1 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, 2012 ANNETUN LAUSUNNON PÄÄSISÄLTÖ: Rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa kaavasta.

Transkriptio

1 Pöyry Finland Oy UPM-Kymmene Oyj Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen Päiväys Viite 16WWE0247 Sivu 1 (5) KAAVOITTAJAN VASTINEET PÄIVÄTYSTÄ JA NÄHTÄVILLÄ OLLEESTA KAAVAEHDOTUKSESTA ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN 1 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, 2012 ANNETUN LAUSUNNON PÄÄSISÄLTÖ: Rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa kaavasta. 2 PAAVO LINDBERG, ANNETUN MIELIPITEEN PÄÄSISÄLTÖ: Keski-Suomen lääninhallitus on kaavapäätöksessään vahvistanut Tervamäen ranta-asemakaavan. Kaavan kokonaismitoitus on neljä loma-asuntoa/rantakilometri. Kaavan mitoitusta tehtäessä ko. alueen sisällä oli jo ennestään kaksi ns. erityiskäyttäjä tunnuksella olevaa kiinteistöä: n Nuoriso- ja palveluasuntojen kesäpaikka RN.o 1:326, sekä n NMKY:n leirikeskus RN.o 1:59 Kyseiset kiinteistöt eivät voi käyttötarkoituksensa perusteella olla alueen kokonaismitoituksessa samankertoimisia tavallisen loma-asunnon kanssa. Esim. Maanmittauslaitos on yksityistietoimituksessa TN:o määrännyt NMKY:n tieyksiköt vastaamaan kuuden loma-asunnon rasitusta. - Kaavamuutoksen lähtökohtana on vuonna 1994 vahvistetun Tervamäen ranta-asemakaavan mitoitus, joka kaavaselostuksen mukaan on 4 lomaasuntoa /rantaviivakilometri. Käynnissä olevalla ranta-asemakaavan muutoksella alueelle sijoitetaan kaksi ranta-asemakaavan mitoituksen mukaista, mutta kaavasta vahvistamatta jäänyttä rakennuspaikkaa. Näin ollen kaavalla ei ylitetä voimassa olevan ranta-asemakaavan mitoitusta. Mitoituksella ei myöskään ylitetä Päijänteen rantayleiskaavan mitoitusta. Tervamäen kaavan mitoituksessa ei ole huomioitu kaavan sisään jäävien ennen vuotta - 59 perustettuja kiinteistöjä Siksi kaavan vaikutusalueen kokonaismitoitus on ylitetty reilusti jo 1994 vahvistetussa kaavassa. Siitä huolimatta n kaupunki on jo kertaalleen maanomistajan hakemuksesta myöntänyt kaksi uutta rakennuspaikka kohtaan, josta lääninhallitus oli 1994 hylännyt ne mm. veneväylän läheisyyden takia. - Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa käydyssä neuvottelussa todettiin, että silloisen lääninhallituksen perusteet rakennuspaikkojen poistamiselle eivät ole olleet riittäviä. Edellä mainittuja vaiheita on edeltänyt lisäksi Keski-Suomen ELY -keskuksen kanssa

2 käyty neuvottelu, jossa on alustavasti tarkasteltu voimassa olevan kaavan vahvistuspäätöstä sekä emätilalaskelmia ja todettu, että Tervamäen ranta-asemakaavaa voidaan ryhtyä tarkastelemaan uudelleen. - Rantakaavahanke on Suomessa yleisesti käytettyjen suunnitteluperiaatteiden mukainen (Ympäristöministeriön opas; YO120 Rantojen maankäytön suunnittelu ) - Rantarakennusoikeuden tasapuolisessa määrityksessä lähdetään ns. emätilaperiaatteesta. Emätilan määrittelyn ajankohtana käytetään vuotta 1959 eli rakennuslain voimaantuloa. Kaavaehdotuksen kohta 2.3 sivu 14 Osallistuminen ja arviointityö.. Muutettavan ja kumottavan kaava-alueen maanomistajiin ja asukkaisiin ei tietojeni mukaan ole oltu yhteydessä, eikä siten myöskään neuvoteltu. Myöskään sivulla 15 mainittuja kaavanlaatijan vastineita ei kukaan luonnoksesta mielipiteensä jättänyt ole saanut. - Kaavahankkeesta tiedottaminen on tapahtunut maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Ranta-asemakaavahanketta koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Hankeen vireille tulosta on ilmoitettu n kaupungin tiedotuslehdessä ja Keskisuomalaisessa Ranta-asemakaavan muutosalueen sekä siihen rajoittuvien tilojen omistajille on lähetetty luonnosvaiheen kuulemisesta kirje Kaavamuutoksella osoitetaan kaksi uutta rakennuspaikkaa. Muodostuvat rakennuspaikat sijoittuvat alueelle joka on jo entuudestaan vakiintuneen lomaasutuksen piirissä. Uudet paikat eivät rajoitu jo olemassa olevaan asutukseen yhteyteen vaan lähimmät loma-asunnot sijoittuvat yli 300 metrin päähän. Nämä seikat huomioon ottaen kaavamuutos on vaikutuksiltaan vähäinen, eikä normaalia ja lainmukaista kuulemista ole katsottu tarpeen laajentaa. (Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää ilmoittamisesta sanomalehdessä sekä kirjallista ilmoitusta ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille, ei naapureille.) - Maankäyttö- ja rakennuslain 65 mukaan asemakaavaehdotuksesta on annettava perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen niille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Luonnosvaiheessa annettavasta vastineesta ei ole säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. - Osallisten kanssa neuvotellaan tarvittaessa. Neuvotteluja on järjestetty muun muassa viranomaisten ja maanomistajan kanssa. Rakennusoikeuden muutosta (sivu17) uusien ja myös hyväksyttyjen rakennuspaikkojen hyväksi perustellaan kaavailtujen tonttien suurella n m² koolla. Nykytilanteessa alueen tonttien koko on tuota kokoa suurempi. Tuo ei riitä perusteeksi eriarvoistaa alueella jo olevat tontit, rakentamattomatkin, sekä rakennusoikeusneliöissä, että rakennusten määrässä. osoitettu rakennusoikeus on määräytynyt tuolloin voimassa olleiden on edellytyksiä: mm. tonttikoon tulee olla riittävä (yli 100 m2 tulee sijoittaa 50 metrin etäisyydelle). Rakentamista on ohjattu kaavamuutoksessa aiempaa

3 3 tarkemmin mm. määräämällä rakennuksen korkeudesta ylävesirajaan nähden, tummat katot. Ympäristön häiriötekijät 2.8. sivu 22 Ehdotuksen rakennuspaikat ovat Rutasalmessa. Tekstissä mainitut Mustasaaret ovat kokonaan eri selkävesillä. Rutasalmi ja Heinosniemen välinen n. 800 m leveä ja reilu 2 km pitkä salmi. Rutasalmessa on kaksi 2.4 m syvyistä laivaväylää. Liikenne kulkee viereisten leirikeskusten toiminnan seassa rannan tuntumassa. Kaikki veneilijät eivät pudota nopeutta, siksi siinä on sattunut vaaratilanteita. Samoin ehdotettujen rakennuspaikkojen eteläpuoleisen niemen kiinteistön RN.o 1:396 kohdalla väylä menee laituria hipoen. Miksi lähempi väylä on jätetty piirroksista ja tarkastelusta pois? - Suunnittelualueen edustalla kulkeva laivaväylä, joka haarautuu pohjoisempana vaihtoehtoiseksi väyläksi, on huomioitu kaavaselostuksen kohdassa 1.2 Suunnittelutilanne maakuntakaavan mukaisena merkintänä. Maakuntakaavassa merkintään liittyvä kuvaus on seuraava: Merkinnällä osoitetaan laivaliikennettä palveleva vesiväylä. Väylällä on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Laivaväylä ei sijoitu suunnittelualueelle ja vesistö alueella on myös avoin. Ranta-alueelle sijoittuu jo ennestään loma-asutusta. Kaavaselostuksen kappaleessa 2.8 Ympäristön häiriötekijät laivaväylä ja siitä aiheutuvat mahdollinen häiriö on todettu ensisijaisesti informatiivisessa tarkoituksessa. Kaavaluonnoksesta annetuissa viranomaislausunnoissa ei ole tuotu esille, että laivaväylän ja vesiliikenteen vaikutuksia tulisi tarkastella kaavassa tarkemmin. Yhteenvetona todetaan, ettei ranta-asemakaavaratkaisua ole tarpeen muuttaa. 3 MARITA JA KARI PENTTINEN, ANNETUN LAUSUNNON PÄÄSISÄLTÖ: Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asian käsittelyn yhteydessä on koko ajan tuotu kauniisti julki asianosaisten mahdollisuutta vaikuttaa asiaan ja saada keskeneräisestä asiasta tietoa. Näin ei ole kuitenkaan kaikesta huolimatta tapahtunut. Joulukuussa 2011 esittämäämme kaavamuutosmielipiteeseen emme ole saaneet mitään vastausta pyynnöstämme huolimatta, puhumattakaan yhteydenotosta. Asian käsittelyssä olisi pitänyt olla mukana ainakin edustaja tiehoitokunnasta koko ajan. Katsomme, että asia koskee meitä mökkiläisiä yhtä paljon kuin maanomistajaakin. - Mikäli katsoo olevansa osallinen kaavahankkeessa voi kaavasta antaa mielipiteen, vaikka erillistä kirjettä siihen liittyen ei ole prosessin aikana ole saanutkaan. Tervamäen ranta-asemakaavan muutos on ollut nyt virallisesti luonnoksena ja ehdotuksena nähtävillä, jolloin osalliset ovat voineet jättää siitä luonnosvaiheessa mielipiteen ja vielä ehdotusvaiheessa muistutuksen. Nämä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kuulemisvaiheet ovat ne vaiheet, jolloin kaavasta voi lausua mielipiteensä. Näissä vaiheissa maanomistajat, asukkaat ja muut osalliset voivat ilmaista mielipiteensä nähtävilläolon aikana. Myös viranomaiset antavat lausuntonsa samaisen nähtävilläolon aikana. Näissä vaiheissa kaavasta saadut mielipiteet ja muistutukset käsitellään ja

4 4 huomioidaan kaavan jatkokäsittelyssä. Kaavan hyväksymisen jälkeen kaavasta voi vielä valittaa. - Kaavahankkeesta tiedottaminen on tapahtunut maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Ranta-asemakaavahanketta koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Hankeen vireille tulosta on ilmoitettu n kaupungin tiedotuslehdessä ja Keskisuomalaisessa Osallisten kanssa neuvotellaan tarvittaessa. Neuvotteluja on järjestetty muun muassa viranomaisten ja maanomistajan kanssa. - Ranta-asemakaavan muutosalueen sekä siihen rajoittuvien tilojen omistajille on lähetetty luonnosvaiheen kuulemisesta kirje Kaavamuutoksella osoitetaan kaksi uutta rakennuspaikkaa. Muodostuvat rakennuspaikat sijoittuvat alueelle joka on jo entuudestaan vakiintuneen lomaasutuksen piirissä. Uudet paikat eivät rajoitu jo olemassa olevaan asutukseen yhteyteen vaan lähimmät loma-asunnot sijoittuvat yli 300 metrin päähän. Nämä seikat huomioon ottaen kaavamuutos on vaikutuksiltaan vähäinen, eikä normaalia ja lainmukaista kuulemista ole katsottu tarpeen laajentaa. - Mielipiteen jättäneet ovat pyytäneet, että heitä tiedotetaan kaavan hyväksymisestä. Kaavan käsittelyn toimenpiteistä vastaa n kaupunki, heille on ilmoitettu asiasta. Maankäyttö- ja rakennuslain 65 mukaan asemakaavaehdotuksesta on annettava perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen niille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Ranta-asemakaava on tehty aikanaan ottaen huomioon ympäristö- ym. asiat ja myös kumottu siitä osia. Esimerkiksi vuonna -94 poistettuja alueita kortteli 3:ssa on saatettu vuonna 2010 uudelleen käyttöön. Mikä on nyt muuttunut, jotta sama asia voidaan käsitellä täysin toisin. osoitettu rakennusoikeus on määräytynyt tuolloin voimassa olleita on edellytyksiä. - Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa käydystä neuvottelusta on todettu, että silloisen lääninhallituksen perusteet rakennuspaikkojen poistamiselle eivät ole olleet riittäviä. Edellä mainittuja vaiheita on edeltänyt lisäksi Keski-Suomen ELY - keskuksen kanssa käyty neuvottelu, jossa on alustavasti tarkasteltu voimassa olevan kaavan vahvistuspäätöstä sekä emätilalaskelmia ja todettu, että Tervamäen ranta-asemakaavaa voidaan ryhtyä tarkastelemaan uudelleen. Mitä muutosluonnoksesta tuleva tien muutos aiheuttaa meille? Entä mitkä ovat kustannukset ja korvaukset haitoista? Syytä on keskustella ja käsitellä korvauksia niin tienhoitokunnalle kuin yksittäisille mökkiläisille? Miksi ei tienhoitokunnan edustajaa/edustajia otettu asian käsittelyyn jo alkuvaiheessa eikä missään muussakaan vaiheessa?

5 5 - Ranta-asemakaavan muutoksen yhtenä tavoitteena on ranta-asemakaavassa osoitettuihin tieyhteyksiin tehtävä muutos, jossa muodostuvan RA korttelin 11 kohdalla tien linjausta on tarkoitus siirtää etäämmälle rantaviivasta riittävien rakentamisetäisyyksien varmistamiseksi korttelialueella. Tielinjauksen muutos tehdään maanomistajan (UPM-Kymmene) toimesta. Kaavamuutoksessa osoitettu RA 11 kortteli ulottuu nykyisen tielinjauksen päälle, minkä johdosta tielinjauksen siirtoon varaudutaan osoittamalla uusi linjaus RA 11 korttelin takaa. Aluevarauksen mukaan 250 m 2 / 5 rakennusta (luonnos ) tulemme olemaan eriarvoisessa asemassa rakennusoikeuden mukaan viereisillä tonteilla. Tämä ei ole tasa-arvoa, jos näin toteutuu asia saman tien varrella olevien mökkiläisten kesken. Meidän mielestämme tässä ei voi vedota uuteen lakipykälään, emme voi olla näin eriarvoisessa asemassa lain edessä. Annettakoon meille muille myös samat oikeudet kuin mahdollisille uusille omistajille. Silloin vasta demokratia toteutuu. Lisäksi Viherin leirikeskus vastaa ympäristö- ja käyttövaikutuksiltaan yhden mökkipaikan kulutusta useampikertaisena. Näin ollen ei voi laskea suoraan 5 loma-asuntoa/rantakilometri rasituksia huomioitaessa. osoitettu rakennusoikeus on määräytynyt tuolloin voimassa olleita on edellytyksiä: mm. tonttikoon tulee olla riittävä (yli 100 m2 tulee sijoittaa 50 metrin etäisyydelle). - Kaavamuutoksen lähtökohtana on vuonna 1994 vahvistetun Tervamäen ranta-asemakaavan mitoitus, joka kaavaselostuksen mukaan on 4 lomaasuntoa /rantaviivakilometri. Käynnissä olevalla ranta-asemakaavan muutoksella alueelle sijoitetaan kaksi ranta-asemakaavan mitoituksen mukaista, mutta kaavasta vahvistamatta jäänyttä rakennuspaikkaa. Näin ollen kaavalla ei ylitetä voimassa olevan ranta-asemakaavan mitoitusta. Yhteenvetona todetaan, ettei ranta-asemakaavaratkaisua ole tarpeen muuttaa esitettyjen muistutusten johdosta. ssä Pöyry Finland Oy/Kaupunki- ja aluesuunnittelu