HISTORIALLISIA KEHITYSLINJOJA

Transkriptio

1 3 SISÄLLYS Kirjoittajat Esipuhe Pirkko Virtanen Johdanto I HISTORIALLISIA KEHITYSLINJOJA Erityispedagogiikka ennen ja nyt Kari Tuunainen Johdanto Kehityksen vuosikymmenet Niilo Mäki erityispedagogiikan grand old man ( ) Erityispedagoginen tutkimus vahvistuu Erityispedagogiikan profiilin muutoksia Lopuksi lähteet Erityispedagogiikan kohderyhmät tieteenalan määritelmissä, tutkintovaatimuksissa ja opinnäytetöissä Tarja Ladonlahti & Raija Pirttimaa Erityispedagogiikan kohderyhmät osana tieteenalan määrittelyä Mistä perusta erityispedagogiikkaan? Sielullisesti poikkevista erityistä tukea tarvitseviin Lopuksi lähteet kouluttajana Esko Holopainen, Antti Luokola & Eino Niemelä Johdanto

2 Erilliset erityisopettajan opinnot Erityispedagogiikan koulutusohjelma vuosina : erityisopettajan suuntautumisvaihtoehto ja yleinen suuntautumisvaihtoehto Erityispedagogiikan opetussuunnitelma vuodesta lähteet Logopedia yliopistollisena oppiaineena sekä osana erityisopettajan koulutusta ja kliinisiä puheterapeuttikursseja Riitta Nissinen & Annikki Riitesuo Logopedian uho ja tuho Kliiniset puheterapeuttikurssit lähteet Opinnäytetutkimuksen määrästä ja laadusta Markku Leskinen Tutkimustraditiot väitöskirjatutkimuksissa Tutkimuksen laatuun vaikuttavia tekijöitä Tutkimuksen kohde Tulevaisuuden visioita lähteet II ERITYISKASVATUKSEN MERKITYS JA ARVOPOHJA Vammaiseksi nimeämisestä vammaisuuden luomiseen Tanja Vehkakoski Johdanto Vammaisuus sosiaalisena konstruktiona Vammaisuus sosiaalisten esteiden seurauksena Vammaisuus kielenkäytössä Erityiskasvatus vammaisuuden luojana lähteet

3 5 Vammaisuuteen liittyvien rajoitteiden vähentäminen Yksilöön ja yhteisöön kohdistettavien toimenpiteiden moraalinen oikeutus Simo Vehmas Vammaisuuden sosiaalinen selitysmalli Vammaisuus: puhtaasti sosiaalinen konstruktio? Onko vammaisuus poistettavissa yksinomaan yhteisöä muuttamalla? Vammaisuus toivottava vai ei-toivottava ominaisuus? Vammaisuus ja hyvinvointi Yleispätevien moraalinormien välttämättömyys Yksilön ja yhteisön erityiset tarpeet Lopuksi lähteet Käyttäytymisen ongelmat ja niiden luokittelu Matti Kuorelahti Tarvitaanko luokittelua ja diagnooseja? Mihin käyttäytymishäiriöiden diagnosointia ja luokittelua tarvitaan? Ulospäin suuntautunut häiriökäyttäytyminen Tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriö Käytöshäiriö Uhmakkuushäiriö (oppositional defiant disorder) Kriteerien kritiikkiä Lopuksi lähteet Erityisopetuksen ja yleisopetuksen integraatio opettajien silmin Sakari Moberg Johdanto Mistä integraatioideologiassa on kysymys? Erityisopetuksen oppimisympäristöt Suomessa Integraatio ja sen tavoittelu opettajien silmin Johtopäätökset lähteet

4 Erityisopetus koulu-organisaation patologiana. 162 Timo Saloviita Johdanto Sosiaalisten järjestelmien legitimaatio Hyvinvointipalvelut hallitsemismentaliteettina Erityisopetuksen ammatilliset perusolettamukset Kaksi erityisopetuksen legitimaatiodiskurssia Erityisopetuksen dekonstruointi Erityisopetuksen tehottomuus Professionaaliset edut Erityisopetuksen elinvoimaisuus lähteet Kurinalaisuutta ja taakan siirtoa koulun oppimisvaikeudet erityiskasvatuksen tarpeen määrittäjinä Aimo Naukkarinen Retoriikkaa vai todellista toimintaa? Niin toimit kuin uskot Perinteinen vai uudistuva koulu? Erityiskasvatuksellisten palvelujen tarpeen luominen taakkaa siirtämällä Systeeminen ajattelu koulussa Kurinalaisuudesta tarkoituksenmukaisuuteen Oppiva organisaatio ja oppijan yksilöllisyyden kohtaaminen Lopuksi lähteet Normaali erityisopetuksen piilo-opetus suunnitelmana Joel Kivirauma Johdanto Ruumiista sieluun, poissulkemisesta itsevalikointiin. 206 Normaali luokittelukamppailun keskiössä Entiset käytännöt - uudet nimitykset? lähteet

5 7 III ERITYISKASVATUKSEN YKSILÖLLISET OHJELMAT Henkilökohtainen opetussuunnitelma Oiva Ikonen Johdanto HOPS mikä se on? Henkilökohtaisen opetussuunnitelman sisällöt Opetuksen suunnittelu ja toteutus Oppimistehtävät ja ympäristö materiaaleina Yhteistyö on toimivan suunnittelun avain Miksi henkilökohtainen opetussuunnitelma tehdään?. 228 Pohdinta lähteet Opetussuunnitelmien toteuttajista oman työn kehittäjiksi reflektoinnin avulla Elina Oksanen Miksi uudistumiseen tarvitaan reflektointia? Miksi opetuksen mukauttaminen oppimisedellytyksiä vastaavaksi ei mahdollistanutkaan optimaalista oppimista? Miksi henkilökohtainen opetussuunnitelma ei tuottanut toivottuja tuloksia? Miksi Piaget n konstruktivismi ei ollutkaan riittävä lähtökohta ymmärtämiselle? Miksi opettajat eivät reflektoi? lähteet Erityispedagogiikka tasoittaa tietä työelämään. 246 Ulla Lehtinen Tuettu työllistyminen Uutta palveluajattelua Yksilöllistä tukea työllistymisen eri vaiheisiin Käyttäjäkeskeisyys tuetun työllistymisen lähtökohtana 249 Tuettu työllistyminen erityispedagogisena haasteena. 250 Arviointi ja suunnittelu Autonomian tukeminen Työtaitojen ja työelämän valmiuksien opettaminen

6 Tulevaisuuden haasteita lähteet Ystävyys ja tuettu yhteisöön liittyminen Minna Saarinen Johdanto Mitä ystävyys on? Ystävyyssuhteiden merkitys Ystävyys ja kehitysvammaisiksi diagnosoidut ihmiset 263 Ystävyyssuhteiden rakentuminen Ystävyyssuhteiden edistämisen keinoja Yhteenveto lähteet Tietotekniikka kehittyvänä erityiskasvatuksen työvälineenä Ossi Ahvenainen & Timo Ovaskainen Commodoresta multimediaan Erityisopetus tiedon valtatielle Erilaisia tieto- ja viestintätekniikan käyttötapoja World Wide Web osana oppimisympäristöä lähteet IV VARHAISKASVATUS JA PERHETUTKIMUKSET 288 Kaikki hyvin? Varhaiserityisopetus osana päivähoitoa Riitta Viitala Johdanto Lapsen sosiaaliset suhteet, lapsilähtöisyys ja lapsen aktiivinen rooli oppijana Aikuisen merkitys oppimisen tukijana ja aktiivisen kasvuympäristön luojana Varhaiserityisopetuksen haasteita lähteet

7 9 Arviointi ja suunnittelu varhaisvuosien erityiskasvatuksen osaprosessina Päivi Kovanen & Annikki Riitesuo Arviointi ja sen perusteet Arvioinnin lapsesta tuottama tieto Vanhemmat arvioijina ja yhteistyökumppaneina Ekologinen arviointi Kielen ja motoriikan arviointi Suunnittelusta toteutukseen Päätelmät lähteet Perhekeskeinen työ varhaisvuosien erityiskasvatuksessa Anja Rantala Varhaisvuosien erityiskasvatus osana pienten lasten moniammatillista kuntoutusta Lainsäädäntö perhekeskeisen työn määrittäjänä Perhekeskeisen työn paradigma lasten kuntoutuksessa 321 Ammattilaisten työskentely perheiden kanssa - perhekeskeistäkö? Äidin ja isän roolit perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä lähteet Kokonaisnäkemystä vammaisten lasten palveluihin Erja Pietiläinen Johdanto Yhteistyötä ja asiantuntijuutta Asiakkuus varhaisvuosien erityiskasvatuksessa Palaute työn kehittämisen osana Siirtymävaiheet Palveluohjaus lasten ja perheiden palveluissa Lopuksi lähteet

8 Perhetyötä tekevän ammattilaisen asiantuntijuus puntarissa Päivi Lehtonen lähteet Minun nimi on Virva, mutta oikeesti minä oon prinsessa! Vammainen ja sairas lapsi leikkijänä Briitta Hiitola Johdanto Sairaat ja vammaiset lapset eivät leiki Vammainen ja sairas lapsi leikkijänä Kuntouttava ja terapeuttinen leikkiympäristö Aikuisen rooli vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen leikissä lähteet Epilogi 1: Opiskelijana erityispedagogiikan laitoksella Kaisa Häkkinen & Johanna Lepoaho Opiskelutaipaleen alkumetrit Koulutus opiskelijan silmin Henkilökunnan sitoutuminen opetukseen Aktiivisuuden monet ulottuvuudet Erityiskasvatuksen tulevaisuuden haasteet Epilogi 2: Erityispedagogiikka eilen, tänään, huomenna Paula Määttä Hakemisto

9 11 Kirjoittajat Ahvenainen, Ossi KT, professori Hiitola, Briitta KM, jatko-opiskelija Holopainen, Esko KL, EO, lehtori Häkkinen, Kaisa Kasv. yo, opiskelija Ikonen, Oiva KT, EO, lehtori Kivirauma, Joel KT, professori Opettajankoulutuslaitos Kovanen, Päivi KM, assistentti Kuorelahti, Matti KM, EO, assistentti Ladonlahti, Tarja KM, assistentti Lehtinen, Ulla Dipl. ped., tutkija Lehtonen, Päivi KM, jatko-opiskelija Lepoaho, Johanna Kasv. yo, opiskelija Leskinen, Markku KT, yliassistentti Luokola, Antti Yo-merkonomi, toimistosihteeri Moberg, Sakari KT, professori Määttä, Paula YTT, professori, laitoksen johtaja