Identiteetin rakentuminen nuoruusiässä Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Identiteetin rakentuminen nuoruusiässä 14.4.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö"

Riitta Saaristo
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Identiteetin rakentuminen nuoruusiässä Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

2 Mistä identiteetti muodostuu? lidentiteetti on ainutlaatuinen kokonaisuus, jokaisella omanlainen lidentiteetin ydin: Kuka minä olen? lsamuutta, pysyvyyttä ja jatkuvuutta lmiten yksilö ymmärtää, kuvailee ja ilmaisee itseään, mitkä ovat hänen päämääriään lmiten hän heijastuu muille

3 Mistä identiteetti muodostuu? lidentiteetti muodostuu monista kehityksen myötä jäsentyneistä osa-alueista, kuten larvot, kansallisuus, kieli, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, akateemiset ja ammatilliset pyrkimykset, elämäntyyli, poliittiset ja yhteiskunnalliset näkemykset, vanhemmuus, uskonnollisuus jne...

kuten larvot, kansallisuus, kieli, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen,

5 Kehityspsykologiaa lkehityspsykologit kuvaavat nuoruutta tärkeimpänä identiteetin muodostumisen ja jäsentymisen ajanjaksona lkehitys etenee kokeiluiden kautta ja pohjautuen lapsuuden aikaisiin samaistumisiin lidentiteetti kehittyy koko elämän aikana suhteessa toisiin ihmisiin; ihmissuhteet, elämäntapahtumat, yhteisö ja yhteiskunta vaikuttavat

pohjautuen lapsuuden aikaisiin samaistumisiin lidentiteetti kehittyy koko elämän

6 Erik Erikson leriksonin kehittämän psykososiaalisen teorian mukaan ihminen käy läpi kahdeksan kehitysvaihetta lapsuudesta myöhäiseen aikuisuuteen lkehitysvaiheiden aikana ihminen kohtaa keskeisiä kehityksellisiä kriisejä tai haasteita, jotka ratkaistuaan voi kehittyä terveeksi, eheäksi ja aidoksi

lkehitysvaiheiden aikana ihminen kohtaa keskeisiä kehityksellisiä kriisejä

7 Erik Erikson lvauvaikä: perusluottamus <-> turvattomuus lvarhainen leikki-ikä: itsenäisyys <-> epäily, häpeä lmyöhäisleikki-ikä: aloitteellisuus <-> syyllisyys lvarhainen kouluikä: ahkeruus <-> alemmuus lnuoruusikä: identiteetti <-> roolien hajaannus lvarhaisaikuisuus: läheisyys <-> eristäytyminen lkeski-ikä: tuottavuus <-> lamaantuminen lvanhuus: minän eheys <-> epätoivo

ahkeruus <-> alemmuus lnuoruusikä: identiteetti <-> roolien hajaannus lvarhaisaikuisuus:

8 James Marcia lnuoruusikäiset ja nuoret aikuiset rakentavat identiteettiään aktiivisesti tutkiskellen ja kokeillen valintojaan, tehden itsenäisiä päätöksiä ja sitoutuen niihin lmyöhemmin elämässä uudet tilanteet tai kriisit voivat aiheuttaa identiteetin tutkiskelua uudelleen

tehden itsenäisiä päätöksiä ja sitoutuen niihin lmyöhemmin elämässä

9 James Marcia lneljä identiteettivaihetta: lennalta suljettu identiteetti (Foreclosure): omaksuttu identiteetti ja valinnat (esim. vanhemmilta), ei kokeiluita, ei vaihtoehtojen tutkiskelua lepäselvä identiteetti (Diffusion): ei tutkiskelua ja sitoutumisen välttäminen, passiivisuus lidentiteettikriisi (Moratorium): aktiivinen tutkiskelu, etsiminen, jotta löytäisi identiteetin, johon sitoutua lkypsä identiteetti (Achievement): hyväksyminen, vakaus, sitoutuminen

vanhemmilta), ei kokeiluita, ei vaihtoehtojen tutkiskelua lepäselvä identiteetti (Diffusion): ei tutkiskelua ja

10 Sukupuoli-identiteetin kehittyminen lmonimutkainen prosessi, johon vaikuttavat monet psykososiaaliset ja biologiset tekijät ldikotominen sukupuolirooli-ajattelu lerilaisia teorioita on esitetty, kuten: lsukupuoli-identiteetti on määräytynyt jo ennen syntymää, sisäinen tunne sukupuolesta tai lkehittyessään lapsi tunnistaa oman sukupuolensa ulkoisista merkeistä ja samaistuu / ei-samaistu biologiseen sukupuoleensa tai lsukupuoli-identiteetti kehittyy ajan myötä vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin ja ympäristöön

syntymää, sisäinen tunne sukupuolesta tai lkehittyessään lapsi tunnistaa oman sukupuolensa ulkoisista merkeistä ja samaistuu /

12 Miten tukea kehityksessä? lon tärkeää, että nuorella on tilaa ja aikaa kehittyä ja kasvaa; saada olla oma itsensä, kokeilla ja ihmetellä, kyseenalaistaa, muuttua lvanhempien ja läheisten aikuisten tuen luoma turvallisuuden tunne auttaa kehityksessä lvaarana, että ulkopuolelta ohjataan liikaa johonkin ennalta määritettyyn identiteettiratkaisuun eikä ole mahdollista muuttaa mieltään tai palata rauhassa takaisin ljos kehitykselliset kriisit jäävät ratkaisematta, uhkana masennus, syrjäytyminen, persoonallisuuden hajaantuminen ja häiriytyminen

lvanhempien ja läheisten aikuisten tuen luoma turvallisuuden tunne auttaa kehityksessä lvaarana, että ulkopuolelta ohjataan liikaa

14 Löydettävissä lisää tietoa identiteetin kehittymisestä: lerik Erikson ljane Kroger ljames Marcia ldavid Moshman lpäivi Fadjukoff lkoen Luyckx

15 Lisääntyykö sukupuoliahdistus? Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

16 Mitä on sukupuoliahdistus? lamerikkalaisen psykiatrisen diagnostisen järjestelmän DSM-5:n mukaan diagnoosi Gender Dysphoria tarkoittaa ltilaa, jossa henkilöllä on merkittävä ero ilmaistun tai koetun sukupuolen ja biologisen sukupuolen välillä. ltämä aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai toimintakyvyn alenemaa sosiaalisissa, ammatillisissa tai muissa toiminnoissa. lhenkilö kokee voimakasta halua tulla kohdelluksi vastakkaisen sukupuolen mukaisesti tai haluaa päästä eroon sukupuoliominaisuuksistaan tai hän on vahvasti vakuuttunut, että hänen tunteensa ja reaktionsa ovat tyypillisiä vastakkaiselle sukupuolelle lgender dysphoria voi myös tarkoittaa laajemmin sukupuoliominaisuuksiin liittyvää ahdistusta ja kärsimystä

ja biologisen sukupuolen välillä. ltämä aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai toimintakyvyn alenemaa sosiaalisissa, ammatillisissa tai muissa toiminnoissa.

17 Transsukupuolisuus leurooppalaisen diagnostisen järjestelmän ICD-10:n mukaan transsukupuolisella henkilöllä ltunne oman anatomisen sukupuolen epämiellyttävyydestä tai epäasianmukaisuudesta lhänellä on halu elää ja tulla hyväksytyksi vastakkaisen sukupuolen edustajana ltavallisesti tähän liittyy toive saada kirurgista ja hormonaalista hoitoa oman ruumiin muuttamiseksi mahdollisimman samankaltaiseksi kuin toivottu sukupuoli

halu elää ja tulla hyväksytyksi vastakkaisen sukupuolen edustajana ltavallisesti tähän liittyy toive saada

18 Esiintyvyys lsukupuoliahdistuksen ja transsukupuolisuuden esiintyvyyttä ei tiedetä tarkasti lpääosa kansainvälisistä tutkimuksista koskee sukupuolen uudelleen määrittelyn edellytysten arviointiin hakeutuneita aikuisia ltranssukupuolisuuden esiintyvyydeksi on arvioitu 1: :30000 MtoF ja 1: : FtoM (Zucker et al 2009) lviimeisimmän arvion mukaan transsukupuolisuuden esiintyvyys on 4.6: eli 6.8 MtoF ja 2.6 FtoM (Arcelus et al 2015)

aikuisia ltranssukupuolisuuden esiintyvyydeksi on arvioitu 1:10000-1:30000 MtoF ja 1:40000-1:100000 FtoM (Zucker

19 Esiintyvyys lalankomaissa tehdyn kyselytutkimuksen perusteella 0.6% biologisista miehistä and 0.2% biologisista naisista (15-70v) raportoivat olevansa sukupuoliidentiteetiltään ambivalentteja (samaistuivat yhtä paljon kumpaankin sukupuoleen) tai transsukupuolisia (samaistuivat vastakkaiseen sukupuoleen) sekä halusivat saada hormoni- ja/tai leikkaushoitoja (Kuyper et al 2014) lvanhempien arvioimana 2-5% lapsista (7v tai alle) behaves like opposite sex and 1-2% wishes to be of opposite sex (CBCL-kysely) (Zucker et al 2009) lamerikkalaisessa väestötason itse-raportointi-tutkimuksessa 1.3% vuotiaista identifioituvat transsukupuolisiksi (Shields et al 2013) ltaiwanilaisessa tutkimuksessa 7.3 % naisopiskelijoista and 1.9 % miesopiskelijoista raportoivat usein tai hyvin usein haluavansa olla toista sukupuolta (Lai et al 2010)

sukupuoleen) sekä halusivat saada hormoni- ja/tai leikkaushoitoja (Kuyper et al 2014) lvanhempien arvioimana 2-5% lapsista (7v tai alle) behaves like opposite sex and 1-2% wishes to be of opposite

20 Muutos lähetteiden määrässä lviime vuosikymmenen aikana lähetteiden määrä on lisääntynyt useissa eurooppalaisissa ja pohjoisamerikkalaisissa sukupuolen uudelleen määrittelyn edellytysten arviointeja tekevissä klinikoissa koskien nuoruusikäisiä (Wood et al 2013) lsaksassa, Suomessa, Kanadassa ja Alankomaissa etenkin tutkimuksiin lähetettyjen biologisten tyttöjen määrä on lisääntynyt merkittävästi (Meyenburg 2014, Kaltiala-Heino 2015)

tekevissä klinikoissa koskien nuoruusikäisiä (Wood et al 2013) lsaksassa, Suomessa, Kanadassa ja

21 Mistä muutos voisi johtua? lpalveluita saatavilla nykyään paremmin ltietoa nykyään helpommin saatavilla lhelpompaa olla yhteydessä vertaisryhmiin lyhteiskunnassa sallivammat asenteet lnuoruusikäisillä voi olla enemmän sukupuoliahdistusta lonko yhteiskunnassa jotain, mikä ohjaa tähän suuntaan? ltodellinen esiintyvyys mahdollisesti lisääntynyt, mitä mahdollisia syitä? Biologisia? Ympäristötekijöitä?

23 Sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

24 Seksuaalisen suuntautumisen osaalueita lseksuaalinen käyttäytyminen (kenen kanssa seksiä harrastetaan) lseksuaali-identiteetti (miten määrittelee itse seksuaalisen suuntautumisensa) lseksuaalinen kiinnostus, vetovoima (kehen tunnetaan vetoa, fantasiat)

27 Seksuaalinen suuntautuminen lnoin joka kymmenes vuotiaista nuorista kokee epävarmuutta seksuaalisesta suuntautumisestaan ljokin seksuaalikokemus samaa sukupuolta olevan kanssa on ollut vuotiaista pojista 2-5 %:lla ja tytöistä 10 %:lla lnuoruusikäisistä 1-4 % määrittelee itsensä homo- tai biseksuaaliseksi laikuisista miehistä 5-7 %:lla ja 4-12 %:lla naisista on ollut samaa sukupuolta oleva seksikumppani leri tutkimusten mukaan noin 90 % aikuisista määrittelee itsensä heteroseksuaaliseksi

28 Seksuaalisen suuntautumisen vakiintuminen lniistä nuorista, jotka ovat jo seksuaalisesti aktiivisia, 30 %:lla homoseksuaaliseksi (homo tai lesbo) ja 5 %:lla heteroseksuaaliseksi identifioituvista on kontakteja sekä samaan että vastakkaiseen sukupuoleen losa ihmisistä ei halua määritellä seksuaalista suuntautumistaan mitenkään tai jotkut ovat panseksuaaleja lsuurimmalla osalla seksuaalinen suuntautuminen vakiintuu vähitellen varhaisaikuisuudessa.

30 Onko sukupuoli-identiteetillä yhteyttä seksuaaliseen suuntautumiseen? lkyseessä on varsin monimutkainen asia lkietoutuvat toisiinsa kyllä, mutta variaatiota on paljon laikaisemmin ajateltiin, että transsukupuolinen identiteetti olisi pysyvämpi ja korjaushoitojen jälkeinen tulos parempi heillä, jotka suuntautuvat heteroseksuaalisesti suhteessa korjattuun sukupuoleensa llapsuuden sukupuoli-identiteetin häiriöistä suurin osa menee ohi ikää myöden (85%), mutta heidän keskuudessaan biologisilla pojilla myöhempi homoseksuaalinen suuntautuminen on yleisempää

31 Onko sukupuoli-identiteetillä yhteyttä seksuaaliseen suuntautumiseen? lsukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen kirjo on laaja; yksilö voi määritellä itsensä hyvinkin tarkasti tai jättää kokonaan määrittelemättä lviitteitä siitä, että transsukupuolisilla ja muun sukupuolisilla henkilöillä seksuaalisessa suuntautumisessa on variaatiota runsaasti luusia mittareita on kehitetty: Sexual-Romantic scale ja Gender-Inclusive scale (Galupp et al 2016)

33 Miten tukea? laikuisen avoimuus ja tuomitsemattomuus tärkeää lnuoruuteen kuuluvat erilaiset kokeilut lihastumisia ja seurusteluja tulee ja menee. Niihin liittyvät tunteet ovat kaikille yhteisiä lehkäisyä tarvitaan ja sukupuolitaudeilta pitää suojautua lkoulussa keskitytään opiskeluun lannetaan tällekin asialle aikaa

Samankaltaiset tiedostot

Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus. Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016

Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016 Luokittelun valta ja voima Luokittelu: rajaa, rajoittaa, pakottaa, leimaa *** JA *** Luokittelu: luo, tekee