Ranuan perusopetuksen laatukäsikirjan perusteet

Transkriptio

1 Ranuan perusopetuksen laatukäsikirjan perusteet 1

2 2 Sisällys 1 Perusopetuksen laatukriteereiden kehittämistoiminta..4 2 Koulutoimen visio Ranualla..5 3 Perusopetuksen laadunhallintamalli Laatukortit 7 (1) Johtaminen.7 (1.1) Yleinen kuvaus..7 (1.2) Johtamisen käytänteet Ranualla.7 (2) Henkilöstö...8 (2.1) Yleinen kuvaus.8 (2.2) Käytänteet Ranualla.9 (3) Taloudelliset resurssit.10 (3.1) Yleinen kuvaus 10 (3.2) Taloudelliset resurssit Ranualla 11 (5) Opetussuunnitelman toteuttaminen.11 (5.1) Yleinen kuvaus 11 (5.2) Opetussuunnitelmaan liittyvät käytänteet Ranualla.12 (6) Opetus ja opetusjärjestelyt.13 (6.1) Yleinen kuvaus...13 (6.2) Käytänteet Ranualla..14 (7) Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki.15 (7.1) Yleinen kuvaus...15 (7.2) Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuen käytänteet Ranualla Ranuan kehittämistoiminnan painopistealueena olevat laatukortit 17 (4) Arviointi..17 (4.1) Yleinen kuvaus...17 (4.2) Arviointitoiminta Ranualla.. 17 (4.3) Arvioinnin hyödyntäminen ja kehittäminen Ranualla..18 (4.4) Arviointijärjestelmä ja arviointisuunnitelma.20 (8) Osallisuus ja vaikuttaminen...21 (8.1) Yleinen kuvaus 21 (8.2) Oppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen Ranualla 22 (8.3) Osallisuuden ja vaikuttamisen kehittäminen 23

3 3 (9) Kodin ja koulun yhteistyö 24 (9.1) Yleinen kuvaus 24 (9.2) Kodin ja koulun yhteisyön käytänteet Ranualla.25 (9.3) Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen.25 (10) Oppimisympäristön turvallisuus ja fyysinen oppimisympäristö..26 (10.1) Yleinen kuvaus.26 (10.2) Oppimisympäristön turvallisuuteen ja fyysiseen oppimisympäristöön liittyvät käytänteet Ranualla 27 (10.3) Oppimisympäristön turvallisuuteen ja fyysiseen oppimisympäristöön liittyviä kehittämisen mahdollisuuksia 28 6 Laatukriteerit ja päätöksenteko..28 Lähteet

4 4 1 Perusopetuksen laatukriteereiden kehittämistoiminta Opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Lain hengen mukaisesti arvioinnin tarkoituksena on tukea koulutuksen kehittämistä sekä parantaa oppimisen edellytyksiä. (Perusopetuslaki 21.) Opetusministeriö on julkaissut suositusluonteisen Perusopetuksen laatukriteerit (2010), joiden tavoitteena on opetuksen korkean laadun ja monipuolisen tarjonnan tukeminen. Lisäksi tarkoituksena on turvata opetukselliset ja sivistykselliset perusoikeudet kaikille lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 9 10.) Perusopetuksen laatukriteerit toimivat työkaluna koulujen ja opetuksen järjestäjän toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Esiopetuksessa laatukriteerit otetaan käyttöön soveltuvin osin. Paikallisen toiminnan ja paikallisten laatukriteereiden painottaminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Tämän lisäksi laatukriteereiden hyödyntäminen mahdollistaa hallinnon edustajien ja päättäjien tietoisuuden lisäämisen toiminnan puutteista ja kehittämisen kohteista. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 9.) Opetusministeriö on myöntänyt hakemuksen perusteella Ranuan kunnalle erityisavustusta 8000 perusopetuksen laatukriteereiden käyttöönottamiseksi vuosille Valtionavustuksen saajan tulee noudattaa avustettavassa toiminnassa tiettyjä ehtoja. Opetuksen järjestäjä sitoutuu laatukriteereiden kehittämiseen ja niiden vakiinnuttamiseen. Koulujen tulee sitoutua toimintansa laatuarviointiin ja havaittujen ongelmien korjaamiseen. Toiminnan ohjaamiseksi tulee muodostaa ohjausryhmä, jonka vastuualueena on kehitystoiminnan ohjaaminen ja tiedotuksen etenemisestä huolehtiminen. Toiminnan tuloksellisuudesta tulee raportoida ja tuloksellisuutta pitää myös arvioida säännöllisesti. Toiminnan suunnittelussa tulee huomioida systemaattisuus ja säännöllisyys ja sen tulee tukea kuntien päätöksentekoa. (Opetusministeriön päätös ) Ranualla kerättiin perusopetuksen laatukriteereiden taustatiedot kesäkuussa Lausuntakierroksen jälkeen taustatiedot kommentteineen olivat sivistyslautakunnan hyväksyttävänä Sivistyslautakunnan päätöksen (Sivistyslautakunta 86) mukaisesti Ranualle on perustettu laatukriteereiden käyttöönottamisen valmistelua varten työryhmä, johon kuuluvat koulujen johtajat / rehtorit Lauri Kaikkonen, Kyösti Kilpivaara, Maarit Niemelä, Olli Näyhä, Reijo Savolainen ja Hannu Siitonen, sivistystoimenjohtaja Outi Lohi sekä sivistyslautakunnan edustajina Kaisa Illikainen ja Ismo Petäjäjärvi.

5 5 Laaturyhmän tehtävänä on vastata laatukriteereiden soveltamisesta oman kunnan osalta sekä työstää laatukriteerit kunnalle sopiviksi siten, että ne soveltuvat jo olemassa olevaan laatutyöhön. Asiantuntijaryhmä ehdottaa halutun kuvauksen tason ja tarkennetut kriteerit sekä huolehtivat aikataulutuksesta. Palautetta pyydetään myös jokaiselta koululta. Tehdyt kriteerit viedään hyväksyttäväksi päätöksentekijöille. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 23.) Perusopetuksen laatukriteereiden viitekehys sisältää kaikkiaan 11 laatukorttia. Laatukortit on jaoteltu rakenteiden ja toiminnan laatuun. Rakenteiden laadun osa-alueet ovat johtaminen,, taloudelliset resurssit ja arviointi. Toiminnan laadun osa-alueet ovat opetussuunnitelman toteuttaminen; opetus ja opetusjärjestelyt; oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki; osallisuus ja vaikuttaminen; kodin ja koulun yhteistyö; fyysinen oppimisympäristö ja oppimisympäristön turvallisuus. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, ) Työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa syksyllä 2010 (1.11. ja ). Kokoontumisten puitteissa työryhmä on valinnut 11 laatukriteeristä neljä tarkemmin arvioitavaa ja painotettavaa laatukorttia: (4) arviointi, (8) osallisuus ja vaikuttaminen, (9) kodin ja koulun yhteistyö sekä (10) oppimisympäristön turvallisuus ja fyysinen oppimisympäristö. Laatukorttiin 10 yhdistettiin Perusopetuksen laatukriteereiden (2010, 52 54) laatukortit fyysinen oppimisympäristö ja oppimisympäristön turvallisuus niiden sisältöjen samankaltaisuuksien vuoksi. Työryhmä pohti näitä neljää laatukriteeriä miettien Ranualle sopivia sisältöjen painotusalueita. Kaikki laatukortit ja painopistealueiksi valitut laatukortit on kuvattu tarkemmin omassa osiossaan. 2 Koulutoimen visio Ranualla Kehittämistoiminnan ja arvioinnin lähtökohtana on toimintaa ohjaava visio. Ranuan koulutoimen vision mukaan koulut ovat tunnettuja hyvästä opetuksestaan ja kasvatustyöstään. Koulut tarjoavat oppilailleen viihtyisän ja nykyaikaisen oppimisympäristön. Koulut ovat haluttuja työpaikkoja ja niissä vallitsee hyvä työilmapiiri. Koulujen henkilökunnan osaaminen on huipputasoa ja työntekijät ovat innostuneita omasta työstään. (Ranuan kunnan sivistystoimen toimenpideohjelma , 8.) 3 Perusopetuksen laadunhallintamalli Ranuan kunnan laadunhallinta pohjautuu Perusopetuksen laatukriteereihin (Opetusministeriön julkaisuja 2010:6) ja Demingin kehittämään PDCA-menetelmä (plan-do-check-act). Demingin mallissa oleellista on laadun jatkuva kehittäminen suunnitelmallisen ja vaiheittaisen prosessin avulla. Prosessissa voidaan erottaa suunnittelun, toteuttamisen, arvioinnin ja edelleen kehittämisen vaiheet. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 13.)

6 6 SUUNNITTELE STRATEGIAT KEHITÄ EDELLEEN TALOUS-JA TOIMINTASUUN NITELMAT TOTEUTA VUOSISUUN- NITELMAT ARVIOI Kuvio1. Opetuksen laadun jatkuva kehittäminen (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 14) Kehittämistoiminnassa tulee huomioida ensisijaisesti kouluissa vallitseva toimintakulttuuri ja organisaation omat lähtökohdat uudistuksille. Kehittämissuuntautuneessa koulussa korostuu itsearviointi ja toiminnan kehittäminen arviointitulosten pohjalta. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 15.)

7 7 (4) Laatukortit (1)Johtaminen (1.1) Yleinen kuvaus Opetustoimen ja johdon keskeisenä tehtävänä on perusopetuksen arvopohjan ja koulun perustehtävän toteutumisen edistäminen. Johtamisen keskeisenä tavoitteena on hyvien ja tasapuolisten edellytysten luominen opettamiselle ja oppimiselle. Johtamiselle asetettuina odotuksina ovat toiminnan pohjana olevien arvojen lujittaminen ja ilmentäminen sekä arvotietoisuuden vahvistaminen. Lisäksi johtamisen tavoitteena on yhteisten tavoitteiden selkeyttäminen ja yhteisen kehityssuunnan toteuttaminen. Johtamisen keskeisenä lähtökohtana on yhteisön vahvuuksien ja kehittämishaasteiden tunnistaminen, itsearvioinnin vahvistaminen sekä pedagogisen johtamisen kehittäminen. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 30.) Johtamisen oleellisia tehtäväalueita ovat n rekrytointi, osaamisen kehittäminen, kannustava, osallistava ja vuorovaikutteinen toiminta, luottamuksen rakentaminen ja aktiivinen yhteistyö keskeisten sidosryhmien kanssa sekä talouden johtaminen ja kehittäminen (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 30). Perusopetuksen suunnitelmat kytkeytyvät kunnan strategioihin ja suunnitelmiin, joiden laadusta ja toteutumisesta vastaa kunnan ja opetustoimen johto, koulussa rehtori sekä johtamisen delegointipäätöksien mukaiset vastuulliset henkilöt. Johtaminen mahdollistaa koulun strategiaan merkittyjen arvojen, kuten tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen toteutumisen arkityössä. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 30.) Koulun johto tarvitsee ajantasaista tietoa valtakunnallisista koulutuspolitiikan tavoitteista ja kehittämislinjauksista. Näin paikallisesti tehtävä työ noudattaa kansallisia linjauksia ja voi osaltaan vaikuttaa niiden rakentamiseen. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 30.) (1.2) Johtamisen käytänteet Ranualla Sivistystoimella on laadittuna tarpeiden mukaan muuntautuva toimenpideohjelma vuosille , jota arvioidaan säännöllisin väliajon (ks. Liite 1, 33). Siinä määritellään ja visioidaan myös koulutoimen osa-alueita.

8 8 Jokaisella koulutoimen yksiköllä on oma johtaja, näin koulutoimen hallinnon (- ja taloushallinto) sekä opetuksen asiat voidaan hoitaa tehokkaasti, laadukkaasti ja pedagogisesti hyvin. Kirkonkylän koulua johtaa virkarehtori (opv 10 h/vko), yläasteella on yhdistetty aineenopetuksen lehtorin virkaan apulaisrehtorin tehtävät (opv 15 h/vko). Lukiolla ja yläasteella on yhteinen rehtori (virkarehtorin opv 4 h/vk). Sivukylien kouluja johtavat nimetyt koulujen johtajat. Kirkonkylän koululla, yläkoululla ja lukiolla on vararehtori, jonka valitsee, sivukylien kouluilla johtajille nimetään varahenkilö. Johtajilla on mahdollisuus osallistua johtamiskoulutukseen. (2) Henkilöstö (2.1) Yleinen kuvaus Laadukkaan opetuksen ja sen kehittämisen tärkeänä voimavarana toimii pätevä, kelpoisuussäännösten mukainen ja toiminnan tarpeita vastaava. Henkilöstön muodostavat perusopetuksen rehtorit, opettajat, lastentarhanopettajat sekä opinto-ohjaajat, koulupsykologit ja koulukuraattorit, koulunkäynnin ohjaajat, nuorisotyöntekijät sekä muut opetuksen tukipalveluissa ja oppilashuoltopalvelussa työskentelevät henkilöt. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 32.) Opetussuunnitelman hyvän toteuttamisen edellytyksenä on riittävä määrä kelpoisuusvaatimuksien mukaista opetus- ja kasvatustehtävissä sekä oppilashuollollisissa ja tukitehtävissä toimivaa ä. Henkilöstötarpeen ennakointi tapahtuu ajantasaisen suunnitelman avulla. Tarkoituksena on pyrkiä pitkäaikaisiin virka- ja työsuhteisiin sekä kiinnittää huomiota osaavien sijaisten rekrytointiin. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 32.) Kunnan strategia sisältää laatua ja työkykyä edistäviä poliittisia linjauksia. Henkilöstön koulutussuunnitelma on tärkeä osa n kehittämissuunnitelmaa. Siitä sovitaan esimiehen ja työntekijöiden välisissä kehityskeskusteluissa. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 32.) Opetuslle on tarjolla käytettävien resurssien puitteissa uusimpaan tutkimukseen sekä kansalliseen ja kansainväliseen kehittämistyöhön perustuvaa kasvatustieteellistä, koulun toimintaa koskevaa ja opetettavan aineen ja alan täydennyskoulutusta, työnohjausta, mentorointia ja osaamista tukevia kehittämisprojekteja. Nämä tukevat työyhteisöä hyödyntävien

9 9 kehittämisohjelmien sekä n ja johdon vuorovaikutteisen toiminnan lisäksi työyhteisön oppimista, osaamisen jakamista ja uusien toimintatapojen omaksumista. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 32.) Opetusn ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen lähtökohtana on n oma työssä kehittymisen halu. Vastuu näistä asioista on sekä työnantajalla että llä. Täydennys- ja koulutukseen osallistumiseen vaikuttaa merkittävästi työnantajan tuki ja esimerkiksi sijaisten palkkaaminen. Työnantajan järjestämää täydennyskoulutusta ovat muun muassa perehdyttämiskoulutus, virka- tai työsuhdesopimukseen kuuluva koulutus sekä muu vastaava koulutus, jolla tuetaan kouluyhteisön kehittymistä. Työaika- ja sijaisjärjestelyiden avulla pyritään mahdollistamaan - ja täydennyskoulutukseen osallistuminen. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 32.) (2.2) Käytänteet Ranualla Kunnan strategia (2011) panostaa selkeään johtamiseen, n hyvinvointiin, osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen sekä uralla etenemiseen. Esimiehet kiinnittävät huomiota n työhyvinvointiin. Työhyvinvointia edistetään tukemalla n omaehtoista liikunnan harrastamista sekä järjestämällä säännölliset terveystarkastukset. Yksiköissä toteutetaan esimiehen kanssa käytävät kehityskeskustelut. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen ja kuntoutukseen. Henkilöstö tekee oppilaitosarvioinnin, missä käsitellään esimerkiksi työhyvinvointiin ja opetusjärjestelyihin liittyviä asioita. Sivistystoimen toimenpideohjelman mukaan ä kannustetaan jatko- ja täydennyskoulutukseen työmotivaation lisäämiseksi. Täydennyskoulutuksiin osallistumisen mahdollistaa sijaisten palkkaaminen. Toimenpideohjelman mukaan työntekijöiden ammattitaitoa arvostetaan, sillä hyvä työntekijä edistää omilla toimillaan koko työyhteisön hyvinvointia. Työntekijöitä kohdellaan vastuullisina alaisina. Päätöksenteossa kuunnellaan työntekijöitä. Ennen päätöksentekoa arvioidaan erilaisten vaihtoehtojen vaikutus n hyvinvointiin. Henkilökunnan rekrytointiin kiinnitetään huomiota. Ranualla on hyvin tarjolla koulutettua ä pidempiaikaisiin työsuhteisiin. Ranualla on hyvin mahdollisuuksia moniammatiliseen yhteistyöhön (ks. Ranuan kasvatuksen ja opetuksen hyvinvoinnin käsikirja). Ranualla on aloitettu vertaismentorointia Lapin yliopiston Verme

10 10 hankkeen myötä syksyllä Vermeä jatketaan syksyllä 2011 niin, että pyritään saamaan oma ryhmä myös koulujen johtajille / rehtoreille. Vertaismentorointiryhmän aloittamista koulunkäynnin ohjaajille selvitellään. (3) Taloudelliset resurssit (3.1) Yleinen kuvaus Koulutuksen rahoitusjärjestelmät ohjaavat osaltaan koulutuksen toteuttamista. Valtio ja kunnat vastaavat koulutuksen kustannuksista. Perusopetuksen käyttökustannuksiin myönnetään kunnille valtionosuutta. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 34.) Opetuksen järjestämistä ohjaa lainsäädäntö. Opetuksen järjestäjät laativat luku opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman. Siinä määritellään opetuksen yleinen järjestäminen (esimerkiksi opetustunnit, työajat ja muut tarpeelliset opetuksen järjestämiseen liittyvät asiat). Huomioitavaa on, että opetuksen järjestäjän velvollisuutena on aina huolehtia opetusta koskevan lainsäädännön tai lainsäädännön perusteella laadittujen säännösten ohjaamien tavoitteiden ja opetukseen osallistuvien subjektiivisten oikeuksien toteutumisesta. Taloudellinen tilanne ja esimerkiksi n lomauttaminen eivät oikeuta velvollisuuksien laiminlyönteihin. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 34.) Perusopetuksen kustannukset vaihtelevat kunnittain ja kouluittain. Kustannuserot selittyvät rakenteellisilla tekijöillä, joita ovat esimerkiksi kouluverkko, koulumatkojen pituus, opetusryhmien koko, erityisoppilaiden määrä, kiinteistöjen määrä ja kunto, ruokahuollon järjestelyt sekä opettajien palkkarakenne. Perusopetusta voidaan pitää talouden näkökulmasta investointina tulevaisuuteen. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 34.) Kouluihin kohdistuva resurssointi on paikallisen päätöksenteon kohde. Opetuksen järjestäjän vastuulla on, että koulutusresurssit on kohdennettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Opetuksen järjestäjän vastuulla on myös resurssien riittävyys tuotettujen koulutuspalveluiden määrän, laadun ja palvelutuotannon rakenteen sekä organisoinnin kannalta. Toiminnan taloudellisuus vaikuttaa myös tehokkuuteen ja koulutuksen tuottavuuteen. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 34.)

11 11 Koulut ovat taloudellisia yksiköitä, joiden taloudellisen toiminnan edellytyksenä on itseohjautuvuus ja oman toiminnan tuloksellisuuden, taloudellisuuden ja tehokkuuden arviointi. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 34). (3.2) Taloudelliset resurssit Ranualla Ranualla on ollut useita koulun ja opetuksen kehittämiseen liittyviä hankkeita. Vaikka hankkeet ovat tuntuneet välillä raskailta, on niiden mukanaan tuoman rahoituksen turvin pystytty luomaan ennen kaikkea oppilaiden hyvinvointiin ja tukemiseen liittyviä uudenlaisia käytänteitä (esimerkiksi Ranuan kasvatuksen ja opetuksen hyvinvoinnin käsikirja). Opiskelu Ranuan lukiossa on pääsääntöisesti maksutonta (matkat, ruokailu ja suurin osa oppikirjoista). Yhteistyössä Lapin Ammattiopiston kanssa Ranualla järjestetään tarpeiden mukaisia Askel-koulutuksia (Askel-AmmattiStartti, Askel I, Askel II, Askel-Maahanmuuttajat). Myös nämä koulutukset ovat opiskelijoille maksuttomia. Ranualla on pystytty säilyttämään luokkakoot kohtuullisen kokoisena. Sivistystoimen toimenpideohjelman mukaan kouluissa ryhmäkoon tulee olla maksimissaan 18 oppilasta ilman erityisoppilaita. Sivistystoimen toimenpideohjelman mukaan valtuuston asettamien taloudellisten raamien saavuttaminen edellyttää kouluverkon tarkastelua oppilasmäärien laskusuhdanteen vuoksi. (5) Opetussuunnitelman toteuttaminen (5.1) Yleinen kuvaus Opetuksen järjestäjä vastaa paikallisen opetussuunnitelman laatimisesta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmatyöhön liittyvässä prosessissa on tärkeää olla koulun johdon, n, oppilaiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden edustus, sillä opetussuunnitelman laadintaprosessin yhteydessä käytävällä keskustelulla on myönteinen vaikutus perusopetuksen laatuun. Lähtökohtana on, että jokaisella on oikeus laadukkaaseen perusopetukseen ja oppilaiden opetustarjonnan tulee olla keskenään yhdenvertaisessa asemassa. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 39.) Paikallisen opetussuunnitelman pohjana ovat perusopetuksen tavoitteet ja tuntijaon määrittävät valtioneuvoston asetukset sekä perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet. Opetussuunnitelma sisältää opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti kaikkia peruskouluja

12 12 koskevat yhteiset linjaukset kasvatuksen ja opetuksen toteuttamiseksi. Siihen voidaan sisällyttää myös mahdolliset koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Kunnat voivat tehdä myös yhteistyötä ja sisällyttää opetussuunnitelmaan yhteisiä osioita. Opetussuunnitelman laatimisen näkökulmana on yhtenäinen perusopetus. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 39.) Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman laatiminen on jatkumo esiopetuksen opetussuunnitelmalle ja sen laatimisen yhteydessä huomioidaan myös muut lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat paikalliset päätökset ja strategiset linjaukset (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, 39). Opetussuunnitelma strategisena, pedagogisena asiakirjaa antaa lähtökohdan koulun ja opettajien opetus- ja kasvatustyölle. Se toimii vuosisuunnitelman, itsearvioinnin ja kehittämisen perustana sekä tiedonantamisen välineenä huoltajille ja yhteistyökumppaneille. Opetussuunnitelman toimivuutta ja toteutumista tulee arvioida jatkuvan arvioinnin periaatteella. Arvioinnissa ja kehittämistoiminnassa hyödynnetään myös kansallisia arviointeja, kehittämisohjelmia sekä alan tutkimusta. Koulukohtaiseen opetussuunnitelmatyöhön kuuluu koulutyön ja pedagogisten käytänteiden toimivuuden arviointi, kehittämistarpeiden tunnistaminen ja toiminnan parantaminen. Opetussuunnitelmaa on mahdollista uudistaa opetuksen järjestäjän ja koulun tarpeista käsin. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, ) Rehtoreille opetussuunnitelma on pedagogisen johtamisen keskeisin väline ja opettajille se luo perustan työtavoitteiden laatimiselle. Opetussuunnitelmatyö parhaimmillaan tarjoaa monipuolisia ammatillisen ja koulun toiminnan kehittämisen mahdollisuuksia sekä mahdollistaa yhteistyön tekemisen. Eri koulujen ja luokka-asteiden opetusn tulisi sopia kasvatus- ja opetustyön välittömistä yhteisistä käytänteistä ja toimintalinjoista. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 40.) (5.2) Opetussuunnitelmaan liittyvät käytänteet Ranualla Perusopetuslain muutokset astuivat voimaan , jolloin kuntien tuli päivittää kuntakohtaiset opetussuunnitelmansa uuden lain mukaisiksi. Opetussuunnitelman päivittämiseksi perustettiin Ranualla työryhmä (Sivistyslautakunta , 2). Opetussuunnitelmatyön päivittämisen yhteydessä järjestettiin myös yhteisiä kokoontumisia Kelpo-ohjausryhmän ja opetussuunnitelmatyöryhmän kesken, jolloin moniammatillinen kommentointi oli mahdollista. Myös aineenopettajien ja luokanopettajien kommentit eri opetettavien aineiden osalta toimivat tärkeänä apuna päivitystyössä. Opetussuunnitelman päivityksen yhteydessä päätettiin esi- ja perusopetuksen suunnitelmista muodostaa yhtenäinen kokonaisuus yhtenäisen opinpolun selkeyttämiseksi.

13 13 (6) Opetus ja opetusjärjestelyt (6.1) Yleinen kuvaus Perusopetukseen kuuluu sekä kasvatus- että opetustyö. Opetusta ja koulun muuta toimintaa suunniteltaessa ja järjestettäessä tulee huomioida kunkin oppilaan yksilöllinen kehitysvaihe ja oppimisen edellytykset. Koulun toiminnassa tulee edistää jokaisen oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä sekä luoda edellytykset hyvään oppimiseen ja hyvinvointiin. Hyvän oppimisympäristön luomisessa on tärkeää tavoitteellisten opetusjärjestelyiden muodostaminen sekä tiedonaloille ominaisten opetusmenetelmien ja työtapojen monipuolinen käyttäminen. Oppilaan arviointi ja tarvittaessa erilaisten tukimuotojen tarkoituksenmukainen käyttö kuuluvat kokonaisvaltaiseen oppilaan tukemiseen ja hyvään oppimisympäristön luomiseen. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 42.) Perusopetuksen tulee olla aina oppilaan kannalta opetussuunnitelmallisesti yhtenäistä, vaikka opetusta järjestettäessä hallinnolliset yksiköt voivat olla erilaisia. Oppilaan opetusta ja kasvatusta järjestettäessä ja toteutettaessa tulee huomioida varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen antamat valmiudet. Oppilaiden oppimisedellytysten kehittymisen kannalta on tärkeää, että opiskelutaitoja ja oman toiminnan ohjausta vahvistetaan koko peruskoulun ajan oppilaiden kehitystasoa vastaavalla tavalla. Erityisesti päättövaiheessa kiinnitetään huomiota jatko-opintoihin suuntautumisen tukemiseen. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 42.) Opetuksen sisältöjen sekä menetelmä- ja materiaalivalintojen tulee edistää tavoitteiden saavuttamista. Keskeisiä asioita ovat oppilaan oppimishalun ja itseluottamuksen sekä oppimisen, ajattelun ja yhdessä työskentelyn taitojen vahvistaminen. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan oma aktiivisuus eli opetuksen tulee tukea asioiden omakohtaista ja oppilaslähtöistä työstämistä. Oppilaiden keskinäisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen ja kehittäminen opetustilanteissa on tärkeää monien tavoitteiden kannalta. Opetuksen rikastamiseen voidaan käyttää koulun ulkopuolisia ympäristöjä, eri asiantuntijoita ja huoltajia. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 42.) Yhteisöllisyyden hyödyntäminen edistää oppilaan perustarpeiden huomioimista ja yhteistoiminnallista oppimista. Opetuksen monipuoliseen toteuttamiseen toimii hyvänä lähtökohtana opettajien parityöskentely. Oleellista on myös opettajien ja koulunkäynnin ohjaajien suunnitelmallinen työskentely. Opetuksen suunnitelmallisen eriyttämisen avulla voidaan huomioida moni-ilmeiset oppilasryhmät sekä muut oppilaiden väliset, yksilölliset kehitykseen ja taustoihin liittyvät erot. Opetuksen eriyttäminen on tavoitteisiin, menetelmiin, arviointiin sekä tuen eri muotoihin ja laajuuteen liittyvää pedagogista toimintaa. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 42.)

14 14 Opetuksen suunnittelun ja toteuttamisen yhteydessä on tärkeää huomioida, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus onnistumisen kokemuksiin. Lisäksi oppilaalle tulee rakentaa tietoisuus siitä, että häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja että hänen yksilöllisiä piirteitään ymmärretään. Oppilaille tulisi luoda aito mahdollisuus osallistumiseen ja kasvavaan vastuunottoon itsestään, opinnoistaan, muista ihmisistä ja yhteisestä oppimisympäristöstä. Opetuksen kehittämiseksi on tärkeää, että myös oppilailla on mahdollisuus antaa palautetta opetuksesta. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, ) Opetusryhmien kokoa mietittäessä ja opetusryhmiä muodostettaessa tulee huomioida oppilaiden yksilöllisen seurannan, oppimisen ja muun kehityksen tukemisen sekä oppilaiden välisen yhteistyön ja monipuolisten opetusmenetelmien käyttämisen mahdollistaminen. Opetusryhmien kokoon vaikuttaa erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden määrä. Kun opetusta annetaan yhdysluokkaopetuksessa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa toteutettavassa opetuksessa on ryhmäkokoja mietittävä tapauskohtaisesti. Opetusryhmien pienentämisen perusteita ovat myös turvallisuustekijät, opetustilanteiden työskentelyrauhan sekä kodin ja koulun yhteistyön edellytysten parantaminen. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 43.) (6.2) Käytänteet Ranualla Ranualla ryhmäkoot ovat pysyneet kohtuullisen kokoisina. Tämä antaa mahdollisuuden oppilaan kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Resurssiopettajan toiminta (lukuvuosi ) toi myös uudenlaisia mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen ja oppilaan oppimisen tukemiseen sekä samanaikaisopetuksen kehittämiseen. Henkilöstölle järjestetään myös täsmäkoulutusta tarpeen mukaan esimerkiksi silloin, kun luokkaan tulee tukea tarvitseva oppilas. Myös tiedonsiirtoon on kehitetty toimivia käytänteitä. Nivelvaiheissa tapahtuva tiedonsiirto etenee Ranuan kasvatuksen ja opetuksen hyvinvoinnin käsikirjan (2011) mukaisesti. Opetuksen toteuttamisen yhteydessä luokissa on käytössä myös oppilaiden aktiivisuutta ja vuorovaikutteista oppimista lisääviä yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä. Lisäksi samanaikaisopetuksen toteuttaminen antaa lisää mahdollisuuksia oppilaan yksilöllisen havainnoinnin ja tukemisen edistämiseen. Samanaikaisopetuksen myötä myös oppilaan arviointi saa uudenlaista ulottuvuutta. Opettajilla on myös mahdollisuus käyttää yksilöllisiä oppimissuunnitelmia.

15 15 (7) Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki (7.1) Yleinen kuvaus Laadukas perusopetus sekä suunnitelmallinen oppimisen ja kasvun tuki ehkäisevät erityisen tuen tarpeen syntymistä. Varhainen tuki ja ennalta ehkäisevä toiminta ovat painopistealueina. Varhainen puuttuminen sisältää myös yhteistyön varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa, sillä tukitoimien tulee lähteä jo päivähoidosta. Myös vuorovaikutuksellinen, luottamuksellinen ja suunnitelmallinen moniammatillinen yhteistyö on oleellinen osa oppilaan oppimisen ja kasvun tukea. Yhteistyöhön osallistujiksi tarvitaan koulun oppilashuollon lisäksi myös terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ä sekä ennen kaikkea oppilaan huoltajat. Oppilaan oppimisen ja kasvun tukemista ohjaavat tietosuoja ja salassapitosäännökset. Luottamukselliset tiedot tulee kirjata järjestelmällisesti ja säännösten mukaisesti. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, ) Oppilaan yksilölliset tarpeet ovat annettavan tuen muodon lähtökohtana. Lähtökohtana on, että opetus järjestetään aina mahdollisuuksien mukaan yleisopetuksena. Yleisen tuen eri muodot on tarkoitettu ehkäisemään ja poistamaan oppimisen esteitä sekä vähentämään oppilaiden erityisen tuen tarvetta. Mikäli yleinen tuki ei riitä, oppilaalle annetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tehostettua tukea, mikä tarkoittaa eriyttämistä, tukiopetusta, samanaikaisopetuksen eri muotoja, osa-aikaista erityisopetusta ja oppilashuoltoa. Huomioitavaa on, että nämä ennalta ehkäisevät yleiset tukitoimet vaativat riittävän pieniä opetusryhmiä. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, ) Oppilaanohjaus tukee oppilaan kasvua ja kehitystä sekä edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen kulkua oppimisen polun eri vaiheissa. Tarkoituksena on tukea oppilaita oppiaineiden opiskelussa ja valinnoissa sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntyminen. Tarkoituksena on myös oppilaan ohjaaminen oppimaan oppimisen taitojen kehittämisessä. Oppilaanohjauksen osa-alueita ovat opiskelutaitojen opettaminen, oppimisvaikeuksissa auttaminen sekä ammatinvalinnan ohjaus ja työelämänvalmiuksien kehittäminen. Oppilaanohjaukseen kuluu sekä koulun sisällä tehtävä ohjaustyö että toiminta eri yhteistyötahojen kanssa. Suositeltava enimmäisoppilasmäärä yhtä opinto-ohjaajaa kohtaan perusopetuksen yläluokilla on 250. Näin voidaan turvata riittävä yksilöllinen ohjaus. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 45.) Kodin ja koulun välinen yhteistyö on yksi keskeisin oppilaan hyvinvoinnin ja oppimisen tuen väline. Tuen tarpeiden tunnistaminen ja tukimuotojen suunnitteleminen tulee tehdä yhdessä huoltajien

16 16 kanssa. Tämä vaatii ajallista resurssointia ja tarvittaessa myös moniammatillista yhteistyötä. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010,46.) Koulumatkoissa ja kouluverkon linjauksissa tulee huomioida oppilaiden ikäkausi, oppimisen ja kehityksen edellytykset sekä oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen edistäminen (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 46). (7.2) Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuen käytänteet Ranualla Sivistystoimen toimenpideohjelman ( ) mukaan Ranualla on painopisteenä yhteistyö eri hallintokuntien ja sidosryhmien välillä oppilaan hyvinvoinnin tukemiseksi. Oppilashyvinvoinnin hankkeen myötä Ranualla on panostettu yhteistyön kehittämiseen kodin ja koulun sekä eri hallintokuntien välillä. Hankkeen tuloksena on toteutettu esi- ja perusopetusta sekä lukiota koskeva Ranuan kasvatuksen ja opetuksen hyvinvoinnin käsikirja. Käsikirja on tarkoitettu kasvatus- ja opetustoiminnan käytännön työtä ohjaavaksi ja käytänteitä yhtenäistäväksi teokseksi. Se sisältää selkeät käytännön toimintamallit esimerkiksi varhaiseen puuttumiseen, nivelvaiheiden yhteistyöhön ja perusopetuslain mukaisten tukitoimien järjestämiseen. Käsikirja sisältää myös erilaisten lomakkeiden ja oppilashyvinvointiin liittyvien kyselyiden mallinnuksia. Käsikirja on luettavissa Ranuan kunnan nettisivuilla. Ranualla toteutuu lähikouluperiaate luokan- tai aineenopettajan toimesta hyvin. Oppilaan koulunkäynnille ja sen edistymiselle on oppilashyvinvointityöryhmän toimesta seurantaa. Tarvittaessa on saatavilla myös oppilashuollollista tukea. Oppilashuollon saatavuus on hyvää. Kokouksista tehtävät kirjalliset muistot tuovat jäntevyyttä ja muistuttavat osapuolia sovituista asioista. Oppilashyvintointityöryhmän tehtävänä on olla osaltaan koulun toimintakulttuuria kehittävänä osapuolena. Koulukuraattorin saaminen on parantanut oppilaan tukemisen mahdollisuuksia. Kerhotoiminnan kehittämishankkeen myötä kunnassa on kouluilla toimivia kerhoja, millä on osaltaan vaikutusta oppilashyvinvoinnin edistämiseen.

17 17 5 Ranuan kehittämistoiminnan painopistealueena olevat laatukortit (4) Arviointi (4.1) Yleinen kuvaus Koulutuksen arviointijärjestelmän tavoitteena on tiedon hankkiminen ja analysoiminen koulutuksen kehittämistyön ja päätöksenteon pohjaksi. Tavoitteisiin kuuluu myös oppilaiden oppimisen edellytyksien parantaminen sekä opetustoimen n työn ja koulujen kehittämisen tukeminen. Perusopetuksen arviointijärjestelmä muodostuu kansallisista oppimistulosten seurantaarvioinneista, muista ulkopuolisista arvioinneista, opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearvioinnista sekä arvioinnin eettisistä periaatteista. Arviointijärjestelmän perustan muodostaa itsearviointi, jota muut arviointijärjestelmät tukevat. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 36.) Suunnitelmallinen, säännöllinen, monipuolinen ja vertailukelpoinen arviointi antaa välineet perusopetuksen tuloksellisuuden sekä opetussuunnitelman ja opetuksen tavoitteiden toteutumisen arviointiin. Siinä huomioidaan toiminnan vaikuttavuus, taloudellisuus ja tehokkuus. Opetuksen järjestäjä arvioi itse antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Samoin tarkoituksena on, että opetuksen järjestäjä osallistuu ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointitulokset ja saatu palaute toimivat opetuksen järjestäjän systemaattisen toiminnan kehittämisen lähtökohtina. Selkeät tavoitteet ja toimintaperiaatteet sekä työssä tarvittavat riittävät voimavarat parantavat laatua. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 36.) Paikallisesta arviointitoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaavat opetuksen järjestäjät ja koulut. Arviointitoiminnan toteuttamista selkeyttävät opetuksen järjestäjän ja koulujen omat arviointisuunnitelmat. Arviointisuunnitelmassa tunnistetaan opetuksen järjestäjään ja koulujen toimintaan kohdistuvia tulevia tarpeita, määritellään arviointitoiminnan järjestäminen ja tarvittavat voimavarat, luodaan yhteiset puitteet paikallisen toiminnan arvioinnille ja selkeytetään toimijoiden keskinäinen työnjako. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 36.) (4.2) Arviointitoiminta Ranualla Oppilaitosarviointi ja lukuvuosisuunnitelman toteutumisen arviointi tehdään lukuvuoden lopussa. Niiden myötä henkilökunta voi antaa palautetta kuluneesta lukuvuodesta ja koulun toiminnasta sekä työviihtyvyydestä. Oppilaitosarvioinnissa on mahdollista ilmaista myös kehittämisen kohteita. Henkilökuntakokouksissa on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja tuoda

18 18 sitä kautta oma mielipide esille. Henkilökunnan yhteisissä palavereissa käydään käytännön toimintaa arvioivaa keskustelua ja otetaan esille myös kehittämisen kohteita. Käytössä ovat myös kehityskeskustelut, jotka toteutetaan lähimmän esimiehen ja alaisten välillä. Kehityskeskusteluun valmistaudutaan etukäteen täyttämällä keskustelukaavake, joka antaa keskustelulle jäsennellyn pohjan. Kirkonkylän koululla toimii erilaisia suunnittelutiimejä. Niiden yhteydessä toteutetaan kyseessä olevaan asiaan liittyvää arviointia. Opettajien ja koulunkäynnin ohjaajien väliset keskustelut ja suunnittelupalaverit toimivat hyvinä toiminnan suunnittelun ja kehittämisen välineinä. Kaikille koulujen opettajille ja oppilaille toteutetaan KiVa -koulutoimintaan ja sen vaikuttavuuteen liittyvä kiusaamiskysely. Myös Ranuan kasvatuksen ja opetuksen hyvinvoinnin käsikirjan mukaisia kyselyitä toteutetaan lukuvuoden aikana. Kyselyistä saatujen tulosten myötä henkilökunnalla, oppilailla ja huoltajilla on mahdollista saada palautetta koulusta toimintaympäristönä. Samalla saatu palaute toimii hyvänä toiminnan arviointivälineenä ja mahdollistaa kehittämiskohteiden nimeämisen. (4.3) Arvioinnin hyödyntäminen ja kehittäminen Ranualla Huomioitavaa on, että ulkoisen arvioinnin hyödyllisyys ei ole itsestään selvää, eikä tuo välttämättä toimintaan muutosta. Kerätty arviointi pitää hyödyntää tehokkaasti esimerkiksi opetussuunnitelmatyössä, täydennyskoulutuksessa ja opetuksessa. Valtakunnallisesti arvioinnin tulokset pitäisi hyödyntää esimerkiksi vallitsevien säädösten tai rahanjaon muutoksiin. Toisaalta ulkomailla on todettu massiivisten arviointitoimenpiteiden heikentäneen oppilaitosten toimintaa, sillä ulkopuolinen kontrolli voi laskea työmoraalia sekä kuluttaa paljon aikaa ja energiaa. (Hämäläinen 2005, 3 4.) Arviointi toteutetaan huolellisesti suunnitellen ja eettiset näkökulmat huomioiden. Linnankylä & Välijärvi (2005) toteavat, että arviointiin liittyy myös arvioinnin eettisten näkökulmien huomioiminen. Oleellista on pohtia, minkä vuoksi arviointia suoritetaan, miten tuloksia tulkitaan, kenen etua ajetaan. Arvioinnin tuloksia tulee katsoa avoimesti ja kriittisesti. Joskus arviointia suoritettaessa voi yksilön tai ryhmän etu joutua ristiriitaan yhteisön edun kanssa. Tällöin pitää tarkasti pohtia, miten avoimesti arvioinnin tuloksia voidaan välittää päätöksentekijöille tai julkisuuteen. (Mt. 20.) Koulujen arviointiosaamista kehitetään koulutuksen avulla. Arvioinnin hyödyntämiseen mietitään selkeät toimintatavat ja painopistealueita vaihdetaan tarkoituksenmukaisuus huomioiden. Lisäksi arvioinnissa hyödynnetään tietotekniikkaa ja olemassa olevia arviointiohjelmia (Wilma, Pedanet yms.), jotta arviointi on helppo toteuttaa ja arviointien koonti saadaan mahdollisimman helposti.

19 19 Lukuvuosisuunnitelmat ja toimintakertomukset tulevat esille Wilmaan. Sen myötä tieto arviointi- ja kehittämistoiminnasta menee myös vanhemmille ja koulujen toiminta muuttuu avoimemmaksi. Arvioinnin kehittämisessä huomioidaan erityisesti vastavuoroisen positiivisen palautteen antamisen ja saamisen mahdollisuuksien lisäämiseen. Itsearviointi muodostaa kehittämistoiminnan lähtökohdan. Työryhmä mietinnän mukaisesti Ranuan kuntaan laaditaan n työvälineeksi yhtenäinen itsearvioinnin kaavake. Tällä pyritään yhtenäistämään itsearviointia ja tekemään sitä myös lle näkyväksi. Huomioitavaa on kuitenkin, että laadun arviointia on myös se prosessointi ja tulosten tarkastelu (reflektointi), josta ei tehdä kirjallisia päätelmiä. Ranualla panostetaan myös vertaisarvioinnin hyödyntämiseen. Kouluilla mietitään n vertaisarvioinnin tai vertaiskeskustelun toteuttamista. Sekä kirjallinen että muu toiminnan reflektointi saa uudenlaisia näkökulmia, mikäli työntekijöillä on mahdollista pohtia asioita yhdessä. Esimerkiksi kevään veso päivän yhteydessä tehdyt itsearvioinnit on mahdollista käydä läpi luokka-asteittain, saman aineen opettajien kesken tai pienissä opettajaryhmissä. Myös oppilaiden osallisuus huomioidaan arviointia järjestettäessä. Oppilaille toteutetaan monipuolista itsearviointia lukuvuoden kuluessa. Oppilaiden itsearvioinnin toteuttamiseen on olemassa valmiita kaavakkeita, mutta myös keskustelun myötä voidaan itsearvointia hyvin toteuttaa. Itsearvioinnin lisäksi myös oppilaille tulee mahdollistaa vertaisarvioinnin vastavuoroinen toteuttaminen. itsearviointi Oppilaiden osallisuutta arvioinnin suunnitelmallisuuden myötä lisätään. Oppilaille toteutetaan arvioiva kysely opetukseen ja sen kehittämiseen liittyen. Näin oppilaat voivat mielipiteillään vaikuttaa oppimisympäristön kehittämiseen ja rakentamiseen. Kehittämisen oikean suunnan löytymiseksi myös oppilaiden tulee voida sanoa mielipiteensä, sillä tehdyt päätökset ja toimenpiteet rakentavat ennen kaikkea heidän oppimispolkuaan suuntaan tai toiseen. Mikäli tarkoituksena on saavuttaa elinikäisen oppimisen päämäärä, tulee oppimisen ja opettamisen lähtökohtana olla myös oppilaiden käsitykset hyvästä oppimisesta ja oppimisympäristöstä. Oppilaita ei tule nähdä vain tavoitteellisen toiminnan kohteena, vaan tarkoituksena on antaa heille kehittymisen mahdollisuuksia aktiivisesti toimiviksi subjekteiksi (Kääriäinen, Laaksonen & Wiegand 1997, 17). Oppilaiden huoltajat ovat tärkeässä roolissa arviointia toteutettaessa. Yhteistyön tekeminen opettaja-oppilas-huoltaja akselilla lisää sekä vanhempien että oppilaiden osallisuutta arvioinnin

20 20 osalta. Huoltajille toteutetaan kysely perusopetuksen laatuun liittyen. Lisäksi valmistellaan vaihtoehtoja jatkuvan palautteen kehittämiseen. Esimerkiksi Huoltajakyselyt Wilma -järjestelmän kautta: (4.4) Arviointijärjestelmä ja arviointisuunnitelma Ranuan kunnan arviointijärjestelmä pohjautuu Perusopetuksen laatukriteereihin (2010). Arviointijärjestelmän (Liite 1) muodostamisessa on huomioitu Ranuan kunnassa sekä olemassa olevat käytänteet että arviointia tehostavat kehittämistoimet. Arviointijärjestelmän tarkoituksena on yhtenäistää arviointia sekä tehdä arviointi näkyväksi ja systemaattiseksi. Arviointi perustuu laadunhallintamalliin jatkuvan kehityksen periaatteella: suunnittele-toteuta-arvioikehitä edelleen. Arviointityössä hyödynnettävä kunnassa käytössä olevien Atk-järjestelmien käyttäminen mahdollistaa yhteenvedon saamisen helposti, jolloin kouluille ja opettajille jää aikaa sekä energiaa kehittämistyöhön. Lisäksi atk-järjestelmiä hyödynnetään jatkuvan palautteen antamiseen ja saamiseen, jolloin reaaliaikainen toiminnan kehittäminen mahdollistuu. Kehittämistoiminnan ja arviointijärjestelmän (Liite 1) käyttöön ottamisen yhteydessä koulut suorittavat lähtötasomittauksen. Lähtötasomittaus tulee tehdä ilman kriteereitä ja sen toteuttamisessa hyödynnetään henkilökunnalle, vanhemmille ja oppilaille tehtyjä kyselyitä. Tämän jälkeen tehdään päätös toiminnan parantamisesta ja asetetaan kehittämistyölle selkeät tavoitteet. Konkreettisten tavoitteiden asettaminen jäsentää toimintaa ja niiden pohjalta on hyvä suunnitella arvioinnin kriteerit ja tulostavoitteet. Jokainen koulu huomioi lukuvuosisuunnitelmaa tehdessään myös laatukriteereiden mukaiset kehittämistoimet eli toteuttavat laatuarvioinnin ja parantavat sen pohjalta oman päätösvallan rajoissa olevaa toimintaansa (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 23). Lukuvuosisuunnitelmassa kerrotaan kunta- ja koulutason lukuvuoden arviointikohteet, arviointikriteerit, arviointimenetelmät, arviointiaikataulu, arviointitiedon koontitapa ja arvioinnin toteutuksen vastuuhenkilöt. Kehittämiskohteet kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. Koulujen lukuvuosisuunnitelmat hyväksytään myös sivistyslautakunnassa, joten päättäjien tiedottaminen sujuu tältä osin hyvin. Päättäjien tehtävänä on käsitellä laatuarvioinnin kautta esitetyt toimenpiteet ja päättää asioiden eteenpäin viemisestä (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 23).

21 21 Syksyisin ja keväisin pidetyt suunnitteluun tarkoitetut VESO -päivät toimivat suunnittelun ja arvioinnin kannalta hyvinä, kokoavina keskustelu- ja arviointitilanteina. Koulut uudistavat toimintaa arvioinnin perusteella. Katso vielä: Huoltajakyselyt Wilma -järjestelmän kautta: Jämsä: (koulutuksen arviointineuvosto, erilaisia kyselyitä) (8) Osallisuus ja vaikuttaminen (8.1) Yleinen kuvaus Opetuksen järjestäjä ja koulut kehittävät osallisuuden ja vaikuttavuuden toimintakulttuuria luomalla oppilaille mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja arvostamalla oppilaiden osallisuutta. Oppilaiden aktiivinen osallisuus ja vaikuttaminen itseään koskeviin asioihin edistävät aktiivisen kansalaisen kehittymistä. Samoin oppilaat saavat valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 48.) Oppimisen yksi keskeisimpiä tekijöitä on sosiaalinen vuorovaikutus, joka pääsee toteutumaan sekä koulun toimintakulttuurissa että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Koulun avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri edistää oppilaiden osallisuutta ja yhteistoiminnallista oppimista. Myös oppilaiden tietoisuus yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista lisääntyy. Oppilaiden osallisuutta ja vaikuttamista edistävät Esimerkiksi riittävän pienet opetusryhmät, vuorovaikutteiset opetusmenetelmät, harjoittelujaksot, oppilaskuntatoiminta, kerhot ja muu ohjattu toiminta ovat oppilaiden osallisuutta ja vaikuttamista edistäviä tekijöitä. Toimivat, vuorovaikutteiset oppimisympäristöt edistävät oppilaiden keskinäisen vuorovaikutuksen paranemista, vahvistavat oppilaiden sitoutumista ryhmään. Samoin oppilaiden ryhmässä toimimisen taidot ja kriittinen arviointikyky kehittyvät. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 48.) Oppilaskuntatoiminta edistää keskeisesti oppilaiden osallisuutta. Sen vuoksi kunnassa tulee huolehtia oppilaskuntatoiminnan ohjaukseen tarvittavista resursseista. Oppilaiden osallistuminen ja oppilaskuntatoiminta koulussa nivotaan kuntakohtaiseen lasten ja nuorten toimintaan. Selkeät

22 22 toimintatavat ja yhteistyömuodot koulun johdon, opettajien ja huoltajien kanssa tukevat tavoitteellista toimintaa. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 48.) Osallisuus ja tasa-arvo ovat syrjäytymisen ennalta ehkäiseviä välineitä, jolloin opetussuunnitelman mukainen yhteistoiminnallisuus ja vastuullinen opiskelu korostuvat. Kouluissa tulee huolehtia myös erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kulttuureista tulevien lasten ja nuorten osallisuuden toteuttamisesta. Sen mahdollistamiseksi käytetään menetelmiä, jotka edistävät oppilaiden suvaitsevaisuutta ja kulttuuritietoisuutta. Opettajat tukevat oppilaiden välisen yhteistyön ja osallisuuden kehittymistä sekä opetustilanteissa että koulun muussa toiminnassa. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 48.) (8.2) Oppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen Ranualla Ranualla on tuettu oppilaiden osallisuuden edistämistä. Ranuan kasvatuksen ja opetuksen hyvinvoinnin käsikirjaan (2011, 37 40) on määritelty osallisuutta ja vaikuttamista kehittäviä sekä yhteisöllisyyttä lisääviä käytännön toimintoja. Kaikilla Ranuan peruskouluilla toimii oppilaskunta, joka edustaa oppilaita ja järjestää yhteistoimintaa. Yläkoululla tukioppilastoiminta on aktiivista ja edistää vahvasti nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Lukiolain (31 ) mukaan jokaisessa lukioopetusta antavassa oppilaitoksessa on oltava kaikista lukiolaisista koostuva oppilaskunta. Ranuan lukiossa toimii oppilaskunta ja uusia opiskelijoita sopeutumaan auttava tutor-toiminta. Tutorointi on osa opintojen ohjausta ja siksi tutorit toimivat opintojen ohjaajan apuna. Ranualla toimii myös nuorisovaltuusto, jonka toimintaa koordinoi vapaa-aikatoimi. Perusopetuksessa käytössä oleva KiVa koulu hanke edistää systemaattisella toiminnallaan yhteisöllisyyden kehittymistä. Samoin sillä on vaikutusta osallisuuden lisäämiseen, koska sen periaatteiden mukaan jokainen koululla toimiva on velvollinen huolehtimaan kiusaamisen ehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta. Kaikilla alakoululla on myös kummitoimintaa isompien ja pienempien oppilaiden välillä. Tämä lisää osallisuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja oppilaiden hyvinvointia.

23 23 (8.3) Osallisuuden ja vaikuttamisen kehittäminen Ranualla keskitytään oppilaskunnan toiminnan kehittämiseen. Kouluilla mietitään toimintaan liittyvää ajankäyttöä. Oppilaskunnan hallituksen toimintaan kuuluu säännöllinen arviointi, jonka avulla voidaan seurata hallituksen toiminnan kehittymistä (Nousiainen & Piekkari 2005, 52). Oppilaskunnan hallitukset laativat ohjaavan opettajan johdolla toimintasuunnitelman ja toteuttavat siihen liittyvän arvioinnin. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja uuden toimintasuunnitelman laatimisessa. Lisäksi oppilaskunnan hallitus saa itselleen kehittämisen välineitä kaikille oppilaille (kaikki koulun oppilaat ovat oppilaskunnan jäseniä) tehtävän kyselyn avulla. Osallisuuskouluttajaa hyödynnetään sekä oppilaiden että opettajien kouluttamisessa. Koulut osoittavat koulun työaikaa sekä oppilaskunta-, tukioppilas- ja tutortoimintaan. Huomiota kiinnitetään myös oppilaiden ja opettajien välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Opettajia kannustetaan aktiivisuutta ja vuorovaikutusta tukevien opetusmenetelmien käyttämiseen. Oppilaita tiedotetaan selkeästi esimerkiksi arviointiperusteista, jotta heillä on entistä enemmän mahdollisuus vaikuttaa oman opiskelunsa säätelyyn. Arviointiperusteiden läpinäkyvyys tukee oppilaan omien tavoitteiden asettamista. Lisäksi oppilaan tulee saada osoittaa osaamisensa monella eri tavalla (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 36 37). Oppilaille tehtävä kysely opettajuudesta ja opetusjärjestelyistä vahvistaa osallisuuden ilmenemistä konkreettisella ja jokapäiväisellä tavalla. Tärkeää on myös tiedottaa oppilaita eri kyselyiden tuloksista, jotta he tiedostavat mielipiteidensä ja päätöksenteon sekä konkreettisen toiminnan muutoksen välisen yhteyden. Oppilaille annettavaa päivittäistä palautetta pyritään kehittämään käytössä olevien tietotekniikkajärjestelmien avulla. Palautejärjestelmillä on yhteys oppilaiden osallisuuden ja vuorovaikutteisuuden lisääntymiseen (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 49).

24 24 (9) Kodin ja koulun yhteistyö (9.1) Yleinen kuvaus Toimiva, lähtökohdiltaan myönteinen sekä keskinäiseen arvostukseen perustuva kodin ja koulun yhteistyö on lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja oppimisen keskeinen tuki. Kasvatuskumppanuuden myötä voidaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteisiin vastata paremmin. Kasvatuskumppanuus tarkoittaa yhteisistä tavoitteista sopimista sekä yhdessä toimimista terveen ja turvallisen kasvun ja oppimisen edellytysten luomiseksi. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 50.) Kodin ja koulun yhteistyö tarkoittaa sekä yhteisö- että yksilötason toimintaa. Yhteisötasolla oppilaiden huoltajat ovat mukana koulun kehittämistoiminnassa. Huoltajat osallistuvat myös kouluyhteisön ja luokan hyvinvoinnin, turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemiseen. Lisäksi koulu tarjoaa mahdollisuuden huoltajien keskinäiseen vuorovaikutukseen, mikä edistää huoltajien vertaistuen kehittymistä. Yksilötason yhteistyön tarkoituksena on tukea yksittäisen oppilaan oppimisen ja kasvun edellytyksiä. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 50.) Toimiva yhteistyö edellyttää, että oppilaiden huoltajilla ja koulun henkilökunnalla on riittävän yhteinen käsitys yhteistyön tarkoituksesta ja toimintatavoista. Monikulttuuriset perheet yleistyvät, perherakenteissa tapahtuu muutoksia ja huono-osaisuus lisääntyy. Tämän vuoksi on tärkeää, että kodin ja koulun yhteistyössä käytetään perheiden tarpeita palvelevia toimintamuotoja. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 50.) Kodin ja koulun yhteistyön tulee olla riittävää ja monipuolista, jotta oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin voidaan vastata. Yhteistyön käytännön muodoista sopivat huoltajat ja opettajat yhdessä. Koulun tasolla rehtorilla on merkittävää vaikutusta kodin ja koulun yhteistyön laajuuteen ja monimuotoisuuteen. Onnistuneen yhteistyön toteuttaminen edellyttää, että koulun henkilökunnalla on riittävästi tietoa, taitoa, tahtoa sekä tukea ja ohjausta yhteistyön toteuttamiseen. Kodin ja koulun yhteistyö on huomioitava myös opettajan työajassa. (Perusopetuksen laatukriteerit 2010, 50.) Oppilaan huoltajalla on osavastuunsa yhteistyön onnistumisessa, mikä ilmenee huoltajien osoittamana kiinnostuksena lapsen koulunkäyntiä kohtaan, arvostuksena koulun ja opettajan työn arvostuksena sekä osallistumisena kodin ja koulun yhteistyöhön. Kodin ja koulun yhteistyö vaatii suunnittelua, kehittämistä ja arviointia. Tähän prosessiin osallistuvat koulun henkilökunta yhdessä huoltajien ja oppilaiden kanssa. Kouluille voidaan laatia myös erillinen kodin ja koulun yhteistyön