HÄMEEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO SALONSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOK- SEN JA TÖLLIHAAN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONNOKSESTA

Transkriptio

1 Jarno Kattelus VASTINE Hämeenlinnan kaupunki HÄMEEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO SALONSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOK- SEN JA TÖLLIHAAN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONNOKSESTA Hämeen ELY-keskuksella ei ole ranta-asemakaavasta huomautettavaa. Vastine: Esitetään, että kaavaluonnosta ei ole tarpeen muuttaa lausunnon perusteella. Jarno Kattelus kaavan laadituttaja, maanomistaja Arto Remes Ympäristönsuunnittelu Oy, kaavan laatija

2 Jarno Kattelus VASTINE Hämeenlinnan kaupunki HÄMEEN LIITON LAUSUNTO SALONSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA TÖL- LIHAAN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONNOKSESTA Kanta-Hämeen voimassa olevassa maakuntakaavassa Salonsaari on suurimmalta osaltaan MU-aluetta (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta). Salonsaaren kaava-alueella ei ole eteläkärjen niemekettä lukuun ottamatta yleistä virkistyskäyttötarvetta. Kaava-alueella ei ole myöskään sellaisia luontoarvoja jotka edellyttäisivät liikkumisen ohjaustarvetta saarella. Maakuntakaavan ohjausvaikutus tulee huomioiduksi riittävästi, kun ranta-asemakaavassa käytetään M-aluevarausta, eteläkärjen niemeke jätetään rakentamisen ulkopuolelle ja vapaita ranta-alueita jätetään riittävästi. Näin saarelle rantautuminen on edelleen mahdollista jokamiehenoikeuksiin perustuen. Ympäristöministeriössä vahvistettavana olevassa Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa kaava-alueelle ei ole osoitettu varauksia. Vastine: Esitetään, että kaavaluonnosta ei ole tarpeen muuttaa lausunnon perusteella. Jarno Kattelus kaavan laadituttaja, maanomistaja Arto Remes Ympäristönsuunnittelu Oy, kaavan laatija

3 Jarno Kattelus VASTINE Hämeenlinnan kaupunki MUSEOVIRASTON LAUSUNTO SALONSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA TÖLLIHAAN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONNOKSESTA Museovirastolla ei ole huomautettavaa Salonsaareen ja Hiiriniemeen sijoittuvan kaavan luonnoksesta. Virastolta ei tarvitse pyytää lausuntoa kaavaehdotuksesta. Vastine: Esitetään, että kaavaluonnosta ei ole tarpeen muuttaa lausunnon perusteella. Jarno Kattelus kaavan laadituttaja, maanomistaja Arto Remes Ympäristönsuunnittelu Oy, kaavan laatija

4 Jarno Kattelus VASTINE Hämeenlinnan kaupunki KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOKSEN LAUSUNTO SALONSAAREN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA TÖLLIHAAN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONNOKSESTA Tutustuttuani suunnitelmiin totean, ettei pelastusviranomaisella ole huomautettavaa niiden suhteen. Tämä lausunto perustuu Ympäristösuunnittelu Oy Pirkanmaan laatimiin ja päivättyihin kaavaluonnoksiin ja niiden selostukseen. Vastine: Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa kaavaluonnokseen. Esitetään, että kaavaluonnosta ei ole tarpeen muuttaa lausunnon perusteella. Jarno Kattelus kaavan laadituttaja, maanomistaja Arto Remes Ympäristönsuunnittelu Oy, kaavan laatija

5 Jarno Kattelus VASTINE Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖASIANTUNTIJAN LAUSUNTO SALONSAA- REN JA TÖLLIHAAN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONNOKSESTA Ympäristöasiantuntijan näkemykset tiivistettynä: Aiemmin kaavassa olleen MU-merkinnän muuttaminen M-merkinnäksi ei ole ristiriidatonta. Jos nyt katsotaan, että aluetta ei voi hyödyntää ulkoilussa maakuntakaavan ohjaamalla tavalla, tulee huomioida, että pelkkä M-merkintä ei ole alueella riittävä. Koska Salonsaari on melko suuri ja suurelta osin rakentamattomana säilynyt saari, sillä on erityistä arvoa. Mökkien määrän lisääntyminen vaikuttaa automaattisesti saaren luonnon monimuotoisuuteen. MU-alueet tulisi mielestäni korvata MY-merkinnällä, jolla voitaisiin korostaa alueen herkkää luonnetta puhtaan vesistön äärellä. Nykyisin harjoitettu tehometsätalous ei sovellu alueelle ja voi hyvin vaarantaa alueen vesistöjen tilan ja luontoarvot maisemanäkymistä puhumattakaan. "Salonsaaren parhaat osat ovat kaava-alueen (tilan 5:138) pohjoispuolella olevilla kahdella tilalla. Sieltä on inventoitu kolme suojellun luontotyypin vaatimukset täyttävää jalopuualuetta, joilla kasvaa varsinkin lehmuksia, mutta myös jonkin verran vaahteraa. Tässä kaavassa mukana olevalla alueella lehmuksia on paljon vähemmän, mutta kuitenkin enemmän kuin luontoselvityksen raportissa mainitaan. Esim. Uittimensalmen pohjoispuolella kasvaa joitakin lehmuksia", toteaa Hämeen ELY-keskuksen ylitarkastaja Jukka Airola. Lähin näistä lehmusalueista sijaitsee noin 100 m kaava-alueen pohjoispuolella. Luontoselvityksen sivulla 5 kerrotaan, että "Alueella tai alueen läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita, suojeluohjelmien alueita eikä merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä." Asia ei pidä enää paikkaansa, sillä Salonsaaren pohjoispäähän ja Summasaareen on perustettu METSO-ohjelmassa luonnonsuojelualue (YSA207797), joka sijaitsee noin 350 metriä pohjoiseen kaava-alueen rajasta ja lisäksi Salonsaaren suurimmat lehmukset sijaitsevat metsätalouden ympäristötukipäätösalueella. Kolmas lehmusalue on toistaiseksi suojelematta, mutta ELY-keskus harkitsee sillekin rauhoituspäätöstä. Lisäksi Töllihaan osalta tulee mainita, että alue on inventoitu luonnonsuojelulain luontotyyppinä. Salonsaaren alueella on säästämisen arvoista lehtoa laajemminkin kuin luontoselvityksen päätelmissä on kirjoitettu. Esimerkiksi lehtosinilatvan esiintymien saarella on mielenkiintoista ja kyseessä saattaa hyvinkin olla idästä omin avuin levittäytyneen lajin alkuperäisesiintymä eikä Länsi-Suomessa tyypillinen kulttuurivaikutukseen liittyvä esiintyminen. Luontoselvityksen perusteella ei pysty päättelemään tarkemmin, minkälaisessa kasviyhteisössä lehtosinilatva esiintyi ja sitä kautta arvioimaan, esiintyykö arvokkaampiakin luontotyyppejä, joita vain ei ole tunnistettu. Luontoselvityksessä todetaan, että saaren eteläisimmän osan metsät ovat ravinteisuudeltaan lehtoja, mikä näkyy hyvin pensas- ja kenttäkerroksen lajistossa.

6 Kuvauksen perusteella suuri osa alueesta on siis luonnoltaan arvokasta lehtoa, joka tulee säästää kaavassa. Luontoselvitys on liian yleisluontoinen alueen luontoarvojen yksityiskohtaiseen sijoittamiseen. Selvitystä tulisi täydentää. Luontoselvityksessä todetaan seuraavasti: "Töllihaan kohde ei enää nykyisellään täytä jalopuumetsikkönä luonnonsuojelulain vaatimuksia. Vaikka runkolukuvaatimus, 20 kpl runkomaisia (Ø >7 cm) jalopuita/ hehtaari, täyttyy selvästi, on metsän ominaispiirteitä muutettu hyvin voimakkaasti hakkaamalla muu puusto. Alueesta voi tulla taimikon kasvaessa erittäin arvokas luontokohde, joten metsälehmukset ja runkovaahterat on syytä jättää mahdollisuuksien mukaan rakentamisen ja hakkuiden ulkopuolelle." Luontoselvityksen yksi puute on, että kartassa 2 metsälehmukset ja runkovaahterat on esitetty samalla merkinnällä, joten niiden erottaminen toisistaan ei onnistu. Luontoselvitystä tulisi korjata niin, että em. puulajien erottaminen onnistuu ko. kartalla. Lisäksi tulee laskea metsälehmusten ja vaahteroiden määrä em. kartoilta sekä vertailla sitä aiempiin inventointeihin ja esittää syitä eroihin. Metsälehmusten säästäminen on näkemykseni mukaan tarve kaikkialla. Onneksi rakennuspaikan 5 sisällä metsälehmuksia on vain vähän. Yksittäisiä sijoittuu myös LV-1 alueelle. Luonnonsuojelulain mukaan luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt ovat suojeltavia luontotyyppinä. Töllihaan alue on täyttänyt luonnonsuojelulain vaatimuksen ennen hakkuuta. Se on inventoitu luonnonsuojelulain luontotyypin kriteerit täyttävänä lehtona ja kohteesta on löytynyt 156 runkomaista metsälehmusta ja kymmenkunta vaahteraa sekä runsaasti jalopuiden riukuja ja taimia. Kasvillisuuden mainitaan olevan imikkä-lehto-orvokkityypin lehtoa (PuViT). Se, että alue on vähintäänkin luonnonsuojelulain hengen vastaisesti hakattu, ei oikeuta automaattisesti alueen käyttämistä jatkossa rakentamiseen. Lähtökohtana kaavaa laadittaessa tuleekin olla Töllihaan alueella olevien metsälehmusten muodostaminen metsäkuvioiden säästäminen. Myös monimuotoinen lehtokasvillisuus on huomioitava rakentamista alueelle suunniteltaessa. Jukka Airolan mukaan Hiiriniemessä kasvaa karkeasti arvioiden ainakin 800 runkomaista lehmusta, joiden pääosa on tilalla 16:0. Lehtokasveja on laajalla alueella ja täällä kasvaa myös melko harvinaista poimukellomörskyä. Mielestäni Hämeen ELY-keskuksen tulisi tehdä päätös luonnonsuojelulain luontotyypin rajaamisesta Hiiriniemessä ennen kaavan vahvistamista. On hyvä, että Töllihaan alueelle on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita alueen luonnonarvojen turvaamiseksi. Kaavamääräystä voisi täsmentää alueen tyypillisen lehtoluonnon säilyttämiseksi sekä kaivamis- ja täyttämistoimista pidättäytymiseksi metsälehmusten säästämisen lisäksi. Sinällään Töllihaan alueella osoitetut luo-1 alueet suojaavat mielestäni varsin hyvin metsälehmukset ja vaahterat alueella. Korttelin 4 rakentamispaikan sijoittaminen Salonsaaren vielä rakentumattomalle itärannalle on maisemallisesi ja luonnon kannalta merkittävä heikennys. Tällainen siirto yleiskaavaan nähden ei liene tarpeellista, vaan rakennuspaikka tulisi löytyä muiden rakennusten läheltä. Luontoselvityksessä arvellaan, ettei Salonsaaressa elä liito-oravaa. Tuon saaren pohjoisosassa on niin hyvät haavikot, että Jukka Airola pitää liito-oravan asumista siellä täysin mahdollisena, vaikka havaintoja siitä ei olekaan. Salonsaari on niin laaja, että se yksinään riittää liito-oravan elinalueeksi ja toisaalta etäisyys manterelta on niin lyhyt, etten pidä salmen ylittämistä liito-oravalle mahdottomana.

7 Huomautan vielä, että jätevesien käsittely on huolehdittava Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti käyttäen laadukkaampaa puhdistustasoa kuin jätevesiasetuksen vähimmäispuhdistustaso on. Näillä pilaantumiselle herkillä alueilla tulee vähentää jätevesien johtamisesta ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta orgaanisen aineen (BHK7) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Vastine: Salonsaaren alue Tämän ranta-asemakaavan muutosprosessin yhtenä tavoitteena on ollut selvittää MU-aluevarauksiin liittyvä yleisen ulkoilun- ja virkistyskäytön ohjaustarve Salonsaaren tilan osalta. Kaavaprosessin tuloksena on ollut, että maakuntaliitto, virkistysalueyhdistys tai Hämeenlinnan kaupunki eivät ole pitäneet Salonsaaren tilaa yleisen virkistyskäytön kannalta merkittävänä kohteena, eikä voimassa olevan Salonsaaren ranta-asemakaavan MU-aluevarauksen säilyttämistä yksityisessä ranta-asemakaavassa voida siten pitää perusteltuna. Todettakoon, että voimassa olevan Salonsaaren ranta-asemakaavan jälkeen laaditussa Hämeenlinnan Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavassa Salonsaari on osoitettu lomarakentamisalueita lukuun ottamatta maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Lausunnossa esitetään, että MU-aluevarauksesta luovuttaessa kaavamerkintä tulisi muuttaa MY:ksi, eli maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä luontoarvoja. MU-merkinnän korvaaminen MY-aluevarausmerkinnällä ei ole perusteltua alueen luontoarvot huomioiden. Ranta-asemakaavan muutoksen luontoselvityksessä on tuotu esille alueen kaavoituksessa huomioitavat luontoarvot. Nämä luontoarvot on huomioitu kaavamuutoksessa rakentamisalueiden sijoittelussa ja turvattu kaavamerkinnöin. Se, että Salonsaaren pohjoispäähän ja Summasaareen on perustettu METSO- suojelukohteita tai että naapuritilojen alueilla sijaitsee lehmusalueita ei voi olla lähtökohtana arvioitaessa tämän ranta-asemakaavan muutosalueen kaavamerkintöjä. Lausunnossa esitetään lisäksi, että alueella nykyisin harjoitettu tehometsätalous ei sovellu alueelle ja voi hyvin vaarantaa alueen vesistöjen tilan ja luontoarvot maisemanäkymistä puhumattakaan. Salonsaaren tilalla on harjoitettu normaalia metsätaloutta. Ranta-asemakaavan alueella tehtyihin metsänhakkuisiin on haettu maisematyölupa Hauhon kunnasta. Hakkuiden suunnittelusta on vastannut Metsänhoitoyhdistys ja ennen hakkuita on tehty normaalisti metsänkäyttöilmoitus. Hakkuut on tehty metsälain mukaisesti ja huomioiden saarialueeseen liittyvät maisemakysymykset. Lausunnossa esille tuodut Salonsaaren naapuritiloilla sijaitsevat uudet ls-alueet eivät olleet vielä tiedossa luontoselvitystä tehtäessä, eikä niitä ollut esim. ympäristöhallinnon OIVA-paikkatietopalvelussa. Kaavaselostusta täydennetään mm. tämän asian osalta. Luontoselvityksessä kerrotaan, että alueella ei esiinny luonnontilaisen kaltaisia osia, joten siellä ei esiinny myöskään arvokkaiksi elinympäristöiksi luokiteltavia kohteita. Kaikkia maapohjaltaan lehtomaisia alueita ei voida osoittaa luontoselvityksissä arvokkaiksi elinympäristöiksi uskottavuuden vaarantumatta. Luontoselvitys on riittävä luontoarvojen yksityiskohtaiseen sijoittamiseen: alueelta löytyneet arvokkaat luontokohteet on rajattu kartoille ja niistä on annettu

8 niiden kasvillisuuden kuvaukset. Lehtosinilatva kasvoi taimikon reunassa, eikä kyseessä ollut millään tavoin luokiteltuna arvokas elinympäristö. Laji ei ole uhanalainen, silmälläpidettävä tai direktiivilaji. Luontoselvityksessä sanotaan, että lajin esiintyminen ei ole todennäköistä. Koska suunnittelualueeseen kuuluvalla Salonsaaren osalla on tehty paljon hakkuita, eikä rannassa saaren lähellä, ole lajille sopivaa habitaattia, on lajin esiintyminen epätodennäköistä mutta mahdollista. Lähtökohtaisesti liito-oravan esiintyminen ei estä kokonaan hakkuita eikä rakentamista. Ainoastaan lisääntymis- ja levähdyspaikka on luonnonsuojelulain suojelema. Luontoselvitystä on täydennetty keväällä 2014 liito-oravaselvityksen osalta. Alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Lisäksi selvitettiin alueella kasvavien metsälehmusten kasvupaikat. Selvitysalueelta löytyi vuonna 2012 yhdeksän runkomaista lehmusta ja vuonna 2014 vielä viisi yksilöä Uittimensalmen pohjoispuolelta. Korttelin 4 rakennuspaikka on sijoitettu rantayleiskaavassa naapuritilalle osoitettujen kahden uuden lomarakennuspaikan viereen. Alueelle muodostuu siten yhtenäinen rakentamisalue. Luonnonympäristön kannalta korttelin 4 rakennuspaikan alue on sopiva rakentamisalueeksi, koska alueella ei ole huomioitavia luontoarvoja. Töllihaan alue Töllihaan mannerrannalle osoitettu uusi RA-tontti on rajattu siten, ettei tontin alueelle jää runkomaisia lehmuksia/vaahteroita. Venevalkama-alueella (LV-1) sijaitsee ainoastaan yksi runko. Kaikki merkittävät esiintymät jäävät siten rakentamisen ulkopuolelle. Töllihaan aluetta ei olla osoittamassa rakentamiseen siitä syystä, että alueella on suoritettu hakkuita. Tavoitteena on osoittaa alue pieneltä osin rakentamiseen ja venevalkama-alueeksi, koska alue on näihin tarkoituksiin mm. yleissijainniltaan ja olevan tiestön ansiosta hyvin sopiva. Lausunnossa leimataan alueella eri aikoina metsänhakkuita suorittaneet maanomistajat kohtuuttomalla tavalla luonnonsuojelulain hengen vastaisista toimista. Siitä huolimatta, että alue on inventoitu luonnonsuojelulain luontotyypin kriteerit täyttävänä lehtona , alueella on voinut suorittaa metsälain mukaisia metsänhakkuita. Osalla aluetta hakkuita on tehty alueen edellisen omistajan aikana ja osalla nykyisen omistajan aloitteesta. Metsänhoitoyhdistys suunnitteli hakkuut ja hakkuista on tehty normaalisti metsänkäyttöilmoitukset. Hakkuut toteutti käytännössä metsäyhtiö. Ranta-asemakaavaa laadittaessa voidaan tarkastella ainoastaan alueen luonnonympäristön nykytilaa. Töllihaan ranta-alueen kaavoituksen lähtökohtana on ollut kaavan luontoselvityksen mukainen tieto alueen metsälehmuksista. Alueen kaikki runkomaisia metsälehmuksia kasvavat metsäkuviot on osoitettu kaavaluonnoksessa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaina alueina (luo-1) ja kaavalla määrätään, että luo-1- alueilla kasvavat runkomaiset metsälehmukset tulee säilyttää. Luontoselvityksen laatijan arvion mukaan metsälehmukset on huomioitu kaavaluonnoksessa esimerkillisen hyvin. Hämeen ELY-keskus on ollut ohjaavana viranomaisena mukana tämän kaavahankkeen valmistelussa eikä ELY-keskus ole tuonut esille aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa tai luonnosvaiheen palautteessa tarvetta luonnonsuoje-

9 lulain luontotyypin rajaamispäätöksien tekemiseen tämän kaava-alueen osalta. Mahdolliset tarpeet luonnonsuojelulain luontotyypin rajaamispäätöksiin tämän kaava-alueen ulkopuolella eivät liity tähän kaavahankkeeseen. Töllihaan ranta-asemakaavan laatiminen ei koske tilaa RN:o 16:0. Poimukellomörsky on ruokasieni, jota löytyy paikoin runsaasti. Lajilla ei ole uhanalaisuusstatusta. Kaavaluonnoksen kaavamääräyksissä määrätään, että RA-alueiden vesihuolto tulee järjestää kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön ja Hämeenlinnan kaupungin määräysten mukaisesti. Ko. määräykset ovat riittävät asian suhteen. YHTEENVETO Esitetään, että kaavakarttaa ja -merkintöjä täsmennetään seuraavasti: Kaavamääräystä luo-1 täydennetään muotoon: Alueella kasvavat runkomaiset metsälehmukset ja vaahterat sekä alueen tyypillinen lehtokasvillisuus tulee säilyttää. Alueella ei saa suorittaa kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai täyttämistoimenpiteitä. Yksi Uittimensalmen pohjoispuolen tonttialueelle sijoittuva metsälehmus huomioidaan kaavakartalla osoittamalla metsälehmuksen kasvupaikka ja lähiympäristö luonnonmukaisena säilytettäväksi alueen osaksi. Jarno Kattelus kaavan laadituttaja, maanomistaja Arto Remes Ympäristönsuunnittelu Oy, kaavan laatija

10 Jarno Kattelus VASTINE Hämeenlinnan kaupunki SAMPPA KETURIN MIELIPIDE SALONSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA TÖLLIHAAN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Ei ole mitään syytä lähteä avaamaan vahvistettua Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavaa, joka on laadittu huomioiden kaikki mahdolliset seikat ja kunnioittaen maanomistajien tasapuolista kohtelua. Jos näin tehdään, se antaisi mahdollisuuden myös muille maanomistajille ryhtyä selvittelemään tuon yleiskaavan perusteluita ja oikeellisuutta. 2. Rantayleiskaavassa on harkitusti sijoitettu saaren rakennuspaikat ajatellen saaren luontoarvoja ja saaren säilyttämistä pääosaltaan rakentamattomana sijoittamalla rakennuspaikat yhdeksi ryppääksi, joka muodostaa kiinteän mökkikylän saaren lounaisrannalle. 3. Salonsaaren mantereen tukikohtaa ei kannata siirtää saaresta tuuliselle ja myrskyisälle Painonselälle. Tukikohta Töllihaassa lisäisi myös merkittävästi vesiliikennettä Tohkoonniemen kaupungin omistaman virkistysalueen edessä. Saaren nykyisten rakennuspaikkojen mantereen puoleiset tukikohdat ovat selkeästi Töllihakaa paremmat niiden suojaisan sijainnin ja saaresta etäisyyden vuoksi. 4. Uuden rakennuspaikan sijoittaminen Töllihakaan ei ole mikään siirto saaresta mantereelle vaan kokonaan uuden rakennuspaikan myöntäminen mantereelle näin kumoten voimassa olevan rantayleiskaavan ja sen rakennuspaikkojen lukumäärän määrityksessä käytetyt tasapuolisuutta kunnioittavat periaatteet. Lähtökohtaisesti tuollaiset siirrot eivät ole mahdollisia, mistä lienee monia esimerkkejä maamme kaavoituspäätöksissä. Vastine : 1. Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavaa ei ole valitettavasti laadittu aivan kaikilta osin huomioiden kaikkia mahdollisia seikkoja. Salonsaaren tilan osalta rantayleiskaava on laadittu rakennuspaikkojen sijoittelun suhteen vastoin alueella voimassa ollutta yksityiskohtaisempaa ranta-asemakaavaa. Toisaalta rantayleiskaavalla on osoitettu yleiskaavan mitoitusperusteen mukaisesti Salonsaaren tilalle yksi rakennuspaikka ranta-asemakaavaa enemmän. Jo pelkästään tämän yleiskaavan mukaisen rakennuspaikan käyttöönotto vaatii ranta-asemakaavan muutosta. Lisäksi rantayleiskaavan emätilatulkinnassa on tapahtunut virhe, minkä vuoksi Salonsaaren tilalle on osoitettu uusia rakennuspaikkoja virheellisesti yksi liian vähän. Salonsaaren ranta-asemakaavan muutos ei tuo automaattisesti kaikille muille tiloille perusteita hakea kaavamuutosta. Vastaavanlaisissa olosuhteissa kaikilla muillakin maanomistajilla on kuitenkin luonnollisesti oikeus hakea muutosta rantayleiskaavaratkaisuun. 2. Rantayleiskaavaratkaisu ei perustu miltään osin luontoarvojen huomioimiseen Salonsaaren tilan alueella. Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavaa ei ole laadittu nykyvaatimusten mukaisia luontoselvityksiä eikä yleiskaavaratkaisu tuo esille mi-

11 tään luontoarvoja Salonsaaren tilan alueella. Rakentamisalueita lukuun ottamatta alue on osoitettu tavanomaiseksi maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Rantayleiskaavan mukainen luoteisrannan mökkikylän alue on osoitettu rantaasemakaavan muutosta varten laaditun luontoselvityksen mukaisen paikallisesti arvokkaan lehtokuvion kohdalle, joka on esitetty luontoselvityksessä jätettäväksi rakentamisen ulkopuolelle. Alue on lisäksi pääosin alavaa ja siten huonosti rakentamiseen sopiva. Salonsaaren tilan rakennuspaikkojen sijoittelua tulee tarkastella rantayleiskaavaa vahvemman voimassa olevan ranta-asemakaavan kautta, jonka mukaisesti rakentaminen on myös jo osittain toteutunut. Käytännössä rantayleiskaavan mukainen luoteisrannan viiden lomarakennuspaikan alue ei edes voi toteutua rantayleiskaavan mukaisessa muodossa kun huomioidaan voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti jo toteutunut rakentaminen. Rantayleiskaavan maankäyttöratkaisu on Salonsaaren tilan osalta virheellinen eikä se huomioi alueen luontoarvoja. 3. Salonsaaren voimassa olevassa ranta-asemakaavassa Salonsaaren rakennuspaikkojen venevalkamakysymys on jätetty kaavallisesti ratkaisematta. Kulkuoikeus on jätetty kaavassa pelkästään vanhan rasiteoikeuden varaan. Rantaasemakaavaluonnoksessa Töllihakaan osoitettu venevalkama sopii maastollisesti ja sijainniltaan hyvin Salonsaareen kulkemiseen eikä mielipiteenä esitettyjä vesistöolosuhteita voida pitää Töllihaaan lahdelmassa erityisen vaikeina. Lisäksi Töllihaassa on voitu huomioida myös autojen pysäköintivaatimukset ja veneiden talvisäilytys. Mikä tärkeintä, venevalkamakysymys voidaan Töllihaassa ratkaista nykyvaatimusten mukaisesti kaavassa, eikä tapauskohtaisesti tonttien muodostamisen yhteydessä vanhoihin rasitteisiin perustuen. Töllihaan venevalkaman kautta on osoitettu kulkuoikeus kuudelle Salonsaaren loma-asuntotontille. Tavanomaisten loma-asuntotonttien varsin vähäinen määrä huomioiden Töllihaan venevalkamasta aiheutuvaa mahdollista vesiliikenteen lisäystä ei voida pitää Töllihaan ja Salonsaaren välisellä vesialueella merkittävänä häiriötekijänä. 4. Töllihakaan osoitettu uusi rakennuspaikka perustuu Salonsaaren tilan rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaiseen rakennusoikeuteen. Rakennuspaikka perustuu siten rakennusoikeuden siirtoon Salonsaaresta mantereelle. Rakennusoikeuden siirto saaresta mantereelle on Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavan mukainen suunnitteluperuste, jota on käytetty rantayleiskaavassa esim. Salonsaaressa naapuritilan rakennuspaikkojen sijoittelussa. Salonsaaren ranta-asemakaavan muutoksen rakennuspaikkojen määritys sekä rakennuspaikkojen sijoittelu myös Töllihaan osalta on tehty noudattaen Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperustetta. Kaavamuutos nimenomaan turvaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun myös Salonsaaren tilan osalta eikä kaavamuutos miltään osin vaaranna emätilojen ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteita. Esitetään, että kaavaluonnosta ei ole perusteltua muuttaa esitetyn mielipiteen vuoksi. Jarno Kattelus kaavan laadituttaja, maanomistaja Arto Remes Ympäristönsuunnittelu Oy, kaavan laatija

12 Jarno Kattelus VASTINE Hämeenlinnan kaupunki RAIMO KÖYKÄN MIELIPIDE SALONSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA TÖLLIHAAN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Raimo Köykkä on ollut syksyllä 2012 yhteydessä Ympäristönsuunnittelu Oy:n Arto Remekseen ja ilmoittanut halukkuudesta osallistua naapuritilan omistajana valmisteilla olevaan kaavamuutokseen. Saatu vastaus ei vastannut kysymykseen, mutta Köykälle toimitettiin nyt mielipiteen liitteenä oleva rakennusoikeusselvitys, jonka mukaan Salonsaaressa ei rantayleiskaavan mukaan ole mahdollista lisätä rakennuspaikkoja. Voidaan siis katsoa, että myös Remes tiedostaa muutosten olevan ristiriidassa oikeusjärjestelmämme kanssa. 2. Muille Salonsaaren kantatiloille (Ylhäinen ja Juntula) on tehty rantakaava jo ennen alueelle tehtyä rantayleiskaavaa ja niiden mitoitus on rantayleiskaavaa tehokkaampi. 3. Edellä mainituista syistä johtuen ranta-asemakaavalla vahvistettujen rakennuspaikkojen lisäys loukkaa ja eriarvoistaa alueen rantayleiskaavan mukaisten tilojen oikeuksia ja vähentää mahdollisuuksia kaavoittaa lisäpaikkoja. Rantayleiskaavan tarkoitus on jakaa alueella jäljellä olevat rantarakennusoikeudet mahdollisimman tasapuolisesti eri maanomistajien kesken, ja jos sen jälkeen myönnetään lisärakennuspaikkoja se loukkaa yhdenvertaisuus- ja luottamuksensuojaperiaatetta. Jos kaavamuutos toteutuu, se antaisi myös muille esim. samassa saaressa oleville tiloille mahdollisuuden kaavoittaa lisärakennuspaikkoja. Vastine : 1. Ympäristönsuunnittelu Oy / Arto Remes on laatinut Raimo Köykän pyynnöstä ko. Köykän omistamien rantojen käsittelyä rantayleiskaavassa koskevan rakennusoikeusselvityksen. Osaltaan selvityksen tarkoituksena oli tutkia edellytyksiä kaavamuutokseen Köykän omistamien ranta-alueiden osalta. Selvitys koski Alhaisen emätilan aluetta eikä muita Salonsaaren tiloja. Selvityksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä muiden emätilojen / tilojen rakennusoikeuksista. Selvityksen perusteella rakennuspaikkojen lisäämiselle Köykän omistamalle Salonsaaren palstalle (Alhaisen tila) ei löytynyt riittäviä perusteita, minkä vuoksi Köykän omistaman alueen liittämistä vireillä olevaan Salonsaaren tilan rantaasemakaavamuutokseen ei pidetty perusteltuna. Mikään ei kuitenkaan estä maanomistajaa käynnistämästä omaa erillistä kaavahanketta rakennusoikeuksien selvittämiseksi. (Ympäristönsuunnittelu Oy / Arto Remes) Raimo Köykälle tehty rakennusoikeusselvitys ei liity mitenkään Salonsaaren tilan kaavamuutokseen. Köykän omistama Salonsaaressa sijaitseva Alhaisen tila RN:o 4:10 kuuluu rantasuunnittelun emätilaan ALHAINEN RN:o 4:4. Rantasuunnittelussa noudatettavan emätilaperiaatteen mukaan mikään emätila ei ole voinut käyttää toisen emätilan rakennusoikeuksia riippumatta kunkin kaavan laatimisajankohdan tai emätilan rajaamisajankohdan kiinteistöjen omistusoloista. Tätä periaatetta on noudatettu myös Hämeenlinnan Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavassa ja nyt laadittavana olevassa Salonsaaren tilan ranta-asemakaavan muutoksessa. (Ympäristönsuunnittelu Oy / Arto Remes)

13 Mielipiteenä esitetty väite siitä, että Salonsaaren ranta-asemakaavan muutoksen laatijana toimivan Ympäristönsuunnittelu Oy:n edustaja Arto Remes tiedostaa Salonsaaren kaavamuutoksen olevan ristiriidassa oikeusjärjestelmämme kanssa on epäasiallinen ja perusteeton (Ympäristönsuunnittelu Oy / Arto Remes). 2. Osa vanhoista ranta-asemakaavoista voi olla mitoitukseltaan tehokkaampia kuin myöhemmin tehty rantayleiskaavaa tai ranta-asemakaavoissa on voitu käyttää rantayleiskaavaa alhaisempaa mitoitusta, kuten Salonsaaren tilan rantaasemakaavassa. 3. Salonsaaren tilan ranta-asemakaavan muutos ei loukkaa maanomistajien tasapuolista kohtelua, vaan päinvastoin, turvaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun myös Salonsaaren tilan osalta. Salonsaaren ranta-asemakaavan muutoksella ei vaikeuteta muiden maanomistajien ja rantasuunnittelun emätilojen mahdollisuuksia kaavoittaa lisärakennuspaikkoja. Rantasuunnittelussa noudatettavan emätilaperiaatteen mukaan mikään emätila ei ole voinut käyttää toisen emätilan rakennusoikeuksia riippumatta kunkin kaavan laatimisajankohdan tai emätilan rajaamisajankohdan kiinteistöjen omistusoloista. Tätä periaatetta on noudatettu myös Hämeenlinnan Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavassa ja nyt laadittavana olevassa Salonsaaren tilan ranta-asemakaavan muutoksessa. Rantayleiskaavassa on nimenomaan pyritty jakamaan yleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaisesti rakennusoikeudet tasapuolisesti eri emätilojen ja edelleen nykyisten tilojen kesken. Rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaan Salonsaaren tilalle kuuluu siten kaksi uutta lomarakennuspaikkaa enemmän kuin alueelle aiemmin laaditussa ranta-asemakaavassa on osoitettu. Salonsaaren tilan ranta-asemakaavan muutos ei automaattisesti tuo mahdollisuutta kaavoittaa saaren muille eri emätilaa oleville nykyisille kiinteistöille oikeuksia lisärakennuspaikkoihin, mutta Salonsaaren ranta-asemakaavan muutos ei ainakaan heikennä muiden tilojen mahdollisuuksia lisärakennuspaikkojen kaavoittamiseen. Lähtökohtaisesti lisärakennuspaikkojen kaavoitusmahdollisuus tulee tutkia noudattaen Hauhon rantayleiskaavan mukaisia suunnittelu- ja mitoitusperusteita, joiden mukaisesti myös Salonsaaren tilan ranta-asemakaava on laadittu. Esitetään, että kaavaluonnosta ei ole perusteltua muuttaa esitetyn mielipiteen vuoksi. Jarno Kattelus kaavan laadituttaja, maanomistaja Arto Remes Ympäristönsuunnittelu Oy, kaavan laatija

14 Jarno Kattelus VASTINE Hämeenlinnan kaupunki TUIJA NIEMELÄN PENTTI SARKASEN KUOLINPESÄN / IRMA SARKASEN PUOLESTA ESITTÄ- MÄ MIELIPIDE SALONSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA TÖLLI- HAAN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONNOKSESTA Mielipiteenä vastustetaan ranta-asemakaavan muutosta. Kaavan laatijalla on Ylhäisen emätilaselvityksessä puutteita, selvitys ei ole päivitetty. Mielipiteessä kyseenalaistetaan myös Salonsaaren muiden maanomistajien tasa-arvoinen kohtelu kaavaa laadittaessa. Vastine : Mielipiteessä ei tuoda esille, miltä osin Ylhäisen emätilaselvityksessä on puutteita. Rantayleiskaavan emätilaselvityksessä havaittu virhe koskien Ylhäisen emätilan ulottuvuutta Salonsaaressa sijaitsevan tilan Piilopirtti RN:o 5:35 osalta on huomioitu ranta-asemakaavaluonnoksen emätilaselvityksessä. Rantaasemakaavan emätilaselvitys on tarkistettu kaavaluonnoksesta esitettyjen mielipiteiden vuoksi mm. Ylhäisen emätilan ulottuvuuden osalta eikä selvityksessä ollut havaittavissa puutteita. Salonsaaren tilan omistajana ja kaavan laatijana pyydämme, että jatkossa selvityksessä mahdollisesti havaitut puutteet tuodaan yksityiskohtaisesti esille eikä kaavan valmisteluaineistoa kyseenalaisteta ilman perusteita. Salonsaaren ranta-asemakaavan muutoksessa nimenomaan huomioidaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu myös Salonsaaren tilan osalta. Rantaasemakaavan muutos laaditaan perustuen eri emätiloja yhdenvertaisesti kohteleviin Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin. Esitetään, että kaavaluonnosta ei ole perusteltua muuttaa esitetyn mielipiteen vuoksi. Jarno Kattelus kaavan laadituttaja, maanomistaja Arto Remes Ympäristönsuunnittelu Oy, kaavan laatija

15 Jarno Kattelus VASTINE Hämeenlinnan kaupunki JUHANI HALOSEN MUISTUTUS (TÄYDENNETTY !) SALONSAAREN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA TÖLLIHAAN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONNOKSESTA päivätty muistutus Muistutuksen yhteenvetona esitetään, että alla esitetyt kohdat tulee muuttaa, mikä kaavan laatija haluaa asian etenevän. Muutoin asia voi kestää.

16 päivätty muistutuksen täydennys

17 Vastine 1: 1. Rakennusoikeuksia ei olla siirtämässä eri järvelle. Kaavaluonnoksessa esitetty yhden rakennuspaikan siirto Salonsaaresta Töllihaan mannerrannalle koskee samaa vesistöallasta. Esitetty rakennusoikeuden siirto on alueella voimassa olevan Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavan suunnitteluperusteen mukainen. Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavassa on myös tehty siirtoja mm. naapuritilan osalta Salonsaaresta mantereelle, ja vieläpä muistutuksessa esille tuodulla tavalla kokonaan eri vesistölle. Salonsaaren ranta-asemakaavan muutos ja Töllihaan ranta-asemakaava laaditaan nimenomaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun lähtökohdista. Tarkasteltaessa maanomistajien tasapuolista, tulle lähtökohtana olla alueella voimassa olevan rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteet riippumatta siitä, onko alueella ollut laadittuna ranta-asemakaava rantayleiskaavan laatimisajankohtana, vai ei. Salonsaaren ranta-asemakaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteet poikkeavat maanomistajan kannalta epäedullisella tavalla alueelle myöhemmin laaditun rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteista. Tämän rantaasemakaavan muutoksen ja ranta-asemakaavan laatimiseen on ryhdytty siitä syystä, että alueen ranta-asemakaavaratkaisu saadaan rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteiden mukaiseksi. Tällä ranta-asemakaavan muutoksella / ranta-asemakaavalla käsitellään / osoitetaan ainoastaan rantasuunnittelun kantatilan YLHÄINEN (rek ) rakennusoikeuksia Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaisesti. Kaavalla ei siten ole vaikutusta muiden tilojen / kantatilojen rakennusoikeuksiin. KHO:n päätöstä 2012:22 T 676 ei voi suoraan verrata tähän kaavahankkeeseen. Yhtenä merkittävänä erona on se, että ko. päätös koskee rantaasemakaavoitusta alueella, jossa ei ole voimassa oikeusvaikutteista rantayleiskaavaa ohjaamassa yksityiskohtaisempaa ranta-asemakaavoitusta. Salonsaaren ranta-asemakaavan muutoksessa / Töllihaan ranta-asemakaavassa voidaan ra-

18 kennusoikeuksien siirtokysymyksissä tukeutua alueella voimassa olevan rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin, joiden mukaan saarialueiden rakennusoikeudet voidaan siirtää maanomistajan mannerrannoille. Tässä kohtaa lienee syytä tuoda esille virheellisten käsitysten muodostumisen välttämiseksi, että tämän ranta-asemakaavan laatimisessa ei ole kyse kaavan laadituttajan puolesta tai kaavan laatijan osalta ketkuilusta, johon muistutuksessa viitataan. 2. Salonsaaren voimassa olevan ranta-asemakaavan yksi muutostarve johtuu siitä, että saareen osoitetuille tonteille ei ole järjestetty kaavassa kulkuyhteyttä. Ranta-asemakaavan asiakirjoissa ainoastaan viitataan siihen, että Salonsaaren tilalla on kulkuoikeus saareen tilan RN:o 5:117 kautta. Nykyään rantaasemakaavaa ei voi laatia siten, ettei kulkua saarialueiden tonteille ole järjestetty kaavassa. Kulkuoikeuskysymyksen jättäminen yhteisrantojen tms. rantojen ongelmaksi ei ole myöskään perusteltua. Kulkuoikeus Töllihaan mannerrannan kautta Salonsaaren rakennuspaikoille ei aiheuta sen enempää vesiliikennettä kuin kulkeminen jostain muualta. Kaavalla on tarkoitus järjestää kulkuoikeus Töllihaan venevalkamasta Salonsaaren kuudelle rakennuspaikalle. Voidaan arvioida, että varsin vähäinen rakennuspaikkojen määrä huomioiden, kulkuoikeuden järjestäminen ei aiheuta merkittävää häiriötä Painonselän nykyisten rakennuspaikkojen asukkaille. Ymmärtääksemme kuuden tavanomaisten lomarakennuspaikan käytöstä ei aiheudu muistutuksessa esitettyä rallia eikä myöskään merkittävää haitallista vaikutusta Tohkoon virkistysalueelle. Kaavan laatija täydentää mielellään kaava-asiakirjoihin muistutuksessa esitetyt tiedot Puutikkalan ja Aitoon kaupoista. 3. Kaava-asiakirjoissa on pyritty tuomaan esille mahdollisimman hyvin kaavamuutoksen perusteet. Salonsaaren ranta-asemakaavan muutos ja Töllihaan ranta-asemakaava on laadittu noudattaen Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteita. Kaavoitusta ei voida perustaa perimätietoon. Vastine 2 : Muistutuksen täydennysosassa esitetyt väitteet emätilaselvityksen alaarvoisuudesta, puutteellisuudesta ja tarkoitushakuisuudesta ovat perusteettomia. Muistutuksessa esitetään mm. lista Ylhäisen tilasta lohkoituista ja myydyistä tonteista, ja annetaan ymmärtää, että iso osa lohkotonteista olisi jätetty ottamatta huomioon tämän ranta-asemakaavan rakennusoikeuksia määritettäessä. Tämän kaavan rantarakennusoikeuksien laskemisen lähtökohtana on ollut alueella voimassa olevan rantayleiskaavan tapaan emätilaperiaate. Rantasuunnittelun emätilan rajaamisajankohtana on käytetty rantayleiskaavan mukaisesti ajankohtaa Muistutuksessa tuodaan esille iso joukko kiinteistöjä, jotka eivät kuulu rantasuunnittelun emätilaan YLHÄINEN RN:o 5:36 (rekisteröity ).

19 Seuraavassa esitetään todellinen rantasuunnittelun emätilaperiaatteen mukainen tilanne muistutuksessa esille tuotujen tilojen osalta: Konaanjärvi On rekisteröity rantasuunnittelun emätila VIENOLA RN:o 5:29, eikä vaikuta tämän kaavahankkeen käytettyjen rantarakennusoikeuksien tarkasteluun Vähä-Roine kuuluu YLHÄISEN emätilaan RN:o 5:36 (rek ), tila on huomioitu tämän kaavahankkeen rakennusoikeustarkastelussa Vähä-Roine kuuluu YLHÄISEN emätilaan RN:o 5:36 (rek ), tila on huomioitu tämän kaavahankkeen rakennusoikeustarkastelussa Vähä-Roine kuuluu YLHÄISEN emätilaan RN:o 5:36 (rek ), tila on huomioitu tämän kaavahankkeen rakennusoikeustarkastelussa Painonselkä kuuluu TAIPALEEN emätilaan RN:o 5:25 (rek ), eikä vaikuta tämän kaavahankkeen käytettyjen rantarakennusoikeuksien tarkasteluun Painonselkä kuuluu TAIPALEEN emätilaan RN:o 5:25 (rek ), eikä vaikuta tämän kaavahankkeen käytettyjen rantarakennusoikeuksien tarkasteluun Painonselkä kuuluu TAIPALEEN emätilaan RN:o 5:25 (rek ), eikä vaikuta tämän kaavahankkeen käytettyjen rantarakennusoikeuksien tarkasteluun Ps. Koivulahti kuuluu TAIPALEEN emätilaan RN:o 5:25 (rek ), eikä vaikuta tämän kaavahankkeen käytettyjen rantarakennusoikeuksien tarkasteluun Ps. Koivulahti kuuluu TAIPALEEN emätilaan RN:o 5:25 (rek ), eikä vaikuta tämän kaavahankkeen käytettyjen rantarakennusoikeuksien tarkasteluun Ps. Koivulahti kuuluu TAIPALEEN emätilaan RN:o 5:25 (rek ), eikä vaikuta tämän kaavahankkeen käytettyjen rantarakennusoikeuksien tarkasteluun Ps. Koivulahti kuuluu TAIPALEEN emätilaan RN:o 5:25 (rek ), eikä vaikuta tämän kaavahankkeen käytettyjen rantarakennusoikeuksien tarkasteluun Ps. Koivulahti kuuluu TAIPALEEN emätilaan RN:o 5:25 (rek ), eikä vaikuta tämän kaavahankkeen käytettyjen rantarakennusoikeuksien tarkasteluun

20 Painonselkä tilasta 5:110 on muodostunut tilan 5:113 ja 5:114, jotka kuuluvat TAIPA- LEEN emätilaan RN:o 5:25 (rek ), eivätkä vaikuta tämän kaavahankkeen käytettyjen rantarakennusoikeuksien tarkasteluun Ps. Koivulahti kuuluu TAIPALEEN emätilaan RN:o 5:25 (rek ), eikä vaikuta tämän kaavahankkeen käytettyjen rantarakennusoikeuksien tarkasteluun Salonsaari On rekisteröity rantasuunnittelun emätila PIILOPIRTTI RN:o 5:35, eikä vaikuta tämän kaavahankkeen käytettyjen rantarakennusoikeuksien tarkasteluun Salonsaari kuuluu YLHÄISEN emätilaan RN:o 5:36 (rek ), tila on huomioitu tämän kaavahankkeen rakennusoikeustarkastelussa Salonsaari kuuluu YLHÄISEN emätilaan RN:o 5:36 (rek ), tila on huomioitu tämän kaavahankkeen rakennusoikeustarkastelussa Salonsaari kuuluu YLHÄISEN emätilaan RN:o 5:36 (rek ), tila on huomioitu tämän kaavahankkeen rakennusoikeustarkastelussa Rääkkiä, Äijänlahti kuuluu YLHÄISEN emätilaan RN:o 5:36 (rek ), tila on huomioitu tämän kaavahankkeen rakennusoikeustarkastelussa Muistutuksessa esitetään, että oleellinen virhe on tapahtunut Koivulahden (Levonkärjen ja Painonselän Ahvenusmaan suunnalla. Näiden alueiden myytyjen tonttien esitetään unohtuneen, mutta tontit ovat kuitenkin Ylhäisen Paavon kantatilaa Esitetyt Koivulahden (Levonkärjen ja Painonselän Ahvenusmaan tontit eivät ole esitetyllä tavalla unohtuneet kaavan emätilaselvityksestä. Kyseisten alueiden tilat / tontit eivät kuulu Ylhäisen rantasuunnittelun emätilaan, minkä vuoksi niitä ei ole ollut mitään syytä esittää emätilaselvityksessä. Kyseiset tilat / tontit kuuluvat TAIPALEEN emätilaan. Rantayleiskaavan suunnitteluperiaatteissa ei ole käsitettä Ylhäisen Paavon emätila tai kantatila, vaan rantasuunnittelun emätila on rajaamisajankohdan mukainen kiinteistö. Rantasuunnittelun emätila ei määräydy vuoden 1959 maanomistuksen mukaan, vaan kiinteistöjen ja niiden rekisteröitymisajankohdan perusteella. Emätilaperiaatetta ei voida sitoa nykyään eikä sitä ole voitu sitoa Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavaa laadittaessa vuoden 1959 maanomistuksiin. Todettakoon, että muistutuksessa esille nostettuun TAIPALEEN emätilaan kuuluu ranta-alueita yhteensä n. 1,6 km. Taipaleen emätilan tälle ranta-alueelle on osoitettu rantayleiskaavassa yhteensä 8 vanhaa lomarakennuspaikkaa. Karkeasti arvioiden voidaan todeta, että 1,6 km:n pituinen rantaviiva tuottaa rantayleiskaavan mitoitusperiaatteella vähintään 8 rakennuspaikan rakennusoikeuden. Muistutuksessa esitetyllä TAIPALEEN emätilan vanhalla rakentamisella ei ole myöskään muistutuksessa esitetyllä emätilaperiaatetta virheellisellä tavalla tarkasteltuna vaikutusta YLHÄISEN emätilan rakennusoikeuksiin.

21 YHTEENVETO Muistutuksessa esitetyt väitteet emätilaselvityksen ala-arvoisuudesta, puutteellisuudesta ja tarkoitushakuisuudesta ovat perusteettomia. Emätilaselitys on laadittu alueella voimassa olevan Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavan suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Myöskin väitteet maanomistajien tasapuolisen kohtelun loukkaamisesta ovat perusteettomia. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu on turvattu noudattamalla Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperiaatteita. Kaavaluonnosta ei ole syytä muuttaa päivätyssä muistutuksessa esitettyjen kohtien 1.-3 vaatimusten osalta muistutuksessa esitetyin perustein. Esitetään, että kaavaluonnosta ei muuteta muistutuksen perusteella. Kaava-asiakirjoja (emätilataulukko, emätilakartta) voidaan täydentää muistutuksessa esille tuotujen emätilojen osalta asian havainnollistamiseksi. Jarno Kattelus kaavan laadituttaja, maanomistaja Arto Remes Ympäristönsuunnittelu Oy, kaavan laatija

22 Jarno Kattelus VASTINE Hämeenlinnan kaupunki ANSSI JA MIKKO SEPPÄLÄN MUISTUTUS SALONSAAREN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA TÖLLIHAAN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONNOK- SESTA Muistutuksessa esitetään, että Koivulahden ja Painonselän ranta-alueet (karttarajaus muistutuksessa) ovat olleet samassa edesmenneen Jaakko Mäkelän omistuksessa kuin nyt kaavamuutoksen kohteena olevat Salonsaaren palstat. Nämä palstat puuttuvat kaavamuutoksen emätilaselvityksestä ja ne tulisi ottaa mukaan emätilaselvitykseen ja arvioida vasta sen jälkeen onko kaavamuutokselle perusteita. Nämä palstat ovat tiheään rakennettuja ja on ilmeistä, että Salonsaaren vapaata rantaviivaa on käytetty näiden rakennuspaikkojen hyväksi. Lisäksi huomautetaan, että kaavaluonnoksen korttelin 2 rakennuspaikka haittaa Uittimensalmen käyttöä mantereelle suuntautuvaan liikenteeseen ja tämä tarve tulisi ottaa huomioon kaavoituksessa. Vastine : Muistutuksessa esitetyt Koivulahden ja Painonselän palstat kuuluvat eri rantasuunnittelun emätilaan kuin kaavamuutoksen kohteena oleva Salonsaaren tila. Muistutuksessa esitetyt palstat kuuluvat TAIPALEEN emätilaan RN:o 5:25 (rekisteröity ). Salonsaaren tila RN:o 5:138 puolestaan kuuluu YLHÄISEN emätilaan RN:o 5:36 (rekisteröity ). Rantasuunnittelun emätila ei määräydy emätilan rajaamisajankohdan 1959 tai kulloisenkin kaavan laatimisajankohdan maanomistustilanteen mukaan. Emätila määräytyy perustuen emätilan rajaamisajankohdan kiinteistöjaotukseen. Tämän ranta-asemakaavan muutoksen emätilaselvityksessä ei ole siten ollut mitään syytä esittää Taipaleen emätilan alueita. Rantasuunnittelussa noudatettavan emätilaperiaatteen mukaan mikään emätila ei ole voinut käyttää toisen emätilan rakennusoikeuksia riippumatta kunkin kaavan laatimisajankohdan tai emätilan rajaamisajankohdan kiinteistöjen omistusoloista. Tätä periaatetta on noudatettu myös Hämeenlinnan Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavassa ja tässä ranta-asemakaavan muutoksessa. Taipaleen emätilan alueella tapahtunut rakentaminen ei ole siten vaikuttanut rantayleiskaavoituksessa Ylhäisen emätilan rakentamismahdollisuuksiin ja edelleen Salonsaaressa sijaitsevan Salonsaaren tilan rakennuspaikkojen lukumäärään. Eikä tämä ranta-asemakaavan muutos vaikuta muiden emätilojen rakennusoikeuksiin. Salonsaaren vapaata rantaviivaa ei ole myöskään käytetty eikä ole mitään syytä käyttää muistutuksessa esitetyllä tavalla Taipaleen emätilan hyväksi.

23 Muistutuksessa esitetyillä Taipaleen emätilan ranta-alueilla on yhteensä 8 rakentunutta omarantaista lomarakennuspaikkaa. Rantayleiskaavalla ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Arvioitaessa Taipaleen emätilan muistutuksessa esitettyä tiheää rantarakentamista tulee huomioida, että ko. Taipaleen emätilaan kuuluu rantaviivaa n. 1,6 km. Voidaankin arvioida, että Taipaleen emätilalle rantayleiskaavassa osoitettu rakennuspaikkojen määrä vastaa rantayleiskaavan mitoitusta. Eli myös rantasuunnittelun emätilaperiaatteen vastaisesti ja muistutuksessa esitetyllä tavalla tarkasteluna Taipaleen emätilan alueella tapahtuneella vanhalla rakentamisella ei ole edes teoriassa vaikutusta Ylhäisen emätilan tai Salonsaaren tilan rantarakennusoikeuksiin. Korttelin 2 rakennuspaikka on osoitettu kaavan muutosluonnoksessa voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti siten, että se muodostaa yhtenäisen rakentamisalueen Uittimensalmen kohdalle jo rakentuneiden kahden lomarakennuspaikan kanssa. Voimassa olevan ranta-asemakaava ja Salonsaaren jo toteutunut rakentaminen huomioiden korttelin 2 rakennuspaikkaa ei ole perusteltua muuttaa. Yhden uuden rakennuspaikan toteutuminen Uittimensalmen ranta-alueelle ei merkittävästi muuta nykytilannetta vesiliikenteen näkökulmasta. Vesiliikenne joutuu joka tapauksessa huomioimaan Uittimensalmen molemmin puolin jo muodostuneen loma-asutuksen. YHTEENVETO Kaavan emätilaselvityksestä ei puutu mitään tämän kaava-alueen rakennusoikeuksiin vaikuttavia tietoja. Emätilaselitys on laadittu alueella voimassa olevan Hauhon pohjoisosan rantayleiskaavan suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Muistutuksessa esille tuotujen ranta-alueiden vanha rakentaminen ei vaikuta tämän kaavan rakennusoikeuksiin tai päinvastoin. Korttelin 2 rakennuspaikka on osoitettu kaavan muutosluonnoksessa voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti huomioiden ko. ranta-alueen oleva yhdyskuntarakenne. Yhden uuden tontin toteutuminen ennestään rakentuneiden rakennuspaikkojen viereen ei vaikuta merkittävästi Uittimensalmen vesiliikennöintimahdollisuuksiin. Esitetään, että kaavaluonnosta ei muuteta muistutuksen perusteella. Kaava-asiakirjoja (emätilataulukko, emätilakartta) voidaan täydentää muistutuksessa esille tuotujen ranta-alueiden osalta Taipaleen emätilan ulottuvuuden ja käytettyjen rakennusoikeuksien havainnollistamiseksi. Jarno Kattelus kaavan laadituttaja, maanomistaja Arto Remes Ympäristönsuunnittelu Oy, kaavan laatija