoneissa oltava tilat perheen yöpymiselle 1 Leikkihuone 1 Olohuone 1 Harrastetila/ musiikkihuone 1 rauhoittumishuone Keittiö+ ruokailutila Nuoriso-osasto + kasvuyhteisötoimintaa tukevat kuntoutustilat 5 huonetta/potilaspaikkaa toimistotilat 5 huonetta Kasvuyhteisötoimintaa tukeva toiminnallinen kuntoutustila Kuntoutuskeittiö Biljarditila + TV-tila Pelitila/olohuone Musiikkihuone Toimistotilat 3 työpistettä Osa huoneista 1 hh, osa 2hh. Huoneiden sänkymäärät hyvä olla joustavat, standardoitu huonekoko? Tärkeää, kun kasvuyhteisö suunniteltu osaston yhteyteen Yhteinen osaston keittiön kanssa x kpl työpisteitä 6

115 Lapset, nuoret, osasto ja poli Yhteiset tilat Tilat Huomioitavaa 3-4 yleistä vastaanottohuonetta 2 lääkärin vastaanottohuonetta 2 osastonhoitaja huonetta Videoneuvottelu/kokoustila 2 Ryhmätila 2-4 verkostopalaveritila Lanu/polku -hoitajille/ muille tarvittaessa ylilääkärit mahduttava 10 henkilöä leikki/pelitila toimintaterapiatila sosiaalityöntekijän tilat konsultoivan Lasun tilat Front desk tilat Piha ja ulkoalueet 7

116 Kainuun Uusi Sairaala Toiminnallinen suunnitelma LIITE 1: tilasuunnitelman taustalla olevat simulaatiomallit LUONNOS

117 Sisältö 1. Yleistä simulointimallista Simulointimallin tavoitteet Simulointimallin rakenne Päivystys Valitut kohdemuuttujat ja lähtöoletukset Simulointimallin tulokset KUUMAN SAIRAALAN OSAStot Valitut kohdemuuttujat ja lähtöoletukset Simulointimallin tulokset Leikkausosasto Valitut kohdemuuttujat ja lähtöoletukset Simulointimallin tulokset Vuodeosastot Valitut kohdemuuttujat ja lähtöoletukset Simulointimallin tulokset Poliklinikat Poliklinikoiden analyysimallin rakenne ja oletukset... 13

118 1. YLEISTÄ SIMULOINTIMALLISTA 1.1 Simulointimallin tavoitteet Kainuun Uusi Sairaala hankkeen toiminnallinen suunnitelma konkretisoituu huonetilaohjelmana, jossa määritellään kaikkien asiakastilojen lukumäärät ja neliömäärä. Simulointimallin tavoitteena on mallintaa kaikkia yksiköitä, joissa on päivystyksellistä toimintaa, jotta kysynnän vaihtelun vaikutus kapasiteettitarpeeseen voidaan huomioida riittävällä tarkkuudella. Keskiarvoilla laskeminen ei riitä, kun kapasiteetin käyttöaste vaihtelee ennakoimattomasti, mikä on tyypillistä päivystystoiminnalle. Simulaation lopputuloksena saadaan kapasiteetin käyttöasteet eri sairaansijamäärillä. 1.2 Simulointimallin rakenne Simulointimalli rakentuu päämallista ja alimalleista. Mm. leikkaussali muodostaa yhden alimallin. Kuvassa 1 on esitetty mallin päätason rakenne. Kuva 1 Simulointimallin ylätason rakenne Malli on rakennettu sillä tarkkuudella kuin tulokset on haluttu eritellä ja kohdemuuttujiksi valittu ne, joiden arvoa halutaan tarkastella eri skenaarioissa. Kohdemuuttujat vaihtelevat yksiköittäin: esimerkiksi päivystyksessä avoimet kysymykset koskivat triage-resurssia, kun taas vuodeosastolla sairaansijojen määrää ja leikkausosastolla heräämöpaikkojen määrää. Potilassegmentit ja eri prosessit on eroteltu niin, että ne vastaavat toiminnallista suunnitelmaa (päivystyksen eri potilasprosessit, vuodeosastoilla päivystykselliset, elektiiviset, leikatut ja ei-leikatut) ja että niiden prosessille on mahdollista saada luotettavat lähtöoletukset. 1

119 Malli rakennettiin Arena softwarella. Simuloinnissa käytettiin 1 vuoden aikajaksoa. Tulokset laskettiin 30 replikaation perusteella. Seuraavissa luvuissa on esitetty kaikkien simulointimallissa olevien yksiköiden lähtöoletukset ja tuloksina saadut kohdemuuttujien arvot. Poliklinikat eivät olleet mukana simulointimallissa, sillä elektiivinen toiminta perustuu suunnitteluun eikä simulointi siksi tuota mielekkäitä tuloksia. Poliklinikoita varten rakennettiin oma analyysikehikko, joka on esitetty luvussa PÄIVYSTYS 2.1 Valitut kohdemuuttujat ja lähtöoletukset Päivystyksessä avoin kysymys oli triagen kuormittuminen, jos kaikki Kajaanin subakuuttipotilaat ohjataan jatkossa päivystyksen kautta nykyisten perusterveydenhuollon päivystyspotilaiden lisäksi. Toinen avoin kysymys oli moni-interventiosten potilaiden sänkypaikkojen määrä. Potilaiden vuosivolyymit on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1 Päivystyksen potilassegmenttien vuosivolyymit Potilasryhmä Käyntiä vuodessa Kevyt päivystysvastaanotto Subakuuttivastaanotto Moni-interventioinen päivystysvastaanotto Potilaiden saapumisen on oletettu noudattavan alla esitettyjä jakaumia (kuvat 2 ja 3). Arkipäivälle ja viikonlopulle jakaumat ovat erilaiset. PTH, arki Saapumisjakauma PTH, vkl Saapumisjakauma 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Kuva 2 Päivystyksen pth-potilaiden saapumisjakaumat 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % ,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Tulojakauma ESH, arki Saapumisjakauma Kuva 3 Päivystyksen esh-potilaiden saapumisjakaumat 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Tulojakauma, ESH, vkl Saapumisjakauma

120 Oletetaan, että kaikki potilaat menevät ensin triage-hoitajalle, jonka haastattelu kestää 5 minuuttia. Moni-interventioisen potilaan käynnin läpimenoajan jakaumana käytettiin sekä Kainuun nykyisiä toteumia, että NHG Benchmarking-tietokannan mukaisia tavoitteellisia läpimenoaikoja. 2.2 Simulointimallin tulokset Simulointimalli osoittaa, että triagehoitajan kuormitus kasvaa 112 % nykytilanteeseen verrattuna. Tämä tarkoittaa käytännössä, että kiireisempään aikaan (n. klo 9-21) triage-hoitajia tulisi olla 2. Muuna aikana riittää yksi hoitaja. Moni-interventioisten päivystyspotilaiden tarvitsema sänkypaikkamäärä on simulointimallin mukaan 18 paikkaa, jos läpimenoajat pysyvät nykyisellään ja paikkaa, jos läpimenoajoissa päästään kansallisesti hyvälle tasolle (läpimenoaika keskimäärin alle 4 h). 3. KUUMAN SAIRAALAN OSASTOT 3.1 Valitut kohdemuuttujat ja lähtöoletukset Kuuman sairaalan osastojen kannalta simulointimallilla selvitettävät avoimet kysymykset olivat: - päivystysosaston sairaansijamäärä - tehohoito-osaston sairaansijamäärä Lähtötietoina on käytetty potilaiden saapumisjakaumia (päivystysosaston osalta erikoissairaanhoidon päivystyspotilaiden saapumisjakauma, kuva 3, tehohoitopotilaiden osalta teho-osaston datasta laskettua saapumisjakaumaa) sekä jaksojen keston jakaumaa. Päivystysosaston jakson kestot on arvioitu KSSHP:n päivystysosaston dataa apuna käyttäen (kuva 4). 60% Hoitojakson keston jakauma 50% 40% 30% 20% 10% 0% 01pv 02pv 03pv 04pv 05pv 06pv 07pv 08pv 09pv 10pv 11pv 12pv yli21pv Kuva 4 Päivystysosaston jakson keston jakauma Teho-osaston jakson kesto (kuva 5) on estimoitu teho-osaston datasta. 3

121 Jakson keston jakauma kesto Kuva 5 Teho-osaston jakson keston jakauma (mikä %-osuus jaksoista kestää x päivää?) 3.2 Simulointimallin tulokset Osastojen keskimääräiset käyttöasteet vaihtelevat riippuen valitusta sairaansijamäärästä. Taulukko 2 Päivystysosaston kapasiteetinkäyttöaste sairaansijamäärän funktiona Sairaansijamäärä Käyttöaste 20 72,9 % 19 76,9 % 18 80,9 % 17 85,9 % 16 91,2 % 15 96,7 % Tulosten perusteella päivystysosastolle tarvitaan sairaansijaa, sillä päivystävässä sairaalassa käyttöasteen ei ole hyvä menne yli 85 %. Taulukko 3 Teho-osaston kapasiteetinkäyttöaste sairaansijamäärän funktiona Sairaansijamäärä Käyttöaste 6 82,8 % 5 92,4 % 4 98,1 % Tulosten perusteella teho-osastolle tarvittaisiin 6 sairaansijaa. Osa teho-osaston potilaista pärjäisi kuitenkin uudella valvontaosastolla. Näitä potilaita ei pysty erottamaan teho-osaston datasta, joten simulointimallilla tätä ei pystytä analysoimaan. Anestesialääkärin arvion mukaan 4 tehohoitopaikkaa riittää varsinaista tehohoitoa tarvitseville potilaille. 4

122 4. LEIKKAUSOSASTO 4.1 Valitut kohdemuuttujat ja lähtöoletukset Leikkausosaston simulointimallilla selvitettävät kysymykset olivat: - leikkaussalien määrä - 1. vaiheen heräämöpaikkojen määrä Keskeiset asiakassegmentit ja niiden volyymit on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4 Leikkaussalien potilassegmentit simulointimallissa ja niiden volyymit Potilassegmentti Leikkausta vuodessa Päivystysleikkaukset 1330 Elektiivinen päiki+lyhki 1800 Vuodeosastokirurgia (leiko) 1880 Elektiivistä toimintaa ajatellaan olevan 220 päivänä vuodessa (arkipäivät, joista poistettu lomista aiheutuvat sulut ja toiminnan supistukset) ja päivässä salitunteja on käytettävissä 7 h. Päivystysleikkauksia puolestaan voi olla 365 päivänä vuodessa, 24 h vuorokaudessa. Heräämö on auki 250 päivää vuodessa, ja klo 22 saakka. Heräämön ollessa kiinni, potilaat ovat siellä silti, mutta valvonnan hoitavat valvontaosaston hoitajat. Heräämöä käytetään myös leikkauspotilaiden valmistelutilana. Oletetaan, että 35 % potilaista valmistelu tehdään heräämössä ja että valmistelun kesto on 30 minuuttia. Leikkauksien keston jakauma on estimoitu Kainuun leikkaussalidatasta (kuva 6): Leikkauksen keston todennäköisyys Kuva 6 Leikkauksien keston todennäköisyysjakauma Leikkauksen kesto sisältää salissa tapahtuvan valmistelun, leikkaustoimenpiteen sekä mahdolliset jatkotoimenpiteet salissa. 1. vaiheen heräämöjakson keston jakauma on arvioitu myös Kainuun leikkaussalidatasta (kuva 7): 5

123 Heräämöjakson keston todennäköisyys Kuva 7 Heräämöjakson keston todennäköisyys Minuuttia Leikkaussaliin saapumisessa on käytetty eri jakaumia elektiivisille ja päivystyspotilaille (kuva 8). Heräämöön potilaat saapuvat saman jakauman mukaisesti, mutta leikkaussaliajan verran myöhemmin. 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Päivystyspotilaiden saapumisjakauma Kuva 8 Potilaiden saapuminen leikkaussaliin tunneittain 4.2 Simulointimallin tulokset Leikkaukseen saapuminen tunnettain 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Elektiivisten potilaiden saapumisjakauma Saapuminen tunneittain Tulosten mukaan virka-ajalla tapahtuvaan elektiiviseen ja päivystykselliseen leikkaustoimintaan tarvitaan 6 leikkaussalia, mikäli käyttöaste saadaan 77 prosenttiin. Sektiosali tarvitaan erikseen näiden lisäksi, mutta se sijoitetaan synnytysyksikköön eikä leikkaussaliosastolle. Taulukko 5 Virka-ajalla tarvittavien leikkaussalien määrä eri käyttöasteilla Salimäärä Käyttöaste 7 66,2 % 6 77, 0 % 5 93,0 % Taulukko 6 Heräämöpaikkojen lukumäärän vaikutus kapasiteetin käyttöasteeseen Heräämöpaikkojen määrä Käyttöaste 10 40,6 % 9 44,8 % 8 50,4 % 7 56,2 % 6 61,1 % 5 78,8 % 4 ~95 % 6

124 Heräämön käyttöaste jää väkisin melko alhaiseksi, koska varsinkin aamupäivisin käyttö on vähäistä. Heräämön paikkamäärä tulee mitoittaa ruuhkahuipun mukaan. Kuuden virka-ajan tiimin (5 elektiivistä ja 1 päivystys) tilanteessa tämä tarkoittaa noin 9 heräämöpaikkaa. 5. VUODEOSASTOT 5.1 Valitut kohdemuuttujat ja lähtöoletukset Vuodeosastojen simulointimallin avulla ratkaistavat avoimet kysymykset olivat: - Aikuisten somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastojen sairaansijamäärä - Aikuisten infektio-osaston sairaansijamäärä - Lastenosaston sairaansijamäärä Vuodeosastojen oletetaan olevan käytössä 365 vuorokautta vuodessa ja 24h vuorokaudessa. Kaikki lähtötiedot on estimoitu nykyisestä vuodeosastodatasta, jota on muokattu toiminnallisen suunnitelman linjausten mukaisesti (esim. tietyt jaksot on siirretty infektio-osastolle, osa päivystysosastolle ja osa leikatuista potilaista yöpyy heräämössä, eikä tule vuodeosastolle ollenkaan). Potilasvolyymit on esitelty alla olevassa taulukossa (taulukko 7). Taulukko 7 Vuodeosastopotilaiden vuosivolyymit potilassegmenteittäin Potilassegmentti Potilaita vuodessa Aikusten som. esh osastot Päivystykselliset, leikatut 320 Päivystykselliset, ei leikatut 1960 Elektiiviset, leikatut 1320 Elektiiviset, ei leikatut 960 Infektio-osasto 350 Lastenosasto Päivystykselliset, leikatut 32 Päivystykselliset, ei leikatut 803 Elektiiviset, leikatut 3 Elektiiviset, ei leikatut 189 Potilaiden saapumisjakaumat aikuisten somaattisille osastoille ja infektio-osastolle ovat seuraavanlaiset (kuvat 9-11): 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Leikkaukseen saapuminen tunnettain Kuva 9 Päivystyksellisten leikkauspotilaiden saapuminen Leikkaukseen saapuminen tunnettain 7

125 25,0 % Saapuminen tunneittain 20,0 % 15,0 % 10,0 % Saapuminen tunneittain 5,0 % 0,0 % Kuva 10 Elektiivisten leikattujen ja ei-leikattujen potilaiden saapumisjakauma 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Kuva 11 Päivystyksellisten, ei-leikattujen potilaiden saapuminen, arkena ja viikonloppuna. Infektio-osaston saapumisjakauma on sama. Potilaiden saapuminen lastenosastolle on esitetty kuvassa 12. Lastenosastolle saapuminen vaihtelee päiväkohtaisesti huomattavasti enemmän kuin aikuisten somaattisille osastoille saapuminen. Tämän vuoksi lastenosastolta analysoitiin keskikuormituksen lisäksi myös maksimia Tulojakauma ESH, arki Kuva 12 Lastenosaston saapumisjakauma Saapumisjakauma Aikuisten somaattisten vuodeosastojaksojen ja infektio-osaston jaksojen kestojen jakaumat on esitetty kuvissa ,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Lastenosaston saapumisjakauma Tulojakauma, ESH, vkl Saapumisjakauma

126 25,0 % Päivystys leikatut - Hoitojakson keston tod.näk 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 25,0 % Päivystys eileikatut - Hoitojakson keston tod.näk. 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Kuva 13 Aikuisten päivystyksellisten vuodeosastojaksojen kestojen jakaumat 25,0 % Ajanvaraus leikatut - hoitojakson keston tod.näk. 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Ajanvaraus ei-leikatut - Hoitojakson keston tod.näk Kuva 14 Aikuisten elektiivisten vuodeosastojaksojen kestojen jakaumat 9

127 20,0 % Hoitojakson keston tod.näk. 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Kuva 15 Infektio-osaston jaksojen keston jakauma Lastenosaston jaksojen keston jakaumat on esitetty kuvissa 60,0 % Päivystys leikatut - Hoitojakson keston tod.näk 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % ,0 % Päivystys ei leikatut - hoitojakson keston tod.näk. 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Kuva 16 Päivystyksellisten lasten vuodeosastojaksojen keston jakaumat 10

128 35,0 % Ajanvaraus leikatut - hoitojakson tod.näk 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 70,0 % Ajanvaraus ei-leikatut - hoitojakson tod.näk. 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Kuva 17 Lasten elektiivisten vuodeosastojaksojen keston jakaumat 5.2 Simulointimallin tulokset Vuodeosastopaikkojen määrät päädyttiin arvioimaan kokonaisuutena, eikä eri potilassegmenteille erikseen. Toiminnallisen suunnitelman mukaisesti vuodeosastopaikat ovat joustavasti eri potilassegmenttien käytössä ja optimoimalla kokonaiskapasiteetin käyttöä päästään suurempaan käyttöasteeseen ja pienempään sairaansijojen kokonaismäärään. Tässä esitetään siten tulokset - Aikuisten somaattisen erikoissairaanhoidon sairaansijamäärälle - Infektio-osaston sairaansijamäärälle - Lastenosaston sairaansijamäärälle Aikuisten somaattisen erikoissairaanhoidon sairaansijamäärien vaikutus kapasiteetin käyttöasteeseen on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8 Aikuisten somaattisen erikoissairaanhoidon sairaansijat sekä kapasiteetin käyttöaste Sairaansijat Käyttöaste ,8 % ,8 % ,2 % ,1 % 95 83,1 % 90 88,3 % 85 94,1 % 11

129 Päivystävän sairaalan vuodeosastolla 85 % on hyvä käyttöaste. Sen korkeampaa ei ole syytä tavoitella, sillä päivystyksestä tulevalle potilaalle pitäisi aina olla saatavilla vuodeosastopaikka ilman suurempia viivytyksiä. Infektio-osaston sairaansijamäärien vaikutus kapasiteetin käyttöasteeseen on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9 Infektio-osaston sairaansijat sekä kapasiteetin käyttöaste Sairaansijat Käyttöaste 15 76,0 % 14 81,0 % 13 88,5 % 12 94,1 % Lastenosaston sairaansijamäärien vaikutus kapasiteetin käyttöasteeseen on esitetty taulukossa 10. Taulukko 10 Lastenosaston sairaansijat sekä kapasiteetin käyttöaste Sairaansijat Käyttöaste 8 98,3 % 9 85,3 % 10 76,5 % 11 68,2 % 12 63,8 % 13 58,9 % Lastenosaston käyttöaste vaihtelee kuitenkin huomattavasti enemmän kuin aikuisten osastojen. Sen vuoksi analysoitiin myös kuormituksen vaihtelua keskimääräisen käyttöasteen lisäksi. Kuormituksen vaihtelu vuoden aikana on esitetty kuvassa Kuva 18 Lastenosaston kuormituksen vaihtelu. Punaiset viivat kuvaavat 9 ja 12 sairaansijaa. Kuvasta nähdään, että vaikka 9 sairaansijalla saavutetaan vain 85 % keskimääräinen käyttöaste, on vuoden aikana lukuisia päiviä, kun kuormitus on suurempi. Hyvä kompromissiratkaisu on suunnitella tilankäyttöön ja resursointiin joustoja esimerkiksi integroimalla elektiivinen päiväsairaalatoiminta vuodeosaston yhteyteen. 12