Palvelualueiden talousarvioesitykset. Talousarvio Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Palvelualueiden talousarvioesitykset Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Hallintokeskus

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 KONSERNIHALLINTO 3 Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta 4 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 26 Perusturvalautakunta 27 SIVISTYSPALVELUT Sivistyslautakunta 63 Kulttuurilautakunta 72 Liikuntalautakunta 78 Nuorisolautakunta 83 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT JA LIIKETOIMINTA 117 Kaupunkirakennelautakunta 118 Rakennus- ja ympäristölautakunta 126 INVESTOINTIOSA 160 LIIKELAITOKSET 174 Tilapalvelu Liikelaitoksen johtokunta 175 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen johtokunta 181 Talouskeskus Liikelaitoksen johtokunta 187 Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen johtokunta 192 Kylän Kattaus Liikelaitoksen johtokunta 198 Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitoksen johtokunta 204 AVUSTUSHAKEMUKSET Alvar Aalto Akatemia 220 Monikulttuurikeskus Gloria 221 Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry 223 Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö 227 Pohjoismainen tiedotustoimisto 228 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES 229 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiö KIHU 235 Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry 237 Ruokakulttuurikeskus Raparperi 243 Jyvälän Setlementti ry 260

3 3 KONSERNIHALLINTO

4 Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta Talousarvioesitys vuodelle 2011 Asian valmistelija Tapio Soini, p Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvion laadinnassa on noudatettu annettua talousarvion laadintaohjetta vuodelle Määrärahaesitys tulee toimittaa hallintokeskukseen mennessä. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta ja sen alainen toiminta merkitsi uutta ja uudenlaista avausta tulevaisuuden hahmottamiseen uuden kaupungin muodostuessa vuoden 2009 alusta. Vuoden 2010 alusta kaupungin yhteispalveluiden koordinointivastuu siirtyi innovaatiopaleluihin, jolloin Korpilahden yhteispalvelupiste ja Säynätsalon aluetoimisto tulivat innovaatiopalvelujen hallittaviksi. Myös Palokan ja Vaajakosken yhteispalvelupisteiden toiminnan koordinointi annettiin innovaatiopalvelujen tehtäväksi. Suunnitelmissa on käynnistää Tikkakosken yhteispalvelu Tikkakosken lähikirjastossa, missä yhteydessä siirtyy yksi kirjastopalvelujen työntekijä Tikkakosken yhteispalvelupisteen työntekijäksi. Siirto toteutetaan kustannusneutraalina sivistyspalveluista. Kun otetaan huomioon edellä mainittu kustannusneutraali henkilöstösiirto, on talousarvion toimintakatteen ero kuluvan vuoden toimintakatteeseen 519. Vuodelle 2011 laadittu talousarvioehdotus on rakennettu vakiintuneelle lautakuntatyöskentelylle. Talousarvioesityksen 2011 loppusumma on euroa. Päätösliite - Talousarvioesitys vuodelle Henkilöstösuunnitelma vuosille Oheisliite (jakelu jäsenet) - Talousarviotaulukko vuodelle 2011 Apulaiskaupunginjohtaja Lepistön ollessa estyneenä asian esittelijänä toimi kehittämisjohtaja Soini. Kehittämisjohtaja Soinin ehdotus Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle liitteenä olevan talousarvioesityksen vuodelle 2011 sekä innovaatiopalvelujen henkilöstösuunnitelman vuosille Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta edellyttää, että vuoden 2011 talousarvio puristetaan vuoden 2010 talousarvion tasalle tai alle.

5 Taloudelliset tavoitteet: 5 Konsernihallinto yhteensä TALOUS TP 2009 TA/M 2010 TA 2011 Muutos euroa euroa % Kaupunginvaltuusto 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 % Kaupunginhallitus 9 034, , ,6 678,8 8,8 % Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 140,0 146,5 140,0-6,5-4,4 % Hallintokeskus 562,8 506,1 468,1-38,0-7,5 % Tietohallinto 5 051, , ,0-130,0-2,4 % Toimintatulot yhteensä , , ,7 504,3 3,6 % Kaupunginvaltuusto 424,1 426,1 427,0 0,9 0,2 % Kaupunginhallitus , , ,3 235,0 1,8 % Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 5 652, , ,6 88,9 1,5 % Hallintokeskus 5 486, , ,5-134,1-2,5 % Tietohallinto 4 683, , ,0-130,4-2,5 % Toimintamenot yhteensä , , ,5 60,4 0,2 % Kaupunginvaltuusto -420,4-426,1-427,0-0,9 0,2 % Kaupunginhallitus , , ,7 443,8-8,4 % Osaamis- ja elinkeinopolitiikka , , ,6-95,4 1,7 % Hallintokeskus , , ,4 96,1-2,0 % Tietohallinto 367,5 214,6 215,0 0,4 0,2 % Toimintakate yhteensä , , ,8 443,9-2,8 % TULOSSUUNNITELMA euroa Toimintatulot , , ,7 504,3 3,6 % Myyntitulot 5 582, , ,1-9,8-0,2 % Maksutulot 0, ,0 0, ,0-100,0 % Tuet ja avustukset 8 234,3 988, , ,6 678,9 % Muut toimintatulot 976,1 0,0 788,5 788,5 #JAKO/0! Toimintamenot , , ,5 60,4 0,2 % Henkilöstömenot 7 455, , ,6 76,2 1,0 % Palvelujen ostot , , ,8-14,6-0,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 577,3 494,2 515,6 21,4 4,3 % Avustukset 2 605, , ,5 145,1 7,1 % Muut toimintamenot 2 325, , ,0-167,7-6,3 % Toimintakate (sitova taso) , , ,8 443,9-2,8 % Tunnusluvut: TOIMITILAT TP 2009 TA 2010 TA 2011 Muutos % Tilavuokrat (1000 euroa) 950,3 940,5-9,8-1,0 % Tilat (m 2 ) 7 527, ,4-704,4-9,4 %

6 6 Konsernihallinto Kaupunginvaltuusto Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut: Kaupunginvaltuusto linjoittaa kaupunkiyhteisön toimintaa ja jakaa voimavarat. Perustana ovat kuntalain mukaiset tavoitteet huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. Kaupunginvaltuusto vahvistaa sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja seuraa tavoitteiden toteutumista. Kaupunginvaltuusto vahvistaa myös kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä konserniohjauksen periaatteet. Valtuusto pitää kokousten lisäksi seminaaritilaisuuksia, joissa käsitellään kaupungin strategisia linjauksia, keskeisiä hankkeita, kehittämistä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Kaupunginvaltuuston määräraha sisältää valtuuston työskentelyyn liittyvät kulut, kokouspalkkiot ja ansionmenetyskorvaukset sekä valtuustoryhmien toimintatuen. Valtuustoryhmien toimintaa tuetaan 500 eurolla vuodessa kaupunginvaltuutettua kohti. Kaupungintalon peruskorjaus toteutetaan vuosina , minkä vuoksi kaupunginvaltuusto kokoontuu väistötiloissa. Taloudelliset tavoitteet: TULOSSUUNNITELMA TP 2009 TA/M 2010 TA 2011 Muutos euroa euroa % Toimintatulot 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 % Myyntitulot 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 % Toimintamenot 424,1 426,1 427,0 0,9 0,2 % Henkilöstömenot 245,6 280,1 281,0 0,9 0,3 % Palvelujen ostot 134,2 89,7 89,7 0,0 0,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10,7 15,5 15,5 0,0 0,0 % Avustukset 15,7 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut toimintamenot 17,9 40,8 40,8 0,0 0,0 % Toimintakate (sitova taso) -420,4-426,1-427,0-0,9 0,2 %

7 7 Konsernihallinto Kaupunginhallitus Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut: Kaupunginhallitus keskittyy kaupunkikonsernin kokonaisohjaukseen sekä palvelualueiden, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden strategiseen johtamiseen. Kaupunginhallituksen tehtävänä on myös huolehtia kansainvälisistä ja sidosryhmäyhteyksistä. Vuonna 2011 keskeisiä tehtäviä ovat Jyväskylän ja seudun kilpailukyvyn vahvistaminen, tasapainoisen kuntatalouden turvaaminen sekä uuden sukupolven organisaation valmistelun ja palvelurakenteiden uudistamisen ohjaaminen. Kaupungintalon peruskorjaus toteutetaan vuosina , minkä vuoksi kaupunginhallitus kokoontuu väistötiloissa. Turvallisuussuunnitelma Valtioneuvoston teki periaatepäätöksen turvallisuusohjelmasta. Ohjelma määrittää sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet poikkihallinnollisesti. Ohjelma ulottuu vuoteen 2015 ja tavoitteena on, että Suomi on silloin Euroopan turvallisin maa. Keski-Suomen Liiton koordinoimana maakunnan alueella on koottu seutukohtaiset turvallisuussuunnitelmat ja toteutushankkeet. Jyväskylän kaupunki on valmistellut em. kokonaisuuteen liittyen oman turvallisuusohjelmansa ja on mukana suurten kaupunkien turvallisuusyhteistyössä. Kunnallisverotuksen määräraha määräytyy verohallintolain mukaisesti sisältäen kaupungin osuuden verotuskustannuksiin. Työterveyshuolto Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on kaupungin muuhun toimintaan kiinteästi liittyvä työhyvinvoinnin edistäminen ja terveysriskien torjunta. Toimintasuunnitelmakauden keskeisiä ja työpaikkojen todettuihin tarpeisiin perustuvat tavoitteet ovat: 1) Varhaisen tuen ja tunnistamisen mallin mukainen toiminta, 2) Työperäisten ja työkykyä heikentävien sairauksien tunnistaminen ja hoito, 3) Työyhteisöjen tukeminen muutoksessa sekä 4) Terveellinen työympäristö (yhteistyö sisäilmastoryhmän kanssa). Sairaanhoito suunnataan keskeisimpiin pitkittyvää työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien varhaiseen toteamiseen ja tehokkaaseen hoitoon. Sairaanhoito sisältää yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja siihen liittyvät laboratorio ja röntgentutkimukset, työfysioterapeutin ja työterveyspsykologin ohjaus- ja neuvontapalvelut. Työterveys toimii kiinteässä yhteistyössä henkilöstöpalveluiden, työturvallisuusorganisaation, työpaikkojen ja esimiesten kanssa. Kansaneläkelaitos korvaa kaupungille työterveyshuollon kokonaismenoista noin 50 %. Kaupunginhallituksen määrärahaan sisältyvät kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan toimintamenot. EU-hankkeet Merkittävien EU-hankkeiden omarahoitus sekä Jyväskylän yliopiston, ammattikorkeakoulun ym. toimijoiden hankkeisiin maksettavat kuntarahoitusosuudet ovat tämän menokohdan alla. Määräraha sisältää myös varauksen uusiin hankkeisiin. Laajin hallinnoitava hanke on 16 eurooppalaisen partnerin yhteistyönä toteutettava CLIQ-hanke (Interreg IVC), joka jatkuu saakka. Hankkeen teemana on yritysten, tutkimuslaitosten, hallinnon ja

8 8 kansalaisten yhteistyö innovaatiotoiminnassa. Määrärahaan sisältyy myös esim. kotouttamiseen ja työllistämiseen tarkoitettujen ESR-hankkeiden omarahoitusosuuksia. Palkkauksen harmonisointi Vuoden 2011 aikana aloitetaan terveydenhuollon henkilöstön palkkojen harmonisointi (alueellisen terveydenhuollon muodostuminen vuoden 2011 alusta). Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta Sivistyspalvelujen apulaiskaupunginjohtajan toimialaan kuuluu sivistyspalvelujen palvelualueen lisäksi tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta sekä sen alainen toiminta. Tähän tehtäväkokonaisuuteen kuuluu innovaatiopalvelujen vastuualue. Innovaatiopalvelujen vastuualueeseen sisältyvät lisäksi Korpilahden yhteispalvelupiste ja Säynätsalon aluetoimisto ja Tikkakosken yhteispalvelu, jonka on tarkoitus käynnistyä kirjastopalveluista tapahtuvan henkilöstösiirron myötä. Siirto tehdään kustannusneutraalina sivistyspalvelujen ja konsernihallinnon välillä. Innovaatiopalvelut koordinoi myös sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatioon sisältyvien Vaajakosken ja Palokan yhteispalvelupisteiden toimintaa osana koko kaupungin yhteispalveluja. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttötalous on talousarviossa kaupunginhallituksen määrärahan alla omana kohtanaan. Innovaatiopalvelujen vastuualueella käynnissä olevien tai käynnistyvien kehittämishankkeiden kustannuksiksi on arvioitu ja ne sisältyvät lautakunnan muihin toimintakuluihin. Lautakunnan kustannuksia kasvattavat lähinnä tilavuokrat ja siivous sekä edellä mainittu kustannusneutraali henkilöstösiirto sivistyspalvelujen ja konsernihallinnon välillä (noin euroa). Näennäisesti menoja kohottavasti joskin kustannusneutraalisti - vaikuttaa myös Liikenneja viestintäministeriön Liikkumisen ohjaus -hanke, johon on varattu euroa sekä meno- että tulopuolelle. Tapahtumat ja suhdetoiminta Tapahtumat ja suhdetoiminta on osa tavoitteellista kaupunkimarkkinointia. Tapahtumien ja suhdetoiminnan avulla kaupunki vahvistaa vetovoimaisuuttaan, kansainvälistä ja kotimaista tunnettuuttaan sekä yrittäjäyhteistyötä, osoittaa vieraanvaraisuutta ja kertoo omasta toiminnastaan. Määräraha sisältää kaupungin itse järjestämiä tai muiden järjestämiä merkittäviä tilaisuuksia ja tapahtumia. Samoin se sisältää kansainvälisiä ja valtakunnallisia vierailuja sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestettäviä tapahtumia ja mm. niihin liittyviä vastaanottoja tai muuta vieraanvaraisuutta. Viestintä ja markkinointi Keskitetty viestintä huolehtii koko organisaation viestinnän ja kaupunkimarkkinoinnin ohjauksesta, koordinoinnista ja kehittämisestä sekä konsernihallinnon ja hallintokeskuksen viestinnästä ja osallistuu merkittävästi seudun ja maakunnan markkinointiin. Viestinnän painopisteet ovat: henkilöstöviestintä, valmistelu- ja päätösviestintä, palvelutiedottaminen/kuntalaisviestintä, osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvä viestintä, häiriötilanne- ja kriisiviestintä sekä kaupungin ja seudun markkinointi ja mainetyö. Vuonna 2011 valmistaudutaan vuonna 2012 vietettävään kaupungin 175-vuotisjuhlavuoteen muun muassa suunnittelemalla ja toteuttamalla juhlavuoden viestintää ja markkinointia, esim. esitemateriaalia. Vuonna 2011 käynnistetään koko kaupungin graafisen ilmeen ja tunnuksen suunnittelu- ja toteutustyö. Ensimmäisenä uutta ilmettä hyödynnetään 175-juhlavuoden materiaaleissa. Vuonna 2011 keskitytään erityisesti uuden sukupolven organisaation valmistelutyön henkilöstö- ja kuntalasiviestintään, mm. foorumit ja tilaisuudet sekä materiaalit. Henkilöstöpalvelut Henkilöstön kehittäminen Vuoden 2011 jatketaan kohdennettuja esimiesvalmennuksia, joissa tarjotaan sisältöä erityisesti palkka- ja palvelussuhdeasioista sekä johtamisen sekä esimiestyön hallintaan (koulutusta tarjotaan mm. seuraaviin teemoihin: varhainen tuki ja tunnistaminen, esimies työntekijän tukena, oma

9 9 jaksaminen, työkaveri toista sukupolvea, uusien esimiesten koulutus, eläketietous, hätäensiapukoulutus jne.). Yhtenä keskeisenä henkilöstökoulutusten ja henkilöstötilaisuuksien sisältönä ovat myös uuden sukupolven organisaation valmisteluun liittyvät koulutus-, keskustelu- ja osallistumistilaisuudet. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi Uusitut rekrytointiohjeet otetaan käyttöön alkuvuodesta Rekrytoinnin kehittäminen on tärkeää huomioiden kuntasektorin voimakas tuleva eläköityminen. Osana rekrytointiprosessia on myös ammatillinen kuntoutus. Kaupungin vakinaisessa palvelussuhteessa oleville henkilöille pyritään löytämään työkyvyn terveydellisistä syistä alentuessa uutta työtä oman organisaation sisältä. Työkykyyn liittyvien pulmien varhaisella tunnistamisella ja tuella, työtehtävien muuttamisella ja ammatillisella koulutuksella ehkäistään sairauspoissaolojen pitkittymistä ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Näillä toimenpiteillä vaikutetaan alentavasti kaupungin varhaiseläkeperusteisiin maksuihin. Ulkoisen tarkastuksen määräraha sisältää tarkastuslautakunnan toiminnasta ja tilintarkastuksesta aiheutuvat menot. Kuntalain mukaan tilintarkastaja on valittava valtuustokaudeksi. Kehittämishankkeet Kehittämishankkeet ovat strategisesti tärkeitä kehittämisprojekteja ja -toimenpiteitä. Vuonna 2011 kehittäminen painottuu uuden sukupolven organisaation valmisteluun, 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmaan, ICT palvelukeskushankkeeseen, ilmasto-ohjelmaan sekä asuntomessuihin Koheesio- ja kilpailukykyohjelma Määräraha toimii Jyväskylän osalta kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman paikallisena vastinrahana Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhykehankkeelle. Kuntien historiateokset Jyväskylän historia Kaupungin historian kirjan taittoa ja painatusta varten varataan vuodelle 2011 yhteensä Jyväskylän maalaiskunnan historia Jyväskylän maalaiskunnan historiateos ajoittuu 1940-luvulta vuoden 2008 loppuun. Runsaalla kuvituksella varustetun noin 480-sivuisen teoksen kokonaiskustannusarvio on euroa. Teos on tilattu Jyväskylän yliopiston historian laitokselta ja se kirjoitetaan vuosina Vuosille 2009 ja 2010 varaus ja toteuma oli euroa/vuosi. Vuodelle 2011 varataan euroa kirjoittamiseen ja euroa painatukseen. Hanketta ohjaa ja valvoo työryhmä. Kirja valmistuu vuonna Korpilahden historia Korpilahden kunnan historian kirjoittaminen aloitettiin vuoden 2008 aikana ja se on osa yhdistymisavustuksen käyttöä. Kirjassa kuvataan Korpilahden historiaa vuodesta 1921 nykypäivään. Kirjan viimeistelyä ja painatusta varten varataan vuodelle euroa. Kansainvälinen toiminta Kansainvälinen toiminta huolehtii kaupungin kansainvälisen toiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ja verkostoihin. Määräraha sisältää kansainvälisen markkinoinnin, ystävyyskaupunkitoiminnan, kansainvälisten vierailujen ja tapahtumien, henkilöstövaihdon sekä kansainvälisen toiminnan avustusten sekä kongressimatkailun markkinoinnin menot. Palvelualueiden yhteiset Määrärahasta maksetaan poikkeusoloihin varautumisen ja johtoryhmän työhön liittyvät menot sekä maksut, jotka yleisluonteensa vuoksi on tarkoituksenmukaista hoitaa keskitetysti.

10 Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta päättää lain maaseutuelinkeinojen hallinto kunnissa (1558/91) mukaisten tehtävien hoitamisesta kaupungin alueella siltä osin kuin tehtäviä ei johtosäännöllä ole määrätty muiden hoidettavaksi. Laki uudistettiin eduskunnan päätöksellä Uuden lain mukaan maaseutuhallinnon hallinnollisen yksiön koko on oltava vähintään 800 tilaa ja 5 viranhaltijaa. Tämä edellyttää yhteistoiminta-alueen perustamista lähikuntien kanssa. Jyväskylän kaupunki on mukana yhteistoiminta-alueen valmistelussa, jossa on mukana 10 kuntaa ja jonka isäntäkuntana toimisi Laukaa. Päätös yhteistoiminta-alueesta tehdään viimeistään Lautakunta ohjaa maaseutuelinkeinojen kehittämistyötä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja antaa lausuntoja valmisteluvaiheessa kaupungin eri palvelualueiden tekemistä maaseutualueita, maataloutta ja yksityisteitä koskevista suunnitelmista. Maaseutulautakunta päättää vesiosuuskunnille myönnettävistä avustuksista ja yksityistieavustuksista. Lautakunnan alainen yksityistiejaosto vastaa yksityistielain ja -asetuksen mukaisista kunnan tielautakunnalle kuuluvista tehtävistä. Varamääräraha Varamääräraha on tarkoitettu kaupunginhallituksen käyttöön vuoden aikana ilmeneviä arvaamattomia menoja varten. Määrärahasta maksetaan myös kaupunginvaltuuston ja -hallituksen asettamien toimikuntien ja työryhmien sekä muiden tilapäisten toimielinten menot. Määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus. Korpilahden aluelautakunta Aluelautakunta tuo esiin alueensa erityistarpeita tekemällä esityksiä, antamalla lausuntoja ja vaikuttamalla hallintoon, toiminnan suunnitteluun ja talousarvioon. Lautakunta voi myös ottaa kantaa lähipalveluja ja -ympäristöä koskeviin asioihin sekä tukea kylätoimintaa ja muuta asukkaiden vapaa-aika- ja harrastustoimintaa sen mukaisesti kuin johtosäännössä erikseen määrätään. Lautakunta vastaa myös Korpilahden palveluyksikön demokratiaohjauksesta. Talousarviossa osoitettu määräraha on tarkoitettu lautakunnan omasta toiminnasta aiheutuviin menoihin. Vaalit Eduskuntavaalit 2011 Eduskuntavaalit järjestetään Vaalien toimittamisen kustannukset on arvioitu edellisten valtiollisten vaalien perusteella. Koska kyseessä ovat valtiolliset vaalit, hoitaa valtio ehdokasasettelun, ennakkoäänten laskennan ja tarkastuslaskennan. kaupunki huolehtii vaalipäivän äänestyksen lisäksi ennakkoäänestyksen järjestämisestä joko ostamalla palvelun Itella Oyj:ltä tai järjestämällä ennakkoäänestyksen kokonaan tai osittain itse. Vaalipäivän äänestyksen ja ennakkoäänestyksen kustannukset ovat suoraan verrannolliset äänestyspaikkojen määrään. Edellisissä vaaleissa oli 17 ennakkoäänestyspaikkaa ja 39 vaalipäivän äänestyspaikkaa. Valtio maksaa kunnille korvauksen eduskuntavaalien järjestämisestä oikeusministeriön myöhemmin vahvistaman määrän kutakin kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohti. Aikaisempien vaalien perusteella arvioituna valtion korvaus ei tule kattamaan vaaleista kaupungille aiheutuvia kustannuksia. Ennakkoäänestyksen sähköiset käytännöt ovat todennäköisesti muuttumassa. Vielä ei ole tietoa missä määrin valtio ottaa tämän huomioon korvatessaan kustannuksia kunnille. Myös sähköistä vaaliluetteloa tullaan todennäköisesti kokeilemaan eduskuntavaaleissa. On mahdollista, että Jyväskylästä kaksi äänestysaluetta toimii sähköisen vaaliluettelon kokeilijana. Mikäli näin tapahtuu, tästäkin aiheutuu lisäkustannuksia. Vaalitarvikkeiden kunto yhtenäistetään näissä vaaleissa, minkä vuoksi syntyy lisäkustannuksia. 10 Presidentinvaalit 2012 Presidentinvaalit järjestetään Vaalien toimittamisen kustannuksista kunnat saavat korvauksen valtiollisten vaalien korvausperiaatteiden mukaan. Presidentinvaalien tiiviimpi

11 11 valmistelu alkaa lokakuussa 2011, minkä vuoksi syntyy kustannuksia (kokouspalkkioita, painatusja ilmoituskuluja ja tarvikekuluja) jo vuodelle Valtionosuuskompensaatio Valtio maksaa yhdistyville kunnille valtionosuuskompensaatiota viiden vuoden ajan. Jyväskylän kaupunki saa yhdistymisavustusta euroa vuodessa. Yhdistymisavustus Kuntajakolain mukaista yhdistymisavustusta saadaan yhteensä euroa, josta sopimuksen mukaan kohdistetaan entisen Korpilahden kunnan alueelle euroa ja entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueelle euroa. Vuonna 2011 saatava avustuksen määrä on euroa. Avustukset Palvelualueet päättävät oman toimialansa avustuksista määrärahojensa puitteissa. Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon kaupungin muut mahdolliset tuki- ja avustuspäätökset. Avustukset: TP 2009 TA/M 2010 TA 2011 Muutos euroa euroa % Yksityistieavustukset 392,5 380,0 380,0 0,0 0,0 % Vesihuoltoavustukset 398,2 400,0 300,0-100,0-25,0 % Alvar Aalto Akatemia 100,0 100,0 120,0 20,0 20,0 % Jyv. Monikulttuurikeskus Gloria 0,0 0,0 100,0 100,0 100,0 % Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry 20,0 20,0 50,0 30,0 150,0 % Raparperi 0,0 0,0 50,0 50,0 100,0 % Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö 15,0 15,0 15,0 0,0 0,0 % Pohjoismainen tiedotustoimisto 7,5 7,5 10,0 2,5 33,3 % Avustukset yhteensä 933,2 922, ,0 102,5 11,1 % Yksityistieavustukset Yksityistieavustusta maksetaan järjestäytyneille tiekunnille. Avustukseen varattu määräraha perustuu vuoden 2009 avustusten hakemusmäärästä tehtyyn arvioon. Yksityistieverkon luokittelu perustuu Tiehallinnon avustamiskäytännössään käyttämään pisteytysjärjestelmään. Pisteytysjärjestelmää on yksinkertaistettu, samoin kuin pisterajoja on muokattu uuteen kuntaan sopivaksi ottamalla huomioon yhdistyvien kuntien aiemmin voimassa olleiden avustuskäytäntöjen suuri ero. Yksityistieverkko luokitellaan neljään luokkaan. Avustamisessa ei eritellä kesäkunnossapitoa ja auraamista, vaan myönnetään kunnossapitoavustus, jonka tiekunta voi käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla. Vuosittain vahvistettavat yksityistieverkolle maksettavat avustukset jaetaan ennakkoon päätetyin osuuksin kuhunkin luokkaan. Luokan sisällä avustukset jaetaan teittäin pituuden suhteessa siten, että 100 metrin omavastuuosuus otetaan huomioon. Tämä tarkoittaa, että alle 100 metrin yksityisteille ei myönnetä kunnossapitoavustuksia. Kunnossapitoavustuksen ehdot, jotka kaikki yhdessä tulee täyttyä: - avustettavan tien pituus on vähintään 100 metriä, tien pituus määritetään vakituisen asutuksen mukaan - yksityistien vaikutusalueella on vähintään yksi ympärivuotisesti ja vakituisesti asuttu asunto - asunnosta/asunnoista maksetaan vakituisen asunnon kiinteistövero ja hakija/hakijat ovat kirjoilla Jyväskylän kaupungissa ja hakijan/hakijoiden asunnon vakituinen osoite on ko. kiinteistölle/kiinteistöille.

12 12 Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntien vesihuoltohankkeita avustetaan enintään 25 %:n rahoitusosuudella toteutuneista kustannuksista. Avustusten maksamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Maaseutulautakunta päättää avustuksesta ja lautakunnan tulee etukäteen hyväksyä hankesuunnitelmat. Alvar Aalto Akatemia Avustus käytetään kansainvälisen Alvar Aalto arkkitehtuurin tutkijatapaamisen järjestämiseen, kansainväliseen arkkitehtuurityöpajatoimintaan ja kansainvälisen Alvar Aalto symposiumin ennakkovalmisteluihin. Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry Toiminta-avustus kesäyliopistotoimintaan: avoin yliopisto, lyhytkestoinen työelämän täydennyskoulutus, koululais- ja abikurssit, kielikoulutus sekä ikääntyvien yliopistotoiminta. Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö Toimintavuoden aikana säätiö pyrkii osaltaan ylläpitämään ja vahvistamaan keskustelua, jonka tavoitteena on uutta luovan kulttuurin, taiteen ja tieteen aseman vahvistaminen, rahoituksen turvaaminen ja eri toimijoiden yhteistyön vahvistaminen. Toiminta jatkuu edellisvuosien kaltaisena. Pohjoismainen tiedotustoimisto Pohjoismaisia tiedotustoimistoja on Vaasassa ja Jyväskylässä. Jyväskylän toimiston yhteydessä toimii Pohjola-Nordenin liiton alainen Keski-Suomen piiritoimisto sekä Ruotsin konsulaatti. Tiedotustoimiston rahoituksesta puolet tulee Pohjoismaiselta ministerineuvostolta, toinen puoli on paikallista tukea. Tiedotustoimisto on pohjoismaisen yhteistyön alueellinen koordinaattori, joka tekee yhteistyötä myös Baltian maiden ja jatkossa myös Venäjän kanssa. Monikulttuurikeskus Gloria Jyväskylässä toimii monikulttuurikeskus Gloria kansainvälisenä kohtaamispaikkana. Gloria toimii rasisimia ja ennakkoluuloja vastaan. Gloriassa välitetään tietoa eri kulttuureista, mikä kiinnostaa sekä kantasuomalaisia että uussuomalaisia. Monikulttuurikeskus tarjoaa kokoontumispaikan etnisten vähemmistöjen omaehtoiselle kulttuurin harjoittamiselle ja monikulttuuriselle pienryhmätoiminnalle. Gloria mahdollistaa itseohjautuvaa kotoutumista. Gloriassa kävi vuonna 2009 lähes kävijää. Gloria hallinnoi Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry. Sen toimintaa on rahoittanut Raha-automaattiyhdistys, jolta haetaan myös jatkorahoitusta. Ray:n rahoituksen saamisen ehtona on, että kaupunki osallistuu keskuksen kustannuksiin. Ruokakulttuurikeskus Raparperi Kansallinen ruokakulttuurikeskus Raparperi aloitti toimintansa Jyväskylässä keväällä Työ on suunnitteluvaiheessa. Keskuksen tavoitteena on nostaa suomalaisten ruokaosaamista ja ruokakulttuurin tuntemusta. Keskeisin teema on hyvinvointi, ennaltaehkäisy ja yhteisöllisyys, mutta toimintaan kuuluu myös elintarvikkeiden alkutuotannon ja jalostuksen edistäminen sekä kulinarismi ja gastronomia. Keskuksen suunnittelun rahoitukseen osallistuu kaupungin lisäksi Keski-Suomen Liitto, opetusministeriö ja Keskitien tukisäätiö. Kaupungin rahoitus on tarkoitettu Raparperin suunnittelu- ja käynnistysvaiheeseen ja kaupunki edellyttää, että varsinaisen toiminta on itsensä kannattavaa eikä se tarvitse kaupungin erillisrahoitusta. Jäsenmaksut ja Keski-Suomen liiton kehittämisrahasto Keski-Suomen liiton hallinnoimalla kehittämisrahastolla edistetään kuntien, seutujen ja koko maakunnan kilpailukykyä ja varmennetaan maakunnan strategioiden toteutuminen. Sen kautta varaudutaan myös uusiin avauksiin sekä tuetaan maakuntien välisiä hankkeita.

13 13 Jäsenmaksut: TP 2009 TA/M 2010 TA 2011 Muutos euroa euroa % Keski-Suomen liitto 1 216, , ,1 24,3 2,0 % Keski-Suomen liitto kehitt.rahasto 384,9 400,0 400,0 0,0 0,0 % Suomen Kuntaliitto 431,9 437,3 454,8 17,5 4,0 % Keski-Suomen kauppakamari 21,8 26,0 22,3-3,7 100,0 % Finland Convention Bureau 16,4 20,1 0,0-20,1-100,0 % Muut jäsenmaksut 20,4 22,3 22,3 0,0 0,0 % Jäsenmaksut yhteensä 2 092, , ,5 18,0 0,8 %

14 Taloudelliset tavoitteet: 14 TALOUS TP 2009 TA/M 2010 TA 2011 Muutos euroa euroa % Valtionosuuskompensaatio 3 557, , ,0 0,0 0,0 % Yhdistymisavustus 3 384, , ,0 0,0 0,0 % Työterveyshuolto 807,9 650,0 857,6 207,6 31,9 % Elatustuen takautumissaatavat 0,0 618,4 893,0 274,6 44,4 % Kaupunginhallitus 86,1 0,0 0,0 0,0 0,0 % EU-hankkeet 257,0 240,0 240,0 0,0 0,0 % Koheesio- ja kilpailukykyohjelma 85,8 45,0 35,0-10,0-22,2 % Maaseutulautakunta 23,0 15,0 15,0 0,0 0,0 % Henkilöstöpalvelut 6,9 0,0 0,0 0,0 0,0 % Tapahtumat ja suhdetoiminta 30,1 0,0 0,0 0,0 0,0 % Viestintä ja markkinointi 68,1 0,0 0,0 0,0 0,0 % Kansainvälinen toiminta 8,6 0,0 0,0 0,0 0,0 % Innovaatio- ja yhteispalvelut 48,1 12,4 29,0 16,6 133,9 % Palvelualueiden yhteiset 480,7 0,0 0,0 0,0 0,0 % Vaalit 191,2 0,0 190,0 190,0 100,0 % Toimintatulot yhteensä 9 034, , ,6 678,8 8,8 % Kunnallisverotus 2 926, , ,6 121,6 4,0 % Henkilöstökulut kaup. yhteiset (varhe) 189,8 149,9-39,9-21,0 % Jäsenmaksut ja K-S:n liiton keh.rah , , ,5 18,0 0,8 % Työterveyshuolto 1 506, , ,0 200,0 14,3 % Kaupunginhallitus 1 505, , ,0 23,3 2,3 % Avustukset 933,2 922, ,0 102,5 11,1 % EU-hankkeet 667,9 660,0 660,0 0,0 0,0 % Palkkojen harmonisointi 0,0 550,0 200,0-350,0-63,6 % Innovaatio- ja yhteispalvelut 655,9 801,0 837,7 36,7 4,6 % Tapahtumat ja suhdetoiminta 441,8 370,0 350,0-20,0-5,4 % Viestintä ja markkinointi 391,5 340,0 300,0-40,0-11,8 % Henkilöstöpalvelut 483,2 300,0 300,0 0,0 0,0 % Ulkoinen tarkastus 205,2 247,0 216,9-30,1-12,2 % Kehittämishankkeet 148,1 210,0 210,0 0,0 0,0 % Koheesio- ja kilpailukykyohjelma 176,3 163,0 163,0 0,0 0,0 % Kuntien historiateokset 150,8 160,0 160,0 0,0 0,0 % Kansainvälinen toiminta 124,3 150,0 150,0 0,0 0,0 % Kaupunginvaltuuston juhlapäätökset 323,1 140,0 0,0-140,0-100,0 % Palvelualueiden yhteiset 58,6 65,0 65,0 0,0 0,0 % Maaseutulautakunta 53,7 53,8 53,8 0,0 0,0 % Varamääräraha 22,7 50,0 50,0 0,0 0,0 % Korpilahden aluelautakunta 14,0 24,9 24,9 0,0 0,0 % Vaalit 296,4 0,0 353,0 353,0 100,0 % Tietojärjestelmät, kertaluonteiset 417,3 0,0 0,0 0,0 0,0 % Toimintamenot yhteensä , , ,3 235,1 1,8 % Kaupunginhallituksen kohtaan Innovaatio- ja yhteispalvelut TP 2009 lukuihin siirretty Hallintokeskuksen kohdalta Korpilahden palvelupisteen ja Säynätsalon aluetoimiston luvut.

15 15 TULOSSUUNNITELMA TP 2009 TA/M 2010 TA 2011 Muutos euroa euroa % Toimintatulot 9 034, , ,6 678,8 8,8 % Myyntitulot 296,9 62,8 105,0 42,2 67,2 % Tuet ja avustukset 8 207, , ,1 714,1 10,2 % Muut toimintatulot 530,4 628,0 550,5-77,5-12,3 % Toimintamenot , , ,3 235,0 1,8 % Henkilöstömenot 1 561, , ,3 9,7 0,5 % Palvelujen ostot 9 646, , ,5 91,4 1,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 212,9 168,3 185,0 16,7 9,9 % Avustukset 1 557,8 943, ,5 137,1 14,5 % Muut toimintamenot 616,2 669,9 650,0-19,9-3,0 % Toimintakate (sitova taso) , , ,7 443,8-8,4 %

16 16 Konsernihallinto Osaamis- ja elinkeinopolitiikka Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut: Osaamis- ja elinkeinopolitiikan määrärahaan sisältyvät toimenpiteet, joilla parannetaan yritysten toimintaympäristöä, tuotantopanosten saatavuutta, osaamista, palveluja sekä kaupungin päätöksentekojärjestelmän yrityslähtöisyyttä. Kaupungin väestö kasvaa 1 1,5 % ja työpaikkojen vuosittainen kasvutavoite on 1 2 %. Hyvä elinkeinotoiminta on kaupunkilaisten hyvinvoinnin perusta ja kannattava elinkeinoelämä on kaupungin talouden selkäranka. Kaupungin hyvä maine yrittäjyyskaupunkina on perusedellytys kilpailtaessa yritystoiminnasta. Hyvä yritysympäristö houkuttelee yrityksiä, työpaikat ja viihtyisä asuinympäristö houkuttelevat osaavaa työvoimaa. Yrityslähtöinen osaamisen kehittäminen ja monipuolinen koulutustarjonta takaavat osaavan työvoiman riittävyyden. Tuloksellinen elinkeinopolitiikka tukee yritysten toimintaa ja uusien työpaikkojen syntymistä. Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy on seudun neljän kunnan omistama elinkeinoyhtiö, joka on perustettu Rallin maailmanmestaruusosakilpailun järjestelyt Neuvottelut uudesta yhteistyösopimuksesta ovat kesken AKK Sports Oy:n kanssa. Jyväskylän Paviljonkisäätiö Paviljonkisäätiö on saanut Paviljongin Master Planin mukaiset investoinnit osaltaan toteutetuksi. Paviljonkisäätiön vuotuinen avustustarve on vuonna 2007 kaupunginvaltuustossa käsitellyn periaatteen mukaan euroa. Liikunnan ja kansanterveyden edistämisäätiö LIKES LIKES on voittoa tavoittelematon säätiö, jossa työskentelee päätoimisesti noin 40 korkeasti koulutettua ammattilaista. Säätiöllä ei ole merkittävää omaisuutta eikä pääomaa. Säätiö on verotarkastuksissa (viimeksi 2007) todettu yleishyödylliseksi. Yleishyödyllisyys korostuu liikuntalääketieteen klinikan liiketoimintojen myynnin jälkeen. Säätiön tarkoitus on liikunnan ja kansanterveyden edistäminen sekä niiden tutkimuksen tukeminen. Nykyisin säätiön toiminta tapahtuu LIKES-tutkimuskeskuksen kautta, joka on kansainvälisesti tunnettu liikuntatieteellinen ja hyvinvointiteknologian alan tutkimus- ja kehittämislaitos. LIKESin merkittävimmät toiminnot tällä hetkellä ovat Kunnossa kaiken ikää-ohjelman (KKI) toteuttaminen, Liikkuva koulu hankkeen koordinointi, liikuntatieteellinen tutkimus sekä liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutus. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:n taustalla on Suomen Olympiayhdistyksen, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän kaupungin ja LIKES-säätiön opetusministeriön myötävaikutuksella perustama KIHU-säätiö. KIHUn toiminta jakautuu soveltavaan tutkimustyöhön, kehittämistoimintaan ja palvelutoimintaan. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti laitoksen tavoitteena on parantaa suomalaisen huippu-urheilun kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä yhteistyössä valmennus- ja urheilujärjestelmien sekä tutkimusyksiköiden kanssa tehtävällä laadukkaalla ja eettisesti kestävällä tutkimus-, kehitys-, ja palvelutoiminnalla. KIHUn osaamista on käytetty laajasti myös urheiluvälineteollisuuden, hyvinvointiteknologian ja urheilun ulkopuolisen elinkeinoelämän tuotekehitysprojekteissa KIHUn omistaman Sports Research and Development SRD Oy:n kautta.

17 17 KIHU saa opetusministeriön toiminta-avustusta. Pääosa 1,89 miljoonan euron budjetista tulee projekteista ja se rakentuu lähes kokonaan Jyväskylän ulkopuolelta tulevalle rahoitukselle. Kansalaistoiminnan keskus Kansalaistoiminnan keskuksen tarkoituksena on parantaa kansalaisjärjestötoiminnan toimintaedellytyksiä samalla kun se ratkaisee monien yhteisöjen jatkuvasti muuttuvia ja epävarmoja toimitilatarpeita. Keskus on avoin kaikille järjestötoimijoille siten, että sinne suunnitellut kokoontumis-, koulutus- ja ryhmätilat sekä toimistopalvelut palvelisivat koko kansalaistoimijoiden kenttää. Se toimisi myös yhteistyö- ja vuorovaikutusareenana kaupungin, oppilaitosten ja 3. sektorin kesken. Keskuksen pääaulaan on suunniteltu matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluja kansalaisille. Keskukseen tulevat sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat hakeneet Raha-automaattiyhdistykseltä merkittävää vuokratukea. RAY:n tuki mahdollistaisi pienten yhdistysten mukaantulon. Muilta osin keskukseen sijoittuvat toimijat vastaavat kukin omien tilojensa kustannuksista. Jyväskylän kaupungilta haetaan rahoitusosuutta, joka kohdentuu vuonna 2011 keskuksen käyttöönottovaiheen menoihin ja tuleviin yhteisiin kokous- ja koulutustiloihin ja on euroa/vuosi. Se mahdollistaisi enemmän yhteiskäyttötiloja keskukseen ja myös muiden kuin vakinaisesti keskuksessa vuokralla olevien yhdistysten tilojen käytön. Jyväskylän kaupungin kansalaistoimintaa palvelevat toimintayksiköt voisivat myös saada tiloja käyttöönsä. Kansalaistoiminnan keskus tulisi sijoittumaan kahteen vierekkäiseen kiinteistöön Tourulassa Matarankadulla. Matarankatu 4:n tilat ovat yhteensä 1026 m2, jossa vuokra on 11 /m2. Matarankatu 6:n (Ylen tilat) osalta muutos- ja korjaussuunnittelua vielä jatketaan, mutta vuokrattava ala on n m2 ja vuokrataso /m2. Hanketta hallinnoisi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, joka toimisi päävuokralaisena ja vastaisi alivuokra- ja muista sopimuksista toimijoiden kanssa. Taloudelliset tavoitteet: TULOSSUUNNITELMA TP 2009 TA/M 2010 TA 2011 Muutos euroa euroa % Toimintatulot 140,0 146,5 140,0-6,5-4,4 % Muut toimintatulot 140,0 146,5 140,0-6,5-4,4 % Toimintamenot 5 652, , ,6 88,9 1,5 % Palvelujen ostot 4 553, , ,6 78,9 1,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 % Avustukset 1 032, , ,0 8,0 0,7 % Muut toimintamenot 66,2 62,0 64,0 2,0 3,2 % Toimintakate (sitova taso) , , ,6-95,4 1,7 %

18 18 Tunnusluvut: TP 2009 TA/M 2010 TA 2011 Muutos euroa % Perusrahoitus/Jykes 3 898, , ,6 80,9 2,0 % Yhteisöveron tuotosta/jykes 466,1 477,0 477,0 0,0 0,0 % Rallin MM-osakilpailu 255,5 260,0 260,0 0,0 0,0 % Jyväskylän Paviljonki 900,0 900,0 900,0 0,0 0,0 % LIKES 100,0 100,0 100,0 0,0 0,0 % KIHU 32,0 32,0 40,0 8,0 25,0 % Kansalaistoiminnan keskus 0,0 54,0 54,0 0,0 0,0 % Yhteensä 5 652, , ,6 88,9 1,5 %

19 19 Konsernihallinto Hallintokeskus Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut: Hallintokeskus toimii kaupunginjohtajan alaisena konsernihallinnon palvelualueen hallinto-, ohjausja suunnitteluyksikkönä. Hallintokeskuksen määräraha sisältää myös matkailu-, maaseutu- ja sekä sisäisen tarkastuksen yksikön. Tietohallinto on erillisenä määrärahana. Konsernihallintoon kuuluvat liikelaitokset Talouskeskus ja Tilapalvelu ovat talousarvion Liikelaitosten osassa. Hallintokeskuksen määrärahassa ovat henkilökunnan palkat, hallinnon palvelualueen toimitilojen vuokrat sekä koneet, laitteet ja tarvikkeet. Kaupungintalon peruskorjaus toteutetaan vuosina , minkä vuoksi kaupungintalon palvelut toimivat väistötiloissa. Toiminnalliset määrärahat esitetään eriteltyinä kaupunginhallituksen kohdassa. Toiminnallisia eriä ovat kehittämishankkeet, keskitetyt henkilöstöpalvelut, tapahtumat ja suhdetoiminta, viestintä ja markkinointi sekä kansainvälinen toiminta. Kaupunginhallituksen määrärahakohdassa on myös innovaatio- ja aluepalveluiden talousresurssit. Muutosjohtaja Aluekehittämisjohtaja Hallintokeskus Sisäinen tarkastus Kanslia- ja lakipalvelut Henkilöstö Kehittäminen Maaseutu Matkailu Talous Konsernipalvelut Viestintä ja kansainväliset asiat Talouspalvelut Hankinnat Tietohallinto Muutosjohtaminen Vuoden 2008 aikana nimettiin muutosjohtaja koordinoimaan uuden kunnan perustamiseen liittyviä asioita. Perustamisvaiheen jälkeen työ jatkuu yleisen muutosjohtamisen rinnalla strategian ja organisaation kehittämistyönä, johon sisältyvät tuottavuuden parantamiseen ja toimintakulttuurin eheyden edistämiseen liittyvät näkökulmat. Talousarvion yleisperustelujen luvussa 1.3 Yhdistymisprosessi ja yhdistymissopimuksen toteutuminen on esitetty kaupungin muutos- ja yhdistymisprosessin keskeiset tavoitealueet, joita muutosjohtaja toiminnallaan omalta osaltaan edistää, koordinoi ja toteuttaa. Aluekehittäminen Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken seudut toteuttavat yhteistä koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa vuoden 2012 loppuun. Ohjelmaa hallinnoi Jykes asukkaan toiminnallinen kokonaisuus käyttää jatkossa nimeä Jyväskylän kaupunkiseutu.

20 Kaupunginkanslian vastuualue huolehtii kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan asioiden valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen sihteeritehtävistä lakiasioiden hoidosta ja kaupungin etujen valvonnasta vaalien järjestämisestä kaupungin asiakirjahallinnosta, kirjaamo- ja arkistotoimesta muista kaupunginjohtajan määräämistä tehtävistä. Henkilöstön vastuualue huolehtii palkka- ja palvelussuhdeasioista henkilöstön kehittämisestä henkilöstösuunnittelusta ja rekrytoinnin ohjauksesta työhyvinvoinnista (työturvallisuus, työterveyshuolto) Kehittämisen, maaseutu- ja matkailupalveluiden vastuualue huolehtii kaupunkistrategian ja strategisten ohjelmien laadinnasta ja koordinoinnista organisaation ja toimintamallien kehittämisestä sekä johtamista avustavan tiedon keräämisestä ja tutkimustoiminnasta matkailupalveluista aluelautakunnan ja maaseutulautakunnan valmistelu-, esittely- ja sihteeritehtävistä maaseutuelinkeinoviranomaistoiminnasta maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämisestä ja kyläyhteisöjen kansalaisaktiivisuuden tukemisesta kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistoiminnan koordinoinnista kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämisestä. Talouden vastuualue huolehtii talousarvion laadinnasta ja taloussuunnittelusta talousohjauksesta, seurannasta ja raportoinnista tilinpäätöksen laadinnasta laskennan kehittämisestä Konsernipalveluiden vastuualue ohjaa ja koordinoi tietohallintopalveluja talouspalveluja ja järjestelmien kehittämistä hankintapalveluja konsernirahoituspalveluja Vastuualueella toimii kaupunginjohtajan asettama konserniohjausryhmä, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja ja kannanottoja erityisesti tytäryhteisöjen hankkeiden taloudellisista vaikutuksista päätösten valmistelua varten sekä laatia taloudellisten riskien hallintaan liittyen tarpeellisia selvityksiä ja ohjeita kaupunginjohtaja käyttöön. Hankinnat ja kilpailuttaminen Hallintokeskus ohjaa hankintoja ja kilpailuttamista kaupunginhallituksen vahvistettaviksi tulevien periaatelinjausten mukaisesti. Periaatelinjauksissa korostetaan hankintojen taloudellisia vaikutuksia sekä kaupunkikonsernin yhteistoimintaa. Hankintakeskus ja palvelualueet vastaavat hankintojen käytännön toteutuksesta. Viestinnän, markkinoinnin ja kansainvälisen toiminnan vastuualue huolehtii henkilöstöviestinnästä valmistelu- ja päätösviestinnästä kuntalaisviestinnästä kaupunkimaineeseen ja markkinointiin liittyvistä tehtävistä häiriötilanne - ja kriisiviestinnästä kansainvälisen toiminnan koordinoinnista ja kansainvälisistä yhteyksistä johdon sihteeritehtävistä 20

21 vastaanottojen, tapahtumien ja muun vieraanvaraisuuden järjestelyistä. Sisäinen tarkastus Hallintokeskuksen yhteydessä toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa sisäinen tarkastus, jolle kaupunginhallitus vahvistaa toimintaohjeet. Jyväskylän seudun matkailun uudelleen organisoiminen perustettava matkailuyhtiö koordinoi ja toteuttaa Jyväskylän seudun matkailumarkkinoinnin toimenpiteet, hoitaa matkailuneuvonnan sekä toimii alueellisena matkailupalvelujen myyjänä ja keskusvaraamona. Yhtiö tuottaa matkailumarkkinoinnin ja neuvonnan palvelut Jykes Oy:lle ja Jyväskylän kaupungille monivuotisella sopimuksella. Keskusvaraamo toimii Jyväskylä Booking -brändin alla ja myy alueen matkailupalveluja. Yhtiö toimii kustannustehokkaasti käyttämällä henkilöresursseja joustavasti neuvonnassa, myynnissä ja markkinoinnissa. Yhtiö pyrkii positiiviseen liiketoiminnan tulokseen mutta ei tavoittele maksimaalista voittoa eikä jaa omistajilleen osinkoa. Perustamisvaiheessa yhtiön omistajuus on Jykes Oy:llä 100 %. Jatkossa mukaan tulee muita yksityisen sektorin yrityksiä. Jyväskylän seudun matkailun henkilöstö siirtyy uuden yhtiön palvelukseen. Siirtyvän henkilöstön osalta noudatetaan kuntaliitokseen liittyvää henkilöstösopimusta ( ). Taloudelliset tavoitteet: 21 TALOUS TP 2009 TA/M 2010 TA 2011 Muutos euroa euroa % Hallintokeskus 82,4 38,0 0,0-38,0-100,0 % Jyväskylän Seudun Matkailu 480,4 468,1 468,1 0,0 0,0 % Toimintatulot yhteensä 562,8 506,1 468,1-38,0-7,5 % Hallintokeskus 4 565, , ,4-133,9-3,1 % Toiminnanohjausjärjestelmä 97,9 0,0 0,0 0,0 0,0 % Jyväskylän Seudun Matkailu 823,8 878,3 878,1-0,2 0,0 % Toimintamenot yhteensä 5 486, , ,5-134,1-2,5 % Hallintokeskuksen TP 2009 luvuista Korpilahden palvelupisteen ja Säynätsalon aluetoimiston osuus siirretty Kaupunginhallituksen kohtaan Innovaatio- ja yhteispalvelut.

22 22 TULOSSUUNNITELMA TP 2009 TA/M 2010 TA 2011 Muutos euroa euroa % Toimintatulot 562,8 506,1 468,1-38,0-7,5 % Myyntitulot 510,2 492,1 440,1-52,0-10,6 % Maksutulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Tuet ja avustukset 16,4 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut toimintatulot 36,2 14,0 28,0 14,0 100,0 % Toimintamenot 5 486, , ,5-134,1-2,5 % Henkilöstömenot 3 756, , ,3-204,8-5,6 % Palvelujen ostot 1 105,6 989, ,0 60,1 6,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 131,1 110,4 115,0 4,6 4,2 % Avustukset -0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut toimintamenot 494,0 514,2 520,2 6,0 1,2 % Toimintakate (sitova taso) , , ,4 96,1-2,0 %

23 23 Konsernihallinto Tietohallinto Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut: Tietohallinnon tehtävänä on tukea kaupungin johtamista ja palvelujen tuottamista, turvata päätöksenteon ja palvelujen tehokkuus ja taloudellisuus ajantasaisin ja luotettavin tiedoin sekä toimia tuloksekkaasti. Tietohallinto tuottaa tietotekniikka- ja telepalveluja kaupunkikonsernille, kunnille ja kuntayhteisöille. Tietohallinto vastaa tietohallintostrategioiden toteuttamisesta ja koordinoinnista. Tietohallinto toimii nettoyksikkönä ja tavoitteena on omakustannushintaiseen hinnoitteluun perustuva nollatulos kuitenkin siten, että ylijäämä on laskennallisten pääomamenojen (käyttöomaisuuden poistojen) suuruinen. Tietohallinnon toimintaa ohjaa kaupunkikonsernin ict-ohjausryhmän käsittelemät toimintaohjeet. Toimintaohjeessa määritellään tarkemmin yksikön vastuut, organisaatio ja ratkaisuvalta. Ictohjausryhmä ja palvelualueiden ict-kehittämisryhmät ohjaavat tietohallinnon ja tietojärjestelmin strategista kehittämistoimintaa. Tietohallinto käyttää palvelutuotannossaan apuna ulkoisia toimittajia sen ollessa sekä taloudellisesti että toiminnallisesti perusteltua. Kilpailutettuja ohjelmisto- ja laitetoimittajia on 45. Tietotekniikkatoiminnan kustannuksista alihankinnan osuus on noin 60 % ja puhelinvaihteen osalta noin 75 %. Tietohallinnon asiakaskohtaiset veloitukset kootaan palvelupaketeista, joihin sisältyvät verkkoyhteydet (pöytäkone, kannettava tietokone, asiakasmikro ja verkkokirjoitin), mobiiliteknologiapalvelut, tietojärjestelmäpalvelut ja järjestelmien vaatimat konesalipalvelut. Telepalveluiden puolella paketti pitää sisällään puhelinvaihteen palvelut sekä työajanseurannan. Asiakkaiden kanssa tehdään vuosittain ict- ja puhelinpalvelusopimukset. Osan suorista kustannuksista esim. puhelinluettelot, puhelinten siirrot ja asennukset, toimittajat laskuttavat suoraan asiakkailta. Hinnoittelumallin tarkoituksena on vyöryttää kustannukset aiheuttamisperiaatteen mukaan sekä ohjata ict-hankintoja palvelutoimintaa tukeviin hankkeisiin. Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän palveluksesta siirtyy kolme henkilöä tietohallintoon alkaen. Strategiset tavoitteet: 1. Valtiovarainministeriön KuntaIT-yksikön ja 11 suurimman kaupungin tietohallintojohdon kesken toteutettaviin hankkeisiin osallistutaan soveltuvin osin. KuntaIT toteuttaa laajoja kansallisia ja kansallisesti merkittäviä kehittämishankkeita tiiviillä julkishallinnon yhteistyöllä ja verkostomaisella toimintatavalla. Valtakunnallisten projektien ja yhteistyön (KuntaIT, ValtIT JulkIT) kautta kehitetään asiakaslähtöisiä palveluita ja niitä tukevia tietojärjestelmäratkaisuja. 2. Lainsäädäntöön, valtionhallintoon ja tvt (tieto ja viestintätekniikka) -toimittajiin vaikutetaan organisoidun valtakunnallisen yhteistyön avulla. 3. Tietohallinto on organisoitu selkeästi ja sen toiminta tukee kaupungin palveluprosessien kehittämistä tuottavuus- ja vakauttamisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. 4. Palveluiden tuottavuuden nostaminen mahdollistetaan tieto- ja viestintätekniikalla. 5. Tietohallinnon seutuyhteistyötä kehitetään yhteistyössä mm. ympäristökuntien, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattiopiston kanssa. Kehittämistavoitteet: 1. Kaupunkikonsernin ict-ohjausryhmän hyväksymä tietohallinnon strategia- ja kehittämisohjelma linjaa kehittämisen painopistealueet.

24 2. Mahdollistetaan mobiiliratkaisujen, e-työympäristön, itsepalvelun ja sähköisen asioinnin ja tietojärjestelmien hyödyntäminen työ- ja luottamustehtävissä aiempaa laajemmin. Sähköistä työympäristöä kehitetään yhdenmukaisemmaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi ja sen sisältöä laajennetaan. 3. Työasemaohjelmistot päivitetään uusiin versioihin. 4. Kehitetään palvelualojen sähköisen asiointia ja asiakkuuden hallintaa huomioiden julkishallinnon valtakunnalliset yhteishankkeet. 5. Erp-järjestelmän jatkokehityshankkeet. 6. Tieto- ja viestintätekniikan tehokasta hyödyntämistä tuetaan koulutuksella. 7. Terveydenhuollon tietojärjestelmä- ja puhelinpalveluratkaisuja ja tietojärjestelmien integrointia valtakunnallisiin toteutuksiin kehitetään yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. 8. Toimialakohtaisia tietojärjestelmäuudistuksia toteutetaan. Tiimikohtaiset tavoitteet on kirjattu erilliseen asiakirjaan. Taloudelliset tavoitteet: 24 TULOSSUUNNITELMA TP 2009 TA/M 2010 TA 2011 Muutos euroa euroa % Toimintatulot 5 051, , ,0-130,0-2,4 % Myyntitulot 4 771, , ,0 0,0 0,0 % Tuet ja avustukset 10,4 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut toimintatulot 269,5 200,0 70,0-130,0-65,0 % Toimintamenot 4 683, , ,0-130,4-2,5 % Henkilöstömenot 1 892, , ,0 270,3 13,5 % Palvelujen ostot 1 438, , ,0-245,0-14,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 222,2 200,0 200,0 0,0 0,0 % Muut toimintamenot 1 131, , ,0-155,7-11,5 % Toimintakate (sitova taso) 367,5 214,6 215,0 0,4 0,2 % Poistot 213,8 215,0 215,0 0,0 0,0 % Netto 153,7-0,4 0,0 0,4 100,0 %

25 25 Tunnusluvut: TP 2009 TA/M 2010 TA 2011 Muutos euroa % Suoritetavoitteet: Tietojärjestelmien lukumäärä ,9 % Seudulliset tietojärjestelmäratkaisut ,0 % Pidettyjen atk-kurssien lukumäärä ,0 % Tehokkuus, taloudellisuus: Menot/henkilötyövuosi euroa ,8 % Menot/hallintotyöasema euroa 1,4 1,6 1,3-0,3-16,6 % Menot/matkapuhelin euroa ,0 % Laajuustiedot: Tietokoneverkon palvelimien lkm ,7 % Mikrotietokoneiden lukumäärä ,1 % Kannettavat mikrotietokoneet ,1 % Mikrotietokoneiden lkm CygnNet ,8 % Matkapuhelin lkm ,1 % Mobiiliteknologiapalvelut ,7 % Voimavarat: Vakinaiset viran- ja toimenhaltijat ,8 % Henkilötyövuosien määrä 43,9 44,0 46,6 2,6 5,9 % Toimitilojen neliömäärä 1 370, , ,0 57,5 5,3 % Tuloskortin mukaiset tavoitteet Arviointikiriteeri/mittari Tavoitetaso ASIAKAS Palvelut tuotetaan oikea-aikaisesti, sovitulla laatutasolla, kustannustehokkaasti ja koordinoidusti. Asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tietohallinnolla on työhönsä motivoitunut, Työilmapiiri (1-5) 4 ammattitaitoinen ja osaamisestaan ja työstään ICT-ongelmien ja tukipyyntöjen vastuuta kantava henkilöstö. ratkaisujen onnistumisprosentti 100 % TOIMINTAPROSESSIT Tietohallinnon palvelut ovat laadukkaita ja kustannus- Viruksien ja tietomurtojen tehokkaita. aiheuttamat käyttökatkot 0 kpl Ulkopuolista palvelutarjontaa hyödynnetään valikoivasti Tietojärjestelmien ja tietoverkon ja tarvelähtöisesti. käytettävyys. 99,5 % TALOUS Tietohallinto ohjaa asiakkaita ja yhteistyökumppaneita Nettobudjetoitu tulos/poikkeama % 3 % taloudellisiin ja tuottaviin tietojärjestelmäratkaisuihin. ICT-menot/käyttötalous 1,6 %