Lasta osallistavien menetelinen mahdollisuudet. * Lasten osallisuutta määrittelee

Transkriptio

1 Lasta osallistavien menetelinen mahdollisuudet Dosentti, KT Liisa Karlsson * Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? TelLis (Suomen Akatemian tutkimushanke) Lapset kertovat ja toimivat valtakunnallinen tutkija- ja kehittäjäverkosto, tilaisuuksia mm. Hyvinvointi lasten näkökulmasta klo 18 ja klo 18 (menetelmiä, artikkeleita jne) Helsingin yliopisto, OKL, kasvatuspsykologian tutkimusyksikkö * Lasten osallisuutta määrittelee Suomen perustuslaki (6 ): -- lapsia tulee kohdella tasaarvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989 Tutkimukset: PISA-tulokset vs. OECD, kouluterveyskysyelyt Alakohtainen lainsäädäntö, politiikkaohjelmat, toimintasuunnitelmat Toiminnan ydin: lasten hyvä elämä kasvu, kehitys, oppiminen, maailmanvalloitus Dosentti KT Liisa Karlsson Helsingin yliopisto Lasten osallisuudentasot (Shier 2001) < > LAATU (Karlsson 2010) 1. TASO: Työntekijä havainnoi, kuuntelee lasta LAATU: MITÄ havainnoidaan? Kuka päättää, mitä on tärkeää ja oleellista havainnoida 2. TASO: Lapsi saa ilmaista näkemyksiä, mielipiteitä LAATU: MILLAISIA asioita saa ilmaista? mitä ei saa ilmasita? MIKSI? 3. TASO: Lasten ideat ja aloitteet huomioidaan toiminnassa LAATU: miten huomioidaan? Mitkä ideat ja aloitteet huomioidaan? Kenen ideat ja aloitteet huomioidaan? Dosentti KT Liisa Karlsson Helsingin yliopisto

2 Lasten osallisuudentasot (Shier 2001) < > LAATU (Karlsson 2010) 4. TASO: Lapset saavat vaikuttaa, päättää toiminnasta LAATU: MIHIN toimintaan saa vaikuttaa? Saako lapsille tärkeään toimintaan vaikuttaa? Miten selvitetään, mikä on lapsille tärkeää toimintaa? 5. TASO: Lapset kantamaan vastuuta päätöksistään saa ilmaista näkemyksiä, mielipiteitä LAATU: KuMISTÄ päätöksistä? Kuka on päättänyt päätökset, joista kannetaan vastuuta? Miten päätökset ovat syntyneet? Dosentti KT Liisa Karlsson Helsingin yliopisto Lasten osallisuudentasot (Shier 2001) < > LAATU (Karlsson 2010) määrä VAI laatu yksittäiset toimet, kikat VAI toimintakulttuuri Dosentti KT Liisa Karlsson Helsingin yliopisto Käsitys tiedosta Kuka päättää kenen/ mikä tieto on tärkeää? Lasten ja nuorten tieto Ammattilasten tieto Moniammatillinen tieto Kirjatieto, tutkimustieto, Kokemustieto hiljainen tieto Ennakkokäsitykset - leimaaminen Miten tietoa käytetään? Dosentti KT Liisa Karlsson Soveltava kasvatustieteenlaitos 10/21/

3 * Käsitys tiedosta Kuka päättää kenen/ mikä tieto on tärkeää? Lasten ja nuorten tieto Ammattilasten tieto Moniammatillinen tieto Kirjatieto, tutkimustieto, Kokemustieto hiljainen tieto Ennakkokäsitykset - leimaaminen Miten tietoa käytetään? Dosentti KT Liisa Karlsson Soveltava kasvatustieteenlaitos 10/21/ Lapsen osallisuus työntekijän osallisuus Osallisuus = kokee olevansa osallinen Toimijat - KUKA? Jokaiselle puheenvuoro, jota kuunnellaan Toimintatavat/ menetelmät - MITEN? Toisen kunnioittaminen, arvostaminen Kuuleminen: mitä SINÄ ajattelet Luonteenomaisin toimintatavoin Sisältö - MITÄ? Mielekästä ja oleellista Dosentti KT Liisa Karlsson Helsingin yliopisto, OKL 10/21/ Arvioiva ja kyselevä kolmivaiheinen vuorovaikutus 1. Aikuinen tekee aloitteen (usein epäaito kysymys). 3. Aikuinen arvioi. 2. Lapsi vastaa.. 1.Aikuinen 3.Aikuinen kysyy. arvioi. 2. Lapsi vastaa. 1.Aikuinen 3.Aikuinen kysyy. arvioi. 2. Lapsi vastaa. 1.Aikuinen 3.Aikuinen kysyy. arvioi. 2. Lapsi vastaa. Kuva: Tomas Niemistö 7 v Karlsson 2000, 61 3

4 Tutkittua Kasvatus- ja opetustilanteissa opettaja on äänessä % ajasta (1980-, 1990-, 2000-luvulla: Leiwo, Kuusinen & Kuusisto 1981, Martikainen 1982, Mäkinen 1996, Riihelä 1996, myös Harjunen 2002, Tainio 2007) Kysyminen on yleisin opettajan käyttämistä aloitteista - n. 90 % on opettajan tai hoitajan tekemiä (Keravuori 1988, 38, Mäkinen 1996, 72, Karvonen 2007, 120) Koti eroaa institutionaalisesta puheesta (Tizard & Hughes 1984) 1v on aloitteellinen (vauvatutkimukset, Laakso 2008) Pienen lapsen oppimiskyvyt mitä 2-vuotias jo osaa Lasten ja nuorten keskinäinen vuorovaikutustavat (leikki) Muut vuorovaikutustavat ovat käytössä luokkahuoneessa (esim. Karlsson 2000, Tainio 2007 & all.) Dosentti KT Liisa Karlsson Helsingin yliopisto Miten perinteinen opetussykli vaikuttaa? Näkökulmia - Kysymysten laatu: ulkoa opitun tarkastaminen? - tarvitaan joskus - Ei itse ilmiön pohdintaa, vaan opettajan ajatusten arvaamista? - Opettajan oikea tieto staattinen tiedonkäsitys? - Ilmiön pieneksi pilkkominen (kysymykset) katoaako kokonaisuus? - Valmiiksi pureskeltu aines miten ihminen oppii: oivalluksen, tutkimisen, oppimisen ilo? - Jatkuva arviointi: tietää ei tiedä käsitys itsestä oppijana itsetunto? - Kysymysten määrä kysymystä/ päivä/ oppilas miltä tuntuu? - Viittaus vähenee lopputuntia kohden (Tainio 2007) - Kiinnostaako? - oppiiko? - liittyykö (lähestymissuunta) oppilaiden mielenkiinnonkohteisiin? Dosentti KT Liisa Karlsson Helsingin yliopisto Soljuva ja demokraattinen dialogi!?!!?! Kuva: Anna Karlsson 5 v Karlsson 2000, 63 4

5 Käsitys lapsesta ja nuoresta Toiminnan kohteena vs. aktiivinen subjekti, joka myös osaa - ei ole vain ongelmallinen jolla on arvokasta tietoa asiantuntija omalla sarallaan saa vaikuttaa Käsitys aikuisesta ammattilaisesta Tietäjä, kaataja vs. kohtaaja, vastavuoroinen kuuntelija jolla on arvokasta tietoa asiantuntija omalla sarallaan moniammatillisuus: moniasiantuntijuus Dosentti KT Liisa Karlsson Soveltava kasvatustieteenlaitos 10/21/ Toiveesta todeksi Miten uskon, että muut haluavat minun toimivan? Miten haluan toimia? Miten uskon, että toimin? Miten toimin? Miten muutan toimintaani? Dosentti KT Liisa Karlsson Soveltava kasvatustieteenlaitos 10/21/ Oman toiminnan dokumentointi Havainnoikaa esim. pareittain työparin kanssa toisianne - Kirjaa sanatarkasti kaikki toimintatuokion alussa - n. 15 ensimmäisen minuutin, mitä kukin sanoo (myös teot) Analysoi esim.: - Kuka teki aloitteita ja kuinka monta? - Millaisia aloitteita kukin teki (mm. kysymyksiä, ehdotuksia)? - Kenen aloitteita jatkettiin (huomioitiin) ja mitä siitä seurasi? - Keskustelkaa yhdessä huomioista - Kirjatkaa, mitä konkreettista voit kehittää? - Kirjatkaa uudelleen muutaman kerran 1-2 kk kuluttua ja pohtikaa, mahdollisia muutoksia Dosentti KT Liisa Karlsson Soveltava kasvatustieteenlaitos 10/21/

6 Kuuntelemiseen keskittyminen Miten siihen pääsee? Sadutus: aito kuuntelu - vapaa kerronta (Riihelä 1991, Karlsson 1999, 2000, 2003, 2005) Jokaisella on sanottavaa Sadutuksen ohje Kerro satu (tai tarina), juuri sellainen kuin itse haluat. Kirjoitan sen sana sanalta juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi. Voit muuttaa tai korjata sitä, jos haluat. 6

7 Sadutus: Minua KIINNOSTAA, mitä SINÄ haluat kertoa juuri nyt! Erikoistutkija KT Liisa Karlsson 7

8 Erikoistu tkija KT Lapsiturvallisuuspilotti 2007 oli osa Tapaturmatyö alueellisen innovaatiotoiminnan lähtökohtana hankkeesta Kouvolassa Hankkeen tavoitteena Kerätä lasten tuottamaa tietoa heille luontevalla tavalla eri alojen ammattilaisten kehittämistyön pohjaksi Analysoida lasten tuottamaa tietoa. Analysoida ammattilaisten työnkehittämisen näkökulmia. Dos. KT Liisa Karlsson Käyttäytymistieteellinen tiedekunta - Beteendevetenskapliga fakulteten Faculty of Behavioural Sciences Lapset (3-11-vuotiaat) ovat asiantuntijoita * käyttäjänäkökulma toimintaympäristössä, päiväkodissa ja koulussa Ammattilaiset hyödyntävät oman työn kehittämisessä lasten tuottamaa tietoa ja näkökulmia * Katu- ja puistosuunnittelu * Pelastuslaitos * Toimitilalaitos * Tapaturmatilastointi * Terveyskeskus, fysioterapia * Terveystarkastus * Ammattikorkeakoulu * Sivistystoimen johto (koulutoimi, päivähoito) * Peruskoulu * Esiopetus * Päivähoito Dos. KT Liisa Karlsson Käyttäytymistieteellinen tiedekunta - Beteendevetenskapliga fakulteten Faculty of Behavioural Sciences 8

9 Lapset valokuvasivat mukavan ja ikävän paikan, jonka jälkeen he kertoivat kuvistaan Eri alojen ammattilaiset tarkastelivat aineistoa ja pohtivat, miten he voisivat kehittää omaa työtään lasten tuottaman tiedon pohjalta. Ammattilaiset valitsivat konkreettisen kehittämiskohteen. Dosentti KT Liisa Karlsson Helsingin yliopisto, Lapset kertovat ja toimivat valtakunnallinen tutkija- ja kehittäjäverkosto Tässä on keinut, jotka on hyvät aika moneen leikkiin, kuten keinupesikseen ja tavalliseen keinumiseen. Rynnimisteline on aika hyvä. Siinä voi jutella ja kaikkea muuta. Muutenkin kaunis paikka eikä oo kauheen vaarallinenkaa. Kun on noita puita niin ne voi olla keinupesiksen pesä. Tän kautta on helppo oikaista, jos lähtee kavereille. Pasi ja Eetu 10v Mukava paikka Ikävä paikka Se (aita) on huono paikka, kun se häiritsee keinupesistä, kun pallo menee yli aidan siihen kompastuu helposti. Hiekkalaatikko on aika huono, kun siinä ei käy kukaan ja se on usein märkä ja laita on tikkuina. Kun on talvi, niin hiekkalaatikkoon voi kompastua, kun se ei kunnolla näy lumen alta. Pyöröteline on myös ärsyttävä, kun sen sisäkohtaan voi jäädä se pallo ja se on ärsyttävä ottaa ja taas hypätä yli aidan. Sitten se hiekkalaatikko on ollu yläasteelaisten ja siihen kertyy roskia. Sitä käytetään usein tappeluareenana ja roskapönttönä. Aidasta mun mielipide on, että siitä ei oo mitään hyötyä. Se pitäis purkaa pois. Se on myös mun mielipide. Pasi ja Eetu 10v 9

10 PAIKKA: Päiväkoti, kotileikki nurkkaus Olipa kerran tyttö, mutta hän oli nimeltään isosisko. Hän odotti äitiä kotona, kun äiti oli töissä. Ja sisko tuli juuri äsken koulusta. Sitten äiti tuli parin hetken päästä. Sitten tuli ilta ja he menivät nukkumaan. Sitten tuli taas aamu ja sisko oli hereillä, mutta äiti oli vielä nukkumassa. Sitten äitikin heräsi. He menivät etsimään miestä, koska heidän isänsä oli kuollut. Sitten he löysivät miehen. Sen pituinen se. Kati 5 v Kiva paikka, jossa on mukava olla PAIKKA: Päiväkoti, kotileikki nurkkaus Tylsä paikka, jossa on ikävä olla Olipa kerran poikia eteisessä ja siksi ei ollut kiva leikkiä siellä, siksi oli tylsä leikkiä. Äiti huusi, että eteisestä pois. Siinä se. Kiia 4 v Lapsilla on uusia näkökulmia, joita aikuiset eivät aiemmin ajatelleet. Lasten tuottama tieto synnyttää uusia ideoita eri alojen ammattilaisissa. Lapset ilmaisevat asiat eri tavoin kuin aikuinen. Ammattilaisten tiedossa ei ole lasten tapa toimia. Lasten näkökulmat haastavat ammattilaiset kokonaisnäkemykseen sekä yhteistyöhön. Haasteena on se, miten luoda lasten tuottamalle tiedolle tärkeäksi koettu ja pysyvä paikka ero alojen ammattilaisten arkirutiineihin. 10

11 Kuuntelu ja seuraaminen - saduttava toimintakulttuuri Ydinkysymys: mitä lapset minulle kertovat? Myös KESKUSTELUJA AIKUISTEN KESKEN Millainen on lasten maailma? - Mistä kertovat? - Miten kertovat? - Miten toimivat? Miten voin huomioida lasten tuoman tiedon arjessa, työn suunnittelussa ja toteutuksessa? Lisätietoa! Lapset kertovat ja toimivat -verkoston sivusto: Artikkeleita, tutkimuksia Tietoa osallistavasta toiminnasta Tietoa sadutuksesta ja tarinasäveltämisestä Lasten ja aikuisten kertomuksia, satuja Tapaamisia, koulutuksia Tapahtumia lapsille LKT-ilta alustuksia ja kokemuksia aiheesta: Hyvinvointi lasten näkökulmasta klo 18 ja klo 18 Ilmoittaudu tiedotuslistalle: lapsetkertovat@gmail.com Erikoistu tkija KT 11

12 Lapset kertovat -julkaisusarja Erikoistutkija KT Liisa Karlsson Lapset kertovat -julkaisusarja Qissah Wa Tawasul - Satusilta - Kotka Beirut KV-sadutushanke Yhteistä iloa - N9I Dosentti KT Liisa Karlsson Soveltava kasvatustieteenlaitos 10/21/