Suomen työmarkkinat 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen työmarkkinat 2004"

Transkriptio

1 Suomen työmarkkinat 2004 Palkkojen, työvoimakustannusten ja työaikojen kansainvälinen vertailu Syyskuu 2004

2 Suomen työmarkkinat 2004 Palkkojen, työvoimakustannusten ja työaikojen kansainvälinen vertailu Syyskuu 2004

3 Sisältö Esipuhe 5 Yhteenveto 7 Työvoimakustannukset 8 Suomessa teollisuuden työvoimakustannukset neljänneksi korkeimmat EU:ssa 8 Uusista EU-maista Kypros ja Slovenia kärjessä 8 Japanissa työvoimakustannukset ovat pysyneet ennallaan 8 Aasian tiikerit menettävät kilpailuetuaan uusille tiikerimaille 9 Kiinan ja Intian kustannustaso kahdeskymmenesosa Euroopasta 9 EU:n hakijamaissa matalammat työvoimakustannukset kuin uusissa EU-maissa 11 Palkat 11 Suomessa teollisuuden palkkataso on neljänneksi korkein EU:ssa 11 Ruotsin ja Suomen palkat ja työvoimakustannukset ovat lähellä toisiaan 12 Minimipalkat ovat matalia uusissa EU-maissa 12 Välilliset työvoimakustannukset ovat merkittävä kustannustekijä EU-maissa 13 Viron palkkataso saavuttaa Suomen tason hitaasti 13 Venäjän palkkataso on alle kymmenesosan Suomesta 14 Palkkaerot ovat Suomessa pieniä 15 Palkat ja työvoimakustannukset ovat nousseet Suomessa enemmän kuin kilpailijamaissa 16 Verotus 16 Palkansaajien verotus on Suomessa ankarampaa kuin kilpailijamaissa 16 Ansiotulojen verotus kevenee useissa EU-maissa enemmän kuin Suomessa 17 Johtotehtävissä Suomen ero kilpailijamaihin kasvaa työn vaativuuden mukaan 18 Hintataso ja ostovoima 19 Suomen hintataso on korkea 19 Ostovoima Suomessa on EU:n keskitasoa 20 Uusissa EU-maissa ostovoima puolet Suomen tasosta 20 Tuottavuus 20 Suomessa työn tuottavuus on EU-maiden keskitasoa 20 Tuottavuuden kasvu on ollut ripeää uusissa EU-maissa 21 Suomessa teollisuuden tuottavuus polkee monilla aloilla paikoillaan 22 Kilpailukyky 22 Työaika 23 Teollisuuden kustannuskilpailukyky pysyy ennallaan 22 Suomessa työaika on EU-maiden lyhimpiä 23 Lähdeluettelo 24 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu

4 Esipuhe Tarve kansainvälisiin työmarkkinavertailuihin - lähinnä palkkojen, työvoimakustannusten, verotuksen, ostovoiman, tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työaikojen vertailuihin - on viime vuosina kasvanut. Tähän on ollut syynä paitsi Suomen jäsenyys talous- ja rahaliitossa ja Euroopan unionin laajeneminen myös maapallonlaajuisen kilpailun lisääntyminen ja suomalaisten yritysten voimakas kansainvälistyminen. Suomen Emu-jäsenyyden myötä työmarkkinoiden läpinäkyvyys on lisääntynyt. Työmarkkinaratkaisut Suomessa ja muissa Emu-maissa vaikuttavat suoraan työllisyyteen ja yritysten kilpailukykyyn. Myös talous- ja rahaliiton ulkopuolella olevien jäsenmaiden työmarkkinat ovat Suomelle tärkeitä esimerkiksi työvoiman vapaan liikkuvuuden ja suomalaisten yritysten investointien ja sijoittumispäätösten kannalta. Kansainväliset työmarkkina- ja palkkavertailut ovat nousseet keskusteluun myös sen takia, että suomalaisten yritysten investoinnit ja sijoittumispäätökset kohdistuvat yhä useammin Suomen ulkopuolelle. Yritysten investointeihin ja sijoittumiseen vaikuttavat monien muiden perusteiden lisäksi myös kohdemaan työmarkkinat: palkka- ja kustannustaso sekä työvoiman saatavuus ja koulutus. Suomen työvoimakustannukset ylittävät useimpien teollistuvien ja kehittyvien kansantalouksien kustannustason. Kustannusero vaikuttaa suoraan suomalaisten yritysten kilpailuasemaan. Suomalaisten yritysten on kyettävä hallitsemaan kotimainen työvoimakustannusten kehitys, jos ne mielivät menestyä kilpailussa koko maailman mittakaavassa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on koonnut tähän julkaisuun keskeisiä, työmarkkinoita kuvaavia kansainvälisiä vertailutietoja. Näiden vertailujen avulla voidaan arvioida Suomen asemaa palkka- ja työvoimakustannusvertailussa maailmanlaajuisesti. Helsingissä Seppo Riski Työmarkkinasektorin johtaja Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu

5 Yhteenveto Suomessa teollisuuden työvoimakustannukset ovat Emu-maiden kolmanneksi korkeimmat. Uusissa EU-maissa työvoimakustannusten taso on prosenttia Suomen tasosta. Kiinan, Intian ja Venäjän kustannustaso on murto-osa Suomen tasosta. Suomessa teollisuuden työntekijöiden palkkataso on kansainvälisesti korkea. Viron palkkataso saavuttaa vain hitaasti Suomen tasoa. Palkkaerot ovat Suomessa maailman pienimpiä. Palkansaajien verotus on Suomessa ankarampaa kuin kilpailijamaissa. Palkansaajien nettoansiot eivät yllä Suomessa Länsi- Euroopan tasolle. Suomen hintataso on korkea. Suomessa ostovoima on EU:n keskitasoa. Suomessa työn tuottavuus on EU-maiden keskitasoa. Teollisuuden kustannuskilpailukyky polkee paikallaan. Suomessa työaika on EU-maiden lyhimpiä. Työvoimakustannukset ovat nousseet Suomessa enemmän kuin kilpailijamaissa. Julkaisu kokoaa yhteen kansainvälisiä vertailutietoja työmarkkinoista ja arvioi Suomen asemaa palkka- ja työvoimakustannusvertailussa maailmanlaajuisesti. Suomalaisten yritysten viiteryhmänä ei ole enää pelkästään Euroopan unioni vaan koko maapallo. Kansainvälinen palkka- ja työvoimakustannusvertailu koskee pääosin teollisuutta, koska teollisuusyritykset ovat perinteisesti voimakkaimmin kohdanneet kansainvälisen kilpailun ja kilpailukyvyn haasteet. Kansainvälinen kilpailu koskettaa kuitenkin yhä enemmän myös muita toimialoja, esimerkiksi ICT-alaa, rahoitusta, liikennettä ja kauppaa. Kansainvälisiä palkka- ja työvoimakustannustietoja on yhä enemmän saatavilla, mutta edelleen pääosin vain teollisuudesta. EK:n keräämässä aineistossa on jo 60 maata. Monesti tiedot ovat vain suuntaa-antavia, koska työmarkkinakulttuurit ja kustannuskäsitteet voivat olla erilaisia sekä tietolähteet usein epävarmoja ja ristiriitaisia. Myös valuuttakurssien muutokset on otettava huomioon. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu

6 Suomessa teollisuuden työvoimakustannukset neljänneksi korkeimmat EU:ssa Suomessa teollisuuden työntekijöiden työvoimakustannusten taso on kansainvälisesti korkea. Työvoimakustannusten taso oli vuonna 2003 kuudenneksi korkein maailmassa. Suomen kustannustaso oli EU-maiden neljänneksi korkein ja Emumaiden kolmanneksi korkein. Kokonaistyövoimakustannukset tehtyä työtuntia kohti olivat Suomessa vuonna 2003 keskimäärin 24,12 euroa. EUmaiden korkein kustannustaso oli Saksassa, Tanskassa ja Belgiassa. Saksan läntisissä osavaltioissa työvoimakustannukset olivat runsaat 28 euroa tuntia kohti. Itäisissä osavaltioissa kustannustaso oli runsaan kolmanneksen matalampi. EU:n ulkopuolisista maista myös Norjassa ja Sveitsissä oli Suomea korkeampi kustannustaso. Ruotsin kustannustaso oli vuonna 2003 hieman matalampi kuin Suomen. Kun kruunu oli euroon verrattuna nykyistä vahvempi vuonna 2000, Ruotsin kustannustaso oli EUmaiden neljänneksi korkein ja hieman Suomea korkeampi. Suomen ja Ruotsin kustannustasoja vertaillaan lähemmin jäljempänä. USA:ssa teollisuuden työntekijöiden työvoimakustannukset olivat vuonna 2003 hieman alle 20 euroa tuntia kohti. Tätä korkeampi kustannustaso oli seitsemässä EU-maassa. Kun dollari oli euroon verrattuna nykyistä vahvempi vuonna 2001, vain kolmessa EU-maassa oli USA:ta korkeampi kustannustaso. (Kuva 1) Kuva 1. Työvoimakustannustaso eri maissa 2003, 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 2. Työvoimakustannukset EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät Uusista EU-maista Kypros ja Slovenia kärjessä Uusista EU-jäsenmaista teollisuuden kustannustaso oli vuonna 2003 korkein Kyproksella ja Sloveniassa, missä kustannukset ovat hieman alle puolet Suomen tasosta. Matalin kustannustaso oli Latviassa ja Liettuassa, noin 10 prosenttia Suomen tasosta. Virossa teollisuuden kustannustaso oli noin 15 prosenttia Suomen tasosta. Uusien EU-maiden kustannuksia on mitattu teollisuuden koko henkilöstön kustannustasona. Jos vertailu koskisi vain työntekijöitä, olisi uusien EU-maiden kustannustaso suhteessa Suomeen ja muihin EU15-maihin hieman matalampi. (Kuva 2) Japanissa työvoimakustannukset ovat pysyneet ennallaan Euroopan ja Yhdysvaltain ulkopuoliset maat voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään teollisuuden työvoimakustannusten tason suhteen. Korkeimmat työvoimakustannukset ovat taloudeltaan kehittyneissä ja teollistuneissa maissa kuten Japanissa, Australiassa ja Kanadassa, missä työvoimakustannukset ovat lähellä eurooppalaista keskitasoa. * Tiedot vuodelta 2002 Lähde: EU15-maiden osalta Svenskt Näringsliv ja US. Department of Labor ja tiedot koskevat teollisuuden työntekijöitä. Suomen tiedot ovat EK:n. Uusien EU-maiden osalta Institut der deutschen Wirtschaft ja tiedot koskevat teollisuuden koko henkilöstöä. 8 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu 2004

7 Mistä työvoimakustannukset koostuvat? Työvoimakustannukset koostuvat kahdesta pääkomponentista: välittömistä palkoista ja välillisistä työvoimakustannuksista. Välittömiin tai suoriin palkkoihin luetaan peruspalkat ja niihin liittyvät säännöllisesti maksettavat lisät. Välillisiin kustannuksiin luetaan ei-tehdyltä työajalta maksetut palkkaerät (mm. loma-ajan, vapaapäivien ja sairausajan palkat) sekä työnantajan sosiaalimaksut (mm. eläke-, sosiaaliturva-, työttömyys- ja tapaturmavakuutuksen kustannukset). Välillisiin kustannuksiin voidaan lukea myös muut työn teettämisestä aiheutuvat kustannukset kuten henkilöstön työterveyshuollon, koulutuksen ja henkilöstöetuuksien kustannukset. Kansainvälisissä vertailuissa niistä on mukana usein vain osa. Tämän julkaisun tietolähteet Tässä julkaisussa on käytetty pääosin USA:n työministeriön (U.S. Department of Labor), Ruotsin elinkeinoelämän keskusliiton (Svenskt Näringsliv), Euroopan unionin tilastoviraston (Eurostat) ja eräiden tutkimuslaitosten keräämiä tietoja. Tiedot perustuvat tilastoviranomaisten tilastoihin ja asiantuntijoiden arvioihin. Monissa tietolähteissä on virallisia tilastoja arvioitu kriittisesti. Koska julkaisussa on käytetty useita eri tietolähteitä, kaikki tiedot eivät sellaisenaan ole vertailukelpoisia. Tiedot ovat kuitenkin suuntaa-antavia. Julkaisun tietolähteet on lueteltu liitteessä. Kuva 3. Työvoimakustannukset Euroopan ja USA:n ulkopuolella 2003, teollisuuden työntekijät Japanissa teollisuuden työvoimakustannukset ovat pysyneet ennallaan viiden viimeisen vuoden ajan omassa valuutassa mitattuna. Vuonna 2003 keskimääräiset tuntikustannukset olivat noin 18 euroa, mutta vahvemman jenin aikana vuonna 2001 lähes 24 euroa. Aasian tiikerit menettävät kilpailuetuaan uusille tiikerimaille Toisen ryhmän maista korkeimmat työvoimakustannukset ovat Israelissa ja Uudessa-Seelannissa. Toiseen ryhmään kuuluvat myös taloudellisen kasvun ja teollistumisen ensi aallon ohittaneet Aasian maat kuten Korea, Singapore ja Hongkong, joiden kustannustaso on noin kolmanneksen eurooppalaisesta keskitasosta. Korean tasavallassa keskimääräiset tuntikustannukset olivat vuonna 2002 hieman alle 10 euroa. Koreassa työvoimakustannukset ovat nousseet viiden vuoden aikana (vuodesta 1997 vuoteen 2002) omassa valuutassa lähes 50 prosenttia, mutta Singaporessa, Hongkongissa ja Taiwanilla vain 0 10 prosenttia. Nämä Aasian tiikereiksi nimitetyt maat menettävät kuitenkin aikaisempaa kilpailuetuaan, kun Aasian nousevat kansantaloudet kykenevät kilpailemaan huomattavasti halvemmilla työvoimakustannuksilla. Kilpailuedun menetys ei koske enää pelkästään teollisuuden perinteistä tuotantotyötä vaan myös it-yrityksiä. Kiinan ja Intian kustannustaso kahdeskymmenesosa Euroopasta Kolmanteen ryhmään kuuluvat talouskasvun ja teollistumisen uusimman, kolmannen aallon maat, joissa voimakas talouskasvu on jatkunut jo vuosia tai joissa talouskasvu on voimistumassa. Ryhmän kuuluvat muun muassa Kiina ja Intia, joiden kustannustaso on erittäin alhainen, vain noin kahdeskymmenesosa eurooppalaisesta keskitasosta. Kolmannen ryhmän maissa arviot teollisuuden työvoimakustannuksista vaihtelevat vajaasta eurosta runsaaseen kahteen euroon tunnilta. Esimerkiksi Sri Lankassa tuntikustannukset ovat vain noin puoli euroa ja Malesiassa noin kaksi euroa. Arviot Kiinan ja Intian kustannustasosta ovat vain suuntaa-antavia. Lisäksi on otettava huomioon, että esimerkiksi Kiinassa palkkojen ja työvoimakustannusten taso vaihtelee huomattavasti kaupunkien ja maaseudun sekä maan eri osien välillä. Latinalaisen Amerikan maissa työvoimakustannukset vaihtelevat runsaasta eurosta runsaaseen kahteen euroon. (Kuva 3) Lähde: U.S. Department of Labor, Svenskt Näringsliv, Nova Research AG, EK:n laskelmat. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu

8 Työvoimakustannusten mittaamisen ongelmia Kansainväliseen palkkojen ja työvoimakustannusten vertailuun liittyy monia ongelmia. Tämän takia eri tietolähteistä saadut palkka- ja työvoimakustannustiedot voivat olla keskenään ristiriitaisia. Palkka- ja työvoimakustannuskäsitteet ja niiden määrittely voivat poiketa toisistaan eri maissa. Jo palkan käsite voi olla erilainen. Bonukset ja tulospalkkiot voivat sisältyä palkkoihin tai välillisiin kustannuksiin. Työntekijän ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen sisältymisessä kustannuksiin voi olla eroavuuksia. Palkka- ja työvoimakustannustiedot voivat kuvata eri maissa eri henkilöstöryhmiä. Perinteisesti on tarkasteltu työntekijöiden työvoimakustannuksia. Palkkoja ja työvoimakustannuksia voidaan mitata tehtyä työtuntia, kuukautta tai vuotta kohti. Etenkin tuntia kohti lasketuissa palkoissa ja työvoimakustannuksissa voi olla epävarmuutta, koska tehdyn työpanoksen selvittäminen on usein hankalaa. Palkkoja ja työvoimakustannuksia koskevien tilastojen laadintakäytäntö voi olla erilainen. Tiedonkeruun luotettavuus ja laatu ovat monissa maissa heikkoja. Matala kustannustaso houkuttaa kansainvälistyviä yrityksiä, mutta ei ole aina tärkein tekijä Matalat palkka- ja työvoimakustannukset houkuttavat suomalaisia yrityksiä sijoittamaan tuotantoa tai toimintoja maan rajojen ulkopuolelle. On kuitenkin huomattava, että matala kustannustaso ei ole läheskään aina tärkein tai edes yksi tärkeimmistä syistä investoida tai perustaa toimintoja muihin maihin. Merkittäviä perusteita ovat usein markkinoiden läheisyys ja logistiset syyt, mikä pätee erityisesti Aasian kehittyviin talouksiin. EK:n selvityksen mukaan matala kustannustaso ja työmarkkinoiden joustavuus ovat uusien EU-maiden houkuttimia suomalaisille yrityksille. Suomalaisia yrityksiä kiinnostaa muun muassa matalan tuottavuuden tuotantovaiheiden, alihankinnan, komponenttien valmistuksen ja sopimusvalmistuksen siirtäminen uusiin EU-maihin. Houkuttimina ovat myös markkinoiden, muiden yritysten ja kuluttajien läheisyys sekä logistiset edut. Uusien EU-maiden houkuttavuutta lisäävät työmarkkinoiden joustavuus, työvoiman saatavuus ja suuret mahdollisuudet tuottavuuden kohottamiseen. Saksan metalli- ja elektroniikkateollisuuden työnantajaliiton (Gesamtmetall) selvityksessä jaettiin kansainvälistymään pyrkivät saksalaiset yritykset neljään eri tyyppiin ulkomaille sijoittumisen strategian mukaan: Home producer (pääosa tuotannosta on kotimaassa mutta ulkomaille laajennetaan myynti- ja palveluverkostoa), Local manufacturer (yritykset siirtävät osan tuotannosta lähemmäksi uusia markkinoita), Cost reducer (osa tuotannosta tai koko tuotanto siirretään kustannussyistä halvempiin maihin) ja Resource Optimizer (yritys hakee eri tehtäväalueille optimaalisen sijaintipaikan ja hyödyntää kunkin sijaintipaikan vahvuudet). Selvityksen mukaan yritysten kansainvälistyminen etenee usein näiden tyyppien järjestyksessä: vientilähtöisestä strategiasta siirrytään asteittain kohti monikansallista yritystoimintaa. Kuva 4. Työvoimakustannukset Itä-Euroopassa ja Balkanilla 2003 * 2002 Lähde: Institut der deutschen Wirtschaft, CE Research LLP, Wiener Institut für Internationale Wirtschaftsvergleiche, Nova Research AG, Svenskt Näringsliv. Kroatia, Venäjä, Ukraina: Teollisuuden koko henkilöstö; Romania, Bulgaria, Turkki: Teollisuuden työntekijät, Makedonia, Bosnia ja Serbia: Kaikki palkansaajat, Albania: Julkinen sektori. Kustannukset vaihtelevat huomattavasti matalien työvoimakustannusten maissa Etenkin matalien työvoimakustannusten maissa on otettava huomioon, että kustannusten vaihtelu on erittäin suurta eri toimialoilla ja eri yrityksissä sekä eri tehtävissä. Suomessa eri toimialojen väliset kustannuserot ovat varsin pieniä: korkeimman kustannustason toimialoilla kustannustaso on yleensä korkeintaan kaksinkertainen verrattuna matalimman kustannustason toimialoihin. Virossa ja muissa matalan kustannustason maissa kustannusero voi olla kolmin- tai nelinkertainen. Yleensä ulkomaiset yritykset maksavat korkeampia palkkoja kuin kotimaiset yritykset. Näin on asian laita erityisesti kehittyvissä maissa. Pelkästään teollisuuden tuotantotehtävissä kustannusten vaihtelu voi olla erittäin suurta riippuen työtehtävistä sekä työntekijän taidoista ja kokemuksesta. Esimerkiksi Koreassa teollisuuden ammattityöntekijästä aiheutuvat työvoimakustannukset ovat lähes 50 prosenttia korkeammat kuin kaikkien työntekijöiden keskimääräiset kustannukset. Halvimpien työvoimakustannusten maissa ero voi olla moninkertainen. 10 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu 2004

9 Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot vuodelta 2002 Lähde: EU15-maiden osalta Svenskt Näringsliv ja U.S. Department of Labor ja tiedot koskevat teollisuuden työntekijöitä. Suomen tiedot ovat EK:n. Uusien EU-maiden osalta Institut der deutschen Wirtschaft ja tiedot koskevat teollisuuden koko henkilöstöä. Kypros: EK:n arvio. EU:n hakijamaissa matalammat työvoimakustannukset kuin uusissa EU-maissa Euroopan unionin jäsenyyttä hakevissa maissa työvoimakustannukset ovat vielä matalammat kuin toukokuussa 2004 unioniin liittyneissä maissa. Bulgariassa ja Romaniassa tuntikustannukset jäävät noin puoleentoista euroon eli alle puoleen Baltian maiden tasosta. Sen sijaan jäsenyysneuvottelut aloittaneessa Kroatiassa kustannustaso on huomattavasti korkeampi, suhteellisen lähellä naapurimaan Slovenian kustannustasoa Euroopan unionin jäsenyyttä havittelevassa Turkissa työvoimakustannusten taso on lähellä Bulgarian ja Romanian kustannustasoa. Myös muissa Balkanin maissa työvoimakustannusten taso on erittäin matala. Venäjällä työvoimakustannukset ovat lähellä Bulgarian ja Romanian kustannustasoa. Sen sijaan Ukrainassa ja Kazakstanissa kustannustaso on huomattavasti matalampi kuin Venäjällä. Venäjän kustannustasoa tarkastellaan lähemmin jäljempänä. (Kuva 4) Suomessa teollisuuden palkkataso on neljänneksi korkein EU:ssa Suomessa teollisuuden työntekijöiden palkkataso on kansainvälisesti korkea. Suomen palkkataso oli vuonna 2003 seitsemänneksi korkein maailmassa. Suomen palkkataso oli EU-maiden neljänneksi korkein ja Emu-maiden kolmanneksi korkein. Teollisuustyöntekijöille tehdyltä työajalta maksettu palkka oli Suomessa vuonna 2003 keskimäärin 13,44 euroa tuntia kohti. EU-maiden korkein palkkataso oli Tanskassa, jossa runsaan 20 euron tuntipalkkaan sisältyvät myös eläkemaksut. Suomea korkeampi palkkataso oli myös Saksassa. Uusien osavaltioiden palkkataso oli kaksi kolmannesta vanhojen osavaltioiden tasosta. EU:n ulkopuolisista maista myös Norjassa, Sveitsissä ja USA:ssa oli Suomea korkeampi palkkataso. (Kuva 5) Uusista EU-maista teollisuuden palkkataso oli korkein Kyproksella, missä palkkataso on runsaat puolet Suomen tasosta. Matalin palkkataso oli Latviassa ja Liettuassa, runsaat 10 prosenttia Suomen tasosta. Virossa teollisuuden palkkataso oli kuudenneksen Suomen tasosta. Uusien EU-maiden palkkatasoa on mitattu teollisuuden koko henkilöstön palkkatasona ja EU15-maiden palkkatasoa teollisuuden työntekijöiden palkkatasona. (Kuva 6) Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu

10 Ruotsin ja Suomen palkat ja työvoimakustannukset ovat lähellä toisiaan Ruotsissa ja Suomessa palkkojen ja työvoimakustannusten taso on yksityisellä sektorilla hyvin lähellä toisiaan. Ruotsin elinkeinoelämän keskusliiton (Svenskt Näringsliv) mukaan keskimääräinen tuntipalkka oli vuonna 2003 teollisuudessa 121,50 kruunua eli 13,32 euroa. EK:n palkkatilaston mukaan vastaava tuntipalkka oli Suomessa 13,44 euroa. Palkkatasot ovat siten käytännöllisesti katsoen samalla tasolla, varsinkin kun otetaan huomioon palkkakäsitteisiin liittyvät pienet erot. Teollisuuden kokonaistyövoimakustannukset ovat kuitenkin Suomessa lähes 10 prosenttia korkeammat kuin Ruotsissa, koska välilliset työvoimakustannukset ovat Suomessa hieman suuremmat kuin Ruotsissa. Kun kruunu oli euroon verrattuna nykyistä vahvempi vuonna 2000, Ruotsin kustannustaso oli EU-maiden neljänneksi korkein ja hieman Suomea korkeampi. Teollisuuden työvoimakustannusvertailussa Suomen ja Ruotsin ero on ollut varsin pieni jo 1990-luvun alusta lähtien. Vielä ja 1980-luvulla työvoimakustannukset olivat Ruotsissa noin puolet korkeammat kuin Suomessa. Ruotsin tilastoviraston (Statistiska centralbyrån) mukaan vuonna 2002 yksityisen sektorin palkansaajien keskiansiot olivat kruunua eli euroa. Suomessa Tilastokeskuksen (ansiotasoindeksin) mukaan vastaavat keskiansiot olivat euroa. Palkkataso on näin ollen koko yksityisellä sektorilla Ruotsissa noin 5 prosenttia korkeampi kuin Suomessa. Kuva 7. Minimipalkat uusissa EU-maissa ja eräissä Itä-Euroopan maissa Tiedot koskevat tilannetta , paitsi Malta ja Slovenia Lähde: Federation of European Employers Minimipalkat ovat matalia uusissa EU-maissa Uusissa EU-maissa minimipalkkojen taso vaihtelee samansuuntaisesti kuin käytännön palkkataso. Korkein minimipalkka on Maltalla ja Sloveniassa, matalin Baltian maissa ja Slovakiassa. EU:n hakijamaissa Bulgariassa ja Romaniassa minimipalkat ovat vielä tätäkin matalammat. Venäjällä ja Ukrainassa on vertailumaiden matalin minimipalkkojen taso, euroa kuukaudessa. Maltan ja Slovenian minimipalkkojen taso on samaa luokkaa kuin EU15-maista Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa. Esimerkiksi Britanniassa ja Irlannissa minimipalkat ovat euroa kuukaudessa eli hieman yli kaksinkertaiset näihin maihin verrattuna. (Kuva 7) Suomessa ei ole varsinaista minimipalkkaa, mutta alimmat taulukkopalkat ovat noin euroa kuukaudessa. 12 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu 2004

11 Kuva 8. Välilliset työvoimakustannukset EU-maissa 2003, % tehdyn työajan palkasta, teollisuuden työntekijät * Tiedot vuodelta 2002 Lähde: EU15-maiden osalta Svenskt Näringsliv ja U.S. Department of Labor. Suomen ja Kyproksen tiedot ovat EK:n. Uusien EU-maiden osalta Institut der deutschen Wirtschaft ja tiedot koskevat teollisuuden koko henkilöstöä. Kuva 9. Palkkataso eri toimialoilla Virossa 2003 Välilliset työvoimakustannukset ovat merkittävä kustannustekijä EU-maissa Työnantajan kustannuksiin sisältyvät palkan sivukustannukset eli välilliset työvoimakustannukset ovat merkittäviä kustannustekijöitä useimmissa EU-maissa. Teollisuuden työntekijöillä välillisten työvoimakustannusten suhde tehdyn työajan palkkoihin oli Suomessa 79 prosenttia vuonna Tämä oli seitsemänneksi korkein osuus EU-maista. Korkein välillisten kustannusten osuus oli Belgiassa ja Itävallassa, joissa välilliset kustannukset olivat lähes yhtä suuret kuin välittömät palkkakustannukset. Korkeiden työvoimakustannusten maista Tanskassa välillisten työvoimakustannusten suhde on vain 30 prosenttia, koska muun muassa työeläkemaksut sisältyvät jo varsinaiseen maksettuun palkkaan. Myös uusissa EU-maissa välilliset työvoimakustannukset ovat yrityksille merkittävä kustannuserä. Korkein välillisten työvoimakustannusten suhde tehdyn työajan palkkoihin oli vuonna 2002 Tshekin tasavallassa ja matalin Kyproksella. Useissa uusissa jäsenmaissa työnantajien maksamat pakolliset eläke- ja sosiaalimaksut ovat yli 30 prosenttia palkkasummasta. (Kuva 8) Viron palkkataso saavuttaa Suomen tason hitaasti Kun suomalaisen palkansaajan keskiansio on vuonna 2003 noin euroa kuukaudessa, on virolaisen palkansaajan keskiansio noin 450 euroa eli hieman alle viidenneksen Suomen tasosta. Virossa korkein palkkataso oli vuoden 2003 lopussa rahoitusalalla, lähes euroa kuukaudessa. Kaupassa ja teollisuudessa keskiansiot olivat noin 400 euroa ja hotelli- ja ravintola-alalla vajaat 300 euroa. (Kuva 9) Palkkavertailut ovat laajenemassa teollisuudesta palvelualoille Kansainvälisiä palkka- ja työvoimakustannusvertailuja on tehty perinteisesti lähinnä teollisuudesta. Tämä on ollut ymmärrettävää, koska vientiä ja ulkomaankauppaa harjoittaville yrityksille on tärkeää tietää tuotantokustannusten eroista maiden välillä. Toisaalta palkka- ja työvoimakustannustietoja on ollut parhaiten saatavissa tuntipalkkaisista työntekijöistä. Tuottavuuden seuraamiseksi tarvitaan tietoja myös työpanoksesta. Lähde: Statistikaamet (Viron tilastovirasto) Kun kansainvälinen kilpailu lisääntyy, palvelu- ja työmarkkinat avautuvat Euroopan unionissa ja yritykset siirtävät myös palvelutoimintoja ulkomaille, tarve palkka- ja työvoimakustannusvertailuihin lisääntyy myös palvelualoilla. Toistaiseksi palvelualojen palkka- ja työvoimakustannustietoja on suhteellisen vähän saatavilla ja usein tiedot ovat vain suuntaa-antavia. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu

12 Vaikka Virossa nimellinen palkkataso on noussut viime vuosina nopeasti kolmen viimeisen vuoden aikana yhteensä 37 prosenttia kestää vielä pitkään, ennen kuin Viron palkkataso saavuttaa Suomen tason. Jos oletetaan, että Virossa yleinen palkkatason nousu on tulevaisuudessa vuosittain 3 4 prosenttiyksikköä suurempi kuin Suomessa, saavuttaa Viron palkkataso Suomen tason vasta useiden vuosikymmenien kuluttua. Arvio on teoreettinen ja siihen vaikuttaa myös Suomen kustannustason nousuvauhti. Toisaalta kokemus vanhoista EU-maista osoittaa, että halvempien työvoimakustannusten maiden palkka- ja kustannustaso ei välttämättä lähene nopeasti korkeampien kustannusten maiden tasoa. Esimerkiksi Portugalissa teollisuustyöntekijöiden työvoimakustannukset olivat vuonna 1985 noin 18 prosenttia Suomen kustannuksista ja vuonna 2003 noin 24 prosenttia. Espanjan kustannustaso Suomeen verrattuna oli vuonna 1985 ja 2003 noin 55 prosenttia eli 20 vuoden aikana ei ole tapahtunut kustannustasojen lähentymistä. Myöskään voimakkaan talouskasvun kokeneessa Irlannissa ei palkka- ja työvoimakustannustaso ole lähentynyt 20 vuoden aikana Suomen tasoa. Toisaalta Suomen kustannustaso on lähentynyt viimeisten 20 vuoden aikana useiden EU15-maiden kustannustasoa ja ohittanutkin eräiden maiden tason. Tärkeä merkitys lähestyttäessä 2010-lukua on myös talousja rahaliitolla, joka hillitsee työvoimakustannusten kasvupaineita myös sen ulkopuolella olevissa EU-maissa. Kuva 10. Palkkataso eri toimialoilla Venäjällä 2004 Lähde: Suomen Pankki, tiedot koskevat maaliskuuta 2004 Kuva 11. Palkkahajonta eräissä teollisuusmaissa Venäjän palkkataso on alle kymmenesosan Suomesta Venäjän federaatiossa palkansaajien kuukausipalkka oli vuonna 2002 Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin ruplaa eli noin 147 euroa ja unkarilaisen tutkimuslaitoksen CE Research LLP:n mukaan noin 148 euroa. Tämä oli noin 7 prosenttia Suomen keskimääräisestä palkkatasosta. Suomen itäisillä lähialueilla palkkataso on Tilastokeskuksen mukaan korkeampi kuin monissa muissa Venäjän federaation osissa. Suomen lähialueista korkein palkkataso on Murmanskin alueella, missä keskimääräinen kuukausipalkka oli vuonna 2002 noin 240 euroa. Pietarissa keskipalkka oli 181 euroa, Karjalan tasavallassa 155 euroa ja Leningradin alueella (pois luettuna Pietari) 150 euroa. Lähde: Svenskt Näringsliv 14 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu 2004

13 Kuva 12. Teollisuuden henkilöstön palkkahajonta Suomessa Työntekijöiden ja toimihenkilöiden ylimmän ja alimman desiilipalkan suhdeluku (90/10). Lähde: EK:n palkkatilasto Palkkaerot eivät ole sama asia kuin tuloerot Pienet palkkaerot ovat Suomessa pitkälti ns. solidaarisen palkkapolitiikan seurausta. Työehtosopimuksilla sovitut palkankorotukset ovat olleet usein suhteellisesti suurimmat aloilla, joiden palkkataso on keskimääräistä matalampi. Kun yrityksillä ei ole ollut riittävästi mahdollisuuksia tuottavuuden ja kannattavuuden mukaiseen palkanmuodostukseen, ovat palkkaerot pysyneet pieninä. Palkkaerojen kasvua pidetään usein negatiivisena asiana, mutta tällöin saatetaan sekoittaa toisiinsa palkkaerot ja tuloerot. Laajempi palkkahajonta työmarkkinoilla ei välttämättä tarkoita tuloerojen kasvamista, koska käytettävissä oleviin tuloihin vaikuttavat ansiotulojen lisäksi myös verot, veronluonteiset maksut ja sosiaaliset tulonsiirrot. Suomen Pankin mukaan keskimääräinen palkkataso oli Venäjällä maaliskuussa 2004 noin 187 euroa kuukaudessa. Korkein palkkataso oli rahoitusalalla, lähes 500 euroa kuukaudessa. Teollisuudessa keskiansiot olivat runsaat 200 euroa ja hotelli- ja ravintola-alalla runsaat 100 euroa. (Kuva 10) Teollisuudessa tuntia kohti lasketut työvoimakustannukset olivat Venäjällä eri tietolähteiden mukaan 1,5 2 euroa vuonna Tämä on 6 8 prosenttia Suomen kustannustasosta. Kokonaistyövoimakustannuksiin sisältyvien sosiaalikustannusten osuus on noin 35 prosenttia palkkasummasta. Venäjän lähinaapureissa palkka- ja kustannustaso on Finpron keräämien tietojen mukaan noin puolet Venäjän tasosta. Kun keskimääräinen nimellispalkka oli vuoden 2004 alussa Venäjällä tämän vertailun mukaan 174 euroa kuukaudessa, oli keskipalkka Valko-Venäjällä 111 euroa, Azerbaidzhanissa 73 euroa, Moldovassa 65 euroa ja Armeniassa 55 euroa. Palkkaerot ovat Suomessa pieniä Palkkatasojen kansainvälisessä vertailussa on huomionarvoista myös se, millainen palkkahajonta eri maissa on. Tilastojen mukaan Suomessa palkkaerot ovat kansainvälisesti verrattuna erittäin pieniä, ainoastaan Ruotsissa palkkaerot ovat vielä hieman pienemmät. Palkkahajonta eli ylimmän ja alimman desiilipalkan suhde on 15 teollisuusmaan vertailussa suurin USA:ssa ja Portugalissa, missä suhdeluku on hieman yli 4. Saksassa ja Ranskassa se on hieman yli 3, Italiassa ja Tanskassa noin 2,5. Suomessa ja Ruotsissa suhdeluku on vain noin 2. (Kuva 11) Suomessa teollisuuden henkilöstön palkkaerot ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana pysyneet jokseenkin ennallaan. Teollisuuden työntekijöillä ylimmän ja alimman desiilipalkan suhde oli vuonna ,65 ja toimihenkilöillä 1,41. (Kuva 12) Myös muissa Pohjoismaissa palkkaerot ovat pysyneet melko muuttumattomina viimeisten kymmenen vuoden aikana. Miten palkkaeroja mitataan? Palkkahajontaa eli palkkaeroja mitataan usein ylimmän ja alimman desiilipalkan suhteena. Palkansaajat asetetaan palkan mukaiseen suuruusjärjestykseen. Desiileittäisessä tarkastelussa palkansaajat jaetaan lukumääräisesti kymmeneen yhtä suureen osaan. Palkkahajontaa mitataan jakamalla eniten ansaitsevan kymmenesosan eli ylimmän desiilin alin palkka vähiten ansaitsevan kymmenesosan eli alimman desiilin ylimmällä palkalla. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu

14 Palkat ja työvoimakustannukset ovat nousseet Suomessa enemmän kuin kilpailijamaissa Palkat ja työvoimakustannukset ovat nousseet Suomessa parin vuosikymmenen aikana enemmän kuin useimmissa muissa EU-maissa tai kilpailijamaissa. Tämä ei ole kuitenkaan johtanut pysyvään suhteellisen reaaliansiotason paranemiseen, koska samanaikaisesti inflaatio on ollut Suomessa nopeampaa kuin muissa EUmaissa. Viime vuosina Suomen inflaatio on ollut kuitenkin hitaampaa ja reaaliansioiden kasvu nopeampaa kuin EUmaissa keskimäärin. Teollisuudessa työnantajan työvoimakustannukset tehtyä työtuntia kohti ovat nousseet Suomessa viiden viimeisen vuoden aikana keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa. Vastaava kustannusten nousu on ollut muissa EU15-maissa keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa. (Kuva 13) Kuva 13. Työvoimakustannusten muutos , Suomi ja Emu-maat Palkansaajien verotus on Suomessa ankarampaa kuin kilpailijamaissa Suomessa palkansaajien verotus on keskimäärin ankarampaa kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa. Matalatuloisen palkansaajan verotus on Suomessa lähellä EU-maiden keskitasoa, mutta keski- ja korkeatuloisen palkansaajan verotus on Suomessa ankarampaa kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Useimmissa EU-maissa verotus kohtelee perheitä lievemmin kuin yksinäisiä henkilöitä. Verotuksellinen ero lapsiperheiden eduksi on esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa merkittävästi suurempi kuin Suomessa. Matalalla tulotasolla ( euroa vuodessa) keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna 2004 Suomessa 25 prosenttia ja Euroopan vertailumaissa 26 prosenttia, kun kyse on perheettömästä palkansaajasta. Korkealla tulotasolla ( euroa vuodessa) tuloveroprosentti on Suomessa 48 prosenttia ja vertailumaissa 41 prosenttia. (Kuva 14) Tulonlisäyksen rajaveroprosentti on vuonna 2004 matalalla tulotasolla Suomessa 41 prosenttia ja Euroopan vertailumaissa 37 prosenttia. Korkealla tulotasolla rajaveroprosentti on Suomessa 58 prosenttia ja vertailumaissa 48 prosenttia. Korkeatuloisen palkansaajan rajaveroprosentti on Suomessa kolmanneksi korkein, kun vertailujoukkoon luetaan Suomen lisäksi 17 maata. (Kuva 15) Lähde: EU:n komissio ja EK. Emu-maiden kustannuskehitys koskee kaikkia palkansaajia ja Suomen kehitys teollisuuden työntekijöitä. Kuva 14. Tuloveroprosentit tulotasoittain Suomessa ja vertailumaissa 2004, perheetön palkansaaja Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto 16 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu 2004

15 Kuva 15. Korkeatuloisen palkansaajan rajaveroprosentti Suomessa ja vertailumaissa 2004, perheetön palkansaaja, euroa/vuosi Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto Ansiotulojen verotus kevenee useissa EU-maissa enemmän kuin Suomessa Palkansaajien ylin rajaveroprosentti jää Suomessa viimeisimpien alennustenkin jälkeen noin 58 prosenttiin. Tämä on huomattavasti enemmän kuin muissa ansiotuloverotusta keventäneissä maissa. Esimerkiksi Saksassa ylin rajaveroprosentti alenee 42 prosenttiin (ilman sosiaaliturvamaksuja) vuoteen 2005 mennessä. Ranskassa ylin rajaveroprosentti alenee 46,6 prosenttiin ja Belgiassa 50 prosenttiin vuonna Myös monissa muissa EU15-maissa ansiotulojen verotusta kevennetään selvästi. Uusista EU-maista Virossa on 26 prosentin tasaverokanta. Keskimääräisessä veroasteessa on kuitenkin loiva progressio, koska tuloista on verovapaata kruunua (noin 90 euroa) kuukaudessa. Hallitus on esittänyt prosentin alentamista 24:ään ja verovapaan tulon korottamista euroon vuonna Palkansaajien verotuksella on suuri merkitys etenkin korkeaa osaamista edellyttävissä rekrytoinneissa kotimaassa ja ulkomailla. Ankara tuloverotus ei välttämättä motivoi korkeatasoisen koulutuksen, asiantuntemuksen ja ammattitaidon omaavia henkilöitä työskentelemään Suomessa. Toisaalta Suomen ankara tuloverotus etenkin korkeilla ansiotuloilla ei houkuttele Suomeen korkeatasoisia osaajia. Veronmaksajain Keskusliiton palkkaverovertailu Verotusta koskevat tiedot perustuvat Veronmaksajain Keskusliiton tekemään selvitykseen Kansainvälinen palkkaverovertailu Euroopan vertailumaita selvityksessä on 13: Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi, Tanska ja Viro. Näiden maiden osuus oli 58 prosenttia Suomen kokonaisviennistä vuonna Muihin vertailumaita selvityksessä ovat Australia, Japani, Kanada ja USA. Näiden maiden osuus on 13 prosenttia Suomen viennistä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu

16 Johtotehtävissä Suomen ero kilpailijamaihin kasvaa työn vaativuuden mukaan Ankaran ansiotuloverotuksen ja suppean palkkahajonnan seurauksena palkansaajien nettoansiot eivät Suomessa yllä samalle tasolle kuin kilpailijamaissa keskimäärin. Näin on asian laita etenkin keski- ja korkeatuloisilla palkansaajilla. Kun verrataan vaativuudeltaan samanlaisia asiantuntija- ja johtotehtäviä 13 vertailumaassa, havaitaan, että suomalaisen asiantuntijan tai johtajan nettoansiot jäävät sitä kauemmaksi muiden maiden nettoansioista, mitä vaativammista tehtävistä on kysymys. Asiantuntijan (Junior Manager) nettoansiot ovat kaikissa vertailumaissa suuremmat kuin Suomessa. Viidessä maassa nettoansiot ovat vähintään 30 prosenttia korkeammat kuin Suomessa. Keskijohdon tehtävissä (Middle Manager) kuudessa maassa ja ylemmän johdon tehtävissä (Senior Manager) yhdeksässä maassa nettoansiot ovat vähintään 30 prosenttia korkeammat kuin Suomessa. (Kuva 16) Bruttoansioissa Suomen ja vertailumaiden erot ovat yleensä pienemmät kuin nettoansioissa. Esimerkiksi asiantuntijan bruttoansiot ovat vuonna 2004 vertailuaineiston mukaan Britanniassa 15 prosenttia korkeammat kuin Suomessa. Nettoansioissa ero kasvaa 30 prosenttiin. Sen sijaan Saksassa brutto- ja nettoansioiden ero Suomeen verrattuna on jokseenkin samaa luokkaa eli 38 ja 34 prosenttia. Ruotsissa asiantuntijan brutto- ja nettoansiot ovat jokseenkin samaa tasoa kuin Suomessa. Kuva 16. Nettoansiot asiantuntija- ja johtotehtävissä Suomessa ja vertailumaissa 2004 Indeksi: Suomi = 100 kussakin vaativuusryhmässä Lähde: IAC International Assignment Consulting Oy Ltd, Helsinki. Nettoansioissa on otettu huomioon tuloverot ja palkansaajien sosiaalimaksut. Työn vaativuuteen perustuva kansainvälinen brutto- ja nettopalkkavertailu EK:n toimeksiannosta International Assignment Consulting laati työn vaativuuteen perustuvan brutto- ja nettopalkkavertailun 13 maassa. Tiedot perustuvat Employment Conditions Abroad Ltd:n (ECA) jäsenyrityksiltään eri maista keräämiin tietoihin. Vertailu on tehty kolmella eri työn vaativuustasolla. Samalla vaativuustasolla olevat henkilöt tekevät vaativuudeltaan vertailukelpoista työtä kaikissa vertailumaissa. Näin ollen henkilön tehtävänimike, asema organisaatiossa, toimiala, työkokemus, koulutus tai vastaavat tekijät eivät vaikuta palkkavertailuun. Vaativuustasoja ovat asiantuntijatehtävät (Junior Manager), keskijohdon tehtävät (Middle Manager) ja ylemmän johdon tehtävät (Senior Manager). Yritysten ylimmän johdon tehtävät eivät sisälly vertailuun. Asiantuntijatehtävät vastaavat vaativuudeltaan 50 ECApistettä, 52 IPE-pistettä ja 360 HAY- tai Palkkavaaka-pistettä. Keskijohdon tehtävissä vastaavat pisteet ovat 80, 56 ja 560 sekä ylemmän johdon tehtävissä 110, 60 ja 880. IPE, HAY ja Palkkavaaka ovat asiantuntija- ja johtotehtävissä käytettäviä vaativuusluokitusjärjestelmiä. Vertailussa on 13 maata: Alankomaat, Australia, Belgia, Britannia, Espanja, Italia, Japani, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi ja USA. Vertailussa on käytetty kunkin maan keskimääräistä markkinapalkkatasoa kesä- ja heinäkuussa Markkinapalkat on korjattu arvioidun ansiokehityksen perusteella kesän 2004 tasoon. Sveitsin ja USA:n markkinapalkat on korjattu vuodesta Nettopalkka on laskettu vähentämällä bruttopalkasta verot ja sosiaaliturvamaksut. Oletuksena on, että henkilö on naimisissa, hänellä on kaksi lasta, puoliso ei ole ansiotyössä ja henkilö kuuluu kyseisen maan sosiaaliturvan piirin. Australiassa sosiaaliturvamaksut sisältävät medicare-maksut. Saksassa veroprosentti sisältää kirkollisveron. Sveitsin tiedot koskevat Zürichin kantonia. USA:n tiedot koskevat New Yorkin osavaltiota, jossa veroihin on luettu osavaltio- ja kaupunkivero. Vaativuustasokohtaiset palkkatiedot on kerätty kussakin maassa yleensä noin yrityksestä, jotka ovat pääosin suuria, maailmanlaajuisia yrityksiä. Tiedot ovat keskimääräisiä ja palkkojen hajonta on usein noin 20 prosenttia keskiarvon ala- ja yläpuolella. 18 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu 2004

17 Kuva 17. Brutto- ja nettoansiot asiantuntija- ja johtotehtävissä Ruotsissa, Saksassa ja Britanniassa verrattuna Suomeen 2004 Indeksi: Suomi = 100 kussakin vaativuusryhmässä Lähde: IAC International Assignment Consulting Oy Ltd, Helsinki. Nettoansioissa on otettu huomioon tuloverot ja palkansaajien sosiaalimaksut. Bruttoansiot kesä-heinäkuussa 2003 on korotettu vuoden 2004 tasoon arvioidun ansiokehityksen perusteella. Kuva 18. Bruttokansantuotteen hintataso EU-maissa 2002 Ylemmän johdon tehtävissä bruttoansiot ovat vuonna 2004 vertailuaineiston mukaan Britanniassa 29 prosenttia korkeammat kuin Suomessa. Nettoansioissa ero kasvaa 53 prosenttiin. Vastaavat prosentit ovat Saksassa 45 ja 65 prosenttia. Ruotsissa ylemmän johdon tehtävissä brutto- ja nettoansiot ovat lähellä Suomen tasoa. Vertailun perusteella voidaan siis päätellä, että Ruotsissa keski- ja korkeatuloisten palkansaajien asema muihin maihin verrattuna on hyvin samantapainen kuin Suomessa. Myös Ruotsissa korkeiden verojen ja pienen palkkahajonnan takia näiden palkansaajaryhmien nettoansiot jäävät selvästi pienemmiksi kuin kilpailijamaissa. (Kuva 17) Suomen hintataso on korkea Suomen korkea hintataso heikentää palkansaajien ostovoimaa verrattuna muihin EU-maihin. Suomen suhteellinen hintataso on mitattuna eri mittareilla Emu- ja EU-maiden korkeimpia. Suhteellinen hintataso oli Eurostatin mukaan Suomessa vuonna 2002 Emu-maiden korkein yhdessä Irlannin ja Luxemburgin kanssa. Suomea korkeampi hintataso oli EUmaista myös Tanskassa ja Ruotsissa. Vastaavasti OECD:n mukaan hintataso oli Suomessa vuonna 2003 Emu-maiden kolmanneksi korkein Luxemburgin ja Irlannin jälkeen. Suhteellisen hintatason mittarina on käytetty bruttokansantuotteen hintatasoa. Bruttokansantuotteen ostovoimakorjattu hintataso oli uusissa EU-maissa vuonna 2002 noin puolet EU15-maiden hintatasosta ja hieman alle puolet Suomen hintatasosta. Uusista EU-maista suhteellisesti korkein hintataso oli Kyproksella ja Sloveniassa ja matalin Slovakiassa. (Kuva 18) EU:n ulkopuolisista maista Sveitsissä ja Norjassa oli noin 40 prosenttia korkeampi hintataso kuin EU15-maissa. Toinen tapa suhteellisen hintatason mittaamisessa ovat kuluttajien ruokakorien hintavertailut. Ruoan, juoman ja tupakan kuluttajahinnat olivat Tilastokeskuksen ja Eurostatin mukaan Suomessa vuoden 2003 keväällä Emu-maiden toiseksi korkeimmat Irlannin jälkeen. Lähde: Eurostat Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu

18 Ostovoima Suomessa on EU:n keskitasoa Suomen ankara tuloverotus ja korkea hintataso heikentävät merkittävästi palkansaajien ostovoimaa verrattuna muihin EUmaihin. Palkansaajien käyttöön jäävä ostovoima oli Suomessa vuonna 2003 vasta kymmenenneksi korkein EU-maista. Paras ostovoima oli Eurostatin ennakkolaskelmien mukaan Luxemburgissa ja Irlannissa. Kun EU15-maiden keskimääräinen ostovoima oli 100, Suomen ostovoima oli 101. Ostovoimaa on perinteisesti mitattu asukasta kohti lasketulla bruttokansantuotteella, johon on tehty ostovoimakorjaus. Ostovoimapariteeteilla tehty korjaus ottaa huomioon eri maiden hintatasojen erot. Vaikka ostovoimakorjattu bruttokansantuote on Suomessa kohonnut viime vuosikymmeninä, Suomen suhteellinen asema on juuttunut paikoilleen vuosituhannen vaihteessa. Kuva 19. Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohti EU-maissa 2003 Uusissa EU-maissa ostovoima puolet Suomen tasosta Uusissa EU-maissa asukasta kohti laskettu bruttokansantuote on noin puolet Suomen ja EU15-maiden tasosta. Uusista EUmaista paras ostovoima on Kyproksella ja Sloveniassa ja heikoin Latviassa. (Kuva 19) EU:n hakijamaista Kroatiassa ostovoima on runsas kolmannes ja Bulgariassa ja Romaniassa neljännes EU15-maiden keskimääräisestä ostovoimasta. Myös muissa Balkanin maissa ja Venäjällä ostovoima on matala, vain viidenneksen EU15- maiden keskiarvosta. (Kuva 20) On kuitenkin huomattava, että julkisten palvelujen huomioon ottaminen todennäköisesti nostaisi suomalaisten palkansaajien suhteellista asemaa ostovoimavertailussa. Maksuttomien tai subventoitujen julkisten palvelujen - kuten koulutuksen ja terveydenhoidon - huomioon ottaminen nostaisi Tilastokeskuksen arvion mukaan suomalaisten ostovoimaa merkittävästi muihin EU-maihin verrattuna. Lähde: Eurostat, ennakkotiedot Kuva 20. Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohti Itä-Euroopassa ja Balkanilla 2002 Suomessa tuottavuus on EU-maiden keskitasoa Tuottavuuden taso on Suomessa lähellä EU15-maiden keskiarvoa. Työn tuottavuus mitattuna bruttokansantuotteella työtuntia kohti oli Suomessa vuonna 2003 kymmenenneksi korkein EU15-maista. Uusissa EU-maissa työn tuottavuus vaihtelee 20 prosentista 70 prosenttiin Suomen tuottavuudesta. Baltian maissa koko kansantalouden tuottavuus on prosenttia, Puolassa noin 40 prosenttia ja Unkarissa hieman alle 60 prosenttia Suomen tasosta. Lähimpänä Suomen tuottavuutta on Slovenia, missä tuottavuus on lähes 70 prosenttia Suomen tasosta. Yhdysvaltoihin verrattuna työn tuottavuus oli Suomessa 2000-luvun alkuvuosina noin 10 prosenttia matalampi. Ero oli 20 vuotta sitten vielä yli 20 prosenttia. (Kuva 21) Lähde: CE Research LLP 20 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu 2004

19 Kuva 21. Tuottavuuden taso EU-maissa 2003 Tuottavuuden kasvu on ollut ripeää uusissa EUmaissa Työn tuottavuus on parantunut Suomessa huomattavasti viime vuosikymmeninä. Koko kansantaloudessa työn tuottavuus on kasvanut Suomessa viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin 2,5 prosenttia vuodessa. Tämä on kolmanneksi eniten EU15-maista Irlannin ja Kreikan jälkeen. Uusista EU-maista tuottavuus on kohonnut eniten Latviassa ja Virossa, missä vuotuinen tuottavuuden kasvu on ollut yli 5 prosenttia. Kaikissa uusissa jäsenmaissa tuottavuus on kasvanut enemmän kuin Suomessa. (Kuva 22) BKT/työpanos, USA = 100 Lähde: Groningen Growth and Development Centre and The Conference Board, Total Economy Database, helmikuu 2004 Kuva 22. Tuottavuuden muutos EU-maissa Tuottavuus kasvaa myös palveluissa OECD:n mukaan merkittävä osa työn tuottavuuden kasvusta on useissa maissa aiheutunut palveluista, pääosin informaatio- ja viestintäpalvelujen sekä rahoitus- ja yrityspalvelujen tuottavuuden kasvusta. Suomessa tuottavuuden kasvusta on viimeisten kymmenen vuoden aikana hieman yli puolet aiheutunut teollisuudesta ja vajaa puolet palveluista. (Lähde: OECD, Science, Technology and Industry Scoreboard 2003) BKT/työpanos, muutos % keskimäärin vuodessa Lähde: Groningen Growth and Development Centre and The Conference Board, Total Economy Database, helmikuu 2004 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu

20 Suomessa teollisuuden tuottavuus polkee monilla aloilla paikoillaan Suomessa teollisuuden tuottavuus kohosi vuonna 2000 jo ohi Yhdysvaltojen. Teollisuuden tuottavuus suhteessa kilpailijamaihin on kohonnut merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Tämä on kuitenkin pääosin elektroniikka- ja sähköteollisuuden hyvän tuottavuuskehityksen ansiota. Ilman elektroniikka- ja sähköteollisuutta teollisuuden tuottavuus suhteessa kilpailijamaihin ei ole parantunut lainkaan viimeisten 10 vuoden aikana. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden lisäksi tuottavuuskehitys on ollut melko hyvä elintarviketeollisuudessa ja metsäteollisuudessa. Tuottavuuskehitys on polkenut paikallaan muun muassa kone- ja metallituoteteollisuudessa ja kemianteollisuudessa. Tuottavuuden ja tuottavuuskehityksen erot ovat merkittäviä paitsi toimialojen välillä myös eri yrityksissä samalla toimialalla. (Kuva 23) Kuva 23. Tuottavuuden muutos teollisuudessa verrattuna kilpailijamaihin , Suomi / OECD Teollisuuden kustannuskilpailukyky pysyy ennallaan Suomen teollisuuden kustannuskilpailukyky parani huomattavasti 1990-luvulla, mutta ei ole parantunut enää viime vuosina. Teollisuuden kustannuskilpailukyky on viime vuosina jopa hieman heikentynyt, jos kilpailukykyä mitataan ilman sähköja elektroniikkateollisuutta. (Kuva 24) Kustannuskilpailukykyä mitataan perinteisesti suhteellisten yksikkötyökustannusten avulla. Yksikkötyökustannusten osatekijöinä käytetään työvoimakustannusten, tuottavuuden ja valuuttakurssien muutoksia. Kustannuskilpailukykyä on 2000-luvun alkuvuosina hieman heikentänyt euron vahvistuminen, mutta sitä on parantanut hyvä tuottavuuskehitys. Kustannuskilpailukykyä on pitkään heikentänyt muita OECD-maita korkeampi työvoimakustannusten nousu. Lähde: ETLA. Käyrän nouseminen merkitsee Suomen tuottavuuden paranemista verrattuna muihin OECD-maihin. Kuva 24. Teollisuuden kustannuskilpailukyky * Työvoimakustannukset, tuottavuus ja yksikkötyökustannukset Työvoimakustannusten vastapainona on kansainvälisissä vertailuissa otettava huomioon myös tuottavuus eli tuotannon tai palvelun tuotos työntekijää tai työtuntia kohti. Korkea työn tuottavuus voi johtua kuitenkin myös korkeasta pääomapanoksesta. Myös yksikkötyökustannusten eli työvoimakustannusten ja tuottavuuden välisen suhteen vertaaminen voi johtaa harhaan. Korkea tuottavuuden nousu voi johtua myös ylisuurista palkankorotuksista, jotka voidaan kompensoida lisäämällä pääomapanosta ja vähentämällä työpanosta. Tällöin yksikkötyökustannuksilla mitattuna tilanne voi parantua, mutta työllisyydellä mitattuna heikentyä. Yritysten kansainvälisen kilpailun näkökulmasta nimellisten työvoimakustannusten taso on joka tapauksessa keskeinen kilpailukykytekijä. (Lähde: Institut der deutschen Wirtschaft) Käyrän nouseminen merkitsee Suomen aseman paranemista verrattuna muihin OECD-maihin. Lähde: ETLA. Teollisuuden kustannuskilpailukykyä on mitattu yksikkötyökustannuksilla, jotka on indeksoitu niin, että vuosien keskiarvo = Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu 2004

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / joulukuu 2015 Markkinaraportti / joulukuu 2015 Yöpymiset lisääntyivät yli 20 % Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä joulukuussa yli 20 % vuoden takaisesta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät lähes 30 % ja kotimaisetkin

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2016 Turku Maailmantalouden kasvu kohtalaista Kasvun painopiste on kaukana Suomesta Kiinan kasvunäkymät heikkenevät EU:ssa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015 Markkinaraportti / syyskuu 2015 Yöpymiset 8 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä syyskuussa 8 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomailta tulleiden

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt:

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2014

Markkinaraportti / syyskuu 2014 Markkinaraportti / syyskuu 214 Yöpymiset syyskuussa hieman miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä syyskuussa 2,3 %. Vähennyksestä suurin osa tuli kotimaasta yöpymismäärän pienentyessä lähes neljä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2014

Markkinaraportti / maaliskuu 2014 Markkinaraportti / maaliskuu 214 Kotimaan yöpymiset ennallaan maaliskuussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä maaliskuussa 2,2 %. Miinus tuli kokonaan ulkomailta kotimaisten yöpymisten pysyessä ennallaan.

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2015

Markkinaraportti / tammikuu 2015 Markkinaraportti / tammikuu 2015 Yöpymiset kotimaasta 11 % plussalla Yöpymiset vähenivät Helsingissä tammikuussa 6,1 %. Vähennys tuli kokonaan ulkomailta miinuksen ollessa 19,2 %. Kotimaasta tilastoitiin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2013

Markkinaraportti / maaliskuu 2013 Markkinaraportti / maaliskuu 213 Helsingin yöpymiset 5 % miinuksella Yöpymisten määrä väheni maaliskuussa Helsingissä 5, %. Miinusta tuli sekä kotimaasta yöpymisten vähentyessä 7,8 % että ulkomailta, josta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE

Lisätiedot

Kansainvälinen hintavertailu 2015

Kansainvälinen hintavertailu 2015 Hinnat ja kustannukset 2016 Kansainvälinen hintavertailu 2015 Ruoka ja alkoholittomat juomat Suomessa viidenneksen EU:n keskitasoa kalliimpia Vuoden 2015 keväällä tehdyn hintavertailun mukaan ruuan ja

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2011

Markkinaraportti / joulukuu 2011 Markkinaraportti / joulukuu 211 Yöpymiset 4 % plussalla joulukuussa Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisten nousu jatkui joulukuussa ja kasvua kirjattiin 4,1 %. Lisäys painottui vientimarkkinoille kasvun

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot