Suomalaiset lapset Espoossa kertoivat siitä, millainen on heidän hyvä päivänsä:

Transkriptio

1 KUTSU Helsingissä Tule kertomaan mukavasta ja kurjasta päivästä! Maaliskuun 20. päivä vietetään maailman tarinankerronta ja sadutuspäivää. Se on lähtölaukaus lasten tarinoiden keruulle, jossa kerrotaan hyvistä ja kurjista päivistä. Lapsi, kerro sinäkin! Aikuinen, kirjaa lapsen tai nuoren tarina saduttamalla (ohje alla). Voit myös lähettää valokuvan kotipaikastasi tai itsestäsi taikka piirtää kuvan tarinaasi. Eri maissa lapset kertovat hyvästä tai kurjasta päivästään sadutusmenetelmällä. Jotkut tarinat luetaan ja kuvataan videolle. Kertomuksia ja niihin liittyviä kuvia julkaistaan vuoden 2013 aikana sivustolla: Suomalaiset lapset Espoossa kertoivat siitä, millainen on heidän hyvä päivänsä: Leikkiä Annan kaa, pimeysleikki. Tian kanssa pelata. Kun silloin mä leikin Eelin kaa, leikitää herokopterii, silloin ku on yö ja aamu. Mennään matkalle Amerikan Yhdysvaltoihin... tietty... ja ollaan yötä, semmonen leikki. Mennään matkalle ja pilkku... pilkku tarkoitti rrr... lentämällä Tarinan kertoivat Tia (3 vuotta), Anna (3 vuotta), Otto (4 vuotta) ja Eeli (4 vuotta) Aitolan ryhmäperhepäiväkodissa Espoossa. Saduttajana toimi Helena Lindqvist....ja Eeli halusi vielä jatkaa yksin tarinaa: Mennään matkalle, ensin lennetään Saksaan, sitten Ranskaan, sitten tietty Kreikkaan. Sitten ollaan vielä yötä, kolme yötä. Sitten mennään rannalle, sitten poimitaan kookoksia ja sitten vielä tehdään puumaja ja loppu ja pilkku... se tarkoittaa et tärisemällä potkitaan hiekkaa, kiivetään kookospuuhun ja hypätään sieltä alas ja yritetään vielä kaataa kookospuu ja pilkku. Ohje tarinan kirjaajalle eli saduttajalle: Lapset ja nuoret voivat kertoa hyvästä ja kurjasta päivästä, kummastakin oman tarinansa yksin tai ryhmässä. Kirjaa se muistiin sanatarkasti ja lue se heille. Muista pyytää lapsilta (nuorilta) ja heidän vanhemmiltaan lupa siihen, että tarinat ja kuvat saadaan julkaista esimerkiksi nettisivuilla ja samalla käyttää toiminnan kehittämisessä ja tutkimuksessa. Tutkimuksessa ei kenenkään henkilöllisyys tule esiin. Kirjaa kertojan nimi (tai halutessa keksitty nimi), ikä, paikkakunta ja kirjaajan nimi. Kerro myös, onko tarina hyvästä vai kurjasta päivästä. Voit myös kertoa muita huomioita tai ajatuksiasi, kun kuuntelit lapsen tai nuoren tarinaa. Mikäli lapsia (tai nuoria) ei ole aikaisemmin sadutettu, olisi hyvä ensin pyytää heitä kertomaan satu tai tarina, sellaisen jonka haluat, ilman etukäteen annettua teemaa. Vasta seuraavalla kerralla voisi heitä innostaa kertomaan hyvästä ja kurjasta päivästään.

2 On kiinnostavaa selvittää, mitä lapset kertovat eri maissa! Sadutuksessa toteutuu ihmisen oikeus kertoa ja vaikuttaa. Samalla toimitaan eettisesti, joten sadutuksen avulla ei voi alistaa tai loukata toisen ihmisarvoa. Olisi hienoa, mikäli lähetät tarinat omalla kielelläsi (ja mikäli mahdollista myös englanniksi/ suomeksi). Lähetä tarina ja mahdolliset kuvat sähköpostilla: Keräämme lokakuuhun 2013 saakka kertomuksia. Tämän sadutushaasteen saa lähettää eteenpäin. SADUTUKSEN OHJE: Hyvä päiväni/ Meidän hyvä päivä Kerro (yksin tai ryhmässä) tarina hyvästä päivästäsi. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä mikäli haluat ja piirtää tarinasi. SADUTUKSEN OHJE: Kurja päiväni/ Meidän kurja päivä Kerro (yksin tai ryhmässä) tarina kurjasta päivästäsi. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä mikäli haluat ja piirtää tarinasi. Sadutuksen ohje eri kielillä: Lisätietoa sadutuksesta ja siihen liittyvästä toiminnasta ja tutkimuksesta: Hauskoja sadutushetkiä toivottaa Lapset kertovat ja toimivat verkostojen puolesta Liisa Karlsson ************************************************** Lapset kertovat ja toimivat ry:n tutkija ja kehittäjäverkoston pj. Dosentti, kasvatustieteen tohtori Liisa Karlsson Suomen Akatemian "Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Lasten äänet kuuluville!" tutkimushankkeen johtaja Lapset kertovat ja toimivat kehittäjä ja tutkijaverkoston pj. Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

3 Hyvät kummit, vanhemmat, isovanhemmat, hoitajat, opettajat ja kaikki innostuneet! Tässä sadutukseen. Sadutustapahtuma kestää yleensä 515 minuuttia. Helpoin on saduttaa lasta. Voi myös kokeilla aikuisen (työtoverin, puolison, ystävän, oman vanhemman tai ryhmän) sadutusta. Tärkeintä on olla aidosti ja arvostelematta kiinnostunut, mitä toinen haluaa kertoa. Voit jälkikäteen miettiä, mitä sait tietää TOISEN ajatuksista tai tavasta toimia, kun pysähdyit kuuntelemaan. Samalla voi tietysti pohtia, saitko sellaista uutta tietoa, jota voit hyödyntää arjessasi? Nautinnollisia sadutushetkiä! Dosentti KT Liisa Karlsson, Helsingin yliopisto, sadutuksen tutkija ja menetelmän jatkokehittäjä Liisa Karlsson: Sadutus Avain osallistavaan toimintakulttuuriin, TERVETULOA LASTEN,NUORTEN JA AIKUISTEN KUUNTELUN, KOHTAAMISEN JA SADUTUKSEN MAAILMAAN! Sadutusmenetelmä sopii kaikille, ja se on helppo käyttää. Sadutuksen idea on antaa lapselle, nuorelle tai aikuiselle mahdollisuus kertoa omista ajatuksistaan. Sadutuksessa kuuntelija ja kirjaaja on puolestaan kiinnostunut ja haluaa aidosti kuunnella, mitä toinen mielii kertoa juuri sillä hetkellä. Sano lapselle, nuorelle, ryhmälle (tai aikuiselle): "Kerro satu (tarina tai juttu). Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä mikäli haluat." Kehota lasta, lapsiryhmää tai aikuista (älä kysy!): " satu tai juttu!" Kirjoita sitten kertojan tarina juuri niin kuin hän sen sillä hetkellä haluaa kertoa.

4 muistiin mitään muuttamatta tai korjaamatta. Kun tarina on valmis, kertojalle, jotta tai muuttaa sitä, mikäli itse haluaa. Satu on mukava (oppilaille, vanhemmalle tai muille aikuisille), mikäli siihen on kertojan lupa. Kirjaa myös huomioita sadutustilanteesta: miten se alkoi, mitä mietit, miten sadutettava reagoi, mikä hämmästytti jne. Pyydä lupaa kertojalta, että saat ottaa kertomuksen mukaan ja lukea se tapaamisessamme. Tee se vasta sadutuksen jälkeen. Tärkeää on luoda tilanne, jossa osoitat aidon kiinnostuksesi toisen kuuntelemiseen. Yritä siis välttää tunnetta siitä, että teet vain annettua tehtävää. Lapsi haluaa usein kertomuksestaan kuvan. Joskus lapset haluavat piirtää ensin kertomuksen ja kertoa vasta sitten. Kirjaa myös kertojan sekä, milloin satu kerrottiin ja vaikka. Erilliselle paperille voi kirjoittaa, miten tilanne alkoi ja mitä sitten tapahtui. Myös omia ajatuksia ja tunnelmia voi merkitä muistiin. Muutaman sadutuskerran jälkeen saduttaja eli kirjaaja oppii toimintatavan, joka alkaa tuntua helpolta ja luontevalta. Lasten saduille voi varata oman kirjahyllyyn tai ripustaa ne. Uusia satuja voi tehdä milloin, missä ja kuka vaan. Tärkeää on, että aikuinen tai nuorempikin kirjaaja on kuulemaan, mitä kertojalla on sanottavana ja välittää tämän sanoman myös ilmeillään. Sadutus muodostuu kertojan ja saduttajan yhteiseksi "jutuksi". Se syntyy "meidän välissä", kun toinen haluaa kuunnella ja toinen kertoa. Sadutus antaa yhteistä aikaa. Kertomusta eikä siitä tehdä pitkälle vietyjä tulkintoja. Kertoja päättää, millainen tarina on. Se voi olla parin sanan mittainen, kirja, kokemus tai vaikka vitsi. Siitä iloitaan yhdessä. Sadutus on suomalainen sosiaalinen innovaatio, jonka keksi VTT Monika Riihelä ja sitä on ollut kehittämässä KT Liisa Karlsson sekä suuri joukko lapsia ja aikuisia Suomessa ja muissa maissa. Sadutus on laajasti kokeiltu, toimivaksi havaittu ja palkittu menetelmä (mm. kansainvälisyyspalkinto, EU:n lasten mielenterveyttä edistävä mallitoiminto). Sadutusta on käytetty menestyksellisesti. Oppilaat ovat saduttaneet toisiaan. Aikuisetkin ovat saduttaneet keskenään ja näin kuunnelleet toistensa muistoja, tarinoita ja kokemuksia esimerkiksi nuoruudesta, vanhemmuudesta ja työssä löytyneistä oivalluksista.

5 On huomattu, että sadutus tuo eniten tietoa, kun saduttaa lasta, useampia kertoja. Silloin saa kuulla, miten lapsi ajattelee, mitkä ovat kulloinkin päällimmäiset ajatukset. Sadutus antaa rakennusaineita oman identiteetin rakentamiseen. Lapsi tottuu kertomaan näin myös muissa tilanteissa ajatuksistaan muille ja kasvaa. Sadutuksessa kaikkein hauskimmaksi on osoittautunut ja sekä toisen uudenlainen kohtaaminen, joka luo yhteisöllisyyttä! Sadutusta voi kokeilla kuka vaan, mutta siihen kannattaa myös perehtyä tarkemmin kirjallisuuden avulla tai kurssilla. Näiltä Internetsivustoilta löytyy aiheesta monia artikkeleita, keskustelupalsta, lasten kertomuksia ja leikkejä, lisää tutkimuksia ja julkaisuja sekä ajankohtaista tietoa. Käy ehdottomasti katsomassa! (L. Karlsson) PSkustannus 2003 ja (Perusteos sadutuksesta ja sen soveltamisesta sekä vaikutuksista.) (toim. L. Karlsson & R. Karimäki). Ilmestyy tammikuussa Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 57.. Video ja kirja (M. Riihelä). Edita (Uutta tietoa teoriassa ja käytännössä lasten luovuudesta sekä siitä, miten toiminta pienten lasten kanssa voi pohjautua saduttavalle toimintatavalle, lasten ajatuksille ja miten toimintaa voi itse kehittää.). (T. Stenius & L. Karlsson) MLL 2005 (Askeleet osallistavaan ja saduttavaan toimintaan lasten kanssa) (nettiversio tai kirja Mannerheimin Lastensuojeluliitto: (L. Karlsson) Edita 2000 (Kirjassa on analysoitu lasten omaa kertomakulttuuria ja sitä, mitä tapahtuu kun ammattilaiset ryhtyvät saduttamaan.). 112 vuotiaiden lasten omia satuja 5000 sadun arkistosta. Runsas värikuvitus. Lapset kertovat ja toimivat ry Katso

6 tarkemmin ja tilaa: Kemppainen, K.(toim.) (2000). Helsinki: Filminova, Stakes. (Dysfaattiisten lasten sadutuskokemuksia.) I ja II ja III (Seitsenosainen video/dvdsarja sadutuksesta). Tell a story (englannin kielinen viersio) Riihelä, M. (1997/ 2008). Helsinki: Stakes. Riihelä, M. (toim.) (2002/2008) Filminova, Stakes. (Kansainvälinen lasten satukirjeenvaihto.) Leed, K. (ohjaus) Tule mukaan jakamaan ajatuksia ja kehittämistoimintaan! Lapset kertovat ja toimivat (LKT) yhdistyksen ja verkoston tarkoituksena on edistää, kehittää, uudistaa sekä tukea yhteistoiminnan kehittämistä ja lapsi ja lapsuudentutkimusta siten, että erityisesti lasten näkökulmat sekä hiljainen tieto ja osallistava toimintakulttuuri ja yhteisöllisyys tulevat esille. Toiminnassa hiotaan myös omia kuuntelemisen välineitä työikäisille ja vanhuksille. Lähtökohtana yhdistyksen edistämässä toiminnassa on yhteisöllisyys, ihmettelevä ote, saduttava toimintatapa, lasten aito osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä leikki ja ilo. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: toimii verkostomaisesti järjestää kulttuuri, keskustelu ja koulutustilaisuuksia sekä seminaareja ja juhlia harjoittaa tutkimus, kehittämis, tiedottamis ja julkaisutoimintaa (oma julkaisusarja) tekee aloitteita viranomaisille ja muille tahoille on yhteistyössä alan järjestöjen ja muiden tahojen kanssa sekä tekee kansainvälistä yhteistyötä. LIITY JÄSENEKSI ja / tai ilmaiselle sähköpostilistalle: Yhdistyksen ylläpitämä nettisivusto: Yhdistyksen sähköposti: lapsetkertovat@gmail.com