Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa Työmarkkinoiden kansainvälistä vertailua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa Työmarkkinoiden kansainvälistä vertailua"

Transkriptio

1 Seppo Saukkonen Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa Työmarkkinoiden kansainvälistä vertailua Tarve kansainvälisiin työmarkkinavertailuihin on viime vuosina kasvanut maailmantalouden globalisaation myötä. Myös Euroopan unionin laajeneminen ja Suomen jäsenyys talous- ja rahaliitossa ovat lisänneet työmarkkinoiden läpinäkyvyyttä. Kehittyvien maiden, kuten Kiinan, Intian ja Venäjän, nopeasta talouskasvusta ja hyvästä kilpailukyvystä on tullut haaste kehittyneiden maiden talouksille ja yrityksille. Markkinoiden laajeneminen on avannut uusia tuotanto- ja vientimahdollisuuksia, mutta samalla kehittyneiden maiden teollinen ja palveluiden tuotanto on saanut kovan kilpailijan matalan palkka- ja kustannustason maista. Yritysten investointeihin ja sijoittumiseen vaikuttavat monien muiden tekijöiden ohella myös kohdemaan työmarkkinat: palkka- ja kustannustaso sekä työvoiman saatavuus ja koulutustaso. Suomessa työvoimakustannukset ylittävät moninkertaisesti kehittyvien talouksien kustannustason. Suomalaisten yritysten on sen takia panostettava entistä enemmän tuottavuuden parantamiseen, mutta myös kustannuskehityksen hallintaan. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on koonnut keskeisiä, työmarkkinoita kuvaavia kansainvälisiä vertailutietoja. Näiden vertailujen avulla voidaan arvioida suomalaisten yritysten ja työmarkkinoiden asemaa maailmanlaajuisessa kilpailussa. Suomessa työvoimakustannukset ovat maailman viidenneksi korkeimmat Teollisuuden työntekijöiden työvoimakustannukset ovat Suomessa maailman viidenneksi korkeimmat, EU-maiden neljänneksi ja euromaiden kolmanneksi korkeimmat. Suomea korkeammat kustannukset ovat vain Tanskassa, Norjassa, Saksassa ja Belgiassa. Suomessa tuntikustannukset ovat noin 25 euroa, mutta Tanskassa runsaat 30 euroa ja Saksassa 28 euroa. Teollisuuden kustannustaso on useimmissa maissa lähellä kaikkien palkansaajien kustannuksia. EK:n työvoimakustannusvertailun 64 maasta 59 maassa on Suomea matalampi kustannustaso. Lähellä Suomen kustannustasoa ovat esimerkiksi Ruotsi ja Sveitsi. Suurista teollisuusmaista Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa kustannustaso on prosenttia Suomen tasosta. Uusista EU-maista korkein kustannustaso on Sloveniassa, noin 40 prosenttia Suomen tasosta, ja matalin Latviassa, noin 10 prosenttia Suomen tasosta. Matalien työvoimakustannusten maista Koreassa kustannustaso on 35, Virossa 17 ja Venäjällä 9 prosenttia Suomen tasosta. Kiinan ja Intian kustannustaso on vain 3 4 prosenttia Suomen tasosta. Suomessa työvoimakustannukset ovat kasvaneet enemmän kuin kilpailijamaissa Suomessa teollisuuden työvoimakustannukset ovat kasvaneet selvästi enemmän kuin kilpailijamaissa. Työvoimakustannukset ovat kasvaneet Suomessa viimeisten 15 vuoden Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1 PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 Seppo Saukkonen aikana lähes jokaisena vuotena enemmän kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa tai muissa euromaissa. Suomessa vuosittainen kustannusten nousu on ollut keskimäärin 4,4 prosenttia, mutta kilpailijamaissa ja euromaissa keskimäärin 3,5 prosenttia. Emu-jäsenyyden aikana vuosina työvoimakustannukset ovat nousseet Suomessa keskimäärin 4,0 prosenttia vuodessa, mutta euromaissa vain 2,9 prosenttia vuodessa. Esimerkiksi Saksassa työvoimakustannukset ovat nousseet huomattavasti hitaammin kuin Suomessa, Emu-jäsenyyden aikana keskimäärin vain 2 prosenttia vuodessa. Suomessa maltillisina pidettyjen tulosopimustenkin aikana vuosina työvoimakustannukset ovat nousseet enemmän kuin euromaissa keskimäärin. Vasta vuonna 2006 kustannuskehityksessä päästänee samalle uralle kuin euromaissa. Uusissa EU-maissa työvoimakustannusten kasvuvauhti on ollut ja on edelleen huomattavasti nopeampaa kuin vanhoissa jäsenmaissa. Esimerkiksi Virossa työvoimakustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2000 vuoteen 2005 puolella eli 53 prosenttia, kun vastaava kasvu on ollut Suomessa 23 prosenttia. Vuonna 2000 Viron työvoimakustannukset olivat 13 prosenttia ja tänä vuonna 17 prosenttia Suomen kustannuksista. Tshekin tasavallassa vastaavat osuudet olivat 15 ja 18 prosenttia. Euroopan ulkopuolella matalien työvoimakustannusten maiden kilpailuasemaan vaikuttavat voimakkaasti myös valuuttakurssien muutokset. Esimerkiksi Korean kilpailuasema on tässä suhteessa heikentynyt huomattavasti viimeisten 10 vuoden aikana suhteessa euromaihin ja Yhdysvaltoihin. Sen sijaan Japanin, Hongkongin, Singaporen ja Taiwanin kilpailuasema on parantunut suhteessa euromaihin ja Yhdysvaltoihin, suurelta osalta myös maltillisen kustannuskehityksen ansiosta. Palkansaajien reaaliansiot kasvaneet voimakkaasti Palkansaajien reaaliansiot ja ostovoima ovat kasvaneet Suomessa ripeästi viime vuosina. Yksityisen sektorin palkansaajien reaaliansiot ovat nousseet viimeisten 10 vuoden aikana keskimäärin 2,3 prosenttia vuodessa eli noin neljänneksen. Kasvu on ollut luvulla keskimäärin 2,6 prosenttia vuodessa. Matala inflaatio on johtanut paitsi hyvään reaaliansiokehitykseen, myös kasvattanut palkansaajien ostovoimaa. Ostovoiman kasvua ovat tukeneet myös veronkevennykset. Suomessa työaika on maailman kymmenenneksi lyhin Palkansaajien säännöllisen eli sopimuksenmukaisen työajan pituus on Suomessa maailman kymmenenneksi lyhin. EU-maista se on yhdeksänneksi ja euromaista viidenneksi lyhin. Teollisuuden työntekijöiden säännöllinen työaika on vuonna 2005 päivätyössä tuntia ja vuorotyössä lähes 100 tuntia vähemmän. Kaikissa Euroopan maissa teollisuuden työaika on lyhyempi kuin Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kiinassa. Säännöllinen työaika on lyhin Saksassa ja Ranskassa, vain noin1 600 tuntia vuodessa. Useimmissa EU-maissa se on tuntia. Tämä on noin 200 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2 PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 Seppo Saukkonen tuntia vähemmän kuin Yhdysvalloissa ja tuntia vähemmän kuin useissa Aasian kehittyvissä talouksissa, kuten Kiinassa. Työaikojen kansainvälisessä vertailussa on otettu huomioon lain tai työehtosopimuksen mukainen vuorokautinen tai viikoittainen työaika, vuosilomat sekä yleiset vapaapäivät ja arkipyhät. Toteutuneet työajat ovat yleensä lyhyempiä kuin säännöllinen työaika, koska työntekijöillä on myös poissaoloja esimerkiksi sairauden tai vanhempainvapaiden takia. Kansainvälisissä työaikavertailuissa käytetään myös erilaisia työpanoksen mittareita. Esimerkiksi kaikki kansantaloudessa tehdyt työtunnit jaetaan palkansaajien määrällä. Tämä mittari kuvaa enemmän työpanosta eli työn määrää kuin varsinaista työaikaa, sillä siihen vaikuttavat myös erityyppiset työsuhteet, kuten osa-aikainen tai määräaikainen työ. Suomessa palkansaajien ostovoima on EU:n keskitasoa Kansainvälisissä ostovoimavertailuissa suomalaisen palkansaajan käteen jäävä ostovoima jää EU-maiden keskimääräiselle tasolle, vaikka nimellispalkat ylittävät EU:n keskiarvon esimerkiksi teollisuudessa. Tämä johtuu ankarasta verotuksesta ja korkeasta hintatasosta. On kuitenkin huomattava, että suomalaisen palkansaajan asemaa ostovoimavertailussa todennäköisesti nostaisi se, jos maksuttomien tai subventoitujen julkisten palvelujen kuten koulutuksen ja terveydenhoidon vaikutus pystyttäisiin ottamaan paremmin huomioon. Matalatuloisen palkansaajan tuloverotus on Suomessa lähellä EU-maiden keskitasoa, mutta keski- ja korkeatuloisen palkansaajan verotus on Suomessa ankarampaa kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Palkansaajien ylin rajaveroprosentti on Suomessa noin 58 prosenttia eli huomattavasti enemmän kuin keskeisissä kilpailijamaissa, joista monissa ansiotulojen verotusta on kevennetty huomattavasti. Tuloverotuksen kohtuullisuus on tärkeää, jotta se motivoisi palkansaajia korkeatasoisen koulutuksen ja ammattitaidon hankkimiseen ja ylläpitämiseen. Toisaalta Suomen ankara tuloverotus ei houkuttele Suomeen huippuosaajia. Ostovoimaa heikentää korkea hintataso Suomen suhteellinen hintataso on eri mittareilla mitattuna EU-maiden korkeimpia. Suhteellinen hintataso oli Suomessa vuonna 2003 EU-maiden viidenneksi ja euromaiden kolmanneksi korkein. Hintatason mittarina on käytetty bruttokansantuotteen hintatasoa. Ankaran verotuksen ja korkean hintatason takia palkansaajien käteen jäävä ostovoima oli Suomessa vuonna 2004 vasta yhdeksänneksi korkein EU-maista ja kuudenneksi korkein euromaista. Ostovoimaa on mitattu asukasta kohti lasketulla bruttokansantuotteella, johon on tehty ostovoimakorjaus. Ostovoimapariteeteilla tehty korjaus ottaa huomioon eri maiden hintatasojen erot. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 3 PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 Seppo Saukkonen Uusissa EU-maissa asukasta kohti laskettu bruttokansantuote on noin puolet Suomen tasosta. Heikoin ostovoima on Baltian maissa ja Puolassa. Suomen korkean hintatason taustalla on nähtävissä muun muassa kilpailun ja markkinoiden toimivuuden puutteita. Kilpailun ja markkinoiden avautuminen myös palveluissa purkaisi Suomen korkeaa hintatasoa. Suomessa tuottavuus on EU-maiden keskitasoa Suomessa tuottavuus on lähellä EU-maiden keskiarvoa. Työn tuottavuus mitattuna bruttokansantuotteella työtuntia kohti oli Suomessa vuonna 2004 yhdeksänneksi korkein EU-maista. EU-maissa tuottavuus on kuitenkin selvästi heikompaa kuin Yhdysvalloissa. Suomessa tuottavuus on noin 10 prosenttia matalampi kuin Yhdysvalloissa. Uusissa EU-maissa tuottavuus vaihtelee yleisimmin 30 prosentista 60 prosenttiin Suomen tuottavuudesta. Baltian maissa koko kansantalouden tuottavuus on noin 30 prosenttia ja Puolassa noin 40 prosenttia Suomen tasosta. Suomessa koko kansantalouden tuottavuus on kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana keskimäärin 2,4 prosenttia vuodessa. Tämä on neljänneksi eniten EU15-maista. Kaikissa uusissa EU-maissa tuottavuus on noussut enemmän kuin Suomessa. Tuottavuus on noussut eniten Baltian maissa, keskimäärin 6 7 prosenttia vuodessa. Suomessa teollisuuden tuottavuus on kohentunut viimeisten 10 vuoden aikana selvästi, mutta tämä on yksinomaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden hyvän tuottavuuskehityksen ansiota. Muilla teollisuuden aloilla tuottavuuskehitys on polkenut paikoillaan. Palvelujen tuottavuudessa Suomi jää tuntuvasti kansainvälisestä kärjestä, vaikka tuottavuuden kasvu onkin ollut ripeää. Teollisuuden kustannuskilpailukyky pysyy ennallaan Suomen teollisuuden kustannuskilpailukyky on vuonna 2005 varsin hyvä, noin viidenneksen pitkän aikavälin keskiarvoa parempi. Kilpailukyky parani huomattavasti luvun alkupuolella, mutta on sen jälkeen pysynyt jokseenkin ennallaan. Kustannuskilpailukyvyn säilyminen on ollut hyvän tuottavuuskehityksen ansiota. Kilpailukykyä on sen sijaan syönyt työvoimakustannusten kilpailijamaita nopeampi nousu sekä 2000-luvun alkuvuosina myös euron vahvistuminen. Kustannuskilpailukykyä mitataan perinteisesti suhteellisten yksikkötyökustannusten avulla. Yksikkötyökustannusten osatekijöinä käytetään työvoimakustannusten, tuottavuuden ja valuuttakurssien muutoksia. Kilpailukykyyn vaikuttavat myös liiketoimintaympäristö ja markkinat Kansainvälisissä työmarkkinavertailuissa on huomattava, että palkka- ja työvoimakustannuskilpailun lisäksi on monia muita tekijöitä, jotka vaikuttavat eri maiden suhteelliseen kilpailukykyyn. Näitä ovat muun muassa yritysten liiketoiminta- sekä teknologinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 4 PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 Seppo Saukkonen ja logistinen ympäristö sekä tiede- ja innovaatioympäristö. Myös markkinoiden suuruus ja kasvupotentiaali ovat merkittäviä kilpailutekijöitä. Monissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa, esimerkiksi sveitsiläisten tutkimuslaitosten IMD- (Institute of Management Development) ja WEF- (World Economic Forum) vertailuissa, Suomi on pärjännyt varsin hyvin. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa hyvä koulutustaso ja vahva teknologinen osaaminen. Nämä kilpailukykymittarit eivät kuitenkaan ole kyenneet ennakoimaan kansantalouksien kasvua. Esimerkiksi vuonna 1996 molemmat tutkimuslaitokset arvioivat Venäjän maailman kilpailukyvyttömimmäksi maaksi. Kuitenkin Venäjän talouskasvu on ollut sen jälkeen selkeästi keskimääräistä nopeampaa. Uudet kasvavat taloudet ovat Suomelle ja muille teollistuneille maille suuri haaste, sillä ne eivät kilpaile ainoastaan halvoilla työvoimakustannuksilla, vaan yhä enemmän korkealla osaamisella ja innovaatioilla. Monissa kehittyvissä maissa on hyvä koulutustaso ja runsaasti muun muassa it- ja teknologista osaamista. Suomen haasteena verotuksen kannustavuus ja työmarkkinoiden joustavuus Suomen haasteet liittyvät voimakkaimmin verotukseen ja työmarkkinoihin. Verotuksen kannustavuudessa ja palkanmuodostuksen joustavuudessa Suomi sijoittuu heikosti muihin kilpailijamaihin verrattuna. Kun palkkojen yleiskorotukset perustuvat keskimääräiseen tuottavuuden paranemiseen, ne johtavat alemman tuottavuuden aloilla ja yrityksissä niiden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn heikkenemiseen ja sitä kautta myös heikompaan työllisyyteen. Alojen ja yritysten kilpailukykyä parantaisi tuottavuuserojen huomioon ottaminen myös palkanmuodostuksessa, jonka tulisi olla selkeästi nykyistä joustavampaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 5 PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

6 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta Luxemburg* Britannia Ranska Irlanti Italia Espanja Kypros* Kreikka* Slovenia* Portugali Unkari* Puola* Tshekki Slovakia* Viro Liettua* Latvia* Euroa/tunti * 2004 Lähde: EU15-maiden sekä Viron ja Tshekin osalta Svenskt Näringsliv ja U.S. Department of Labor ja tiedot koskevat teollisuuden työntekijöitä. Suomen tiedot ovat EK:n ja koskevat teollisuuden työntekijöitä. Kyproksen tiedot ovat EU:n. Muiden maiden tiedot ovat CE-Researchin ja koskevat teollisuuden koko henkilöstöä Saukkonen Työmarkkinat\Kv.seuranta

7 Työvoimakustannukset Euroopan ja USA:n ulkopuolella 2003 Japani* Australia* Kanada* Israel* Uusi-Seelanti* Korea* Etelä-Afrikka* Singapore* Taiwan* Hongkong* Ecuador Malesia Venezuela Brasilia* Chile Meksiko* Turkki Argentiina Peru Thaimaa Kiina Kazakstan Filippiinit Intia Egypti Indonesia Sri Lanka* Pakistan* Euroa/tunti Lähde: U.S. Department of Labor, Svenskt Näringsliv, Economist, Nova Research AG. Tiedot koskevat kaikkia palkansaajia, mutta tähdellä * merkityt teollisuuden työntekijöitä. Eräät tiedot ovat suuntaa-antavia Saukkonen Työmarkkinat\Kv.seuranta

8 Työvoimakustannukset Itä-Euroopassa ja Balkanilla 2004 Kroatia** Makedonia** Venäjä Bosnia** Turkki* Romania Serbia ja Montenegro** Bulgaria Albania** Ukraina Euroa/tun * 2003 ** 2002 Lähde: CE-Research (teollisuuden henkilöstö), Wiener Institut für Internationale Wirtschaftsvergleiche (palkat), Economist (kaikki palkansaajat) Saukkonen Työmarkkinat/kv.seuranta

9 Teollisuuden työvoimakustannukset eri maissa 2005, Suomi = % % % % 5 10 % 1 5 % Suomesta Suomesta Suomesta Suomesta Suomesta Suomesta Tanska Britannia Espanja Etelä-Afrikka Liettua Bulgaria Norja Australia Uusi-Seelanti Singapore Latvia Thaimaa Saksa Ranska Kreikka Portugali Malesia Ukraina Belgia USA Israel Tshekki Venäjä Kiina Suomi Irlanti Slovenia Unkari Chile Filippiinit Sveitsi Kanada Korea Taiwan Meksiko Intia Alankomaat Japani Hongkong Turkki Egypti Ruotsi Italia Puola Brasilia Indonesia Itävalta Slovakia Romania Sri Lanka Viro Argentiina Pakistan Lähde: EK:n keräämät tiedot eri tutkimuslaitoksista ja viranomaisilta. Tiedot koskevat pääosin teollisuuden työntekijöitä ja vuotta 2004 tai 2005, osittain myös vuotta 2003.

10 Työvoimakustannusten muutos Suomessa ja kilpailijamaissa Teollisuuden työntekijät 7 6 % Suomi Kilpailijamaat Euromaat * Lähde: U.S. Department of Labor, Svenskt Näringsliv, myös Suomen tiedot. Kustannuskehitys on laskettu kansallisissa valuutoissa ja se on painotettu Suomen vientiosuuksilla vuonna Kilpailijamaat ovat Suomen 15 suurinta vientimaata Saukkonen Työmarkkinat\Kv.seuranta

11 Työvoimakustannusten muutos Suomi ja euromaat EU12 Suomi % * 2005* 2006* 2007* Lähde: EU:n komissio (compensation per employee), EK (työvoimakustannukset tuntia kohti, yksityinen sektori). Vuonna 2007 ei ole otettu huomioon tupo-sopimuksen päättymisen ( ) jälkeen mahdollisesti tulevia sopimuskorotuksia Saukkonen Työmarkkinat\Palkat ja työvoimakustannukset

12 Nimellis- ja reaaliansiokehitys Yksityisen sektorin palkansaajat 5 Muutos % vuodessa 4 Nimellisansiot Reaaliansiot Lähde: Tilastokeskus, ansiotasoindeksi ja kuluttajahintaindeksi Saukkonen Työmarkkinat\Palkat ja työvoimakustannukset

13 Säännöllinen vuosityöaika eri maissa 2004 Teollisuuden työntekijät Kiina Japani USA Liettua Latvia Viro Sveitsi Kreikka Puola Irlanti Portugali Unkari Slovenia Malta Luxemburg Espanja Kypros Slovakia Itävalta Alankomaat Suomi Italia Norja Saksa, itä Tshekki Ruotsi Belgia Britannia Tanska Ranska Saksa, länsi Tuntia vuodessa Lähde: Bundesvereinigung der Deutschen Arbeitgeberverbände ja EK:n arvio (Kiina). Tiedot koskevat teollisuuden työntekijöiden säännöllistä työaikaa päivätyössä, Japanissa ja Kiinassa tehtyä työaikaa Saukkonen Työmarkkinat\Työaika

14 Tuloveroprosentit tulotasoittain Suomessa ja vertailumaissa 2004 Perheetön palkansaaja % Suomi Euroopan 13 vertailumaan keskiarvo Euroa/vuosi Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto Saukkonen Työmarkkinat\Verotus

15 Suhteellinen hintataso EU-maissa 2003 Bruttokansantuotteen hintataso Tanska Ruotsi Irlanti Luxemburg Suomi Saksa Alankomaat Itävalta Ranska Britannia Belgia Italia Kypros Espanja Kreikka Portugali Slovenia Malta Viro Unkari Tshekki Puola Latvia Liettua Slovakia Indeksi EU25 = Lähde: Eurostat Saukkonen Työmarkkinat\Kv.seuranta

16 Palkansaajien ostovoima EU-maissa 2004 Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohti Luxemburg Irlanti Tanska Itävalta Alankomaat Britannia Belgia Ruotsi Suomi Ranska Saksa Italia Espanja Kypros Kreikka Slovenia Portugali Malta Tshekki Unkari Slovakia Viro Liettua Puola Latvia Indeksi EU25= Lähde: Eurostat Saukkonen Työmarkkinat\Kv.seuranta

17 Tuottavuuden taso EU-maissa 2004 Bruttokansantuote asukasta kohti Luxemburg Ranska Belgia Irlanti Alankomaat Itävalta Saksa Tanska Suomi Britannia Italia Ruotsi Espanja Kreikka Malta Slovenia Kypros Portugali Unkari Tshekki Slovakia Puola Liettua Viro Latvia Indeksi: BKT/työpanos, USA = Lähde: Groningen Growth and Development Centre and The Conference Board Saukkonen Työmarkkinat\Tuottavuus

18 Tuottavuus uusissa EU-maissa Suomeen verrattuna 1994 ja 2004 Malta Slovenia Kypros Unkari Tshekki Slovakia Puola Liettua Viro Latvia Indeksi: BKT/työpanos, Suomi = Lähde: Groningen Growth and Development Centre and The Conference Board Saukkonen Työmarkkinat\Tuottavuus

19 Tuottavuuden muutos EU-maissa Liettua Viro Latvia Puola Irlanti Slovakia Tshekki Slovenia Itävalta Unkari Kypros Kreikka Malta Suomi Ruotsi Britannia Saksa Tanska Luxemburg Ranska Portugali Belgia Italia Alankomaat Espanja BKT/työpanos, muutos % keskimäärin vuodessa Lähde: Groningen Growth and Development Centre and The Conference Board Saukkonen Työmarkkinat\Tuottavuus

20 Teollisuuden kustannuskilpailukyky , Suomi / OECD 140 Indeksi Teollisuus Teollisuus ilman elektroniikka- ja sähköteollisuutta * Lähde: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos. Käyrän nouseminen merkitsee Suomen aseman vahvistumista verrattuna muihin OECD-maihin. Kustannuskilpailukykyä on mitattu yksikkötyökustannuksilla, jotka on indeksoitu niin, että vuosien keskiarvo = Saukkonen Työmarkkinat\Kilpailukyky

21 Teollisuuden kustannuskilpailukyvyn osatekijät , Suomi / OECD Indeksi Työvoimakustannukset Valuuttakurssi Tuottavuus * Lähde: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos. Käyrän nouseminen merkitsee Suomen aseman vahvistumista verrattuna muihin OECD-maihin. Osatekijät on indeksoitu niin, että vuosien keskiarvo = Saukkonen Työmarkkinat\Kilpailukyky

22 Tuottavuuskehitys teollisuudessa verrattuna kilpailijamaihin , Suomi / OECD 130 Indeksi Teollisuus Teollisuus ilman sähkö- ja elektroniikkateollisuutta * Lähde: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos. Käyrän nouseminen merkitsee tuottavuuden paranemista Suomessa verrattuna muihin OECD-maihin. Tuottavuuden kehitys on indeksoitu niin, että vuosien keskiarvo = Saukkonen Työmarkkinat\Kilpailukyky

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Suomen työmarkkinat 2004

Suomen työmarkkinat 2004 Suomen työmarkkinat 2004 Palkkojen, työvoimakustannusten ja työaikojen kansainvälinen vertailu Syyskuu 2004 Sisältö Esipuhe 5 Yhteenveto 7 Työvoimakustannukset 8 Suomessa teollisuuden työvoimakustannukset

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat

Lisätiedot

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan 1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2017 4.12.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO) 1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088

Lisätiedot

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Suomen työmarkkinat 2004

Suomen työmarkkinat 2004 Suomen työmarkkinat 2004 Palkkojen, työvoimakustannusten ja työaikojen kansainvälinen vertailu Syyskuu 2004 Suomen työmarkkinat 2004 Palkkojen, työvoimakustannusten ja työaikojen kansainvälinen vertailu

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2016

muutos *) %-yks. % 2016 TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä! KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET ALBANIA Taajamissa ALGERIA Taajamissa ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä! AZERBAIDZHAN Taajamissa 40 km/h 70 km/t BELGIA Taajamissa yli 7,5 t kokonaispainoiset

Lisätiedot

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2016 Turku Maailmantalouden kasvu kohtalaista Kasvun painopiste on kaukana Suomesta Kiinan kasvunäkymät heikkenevät EU:ssa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Suomen talouden näkymät ja haasteet Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

GROWTH PROSPECTS OF EMERGING MARKET ECONOMIES IN EUROPE

GROWTH PROSPECTS OF EMERGING MARKET ECONOMIES IN EUROPE YHTEENVETO: ITÄ-EUROOPPA TUTKIMUS 6.9.2007 GROWTH PROSPECTS OF EMERGING MARKET ECONOMIES IN EUROPE HOW FAST WILL THEY CATCH UP WITH THE OLD WEST? Tutkimus Itäisen Euroopan kasvunäkymistä: Kuinka nopeasti

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2000 Toimittaja: Aarre Peltola 20.8.2001 589 Tuontipuusta 84 prosenttia tuli Venäjältä Saksaan viidennes metsäteollisuuden viennistä Raaka- ja jätepuu Suomeen

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO) 1 / 10 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2004 2013 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 Aasia 773 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu 1 (14) Vastaanottaja Eduskunta Työ- ja elinkeinojaosto 00102 EDUSKUNTA Viite Asia Viite Lausuntopyyntö työ- ja elinkeinojaosto 20.10.2017 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä innovaatiotoiminta tilastojen

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä 2 4/14/2016 [Presentation name / Author] Koulutuksen kehitys Strategisten kompetenssien kuvaaminen Osaamisen hallinta 3 14.4.2016 [Presentation name

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 HALLITUKSEN PUOLIVÄLITARKASTELUN JA KEHYSRIIHEN NÄKYMISTÄ 1) Kehysriihi ja valtiontalous 2) Kohtuullinen verotus tukemaan

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2012

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2012 Kansainvälinen palkkaverovertailu 212 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta

Lisätiedot

Talousnäkymät Ohutlevypäivät Ekonomisti Petteri Rautaporras

Talousnäkymät Ohutlevypäivät Ekonomisti Petteri Rautaporras Talousnäkymät Ohutlevypäivät 16.3.2017 Ekonomisti Petteri Rautaporras 14.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017, viime vuonna kasvua oli 3,1 % Bkt:n kasvu

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Verkkolaskun hyödyntäminen myyntilaskuissa. Basware Experience - Käyttäjäpäivät 20. -21.9.2012

Verkkolaskun hyödyntäminen myyntilaskuissa. Basware Experience - Käyttäjäpäivät 20. -21.9.2012 Verkkolaskun hyödyntäminen myyntilaskuissa Basware Experience - Käyttäjäpäivät 20. -21.9.2012 Parhaat tuotteet ja kokonaisratkaisut Keskitymme kiinteistön ylläpitoon, siivoukseen, turvallisuus- ja ruokailupalveluihin

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2012 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 24.10.2012 Aarre Peltola Puun tuonti 10,5 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot