Lauta- ja johtokuntien talousarvioesitykset. Talousarvio Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Lauta- ja johtokuntien talousarvioesitykset Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Hallintokeskus

2 SISÄLLYSLUETTELO KONSERNIHALLINTO 1 Tarkastuslautakunta 2 Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta 3 Konsernihallinto 5 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 24 Perusturvalautakunta 25 Työllisyysjaosto 38 SIVISTYSPALVELUT 40 Sivistyslautakunta 41 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta 47 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT JA LIIKETOIMINTA 61 Kaupunkirakennelautakunta 62 Rakennus- ja ympäristölautakunta 71 Joukkoliikennetoimikunta 75 LIIKELAITOKSET 76 Tilapalvelu Liikelaitoksen johtokunta 77 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen johtokunta 82 Talouskeskus Liikelaitoksen johtokunta 89 Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen johtokunta 94 Kylän Kattaus Liikelaitoksen johtokunta 99 Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitoksen johtokunta 105 INVESTOINTIOSA 119 Perustelut irtain käyttöomaisuus 120 Urheilu- ja retkeilyalueet 124 Kunnallistekniikan investoinnit 125 Talonrakennusinvestoinnit 128 AVUSTUSHAKEMUKSET 135 Yksityisteiden perusparannushankkeiden avustaminen 136 Monikulttuurikeskus Gloria 137 Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry 149 Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö 152 Sepänkeskuksen tuleva käyttö 153 Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry 156 Pohjoismainen tiedotustoimisto 161 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiö KIHU 162 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES 164 Jyvälän Setlementti ry 175 Suomen meripelastusseura 176 Alvar Aalto Akatemia 180

3 1 KONSERNIHALLINTO

4 2 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2012 Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan talousarvion vuosikatetavoitteen 28,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 talousarvion laadintaohjeen mukaan (sivu 2) tähän pääseminen tarkoittaa 8,5 miljoonan euron menojen ja tulojen tarkistuksia palvelualueilla ja liikelaitoksissa laskentapohjaan verrattuna. Tähän pääseminen edellyttää konsernihallinnon osalta, että konsernihallinnon pitäisi karsia kuluja ja/tai lisätä tuloja noin euroa. Talousarvion laadintaohjeessa (sivu 15) asetetun aikataulun mukaisesti lautakuntien on palautettava talousarvioesityksensä mennessä. Tarkastuslautakunnan talousarvioehdotusluonnoksen mukaan ulkoisen tarkastuksen määrärahojen kasvuprosentti on noin 8,2 (vuoden 2011 talousarvioon nähden). Tämä on ristiriidassa mainitun talousarvion laadintaohjeessa asetetun edellä mainitun tavoitteen kanssa. Talousarviossa on huomioitu kannettavien tietokoneiden hankkiminen lautakunnan varsinaisille jäsenille. Mikäli koneet hankitaan myös varajäsenille, aihettaa se lisäkuluja noin euroa. Tarkastuslautakunta arvioi missä määrin varajäsenet osallistuvat kokouksiin ja missä määrin heillä on perusteltua tarvetta omaan kannettavaan. Päätösliite - Ulkoisen tarkastuksen talousarvioesitys 2012 Puheenjohtajan ehdotus Tarkastuslautakunta hyväksyy talousarvion ja esittää sitä kaupunginhallitukselle. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 3 Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta Dnro 2337/11 33 Talousarvioesitys vuodelle 2012 Asian valmistelija Tapio Soini, p. (014) Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvion laadinnassa on noudatettu annettua talousarvion laadintaohjetta vuodelle Määrärahaesitys tulee toimittaa hallintokeskukseen mennessä. Talousarvioehdotukseen on sisällytetty uuden asiakaspalvelumallin hankekustannukset, mikä merkitsee n euron lisäystä (projektipäällikön palkkauskustannukset ja muut hankemenot). Talousarvioehdotuksessa kustannuksia nostavat lisäksi tilavuokrien, siivouksen ja henkilöstökustannusten kasvu. Muutoin talousarvio määrällisesti vastaa tämänvuotista tasoa. Vuodelle 2012 laadittu talousarvioehdotus on rakennettu vakiintuneelle lautakuntatyöskentelylle. Talousarvioesityksen 2012 loppusumma on euroa. Päätösliite - Talousarvioesitys vuodelle Henkilöstösuunnitelma vuosille Oheisliite (jakelu jäsenet) - Talousarviotaulukko vuodelle Talouden toteutuma elokuu 2011 Apulaiskaupunginjohtaja Lepistön ollessa estyneenä asian esittelijänä toimi kehittämisjohtaja Soini. Kehittämisjohtaja Soinin ehdotus Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle liitteenä olevan talousarvioesityksen vuodelle 2012 sekä innovaatiopalvelujen henkilöstösuunnitelman vuosille Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

6 4 Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta Talousarvioesitys 2012 Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys on laadittu Innovaatiopalveluissa kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan touko-kesäkuussa antamien ohjeiden pohjalta. Määrärahaesitysten tulee olla hallintokeskuksessa mennessä. Nyt laadittu talousarvioehdotus on rakennettu vakiintuneelle lautakuntatyöskentelylle. Talousarvioesityksen loppusumma päätyy euroon ja sen sisältöä on esitetty ohessa. Innovaatiopalvelujen vastuualueella käynnissä olevista tai käynnistyvistä kehittämishankkeista merkittävin kustannuserä tulee USO-valmisteluun sisältyvän uuden asiakaspalvelumallin kustannuksista (n ) ja ne sisältyvät lautakunnan muihin toimintakuluihin. Muutoin lautakunnan kustannuksia kasvattavat lähinnä tilavuokrien, siivouksen ja henkilöstökustannusten kasvu. Lautakuntatyöskentely kokousta (palkkiot, matkakulut, järjestelykulut) määrärahaan sisältyvät myös lautakunnan mahdolliset tutustumisvierailut Työntekijöitä yhteensä = 11 Tietotalolla työskentelevien 4 vakituisen ja määräaikaisen asiakaspalvelumallin valmistelusta vastaavan projektipäällikön lisäksi lautakunnan alaista henkilöstöä on yhteispalvelussa (Säynätsalo 3, Korpilahti 2 ja Tikkakoski 1). Henkilöstömenot (11 työntekijää = ) Tilavuokrat ja siivous ( ) Talouskeskus ( ) ATK- ja puhelinkulut ( ) Muut toimintakulut: uuden asiakaspalvelumallin valmistelukustannukset, osaamisen ylläpito, tarvikkeet, matkustus, kehittämishankkeet ym. ( ) Toimintatulot Toimintamenot yhteensä Toimintakate

7 5 Taloudelliset tavoitteet: Konsernihallinto yhteensä TALOUS TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Kaupunginvaltuusto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Kaupunginhallitus 8 245, , , ,6-32,2 % Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 140,0 140,0 140,0 0,0 0,0 % Hallintokeskus 547,5 468,1 461,9-6,2-1,3 % Tietohallinto 4 986, , ,5 458,5 8,5 % Toimintatulot yhteensä , , , ,3-15,2 % Kaupunginvaltuusto 326,3 427,0 427,0 0,0 0,0 % Kaupunginhallitus , , , ,9 11,7 % Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 5 829, , ,6 192,8 3,3 % Hallintokeskus 5 382, , ,8 17,2 0,3 % Tietohallinto 4 853, , ,5 353,9 6,8 % Toimintamenot yhteensä , , , ,8 7,1 % Kaupunginvaltuusto -326,3-427,0-427,0 0,0 0,0 % Kaupunginhallitus , , , ,5 76,0 % Osaamis- ja elinkeinopolitiikka , , ,6-192,8 3,4 % Hallintokeskus , , ,9-23,4 0,5 % Tietohallinto 133,0 195,4 300,0 104,6 53,6 % Toimintakate yhteensä , , , ,1 26,6 % TULOSSUUNNITELMA euroa Toimintatulot , , , ,3-15,2 % Myyntitulot 5 581, , , ,3 104,9 % Tuet ja avustukset 7 500, , ,6-100,0 % Muut toimintatulot 838,3 566,0-566,0-100,0 % Toimintamenot , , , ,8 7,1 % Henkilöstömenot 7 399, , ,8-100,0 % Palvelujen ostot , , , ,2 97,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 428,0 437,9-437,9-100,0 % Avustukset 2 374, , ,5-100,0 % Muut toimintamenot 2 554, , ,2-100,0 % Toimintakate (sitova taso) , , , ,1 26,6 % Tunnusluvut: TOIMITILAT TP 2010 TA 2011 TA 2012 Muutos % Tilavuokrat (1000 euroa) 940,5 928,0-12,5-1,3 % Tilat (m 2 ) 6 823, ,9-266,5-3,9 %

8 6 Konsernihallinto Kaupunginvaltuusto Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut: Kaupunginvaltuusto linjaa kaupunkiyhteisön toimintaa ja jakaa voimavarat. Perustana ovat kuntalain mukaiset tavoitteet huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. Kaupunginvaltuusto vahvistaa sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista. Kaupunginvaltuusto vahvistaa myös kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä konserniohjauksen periaatteet. Valtuusto pitää kokousten lisäksi seminaareja, joissa käsitellään kaupungin strategisia linjauksia, keskeisiä hankkeita, kehittämistä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Kaupunginvaltuuston määräraha sisältää valtuuston työskentelyyn liittyvät kulut, kokouspalkkiot ja ansionmenetyskorvaukset sekä valtuustoryhmien toimintatuen. Valtuustoryhmien toimintaa tuetaan 500 eurolla vuodessa kaupunginvaltuutettua kohti. Kaupungintalo peruskorjataan vuosina , minkä vuoksi kaupunginvaltuusto kokoontuu väistötiloissa. Taloudelliset tavoitteet: TULOSSUUNNITELMA TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Myyntitulot 0,0 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Toimintamenot 326,3 427,0 427,0 0,0 0,0 % Henkilöstömenot 172,0 247,4 247,4 0,0 0,0 % Palvelujen ostot 92,9 111,6 111,6 0,0 0,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14,8 19,0 19,0 0,0 0,0 % Avustukset 33,8 37,5 37,5 0,0 0,0 % Muut toimintamenot 12,9 11,5 11,5 0,0 0,0 % Toimintakate (sitova taso) -326,3-427,0-427,0 0,0 0,0 %

9 7 Konsernihallinto Kaupunginhallitus Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut: Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus tukee lautakuntien ja palvelualueiden toimintaa sekä seuraa ja valvoo asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vuonna 2012 keskeisiä tehtäviä ovat Jyväskylän ja seudun kilpailukyvyn vahvistaminen, tasapainoisen kuntatalouden turvaaminen sekä johtosääntöjen valmistelu uutta organisaatiota varten. Kaupungintalo peruskorjataan vuosina , minkä vuoksi kaupunginhallitus kokoontuu väistötiloissa. Kunnallisverotuksen määräraha määräytyy verohallintolain mukaisesti sisältäen kaupungin osuuden verotuskustannuksiin. Työterveyshuolto Työterveyshuollon tavoitteena on k aupungin henkilöstötyöhön kiinteästi liittyvä työhyvinvoinnin edistäminen ja terveysriskien torjunta. Toimintasuunnitelmakauden keskeisiä ja työpaikkojen todettuihin tarpeisiin perustuvat tavoitteet ovat: - varhaisen tuen ja tunnistamisen mallin mukainen toiminta, - työperäisten ja työkykyä heikentävien sairauksien tunnistaminen ja hoito - työyhteisöjen tukeminen muutoksessa sekä - terveellinen työympäristö (yhteistyö sisäilmastoryhmän kanssa) Työterveyshuollon palvelut jaetaan lakisääteiseen/ennaltaehkäisevään toimintaan (Kelan korvausluokka 1) sekä sairaanhoitoon (Kelan korvausluokka 2). Lakisääteisen työterveyshuollon keskeisiä sisältöjä ovat työkykyä vaarantavien olosuhteiden tunnistaminen, niihin liittyvä ohjeistus ja neuvonta työpaikoilla sekä kohderyhmittäin suunnatut terveystarkastukset. Sairaanhoito suunnataan keskeisempiin pitkittyvää työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien varhaiseen toteamiseen ja tehokkaaseen hoitoon. Työterveyshuollolla on koordinointivastuu työhön ja työkykyyn liittyvien sairauksien hoitoprosessista tämä edellyttää kiinteää yhteistyötä ja toimintakäytäntöjen sopimista muun terveydenhuollon kanssa. Sairaanhoito sisältää yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja siihen liittyvät laboratorio ja röntgentutkimukset, työfysioterapeutin ja työterveyspsykologin ohjaus- ja neuvontapalvelut. Työterveyshuolto toimii yhteistyössä henkilöstöpalveluiden, työsuojeluorganisaation ja palvelualueiden johdon ja esimiesten kanssa. Kansaneläkelaitos korvaa kaupungille työterveyshuollon kokonaismenoista noin 50 %. Kaupunginhallituksen määrärahaan sisältyvät kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan toimintamenot. EU-hankkeet Merkittävien EU-hankkeiden omarahoitus sekä Jyväskylän yliopiston, ammattikorkeakoulun, Keski- Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n ym. toimijoiden hankkeisiin maksettavat kuntarahoitusosuudet ovat pääsääntöisesti tämän menokohdan alla. Määräraha sisältää varauksen uusiin hankkeisiin. Siihen sisältyy myös esim. maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistämiseen tarkoitettujen ESRhankkeiden omarahoitusosuuksia. Palkkauksen harmonisointi ja palkkauksen epäkohtien korjaukset Palkkauksen harmonisointiin ja palkkausjärjestelmissä oleviin epäkohtiin varataan erillinen määräraha vuodelle 2012 ( euroa).

10 8 Jyväskylä-sopimuksessa määriteltyyn kaupungin omaan palkkaohjelmaan (palkkausjärjestelmien kehittäminen, epäkohtien korjaamiseen sekä kannustavan palkkausjärjestelmien luomiseen) varataan talousarviossa erillinen määräraha XXX.XXX euroa). Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta Sivistyspalvelujen apulaiskaupunginjohtajan toimialaan kuuluu sivistyspalvelujen palvelualueen lisäksi tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta sekä sen alainen toiminta. Tähän tehtäväkokonaisuuteen kuuluu innovaatiopalvelujen vastuualue. Innovaatiopalvelujen vastuualueeseen sisältyvät lisäksi Korpilahden ja Tikkakosken yhteispalvelupisteet sekä Säynätsalon aluetoimisto. Innovaatiopalvelut koordinoi myös sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatioon sisältyvien Vaajakosken ja Palokan yhteispalvelupisteiden toimintaa osana koko kaupungin yhteispalveluja. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttötalous on talousarviossa kaupunginhallituksen määrärahan alla omana kohtanaan. Innovaatiopalvelujen vastuualueella käynnissä olevista tai käynnistyvistä kehittämishankkeista merkittävin kustannuserä tulee USO-valmisteluun sisältyvän uuden as iakaspalvelumallin kustannuksista (noin euroa) ja ne s isältyvät henkilöstökuluihin ja lautakunnan muihin toimintakuluihin. Muutoin lautakunnan kustannuksia kasvattavat lähinnä tilavuokrat ja siivous sekä henkilöstökustannusten nousu. Tapahtumat ja suhdetoiminta Tapahtumat ja suhdetoiminta on os a tavoitteellista kaupunkimarkkinointia. Tapahtumien ja suhdetoiminnan avulla kaupunki vahvistaa vetovoimaisuuttaan, kansainvälistä ja kotimaista tunnettuuttaan sekä yrittäjäyhteistyötä, osoittaa vieraanvaraisuutta ja kertoo omasta toiminnastaan. Määräraha sisältää kaupungin itse järjestämiä tai muiden järjestämiä merkittäviä tilaisuuksia ja tapahtumia. Samoin se sisältää kansainvälisiä ja valtakunnallisia vierailuja sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestettäviä tapahtumia ja mm. niihin liittyviä vastaanottoja tai muuta vieraanvaraisuutta. Viestintä ja markkinointi Keskitetty viestintä huolehtii koko organisaation viestinnän ja kaupunkimarkkinoinnin ohjauksesta, koordinoinnista ja kehittämisestä sekä konsernihallinnon ja hallintokeskuksen viestinnästä ja osallistuu merkittävästi seudun ja maakunnan markkinointiin. Viestinnän painopisteet ovat: henkilöstöviestintä, valmistelu- ja päätösviestintä, palvelutiedottaminen/kuntalaisviestintä, osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvä viestintä, häiriötilanne- ja kriisiviestintä sekä kaupungin ja seudun markkinointi ja mainetyö. Vuonna 2011 valmistaudutaan vuonna 2012 vietettävään kaupungin 175-vuotisjuhlavuoteen muun muassa suunnittelemalla ja toteuttamalla juhlavuoden viestintää ja markkinointia, esim. esitemateriaalia. Vuonna 2011 k äynnistetään koko kaupungin graafisen ilmeen ja tunnuksen suunnittelu- ja toteutustyö. Ensimmäisenä uutta ilmettä hyödynnetään 175-juhlavuoden materiaaleissa. Vuonna 2011 k eskitytään erityisesti uuden s ukupolven organisaation valmistelutyön henkilöstö- ja kuntalasiviestintään, mm. foorumit ja tilaisuudet sekä materiaalit. Henkilöstöpalvelut Henkilöstötyössä siirrytään asteittain vuoden 2012 aikana Uuden sukupolven organisaation (USO) määrittämään rakenteeseen. Keskeisiä henkilöstöjohtamisen alueita määritellään uudelleen. Näitä määriteltäviä alueita ovat mm. palvelussuhdeasiat (palkkaus, palvelusuhdeasiat, kunnallinen sopimuskanta, erillinen lainsäädäntö jne.), henkilöstösuunnittelun ja rekrytoinnin tuki, työyhteisöjen tuki ja kehittäminen (mukaan lukien työsuojelu) sekä henkilöstön kehittäminen. Uusittavalla henkilöstöpalveluiden organisaatiolla on k yettävä ratkaisemaan sekä konsernitasolla että palvelukokonaisuuksien tasolla mm. palkkausjärjestelmien kokonaiskehittämisen sisällöt ja aikataulu (tehtäväkohtainen palkkausjärjestelmän ylläpito ja kehittäminen (tva-palkkajärjestelmä) sekä erilaisten kannustavien elementtien entistä vahvempi sisällyttäminen palkkarakenteeseen).

11 9 Henkilöstötyössä myös henkilöstösuunnittelulla ja rekrytoinnilla on aikaisempaa merkittävämpi rooli (ennakoivan henkilöstösuunnittelun merkitys kasvaa voimakkaan eläköitymisen myötä niin toiminnan kuin talouden ohjauksessa, lisäksi mm. rekrytoinnin onnistuminen oikea-aikaisesti, työuran eri vaiheiden haltuunotto mm. ammatillisen kuntoutuksen avulla, varahenkilöjärjestelmän selkeiden pelisääntöjen luominen kuuluvat vuoden 2012 ohjelmaan) Henkilöstöpoliittisen Jyväskylä-sopimuksen laatimisen yhteydessä työhyvinvointiin laaditaan yhteisesti hyväksyt toimintamallit. Työhyvinvointiin kohdistetun työn tavoitteena on vähentää mm. sairauspoissaoloja/sijaisten käyttöä. Työhyvinvoinnin keskeisiä käsitteitä ovat mm. esimiestyön/johtamisen laadun määrittely, työntekijätaitojen korostaminen, työyhteisöjen kyky ratkaista ongelmatilanteita. Tietojärjestelmien mahdollisimman laaja ja yhtenäinen käyttö tukee tuottavuuden kasvua ja prosessien sisällöllistä oikeellisuutta. Ulkoisen tarkastuksen määräraha sisältää tarkastuslautakunnan toiminnasta ja tilintarkastuksesta aiheutuvat menot. Kuntalain mukaan tilintarkastaja on v alittava valtuustokaudeksi. Tarkastuslautakunta on päättänyt esittää kaupunginhallitukselle, että ulkoisen tarkastuksen määrärahat nousisivat eurosta euroon (8,2 %). Nousu selittyy sillä, että tarkastuslautakunta esittää, että lautakunta siirtyy vuonna 2012 sähköiseen kokouskäytäntöön ja että lautakunnan varsinaisille jäsenille hankitaan kannettavat tietokoneet, joiden hankinta- ja ylläpitokulut ovat yhteensä noin euroa. Kehittämishankkeet Kehittämishankkeet ovat strategisesti tärkeitä kehittämisprojekteja ja -toimenpiteitä. Vuonna 2011 kehittäminen painottuu uuden sukupolven organisaation valmisteluun, 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmaan, ICT-palvelukeskushankkeeseen, ilmasto-ohjelmaan sekä asuntomessuihin Koheesio- ja kilpailukykyohjelma Määräraha toimii Jyväskylän osalta kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman paikallisena vastinrahana Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhykehankkeelle. Kansainvälinen toiminta Kansainvälinen toiminta huolehtii kaupungin kansainvälisen toiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ja verkostoihin. Määräraha sisältää kansainvälisen markkinoinnin, ystävyyskaupunkitoiminnan, kansainvälisten vierailujen ja tapahtumien, henkilöstövaihdon sekä kansainvälisen toiminnan avustusten sekä kongressimatkailun markkinoinnin menot. Palvelualueiden yhteiset Määrärahasta maksetaan poikkeusoloihin varautumisen ja johtoryhmän työhön liittyvät menot sekä maksut, jotka yleisluonteensa vuoksi on tarkoituksenmukaista hoitaa keskitetysti. Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta päättää lain maaseutuelinkeinojen hallinto kunnissa (1558/91) mukaisten tehtävien hoitamisesta kaupungin alueella siltä osin kuin tehtäviä ei johtosäännöllä ole määrätty muiden hoidettavaksi. Laki uudistettiin eduskunnan päätöksellä Uuden lain mukaan maaseutuhallinnon hallinnollisen yksikön koko on oltava vähintään 800 tilaa ja 5 viranhaltijaa viimeistään alkaen. Jyväskylän kaupunki solmi lain edellyttämän yhteistoimintasopimuksen lokakuussa Sopimuksessa ovat mukana kaupungin lisäksi Hankasalmen, Joutsan, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Toivakan ja Uuraisten kunnat. Sopimuksen mukaan yhteistoiminta-alueen hallinnosta vastaavana isäntäkuntana toimii Laukaan kunta alkaen. Jyväskylän kaupungin maaseututoimisto toimii vuoden 2012 loppuun asti ja siirtyy sen jälkeen Laukaan kunnan alaisuuteen.

12 10 Maaseutulautakunta ohjaa maaseutuelinkeinojen kehittämistyötä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja antaa lausuntoja valmisteluvaiheessa kaupungin eri palvelualueiden tekemistä maaseutualueita, maataloutta ja yksityisteitä koskevista suunnitelmista. Maaseutulautakunta päättää vesiosuuskunnille myönnettävistä avustuksista ja yksityistieavustuksista. Laut akunnan alainen yksityistiejaosto vastaa yksityistielain ja -asetuksen mukaisista kunnan tielautakunnalle kuuluvista tehtävistä. Lautakunnan määrärahasta maksetaan maaseudun toimintaryhmien Jyväsriihi ry ja Vesuri ry hanketoiminnan kuntarahoitusosuudet. Kaupungin osuus ohjelmakaudella on euroa/vuosi. Varamääräraha Varamääräraha on tarkoitettu kaupunginhallituksen käyttöön vuoden aikana ilmeneviä arvaamattomia menoja varten. Määrärahasta maksetaan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen talousarvionvuoden aikana asettamien toimikuntien ja työryhmien sekä muiden tilapäisten toimielinten menot kuluvana vuotena, mikäli niille ei ole erikseen osoitettu muuta määrärahaa. Määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus. Korpilahden aluelautakunta Aluelautakunta tuo esiin alueensa erityistarpeita tekemällä esityksiä, antamalla lausuntoja ja vaikuttamalla hallintoon, toiminnan suunnitteluun ja talousarvioon. Lautakunta voi myös ottaa kantaa lähipalveluja ja -ympäristöä koskeviin asioihin sekä tukea kylätoimintaa ja muuta asukkaiden vapaa-aika- ja harrastustoimintaa sen mukaisesti kuin johtosäännössä erikseen määrätään. Lautakunta vastaa myös Korpilahden palveluyksikön demokratiaohjauksesta. Talousarviossa osoitettu määräraha on tarkoitettu lautakunnan omasta toiminnasta aiheutuviin menoihin. Vaalit Vuonna 2012 j ärjestetään poikkeuksellisesti kahdet vaalit; presidentinvaali ja kunnallisvaalit. Tämän vuoksi myös kunnalle vaaleista aiheutuvat kustannukset ovat poikkeuksellisen suuret. Presidentinvaali 2012 Presidentinvaali järjestetään ja mahdollinen toinen vaali Koska kyseessä ovat valtiolliset vaalit, hoitaa valtio ehdokasasettelun, ennakkoäänten laskennan ja tarkastuslaskennan. Kaupunki huolehtii vaalipäivän äänestyksen lisäksi ennakkoäänestyksen järjestämisestä. Osa ennakkoäänestyksen järjestämisestä ostetaan palveluna Itella Oyj:ltä ja osan kaupunki järjestää itse. Vaalipäivän äänestyksen ja ennakkoäänestyksen kustannukset ovat suoraan verrannolliset äänestyspaikkojen määrään. Edellisissä vaaleissa oli 17 ennakkoäänestyspaikkaa ja 39 vaalipäivän äänestyspaikkaa. Presidentinvaalin toimittamisen kustannuksista kunnat saavat korvauksen valtiollisten vaalien korvausperiaatteiden mukaan eli tietyn määrän kutakin kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden. Oikeusministeriö vahvistaa määrän vaalien jälkeen. Aikaisempien vaalien perusteella arvioituna valtion korvaus ei tule kattamaan vaaleista kaupungille aiheutuvia kustannuksia. Vaaleista aiheutuvat kustannukset on arvioitu edellisten valtiollisten vaalien perusteella. Ennakkoäänestyksen sähköiset käytännöt pysynevät samoina kuin edellisissä vaaleissa. Sen sijaan sähköisen vaaliluettelon käyttöä varsinaisena vaalipäivänä tullaan lisäämään. Vielä ei ole tietoa, missä määrin valtio ottaa tämän huomioon korvatessaan kustannuksia kunnille. Kunnallisvaalit 2012 Kunnallisvaalit järjestetään Niissä kunnan vastuu on v altiollisia vaaleja suurempi; yleisjärjestelyjen lisäksi kunta hoitaa myös ehdokasasettelun ja tuloslaskennan sekä maksaa kustannukset kokonaisuudessaan itse. Kustannukset on arvioitu edellisten kunnallisvaalien perusteella.

13 11 Valtionosuuskompensaatio Valtio maksaa yhdistyville kunnille valtionosuuskompensaatiota viiden vuoden ajan. Jyväskylän kaupunki saa yhdistymisavustusta euroa vuodessa. Yhdistymisavustus Kuntajakolain mukaista yhdistymisavustusta saatiin kolmen vuoden ajan vuosina yhteensä euroa, josta kohdistettiin sopimuksen mukaisesti entisen Korpilahden kunnan alueelle eur oa ja entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueelle eu roa. Vuonna 2012 kuntajakolain mukainen yhdistymisavustus päättyy. Elatustuen takautumissaatavat Elatustuen myöntäminen siirtyi vuonna 2009 valtiolle, joka maksaa kunnille viiden vuoden ajan perittyjä elatustuen takautumissaatavia. Vuonna 2012 takautumissaatavia saadaan arviolta 2,47 euroa asukasta kohden eli yhteensä euroa. Avustukset Palvelualueet päättävät oman toimialansa avustuksista määrärahojensa puitteissa. Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon kaupungin muut mahdolliset tuki- ja avustuspäätökset. Avustukset: TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Yksityistieavustukset 413,9 380,0 440,0 60,0 15,8 % Vesihuoltoavustukset 332,8 300,0 240,0-60,0-20,0 % Alvar Aalto Akatemia 100,0 100,0 100,0 0,0 0,0 % Jyv. Monikulttuurikeskus Gloria 0,0 100,0 100,0 0,0 0,0 % Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry 20,0 20,0 50,0 30,0 150,0 % Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö 15,0 15,0 50,0 35,0 233,3 % Kansalaistoiminnan vuokra-avustukset 0,0 10,0 10,0 0,0 0,0 % Sepänkeskus 0,0 0,0 175,0 175,0 100,0 % Kolmannen sektorin avustukset 0,0 0,0 100,0 100,0 100,0 % Pohjoismainen tiedotustoimisto 7,5 7,5 12,0 4,5 60,0 % Avustukset yhteensä 889,2 932, ,0 344,5 36,9 % Yksityistieavustukset Yksityisteiden kunnossapitoavustus Yksityistieavustusta maksetaan järjestäytyneille tiekunnille. Avustukseen varattu määräraha perustuu vuoden 2010 avustusten hakemusmäärästä tehtyyn arvioon. Yksityistieverkon luokittelu perustuu Tiehallinnon avustamiskäytännössään käyttämään pisteytysjärjestelmään. Pisteytysjärjestelmää on yksinkertaistettu, samoin kuin pisterajoja on muokattu Jyväskylään sopivaksi. Yksityistieverkko luokitellaan neljään luokkaan. Avustamisessa ei eritellä kesäkunnossapitoa ja auraamista, vaan myönnetään kunnossapitoavustus, jonka tiekunta voi käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla. Vuosittain vahvistettavat yksityistieverkolle maksettavat avustukset jaetaan ennakkoon päätetyin osuuksin kuhunkin luokkaan. Luokan sisällä avustukset jaetaan teittäin pituuden suhteessa siten, että 100 metrin omavastuuosuus otetaan huomioon. Tämä tarkoittaa, että alle 100 metrin yksityisteille ei myönnetä kunnossapitoavustuksia. Kunnossapitoavustuksen ehdot, jotka kaikki yhdessä tulee täyttyä: - avustettavan tien pituus on vähintään 100 metriä, tien pituus määritetään vakituisen asutuksen mukaan - yksityistien vaikutusalueella on vähintään yksi ympärivuotisesti ja vakituisesti asuttu asunto - asunnosta/asunnoista maksetaan vakituisen asunnon kiinteistövero ja hakija/hakijat ovat kirjoilla Jyväskylän kaupungissa ja hakijan/hakijoiden asunnon vakituinen osoite on ko. kiinteistölle/kiinteistöille.

14 12 Yksityisteiden perusparannusavustus Perusparannusavustusta maksetaan järjestäytyneille tiekunnille enintään 15 % toteutuneista kustannuksista. Perusparannushanke tarkoittaa tien kuivatuksen ja kantavuuden olennaista parantamista. Kaupungin avustuksen ehtona on, että parannuskohde on j o saanut päätöksen valtion avustuksesta. ELY-keskus arvioi hankkeiden tarkoituksenmukaisuuden, asettaa ne tärkeysjärjestykseen ja valvoo, että hankkeet toteutetaan avustusehtojen mukaisesti. Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntien vesihuoltohankkeita avustetaan enintään 25 %:n rahoitusosuudella toteutuneista kustannuksista. Avustusten maksamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Uusien vesihuoltohankkeiden määrän arvioidaan vähenevän, kun tiiviimmin asutettujen kylien hankkeet valmistuvat. Vuodelle 2012 varattu määräraha mahdollistaa 0,96 milj. euron vesihuoltoinvestoinnit. Maaseutulautakunta päättää avustuksesta ja lautakunnan tulee etukäteen hyväksyä hankesuunnitelmat. Alvar Aalto Akatemia Avustus käytetään kansainvälisen Alvar Aalto arkkitehtuurin tutkijatapaamisen järjestämiseen, kansainväliseen arkkitehtuurityöpajatoimintaan ja kansainvälisen Alvar Aalto symposiumin ennakkovalmisteluihin. Monikulttuurikeskus Gloria (anomus euroa) Jyväskylässä toimii monikulttuurikeskus Gloria kansainvälisenä kohtaamispaikkana. Gloria toimii rasismia ja ennakkoluuloja vastaan. Monikulttuurisuus koetaan voimavarana, joka tuo alueelle oman värinsä. Gloriassa välitetään tietoa eri kulttuureista, mikä kiinnostaa sekä kantasuomalaisia kuin uussuomalaisiakin. Monikulttuurikeskus tarjoaa kokoontumispaikan etnisten vähemmistöjen omaehtoiselle kulttuurin harjoittamiselle ja monikulttuuriselle pienryhmätoiminnalle. Gloriassa toimii myös noin 80 v apaaehtoista. Gloria mahdollistaa itseohjautuvaa kotoutumista, mm. suomenkielen oppimisen ja yhteiskuntatietouden kautta. Gloriassa kävi vuonna 2010 yli kävijää. Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry (anomus euroa) Toiminta-avustus kesäyliopistotoimintaan, jonka painopistealueita ovat: avoin yliopisto, lyhytkestoinen työelämän täydennyskoulutus, koululais- ja abikurssit, kielikoulutus sekä ikääntyvien yliopistotoiminta. Jyväskylän kesäyliopisto täyttää 100 vuotta kesäkuussa Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö (anomus euroa) Toimintavuoden aikana säätiö tukee toimintaa, jonka tavoitteena on uu tta luovan kulttuurin ja taiteen sekä taiteen ja tieteen rajapintaan liittyvän tieteen aseman vahvistaminen ja rahoituksen turvaaminen. Säätiö kannustaa luovaan talouteen ja sitä kautta tukee työpaikkojen syntymistä erityisesti kulttuurin alueelle. Kansalaistoiminnan vuokra-avustukset Kaupungin käytössä olevien julkisten tilojen käyttöastetta lisätään tarjoamalla tiloja maksutta yleishyödyllisten kaupungin perustoimintaa tukevien yhdistysten ja yhteisöjen käyttöön silloin, kun tiloissa ei ole omaa toimintaa. Palvelualueille varataan euroa korvaukseksi tilojen luovuttamisesta yleishyödyllistä toimintaa varten. Määrärahasta maksetaan korvaus toteutuneen käytön suhteessa. Sepänkeskus ( euroa) Vuoden 2012 t alousarviossa Keski-Suomen yhteisöjen tuki Ry:lle varataan euron vuosiavustus Sepänkeskuksen tilakustannuksia varten. Sepänkeskus toimii pilottihankkeena, jossa mahdollistetaan eläkejärjestöille aikaisempaa laajempi kaupungin tilojen käyttö. Sepänkeskuksen tilat vapautuvat nuoriso- ja kulttuuritoimen käytöstä, koska nämä toiminnot siirtyvät Veturitalleille kevään 2012 aikana. Kolmannen sektorin avustukset ( euroa)

15 13 Kaupunginjohtaja asetti työryhmän Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa päätöksellään kartoittamaan kaupungin ja kolmannen sektorin nykytilan ja valmistelemaan yhteistyön periaatteet. Loppuraportissaan työryhmä esittää, että Jyväskylän kaupungin avustustasoa on aiheellista tarkistaa. Raportin mukaan Jyväskylässä maksetaan avustuksia vähemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Työryhmä esittää, että vuoden 2012 talousarvioon varataan yhteensä euroa lisää yhdistysten avustuksiin, josta euroa kohdentuu sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Kaupunginhallitus merkitsi loppuraportin tiedoksi kokouksessaan Pohjoismainen tiedotustoimisto (anomus euroa) Pohjoismaissa on y hteensä kahdeksan tiedotustoimistoa. Suomen tiedotustoimistot sijaitsevat Jyväskylässä ja Vaasassa. Pohjoismainen tiedotustoimisto on po hjoismaisen yhteistyön alueellinen koordinaattori. Sen tehtäviin kuuluu pohjoismaisen toiminnan ja tapahtumien järjestäminen alueellaan. Jyväskylän tiedotustoimiston yhteydessä toimii Pohjola-Nordenin liiton alainen Keski-Suomen piiritoimisto. Toimisto toimii myös Ruotsin konsulaattina ja alkaen myös Norjan konsulaattina. Jäsenmaksut ja Keski-Suomen liiton kehittämisrahasto Keski-Suomen liiton hallinnoimalla kehittämisrahastolla edistetään kuntien, seutujen ja koko maakunnan kilpailukykyä ja varmennetaan maakunnan strategioiden toteutuminen. Sen kautta varaudutaan myös uusiin avauksiin sekä tuetaan maakuntien välisiä hankkeita. Jäsenmaksut: TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Keski-Suomen liitto 1 216, , ,7 39,7 3,1 % Keski-Suomen liitto kehitt.rahasto 400,0 348,2 371,8 23,6 6,8 % Suomen Kuntaliitto 445,5 455,1 468,8 13,7 3,0 % Keski-Suomen kauppakamari 22,0 22,3 27,0 4,7 21,1 % Finland Convention Bureau 16,4 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut jäsenmaksut 14,3 22,3 20,0-2,3-10,3 % Jäsenmaksut yhteensä 2 114, , ,3 79,4 3,7 % Taloudelliset tavoitteet: TULOSSUUNNITELMA TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Toimintatulot 8 245, , , ,6-32,2 % Myyntitulot 323,7 27,0-27,0-100,0 % Tuet ja avustukset 7 473, , , ,6-28,9 % Muut toimintatulot 449,0 342,0-342,0-100,0 % Toimintamenot , , , ,4 11,7 % Henkilöstömenot 1 397, , ,9-100,0 % Palvelujen ostot 9 196, , , ,4 63,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 204,3 154,5-154,5-100,0 % Avustukset 1 295, , ,0-100,0 % Muut toimintamenot 851,6 752,6-752,6-100,0 % Toimintakate (sitova taso) , , , ,0 76,0 %

16 14 TALOUS TP 2010 TA/M 2012 TA 2012 Muutos euroa euroa % Valtionosuuskompensaatio 3 557, , ,0 0,0 0,0 % Yhdistymisavustus 2 538, ,0 0, ,0-100,0 % Työterveyshuolto 873,1 857, ,0 142,4 16,6 % Elatustuen takautumissaatavat 407,8 320,0 323,0 3,0 0,9 % Kaupunginhallitus 10,1 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! EU-hankkeet 603,0 440,0 90,0-350,0-79,5 % Koheesio- ja kilpailukykyohjelma 84,6 35,0 35,0 0,0 0,0 % Maaseutulautakunta 16,5 15,0 15,0 0,0 0,0 % Henkilöstöpalvelut 42,1 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Tapahtumat ja suhdetoiminta 6,2 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Viestintä ja markkinointi 43,9 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Kansainvälinen toiminta 0,4 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Innovaatio- ja yhteispalvelut 46,5 29,0 16,0-13,0-44,8 % Palvelualueiden yhteiset 16,2 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Korpilahden aluelautakunta 0,2 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Kuntien historiateokset 0,0 5,0 0,0-5,0-100,0 % Vaalit 0,0 190,0 380,0 190,0 100,0 % Toimintatulot yhteensä 8 245, , , ,6-32,2 % Kunnallisverotus 3 087, , ,4 92,4 3,0 % Henkilöstökulut kaup. yhteiset (varhe 189,9 224,3 230,6 6,3 2,8 % Jäsenmaksut ja K-S:n liiton keh.rah , , ,3 79,4 3,7 % Työterveyshuolto 1 706, , ,0 100,0 6,3 % Kaupunginhallitus 1 214, , ,0 399,3 38,0 % Avustukset 889,2 932, ,0 344,5 36,9 % EU-hankkeet 723,0 860,3 510,0-350,3-40,7 % Palkkojen harmonisointi 0,0 200,0 100,0-100,0-50,0 % Innovaatio- ja yhteispalvelut 739,7 842,2 955,9 113,7 13,5 % Tapahtumat ja suhdetoiminta 352,4 350,0 350,0 0,0 0,0 % Viestintä ja markkinointi 352,6 300,0 350,0 50,0 16,7 % Henkilöstöpalvelut 379,1 350,0 300,0-50,0-14,3 % Kaupungin juhlavuosi 0,0 0,0 250,0 250,0 100,0 % Ulkoinen tarkastus 172,9 216,9 234,7 17,8 8,2 % Kehittämishankkeet 194,9 210,0 210,0 0,0 0,0 % Koheesio- ja kilpailukykyohjelma 209,0 163,0 150,0-13,0-8,0 % Kuntien historiateokset 135,5 165,1 0,0-165,1-100,0 % Kansainvälinen toiminta 141,5 150,0 150,0 0,0 0,0 % Kaupunginvaltuuston juhlapäätökset 151,3 0,0 0,0 0,0 0,0 % Konserttisalin luonnossuunnitelma 0,0 0,0 50,0 50,0 100,0 % Palvelualueiden yhteiset 22,3 65,0 50,0-15,0-23,1 % Maaseutulautakunta 102,0 100,7 100,7 0,0 0,0 % Varamääräraha 44,5 50,0 60,0 10,0 20,0 % Korpilahden aluelautakunta 23,2 24,9 24,9 0,0 0,0 % Vaalit 0,0 353, ,0 747,0 211,6 % Toimintamenot yhteensä , , , ,9 11,7 %

17 15 Konsernihallinto Osaamis- ja elinkeinopolitiikka Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut: Osaamis- ja elinkeinopolitiikan määrärahaan sisältyvät toimenpiteet, joilla parannetaan yritysten toimintaympäristöä, tuotantopanosten saatavuutta, osaamista, palveluja sekä kaupungin päätöksentekojärjestelmän yrityslähtöisyyttä. Kaupungin väestö kasvaa 1 1,5 % ja työpaikkojen vuosittainen kasvutavoite on 1 2 %. Hyvä elinkeinotoiminta on kaupunkilaisten hyvinvoinnin perusta ja kannattava elinkeinoelämä on kaupungin talouden selkäranka. Kaupungin hyvä maine yrittäjyyskaupunkina on per usedellytys kilpailtaessa yritystoiminnasta. Hyvä yritysympäristö houkuttelee yrityksiä, työpaikat ja viihtyisä asuinympäristö houkuttelevat osaavaa työvoimaa. Yrityslähtöinen osaamisen kehittäminen ja monipuolinen koulutustarjonta takaavat osaavan työvoiman riittävyyden. Tuloksellinen elinkeinopolitiikka tukee yritysten toimintaa ja uusien työpaikkojen syntymistä. Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy on seudun neljän kunnan omistama elinkeinoyhtiö, joka on perustettu Käynnistettyä Jykesin hallinnon ja palvelutoiminnan uudistustyötä jatketaan. Jyväskylän Paviljonkisäätiö Paviljonkisäätiön vuotuinen avustustarve on vuonna 2007 k aupunginvaltuustossa käsitellyn periaatteen mukaan euroa. Rallin maailmanmestaruusosakilpailun järjestelyt Neuvottelut uudesta yhteistyösopimuksesta ovat kesken AKK Sports Oy:n kanssa. Liikunnan ja kansanterveyden edistämisäätiö LIKES (anomus euroa) LIKES on voittoa tavoittelematon säätiö, jossa työskentelee päätoimisesti noin 45 korkeasti koulutettua ammattilaista. Säätiöllä ei ole merkittävää omaisuutta eikä pääomaa. Säätiö on verotarkastuksissa (viimeksi 2007) todettu yleishyödylliseksi. Yleishyödyllisyys korostuu liikuntalääketieteen klinikan liiketoimintojen myynnin jälkeen. Säätiön tarkoitus on liikunnan ja kansanterveyden edistäminen sekä niiden tutkimuksen tukeminen. Nykyisin säätiön toiminta tapahtuu LIKES-tutkimuskeskuksen kautta, joka on kansainvälisesti tunnettu liikuntatieteellinen ja hyvinvointiteknologian alan tutkimus- ja kehittämislaitos. LIKESin merkittävimmät toiminnot tällä hetkellä ovat Kunnossa kaiken ikää -ohjelman (KKI) toteuttaminen, Liikkuva koulu -hankkeen koordinointi, liikuntatieteellinen tutkimus sekä liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutus. Kansalaistoiminnan keskus (anomus euroa) Jyväskylän seudun kolmannen sektorin toimijoiden pitkäaikainen tavoite Kansalaistoiminnan keskuksen aikaansaamiseksi Jyväskylään on toteutumassa. Vuonna 2011 s aatiin hankkeen ensimmäinen vaihe käyntiin ja rahoituspäätökset niin Jyväskylän kaupungin kuin Rahaautomaattiyhdistyksen osalta, jotta toiminta saattoi alkaa. Hanke kokonaisuudessaan toteutuu, kun tilat Matarankatu 6:ssa saadaan käyttökuntoon vuoden 2012 alussa. Silloin vasta voidaan varsinaisesti puhua kansalaisten kohtaamispaikasta ja järjestöjen palvelukeskuksesta. Keskuksen avajaisia päästään viettämään maaliskuussa 2012 kaupungin juhlavuoden merkeissä.

18 16 Kansalaistoiminnan keskuksen tarkoituksena on parantaa kansalaisjärjestötoiminnan toimintaedellytyksiä samalla kun se ratkaisee monien yhteisöjen jatkuvasti muuttuvia ja epävarmoja toimitilatarpeita. Keskus on avoin kaikille järjestötoimijoille siten, että sinne suunnitellut kokoontumis-, koulutus- ja ryhmätilat sekä toimistopalvelut palvelisivat koko kansalaistoimijoiden kenttää. Se toimii myös yhteistyö- ja vuorovaikutusareenana kaupungin, oppilaitosten ja 3. sektorin kesken. Keskuksen pääaulaan on s uunniteltu matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluja kansalaisille. Keskukseen tulevat sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat saamassa Raha-automaattiyhdistykseltä merkittävää vuokratukea, jolloin mahdollistuu pientenkin yhdistysten mukaantulo hankkeeseen. Jyväskylän kaupungilta haetaan rahoitusosuutta, joka kohdentuu keskukseen tuleviin yhteisiin kokous- ja koulutustiloihin ja on euroa/vuosi. Se mahdollistaa yhteiskäyttötiloja keskukseen ja myös muiden kuin vakinaisesti keskuksessa vuokralla olevien yhdistysten tilojen käytön. Jyväskylän kaupungin kansalaistoimintaa palvelevat toimintayksiköt voivat myös saada tiloja käyttöönsä. Hanketta hallinnoi Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry, joka toimii päävuokralaisena ja vastaa alivuokra- ja muista sopimuksista toimijoiden kanssa. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU (anomus euroa + laajennus ) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn taustalla on KIHU-säätiö, jonka perustivat Suomen Olympiayhdistyksen, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän kaupunki ja LIKES-säätiö opetusministeriön myötävaikutuksella. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti KIHU:n tavoitteena on parantaa suomalaisen huippu-urheilun kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä yhteistyössä valmennus- ja urheilujärjestelmien sekä tutkimusyksiköiden kanssa tehtävällä laadukkaalla ja eettisesti kestävällä tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnalla. KIHU saa opetusministeriön toiminta-avustusta. Pääosa KIHU:n noin kahden miljoonan euron budjetista koostuu projekteista ja se rakentuu lähes kokonaan Jyväskylän ulkopuolelta tulevalle rahoitukselle. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus toimii kaupungin Liikuntapalvelukeskuksen vuokralaisena kaupungin omistaman Hipposhallin yhteyteen rakennetuissa toimisto- ja varastotiloissa. Toimitilat ovat käyneet ahtaiksi ja osin varsin epäkäytännöllisiksi. Toimitilojen laajennushankkeesta aiheutuneita lisäkustannuksia varten kaupunki myöntää vuodelle 2012 v arsinaisen toimintaavustuksen lisäksi euron avustuksen. Taloudelliset tavoitteet:

19 17 TULOSSUUNNITELMA TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Toimintatulot 140,0 140,0 140,0 0,0 0,0 % Muut toimintatulot 140,0 140,0 140,0 0,0 0,0 % Toimintamenot 5 829, , ,6 192,8 3,3 % Palvelujen ostot 4 630, , ,1 63,8 1,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Avustukset 1 045, , ,0 129,0 12,1 % Muut toimintamenot 153,9 161,5 161,5 0,0 0,0 % Toimintakate (sitova taso) , , ,6-192,8 3,4 % Tunnusluvut: TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa % Perusrahoitus/Jykes 4 045, , ,1 0,1 0,0 % Yhteisöveron tuotosta/jykes 477,0 365,8 429,5 63,7 17,4 % Jyväskylän Paviljonki 900,0 900,0 900,0 0,0 0,0 % Rallin MM-osakilpailu 261,9 260,0 260,0 0,0 0,0 % LIKES 100,0 80,0 100,0 20,0 25,0 % Kansalaistoiminnan keskus 13,0 54,0 54,0 0,0 0,0 % KIHU 32,0 32,0 141,0 109,0 340,6 % Yhteensä 5 829, , ,6 192,8 3,3 %

20 18 Konsernihallinto Hallintokeskus Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut: Konsernihallintoon kuuluvat hallintokeskus, sisäinen tarkastus, tietohallinto, Tilapalvelu Liikelaitos, Talouskeskus Liikelaitos sekä maaseutulautakunnan, aluelautakunnan ja keskusvaalilautakunnan alaiset toiminnat. Tietohallinto on net toyksikkö, jolla on er illinen määräraha. Talouskeskuksen ja Tilapalvelun tiedot ovat talousarvion Liikelaitosten osassa. Hallintokeskus toimii kaupunginjohtajan alaisena konsernihallinnon palvelualueen hallinto-, ohjausja suunnitteluyksikkönä. Hallintokeskus jakaantuu kaupunginkanslian, henkilöstöhallinnon, talouden, kehittämisen, viestinnän sekä kansainvälisen toiminnan vastuualueisiin. Hallintokeskuksen yhteydessä toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa sisäisen tarkastuksen yksikkö. Kaupungintalon peruskorjauksen vuoksi kaupungintalon palvelut toimivat väistötiloissa Rakentajantalossa ja Tietotalossa. Hallintokeskuksen määrärahassa ovat henkilökunnan palkat, hallinnon palvelualueen toimitilojen vuokrat sekä koneet, laitteet ja tarvikkeet. Toiminnalliset määrärahat esitetään eriteltyinä kaupunginhallituksen kohdassa. Toiminnallisia eriä ovat kehittämishankkeet, keskitetyt henkilöstöpalvelut, tapahtumat ja suhdetoiminta, viestintä ja markkinointi sekä kansainvälinen toiminta. Kaupunginhallituksen määrärahakohdassa on m yös innovaatio- ja aluepalveluiden talousresurssit. Hallintokeskus Aluekehittämisjohtaja Sisäinen tarkastus Kanslia ja lakipalvelut Henkilöstö Kehittäminen, Maaseutu ja Matkailu Talous Viestintä ja Kansainvälinen toiminta Aluekehittäminen Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken seudut toteuttavat yhteistä koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa vuoden 2013 loppuun. Ohjelmaa hallinnoi Jykes as ukkaan toiminnallinen kokonaisuus käyttää jatkossa nimeä Jyväskylän kaupunkiseutu. Kaupunginkanslian vastuualue huolehtii kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan asioiden valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen sihteeritehtävistä lakiasioiden hoidosta ja kaupungin etujen valvonnasta vaalien järjestämisestä kaupungin asiakirjahallinnosta, kirjaamo- ja arkistotoimesta muista kaupunginjohtajan määräämistä tehtävistä. Henkilöstön vastuualue huolehtii palvelussuhdeasioista henkilöstösuunnittelusta ja rekrytoinnista työyhteisöjen tuesta ja kehittämisestä (sisältää työsuojelun ja työterveyshuollon ohjauksen) henkilöstön kehittämisestä.

21 19 Kehittämisen, maaseutu- ja matkailupalveluiden vastuualue huolehtii kaupunkistrategian ja strategisten ohjelmien laadinnasta ja koordinoinnista organisaation ja toimintamallien kehittämisestä sekä johtamista avustavan tiedon keräämisestä ja tutkimustoiminnasta matkailupalveluista aluelautakunnan ja maaseutulautakunnan valmistelu-, esittely- ja sihteeritehtävistä maaseutuelinkeinoviranomaistoiminnasta maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämisestä ja kyläyhteisöjen kansalaisaktiivisuuden tukemisesta kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistoiminnan koordinoinnista kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämisestä. Talouden vastuualue huolehtii talousarvion laadinnasta ja taloussuunnittelusta talousohjauksesta, seurannasta ja raportoinnista tilinpäätöksen laadinnasta laskennan kehittämisestä. Vastuualueella toimii kaupunginjohtajan asettama konserniohjausryhmä, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja ja kannanottoja erityisesti tytäryhteisöjen hankkeiden taloudellisista vaikutuksista päätösten valmistelua varten sekä laatia taloudellisten riskien hallintaan liittyen tarpeellisia selvityksiä ja ohjeita konsernijohdon käyttöön. Vastuualueella toimii myös kaupunginjohtajan asettama hankintojen ohjausryhmä. Hankintojen uudessa toimintamallissa hankintojen kokonaissuunnittelu ja ohjaus siirtyy konsernihallintoon. Kilpailuttamistoiminnat säilyvät Talouskeskus Liikelaitoksen yhteydessä toimivassa hankintakeskuksessa. Viestinnän, markkinoinnin ja kansainvälisen toiminnan vastuualue huolehtii henkilöstöviestinnästä valmistelu- ja päätösviestinnästä kuntalaisviestinnästä kaupunkimaineeseen ja markkinointiin liittyvistä tehtävistä häiriötilanne - ja kriisiviestinnästä kansainvälisen toiminnan koordinoinnista ja kansainvälisistä yhteyksistä johdon sihteeritehtävistä vastaanottojen, tapahtumien ja muun vieraanvaraisuuden järjestelyistä. Sisäinen tarkastus Hallintokeskuksen yhteydessä toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa sisäinen tarkastus, jolle kaupunginhallitus vahvistaa toimintaohjeet. Jyväskylän Seudun Matkailu Jyväskylän Seudun Matkailu on m onipuolinen palvelutoimisto Jyväskylän seudun asukkaille, matkailijoille ja palvelujen tuottajille. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat Jyväskylä-neuvonta, seudullinen matkailuneuvonta ja kotimaan vapaa-ajan matkailumarkkinointi, palvelukassa ja lipunmyynti. Seudullinen matkailuneuvonta vastaa keskitetysti seitsemän kunnan neuvontapalveluista (Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen, Hankasalmi, Petäjävesi ja Toivakka). Seudun matkailumarkkinointi noudattaa samaa kuntakokonaisuutta. Keskitetyllä lipunmyynnillä pyritään edistämään lipunmyyntiä seudulla järjestettäviin tapahtumiin ja helpottamaan tapahtumalippujen saatavuutta kaupungissa.

22 20 Peruslähtökohtana on palvella asiakkaita ammattitaitoisesti, asiakaslähtöisesti, luottamuksellisesti ja tasapuolisesti. Tavoitteena on, että seudun eri matkailutoimijoiden yhteistoimintaa tiivistetään erityisesti markkinoinnin ja myynnin osalta. Kehittämistavoitteet: Jyväskylän Seudun Matkailun internetsivujen uudistaminen vuonna Matkailun internetsivujen sisällöllisellä ja rakenteellisella kehittämisellä pystytään palvelemaan paremmin huomioiden tämän hetken ja tulevaisuuden haasteet niin asiakkaiden kuin elinkeinoelämän näkökulmasta. Verkkosivujen rooli on merkittävä tehokkaassa ja tuloksellisessa matkailumarkkinoinnissa. Taloudelliset tavoitteet: TALOUS TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Hallintokeskus 55,9 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Jyväskylän Seudun Matkailu 491,6 468,1 461,9-6,2-1,3 % Toimintatulot yhteensä 547,5 468,1 461,9-6,2-1,3 % Hallintokeskus 4 543, , ,5 3,4 0,1 % Jyväskylän Seudun Matkailu 838,9 881,6 895,3 13,7 1,6 % Toimintamenot yhteensä 5 382, , ,8 17,2 0,3 % TULOSSUUNNITELMA TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Toimintatulot 547,5 468,1 461,9-6,2-1,3 % Myyntitulot 496,5 454,1 461,9 7,8 1,7 % Maksutulot 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Tuet ja avustukset 15,4 0,0 0,0 #JAKO/0! Muut toimintatulot 35,6 14,0-14,0-100,0 % Toimintamenot 5 382, , ,8 17,2 0,3 % Henkilöstömenot 3 757, , , ,9 39,3 % Palvelujen ostot 1 048,6 894,6-894,6-100,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 69,5 64,4-64,4-100,0 % Avustukset 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Muut toimintamenot 506,3 468,7-468,7-100,0 % Toimintakate (sitova taso) , , ,9-23,4 0,5 %

23 21 Konsernihallinto Tietohallinto Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut: Tietohallinnon tehtävänä on t ukea kaupungin johtamista ja palvelujen tuottamista, turvata päätöksenteon ja palvelujen tehokkuus ja taloudellisuus ajantasaisin ja luotettavin tiedoin sekä toimia tuloksekkaasti. Tietohallinto tuottaa tietotekniikka- ja telepalveluja kaupunkikonsernille, kunnille ja kuntayhteisöille. Tietohallinto vastaa tietohallintostrategioiden toteuttamisesta ja koordinoinnista. Tietohallinto toimii nettoyksikkönä ja tavoitteena on o makustannushintaiseen hinnoitteluun perustuva nollatulos kuitenkin siten, että ylijäämä on laskennallisten pääomamenojen (käyttöomaisuuden poistojen) suuruinen. Tietohallinnon toimintaa ohjaa kaupunkikonsernin ict-ohjausryhmän käsittelemät toimintaohjeet. Toimintaohjeessa määritellään tarkemmin yksikön vastuut, organisaatio ja ratkaisuvalta. Ictohjausryhmä ja palvelualueiden ict-kehittämisryhmät ohjaavat tietohallinnon ja tietojärjestelmin strategista kehittämistoimintaa. Tietohallinto käyttää palvelutuotannossaan apuna ulkoisia toimittajia sen ollessa sekä taloudellisesti että toiminnallisesti perusteltua. Kilpailutettuja ohjelmisto- ja laitetoimittajia on 4 5. Tietotekniikkatoiminnan kustannuksista alihankinnan osuus on noin 60 % ja puhelinvaihteen osalta noin 75 %. Tietohallinnon asiakaskohtaiset veloitukset kootaan palvelupaketeista, joihin sisältyvät verkkoyhteydet, mobiiliteknologiapalvelut, tietojärjestelmäpalvelut ja järjestelmien vaatimat konesalipalvelut. Telepalveluiden puolella paketti pitää sisällään puhelinvaihteen palvelut sekä työajanseurannan. Asiakkaiden kanssa tehdään vuosittain ict- ja puhelinpalvelusopimukset. Osan suorista kustannuksista esim. puhelinluettelot, puhelinten siirrot ja asennukset, toimittajat laskuttavat suoraan asiakkailta. ERP-hankkeen projektinjohtaja jää eläkkeelle ja toimi on ol lut hallintokeskuksen kirjoilla ja henkilöstökuluissa. Kyseinen toimi siirretään tietohallintoon alkaen ja tehtävänimikkeeksi tulee tietohallintoasiantuntija. Tehtäväalueeseen kuuluu tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurityön johtaminen ja tietojohtamisen kehittäminen. Strategiset tavoitteet: 1. Valtioneuvosto hyväksyi valtiovarainministeriöstä annetun asetuksen muutoksen, jolla vahvistetaan tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvän toiminnan (ICT) ohjausta ministeriössä. Hallinnon kehittämisosastolta irrotetaan Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö, KuntaIT-yksikkö ja Turvallisuusverkkoyksikkö. Näistä muodostettiin Julkisen hallinnon ICT-toiminto suoraan kansliapäällikön alaisuuteen. Asetusmuutos tuli voimaan Valtiovarainministeriön JulkIT-yksikön ja 11 suurimman kaupungin tietohallintojohdon kesken toteutettaviin hankkeisiin osallistutaan soveltuvin osin. 2. Lainsäädäntöön ja julkishallinnon ict-yhteistyöhön vaikutetaan organisoidun valtakunnallisen yhteistyön avulla. Tietohallintolaki edellyttää julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden lisäämistä. Kokonaisarkkitehtuurilla kuvataan kuinka organisaation toimintaprosessit, organisaatioyksiköt, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena. 3. Tietohallinto organisoidaan siten, että sen toiminta tukee kaupungin palveluprosessien kehittämistä. 4. Palveluiden tuottavuuden nostaminen mahdollistetaan tieto- ja viestintätekniikalla. 5. Tietohallinnon seutuyhteistyötä tehdään mm. ympäristökuntien, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattiopiston kanssa. Kaupunginhallitus teki /100 periaatepäätöksen Jyväskylän

24 22 kaupungin, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankinta- ja materiaalitoimen tietojärjestelmäyhteistyöstä. Kehittämistavoitteet: 1. Kaupunkikonsernin ict-ohjausryhmän hyväksymä tietohallinnon strategia- ja kehittämisohjelma linjaa kehittämisen painopistealueet. 2. Mahdollistetaan mobiiliratkaisujen, e-työympäristön, itsepalvelun ja sähköisen asioinnin ja tietojärjestelmien hyödyntäminen työ- ja luottamustehtävissä aiempaa laajemmin. Sähköistä työympäristöä kehitetään yhdenmukaisemmaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi ja sen sisältöä laajennetaan. 3. Työasemaohjelmistoja päivitetään uusiin versioihin. 4. Kehitetään palvelualojen sähköisen asiointia ja asiakkuuden hallintaa huomioiden julkishallinnon valtakunnalliset yhteishankkeet. 5. Erp-järjestelmän jatkokehityshankkeet. 6. Tieto- ja viestintätekniikan tehokasta hyödyntämistä tuetaan koulutuksella. 7. Terveydenhuollon tietojärjestelmä- ja puhelinpalveluratkaisuja ja tietojärjestelmien integrointia valtakunnallisiin toteutuksiin kehitetään yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. 8. Palvelualuekohtaisia tietojärjestelmäuudistuksia toteutetaan. Tiimikohtaiset tavoitteet on kirjattu erilliseen asiakirjaan. Taloudelliset tavoitteet: TULOSSUUNNITELMA TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Toimintatulot 4 986, , ,5 458,5 8,5 % Myyntitulot 4 761, , ,5 528,5 10,0 % Tuet ja avustukset 11,4 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut toimintatulot 213,6 70,0 0,0-70,0-100,0 % Toimintamenot 4 853, , ,5 353,9 6,8 % Henkilöstömenot 2 071, , ,5 101,9 4,4 % Palvelujen ostot 1 612, , ,0 252,0 17,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 139,5 200,0 200,0 0,0 0,0 % Muut toimintamenot 1 029, , ,0 0,0 0,0 % Toimintakate (sitova taso) 133,0 195,4 300,0 104,6 53,6 % Poistot 189,6 215,0 300,0 85,0 39,5 % Netto -56,6-19,6 0,0 19,6-100,0 %

25 23 Tunnusluvut: Tunnusluvut: TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa % Suoritetavoitteet: Tietojärjestelmien lukumäärä ,4 % Seudulliset tietojärjestelmäratkaisut ,0 % Pidettyjen atk-kurssien lukumäärä ,0 % Tehokkuus, taloudellisuus: Menot/henkilötyövuosi euroa ,6 % Menot/hallintotyöasema euroa 1,4 1,3 1,3 0,0 0,0 % Menot/matkapuhelin euroa ,0 % Laajuustiedot: Tietokoneverkon palvelimien lkm ,1 % Mikrotietokoneiden lukumäärä ,0 % Kannettavat mikrotietokoneet ,2 % Mikrotietokoneiden lkm CygnNet ,8 % Matkapuhelin lkm ,6 % Mobiiliteknologiapalvelut ,7 % Voimavarat: Vakinaiset viran- ja toimenhaltijat ,3 % Henkilötyövuosien määrä 43,0 46,6 48,0 1,4 3,0 % Toimitilojen neliömäärä 1 143, , ,1 22,1 1,9 % Tuloskortin mukaiset tavoitteet Arviointikiriteeri/mittari Tavoitetaso ASIAKAS Palvelut tuotetaan oikea-aikaisesti, sovitulla laatutasolla, kustannustehokkaasti ja koordinoidusti. Asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tietohallinnolla on työhönsä motivoitunut, Työilmapiiri (1-5) 4 ammattitaitoinen ja osaamisestaan ja työstään ICT-ongelmien ja tukipyyntöjen vastuuta kantava henkilöstö. ratkaisujen onnistumisprosentti 100 % TOIMINTAPROSESSIT Tietohallinnon palvelut ovat laadukkaita ja kustannus- Viruksien ja tietomurtojen tehokkaita. aiheuttamat käyttökatkot 0 kpl Ulkopuolista palvelutarjontaa hyödynnetään valikoivasti Tietojärjestelmien ja tietoverkon ja tarvelähtöisesti. käytettävyys. 99,5 % TALOUS Tietohallinto ohjaa asiakkaita ja yhteistyökumppaneita Nettobudjetoitu tulos/poikkeama % 3 % taloudellisiin ja tuottaviin tietojärjestelmäratkaisuihin. ICT-menot/käyttötalous 1,5 %

26 24 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

27 25 Perusturvalautakunta Dnro 2274/ Talousarvioesitys vuodeksi 2012 Asian valmistelijat Hannu Tuhkanen, puh ja Pekka Utriainen, puh Talousarvion lähtökohdat Kaupunginhallitus on päätöksen /214 mukaisesti vahvistanut talousarvion laadintaohjeen vuodeksi Kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaaminen on kuntatalouden näkymien epävarmuuden ja valtiontalouden heikon tilanteen vuoksi edelleen erittäin tärkeä tavoite. Lisähaasteena on ikääntymisestä kuntatalouteen aiheutuvat menopaineet kuluvalla vuosikymmenellä. Valtioneuvoston keväällä 2009 tekemän linjauksen mukaisesti Jyväskylän kaupunki on mukana valtiovarainministeriön ohjaamassa 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyössä. Tuottavuusohjelman mukaisesti vastuualueet jatkavat aiempien vuosien tapaan tuottavuuden parantamiseen tähtääviä hankkeita ja toimia. Toimien vaikutus määrärahoittain on kuvattu jäljempänä. Merkittävimmät toiminnan muutokset vuodelle 2012 liittyvät lasten päivähoitopalveluiden vastuualueen siirtymiseen sivistyspalveluiden palvelualueelle vuoden alusta. Kustannusten sopeuttaminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden nettokehys on 339,8 miljoonaa euroa. Valmistelussa on otettu huomioon seuraavat kustannusten ja tulojen lisäykset: nykyisen henkilöstön henkilöstömenojen muutokset 3,1 miljoonaa euroa sisäisten veloitusten muutos 2,1 miljoonaa euroa erikoissairaanhoidon kustannusten muutos 3,7 miljoonaa euroa vuoden 2011 talousarvioon sisältyvien päätösten sekä tulojen 2,7 % nostamisvelvoitteen nettovaikutus vuoden 2011 tasosta on yhteensä 3,9 miljoonaa euroa Lisäykset ovat yhteensä 12,8 miljoonaa euroa, joka on lisäystä 3,8 % vuoden 2011 talousarviotasosta. Kehys sisältää 4,5 miljoonaa euroa toiminnan tason tarkastuksia seuraavasti: terveydenhuollon palvelut, JKL 0,9 miljoonaa euroa erikoissairaanhoidon palvelut 1,5 miljoonaa euroa vanhus- ja vammaispalvelut 0,9 miljoonaa euroa sosiaali- ja perhepalvelut 1,2 miljoonaa euroa

28 26 Nettokasvu vuodelle 2012 on tarkastusten jälkeen 8,2 miljoonaa euroa, kasvua on 2,5 % vuoden 2011 talousarviota. Sopeuttamisen vaikutukset Talousarvio-ohjeen mukaiseen kehyksen toteuttaminen vaatii toiminnan tason tarkastuksia koko sosiaali- terveyspalveluiden tuotannossa. Erityisesti tämä näkyy siinä, että toiminnallisia tavoitteita joudutaan merkittävästi alentamaan. Seurauksena tästä on lainsäädännön velvoitteiden toteuttamisen heikentyminen, jolloin tarpeiden jäädessä talousarvion ulkopuolelle uhkana on, että korjaavien palvelujen kustannukset kasvavat. Sopeuttamisen edellyttämät toimenpiteet on kuvattu vastuualueittain erillisissä liitteissä. Toiminnan tason tarkastukset tulevat kohdistumaan erityisesti yksikkökustannuksiltaan kalleimpiin yksiköihin. Käytännön toimenpiteet tulevat kohdentumaan ensisijaisesti henkilöstökustannusten hillitsemiseen. Tämä koskee erittäin merkittävästi sijaistyövoiman käytön rajoittamista nykyisestä. Varahenkilöiden määrää ja yhteiskäyttöä on samanaikaisesti lisättävä. Vastuualueiden nettomäärärahat ja asukaskohtaiset kustannukset TOIMINTAKATE (1000 ) TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa % Hallinto ja kehittäminen ,4 % Terveydenhuollon palvelut, JKL ,2 % Terveydenhuollon palvelut; Muut kunnat ,0 % Erikoissairaanhoidon palvelut ,8 % Vanhus- ja vammaispalvelut ,9 % Sosiaali- ja perhepalvelut ,2 % Toimintakate yhteensä ,5 % ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa % Hallinto ja kehittäminen 89,4 90,5 1,2 1,3 % Terveydenhuollon palvelut 525,2 536,4 11,2 2,1 % Erikoissairaanhoidon palvelut 925,4 932,5 7,1 0,8 % Vanhus- ja vammaispalvelut 626,0 637,2 11,2 1,8 % Sosiaali- ja perhepalvelut 339,0 342,9 3,9 1,2 % Yhteensä 2 505, ,6 34,6 1,4 % Irtain käyttöomaisuus Irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan esitetään käytettäväksi 3,2 miljoonaa euroa.

29 27 Talonrakennusinvestoinnit Talonrakennusinvestoinnit on valmisteltu yhteistyössä tilapalvelun kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankkeiden yhteismäärä vuodelle 2012 on 6,4 miljoonaa euroa. Hankkeista merkittävimpiä ovat Kyllön, Vaajakosken ja Palokan terveysasemien investoinnit. Oheisliitteet: (jakelu jäsenet) kehyksen vaikutusten kuvaukset vastuualueittain vuodeksi 2012 irtain käyttöomaisuus talonrakennusinvestoinnit Apulaiskaupunginjohtaja Utriaisen ehdotus Perusturvalautakunta hyväksyy vuoden 2012 talousarvioesityksen. Päätös Perusturvalautakunta toteaa, että annettu talousarvion suunnitteluohjeen mukainen kehys vuodelle 2012 ei mahdollista lakisääteisten palvelujen järjestämistä eikä voimassa olevien palvelusopimusten noudattamista. Kehyksen mukainen talousarvioesitys ei mahdollista palvelutarpeen kasvuun vastaamista eikä toisaalta palvelutarpeen kasvua ehkäiseviä ja kustannusten nousua hillitseviä toimenpiteitä. Näillä perusteilla perusturvalautakunta esittää, että annettuun vuoden 2012 talousarvion suunnitteluohjeen mukaiseen kehykseen lisätään 17,5 miljoonaa euroa, josta osoitetaan 0,5 miljoonan euron lisäys työllistämisen määrärahoihin. Esitys perustuu laskelmiin tarvittavista vähimmäisresursseista. Lisäyksellä turvataan lakisääteiset palvelut, katetaan sopimusperusteiset menot ja mahdollistetaan aluehallintovirastolle annettujen selvitysten mukaiset toimenpiteet käytännössä. Kuntatalouden tilanteen vakavuuden tiedostaen lautakunta toteaa, että palvelujen laadun nykytasoa ei kyetä säilyttämään. Nykytason säilyttäminen edellyttäisi 25 miljoonan euron lisäystä annettuun kehykseen. Palvelutarpeen kasvuun vastaaminen edellyttää siis toiminnan tehostamista nykyisestä. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun kustannusvaikutus ei sisälly lautakunnan esitykseen. Lautakunta edellyttää, että toimintayksikköjen välisten yksikköhintojen vaihtelun syyt selvitetään. Selvityksen perusteella esitetään kehittämistoimenpiteitä. Tuulikki Väliniemi saapui tämän asian käsittelyn aikana klo

30 28 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä Toiminnan kuvaus: Talousarvio sisältää henkilöstön ja ostopalvelujen sopimuksenmukaiset korotukset, erikoissairaanhoidon vuoden 2011 arvioidun ylityksen sekä uuden lainsäädännön edellyttämät resurssit. Toimintatuloihin on tehty ohjeen mukainen 2,7 % korotus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen menot ovat, yhteispalvelualue mukaan lukien, 417,1 M ja tulot 59,8 M. Toimintakate on 3 57,3 M ja kasvua edellisestä vuodesta on yhteensä 25,7 M. Tästä summasta 5,0 M varataan vuoden 2011 erikoissairaanhoidon menojen kattamiseen. Toimintakatteen kasvu vuodesta 2011 vuoteen 2012 on näin ollen 7,8 %. Erikoissairaanhoidon osuus kasvusta on 33,8 %. Terveydenhuollon palveluissa hoitotakuun toteutumiseen pystytään vastaamaan mm. suun terveydenhuollossa palvelusetelirahoitusta lisäämällä sekä henkilöstöresurssia vahvistamalla. Talousarvio mahdollistaa myös neuvola-asetuksen mukaisen henkilöstön palkkaamisen. Avosairaanhoidossa turvataan välittömän puhelinyhteyden saanti. Vanhus- ja vammaispalveluiden osalta talousarvio mahdollistaa nykytoiminnan turvaamisen sekä palvelun tarpeeseen vastaamisen. Palvelusetelillä tuotettavan palvelun osuutta lisätään mm. tuetun kotona asumisen palvelusetelin käyttöä laajentamalla sekä palvelusetelimallin käyttöönotolla myös palveluasumisen tuottamiseen. Sosiaali- ja perhepalveluiden talousarviossa on varauduttu lakimuutoksien mukaisiin palvelutarpeisiin perhehoidossa ja maahanmuuttajapalveluissa. Perheiden ja nuorten varhaista tukemista sekä lastensuojelun avohuollon palveluja vahvistetaan toimintaa vakinaistamalla sekä ostopalvelujen rahoitusta lisäämällä. Myös yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistetaan erityisesti nuorten tukiasumisessa. Perustettavan sosiaalipäivystysyksikön avulla pystytään vastamaan Mobile-kuntien palvelutarpeisiin virka-ajan ulkopuolella. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun kustannusvaikutus ei sisälly talousarvioesitykseen. Talousarvion vaikutuksia on kuvattu tarkemmin vastuualuekohtaisissa osuuksissa.

31 29 Taloudelliset tavoitteet määrärahoittain: TALOUS TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Hallinto ja kehittäminen 4 074, , ,0 0,0 0,0 % Terveydenhuollon palvelut, JKL 6 603, , ,6 407,4 3,3 % Terveydenhuollon palvelut, Muut 0, , ,0-971,0-8,3 % Vanhus- ja vammaispalvelut , , , ,1 9,0 % Sosiaali- ja perhepalvelut , , , ,2 7,7 % Toimintatulot yhteensä , , , ,7 3,8 % Hallinto ja kehittäminen , , ,0 782,2 6,0 % Terveydenhuollon palvelut, JKL , , , ,4 9,7 % Terveydenhuollon palvelut, Muut 0, , ,0-874,1-7,5 % Erikoissairaanhoidon palvelut, JKL , , , ,6 7,1 % Vanhus- ja vammaispalvelut , , , ,5 6,1 % Sosiaali- ja perhepalvelut , , , ,5 8,8 % Toimintamenot yhteensä , , , ,1 7,2 % Hallinto ja kehittäminen , , ,0-782,2 6,6 % Terveydenhuollon palvelut, JKL , , , ,0 10,8 % Terveydenhuollon palvelut, Muut 0,0 96,9 0,0-96,9-100,0 % Erikoissairaanhoidon palvelut, JKL , , , ,6 7,1 % Vanhus- ja vammaispalvelut , , , ,4 5,5 % Sosiaali- ja perhepalvelut , , , ,3 9,2 % Toimintakate yhteensä , , , ,4 7,8 % Strategiset tavoitteet: 1. Edistetään hyvinvointia, ehkäistään syrjäytymistä ja huolehditaan heikoimmassa asemassa olevista 2. Tarjotaan laadukkaat peruspalvelut kaikille kuntalaisille kustannustehokkaasti 3. Onnistutaan palvelujen ja talouden yhteensovittamisessa toimintaa tehostamalla 4. Edistetään työyhteisöjen toimivuutta ja hyvinvointia sekä työurien pidentymistä Kehittämistavoitteet: 1. Otetaan käyttöön Kaste-hankkeissa luotuja toimintamalleja lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden rakenteiden uudistamiseksi 2. Edistetään väestön terveyttä kohdentamalla terveyspalvelut erityisesti keskeisimpiin kansanterveysongelmiin, sekä palvelujen vaikuttavuutta parannetaan näyttöön perustuvilla toimintatavoilla, esim. omahoitoa tehostamalla 3. Edistetään nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä (Nuorten taidetyöpaja, Sovatek hanke)

32 30 4. Luodaan uusi ohjelma pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi paikallisten toimijoiden kanssa edellisen hankkeen jatkoksi 5. Lisätään sähköistä palvelua (esim. neuvolan ja suun terveydenhuollon nettiajanvarauksen pilotointi) ja tietoteknisten sovellusten hyödyntämistä toiminnassa. Vuonna 2012 osallistutaan uuden asiakaspalvelumallin (ASPA) suunnitteluun ja mahdolliseen pilotointiin 6. Lisätään palveluohjausta ja asiakkaiden valinnanvapautta mm. palvelusetelin avulla 7. Lisätään yhteistoimintaa asiakkaiden, kuntalaisten ja eri palvelun tuottajien (ml. järjestöt) kanssa mm. kehittämällä neuvolan ja varhaisen tuen ja nuorten aikuisten toiminnallista palvelumallia sekä sosiaaliohjauksen mallia terveyskeskukseen 8. Vahvistetaan toimintayksiköiden resurssia oppisopimuskoulutuksen, työharjoittelun sekä työllistämistuen avulla ja parannetaan tuottavuutta suoriteperusteisella budjetoinnilla 9. Luodaan ammattikorkeakoulun kanssa ns. kumppanuussopimus jonka puitteissa toteutetaan henkilöstön ja esimiesten koulutushankkeita parantamaan työyhteisöjen toimivuutta. Toiminnan kuvaus: Hallinto ja kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualueen päätöksentekoa ohjaa perusturvalautakunta, terveydenhuollon jaosto, ympäristöterveysjaosto, yksilöhuoltojaosto ja työllisyysjaosto. Apulaiskaupunginjohtajan alaisuudessa toimii hallinto- ja kehittämisyksikkö. Sen tehtäviä ovat palvelualueen strategiatyö ja viestintä, yleinen hallinnon ohjaus, toiminnan, talouden ja henkilöstön suunnittelu ja kehittäminen sekä työllisyyspalvelut. Strategia- ja kehittämisyksikkö huolehtii palvelualueen suunnitteluun ja kehittämiseen kuuluvista konsultointi-, tuki- ja koordinointitehtävistä. Viestinnän perustehtävä on t aata kuntalaisten tasapuolinen tiedonsaanti palveluista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualueen henkilöstö- ja talousasiat toimivat pääsääntöisesti keskitetysti. Henkilöstö- ja talousyksiköissä keskeisiä tavoitteita ovat vahva asiantuntijuus sekä selkeät prosessit yhteistyössä muiden kaupungin toimijoiden kanssa. Palvelualueen hallintoyksikkö vastaa asiakirjahallinnasta sekä lautakunta-asioiden valmistelu- ja päätöksentekoprosessista. Tavoitteena on toiminnan tehostaminen mm. sähköisiä työmenetelmiä ja tiimityötä hyödyntämällä. Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: Työttömyyden hoitoon osoitetaan 0,5 miljoonan euron lisäys työllistämisen määrärahoihin. Erityisesti painotus tulisi olemaan nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisessa.

33 31 Toiminnan kuvaus: Terveydenhuollon palvelut, Jyväskylä Jyväskylän terveydenhuollon palvelujen yhteistoiminta-alue vastaa Hankasalmen, Jyväskylän, Muuramen ja Uuraisten kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä. Palveluilla edistetään kansanterveyttä ja pyritään vähentämään väestöryhmien välisiä terveyseroja terveyspalvelutarpeiden mukaisesti terveyttä edistämällä, sairauksia ehkäisemällä, niitä hoitamalla ja kuntouttamalla. Terveyspalvelujen tavoitteena on t erveyshyödyn tuottaminen kaikissa palvelukontakteissa. Potilaan omaa osallistumista aktivoidaan. Palveluissa korostuvat vaikuttavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus, tarkoituksenmukainen työnjako, sekä yhteistyö muiden terveyden ja hyvinvoinnin eteen työskentelevien toimijoiden kanssa. Yhteistoiminta-alueella otetaan käyttöön uusia toiminta- ja sähköisiä asiointimalleja. Vastuualueen palveluyksiköitä ovat avosairaanhoito, keskitetyt palvelut, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, terveyskeskussairaala ja ympäristöterveydenhuolto. Toimintaa säätelevät keskeisesti laki hoitoon pääsyn turvaamisesta ja asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Jyväskylän osalta talousarvioehdotus mahdollistaa lainsäädännön velvoitteiden mukaisten palvelujen järjestämisen. Muiden yhteistoiminta-alueen kuntien osalta talousarvioesityksen vaikutukset kuvataan kuntien omissa talous- ja toimintasuunnitelmissa. Toiminnalliset tavoitteet: 1. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan puhelinyhteydenotoista 75 %:iin vastataan joko välittömästi tai potilaaseen otetaan yhteyttä takaisinsoittopalveluna. 2. Asiakaskontaktien kirjaamisen tietosisältö tarkentuu; lääkärit kirjaavat diagnoosit 60 %:sta ja hoitohenkilöstö käyntisyyt 80 % ja avohoidon toimintoluokitus otetaan käyttöön. 3. Fysioterapeuttien akuuttivastaanottotoiminta laajenee vuositasolla potilaskontaktiin. 4. Kehitetään ja otetaan käyttöön yhteistoiminnassa sosiaalipalvelujen kanssa lapsiperheille saumaton neuvolatoiminnan ja varhaisen tuen palvelukäytäntö. 5. Kehitetään ja otetaan käyttöön palvelukäytäntö koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja muiden tälle ryhmälle palveluja tuottavien tahojen yhteisille asiakkaille. 6. Sähköinen asiointi terveydenhuollossa laajenee. Suun terveydenhuollossa ja neuvolatoiminnassa 50 % ikäluokkatarkastusten ajanvarauksista tehdään sähköisesti. 7. Toteutetaan viiveetön jatkohoito keskussairaalassa toimivasta päivystysyksiköstä ja erikoissairaanhoidon osastoilta terveyskeskussairaalaan. 8. Lasten suun terveydentila paranee. Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: Avosairaanhoidossa hoidon saatavuus paranee omalääkäri- ja aluehoitajaresurssin vahvistumisella. Samalla mahdollistetaan nykyistä tarkoituksenmukaisempi ammattiryhmien

34 32 välinen työnjako ja hallittavammat työkokonaisuudet. Välitön puhelinyhteydensaanti terveysasemille paranee ja hoidon tarpeen arviointi tehostuu vahvistuvan sairaanhoitajaresurssin ja kaikille terveysasemille laajentuneen takaisinsoittopalvelumallin myötä. Kuntoutuspalveluissa lisäkoulutuksen saaneiden fysioterapeuttien akuuttivastaanottotoiminnan laajentaminen mahdollistaa nopeamman hoitoonpääsyn ja hoidon käynnistymisen tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sekä mahdollistaa osaltaan nykyistä tarkoituksenmukaisempaa työnjakoa. Perhevalmennus ja vanhempainryhmätoiminta toteutuvat monitoimijaisesti koko terveyskeskuksessa. Sähköisen asioinnin laajentaminen vahvistaa asiakkaan osallisuutta, lisää palvelujen saavutettavuutta sekä mahdollistaa sujuvamman ja kohdennetumman asiakaspalvelun. Tarkentuva toimintatiedonkeruu mahdollistaa nykyistä tarkemmalla tasolla tapahtuvan toiminnan seurannan, suunnittelun, toiminnan kohdentamisen ja kehittämisen. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen kuvantamistoiminnan hoitohenkilöstö siirtyy Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palvelukseen työsopimuslain ja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain liikkeen luovutusta koskevien säännösten mukaisesti. Toiminnan kuvaus: Terveydenhuollon palvelut, muut kunnat Jyväskylän terveydenhuollon palvelujen yhteistoiminta-alue vastaa Hankasalmen, Jyväskylän, Muuramen ja Uuraisten kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä. Palveluilla edistetään kansanterveyttä ja pyritään vähentämään väestöryhmien välisiä terveyseroja terveyspalvelutarpeiden mukaisesti terveyttä edistämällä, sairauksia ehkäisemällä, niitä hoitamalla ja kuntouttamalla. Terveyspalvelujen tavoitteena on t erveyshyödyn tuottaminen kaikissa palvelukontakteissa. Potilaan omaa osallistumista aktivoidaan. Palveluissa korostuvat vaikuttavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus, tarkoituksenmukainen työnjako, sekä yhteistyö muiden terveyden ja hyvinvoinnin eteen työskentelevien toimijoiden kanssa. Yhteistoiminta-alueella otetaan käyttöön uusia toiminta- ja sähköisiä asiointimalleja. Vastuualueen palveluyksiköitä ovat avosairaanhoito, keskitetyt palvelut, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, terveyskeskussairaala ja ympäristöterveydenhuolto. Toimintaa säätelevät keskeisesti laki hoitoon pääsyn turvaamisesta ja asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten osalta talousarvioehdotus mahdollistaa lainsäädännön velvoitteiden mukaisten palvelujen järjestämisen. Toiminnalliset tavoitteet: 1. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan puhelinyhteydenotoista 75 % vastataan joko välittömästi tai potilaaseen otetaan yhteyttä takaisinsoittopalveluna. 2. Asiakaskontaktien kirjaamisen tietosisältö tarkentuu; lääkärit kirjaavat diagnoosit 60 % ja hoitohenkilöstö käyntisyyt 80 % ja avohoidon toimintoluokitus otetaan käyttöön. 3. Fysioterapeuttien akuuttivastaanottotoiminta laajenee vuositasolla potilaskontaktiin.

35 33 4. Kehitetään ja otetaan käyttöön yhteistoiminnassa sosiaalipalvelujen kanssa lapsiperheille saumaton neuvolatoiminnan ja varhaisen tuen palvelukäytäntö. 5. Kehitetään ja otetaan käyttöön palvelukäytäntö koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja muiden tälle ryhmälle palveluja tuottavien tahojen yhteisille asiakkaille. 6. Sähköinen asiointi terveydenhuollossa laajenee. Suun terveydenhuollossa ja neuvolatoiminnassa 50 % ikäluokkatarkastusten ajanvarauksista tehdään sähköisesti. 7. Toteutetaan viiveetön jatkohoito keskussairaalassa toimivasta päivystysyksiköstä ja erikoissairaanhoidon osastoilta terveyskeskussairaalaan. 8. Lasten suun terveydentila paranee. Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: Avosairaanhoidossa hoidon saatavuus paranee omalääkäri- ja aluehoitajaresurssin vahvistumisella. Samalla mahdollistetaan nykyistä tarkoituksenmukaisempi ammattiryhmien välinen työnjako ja hallittavammat työkokonaisuudet. Välitön puhelinyhteydensaanti terveysasemille paranee ja hoidon tarpeen arviointi tehostuu vahvistuvan sairaanhoitajaresurssin ja kaikille terveysasemille laajentuneen takaisinsoittopalvelumallin myötä. Kuntoutuspalveluissa lisäkoulutuksen saaneiden fysioterapeuttien akuuttivastaanottotoiminnan laajentaminen mahdollistaa nopeamman hoitoonpääsyn ja hoidon käynnistymisen tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sekä mahdollistaa osaltaan nykyistä tarkoituksenmukaisempaa työnjakoa. Perhevalmennus ja vanhempainryhmätoiminta toteutuvat monitoimijaisesti koko terveyskeskuksessa. Sähköisen asioinnin laajentaminen vahvistaa asiakkaan osallisuutta, lisää palvelujen saavutettavuutta sekä mahdollistaa sujuvamman ja kohdennetumman asiakaspalvelun. Tarkentuva toimintatiedonkeruu mahdollistaa nykyistä tarkemmalla tasolla tapahtuvan toiminnan seurannan, suunnittelun, toiminnan kohdentamisen ja kehittämisen. Toiminnan kuvaus: Erikoissairaanhoidon palvelut Jyväskylä hankkii erikoissairaanhoidon palvelunsa suurimmalta osin Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiiri tuottaa palvelut itse tai hankkii ne ostopalveluna. Vuoden 2012 alusta lähtien kuvantamistoiminta ja potilasasiamiestoiminta siirtyvät sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Taloussuunnitelma mahdollistaa lähes kokonaisuudessaan jyväskyläläisille Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tekemän palvelutarvearvioon pohjautuvan erikoissairaanhoidon palvelutarjouksen mukaisten palvelujen toteutumisen. Sairaanhoitopiirin palvelutarjouksen ja Jyväskylän kaupungin tilauksen välinen ero on 0,9 M. Jyväskylä hankkii yhteistoiminta-alueen erikoissairaanhoidon palvelunsa suurimmalta osin Keski- Suomen sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiiri tuottaa palvelut itse tai hankkii ne ostopalveluna. Talousarvion mukaan Hankasalmen kunnan väestön osalta erikoissairaanhoidon palvelutarjous ja tilaus ovat yhteneväisiä. Muuramen kunnan väestön osalta erikoissairaanhoidon palvelutarjouksen ja tilauksen välinen ero on kohdistuen aikuispsykiatrisiin poliklinikkapalveluihin, lasten ja nuorisopsykiatrisiin palveluihin sekä erikoissairaanhoidon päivystyspalveluihin. Uuraisten kunnan väestön osalta erikoissairaanhoidon palvelutarjous ja tilaus ovat samansuuruiset.

36 34 Taloudelliset tavoitteet määrärahoittain: TALOUS TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Erikoissairaanhoidon palvelut, JKL 621,2 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Toimintatulot yhteensä 621,2 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Erikoissairaanhoidon palvelut, JKL , , , ,6 7,1 % Toimintamenot yhteensä , , , ,6 7,1 % Erikoissairaanhoidon palvelut, JKL , , , ,6 7,1 % Toimintakate yhteensä , , , ,6 7,1 % Toiminnalliset tavoitteet: 1. Hoidontarpeen arviointi aloitetaan kolmen viikon kuluessa lähetteen saavuttua sairaanhoitopiiriin 2. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia on hoidontarpeen arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan 3. Tarpeelliseksi todettu hoito järjestetään 6 kuukauden (lasten ja nuorisopsykiatrinen hoito kolmen kuukauden) kuluessa. Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: Olennaiset toimintamuutokset liittyvät radiologisen toiminnan ja potilasasiamiestoiminnan siirtymiseen sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Toiminnan kuvaus: Vanhus- ja vammaispalvelut Vastuualueen palveluilla tuetaan jyväskyläläisten itsenäistä ja omatoimista elämää, heidän toimintakykynsä ylläpitämistä ja parantamista. Keskeisiä periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, ennaltaehkäisy, kuntouttava työote, yhteistyö ja tiedonkulku. Vastuualueen palveluita ovat omaishoito, kotihoito, palveluasuminen, pitkäaikaishoito ja vammaispalvelu. Palvelut tuotetaan saumattomasti ja viiveettömästi palveluyksiköiden ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Vuonna 2012 v anhus- ja vammaispalvelujen tarpeeseen vaikuttaa väestön määrä sekä yli 75-vuotiaiden osuuden kasvu edellisvuodesta 220 henkilöllä.

37 35 Kotihoitoa tehostetaan mobiililaitteiden käyttöönotolla. Tavoitteena on, että kotikäynnit ja asiakkaiden luona tehtävä työaika lisääntyy tunnin työntekijää kohti päivässä. Asiakasmäärän kasvu lisää myös maksutuloja. Tuetun kotona asumisen ja palveluasumisen palvelusetelien käyttöä lisätään. Pitkäaikaisen laitoshoidon paikkamäärää vähennetään ja asiakkaille tarjotaan vaihtoehtona palveluseteliä. Palveluseteli mahdollistaa entistä sujuvamman asukkaiden tarpeenmukaisen palvelun ja asiakkaiden valinnan mahdollisuuden lisääntymisen. Palvelusetelitoiminnalla on myös yksityisiä hoiva-alan yrityksiä työllistävä vaikutus. Henkilökohtaisen avun palkkiojärjestelmiä kehitetään. HAVU- hankkeen (henkilökohtaisen avun - hanke) avustajaportin käyttö yhdistetään Klemmari-toiminnan kanssa. Palveluohjausta toteutetaan keskitetysti yhteistyössä yhteispalvelupisteiden kanssa. Y öpartio, turvapalvelu sekä vuorohoito organisoidaan uudelleen ja palvelutarpeen arviointia tehostetaan kotihoidon tukemiseksi koko kaupungin alueella. Vanhusten ja vammaisten vapaaehtoistyötä ja ryhmätoimintoja lisätään Jyväskylän seurakunnan ja kaupungin yhteistyönä. Henkilöstön osaaminen kohdennetaan entistä paremmin toimenkuvien uudistamishankkeessa, joka toteutetaan yhteistyössä Jyväskylä ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän aikuisopiston kanssa. Työhyvinvointi toimenpiteillä tuetaan henkilöstön voimavarojen hallintaa, vahvistetaan esimiestyötä ja hyödynnetään entistä paremmin työterveyspalveluja sekä varhaisen puuttumisen mallia. Tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja sekä niistä aiheutuvia sijaiskustannuksia 30 %. Vanhuspalveluissa palvelutuoteperusteisen toiminnan ja talouden suunnittelumalli (SPB) laajennetaan kaikkiin palveluasumisen yksikköihin. Toiminnalla pyritään lisäämään vastuualueen esimiesten ja henkilöstön talousosaamista ja kustannustietoisuutta. Suunnittelun tavoitteena on mm. parantaa henkilöstöresurssien käyttöä ja siten vaikuttaa yksiköiden talouteen. Toiminnalliset tavoitteet: 1. Kriisitilanteissa asiakas saa välittömästi apua. 2. Palveluilla turvataan, että yli 75-vuotiaista on k otihoidon palvelun piirissä vähintään 27 %, palveluasumisessa enintään 6,5 % ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa enintään 4 %. 3. Vanhus- ja vammaispalveluiden toimintaketju on mahdollisimman sujuva, ja potilaat otetaan erikoissairaanhoidosta ja terveyskeskussairaalasta hoitoon kahden vuorokauden aikana. 4. Palvelusuunnitelmat ja erityishuolto-ohjelmat tehdään 100 %:lle asiakkaista. Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: Pyritään vastaamaan Ikääntyvän väestön määrän kasvuun ja dementoivien sairauksien aiheuttamiin lisätarpeisiin vuonna Kehitysvammaisten palvelujen tarpeen kasvuun vastataan Päiväharjun uuden y ksikön palveluilla. Toiminnalliset uudistukset lisäävät palvelujen tehokkuutta vastuualueella. Huomioidaan vammaispalvelulain edellyttämät muutokset ja tarpeiden kasvu. Erikoissairaanhoidon ja Terveyskeskussairaalan akuuttihoidon kehittämisen myötä kotiutusten nopeutuminen ja hoitovastuun varhaisempi siirtyminen vanhus- ja vammaispalveluihin vaatii kotihoidon sisällöllisiä muutoksia ja resurssia. Lisäksi varaudutaan eritysryhmien kasvaviin tarpeisiin. Toiminnan kuvaus: Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja perhepalveluilla tuetaan jyväskyläläisten arjessa selviytymistä, omatoimisuutta ja toimintakykyä. Kohderyhminä ovat erityisesti lapsiperheet, nuoret, työttömät ja maahanmuuttajat.

38 36 Heikoimmassa asemassa oleville järjestetään heidän tarvitsemansa tuki. Vastuualueen palveluyksiköitä ovat lasten ja perheiden palvelut, aikuissosiaalityö ja perusturva sekä psykososiaaliset palvelut. Keski-Suomen tulkkikeskus toimii vastuualueen nettoyksikkönä. Talousarviossa on v arauduttu lakimuutoksien mukaisiin palvelutarpeisiin perhehoidossa ja maahanmuuttajapalveluissa. Kehys mahdollistaa perhehoidon palkkioiden ja kulukorvausten korottamisen, lyhytaikaisen perhehoidon laajentamisen ja kahden perhehoidon sosiaalityöntekijän palkkaamisen. Maahanmuuttajapalveluihin palkataan johtava sosiaalityöntekijä. Perheiden ja nuorten varhaista tukemista sekä lastensuojelun avohuollon palveluja vahvistetaan: Mattilan tuetun asumisen ohjaajan tehtävä vakinaistetaan ja pitkäkestoiseen kotipalveluun palkataan kolme kodinhoitajaa. Päihdeäitien kuntoutuspalvelujen turvaamiseksi lisätään ostopalvelujen rahoitusta. Nuorten aikuisten mielenterveystyöhön palkataan psykologi. Lapsioikeudellisia palveluja laajennetaan seudullisella sosiaalityöntekijä-lastenvalvojalla. Lastensuojelun palvelujen ja toimeentuloturvan indeksikorotukset sisältyvät kehykseen. Toimeentulotuen asiakkaiden määrän arvioidaan pysyvän kuluvan vuoden tasolla. Nuorten tukiasumista lisätään Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot oy:n kanssa. Sillä ja Hovilan nuorisokodin käyttöön otolla ehkäistään lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen kasvua. Asumisen tukipalveluilla ehkäistään häätöjä ja asunnottomuutta. Pitkäaikaisasunnottomien tukiasuntojen henkilöstön jatkorahoitus turvataan hankeajan päättyessä. Vuosiksi luodaan uusi ohjelma pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi. Uusi sosiaalipäivystysyksikkö vastaa Mobile-kuntien palvelutarpeisiin virka-ajan ulkopuolella. Kehyksessä ei ole huomioitu kuluvan vuoden ylitysarvioita euroa, toimeentulotuen palautuskuoriin tarvittavaa rahoitusta euroa. Kehys ei mahdollista koulukuraattorin, koulupsykologin ja lastensuojelun avohuollon ostopalvelujen lisäämistä eurolla. Sosiaalisen isännöinnin henkilöstöä ei ole mahdollista lisätä. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen (USO) mukaisesti kehittämistyön kohteina ovat muun muassa neuvolan ja varhaisentuen palvelumalli, nuorten aikuisten toiminnallinen palvelumalli sekä sosiaaliohjaus terveyskeskuksessa. Monialaiseen kehittämistyöhön kutsutaan mukaan järjestöjen, yritysten, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun edustajia. Omissa lastensuojelulaitoksissa ryhdytään kehittämään palveluperusteista budjetointia. Palvelusetelikokeilua jatketaan lapsiperheiden neuvonta ja terapiapalveluissa. Perheneuvolassa, perhetyössä ja nuorten tukiasumisessa testataan mobiilipohjaisen ohjausvälineen soveltumista asiakasohjaukseen. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan työyhteisöissä. Työpaikan yhteisten pelisääntöjen noudattamisella ja dialogisella viestinnällä edesautetaan työssä jaksamista. Toiminnalliset tavoitteet: 1. Toimeentulotukiasiakkaiden aktivointia tehostetaan aikuissosiaalityön ja työvoimanpalvelukeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston kanssa ja muiden toimijoiden kanssa. TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Toimeentulotukea saaneet henkilöt < 10 % väestöstä 9,5 % 9,5 % 9,8 % 9,8 % 2. Edistetään toimeentulotukiasiakkaiden, alle 25-vuotiaiden ammattikouluttamattomien nuorten aktivoitumista työmarkkinoille ja opiskeluun.

39 37 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Asiakasmäärä on < vuositalolla ja kuukausittain < Psykologipalveluja kohdennetaan lapsiperheiden varhaiseen tukemiseen. TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Psykologipalveluiden asiakasmääristä 45 % on lapsiperheitä 35,0 % 40,0 % 45,0 % 45,0 % Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: Mobile-kuntien asukkaille palveluita tarjoava sosiaalipäivystysyksikkö aloittaa toimintansa Jyväskylän kaupungin hallinnoimana. H ovilan nuorisokoti valmistuu kesällä Työmarkkinatuen kuntaosuus siirretään työllisyyspalveluihin. Lak imuutoksen mukaisesti sijaishuollon tarpeessa olevat lapset pyritään sijoittamaan ensisijaisesti perhehoitoon.

40 Työllisyysjaosto asia nro 21 Dnro 2565/11 21 Työllisyyspalveluiden talousarvioehdotus Asian valmistelija Anssi Niemelä, puh Jyväskylän kaupungin talousarviota 2012 valmistellaan epävarmassa taloustilanteessa. Talousasiantuntijat arvioivat Euroopan talouskriisin heijastuvan nopeasti, voimakkaasti ja pitkäaikaisesti myös kuntiin. Uutta työllisyyspalveluiden talousarviossa 2012 on kesätyötuki yrityksille. Alustavan euron määrärahan käytöstä on tehtävä erillinen suunnitelma. Talousarvioon sisällytetään myös euron määräraha pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Pitkäaikaistyöttömiin kohdistuvan lisärahan suuntaaminen suunnitellusti kuntalisiin on hankalaa, koska vuoden 2011 talousarvion ylittyminen ( eurolla) johtuu kuntalisien kasvusta sekä kaupungin omaan organisaatioon ja erityisesti vanhuspalveluihin lisääntyneestä työllistämisestä. Työllisyyspalveluiden talousarvion hallittuun toteuttamiseen vaikuttaa myös ns. velvoitetyöllistettyjen määrän nopea kasvu. Oheisliite: (jakelu jäsenet) työllisyyspalveluiden talousarvioehdotus 2012 (luonnos) Henkilöstöjohtaja Niemelän ehdotus Työllisyysjaosto merkitsee tiedoksi työllisyyspalveluiden talousarvioehdotuksen Päätös Merkittiin tiedoksi. Lisäksi työllisyysjaosto toteaa, että työllisyyspalveluiden vuoden 2012 nettobudjetin tulee olla vähintään esitetyn talousarvioehdotuksen suuruinen.

41 39 Työllisyyspalvelut Käyttösuunnitelmaluonnos/budjetti v Brutto Tulot Netto Hallinto , ,45 Työvoiman palvelukeskus , , ,97 Nuorten Taidetyöpaja , , ,64 VoimalaitosESR kuntaraha , ,00 tot Ostopalvelusopimukset , ,00 Sovatek(pl. kuty) ,00 Katulähetys ,00 Avustukset , ,14 Kuntalisä ,00 Avustukset ,14 Kuntouttava työtoiminta , , ,00 Sovatek ,00 Muut ,00 Työllistäminen , , ,86 Harkinnan varainen , ,78 Kunnontyöt projekti (työllistetyt) , , ,97 Edelleen sijoittaminen , , ,56 Hallintokuntiin työllistäminen , , ,56 Lape-projekti , , ,99 Kunnontyöt 2 (työnjoht. palkka, vuokra, matkat) , , ,94 Kesätyöllistäminen Hallintokuntiin+4H yhd , ,00 Yrityksille , ,00 Voimalaitos: sis.posti/tsto ja pankkipalv.+tele 5 250, ,00 Etsivä koulu: sis.posti/tsto ja pankkipalv.+tele 1 750, ,00 YHTEENSÄ , , ,00

42 40 SIVISTYSPALVELUT

43 41 Sivistyslautakunta Dnro 2159/11 96 Talousarvio 2012 Asian valmistelijat Laila Landén puh , Eino Leisimo puh , Maija-Riitta Anttila puh , Sini Louhivuori puh , Seppo Mäkinen puh Vuoden 2012 talousarvion laadinnassa on noudatettu kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti valmisteltua talousarvion laadintaohjetta palvelualueille ja liikelaitoksille. Suunnitteluohjeen mukaan koko kaupungin vuosikatetavoite on voimassaolevan taloussuunnitelman mukaisesti 28,8 miljoonaa euroa ja toiminnalliset tavoitteet tulee asettaa siten, että talousarviokehys ei ylity. Talousarvion laadinnan lähtötilanne on vuoden 2011 muutettu talousarvio, johon lisätty ensi vuoden palkankorotusten arvioitu vaikutus, kehyksen laadintahetkellä ollut arvio vuokrien muutoksista ja joitakin kehyksessä huomioituja toiminnan muutoksia ensi vuonna. Jotta annettuun vuosikatetavoitteeseen koko kaupungin osalta päästäisiin, on toimintakatteen näiden muutosten jälkeen oltava 8,1 M pienempi. Sivistyspalvelujen osuus ensi vuonna tästä tarkistustavoitteesta on jaettu siten, että päivähoitopalvelujen laskentapohjasta on vähennetty euroa ja sivistyspalvelujen laskentapohjasta euroa. Vuokra- ja siivouskulujen muutokset täsmentyvät vielä Tilapalvelujen kanssa käydyn tarkistuskierroksen jälkeen ja ne, kuten määrärahojen väliset tekniset siirrot esitetään kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä. Myös strategiset ja kehittämistavoitteet esitetään kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä. Toimintakate TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Tukipalvelut , , ,3-15,3 0,7 % Varhainen kasvu ja perusopetus , , , ,2 2,0 % Lasten päivähoitopalvelut , , , ,0 2,7 % Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus , , ,1-147,4 4,9 % Sivistyspalvelujen koko tarkistustavoite on jaettu määrärahoille toimintamenojen suhteessa, kuitenkin niin että tarkistustavoitetta ei ole Jyväskylän kaupunginorkesterilla eikä Jyväskylän kaupunginteatterilla vaan niiden osuus on jaettu muille vastuualueille. Teatterin ja orkesterin kohdalla on vielä menossa kolmivuotisen budjetointimenettelyn kokeilu, jonka jatkamisesta päätetään keväällä 2012 tilinpäätöksen yhteydessä. Tarkistustavoitteiden saavuttamiseksi esitetyt mahdolliset toimenpiteet eivät merkittävästi poikkea kuluvan vuoden talousarvion valmistelussa esitetyistä. Tarkistustavoitteet ja mahdolliset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi määrärahoittain ovat seuraavat:

44 42 Tukipalvelut euroa Tarkistukset kohdennetaan henkilöstö- ja palkkamenoihin, ja toteutetaan eläkepoistuman avulla. Varhainen kasvu ja perusopetus euroa Perusopetuksen osalta vuosikatetavoitteen mukaiset toimintamenojen tarkistukset edellyttävät usean eri toimenpiteen toteutumista. Suurin osa tarkistuksista on mahdollista toteuttaa vasta uuden lukukauden alusta lukien. Rakenteelliset ratkaisut, joiden vaikutukset ovat toteutuessaan pidempikestoisia, liittyvät mm. hallinnon ja palvelujen järjestämissopimukseen kirjatun ja sivistyslautakunnan joulukuussa 2009 hyväksymiin pienten koulujen kriteereihin. Rakenteet Pienten koulujen kriteerien toteutumisen tarkistus, Lukioverkkoratkaisun vaikutukset. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioverkkoratkaisusta riippuen perusopetuksen uudelleenjärjestelyjä on mahdollista tehdä Korpilahden ja Tikkakosken alueilla. Palvelut Yleiseen oppilaiden saamaan palvelutasoon vaikuttavat toimenpiteet liittyvät perusopetuksen valtakunnallisen tuntijaon kautta tulevan lakisääteiden oppilaan tuntimäärän alentamiseen 1., 3. ja 5. luokalla sekä muun tuntikehyksen mahdolliseen leikkaamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön ryhmäkokojen pienentämiseen myöntämä erityinen valtionapu on myönnetty v edellytyksellä, että kunta ei itse leikkaa omaa perusresurssitasoaan. Perusopetuksen kokonaistuntikehyksen alentaminen johtaa joissakin tapauksissa siihen, että vakituisten opettajien virkaehtosopimuksen mukaista minimituntimäärää ei joissakin tapauksissa saada täyteen Ns. Ei- lakisääteisten palvelujen alasajo tarkoittaa erikoisluokkien sekä kehitysvammaopetuksen ns. elämäntaitoyksikön (ETY) lakkauttamista. Koulunkäynninohjaajia vähennetään laskennallisesti 5 henkilötyövuotta. Ostopalvelut Koulukuljetusrajan nostaminen arvioidulla kuljetusetuuden piirissä olevalla oppilasmäärällä vaikuttaa erityisesti haja-asutusalueiden luokkalaisten perusopetuksen oppilaiden koulupäivien rakenteeseen. Kouluruokailun tason tarkistaminen ja ateriatilausprosessin kehittäminen sekä vahtimestarisopimuksen tarkistus ovat koulujen palvelutoiminnan kannalta

45 43 keskeisiä sopimuksia. Mm tietoverkon osalta esitettyjä tarkennuksia ei ole mahdollista aikaansaada kuin aikaisintaan v Muut keinot Muita keinoja tarkistustavoitteeseen pääsemiseksi on sisäisen kehittämisen vähentäminen. Tämä tarkoittaa ns. kulttuuriopetussuunnitelman mukaisten oppilaiden retkien vähentämistä sekä luontokoulun toiminnan supistamista. Yläkoulujen TET- jaksot eli oppilaiden työelämään tutustumisjaksojen uudelleen organisoinnin kautta sekä koulukohtaisten aine, tarvike-, kalusto- ja oppikirjahankintamäärärahojen käytön tehostamisen avulla haetaan tehokkuutta. Lasten päivähoitopalvelut euroa Perhepäivähoitajien määrän ja perhepäivähoidon varahoidon määrän tarkastelu. Asiakasmaksu- ja myyntituloarvioiden korottaminen. Tuottavuus- ja tasapainottamisohjelman ( ) toimenpiteiden jatkaminen: päivähoitopaikkojen käytön tehostaminen, asiakasmaksuvapautukset, kesäpäivystysjärjestelyt, palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmä (SPB), tuntiperusteisen asiakasmaksun laajentaminen, pph:n omien lasten hoidon tuki, työhyvinvoinnin systemaattinen kehittäminen, kerho- ja osapäivähoidon uudistukset. Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus Vähennetään käsityöneuvonnan sivutoimipisteiden ja opetuksen toimipisteiden määrää. Taksoja ja useimpia kurssimaksuja korotetaan, kuitenkin kohdennetusti pyrkimällä huomioimaan asiakkaiden maksukyky. Valtionosuuteen oikeuttava opetustuntimäärä pyritään pitämään vuoden 2011 tasolla. Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat Opetus- ja päivähoitopalvelujen irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat ovat pääosin peruskorjaushankkeiden kalustusta ja laitteita. Suurimpana yksittäisenä kohteena vuonna 2012 on Palokan koulukeskuksen kalustaminen. Opetuspalvelujen hankinnat ovat yhteensä euroa ja Päivähoitopalvelujen hankinnat yhteensä euroa. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelmassa henkilöstöä tarkastellaan osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Tarkoituksena on ottaa huomioon sellaiset toiminnassa tapahtuvat muutokset, jotka ovat ennakoitavissa ja joilla on vaikutusta henkilöstön rakenteeseen, määrään tai ammatilliseen osaamiseen.

46 44 Päivähoidon vastuualueen sijoittuminen sivistyspalveluihin vuoden 2012 alusta tuo muutoksia vastuualueen toimintaan ja vakituista henkilöstöä siirtyy sivistyksen palvelualueelle yhteensä 1194 työntekijää. Lasten päivähoidon ja opetuksen vastuualueen yhteenlaskettu henkilöstömäärä (vakituiset ja määräaikaiset) on 2349 työntekijää sekä lisäksi muuta työvoimaa (sijaiset, kansalaisopiston tuntiopettajat) 600 työntekijää. Opetuspalveluista muodostuu sivistyksen palvelualueen suurin vastuualue Perusopetuksen ja kansalaisopiston henkilöstöön kuuluvat perusopetuksen luokanopettajat, aineenopettajat, tuntiopettajat, kansalaisopiston suunnittelijaopettajat sekä tuntiopettajat sekä koulunkäynnin ohjaajat, koulusihteerit ja koulujen esimiehet rehtorit, jossa vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä on noin 1450 työntekijää. Perusopetuslaki 1998/628 säätelee opetushenkilöstön kelpoisuutta. Opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Opetushenkilöstön virkasuunnittelussa kevätlukukauden aikana tarkennetaan henkilöstömäärä seuraavalle lukuvuodelle. Koulunkäynnin ohjaajien pysyväksi tarpeeksi on laskettu 228 henkilöksi päätetyn oppilaskohtaisen laskennan perusteella Kansalaisopiston vakituisen henkilöstön määrään tulee muutos taiteen perusopetuksen tuntiopettajien siirtyessä vakituisiksi tuntiopettajiksi. Oheisliite: - henkilöstösuunnitelma - talousarvioesitys - irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat Apulaiskaupunginjohtaja Lepistön ehdotus Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle seuraavien määrärahojen toimintakatteiksi vuodelle 2012: Tukipalvelut euroa Varhainen kasvu ja perusopetus euroa Lasten päivähoitopalvelut Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus euroa - esittää liitteenä olevan talousarvioesityksen mukaiset toiminnalliset tavoitteet vuodelle esittää liitteenä olevista irtaimen käyttöomaisuuden hankinnoista opetus- ja päivähoitopalvelujen osuuden, euroa vuodelle esittää liitteenä olevan henkilöstösuunnitelman vuodelle Käydyn keskustelun kuluessa puheenjohtaja Katja Isomöttönen teki jäsen Aimo Naukkarisen ja sosiaalidemokraattien ryhmän kannattamana seuraavan ehdotuksen:

47 45 Sivistyslautakunta toteaa kaupunginhallitukselle, että apulaiskaupunginjohtaja Lepistön esittämiä talouden tarkistustoimenpiteitä ei voida toteuttaa ilman vakavia seurauksia. Lautakunta toteaa myös, että esitetyillä leikkauksilla ei ole pitkäkestoista vaikutusta kaupungin talouden tasapainottamisessa vaan vaikutus on päinvastainen. Lautakunta toteaa, että sivistyspalveluiden talousarviossa on syytä painottaa rakenteisiin liittyviä ratkaisuja. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen toiminnot sijoittuvat sivistyspalveluihin lukien. Sivistyslautakunta näkee, että kaupungin tuottavuus- ja tasapainotusohjelman mukaisesti voidaan toiminnassa pitkällä tähtäimellä saavuttaa säästöjä resurssien jakamisella ja yhdistämisellä sekä toimintakulttuurin muutoksella. Edellä mainittua jakamista, yhdistymistä ja muutosta tulee tukea varsinkin päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sisällä. Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle seuraavien määrärahojen toimintakatteiksi vuodelle 2012 Tukipalvelut määrärahojen toimintakate vuodelle euroa Varhainen kasvu ja perusopetus Lasten päivähoitopalvelut Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus esittää liitteenä olevan talousarvioesityksen mukaiset toiminnalliset tavoitteet vuodelle esittää liitteenä olevista irtaimen käyttöomaisuuden hankinnoista opetus- ja päivähoitopalvelujen osuuden, euroa vuodelle esittää liitteenä olevan henkilöstösuunnitelman vuodelle Sivistyslautakunta edellyttää tarkkaa talouden seurantaa. Talouden tarkistustoimenpiteisiin omien lasten hoidon palvelurahan ( alkaen) osalta palataan tammikuussa Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava esitys, puheenjohtaja totesi,että asiasta on äänestettävä. Hän esitti, että ne, jotka kannattavat esittelijä, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan nimenhuuto äänestyksenä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin nolla (0) JAA-ääntä ja kolmetoista (13) EI-ääntä (Katja Isomöttönen, JoukoTöhönen, Lahcen Abahassine, Niina Simanainen, Janne Kotiaho, Aimo Naukkarinen, Yrjö Damskägg, Rami Sipilä, Eija Toiviainen, Raija Matilainen, Maiju Tuomainen, Joonatan Virtanen ja Markku Väätäinen) ja. Tyhjää äänesti nolla (0). Päätös Puheenjohtaja totesi lautakunnan päätökseksi tulleen puheenjohtaja Katja Isomöttösen esitys.

48 46 Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle seuraavien määrärahojen toimintakatteiksi vuodelle 2012 Tukipalvelut määrärahojen toimintakate vuodelle euroa Varhainen kasvu ja perusopetus Lasten päivähoitopalvelut Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus esittää liitteenä olevan talousarvioesityksen mukaiset toiminnalliset tavoitteet vuodelle esittää liitteenä olevista irtaimen käyttöomaisuuden hankinnoista opetus- ja päivähoitopalvelujen osuuden, euroa vuodelle esittää liitteenä olevan henkilöstösuunnitelman vuodelle Sivistyslautakunta edellyttää tarkkaa talouden seurantaa. Talouden tarkistustoimenpiteisiin omien lasten hoidon palvelurahan ( alkaen) osalta palataan tammikuussa 2012.

49 47 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Dnro 2159/11 69 Talousarvio 2012 Asian valmistelijat Ari Karimäki, puh , Pekka Sihvonen puh ja Seppo Mäkinen puh Aikaisempi Liikuntajaosto /15 käsittely Nuorisojaosto /14 Kulttuurijaosto /21 Vuoden 2012 talousarvion laadinnassa on noudatettu kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti valmisteltua talousarvion laadintaohjetta palvelualueille ja liikelaitoksille. Suunnitteluohjeen mukaan koko kaupungin vuosikatetavoite on voimassaolevan taloussuunnitelman mukaisesti 28,8 miljoonaa euroa ja toiminnalliset tavoitteet tulee asettaa siten, että talousarviokehys ei ylity. Talousarvion laadinnan lähtötilanne on vuoden 2011 muutettu talousarvio, johon lisätty ensi vuoden palkankorotusten arvioitu vaikutus, kehyksen laadintahetkellä ollut arvio vuokrien muutoksista ja joitakin kehyksessä huomioituja toiminnan muutoksia ensi vuonna. Jotta annettuun vuosikatetavoitteeseen koko kaupungin osalta päästäisiin, on toimintakatteen näiden muutosten jälkeen oltava 8,1 M pienempi. Sivistyspalvelujen osuus ensi vuonna tästä tarkistustavoitteesta on jaettu siten, että päivähoitopalvelujen laskentapohjasta on vähennetty euroa ja sivistyspalvelujen laskentapohjasta euroa. Vuokra- ja siivouskulujen muutokset täsmentyvät vielä Tilapalvelujen kanssa käydyn tarkistuskierroksen jälkeen ja ne, kuten määrärahojen väliset tekniset siirrot esitetään kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä. Myös strategiset ja kehittämistavoitteet esitetään kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä. Toimintakate TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Kulttuuripalvelut , , ,7-0,1 0,0 % Kirjastopalvelut , , ,8-298,2 4,0 % Museopalvelut , , ,2-160,3 4,2 % Nuorisopalvelut , , ,0-105,0 4,2 % Liikuntapalvelut , , ,0-802,4 6,3 % Jyväskylän kaupunginorkesteri , , ,1-62,0 2,4 % Jyväskylän kaupunginteatteri , , ,9-132,7 3,2 % Sivistyspalvelujen koko tarkistustavoite on jaettu määrärahoille toimintamenojen suhteessa, kuitenkin niin että tarkistustavoitetta ei ole Jyväskylän kaupunginorkesterilla eikä Jyväskylän kaupunginteatterilla vaan niiden osuus on jaettu muille palveluyksiköille. Teatterin ja orkesterin kohdalla on vielä menossa kolmivuotisen budjetointimenettelyn kokeilu, jonka jatkamisesta päätetään keväällä 2012 tilinpäätöksen yhteydessä.

50 48 Tarkistustavoitteet määrärahoittain ovat seuraavat: Kulttuuripalvelut euroa Kirjastopalvelut euroa Museopalvelut euroa Nuorisopalvelut euroa Liikuntapalvelut euroa Jyväskylän kaupunginorkesteri - 0 euroa Jyväskylän kaupunginteatteri - 0 euroa ---- Liikuntajaosto /15 Liikuntapalvelujen osuus tarkistustavoitteesta on euroa. Tarkistustavoitteeseen päästään seuraavilla keinoilla: Toimintatuloja lisätään euroa - vuoden 2012 aikana liikuntapaikoilla toteutetaan enemmän erillistapahtumia verrattuna vuoteen liikuntatilojen käyttöaste on noussut, mikä tuo lisätuloja vuodelle 2012, mm.uimahalli Wellamon tulot kasvavat. - liikuntapalvelujen taksoja ei tarvitse tarkistaa, taksat tarkistettiin vuoden 2011 talousarviossa. Toimintamenoja vähennetään euroa - suurimpien liikuntalaitosten palvelujen ostoja vähennetään sekä kaksi vakans- sia jätetään täyttämättä (vaikutus osalle vuotta), yhteensä euroa - erityis- ja kuntoliikunnasta sekä yhteisistä kustannuksista vähennetään euroa - kansainvälistä toimintaa vähennetään euroa Vesiliikuntakeskus AaltoAlvarin peruskorjauksen viivästymisestä aiheutuvia vaikutuksia vuoden 2012 talousarvioon esitellään tarkemmin kokouksessa. Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat Liikuntapalvelujen irtaimen käyttöomaisuuden hankinnoiksi esitetään liitteen mukaan euroa Urheilu- ja retkeilualueinvestoinnit Urheilu- ja retkeilyalueinvestoinneiksi esitetään liitteen mukaan euroa Henkilöstösuunnitelma

51 49 Henkilöstösuunnitelmassa henkilöstöä tarkastellaan osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Tarkoituksena on ottaa huomioon sellaiset toiminnassa tapahtuvat muutokset, jotka ovat ennakoitavissa ja joilla on vaikutusta henkilöstön rakenteeseen, määrään tai ammatilliseen osaamiseen. Talousarvioin yhteydessä laadittavalla henkilöstösuunnitelmalla tarkastellaan palvelualueen tasolla, kuinka koko palvelualueen strategiset tavoitteet toteutuvat, kuinka ulkoisen ja sisäisen toimintaympäristön muutokset vaikuttavat henkilöstötarpeeseen. Lisäksi ennakoidaan henkilöstön hankintaa tulevin rekrytointitarpein, poistuvan henkilöstön osaamisen korvaamista tai siitä saatavien henkilöstökustannusten hyödyntämistä sekä osin henkilöstön kehittämistä. Liikuntapalvelujen tehtäviä hoitaa 139 vakituista työntekijää. Liikuntapalvelujen laadun takaamisen haasteena on nyt ja tulevaisuudessa henkilöstön eläköityminen. Eniten eläkkeelle siirtyy työntekijöitä liikuntapaikkojen kunnossapitotehtävistä. Vuoden 2012 vakituisen henkilökunnan poistumatavoite on kaksi vakanssia. Liikuntapalvelujen laatutason säilymisen kannalta on tärkeää, että erityisesti liikuntalaitoksiin ja ulkoliikuntapaikoille voidaan palkata uusia työntekijöitä. Henkilöstövajetta korjataan palkkaamalla liikuntalaitosten hoitotehtäviin vuosittain 1 2 oppisopimuskouluttautujaa. Lisäksi tärkeänä resurssina ovat liikuntapalvelujen järjestämät työllistämiskurssit, joiden kautta koulutetaan ja työllistetään vuodeksi kerrallaan noin pitkäaikaistyötöntä henkilöä. Maaliskuussa 2011 valmistui Jyväskylän kaupungin liikuntaverkon kehittäminen loppuraportti, jossa mainitaan, että Jyväskylän liikuntapalvelut käynnistää henkilöstön kehittämistyön välittömästi liikuntaverkkoselvityksen valmistuttua. Henkilöstön kehittämistyön yhteydessä otetaan kantaa mm. siihen mitkä palvelut tuotetaan tulevaisuudessa omana työnä ja mitkä ostopalveluna. Oheisliitteet: - talousarvioesitys - irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat - urheilu- ja retkeilyalueinvestoinnit - henkilöstösuunnitelma Vastuualuejohtaja Karimäen ehdotus Liikuntajaosto käy evästyskeskustelun liikuntapalvelujen vuoden 2012 talousarviosta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan syyskuun 2011 kokousta varten. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Pauliina Holm poistui kokouksesta klo asian käsittelyn aikana ja Pekka Sihvonen klo asian 15 käsittelyn päätyttyä. ----

52 50 Nuorisojaosto /14 Nuorisopalvelujen määrärahan muutos ilmenee seuraavasta: euroa TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa % Toimintatulot ,3% Toimintamenot ,2% Toimintakate ,2% Nuorisopalvelujen osuus tarkistustavoitteesta on euroa. Tarkistustavoitteeseen päästään seuraavilla keinoilla: Toimintamenoja vähennetään euroa -Leppälahden leirikeskuksen ylläpidosta luopuminen euroa -Avustuksista ja ostopalvelusopimuksista vähennetään euroa -Palvelujen ostoista vähennetään euroa Näillä toimenpiteillä ei kuitenkaan kyetä varmistamaan sitä, että nuorisopalvelut pysyy annetussa talousarviotavoitteessa vuonna Asiaa tarkennetaan jaoston kokouksessa. Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat euroa Korpilahden nuorisotilan siirtäminen virastotalolta puukoululle euroa Korpilahden nuorisoverstaan varustaminen euroa Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelmassa henkilöstöä tarkastellaan osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Tarkoituksena on ottaa huomioon sellaiset toiminnassa tapahtuvat muutokset, jotka ovat ennakoitavissa ja joilla on vaikutusta henkilöstön rakenteeseen, määrään tai ammatilliseen osaamiseen. Talousarvioin yhteydessä laadittavalla henkilöstösuunnitelmalla tarkastellaan palvelualueen tasolla, kuinka koko palvelualueen strategiset tavoitteet toteutuvat, kuinka ulkoisen ja sisäisen toimintaympäristön muutokset vaikuttavat henkilöstötarpeeseen. Lisäksi ennakoidaan henkilöstön hankintaa tulevin rekrytointitarpein, poistuvan henkilöstön osaamisen korvaamista tai siitä saatavien henkilöstökustannusten hyödyntämistä sekä osin henkilöstön kehittämistä. Nuorisopalveluissa työskentelee 38 henkilöä. Nuorisopalveluissa tuntiohjaajien tarvetta vuodelle 2012 on vähennetty rekrytoimalla vakituisia nuorisonohjaajia vuoden 2011 aikana. Heidän perustehtäviinsä kuuluu tehdä ehkäisevää työtä lasten ja nuorten parissa sekä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Keskeisintä nuorisotyössä on niin sanottu perusnuorisotyö, eli nuorisotilatoiminta, kerho- ja leiritoiminta sekä erilaisten tapahtumien järjestäminen. Määräaikaisia tuntiohjaajia ei esitetä käytettäväksi nuorisotyön perustyöhön vuonna Kantakaupungin nuorisopalvelujen

53 51 toimintaympäristö muuttuu kun vuoden 2012 aikana keskustan ja Sepänkeskuksen nuorisopalvelut siirtyvät Veturitalleille yhteisiin tiloihin. Oheisliitteet: -toiminnalliset tavoitteet, muutokset toiminnassa sekä kehittämistavoitteet -henkilöstösuunnitelma Vastuualuejohtaja Karimäen ehdotus Nuorisojaosto käy evästyskeskustelun nuorisopalvelujen talousarviosta 2012 kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan kokousta varten. Päätös Nuorisojaosto kävi evästyskeskustelun nuorisopalvelujen talousarviosta 2012 kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan kokousta varten. Nuorisojaosto piti tärkeänä pitäytyä tilaverkkoselvityksen mukaisissa tilojen korjausaikatauluissa sekä luopua joistakin tiloista suunnitelman mukaisesti. Nuorisojaosto edellyttää talousarvioesityksen tehtäväksi niin, että nuorisopalvelujen toiminta ja palvelut pysyvät vuoden 2011 tasolla huomioiden Veturitallin nuorisokeskuksen käyttömenojen kasvun. Talousarvioesitykseen ei ole sisällytetty kehtittämissuunnitelmassa esitettyä monikulttuurista ohjaajaa, joten jaosto edellyttää, että talousarvion henkilöstösuunnitelmaan lisätään monikulttuurisen ohjaajan toimi Kulttuurijaosto /21 Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelujen osuus tarkistustavoitteesta on euroa. - kulttuuriaitan Majakka-projektin päättyminen vähentää menoja euroa. - muut palvelut kohdasta vähennetään euroa. Kirjastopalvelut Kirjastopalvelujen osuus tarkistustavoitteesta on euroa. - maksuja ja taksoja korotetaan, vaikutus euroa - hankeavustusten kokonaisuus nousee euroa. - aineistohankinnoista vähennetään Kirjastopalvelujen vuoden 2011 talousarviokehykseen saatiin lisää kesäajan sijaisten henkilöstökustannuksiin. Sijaistarve on kuitenkin kesän aikana ollut aiempia vuosia vähäisempi johtuen toimipisteiden kesäsulusta heinäkuussa. Sijaisrahaa kuitenkin tarvitaan, sillä toimiakseen kirjastoverkkopäätöksen mukaisesti toimipisteisiin on voitava palkata sijaisia sairaus- ja muiden poissaolojen vuoksi. Lisäksi eri projektit, joihin on saatu joko opetus- ja kulttuuriministeriön tai ELY-keskuksen

54 52 hankerahoitusta työllistävät vakituista henkilökuntaa: projekteihin kiinnitetyille työntekijöille on palkattu sijainen kirjastopalvelujen omalla kustannuksella. Edellä kuvatun perusteella esitetään, että kehykseen saadusta eurosta jää edelleen henkilöstökuluihin ja osoitetaan kirjastoaineiston hankintaan. Museopalvelut Museopalvelujen osuus tarkistustavoitteesta on euroa. - katetaan Kokoelmakeskuksen muuttorahasta ( euroa 2011). - vähennetään toimintamenoja euroa. Keski-Suomen museon erillismuseoita ei avata yleisölle, tapahtumien ja ns. gallerianäyttelyiden määrää vähennetään sekä tiedotusta karsitaan. Käsityöläiskotien avaaminen yleisölle ja Vanhan Pihan käyttöönotto Jyväskylän kaupungin juhlavuoteen liittyen edellyttää euron lisärahoitusta avoinna pitämiseen, toimintaan ja markkinointiin. Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnoiksi esitetään liitteen mukaisesti: Kirjastopalvelut euroa Museopalvelut euroa Nuorisopalvelut euroa Jyväskylän kaupunginorkesteri euroa Jyväskylän kaupunginteatteri euroa. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelmassa henkilöstöä tarkastellaan osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Tarkoituksena on ottaa huomioon sellaiset toiminnassa tapahtuvat muutokset, jotka ovat ennakoitavissa ja joilla on vaikutusta henkilöstön rakenteeseen, määrään tai ammatilliseen osaamiseen. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen vastuualueella työskentelee vuoden 2012 aikana 339 vakituista työntekijää eri palveluyksiköissä. Kulttuurilaitoksissa vakituisia työntekijöitä on 109. Palvelualueella toimii useita määräaikaisia ohjaajia ja avustajia, joiden osuus tulee vähentymään palvelussuhteiden tarkastamisen seurauksena syntyneistä muutoksista työntekijän siirtyessä määräaikaisesta sopimuksesta vakituiseksi työntekijäksi. Kirjasto- ja museoverkkoselvityksillä on vuosien aikana selvitetty henkilöstön määrää, rakennetta, henkilöstökustannuksia sekä tulevia toiminnan ja palvelutuotannon muutoksia. Kulttuuripolitiikan tavoitteita toteutetaan erilaisilla ohjelmilla, hankkeilla ja projekteilla, jolloin toimintaa rahoitetaan myös ulkopuolisella rahoituksella, jolla on vaikutuksia myös vastuualueen henkilöstösuunnitteluun. Oheisliitteet: -talousarvioesitys -irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat -henkilöstösuunnitelma

55 53 Vastuualuejohtaja Karimäen ehdotus Kulttuurijaosto käy evästyskeskustelun vuoden 2012 talousarviosta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan syyskuun 2011 kokousta varten. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Anssi Valtonen, Lasse Allonen, Johanna Vesterinen ja Mari Aholainen poistuivat kokouksesta klo Klnltk /69 Oheisliitteet: -talousarvioesitys -irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat -henkilöstösuunnitelma - selvitys palvelualueen avustuksista ja niiden myöntämisen periaatteista - Laajavuoren latusopimus Jyväskylän kaupunki/laajis Oy Apulaiskaupunginjohtaja Lepistön ehdotus ---- Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta - esittää kaupunginhallitukselle seuraavien määrärahojen toimintakatteiksi vuodelle 2012: Kulttuuripalvelut euroa Kirjastopalvelut euroa Museopalvelut euroa Nuorisopalvelut euroa Liikuntapalvelut euroa Jyväskylän kaupunginorkesteri euroa Jyväskylän kaupunginteatteri euroa - esittää liitteenä olevan talousarvioesityksen mukaiset toiminnalliset tavoitteet vuodelle esittää liitteenä olevista irtaimen käyttöomaisuuden hankinnoista kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan osuuden, euroa vuodelle esittää liitteenä olevan henkilöstösuunnitelman vuodelle esittää liitteenä olevan selvityksen palvelualueen avustuksista ja niiden myöntämisen periaatteista - esittää liitteenä olevat urheilu- ja retkeilyinvestoinnit, euroa vuodelle 2012, josta kohdennetaan euroa Keski-Palokan lähiliikuntapaikan rakentamiseen. Kokouksen aikana Pauliina Holm teki Aki Miettisen kannattaman ehdotuksen, että museotoiminnan määrärahoja korotetaan eurolla, joka kohdennetaan Käsityöläiskotien avaamiseen ja Vanhan Pihan käyttöönottoon sekä muihin menoihin kulttuurijaoston ja nuorisojaoston käsittelyjen ja tekemien ehdotusten mukaisesti sekä nuorisopalvelujen määrärahoja

56 54 eurolla monikulttuurisen nuorisotyöntekijän palkkausta varten sekä muihin menoihin kulttuurijaoston ja nuorisojaoston käsittelyjen ja tekemien ehdotusten mukaisesti. Anneli Puskala teki Paula Rastaan kannattamana ehdotuksen, jonka mukaan edellä mainittujen määrärahojen korotusten lisäksi, luovutaan liikuntapalveluiden tarkistustavoitteesta euroa. Puheenjohtaja totesi tehdyt ehdotukset ja koska oli tehty kaksi apulaiskaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeavaa kannatettua esitystä puheenjohtaja totesi, että näiden kesken on suoritettava äänestys. Ne jotka kannattavat Pauliina Holmin tekemää ehdotusta, äänestävät jaa ja ne jotka kannattavat Anneli Puskalan tekemää ehdotusta, äänestävät ei. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin viisi (5) jaa ääntä (Holm, Miettinen, Kärkkäinen, Ammondt ja Vähäkangas) ja kahdeksan (8) ei ääntä (Hjelt, Puskala,Hämäläinen Pakkalén, Manninen, Napari, Savolainen ja Rastas). Puheenjohtaja totosi, että äänestyksen voittanut Puskalan ehdotus asetetaan apulaiskaupunginjohtajan ehdotusta vastaan. Ne, jotka kannattavat apulaiskaupunginjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa ja ne jotka kannattavat Puskalan ehdotusta äänestävät ei ja äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin kolmetoista (13) ei ääntä ja ei yhtään jaa ääntä, joten päätökseksi tuli Puskalan ehdotus. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin muilta osin, mutta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että museotoiminnan määrärahoja korotetaan eurolla, joka kohdennetaan Käsityöläiskotien avaamiseen ja Vanhan Pihan käyttöönottoon sekä muihin menoihin kulttuurijaoston ja nuorisojaoston käsittelyjen ja tekemien ehdotusten mukaisesti sekä nuorisopalvelujen määrärahoja eurolla monikulttuurisen nuorisotyöntekijän palkkausta sekä muihin menoihin kulttuurijaoston ja nuorisojaoston käsittelyjen ja tekemien ehdotusten mukaisesti sekä luovutaan liikuntapalveluiden tarkistustavoitteesta euroa.

57 55 Sivistyspalvelut yhteensä Toiminnan kuvaus: Sivistyksen palvelualue järjestää kuntalaisille opetukseen sekä vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyviä palveluja. Sivistyspalvelujen toiminnot järjestetään kuntalaisten elämänkaareen palvelutarpeiden mukaan. Vastuualueita ovat opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut, kulttuurilaitokset ja tukipalvelut. Tukipalvelut Yksikkö tuottaa sivistyspalvelualueen keskitetyt kehittämis-, henkilöstö-, talous- ja yleishallinto sekä viestintäpalvelut. Tukipalvelujen määrärahaan sisältyvät palvelualueen yhteisen hallinnon ja johdon sekä lautakuntien menot. Varhainen kasvu ja perusopetus Varhaisen kasvun ja perusopetuksen yksikkö vastaa palvelujen mitoituksesta ja suunnittelusta, ohjauksesta ja pedagogisesta kehittämistoiminnasta sekä tukee kouluyksiköitä näiden palvelutehtävissä. Lasten päivähoitopalvelut Lasten päivähoitopalvelut tarjoaa monipuolisia päivähoitopalveluja lapsiperheille, vastaa lapsen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja varhaisen tuen tarpeisiin sekä tukee perheitä kasvatustehtävässä. Päivähoitoa järjestetään päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa sekä kunnallisena että yksityisenä. Perhe- ja leikkitoiminta täydentää ja korvaa päivähoitoa. Maksuttomaan esiopetukseen osallistuvat lähes kaikki kuusivuotiaat. Sitä järjestetään pääasiassa päiväkodeissa, mutta myös yksittäisissä kouluilla toimivissa ryhmissä. Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus Jyväskylän kansalaisopisto on aikuiskoulutuslaitos, jonka tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteita noudattaen tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Kulttuuripalvelut Kulttuuripalveluiden tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa ja tukea kulttuurin ja taiteen harjoittamista ja harrastamista ja siten edistää asukkaiden hyvinvointia. Tavoitteena on edistää palvelujen saavutettavuutta ja siten lisätä kulttuuripalvelujen käyttöä. Keskeiset kohderyhmät ovat lapset ja nuoret sekä ikääntyneet. Kirjastopalvelut Jyväskylän kaupunginkirjaston tehtävänä on yleisen kirjasto- ja tietopalvelun järjestäminen. Keski- Suomen maakuntakirjastona kirjasto tukee ja kehittää alueensa yleisten kirjaston tieto- ja kaukopalvelua, perehdyttää toiminta-alueen kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin sekä suorittaa opetusministeriön antamat muut tehtävät. Museopalvelut Museopalveluihin kuuluvat Jyväskylän taidemuseo - aluetaidemuseo, Keski-Suomen museo - maakuntamuseo ja Suomen käsityön museo - valtakunnallinen erikoismuseo. Museot saavat maakunnalliseen ja alueelliseen toimintaan 10 %:lla korotettua, henkilötyövuosiin sidottua valtionosuutta. Nuorisopalvelut Jyväskylän nuorisopalvelut luo edellytyksiä nuorten omaan kansalliseen, kansainväliseen ja monikulttuuriseen toimintaan. Työllä vahvistetaan ja tuetaan kasvua, sosiaalista ja kulttuurista oppimista ja omatoimisuutta sekä kansalaisvalmiuksia. Toiminta tapahtuu verkostoidusti ja moniammatillisesti toimintaryhmissä huomioiden nuorten yksilöllisen kehityksen.

58 56 Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen perustehtävänä on luoda kuntalaisille liikuntaedellytyksiä, ja siten edistää kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena on tarjota ja tuottaa liikuntapalveluja yhdessä eri toimijoiden kanssa, kaikki väestöryhmät ja ikäluokat huomioon ottaen. Jyväskylän kaupunginorkesteri Jyväskylän kaupunginorkesteri (Jyväskylä Sinfonia) on alueen ainoa ammattisinfoniaorkesteri. Kotikunnan lisäksi orkesteri vierailee esiintymässä lähikunnissa, muualla Suomessa sekä eri puolilla maailmaa. Konserteissa kuullaan klassisen musiikin lisäksi kamari-, viihde- ja lastenmusiikkia sekä suurimuotoisia kirkkomusiikkiteoksia. Orkesteri tekee musiikkikasvatustyötä Keski-Suomen alueella. Orkesteri toimii Jyväskylän musiikkikilpailujen ja muiden kansallisten ja kansainvälisten musiikkikilpailuiden sekä Keski-Suomen Alueoopperan orkesterina. Jyväskylän kaupunginteatteri Jyväskylän kaupunginteatteri on kaupungin ja maakunnan ainoa kiinteä ammattiteatteri. Teatteri tuottaa alueensa asukkaille taiteellisesti korkeatasoisia ja monipuolisia teatteriesityksiä ja luo yhtenä keskeisenä kulttuurilaitoksena osaltaan kuvaa Jyväskylästä vetovoimaisena ja merkittävänä kulttuurikaupunkina.

59 57 Taloudelliset tavoitteet määrärahoittain: TALOUS TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Hallinto ja kehittäminen 283,7 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Varhainen kasvu ja perusopetus 3 132, , ,4 0,0 0,0 % Lasten päivähoitopalvelut 7 644, , ,8 700,0 9,0 % Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetu 1 250, , ,0 5,0 0,4 % Kulttuuripalvelut 356,1 414,1 263,6-150,5-36,3 % Kirjastopalvelut 570,8 529,4 572,4 43,0 8,1 % Museopalvelut 616,8 374,0 390,0 16,0 4,3 % Nuorisopalvelut 222,0 215,0 195,0-20,0-9,3 % Liikuntapalvelut 4 184, , ,0-120,0-4,3 % Jyväskylän kaupunginorkesteri 269,0 234,6 234,6 0,0 0,0 % Jyväskylän kaupunginteatteri 1 135,8 968, ,5 49,4 5,1 % Toimintatulot yhteensä , , ,3 522,9 2,9 % Hallinto ja kehittäminen 2 617, , ,3 15,3 0,7 % Varhainen kasvu ja perusopetus , , , ,2 3,2 % Lasten päivähoitopalvelut , , , ,0 3,3 % Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetu 4 232, , ,4 205,7 4,8 % Kulttuuripalvelut 3 320, , ,3-150,4-4,6 % Kirjastopalvelut 8 289, , ,2 341,2 4,3 % Museopalvelut 4 514, , ,2 199,3 4,7 % Nuorisopalvelut 2 788, , ,0 163,0 6,1 % Liikuntapalvelut , , ,7 877,1 5,7 % Jyväskylän kaupunginorkesteri 2 801, , ,7 62,0 2,2 % Jyväskylän kaupunginteatteri 5 086, , ,4 182,1 3,5 % Toimintamenot yhteensä , , , ,5 3,4 % Hallinto ja kehittäminen , , ,3-15,3 0,7 % Varhainen kasvu ja perusopetus , , , ,2 3,3 % Lasten päivähoitopalvelut , , , ,0 2,7 % Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetu , , ,4-200,7 6,7 % Kulttuuripalvelut , , ,7-0,1 0,0 % Kirjastopalvelut , , ,8-298,2 4,0 % Museopalvelut , , ,2-183,3 4,8 % Nuorisopalvelut , , ,0-183,0 7,4 % Liikuntapalvelut , , ,7-997,1 7,9 % Jyväskylän kaupunginorkesteri , , ,1-62,0 2,4 % Jyväskylän kaupunginteatteri , , ,9-132,7 3,2 % Toimintakate yhteensä , , , ,6 3,4 %

60 58 Toiminnalliset tavoitteet Varhainen kasvu ja perusopetus 1. Perusopetuksen opetustuntien oppilaskohtainen vertailuluku on vuosiluokilla 1 6 keskimäärin 1,33 h/oppilas (TA ,33 h/oppilas) ja vuosiluokilla 7 9 keskimäärin 1,70 h/oppilas (TA ,70 h/oppilas). 2. Perusopetuksen ryhmäkokokeskiarvot ovat 20 oppilasta (1 2. luokat) ja 23 oppilasta (3 9 luokat). 3. Koko päättöikäluokka saa peruskoulun päästötodistuksen. Lasten päivähoitopalvelut 1. Kunnallista perhepäivähoitoa järjestetään siten, että 750 lasta kuukaudessa (7% 0 6- vuotiaista) on hoitajan kodissa tai lapsen kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa. 2. Kunnallisen päivähoidon kerhotoiminta toimii vaihtoehtona kokopäivä- ja osapäivähoidolle, jolloin kerhoissa on 650 lasta kuukaudessa (6 % 0 6-vuotiaista). 3. Yksityisen päivähoidon palvelusetelin piirissä on 1100 lasta ja omien lasten hoidon palvelurahaa saa 250 lasta, yhteensä lasta kuukaudessa (12 % 0 6-vuotiaista). 4. Lakisääteistä kotihoidontukea maksetaan keskimäärin 3000 lapsesta kuukaudessa (27 % 0 6- vuotiaista). 5. Kunnallisissa päiväkodeissa hoidetaan keskimäärin lasta kuukaudessa (40% 0-6 vuotiaista) Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 1. Valtionosuuteen oikeuttava opetus tuntia (vuonna 2010 toteutunut tuntia, vuonna 2011 toteuma-arvio ). 2. Kurssilaisten määrä valtionosuuteen oikeuttavassa koulutuksessa (vuonna 2010 toteutunut kurssilaista, vuonna 2011 toteutuma-arvio on kurssilaista). Kulttuuripalvelut 1. Päivähoidon ja peruskoulun kulttuuritarjonta tavoittaa 54 % alle kouluikäisistä ja 66 % peruskouluikäisistä. 2. Julkiset lastenkulttuuritilaisuudet tavoittavat kävijää. 3. Kulttuuriaitan koulutus tavoittaa vuosittain n. 450 päivähoidon ja opetuspalvelujen henkilöä. 4. Ikääntyneiden kulttuuritarjonta tavoittaa 25 % yli 65-vuotiaista. 5. Kuvataidekoulu antaa opetusta opetustuntia vuodessa, oppilaiden määrä on 340 ja keskimääräinen opiskeluaika 5,5 vuotta. Kirjastopalvelut 1. Aukiolotunnit: pääkirjasto tuntia; laitoskirjastot 435 tuntia, alue-, lähi- ja pienkirjastot sekä kirjastoautot yhteensä tuntia. Kaikkien toimipisteiden aukiolotunnit yhteensä tuntia. 2. Kirjastokäyntikertojen määrä vuodessa / asukas: 9,4 (vuonna 2011: 9,6; maan keskiarvo 2010: 9,9) 3. Aineiston hankintaan euroa: 327,04 nidettä / asukas Museopalvelut 1. Museot ovat avoinna yhteensä tuntia (2011: 8 570). 2. Museoissa järjestetään yhteensä 8 päänäyttelyä (2011: 8). 3. Museoiden kävijämäärätavoite on kävijää (2011: ). Nuorisopalvelut 1. Nuorten käyntikerrat (vuonna 2011: ). 2. Nuorisopalveluja käyttää 25 % (vuonna 2011: 25 %) vuotiaiden ikäryhmästä (mukana toiminnassa vähintään 5 krt/ vuosi). 3. Suunnitelmallisesti tuettuja nuoria (pienryhmä- ja yksilöpalvelut) 200. (vuonna 2011:200) 4. NuortenLaturin ja Painovirheen sivuilla vierailuja kuukaudessa

61 59 Liikuntapalvelut 1. Liikuntatilojen käyttöaste % aukiolo- ja käyttöaikoina (85-90 % vuonna 2011). Liikuntapalvelujen hallinnoimat sisäliikuntatilat 90 % Koulujen liikuntasalien iltakäyttö 85 %. 2. Yhteistyö liikunta- ja urheiluseurojen, kyläyhdistysten sekä muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Liikuntapaikkojen ylläpitoon liittyvien yhteistoimintasopimusten säilyttäminen samalla tasolla 30 kpl (30 kpl vuonna 2011). 3. Lähipalveluperiaatteen vahvistaminen Kylillä toimivien vertaisohjattujen liikuntaryhmien lukumäärän säilyttäminen ennallaan (20 ryhmää vuonna 2011). Jyväskylän kaupunginorkesteri 1. Orkesterilla on 50 esiintymistä, joissa kuulijatavoite on (vuoden 2011 talousarviossa 50 esiintymistä ja kuulijaa). 2. Orkesterin äänittää ja julkaisee yhteensä 4 cd-levyä (vuonna 2011: 4 5 cd-levyä). 3. Konserttien täyttöastetavoite on 90 % (vuonna 2011 tavoite 90 %). Jyväskylän kaupunginteatteri 1. Vuonna 2012 kaupunginteatteri tuottaa kuusi ensi-iltaa, neljä päänäyttämölle ja kaksi pienelle näyttämölle (vuonna 2011 kuusi ensi-iltaa). 2. Vuonna 2012 teatterin kokonaiskävijämäärätavoite on katsojaa (vuonna 2011: ). 3. Päänäyttämön käyttöastetavoite 69 % (vuonna 2011: 69 %). Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: Varhainen kasvu ja perusopetus Perusopetuksen opetustuntien kokonaismäärä pysyy oppilasmääräkehitys ja opetusryhmien muodostaminen huomioiden v t asolla. Pohjana on v altakunnallisesta tuntijaosta seuraavat eri oppiaineiden ja vuosiluokkien opetustunnit: - perusluokkien ryhmäkoot pysyvät keskimäärin v tasolla - ns. työturvallisuusmääräysten mukaiset ryhmäkoot (16 oppilasta) kyetään takaamaan teknisen työn sekä fysiikan opetuksessa - kieliryhmät muodostetaan minimiryhmäkokoa 12 oppilasta noudattaen - henkilöstösopimuksen ja virkaehtoehtosopimuksen mukaiset opetustunnit kyetään takaamaan vakituisille opettajille Koulujen aine-, tarvike, kalusto- ja oppimateriaalihankinnat pysyvät v tasolla. Lasten päivähoitopalvelut - Omien lasten hoidon palvelurahaan (400 /lapsi{kk), jota maksetaan perusturvalautakunnan päätöksellä alkaen, ei ole pystytty varaamaan riittävästi määrärahoja vuodelle 2012; tukijärjestelmän piirissä on noin 190 lasta/kk (max.) eli vuositasolla kustannukset ovat , tästä arviolta puolet eli noin on sitä palvelurahaa, mitä maksetaan perheille, joissa on neljä omaa alle kouluikäistä lasta. - Kasvavaan hoidon tarpeeseen (n. 100 hoitopaikkaa vuodessa) lasten määrän lisääntyessä (n. 300 lasta vuodessa) ei ole ole annetun kehyksen puitteissa pystytty varaamaan määrärahoja. - Avustajaresurssin lisäämiseen esiopetuksessa (lakisääteistä) ja päivähoidon varhaiserityiskasvatuksessa (erityisavustajat) ei ole saatu riittävästi määrärahoja (esitetty 20 uutta avustajaa); päivähoitopalvelujen noin 80 avustajasta vain noin 30 on vakituisia ja suurin osa on palkattu työllistämisvaroin ym.

62 60 - Yksityisen päivähoidon lisäännyttyä lakisääteiseen yksityisten hyväksymiseen ja etenkin valvontaan ei ole saatu esitettyä yhtä uutta työntekijää Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus Käsityöneuvonnan sivutoimipisteiden ja opetuksen toimipisteiden määrää vähennetään. Taksoja ja useimpia kurssimaksuja korotetaan, kuitenkin kohdennetusti pyrkimällä huomioimaan asiakkaiden maksukyky. Valtionosuuteen oikeuttava opetustuntimäärä pyritään pitämään vähintään vuoden 2011 tasolla. Liikuntapalvelut Vuoden 2012 aikana liikuntapaikoilla toteutetaan enemmän erillistapahtumia verrattuna vuoteen Liikuntapalvelujen palvelutoiminta pysyy vuoden 2011 tasolla. Kulttuuripalvelut Kulttuuriaitan Majakka-projekti päättyy. Kulttuuripalvelut muuttaa uusiin toimitiloihin Matarakadulle. Kirjastopalvelut Maksuja ja taksoja korotetaan. Hankeavustustukset lisääntyvät. Museopalvelut Kokoelmakeskuksen muuttoon kuluvalle vuodelle varatusta ( euroa 2011) määrärahasta voidaan kattaa säästöjä. Keski-Suomen museon erillismuseoita ei avata yleisölle, tapahtumien ja pienempimuotoisten gallerianäyttelyiden määrää vähenentään ja museoiden markkinointia supistetaan. Grafiikkakeskuksen toiminta siirtyy Veturitalleille keväällä 2012 ja Käsityöläiskodit avataan yleisölle osana Vanhaa Pihaa (Cygnauksenkatu 2) ja Jyväskylän kaupungin 175-juhlatapahtumia kesällä Nuorisopalvelut Käynnistetään Veturitallille sijoittuvan nuorisokeskuksen toiminta. Luovutaan Leppälahden leirikeskuksen ylläpidosta. Vähennetään avustuksiin ja ostopalvelusopimuksiin varattua määrärahaa.

63 61 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT JA LIIKETOIMINTA

64 62 Kaupunkirakennelautakunta Dnro 2063/ Vuoden 2012 talousarvioesitys Aikaisemmat Kaupunkirakennelautakunta /282 käsittelyt Asian valmistelija Heli Leinonkoski, puh Kaupunginjohtaja antoi palvelualueille ja liikelaitoksille suunnitteluohjeen (yleiskirje 1/2011) talousarvioesitysten laatimista varten kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Asetetun talousarviokehyksen lähtökohtana on vuoden 2011 muutettu talousarvio, johon on tehty toiminnan, palkkauksen ja vuokrien muutoksista johtuvat tekniset korjaukset ja johon on lisätty 8,5 miljoonan euron suuruinen talouden tasapainottamistavoite menoja karsimalla ja/tai tuloja lisäämällä. Kaupunkirakennepalveluille 8,5 Me:n tasapainottamistavoitteesta kohdistuu euroa. Suunnitteluohjeen mukaan kaupunkirakennepalveluiden nettomenojen loppusumman tulee päätyä euroon. Toiminnalliset tavoitteet tulee asettaa siten, että talousarviokehys ei ylity. Kunnallistekniikan investointien taso vuodelle 2012 on suunnitteluohjeessa asetettu euroon. Kaupunkirakennelautakunta käsittelee kaupunkirakennepalveluiden talousarvioesitystä varsinaisesti kokouksessaan 6.9. ja rakennus- ja ympäristölautakunta Palvelualueen talousarvioesitys palautetaan hallintokeskukseen mennessä. Kaupunkirakennepalveluiden talousarvion valmistelutilannetta esitellään kokouksessa. Oheisliite: (jakelu jäsenet) - vuoden 2012 talousarvion suunnitteluohje Apulaiskaupunginjohtaja Koiviston ehdotus Kaupunkirakennelautakunta merkitsee talousarvion valmistelutilanteen tiedoksi ja antaa ohjeet talousarvion valmistelun jatkamiseksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin Karltk / 297 Asian valmistelija Heli Leinonkoski, puh Kaupunkirakennepalveluiden talousarvioesitys on käyttötalouden osalta laadittu kaupunginhallituksen asettamaan kehykseen. Kunnallistekniikan alustava investointiohjelma, joka käsitellään kokouksessa omassa asiakohdassaan, ylittää investointikehyksen 1,5 miljoonalla eurolla.

65 63 Kaupunkilipputuen määrää esitetään nostettavaksi euroa, mikä tarkoittaa viiden prosentin korotusta kaupunkilippujen asiakashintoihin. Mikäli tuettujen kaupunkilippujen hinta halutaan pitää vuoden 2011 tasolla, tarkoittaa se euron menolisäystä. Maan myyntivoittojen suuruudeksi vuodelle 2012 ennakoidaan 11 miljoonaa euroa. Maankäyttösopimuksista arvioidaan kertyvän 1,4 miljoonaa euroa. Maankäyttösopimustuloarvio perustuu kunnallistekniikan investointiohjelman mukaisiin hankkeisiin, joiden rakentamisesta on sovittu erillisillä maankäyttösopimuksilla. Maan ostomäärärahaksi esitetään kuutta miljoonaa euroa. Tulevaisuuden tonttitarjonnan turvaamiseksi kaupungin tulee aktiivisesti hankkia ns. raakamaata maankäytön toteutusohjelmaan liittyvän maanhankintaohjelman mukaisilta kehittämisalueilta. Tällä hetkellä kaupungin maaomaisuus ohjelman alueilla on 65 % ja tavoitteena on nostaa omistus vuoden 2012 loppuun mennessä 86 %:iin. Kaupunkirakennepalveluiden irtaimen käyttöomaisuuden investointeihin esitetään varattavaksi yhteensä euroa, josta euroa kohdistuu kaupunkirakennelautakunnan alaisten vastuualueiden investointeihin. Päätösliitteet: - TA2012 esitys: Kaupunkirakennepalvelut - Kaupunkirakennepalvelut pl. rakennus- ja ympäristömääräraha (lautakunnan esitys) Apulaiskaupunginjohtaja Koiviston ehdotus Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy osaltaan kaupunkirakennepalveluiden talousarvioesityksen vuodelle Lautakunta oikeuttaa palvelualueen tekemään tarvittaessa tekstitarkennuksia esitykseen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

66 64 Kaupunkirakennepalvelut pl. rakennus- ja ympäristövalvonnan määräraha Toiminnan kuvaus: Kaupunkirakennepalveluiden palvelualue vastaa: - yleis- ja asemakaavoituksen sisältävästä maankäytön suunnittelusta; - kaupungin maa-, metsä- ja vesialueiden, katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hallinnasta, suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta, jätehuollosta sekä vesihuoltolaissa kunnalle määrätyistä tehtävistä; - kunnalle lainsäädännössä osoitetuista asuntotoimen ja kiinteistöinsinöörin viranomaistehtävistä; - rakentamisen ja muiden ympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden kunnallisesta viranomaisvalvonnasta ja - ympäristönsuojelun viranomaisvalvonnasta ja ympäristönsuojelun edistämisestä kunnassa Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntatekniikan vastuualueen palveluihin varatulla rahalla hoidetaan kaupungin yleisten alueiden ylläpito, asuinkiinteistöjen jätehuoltopalvelut sekä pysäköinninvalvonta. Vuoden 2012 talousarvioesitys mahdollistaa palvelutason säilyttämisen vuoden 2011 tasolla sekä ulkovalaistuksen kehittämisen siten, että tulevaisuudessa saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä ulkovalaistuksen energiakustannuksissa. Joukkoliikenteen käyttötalousmenot on siirretty joukkoliikenteen määrärahaan. Uudelleenpäällystyksiin osoitettu määräraha on edelleen useita satoja tuhansia euroja alle tason, jolla voitaisiin varmistaa tieverkon nykykunto. Tonttituotanto Tonttituotannon vastuualueelle kuuluvat palvelut: - maan hankinta, tonttien luovutus sekä maaomaisuuden isännöinti - lakisääteiset kiinteistöinsinöörin viranomaistehtävät; kiinteistönmuodostus, kiinteistörekisterinpito ja geodeettinen laskenta - Xcity-paikkatieto- ja rekisterijärjestelmän, WebMap-paikkatietopalvelun ja internet-karttapalvelun ylläpito ja kehittäminen sekä erilaisten karttatuotteiden julkaisu - kantakartan tuottaminen maankäytön ja rakentamisen suunnittelun tarpeisiin sekä kiinteistötoimitusten maastotyöt ja rakennusten maastoon merkinnät - kaupungin metsien suunnittelu ja hoito sekä puutavaran myynti Kaavoitus Kaavoitus luo pitkäjänteistä maankäytön strategista suunnittelua. Kaavoitusta säätelevät maankäyttö- ja rakennuslaki sekä valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet, joiden tärkeimpänä teemana on ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Kaavoituksen vastuualueella arvioidaan kaavoitustarvetta ja laaditaan kaupungin asettamien tavoitteiden mukaisesti yleis- ja asemakaavoja sekä viedään läpi kaupungin ja kaupunkirakennepalveluiden strategioihin liittyviä projekteja. Asema- ja yleiskaavoituksella vastataan myös yksityisten kiinteistönomistajien tarpeisiin. Kaavoituksen vastuualueen palveluja tuotetaan sekä omana työnä että asiantuntijapalveluja hankkimalla. Hallinto ja kehittäminen Palvelualueen hallinto sisältää kaupunkirakennepalveluiden keskitetyt tukipalvelut: asiakirjahallinnon, lautakunta-asiat, lakipalvelut, talous- ja henkilöstösuunnittelun, viestinnän, tietohuollon sekä palvelualueen yhteiset kehittämisprojektit. Liikelaitoksille hallinnon tukipalveluita tuotetaan erikseen sovitulla tavalla. Palvelupiste Hannikainen palvelee, neuvoo ja ohjaa kuntalaisia ja yritysasiakkaita teknisiin palveluihin liittyvissä kysymyksissä. Vuoden 2012 talousarvioesityksessä Kankaan ja asuntomessuhankkeen rahoitus on sisällytetty Hallinnon ja kehittämisen määrärahaan.

67 65 Taloudelliset tavoitteet määrärahoittain: TALOUS TP 2010 TAM 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Hallinto ja kehittäminen 90,0 33,7 968,7 935,0 2774,5 % Kaupunkirakenne , , , ,3 11,0 % Joukko- ja palveluliikenne 1 294, , ,5 78,5 6,6 % Maan myyntivoitot ja maankäyttös , , , ,0 15,9 % Rakennus- ja ympäristövalvonta 2 327, , ,6 115,9 4,9 % Toimintatulot yhteensä , , , ,7 15,2 % Hallinto ja kehittäminen 2 224, , , ,2 112,1 % Kaupunkirakenne , , , ,0 5,5 % Joukko- ja palveluliikenne 4 324, , ,0 615,5 13,8 % Pelastuspalvelut 9 000, , ,8 597,1 6,2 % Rakennus- ja ympäristövalvonta 2 933, , ,7 8,8 0,2 % Toimintamenot yhteensä , , , ,6 11,1 % Hallinto ja kehittäminen , , , ,2 73,8 % Kaupunkirakenne , , ,8 83,3-0,6 % Joukko- ja palveluliikenne , , ,5-537,0 16,4 % Pelastuspalvelut , , ,8-597,1 6,2 % Maan myyntivoitot ja maankäyttös , , , ,0 15,9 % Rakennus- ja ympäristövalvonta -605, , ,1 107,1-8,8 % Toimintakate yhteensä , , ,0-972,9 5,0 % Toiminnalliset tavoitteet: Kaupunkirakenne 1. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 20 % :lla vuoden 2007 t asosta vuoteen 2015 mennessä. (3 vuoden liukuva ka. 2007: 130 onn. ja 2015: 104 onn.) 2. Käyttäjien tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon säilyy vuoden 2011 t asolla (vuoden 2011 arvo 3,32). 3. Käyttäjien tyytyväisyys puistojen hoitoon säilyy vuoden 2011 tasolla (vuoden 2011 arvo 3,41). 4. Käyttäjien tyytyväisyys jätehuoltopalveluihin säilyy vuoden 2011 t asolla (vuoden 2011 ar vo 3,67). 5. Tarjotaan asuntotontteja varattavaksi maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti. 6. Tontin lohkomiset suoritetaan kolmen kuukauden sisällä toimitusmääräyksestä ja rakennuspaikan merkintä asemakaava-alueilla viiden työpäivän kuluessa tilauksesta. 7. Metsienhoito metsäsuunnitelman ja lähimetsien hoito-ohjelman mukaisesti hoitopinta-ala 450 ha joista lähimetsiä 50 ha, hakkuut m³, energiapuun myynti MWh. 8. Kasvatetaan kaupungin maanomistus maankäytön toteuttamisohjelmaan (KymppiR) liittyvillä selvitysalueilla 65 %:sta 86 %:iin vuoteen 2012 mennessä. 9. Asuinkerros- ja rivitalojen asemakaavoittaminen k-m 2 / 2 vuotta 10. Omakotitonttien asemakaavoittaminen 400 kpl / 2 vuotta 11. Teollisuustonttien asemakaavoittaminen 50 ha / 2 vuotta

68 66 Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: Kaupunkirakennepalveluiden järjestämien palveluiden tasoon ei ole tulossa merkittäviä muutoksia verrattuna vuoteen Yleiskaavallisessa suunnittelussa painopiste siirtyy seudullisesta maankäytön rakennemallista yleiskaavaan. Vuosi 2012 on koko yleiskaavaprosessin kannalta merkityksellisin ja resursseja vievin. Osin Tekesin rahoituksella toteutettava Kymppi-Moni-hanke jatkuu. Ilmasto-ohjelman toimenpiteiden toteuttaminen käynnistyy. Joukkoliikenteen talousarvion valmistelussa on huomioitu aloittavan alueellisen henkilöliikenneyksikön toiminnan käynnistyminen. Yksikkö vastaa Jyväskylän kaupungin joukkoliikenteen tehtävien hoitamisesta ja alueellisen lupaviranomaisen tehtävistä. Yhteistoimintaalueeseen kuuluu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame. Toimintaa ohjaa perustettava joukkoliikennelautakunta. Yhteistoiminnan kulut jaetaan mukana olevien kuntien asukaslukujen suhteessa. Vuoden 2012 t alousarviossa joukkoliikenteen menot tulevat nousemaan vuoden 2011 t asosta. Kaupunkilippujen asiakashintojen tukemiseen ehdotetaan käytettäväksi euroa. Laskentamalli sisältää lippujen asiakashintojen korotuksen 5 %:lla. Asuntomessujen ja Kankaan hankkeiden rahoitus on s isällytetty Hallinnon ja kehittämisen määrärahaan. Asuntomessuhankkeen käyttötalousmenoihin on vuodelle 2012 varattu e ja investointeihin 3,5 miljoonaa euroa. Kankaan hankkeeseen budjetoidut menot ensi vuodelle ovat 2,3 miljoonaa euroa ja tulot 0,9 miljoonaa euroa. Investoinnit Irtain omaisuus Tonttituotanto Mittauskaluston hankinta; laitekannan uusiminen e Tekla GIS jatkokehityshankkeet, varataan e Tonttituotannon uusi kopiokone/tulostin e e Kaavoitus e Maankäytön toteuttamisohjelman laatimista avustavan tietojärjestelmän jatkokehittäminen Yhdyskuntatekniikka e Omaisuudenhallintajärjestelmää (YAOH): kesähoidon ja puhtaanpidon rajojen tallentamista nopeuttava täydennys ohjelmistoon e Pysäköinnintarkastajien käsitietokoneiden ja tulostimien hankinta e Maan osto Maan ostomääräraha 6 milj. euroa, josta raakamaan hankintaan 4,5 milj. rakennettujen kiinteistöjen purkuihin 1 milj. Tilapalvelun investointeina olleiden kiinteistökehityskohdealueiden tonttien liittymämaksuihin 0,5 milj.

69 67 Kaupunkirakennelautakunta Dnro 2250/ Kunnallistekniikan alustava investointiohjelma vuodelle 2012 Asian valmistelija Jari Lohi, puh Talousarvion suunnitteluohjeessa kunnallistekniikan investointien nettotasoksi on osoitettu euroa. Alustavassa investointisuunnitelmassa nettotasoa esitetään korotettavaksi eurolla Äijälänrannan messualueen toteutukseen käytettäväksi. Käyttötaloustulojen osuudeksi on arvioitu euroa, jota korotetaan alustavassa investointiohjelmassa euroon. Uusi nettotaso on euroa ja kokonaisinvestoinnit tulot huomioiden euroa, Tämä jakautuu ohjelmassa pääkohdittain seuraavasti: Summat ovat tuhansia euroja Katupalvelut Suunnittelu Pääliikenneväylät 0 Uudet asuntoalueet Uudet työpaikka- alueet Muut investoinnit Katujen saneeraukset Liikenneturvallisuushankkeet 250 Pienet rakennushankkeet ja varaukset 500 Ulkovalaistuskohteet 200 Viherpalvelut Suunnittelu 300 Korvausinvestoinnit Uusinvestoinnit 410 Satamapalvelut 250 KUNNALLISTEKNIIKKA YHTEENSÄ TULOT Investointitulot 0 Käyttötaloustulot KEHYS KATUPALVELUT Suunnittelu

70 68 Varaus suunnitteluun on euroa, josta käytetään ulkopuoliseen suunnittelutoimistojen palvelujen ostoon noin 75 %. Uudet asuntoalueet Salmirannan sekä osa Sääksvuorenranta II:en että Terttumäki II:en keskeneräisistä kaduista päällystetään ja viimeistellään. Maankäytön toteuttamisohjelman (KymppiR) mukaisia pientalotontteja on varauduttu rakentamaan Mankolaan, Sääksvuoreen, Pikku-Haukkalaan ja Ylämäyrämäkeen, lisäksi Äijälänrannan alueen rakentaminen käynnistetään. Kerros- ja rivitaloalueiden rakentamiseen on varauduttu Tanhukaareen ja Pölkintielle. Uudet työpaikka- alueet Innoroad alueen ensimmäisen vaiheen rakentamiseen varaudutaan ja Nuutintien rakentamista jatketaan. Muut investoinnit Lutakon aukio hotellin edustan osalta rakennetaan viimeistelyineen hotellin avaamiseen mennessä. Satamakadun muutostyöt jatkuvat ja hanke valmistuu syksyllä Lohikosken uuden liikekeskuksen toteuttaminen edellyttää katujärjestelyjen muutoksia. Edellisvuonna käynnistynyt hanke viimeistellään. Kuokkalan kehäväylän pääosan rakentaminen ajoittuu vuosille Jyväskylä osallistuu sopimuksen mukaisesti kustannuksiin 50 % osuudella. Kortepohjan alueen kevyen liikenteen järjestelyjen parantamistyöt jatkuvat ainakin Taitoniekantien osalta. Vesangantien välille Keihäsmiehenkatu- Sykeraitti rakennetaan väylä parantamaan Killerin alueen saavutettavuutta kevyen liikenteen osalta. Kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseksi Louhunsalmen sillan järjestelyjen rahoituksen loppuosuus ajoittuu vuodelle Hanke toteutetaan ELY-keskuksen kanssa. Saaritien kunnostukseen varaudutaan yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Hanke liittyy tien hallinnolliseen muutokseen yleisestä tiestä kaduksi. Katujen saneeraukset Keljonkatu Kyllöläntiestä sähköaseman liittymään asti saneerataan. Samassa yhteydessä rakennetaan kevyen liikenteen väylä ainakin Näkövammaisten koulun liittymään saakka. Oikokatu saneerataan Mäki-Matin perhepuiston osuudelta. Tavoitteena on jäsentää katutilan käyttöä. Taitoniekantien saneerausta, jossa parannetaan kevyen liikenteen olosuhteita, siirrettiin seuraavalle vuodelle. Hanke toteutetaan yhteishankkeena Jyväskylän Energia Oy:n kanssa. Tahkonkaaren aukion kiveyksen rakentamiseen Kuokkalan kirkon edustalla varaudutaan. Muu osa aukiota on pinnoitettu aikaisemman rakennusvaiheen yhteydessä. Pintavesi- ja routaongelmien takia varaudutaan käynnistämään Muurarintien ja Kolikkotien saneeraukset. Heinämäen asuntoalueen sorapintaisten, osittain rakentamattomien katujen saneerauksen käynnistämiseen varaudutaan.

71 69 Savonmäen loppujen sorapintaisten, osittain rakentamattomien katujen kunnostuksiin varaudutaan. Mutkatien välille Vaajatie-Kumputie varaudutaan rakentamaan puuttuva jalkakäytävä ja samassa yhteydessä katu saneerataan. Katusaneerausten yhteydessä Jyväskylän Energia Oy kunnostaa myös vesihuoltoverkostoaan. Vuonna 2011 käynnistynyt Äijäläntien saneeraus viimeistellään. Liikenneturvallisuushankkeet Hakakadun liittymä järjestelyjä parannetaan erityisesti kevyen liikenteen osalta. Muiden kohteiden toteutuksesta päätetään suunnittelun yhteydessä. Pienet rakennushankkeet ja varaukset Nimeämättömiin vuoden kuluessa ilmeneviin pieniin hankkeisiin on varattu euroa. Ulkovalaistuskohteet Erillisten ulkovalaistuskohteiden rakentamiseen on varattu yhteensä euroa. Rahoitus ei sisällä uusien asuntoalueiden eikä saneerattavien katujen valaistusten rakentamista. VIHERPALVELUT Suunnittelu Varaus suunnitteluun on euroa, josta käytetään ulkopuoliseen suunnittelutoimistojen palvelujen ostoon noin 80 %. Korvausinvestoinnit Uimapaikkoja kunnostetaan sekä varaudutaan leikkipuistojen aitaamiseen. Rakennushankkeiden takuuajanhoidolle on oma rahoitusosuus. Moirislammen ympäristön parannustöiden käynnistäminen jouduttiin siirtämään nousseiden kustannusten takia seuraavalle vuodelle. Ensimmäinen vaihe sijoittuu saneeratun Konservatorin läheisyyteen. Liikennepuiston huonokuntoisen huoltorakennuksen rakentamiseen varaudutaan. Koskenkujan, Orakkaan ja Luhtisen korttelileikkipuistot saneerataan. Kinkovuoren korttelipuiston aitoja ja reunuksia korjataan. Nimeämättömiin, vuoden kuluessa ilmeneviin pieniin hankkeisiin sekä edellisvuoden kohteiden viimeistelyyn on varattu euroa. Uusinvestoinnit Erillisten ympäristötaidehankintojen rahoitusvaraus on kokonaisuudessaan viherpalveluissa. Äijälänrantaan on varattu rahoitus mm. puiden hankintaan tulevia viherrakennustöitä varten. Korttelipuistojen rakentamiseen varaudutaan Elovainion alueelle vuonna 2011 toteutetun pienkentän yhteyteen sekä Puuppolaan ja Tunnelimäkeen.

72 70 SATAMAPALVELUT Muiden venepaikkojen osalta varaudutaan vanhojen laitureiden saneerauksiin. Harakkasaaren rantapenkereen loppuosan rakentamiseen varaudutaan. TULOT Uusien asuntoalueiden rakentamiseen on osoitettu maankäyttösopimuskorvauksia yhteensä euroa seuraavasti: * Pikku-Haukkala euroa * Äijälänranta euroa Lohikosken liikekeskuksen maankäyttösopimuskorvaus on euroa. Äijäläntien saneeraukseen käytetään euroa Väinölän alueen kehittämismaksua. Uusien maankäyttösopimusten tuloiksi on arvioitu euroa. Päätösliitteet: - investointiohjelma - investointikartta Apulaiskaupunginjohtaja Koiviston ehdotus Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy vuoden 2012 alustavan kunnallistekniikan investointiohjelman ja esittää kaupunginhallitukselle, että vuoden 2012 talousarvioon varataan kunnallistekniikan investointimäärärahaa euroa, josta euroa katetaan tuloilla. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta hyväksyi yksimielisesti Marja-Leena Luukkosen esittämän toivomusponnen: Kaupunkirakennepalvelut varautuu Tikkakoskella sijaitsevan Oskarinkadun kevyen liikenteen väylän rakentamiseen kadun liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

73 71 Rakennus- ja ympäristölautakunta Dnro 2063/ Vuoden 2012 talousarvioesitys Asian valmistelija Heli Leinonkoski, puh Kaupunginjohtaja antoi palvelualueille ja liikelaitoksille suunnitteluohjeen (yleiskirje 1/2011) talousarvioesitysten laatimista varten kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Asetetun talousarviokehyksen lähtökohtana on vuoden 2011 muutettu talousarvio, johon on tehty toiminnan, palkkauksen ja vuokrien muutoksista johtuvat tekniset korjaukset ja johon on lisätty 8,5 miljoonan euron suuruinen talouden tasapainottamistavoite menoja karsimalla ja/tai tuloja lisäämällä. Kaupunkirakennepalveluille 8,5 Me:n tasapainottamistavoitteesta kohdistuu euroa. Suunnitteluohjeen mukaan kaupunkirakennepalveluiden nettomenojen loppusumman tulee päätyä euroon. Toiminnalliset tavoitteet tulee asettaa siten, että talousarviokehys ei ylity. Kaupunkirakennepalveluiden talousarvioesitys on käyttötalouden osalta laadittu annetun kehyksen mukaisesti. Rakennus- ja ympäristövalvonnan määrärahassa on varauduttu normaalin lupa- ja valvontatoiminnan ohella ilmasto-ohjelman toimeenpanoon, ympäristösuojelumääräysten päivittämiseen sekä pientalojen energiatehokkuuden lisäämiseen rakentamisen ennakko-ohjauksen avulla. Vesiensuojelussa painopiste on riskipohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimisessa sekä Tuomio-, Palokka- ja Alvajärven vesiensuojelun kunnostussuunnitelman laatimisessa. Määrärahassa on myös varauduttu sähköisen asioinnin edistämiseen jatkamalla rakennuslupa-arkiston digitalisointia. Palvelualueen talousarvioesitys palautetaan hallintokeskukseen mennessä. Talousarvioesitystä esitellään kokouksessa. Oheisliitteet: (jakelu jäsenet) - Vuoden 2012 talousarvion suunnitteluohje - TA2012-esitys: rakennus- ja ympäristövalvonta - Rakennus- ja ympäristövalvontamääräraha (lautakunnan esitys) Apulaiskaupunginjohtaja Koiviston ehdotus Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyy esityksen rakennus- ja ympäristövalvonnan määrärahaksi vuodelle Lautakunta oikeuttaa palvelualueen tekemään tarvittaessa tekstitarkennuksia esitykseen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

74 72 Toiminnan kuvaus: Rakennus- ja ympäristövalvonnan määräraha Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi kuuluvat kaupunkirakennepalveluiden palvelualueeseen, joka vastaa: - yleis- ja asemakaavoituksen sisältävästä maankäytön suunnittelusta; - kaupungin maa-, metsä- ja vesialueiden, katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hallinnasta, suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta, jätehuollosta sekä vesihuoltolaissa kunnalle määrätyistä tehtävistä; - kunnalle lainsäädännössä osoitetuista asuntotoimen ja kiinteistöinsinöörin viranomaistehtävistä; - rakentamisen ja muiden ympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden kunnallisesta viranomaisvalvonnasta ja - ympäristönsuojelun viranomaisvalvonnasta ja ympäristönsuojelun edistämisestä kunnassa Rakennus- ja ympäristövalvonnan määräraha sisältää rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen vastuualueiden sekä rakennus- ja ympäristölautakunnan käyttötaloustulot ja menot. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta on l akisääteistä viranomaistoimintaa. Sen tehtävänä on neuv oa, ohjata ja valvoa rakennustyöhön ryhtyvää sekä vastata johto- ja toimintasäännöissä määrättyjen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten lupien valmistelusta ja päätöksenteosta. Rakennusvalvonta varmistaa omalta osaltaan, että rakentamisessa noudatetaan hyvää rakennustapaa, ja että rakennettu ympäristö on turvallinen, terveellinen, kestävä ja viihtyisä, ja että kaupunkikuvan muutokset vahvistavat kaupungin omaleimaisuutta ja esteettistä laatua. Rakennusvalvonnan toiminta painottuu yhä enemmän ennakko-ohjaamiseen sekä rakennushankkeeseen ryhtyvän ja hänen palkkaamansa vastuullisten asiantuntijoiden työn seuraamiseen ja valvontaan. Ennakko-ohjauksessa kiinnitetään jatkossa erityistä huomiota pientalojen energiatehokkuuteen. Rakennusvalvonnan menot koostuvat pääosin (n. 83 %) lakisääteisten viranomaispalvelujen tuottamisessa tarvittavista henkilöstö-, toimitila- ja atk-kustannuksista. Rakennusvalvonnan tulot kertyvät lähes yksinomaan valvonta- ja tarkastusmaksuista. Rakennusvalvonnan lupa- ja valvontataksaan tehdään viiden prosentin tasokorotus, mikä lisää tuloja n euroa. Taksan korotuksen ja lupamäärien kasvun johdosta tulojen lisäys talousarviovuoteen 2011 verrattuna on yhteensä noin euroa. Talousarviossa on varauduttu lupa-arkiston digitalisointiprojektin jatkamiseen eurolla. Ympäristötoimi Ympäristötoimen ympäristönsuojelupalvelut huolehtii kaupungin lakisääteisten ympäristönsuojeluja luonnonsuojelutehtävien hoidosta sekä toimii ympäristösuojelu- ja jätelain paikallisena valvontaviranomaisena. Ympäristötoimi vastaa kaupungin ympäristönsuojelua koskevasta ohjauksesta, neuvonnasta, tiedottamisesta, valistamisesta ja koulutuksesta, sekä yhteistyön edistämisestä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasioissa. Ympäristönsuojelupalveluiden menot koostuvat pääosin lakisääteisten viranomaispalvelujen tuottamisessa tarvittavista henkilöstökustannuksista, laitteista ja tilakustannuksista. Ilmastoohjelman toimeenpanon koordinointiin on talousarviossa varauduttu määräaikaisen

75 73 projektihenkilön palkkaamisella. Vesiensuojelussa painopisteet ovat pohjavesien suojelusuunnitelmien sekä Tuomio-, Palokka- ja Alvajärvien kunnostussuunnitelman laatimisessa. Pohjavesien suojelusuunnitelman laatimisen tavoitteena on turvata hyvä raakaveden saatavuus Jyväskylässä kartoittamalla riskit ja varautumalla niihin. Talousarviossa on varauduttu määräaikaisten projektihenkilöiden palkkaamiseen. Ympäristönsuojelun tulot kertyvät ilmanlaadun yhteistarkkailusta sekä lupa- ja valvontamaksuista. Kaupungin ympäristöasioiden hallintajärjestelmä kuvaa kaupungin toimintaa ja vapaaehtoisia sitoumuksia ympäristönsuojelun tason nostamiseksi. Järjestelmä auttaa ympäristön laadun ylläpitämistä ja parantamista. Vastuu kaupungin ympäristöasioiden hallintajärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä kuuluu ympäristötoimelle. Ympäristöjärjestelmän menot koostuvat pääosin henkilöstökustannuksista. Jyväskylän kaupungin ympäristöosaston laboratorio tuottaa ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun viranomaisille sekä paikalliselle ja maakunnan elinkeinoelämälle niiden tarvitsemia laboratoriopalveluja. Laboratorion päätehtävät ovat talous- ja uimaveden sekä elintarvikkeiden kemiallinen ja mikrobiologinen testaus. Laboratoriopalveluiden tulot koostuvat edellä mainituista palveluista perityistä maksuista, menot taas pääosin henkilöstökustannuksista ja tilavuokrista. Taloudelliset tavoitteet määrärahoittain: TALOUS TP 2010 TAM 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Hallinto ja kehittäminen 90,0 33,7 968,7 935,0 2774,5 % Kaupunkirakenne , , , ,3 11,0 % Joukko- ja palveluliikenne 1 294, , ,5 78,5 6,6 % Maan myyntivoitot ja maankäyttös , , , ,0 15,9 % Rakennus- ja ympäristövalvonta 2 327, , ,6 115,9 4,9 % Toimintatulot yhteensä , , , ,7 15,2 % Hallinto ja kehittäminen 2 224, , , ,2 112,1 % Kaupunkirakenne , , , ,0 5,5 % Joukko- ja palveluliikenne 4 324, , ,0 615,5 13,8 % Pelastuspalvelut 9 000, , ,8 597,1 6,2 % Rakennus- ja ympäristövalvonta 2 933, , ,7 8,8 0,2 % Toimintamenot yhteensä , , , ,6 11,1 % Hallinto ja kehittäminen , , , ,2 73,8 % Kaupunkirakenne , , ,8 83,3-0,6 % Joukko- ja palveluliikenne , , ,5-537,0 16,4 % Pelastuspalvelut , , ,8-597,1 6,2 % Maan myyntivoitot ja maankäyttös , , , ,0 15,9 % Rakennus- ja ympäristövalvonta -605, , ,1 107,1-8,8 % Toimintakate yhteensä , , ,0-972,9 5,0 %

76 74 Toiminnalliset tavoitteet: Rakennus- ja ympäristövalvonta 1. Uusien asuin- ja lomarakennusten rakennuslupien käsittelyaika on enintään 6 viikkoa 75%:sti myönnetyistä rakennusluvista. 2. Uusien omakotitalojen energiatehokkuutta parannetaan ennakko-ohjaamalla. Matalaenergiatalojen osuus uusista omakotitaloista on vähintään 25 %. 3. Maa-aines- ja ympäristölupahakemusten käsittelyaika on enintään 4 kk 80 %:ssa hakemuksista ja enintään 8 kuukautta 20 %:ssa hakemuksista. 4. Valvontasuunnitelmien mukaisia valvontakäyntejä tehdään 80 kappaletta (100 % suunnitelluista). Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen Rakentamisen arvioidaan vilkastuvan vuoden 2011 t asosta lisäten samalla rakennusvalvontapalvelujen kysyntää. Rakentamisen volyymin lisäys kasvattaa rakennusvalvonnan tuloja noin euroa. Lupa-arkiston digitalisointiprojektin varsinainen skannaustyö aloitetaan syksyllä 2011 ja sen arvioidaan jatkuvan neljästä viiteen vuotta. Ympäristötoimen vastuulle siirtyy Jyväsjärven hapetuksen järjestäminen Kankaan paperitehtaan toiminnan päättymisen johdosta. Aiemmin hapetuksesta on v astannut Sappi Oy. Ensi vuonna ympäristötoimessa toteutetaan useita perustoimintaa laajempia projekteja, kuten kaupungin ympäristöraportin koostaminen ja valtuustossa hyväksytyn ilmasto-ohjelman toimenpiteiden käynnistäminen, jotka edellyttävät määräaikaista henkilöresursointia. Investoinnit Irtain omaisuus Ympäristötoimi Ilmantarkkailun ja laboratorion tietojärjestelmien päivitys e

77 75 Joukkoliikennetoimikunta Vuoden 2012 joukkoliikennebudjetin valmistelu Asian valmistelija Ari Tuovinen, puh Kaupunkirakennelautakunta käsittelee palvelualueen budjettiesitystä syksyn tulevissa kokouksissa. Joukko- ja palveluliikenteen osalta käsittelyä varten on laadittu erillinen esitys. Matkalippuihin varatulla määrärahalla alennetaan kaupunki- ja seutuliikenteen lippuhintoja. Palvelu- ja asiointiliikenteen määrärahalla järjestetään vanhuksille ja liikuntarajoitteisille suunnattua liikennettä joka kaupunkialueella täydentää joukkoliikenteen tarjontaa ja haja-asutusalueella paikkaa puuttuvia joukkoliikennevuoroja. Lippujen hintatuentuen tarkoituksena on joukkoliikenteen edistäminen tarjoamalla edullisia lippuja varsinkin joukkoliikenteen säännöllisille käyttäjille sekä nuorille ja opiskelijoille. Budjetin laatimisen lähtökohtana on bussilippujen hintoihin tehty n. 4 % yleiskorotus, ja valtakunnallisen valmisteluryhmän esitys korottaa tuettujen seutu-, kaupunki-, kunta-, ja työmatkalippukorvauksia 4,77 % 1.8 alkaen. Nämä toimenpiteet aiheuttavat tarpeita korottaa myös Jyväskylän kaupunki- ja seutulipputuen rahoitusta. Talousarviovalmistelussa on laskettu eri vaihtoehtoja, joissa lähtökohtina ovat asiakashintojen mahdolliset muutokset. Myös kaupunkilipun käyttäjämäärien nousu on lisännyt lippujen rahoitustarvetta. Kaupunkilippujen asiakashintoja esitetään korotettavaksi noin 5 % ja niiden lipputukeen käytettäväksi euroa. Jos asiakashinnat halutaan pitää nykyisinä, on rahoitusta lisättävä tästä eurolla. Palveluliikenteen (Kyytiveikko ja Poimuri) menoihin ehdotetaan käytettäväksi ja muihin ostoliikenteen menoihin (asiointiliikenne) euroa. Joukko- ja palveluliikenteen tulot ovat valtionavustuksia, joista päättää ELYkeskus. Vuonna 2012 valtionavun arvioidaan olevan samaa tasoa kuin vuodelle 2011 myönnetty avustus on. Apulaiskaupungininsinööri Strömin ehdotus Joukkoliikennetoimikunta hyväksyy omalta osaltaan edellä olevan esityksen joukko- ja palveluliikenteen v talousarvioksi. Päätös Päätösehdotus tiedoksi.

78 76 LIIKELAITOKSET

79 77 Tilapalvelu Liikelaitoksen johtokunta Dnro 2341/11 79 Tilapalvelun talousarvioesitys 2012 Asian valmistelija talous- ja hallintopäällikkö Soile Kinos, puh Talousarvioesitys vuodelle 2012 jaetaan esityslistan liitteenä. Asia esitellään kokouksessa. Liikelaitosten johtosäännön mukaan johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja -suunnitelman noudattaen kaupungin talousarviossa olevia liikelaitosta koskevia periaatteita. Päätösliitteet: Talousarvioesitys vuodelle 2012 Talonrakennusinvestointiohjelma 2012 Kiinteistöjohtaja Erikssonin ehdotus Johtokunta hyväksyy Tilapalvelun vuoden 2012 talousarvioesityksen ja siihen liittyvän talonrakennusinvestointiohjelman. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

80 78 Kunnan liikelaitos Tilapalvelu Liikelaitos Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus: Liikelaitoksen taloudellisena tavoitteena on kattaa saamillaan vuokratuloilla omistajalle maksettava korvaus peruspääomasta (tuottovaatimus), poistot sekä kiinteistöjen kunnossa- ja ylläpidon menot. Strategisina avainalueina ovat terveelliset, turvalliset ja taloudelliset toimitilat, kiinteistöomaisuuden ja investointien hyvä hallinta sekä asiakas- ja käyttäjätyytyväisyys. Näihin avainalueisiin liittyvät toiminnot ja prosessit ovat liikelaitoksen jatkuvia kehittämisen kohteita. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: 1. Hallinnassa olevan kiinteistöomaisuuden lisätarpeen kasvu optimoidaan hyväksyttyjen palveluverkkoselvitysten pohjalta huomioon ottaen kaupungin talonrakennuksen investointiresurssit. 2. Tulevissa talonrakennuksen investointihankkeissa selvitetään erilaisia toteutus- ja rahoitusmalleja, joita tullaan soveltamaan 2-3 koulu-päiväkotihankkeessa. 3. Saavutetaan energiatehokkuussopimuksen mukainen Mwh:n vuotuinen säästötavoite kokonaisenergian kulutuksessa. 4. Käyttäjien tyytyväisyys siivouspalveluihin on 3,5 pistettä. Kehittämistavoitteet: 1. Ilmasto-ohjelman tavoitteiden mukaisesti selvitetään viiden koulun öljylämmityksen korvaaminen uusiutuvalla kotimaisella energialla. 2. Osallistutaan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n Terve-Tila-projektiin, jonka tarkoituksena on yhtenäistää sisäilmastoasioiden hoitoprosessia. 3. Järjestetään managerialueet uudelleen alueellisen jaon mukaisiksi. 4. Kaupungin kiinteistöjen energian käyttöä tehostetaan Tilapalvelun nykyisiä henkilöstöresursseja ja tehtävänkuvia kehittämällä. 5. Huhtasuon elinkaarihankkeessa kehitetään koulun ja päiväkodin toimintaympäristön käytettävyyttä ja olosuhteiden toteuttamisen sekä seurannan menetelmiä. Hinnoitteluperiaatteet: Sisäisiä vuokria on korotettu kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksin (KYKI 2000=100) mukaisesti 3,9 % sekä lisäksi 1,1 % eli yhteensä 5 % johtuen poistojen kasvusta. Siivouskorvauksia on korotettu 5 %. Tilavuokriin vaikuttavat myös mahdolliset tilamuutokset sekä rakennusten aktivoitujen korjausten aiheuttama vuokran nousu. Vuokrat koostuvat pääoma- (korko ja korjausvastuu) ja ylläpitovuokrasta, joka perustuu toteutuneisiin kiinteistökohtaisiin kustannuksiin.

81 79 Tunnuslukuja TASAPAINOTETTU TULOSMITTARISTO (BSC) TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos % Taloudellinen näkökulma: Toimintakate-% ,0 0,0 % Ohj.kunn.pito+peruskorj., /hum2/kk 4,18 4,50 4,56 0,1 1,3 % Tila-ja kiinteistöpalvelut, /hum2/kk 4,26 4,28 4,51 0,2 5,4 % Ulkoa tulevien vuokratuottojen osuus, % 7,30 4,63 3,59-1,0-22,5 % Asiakasnäkökulma: Asiakastyytyväisyyskysely, 1-5 p. 3,43 3,50 3,50 0 0,0 % Prosessinäkökulma: Palvelutuot. käytössä olevat tilat, hum2/as 3,41 3,61 3,75 0,1 3,9 % Ohjelmoidun kunnossapidon tot, % ,0 0,0 % Huoltokirja käytössä, % 95 96,0 96,0 0,0 0,0 % Kokonaisenergian kulutus, Mwh ,1 % Vajaakäyttöaste, % 6,02 6,64 6,71 0,1 1,1 % Henkilöstönäkökulma: Koulutus- ja kehittämispäivät/hlö ,0 % Sairauspoissaolot/hlö 4, ,0 % Työtyytyväisyys, piste 1-4 3,07 3,30 3,30 0,0 0,0 % VOLYYMITIETOA Omat rakennukset (hum2) ,4 % Osakehuoneistot (hum2) ,9 % Ulkoa vuokratut tilat (hum2) ,9 % Sisäiseen käyttöön vuokrattu (hum2) ,8 % Ulkoiseen käyttöön vuokrattu (hum2) ,9 % Vapaat tilat (hum2) ,6 % Väistötilat (hum2) ,3 % Huoneala (hum2)/asukas 4,31 4,35 4,38 0,03 0,7 % Henkilöstömäärä, vakituinen ,0 %

82 80 Tilapalvelu Liikelaitoksen tuloslaskelma TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Liikevaihto , , , ,0 9,3 % Materiaalit ja palvelut , , , ,0 8,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,0-940,0 10,5 % Palvelujen ostot , , , ,0 6,8 % Henkilöstökulut , , ,0-42,0 2,5 % Palkat ja palkkiot , , ,0-35,0 2,5 % Henkilösivukulut -369,6-281,0-288,0-7,0 2,5 % Poistot ja arvonalentumiset , , , ,0 20,0 % Vuokrakulut , , , ,0 10,2 % Liiketoiminnan muut kulut -44,1-77,0-77,0 0,0 0,0 % Liikeylijäämä (-alijäämä) , , ,0 450,0 2,7 % Rahoitustuotot ja -kulut , , ,0-450,0 2,7 % Muut rahoitustuotot 221,6 0,0 0,0 0,0 0,0 % Korvaus peruspääomasta , , ,0-450,0 2,7 % Muut rahoituskulut -0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 % Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä ,4 0,0 0,0 0,0 0,0 % Satunnaiset tuotot ja -kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia ,4 0,0 0,0 0,0 0,0 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,4 0,0 0,0 0,0 0,0 % Toimintatulot , , , ,0 9,3 % Toimintamenot , , , ,0 8,4 % Toimintakate , , , ,0 10,5 % Tilapalvelu Liikelaitoksen tuloslaskelma vuosille Liikevaihto , , , , ,0 Materiaalit ja palvelut , , , , ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , ,0 Palvelujen ostot , , , , ,0 Henkilöstökulut , , , , ,0 Palkat ja palkkiot , , , , ,0 Henkilösivukulut -288,0-297,0-306,0-315,0-324,0 Poistot ja arvonalentumiset , , , , ,0 Vuokrakulut , , , , ,0 Liiketoiminnan muut kulut -77,0-90,0-95,0-100,0-110,0 Liikeylijäämä (-alijäämä) , , , , ,0 Rahoitustuotot ja -kulut , , , , ,0 Korvaus peruspääomasta , , , , ,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintatulot , , , , ,0 Toimintamenot , , , , ,0 Toimintakate , , , , ,0

83 81 Tilapalvelu Liikelaitoksen rahoituslaskelma TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Toiminnan rahavirta , , , ,0 20,0 % Liikeylijäämä (-alijäämä) , , ,0 450,0 2,7 % Poistot ja arvonalentumiset , , , ,0 20,0 % Rahoitustuotot ja -kulut , , ,0-450,0 2,7 % Tulorahoituksen korjauserät -394,6 0,0 0,0 0,0 % Investointien rahavirta , , , ,3-41,3 % Investointimenot , , , ,3-40,6 % Rahoitusosuudet investointimenoihin 434, ,0 999,0-178,0-15,1 % Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 9 026,0 200,0 200,0 0,0 0,0 % Toiminnan ja investointien rahavirta , , , ,3-60,3 % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset -87,6 0,0 0,0 0,0 0,0 % Antolainasaamisten lisäykset muilta -87,6 0,0 0,0 0,0 0,0 % Oman pääoman muutokset , , , ,0-45,5 % Muut maksuvalmiuden muutokset ,4 0,0 0,0 0,0 0,0 % Rahoituksen rahavirta , , , ,0-45,5 % Rahavarojen muutos 0, , , ,3-112,3 % Tilapalvelu Liikelaitoksen rahoituslaskelma vuosille Toiminnan rahavirta , , , , ,0 Liikeylijäämä (-alijäämä) , , , , ,0 Poistot ja arvonalentumiset , , , , ,0 Rahoitustuotot ja -kulut , , , , ,0 Investointien rahavirta , , , , ,0 Investointimenot , , , , ,0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 399,0 434,0 354,0 354,0 354,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , ,0 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Oman pääoman muutokset , , , , ,0 Rahoituksen rahavirta , , , , ,0 Rahavarojen muutos 1 599,0 634,0 554,0 554,0 554,0

84 82 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen johtokunta Talousarvio 2012 Kuluvan vuoden talouden osalta tilanne näyttää elokuun lopussa jo lähes hyvältä. Kaikki mahdollisuudet valtuuston asettamaan nollatulokseen on olemassa ja työtä sen toteutumiseksi tehdään monella saralla. Liikevaihto kehittyy hyvin, kuten alla olevassa kuvassa käy ilmi. Sen sijaan menokehityksen hillitsemiseksi on tehtävä työtä. Talousarvio (Liite 1) on tehty valmisteilla olevan strategian ajatusten pohjalta. Tuleva vuosi on strategian toteuttamisen ensimmäisen vuosi ja on tärkeää, että heti alusta saakka kuljemme oikeaan suuntaan ja saamme tuloksia aikaan. Työterveyshuoltopalvelua tuottavat tiimit ovat olleet kuluvan vuoden alusta saakka tulosvastuullisia. Tiimien esimiehinä toimivat palvelupäälliköt ovat osallistuneet talousarvion tekemiseen. Tiimeillä on tiedossa oma osuutensa koko liikelaitoksen tulostavoitteesta. Miten tuo tulostavoite jakautuu tuottoihin ja kuluihin, on tiimeissä parhaillaan suunnittelussa. Toki monet yhteiset periaatteet ohjaavat tätä suunnittelua. Sen lisäksi, että käytössä on ammattiryhmäkohtaiset laskutustavoitteet, myös tiimien tulostavoitteet ovat liikelaitoksen sisällä sitovia tavoitteita. Tällä menettelyllä tavoitellaan monentasoista liiketoiminnan periaatteiden sisäistämistä ja vastuun ottamista sekä omasta että koko tiimin tuloksesta. Tulevaa vuotta sävyttää uuden toiminnanohjauksen tietojärjestelmän käyttöönotto. Se kilpailutettiin muutaman muun liikelaitoksen kanssa yhteistyössä 2010 vuoden lopussa. Kilpailutuksen suoritti KL-Kuntahankinnat. Kyseessä on sekä työmäärältään että kustannuksiltaan mittava projekti. Talousarviossa asiaan varaudutaan euron summalla. Se ei vielä kata oman työn kustannuksia. Tuloslaskelmassa varaus näkyy liiketoiminnan muiden kulujen merkittävänä kasvuna. Järjestelmän vaihdoksella on paljon

85 83 hyötyjä, se muun muassa tuottaa asiakkaille nykyistä laajempaa ja monipuolisempaa tietoa työterveyspalvelujen käytöstä ja siten ohjaa tulevan työterveyshuoltotoiminnan suunnittelua yrityksessä. Järjestelmä tukee toimintatapojamme yhdenmukaistamista ja tehostamista. Toiminnan volyymia on tulevana vuonna tarkoitus lisätä niin, että nykyisten asiakkaiden kanssa pyritään entistä syvällisempään yhteistyöhön, kumppanuuteen, jossa työterveyden osaamista monipuolisena työhyvinvoinnin asiantuntijana hyödynnetään nykyistä laajemmin. Liikelaitosjohtaja Anne Sivulan ehdotus Päätös Johtokunta tekee esityksen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle liitteen 1 mukaiseksi Jyväskylän Seudun Työterveys liikelaitoksen talousarvioksi. Johtokunta hyväksyi talousarvion vuodelle 2012 ja esittää sitä kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle liitteen 1 mukaiseksi Jyväskylän Seudun Työterveys liikelaitoksen talousarvioksi.

86 84 Kunnan liikelaitos Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos Kuvaus toiminnasta ja toiminta-ajatus: Jyväskylän Seudun Työterveys liikelaitos tuottaa ja kehittää työterveyshuoltopalveluja sopimusten piirissä oleville ja työterveyshuoltopalveluja hakeville yrityksille, yhteisöille ja yrittäjille. Jyväskylän Seudun Työterveyden toiminnan painopisteenä on työterveyshuollon asiantuntijapalveluiden tuottaminen ja kehittäminen seutukunnallisesti yhteisyössä yritys- ja yhteisöasiakkaiden kanssa. Palvelujen markkinointi rakentuu asiakassuhteissa tehtävään yhteistyöhön, työterveyspalvelut suunnitellaan ja niitä arvioidaan yhdessä yrityksen tarpeista lähtien pitkäjänteisesti. Liikelaitos vastaa sopimukseen perustuen kansanterveyslain velvoitteen täyttämisestä työterveyspalvelujen järjestämisessä Jyväskylän perusterveydenhuollon yhteistoiminta alueella (Jyväskylä, Muurame, Hankasalmi ja Uurainen) ja Keski Suomen Sairaanhoitopiirin Seututerveyskeskus-liikelaitoksen alueella (Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi ja Toivakka). Jyväskylän Seudun Työterveyden palveluiden piirissä on henkilöasiakasta ja 2800 yritystai yhteisöasiakasta ja yrittäjää. Kokonaisvaltaisen työterveyshuollon palvelut on järjestetty henkilöasiakkaalle. Jyväskylän kaupungin osuus henkilöasiakkaista ja liikevaihdosta on 22 %. Työterveyspalvelun järjestämistä ja toiminnan sisällön suunnittelua ohjaavat yritysasiakkaiden kanssa tehdyt sitoumukset palvelujen saatavuudesta ja työelämän muuttuvat tarpeet. Lisäksi liikelaitoksella täytyy olla valmius ottaa hoitaakseen kunnallisten työterveyshuollon liikelaitosten valtakunnallisen yhteistyön kautta tulevat palvelujen tilaukset. Jyväskylän Seudun Työterveys huolehtii työterveyshuollossa toimivien ammattihenkilöiden (työterveyshoitajien ja -lääkäreiden) ja asiantuntijoiden (työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien) STM:n vaatimusten mukaisesta koulutuksesta. Jyväskylän Seudun Työterveys on Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen hyväksymä työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkäreiden koulutusyksikkö ja osallistuu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työlääketieteen poliklinikan toimintaan. Henkilöstön osaamisen varmistaminen niin työtehtävien hoidon kannalta kuin strategian edellyttämällä tavalla toteutetaan liikelaitoksen yhteisessä koulutussuunnitelmassa. Työterveyspalvelujen painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja työkykyä tukevassa toiminnassa. Ennakoiva toiminta useimmiten laajentaa ja lisää yritysten palvelujen käyttöä. Sen myötä palvelujen käytön painopiste siirtyy sairaanhoidosta ennaltaehkäiseviin työyhteisö- ja työterveyspalveluihin. Toimintaote edellyttää säännöllistä keskustelua asiakasyritysten kanssa työterveyspalvelujen sisällöstä ja tavoitteista. Työterveyshuollon toiminnassa hyvän sairaanhoitokäytännön mukaisesti keskeisin tehtävä on työkyvyn tukeminen ja kuntouttava toimintaote työuran kaikissa vaiheissa. Työkykyä edistetään ehkäisemällä sairauksista aiheutuvaa oireilua ja työkyvyttömyyttä. Yritysten henkilöstön työhyvinvoinnin tukemisessa työterveyspalvelujen vahvuus on yrityksen toimialan työn tunteminen ja työterveyshuoltotoiminnan aktiivisuus ja ennakoivuus. Työterveyspalvelut tuotetaan kuudessa moniammatillisessa tiimissä. Tässä ratkaisussa on huomioitu sekä palvelujen alueellinen saatavuus että palvelujen kehittäminen toimialapohjalta. Sillä varmistetaan yrityksen / yhteisön työterveyspalvelujen oikea kohdentuminen ja yhteistyön jatkuvuus muutostilanteissa.

87 85 Työterveyshuollon toiminnan sisällön kehittäminen ja toimintatapojen yhtenäistäminen tapahtuu strategian tavoitteiden pohjalta, asiakas- ja työlähtöisyyttä toteuttaen. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: 1. Toiminnan taloudellinen tavoite pitkällä tähtäimellä on kannattava toiminta. Tilinpäätöksen tulos on positiivinen 2. Yritysasiakkaiden palvelun arvioinnissa asiakastyytyväisyyden tulostavoite keskiarvo 3,8 (asteikko 1-5) 3. Henkilöasiakkaiden tyytyväisyyskyselyn tulostavoite keskiarvo 4,0 (asteikko 1-5) 4. Valmius ottaa vastaan toimialueen yritysten, yhteisöjen ja yrittäjien työterveyshuoltopalvelujen tuottaminen (tarjous kaikille sitä pyytäville ja palvelusopimus kaikkien palveluun ilmoittautuvien kanssa) Kehittämistavoitteet: Toimintatapojen kehittäminen Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa onnistuminen on vuoden 2012 keskeinen tavoite. Uusi järjestelmä tukee työterveyden toimintaprosessien yhdenmukaistamista ja tehostamista sekä tuottaa asiakasyrityksille aiempaa laajempaa ja monipuolisempaa tietoa työterveyspalveluiden käytöstä ja siten ohjaa tulevan työterveyshuoltotoiminnan suunnittelua yrityksessä. Toimintatapojen yhtenäistämistä ja kehittämistä tehdään myös yhdistetyn asiakaspalvelun toteuttamisella sekä kehittämällä palvelutuotteita systemaattisesti ja suunnitelmallisesti. Laatujärjestelmää kehitetään niin, että vuodelta 2012 voidaan tehdä ensimmäinen laatuarviointi. Tuottavuusohjelma: Työterveyshuollon järjestäminen on lakiin perustuva velvoite sekä kunnalle että työnantajalle. Liikelaitos on työterveyspalvelujen tuottaja, jonka vastuulla on yritysten kanssa tehtyjen sopimusten mukainen palvelutuotanto. Liikelaitos toimii kilpailutilanteessa markkinoilla ja sen on myös tämän vuoksi huolehdittava palvelujen laadusta ja saatavuudesta voidakseen vastata toiminnan taloudelliseen tavoitteeseen. Tuottavuuden lisäämistä tehdään monin eri tavoin. Liikelaitoksen asiakkaiden kanssa tavoitteena on toteuttaa kumppanuuksia, joissa työterveyden osaamista monipuolisena työhyvinvoinnin asiantuntijana hyödynnetään nykyistä laajemmin. Toiminnan tuloksellisuus ja taloudellinen kannattavuus edellyttää, että henkilöstö on oikein mitoitettu palvelujen kysyntään nähden. Tämä otetaan huomioon henkilöstön rekrytoinnissa, koulutuksessa ja toiminnan suunnittelussa, mukaan lukien tarkoituksenmukaiset työaika- ja työsuhdemuodot sekä joustava henkilöstö käyttö. Liikelaitoksessa on toiminnan alusta lähtien ollut käytössä ammattiryhmäkohtaisesti asetetut laskutustavoitteet, joiden toteutumista seurataan kuukausittain. Lisäksi toiminta on organisoitu

88 86 tulosvastuullisiin tiimeihin, joka edesauttaa liiketaloudellisten toimintaperiaatteiden sisäistämistä esimiesten ja koko henkilöstön keskuudessa. Hinnoitteluperiaatteet: Liikelaitoksella on tuotekohtainen hinnasto. Hinnoittelu on tehty omakustannusperiaatteella ja perustuu asiantuntijoiden ajankäyttöön. Hintoja tarkistetaan lukien. Työterveyspalveluihin, jotka tuotetaan ostopalveluna (esim. laboratorio- ja röntgenpalvelut) tehdään kustannusten nousua vastaavat korotukset. Tunnusluvut: TUNNUSLUVUT TP 2010 TPE 2011 * TA 2012 Muutos % Vaikuttavuusnäkökulma: Asiakaskäyntien lukumäärä ,6% Terveydenhoitajien terveydenhoitokäynnit ,8% Lääkäreiden terveydenhoitokäynnit ,2% Terveydenhoitajien sairaanhoitokäynnit ,1% Lääkäreiden sairaanhoitokäynnit ,0% Fysioterapeuttien asiakaskäynnit ,6% Psykologien asiakaskäynnit ,6% Työpaikkatoimintojen lukumäärä ,6% * luvut vuosilta eivät ole vertailukelpoisia toimialueen laajentumisen vuoksi Henkilöstönäkökulma: Henkilöstön osalta seurataan sisäisesti työhyvinvointia, koulutussuunnitelman toteutumista, henkilöstön vaihtuvuutta, perehdyttämisen toimivuutta sekä johtamisen onnistuneisuutta. Seuranta ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu tapahtuu tiimeissä sekä liikelaitostasolla. Raportointi havainnoista ja toimenpiteistä tehdään yhteistyöryhmälle. Mittarit: Koulutuspäivät / hlö / vuosi Sairauspoissaolot/ hlö/vuosi Käydyt kehityskeskustelut, tavoite 100 % on käynyt kehityskeskustelun vähintään kerran vuodessa lähiesimieheksi nimetyn henkilön kanssa Henkilöstökyselyn tulokset * luvut eivät ole vertailukelpoisia yhdistymisen vuoksi

89 87 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen tuloslaskelma TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Liikevaihto 4 154, , ,9 754,9 10,1 % Liiketoiminnan muut tuotot 133,9 142,9 143,4 0,5 0,3 % Materiaalit ja palvelut , , ,0-147,3 9,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -212,2-373,5-365,0 8,5-2,3 % Palvelujen ostot -904, , ,0-155,8 13,3 % Henkilöstökulut , , ,3-411,2 7,7 % Palkat ja palkkiot , , ,2-326,6 7,6 % Henkilösivukulut -549, , ,1-84,6 8,4 % Liiketoiminnan muut kulut -328,3-702,8-900,0-197,2 28,1 % Liikeylijäämä (-alijäämä) 33,9 0,3 0,0-0,3-100,0 % Rahoitustuotot ja -kulut 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut rahoitustuotot 0,2 0,0 0,2 0,2 100,0 % Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 34,1 0,3 0,0-0,3-100,0 % Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 34,1 0,3 0,0-0,3-100,0 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 34,1 0,3 0,0-0,3-100,0 % Toimintatulot 4 288, , ,3 755,4 10,0 % Toimintamenot , , ,3-755,7 10,0 % Toimintakate 33,9 0,3 0,0-0,3-100,0 % Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen tuloslaskelma vuosille Liikevaihto 8 194, , , , ,2 Liiketoiminnan muut tuotot 143,4 150,6 158,1 166,0 174,3 Materiaalit ja palvelut , , , , ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -365,0-383,3-402,4-422,5-443,6 Palvelujen ostot , , , , ,6 Henkilöstökulut , , , , ,0 Palkat ja palkkiot , , , , ,8 Henkilösivukulut , , , , ,2 Liiketoiminnan muut kulut -900,0-750,0-787,5-826,9-868,2 Liikeylijäämä (-alijäämä) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintatulot 8 338, , , , ,5 Toimintamenot , , , , ,5 Toimintakate 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

90 88 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen rahoituslaskelma TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Toiminnan rahavirta 34,1 0,4 0,0-0,4-100,0 % Liikeylijäämä (-alijäämä) 33,9 0,3 0,0-0,3-100,0 % Rahoitustuotot ja -kulut 0,2 0,1 0,0-0,1-10,0 % Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Toiminnan ja investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen rahoituslaskelma vuosille Toiminnan rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut 0,0 Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toiminnan ja investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

91 Talouskeskus Liikelaitoksen johtokunta Dnro 0/00 46 Esitys Talouskeskus Liikelaitoksen vuoden 2012 talousarvioksi Asian valmistelijat Vesa Voutilainen, puh ja Mauno Jussila, puh Vuoden 2012 talousarvio laaditaan kaupunginjohtajan kesäkuussa antaman ohjeistuksen mukaisesti. Ohjeeseen on kirjattu, että Talouskeskus Liikelaitos voi tehdä hallittua alijäämää tilikausina 2011 ja Varovaisuuden periaatetta noudattaen talousarviossa ei ole huomioitu vuodelle 2012 tuloja eikä menoja niistä asiakkuuksista, joiden osalta neuvottelut ovat kesken tai käynnistymässä. Talousarviossa on mukana ainoastaan ne asiakkuudet, joiden kanssa on sopimus voimassa liikelaitoksen johtokunnan käsitellessä vuoden 2012 talousarvioesitystä. Lisäksi talousarviossa ei vielä ole pystytty varautumaan mahdollisesti jo vuoden 2011 lopulla käynnistyvään Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin HR-järjestelmän käyttöönottoon. Esitys Talouskeskus Liikelaitoksen vuoden 2012 talousarvioksi jaetaan johtokunnalle kokouksessa johtuen siitä, että esityslistan laadintahetkellä elokuun 2011 kirjauskausi on vielä avoinna. Talousarvioesityksen mukaisesti myös vuosi 2012 on Talouskeskus Liikelaitokselle raskaasti tappiollinen. Tappiota osaltaan aiheuttavat kahdenkertaiset järjestelmäkustannukset, sillä samanaikaisesti ajetaan alas nykyisiä asiakasorganisaatioiden tietojärjestelmiä ja otetaan käyttöön uusia (SAP, Basware ym.). Lisäksi tappiota aiheuttavat tilapäisten henkilöresurssien palkkamenot. Osa käyttöönottoon liittyvistä tehtävistä tehdään vuoden 2012 alkupuolella. Oheisliite: (jakelu kokouksessa) - Esitys vuoden 2012 talousarvioksi Liikelaitosjohtaja Vesa Voutilaisen ehdotus Johtokunta hyväksyy vuoden 2012 talousarvion ja esittää talousarvion hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Talousarvion 2012 kehittämistavoitetta muutetaan kohdan 4 osalta seuraavaksi: Hankintojen toimintamalli uudistetaan siten, että hankintojen strateginen ohjaus ja hankintojen kokonaissuunnittelu siirtyy Konsernihallintoon. Hankintakeskuksen prosessien selkeyttämistä ja järjestelmien käyttöönottoa jatketaan tiiviissä yhteistyössä muun Talouskeskus Liikelaitoksen kanssa. Päätös Johtokunta hyväksyi vuoden 2012 talousarvion ehdotetun muutoksen mukaisesti ja esittää talousarvion hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

92 90 Talouskeskus Liikelaitoksen johtokunta Kunnan liikelaitos Talouskeskus Liikelaitos Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus: Talouskeskus Liikelaitos tarjoaa taloushallinnon, palkanlaskennan ja hankintatoimen palveluja Jyväskylän kaupunkikonsernille sekä seudun kunnille ja kuntayhtymille. Talouskeskus hyödyntää palvelutuotannossaan kaupunkikonsernin keskitettyä erityisosaamista, toimialan moderneimpia tietojärjestelmiä (toiminnanohjaus) ja palveluprosessien standardointia. Liikelaitoksen toimintaan vaikuttaa merkittävästi vuosina tapahtuva palvelutarjonnan laajentaminen kaupunkikonsernissa ja keskeisissä kuntayhtymissä. Nämä laajennusprojektit erotetaan sekä toteutustyönä että kustannuksina asiakaskohtaisesti erilleen liikelaitoksen operatiivisesta palvelutuotannosta. Toiminta-ajatus:Talouskeskus Liikelaitos tuottaa palveluskeskusmallin mukaisesti kustannustehokkaita taloushallinnon ja palkanlaskennan tuotteistettuja operatiivisia palveluja sekä hankintatoimen ja rahoituksen asiantuntijapalveluja. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: 1. Tavoitteena on alentaa kolmen keskeisimmän palvelutuotteen suoritekohtaisia yksikkökustannuksia edeltävän talousarviovuoden tasoon verrattuna. Vuonna 2011 yksikkökustannukset ovat olleet ostolaskut 4,25-6,13 euroa/suorite, myyntilaskut 2,98 euroa/suorite ja palkkapussi 10,99 euroa suorite. Kehittämistavoitteet: 1. Jatkaa palvelujen järjestämisselvitystä ja prosessien osittaista uudelleenorganisointia osana koko kaupungin uuden sukupolven organisaation (USO) valmistelua 2. Jatkaa keväällä 2011 päättynyttä Työterveyden johdolla toteutettua työhyvinvointiprojektia tiimitason kehityshankkeilla, tavoite vähintään yksi kehityshanke jokaisessa tiimissä. 3. Toteuttaa alkuvuonna 2012 liikelaitoksen asiakkuudenhallinnan ja johtamisjärjestelmän muutos myös uusien asiakkuuksien odotuksia ja tarpeita vastaaviksi. 4. Jatkaa hankintakeskuksen resurssien riittävyyden arviointia, jossa huomioidaan kaupunkikonsernin hankintatarpeet ja osaaminen (mm. palvelukokonaisuuksien hankintoja koskevat tavoitteet ja organisointi sekä konsernin sisäinen hankintayhteistyö), valtakunnallinen ja seudullinen hankintayhteistyö, lainsäädännön vaatimukset ja muutokset, mahdolliset sähköiset kilpailuttamisvälineet ja hankintoihin liittyvät riskit sekä laatia arvioinnin perusteella ehdotus tarvittaviksi kehittämistoimenpiteiksi. Hinnoitteluperiaatteet: Talouskeskus kattaa tuotteistettujen palvelujen myynnistä saatavilla tuloilla toiminnan menot ja operatiivisten palvelujen kehittämiskulut sekä toiminnanohjausjärjestelmän ja muiden erillisten taloushallinnon järjestelmien poistot. Sen sijaan uusien asiakkuuksien käyttöönottokustannukset veloitetaan asiakaskohtaisesti erikseen. Käyttöönottokustannuksia aiheuttavat tilapäisen määräaikaisen työvoiman käyttäminen, järjestelmä- ja lisenssilaajennukset sekä mm. investoinnit tiloihin, kalustoon ja laitteisiin. Operatiivisen palvelutuotannon kustannukset on kohdistettu prosessi-/palvelukohtaisesti aiheuttamisperiaatteen mukaan. Palvelun kokonaiskustannukset kohdistetaan prosessin tuotteille kunkin tuotteen vaatiman resurssipanostuksen mukaan toimintolaskennalla. Hinnoittelua tarkennetaan vuosittain. Lisäksi Talouskeskus osallistuu projekteihin, joissa on hankekohtaista rahoitusta.

93 91 Tunnusluvut: Talouskeskus Liikelaitos Tasapainotettu tulosmittaristo (BSC) Tunnusluvut TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos Taloudellinen näkökulma: Kustannukset /htv 79, ,8 % Henkilöstömenot/kokonaismenot 54,6 % 60,1 % 65,0 % 0 8,2 % Atk-menot/kokonaismenot 16,3 % 20,2 % 0 Asiakasnäkökulma: Asiakastyytyväisyyskysely ,0 % Prosessinäkökulma: Ostolaskujen määrä/htv ,3 % Myyntilaskujen määrä/htv ,6 % Palkkatapahtumat/htv ,0 % Henkilöstönäkökulma: HOPS laadittu % henkilöstöstä 100 % 0 0,0 % % VOLYYMITIETOA Ostolaskujen lukumäärä ,1 % Matkalaskujen lukumäärä ,8 % 102,1 Myyntilaskujen lukumäärä % Palkkatapahtuminen lukumäärä ,8 % Henkilöstömäärä ,7 % Henkilötyövuodet 77,4 82,8 103, ,4 % Tilaneliöt 1 478, , ,0 0 0,0 % Tilavuokrat ,6 378,3 390,0 12 3,1 %

94 92 Talouskeskus Liikelaitoksen tuloslaskelma TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Liikevaihto 6 191, , , ,5 21,3 % Materiaalit ja palvelut , , ,3-218,6 18,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -77,8-33,5-39,0-5,5 16,4 % Palvelujen ostot , , ,3-213,1 18,1 % Henkilöstökulut , , , ,7 31,7 % Palkat ja palkkiot , , ,8-893,7 32,8 % Henkilösivukulut -685,2-725,9-925,9-200,0 27,6 % Poistot ja arvonalentumiset -379,6-370,2-407,9-37,7 10,2 % Liiketoiminnan muut kulut -745,8-690,9-828,8-137,9 20,0 % Liikeylijäämä (-alijäämä) 46,1-26,6-300,0-273,4 1027,8 % Rahoitustuotot ja -kulut -5,3 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut rahoitustuotot 0,5 0,0 0,0 0,0 % Muut rahoituskulut -5,8 0,0 0,0 0,0 % Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 40,8-26,6-300,0-273,4 1027,8 % Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 40,8-26,6-300,0-273,4 1027,8 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 40,8-26,6-300,0-273,4 1027,8 % Toimintatulot 6 191, , , ,5 21,3 % Toimintamenot , , , ,2 27,1 % Toimintakate 425,7 343,6 107,9-235,7-68,6 % Talouskeskus Liikelaitoksen tuloslaskelma vuosille Liikevaihto 6 909, , , , ,0 Materiaalit ja palvelut , , , , ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -39,0-50,0-50,0-50,0-52,0 Palvelujen ostot , , , , ,0 Henkilöstökulut , , , , ,0 Palkat ja palkkiot , , , , ,0 Henkilösivukulut -925,9-780,0-700,0-700,0-780,0 Poistot ja arvonalentumiset -407,9-407,9-50,9-50,9-50,9 Liiketoiminnan muut kulut -828,8-805,0-805,0-805,0-617,1 Liikeylijäämä (-alijäämä) -300,0 57,1 534,6 0,0 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -300,0 57,1 534,6 0,0 0,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -300,0 57,1 534,6 0,0 0,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -300,0 57,1 534,6 0,0 0,0 Toimintatulot 6 909, , , , ,0 Toimintamenot , , , , ,1 Toimintakate 107,9 465,0 585,5 50,9 50,9

95 93 Talouskeskus Liikelaitoksen rahoituslaskelma TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Toiminnan rahavirta 420,4 343,6 107,9-235,7-68,6 % Liikeylijäämä (-alijäämä) 46,1-26,6-300,0-273,4 1027,8 % Poistot ja arvonalentumiset 379,6 370,2 407,9 37,7 10,2 % Rahoitustuotot ja -kulut -5,3 0,0 0,0 0,0 0,0 % Investointien rahavirta -188,7 0,0 0,0 0,0 0,0 % Investointimenot -188,7 0,0 0,0 0,0 0,0 % Toiminnan ja investointien rahavirta 231,7 343,6 107,9-235,7-68,6 % Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset -231,7 0,0 0,0 0,0 0,0 % Rahoituksen rahavirta -231,7 0,0 0,0 0,0 0,0 % Rahavarojen muutos 0,0 343,6 107,9-235,7-68,6 % Talouskeskus Liikelaitoksen rahoituslaskelma vuosille Toiminnan rahavirta 107,9 465,0 585,5 50,9 50,9 Liikeylijäämä (-alijäämä) -300,0 57,1 534,6 0,0 0,0 Poistot ja arvonalentumiset 407,9 407,9 50,9 50,9 50,9 Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toiminnan ja investointien rahavirta 107,9 465,0 585,5 50,9 50,9 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset -107,9-465,0-585,5-50,9-50,9 Rahoituksen rahavirta -107,9-465,0-585,5-50,9-50,9 Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

96 94 Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen johtokunta Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen talousarvioesitys vuodelle 2012 (Valmistelija Reetta Kiiskinen p , esittelijä Veli-Jussi Koskinen p ) Hallintokeskus on yleiskirjeellä 1/2011 antanut talousarvion 2012 suunnitteluohjeet, kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Talousarvioesitys tulee valmistella siten, että se on hallintokeskuksessa viimeistään Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen tulee suunnitella toimintansa ja taloutensa siten, että hinnoittelu säilyy vuoden 2011 tasolla. Kehyksen mukaisesti toimintakate on euroa ja tilikauden alijäämää saa olla korkeintaan euroa. Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen tavoitteena kuluvalle vuodelle 2011 sekä vuodelle 2012 on tehdä alijäämäinen tilikauden tulos ja siten purkaa taseeseen kertynyttä ylijäämää. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä ylijäämää oli 1,4 miljoonaa euroa. Talousarvioesityksen liikevaihtoarvio on vuonna euroa ja toimintamenot euroa sekä poistot euroa. Tilikauden tulos on poistojen jälkeen euroa. Talousarvioesitykseen sisältyy Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen toiminnalliset ja muut tavoitteet sekä henkilöstösuunnitelma. Liitteet 2 talousarvioesitys 3 käyttösuunnitelma 4 henkilöstösuunnitelma Liikelaitosjohtaja Veli-Jussi Koskisen ehdotus Johtokunta hyväksyy Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen talousarvion lähetettäväksi kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston vahvistettavaksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

97 95 Kunnan liikelaitos Altek Aluetekniikka Liikelaitos Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus: Altek Aluetekniikka Liikelaitos tuottaa Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta palvelualueeseen kuuluvana liikelaitoksena Jyväskylän kaupunkikonserniin kuuluville organisaatioille pääasiassa yhdyskuntatekniikan sekä viheralueiden rakentamis- ja ylläpitopalveluita. Lisäksi Altek Aluetekniikka tuottaa maa- ja kiviainespalveluita, kone- ja kuljetuspalveluita sekä maastomittauspalveluita. Liikelaitos keskittyy edellä mainittuihin ydintoimintoihin ja kehittää henkilöstön osaamista perustehtävän hoitamisen varmistamiseksi. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: 2. Rakentamisen työohjelman toteuttaminen täysimääräisenä 3. Talvihoitosopimuksen täyttäminen sovittuun laatutasoon 4. Liikevaihtotavoite euroa/henkilötyövuosi Kehittämistavoitteet: 1. Rakentamisen toiminnallisen laatumittariston kehittäminen 2. Talousseurannan ja raportoinnin kehittäminen, mm. kustannusten oikeellinen kohdistaminen 3. Energiatehokkuussopimuksen mukainen tavoite vähentää polttoaineen keskikulutusta auto- ja koneluokissa 1% vuodessa huomioiden kunkin toimintavuoden sääolosuhteista johtuvat toimintavaihtelut. Alla olevilla toimenpiteillä on tavoitteena alentaa myös ympäristön hiilidioksidikuormitusta. 1. Polttoainetalouden seuranta, litraa/100km ja litraa/h, auto- ja koneluokittain 2. Suositaan energiatehokkaita moottoreita ja voimansiirtolaitteita korvaushankinnoissa. Kaluston koko määritetään oikeankokoiseksi tarpeen mukaan ja markkinoilla olevia lisälaitteita hyödynnetään peruskonetta hankittaessa. Uusien autojen ja koneiden hankinnoissa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia moottoreiden päästömääräyksiä. 3. Työnsuunnittelua ja työmenetelmiä kehitetään talvihoitotöissä aurausalueiden ennakkosuunnittelua parantamalla ja siten turhia siirtymäajoja vähentämällä. 4. Pyritään vaikuttamaan asenteisiin ja käyttötottumuksiin ajotapakoulutuksella. Hinnoitteluperiaatteet: Altek Aluetekniikan toiminta on pitkällä aikavälillä taloudellisesti tuloksellista ja liikelaitos rahoittaa omat toimintamenonsa ja käyttöomaisuusinvestointinsa toiminnasta saatavilla tuloilla. Toiminnan tehostamisella on py stytty alentamaan mm. rakentamisen yksikköhintoja. Tätä kehitystä pyritään jatkamaan.

98 96 Tunnusluvut: TASAPAINOTETTU TULOSMITTARISTO (BSC) TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 % Vaikuttavuusnäkökulma: Liikevaihto/vak. htv (1000 ) 108, ,8 % Kustannukset/vak.htv (1000 ) 116, ,5 % Henk.kust./kok.kust. % ,4 % Asiakasnäkökulma: Asiakastyytyväisyyskysely Rakentaminen (1-5) 4,2 4,2 4,2 0 0,0 % Prosessinäkökulma: Raskaan kaluston käyttöaste** Kausikoneiden käyttöaste** Laatuvirhekust. /vuosi ,0 % Henkilöstönäkökulma: Koulutuspäivät/hlö 0, ,0 % Aloitteet kpl/vuosi ,0 % Sairauspoissaolopäivät/vuosi** VOLYYMITIETOA Toimitilaneliöt ,3 6426, ,0 % Henkilötyövuosien määrä** 231,3 222, ,6 % Vakituisen henkilöstön määrä ,9 % Vak. henkilöstö toimintayksiköittäin Hallinto ,0 % Rakentaminen 42, ,8 % Maa- ja kiviaines 3,5 3 2, ,3 % Maastomittaus , ,3 % Ylläpitopalvelut ,5 % Lumikuutiot/vuosi** Hiekoitustonnit/vuosi** 6813 Maanläjityspaikoille tuodut puhtaat ylijäämämaat(m3)** Rakennetut puistot (m2)** 6659 Uusien katujen määrä (m2)** Saneerattujen puistojen määrä (m 6311 Saneerattujen katujen määrä (m ** TA2011 uusia lukuja Muutos

99 97 Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen tuloslaskelma TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Liikevaihto , , ,5-260,0-1,4 % Materiaalit ja palvelut , , ,9-189,1 2,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä vara , , ,3-184,3 7,6 % Palvelujen ostot , , ,6-4,7 0,1 % Henkilöstökulut , , ,2 126,8-1,5 % Palkat ja palkkiot , , ,9 121,1-1,9 % Henkilösivukulut , , ,3 5,7-0,2 % Poistot ja arvonalentumiset -116,8-265,0-250,0 15,0-5,7 % Liiketoiminnan muut kulut , , ,4 44,4-2,7 % Liikeylijäämä (-alijäämä) 828,7-37,1-300,0-262,9 708,6 % Rahoitustuotot ja -kulut 5,6 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut rahoitustuotot 5,6 0,0 0,0 0,0 0,0 % Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 834,3-37,1-300,0-262,9 708,6 % Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 834,3-37,1-300,0-262,9 708,6 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 834,3-37,1-300,0-262,9 708,6 % Toimintatulot , , ,5-260,0-1,4 % Toimintamenot , , ,5-17,9 0,1 % Toimintakate 945,6 227,9-50,0-277,9-121,9 % Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen tuloslaskelma vuosille Liikevaihto , , , , ,5 Materiaalit ja palvelut , , , , ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , ,0 Palvelujen ostot , , , , ,6 Henkilöstökulut , , , , ,9 Palkat ja palkkiot , , , , ,5 Henkilösivukulut , , , , ,4 Poistot ja arvonalentumiset -250,0-225,0-220,0-200,0-175,0 Liiketoiminnan muut kulut , , , , ,0 Liikeylijäämä (-alijäämä) -300,0-275,0-250,0-200,0-175,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia er -300,0-275,0-250,0-200,0-175,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -300,0-275,0-250,0-200,0-175,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -300,0-275,0-250,0-200,0-175,0 Toimintatulot , , , , ,5 Toimintamenot , , , , ,5 Toimintakate -50,0-50,0-30,0 0,0 0,0

100 98 Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen rahoituslaskelma TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Toiminnan rahavirta 1 022,0 227,9-50,0-277,9-121,9 % Liikeylijäämä (-alijäämä 828,7-37,1-300,0-262,9 708,6 % Poistot ja arvonalentum 116,8 265,0 250,0-15,0-5,7 % Rahoitustuotot ja -kulut 5,6 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjaus 70,8 0,0 Investointien rahavirta -51,0-265,0-250,0 15,0-5,7 % Investointimenot -64,5-265,0-250,0 15,0-5,7 % Pysyvien vastaavien hyö 13,5 0,0 Toiminnan ja investointien rahavirta 971,0-37,1-300,0-262,9 708,6 % Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -971,0 37,1 0,0-37,1-100,0 % Rahoituksen rahavirta -971,0 37,1 0,0-37,1-100,0 % Rahavarojen muutos 0,0 0,0-300,0-300,0 Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen rahoituslaskelma vuosille Toiminnan rahavirta -50,0-50,0-30,0 0,0 0,0 Liikeylijäämä (-alijäämä -300,0-275,0-250,0-200,0-175,0 Poistot ja arvonalentum 250,0 225,0 220,0 200,0 175,0 Investointien rahavirta -250,0-225,0-250,0-200,0-175,0 Investointimenot -250,0-225,0-250,0-200,0-175,0 Toiminnan ja investointien rahavirta -300,0-275,0-280,0-200,0-175,0 Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahavarojen muutos -300,0-275,0-280,0-200,0-175,0

101 99 Kylän Kattauksen Liikelaitoksen johtokunta Kylän Kattaus Liikelaitoksen talousarvioesitys vuodelle 2012 (valmistelija Tuija Sinisalo, puh ja Olga Ukkonen, puh ) Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti ohjeet talousarvion laatimiseksi on lähetetty palvelualueille ja liikelaitoksille yleiskirjeessä Peruspalveluohjelman arvion mukaan kuntatalouden lähivuosien näkymät ovat kohentuneet edellisestä kuntatalouden kehitysarviosta. Myönteisestä kehityksestä huolimatta kuntien velkaantuminen jatkui voimakkaana samalla, kun investoinnit nousivat edelleen. Kuntien bruttovelka vuoden 2010 lopussa on noin kolminkertainen verrattuna vuoden 2000 tilanteeseen. Vuoden 2012 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota tarvittavien rakenteellisten uudistusten ja muutosten tekemiseen niin, että kaupunkistrategian mukaiset tavoitteet talouden kestävästä kehityskuvasta saavutetaan valtuustokauden aikana. Kylän Kattauksen talousarvio on laadittu suunnitteluohjeiden mukaisesti. Talousarvion loppusummaan vaikuttaa asiakkaan arvioima palveluntarve ja tiedossa olevat muutokset. Kylän Kattauksen vuoden 2012 hinnoittelu pysyy vuoden 2011 tasolla. Hinnoittelun pysyminen vuoden 2011 tasolla ei lisää kustannuspaineita palvelualueilla vuodelle Suunnitteluohjeen mukaisesti Kylän Kattauksessa on käyty neuvottelut keskeisten asiakkaiden kanssa tulevan vuoden palvelutarpeesta ja mahdollisista toiminnan muutoksista. Kylän Kattauksessa on tehostettu toimintaa ja lisätty tuottavuutta keskittämällä ruokatuotantoa isompiin keittiöihin. Näin toimien on voitu vaikuttaa henkilöstömäärään alentavasti tuotantomäärien lisääntyessä. Tuotantoa keskitetään vähitellen mahdollisuuksien mukaan pienehköistä valmistuskeittiöistä keskuskeittiöihin, jolloin voidaan vaikuttaa henkilöstön määrään. Tuotannon keskittämisestä on tehty toteutussuunnitelma. Hyvin osaava, jaksava ja motivoitunut henkilöstö on tehokas työssään ja siksi henkilöstön ammattitaitoon ja jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Henkilöstökustannusten vähentämiseksi sijaistyövoiman käyttöä harkitaan yhä tarkemmin ja vakinaista henkilöstöä käytetään tehokkaammin. Sähköisen tilausjärjestelmän käyttöönotto edellyttää yhä tarkempaa raaka-ainevalikoiman tarkastelua. Tarvikekustannusten optimointiin päästään tarkentamalla vakioruokaohjeita ja tasalaatuistamalla tuotantoa. Päätösliite: (jakelu kokoukseen osallistuvat) - Kylän Kattauksen talousarvioesitys vuodelle 2012 Liikelaitosjohtaja Sinisalon ehdotus Johtokunta hyväksyy Kylän Kattaus Liikelaitoksen talousarvion lähetettäväksi kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston vahvistettavaksi. Päätös Hyväksyttiin

102 100 Kunnan liikelaitos Kylän Kattaus Liikelaitos Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus: Kylän Kattaus Liikelaitoksen tehtävänä on tarjota maukkaita, ravitsemussuositusten mukaisia aterioita ja laadukasta ruokapalvelua. Ruokapalvelua tuotetaan pääasiassa kaupunkikonsernin sisäisille asiakkaille. Tällä tavalla huolehditaan asiakkaina olevien kuntalaisten hyvinvoinnista. Ravitsemusasiantuntemusta käytetään ohjaamaan asiakkaita terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon. Toiminta-ajatus: kilpailukykyistä ruokapalvelua asiakkaiden tarpeisiin. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: Strategiset tavoitteet: Kylän Kattauksen kilpailukykyä vahvistetaan toimimalla asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti. Toiminnan tavoitteena on t asapainoinen hinta/laatusuhde. Syventämällä seudullisten ruokapalveluorganisaatioiden välistä yhteistyötä voitaisiin tuottaa lisäarvoa kaikille toimijoille. Toiminnalliset tavoitteet: 1) Kylän Kattauksen tavoitteena on toimia asiakaslähtöisesti ottaen huomioon eri asiakasryhmien tarpeet. Asiakastyytyväisyyttä mitataan Kylän Kattauksessa käytössä olevalla palautejärjestelmällä. Koko Kylän Kattauksen asiakastyytyväisyyden tavoitteeksi asetetaan vuodelle ,2 (palautejärjestelmän asteikko on 1 4 ). Asiakastyytyväisyyden mittausta tehostetaan tekemällä jatkuvan palautteen keräämisen lisäksi kohdennettuja asiakastyytyväisyyskyselyjä jokaisella palvelualueella. 2) Toiminnan tehostaminen Tavoitetta mitataan liikevaihdon määrällä henkilötyövuotta kohti. Vuoden 2010 toteuma oli /htv. Tavoitteeksi vuodelle 2011 on asetettu: / htv. Vuoden 2012 tavoite on /htv. Kehittämistavoitteet: 1) Sopimuskumppaneille ja asiakaskunnalle korostetaan ravitsemuslaadun merkitystä ruokapalvelun tuottamisessa asiakkaiden hyvinvoinnin edistäjänä. Ravitsemuksellista asiantuntemusta lisätään suunnittelutyöhön mm laadun varmistamiseksi ja henkilöstön ravitsemusosaamisen tueksi. 2) Toimintaprosessia yhtenäistetään ja varmistetaan laadun tasaisuus mm. panostamalla tuotekehitystyöhön, erityisruokavalio- ja asiakasryhmäkohtaiseen ruokalistasuunnitteluun. 3) Sopimus- ja tilauskäytäntöjen kehittämistä jatketaan asiakkaiden kanssa yhteistyössä kumppanuusperiaatteiden mukaisesti. 4) Tuotantotilojen riittävyydestä ja tason parantamisesta huolehditaan tehokkaan ruokatuotannon ja toimitusvarmuuden takaamiseksi. Tilojen hallinnoijan ja suunnittelutahojen kanssa tehostetaan yhteistyötä mittavan investointiohjelman toteuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Tilojen ylläpidosta huolehditaan yhteistyössä tilapalvelun kanssa mm. panostamalla vedettömään siivoukseen 5) Henkilöstön ammattitaitoa päivitetään ja täydennetään pitempi kestoisen koulutussuunnitelman avulla. Tavoitteeksi asetetaan 14 tuntia koulutusta /työntekijä suhteutettuna työaikaan. 6) Henkilöstön työhyvinvointia parantamalla yhteistyössä henkilöstön ja eri tahojen kanssa pyritään siihen, että sairaus poissaolojen määrä ei kasva. Konkreettisia kehittämistavoitteita on mm. perehdyttäminen ja esimiestyö 7) Sisäistä valvontaa tehostetaan 8) Varahenkilöjärjestelmää kehitetään siten, että lyhytaikaisten sijaisten määrää pystytään jatkossa vähentämään nykyisestä.

103 101 Hinnoitteluperiaatteet: Kylän Kattauksen toiminta on taloudellisesti tuloksellista ja liikelaitos kattaa sekä menonsa että kehittämiskulunsa toiminnasta saatavilla tuloilla. Vuoden 2012 hinnoittelu pysyy vuoden 2011 tasolla. Hinnoittelun pysyminen vuoden 2011 tasolla ei lisää kustannuspaineita palvelualueilla vuodelle Tuottavuusohjelma Kylän Kattauksessa on vuosien ajan tehostettu toimintaa ja lisätty tuottavuutta keskittämällä ruokatuotantoa isompiin keittiöihin. Näin toimien on voitu vaikuttaa henkilöstömäärään alentavasti tuotantomäärien lisääntyessä. Tuotantoa keskitetään edelleen vähitellen mahdollisuuksien mukaan pienehköistä valmistuskeittiöistä keskuskeittiöihin, jolloin voidaan vaikuttaa henkilöstön määrään. Tuotannon keskittämisestä on t ehty toteutussuunnitelma. Uuden Ristonmaan keskuskeittiön valmistuminen vuonna 2011 keskuskeittiöiden määrä väheni kahdella Samalla viikonloppujen ruokatuotannosta vastaa yksi keskuskeittiö aikaisemman kahden sijasta, joka vaikuttaa tehostavasti toimintaan mm. henkilöstökustannusten vähentymisen myötä. Ristonmaan Ateriakeskuksessa on erilliset sähkö- ja vesimittareita, joten energian ja veden käytön vähentäminen ja sen seuraaminen on nyt mahdollista ja siihen tuleekin kiinnittää yhä lisääntyvää huomiota. Myös uudet laitteet ja teknologia mahdollistaa ergonomisen työskentelyn entistä paremmin. Vuonna 2012 valmistuu Palokan keskuskeittiö, jolloin Kylän Kattauksen tuotantokapasiteetti riittää palvelemaan tämänhetkisen tarpeen. Laajenemisvaraa on runsaasti toimintaprosesseja muokkaamalla ja siirtämällä tuotantoa tarvittaessa vuoroon. Tulevina vuosina keskitytään tuotantokeittiöiden ja palvelukeittiöiden kehittämiseen siten, että ne yhdessä muodostavat tehokkaan ja yhtenäisen prosessin. T ämä edellyttää tiivistä yhteistyötä tilapalvelun kanssa mm. keittiösuunnittelussa ja korjauksissa. Hyvin osaava, jaksava ja motivoitunut henkilöstö on t ehokas työssään ja siksi henkilöstön ammattitaitoon ja jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Henkilöstökustannusten vähentämiseksi sijaistyövoiman käyttöä harkitaan yhä tarkemmin ja vakinaista henkilöstöä käytetään tehokkaammin. Sijaistyövoiman vähentämiseksi on pal kattu varahenkilöitä. Jos tämä laskelmien mukaan lisää tuottavuutta, varahenkilöiden lisäämistä tullaan harkitsemaan harkitaan vuodelle 2013 Sähköisen ulkoisen tilaamisen käyttöönottaminen edellyttää yhä tarkempaa raaka-ainevalikoiman tarkastelua. Tarvikekustannusten optimointiin päästään tarkentamalla vakioruokaohjeita ja tasalaatuistamalla tuotantoa. Sähköisen ulkoisen tilaamisen arvioidaan tuovan jatkossa työajan säästö mm. tilausvaiheessa ja laskujen käsittelyssä. Hävikin pienentymistä, koska järjestelmästä saadaan tarkka tieto tilattavasta määrästä.

104 102 Tunnusluvut: TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos % Vaikuttavuusnäkökulma: Toimipisteitä: Päiväkotiruokailu ,0 % Kouluruokailu ,3 % Vanhusruokailu ,1 % Keskuskeittiöt ,6 % Toimituspisteet ,3 % 0 Tilaneliöt: Johto ja hallinto 368,2 120,0 120,0 0 0,0 % Palvelutuotanto 6 903, , , ,9 % Kylän Kattaus yhteensä 7 272, , , ,8 % Asiakasnäkökulma: Asiakastyytyväisyys 2,9 3,2 3,2 0 0,0 % Prosessinäkökulma: Aterioita/vuosi kpl Päiväkotiruokailu 1 996, , , ,2 % Kouluruokailu 2 536, , ,2 61 2,5 % Vanhusruokailu 1 521, , , ,7 % Muu ruokapalvelu 121,4 78,0 81,0 3 3,8 % Liikevaihto/henkilötyövuosi, euroa ,9 % Koulutus/tuntia/henkilö 10,3 14,0 14,0 0 0,0 % Tilavuokrat (1 000 euroa) Johto ja hallinto 37,1 49,5 56,1 6,6 13,3 % Palvelutuotanto 1 720, , ,0 952,5 52,1 % Kylän Kattaus yhteensä 1 757, , ,1 959,1 51,1 % Henkilöstönäkökulma: Henkilötyövuodet 206,1 204,9 233, ,7 % Sairauslomapäivät/henkilö 12,9 12,3 12,3 0 0,0 % Työtyytyväisyys 3,4 4,0 4,0 0 0,0 % VOLYYMITIETOA Liikevaihto (1 000 euroa) , , ,0 750,1 4,6 % Päiväkotiruokailu 4 858, , ,1 282,0 5,7 % Kouluruokailu 5 374, , ,8 222,6 4,3 % Vanhusruokailu 4 702, , ,1 566,6 10,0 % Muu ruokapalvelu 268,0 618,1 297,0-321,1-51,9 %

105 103 Kylän Kattaus Liikelaitoksen tuloslaskelma TP 2010TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Liikevaihto , , ,0 750,1 4,6 % Liiketoiminnan muut tuotot 125,2 95,1 49,0-46,1-48,5 % Tuet ja avustukset kunnalta 4,0 4,0 4,0 0,0 0,0 % Materiaalit ja palvelut , , ,8-224,7 3,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,7-195,9 3,7 % Palvelujen ostot -924,0-975, ,1-28,8 3,0 % Henkilöstökulut , , ,0-462,6 5,7 % Palkat ja palkkiot , , ,5-370,3 6,0 % Henkilösivukulut , , ,5-92,3 4,8 % Liiketoiminnan muut kulut , , ,2-582,8 25,9 % Liikeylijäämä (-alijäämä) 613,2-183,9-750,0-566,1 307,8 % Rahoitustuotot ja -kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut rahoitustuotot 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut rahoituskulut -0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 % Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 613,2-183,9-750,0-566,1 307,8 % Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 613,2-183,9-750,0-566,1 307,8 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 613,2-183,9-750,0-566,1 307,8 % Toimintatulot , , ,0 704,0 4,3 % Toimintamenot , , , ,1 7,6 % Toimintakate 613,2-183,9-750,0-566,1 307,8 % Kylän Kattaus Liikelaitoksen tuloslaskelma vuosille Liikevaihto , , , , ,0 Liiketoiminnan muut tuotot 49,0 56,0 56,0 56,0 56,0 Tuet ja avustukset kunnalta 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Materiaalit ja palvelut , , , , ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , ,0 Palvelujen ostot , , , , ,0 Henkilöstökulut , , , , ,0 Palkat ja palkkiot , , , , ,0 Henkilösivukulut , , , , ,0 Liiketoiminnan muut kulut , , , , ,0 Liikeylijäämä (-alijäämä) -750,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -750,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -750,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -750,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintatulot , , , , ,0 Toimintamenot , , , , ,0 Toimintakate -750,0 0,0 0,0 0,0 0,0

106 104 Kylän Kattaus Liikelaitoksen rahoituslaskelma TP 2010TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa euroa % Toiminnan rahavirta 613,2-183,9-750,0-566,1 307,8 % Liikeylijäämä (-alijäämä) 613,2-183,9-750,0-566,1 307,8 % Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Toiminnan ja investointien rahavirta 613,2-183,9-750,0-566,1 307,8 % Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset -613,2 0,0 0,0 0,0 0,0 % Rahoituksen rahavirta -613,2 0,0 0,0 0,0 0,0 % Rahavarojen muutos 0,0-183,9-750,0-566,1 307,8 % Kylän Kattaus Liikelaitoksen rahoituslaskelma vuosille Toiminnan rahavirta -750,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Liikeylijäämä (-alijäämä) -750,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toiminnan ja investointien rahavirta -750,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahavarojen muutos -750,0 0,0 0,0 0,0 0,0

107 105 Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunta Dnro 1390/11 54 Vuoden 2012 talousarvioesitys Aikaisemmat käsittelyt; pelajk asia 35 Asian valmistelija Ari Karsikas,puh Vuoden 2012 talousarvioesityksen pääkohtia ja aikataulua esiteltiin johtokunnan kokouksessa Esitetyn aikataulun mukaisesti Vuoden 2012 talousarvioesitys lähetetään johtokunnan talousarviokäsittelyn jälkeen kuntiin lausunnolle Kunnilta pyydetään lausunnot talousarvioesityksestä mennessä. Vuoden 2012 talousarvioesityksessä pelastuslaitoksen liikevaihdoksi on arvioitu euroa. Liikevaihdosta pelastustoimen osuus on noin 20,379 milj.euroa ja ensihoidon osuus noin 7,37 milj.euroa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikevaihto kasvaa vuoden 2012 talousarvioesityksessä 9,1 prosenttia vuoden 2011 talousarvioon verrattua. Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet nousevat 1,13 M (6 %). Ensihoidon liikevaihdon kasvuun vaikuttavat ensihoidon laajentuminen Joutsaan ja osittainen siirtyminen uuteen ensihoitojärjestelmään. Pelastustoimen osalta tilikauden alijäämä on euroa. Perusteluna alijäämäiselle talousarviolle on pelastuslaitoksen taseessa vuoden 2010 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä, joka kuntien allekirjoittaman yhteistoimintasopimuksen mukaisesti tulee ottaa huomioon seuraavan vuoden talousarviossa. Kuntien pelastustoimen maksuosuuksien kuuden prosentin kasvu johtuu pääasiassa uusien paloasemien kohonneista vuokrakustannuksista (Ristonmaan paloaseman vuokra 1,1 M, Seppälän paloaseman vuokra alkaen) ja Seppälän paloaseman miehittämisestä johtuvista virkojen lisäyksistä. Päätösliite; - Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2012 talousarvioesitys. Pelastusjohtaja Tarvaisen ehdotus Johtokunta lähettää vuoden 2012 talousarvioesityksen kuntiin lausunnolle. Lausunnot pyydetään lähettämään Keski-Suomen pelastuslaitokselle mennessä. Päätös Hyväksyttiin.

108 Pelajk 54 Aikaisemmin esiteltyyn pelastuslaitoksen vuoden 2012 talousarvioesitykseen on tehty joitakin muutoksia. Ensihoidon investointiosaan on lisätty Jyväskylän tulosyksikköön yksi ambulanssi lisää. Lisäksi pelastustoimen investointiosaan on tehty pieniä muutoksia: pienkaluston investointimäärärahaa vähennettiin eurolla ja vastaavalla summalla kasvatettiin johtoauton määrärahaa. Koko laitoksen liikevaihdoksi on arvioitu euroa vuonna Liikevaihdosta pelastustoimen osuus on noin 20,379 milj.euroa ja ensihoidon osuus noin 7,45 milj.euroa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikevaihto kasvaa vuoden 2012 talousarvioesityksessä 9,4 prosenttia vuoden 2011 talousarvioon verrattua. Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet nousevat 1,13 M (6 %) prosenttiyksikköä. Pelastustoimen osalta tilikauden alijäämä on euroa. Perusteluna alijäämäiselle talousarviolle on pelastuslaitoksen taseessa vuoden 2010 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä, joka kuntien allekirjoittaman yhteistoimintasopimuksen mukaisesti tulee ottaa huomioon seuraavan vuoden talousarviossa. Esityslistan lähetysvaiheessa talousarvion henkilöstöosiota ei ole ehditty valmistella rakenteeltaan Jyväskylän kaupungin vuoden 2012 talousarvioohjeistuksen mukaiseksi. Talousarvioesityksen henkilöstöosio valmistellaan kaupungin mallin mukaiseksi ennen johtokunnan kokousta. Uusi talousarvioesityksen henkilöstöosio jaetaan kokouksessa. Päätösliite; - Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2012 talousarvioesitys. Pelastusjohtaja Tarvaisen ehdotus Johtokunta päättää hyväksyä liitteenä olevan vuoden 2012 talousarvioesityksen. Päätös Hyväksyttiin.

109 107 LIITE pelajk asia 54 Kunnan liikelaitos Keski-Suomen pelastuslaitos TALOUSARVIOESITYS 2012 Kuvaus toiminnasta ja toiminta-ajatus: Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa alueen ihmisille ja yrityksille korkeatasoiset pelastustoimen palvelut onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja antaa nopeaa ja tuloksellista apua onnettomuustilanteissa kaikissa olosuhteissa. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain ja niistä raportoidaan myös sisäisesti kuukausittain. Onnettomuuksien ehkäisy: Tavoite 1: Palotarkastukset suoritetaan 100 prosenttisesti palvelutasopäätöksen mukaisesti. Tavoite 2: Valistusta ja neuvontaa annetaan 10 prosentille maakunnan väestöstä. Tavoite 3: Pelastussuunnitelmien valmistumisaste on 90 prosenttia vuoden 2011 loppuun mennessä. Pelastustoiminta: Tavoite 4: Kaikki kiireelliset pelastustehtävät kyetään aloittamaan riskialueille päätetyssä ajassa. I- riskialue: 6 min. II- riskialue: 10 min. III- riskialue: 20 min.

110 108 Väestönsuojelu: Tavoite 5: Keski-Suomen pelastuslaitos toteuttaa yhteistyötä kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa valmiussuunnittelussa, erilaisissa harjoituksissa ja erityis- ja häiriötilanteiden johtamistoiminnassa. Väestönsuojelu- ja varautumiskoulutus järjestetään ja toteutetaan kokonaisuutena maakunnan alueella ja pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma perehdytetään henkilöstölle Kehittämistavoitteet: Keski-Suomen pelastuslaitoksen kehittämishankkeet: 1. Koulutusyksikkö-hanke 2. Urapolku-hanke 3. Johto- ja viestikeskusselvitys 4. Paloasemien tilavuokrien selvitys Pelastuslaitos on t oteuttanut koulutusyksikköprojektia tehdyn selvityksen jälkeen vuoden 2011 aikana. Toiminnasta on saatu positiivisia kokemuksia ja koulutusyksikön toimintaa jatketaan vuonna Keski-Suomen pelastuslaitoksen varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2010 alkaen. Urapolku-hankkeen yhtenä tavoitteena on hakea ratkaisuja toimintarajoitteisten palomiesten urapolkuihin ja tätä kautta VARHE- ja eläkemenoperusteisten maksujen vähentäminen tulevaisuudessa. Urapolku-hanke on vastuutettu koulutusyksikölle. Johto- ja viestikeskusselvityksen hankesuunnitelmaa on valmisteltu jo 2011 vuoden aikana. Myös paloasemien tilavuokrien selvittäminen on aloitettu 2011 vuoden aikana. Vuonna 2012 toteutetaan selvityksen perusteella tulevat mahdolliset toimenpiteet. Hankkeiden etenemisestä informoidaan johtokuntaa säännöllisesti. Tuottavuusohjelma: Vuoden 2010 tilinpäätöstietojen perusteella Keski-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallisessa vertailussa Suomen kolmanneksi halvin pelastuslaitos. Laitoksia verrattiin mittarilla: pelastuslaitosten bruttokulut /asukas. Keski-Suomessa pelastustoimen bruttokulut vuonna 2010 olivat 61 / asukas, kun valtakunnallinen keskiarvio oli 71 /asukas. Keski-Suomen pelastuslaitos pyrkii tasapainottamaan taloutta ja parantamaan tuottavuutta seuraavilla toimenpiteillä: Vapaaehtoispalokuntien varallaolovahvuuksien tarkastelu Toiminta-alueiden omat menobudjetit ja vastuu talousarvioylityksistä Kehittämishankkeet (koulutusselvitys, viestikeskusselvitys, tilavuokraselvitys) Sijaisten määrään vaikuttaminen paremmalla suunnittelulla (keskitetty työvuorosuunnittelu) Joustavampien työaikamallien selvittäminen ja käyttöönotto Palkattomien virkavapaiden käyttö Vapaaehtoispalokuntien varallaolovahvuuksista on laadittu erillinen selvitys. Tavoitteena on kohdistaa varallaolot oikeaan aikaan ja myös taloudellinen näkökulma huomioiden.

111 109 Mahdolliset varallaolojen vähennykset pyritään toteuttamaan yleistä turvallisuutta vaarantamatta. Toiminta-alueiden menobudjeteilla talous pidetään läpinäkyvänä, kun kustannuserät on j aettu pienempiin osioihin ja toiminta-alueet ovat tietoisia menorakenteesta. Kehittämishankkeet tukevat osaltaan tuottavuuden parantumista. Hinnoitteluperiaatteet: Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet määräytyvät asukaslukuperusteisesti vuonna Sairaankuljetuksen käyttö- ja pääomakustannukset rahoitetaan toiminnasta saatavilla tuloilla ja asianomaisten kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisilla valmiusmaksuilla ja nettotappiokorvauksilla. TUNNUSLUVUT TAE 2012 TA 2011 Tehokkuus, taloudellisuus; Palokunta saavuttaa väestöstä 6 min. hälytyksestä (38 %) (20 %) 10 min. hälytyksestä (79 %) (73 %) 20 min. hälytyksestä (93 %) (93 %) 30 min hälytyksestä (99 %) (99 %) Laajuustiedot: Pinta-ala (km2) Väestö Koulutettavat 10 % väestöstä Valvontakohteiden määrä Tarkastuskäynnit yhteensä Joka vuosi tarkastettavat * Joka toinen vuosi (1/2) Joka kolmas vuosi (1/3) Joka neljäs vuosi (1/4) Joka viides vuosi (1/5) Joka kahdeksas vuosi (1/8) 5 - Joka kymmenes vuosi (1/10) Voimavarat: Vakinainen henkilöstö Sivutoiminen henkilöstö Sopimuspalokuntalaiset/Vpk-henkilöstö Paloasemien lukumäärä Ajoneuvot/veneet Ambulansseja 23 19

112 110 Investoinnit Seuraavassa taulukossa on esitetty pelastustoimen vuosien investointiohjelma/-suunnitelma Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne Peke johtamisjärjestelmä VIRVE -radioiden uusiminen henkilöstön hälyttämiseen tarvittavat hakulaitteet VIRVE -päätelaitteet Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne yht Palo- ja pelastuskalusto Raskaat ajoneuvot Kelkat, mönkijät ym. pienkalusto Tarkastusautot Johtoauto Ambulanssit (v Jyväskylä 2kpl, Keuruu,Viitasaari, Äänekoski) Öljyntorjuntakalusto Palo- ja pelastuskalusto yht Poikkeusolot ja häiriötilanteet väestöhälyttimet säteilymittarit suojavarusteet Poikkeusolot ja häiriötilanteet yht Muut harjoitusalueet Muut yht BRUTTOINVESTOINNIN YHTEENSÄ Arvioidut avustukset NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pelastustoimen osuus investoinneista Ensihoidon osuus investoinneista Nettoinvestoinnit yhteensä Taulukko 1. Investointiohjelma vuosille Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne osion investoinnit sisältävät pelastuslaitoksen operatiiviseen johtamisjärjestelmään, paloasemien hälyttämiseen sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien viestijärjestelmien osuudet.

113 111 Palo- ja pelastuskalusto Vuoden 2012 edellisen taulukon mukaisessa investointisuunnitelmassa raskaille ajoneuvoille on varattu euron suuruinen määräraha. Tällä määrärahalla on tarkoitus hankkia kolme kalustettua sammutusautoa (Viitasaari, Seppälä, Hankasalmi). Pienkalustohankinnoista ( euroa) laaditaan myöhemmin tarkempi hankintalista, jossa pyritään priorisoimaan tärkeimmät hankintakohteet. Johtoauton euron määrärahalla hankitaan Jyväskylään uusi johtoauto. Ensihoidon investointiosaan on varattu määräraha viiden uuden ambulanssin hankintaan. Öljyntorjuntakalusto Seuraavassa taulukossa on tarkempi suunnitelma öljyntorjuntakaluston investointihankinnoista Kalustoryhmä / kalusto Määrä Yksikkö a / hinta Yht. Hydrauliset pelastusvälineet 2 sarja % Hydrauliset pelastusvälineet 2 sarja % A lk öt vene + traileri 1 kpl % Mönkijä+perävaunu 1 kpl % Bruttoinvestoinnit yhteensä Öljysuojarahaston avustukset Nettoinvestoinnit yhteensä Öt-rahaston osuus

114 112 TULOSLASKELMAOSA Seuraavissa taulukossa on esitetty Keski-Suomen pelastuslaitoksen tuloslaskelma vuosina Koko laitoksen liikevaihdoksi on arvioitu euroa vuonna Liikevaihdosta pelastustoimen osuus on noin 20,379 milj.euroa ja ensihoidon osuus noin 7,45 milj.euroa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikevaihto kasvaa vuoden 2012 talousarvioesityksessä 9,4 prosenttia vuoden 2011 talousarvioon verrattua. Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet nousevat 1,13 M (6 %) prosenttiyksikköä. Ensihoidon liikevaihdon kasvuun vaikuttavat ensihoidon laajentuminen Joutsaan ja osittainen siirtyminen uuteen ensihoitojärjestelmään. Kunnallisen liikelaitoksen tuloslaskelma TP TA + M TA Muutos euroa % + Liikevaihto , , , ,3 9,4 % - Materiaalit ja palvelut , , , ,6 3,0 % - Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,9 4,4 % - Palvelujen ostot , , , ,6 2,4 % - Henkilöstökulut , , , ,0 8,5 % - Palkat ja palkkiot , , , ,1 8,2 % - Henkilösivukulut , , , ,9 9,8 % - Poistot ja arvonalentumiset , , , ,6 38,8 % - Liiketoiminnan muut kulut , , , ,6 42,8 % Liikeylijäämä (-alijäämä) , , , ,5-884,7 % Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,5 11,3 % + Korkotuotot + Muut rahoitustuotot 2 886,2 - Kunnalle maksetut korkokulut , , , ,5 11,3 % - Muille maksetut korkokulut - Korvaus peruspääomasta - Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä ,0 0, , ,0 * Satunnaiset tuotot ja -kulut + Satunnaiset tuotot - Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia ,0 0, , ,0 * Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,0 0, , ,0 *

115 113 Kunnallisen liikelaitoksen tuloslaskelma vuosille Liikevaihto , , , , ,4 - Materiaalit ja palvelut , , , , ,2 - Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , ,0 - Palvelujen ostot , , , , ,2 - Henkilöstökulut , , , , ,9 - Palkat ja palkkiot , , , , ,0 - Henkilösivukulut , , , , ,9 - Poistot ja arvonalentumiset , , , , ,0 - Liiketoiminnan muut kulut , , , , ,2 Liikeylijäämä (-alijäämä) , , , , ,0 Rahoitustuotot ja -kulut , , , , ,0 + Korkotuotot + Muut rahoitustuotot - Kunnalle maksetut korkokulut , , , , ,0 - Muille maksetut korkokulut - Korvaus peruspääomasta - Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , , ,6 0,0 0,0 Satunnaiset tuotot ja -kulut + Satunnaiset tuotot - Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , , ,6 0,0 0,0 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , ,6 0,0 0,0

116 114 Pelastustoiminta Pelastustoimen osalta tilikauden alijäämä on euroa. Perusteluna alijäämäiselle talousarviolle on pelastuslaitoksen taseessa vuoden 2010 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä, joka kuntien allekirjoittaman yhteistoimintasopimuksen mukaisesti tulee ottaa huomioon seuraavan vuoden talousarviossa. Pelastustoimen tuloihin on budjetoitu kuntien maksuosuuksiin euroa (kuntakohtainen maksuosuustaulukko talousarviokirjasen viimeisellä sivulla). Palveluhinnaston kautta saatavien tulojen suuruudeksi on arvioitu euroa. Ensivasteen tuloiksi on budjetoitu euroa. Tuet ja avustukset kohtaan on budjetoitu työterveyshuollon kustannuksista saatava Kelan osuus sekä öljysuojarahastolta haetut avustukset yhteensä euroa. Pelastustoimen henkilöstömenoihin on budjetoitu euroa. Tässä on huomioitu tulevat palkkojen sopimuskorotukset, Seppälän paloaseman valmistumisesta ja siihen liittyvistä virkalisäyksistä johtuva henkilöstömenojen kasvu. Pelastustoimen asiakaspalveluiden ostoon (VPK:n palkat) on varattu euroa. Muiden palveluiden ostoihin on varattu euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on varattu euroa. VPK-yhdistysten avustuksiin on varattu euroa. Järvipelastusyhdistysten avustuksiin on varattu euroa. Seuraavassa taulukossa on pelastustoimen 2012 talousarvioesitys tuloslaskelman muodossa. Pelastustoiminta TP 2010 TA 2011 TAE 2012 Muutos TA TAE 2012 Muutos TA TAE 2012 % Kuntien maksuosuudet ,0 % Palveluhinnaston tulot ,0 % Ensivasteen tulot ,0 % Tuet ja avustukset ,0 % Muut toimintatuotot ,7 % Toimintatulot ,8 % Palkat ,2 % Henkilösivukulut ,2 % Henk.korvaukset ,0 % Henkilöstökulut ,7 % Asiakaspalveluostot*** ,0 % Palvelujen ostot ,3 % Aineet ja tarvikkeet ,4 % Avustukset ,3 % Muut kulut ,5 % Toimintamenot ,0 % Toimintatulot ,8 % Toimintakate ,1 % Poistot ,9 % Korkokulut ,0 % Korkotuotot Alijäämä/ylijäämä ,0 %

117 115 Ensihoito ja sairaankuljetus Alueellinen ensihoitopalvelu ja kiireettömät siirtokuljetukset v Uusi terveydenhuoltolaki ja siihen liittyvä asetus ensihoitopalvelusta tulivat voimaan Samalla ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiireille viimeistään vuoden 2013 alussa. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri valmistelee yhteistyössä ERVA-alueen sairaanhoitopiirien kanssa ensihoidon maakunnallisen palvelutasonpäätöksen kevään 2011 aikana. Tuossa palvelutasopäätöksessä määritellään lopullisesti ambulanssien kokonaismäärä, niiden taso ja valmiusajat koko maakunnan alueella. Myös Keski-Suomen pelastuslaitoksen rooli maakunnallisessa ensihoidossa selviää lopullisesti tuon palvelutasopäätöksen myötä. Palvelutasopäätös hyväksytään lopullisesti sairaanhoitopiirin valtuustossa. Jyväskylän seutu Sairaanhoitopiirin sektoripohjaisessa ensihoitomallissa Keski-Suomen pelastuslaitos toimii tämän hetkisen suunnitelman mukaan ensihoitopalvelun toteuttajana vuoden 2012 alusta edelleen Jyväskylän seudulla. Sopimuksiin ei tule muutoksia vuodelle 2012 jollei keväällä 2011 valmistuva ensihoidon palvelutasopäätös sitä edellytä. Sopimukset siirretään kuitenkin sairaanhoitopiirin päivystyksen toimialueelle. Vuoden 2011 toimintatilastojen mukaan erityisesti Jyväskylän kaupungin keskustan kiireellisen ensihoidon valmiutta tulisi kuitenkin parantaa. Toivottavasti myös keväällä valmistuva sairaanhoitopiirin palvelutasopäätös sen osoittaa. Määräaikaisten ensihoitajien toimet vakinaistetaan heti kun sairaanhoitopiiri vahvistaa palvelutasopäätöksellään pelastuslaitoksen osuuden maakunnallisessa ensihoidossa. Äänekoski, Viitasaari ja Pihtipudas Äänekosken, Viitasaaren ja Pihtiputaan ensihoitosopimukset siirtyvät sairaanhoitopiirin päivystyksen toimialueelle v alussa. Kuntien ja sairaanhoitopiirin ensihoidon ylilääkärin sekä pelastuslaitoksen edustajien kesken käydyissä neuvotteluissa on sovittu, että näiden kolmen kunnan muodostaman ensihoidon pohjoisen sektorin ensihoitoa suunnitellaan kokonaisuutena niin, että v alusta malli olisi valmis. Vuoden 2012 alussa Äänekosken ensihoitoon palkataan 2 hoitotason ja 1 perustason ensihoitaja. Tällä varmistetaan H+P- yksikön toiminta Äänekoskella. Viitasaarelle palkataan v alusta vähintään 1 hoitotason ensihoitaja. Viitasaaren palomiessairaankuljettajista on kaksi aloittanut sairaanhoitajaopinnot tarkoituksenaan pätevöityä hoitotasolle mahdollisimman nopeasti. Pihtiputaan H+P- yksikön lopullinen valmiusaika selviää keväällä 2011 ja sen perusteella selviää se, tarvitaanko myös Pihtiputaan ensihoitoon lisää hoitotason ensihoitajia (2 kpl). Määräaikaiset toimet vakinaistetaan heti kun sairaanhoitopiiri vahvistaa pelastuslaitoksen osuuden maakunnallisessa ensihoidossa. Keuruu ja Multia Keuruun ja Multian sopimukseen ei tule muutoksia vuonna Keuruun, Multian ja Petäjäveden muodostamasta Läntisestä sektorista tehdään päätökset v aikana ja muutos tapahtuu 2013 alussa jos sellaiseen päädytään. Jyväskylän ensihoidon tulosyksikkö toteuttaa ensihoitopalvelut Petäjäveden alueella myös vuonna Keuruulle suunniteltuun H+P- yksikköön tarvitaan vuoden 2013 alusta 3 kpl hoitotason työntekijää lisää. Määräaikaiset toimet vakinaistetaan heti kun sairaanhoitopiiri vahvistaa pelastuslaitoksen osuuden maakunnallisessa ensihoidossa. Joutsa Joutsan kunta haluaa ensihoitopalvelujensa toteuttajaksi Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2012 alusta lähtien. Nykyisen yksityisen palveluntuottajan palveluksessa olevat 4 ensihoitajaa

118 116 siirtyvät vanhoina työntekijöinä Keski-Suomen pelastuslaitoksen työntekijöiksi ja pelastuslaitos ottaa hoitaakseen uuden ambulanssin jäljellä olevan leasing sopimuksen. Sopimukseen ei tule muutoksia vuodelle 2012, mutta tilannetta arvioidaan uudestaan palvelutasopäätöksen ja vuoden 2012 kokemusten perusteella. Investoinnit Vuodelle 2012 hankitaan uudet ambulanssit Keuruulle, Viitasaarelle, Äänekoskelle ja Jyväskylään. Investointien yhteishinta on ENSIHOITO tp 2009 tp 2010 ta 2011 tae 2012 %-muutos ta11-tae12 myyntitulot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatulot % Tulot yhteensä % Henkilöstömenot % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet, tavarat % Muut toimintamenot % Menot yhteensä % Toimintakate % Korkokulut % Poistot % Tilikauden ylijäämä *

119 117 RAHOITUSOSA Seuraavissa taulukossa on esitetty Keski-Suomen pelastuslaitoksen rahoituslaskelma vuosina Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen rahoituslaskelma TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos euroa % Toiminnan rahavirta , , , ,4-32,4 % +/- Liikeylijäämä (-alijäämä) , , , ,5-884,7 % Poistot ja arvonalentumiset , , , ,6 38,8 % +/- Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,5 11,3 % +/- Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät ,4 Investointien rahavirta , , , ,0 34,7 % - Investointimenot , , , ,0 31,4 % + Rahoitusosuudet investointimenoihin , , , ,0 11,1 % + Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,4 Toiminnan ja investointien rahavirta -336, , , ,4 245,7 % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 * Lainakannan muutokset 0, , , ,4 245,7 % + Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta , , ,4 245,7 % Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset ,5 Rahoituksen rahavirta , , , ,4 245,7 % Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 * Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen rahoituslaskelma vuosille Toiminnan rahavirta , , , , ,0 +/- Liikeylijäämä (-alijäämä) , , , , ,0 Poistot ja arvonalentumiset , , , , ,0 +/- Rahoitustuotot ja -kulut , , , , ,0 +/- Satunnaiset erät Tuloverot +/- Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta , , , , ,0 - Investointimenot , , , , ,0 + Rahoitusosuudet investointimenoihin , , , , ,0 + Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , ,0 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset , , , , ,0 + Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta , , , , ,0 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta , , , , ,0 Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

120 118 TAE 2012, PELASTUSTOIMEN KUNTIEN MAKSUOSUUDET Asukasluku Maksuosuus 2011 ( ) Maksuosuus 2012 TAE ( ) Muutos ( ) Muutos (%) Hankasalmi % Jyväskylä % Laukaa % Muurame % Petäjävesi % Toivakka % Uurainen % Jyväskylän seutukunta % Joutsa % Luhanka % Joutsan seutukunta % Keuruu % Multia % Keuruun seutukunta % Jämsä % Kuhmoinen % Jämsän seutukunta % Konnevesi % Äänekoski % Äänekosken seutukunta % Kannonkoski % Karstula % Kinnula % Kivijärvi % Kyyjärvi % Pihtipudas % Saarijärvi % Viitasaari % Saarijärven-Viitasaaren seutukunta % Keski-Suomi yhteensä %

121 119 INVESTOINTIOSA

122 120 PERUSTELUT IRTAIN KÄYTTÖOMAISUUS Konsernihallinto euroa Kaupunginhallitus euroa Kaupungintalon peruskorjaus euroa Kaupunginvaltuusto on päät öksellään 51/ hyväksynyt kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman. Hankesuunnitelman mukaan irtaimiston ja laitteiden hankintaan varataan 1 miljoona euroa konsernihallinnon talousarviossa vuonna 2012 Kaupungintalon kalustamiseen ja irtaimistohankintaan on kuitenkin varauduttava jo vuonna 2011 toteutuksen tiukan aikataulun ja arvorakennuksen erityisvaatimuksien vuoksi. Varaus euroa vuonna Tietohallinto euroa Organisaatiouudistuksia tukevat tietojärjestelmämuutokset euroa Asiakas- ja palveluprosessilähtöistä organisaatiota tukemaan tarvitaan päivityksiä ja muutoksia nykyisiin tietojärjestelmiin. Myös valmisteilla olevat uudistukset esim. ASPA (asiakaspalvelumalli)-hanke edellyttää nykyisten tietojärjestelmien kehittämistä ja päivittämistä. Nykyinen dokumenttienhallintajärjestelmä (aatu) edellyttää suurta rakenteen muokkaamista sekä asiakirjojen viemistä seuraavaan ohjelmaversioon. Toinen vaihtoehto on m ääritellä tämänhetkiset muuttuneet vaatimukset asiakirjojen löytymiselle, tallentamisella ja arkistoinnille sekä liittymät asianhallintajärjestelmään (kuntatoimisto). Myös sopimustenhallinnan liittymät kokonaisuuteen täytyy ottaa huomioon suunnittelussa. Perusrekisterijärjestelmien kehittäminen euroa Kaupungin eri tietojärjestelmät hyödyntävät perusrekisterijärjestelmien tietokantoja (mm. väestö- ja kiinteistötiedot). Määrärahalla parannetaan rekisterijärjestelmien käytettävyyttä. Järjestelmäkehitystä tehdään vuosittain. U usi kuvapankkijärjestelmä integroidaan osaksi järjestelmäratkaisuja. Data- ja puhelinverkon hallinnan, verkkokapasiteetin ja perusinfrastruktuurin päivitykset ja uudistukset euroa Kaupungin tietoliikenteen alueverkko ja konesaliympäristö vaativat jatkuvia kehittämispanostuksia, jotta tietojärjestelmien palvelutaso on riittävä. Toiminnanohjauksen määrärahaesitys euroa Alueellinen yhteistyö talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa ja tietojärjestelmissä vaatii kaupungilta alkuvaiheessa panostusta. Talouskeskus Liikelaitos budjetoi kaupunkiorganisaation ulkopuolisten asiakkaiden investointi- ja kehittämisrahan erikseen. Tämä määräraha käytetään kaupungin sisäiseen SAP/ERP-kehittämiseen. Tärkeimmät kehitysasiat ovat sähköinen tilaaminen ja kilpailuttaminen (sisältäen hankinnat, kilpailutus, katalogi), HR-prosessien, portaalin, ja raportoinnin kehittäminen sekä laajentaminen, järjestelmärajapintojen muutokset ja muu kehitystyö.

123 121 Sosiaali- ja terveyspalvelut euroa Terveydenhuollon palvelut yhteensä Kalusteet ja laitteet Hammashoitokoneet ja -kalusteet Vastaanottohuoneiden varustaminen ja kalustaminen Terveydenhuollon välineistön uusiminen TK-sairaalan kalusteet ja välineistö Neuvolatoiminnan kalusteet ja välineistö Asiakastietojärjestelmät Effica ja muiden tietojärjestelmien uusiminen ja päivitys Vanhus- ja vammaispalvelut Palveluasuminen Kalusteita ja hoitotarvikkeita Rai-koulutukset Pitkäaikaishoito 193 Kalusteita ja hoitotarvikkeita Rai-koulutukset Kotihoito 202 Turvapuhelin hälytysten vastaanottokeskuksen perustaminen mobiilit Rai-koulutukset Vammaispalvelu Päiväharju * turvalaitteisto * kalusto Rai-koulutukset Sosiaali- ja perhepalvelut Kalusteet ja laitteet Mattilan perhetukikodin ja perhetyön kalustehankinnat Vanhojen atk-laitteiden uusiminen Lotilan ja Palokan nuorisokodit, nuorten kalusteet (hankittu v nuorisokoti) Asiakastietojärjestelmät Maksutapahtumat- näyttö Lastensuojelun perintä Mamu Lastenvalvojan komponentit, Tieto Au lapsesta Huoltajuustiedot VRK:lle Psykososiaaliset palvelut, lisätestit Hovilan nuorisokoti, uudisrakennuksen kalusto, siirto vuodelta KAIKKI YHTEENSÄ

124 122 Sivistyspalvelut euroa Opetuspalvelut Koulujen peruskorjausten ja uudisrakentamisen yhteydessä tapahtuva kalusteiden ja laitteiden hankinta: Palokan koulu Liinalammin koulun (siv.ltk ) Mankola (siv.ltk ) Kansalaisopisto (Palokka) Vaajakummun kalustaminen yhtenäiskouluksi Koulujen, joissa ei ole ollut peruskorjausta, kalustojen uusimista ja av-laitteiden hankintaa Huhtasuon kampus, irtokalusteiden suunnittelu Päivähoitopalvelut Mannilan päiväkodin kalustus Liinalammin päiväkodin kalustus Puuppolan päiväkodin kalustus (3 lisäryhmää) Muu kalustus, täydennyskalustus päiväkoteihin Asiakastietojärjestelmät Huhtasuon päiväkoti, irtokalustuksen suunnittelu Kirjastopalvelut Palokka Kirjamaatti-automaatti Veturitallin nuorisotilaan Kirjastojärjestelmän päivittäminen Aalto-kirjastoissa, Jyväskylän osuus Pääkirjasto Vaajakoski Museopalvelut Grafiikan paja, Galleria Harmonia Holvin asiakaspalvelutilat Nuorisopalvelut Korpilahden nuorisotilan siirtäminen virastotalolta puukoululle Korpilahden nuorisoverstaan varustaminen Orkesteri Kolmikulman harjoitustilojen jäähdytys Teatteri Langattomat mikrofonit Liikuntapalvelut Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari Pusatec -järjestelmähankinnat Tlojen kalusteet toimisto, aulat, kahvio yms. Työtilat Kuntosalivälineet Tallelokerot Rataköydet yms. Allasvarusteet Ajanotto + näyttötaulut Koneet ja laitteet ATK, kokoustilavarustus, ohjaajien apuvälineet/ äänentoisto, info TV:t yms. Muut hankinnat Kiinteistöraktori 2 kpl Liikuntapuistot Syväilmastaja Numikentät Tekonurmen hoitokone Kaikki tekonurmet Ohjelmointilaitteisto kuntosalilaitteisiin Kuokkalan Graniitti Jäänhoitokone Viitaniemi Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat yhteensä

125 123 Kaupunkirakennepalvelut euroa Tonttituotanto euroa Mittauskaluston hankinta; laitekannan uusiminen e Tekla GIS jatkokehityshankkeet, varataan e Tonttituotannon uusi kopiokone/tulostin e Kaavoitus euroa Maankäytön toteuttamisohjelman laatimista avustavan tietojärjestelmän jatkokehittäminen Yhdyskuntatekniikka euroa Omaisuudenhallintajärjestelmää (YAOH): kesähoidon ja puhtaanpidon rajojen tallentamista nopeuttava täydennys ohjelmistoon e Pysäköinnintarkastajien käsitietokoneiden ja tulostimien hankinta e Ympäristötoimi euroa Ilmantarkkailun ja laboratorion tietojärjestelmien päivitys

126 124

127 125 KUNNALLISTEKNIIKKA ALUSTAVA INVESTOINNIT 2012, 1000euroa KATUPALVELUT SUUNNITTELU PÄÄLIIKENNEVÄYLÄT UUDET ASUNTOALUEET Keskeneräiset kadut 300 Kantakaupunki 1 Mankola II 350 Keljo 2 Sääksvuori II 300 Kuokkala 3 Tanhukaari plv Kypärämäki-Kortepohja 4 Pikku-Haukkala (MKS) 400 Keltinmäki-Myllyjärvi 5 Ylämäyrämäki A 600 Halssila 6 Äijälänranta (MKS) Palokka 7 Pölkintie 270 UUDET TYÖPAIKKA-ALUEET Lohikoski-Seppälänkangas 8 Innoroad I Palokka 9 Nuutintie 350 MUUT INVESTOINNIT Maankaatopaikat 50 Kantakaupunki 10 Lutakon aukio(hotellin edusta) Satamakadun muutokset Lohikoski-Seppälänkangas 12 Lohikosken liikekeskus viimestely (MKS) 40 Kuokkala 13 Kuokkalan kehäväylä Kypärämäki-Kortepohja 14 Vesangantien jk+pp välillä Keihäsmiehenkatu-Sykeraitti 200 Säynätsalo 15 Louhunsalmen silta Saaritie 150

128 126 KATUJEN SANEERAUKSET Liikennejärjestelyt (merkit, pysäkit, hidasteet yms.) 50 Katuistutusten täydentäminen 75 Siltojen peruskorjaus 100 Kantakaupunki Liikennevalojärjestelmien uusimiset Keljonkatu väli Kyllöläntie-sähköaseman liittymä Oikokatu 250 Kypärämäki-Kortepohja 19 Taitoniekantie (MKS) 330 Kuokkala 20 Tahkonkaari (kirkon edusta) Muurarintie 250 Lohikoski-Seppälänkangas 22 Kolikkotie 360 Palokka 23 Heinämäen asuntoalue I vaihe 200 Vaajakoski-Jyskä 24 Savonmäki (Oksaperä, Savonmäentie väli Oksaperä-loppupää) Mutkatie väli Vaajatie-Kumputie Äijäläntie vaihe 2 (MKS) 130 Tikkakoski-Nyrölä 100 Korpilahti 100 LIIKENNETURVALLISUUSHANKKEET 250 Liikenneturvallisuushankkeet 200 Tikkakoski 27 Hakakatu 50 PIENET RAKENNUSHANKKEET JA VARAUKSET 500 Erittelemättömät pienet rakennushankkeet 500 ERILLISET ULKOVALAISTUSKOHTEET 200 VIHERPALVELUT SUUNNITTELU 300 KORVAUSINVESTOINNIT Pienet vihertyöt 100 Uimapaikkojen kunnostukset 40 Leikkipuistojen aitaaminen 20 Leikkipuistojen poistaminen 20 Takuuajanhoito 50

129 127 Kantakaupunki 28 Moirislampi Liikennepuiston huoltorakennus Koskenkujan korttelileikkipuisto 50 Keljo 31 Neulaskankaan toimintapuisto 150 Keltinmäki-Myllyjärvi 32 Orakkaan korttelileikkipuisto 100 Palokka 33 Luhtisen puisto 100 Säynätsalo 34 Kinkovuoren korttelileikkipuisto 30 UUSINVESTOINNIT 410 Ympäristötaide 30 Halssila 35 Äijälänranta 100 Palokka-Puuppola 36 Elovainion korttelileikkipuisto Puuppolan korttelileikkipuisto 80 Tikkakoski 38 Tunnelimäki II korttelileikkipuisto 100 SATAMAPALVELUT 250 Muut venepaikat 150 Keljo 39 Harakkasaaren rantapenger 100 KUNNALLISTEKNIIKKA YHTEENSÄ Kehys EROTUS TULOT YHTEENSÄ INVESTOINTITULOT 0 KÄYTTÖTALOUSTULOT Pikku-Haukkalan maankäyttösopimus 400 Äijälänrannan maankäyttösopimus 500 Lohikosken liikekeskuksen maankäyttösopimus 40 Jyväskylän yo-kunnan säätiön maankäyttösopimus (Kortepohja) 330 Väinölän kehittämismaksu ( Äijäläntie) 130

130 128 Talonrakennus / Tilapalvelu TALONRAKENNUSINVESTOINNIT Koko 1000 euroa hanke Kuohun koulun viipalerakennuksen perustuskulut Keskustan päiväkodin viipalerakennuksen perustuskulut Puuppolan päiväkodin viipalerakennuksen perustuskulut Sepänkeskuksen korjaustyöt 200 Palokan liikuntahallin siirtokustannukset Halssilan kirjaston muutostyöt (eskaritilat) Väinölän päiväkoti-koulun laajennus Vaajakosken kirjaston muutostyöt (nuorisotilat) Hipposhallin kosteusvauriokorjaukset Nuorisokodin uudisrakennus (Hovila) Sairaalakoulu uudisrakennus Cygnaeuksen koulukeskuksen peruskorjaus (väistökoulu) Palokan koulukeskus (sisältää kirjaston ja kansalaisopiston tilat) uudisrakennu Liinalammin päiväkoti-koulu uudisrakennus Mannilan päiväkoti uudisrakennus Kaupungintalon peruskorjaus Uimahallin vuonna 1975 valmistuneen osan peruskorjaus Uimahallin kylpyläosaston LVI-korjaus (Esco-hanke) Kyllön terveysaseman peruskorjaus Korpilahden terveysaseman peruskorjaus Sosiaali- ja terveyspalveluverkon muutostyöt Vaajakosken urheilukentän 2. vaihe (huoltorakennus) Palokan terveysaseman vuodeosaston 1 peruskorjaus ja laajennus Keltinmäen päiväkoti uudisrakennus Pohjanlammen koulun laajennus ja peruskorjaus Tikan päiväkodin peruskorjaus Vaajakosken terveysaseman uudisrakennus Nuorisokoti uudisrakennus Puistokoulun peruskorjaus Tyyppälän päiväkoti-koulu uudisrakennus Korpilahden keskustan päiväkodin (Kultaniitty) uudisrakennus Kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmakorjaukset Tekniset ja toiminnalliset korjaus- ja muutostyöt Gummeruksenkatu 2 peruskorjaus Neulaskankaan päiväkodin peruskorjaus Kortepohjan kirjasto-päiväkoti peruskorjaus Honkaharjun päiväkodin peruskorjaus Keljon koulun peruskorjaus Pupuhuhdan päiväkoti-koulun peruskorjaus Monitoimitalon peruskorjaus Keskustan terveysaseman peruskorjaus Vaajakosken päiväkodin peruskorjaus Alvar Aalto museon peruskorjaus Lohikosken päiväkodin uudisrakennus Taikalampun päiväkodin peruskorjaus Halssilan päiväkodin peruskorjaus Eteläportin päiväkoti uudisrakennus Ristonmaan päiväkodin peruskorjaus Pohjanlammen päiväkodin peruskorjaus Ristikiven päiväkodin peruskorjaus Puuppolan päiväkoti uudisrakennus Kanavuoren päiväkoti-koulu uudisrakennus Palokan terveysaseman vuodeosastojen 2 ja 3 peruskorjaus Kaupunginkirjaston peruskorjaus Teatterin peruskorjaus Valkeamäen päiväkoti-koulu uudisrakennus Keljon vanhainkodin A-osan jäähdytyksen rakentaminen ja keittön muutostyö Keski-Suomen Museon peruskorjaus Keljon vanhainkodin uudisrakennus (korvaa B-osan) Puuppolan päiväkoti-koulun muutos kouluksi Menot yhteensä Kehys Ylitys

131 129 INVESTOINTIOSA Tilapalvelun talousarvio euroa Kustannus- TA/M Talousarvio 2011 arvio Kuohun koulun viipalerakennuksen perustuskulut Menot Tulot Nettomenot Kuohun koululle asennetaan viipalerakennus, johon sijoitetaan 2-ryhmäinen päiväkoti sekä eskari/jälkkäritila. Lisäksi viipaleeseen tehdään ruokasali ja keittiö. Koulun uudempi osa jää kokonaan koulun käyttöön. Suunnittelutyö on käynnissä. Keskustan päiväkodin viipalerakennuksen perustuskulut Menot Tulot Nettomenot Entisen keskuskeittiön tontille aennetaan viipalerakennus, johon sijoitetaan 3- tai 4-ryhmäinen päiväkoti. Suunnittelutyö on käynnissä. Puuppolan päiväkodin viipalerakennuksen perustuskulut Menot Tulot Nettomenot Puuppolan päiväkoti-koulun piha-alueelle asennetaan viipalerakennus. Rakennukseen sijoitetaan 3 tai 4 päiväkotiryhmää sekä kolme luokkatilaa koululle. Suunnittelutyö on käynnissä. Viipalerakennus sijaitsee tontilla vuoteen 2017 asti, kunnes uusi päiväkoti on valmistunut. Sepänkeskuksen korjaustyöt Menot Tulot Nettomenot Tilapalvelun johtokunnassa päätetty korjaustyö, joka sisältää rakenteiden tiivistämistä. Halssilan kirjaston muutostyöt (eskari) Menot Tulot Nettomenot Kirjastolta vapautuviin tiloihin sijoitetaan Halssilan neuvola sekä 2-3 esiopetusryhmää. Hankesuunnittelu on käynnissä.

132 euroa Kustannus- TA/M Talousarvio 2011 arvio Väinölän päiväkoti-koulun laajennus Menot Tulot Nettomenot Väinölän päiväkoti-kouluun tehdään laajennusosa. Rakennukseen sijoitetaan 1-2 luokat. Hankesuunnittelu on alkamassa. Hipposhallin kosteusvauriokorjaukset Menot Tulot Nettomenot Hipposhallin harjoitusjäähallin ryömintätilojen kosteusvauriot korjataan. Ryömintätiloihin tehdään myös ilmanvaihto. Suunnitelmat ovat valmiit. Korjaustyö aloitetaan keväällä Nuorisokodin uudisrakennus (Hovila) Menot Tulot Nettomenot Hovilan nuorisokodista tehdään 10-paikkainen. Suunnitelmat ovat valmiit ja urakkakilpailutus on käynnissä. Tarkistettu hankesuunnitelma hyväksyttiin Tilapalvelun johtokunnassa Sairaalakoulun (Kukkulan koulu) uudisrakennus Menot Tulot Nettomenot Sairaalakoulu on toiminut vuokratiloissa Haukkalassa Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin tiloissa. KSSHP luopuu Haukkalan kiinteistöstä ja keskittää toimintansa Keskussairaalan yhteyteen. Tarkistettu hankesuunnitelma hyväksyttiin Tilapalvelun johtokunnassa Rakentamistyöt ovat käynnissä ja koulu valmistuu helmikuussa Cygnaeuksen koulukeskuksen peruskorjaus (väistökoulu) Menot Tulot Nettomenot Cygnaeuksen koulukeskus on Vaajakosken koulun väistötilana vuoden 2011 loppuun asti. Tilat valmistuvat toukokuun 2012 loppuun mennessä. Kesällä 2012 siirretään nykyiset viipaleet pois tontilta ja piha-alue siistitään. Koulukeskus toimii jatkossa Huhtasuon koulun väistötiloina vuoteen 2015 asti.

133 euroa Kustannus- TA/M Talousarvio 2011 arvio Palokan koulukeskus (sisältää kirjaston ja kansalaisopiston tilat) uudisrakennus Menot Tulot Nettomenot Palokan koulukeskuksen hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Rakentamistyöt ovat käynnissä ja tilat valmistuvat sisäpuolisilta osiltaan huhtikuussa Pihaalue valmistuu kesällä Tilat otetaan käyttöön syyslukukauden 2012 alussa. Liikuntatilojen rakentamiselle on myönnetty rakennusaikaista valtionavustusta. Liinalammin päiväkoti-koulu uudisrakennus Menot Tulot Nettomenot Liinalammin päiväkoti-koulun hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa Suunnittelutyö on k äynnissä. Urakkalaskenta on loka-marraskuussa Rakentamistyöt aloitetaan huhtikuussa Päiväkoti-koulu valmistuu kesällä Kohteeseen toteutetaan suunnittelun alla oleva lähiliikuntapaikka. Mannilan päiväkoti Menot Tulot Nettomenot Mannilan päiväkodin hankesuunnitelma hyväksyttiin Tilapalvelun johtokunnassa Rakentamistyöt on al oitettu. Päiväkoti valmistuu kesällä 2012 j a se otetaan käyttöön elokuussa Kaupungintalon peruskorjaus Menot Tulot Nettomenot Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Purkutyöt on pääosin tehty. Perustusten vahvistaminen valmistui joulukuussa Rakentamistyöt aloitettiin kesäkuussa Hanke valmistuu joulukuussa Uimahallin vuonna 1975 valmistuneen osan peruskorjaus Menot Tulot Nettomenot Uimahallin vuonna 1975 valmistuneen osan L2-suunnitelmat ja kustannusarvio hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Rakentamistyöt ovat käynnissä. Kohde valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2012 l oppuun mennessä. Kohteelle on m yönnetty valtionavustusta euroa ja hankkeelle on mahdollista saada myös jatkorahoitusta euroa.

134 euroa Kustannus- TA/M Talousarvio 2011 arvio Uimahallin kylpyläosaston LVI-korjaus (Esco-hanke) Menot Tulot Nettomenot Uimahallin kylpyläosaston energiatehokkuutta tullaan parantamaan automaation uudistamisella sekä lvis-järjestelmien parantamisella. Kohteeseen on haet tavissa ELY:n energiatukea, joka on noin 25 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Kohteen suunnittelutyö on alkanut. Kyllön terveysaseman peruskorjaus Menot Tulot Nettomenot Kyllön terveysaseman peruskorjauksen vaiheiden 6 9 rakentamistyöt aloitetiin heinäkuussa Peruskorjaus valmistuu kokonaisuudessaan marraskuussa Peruskorjauksen 5. vaiheelle on myönnetty valtionavustusta jälkirahoitteisena. Korpilahden terveysaseman peruskorjaus Menot Tulot Nettomenot Korpilahden terveysaseman peruskorjaus perustuu sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoselvitykseen. Hankesuunnittelu on käynnissä. Tilat tulevat Korpilahti-taloon. Muutostyöt toteutetaan vuoden 2012 aikana. Sosiaali- ja terveyspalvelujen muutostyöt Menot Tulot Nettomenot Sosiaali- ja terveyspalveluverkkoselvityksen mukaan vuosina on tehtävä lukuisia tilojen muutos- ja korjaustöitä, esim. Huhtasuon terveysasemalla, Palokan terveysasemalla, Keskustan sosiaaliasemalla, Kotihoidon tukikohdissa, Kotikartanossa ja Ritoniityssä. Vaajakosken urheilukentän 2. vaihe (huoltorakennus) Menot Tulot Nettomenot Huoltomiehet siirtyvät kirjastolta huoltorakennukseen muutostöiden jälkeen. Hankesuunnitelman päivitys on alkamassa. Muutostyöt tehdään vuonna 2013.

135 euroa Kustannus- TA/M Talousarvio 2011 arvio Palokan terveysaseman vuodeosaston 1 peruskorjaus ja laajennus Menot Tulot Nettomenot Hanke perustuu sosiaali- ja terveyspalvelujen verkkoselvitykseen. Kohde sisältää Palokan terveysaseman vuodeosastojen peruskorjaukset ja laajennuksen. Hanke käsiteltiin Tilapalvelun johtokunnassa Keltinmäen päiväkoti uudisrakennus Menot Tulot Nettomenot Keltinmäen päiväkodista tehdään 5-ryhmäinen. Hankesuunnitelma valmistuu marraskuussa Toteutussuunnittelu alkaa vuonna 2011 ja rakentaminen ajoittuu vuosille Pohjanlammen koulun laajennus ja peruskorjaus Menot Tulot Nettomenot Pohjanlammen koulu ja Kuokkalan yläaste yhdistetään laajennusosalla yhtenäiskouluksi. Hankesuunnitelma on v almis ja hyväksytty Tilapalvelun johtokunnassa sekä kaupunginhallituksessa Suunnittelu alkaa vuonna 2012 j a rakentamistyöt tehdään vuosina Tikan päiväkodin peruskorjaus Menot Tulot Nettomenot Päiväkodissa on ny kyisin 5-ryhmää. Hankesuunnittelun yhteydessä tutkitaan onko tiloihin mahdollista sijoittaa kaksi lisäryhmää. Hankesuunnittelu käynnistyy lokakuussa Vaajakosken terveysaseman uudisrakennus Menot Tulot Nettomenot Vaajakosken terveysaseman hankesuunnittelu on k äynnistymässä. Suunnittelu jatkuu vuonna 2012 ja rakentamistyöt ajoittuvat vuosille Nuorisokoti uudisrakennus Menot Tulot Nettomenot Hankesuunnittelu käynnistetään alkuvuodesta Tutkitaan mahdollisuutta laajentaa Korppumäen nuorisokotia seitsämällä lisäpaikalla.

136 euroa Kustannus- TA/M Talousarvio 2011 arvio Puistokoulun peruskorjaus Menot Tulot Nettomenot Puistokoulun laajennusosa sekä Päivärinteen päiväkoti valmistuivat vuonna Nyt peruskorjataan vanha, suojeltu koulurakennus. Hankesuunnitelma on v almistunut. Suunnittelutyö tehdään vuonna 2012 ja peruskorjaus vuosina Tyyppälän päiväkoti-koulu uudisrakennus Menot Tulot Nettomenot Päiväkotiin on tulossa 5-ryhmää ja koululle 1. ja 2. luokat. Uudisrakennuksen sijaintia tutkitaan kaavoittajan kanssa. Hankesuunnittelu on käynnistymässä. Rakentaminen on suunniteltu vuosille Korpilahden keskustan päiväkodin (Kultaniitty) uudisrakennus Menot Tulot Nettomenot Korpilahden keskustaan on t ulossa 6-ryhmäinen päiväkoti. Eri tonttivaihtoehtoja on selvitetty yhdessä kaavoittajan kanssa. Hankesuunnittelu on käynnistymässä. Rakentaminen ajoittuu vuosille Kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmakorjaukset Menot Tulot Nettomenot Kiinteistökannan vanhenemisen vuoksi kiireellisiä ja ennalta arvaamattomia korjaustarpeita syntyy enemmän. Talotekniikka vanhenee ja sisäilmaongelmat lisääntyvät. Syntyneisiin kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmiin on puututtava heti, jotta käyttäjien terveelliset ja turvalliset toimintaolosuhteet pystytään takaamaan. Tekniset ja toiminnalliset korjaus- ja muutostyöt Menot Tulot Nettomenot Käyttäjien toiminnasta tai organisaatiomuutoksista johtuvat tilojen käyttötarkoituksen muutokset ja korjaustyöt. Investointivaraus kohdistetaan sellaisiin korjaus- ja muutostöihin, joita ei ole perusteltua siirtää seuraaville talousarviovuosille.

137 135 AVUSTUSHAKEMUKSET

138 Jyväskylän kaupunki, KuntaToimisto Sivu 1/ Yksityisteiden perusparannushankkeiden avustaminen Asian valmistelija: Timo Rusanen, puh Korpilahden kuntaliitossopimuksen mukaisesti Jyväskylän kaupunki on tukenut yksityisteiden perusparannushankkeita Korpilahden alueella vuosina Tukeen on käytetty kuntaliitoksen yhdistymisavustusta. Vuodelle 2011 avustusta on varattu euroa. Perusparannushanke tarkoittaa tien kuivatuksen ja kantavuuden olennaista parantamista. Kaupungin avustuksen ehtona on, että parannuskohde on jo saanut päätöksen valtion avustuksesta. Valtion avustuksen suuruus on viime vuosina ollut % hankkeen kokonaiskustannuksista. Enimmillään avustus voi olla 75 %, jos kyseessä on esimerkiksi siltojen ja isojen rumpujen uusiminen ja peruskorjaus. Kaupungin käytössä oleva avustuskäytännön ehdot ovat samat, mitkä Korpilahden kunnan tielautakunta on vuonna 2008 päättänyt: Perusparannusavustuksen myöntämiseksi tulee tiekunnan täyttää vähintään samat ehdot kuin yksityistielain 358/1962, 93 valtionavustuskelpoisuudesta on määrännyt. Kunnan perusparannusavustuksen ylärajaksi määrätään 15 % toteutuneista perusparannuskustannuksista. Määräraha jaetaan toteutettujen avustuskelpoisten tien perusparannushankkeiden kesken vuoden loppupuolella. Kaupungin kannalta avustuskäytännön etuna on se, että kyläalueiden teiden kunnon tasoon voidaan vaikuttaa melko pienellä avustusmäärällä. 15 % avustuksella voi olla ratkaiseva vaikutus hankkeiden käynnistymiseen. On myös merkittävää, että avustuskäytäntö sitoo vain vähän kaupungin virkamiestyötä. ELY-keskus arvioi hankkeiden tarkoituksenmukaisuuden, asettaa ne tärkeysjärjestykseen ja valvoo, että hankkeet toteutetaan avustusehtojen mukaisesti. Vuoden 2011 jälkeen ei ole erityisiä perusteita jatkaa perusparannusavustuksen maksamista ainoastaan Korpilahden alueelle. Avustuksen tulee ulottua koko kaupungin alueelle. Mikäli vuosittaiseksi määrärahaksi päätetään euroa, sen avulla voidaan mahdollistaa euron perusparannushankkeet vuodessa. Kaupungin talousarvion laatimisohje edellyttää kulujen karsimista ja pidättäytymistä uusista menoeristä. Ohjeen noudattaminen merkitsee sitä, että maaseutulautakunnan alaisia muita menoja karsitaan vastaavalla summalla. Oheisliite selostus vuosien avustuskohteista Kehitysjohtaja Rusasen ehdotus 136 Maaseutulautakunta esittää, että vuoden 2012 talousarvioon varataan euron määräraha yksityisteiden perusparannushankkeiden avustamiseen Jyväskylän kaupungin alueella. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

139 137

140 138

141 139

142 140

143 141

144 142

145 143

146 144

147 145

148 146

149 147

150 148

151 149

152 150

153 151

154 152

155 Jyväskylän kaupunki, KuntaToimisto Sivu 1/ Sepänkeskuksen tuleva käyttö Asian valmistelijat asiakkuuspäällikkö Jaana Lehtoranta-Makkonen, p , erikoissuunnittelija Jukka Laukkanen, p ja vastuualuejohtaja Ari Karimäki, p Sepänkeskuksessa toimivat neljä eläkejärjestöä ovat esittäneet kaupunginhallitukselle selvityspyynnön Sepänkeskuksen tulevaisuudesta. Myös Jyskän Eläkeläiset ry ja Palokan Eläkkeensaajat ry ovat tehneet kunnallisaloitteen uusien toimitilojen saamiseksi. Kaupunginjohtaja asetti päätöksellään 22/2009/ , dnro 3870/2009 virkamiestyöryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa kaupungin ja kolmannen sektorin nykytila ja valmistella yhteistyön periaatteet. Kaupunginhallitus merkitsi kokouksessaan tiedoksi Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa loppuraportin sekä päätti, että kaupungin tiloja tarjotaan raportissa esitetyllä tavalla sekä Sepänkeskuksen tiloista tehdään erillinen päätös, joka mahdollistaa kaikkien eläkeläisten kokoontumisen. Sepänkeskus on tähän asti ollut vuokrattuna Sivistyspalvelualueen nuorisotoimelle, joka sitten on vuokrannut ja luovuttanut tiloja muille, mm. eläkejärjestöjen, Nuorten Taidetyöpajan, Nuorten Keski-Suomi Ry:n ja Kulttuuriyhdistys Väristyksen käyttöön. Tilapalvelun perimä sisäinen omakustannusvuokra on ollut 8,27 /m2/kk eli /vuosi ilman siivouskustannuksia. Sepänkeskuksessa ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi rakennuksen toiminnat ovat eläkejärjestöjen lyhytaikaista käyttöä lukuun ottamatta siirtyneet väistötiloihin, pääasiassa Matarakadun vuokratiloihin. Samaan aikaan tehdyn nuorisoverkkoselvityksen jälkeen sekä sivistys- että sosiaali- ja terveyspalvelutoimet esittivät, että korvaavat tilat vuokrattaisiin pysyvästi sekä Yleisradion eläkesäätiön omistamista tiloista Matarakadulta että Jyväskylän Luovan toiminnan keskukselta Veturitallista. Tilapalvelun johtokunnan Matarakatua ja Veturitallia koskevien vuokrauspäätösten ja yhteydessä tuotiin esille mahdollisuus luopua Sepänkeskuksesta kokonaan järjestämällä eläkejärjestöille korvaavia tiloja muualta kaupungin hallinnassa olevista tiloista. Kaupunginhallituksen iltakoulussa samoin kuin Tilapalvelun johtokunnassakin on sen jälkeen sovittu, että Sepänkeskuksen tulevan käytön eri vaihtoehdot selvitetään ja tuodaan päätettäväksi. Käytännössä vaihtoehtoja on kolme: 1. Sepänkeskus-rakennus esitetään myytäväksi ja purettavaksi sekä tontille esitetään uutta kaavoitusratkaisua, esimerkiksi palveluasumista. Rakennuksessa toimiville eläkejärjestöille osoitetaan korvaavat tilat muualta kaupungin tiloista. 2. Sepänkeskus peruskorjataan perusteellisesti, minkä jälkeen sitä voidaan vuokrata muuhunkin käyttöön. 3. Sepänkeskukseen tehdään pienimuotoisempaa kunnostamis- ja sisäilmaongelmiin liittyvää tiivistyskorjausta. Osa tiloista poistetaan käytöstä, jolloin tilojen käyttöä on mahdollisuus jatkaa useita vuosia. Käytännössä Sepänkeskuksen perusteellinen peruskorjaus tulisi maksamaan käyttötarkoituksesta riippuen n. 4-5 M. Hanke ei ole tällä hetkellä kaupungin talousarvion

156 Jyväskylän kaupunki, KuntaToimisto Sivu 2/ investointisuunnitelmassa, eikä sitä ole tässä taloudellisessa tilanteessa mahdollista investointiohjelmaan sisällyttää. Sen sijaan vaihtoehto 3:ssa tiloihin olisi mahdollista tehdä kevyempi korjaus- ja tiivistysremontti ns. kapselointi, missä osa huonokuntoisimmista tiloista suljettaisiin. Tällaisen korjaustyön kustannukset olisivat n (alv 0 %), jota ei ole huomioitu tämän hetken talousarviossa. Tässä vaihtoehdossa tilojen päävuokralaisena toimisi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry (KYT), joka yhdessä kaikkien eläkejärjestöjen kanssa organisoisi ja koordinoisi Sepänkeskuksen tulevan käytön. KYT ry on kolmannen sektorin kehittämisorganisaatio, joka mm. hallinnoi Monikulttuurikeskusja Kansalaistoiminnan keskus hankkeita. Sepänkeskuksen tiloja voisivat käyttää eläkeläisjärjestöjen ohella myös muut kolmannen sektorin toimijat. Sepänkeskuksen tilojen pääkäyttäjät, eläkeläisjärjestöt, voisivat jatkossa hoitaa tilojen vuokraamiseen liittyvät käytännön toimenpiteet (tilojen varaaminen, avainten luovutus yms.) yhdessä päävuokralaisen kanssa. Ennen yhteistoiminnan aloittamista Sepänkeskuksessa on tarkemmin sovittava yhteistyön yksityiskohdista. Sepänkeskus toimisi pilottihankkeena, jossa mahdollistetaan kansalaisjärjestöjen aikaisempaa laajempi kaupungin tilojen käyttö. Pilottihankkeessa noudatetaan Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa työryhmän tekemiä kolmannen sektorin tilojen käyttöä koskevia linjauksia. Tällä hetkellä Sepänkeskuksen vuokran on maksanut Sivistyspalvelualueen nuorisotoimi, joka tulee keväästä v alkaen vuokraamaan ja jatkamaan toimintaansa Veturitallin tiloissa. Vuokrakustannukset Sepänkeskuksessa tulevat olemaan n /vuosi, minkä lisäksi tulevat siivous ym. hallintokustannukset n /vuosi. Koska tulevilla pääkäyttäjillä, kaupungin eläkejärjestöillä, ei ole mahdollisuutta maksaa ko. vuokraa täysimääräisenä, tulisi kaupungin huomioida em. tilakustannukset päävuokralaisen v avustusmäärärahoissa. Kaupungin talousarviossa ei ole tällä hetkellä varauduttu tällaiseen avustukseen ja vuokrakompensaatioon. Samoin talonrakennuksen investointiohjelmassa tulisi huomioida vaihtoehto 3:n korjauskustannukset Päätösliitteet: Palokan Eläkkeensaajien kuntalaisaloite Jyskän Eläkeläiset ry:n kunnallisaloite Sepänkeskuksen talotoimikunnan selvityspyyntö Kiinteistöjohtaja Erikssonin ehdotus 154 Tilapalvelun johtokunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Sepänkeskuksen käyttöä jatketaan ja kehitetään esitetyllä tavalla siten, että kaikkien eläkejärjestöjen on mahdollista käyttää tiloja nykyisellä vuokratasolla ja että vuoden 2012 talousarviossa huomioidaan vuosiavustusmääräraha Keski- Suomen Yhteisöjen Tuki ry:lle (KYT). Kiinteistöjohtaja Erikssonin korjattu ehdotus Tilapalvelun johtokunta päättää esittää kaupunginhallitukselle,

157 Jyväskylän kaupunki, KuntaToimisto Sivu 3/ että Sepänkeskuksen käyttöä jatketaan ja kehitetään esitetyllä vaihtoehto 3:n tavalla siten, että kaikkien eläkejärjestöjen on mahdollista käyttää tiloja nykyisellä vuokratasolla ja että vuoden 2012 talousarviossa huomioidaan vuosiavustusmääräraha Keski- Suomen Yhteisöjen Tuki ry:lle (KYT) ja että Sepänkeskus toimii pilottihankkeena, jossa mahdollistetaan kansalaisjärjestöjen aikaisempaa laajempi kaupungin tilojen käyttö. Pilottihankkeessa noudatetaan Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa -työryhmän tekemiä kolmannen sektorin tilojen käyttöä koskevia linjauksia. Päätös Hyväksyttiin kiinteistöjohtajan korjatun ehdotuksen mukaan

158 156

159 157

160 158

161 159

162 160

163 161

164 162

165 163

166 164

167 165

168 166

169 167

170 168

171 169

172 170

173 171

174 172

175 173

176 174

177 175