Graduopas. Virallinen tarkistusprosessi käynnistyy seuraavien neljän kohdan täytyttyä (ks.

Transkriptio

1 Graduopas Pro gradu -tutkielma on maisterintutkinnon lopputyö, joka harjaannuttaa itsenäiseen tieteelliseen kirjoittamiseen. Tämän pienimuotoisen tieteellisen tutkielman laajuus on 40 opintopistettä ja noin sivua. Tutkielmassa asetetaan tutkimusongelma, joka perustellaan, käsitellään ja ratkotaan käyttäen tekstianalyysia, teoria- ja tutkimuskirjallisuutta sekä muuta lähdekirjallisuutta ja/tai arkistomateriaalia. Kotimaisen kirjallisuuden gradut keskittyvät usein yhden tai useamman kaunokirjallisen teoksen analyysiin ja tulkintaan, mutta voivat käsitellä myös jotakin teoreettista erityiskysymystä, kirjailijan teoskritiikkiä ja -reseptiota, lukijatutkimuksen problematiikkaa tms. Gradun teko aloitetaan pääsääntöisesti syventävien opintojen tutkimusseminaarissa, jossa tehdään tutkimussuunnitelma ja kirjoitetaan valmiiksi vähintään yksi luku gradusta. Sikäli kun tarvetta on, seminaarin pitäjä antaa jatko-ohjausta seminaarin jälkeen tai henkilökohtaista lisäohjausta seminaarin aikana. Gradun tekoon kannattaa varata riittävästi aikaa: ihanteellisinta on saada gradu valmiiksi tutkimusseminaarin (yksi lukuvuosi) aikana. Graduun käytettävä aika on kovin yksilöllistä: keskimäärin kannattaa ajatella, että se vaatii yhteensä noin puoli vuotta intensiivistä työtä. Virallinen tarkistusprosessi käynnistyy seuraavien neljän kohdan täytyttyä (ks Pro gradu -tutkielma jätetään kahtena kappaleena omalle ohjaajalle. Molemmat kappaleet on tulostettava yksipuolisina siten, että vasemman reunan marginaali on vähintään 4 cm. Rivivälisuositus on 1,5 ja pistekoon tulee olla riittävän suuri (esim. Times New Roman 12 p). Tutkielmien tulee olla rei'ittämättömiä ja esim. puristus- tai nauhakansioissa. Tutkielmia ei palauteta työn tekijälle. Kirjasto huolehtii oman kappaleensa sitomisesta. Tekijä voi halutessaan sidottaa itselleen kappaleita omalla kustannuksellaan. 2. Gradulomake (1 kpl täytettynä) Gradulomake täytetään ja lähetetään sähköisesti. 3. Tiivistelmälomakkeet (3 kpl täytettynä) Yksi tiivistelmälomake lähetetään sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen norsugradut(at)helsinki.fi. Toiset kaksi tiivistelmää laitetaan kumpaankin tutkielmaan kansilehden jälkeiseksi sivuksi. Tiivistelmä katsotaan maisterin tutkinnon kypsyysnäytteeksi. 4. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (tai muu aiempi korkeakoulututkinto) pitää olla suoritettuna ennen pro gradu -tutkielman jättämistä viralliseen tarkastukseen. Jos kypsyysnäytettä ei ole suoritettu aiemman tutkinnon yhteydessä, on samalla ilmoittauduttava myös kypsyysnäytteeseen. Tutkintoon kuuluvien äidinkielen opintojen (YY11 ja YY12) tulee olla suoritettuina ennen tätä. HUOM! Virallinen tarkastusprosessi katsotaan alkaneeksi vasta kaikkien edeltävien kohtien täytyttyä. Vuonna 2005 tai sitä myöhemmin valmistuneita graduja säilytetään Kaisa-kirjastossa, josta niitä voi lainata. Ennen vuotta 2005 valmistuneita graduja voi lukea amanuenssin huoneessa vastaanottoaikoina.

2 Miltä gradun pitää näyttää Asettelut, luettelot, liitteet ja tiivistelmä Puhtaus on puoli ruokaa ja viimeistelty ulkoasu puoli gradua. - Tuntematon jatko-opiskelija Tekstinkäsittelyohjelma on hieno keksintö: se antaa graduntekijälle erinomaiset, jopa rajattomilta tuntuvat mahdollisuudet muokata ja muotoilla tekstiä. Toinen puoli asiasta on se, että nykyiset ohjelmat tarjoavat liikaakin erilaisia kikkailumahdollisuuksia. Jokaisessa meissä asuu pieni graafikko: mieli tekee kokeilla erilaisia tekstityyppejä, kirjasimia, pistekokoja, korostuksia, linjoja ja jopa kuvien istuttamista tekstin joukkoon. Gradun ulkoasussa asiallisuus ja pidättyväisyys ovat kuitenkin valttia. Kyseessä on tieteellinen teksti, jossa mainosteksteihin sopivat tehosteet eivät palvele lukijan etua eivätkä viesti kirjoittajan kypsyydestä. Tässä muutamia ohjeita gradun tekstinvalmistusta ja taittoa varten: Gradu sidotaan kirjaksi. Niinpä marginaalien koko on tärkeä: vasempaan reunaan jätetään tyhjää 4 cm, oikeaan korkeintaan 2 cm, ylä- ja alareunaan noin 2,5 cm. Sivunumeron voi asetella sivun yläreunaan esimerkiksi keskelle. Useimmissa ohjelmissa on asetus "ylätunniste", jota voi käyttää juuri sivunumeron asettamiseen (vaikkapa näin: ). Riviväli on 1,5. Kappalejako tehdään sisentämällä ensimmäinen rivi noin viiden lyönnin tai yhden sarkaimen verran. Useimmissa ohjelmissa on erikseen olemassa asetus kappaleen alun sisentämiseksi. Kappaleiden väliin ei jätetä tyhjää riviä. Kirjasintyyppi kannattaa valita maltillisesti: esimerkiksi Helvetica ja Times ovat selkeitä, levollisia ja tieteelliseen tekstiin kuin omiaan. Sopiva kirjasinkoko leipätekstissä on 12. Sisennetyissä suorissa lainauksissa (pituutta enemmän kuin neljä riviä) voidaan käyttää tiheämpää riviväliä (1) tai pienempää kirjasinkokoa (pistekoko 10 tai 11). Otsikoissa ja väliotsikoissa kannattaa käyttää isompaa kirjasinkokoa kuin leipätekstissä. Lihavointia voi myös kokeilla, mutta kursivointeja, varjostuksia tai muita tehosteita kannattaa välttää. Kokonaiset teokset, joihin tekstissä viitataan, kursivoidaan (alleviivausta käytetään vain kirjoituskoneella tuotetussa tekstissä). Runot, novellit ym. laajempiin teoksiin sisältyvät osat voi merkitä lainausmerkein mutta niitä ei kursivoida. Kursivointia voi käyttää myös joidenkin tärkeiden sanojen painottamiseen. Lähdeviittausohjeet Lähdeviittauksia käsitellään yksityiskohtaisesti suomen kielen ja Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoille suunnatussa ohjeessa, ks. Gradun jäsentely malleineen Nimiölehti (ks. malli jäljempänä) Tiivistelmä (ks. malli jäljempänä) Tiivistelmälomakkeen saa tiedekunnan Alma-sivuilta osoitteesta: Sisällysluettelo (ks. malli jäljempänä)

3 Tekstisivut Lähdeluettelo (ks. malli jäljempänä) Liitteet (esimerkiksi Henkilöhakemisto) HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Humanistinen tiedekunta Tekijä Författare Author Frans Moikipää Työn nimi Arbetets titel Title Tekstuaalista häirintää. Bisquitin pakinoiden intertekstuaalisuus. Oppiaine Läroämne Subject Kotimainen kirjallisuus Laitos Institution Department Suomen kielen, suomalaisugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages Pro gradu -työ syyskuu liites. Tiivistelmä Referat Abstract Tutkimuksen kohteena on nimimerkki Bisquitin eli Seppo Ahdin (s.1944) tähänastinen pakinatuotanto: Isänmaa ja anopinkieli (1971), Vilpittömästi teidän (1974), Toisen tasavallan vieraana (1978), Vaivaisten valtakunta (1981), Keskiäkäinen mies (1985), Keskiäkäisen miehen poika (1987), Tarttumaton Tarzan (1991), Petaa ja varmista (1996) ja Savolaisten vastaanottokoti (1999). Teoreettisena lähtökohtana on intertekstuaalisuuden tutkimus. Sen perusolettamus on, että kaikki tekstit rakentuvat toisten tekstien sekä erilaisten koodien, tyylien ja diskurssien varaan. Tekstit kommentoivat, muuntelevat ja sulattavat itseensä jo olemassa olevia tekstejä sekä käyvät niiden kanssa monitasoista ja monimuotoista dialogia. Tutkimus selvittää, mikä tehtävä sitaattien ja alluusioiden kautta paljastuvilla interteksteillä on tutkittavissa teksteissä. Tutkimus osoittaa, että Bisquitin pakinat käyvät ironian ja parodian keinoin monimielistä vuoropuhelua paitsi ajankohdan poliittisen ja yhteiskunnallisen tekstien (kirjojen, lehtitekstien sekä televisio- ja radio-ohjelmien) kanssa myös suomalaisen kirjallisuuden merkkiteosten - välillä myös maailmankirjallisuuden klassikkojen - kanssa. Bisquitin keskeisiksi kaunokirjallisiksi interteksteiksi osoittautuvat Kalevala, Aleksis Kiven tuotanto, Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja Pohjantähti-trilogia sekä muutamat muut kirjallisen kaanonimme keskeiset tekstit, erityisesti Raamattu mutta myös antiikin myytit, Shakespearen draamat, venäläiset klassikot jne. Tutkimuksessa osoitetaan, miten Bisquitin pakinat käyvät monimielistä vuoropuhelua kansalliskirjallisuuden kanssa, miten ne toisaalta kiistävät ja kumoavat suomalaisuuteen liittyviä stereotypioita ja kliseitä ja toisaalta ironian ja parodian kautta uusintavat ja vahvistavat niitä. Tutkimus osoittaa myös Bisquitin pakinoiden kerronta- ja rakenneratkaisujen innovatiivisuuden ja omaperäisyyden. Samoin se näyttää Bisquitin yhteiskuntakriittisyyden: ironian ja parodian keinoin pakinoitsija suomii suomalaista eliittiä ja yhteiskunnallisia vallanpitäjiä - myös presidenttejä, Kekkosesta alkaen. Avainsanat Nyckelord Keywords Bisquit, pakina, intertekstuaalisuus, parodia, yhteiskuntakritiikki Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited Humanistisen tiedekunnan kirjasto Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information

4 Tekstuaalista häirintää Bisquitin pakinoiden intertekstuaalisuus Frans Moikipää Pro gradu työ Ohjaaja Professorin Nimi Helsingin yliopisto Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos Syyskuu 2008

5 Sisällys 1 Johdanto 1.1 Lähtökohdat tutkimukselle 1.2 Tutkimuksen tavoite 2 Teoreettista pohjaa tutkimukselle 2.1 Teoriasta ja metodisista näkökohdista 2.2 Tutkimuksen päälinjat 2.3 Sopiva sovellus tähän tarkoitukseen 3 Aiheen käsittelyä 3.1 Teoriasta käytäntöön Yksityiskohtaisempaa käsittelyä Yksityiskohtaisempaa käsittelyä 3.2 Lisää aiheesta Yksityiskohtaisempaa käsittelyä Yksityiskohtaisempaa käsittelyä Yksityiskohtaisempaa käsittelyä 3.3 Aiheen käsittelyä edelleen Yksityiskohtaisempaa käsittelyä Yksityiskohtaisempaa käsittelyä 4 Aiheesta enemmän toisesta näkökulmasta 4.1 Aiheen käsittelyä Yksityiskohtaisempaa käsittelyä Yksityiskohtaisempaa käsittelyä Yksityiskohtaisempaa käsittelyä 4.2 Lisää aiheesta Yksityiskohtaisempaa käsittelyä Yksityiskohtaisempaa käsittelyä 5 Tutkimuksen tulosten analyysia 5.1 Keskeiset tutkimustulokset 5.2 Lankoja yhteen Lähteet 99 Liitteet 104

6 LÄHTEET A. Bisquitin teokset Bisquit 1971: Isänmaa ja anopinkieli. Pakinoita. Helsinki: Tammi. Bisquit 1974: Vilpittömästi teidän. Helsinki: Tammi. Bisquit 1978: Toisen tasavallan vieraana. Helsinki: Tammi. Bisquit 1981: Vaivasten valtakunta. Helsinki: Tammi. Bisquit 1985: Keskiäkäinen mies. Helsinki: Tammi. Bisquit 1987: Keskiäkäisen miehen poika. Helsinki: Tammi. Bisquit 1991: Tarttumaton Tarzan. Helsinki: Tammi. Bisquit 1996: Petaa ja varmista. Tekijän kommentoima laitos. Helsinki: Tammi. Bisquit 1999a: Savolaisten vastaanottokoti. 99 televisiosta tuntematonta pakinaa. Helsinki: Tammi. Bisquit 1999b: Korvien kätköistä. Ilta=Sanomat B. Muut lähteet ja tutkimus Andersson, Benedict 1991: Imagined Communities. Reflections on the Origin and Spread of Nationalism. Revised Edition. London New York: Verso. Anttila, Jorma 1993: Käsitykset suomalaisuudesta traditionaalisuus ja modernisuus. Mitä on suomalaisuus. Toim. Teppo Korhonen. Helsinki: Suomen Antropologinen Seura. Auerbach, Erich 1946/1992: Mimesis. Todellisuudenkuvaus länsimaisessa kirjallisuudessa. Alkuteos: Mimesis Dargestellte Wirklichkeit in der abendländischen Literatur. Suom. Oili Suominen. Helsinki: SKS. Augustinus n. 400/1981: Tunnustukset. Alkuteos Confessiones. Suom. Otto Lakka. Helsinki: SLEY-kirjat. Bahtin, Mihail 1975/1979: Kirjallisuuden ja estetiikan ongelmia. Alkuteos: Voprosy literatury i estetiki. Suom. Kerttu Kyhälä-Juntunen ja Veikko Airola. Moskova: Progress. Broich, Ulrich 1985: Zur Einzeltextreferenz. Intertextualität. Formen, Funktionen, anglistische Fallstudien. Hrsg. Ulrich Broich & Manfred Pfister. Tübingen: Niemeyer. Dällenbach, Lucien 1977/1989: The Mirror in the Text. Alkuteos: Le récit spéculaire. Essai sur la mise en abyme. Translated by Jeremy Whiteley with Emma Hughes. Cambridge: Polity Press. Frye, Northrop 1982: The Great Code. The Bible and the Literature. London, Melbourne and Henley: Routledge & Kegan Paul. Hökkä, Tuula 1999: Modernismi: uusi alku vanhan valtaus. Suomen kirjallisuushistoria 3. Rintamakirjeistä tietoverkkoihin. Toim. Pertti Lassila. Helsinki: SKS. Ingemann, Bernhard 1850/1903/1992: Maa on niin kaunis. Suom. Hilja Haahti. Suomen evankelilais-luterilaisen kirkon virsikirja. Hyväksytty kirkolliskokouksen ylimääräisessä istunnossa 13. helmikuuta Porvoo Helsinki Juva: WSOY.

7 Jylhä, Yrjö 1941: Kiirastuli. Runoja rauhan ja sodan ajoilta. Helsinki: Otava. Kalela, Jorma 2000: Historiantutkimus ja historia. Gaudeamus: Helsinki. Karkama, Pertti 1994: Kirjallisuus ja nykyaika. Suomalaisen sanataiteen teemoja ja tendenssejä. Helsinki: SKS. Karkama, Pertti 1998: Kontekstualismin haasteet. Konteksti tutkimuksen avainsana? KTSV 51/I. Toim. Päivi Molarius ja Juhani Sipilä. Helsinki: SKS. Karvonen, Erkki 1999: Elämää mielikuvayhteiskunnassa: imago ja maine menestystekijöinä myöhäismodernissa maailmassa. Helsinki: Gaudeamus. Keltikangas-Järvinen, Liisa 1996: Suomalainen kansanluonne. Olkaamme siis suomalaisia. Kalevalaseuran vuosikirja Toim. Pekka Laaksonen ja Sirkka-Liisa Mettomäki. Helsinki: SKS. Kemiläinen, Aira (toim.) 1985: Mongoleja vai germaaneja? Rotuteorioiden suomalaiset. Helsinki: SHS. Kinnunen, Aarne 1989: Kertomuksen opissa. Avoimen maailman hahmotuksesta. Porvoo Helsinki Juva: WSOY. Kivi, Aleksis 1870/1969: Seitsemän veljestä. Mestariteokset III. Helsinki: Otava. Klinge, Matti 1980: Onko Täällä Pohjantähden alla Suomen kansallisromaani? Väinö Linna toisen tasavallan kirjailija. Toim. Yrjö Varpio. Porvoo Helsinki Juva: WSOY. Kramsu, Kaarlo 1878/1996: Runoelmia. Helsinki: SKS. Krohn, Aarni 1978: Jaakko Ilkka. Libretto. Helsinki: Suomen Kansallisooppera. Laitinen, Kai 1991: Suomen kirjallisuuden historia. 3. uusittu painos. Helsinki: Otava. Leech, Geoffrey N. Short, Michael H. 1981: Style in Fiction. A linguistic introduction to English fictional prose. London and New York: Longman. Linna, Väinö 1948: Musta rakkaus. Romaani. Porvoo Helsinki: WSOY. Linna, Väinö 1954: Tuntematon sotilas. Romaani. Porvoo Helsinki: WSOY. Linna, Väinö 1959: Täällä Pohjantähden alla. Osa 1. Porvoo Helsinki: WSOY. Linna, Väinö 1960: Täällä Pohjantähden alla. Osa 2. Porvoo Helsinki: WSOY. Linna, Väinö 1962: Täällä Pohjantähden alla. Osa 3. Porvoo Helsinki: WSOY. Linna, Väinö 1979/1990: Maakunnallinen perinne Täällä Pohjantähden alla -romaanissa. Murroksia. Esseitä, puheita ja kirjoituksia. Porvoo Helsinki Juva: WSOY. Lyytikäinen, Pirjo 1991: Palimpsestit ja kynnystekstit. Tekstien välisiä suhteita Gérard Genetten mukaan ja Ahon Papin rouvan intertekstuaalisuus. Intertekstuaalisuus. Suuntia ja sovelluksia. Toim. Auli Viikari. Helsinki: SKS. Mattila, Pekka 1984: Kirjallisuudentutkimuksen avainsanoja. Helsinki: Kirjayhtymä. Meri, Veijo 1961/1967: Manillaköyden esipuhe. Kaksitoista artikkelia. Helsinki: Otava. Mäkelä, Klaus 1996/1999: Itsen esittäminen Suomessa. Valtio, väkijuomat ja kulttuuri. Kirjoituksia Suomesta ja sosiologiasta. Helsinki: Gaudeamus. Nevakivi, Jukka 1996: Miten Kekkonen pääsi valtaan ja Suomi suomettui. Helsinki: Otava. Nurmio, Heikki 1918/1931: Jääkärien marssi. Suomen runotar. Valikoima suomalaista runoutta koteja ja kouluja varten. Toim. J. V. Lehtonen, Eino Cederberg, Huugo Jalkanen ja Iivo Härkönen. Porvoo: WSOY.

8 Palolampi, E. [Erkki] 1940: Kollaa kestää. Kertomuksia Kollaanjoen rintamalta. Porvoo Helsinki: WSOY. Palva, Heikki 1995: Raamatun tietosanasto. Porvoo Helsinki Juva: WSOY. Paulaharju, Samuli 1932: Härmän aukeilta. Porvoo Helsinki: WSOY. Pfister, Manfred 1985: Konzepte der Intertextualität. Intertextualität. Formen, Funktionen, anglistische Fallstudien. Hrsg. Ulrich Broich & Manfred Pfister. Tübingen: Niemeyer. Raamattu. Vanha testamentti. XI Yleisen kirkolliskokouksen vuonna 1933 käytäntöön ottama suomennos. Uusi testamentti. XII Yleisen kirkolliskokouksen vuonna 1938 käytäntöön ottama suomennos. Ricoeur, Paul 1983/1984: Time and narrative, vol 1. Alkuteos: Temps et Récit, vol 1. Transl. Kathleen McLaughlin and David Pellauer. Chicago: University of Chicago Press. Rimmon-Kenan, Shlomith 1983/1991: Kertomuksen poetiikka. Alkuteos: Narrative Fiction: Contemporary Poetics. Suom. Auli Viikari. Helsinki: SKS. Salo, Arvo 1966: Lapualaisooppera. Helsinki: Tammi. Siltala, Juha 1985: Lapuanliike ja kyyditykset Helsinki: Otava. Sipilä, Juhani 1995: Johannes Hakalan ilmestyskirja. Antti Tuurin Uuden Jerusalemin ja Maan avaruuden tekstienväliset kytkennät Raamattuun. Lisensiaatintutkimus (1994). Helsinki: Helsingin yliopiston Kotimaisen kirjallisuuden laitoksen julkaisuja 7. Verkkojulkaisuna: http: //ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/kotim/lt/sipila/ Taine, Hippolyte /1915: Taiteen filosofia. Alkuteos: Philosophie de l'art. Suom. L. Onerva. Helsinki: Otava. Tammi, Pekka 1991: Tekstistä, subtekstistä ja intertekstuaalisista kytkennöistä. Johdatus Kiril Taranovskin analyysimetodiin. Intertekstuaalisuus. Suuntia ja sovelluksia. Toim. Auli Viikari. Helsinki: SKS. Topelius, Z. 1875/1905: Maamme kirja. Lukukirja Suomen alimmille oppilaitoksille. Toinen oppimäärä. Kymmenennen, tekijän kuoleman jälkeen korjatun, painoksen mukaan suomentanut P. Cajander. Kahdeksastoista painos. Helsinki: B. W. Edlund. Vainio, Juha 1967/1993: Seuramatka. Sellaista elämä on. Toim. Jaakko Salo. Helsinki: Kirjayhtymä. Valkama, Tuula 1971: Lakeuden kutsu. Äänilevy. Sävel Toivo Kärki, laulu Pasi Kaunisto, orkesterin johto Jaakko Borg. Decca SD Äänitys Vihavainen, Timo 1991: Kansakunta rähmällään. Suomettumisen lyhyt historia. Helsinki: Otava. Vuorela, Einar[i] 1918: Vapaustaisteluun. Ilkan ja Poutun pojat. Etelä-Pohjalaisten sotaalbumi. Toim. Artturi Leinonen. Helsinki: Edistysseurojen kustannusosakeyhtiö. Vuorela, Einari 1919: Huilunsoittaja. Runoja. Porvoo: WSOY.