Taloustieteen oppihistoria: tie Adam Smithiin. Pekka Sutela Oulun yliopisto B

Transkriptio

1 Taloustieteen oppihistoria: tie Adam Smithiin Pekka Sutela Oulun yliopisto B Pekka Sutela 1

2 Feodaalinen yhteiskunta Rooman valtakunnan hitaan romahtamisen jälkeen eurooppalainen filosofia säilyi luostareissa Aristoteles ehdottomana auktoriteettina Vaikutuksia arabikulttuurista sekä Intiasta sen kautta (nolla!) Painopiste filosofiassa ja etiikassa, taloudelliset havainnot yksittäisiä, ilman kokonaisuutta Feodalismi Hierarkkinen yhteiskuntasopimus: hallitsija tarjosi suojelua vihollisia vastaan, alamaiset työvoimaa ja ylijäämää Markkinat hyvin sirpaloituneet Oikeudenmukainen hinta avainkäsitteenä Hinta on oikeudenmukainen jos se kattaa kustannukset, ylläpitää yhteiskuntasopimuksen ja heijastaa tarpeita ainakin tässä suhteessa Helposti esitettävissä uskonnollisena käsitteenä Pekka Sutela 2

3 Valtionmuodostus Euroopan poliittisten yksikköjen lukumäärä supistui, mutta yhtenäisvaltiota ei syntynyt Toisin kuin Kiinassa (Miksi: maantiede, kielten ja kulttuurien erot, valtioiden tasavahvuus) Ranska ja Englanti ainoat vahvat yhtenäisvaltiot; jotkut valtiot ovat hävinneet, toiset (Saksa, Italia) syntyivät vasta 1800-luvun loppupuolella Uudet kysymykset Feodaalisen hierarkian ja markkinoiden suhde Ulkomaankauppa, verotus, valtion rooli Maankoron, voittojen ja koron oikeutus: uudenlainen luokkayhteiskunta Nykyaikaisen luonnontieteen syntyminen luvulla: Isaac Newton Pekka Sutela 3

4 Uskonnollinen vai maallinen ajattelu? Kapitalismiin kuului alun perin pyrkimys käytännössä sovellettavaan eli hyödylliseen tietoon: tavoitteena ei vain todellisuuden ymmärtäminen, vaan myös uusien teknologioiden, instituutioiden ja toimintatapojen kehittäminen. Kokeileminen: jopa alkemistit ( lyijystä kultaa ) Uskonto kuitenkin opetti jumalan luoneen maailman; kuinka siis ihminen saattoi muuttaa sitä? Isaac Newtonin ratkaisu: Luodessaan maailman jumala oli myös luonut ne säännöt joiden mukaan se toimi (keskihaku- ja keskipakovoimien taivaan mekaniikka) Säännöistä pääsee perille havainnolla, kokeilemalla, mittaamalla ja laskemalla: empiria Mekaniikka on matemaattisesti kuvattavissa: teoria Teoria on siis alisteinen empirialle: teorian koeteltavuus Toimiessaan sääntöjen (tai lakien) mukaisesti ihminen itse asiassa toteutti jumalan tahtoa Yhteiskunnan mekaniikan kuvasi vasta Adam Smith Pekka Sutela 4

5 Sir William Petty ( ) Marx: Petty oli ensimmäinen taloustieteilijä Robbins oli samaa mieltä Lääkäri, kirurgi, matemaatikko, teknologi, parlamentin jäsen, virkamies, liikemies : renessanssi-ihminen Political arithmetick: kuvailevat tilastot (ennen muuta väestötilastot) Smith: en juurikaan usko siihen Johdonmukainen tilastointi laiminlyötiin 250 vuotta Hajahuomautuksia mitä erilaisimmista käytännössä tärkeistä talousasioista, mutta ei järjestelmää Siis ei teoriakehikkoa Rahan kiertonopeus, korko, maankorko, varallisuus Pekka Sutela 5

6 Merkantilismi Korostaakseen oman ajattelunsa uutuutta Adam Smith tarvitsi irvikuvan, jolla luonnehti aiempia vääriä käsityksiä Marxilla samaa tarkoitusta ajaa vulgaaritaloustiede, Keynesillä klassinen taloustiede Irvikuva: vauraus kasvaa kun vienti on tuontia suurempi, eli valtio kasaa rahaa / jalometalleja Kuitenkin Petty laski että raha oli vain 3% Englannin kansallisvarallisuudesta Kansakunnan, valtion ja hallitsijan ero ei vielä selvä Euroopan sisäiset sodat olivat usein toistuvia Kilpailu siirtomaavallasta, mihin tarvittiin avomerilaivastoja Itävalta, Turkki ja Venäjä mannervaltioita Pekka Sutela 6

7 Kaikki mahdollinen piti tuottaa valtakunnan sisällä Tuonti piti rajoittaa tarvittaviin raaka-aineisiin; vientiä piti suosia poliittisesti Siirtomaat olivat hyödyllisiä sekä raaka-aineiden tuonnissa että vientimarkkinoina Esimerkki: Englannin / Intian puuvillakauppa Jalometalleja tarvittiin rahaksi kotimaan maksuliikenteessä. Ellei niitä saa kotimaasta, jalometalleja voi ansaita kauppataseen ylijäämänä Tämä laiminlyö erot kustannuksissa ja tuottavuudessa Johtaa koko talouden, ei vain ulkomaankaupan kontrolliin Varsinkin kun keskiajalta oli peritty monenlaisia kontrollimuotoja: ammatit, sallitut teknologiat, kaupankäynti Pekka Sutela 7

8 Rahan kasaaminen ei ollut mieletöntä Se oli yleistä ostovoimaa, jota piti olla varalla aseiden ja palkkasotilaiden ostamiseksi ym Vaihtoehtona oli rahan lainaajiin turvautuminen tai alamaisten rosvoaminen Tämä oli syy verotuksen keskeiseen sijaan ajan kirjallisuudessa Koska paperiraha oli epäluotettavaa, jalometallien painottaminen oli ymmärrettävää Mutta myös metallirahaa väärennettiin Muun kuin metallirahan oikeutus oli kiistanalainen pitkään 1900-luvulle! Halutaanko asettaa rahamäärä riippuvaiseksi satunnaisluvusta (kullan määrä maailmassa) vai poliittisesta päätöksestä (perinteinen keskuspankki)? Nykyinen vastaus: ei kummastakaan vaan riippumattoman keskuspankin teknokraateista Pekka Sutela 8

9 Fysiokraatit Ranska luvuilla Ainoat edeltäneet taloustieteilijät, joita Smith kunnioitti Lähtökohta: Ranska oli hyvin köyhä maatalousmaa joka tuotti myös ylellisyystuotteita (hoville) ja aseita yms (armeijalle) Ylellisyystuotteiden ja aseiden tuotannon maksimoimiseksi muuta taloutta kontrolloitiin tiukasti Valtionyhtiöt, liikkumisen rajoitteet, sisäiset tullit Fysiokratian ydin: vain maatalous on tuottavaa toimintaa Mutta kontrollit olivat tukahduttamassa sen! Jos merkantilismi painotti kauppaa, fysiokratia korosti työtä (ja maata) Maataloudessa ylijäämä oli helposti nähtävissä Pekka Sutela 9

10 Francois Quesnay ( ), lääkäri (kuten Petty) Tableau economique staattinen numeerinen malli kuvaa kuinka maatalouden synnyttämä ylijäämä kiertää taloudessa Kierron esteet piti poistaa: laissez faire periaate Mukaan luettuna ulkomaankauppa Verenkierto oli tunnettu sata vuotta! Koska ylijäämää syntyy vain maataloudessa (ja mahdollisesti kaivannaistuotannossa), koko verotus oli kohdistettava siihen Koska maatyöläiset saivat toimeentulominimin verran, tämä tarkoitti maaomistajien verottamista Samaa ajatusta esitti yli sata vuotta myöhemmin Yhdysvalloissa Henry George ( ) Pekka Sutela 10

11 A.R.J. Turgot ( ) Ludvig XVI:n lyhytaikainen valtiovarainministeri Laissez faire ei ollut poliittisesti suosiossa Suhde fysiokraatteihin kiistanalainen Vähenevien tuottojen laki (maataloudessa) Optimaalinen pääomapanos (samoin) Pekka Sutela 11

12 Fysiokraatit olivat taloustieteen ensimmäinen koulukunta Heidän suosionsa Versaillesin paviljongeissa kesti vain pari vuosikymmentä, mutta talouden vapauttamisen ajatus levisi Venäjän Katariina Suuri kutsui erään fysiokraatin luokseen ja kysyi mitä olisi tehtävä jotta maasta tulisi vauras ja onnellinen. On vain noudatettava luonnonlakeja. Mitä se tarkoittaisi Venäjällä käytännössä, jäi täysin epäselväksi. Myös Ruotsiin: luonnonfolosofia, kuninkaan vierailu Pariisiin ja Anders Chydenius Vaikutus Adam Smithiin suora ja ilmeinen Smith suunnitteli Kansakuntien varallisuuden omistamista Quesnaylle (joka ennätti kuolla ensin) Pekka Sutela 12

13 David Hume ( ) Todennäköisesti suurin englanninkielinen filosofi Tietoteoria, moraalifilosofia Taloustiede oli osa moraalifilosofiaa, mihin kuuluin myös etiikka, politiikan teoria jne Smithin vanhempi ystävä jonka varjosta ei ollut helppo päästä Taloustieteessä Hume on ennen kaikkea rahateoreetikko: kvantiteettiteoria J.S. Mill (1848): nothing is less important in the economy than money M. Friedman (1975): we have learned little since R. Lucas (1996): the beginning of modern monetary theory Pekka Sutela 13

14 Humen standarditulkinta Rahan kvantiteettiteoria Raha on talouden rasva joka tarvitaan rattaiden pyörimiseksi Raha on neutraalia: rahan tarjonnan kasvu nostaa hintatasoa mutta ei vaikuta reaalitalouteen Avotalouden rahateoria Rahavirtamekanismi (species-flow mechanism; rahametalli oli nyt kulta) Oleta kaksi maata, kultaraha ja samat hinnat Rahamäärän kasvu kotimaassa nostaa hintoja. Koska kilpailukyky heikkenee syntyy kauppataseen alijäämä, ja siksi rahaa virtaa ulkomaahan. Hinnat siellä nousevat kunnes ne tavoittavat kotimaan tason. Uusi tasapaino on reaalitaloudellisesti sama kuin alkuperäinen. Pekka Sutela 14

15 Mutta Hume oli hienostuneempi kuin tämä tulkinta Ks. Schabas ja Wennerlind, Journal of Economic Literature 2011:3 Hume vertasi rahamäärän yhtäkkisen kaksinkertaistumisen pitkän aikavälin seurauksia Lyhyellä aikavälillä rahamäärän lisäys lisäisi talouden toimeliaisuutta Hintataso ei sopeudu välittömästi Rahamäärän lisäys vähentää kyseenalaisten luottojen tarvetta Maahan tuleva kulta voi olla korkeampaa laatua: kultarahan miedontaminen oli yleistä Hän siis piti silmällä 18. vuosisadan Englannin institutionaalisia erityispiirteitä Pekka Sutela 15

16 Mikä aiheuttaa rahan määrän lisäyksen? On merkitystä johtuuko se viennin kasvusta vai valtion paperirahan määrän lisäyksestä Valtion rooli Valtion täytyy edistää rahatalouden kehitystä; on estettävä kullan vuotaminen kierron ulkopuolelle (vrt. Keynes!) Julkisen rahan luomisen on oltava kurinalaista; velan kasaamista on vältettävä Ylellisyystuotteiden tuotannon kasvu ei ole itsestään selvästi hyvä Kaupan laajentuminen on kyllä hyvä asia, mutta järkevätkin ylellisyystuotteet ovat toissijaisia runon lukemiseen verrattuna Ahneus on tyydyttämätöntä, ikuista, kaiken kattavaa ja suoraan yhteiskuntaa tuhoavaa Humen, Smithin ja myöhempien klassisten poliittisten taloustieteilijöiden moraalifilosofiassa oli vahva pietistinen juonne (Skotlanti!) Pekka Sutela 16

17 Perinteisin talousopillinen hyve on siis vaatimattomuus, ei suinkaan ahneus On olemassa köyhiä ja rikkaita maita mutta niiden asema vaihtelee. Maailmanlaajuinen vauraus lisääntyy kaupan ja rauhan kautta. Kiinalainen on ahkera ja tekee työtä roposella. Jos Kiina olisi yhtä lähellä kuin Ranska ja Espanja, käyttäisimme vain kiinalaisia tuotteita. Politiikanteon paras ohje on turvata omistusoikeudet ja sopimukset. Teollisuuden ja kaupan kukoistus seuraa tästä. Pekka Sutela 17

18 Hume talouden lainmukaisuuksista Talouden lainmukaisuudet perustuvat inhimilliseen käyttäytymiseen. Me tunnemme sen; siksi talouden lait ovat lujempia kuin luonnon lait Vuosikymmenillä on merkityksensä Hume kirjoitti ennen kuin Newton oli täysin omaksuttu tieteelliseksi ihanteeksi Myös ennen kuin Watt oli parantanut ratkaisevasti höyrykonetta Miksi Hume ei ole taloustieteen perustaja? Hänellä ei ole systemaattisen teorian yritystä Siksikin hänen ajattelunsa pelkistäminen on erityisen hankalaa Pekka Sutela 18