Finnish Safety and Chemicals Agency (Tukes) Sanna Koivisto Biosidit tuholaistorjunnassa

Transkriptio

1 Finnish Safety and Chemicals Agency (Tukes) Sanna Koivisto Biosidit tuholaistorjunnassa

2 Sisältö Tukes ja biosidiryhmän esittely Biosidiasetus Tukesin rekisterit Hyönteismyrkyt Jyrsijämyrkyt Jyrsijämyrkkyjen hyväksytyt käyttökohteet Miksi jyrsijämyrkkyjen jatkuva käyttö ei ole sallittu? Jyrsijämyrkkyjen riskinvähennystoimet Rehuseminaari, Sanna Koivisto 2

3 Tukes Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Aloitti toimintansa (aikaisemmin Turvatekniikan keskus) Päätoimipaikat Helsinki, Tampere, Rovaniemi Työntekijöitä 230 (htv) Pääjohtaja Kimmo Peltonen Tukes valvoo ja edistää toimialojensa tuotteiden, palveluiden ja tuotantojärjestelmien turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta Rehuseminaari, Sanna Koivisto 3

4 Tukes-organisaatio PÄÄJOHTAJA Kimmo Peltonen VIESTINTÄ Johanna Salomaa-Valkamo KEMIKAALITUOTE- VALVONTAYKSIKKÖ Esa Nikunen LAITOS- JA KAIVOSVALVONTA Päivi Rantakoski TUOTE- JA LAITTEISTOVALVONTA Tuiri Kerttula TUKI- JA KEHITYSPALVELUT Juha Karjalainen Biosidit Paula Haapasola Kaivokset Terho Liikamaa Kuluttajaturvallisuus Janne Niemelä (vs.) Sisäiset palvelut Annika Kutilainen Kasvinsuojeluaineet Kaija Kallio-Mannila Paineelliset järjestelmät Markus Kauppinen Mittauslaitteet ja jalometallituotteet Tuomo Valkeapää Talous Anna Maija Viitasalo Kemikaalien markkinavalvonta Marilla Lahtinen Prosessiturvallisuus Leena Ahonen Pelastustoimen laitteet ja rakennustuotteet Heikki Viitala Tietohallinto Jorma Rantanen Kemikaalien rekisteripalvelu Matti Vartiainen Räjähteet ja painelaitteet Harri Roudasmaa Sähkölaitteistot Harri Westerlund T & K ja laatu Mikko Moisio Teollisuus ja kuluttajakemikaalit Annette Ekman Sähkötuotteet Hannu Mattila Finnish Turvallisuus- Safety ja and kemikaalivirasto Chemicals Agency Rehuseminaari

5 Biosidiryhmä Ryhmäpäällikkö Paula Haapasola 15 henkilöä Tehtävät: 1. Biosiditehoaineiden arviointi 2. Biosidivalmisteiden lupamenettelyt 3. Biosidien neuvontapalvelu ja muu biosideihin liittyvä neuvonta ja viestintä 4. Biosideihin liittyvä EU-yhteistyö (toimivaltaisen viranomaisen tehtävät) 5. Biosidien kestävä käyttö (esim. tuholaistorjuntatutkinto) Rehuseminaari, Sanna Koivisto 5

6 Biosidiasetus

7 Biosidiasetus 528/2012 Muutosasetus 334/2014 Tarkoitus: Parantaa biosidivalmisteiden vapaata liikkuvuutta Euroopan Unionissa samalla, kun varmistetaan sekä ihmisten ja eläinten terveyden että ympäristön suojelun korkea taso. Ennalta varautumisen periaate: biosidivalmisteista ei aiheudu haitallisia vaikutuksia ihmisten tai eläinten terveyteen tai sellaisia vaikutuksia ympäristöön, joita ei voida hyväksyä Rehuseminaari, Sanna Koivisto 7

8 Biosidiasetuksen keskeiset periaatteet Tehoaineiden hyväksyminen EU-tasolla Hakija määrittelee käyttökohteet (esim. jyrsijämyrkkyjen käyttö rakennuksissa) Riskinarviointi (jäsenmaat) Komission täytäntöönpanoasetus (lista hyväksytyistä tehoaineista) Valmisteiden hyväksyminen kansallisesti Ensihyväksyminen Vastavuoroinen lupa Biosidivalmistetta ei saa käyttää ilman Tukesin myöntämää lupaa (valmisteen löydyttävä biosidi- tai BTA-rekisteristä) Lupa määräajaksi, minkä jälkeen voidaan uusia Rehuseminaari, Sanna Koivisto 8

9 Mikä on biosidivalmiste? Kemiallinen tai biologinen valmiste, joka tuhoaa tai torjuu haitallisia eliöitä Useimmat biosidivalmisteet kemiallisia seoksia, jotka sisältävät yhtä tai useampaa tehoainetta Haitallinen eliö: esim. virus, bakteeri, puuta lahottava sieni, hiiri, kärpänen, merirokko 22 valmisteryhmää (biosidiasetuksen liite V): Desinfiointiaineet (PT 1-5) Säilytysaineet (PT 6-13) Tuholaistorjunta (PT 14-20) Muut biosidivalmisteet (PT 21-22) Rehuseminaari, Sanna Koivisto 9

10 Tukesin rekisterit BIOSIDIREKISTERI Biosididirektiivin tai biosidiasetuksen mukaisesti hyväksytyt biosidivalmisteet Suurin osa jyrsijämyrkyistä BIOSIDISTEN TORJUNTA-AINEIDEN REKISTERI (BTA-REKISTERI) Kansallisesti hyväksytyt biosidivalmisteet (siirtymäaika, lakkaa kun kaikki PT 14, 18 ja 19 valmisteet hyväksytään asetuksen mukaisesti) Suurin osa hyönteismyrkyistä Rehuseminaari, Sanna Koivisto 10

11 Hyönteismyrkyt

12 Hyönteismyrkyt, karkotteet ja houkutteet PT 18: Hyönteis- ja punkkimyrkyt sekä muiden niveljalkaisten torjuntaan käytettävät valmisteet PT 19: Karkotteet ja houkutteet Käytetään haitallisten eliöiden torjuntaan karkottamalla tai houkuttamalla, mukaan lukien valmisteet, joita käytetään ihmisten tai eläinten hygienian hoitoon joko suoraan iholla tai välillisesti ihmisten tai eläinten ympäristössä Haitallinen eliö voi olla selkärangaton, kuten kirppu tai selkärankainen kuten lintu, kala, jyrsijä Rehuseminaari, Sanna Koivisto 12

13 Hyönteismyrkyt LÄHES KAIKKI HYÖNTEISMYRKYT HERMOMYRKKYJÄ BTA-REKISTERISSÄ Organofosfaatit (vain yksi tehoaine: atsametifossi) Pyretriinit (uutetaan afrikkalaisista päiväkakkaralajeista) Pyretroidit (synteettiset pyretriinit) Neonikotinoidit Kasvunsäätelijät (hormonaalinen vaikutus) Rehuseminaari, Sanna Koivisto 13

14 Pyretriinit Nopea tainnutusvaikutus (knock down) Synergistinä piperonyylibutoksidi (PBO), joka hidastaa pyretriinien hajoamista Hajoavat nopeasti auringon valossa Alhainen myrkyllisyys linnuille ja nisäkkäille, myrkyllistä kaloille ja niveljalkaisille Kohde-eliöitä: lentävät ja ryömivät hyönteiset, hyttyset, kärpäset, ampiaiset, muurahaiset Esim. Navetta radar, Loxiran muurahaisspray Rehuseminaari, Sanna Koivisto 14

15 Pyretroidit Synteettisesti valmistettuja pyretriinejä Sama vaikutus kuin pyretriineillä (knock down, vaikutus natriumkanavien kautta) Pysyvämpiä kuin pyretriinit Suurin osa hyönteismyrkyistä pyretroideja Tehoaineita esim. d-alletriini, deltametriini, permetriini Valmisteita esim. Johnson Raid Electrical Killer, K- Othrine SC 25, Cooper Kasteluaine muurahaisille Rehuseminaari, Sanna Koivisto 15

16 Neonikotinoidit (1) Aiheuttavat hyönteisten halvauksen ja kuoleman (nikotinergisten asetyylikoliinireseptorien aktivaatio) Myrkyllisempiä hyönteisille kuin nisäkkäille Epäilty neonikotinoidien vaikuttavan mehiläisten häviämiseen Havaittu vaikutuksia myös linnuissa ja muissa selkärankaisissa (suora ja epäsuora altistuminen ravintoketjun kautta) Rehuseminaari, Sanna Koivisto 16

17 Neonikotinoidit (2) BTA-rekisterissä kaksi tehoainetta Imidaklopridi (esim. Maxforce White IC) Tiametoksaami (esm. Aptaor A) Kohde-eliöitä kärpäset, luteet, torakat, jauhopukit Rehuseminaari, Sanna Koivisto 17

18 Kasvunsäätelijät Estävät hyönteisen normaalin kehittymisen aikuiseksi Voivat vaikuttaa myös kitiinin muodostumiseen (kitiini muodostaa hyönteisen kovan kuoren) Vähäinen myrkyllisyys nisäkkäille Vaikutusaika pidempi kuin hermostoon vaikuttavilla tehoaineilla BTA-rekisterissä kaksi tehoainetta: Diflubentsuroni (Dimili 5) Syromatsiini (Neporex) Kohde-eliöitä: minkin kirput, kärpäset Rehuseminaari, Sanna Koivisto 18

19 Hyönteismyrkyt jatkossa Toistaiseksi suurin osa kansallisesti hyväksyttyjä Varsin yleiset väittämät: Lentävien ja ryömivien hyönteisten torjuntaan sisätiloissa. Käyttö usein sisätiloissa, mutta ei muita rajoituksia Jatkossa biosidiasetuksen mukainen hyväksyminen Käyttökohteet tulevat tarkentumaan Tulee rajoituksia (esim. käyttö vain raoissa ja koloissa) Tehokkuusvaatimukset tarkentuvat Kohdelajit määritellään tarkemmin Valmisteita tullee poistumaan kuluttajakäytöstä Rehuseminaari, Sanna Koivisto 19

20 Jyrsijämyrkyt

21 Jyrsijämyrkyt PT 14 ANTIKOAGULANTIT (SUOMESSA PÄÄASIASSA VAIN NÄITÄ) 1. polven antikoagulantit (kumatetralyyli, kloorifasinoni) Nopea eliminaatio, toistuva syöminen 2. polven antikoagulantit (difenakumi, bromadioloni, brodifakumi, flokumafeeni, difetialoni) Hidas eliminaatio, kerta annos voi riittää HIILIDIOKSIDI Vain Rentokilin omassa käytössä ALFAKLORALOOSI Ei toistaiseksi Suomessa Akuutti myrkky hiirien torjuntaan Rehuseminaari, Sanna Koivisto 21

22 Antikoagulantit ovat haitallisia muille eläimille 2. polven antikoagulatit pysyviä, kertyviä ja myrkyllisiä eli PBT-aineita (hyväksymättä jättämisen peruste biosidiasetuksesssa, 5 artikla) Jyrsijämyrkyt hyväksytty niiden tarpeen takia Kertymistaipumuksen takia jäämiä löytyy luonnonvaraisista eläimistä kuten ketuista, näätäeläimistä, pöllöistä ja haukoista, myös koirien ja kissojen myrkytystapauksia Huom. biosidiasetuksen tarkoitus! Rehuseminaari, Sanna Koivisto 22

23 Antikoagulanttiresistenssi Resistenssi Geneettinen ominaisuus valmiina jyrsijäpopulaatioissa Normaalisti väistyvä ominaisuus (tästä geenistä jotain haittaa sitä kantaville yksilöille) Kun jyrsijäpopulaatiota altistetaan antikoagulanteille, resistenssigeeni muodostaa valintaedun (tällaista geeniä kantavat yksilöt runsastuvat) Antikoagulantit eivät tehoa resistentteihin yksilöihin tai vaaditaan moninkertainen annostus ja pidempi torjunta-aika tehon saavuttamiseksi Rehuseminaari, Sanna Koivisto 23

24 Resistenssi Suomessa Ei tutkimuslaitosta tai viranomaista, jossa tutkittaisiin hiiriä ja rottia haittaeläiminä (vrt. viljelykasvien tuholaiset MTT, Metla) Suomessa ei ajantasaista dokumentoitua tietoa rottien ja hiirien resistenssistä Resistenssi todellinen ongelma esim. Ranskassa, Englannissa ja Hollannissa Kotihiiri luontaisesti tolerantimpi antikoagulanteille kuin rotta Rehuseminaari, Sanna Koivisto 24

25 Jyrsijämyrkkyjen hyväksytyt käyttökohteet Sisätiloissa Rakennusten sisällä ja niiden välittömässä läheisyydessä Ulkokäyttö puistomaisilla alueilla Huom. Kampanjaluonteinen torjunta, syöttien tarkastus viikoittain, max kesto 35 päivää, syöttien kerääminen pois Rottien torjunta kaatopaikoilla Rottien torjunta viemäreissä Ennaltaehkäisevä jatkuva käyttö Vallitseva käyttötapa Suomessa! Rehuseminaari, Sanna Koivisto 25

26 Miksi jatkuva käyttö ei ole sallittu? Jatkuvaa käyttöä ei ole haettu eikä arvioitu Käyttöohjeiden vastainen käyttötapa Kemikaalilaki (599/2013) edellyttää käyttöohjeiden noudattamista (35,, 59 (5)) Jatkuvasta käytöstä aiheutuu riskiä ympäristöön (muiden eläinten altistuminen) Jatkuva käyttö lisää resistenssin kehittymisen ja leviämisen riskiä Syöttien harvat tarkastuskerrat eivät ole hyvä tapa torjua jyrsijöitä Rehuseminaari, Sanna Koivisto 26

27 Mitä jatkuvan käytön tilalle? Jyrsijöiden monitorointiin eli seurantaan muut menetelmät, esim. sähköiset monitorointiloukut, myrkyttömät syötit Merkkejä jyrsijöistä voivat seurata yrityksen omat työntekijät (esim. syöttiasemien tarkastus), tuholaistorjujat paikalle tarpeen vaatiessa Ennalta ehkäisevä torjunta erittäin tärkeää Siisteys Jyrsijöille kelpaavan ruuan poistaminen Rakojen tilkitseminen Rehuseminaari, Sanna Koivisto 27

28 Jyrsijöiden riskinvähennystoimet EU:ssa hyväksytyt riskinvähennystoimet (2007) Komissio tilannut uuden riskinvähennysraportin, piti valmistua kesällä 2014 P. Berny (FR), C. Prescott (UK), J. Jacob ja A. Esther (DE) Bernyn esitys (CA kokous): suositukset Pulse baiting: syöttien tarkistus kerran viikossa, max pituus 35 vrk, raatojen poiskerääminen Jyrsijöiden jatkuva monitorointi Jatkuva syötitys missä tilanteissa välttämätöntä? Rehuseminaari, Sanna Koivisto 28

29 Kiitos