Arktinen yrittäjyyden ekosysteemi mitä se voisi olla?
|
|
- Elsa Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lumen 1/2015 TEEMA-ARTIKKELI Arktinen yrittäjyyden ekosysteemi mitä se voisi olla? Soili Mäkimurto-Koivumaa, YAMK-yliopettaja, FT, Lapin ammattikorkeakoulu, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala Juha Kaarela, lehtori, DI, LitM, Lapin ammattikorkeakoulu, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala Yrittäjyydestä Yrittäjyyden ja yrittämisen valmiuksien merkitys yhteiskunnan kehityksen kannalta lienee kiistaton. Lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa (mm.; Schumpeter 1989, Euroopan unioni 2003; OKM 2015) aihetta on käsitelty eri näkökulmista. Niin alueellisen kehittämisen kuin yleisten toimintaedellytysten turvaaminenkin edellyttää yrittäjyyttä ja tämä koskee myös arktisia alueita ja Lappia, kuten mm. lappilaista yrittäjyyttä selvittävässä raportissa on todettu (ELY 2015). Yrittäjyyden käsite on kuitenkin monitahoinen ja -tasoinen. Useimmiten yrittäjyys määritellään taloudellisesta näkökulmasta, jolloin yrittäjyys kytketään yrittäjänä toimimiseen ja tarkastelussa painottuu liiketoimintaosaamiseen liittyvät teemat. Yrittäjyyttä voidaan tarkastella myös kasvatustieteen ja johtamisen kannalta, jolloin mielenkiinto suuntautuukin siihen, miten henkilöstä voisi tulla yrittäjämäisesti ajatteleva ja toimiva yksilö ja miten koulutuksen ja organisaation kautta tähän olisi mahdollista vaikuttaa. Yrittäjyyden käsitettä voidaan lähestyä schumpeteriläisittäin, jolloin yrittäjyyteen liitetään vahva toiminnan uudistaminen ja olemassa olevan tilanteen muuttaminen luovan tuhon kautta (Schumpeter 1989). Toisaalta yrittäjyys voidaan teemana kytkeä henkilön ominaisuuksiin ja kykyyn hyödyntää olemassa olevat mahdollisuudet (esim. Kirzner 1978). Vielä 1990-luvulla, ja ehkä joskus nykyisinkin, oli tapana avata yrittäjyyttä luettelemalla yrittäjän persoonaan liittyviä määreitä. Tämä näkökulma korostanee sitä, että yrittäjyys on synnynnäinen ominaisuus, jolloin se sulkee ulos mahdollisuuden oppia tai opettaa yrittäjyyttä. Yrittäjän persoonan sijaan yrittäjyyttä tuleekin tarkastella ilmiönä, johon liittyy erilaisten toimintamahdollisuuksien havaitseminen ja hyödyntäminen (mm. Shane & Venktaraman 2000; Veknkataraman 1997; Alvarez & Barney 2007) ja jolloin yrittäjyyden prosessin tuloksena tapahtuu muutoksia ja ehkä syntyy myös uutta (mm. Bruyat & Julien 2000; Davidsson 2003). Nykykäsityksen mukaan yrittäjyydessä on kyse etenkin aktiivisesta
2 mahdollisuuksien luomisesta (esim. Shane & Venkataraman; Alvarez & Barney 2007; Ardichvili, Cardozo & Ray 2003). Kuten edellä todettiin, yrittäjyys nähdään nykyisin laajempana ilmiönä, jolloin mukaan otetaan myös yrittäjämäinen ajattelu ja toimintatapa (tai yrittäjämäinen käyttäytyminen tai yrittävyys). Suomalaistutkijoiden mukaan yrittäjyydessä on siis kyse sekä toiminnasta että ajattelusta ja asenteesta (esim. Koiranen & Peltonen 1997; Kyrö 1998; Peltonen 1986). Yrittäjämäinen toiminta näkyy oma-aloitteisuutena, mahdollisuuksien etsintänä, tunnistamisena ja hyödyntämisenä, ongelmien ratkaisukykynä/luovuutena, tehokkaana verkostoitumisena ja proaktiivisena toimintana haastavissa tilanteissa sekä motivoituneisuutena (Gibb 1993; Honkola & Jounela 1993; Hisrichin & Petersin 2002; Kaplan & Warrenin 2007). Yrittäjämäistä ajattelua ja asennetta voidaan kuvata kyvyllä olla dynaaminen, joustava ja itseohjautuva annetuissa, muuttuvissa ja epävarmoissa olosuhteissa (Heinonen & Poikkijoki 2006). Kaiken taloudellisen toiminnan ja myös yrittäjyyden puitteet muuttuvat yhä nopeammin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimintatapojenkin on muututtava. Kausaatioon ja tarkkoihin suunnitelmiin perustuva toimintamalli (esim. liiketoimintasuunnitelma), jossa edetään vaihe vaiheelta ennalta suunniteltua polkua, ei enää riitä. Niin yrittäjän kuin muidenkin toimijoiden on pystyttävä joustavasti reagoimaan ja mukauttamaan toimintaansa käytettävissä olevien keinojen perusteella. Yrittäjyystutkimuksessa käytetään termiä effektuaatio (effectuation, vaikuttaminen), jolloin esim. yrittäjä lähtee mukauttamaan toimintaansa käytettävissä olevien keinojen ja resurssien pohjalta (Sarasvathy 2001). Toimijan tavoitteena ei ole minimoida riskiä vaan löytää toimintatapa, jolla mahdolliset menetykset ovat siedettävällä tasolla ja hän itse pitää langat käsissään. Ekosysteemeistä Yrityksiä on monenlaisia perinteisistä markkina- ja torikauppiaista aina korkean teknologian edelläkävijäyrityksiin. Yritys kuitenkin tarvitsee toimintaansa aina suotuisan ympäristön riippumatta yrittämisen muodosta, sijainnista, koosta tai toimialasta. Yrittäjyys vaatii useiden tekijöiden ja toimijoiden yhteisiä tavoitteita ja ponnisteluja (Koltai 2015). Yrittämisen ympäristöä voidaan kutsua myös ekosysteemiksi. Ekosysteemi tarkoittaa käsitteenä jonkin yhtenäisen alueen eliöiden ja ympäristötekijöiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta (Willis 1997). Moore (1993) on määritellyt käsitteen liiketoiminnan ekosysteemi, joka tarkoittaa useilta erilaisilta toimialoilta tulevien yritysten yhteistä toimikenttää. Moore (1993)
3 painottaa myös yrityksen strategista kehittämistä ja johtamista osana liiketoiminnan ekosysteemiä, jolloin juuri monialaisuus luo uusia innovaatioita ja kehittää yrityksiä. Yrityksen ekosysteemillä voi olla keskeinen vaikutus yrityksen toimintamahdollisuuksiin, kasvuun ja menestykseen. Ekosysteemit ovat suotuisia myös kokonaan uusien yritysten syntymisen kannalta ja mahdollistavat toimivien yritysten kasvumahdollisuudet (Nadgrodkiewicz 2014). Yrittäjyyden ekosysteemi voidaan määritellä koostuvan kuudesta tekijästä: poliittinen ympäristö, taloudellinen ympäristö, kulttuuri, markkinat, osaamispääoma ja toimiva infrastuktuuri (Isenberg 2011). Poliittinen ympäristö luo toimintaympäristön luotettavan perustan esimerkiksi lainsäädännön avulla. Myös kehittynyt yhteiskuntarakenne ja toimintaolosuhteet luovat pohjan yritystoiminnalle. Yritystoiminta tarvitsee eri vaiheissa myös investointeja ja rahoitusta. Näitä täytyy olla mahdollista saada sekä julkisia että yksityisiä toimijoita käyttäen. Kulttuuritekijät luovat myös perustaa yritystoiminnalle ja yrittäjyydelle. Tämä näkyy käytännössä esimerkiksi siinä miten yrittäjyys ilmenee ympäristössä, miten siitä kerrotaan medioissa ja millaisia esimerkkejä yrittäjistä löytyy yhteisössä. Markkinat muodostuvat sekä asiakkaista että muista kaupallisista toimijoista alueella. On merkityksellistä, kuinka esimerkiksi yritys voi pilotoida tuotettaan ja miten se saa alkuvaiheessa asiakkaita, mitkä ovat asiakkaiden kokemuksia ja saada palautetta tuotteesta. Ehdottoman tärkeää yrityksille on osaava ja aikaansaava työvoima. Myös toimiva koulutusjärjestelmä takaa pitkäjänteiset koulutus- ja kehitysmahdollisuudet sekä yrityksen että yksilöiden näkökulmasta. Yhteiskunnalliset tekijät ja toimiva infrastruktuuri ovat myös oleellinen tekijä yritystoiminnassa. Moni yritys tarvitsee esimerkiksi katkeamatonta sähköä ja nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Nämä eivät ole itsestäänselvyys kaikkialla maailmassa. Yrittäjyyden ekosysteemi on aina omanlaisensa ja ainutlaatuinen.(isenberg 2011.) Yrittäjyyden merkitys työelämän murroksessa Työ ja työelämä ovat suuressa murroksessa. Voimme konkreettisesti kokea tämän työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Työn sisältö ja vaatimukset muuttuvat sekä työvälineet kehittyvät. Teknologian kehitys ja sen mukanaan tuoma muutos työhön voi olla tulevaisuudessa vieläkin nopeampaa kuin tänä päivänä. Mitä tämä kaikki tarkoittaa työn määrään? Onko tulevaisuudessa työn määrä kuin se on tänä päivänä? Tuottavuus ja tehokkuus kasvavat, mutta varmasti työtä on tarjolla ja työntekijöitä tarvitaan myös tulevaisuudesta. Työn tarjonnan ja kysynnän muodot voivat kyllä muuttua.
4 Monista tulevaisuuden työntekijöistä tulee yhä enemmän yksityisyrittäjiä ja freelancereitä, näin Suomen merkittävin taloustieteilijä Bengt Holmström toteaa Helsingin Sanomissa (Sajari 2015). Hänen mukaansa työtehtävien erikoistuminen päättyy ja meidän on valmistauduttava käyttämään osaamistamme hyvin moninaisissa työtehtävissä. Holmströmin mukaan internet, robotit ja liiketoiminnan digitalisoituminen ovat kuin luonnonlakeja. Niiden kehitystä on turha yrittää jarruttaa. Teknologian kehitys tuo mukanaan myös paljon mahdollisuuksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Mutta kuka hyötyy kaikesta tästä muutoksesta? (Sajari 2015.) Aktiivinen, aloitteellinen ja positiivisella asenteella varustettu työntekijä varmasti pärjää hyvin myös tulevaisuuden töissä. Tulevaisuuden työelämässä verkostojen ja yhteistyön merkitys todennäköisesti myös korostuu. Valtakunnallisesti ehkä näkyvin ja tunnetuin toimija on Aalto yliopiston yrittäjyyden yhteisö Aaltoes. He haluavat koota yhteen yrittäjämäisen ajattelutavan omaavat ihmiset, sillä heistä heistä lähtee muutos. Aaltoesin toiminta pyörii täysin opiskelijalähtöisesti ja vapaaehtoisvoimin. He uskovat vahvasti, että tulevaisuus on startup-yrityksissä ja haluavat tuoda esille yrittäjyyden yhtenä hyvänä uravaihtoehtona. Aaltoes rohkaisee ihmisiä ajattelemaan isosti, ottamaan opiksi virheistä ja tekemään työtä ilman pelkoa virheistä. He järjestävät myös monenlaisia verkostoitumistapahtumia, vierailuja ja erilaisia yrityskiihdytysohjelmia. Ehkä tunnetuin tapahtuma vuosittain järjestettävä Slush, jossa startupyrittäjät voivat tavata sijoittajia ja hankkia rahoitusta ideoilleen ja yritysten kasvuun. Monet yliopistot ja kaupungit ovat seuranneet Aaltoes:in viitoittamaa tietä.(aalto 2015) Yrittäjyys osana strategiatyötä Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut syksyllä 2015 selvityksen yrittäjyyden ja yrittäjämäisen asenteen tukemisesta suomalaisissa korkeakouluissa. Ammattikorkeakouluista nousi esille kaksi luokkaa: Yrittäjämäinen ammattikorkeakoulu ja Yrittäjyyttä tukeva ammattikorkeakoulu. Yrittäjämäisessä ammattikorkeakoulussa yrittäjyyden edistäminen on yksi keskeisimmistä tavoitteista korkeakoulun strategiassa. Yrittäjyyttä tuetaan esimerkiksi TKI-hanketoiminnan avulla ja se on kiinteästi yhdistetty myös opetukseen. Yrittäjämäisessä ammattikorkeakoulussa opetuksen pedagogiset käytännöt tukevat yrittäjämäistä toimintatapaa.
5 Oleellista on myös tunnistaa yrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöt ja tarjota heille tukea yrityksen perustamisessa.(viljamaa & Moisio 2015.) Lapin ammattikorkeakoulu sijoittui luokkaan yrittäjyyttä tukeva ammattikorkeakoulu. Yrittäjyys on osana toimintatapaa ja se näkyy osana ammattikorkeakoulun strategiaa. Yrittäjyyden tavoitteeseen on sitouduttu, mutta se ei ole vielä kaikkia toimintoja läpäisevänä periaatteena. Käytännössä asia toteutuvat usein yksittäisinä yrittäjyyttä tukevina toimina. (Viljamaa & Moisio 2015.) Yrittäjyyden edistäminen ja toimintojen kehittäminen ovat kuitenkin tärkeässä asemassa korkeakoulussa. Esimerkiksi pedagogiset käytännöt tukevat ja niitä kehitetään edelleen yrittäjämäistä toimintatapaa paremmin tukeviksi. Lapin ammattikorkeakoulussa myös tunnistetaan yrittäjyydestä kiinnostuneet ja tarjotaan heille tukea yrityksen perustamisessa.(viljamaa & Moisio 2015.) Lapin AMKin strategian kaikkia osaamisaloja yhdistävä teema on palveluliiketoiminta ja yrittäjyys. Vuoden 2015 aikana on tehty työtä painoalakohtaisissa ryhmissä ja kehitetty strategian toimeenpanoa tukevia työkalupakkeja. Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys painoalaa on tarkasteltu niin innovaatiotoiminnan, asiakkuuksien, markkinoinnin ja myynnin, kansainvälistymisosaamisen kuin yrittäjyyden ja yrittävyydenkin kannalta. Painoalaryhmän näkemyksen mukaan Lapin AMKin tehtävänä on kiinnittää huomiota erityisesti toimenpiteisiin, joilla voidaan tukea yritysten syntyä, kasvua ja kehittymistä sekä yrittäjyyttä Lapissa. Mitä yrittäjyyden ekosysteemi sitten voisi olla Lapin AMKissa? Eri osaamisaloilla on kehitetty monia yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa tukevia toimintamalleja (esim. LiikeAkatemia, Inno Barents Lab, Hyvinvointiapteekki ja pysäkki, CDIO, Lapland ES) sekä toteutettu yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä oppimista selvittäviä hankkeita (esim. Mäkimurto- Koivumaa, Westerberg & Kess 2015). Ekosysteemi-käsitteen mukaisesti olisi ehkä aiheellista analysoida kehitettyjä toimintamalleja niiden käytettävyyden ja kehittämistarpeiden kannalta sekä systematisoida niiden hyödyntäminen. Olemassa olevia, hyväksi arvioituja toteutuksia ja tutkimuksia kannattaisi viedä eteenpäin siten, että saadaan aikaan painoalan tavoitteeksi asettamia aktivoivia toimintapaikkoja, joissa sekä opiskelijat että henkilöstö ovat mukana yhteistyössä alueen yritysten kanssa.
6 Johtopäätökset Miten tähän muutoksen voisi valmistautua ja kouluttautua? Yhtenä ratkaisuna on yrittämäisen ajattelu- ja toimintatavan kehittäminen. Oppilaitoksen näkökulmasta ja alueellisesti tarkasteltuna asiaa voisi rakentaa yrittäjyyden ekosysteemin kautta. Yrittäjyyden ekosysteemi kokoaa yhteen yrittäjämäisen ajattelutavan omaavia ihmisiä, yrittäjyydessä kiinnostuneita, yrityksiä, oppilaitoksia, yrityspalveluita ja muita elinkeinoelämän toimijoita. Miten sitten voisimme valmentaa opiskelijoita yrittäjämäiseen ajatteluun ja toimintaan? Yrittäjyyskasvatus ja koulutus ovat sisällöltään ja painotukseltaan erilaisia. Ensin mainittu soveltunee etenkin kouluasteille ja jälkimmäinen nimenomaan yrittäjien tarvitseman substanssiosaamisen tarjoamiseen. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta kannattaisi ehkä käyttää termiä yrittäjämäinen oppiminen (entrepreneurial learning) ja pohtia sitä, miten se voitaisiin käytännössä toteuttaa yhteistoiminnallisuutta tukien (mm. Asteljoki 2008). Yrittäjämäisessä toiminnassa on kyse Kyrön (2008; myös Ruohotie & Koiranen 2000) mukaan tunteiden, motivaation ja tahdon sekä tietämyksen yhdistelmästä. Niinpä yrittäjämäisessä oppimisessa tulisi luoda puitteet, jossa nämä yhdistyvät eri tavoin. Joissakin tutkimuksissa onkin esitetty, että erilaiset aktivoivat oppimismenetelmät ja ympäristöt auttavat yrittäjämäisen ajattelun ja toiminnan oppimisessa (mm. Gibb 1993, Mäkimurto-Koivumaa & Belt 2015). Näiden tavoitteiden saavuttamista voisi edistää yrittäjämäistä oppimista tukeva arktinen yrittäjyyden ekosysteemi. Lähteet Aalto Entrepreneurship Society. Viitattu Alvarez, S. A. & Barney, J. B Discovery and Creation: Alternative Theories of Entrepreneurial Action. Strategic Entrepreneurship Journal Vol. 1 No 1 2, Ardichvili, A., Cardozo, R. & Ray, S A Theory of Entrepreneurial Opportunity Identification and Development. Journal of Business Venturing Vol 18 No 1, Asteljoki, S Ammattikorkeakoulun palvelutoiminta edistämässä yrittäjämäistä yhteistoiminnallista Oppimista. Ammattikasvatuksen aikakauskirja Vol 10 No 1,
7 Commission of the European Communities Entrepreneurship Education in Europe: Fostering Entrepreneurial Mindsets through Education and Learning, European Commission. lex/lex/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=com:2006:0033:fin:en:pdf Viitattu ELY Yritteliäs Lappi, Tarinoita lappilaisesta yrittäjyydestä. Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. Elinvoimaa alueelle, 1. Tampere: Juvenes Print. Gibb, A. A The Enterprise Culture and Education: Understanding Enterprise Education and its Links with Small Business, Entrepreneurship and Wider Educational Goals. International Small Business Journal Vol 11 No 3, Heinonen, J. & Poikkijoki, S An Entrepreneurial-directed Approach to Entrepreneurship Education: Mission Impossible?. Journal of Management Development Vol 25 No 1, Honkola, J. & Jounela, T Menestyksen perusvoimat: Asiakaslähtöisyys Yrittävyys Kehityshakuisuus. Keuruu. Hisrich, R. & Peters, M Entrepreneurship. McGraw-Hill Higher Education. Isenberg, D Introducing the Entrepreneurship Ecosystem: Four Defining Characteristics. Forbes, May 25, entrepreneurshipecosystem-four-defining-characteristics/ Kaplan, J. & Warren, A Patterns of Entrepreneurship. John Wiley & Sons, Inc. Kirzner, I Competition and Entrepreneurship. Chicago, IL: The University of Chicago Press. Koltai, S The Six + Six Entrepreneurship Ecosystem Model. Viitattu Kyrö, P A Theoretical Framework for Teaching and Learning Entrepreneurship. International Journal of Business and Globalisation Vol 2 No 1, Moore, J. F Predators and Prey: A New Ecology of Competition. Harvard Business Review. May-June 1993.
8 Mäkimurto-Koivumaa, S, Westerberg, M. & Kess, P InnoPreneurship 21 Creation of entrepreneurial cross-border competence in Northern Scandinavia. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja, sarja B 9/2015. Mäkimurto-Koivumaa, S. & Belt, P About, for, in or through entrepreneurship in engineering education, European Journal of Engineering Education. doi: / Nadgrodkiewicz, A Creating the Environment for Entrepreneurial Success: Building Entrepreneurship Ecosystems. Center for International Private Enterprise. Peltonen, M Yrittäjyys. 240 s. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. Ruohotie, P. & Koiranen, M In the Pursuit of Conative Constructs into Entrepreneurship Education. Journal of Entrepreneurship Education Vol 3, Sajari P Taloustieteilijä Holmström: Suomessa ei ole ymmärretty, kuinka huonossa kunnossa talous on. Helsingin Sanomat Sarasvathy, S.D Causation and effectuation: Toward a theoretical shift from economic inevitability to entrepreneurial contingency. The Academy of Management Review Vol 26, Shane S., & Venkataraman S The promise of entrepreneurship as a field of research. The Academy of management review Vol 2, Schumpeter, J Economic Theory and Entrepreneurial History. Reprinted from Change and the Entrepreneur. Cambridge: Harvard University Press, Teoksessa R. Clémence (toim.) Essays on Entrepreneurs, Innovations, Business Cycles, and the Evolution of Capitalism, New Brunswick, NJ: Transaction Publishers. Venkataraman, S The distinctive domain of entrepreneurship research. In: Katz, J. (Ed.), Advances in Entrepreneurship, Firm Emergence and Growth Vol 3. JAI Press, Greenwich, CT, Viljamaa, A., Joensuu, S., & Varamäki, E Yrittäjyysasenteita ja-aikomuksia tradenomikoulutuksella. AMK-lehti//Journal of Finnish Universities of Applied Sciences No 4/2011.
9 Viljamaa, L. & Moisio, J Yrittäjyyden ja yrittäjämäisen asenteen tukeminen suomalaisissa korkeakouluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö Willis, A. J The Ecosystem: An Evolving Concept Viewed Historically. Functional Ecology Vol 11 No 2, doi: /j
Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö
Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Paljon tapahtunut yrittäjyyden edistämisessä mutta kuinka paljon? Kuvat: Paula Ojansuu Kyselyn
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
Lisätiedot11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu
Hyvä liikeidea? 11.10.2011 Virpi Laukkanen Savonia-ammattikorkeakoulu Mistä hyvä bisnes syntyy? TILANNE TOIMINTA TULOS (hyvä) tyyppi + (onnekas/suotuisa) tilanne = (hyvä) toiminta (hyvä) tulos (Pyykkö,
LisätiedotSirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf
EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-
LisätiedotBEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto
BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotKuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro
Suomalaiset pk-yritykset kasvavat globaalissa taloudessa 25.11.2008 Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro Tuija Mainela, professori, KTT Oulun yliopisto, Markkinoinnin laitos Kansainvälistyminen
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotKorkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa
Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Pirjo Kutinlahti ETIIKAN PÄIVÄ 2017: TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ 15.3.2017, Tieteiden talo, Helsinki KÄRKIHANKE 5: VAHVISTETAAN
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotMaakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot
Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Taru Penttilä 25.5.2015 Turun AMK Vetovoimainen opiskelupaikka noin 2000 aloituspaikkaa
LisätiedotTrialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?
Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua?
LisätiedotAMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja
AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen
LisätiedotHaastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012
Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja
LisätiedotTeknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change
LisätiedotITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen
LisätiedotTeknologian hyödyntäminen oppimisen ja kehittämisen tukena
Teknologian hyödyntäminen oppimisen ja kehittämisen tukena Sami M. Leppänen 13.11.2012 Nokia Internal Use Only Motivaatio, uteliaisuus, hyöty, Tiedon käytettävyys, asenne, kognitiivisuus, kokemukset Pilvioppiminen
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotAmmatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa
Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena
LisätiedotReflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007
Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden
LisätiedotKAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen
KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotKorkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin. 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari
Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari Kilpailu muokkaa yrityksiä, työn tekemisen tavat muuttuvat Millaista osaamista
LisätiedotSEQUEL. Ehdotuksia Toteutusen
SEQUEL Ehdotuksia Toteutusen Innovatiivisia IT-pohjainen yrittäjyyden opintokokonaisuus Luonnosta Ari Lindeman ja Sabine Suorsa Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu nykyään XAMK Kehitetty SEQUEL hanketta pohjalta
LisätiedotMiksi Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategian tavoitteisiin on kirjattu uudet oppimisympäristöt?
Miksi Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategian tavoitteisiin on kirjattu uudet oppimisympäristöt? Seutufoorumi 28.11.2017 Palvelujohtaja Jouni Eho, Cursor Oy 1 OSIO 1. KOTKAN-HAMINAN SEUDUSTA TULEE SELLAINEN,
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotPalveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä
Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi
LisätiedotTULEVAISUUDEN YHTEISKUNTAA JOHDETAAN TIEDOLLA
TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTAA JOHDETAAN TIEDOLLA 7.11.2017 / Jyväskylä Harri Laihonen Tutkimusjohtaja, PhD, KTM AGENDA 1. Tietojohtamisen silmälasit 2. Miltä maailma näyttää näillä laseilla tänään ja huomenna?
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotKorkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen
Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen Koordinaatio Turun yliopisto Johtaja vararehtori Riitta Pyykkö Mukana 14 partneriyliopistoa https://sites.utu.fi/okmdigipeda/
LisätiedotReija Lilja - Atro Mäkilä (toim.) KOULUTUKSEN TALOUS NYKY-SUOMESSA. Julkaistui opetusministeriön rahoituksella,
2008 AGI-Information Management Consultants May be used for personal purporses only or by libraries associated to dandelon.com network. ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS The Research Institute of the
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotTuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty
Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 1(7) TU-91 STRATEGINEN JOHTAMINEN Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava TU-91.100C Avoin koodi strategian ja kansainvälisen
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotCase työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila
Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotKriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)
Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).
LisätiedotTKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi
TKI ja YAMK tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi 10.3.2016 YAMK koulutusvastaava Katja Heikkinen, TtT, sh Sisällys Johdatus MyAMK TKI kolmikanta Mentorointi OKM hankkeesta Yhteenveto TKI YAMK
LisätiedotYRITTÄJYYDEN HISTORIA
YRITTÄJYYDEN HISTORIA Kuka on yrittäjä? Mitä on yrittäjyys? Mikä on yrittäjäuran polku? (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) Entrepreneur = yrittäjä Entrepreneur on ranskaa ja tarkoittaa: toimija,
LisätiedotSuomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi
Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka
LisätiedotInnovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten?
Innovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten? Åpopäivät 8.2.2019 Taru Konst & Minna Scheinin Miksi muutosta tarvitaan? Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän elinaikanaan N. 65
LisätiedotAjatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen
Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotDOB Datasta oivalluksia ja bisnestä
DOB Datasta oivalluksia ja bisnestä 23.3.2017 Outi Kinnunen 1. Yhteiskehittäminen ketteryyttä liiketoimintaan 2. CoCo Tool Kit yhteiskehittämisen työkalu 3. Pelataan yhdessä kädet saveen 4. Tulokset ja
LisätiedotElisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?
Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan
Lisätiedotyksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä
yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET
ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona
Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona 25.11.2011 Eeva Kuoppala Tutkimuskysymykset: 1) Miten MAMK:n ja Teatterin välinen
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotKonstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila
Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt
Lisätiedot<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020> Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020
Lisätiedot
Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti
Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?
LisätiedotInnostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?
Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola
Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva
LisätiedotAalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani
Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani PIENYRITYSKESKUS 30 vuotta Kauppakorkeakoulun erillislaitos yrittäjyys ja pk-yritysten kehityspalvelut
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotKEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016
1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen
LisätiedotOSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla
OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN Anita Keskinen 4.2.2008 organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla sisältää kaiken sellaisen tarkoituksellisen toiminnan,
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotTKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä
TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset
LisätiedotTietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013
Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse
LisätiedotAalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa
Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotTekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 #
Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 #1916549 Kasvuun tähtääville yrityksille STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS Pienet ja
LisätiedotCreative Norden. We bring culture back to business
Creative Norden We bring culture back to business Miksi luovalla taloudella on väliä? Teollisen yhteiskunnan murtuessa aineettomaan arvonluontiin liittyvät kilpailukykytekijät korostuvat. Myös ihmisten
LisätiedotKenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014
Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista
LisätiedotMATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotOma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016
Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotCREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana
CreMA on joustava määräraha, joka on tarkoitettu luovien alojen ja muiden toimialojen osaamisen yhdistämiseen sekä yhteistyön ja liiketoimintamallien kehittämiseen. AVEK jakaa CreMA-avustuksia opetus-
LisätiedotKulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan
Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä
LisätiedotDream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff
Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on
LisätiedotItämeri -seminaari 3.12.2008
Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa
LisätiedotTeollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely
Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin että kansainvälisen liiketoiminnan
LisätiedotTEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?
TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotMYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia
MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä
LisätiedotOIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat
OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen
LisätiedotMITEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN UUDET RAHOITUSMALLIT VAIKUTTAVAT KORKEAKOULUJEN KV-TOIMINTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA?
Kv-kevätpäivät 2019 Joensuu Torstai 16.5.2019, Sessio D3 MITEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN UUDET RAHOITUSMALLIT VAIKUTTAVAT KORKEAKOULUJEN KV-TOIMINTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA? OULUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotProAgria. Opportunities For Success
ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
Lisätiedotpienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?
Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän
LisätiedotSuomalaisten korkeakoulujen osallistuminen EU-Canada-ohjelmaan: Hankkeet (EU-CANADA cooperation in higher education and vocational training)
Lisätietoa ohjelmasta: http://ec.europa.eu/education/eu-canada/doc1563_en.htm 1996 Hankekuvaukset Euroopan komission verkkopalvelussa: http://ec.europa.eu/education/eu-canada/doc1832_en.htm Promoting student
LisätiedotYritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat. Mika Aalto
Yritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat Mika Aalto 31.8.2017 Kasvun agenda kasvupolitiikan tukena Kasvupolitiikan tavoitteena on elinkeinoelämän uudistuminen ja kannattava, korkean jalostusarvon
LisätiedotYliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto
Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto Yhteisen keskustelun rakenne Alkuajatukset Open Innovation? Crowdsourcing?
LisätiedotNuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa
Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen
TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma
LisätiedotJOHTAMISEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ JOKO. Vahvista tulevaisuuden johtajuutta
JOHTAMISEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ JOKO Vahvista tulevaisuuden johtajuutta 2018 Mikä on JOKO? JOKO on vuoden pituinen liikkeenjohdon valmennusohjelma asiantuntijoille ja johtajille, jotka haluavat kehittää omaa
LisätiedotTekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa
Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat
Lisätiedot++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)
Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden
LisätiedotEkosysteeminäkökulma innovaatiopolitiikkaan
Policy Brief: No. 8/2014 Ekosysteemit Ekosysteeminäkökulma innovaatiopolitiikkaan Mitä uutta ekosysteemin käsitteellä ja liiketoimintaekosysteemeihin perustuvalla tarkastelutavalla on tarjota suomalaiselle
Lisätiedot